FINNGULF LNG INKOON TERMINAALIALUEEN JA INKOO SUINTIO- MAAKAASUPUTKEN LUONTOINVENTOINNIT Esa Lammi & Pekka Routasuo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FINNGULF LNG INKOON TERMINAALIALUEEN JA INKOO SUINTIO- MAAKAASUPUTKEN LUONTOINVENTOINNIT 2014. Esa Lammi & Pekka Routasuo"

Transkriptio

1 FINNGULF LNG INKOON TERMINAALIALUEEN JA INKOO SUINTIO- MAAKAASUPUTKEN LUONTOINVENTOINNIT 2014 Esa Lammi & Pekka Routasuo

2 FINGULF LNG INKOON TERMINAALIALUEEN JA INKOO SIUNTIO- MAAKAASUPUTKEN LUONTOINVENTOINNIT 2014 Sisällys 1 Johdanto Selvitysalueet ja tietolähteet Menetelmät Fjusön terminaalialue Kaasuputkilinja Selvitysalueiden luonnonolot Fjusön terminaalialue Huomionarvoiset luontokohteet Liito-orava Viitasammakko Pesimälinnusto Sudenkorennot Kaasuputkilinja Arvokkaat luontokohteet Liito-oravan esiintyminen Lähdeviitteet Kansi: Svartbäckin pienempi lampi suunnitellun terminaalialueen luoteisosasta. Suunniteltu maakaasuputki sijoittuu noin 200 metrin päähän lammen rannasta. Valokuva Esa Lammi. Karttapohjat ja ilmakuvat Maanmittauslaitos. 1

3 1 JOHDANTO Gasum Oy on käynnistänyt uuden LNG-terminaalia koskevan YVAmenettelyn, jossa terminaalin sijaintipaikkana tarkastellaan Inkoon Fjusön niemeen sijoittuvaa aluetta. Hankkeeseen kuuluu myös maakaasuputken rakentaminen terminaalialueelta Siuntioon. Hanketta varten on aiemmin laadittu YVA-selostus, jossa tarkasteltiin Fjusön länsipuolella sijaitsevaa terminaalialuetta ja kahta vaihtoehtoista Siuntioon johtavaa maakaasuputkilinjaa (Pöyry Finland 2013). Jatkoselvitysten kohteiksi on valittu Fjusön niemi ja itäisempää vaihtoehtoa noudattava putkilinjaus. Gasum Oy tilasi YVA-menettelyssä tarvittavat luontoinventoinnit Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä. Selvitystyöhön kuului kasvillisuuden sekä uhanalaisten, tiukasti suojeltujen ja muiden huomionarvoisten lajien inventoiminen Fjusöstä ja maakaasuputken niiltä jaksoilta, joiden sijainti poikkeaa aiemmin inventoidusta reitistä. Toimeksiannossa edellytettiin myös yhteysviranomaisen lausunnossa esille tuomien luontoon liittyvien asioiden huomioon ottamista. Tarvittavat inventoinnit tehtiin maastossa huhti kesäkuussa Tässä raportissa kuvataan inventointien keskeiset tulokset. Työn ovat tehneet biologit, FM Esa Lammi ja Luk Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:sta. 1 SELVITYSALUEET JA TIETOLÄHTEET Selvityskohteina olivat Inkoon Svartbäckissä sijaitseva Fjusön niemi ja sen pohjoispuolinen Kohagenin Bränseluddin alue (terminaalialue; kuva 1) sekä terminaalialueelta Siuntion Pölansiin ulottuva maakaasuputkilinjaus. Terminaalia-alueen pinta-ala on vesialueet mukaan lukien noin 130 hehtaaria. Putkilinjalta tarkistettiin aiemmasta YVA-selostuksen linjauksesta poikkeavat jaksot (kuva 2), joiden yhteispituus on 12,3 km. Ennen maastossa tehtyjä inventointeja tarkistettiin suunnittelualueita ja niiden lähiympäristöä koskevat tiedot aiemmista selvityksistä (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2006, FCG Planeko 2008, Erävuori ym. 2013), terminaalihankkeen YVA-selostuksesta sekä viranomaisten ylläpitämistä rekistereistä (Suomen ympäristökeskuksen Hertta-tietokanta, Uudenmaan ELYkeskuksen liito-orava-aineistot ja luontotyyppien rajaukset, huhtikuun 2014 tilanne). Käytettävissä olivat myös YVA-selostuksesta saadut lausunnot. Terminaalialue on aidattu, huoltovarmuuskeskuksen käytössä oleva alue, josta aiempia luontotietoja oli saatavissa vain hyvin vähän. Alue sisältyy Joddbölen asemakaava-alueen muutosalueen luontoselvitykseen (FCG Planeko 2008). Putkilinjalta oli käytettävissä vuonna 2006 tehdyn liito-oravaselvityksen tulokset (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2006) sekä YVAselostukseen koottu aineisto. Valokuvaaminen Fjusön huoltovarmuuskeskuksen alueella on kielletty, joten tässä selvityksessä ei ole kuvia Fjusön alueelta. 2

