3 / 2006 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3 / 2006 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti"

Transkriptio

1 3 / 2006 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti Löydätkö kuvasta kaikki yhdeksän haikaraa? Tässäkö syy Veikkolan väestönkasvuun?

2 2 PÄÄKIRJOITUS Kylänraitti 3/2006 Veikkolalaisille kunniaa Vuoden kylä - kilpailussa Vuonna 1951 Veikkola oli pieni parin sadan asukkaan kylä. Helsinki ja kunnan keskusta olivat kaukana. Töitä koetettiin saada lähistön isoista taloista. Kesäisin asukasmäärä tuplaantui. Järjestettiin juhlia ja pidettiin talkoita. Veikkolassa oli Vpk, VeVe ja kyläyhdistys ihan niin kuin nyt. Veikkola oli samanlainen kuin tuhannet pikkukylät ympäri Suomea. Nykyäänkin 55 vuotta myöhemmin järjestetään juhlia ja pidetään talkoita, on Vpk, VeVe ja kyläyhdistys, mutta on paljon muuta tehtävää, kun kyläläisiä on 4400, eikä pari sataa. Vauvojakin syntyy vuodessa sata. Koulutilat eivät riitä, päivähoitopaikat loppuvat, neuvolassa ei ole tarpeeksi henkilökuntaa ja kunnallistekniikka puuttuu. Kaikki edellä mainitut ovat esimerkkejä asioista, jotka ovat vaatineet ja vaativat yhä kylän yhteisiä ponnistuksia. Pääkaupunkiseutu ei enää ole kaukana, töihin mennään Helsinkiin ja Espooseen. Veikkola on lähellä Helsinkiä, mutta Kirkkonummen keskusta on jäänyt kaukaiseksi. Eivät veikkolalaiset itseään kirkkonummelaisiksi miellä. Hyvät yhteydet pääkaupunkiin, luonto ja Veikkola-henki ovat asioita, jotka saavat ihmiset viihtymään kylässä. Veikkolan kyläyhdistyksen hallitus kokoontuu useimmiten puheenjohtajansa Raija Karin kotona. Kuvassa pöydän ympärillä edessä vasemmalta Katriina Aatsalo, Raili Leidenius, Paavo Sortti, Marjokaisa Piironen, Matti Knuuttila, Raija Kari, Tuovi Hyvärinen, Pirkko Kautto, Matti Saartamo, Rauno Lahti ja Pirkko-Liisa Iivari. Kuva: Kristian Kari Veikkola on kylä pääkaupunkiseudun puristuksessa ja sen tuomassa kasvukierteessä. Meidän pitää ajaa omia asioitamme ja siihenhän olemme tottuneet monina vuosikymmeninä. Uusi koulu, hyvinvointikeskus, urheilukenttä, Turun väylän melusuojaus ja YTV-lippu Pohjolan liikenteen autoihin ovat nyt listalla. Teemme toki talkoita kuten ennenkin:esimerkkeinä ovat avantouintisauna, skeittiramppi ja frisbeegolfrata. Juhlia järjestämme edelleen kuten 50-luvulla. Tästä kaikesta työstä Veikkola sai kunniamaininnan valtakunnallisessa Vuoden kylä kilpailussa eli tuli toiseksi viimeiseen saakka jännittävässä kisassa kahden voittajaehdokkaan välillä. Vuoden kylän-arvonimestä kilpailevat kaikkien maakuntien ehdokkaat. Veikkola taisi olla liian erilainen kylä maaseudulta tulleille ratkaisijoille. Raija Kari LIITY SINÄKIN KYLÄYHDISTYKSEEN Kyläyhdistyksen perhekohtainen jäsenmaksu: 10 euroa/talous Jäsenmaksutili: Länsi-Uudenmaan Osuuspankki Viite: KANNEN KUVAT: 1. Kansikuvassa on haikaroita yhdeksän kappaletta. Ne ikuistettiin kuvaan Veikkolan Haapajärvellä laiturikatselmuksen yhteydessä elokuussa. 2. Ei hyppyihin ehdottomasti kalliita telineitä tarvita. Hauskoja erilaisia hyppyjä voi suorittaa vaikka saunalaiturilta. Tärkeintä aluksi on että hyppy rohkeasti nousee riittävän korkealle. - Jokainen on tullut alas! Lue lisää sivulta Elojuhlilla julistettiin tämän vuoden veitikaksi Arja Puikkonen. Ks. s.5 4. Juhannusjuhlien perinteinen sydänkulkue matkalla kohti juhannussalkoa. Ks. s.5 Päätoimittaja Matti Saartamo Toimitussihteeri Kirsi Suni Toimituskunta Katriina Aatsalo, Maria Feldt, Tapani Iivari, Raija Kari, Raili Leidenius, Marjokaisa Piironen, Paavo Sortti Askartelu ja sarjakuva Franz Raschbacher Ilmoitukset Paavo Sortti KYLÄNRAITTI 2/2006 Kylänraittia julkaisee Veikkolan kyläyhdistys. Taitto Urkki Löfqvist Painopaikka Kangasalan lehtipaino Oy Seuraavat numerot 4/2006 ilmestyy aineistopäivä Ilmoitushinnat v (mv) 1/16 s 60 e 1/8 s 100 e 1/4 s 180 e 1/2 s 300 e 1/1 s 450 e Neliväri-ilmoitukset ja määräpaikat sopimuksen mukaan. Aineisto-osoite Jakelu Kylänraitti jaetaan vapaaehtoisvoimin Veikkolassa, Haapajärvellä, Kurkistossa, Kylmälässä, Lapinkylässä ja Siikajärvellä. Lisäksi lehteä saa kylän liikkeistä ja kirjastolta. Kustantaja Kylänraittia julkaisee Veikkolan kyläyhdistys Byförening i Veikkola ry. 3-4 kertaa vuodessa. Painosmäärä: 3500 kpl ISSN Veikkolan Kyläyhdistys Puheenjohtaja Raija Kari , , Varapuheenjohtaja Matti Saartamo , Rahastonhoitaja Paavo Sortti , , Sihteeri Katriina Aatsalo , Muut hallituksen jäsenet: Pirkko-Liisa Iivari, , Marjokaisa Piironen, , Raili Leidenius, , Tuovi Hyvärinen, (09) , Pirkko Kautto, , Varajäsenet Maria Feldt, , Rauno Lahti, , Matti Knuuttila, ja , Johanna Artola, Nuorisojaos Marja Huovila, , Frisbeegolf Pyry Ahlfors, , Talviuinti Pirkko-Liisa Iivari, ,

3 AJASSA Uutiset Kylänraitti 3/ Torppa lopettaa toimintansa Veikkola tuli toiseksi valtakunnallisessa vuoden kyläkilpailussa Vuokrasopimuksen irtisanomisen vuoksi ravintola Veikkolan Torppa lopettaa toimintansa la , jolloin pidetään rie- hakas muistotilaisuus alkaen kello Kukkien asemesta toivotaan runsasta osanottoa. Leena Mattila henkilökuntineen kiittää Aleksis Kiven päivänä klo Jos et jostain syystä pääse paikalle, kerro halukkuudestasi olla mukana tässä projektissa sähkyläläisiä yhteisistä hetkistä Torpassa. Tule perustamaan Veikkolaan kartanoteatteri! Kutsumme Sinut ja kaikki asiasta kiinnostuneet osallistumaan Veikkolan Kartanoteatterin perustavaan kokoukseen Veikkolan koululle köpostilla: fi tai puhelimitse, , Veikkolan joulukalenteri opettaa jälleen yrittäjyyttä koululaisille kalenteristamme. He keräävät samalla tietoa yrityksestä ja valmistelevat joulukalenteritapahtumia. Työelämään tutustumisjaksolla, TET-jaksolla, yhteistyö kotikylän yritysten kanssa jatkuu ja joulukalenteri saadaan toimivaksi. Joulukalenterin luukkuina avautuvat veikkolalaisten yritysten ja muiden yhteistyötahojen ovet/ portit. Veikkolan koulussa opintoohjaajana aloittanut Hilppa Konttori odottaakin innokkaana kalenterin työstämistä. Samalla hän itse on mukana yhteistyössä kylämme yritysten kanssa. Uusien tekijöiden myötä löytyy uusia ideoita toteutukseemme. Joulukalenteri otetaan käyttöön marraskuun lopulla, jolloin ensimmäinen kalenterin luukku johtaa jouluiseen tapahtumaan Veikkolassa. Veikkola oli Länsi-Uudenmaan ehdokas Vuoden kyläkilpailussa ja ensimmäinen koskaan palkittu uusmaalainen kylä. Vuoden 2006 Kyläksi oli 19 hakijaa, jotka valittiin kunkin maakunnan ehdokkaista. Vuoden kylä 2006 on reilun kolmen sadan asukkaan Untamala, Laitilassa, Varsinais- Suomessa. Valtakunnallinen Vuoden Kylä valittiin 23. kerran. - Veikkola on säilyttänyt kyläidentiteettinsä Helsingin läheisyydessä. Kunniamaininnan saaneessa Veikkolan kylässä Kirkkonummella on viimeisen viiden vuoden aikana tehty merkittäviä voimannäytteitä. Uusi yhtenäiskoulurakennus on kyläläisten suurin yhteinen ponnistus. Toinen tärkeä on vesihuolto. Veikkolan järvet rehevöityivät kunnallistekniikan puuttuessa. Kuntalaiset heräsivät puhdistamaan leväpuurojärviä kymmenen vuotta sitten, jolloin perustettiin oma vesiensuojeluyhdistys, vaaliraati perustelee. - Helsingin läheisyys ja Veikkolaan suuntautuva muuttovirta on aiheuttanut kovia paineita. Veikko- lassa on asukkaita Kyläyhdistys on osoittanut esimerkillistä oma-aloitteellisuutta, kekseliäisyyttä ja innokkuutta sekä loistavaa yhteistyötaitoa koulutilojen ja päivähoitopaikkojen riittävyyden ja järkevän rakentamisen sekä viihtyvyyden varmistamiseksi. Veikkolan suurimpana haasteena on kylä-identiteetin säilyttäminen pääkaupunkiseudun puristuksessa. Siinä veikkolalaiset ovat onnistuneet hyvän Veikkolan kyläyhdistys ry:n toiminnan ansiosta. Veikkolassa yritykset, yhdistykset ja asukkaat on saatu puhaltamaan yhteen hiileen. Vaaliraati kiitteli Veikkolaa siitä, että kylässä on tuore kyläsuunnitelma, raikas kehittämisohjelma, koulusta on julkaistu 100-vuotishistoriikki ja elinkeinollisuus on voimakkaasti mukana. Lisätietoja Raija Kari kyläyhdistyksen puheenjohtaja Opo Hilppa Konttori on myös itse yrittäjyyskoulutuksessa joulukalenteria tehtäessä. Kuva: Tapani Iivari Veikkolan kyläyhdistys työllistää tänäkin syksynä koulun taksvärkkipäivänä yhdeksäsluokkalaisia oppilaita. He tulevat kiertämään päivän aikana kotikylänsä yrityksissä ja yhteisöissä kertomassa Luukkujen/ovien takaa löytyy jouluun liittyvää sanomaa, toimintaa, tuotteita ym. asiaa, josta on hyvä kertoa veikkolalaisille ennen joulua. Teksti: Katriina Aatsalo

4 4 AJASSA Kylänraitti 3/2006 S-marketissa Veikkolan halvin ruokakori Helsingin Sanomissa oli kaksi ruokakorivertailua. Toisessa oli sinkun ruokakori ja toisessa perheen viikonlopun ruokaostokset. Päätimme selvittää, missä Veikkolan ruokakaupoista olisi halvin ruokakori. Pohjaksi otimme HS:n listan perheen viikonlopun ruokaostoksista. Jouduimme kuitenkin hieman muokkaamaan pohjaa vastaamaan paremmin veikkolalaisia ostoksia; esimerkiksi Siwasta ja S-marketista ei löytynyt tietojenkeruupäivänä basilikaa. Helsingin Sanomien ruokakorissa oli broilefileitä, mutta päätimme ottaa sen rinnalle nauta-sikajauhelihan. Vertailu tehtiin mahdollisimman tasapuolisesti, käyttämättä minkään liikkeen omia tuotesarjoja. Halvin ruokakori löytyi S-marketista. S-marketissa on kymmenen (10) halvinta tuotetta, K-kaupassa neljä ja Siwassa vain kaksi. Rasvaa, kahvia ja olutta kannattaa ostaa K-kaupasta. Sen lisäksi K- kaupassa kannattaa suosia Pirkkatuotteita, joita löytyy useimmista tuoteryhmistä. S-marketissakin huomaa, että omien tuotesarjoja tuotteet ovat edullisempia; esim. Meiran makaronipussi on parisenkymmentä senttiä edullisempi kuin Raision. Siwasta edullisimmat tuotteet löytyvät päivittäiskosmetiikasta, vertailun hammastahna ja shampoo olivat halvimpia Siwassa. Tuote S-Market Siwa K-kauppa. Valio-tuoremehu 1 litra 0,99 1,12 1,09 Rasvaton maito 1 litra 0,74 0,79 0,79 Tomaatti kg, suomalainen 2,20 2,35 2,49 Kurkku kg, suomalainen 2,25 2,25 2,49 Banaani kg 1,59 1,85 0,99 Polar-juusto 15 % 350 g 3,60 3,60 3,59 Becel-margariini 400 g/keltainen rasia 1,60 1,79 1,65 Kellogg s Rice Krispies 375 g 2,75 2,89 2,79 Kanafi le (Ohut kanafi le, maustamaton) 450 g 4,19 4,49 5,49 Sika-nauta-jauheliha 400g HK 1,59 2,09 2,49 Torino spagetti (Raisio), 400 g 0,45 0,35 0,29 Barilla spaghetti 500 g 0,95 1,25 0,99 Vaasan Ruispalat 600 g 1,55 2,15 1,59 Juhla Mokka, suodatinjauhatus 2,69 3,09 2,59 Coca-Cola 1,5 litraa 2,19 2,25 2,35 Koff 6 pack 5,99 5,99 4,99 Findus Wok -vihannes 500 g 2,39 2,49 3,89 Ässä Mix -karkkipussi 1,29 2,69 1,39 Colgate Whitening 1,75 1,70 2,09 Elvital Shampoo 2,99 2,69 3,09 YHTEENSÄ euroa: 44,04 47,87 47,12 Nappaa metsäkuva kirjaston syystapahtumaan Veikkolan paras paikka on meidän pihalla pikkuinen metsä. Siellä on kukkia ja siellä voi evästää, näin kuvasi kyläyhdistyksen Veikkola-kirjassa viisivuotias tyttö kotikylänsä parasta paikkaa. Millainen on sinun veikkolalainen metsäsi? Se voi olla pari pihapuuta tai oikea synkkä metsä. Nappaa siitä kuva, ilmoita mistä päin Veikkolaa tai lähiseutua se on otettu ja toimita klo 19 mennessä kirjastoon. Kuvan voit lähettää paperikuvana tai digitaalisena sähköpostissa, jolloin siitä tulostetaan printtikuva kirjastossa. Kaikki kuvat ovat esillä kirjaston metsäaiheisessa syystapahtumassa lauantaina (huom. kirjasto poikkeuksellisesti auki lauantaina). Syystapahtumassa yleisö äänestää oman lempikuvansa. Eniten ääniä saaneesta kuvasta teetetään sen ottajalle juliste. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan metsäaiheinen yllätyspalkinto. Teksti: Arja Puikkonen KOHTAUSPAIKKANA KYMPPI -TERASSIKELIT JATKUVAT Avoinna 365 päivää vuodessa Veikkauksen pelit ja arvat Ruoka-annoksia, hampurilaisia ja pikkulämpimiä Hyvää kahvia ja tuoretta pullaa edullisesti Elintarvikkeita monipuolisesti Jäätelöä, makeisia, kylmiä juomia lapsille ja aikuisille Avoinna: ma-pe 6-21, la-su Veikkolan kioski Ky Koskentori, Veikkola p Arpajaisvoittojen lahjoittajat Juhannus- ja Elojuhlaan Päävoittoina oli Juhannusjuhlassa viikonloppupaketti Elohovissa sekä herkkukorit K-market Tuulensuusta ja Veikkolan S-marketista. Elojuhlassa päävoittoina olivat herkkukorit em. liikkeistä sekä Salon Marja Sipilän lahjakortti ja Trebsin puutarhan ruusukimppu. Anident AT-lounas Delipap Elohovi Farmos Fitness Club 2000 Fysio-Lymfa Ritva Hernetkoski Jontten kyläkauppa Jussikeittiöt Kauneushoitola Anni Hiltunen Kauneushoitola Eulenberger Kirkkonummen oopperayhdistys K-market Tuulensuu Kukkapirjo Kustannusosakeyhtiö Teos Kymppi-kioski Lapinkylän leipomo ja kahvila Luontaishoitola Samettisiipi Länsi-Uudenmaan Osuuspankki Mariannen Salonki Matkailun Edistämiskeskus Med Pizza Navalan ratsutila Omnian ammattiopisto Ompelimo Lalisa Onnelan puutarha Op-Kiinteistökeskus Otava Parkampurit Petlife Plastex Salon Lola Salon Marja Sipilä Sementtivalimo T. Haapanen Sirpan Vintti Sisustusnurkkaus S-market Veikkola Stall Sandbacken Trebsin puutarha Veikkolan fysikaalinen hoitolaitos Veikkolan jäätelökioski Veikkolan sivuapteekki Viivakoodi Optiscan Oy Weiste Voittoja lahjoittivat myös seuraavat yksityishenkilöt: Leena Aarras Kerttu Stroja Pirkko Taberman Pirkko Westerlund Vilho Åstrand Veikkolan Kyläyhdistys kiittää arpajaisvoittojen lahjoittajia. Suuret kiitokset myös reippaille arpojen myyjille!

5 Kylänraitti 3/2006 AJASSA 5 Aurinkoinen sää suosi kesän juhlia Kiitos kesän juhlien ahkerasti osallistuneelle yleisölle ja talkoolaisille sekä loistaville esiintyjille. Tavataan taas ensi vuonna Haapajärven rannalla! Teksti: Tapani Iivari ja Marjokaisa Piironen Kuvat: Raija Kari, Marjokaisa Piironen Lipunmyynnissä Linda Lantto ojensi jokaiselle lapselle kukkakimpun ripustettavaksi juhannusjuhlasalkoon. Lippuja ovat myymässä Elina Mäkinen ja Eila-Maija Sortti. Kansantanssiryhmä Petkele esitti juhannusjuhlassa vauhdikkaan ja humoristisen Näkki-näytelmän. Tänä ja viime vuonna näkkiä esitti Olli Mali. Tanssilattialla oli väkeä tungokseen asti, sillä elojuhlilla oli ennätysyleisö, liki 600 henkilöä. Hanuristi Vesa Kari pyöritti piiriä juhannussalon ympärillä. Kyllä Haapajärven koko miljöö on ainutlaatuisen upea paikka kylän juhlille. Elojuhlissa oli tänä vuonna peräti neljä solistia, joista kolme veikkolalaisia. Alkuillasta esiintyi Annika Lönn ja Ekin jälkeen Taru Nyman (kuvassa) ja Eija Ahvo. Rummuissa Tomi Parkkonen, haitarissa Asa Savolainen, bassossa Taru Nymanin takana Pekka Sarmanto ja pianossa Lasse Hirvi. Elojuhlilla oli lähes kaksisataa nuorta. Kuvassa oikealla järjestyksenvalvoja Kalle Uotinen. Kaikki kahdeksan järjestyksenvalvojaa olivat saaneet asianmukaisen koulutuksen. Viimeinkin saimme Liikasen Ekin esiintymään elojuhlille. Edellisenä päivänä iskenyt virus vei Ekin äänen niin, että hän joutui korvaamaan osan lauluista jutuilla. Jonkun on siivottava myös juhlien jäljet. Edessä Matti Saartamo kerää roskia, Keijo Ruhanen korjaa anniskelualueen aitaa ja Mika Iivari kantaa aitarakenteita pois alueelta. Elojuhlaa järjestämässä oli peräti 50 talkoolaista.

6 6 AJASSA Kylänraitti 3/2006 Järvet, nuo Veikkolan silmät Järvi on maiseman silmä Veikkolalaisilla on useitakin silmiä, jotkut kylläkin vähän sameita, heikosti näkeviä. Omien silmiemme hoidosta tiedämme, että silmä vahingoittuu helposti, mutta on vaikea parantaa. Omistamisen ilo Omistusolot maihin ja vesiin ovat rakentuneet ison jaon ajoilta. Vesialueiden jako kalastuskuntiin, nykytermillä osakaskuntiin, peräytyy sekin sellaisiin vanhoihin kylä- ja tila-perusteisiin, jotka eivät enää tunnu järkeviltä. Esimerkkinä voi mainita vaikka Koski- Navalan osakaskunnan Veikkolan eteläosassa, jossa osakaskunnan ääripäät ovat lähes 20 km päässä toisistaan. Mutta isoilla tiloilla oli aikoinaan isot tilukset. Vesialueen omistajilla on ilo ja oikeus, mutta myös lakisääteinenkin velvollisuus hoitaa omaisuuttaan. Osakaskuntien lisäksi asianosaisiksi katsotaan vesialueilla puuhaavat vesiensuojeluyhdistykset, kylätoimikunnat ja omia intressejään ajavat maanomistajat. Kansalaisyhdistysten vapaaehtoinen toiminta onkin joskus tehokkaampaa ja ärhäkämpää, kuin tiukasti lakiin ja omistusoikeuteen perustuva kokoustaminen. Kuka saa puuttua vesiin Kalljärvi kuuluu Koski-Navalan osakaskuntaan, mutta terhakkaimmin sen asioita, roskakalan poistoa ja vesi-viemäriverkoston asiaa on ajanut Kirves ry, jonka intressi on ollut suurin. Sillä on ollut intoa oman asian ajamiseen. Olisi toivottavaa, että maanomistajatkin pikemmin osallistuisivat, kuin estelisivät kansalaisjärjestöjen toimintaa. Kuinka silmä samenee Välinpitämättömyys riittää pilaamaan hyvänkin järven. Rantojen asutus, ja mitä nyt muutama saunavesi järveä sotkee asenne, johtaa siihen, että ravinnekuormitus järvessä ylittää järven luontaisen puhdistumiskyvyn. Saastuminen on hiipivää, se huomataan vasta poikkeuksellisissa olosuhteissa, kun esimerkiksi pitkä talvi syö loppuun hapen tai veden noussut lämpötila saa levät kukkimaan. Tehokas väkilannoitteiden käyttö on usein vaiettu todellinen syy järven rehevöitymiseen. Vielä vain muutama vuosi sitten isännät lannoittivat peltonsa rantaan saakka ja ojia myöden valui jos toinenkin apulantasäkillinen sateen mukana järveen. Kesäasuntojen yhteydessä näkee kyllä vieläkin, että saostuskaivosta, jota ei vuosiin ole tyhjennetty, johtaa putki järveen! Varmuudella voi sanoa, että Veikkolan järvet on ihminen pilannut, osin tietämättään, mutta myös Perälänjärven lumpeita elokuussa 2006 välinpitämättömyydellään ja saamattomuudellaan. Viime vuosiin saakka on ollut tapana johtaa jätevedet puhdistamattomina järveen. En tiedä tunnetaanko Veikkolassa sanonta romun hävittämisestä, maalaa se vihreäksi ja heitä järveen. Poikana muistan kuinka kotijoessani uiskenteli raatoja, joita ei viitsitty haudata, vaan heitettiin joen vietäväksi, oli pois omista nurkista. Väitetään Lapista, että Tenoon ei nouse enää niin paljon lohia kun aiemmin, kun syntymäjoen haju, joka ennen aiheutui paikallisten asukkaiden joen jäälle kokoamista tunkioista, johdatti kudulle, nyt tuoksu puuttuu... Uusi jätelaki Asetus vuodelta 2003 säätää, että kaikkien niiden kiinteistöjen, jotka ovat järjestetyn jätevesihuollon ulkopuolella, pitää tehdä jätehuoltosuunnitelma vuoden 2005 loppuun mennessä. Onko tehty? Jos vesivessaa ei ole, suunnitelman tekoon on aikaa vielä vuoden 2008 loppuun. Suunnitelmat hyväksytetään kunnassa ja vasta hyväksytyt suunnitelmat on toteutettava 2013 loppuun mennessä. Lisätietoja saa Ympäristökeskuksen sivuilta ja kunnasta. Kalastuskuntien vanhat rajat Lomakotini järvi on Kurkisto ja se kuuluu Koski-Navalan osakaskuntaan. Peruina Eerikinkartanon ja Navalan kartanon maista, osakaskuntaan kuuluu myös Kalljärvi, puolet Siikajärvestä ja Siikajärven kupeessa olevat 2 pikkujärveä, Pikkaraiset. Yllätys yllätys, joukkoon ei kuulu Kurkiston vieressä oleva Haapajärvi tai kannaksen takana oleva Särkijärvi tai Tampaja, jotka kuuluvat Haapajärven osakaskuntaan. Paha pakkastalvi Syksy 2002 oli vähätuulinen, vesi sekoittui huonosti. Jää tuli ennätysaikaisin, kevät myöhään, eli luonnonolot olivat mahdollisimman epäedulliset vesistöjen happitaloudelle. Kun veden happipitoisuus laskee alle 2 mg/litra, herkimmät kalalajit kuolevat. Alle 1 mg/litra on useimmille kaloille kohtalokas, samoin ravuille. Kalljärvellä tapahtui massiivinen kalakuolema kevättalvella Syy on järven ravinteiden määrässä, joista johtuen hapen kulutus on suurempi kuin mihin vedessä oleva happimäärä riittää. Kurkistossa mittautin maaliskuussa 2003 hapen määräksi lähellä pohjaa 1.5 mg ja pinnassa 3,7 mg/litra. Sen arveltiin niukasti riittävän jäiden lähtöön, mutta pumppasin viikon suojasäiden aikana vettä ainakin 70 kuutiometriä jäälle hapettumaan. Vesi sai valua takaisin pilkkiavantojen kautta. Happea mitattiin muutama päivä veden pumppaamisen jälkeen noin 5 mg/litra. Yhtäkään kuollutta kalaa ei jäiden sulaessa löytynyt. Palkkioksi sain hapetusavannosta koukulla 99 cm pitkän hauen. Vaakaa ei ollut; kalamiehet ovat arvioineet sen olleen 9-10 kg. Onneksi oli 6 tuuman kairanreikä, josta se nipin napin mahtui tulemaan jäälle. Hoitotoimia Uudenmaan ympäristökeskus ja Kirves ry ovat nuottauksilla nostaneet vuodesta 1998 lähtien Kalljärvestä ja Lamminjärvestä roskakalaa, lähinnä särkiä ja lahnoja, reilusti yli *20 tonnia. *Roskakalojen poisto ei kuitenkaan yksin riitä parantamaan veden laatua. Kalljärvi saa vasta v mennessä voiton pitkässä riidassa kunnan kanssa vesihuollon ulottamisesta Kalljärven ranta-alueille. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä viemäriverkoston on oltava valmis vuoden 2010 loppuun mennessä. En tiedä, millä keinoin Siikajärvi on pysynyt siedettävässä kunnossa. Kalkituskokeilu lienee ollut vähämerkityksellinen. Kalkitus on huomattu muuallakin huonoksi hinta/tuotto merkityksessä. Yleensäkin, tuloksia voi odottaa mistä tahansa hoitotoimenpiteestä vasta vuosien tai kymmenien vuosien perästä. Järvessä ei likaannu vain vesi, vaan pohjakin. Kurkisto Kurkisto on onnellisessa asemassa, kun rannoilla ei ole peltoja, eikä sikaloita tai muuta orgaanista jätettä tuottavaa toimintaa. Vakinaisia asumuksia on muutama, huviloita parikymmentä. Valveutuneet kansalaiset perustivat jo vv *Kurkistonjärven asukastoimikunnan, *johon suurin osa rannan asukkaista liittyi. Huolena oli järven veden laadun silmin arvioitu huononeminen. Valistustyöllä jätevesien laskeminen järveen on saatu (melkein) loppumaan ja järvi voi nyt hyvin. Esim. levää ei ole ollut aikoihin. Järven ongelmana on sen mataluus, keskisyvyys lienee pari metriä. Vesi vaihtuu hitaasti, sillä valuma-alue on muiden lähellä olevien järvien takia pieni. Järvi on latvajärvi, tulevaa jokea ei ole. Laskuoja Kalljärveen on. Näin ollen järvellä on suuri vaara muuttua haisevaksi lätäköksi, jollei huolenpito ole tiukkaa. Järven pinta laski kesän 2006 aikana cm kevään normaalikorkeudesta, eli vesi väkevöityi noin 10 %. Laskuojan pato piti koko kesän, vesi lähti haihtumalla. Runsas ulpukkakasvusto on mielestäni pahin uhka järven kehityksessä. Olen seurannut Kurkiston veden laatua vuosikymmenen ajan eikä se näytä ainakaan huonontuneen. Koski-Navalan osakaskunnan vesien seurantatutkimus Puoliksi kunnan talkoorahalla ja puoliksi osakaskunnan rahoilla ostettiin v 2004 veden happamuuden ja happipitoisuuden mittaamiseksi instrumentit (n euroa). Osakaskunnan järvet on vuosittain mitattu kahdesti, heti jäiden tultua ja toisen kerran maalis-huhtikuun vaihteessa. Näin saadaan arvioiduksi hapen määrä lähtötilanteessa ja arvio siitä riittääkö happi jäiden lähtöön saakka. Olemme toistaiseksi osakaskunnan esimiehen *Ilpo Blom*in kanssa viitsineet tehdä tuon lähes 40 km näytteiden keruumatkan kaksi kertaa vuodessa. Tuloksista voi sanoa sen, että järvien ph on tyypillinen eteläsuomalaiselle järvelle eli välillä Pikkaraiset ovat suoperäisen ympäristönsä takia happamia, ph on noin 4.2. Tänä lyhyenä tarkasteluaikana selvää ph muutosta ei järvissä ole havaittavissa, mutta kevättalven arvot ovat vähän syksyisiä alemmat. Ehkä keski- Euroopasta tuleva hapan sade on pystytty kompensoimaan. Happea on ennen jäiden tuloa ollut kevättalvella Siikajärvessä 7-8 mg /litra, Kurkistossa noin 4 mg, Kalljärvessä mg litrassa. Tarkastelujakso on nytkin liian lyhyt antamaan suuntaa hyvään tai huonoon suuntaan, tosin Kalljärven happi voi hyvinkin loppua Toukokuun alussa aurinko laski Lamminjärveen klo 21 komean oranssina. pahana talvena. Osakaskunnalla on toiveissa saada veden johtokykyä (= suolojen määrää) mittaava laite lähiaikana. Johtokyky on herkkä indikaattori ja vielä herkempi väärille mittaustuloksille, jos mittaaja ei ole asiantuntija. Hannu Suomela