4 Kuva 1. Fjusön selvitysalueen sijainti (punainen rajaus). Kuva 2. Tutkitut maakaasuputken linjaukset (sinipunainen viiva) ja aiemmassa YVA:ssa tarkasteltu maakaasuputken linjaus (musta viiva). Fjusön terminaalialue on merkitty punaisella viivalla. 3

5 3 MENETELMÄT Inventointeihin kuului useita erillisiä selvityksiä, joissa inventoitiin liito-oravan, viitasammakon, merkittävien pesimälintujen, luontodirektiivissä mainittujen sudenkorentojen sekä kasvillisuuden ja arvokkaiden luontotyyppien esiintyminen selvitysalueilla. Inventointien maastotyöt tehtiin Fjusön terminaalialueella ja kaasuputken varrella tehdyt inventoinnit poikkesivat hieman toisistaan. 3.1 FJUSÖN TERMINAALIALUE Liito-oravat Liito-oravan esiintyminen suunnittelualueella tarkistettiin Selvitys tehtiin etsimällä liito-oravan jätöksiä Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa -oppaan (Suomen ympäristö 742, 2004) ohjeiden mukaisesti. Jätöksiä etsittiin kolopuiden, kookkaiden haapojen, leppien ja koivujen sekä suurten kuusten tyviltä. Lisäksi etsittiin lajin lisääntymis- ja levähdyspaikaksi sopivia kohteita (kolopuut, risupesät ja linnunpöntöt). Maastossa käytettiin GPS-paikanninta (Garmin GPSmap 60Cx), jolla jätöslöydöt ja kolopuut on mahdollista paikantaa riittävällä tarkkuudella. Työ painotettiin liito-oravalle sopiviin varttuneisiin kuusi- ja sekametsäkuvioihin. Liito-oravaselvityksestä vastasi Pekka Routasuo. Viitasammakko Viitasammakon esiintyminen inventoitiin lajin elinympäristöiksi sopivilta rannoilta terminaalialueelta. Inventointi tehtiin lajin soidin- ja kutuaikaan Selvityksessä noudatettiin Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa -oppaan ohjeita. Selvitys tehtiin kuulostelemalla viitasammakkokoiraiden soidinääntelyä lähellä rantoja. Inventointi aloitettiin illalla ja sitä jatkettiin pimeän tuloon asti. Selvitys tehtiin tyynessä, melko lämpimässä säässä ajankohtana, jolloin viitasammakoiden tiedettiin ääntelevän eräillä muilla etelärannikon kutupaikoillaan. Soidintavat koiraat paikallistettiin ja merkittiin karttapohjalle. Ääntelevien koiraiden määrä arvioitiin ja kirjattiin ylös. Havaintojen perusteella rajattiin viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikat. Kartalle rajattiin myös sellaiset viitasammakon kutupaikoiksi sopivat kohteet, joissa lajia ei inventoinnissa havaittu. Viitasammakkoselvityksestä vastasi Pekka Routasuo. Pesimälinnusto Terminaalialueella tehdyn yleispiirteisen pesimälinnustoselvityksen tavoitteena oli selvittää ns. huomionarvoisten lajien (ks. jäljempänä) ja pesivälle linnustolle tärkeiden kohteiden esiintyminen. Laskennoissa ei pyritty selvittämään yleisten lintujen parimääriä tai reviirien sijaintia. Inventoinneissa sovellettiin lintujen reviirikäyttäytymiseen perustuvaa kartoituslaskentamenetelmää (Helsingin yliopiston eläinmuseon seurantaohje). Koko alue kierrettiin huolellisesti läpi ja havaitut huomionarvoiset linnut merkittiin karttapohjalle. Laskennat tehtiin varhain aamulla ja aamupäivällä, jolloin pesimäpaikoillaan oleskelevat linnut ovat parhaiten havaittavissa (laulu yms.). 4