7 Kylänraitti 3/2006 AJASSA 7 Hoitajaverkosto lapsiperheen apuna Tilapäistä ja lyhytkestoista lastenhoitoa kaipaava löytää entistä helpommin hoitajan lokakuun alusta lähtien. Veikkolaan on valmistumassa uusia Mannerheimin lastensuojeluliiton kouluttamia lastenhoitajia. Vuodesta 2003 keikkailleet lastenhoitajat saavat rinnalleen uutta verta. Lasten liikenneturvallisuus esillä Veikkolassa Lastenhoitokurssin käyneet ovat osallistuneet luennoille ja hankkineet tietoa mm. lasten kehityksestä, hoidosta, turvallisuudesta ja viihdyttämisestä. Kurssiin kuuluu myös harjoittelu vieraassa perheessä. Kiinnostus lastenhoitoon välittyy mukana olevien kokemuksista. Vaikka suurimmalle osalle uusista hoitajista ikää on kertynyt vasta 15 vuotta, kaikki ovat ennättäneet hoitaa serkkuja tai naapurin lapsia. Mahdollisuus tutustua hoitajiin järjestyy MLL:n perinteisen lastenvaatteiden syyskirpputorin yhteydessä Uudet lastenhoitajat järjestävät sen yhteydessä viihdykettä perheen pienimmille ja jakavat päivitettyä hoitajalistaa. MLL hoitajien välittäjä, perhe työnantaja Lastenhoitajien verkosto on osoittautunut suureksi avuksi monelle veikkolalaisperheelle. Edelliseltä kurssilta valmistuneille hoitajille on riittänyt kysyntää, sillä hoitotunteja on kertynyt puolivuosittain noin 900 tuntia. Mitenkähän Veikkolan koulutilojen loppujen lopuksi käy? Tällä hetkellä Veikkolassa on yksi koulu, joka on mitoitettu n. 670 oppilaalle. Koulussa on kuitenkin oppilaita yli 750 tällä nyt alkaneella lukukaudella. Tilantarve on siis ilmeinen jo nyt. Keväällä tehdyn kouluverkkoselvityksen mukaan oppilasmäärä kasvaa tuhanteen oppilaaseen vuoteen 2011 mennessä. Suuri tarve uudelle koululle on ja ymmärtääksemme sitä suunnitellaan nyt kunnanhallituksen päätöksellä 400 oppilaalle. Kun ja jos koulu aikanaan valmistuu, ei kuulemma ainakaan ennen vuotta 2011, niin molemmat koulut ovat saman tien käytännössä lähes täynnä, jos halutaan pysyä niissä oppilasrajoissa joihin koulut ovat suunniteltu ja tarkoitettu. Tämähän kuulostaa ihan hyvältä eikö vain? Kaikki veikkolalaiset oppilaat mahtuvat hyvin kouluihin ja kaikilla on hyvä olla. Niinhän sitä luulisi ja niin taitavat virkamiehet ja osa päättäjistäkin luulla. Miksi sitten selvitetään sitä, että Perhekahvilassa on paljon sekä isoja että pieniä kävijöitä Vapaaehtoisvoimin tehtävä MLL: n lastenhoitotoiminta on saanut vettä niskaansa viime aikoina. Toiminnan on sanottu vääristävän kilpailua. Epäselvyyttä on ollut myös vastuu- ja verotuskäytännöistä. Merja Sipi MLL:n keskustoimistolta kertasi kurssin avauskerralla toiminnan periaatteita. - Perhe on työnantaja ja hoitaa työnantajavelvoitteet normaaliin tapaan. Vastuu hoitajista on aina perheellä. Tapaturmavakuutus kannattaa ottaa aina. Yli 12 työpäivää vuodessa tehtävästä työstä se on jo lakisääteinen. Suurin osa hoitajista on alle 18-vuotiaita, joten heidän palkoistaan ei tarvitse maksaa työeläkevakuutusmaksua, samoin ei ennakonpidätystä, mikäli palkka on alle 1500 euroa vuodessa, sanoo Merja Sipi. veikkolalaisia lapsia voitaisiin sijoittaa Huhmarnummen kouluun Vihtiin? Näinkö me maksamme naapurikunnan kasvun ja emme kehitä omaa koululaitosta. Selvityksen alla on ollut viime keväänä mm. se, miten Huhmarnummen koulu täyttää edellytykset ottaa oppilaiksi kahden 1. vuosiluokan ja yhden 2. vuosiluokan opetusryhmän lähikouluksi. Miten asiasta on tiedotettu? Näinkö koulutilojen tarve ratkaistaan? Ja tarkoittaako tämä sitä, että tarvitsemaamme koulua ei saadakaan - ainakaan ajoissa? Emme näe parhaana vaihtoehtona lasten koulunkäyntiä kokonaan eri kunnassa, sillä peruspalvelut, joihin koululaitoskin kuuluu, tulee olla lähipalvelu, erityisesti pienille eka- ja tokaluokkalaisille. Kouluverkkoselvityksessä on todettu selvästi, että Veikkolan alueella on suurin tarve saada lisätilaa koululaisille. Todellinen tarve uudelle koululle on jo vuonna 2007! Kuitenkin asia on MLL tuo yhteen perheitä Veikkolan alueen MLL edistää lapsiperheiden hyvinvointia viikoittain. Perinteiset perhekahvilat kokoontuvat uudessa paikassa seurakuntatalolla. Vauvakahvila kokoontuu keskiviikkoisin klo 13-15, leikki-ikäisten perheet tapaavat torstaisin Vauvakahvilassa voi osallistua myös ensi kertaa äidiksi osuuteen, jota tehdään yhteistyössä seurakunnan kanssa. Liikuntatuokioita on tarjolla niin vauvoille, pojille ja isille kuin äideillekin. Parhaiten toimintaan voi tutustua yhdistyksen www-sivuilla Sieltä löytyy myös lastenhoitotoiminnan yhdyshenkilöiden yhteystiedot. Teksti: Jarna Savolainen Kuva: Maria Feldt käännetty päälaelleen ja työryhmä esittää Gesterbyn koulun laajentamista vaikka perusopetustilojen tarve siellä on vähenevä ja pohjoisessa kasvava. Tätä yhtälöä on mahdoton ymmärtää. Eikö kunnan tule keskittyä investoinneissaan sille alueelle jossa on kiistatta todistettu koulutilojen tarpeen olevan suuri? Asialle on voitava tehdä jotain. Kuka päättää puolestamme? Ainoa keino on vaikuttaa valitsemiimme päättäjiin, että he tekevät parhaansa oikeudenmukaisilla päätöksillä. Järjen, sen kuuluisan mutta ilmeisesti monelta hukassa olevan maalaisjärjen äänen täytyy kuulua tässä asiassa ja sen mukaan tulee toimia myös kirkkonummelaisten päättäjien! Pohjois-Kirkkonummen sos. Dem kilta ry:n puolesta Tero Strand, puheenjohtaja Maria Feldt, varapuheenjohtaja Veikkolan koulun lähistön ongelmalliset kohdat: Veikkolan Lions Club ja Veikkolan koulu järjestivät lasten vanhemmille keskustelutilaisuuden Veikkolan koulun ympäristön liikenneturvallisuusasioista. Tilaisuuden pohjana oli viime talvena Veikkolan koulun 2- ja 3-luokkalaisten täyttämä vaaranpaikkakartoituslomake. Vaaranpaikkakartoi-tuksessa lapset kertoivat oman koulumatkansa vaaralliset kohdat ja pohtivat niiden syitä. Pienten koululaisten kannalta ongelmana on erittäin vilkas aamuliikenne. Veikkola on kasvanut vauhdilla viime vuosina ja sen huomaa erityisesti liikenteessä. Pienten lasten näkökulmasta aamun autovilinässä on vaikea hahmottaa kaikkia asioita. Tuntuu, että autoja tulee joka suunnasta ja ne eivät ota huomioon jalankulkijoita. Tien ylitys on todellinen haaste. Keskeisiksi ongelmakohdiksi 8-9-vuotiaiden lasten kannalta nousivat seuraavat asiat: Aamulla on pimeää. Suojatiet on valaistu huonosti Monessa paikassa on näkemäesteitä, joiden vuoksi lasta ei havaita eikä lapsikaan huomaa autoja. Koulun saattoliikenteen liikennejärjestelyt (liikennemerkit) puuttuvat. Kisapolun ylittävä suojatie päiväkodin kohdalla on vaikea paikka, sillä se tulee ei-mistään eivätkä autoilijat miellä sitä suojatieksi. Varsinkin kiertoliittymät ovat lapsen kannalta monimutkaisia rakennelmia. Lapsen on hyvin vaikeaa havaita kaikkea, joten autoilijan tulee olla erityisen varovainen näissä kohdissa. Monet autoilijat tulevat kylään vauhdilla. Tämä koskee erityisesti Lapinkylästä, Kylmälästä ja moottoritieltä päin tulevia. Autoilijat eivät ymmärrä, että liikutaan jalankulkijan ehdoilla. Muutamat ongelmalliset suojatiet: Lapinkyläntien ylitys S-Marketin kohdalla, Koskentien ylitys, Kisapolku. Bussi pysäkillä peittää näkyvyyden. Koulun edustan bussipysäkillä joutuu menemään puoliväliin tietä, ennen kuin näkee tuleeko bussin takaa autoa. Autot ajavat liian lujaa eivätkä pysähdy, vaikka lapsi aikoo mennä tien yli. Kokonaisuutena liikennetilanne Veikkolassa on varsin hyvä, mutta epäkohtien poistolla siitä saadaan loistava. Liikenneillassa mukana olleiden poliisien mielestä pienten lasten asenne liikenteeseen on kohdallaan, lähinnä asenneongelmia on aikuisilla. Liikenneillassa pohdittiin myös ratkaisuja ongelmiin. Ratkaisuiksi nähtiin mm. Kuvassa Nesteen tavarat kevyen liikenteen väylällä ja rekka parkissa viheralueella. Mm. tämä herätti keskustelua liikenneillassa Kuva on otettu Tavarat on nyttemmin poistettu väylältä. Ongelma on ollut toistuva. Kyläportti, joka kertoo, että nyt ollaan taajamassa ja rauhoittaa liikennettä 40 km/h rajoitus Lapinkyläntien alkuosaan Koskentien rakentaminen valmiiksi, keskikoroke suojatielle Kunnon valaistus suojateille Näkemäesteiden poisto ongelmakohdista Bussipysäkkien sijainnin tarkistaminen Nopeusrajoitusten noudattamisen valvonta Valistus niin koululaisille kuin aikuisillekin Lions Club vie kartoituksessa esiin tulleita epäkohtia ja niihin löydettyjä parannusehdotuksia eteenpäin sekä kuntaan että tiehallintoon päin. Teksti ja kuva: Kari Oinonen

8 8 AJASSA Kylänraitti 3/2006 VEIKKOLAN SIVUAPTEEKKI Avoinna ma klo 9-18 ti-pe klo 9-17 Koskentie 3, Puh Hotelli Lepolammen syksyn tanssikalenteri. Tervetuloa! KESKIVIIKKOISTEN NAISTENTANSSIEN OHJELMA TANSSIAJAT KLO KARI VEPSÄ & ONNENMAA Liput 12 e J.ESKELINEN& HARRI NUUTINEN Liput 6 e UNELMAVÄVYT Liput 12 e AMARILLO Liput 6 e 1.11 MATTI RAUTAVAARA Liput 6 e 8.11 TERO KYRÖLÄ Liput 6 e LASSE & ALFA Liput 6 e FLAME Liput 6 e SEPI & JAPI Liput 6 e Hotelli Lepolampi Puhelin: Kivilammentie ESPOO Telefax: PIHA KUNTOON BETONILAATAT MUURIKIVET REUNA- JA PIHAKIVET KUKKARUUKUT VESIKOURUT LOISKEKUPIT KAIVONRENKAAT VALURAUTAKANSISTOT KULJETUSPALVELU SEMENTTIVALIMO T. HAAPANEN OY Teollisuustie 13, Veikkola puh (09) , (09) Gsm Fax (09) Kyläyhdistyksen aloitteet Kansalaisaloite YTV-lipun saamiseksi Veikkolaan Kylänraitin numerossa 2/2006 kerroimme YTV:n lippujärjestelmän laajenevan syksyllä 2006 Kirkkonummelle ja tulevan käyttöön vain VR:n lähijunissa. Koska Veikkola ei sijaitse rautatien varrella, ei seutulippujärjestelmästä olisi Pohjois-Kirkkonummella mitään hyötyä vaan se asettaisi kuntalaiset epätasa-arvoiseen asemaan. Epätasa-arvo korostuu siinäkin, että kasvava Veikkola on kunnan kolmanneksi suurin taajama ja maantieteellisesti yhtä lähellä Helsinkiä kuin Kirkkonummen kirkonkyläkin. Linja-autoihin lippua ei voida käyttöön ottaa, koska Kirkkonummen eteläosia palveleva Wikström pelkää EU:n direktiivien määräämää ja pääkaupunkiseudulla totetutettua kilpailuttamista. Tähän vedoten Wikström kieltäytyy liittymästä YTV:hen ja on siten vaikeuttanut lippujärjestelmän laajentamista Kirkkonummelle. Alkuperäisen aikataulun mukaan Kirkkonummen piti liittyä YTV: n kolmanteen vyöhykkeeseen , mutta ajankohta on jatkuvasti siirtynyt myöhemmäksi neuvottelujen venyessä. Mitä kesällä on tapahtunut? Asiaa ryhdyttiin tutkimaan tarkemmin ja kävi ilmi, että lähes kaikissa Veikkolan ja Helsingin välillä kulkevissa Pohjolan liikenteen autoissa kulkivatpa vuorot moottoritietä tai Turuntietä Bembölen ja Leppävaaran kautta on YTV:n matkakortin lukemiseen tarvittavat laitteet. Tekniset edellytykset YTV-lipun käyttöön ottamiseksi olivat siis pääosin olemassa. Koska Wikström ei palvele muutamia satunnaisia koululaisvuoroja lukuun ottamatta lainkaan Veikkolan aluetta, heräsi ajatus YTV-lipun käyttöönotosta pelkästään Pohjolan liikenteen autoissa siten, että veikkolalaiset pääsisivät samaan aikaan rantaradan varrella asuvien kuntalaisten kanssa hyötymään lippujärjestelmästä. Jos M. Tervo tai Vainion liikenne haluavat kantaa kortensa kekoon ja tulla mukaan YTV:hen heidät toivotettiin kansalaisaloitteessa tervetulleiksi mukaan. Kyläyhdistys teki heinäkuun loppupuoliskolla kansalaisaloitteen, jossa esitetään Pohjolan liikenteen tulevan mukaan seutulippuyhteistyöhön samaan aikaan kuin VR: n lähijunatkin. Aloitteen sisältöä on pidetty realistisena, koska kunnalle aiheutuvat taloudelliset kustannukset ovat pienet, eikä liikennöitsijän tarvitse uusia kalustoaan, reittejään tai aikataulujaan. Kansalaisaloite esiteltiin kunnanjohtaja Tarmo Aarniolle elokuun alkupuolella. Kunnanjohtaja suhtautui hankkeeseen myönteisesti ja kertoi, ettei valtuustossakaan ole esiintynyt suurta vastustusta. Kunnanjohtajalta saatujen tietojen mukaan VR tullee mukaan YTV: n kolmanteen vyöhykkeeseen tammikuun alusta 2007 ja mikäli liikennöitsijöiden kanssa päästään tyydyttävään neuvottelutulokseen, voivat veikkolalaiset matkustaa YTV:n lipulla Pohjolan liikenteen autoissa Veikkolasta Helsinkiin, Vantaalle tai vaikkapa Keravalle asti ilman lisämaksuja samaan aikaan kuin kirkonkyläläiset ja masalalaiset junissa. Tällä hetkellä kunta käy neuvotteluja liikennöitsijäiden, YTV:n hallinnon ja VR:n kanssa. Saatujen tietojen mukaan on varsin todennäköistä, että Veikkola on tammikuun alussa 2007 mukana YTV:n kolmannessa hyöhykkessä Keravan tavoin. Miten YTV-järjestelmä vaikuttaa Veikkolassa? Jos Pohjolan liikenne tulee mukaan YTV:n lippujärjestelmään vuoden 2007 alusta, nykyinen Kirkkonummi-lippu poistuu käytöstä. Kuntalainen voi tällöin hankkia matkakortin, johon voi ladata aikaa, aluksi 30 vuorokautta, myöhemmin vaikkapa kokonaisen vuoden. Lipun voimassaoloaikana sillä saa matkustaa rajattomasti Veikkolasta Helsinkiin tai Espooseen. Ilman lisämaksua se kelpaa muissakin pääkaupunkiseudun kulkuvälineissä. Veikkolalainen voi ajaa sillä raitiovaunulla Helsingin päärautatieasemalta Stockmannille tai lähijunalla Keravalle. Tällä hetkellä on epäselvää, otetaanko Kirkkonummella tammikuun alussa käyttöön myös ns. arvoliput eli matkakortilla voi ostaa bussiin noustessaan vaihtoon oikeuttavan seutulipun. Kunnasta riippuu myös, saavatko opiskelijat, eläkeläiset ja muut erityisryhmät omat alennuslipputuotteensa. Keravalla ne tulivat käyttöön heti, kun kaupunki oli liittynyt YTV: hen maaliskuun alussa. YTV on viime vuosina pyrkinyt yhtenäistämään erityisryhmien lipputuotteiden hinnoitteluperusteet. Liikennetarjonta ei Veikkolassa tule olennaisesti nykyisestä muuttumaan. Pohjolan liikenne jatkaa liikennöintiään tutuilla valkoisilla busseillaan, eikä uusia linjoja olla perustamassa. Aikataulutkaan tuskin muuttuvat. Ainoa mikä muuttuu, on rahastusjärjestelmä. Matkustaminen pääkaupunkiseudun suuntaan muuttuu nykyistä joustavammaksi. Rantaraitti kuntalaisten käyttöön Veikkolan kyläyhdistys ja Kirkkonummen Veikkolan vesiensuojeluyhdistys KIRVES tekivät syyskuussa yhteisen kuntalaisaloitteen Veikkolan rantaraitista. Asemakaavaan on piirretty Lamminjärven eteläpään virkistysalueelle rantaraitti. Aloitteen tekijät ovat huolestuneina seuranneet Veikkolan Lamminjärven rantojen asemakaavan mukaisten rantavirkistysalueiden tuhoutumista. He tekivät heinäkuussa rantakatselmuksen Lamminjärvellä kunnan ympäristösuunnittelijan kanssa. Tällöin he totesivat yhdessä seuraavaa: - Puita on kaadettu rantavirkistysalueilta runsaasti ilman maisematyölupaa. Kaadettuja puita ja risuja on jätetty rantaraitille, jopa polulle. Puuston kaataminen on pilannut luonnontilaisen maiseman. - Luonnontilainen ranta on muutettu pelkäksi hiekkarannaksi. - Rantaa on laajalti ruopattu ja kaislikkoa niitetty. - Virkistysalueen poikki on rakennettu rantaan asti ulottuva aita, joka estää perinteisen rantapolun käyttämisen. - Rakennuksia on rakennettu ilmeisesti liian lähelle rantaa, jopa virkistysalueen puolelle. Tämä vaikeuttaa asemakaavan mukaisen rantaraitin toteuttamista. Jotta rantaraitin lisätuhot ja rantaraitin toteuttamisen vaikeuttaminen voitaisiin estää, aloitteen tekijät vaativat, että kunnan tulee lunastaa pikaisesti asemakaavan mukaiset rantaviheralueet. Aloitteessa todetaan vielä, että Veikkolan asukasmäärä kasvaa kunnassa nopeimmin ja paineet virkistysalueiden käyttöön lisääntyvät. Muuallakin Veikkolan alueella on vastaavanlaisia rantaalueita, jossa rannan läheisyydessä asuvat ovat ottaneet yksityiseen käyttöönsä rantaviheralueita. Olisi tärkeää aloittaa alueiden lunastukset myös näillä muilla alueilla mahdollisimman pian. Aloitteessa ehdotetaan myös, että kunnan tulisi AINA lisätä näille alueille myönnettäviin rakennuslupiin maininta asemakaavan mukaisen ranta-alueen säilyttämisvelvoitteista ja hakkuukielloista tai oikeammin velvoitteesta hankkia maisematyölupa. Lisäksi kunta voisi myös kieltää tällaisen ranta-alueen aitaamisen rakennusluvan ehdoissa.

9 Kylänraitti 3/2006 AJASSA 9 Veikkolan kyläyhdistys käynnisti loppukesällä nimienkeruun vauhdittaakseen melusuojauksen rakentamista Turunväylän varteen. Vetoomus luovutetaan seuraaville tahoille: Kirkkonummen kunta Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Liikenne- ja viestintäministeriö Ympäristöministeriö Uudenmaan ympäristökeskus Melusuojavetoomuksessa nimiä jo yli Allekirjoitusaika päättyy la Allekirjoituksen voi tehdä sähköisesti osoitteessa jossa vetoomus on myös kokonaisuudessaan nähtävissä. Keräyslistoja löytyy eri puolilta kylää: K-kauppa, S-Market, Siwa, Sirpanvintti, Kymppikioski, Apteekki, terveyskeskus ja Osuuspankki. Vetoomus 1. Melusuojaussuunnitelmat tarkistettava vastaamaan sekä kohonnutta melutasoa, melun leviämisaluetta, kahden järven melua lisäävää vaikutusta sekä melualueen todellista asukasmäärää. 2. Melusuojat rakennettava mahdollisimman pian. 3. Ensiapuna melua vaimentava pinnoite ja nopeusrajoitus. 4. Kaikkien E18-tien varrella asuvien melusuojaus tehtävä tasavertaisesti riippumatta tien rakentamisvuodesta. Melu on yhtä kova, olipa tien rakentamisvuosi 1967 tai Mitalin kaksi puolta Moottoritie on hieno asia; se on nopea ja suhteellisen turvallinen tapa liikkua. Veikkola, yli 4000 asukkaan taajama, olisi aivan eri Kyläyhdistyksen aloitteet Turunväylän melusuojausta on odotettu Veikkolassa 40 vuotta! kylä ilman hyviä kulkuyhteyksiään. Kylämme kasvaa nopeimmin koko Etelä-Suomessa, lähes 200 asukkaan vuosivauhti on jatkunut jo useamman vuoden ajan. Tarvontie on Suomen ensimmäinen moottoritie. Veikkolaan asti moottorite ylsi vuonna Tietä pidetään Suomen kauneimpana moottoritienä, sillä sitä ei ole suunniteltu suoralla viivoittimella, vaan se kaartelee pehmeästi maastoa mukaellen. Asialla on toinenkin puoli: Moottoritie aiheuttaa pehmeän muotonsa lisäksi kovaa melua. Se ylittää Veikkolan kohdalla kaikki hyväksyttävissä tai siedettävissä olevat rajat. Veikkolassa tie kulkee Nuuksion luonnonsuojelualueen tuntumassa kahden järven välisellä kannaksella. Koska moottoritien suunnittelu aloitettiin jo 1950-luvulla, on ymmärrettävää, että siihen aikaan ei edes keskusteltu luontoarvoiltaan herkään paikan soveltumisesta tienrakentamiseen tai mietitty melusuojausten rakentamista tien tulevaisuudessa aiheuttamien vaikeiden meluhaittojen vuoksi. Tänä päivänä tietä tuskin voisi lainkaan perustaa pakollisten ympäristöselvitysten jälkeen kyseiseen luonnoltaan herkkään paikkaan. Tai se todennäköisesti suljettaisiin tunneliin tai ainakin velvoitettaisiin rakentamaan asianmukaiset melusuojaukset. Siihen eivät riittäisi pelkät suunnitelmat, kuten nyt. Tehdyistä suunnitelmista on toteutettu vain rahaa säästävä osuus; lähialueiden tietyömailta on kuljetettu ylijäämämaita moottoritien pohjoispuolelle meluvalliksi. Ekologisesti järkevä teko muuttuu järjettömäksi, kun kokonaisuutta ei samanaikaisesti rakenneta; meluvallin vuoksi melu leviää entistä pahempana järvenselkää pitkin eteläpuolelle. Sama melu, eri säännöt Moni veikkolalainen ihmettelee, miksi uusia teitä koskevat tiukat melumääräykset eivät koske jo rakennettuja teitä! Kaikkien E18- tien varrella asuvien melusuojaus tulisi toteuttaa tasavertaisesti riippumatta tien rakentamisvuodesta. Kun uutta vuonna 2008 valmistuvaa moottoritietä nyt rakennetaan Muurlasta Lohjanharjulle, uusi tieosuus melusuojataan tiukkojen sääntöjenormien mukaan ja Espoon taaja-asutuksien kohdalla melusuojaus on jo tehty tai toteutussuunnitelmat ovat valmiina odottamassa asutusalueiden rakentamista. Miten on mahdollista, että näiden alueiden välissä Veikkolan kohdalla melusuojaus kuitenkin puuttuu, vaikka Veikkolan taajaman ohi paahtaa se sama melua aiheuttava liikenne, jolta asukkaat suojellaan kummaltakin puolen Kirkkonummen aluetta. Lakia pitäisi tältä osin muuttaa ja velvoittaa tienpitäjä vastaamaan myös aiemmin rakennettujen teiden ajanmukaisesta melusuojauksesta. Valtioneuvoston periaatepäätös Valtioneuvosto kehottaa valtiota ja kuntia huolehtimaan asuinalueiden melusuojaukset kuntoon. Asuinalueen melu ei saisi päiväsaikaan ylittää 55 desibeliä eikä vanhoilla rakennetuilla alueilla 60 desibeliä. Veikkolassa on kymmeniä kiinteistöjä ja lisää rakennetaan koko ajan, joiden melutaso ylittää kaikki normit. Monien pihojen melutason vuorokautinen keskiarvo ylitti 65 desibeliä jo kymmenen vuotta sitten; oleile siinä metelissä rentoutuneena riippukeinussa yrittäen kuunnella lintujen laulua. Melu Veikkolassa on viime vuosina entisestään lisääntynyt monien katu-, vesijohto- ja viemäritöiden sekä uudistalojen vilkkaan rakentamisen vuoksi, jotka kaikki ovat aiheuttaneet melusuojana toimineiden puiden kaatamista. Lisäksi liikennemäärät ovat kasvaneet ja raskaan liikenteen osuus lisääntynyt. Kun vuonna 2008 Muurla-Lohja välinen moottoritieosuus valmistuu, liikenne tulee lisääntymään entisestään, sillä myös Hangosta tuleva raskas liikenne kohti Pietaria siirtyy todennäköisesti Veikkolan ohikulkuliikenteeksi. Melusuojauksella on siis kiire. Melumallit eivät huomioi vesistöjön melua vahvistavaa vaikutusta Uusimpien Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitoksessa dos. Erkki Björkin tekemien melututkimusten mukaan käytössä olevat melumallit eivät ota riittävässä määrin huomioon vesistöjen melua vahvistavaa vaikutusta. Kun melu etenee järven selkää pitkin tyynellä tai varsinkin myötätuulessa ja samaan aikaan maan tai veden pinnassa - lämpötila on matalampi kuin ilmassa (negatiivinen lämpögradientti), kuten iltaisin ja iltayöllä usein on - melutaso voi nousta jopa 10 desibeliä kilometrin aluella melulähteestä. Järvi, sen lisäksi että se tarjoaa esteettömän etenemisen, myös itsessään lisää melua. Näin ollen sekä melutaso että melusuoajattaviksi luokiteltavien asukkaiden määrä Veikkolassa on paljon suurempi kuin mitä laskelmat osoittavat. Melu rassaa ja rajoittaa Jatkuva melu aiheuttaa viihtymättömyyttä ja rajoittaa pihojen käyttöä ja estää kesäisin ikkunoiden ja ovien aukipidon. Melu aiheuttaa myös terveydellisiä vaikutuksia: ärtymystä, keskittymiskyvyn puutetta, unihäiriöitä, unettomuutta, pulssin ja verenpaineen nousua. Melu vaikuttaa myös kiinteistöjen hintoihin. Veikkolan melutilanne on muuttunut viime vuosina pahasta katastrofaaliseksi ja tulee vielä lähivuosina pahenemaan ellei mitään tehdä. On korkea aika saada normit täyttävä melusuojaus myös Veikkolaan. Mari Aulanko Kyläläisten ja Veikkolan kyläyhdistyksen puolesta Yksi desibeli on enemmän kuin yksi Ääni on akustista värähtelyä, joka etenee ilmassa paineenvaihteluina. Ihmisen korva pystyy erottelemaan äänenvaihtelut desibelin välillä. Desibeli (db) mittayksikkönä on erilainen kuin vaikkapa pituusyksiköt. Kun melu lisääntyy 10 desibelillä, se tarkoittaa että korvan havainnoima melutaso on kaksinkertaistunut ja että äänienergia on kymmenkertaistunut. Esimerkiksi 65 desibeliä tarkoittaa kuullun äänitason kaksinkertaistumista verrattuna 55 desibeliin nähden. Lehtien havina, kärpäsen surina, hiljainen kuiskaava puhe 30 db Liikenteen melu vilkaan valtaväylän vieressä 80 db Disko, moottorikelkka 90 db Ihminen havaitsee selvästi jo kolmen desibelin muutoksen äänitasossa puoleen tai toiseen, joten pienetkin melutason laskut tuovat jo helpostusta. ostaa & myy & palvelee OSTAA: vanhaa, mutta hyvää käyttötavaraa: huonekaluja, yms. Huom.haemme myös tavaraa pois nurkista! MYY: mm. upeita BILLNÄS-kalusteita ja uniikkeja kodin kalusteita, sisustustarvikkeita, kodinkoneita, astioita, kirjoja. HOITAA: etsimme kokonaisuuksistasi puuttuvia esineitä ja ilmoitamme löydöistä. Myynti: Pe klo 15-19, la klo Ma-pe sopimuksen mukaan! PALVELEE: talonmiespalveluita ja pikku remontit, huollot, korjaukset - ongelmajätteen kuljetukset... keksi itse lisää!! VUOKRAA: säilytys- ja varastotilaa edulliseen neliö- & kuutiohintaan! Tavara lahjoituksia - eko kierrätystä. Terveisin ja tervetulotoivotuksin Keijo Ruhanen Puusepäntie 6, Lapinkylä / TILITOIMISTO VEIKKOLASSA Vankka kokemus tilitoimistotyöstä ja eri toimialoista, myös taloyhtiöt. Pyydä tarjous! Teollisuustie 9, Veikkola, puh , gsm

10 10 AJASSA Kylänraitti 3/2006 Muutto Veikkolalainen Simo Sipola muutti syyskuussa perheineen vuodeksi Etelä-Ranskaan Aix-en-Provenceen. Hän kirjoittaa sapattivuotensa aikana Kylänraittiin elämästä Etelä-Ranskassa Muutto. Yksi sana, iso kaaos. Inhoan muuttoja, koska ne pakottavat minut tekemään jotakin sellaista, johon minun ei pitäisi ryhtyä ainakaan liian usein. Koko omaisuus on ensin pakattava laatikoihin, jätesäkkeihin ja ties mihin säilytysmuotoon. Sen jälkeen laatikot, säkit ja huonekalut on siirrettävä varastoon. Tämä on henkisesti tyhjentävää. Sitä ikään kuin käy mennyttä elämäänsä läpi pikakelauksella. Miksiköhän olen ostanut tämän kirjan? Miksi olen säästänyt tuon paidan? Kuka ihmeessä on lahjoittanut minulle nämä lautaset? Eikö näitä tädin antamia pyyhkeitä voisi viedä kierrätykseen? Tällä kertaa minun pitäisi kai vihata muuttoamme tavallista vähemmän, sillä perheemme on muuttamassa Ranskaan, etelän lämpöön, pois Pohjolan räntäkeleistä ja pimeydestä. Mutta en pysty. Tavaran paljous, sen siirtely paikasta toiseen ja loputtomalta tuntuva pakkaaminen syövät miestä. On siirrettävä maallinen omaisuus pois tieltä, tehtävä vuokralaisille tilaa. On sovittava talon asioista, vuokran maksusta, postin jakelusta, sähköstä, puhelimesta, vedestä ja vakuutuksista. Tuhat ja yksi muistettavaa asiaa. Sitten on taisteltava läpi loputtoman asiakirjaviidakon. EU-aikana tämän luulisi olevan historiaa, mutta sitä se ei ole. Kravatti kaulaan ja menoksi Zagrebissa LIITY SINÄKIN KYLÄYHDISTYKSEEN Ranskaan muuttaminen on yhä sukeltamista byrokratian syvyyksin. Täytyy hankkia todistuksia pankista, työnantajalta, työttömyyskassasta. On pyydettävä opintorekisteriotteita, Kelan korvauspäätöksiä, virkatodistuksia. Sitten on käännätettävä koko nippu ranskaksi virallisella kääntäjällä. Asiakirjanivaskan avulla meidän pitäisi saada elämämme järjestykseen, kun saavumme Etelä-Ranskan Aix-en-Provenceen. Saas nähdä. Siirtyminen kaaoksesta toiseen on joka tapauksessa tosiasia. Otamme mukaan vain välttämättömimmät tavarat, sillä vuokraamme paikan päällä kalustetun asunnon. Silti farmariautomme on pakattu ääriään myöten. Eikä sekään riitä. Jouduin ostamaan suksiboksin, jotta saamme kaiken mukaan. Nyt tuo välttämättömin tavara on pakattu Ikea-kasseihin, pariin muuttolaatikkoon ja reppuun. Olemme valmiita lähtemään. Kyläyhdistyksen perhekohtainen jäsenmaksu: 10 euroa/talous Jäsenmaksutili: Länsi-Uudenmaan Osuuspankki Viite: Kravatti on kotoisin Kroatiasta Kroatian pääkaupunki Zagreb on 900-vuotias, mutta ikä ei silti paina. Zagreb on nuorekas ja hyvin keskieurooppalainen kaupunki, olihan se vuoteen 1912 saakka osa Itävalta-Unkaria. Wieniläisperinteen mukaisesti keskusta on täynnä kahviloita. Historiasta muistuttavat vanhan kaupungin kaasulla toimivat ja pehmeästi valaisevat katulyhdyt. Nuorekkuutta on vilkas yöelämä. Kaupungissa juhlitaan pitkään ja usein melkoisella menolla. Veikkolalaisen sydäntä lämmitti pistäytyminen erääseen kaupungin trendidiskoon. Tyylitietoinen disko oli saanut nimekseen Skola, koska se sijaitsi eräässä keskustan vanhassa koulurakennuksessa. Koulun sisustuksen kruunasivat Eero Aarnion pallotuolit. Mukavinta Zagrebissa on kuljeskella vanhan ja uuden kaupungin välimaastossa. Tkalciceva-kadulla riittää värikkäitä taloja ja pieniä ravintoloita toinen toisensa perään. Tällä kadulla aika on pysähtynyt pikkukaupunkimaiseen nostalgiaan. Uuden kaupungin kävelykatujen, kuten Gajevan ja Bogovicevan, tunnelma taas on yhtä aikaa energinen ja leppoisa. Kadunkulmissa soi musiikki ja jonglöörit keräävät yleisöä ympyräksi toisaalla. Näillä kaduilla kokoontuvat tämän päivän zagrebilaiset. Tuliaiseksi Kroatiasta voi hyvällä syyllä ostaa kravatin kravatti on peräisin Kroatiasta. Kardinaali Richelieun aikoihin kroatialaisia osastoja oli mukana Ranskan kahinoissa ja kroaattisotilaat käyttivät kaulassaan liinoja. Liinoista tuli muotivillitys ja ne nimettiin käyttäjiensä mukaan croataksi. Kravatti oli syntynyt. Teksti ja kuvat: Juha Puikkonen ja Jantien Oving