6 Lintulaskenta toistettiin kolme kertaa, mikä on minimimäärä eri aikaan saapuvien muuttolintujen ja eri aikaan pesivien lajien havaitsemisen kannalta: 1. kierros 6.5., 2. toinen kierros ja 3. kierros Kylmien säiden takia laskenta-aikataulua myöhennettiin noin viikolla etukäteen suunnitellusta. Laskennat kattoivat myös huomionarvoisen vesi- ja rantalinnuston. Täydentävää linnustotietoa saatiin liito-orava- ja viitasammakkoselvitysten maastokäyntien yhteydessä. Linnustoinventoinnissa kiinnitettiin erityistä huomiota seuraaviin huomionarvoisiin lintulajeihin tai lajiryhmiin: erityisesti suojeltavat ja muut uhanalaiset lajit silmälläpidettävät lajit alueellisesti uhanalaiset lajit lintudirektiivin liitteen I lajit Suomen erityisvastuulajit petolinnut tikat lukuun ottamatta yleistä käpytikkaa merkittävien elinympäristöjen, esim. lehtojen ja vanhojen metsien, ilmentäjälajit. Laskennoissa merkittiin muistiin ja kartalle kaikki huomionarvoiset lintulajit käyttämällä Helsingin yliopiston eläinmuseon ohjeiden mukaisia merkintätapoja. Tulokset tulkittiin ns. maksimiperiaatteen mukaisesti, jolloin reviiriksi tulkittiin yksikin pesintää ilmaiseva havainto (pää)muuttokauden jälkeen lajille sopivassa ympäristössä. Tulosten perusteella voidaan rajata mahdolliset pesimälinnuston kannalta arvokkaat alueet. Linnustoselvityksestä vastasi Pekka Routasuo. Sudenkorennot Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin kuuluvien idänkirsikorennon ja täplälampikorennon esiintyminen terminaalialueella arvioitiin mahdolliseksi alueen sijainnin sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelun (elinympäristöt) perusteella. Muiden huomionarvoisten korentolajien selvittäminen ei ollut tarpeen, sillä alueella ei ole niille hyvin sopivia elinympäristöjä. Idänkirsikorentoja inventoitiin ja täplälampikorentoja Inventointikierrokset ajoitettiin lajien lentoaikaan sateettomiin ja heikkotuulisiin päiviin. Selvityksissä tarkistettiin lajin elinympäristöksi sopivat rannat ja rantojen läheiset niityt, joissa havainnoitiin sudenkorentoja kiikarilla lajinmääritysten varmistamiseen. Idänkirsikorento ja täplälampikorento ovat helppoja tunnistaa, eikä yksilöitä tarvinnut pyydystää määrittämistä varten. Havaintopaikat paikannettiin GPS-laitteella ja merkittiin karttapohjalle. Yksilömäärät laskettiin. Sudenkorentoselvityksen teki Esa Lammi. Kasvillisuus ja luontotyypit Terminaalialueen kasvillisuuden yleispiirteet ja huomionarvoiset luontokohteet inventoitiin Ranta-alueiden luonnonoloja tarkasteltiin lisäksi aiemmin keväällä tehdyn sudenkorentokartoituksen yhteydessä. Selvitysalue jaettiin luonnonolojen ja maankäytön mukaisiin osa-alueisiin, joiden luon- 5