11 Kylänraitti 3/2006 AJASSA 11 Kyläsuunnitelma työkalu tulevaisuuden tekoon Veikkolan kyläsuunnitelma julkistetaan kello Veikkolan koululla. Kyläsuunnitelma jaetaan kylän jokaiseen talouteen lokakuun aikana. Kirkkonummen kunta liittää ensi vuoden alusta alkaen suunnitelman uusille asukkaille lähettävään tietopakettiin. Kyläsuunnitelma päivitetään vuosittain. Mihin suunnitelmaa tarvitaan? Veikkolan Kyläsuunnitelman tehtiin, koska haluamme, että veikkolalaisten tarpeet ja tahto ovat perusta kylämme kehittämiselle. Kylän yhteinen suunnitelma antaa mahdollisuuden kehityshankkeiden käynnistämiselle ja valtakunnallisten kylätoimintatukien hakemiselle. Kyläsuunnitelma on tarkoitus saada osaksi Kirkkonummen kunnan palvelustrategiaa. Silloin se toimii kyläläisten ja kuntapäättäjien yhteisenä työkaluna. Kylän kehittäminen on jatkuvaa koko kylän yhteistyötä, ideointia ja ajatusten tuomista avoimeen keskusteluun. Yhteen hiileen puhaltamalla päämäärät ja tavoitteet voidaan jalostaa toteuttamiskelpoisiksi hankkeiksi. Yhdessä voimme ohjata kuntamme päättäjiä toimimaan kyläyhteisömme hyväksi. Kyläsuunnitelma on jatkuva prosessi. Se on veikkolalaisten suunnittelutyökalu. Miten Veikkolan kyläsuunnitelma koottiin? Veikkolan Kyläyhdistys käynnisti kyläsuunnitelman teon tammikuun 2006 kyläkokouksessa. Kylässä toimivien yhdistysten ja yritysten edustajat sekä joukko aktiivisia kyläläisiä laati kyläkyselyn asukkaiden mielipiteiden ja tulevaisuuden tarpeiden selvittämiseksi. Kysely julkaistiin Kylänraitti-lehdessä ja Veikkolaverkossa. Kysely antoi kaikille kyläläisille mahdollisuuden osallistua kehitystyöhön. Kyläsuunnitelmassa on käytetty Tilastokeskuksen ja Kirkkonummen kunnan alueellisia tilastoja ja tietoja. Vastausten kokoaminen ja analysointi, parannusehdotusten esittäminen ja niiden pohjalta käynnistettävät hankkeet on tehty työryhmissä. Veikkolan kyläkyläkyselyyn vastasi yhteensä 96 yksityistaloutta tai yhteisöä. Perhekuntien henkilömäärä oli 301 eli asukaslukuun verrattuna vastaajia oli 6,8 %. Vastausten määrä ei ollut niin runsas kuin olisimme toivoneet, mutta vastauksia tuli kaikista vastaajaryhmistä, joten voimme katsoa että kyselyyn vastanneet edustavat kyläläisiä kattavasti. 97 % vastaajista oli postinumeroalueelta eli Veikkolasta. Yrityksiä ja yhteisöjä vastaajista oli 9,4%. Yksityistalouksia 90,6%. Väkeä kuin pipoa Kirkkonummen kunnassa on asukkaita ( ), joista Veikkolassa asuu Veikkolan asukasluku kasvoi 670 henkeä v eli 17,9 %, noin 6 % vuodessa! Palvelut on mitoitettu kunnan tavoitteellisen kahden (2) vuotuisen kasvuprosentin mukaan. Asemakaava-alueella on noin 770 asuntoa omakotitaloissa. Lisäksi kylän keskustassa on pienkerrostaloja ja rivitaloja. Kirkkonummen kunnanhallitus on päättänyt, että Veikkolan asemakaava-alueella sallitaan tiiviimpi rakentaminen tonteilla, jotka ovat kunnallistekniikan piirissä. Jos kaikki mitoituksen mukaiset asunnot rakennetaan, kylässämme on 2020 omakotiasuntoa. Kylän vahva henki Kylähenki saa ihmiset viihtymään Veikkolassa ja tuntemaan sen kodikseen. Veikkola ei ole pääkaupungin asumislähiö, vaan vanha kunnon kylä. Koulun mottona on Kyläkoulusta maailmalle. Kylän ilmapiiri on salliva ja uusien ihmistenkin on helppo tulla mukaan toimintaan. Kyläläiset ovat tarvittaessa nousseet puolustamaan oikeuksiaan. Kunnanvaltuustoon äänestetään oman kylän ihmisiä. On tarvittu muistuttajia, koska kunnan kokonaisuuksien hoitajilta Veikkolan tarpeet helposti unohtuvat. Veikkolassa arvostetaan luontoa, ulkoilumahdollisuuksia ja hyviä yhteyksiä pääkaupunkiseudulle. Kylästä on tullut suosittu asuinpaikka. Räjähdyksenomainen väestönkasvu aiheuttaa paineita palvelujen tuottamiseen. Kyläsuunnitelma on syntynyt vapaaehtoisuuden voimasta ja rakkaudesta kyläyhteisöön, jossa asuminen ei ole pelkästään lottovoitto vaan myös tuplajokeri. Kyläyhteisö saa aikaan paljon sellaista, mitä ei voi mitata rahassa. Yhteistyö muiden kuntien kanssa Kuntalain ja palvelurakenteen uudistus ajaa kuntia hakemaan yhteistyömahdollisuuksia. Veikkolalaisille yhteistyö Vihdin kanssa on varteenotettava vaihtoehto. Nummela ja Veikkola suuntautuvat pääkaupunkiseudulle. Espoon suunnitelmat asukkaan Histan rakentamisesta kiinnostavat. Uudenmaan maakuntakaavassa taajama-alue Nummela- Veikkola-Hista synnyttää Turun väylän varteen nauhamaisen taajamarakenteen. Kirkkonummi on esittänyt Espoolle osayleiskaavoitettavan alueen yhteissuunnittelua, jolloin palvelut saataisiin tuotetuksi yhteishankkeina yli kuntarajojen. Veikkolan sijaitsee kaukana Kirkkonummen rantaradan varren strategialinjauksesta. Tämän vuoksi veikkolalaisten on oltava aloitteellisen yhteistyökykyisiä naapurikuntien kanssa. Yhteistyö saattaisi ratkaista Veikkolan ongelman koulutilojen, päivähoidon ja terveydenhuollon riittämättömyyden. Kylältä palveluita, töitä pääkaupunkiseudulta Veikkolan 180 yrityksestä valtaosa toimii rakentamisen, yrityspalvelujen, teollisuuden tai vähittäiskaupan aloilla. Yksikään niistä ei työllistä sataa henkilöä. Pienyrittäjyys on yritystoiminnan ydin. Kylän asukkaista vain pieni osa saa toimeentulonsa omalta kylältä. Suurin osa asukkaiden työpaikoista pääkaupunkiseudulla. Veikkolalaisten matkoista ylivoimainen osa suuntautuu pääkaupunkiseudulle. Toiseksi tärkein suunta on Nummela. Kirkkonummen eri osiin matkustetaan Veikkolasta paljon vähemmän kuin esimerkiksi Espooseen tai Helsinkiin. Kevyen liikenteen väyliä kaivataan Jalan tai pyörällä liikutaan enimmäkseen kotoa palveluihin tai harrastuksiin kylälle. Liityntäliikenne pyöräillen ja kävellen linja-autopysäkeille lisääntyy kesäisin. Kulkeminen pyörällä Espoon tai Nummelan suuntaan on melko harvinaista, koska väylät puuttuvat. NÄITÄ TARVITAAN Julkiset peruspalvelut kuntoon Uusi koulu pikavauhdilla Kunnallisia päivähoito- ja esikoulutiloja lisää Hyvinvointikeskus terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja vanhuspalvelujen osalta suunnitteille Kuntien välinen yhteistyö palvelujen järkeistämiseksi Nauhamainen taajama-alue Hista-Veikkola-Nummela Kylämäisyyden ja ympäristön turvaaminen Kaavoitus, melun suojaus, kunnallistekniikka Järvien kunnostuksen jatkaminen ja virkistyskäytön lisääminen VAHVUUDET Luonto lähellä Alueella on useita järviä, kallioita, isoja metsäalueita ja Nuuksion Kansallispuisto Maalaismaisemat viljapeltoineen reunustavat kylän aluetta Loistavat liikunta- ja ulkoharrastusmahdollisuudet Hyvä sijainti Hyvät ja nopeat liikenneyhteydet Helsinkiin Pääkaupungin läheisyys, joten kaikki suurkaupungin tapahtumat ovat helposti saavutettavissa Kyläläisten yhteishenki Kylähenki vahva yhdessä tekemisen perinne talkoohenki Kylämäisyys säilynyt aito kylä maalaisidentiteetti Lapsiystävällinen, turvallinen ja rauhallinen kylä Kulttuuri & perinteet Vanha, hieno kulttuurimaisena, kartanot, Haapajärven kirkko ja parantola Kylällä on pitkä historia Perinnejuhlat Pieni Suuri Kylä Inhimillinen mittakaava Ei liian pieni, mutta ei liian suurikaan Asumismuotona pientalot, neliöhinnat edullisia (vertaa Helsinki, Espoo) Tilavat tontit Elinkelpoinen kylä Vireä, aktiivinen ja kasvava kylä Väestörakenne tasapainossa, kaikki ikäryhmät edustettuna Hyvä toimintaympäristö, aktiiviset urheiluseurat, asukkailla hyvät vaikuttamismahdollisuudet Uusi, upea koulu Lähes kaiken voi hankkia omasta kylästä HEIKKOUDET Kunta keskittyy rantaradan varren kehittämiseen Kunnallinen päätöksenteko tapahtuu kaukana kylästä Veikkola on kunnan kehittämisstrategian ulkopuolella Sijainti kunnan reuna-alueella, kaukana keskustasta Kunnan palvelujen puute YTV-lippu puuttuu Kevyen liikenteen väylät kylän etelään ja itään puuttuvat Ympäristö Yhteisiä rantoja pilattu rakentamalla Kunnallistekniikka viivästynyt monilla alueilla Kylämaisemaa pilattu turhilla puiden kaadoilla Ympäristöviranomaiset lepsuja Roskaisuus kylän keskustassa Terveys- ja päivähoitopalvelujen niukkuus Ruuhkautuneet terveysja neuvolapalvelut Päivähoitopaikoista puutetta Hyvinvointikeskuksen suunnittelu viipyy Liian voimakas kasvu Liian nopea väestönkasvu palvelut tulevat perässä Liian tiivis rakentaminen uusilla alueilla Ahtaat koulutilat Liian pienet koulutilat uudessa upeassa koulussa Liian suuret oppilasryhmät Lukion puute Tilojen puute Tilat nuorisolle ja vanhuksille puuttuvat Muiden palvelujen puute Pesula, suutari, perhekahvila ja rautakauppa Turunväylän meluntorjunta Moottoritien melu ja meluvallien puute Yritystoiminnan vähyys ja työpaikkojen puute Yritystoiminnalle liian vähän mahdollisuuksia ja pienyritystiloja Puute työpaikoista omalla kylällä MAHDOLLISUUDET Paras kylä Loistava asuinpaikaksi, maksimoi kylämäisyyden edut, minimoi kaupunkimaisuuden haitat. Kylä väljästi rakennettu, puistomainen pientaloalue Veikkolasta vuoden kylä Virtuaalitapahtumien kylä Osallistuvat asukkaat ja voimistuva kylähenki Hyvä imago Nuoret juurtuvat tai palaavat kotikylään, sukupolvien kylä Vauras ja koulutettu asujaimisto Taiteellista toimintaa runsaasti Veikkolan raitti (vrt. Tuusulan Rantatie) Hyvien palvelujen kylä saavutettaisiin mikäli Kylätalo kokoaisi ihmiset Hyvinvointikeskus valmistuisi riittävin resurssein Seniorien ihanneasumisratkaisuja kehitettäisiin Rakennettaisiin uusi koulu (nykyinen on toimiva, mutta pieni) Nopea junarata ratkaisisi liikenneruuhkat Portti Nuuksioon Väylä Nuuksion puistoon luontoimago kylälle Järvien kunto paranee Istutetaan puita ja hoidetaan luontoa Työpaikkoja Tiloja yrittäjille ja uusia työpaikkoja, esim. matkailupalvelu- ja lähiruokayrittäjille Meluton ja hajuton ympäristö Moottoritie tunneliin tai riittävät meluvallit Kaatopaikkahajut kuriin Yhteistyö yli kuntarajojen Kunta verkottuisi vahvemmin lähikuntien kanssa ja suhtautuisi myönteisesti Veikkolan asukkaiden luomaan kehitysstrategiaan Nummela-Veikkola-Hista -kehityskäytäväalueella toimivat kunnat ja yhteisöt muodostaisivat yhteistyökykyisen toimintaverkoston ja kehittäisivät yhdessä alueen palveluja ja tieverkostoa. Kylämäisyys katoaa Sallitaan liian tehokas rakentaminen pienille tonteille Otetaan viheralueet muuhun käyttöön Talkoohenki kuolee Y-tonttien puute koulupäivähoito- ja terveyspalvelutaloja varten Kylä muuttuu nukkumalähiöksi, jonne rakennetaan kerrostaloja Uudet asukkaat eivät viihdy, eivät tervehdi tai tutustu naapureihin ja elämä muuttuu kaupunkimaiseksi Levottomuus ja rauhattomuus nostavat päätään. Luonnon läheisyys häviää Luonto häviää tiiviin rakentamisen myötä Luonto, järvet saastuvat Tuhotaan vanhaa kylämiljöötä UHAT Kaadetaan metsiä Rakennetaan rannat täyteen Kaatopaikkaa laajennetaan Melu määrä lisääntyy: autot, juna, lentokoneet Liikenne ruuhkaantuu, moottoritie E18 liikenne kasvaa rajusti Lohja-Nummela-Helsinki välillä Junarata pilaa ympäristön ja aiheuttaa kasvupaineita Palvelut tukkeutuvat Koulutilojen niukkuus ja suuret oppilasmäärät aiheuttavat opettajien väsymistä, opetuksen laadun heikkenemistä, oppilaiden häiriköinnin lisääntymistä ja oppimistulosten huononnusta. Terveys- ja päivähoitopalvelujen niukkuus ja ruuhkaantuminen jatkuu aiheuttaen asukkaiden terveydelle ja työssäkäynnille vakavia ongelmia.

12 12 AJASSA Kylänraitti 3/ isä jakoi Veikkolan poikiensa kesken. * Siihen aikaan, kun tontit olivat hiukan isompia kuin nykyään, tapahtui seuraavaa: herra Erik Erikson jakoi kuolinvuoteellaan maaomaisuutensa kahden poikansa kesken. Kyseinen omaisuus oli koko Veikkolan alue... Pohjoisosaa hallitsi Johan, joka todennäköisesti asui nykyisen Torppa-ravintolan läheisyydessä. Kylän eteläosaa taas hallitsi Erik. Erikin puolelle rakennettiin vuoden 1830 tienoilla iso, mittasuhteiltaan täydellinen asuintalo, ikivanhan parituvan pohjaratkaisun mukaan. Tämä rakennus kuuluu edelleenkin Vanhatien arkkitehtuurinähtävyyksien ehdottomaan eliittiin... Övergårdiksi nimetty tila ja päärakennuksen hulppeat 17X8 metriä asuinpinta-alaa tarjosivat aikoinaan oivat raamit isonkin herrasväen ololle. Talon yläkerrasta löytyivät todennäköisesti palvelusväen tilat. Pihapiiriin kuuluivat lisäksi aitta, sauna, navetta, maakellari ym. Vuodesta 1863 vuoteen 1956 asti Övergård oli Lindbergin perheen omistuksessa. Viimeisimmältä Lindbergiltä, Hugolta, monet veikkolalaiset muistavat lapsuudessaan hakeneen maitoa. (ks. Kylänraitti 1/2002 Veikkolan linna ) Vuoden 1950 tienoilla tämän kyseisen Hugon vaimo kuoli ja isännälläkin oli alamäki edessään. Tila rapistui ja Hugon kuoleman jälkeen omistaja vaihtui syistä, joista Veikkolassa ei avoimesti puhuta. Iso omaisuus joutui pala palalta myyntiin ja jäljelle mahtavasta Övergårdin tilasta jäi lopulta vain tämä asuinrakennus keskikokoisella tontilla, Vanhatien ja Turuntien välissä. Arkkitehtuurista Kyse on vuoden 1830 tienoilla kivijalalle rakennetusta hirsitalosta. Talon kaksi täyskorkeaa kerrosta on Kirkkonummella harvinaisuus. Vastaavanlainen rakennus löytyy Haapajärveltä (Pussilan talo). Sen lasikuistin rakensi todennäköises- Pohjapiirustus vuodelta 1830: eteinen, kamari, tupa ja sali. Jo talon eteen pysäköidyistä autoista huomaa, että täällä arvostetaan vanhaa. ti sama kirvesmiesporukka kuin Övergårdinkin. Samoihin aikoihin - luultavasti n. 100 vuotta sitten - hirret saivat suojakseen puulaudoituksen. Pohjaratkaisu noudattaa siis vanhaa parituvaksi kutsuttua mallia: sisäänkäynti on keskeltä pitkää sivua ja eteisen takaa löytyy kamari. Iso tupa ja sali leivin- ja kaakeliuunineen sijoittuvat keskiosan kummallekin puolelle. Tämä perusjärjestys on pysynyt muuttumattomana näihin päiviin saakka, vaikka käyttötapa on muuttunut moneen kertaan. Välillä talo oli kokonaan yhden perhen käytössä, joskus huoneita vuokrattiin erikseen tai annettiin olla kylmänä varastotilana. Övergårdissa ovat aikojan kuluessa asuneet monet veikkolalaiset vuokralla - opettajat, rakennusmiehet, tärkeät kulttuuripersoonat y.m. Onpa talon ullakkolla kuuleman mukaan piiloteltu jopa sotavankeja. Pohjapiirustus tällä hetkellä. Kuistin rappuset vievät yläkerran asuntoon, tuvan rappuset yläkerrassa olevaan yhteiseen saunaan. Vanhat huone- ja tarvekalut on ajan saatossa valitettavasti hävitetty, alkuperäiset ikkunatkin on osittain vaihdettu. Vain nipin napin on itse talo säästynyt purkutraktorin kouralta - legendaariset Haahdin sisarukset Lotta ja Riikka astuvat tässä vaiheessa kuvaan. He ostivat talon vuonna 1986 ja entisöivät sen huolella ja rakkaudella entiseen asuunsa. Nykyajan vaatimukset Nykyään talo kuuluu Sipolan veljeksille, jotka perheineen asuttavat kumpikin yhtä kerrosta. Täytyy rakastaa vanhaa, jotta tässä talossa tulee toimeen, sanoo Simo Sipolan vaimo Nina Säikkönen. Totta, vuoden 1830 peruspohjaratkaisu ei ihan täytä nykyajan lapsiperheiden vaatimuksia. Taloon tehtiinkin pieniä muutoksia helpottamaan elämää: 60 m2 tuvasta nipistettiin muutama neliö kylpyhuoneelle, WC: lle ja vaatehuoneelle, sali taas jaettiin lastenhuoneeksi ja olohuoneeksi. Nykyinen huonejärjestyksen muutos on kuitenkin vain yksi lenkki Övergårdin kokemassa muutosten sarjassa. Huoneita on jaettu, keittiökokeroita rakennettu ja varastotilaa lisätty talon historian aikana monen monta kertaa. Edes keittiön leivinuuni ei ole alkuperäinen, vaan kertaalleen uudelleen rakennettu ( ja siksi se vetääkin niin huonosti, talon nykyinen emäntä huomauttaa). muksellaan veikkolalaista kylämaisemaa. Voimme vain arvailla, mitä tällä arvokkaalla talovanhuksella on vielä edessään seuraavien 200 vuoden aikana... Teksti: Franz Raschbacher, Pikki Romakkaniemi Kuvat: Franz Raschbacher * Ks. Backman, Sigbritt: Kirkkonummen rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Kaiken kaikkiaan Övergård on osoitus perinteisen suomalaisen rakennustaiteen iättömästä kauneudesta ja sopusoinnusta. Tällaisenaan se herättää tunteita ja muistoja meissä ja elähdyttää ole- 200 vuotta sitten: 25 suurperheen jäsentä odottamassa aamiaistaan. Tämän takia huoneiden piti entisaikaan olla suuria... Tulevaisuus: Mitä tahansa keittiövälineitä tulevaisuudessa käytetäänkään, todennäköisyys, että niille on Övergårdissa tilaa, on suuri... Kolme mahdollisuutta talon remontointiin: Vanha asuintalo jää uuden sisään. (ks. Kylänraitti 1/2006: Artolan talo) Taloa laajennetaan lisäsiivillä. (Erittäin vaikea saada aikaiseksi sopusuhtainen kokonaisuus) Onnistuu vain isossa talossa: Vain sisäistä pohjaratkaisua muutetaan, ulkokuori pysyy samana. Helpoin ja edullisin tapa. Nykyään: keittiössä mahtuu kokkaamaan ja syömään ja perheen pienimmillä on tilaa leikkiä.

13 Kylänraitti 3/2006 AJASSA 13 Jatka uintikautta syksystä talveen Innofocuksen rehtori viihtyy Veikkolassa Kyläsaunaa voi vuokrata tai osallistua yhteisiin sunnuntaisaunoihin. Veikkolassa on talvella mahdollisuus avantouintiin Lammaskallion uimarannalla. Avantouinti on helppo aloittaa nimenomaan jatkamalla uintikautta syksyllä, mutta aloittaa voi milloin vain. Monien mielestä on helpompi aloittaa, kun lämmittelee ensin saunassa tai tietää pääsevänsä uinnin jälkeen lämpimään saunaan. Kunta toimittaa pukukopin, avantopumpun ja lämpömaton Alkusyksystä täytyy käyttää rannan kylmiä pukusuojia. Kunnan liikuntatoimi tuo lokakuun puolivälissä lämpimän pukukopin rantaan. Pukukopissa on verkolla erotetut osat miehille ja naisille, mutta siellä ei ole suihkuja eikä muita mukavuuksia. Ilmojen kylmentyessä rantaan tuodaan pumppu, joka pitää yllä avantoa laiturien välissä Kulkureitti pukukopista laiturille pysyy sulana lämpömatolla. Pukukopin ulkoseinässä on myös valot iltauimareita varten. Älä ui kuitenkaan yksin oman turvallisuutesi vuoksi! Onneksi harrastus on niin suosittu, että yleensä pienen odottamisen jälkeen saa uintiseuraa. Pukukopin avaimen voi tilata itselleen kunnan numerosta (Marjatta Mikkonen) tai sähköpostilla osoitteesta fi. Avaimen saa maksamalla 25e. palautettaessa siitä saa takaisin pantin 15e. Avaimen voi noutaa Veikkolasta kirjaston alakerrassa olevasta nuorisotilasta sovittuna aikana. Esim. keskiviikkoisin nuorisotila on auki klo asti. Avainta ei tarvitse palauttaa kesäksi, vaan vasta kun haluaa lopettaa pukukopin käytön. Kyläyhdistys järjestää sunnuntaisaunaa ja kuutamokeikkoja Kyläyhdistys lämmittää talkoilla sunnuntaisin rantasaunaa Lammaskalliolla. Ensimmäinen saunomiskerta on todennäköisesti lokakuun lopussa ja toiminta hiipuu huhtikuussa. Sauna on lämmin sunnuntaisin klo mikäli talkoohenkisiä lämmittäjiä löytyy. Kertamaksu on 2 e, koko kauden maksu on 20 e. Pukuhuoneessa on tilillepanokortteja Siellä on myös listat lämmittäjistä ja sieltä voi tarkistaa, milloin sauna on lämmin. Saunan lämmityksestä saa yksityissaunavuoroja. Kahdesta lämmityskerrasta saa yhden saunasetelin, jolla voi varata saunan omaan käyttönsä neljäksi tunniksi. Varaus on tehtävä Kymppikioskilta päällekkäisyyksien välttämiseksi. Saunasetelin saa Pirkko-Liisa Iivarilta. Lämmittäjäksi on ilmoittauduttava viimeistään edellisenä torstaina esim. tekstiviestillä Pirkko-Liisa Iivarille tai merkitsemällä nimensä lämmittäjälistaan pukukopissa. Saunatietoa on myös Veikkolaverkossa, osoite net palveluita sauna Sieltä voi myös tarkistaa, onko saunalla lämmittäjä sunnuntaiksi. Tarkoitus on järjestää myös kuutamokeikkoja täydenkuun aikaan viimetalviseen tapaan. Kuutamokeikalla on ensin ulkoiluosuus kävellen, hiihtäen, mahdollisesti luistellen ja sitten sauna ja uinti kuutamonvalossa. Kuutamokeikoista tarkemmin Veikkolaverkossa, pukukopin seinällä ja seuraavassa Kylänraitissa. Sauna sai runsaasti puulahjoituksia ja talkoita Kesän Kylänraitissa kaivattiin saunapuita ja ilmoituksia puista tuli niin paljon, että emme voineet kaikkia lahjoituksia ottaa vastaan tänä kesänä, mutta palaamme asiaan ensi kesänä, kun nämä puut on poltettu. Rannassa pidettiin monet puutalkoot milloin pienemmällä milloin isommalla joukolla. Lämmin kiitos puiden lahjoittajille ja myös niitä tarjonneille! Sauna on saanut kesän aikana myös rännit. Syyskuussa on tarkoitus korjata lattiaa. Lämmin kiitos kaikille talkoolaisille. Saunan vuokraus Kymppikioskilta Saunaa vuokrata yksityiskäyttöön ( paitsi sunnuntai-iltapäivisin) Saunan varauksen voi tehdä Kymppikioskilta Koskentorilta. Varaukset tehdään kioskissa olevaan kalenteriin ja maksetaan käteisellä varausta tehtäessä. Varauksia ei voi tehdä puhelimitse. Avain noudetaan ja palautetaan kioskille. Vuokra on 20 e / 4 tuntia( seuraavat tunnit 20 e /2 t), sisältää puut, vuokraaja lämmittää saunan, kantaa vedet ja siistii jäljet. Saunan vuokraaja huolehtii myös puiden kantamisesta niin, että seuraavalla lämmittäjällä on kuivat puut saunassa odottamassa. Puuvajan avain on pukuhuoneen naulakossa. Saunan lämmitysohjeet on myös pukuhuoneessa. Teksti ja kuva Pirkko-Liisa Iivari Filosofian maisteri Eero Hillman etsi perheelleen uutta, miellyttävää asuinsijaa. Kierteli Espoota ja Nummelaa. Löysi Veikkolan ja he totesivat, että tämä on meitä varten. Muutti perheineen Veikkolaan Kotiutui ja päätti asettua pysyvästi Veikkolaan. Uusi omakotitalokin on ollut jo toista vuotta valmiina. Moni on varmaan törmännyt nimeen Innofocus, mutta sanan sisältö on jäänyt epäselväksi. Nummelassa liikkuneille Innofocuksen logo on tuttu, mutta siihen se tuttuus useimmiten loppuukin. Sillä paikalla on Vihdin Kurssikeskus ollut 35 vuotta. Nimi muutettiin kymmenkunta vuotta sitten Innofocukseksi, joka on n aikuisoppilaan Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymän Nummelassa, Lohjalla, Karkkilassa, Espoossa ja Hangossa toimiva aikuiskoulutusrypäs. Vastuulliseen rehtorin virkaan valittiin tämän vuosisadan alussa filosofian maisteri Eero Hillman. Valinnan ratkaisi Eero Hillmanin monipuolinen ja tehtäväkenttään soveltuva koulutus. Hänellä on arvosanat matematiikasta, tietotekniikasta, fysiikasta, kemiasta, taloudesta ja kasvatustieteistä. Kaikki tietoja ja taitoja, joita tulevan koulutuksen suunnittelussa tarvitaan. Pirkkoli 60 vuotta Innofocus on erilainen aikuiskoulutuksen oppimiskeskus, sinne on jatkuva haku. Jokainen, joka tuntee tarvetta kehittää ammattitaitoaan, hankkia ammatillista perus- tai täydennyskoulutusta tai harkitsee alan vaihtoa, voi tiedustella aloituspaikkaa. Jokaiselle opiskelijalle pyritään laatimaan oma opiskelusuunnitelma. Pitkäjänteinen opiskelu vaatii motivoituneisuutta ja aikuiset ovat yleensä jo testanneet oman soveltuvuutensa alalle. Yhteishaussa haetaan yllättävän vähän Innofocukseen. Eero Hillman totesi, että toimintaajatuksena on kehittää aikuisten ammatillista osaamista. Viime aikoina ammatillisen koulutuksen arvo on lisääntynyt. Työvoiman tarve ja koulutus alkavat kohdata toisiaan. Aliarvostettuina olleet metalli- ja koneistuslinjat vetävät oppilaita. Putkiasentajaksi hakeudutaan, onneksi, sillä vanhojen talojen putkiremontteja on mahdotonta tehdä ilman pätevää työvoimaa. Koulutukseen hakeutumiseen ovat vaikuttamassa yleinen talouspoliittinen tilanne ja lehdistön kannanotot. Eero Hillmanin mukaan Innofocus pyrkii vaikuttamaan siihen, etteivät ihmiset kouluttaisi itseään työttömiksi ja että työttömille avautuisi jälleen työelämä. Teksti ja kuva: Raili Leidenius Veikkolan kyläyhdistys onnittelee aktiivista hallituksen jäsentään Pirkko-Liisa Iivaria, joka täytti syyskuussa 60 vuotta.

14 14 AJASSA Kylänraitti 3/2006 KOHTAAMME KYMPPIKIOSKILLA Kotisivut Esitteet Logot Käyntikortit Seinäkalenterit Teippaukset - huonekaluja, sisustus- ja lahjatavaraa - Mitä kaipaat eniten Veikkolassa? - Että se pysyisi pikku kylänä Viisi vuotta sitten tornit kaatuivat New Yorkissa. Mitä 11/9 sulle merkitsee? ( haastattelu tehtiin 11.9.) - Hirveä shokki. Olin säveltämässä autotallissa. Tekstiviestejä alkoi tulla rajusti. Oli pakko mennä katsomaan telkkaria Kuka olet ja mistäs tulet? - Nicklas Grönholm, 29 v. Tulossa töistä Siemensiltä. Miten kesä meni? - Keikkaillessa duon kanssa (Nicklas v.2002 Radiotähti ja Riku Lätti v Tangoprinssi) Mitä harrastat? - Musaa, sulkapalloa ja sählyä Missä asut? - Palojärvellä, Vihdin rajalla. Itse rakennetussa omakotitalossa vanhempieni naapurissa. Mitä tilasit nyt Kymppikioskilla? - Jumbo Burgerin ja päärynälimsaa Maittoiko? - Kyllä, tosi hyvää Kuva ja haastattelu: Matti Saartamo Ensi kesän kukat jo mielessä! Veikkola-kirja Nyt myynnissä 10-kioskilla, Sirpan vintillä ja Veikkolan kirjastossa sekä kyläyhdistyksen tapahtumissa. Hinta 10 e. Perennantaimi- ja kukkasipulilahjoituksia toivotaan Varmaan moni on huomannutkin pitkin kesää uudenlaista liikettä Tuulensuun mäen liikenneympyröiden tienoilla: joukko ihmisiä keltaiset liivit päällä leikkaamassa ruusuangervoja, kääntämässä maata, lapioimassa peräkärrystä hevosenkakkaa, lakaisemassa, kylvämässä, istuttamassa, kitkemässä, kuljettamassa roskia, nyppimässä kuivuneita kukkia. Ja kantamassa käsipelillä huoltoasemalta vettä! ilman sitä ei olisi tainnut kasvaa kukan kukkaa. Kaikki tekijät ovat vapaaehtoisia, iloisin mielin mukanaolevia kyläläisiä. Mikä on ollut erityisen ilahduttavaa, niin vanhojen veikkolalaisten lisäksi mukana on vastamuuttaneita nuoria perheitä ja myös lapsia on ollut mukana. Parempaa tapaa sananmukaisesti juurtua omalle kylälleen on vaikea löytää kuin tehdä puutarhatöitä. Ensi kevääksi toivomme mukaan lisää miehiä, luvassa voimaa vaativia töitä! Yhteisiksi työilloiksi ovat vakiintuneet tiistai-illat. Iloa ja pettymyksiäkin Tärkein aikaansaannoksemme: ruusuangervopenkit ovat kauniit ja ensi kesää varten on jo valmiiksi hyvässä kunnossa olevaa maata eri puolilla aluetta. Käyttöön otetuilla alueilla on ollut kasvamassa lähinnä maanparannuskasveja kuten kehäkukkaaa, hunjakukkaa ja auringonkukkaa. Lisäksi yksivuotisia orvokkeja, arkeraliisaa, samettiruusua, krassia. Kaikki muu on onnistunut ihan mukavasti, mutta auringonkukat eivät itäneet tai linnut veivät siemenet ja hunajakukka ei kestänyt kuivuutta ja kuihtui pois heti kukittuaan. Emme kuitenkaan hakeneet katokorvauksia. Onneksi kehäkukat ovat ahkerasti kukkineet koko kesän. Ajatukset tulevaan Tarkoituksemme on siirtyä vähitellen monivuotisiinkasveihin: perennoihin ja sipulikasveihin ja pensaihin. Jos pihallasi tai puutarhassasi on liikoja kasveja tai sipuleita, niitä voi lahjoittaa yhteisille alueille istutettavaksi Sirpan vintti on ystävällisesti luvannut toimia vastaanottopaikkana. Olemme jo saaneetkin kaksi isoa kassillista bergeniaa eli vuorenkilpeä. Kaikenlaiset perennat ja sipulikasvit ovat tervetulleita, nimilappu mukaan. Ja jos haluat ostaa kaupasta valmiita sipuleita, otamme avosylin vastaan. Myös pensaille ja pensasruusille löytyy paikkoja. Entä, löytyisikö keneltäkään Viola cornutaa eli monivuotista sarviorvokkia? Sitä tarvittaisiin. Jos haluat tulla toimintaan mukaan, ota yhteyttä kehen tahansa meistä (ks. yhteystiedot). Kiitollisena kauniista kesästä sekä hienosta yhteistyöstä Mari Aulanko Kukkalahjoitukset Perennat, sipulit, pensaat Vastaanottopaikka: Sirpan vintti Aika: mielellään lokakuun puoliväliin mennessä tai viim. ennen lokakuun loppua. Merkitse mielellään kasveihin nimilappu ja tottakai lahjoittajan nimi. YHTEISET TYÖILLAT TIISTAISIN. TULE MUKAAN! Yhteyshenkilöitä Katriina Aatsalo Sanna Aho Jussi Aulanko Mari Aulanko Päivi Hänninen Raija Kari Pirkko Kautto Marjo-Kaisa Piironen Elina Vahtera Tarja Varpula

15 Kylänraitti 3/2006 AJASSA 15 OMALÄÄKÄRI KIVINEN KY Yleislääkäri Ulla Kivinen. arkisin Lastenlääkäri Petteri Hovi, tiistaisin klo Monipuoliset hoitopalvelut lähellä Sinua VANHATIE 26, Veikkola Fysio-Lymfa Ritva Hernetkoski - lämpö- ja sähköhoidot - yksilöllinen fysioterapia - hieronta - lymfaterapia (www.lymfa.net) - vyöhyketerapia (myös vauvat) - lahjakortit - tuotemyyntiä Hieroja Kyösti Laatikainen; ke ja pe 17- p Fysio-Lymfa Ritva Hernetkoski (09) , Kauneushoitola Anni Hiltunen - kosmetologiset hoidot - meikkaukset, maskeeraukset - tuotemyynti - lahjakorti Ajanvaraus: (09) / (hoitojen aikana puhelimet äänettöminä, jätä viesti) Koulutettu Kiropraktikko Roope Rinta-Seppälä, DC MSc - selkä- ja iskiasvaivat - niska- ja hartiakiputilat - ylä- sekä alaraajaoireet - useimmat urheiluvammat Ajanvaraus: Askartele Veikon kanssa TURUNTIE SKEITTI RAMPPI KOULU ALUE Kaunis Veikkolamme OSA 20: PURTSI (Veve areena) Rakkaat lapset! Tällä kertaa askartelemme Veikkolan urheiluelämän sydämen, "purtsin" eli urheilukentän pururatoineen. Täällä harrastetaan kesäisin jalkapalloa, yleisurheilua ja mitä erilaisimpia muita lajeja, talvisin hiihdetään upeilla valaistuilla laduilla. Urheilukenttä on arkkitehtoonisen suunnittelun taidonnäyte: alue on suunniteltu siten, että katsomoalueella ei ole varsinaisia rajoja eli sinne mahtuu rajaton määrä katsojia - vaikka koko kylä! Entä sitten itse kenttä? Se ei ole nurmea, vaan hiekkaa, ja aivan tietystä syystä. Kentän suunnittelussa on nimittäin ollut esikuvana Etelä-Amerikan pölyiset slummialueet, jotka ovat toiminnet maailman suurimpien jalkapallotähtien kasvualustana. Autenttisuutta lisäävät moponjäljet ja urbaanit seinämaalaukset. Rakkaat lapset, kun vanhempanne seuraavan kerran istuvat television ääressä formulakilpailuja tai jotain muuta tylsää urheilua seuraamassa, sulkekaa pontevasti televisio ja houkutelkaa heidät aidompaan urheilutunnelmaan omalle kotoiselle purtsillemme. Siellä kilpailevat lähes viikottain tulevaisuuden tähtemme tuoden pian mainetta ei vain Veikkolalle, vaan koko maallemme! KOSKENTORI