7 nonoloista laadittiin yleiskuvaus. Lisäksi selvitettiin mahdollisten arvokkaiden luontokohteiden esiintyminen. Näihin kuuluivat mm. luonnonsuojelulain 29 mukaiset luontotyypit vesilain 2. luvun 11 :n mukaiset suojeltavat kohteet metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt Suomessa uhanalaiset luontotyypit sekä muut arvokkaat luontokohteet (esim. uhanalaisten ja silmälläpidettävien kasvilajien esiintymät). Kasvillisuuden ja luontotyyppien inventoinnista vastasi Esa Lammi. 3.2 KAASUPUTKILINJA Maakaasuputkilinjan luonnonolojen inventointi kohdennettiin uusille linjausjaksoille (kuva 2), tiedossa oleville liito-oravan elinalueille sekä yhteysviranomaisen lausunnossa mainituille metsä- ja suokohteille. Putkilinjauksella tehtyihin selvityksiin kuuluivat liito-oravainventointi sekä kasvillisuuden ja luontokohteiden inventointi. Viitasammakon ja luontodirektiivissä mainittujen sudenkorentojen inventointia ei tehty, sillä putkilinjalla ei ole ilmakuvaja karttatarkastelun sekä muun lähtöaineiston perusteella niille sopivia elinympäristöjä. Liito-oravat Liito-oravan esiintyminen putkilinjalla tarkistettiin Selvityskohteina olivat aiemmin todetut liito-oravan elinalueet (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2006) sekä uudet linjausjaksot, joista liito-oravan esiintymistä ei ollut aiemmin selvitetty. Työ tehtiin samalla menetelmällä kuin terminaalialueella. Liito-oravan asuttamat metsiköt (elinpiirin ydinalueet) rajattiin jätöshavaintojen sekä puuston koostumuksen ja rakenteen perusteella kartalle. Näistä metsiköistä etsittiin liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja (kolopuut tai risupesät lähiympäristöineen). Lisäksi tarkasteltiin ja merkittiin kartalle liito-oravan käyttämät tai lajille mahdolliset puustoiset kulkuyhteydet ympäröiville metsäalueille. Selvitys kattoi noin 50 metriä leveän vyöhykkeen suunnitellun putkilinjan molemmilta puolilta. Hakkuuaukkoja, taimikoita ja kalliomännikköjä ei tarkistettu, sillä niistä liito-oravan jätösten löytyminen on erittäin epätodennäköistä. Liito-oravaselvityksen teki Pekka Routasuo. Kasvillisuus ja luontotyypit Kasvillisuutta ja luontotyyppejä inventoitiin YVA-selostuksen jälkeen muutetuista putkilinjan jaksoista Lisäksi tarkistettiin Uudenmaan ELY-keskuksen antamassa YVA-selostuksen lausunnossa mainitut metsä- ja suokohteet. Kasvillisuuden ja muiden luonnonolojen yleispiirteet sekä mahdolliset huomionarvoiset luontokohteet kirjattiin muistiin putkijaksoittain niin, että kaikki uudet putkijaksot tulivat kuvatuiksi. Selvitys kattoi noin 50 metriä leveän alueen putkilinjan molemmilta puolilta. Viljelykäytössä olevia peltoalueita ei tarkistettu. 6

8 Selvityksen pääpaino oli samojen luontotyyppien esiintymisessä kuin terminaalialueella. Lisäksi kiinnitettiin huomiota merkittävien eliölajien (erityisesti suojeltavat, valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaiset lajit, silmälläpidettävät lajit, muut vaateliaat tai harvinaiset lajit sekä rauhoitetut lajit) esiintymiseen ja niille sopiviin elinympäristöihin. Putkilinjan kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksestä vastasi Esa Lammi. 4 SELVITYSALUEIDEN LUONNONOLOT 4.1 FJUSÖN TERMINAALIALUE Fjusön terminaalialue jakautuu kolmeen toisistaan poikkeavaan osaan, joiden luonnonoloja kuvataan seuraavassa. Osa-alueet ovat Fjusön niemi, Kohagenin Bränseluddenin alue sekä huoltovarmuuskeskuksen alueen länsipuolella sijaitseva Svartbäckin alue. Fjusö Fjusö on kallioinen, metsäpeitteinen niemi, joka on kapean kannaksen kautta yhteydessä mantereeseen. Niemellä on kolme kalliokohoumaa, joiden välissä on kangasmetsää. Alueen kallioperä on mikrokliinigraniittia, joka on hapan, kasveille niukasti ravinteita tarjoava kivilaji. Niukkaravinteisuus näkyy kallioalueiden putkilokasvillisuudessa, joka koostuu lähinnä kanervasta, puolukasta, ahosuolaheinästä ja metsälauhasta. Hieman vaateliaammista kasvilajeista tavattiin ainoastaan kalliokohokkia, joka kasvaa ainakin Högbergenin länsiosassa. Kallioiden puusto on pääosin kymmenmetristä männikköä, mutta lakialueet ovat jäkäläpeitteisiä ja hyvin harvapuustoisia. Kallioiden lakialueet (kuva 3) voidaan tulkita metsälain 10 :n mukaisiksi kohteiksi. Kallioalueiden rinteet ovat metsäiset, ja niillä on mänty- ja kuusivaltaisia sekametsiä. Vallitseva kasvillisuustyyppi on tuore kangas. Rehevämpää lehtomaista kangasta on vain pieninä laikkuina ja lehtoa vähäisinä kuvioina Sundvikenin rannalla. Metsien käyttöhistoria on vaihteleva: Djupvikenin perukkaa reunustava metsä on harvennettu muutama vuosi sitten, Fjusön laiturille johtavan tien lähiympäristön puustoa on myös harvennettu ja Sundvikenin perukan eteläpuolella on laajahko hakkuuala, jossa kasvaa harventamatonta, neljän metrin korkuista koivikkoa ja kuusikkoa. Vanhimmat metsäkuviot ovat Romsbergetin itärinteellä ja Bodsudenissa. Alueen ylispuustona on yli sadan vuoden ikäisiä mäntyjä. Niiden katveessa kasvaa tiheänä puustona kuusta. Sekapuuna on lähinnä koivua. Maahan kaatunutta kuusilahopuuta on paikoin runsaasti. Vanhimmissa männyissä kasvaa männynkääpää. Muita huomionarvoisia lajeja ei tavattu. Parhaiten säilynyt vanhan metsän kuvio on rajattu kuvaan 3. Fjusön eteläranta on karua, kivikkoista ekspositiorantaa, jonka kasvillisuus on laikkuista. Järviruoko puuttuu etelärannalta lähes kokonaan. Rantakasvillisuus koostuu lähinnä ruokohelvestä, meriluikasta, rönsyröllistä, suolavihvistä ja piharatamosta. Merenrantaniityt puuttuvat kokonaan. 7

9 Niemen pohjoisrannalla olevat Djupvikenin ja Sundvikenin poukamat ovat suojaisia ja ruovikkorantaisia. Rantoja reunustavan tiheän järviruokokasvuston leveys vaihtelee muutamasta metristä metriin. Ruovikon ja kivennäismaan välissä on kapeana kaistaleena kosteaa suurruohoniittyä, jonka valtakasveihin kuuluvat mm. mesiangervo, ranta-alpi, terttualpi, rohtovirmajuuri ja lännenmaarianheinä. Matalakasvuisia merenrantaniittyjä ei ole Fjusön pohjoisrannallakaan. Kuva 3. Fjusön hankealueen paikallisesti arvokkaat luontokohteet, muut luonnonoloiltaan huomionarvoiset kohteet sekä huomionarvoisten kasvilajien kasvupaikat. 8