16 16 AJASSA Kylänraitti 3/2006 Hyvinvointikeskus Harkitsin pitkään julkistanko eriävää mielipidettäni, mutta saamani palautteen tukemana päätin tuoda asian julkisuuteen. Veikkolan Kyläyhdistyksellä oli vuosina neljä eri sektoreille painottuvaa työryhmää: nuoriso-, urheilu-, terveys- ja hyvinvointipalvelut. Näistä urheilutoimen projekti on saamassa myönteisen tuloksen. Veikkolan urheilukenttä on saamassa rahoitusta kunnollisten suorituspaikkojen rakentamiseksi. Muille hankkeille ei ole osoitettu varoja lähivuosien talousarvioissa tai - suunnitelmissa Työryhmien tulosten julkistuksen jälkeen saatiin kyläläisiltä voimakasta hyväksyntää nimenomaan hyvinvointikeskuksen aikaansaamiseksi. Terveys- ja sosiaalisektorit tarvitsevat asialliset, käytännölliset ja helposti saavutettavat tilat. Rakennukseen liittyvät yhteiset kokoontumis- ja ruokailutilat ovat välttämättömiä jo pelkästään vanhusväestön yhteenkuuluvuuden ja viihtyvyyden lisääjinä. Onko meidän veikkolalaisten noustava osoittamaan mieltämme, jotta Pohjois-Kirkkonummen tarpeet ymmärrettäisiin? VEIKKOLAN TAKSI leikkaa talteen Kirkkonummen sosiaalilautakunnalle Asia: Sosiaalilautakunnan 4 / 71 sosiaalitoimen vuoden 2007 talousarvioehdotukseen ja vuosien taloussuunnitelmaan esittämäni ERIÄVÄ mielipide. Sosiaalitoimen investointisuunnitelmassa vuosille ehdotettiin suunnitelmasta poistettavaksi sekä Masalan että Veikkolan palvelukeskukset. Hankesuunnitelmat on hyväksytty kunnanvaltuustossa Suunnittelun aloitusvuosi Sosiaalilautakunnan päätöksen mukaan suunnittelu siirtyisi vuoden 2012 jälkeiseen aikaan. Perusteluja eriävälle mielipiteelle Veikkolan palvelukeskus, josta on suunnitelmissa käytetty nimeä Veikkolan hyvinvointikeskus on nimensä mukaisesti tarkoitettu palvelemaan kyläyhteisön asukkaiden hyvinvointipalveluja. Rakennukseen sijoittuisivat terveys- ja sosiaalipalvelut, ruokailumahdollisuus, kerho-, liikunta ja askartelutilat. Kirkkonummen kunnan vuoden 2002 talousarvion investointiosassa oli Veikkolan palvelukeskus = hyvinvointikeskus, uudisrakennus, rahoitus vv ja valmiina käyttöön vuonna Hankkeelle on voimassa oleva tonttivaraus. Sosiaalilautakunnan esityslistassa on hyvinvointikeskuksen käyttötarkoitus muuttunut alkuperäisestä muodostaan. Toivon, että alkuperäinen tarkoitus huomioidaan jatkossa. Kunnan kolmanneksi suurimmassa taajamassa ei ole korvaavia tiloja ja tunnettuahan on, että vuokratilat ovat epätaloudellisia Veikkolalaiset ovat toistaiseksi kärsivällisesti odottaneet tilojen valmistumista Toivon, että palvelukeskushankkeet otetaan uuteen - ja myönteiseen käsittelyyn. Myönteistä käsittelyä odottava Raili Leidenius Vuoritie Veikkola gsm Veikkolan Koskentori p TAKSIKESKUS Lähitaksi Uusia yrityksiä Veikkolassa on uusi yritys, nimeltään Ompelimo Paula. Se sijaitsee Käärmekuusenpolku 2, puhelin Paula Pasosen yhden henkilön yritys tarjoaa seuraavia palveluita: Naisellisuus korostuu syksyn hiustrendeissä Syyskausi näkyy hiustrendeissä naisellisuuden korostumisena. Linjat ovat selkeitä mutta hieman rikottuja. Värit ovat yksinkertaistuneet. Korostusta kokonaisuuteen saadaan punaisella ja violetilla sävyllä. Vaaleus on tuhkaa, skandinaavisuutta. Miesten hiukset ovat var- - sisustusompelua (esim. laskosverhoja, tyynyn päällisiä, essuja, patalappuja, pinnasängyn pehmusteita) - korjausompelua - mittatilaustöitä (esim. vanhojen päivä -pukuja) - lasten yksilöllisiä juhlavaatteita - lasten naamiaisasuja Kuva: Niko Pasonen sinkin niskasta hieman pidentymään päin, kertoivat Mariannen salongin kampaajat. Syyskuun alusta alkaen liikkeen vahvuuteen on kuulunut kampaaja Helena Österlund. Teksti: Katriina Aatsalo Sorat Hiekat Murskeet Sepelit Kuljetus Suominen Oy Jukka Suominen Puh Veikkolan kirjasto Allastie 6 p avoinna: ma 15-20, ti & to 14-19, ke & pe web-kirjasto: Sinunkin kotiisi * Laatukeittiöt suoraan valmistajalta * Laajasta malllistosta jokaisen makuun * Suunnittelu ja asennuspalvelu *Keittiöt *Kylpyhuoneet * Eteiset puh Könninkuja VEIKKOLA puh. (09) faksi (09) ARKKITEHTISUUNNITTELUA kotikylällä Omakotitalot Laajennukset Remontit Poikkeusluvat Arkkitehtitoimisto Jussi Aulanko Metsäkalliontie 5, Veikkola

17 Kylänraitti 3/2006 KYLÄNRAITILLA 17 Kuuden järven laiturikatselmus 1. Saavi säväytti muodollaan, joka suojaa sen sisällä istuvia katseilta ja tuulelta. Kaiteet turvaavat uimarin ja uimarappuset ovat leveät. Elokuussa soutelimme ja meloimme kuvaamassa Veikkolan laitureita Perälän-, Lammin-, Kall-, Haapa-, Kurkisto- ja Särkijärvellä. Etsimme silmää miellyttävää ja toimivaa laituria. Silmää miellyttävä laituri sopii maisemaan ja pitää sisällään laiturin värityksen, materiaalit, rakenteen ja sijainnin. Toimivuus tarkoittaa sitä, että laituri tarjoaa hyvän ja turvallisen reitin uimarille sekä mukavan oleskelumahdollisuuden. Moni hyvä laituri myös mukautuu veden korkeuden vaihteluun. Emme toivo, että massiiviset laituri- ja muut rantarakennelmat yleistyisivät. Luonnollinen ranta ja siinä kevyt laiturirakennelma sopivat mielestämme parhaiten pieniin järviimme. Laitureita näillä kuudella järvellä on yhteensä noin sata. Laituritiheys järven kokoon suhteutettuna on suurin Kurkiston järvellä (27) ja Särkijärvellä (16). Kuvia kertyi yli 500. Tiukan valinnan jälkeen esittelemme tässä seitsemän mielestämme kaunista laituria ja yhden erikoisuuden. Laiturikuvien numerointi ei kerro niiden paremmuusjärjestystä. Lisää laituriretkien kuvia löydät Veikkolaverkosta Laiturikuvamme eivät kerro mitään siitä, millaisia kokonaisuuksia rannoilta löytyi - kuten terasseja, leikki- ja grillipaikkoja, venevalkamia, maaston muodot huomioivia porrastuksia ja pengerryksiä. Mitä vähemmän rannoilla näkyi ihmisen tekemiä rakennelmia, sitä mukavampi maisemaa oli katsella. Tasapainon löytäminen luonnollisuuden ja rakennelmien välillä on varmasti vaikeaa. Kiitämme kyläläisiä veneiden lainasta ja ystävällisestä suhtautumisesta kuvauksiimme. Teksti: Tapani Iivari ja Marjokaisa Piironen Kuvat: Marjokaisa Piironen Soutaminen ja huopaaminen: Tapani Iivari 5. Leveät penkit kutsuvat loikoilemaan. Laituri mukautuu veden korkeuteen: Huomaa rullat laiturille johtavassa sillassa. 7. Perinteistä tyyliä edustaa tämä kiinteä valkoinen laituri, jossa on pitkät penkit, valaistus ja kukkasomistus. 2. Erinomainen toteutus veden korkeuden vaihteluihin sopeutuvasta laiturista. Koko matkalla on turvalliset kaiteet. Molemmin puolin laituria on levähdyspenkit. 3. Tällä riemulaiturilla on vesiliukumäki, hyppylaituri, portaat ja valaistus. 4. Mutterin muotoinen, ilmavasti rakennettu laituri on niin suuri, että siinä voisi pitää vaikka tanssit. 6. Tämä laituri sopeutuu hyvin maisemaan väritykseltään. Siinä on selkänojalliset penkit, tyyliin sopivat valaisimet ja turvalliset uimarappuset. 8. Haapajärvellä Navalan laituri on ollut rannalle vedettynä jo vuosia. Siitä kertovat ainakin sen läpi kasvaneet pajut.

18 18 YMPÄRISTÖ Kylänraitti 3/2006 Terveisiä Sirpan Vintiltä! Tehokas kalkin- ja ruosteenpoistoaine! KR-10 3,5 e / 1L Kaakelit, WC-pöntöt, lavuaarit, vesihanat ym. Jos et ole vielä kokeillut, tule ihmeessä ostamaan!... meiltä myös vaatteet, lelut, lahjatavarat, edullisia tinatuotteita, ompelutarvikkeet, vahakankaat ym. ym. ym... Avoinna ma-pe klo la klo puh Sirpan Vintti, Siwan yläkerta Turuntie 563, Veikkola Kalljärven Maansiirto Oy Pauli Konttinen, Veikkola p Se on rahasta kiinni! Ai niin mikä? Lähes kaikki asiat, joilla parannetaan ympäristömme tilaa tai luodaan ihmisille mahdollisuus ymmärtää oman olemassaolen merkitystä suhteeessa ympäröivään luontoon johon mekin yhtenä osana kuulumme! Aloitin tämän kertaisen palstani ajatuksellani, jonka tarkoitus on pitää jalkamme tukevasti maan pinnalla ja ymmärtää kiihkottomasti ympäröivän elämämme lainalaisuudet. Lähtökohtana ajatukselleni on lintutornihanke, jonka virallinen lomakkeiden täyttöosio on käytännössä valmis. Hakemukset ovat voimassa määräajan ja tehty työ voidaan saattaa yleensä uudestaan lainvoimaiseksi jos se on kerran hyväksytty. Lintutornin ainoa puuttuva komponentti on asemakaavapiirrustus, jonka tekeminen maksaa jonkin verran ja sitä ei kannata tehdä ennenkuin rahat tornin rakentamiseen on saatu. Kävin Veikkolan koululla viime syksynä seuraamassa asiantuntijoden opastusta siitä, miten rahaa myönnetään erilaisiin hankkeisiin. Tuloksena oli henkinen sekaannus ja ymmärrys ymmärtämättömyydestä. Jos asiantuntijoiden kertomus kiteytetään yhteen lauseeseen niin se menee suunnilleen seuraavasti yleishyödyllisiin hankkeisiin myönnetään rahaa silloin, jos hankeelle on olemassa jo rahoitus ja rahantarvetta muodostuu siten että olemassa oleva rahoitus ei riitäkkään hankeen toteuttamiselle. Jos ymmärsin asian oikein niin ne, joilla on jo rahaa saavat sitä lisää tarvittaessa ja ne, joilla sitä ei ole, eivät sitä tulekaan saamaan. Jos joku asioista perillä oleva lukee tämän ja toteaa, että olen ymmärtänyt asiat väärin niin toivon yhteydenottoa asioiden korjaamiseksi. Joka tapauksessa tornihankkeen eteenpäin saattamisessa tulee etsiä tahoja josta saisi rahoitusta rakentamisen aloituksen tueksi. Kesä on jälleen eletty ja me riittävän iäkkäät eläväiset emme ole elämämme aikana kohdanneet niin kuivaa ja lämmintä kesää kuin kulunut oli. Itse pidin lämmöstä ikävänä seikkana; voin todeta kuivuuden aiheuttaman muutoksen luonnossa sekä vanhempien ihmisten olemisen vaikeutuminen kuumuuden seurauksena. Luonto on kuitenkin varautunut kuivuuteen. Vaikka vihreys luonnosssa katoaa niin ravinto imetään juuriin myöhempää käyttöä ajatellen. Lintumaailmassa kuivuuden merkit eivät ole niin merkittäviä kuin kasveilla. Ne lajit jotka äyttävät ravintonaan ruohoa (laiduntavat vesilinnut, kuten sorsat ja hanhet) muuttavat ravinnnon ruohosta muihin kasveihin jotka eivät kärsi kuivuudesta sekä pieniin selkärangattomiin ym. Laiduntaminen onkin näillä lajilla yleisempää loppukesästä kun laidunnettava ruoho on rehevimmillään. Pääkaupunkiseudulla majailevat ja pesivät valkoposkihanhet ovat tyypillinen esimerkki ruohoviheriöillä laiduntavasta lajista. Hyönteissyöjille on kuitenkin riittänyt ravintoa, vaikka hyttyset olivat vähissä jo toisena kesänä peräkkäin. Työpaikkani muuttui pääsiäisenä Kylmälän kauniiseen maalaismaisemaan. Tätäkin juttua kirjoittaessani olen ihaillut laulujoutsenperheen ateriointia Petäjärven pohjukassa sekä larmaahaikaroiden ohilentoja. Terveisiä lukijoille ja hyvää alkavaa syksyä! Topi Tjäder Rakennusten pohjatyöt Louhinnat Salaojitukset Viemäröinnit Jätevesijärjestelmät Purkutyöt 20 vuoden kokemuksella SOITA JA KYSY LISÄÄ! Hautakivet Kaiverrukset ja kultaukset Ota yhteyttä, tulemme mielellämme esittelemään valokuvia valikoimastamme myös kotiin. Valikoimissamme kymmeniä eri värejä. Yläneen hautauspalvelu Mäkelä Oy Matti Mäkelä Männistöntie 5 E 18, Veikkola Puh , fax Kiiltomatoidylli Naisten kollektiivinen kieltäytyminen seksistä miestensä kanssa kiehtoi Aristofanesta, joka kirjoitti aiheesta kuuluisimman komediansa Lysistrate. Se on suomeksi käännetty yleensä nimellä Lemmenlakko. Myöhemmin berliiniläinen operettisäveltäjä Paul Lincke sävelsi samasta aiheesta operetin, jonka kuuluisin laulelma on Kiiltomatoidylli. Sen sanat toistavat pyyntöä, että kiiltomato loistaisi. Mikä kiiltomato on? Kiiltomadot kuuluvat samaan heimoon kuin tulikärpäset. Kiiltomato on yhtä vähän mato kuin tulikärpänen on kärpänen. Ne ovat molemmat kovakuoriaisia. Naaras on kaksi senttiä ja koiras yhden sentin. Tälle kovakuoriaisheimolle on ominaista kyky tuottaa valoa. Valon synty on monimutkainen bioluminesenssi-ilmiö, jossa kunkin fotonin tuottamiseen tarvittava energia saadaan kemiallisen reaktion avulla. Kiiltomadolla on pigmenttiä, jota kutsutaan lusifereeniksi. Tämä yhdiste hapettuu muodostaen epästabiilin peroksidirenkaan, joka hajotessaan jättää yhden atomin virittyneeseen tilaan. Virittyneessä tilassa olevassa atomissa yksi elektroni on normaalia korkeammalla energiatasolla ja palatessaan normaalitasoon se vapauttaa fotonin. Fotonien vapautuminen on säteilyä, joka näkyy valona. Miksi kiiltomato loistaa? Oikeastaan vain kiiltomatonaaras loistaa. Valo houkuttaa koiraita parittelemaan. Tosin koiraatkin loistavat, kuten myös toukat ja jopa munat, mutta hyvin heikosti ja vain lyhyitä aikoja. Mutta energiaa kuluu. Pelkästään valaisimen ylläpito vaatii otukselta niin paljon energiaa, että lajin säilyminen vaarantuisi, ellei ilmiöllä olisi muita aineenvaihdunnallisia tehtäviä. Naaras liikkuukin mahdollisimman vähän. Sillä ei ole lainkaan siipiä. Se saattaa pimeyden tullen nousta heinän kortta, ja puun runkoa metrinkin korkeudelle, mutta paikassa, missä on vain vähän aluskasvillisuutta, se tyytyy loistamaan maassa. Koiraalla on siivet, mutta se läkähtyisi umpimähkäiseen lentämiseen, jos naaras ei loistaisi. Raadollisempia puolia Kiiltomatoaikuiset, jotka havaitaan tänään, ovat kuoriutuneet munasta 2-3 vuotta sitten. Ne elävät pari viikkoa vain paritellakseen. Sen jälkeen naaras munii munat ja sitten, syömättä koko aikana mitään, aikuiset kuolevat. Toukka sen sijaan ahmii pieniä etanoita ja kotiloita. Kiiltomatopopulaatiot ovat paikallisia ja ilmestyvät joka vuosi samoille paikoille. Tämä johtuu siitä, että toukat voivat levitä vain jalan. Aikuinen naaras siivetönnä on maan vanki ja koiraskin lentää vastahakoisesti. Populaatiot voivat esiintyä samoilla paikoilla kymmeniä, satoja vuosia. Paikallinen kanta katoaa tyypillisesti ihmisen toimesta maanparannuksen seurauksena tai keinotekoisen valon lisääntyessä. Idylli tänä kesänä Oleskelu elokuun lopun lämpimässä illassa oli toki miellyttävää, kun ei ollut huolta hyttysistä. Kuitenkin kaksi kuukautta kestäneen sateettomuusjakson seurauksena luonto vaikutti kuolleelta: ei hyönteisiä eikä siis lintuja. Mutta tarvittiin meno pintaa syvemmälle: vaivautuminen pilkkopimeään yöhön. Mikä suuremmoinen paikallinen kiiltomatoidylli! Ei puhettakaan lemmenlakosta. Syttyviä ja sammuvia, voimakkaita ja himmeämpiä valopisteitä joka puolella. Maa oli kuin tähtitaivas. Teksti: Veikko Pohjola