10 Fjusön ranta-alueilla kasvaa monin paikoin tervaleppiä. Sundvikenin rannalla on myös joitakin pieniä tervaleppälehtoja, joiden kasvillisuus koostuu tavanomaisista kosteiden lehtojen lajeista, mm. käenkaalista, metsäkortteesta, lehtotesmasta ja hiirenportaasta. Sundvikenin perukassa olevassa lehdossa (kuva 3) on myös luhtalajistoa, kuten keltakurjenmiekkaa, terttualpia ja punakoisoa. Fjusön laiturille johtavan tien pientareella kasvaa monin paikoin silmälläpidettävää kelta-apilaa, joka ehkä on kulkeutunut sinne maa-aineksen mukana. Tienvarressa löydettiin myös muutama kukkiva valkolehdokki (kuva 3). Laji on rauhoitettu, mutta se ei ole uhanalainen eikä silmälläpidettävä. Kohagen Bränseludd Svartbäckin lammen ja Sundvikenin väliin jää itä-länsisuuntainen kallioselänne, jonka ympäristö on pääosin tuoretta kangasmetsää. Kallioalueet ovat karuja ja niiden kasvillisuus on samankaltaista kuin Fjusön niemessä. Kallioiden lakiosat ovat laajalti jäkäläpeitteisiä ja niissä on 2000-luvun alkuvuosien kuivien kesien jäljiltä paljon keloja mutta vain vähän elävää puuta. Karuimpien lakialueiden ulkopuolella kallioita peittää metrin korkuinen männikkö, joka on paikoin melko vanhaa. Kenttäkerroksessa on tyypillistä kuivahkon ja kuivan kankaan lajistoa. Kohagenin jyrkähköllä länsirinteellä on vaateliaampaa lajistoa kuin muilla kallioalueilla, mm. keto-orvokki, mäkitervakko ja kivikkoalvejuuri ovat runsaita. Bränseluddin laella kasvaa vähälukuista kalliokohokkia. Alueen vähäpuustoisimmat kallionlaet (kuva 3) on tulkittavissa metsälain 10 :n mukaisiksi kohteiksi. Kallioalueiden ulkopuoliset alueet ovat pääosin talouskäytössä olevia metsiä, joiden ylispuustona on kuusta ja mäntyä. Metsäkuviot vaihtelevat taimikoista (Kohagenin etelärinne) nuoriin kasvatusmetsiin (Kohagenin kaakkoispuoli) ja harvennettuihin vuoden ikäisiin kuvioihin. Puusto on harvennettu kaikkialta alueen läpi kulkevien teiden lähiympäristöstä ja myös alueelle lännestä johtavan tien ja Svartbäckin lammen välistä. Varttunutta ja melko vanhaakin metsää on jäljellä Kohagenin länsirinteellä (lehtomaisen kankaan kuusikkoa) sekä Bränseluddin kallioalueen ympäristössä. Vanhimmat metsäkuviot ovat kuusikoita ja niiden aluskasvillisuus koostuu tuoreen ja lehtomaisen kankaan lajeista. Bränseluddin itä- ja pohjoispuolella on kaksi lehtokuviota, joiden puusto on kuusivaltaista ja melko vanhaa (kuva 3). Sundvikenin perukan pohjoisrantaa ja selvitysalueen koilliskulmaa reunustaa järviruovikko. Molemmissa paikoissa ruokokasvusto on tiheä ja usean kymmenen metrin levyinen. Sen ja rannan välissä on kapea vyöhyke kosteapohjaista niittyä, jossa ruokoa kasvaa vain harvakseltaan. Niittykuvioiden vallitsevia kasvilajeja ovat mesiangervo, ranta-alpi, suoputki, rantamatara, ketohanhikki ja lännenmaarianheinä. Matalakasvuiset rantaniityt puuttuvat. Sundvikenin perukan pohjoisrannalla on avoimena pidetty rinneniitty. Kosteapohjoisessa rinteessä sijaitseva niitty on rehevää suurruhoniittyä. Sen kasvilajeihin kuuluvat mm. puna-apila, valkoapila, saunakukka, pelto-ohdake, heinätähtimö, hiirenvirna, nurminata ja nurmipuntarpää. Niittyalueen itäreunassa lähellä laituria sijaitseva pieni tervalepikko (kuva 3) on saniaislehtoa. Tervaleppää kasvaa myös Bränseluddin rannoilla, mutta lehtokuvioita sieltä ei ole rajattavissa. 9