19 Kylänraitti 3/2006 YMPÄRISTÖ 19 Jokamiehenoikeudet voimassa myös Veikkolassa Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Jokamiehenoikeuksista nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa eikä siitä tarvitse maksaa. Jokamiehenoikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä. Jokamiehenoikeudet ovat yleisesti hyväksytty maan tapa, ja ne perustuvat eri lakeihin. Jokamiehenoikeudet koskevat myös ulkomaalaisia. Viime vuosien aikana Veikkolan alueelle on noussut runsaasti uutta asutusta. Tontteja on myyty ympäri Veikkolaa ja yksityisteiden varsilta. Joissain kohdin talot ovat nousseet hyvin lähelle kyläläisten vuosikymmeniä käyttämiä epävirallisia ulkoilureittejä. Joissain paikoin tonttien uudet omistajat ovat halunneet rajoittaa yksityistiellään jalkaisin tai pyörällä liikkumista. Kyläläisten on hyvä muistaa, että jos lenkkeilyä, kävelyä tai pyöräilyä esimerkiksi yksityisteillä halutaan rajoittaa erilaisin kyltein ja - mikä kurjinta - suoranaisin sanallisin uhkailuin, kannattaa ensin perehtyä jokamiehenoikeuksiin. Jos nimittäin tie on rasitetie tai yksityinen tie, sen sulkeminen on hankalaa. Tie voidaan sulkea ja liittää pihapiiriin, jos maapohja on hallinnassa eikä tie palvele muita kiinteistöjä. Pelkän pärstäkertoimen mukaan ei yksityisteillä kulkemista voi rajoittaa. Toki tontilleen saa laittaa hyvän tavan mukaisia esimerkiksi läpikulku kielletty -kylttejä tai muita omia kylttejä, mutta niillä ei ole lainsäädännöllisesti mitään merkitystä, jos niillä halutaan estää jokamiehenoikeuksiin perustuvaa toimintaa. Yksityisen tien käytöstä säädetään yksityistielaissa. Mainitun lain mukaan yksityistien käyttöä voidaan rajoittaa moottori- ja hevosajoneuvoliikenteen osalta. Kävelyä, pyöräilyä ja hiihtoa ei voi rajoittaa. Ratsastusta voi rajoittaa sellaisissa tapauksissa, joissa se nostaa huomattavasti tienpidon kustannuksia. Rajoitusliikennemerkkeihin on saatava kunnan tieviranomaisen lupa. Jos kulkemisongelma kärjistyy, olisi hyvä konsultoida poliisin tai kunnan tieviranomaisen kanssa. Jos tiellä on joitain käyttörajoituksia, siinä tulee olla rajoitusta koskeva liikennemerkki. Puomi tiellä ei poista jokamiehenoikeutta. Asiasta on säädetty yksityistielaissa ja rikoslain hallinnanloukkaussäännöksessä. Liikaa polkuja? Ympäristöministeriön jokamiehenoikeuksiin liittyviltä verkkosivuilta löytyy paljon vastauksia hankaliin tilanteisiin. Jokamies saa liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta. Missä tarpeeksi moni ihminen liikkuu, muodostuu polku. Missä rajat sitten kulkevat? Milloin esimerkiksi polkujen muodostumisen voi katsoa vahingoittavan luontoa tai maanomistajan oikeuksia? Rajat ovat epäselviä. Polku ei normaalisti haittaa talousmetsän kasvua ja käyttötarkoitusta. Silloin kun metsään alkaa muodostua polustoa ristiin rastiin, kannattaisi keskustella kunnan kanssa siitä, tulisiko kulku ohjata kunnan rakentamalle polulle. Jokamiehenoikeudet lyhyesti: Saat: - liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta; - oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua - voit esimerkiksi telttailla suhteellisen vapaasti, kunhan pidät huolen riittävästä etäisyydestä asumuksiin; - poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia; - onkia ja pilkkiä sekä - veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä. Et saa: - aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille; - häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia; - häiritä poroja ja riistaeläimiä; - kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tms. toisen maalta; - tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta; - häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla; - roskata ympäristöä; - ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa ja kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia. Lähde: Johanna Aatsalo-Sallinen, LitM, toimittaja Kalljärvelle ehdotetaan radikaalihoitoa Kalljärven asukkaat huolestuivat heinäkuussa Kalljärven satojen kuolleiden kalanpoikasten ja runsaan levän vuoksi. He kääntyivät Kirkkonummen Veikkolan vesiensuojeluyhdistys KIRVES ry: n puoleen, joka teki syyskuussa kuntalaisaloitteen Kalljärven radikaalihoidosta. Kunnan jätevedet laskettiin luvulla pienpudistamon kautta Kalljärveen. Jätevesistä peräisin olevia ravinteita on varastoitunut järven pohjalle. Ravinnevarastot ja alusveden alhainen happipitoisuus aiheuttavat voimakkaan sisäisen kuormituksen. KIRVES ja Veikkolan kalastuskunta ovat antaneet Kalljärvelle ensiapua hoitokalastamalla sitä jo kymmenen (10) vuoden ajan yhdessä Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Nykyisillä hoi- totoimenpiteillä Kalljärven surkeaan tilaan ei voida vaikuttaa. Kalljärven pelastamiseksi tarvitaan perusteellista kuormituksen selvittämistä ja siihen nojautuva radikaali kunnostussuunnitelma. Vain osa suunnitelmaan väistämättä sisältyvistä toimenpiteista toteutuu jo tehdyillä päätöksillä ja määräyksillä! Aloitteessa ehdotetaan, että kunta yhdessä Uudenmaan ympäristökeskuksen ja kuntalaisten kanssa aloittaisi Veikkolan Kalljärven radikaalihoidon. Tämä tarkoittaa tarkkoja tutkimuksia kuormituksesta, veden ja pohjan laadusta, vaihtoehtoisten hoitosuunnitelmien tekemistä sekä parhaan vaihtoehdon toteuttamista. Aloitteessa ehdotetaan myös, että Kalljärvi voisi toimia järvienhoidon tutkimus- ja kokeilukohteena. Aloitteen tekijät kertovat myös, että lähivuosien vesihuoltorakentaminen Veikkolassa poistaa osan Kalljärveen tulevasta ulkoisesta kuormituksesta. Haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesihuollon kiristyneiden määräysten pitäisi johtaa myös niiltä tulevan kuormituksen vähenemiseen. Vaarana kuitenkin on, että ilman valvontaa haja-asutuksen kuormitus ei vähene toivotulla tavalla. KIRVES vaatii, että myös maatalouden ja hevostilojen aiheuttamaan kuormitukseen on puututtava. Kalljärven rantojen sekä siihen laskevien ojien ja purojen suojavyöhykkeiden leveyttä pitäisi reilusti lisätä, ja ne pitäisi saada pakollisiksi erityisesti viljelysalueilla. Niillä pitäisi myös lannoitteiden käyttö optimoida ylilannoittamisen estämiseksi. Tule keskustelemaan toiveittesi kodista asuntoasiantuntijoidemme kanssa Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Suunnitteletko kodin hankintaa, rakentamista tai remontoimista? Tule ja kerro toiveesi asuntoasioiden osaajille. Saat reilun laina- ja välitystarjouksen lisäksi asiantuntevaa neuvontaa ja opastusta. Autamme sinua tekemään asuntotoiveistasi totta. Tervetuloa! Koskentie 3, Veikkola

20 20 AJANVIETE Kylänraitti 3/2006 VIRKISTY JA VIISASTU RATKAISE VEIKKOLA-RISTIKKO! Edellisessä ristikossa oli pientä ylimääräistä, laatijasta riippumatonta haastetta, kun painovaiheessa joistakin vihjeistä oli tippunut joitakin kirjaimia ja välimerkkejä pois. Esimerkiksi vihjeestä Portos ja Aramis piti nyt kyetä epäloogisesti päättelemään, että etsitty sana on ATOS, se kolmas muskettisoturi. Alkuperäinen vihje oli tietysti muodossa..., Portos ja Aramis. Ristikosta oli löydettävissä myös laatijan subjektiivinen kannanotto koskien Eerikinkartanon vaahterakujaa. Mielipidevihjeissä on oma riskinsä. Joku ratkojistahan saattaisi olla sitä mieltä, ettei ole lainkaan liioiteltua pitää sitä maailman kauneimpana vaahterakujana ja sana LIIOITELTU voi täten jäädä keksimättä (?). Vaikka sanaristikoita on laadittu ja ratkottu jo kauan, varsin vähän on keskusteltu siitä, mikä on sanaristikon tehtävä. Mielestäni sanaristikolla sen lisäksi, että se on älyllistä viihdettä, tulee olla myös muita tehtäviä kuten kielen vaaliminen ja tiedollinen valistus. Ja mikseipä sanaristikkoon voisi ujuttaa vaikkapa yhteiskuntakritiikkiä ja asennekasvatusta eli käyttää sitä kuten muutakin sanallista viestintää. Tämänkertaisen ristikon pääkuva viivähtää vielä hetken viime kesässä. Sehän oli säänsä puolesta poikkeuksellinen. Tosin paikalliseen ilmastoon mahtuu muutakin kuin auringonpaistetta. Tästä ristikosta koeratkojat ovat antaneet vain myönteistä palautetta ja vahvistaneet arviota, että se on vaikeusasteeltaan keskitasoa. Asteikolla vaikeusaste on siis 2 eli tähdillä ilmaistuna **. Veikko Pohjola Edellisen ristikon ratkaisu. VEIKKOLA Kainin veli Retkelle Käärmeitä Santoro Bikila A B K E K A L R K L P A K K A I I O I T E R I K I N I M U T O N V E T A O K T O L I N Syytetyllä Liedessä - - B S A M A T E N Metallisaumton tapa! Ei T Kasti- Alles- tippa O A R K I T sandro Laulun Romanian E V Ä S S I L K O H A P S I I A S I lapsi kaupunki Eläinlapsilla Tarjalle B O A T läheinelimi kohtuus S E T A Mus- I M A A M I... ja E M Ä T Nebraskan E L S E I Muovi U R E T A A N I O H O T Paketti isoin Extra- Ei tapa 1+1=x Terrestrial Wag- T U L O S Intelligent ner- ko? Pekka T Sr S T R O N T I U M Jeja- S x = 2 Life L A K I M I E S A S I O I N T I K I I R E Veikkolalaista? A S J A S A H T I K O Meriluoto Antiikin ihailija A USA:n hispanot Ralli- Markku I T L I A N HALATA DANTO N A E A P U T Kauppakuja A Pellavaöljyväri T T O Jä- I S K O S T U mäh- O R I tää N Teke- K O U S Ismail minen N O T tai A T I K -saunio Ihmislapsilla UUS tai -tee P E L L L L P A S A A O O O S Maailman kaunein PLÄÄH!..., Portos ja Aramis ETYkin vaahterakuja yhdistää K TÄTÄ ja Jyväskylän kontua I I K TÄTÄ Vankilasta Kotoinenkin tai A L E N JOH- O L K A P A K O maalta Muurarille tuttuja L A A S T T I Kuvat: Franz ja OK Hippimusikaali No tää on helppo! Sudet suotta? Ravun kulku Kotoisia Velttoa ruokaa Tuli nimismiehelle pontikankeitosta Suloinen Hitler Orjuuttava Yliaktiivinen Saari tai kartano NW Rohkeus Taatan tapaiset NE Tilusjärjestelyt Huumeen tapana Avohakkuut usein Hitchcockilta Koomikko- Benny Roskapostia Pu Pu Pu Hankalia aina? 1 ha Mustakin Pilkun jälkeen Takassa -a Setujen kunkku Nukutukseen Sadevesien kulku...taas, taas,... Sukka Karhun saalis, ääni, ulosteet Siiri sieltä Ylppö sieltä Volga ennen Pylväshalli B L I X E N Rosti (ei Virve) Ristikkopoikia Sarjissusi Itsemurha Japanitar (tai A-kaupunki) Niissä ne piiat nukkuivat ennen vanhaan ja rengit ne Joku läpeensä Merikarvian saaristo Useimmiten takaisin maksettavia Olavi Kivalo

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä :

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä : Lähettäjä : Aihe: Liitteet : keskushallinto VL: Vastine Gunnarlan pk siirrosta Ojaniittu-taloon Metsolanja Nummentaustan vanhempainyhdistys ry Vastine.docx; vanhempainyhdistysliite l.docx Aihe: Vastine

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

1/ 2005 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti VEIKKOLAN TULEVAISUUS?

1/ 2005 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti VEIKKOLAN TULEVAISUUS? 1/ 2005 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti VEIKKOLAN TULEVAISUUS? 2 Kylänraitti 1/2005 Veikkola mihin menet, kunne kuljet! www.veikkola.net Tässä lehdessä keskustelemme Veikkolan tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 408/08.01.00/2015 47 Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja historia Kaupunginvaltuusto 20.10.2008 156 Valtuutettu Heikki

Lisätiedot

Nurmijärven liikenneturvallisuuskysely. Maastokäyntikohteet.

Nurmijärven liikenneturvallisuuskysely. Maastokäyntikohteet. Maastokäynnin 8.4.2010 kohteet: de-ehdotuksen lyhenne: alautteen : K = kevyen liikenteen väylä Asukas- A = U-ELY:n liikenneturvallisuusaloitteet L = kyselyn K = asukaskysely N = nopeusrajoitus palaut-

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

KESÄLAHDEN MLL 80 VUOTTA

KESÄLAHDEN MLL 80 VUOTTA KESÄLAHDEN MLL 80 VUOTTA Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kesälahden osasto perustettiin 10.10.1926, Kesälahden kunnanvirastolla. Johtokuntaan valittiin ruustinna Elli Merivirta, rouva Ulla Taivainen,

Lisätiedot

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Pituus noin 480 metriä. Asemakaava on hyväksytty

Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Pituus noin 480 metriä. Asemakaava on hyväksytty Leppämaantien kevytväylä Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Uusi kevyen liikenteen väylä ajoradan viereen reunatuella erotettuna. Pituus noin 480 metriä. Yhteyshenkilöt/

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18.16

Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18.16 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Toijalan yhdistys ry Hallituksen kokous Laaksola 9.12.2014 klo 17.30 PÖYTÄKIRJA nettiversio PÖYTÄKIRJA 1. Kokouksen avaaminen Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen

Lisätiedot

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille. Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Kirkkonummen kunta Esityslista 6/2015 1

Kirkkonummen kunta Esityslista 6/2015 1 Kirkkonummen kunta Esityslista 6/2015 1 Aika 16.10.2015 klo 14:00 Paikka Yhdyskuntatekniikan kokoushuone Kielo, Ervastintie 2, Kirkkonummi Läsnä Piironen Marjokaisa puheenjohtaja Kämpe-Hellenius Jerri

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Hyvää joulua! 4 / 2006 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti. keskiaukeamalla Veikkolan joulukalenteri. 15.12. Perjantai

Hyvää joulua! 4 / 2006 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti. keskiaukeamalla Veikkolan joulukalenteri. 15.12. Perjantai yhteinen joulunavaus esikoulun piha-alueella. 15.00 Lapinkylän Barnträdgårdin lasten 4 / 2006 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti 1.12. Perjantai 7.45 Nyt sytytämme T Ta kai kynttilän... Koskentorin

Lisätiedot

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan!

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Kangasala 12 Padasjoki 24 Heinola Hyvien yhteyksien varrella 53 Asikkala 10 54 Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Hyvinkää 3 Lammi HÄMEENKOSKI Kärkölä 4 Hausjärvi

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä

Lisätiedot

Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014

Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014 Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014 Yhteiskunnallisia lähtökohtia Yhteiskunta on määrännyt itselleen enemmän yksityiskohtaisesti säädeltyjä

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 kuva SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 3. PYÖRÄILIJÄNÄ LIIKENTEESSÄ... 5 3.1 PYÖRÄN VARUSTEET... 5 3.2. OHJEITA PYÖRÄIJÄLLE... 6 4.

Lisätiedot

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Jalankulkija liikenteessä

Jalankulkija liikenteessä Jalankulkija liikenteessä Yhteystiedot: Selkokeskus Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puhelin: 09-34809 240 faksi: 09-351 3975 sähköposti: selkouutiset@famr.fi Liikenneturva Sitratie 7, PL 29 00421 Helsinki

Lisätiedot

Jäsenkirje / Kevät 2016

Jäsenkirje / Kevät 2016 Jäsenkirje / Kevät 2016 Hei MLL Kaarinan jäsen! Kiitos, että kuulut paikallisyhdistykseemme. Uusi jäsenyyskausi on startattu käyntiin osittain uudella hallituksella. Uusien ja vanhojen jäsenten yhteystiedot

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Sirkka. KYLÄTIEDOTE nro 2/2014. Mäntyranta-Honkalan kyläyhdistys ry:n. Puheenjohtajan palsta

Sirkka. KYLÄTIEDOTE nro 2/2014. Mäntyranta-Honkalan kyläyhdistys ry:n. Puheenjohtajan palsta Mäntyranta-Honkalan kyläyhdistys ry:n KYLÄTIEDOTE nro 2/2014 Puheenjohtajan palsta Jo joutui armas aika ja suvi suloinen... Kevätkauden juhlat on pidetty: lakkiaiset ja ammattiin valmistuneet huomioitu

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y..

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y.. Kuva: YLE Etelä-Karjala TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu KITEEN SUKUSEUROJEN YHTEINEN KYLPYLÄVIIKONLOPPU...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA...3 JUHLAVUOSI 2016...4 MUUTTUNEISTA

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hiljattain julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely 2009 kertoo aiempaa uupuneemmista nuorista. Lukiolaiset kärsivät niin päivittäisestä väsymyksestä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakyselyn alueelliset tulokset Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläiset kuluttajat

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 2:2009

Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 2:2009 Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 2:9 Sisällysluettelo Sivu Tulosten yhteenveto 1 Kohde 1: linjat 6, 61, 9, 9 2 Kohde 2: linja 8 3 Kohde 3: linjat 8, 88, 99 4 Kohde 4: linja 13

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

TERVEISIÄ SUUNNITTELIJOILLE

TERVEISIÄ SUUNNITTELIJOILLE 23.1.2015 TERVEISIÄ SUUNNITTELIJOILLE Yleiskaavaluonnoksen Hetki kriitikkona -tapahtumissa kirjoitettujen lappujen sisältö Kantakaupunki ja eteläinen Helsinki Info- ja näyttelykeskus Laituri 19.1.2015

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013 KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS Työ: E26478 Tampere, 4.12.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Y-tunnus 0564810-5 Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

Puheenjohtaja Tarja avasi kokouksen klo 17.10 ja toivotti kaikki tervetulleiksi.

Puheenjohtaja Tarja avasi kokouksen klo 17.10 ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Suomalais-brittiläisten yhdistysten keskusjärjestö ry Federation of Finnish-British Societies Johtokunnan kokous 17.5.2012 Skype-kokous Annalantie 1 33880 Lempäälä Läsnä: Lempäälässä Tarja Teitto-Tuckett,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka)

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

MESTARIT. Toukokuun kuukausikokous. Keskiviikkona 6.5.2015 klo 19.00. Kokouspaikka ja -isäntä: Kantolankatu 3 HÄMEENLINNA. Tervetuloa!

MESTARIT. Toukokuun kuukausikokous. Keskiviikkona 6.5.2015 klo 19.00. Kokouspaikka ja -isäntä: Kantolankatu 3 HÄMEENLINNA. Tervetuloa! MESTARIT Hämeenlinnan Rakennusmestarit ja insinöörit AMK Jäsenlehti n:o 4-2015 Toukokuun kuukausikokous Keskiviikkona 6.5.2015 klo 19.00 Kokouspaikka ja -isäntä: Kantolankatu 3 HÄMEENLINNA Tervetuloa!

Lisätiedot