11 Svartbäckin lammen rannan lähellä on rannan suuntainen sähkölinja. Sen ja rannan välissä on metrin leveydeltä harvennettua, kosteapohjaista koivikkoa (rannan itäosa), kuusivaltaista sekametsää ja pieniä tervalepän ja koivun vallitsemia kuvioita (rannan länsiosa). Tiheä, yhtenäinen järviruovikko ulottuu rantaan asti. Ruovikko on keskimäärin noin 30 metrin levyinen. Rantavyöhykkeessä kasvaa kosteiden ranta-alueiden kasveja, mm. rantamataraa, ranta-alpia, mesiangervoa ja hiirenporrasta. Lammen lounaisrannan kallio on suunnittelualueelle tyypillisesti karu ja jäkäläpeitteinen. Lammen länsirannan yli rakennetulla penkereellä kasvaa pajukkoa ja kuivien niittyjen ja joutomaiden kasvilajeja, mutta ei huomionarvoisia lajeja. Svartbäckin ympäristö Huoltovarmuuskeskuksen alueen aidan länsipuolella entistä maatalousmaata ja pieni lampi, jonka lammen yli rakennettu maapenger on eristänyt muusta Svartbäckin lammesta. Penger on padottanut vettä pienemmän lammen puolelle. Lammen rantoja reunustaa leveähkö järviruo osta ja leveäosmankäämistä muodostunut kasvusto. Vedenvaivaama rantapuusto on kuollut (kansikuva). Lammen ympäristö on entistä niittyä. Etelä- ja lounaispuolelle on istutettu kuusta ja mäntyä noin 40 vuotta sitten. Länsipuoli on metsittymässä, mutta osa siitä on edelleen niittynä. Metsittyvällä niityllä kasvaa runsaasti lehtomaitikkaa, mutta muutoin se on tavanomaista nurmipuntarpään, nurmilauhan ja mesiangervon vallitsemaa suurruohoniittyä. Niittyalueella on kaksi pientä kalliokumparetta, joilla kasvaa ketolajistoa. Lajistoon kuuluvat mm. vaarantunut keltamatara (kuva 3), keltamo, peltovirvilä, pukinparta, mäkikaura ja haurasloikko. Myös huoltovarmuuskeskuksen alueelle vievän tien eteläpuolella on entistä niittyä. Alue on metsittymässä, mutta pieniä niittylaikkuja on vielä jäljellä. Maapohja on kosteaa ja kasvillisuus on samankaltaista kuin Svartbäckin lammen länsipuolella Huomionarvoiset luontokohteet Valtakunnallisesti arvokkaat luontokohteet Fjusön hankealueella tai sen lähialueella ei ole luonnonsuojelualueita, Natura alueita tai suojeluohjelmien kohteita. Alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltavia luontotyyppejä tai erityisesti suojeltujen kasvilajien esiintymiä. Maakunnallisesti arvokkaat luontotyypit Hankealueella ei ele valtakunnallisesti uhanalaisia luontotyyppejä tai vesilain mukaisia kohteita, joita voitaisiin pitää maakunnallisesti arvokkaina luontotyyppeinä. Paikallisesti arvokkaat luontotyypit Hankealueen parhaiten säilyneitä lehtokuvioita voidaan pitää paikallisesti arvokkaina. Näitä ovat Sundvikenin länsirannan tervaleppälehto sekä Bränseluddin kallioalueen pohjoispuoliset lehtoalueet. Sundvikenin etelä- ja pohjoisrannan lehdot, Fjusön vanha metsä sekä alueet karuimmat kallioalueet (kuva 10

12 3) on luokiteltavissa muihin säilyttämisen arvoisiin kohteisiin, joissa ei ole uhanalaisia luontotyyppejä eikä vesilain mukaisia pienivesiä. Svartbäckin isompaa lampea voidaan linnuston perusteella (useita uhanalaisia pesimälintuja) pitää paikallisesti arvokkaana luontokohteena (alaluku 4.1.4). Lampi on myös viitasammakon lisääntymispaikka. Sen rannalta tavattiin lisäksi idänkirsikorentoja. Sundvikenin perukan tervaleppälehto. Pieni tervaleppää kasvava lehtoalue Sundvikenin ja Fjusön tien välissä. Lehdon puusto on nuorempaa kuin Sundvikenin ranta-alueen muiden tervaleppälehtojen, mutta kasvillisuus on huomattavasti monipuolisempaa. Kasvillisuuden monipuolisuus johtuu ojaa pitkin lännestä tulevista valuvesistä. Lehdon valtakasvi on hiirenporras. Kasvilajistoon kuuluvat mm. lehtopalsami ja luhtalajeista terttualpi, punakoiso, suovehka, keltakurjenmiekka ja korpikaisla. Kohde on kostean, runsasravinteiseksi lehdon ja tervaleppäluhdan välimuoto, ja se on luultavasti osa laajempaa, täyttöalueiden alle jäänyttä luhtakosteikkoa. Molemmat em. luontotyypit ovat Etelä-Suomessa vaarantuneita. Alue ei täytä luonnonsuojelulain mukaisen tervaleppäkorven tunnusmerkkejä. Alue on siltä edustava ja sen arvo kasvaa puuston vanhetessa. Bränseluddin koillispuolen lehto. Bränseluddin kallion ja entiselle pihamaalle johtavan tien välinen alue on kosteaa, tihkupintaista saniaislehtoa, jossa on pieniä kuvioina myös lehtokorpea. Puustona on varttunutta, osin vanhaankin kuusta. Alueella kasvaa myös muutamia isoja tervaleppiä. Kasvilajistoon kuuluvat mm. käenkaali, jänönsalaatti, mesiangervo, hiirenporras, isoalvejuuri ja korpi-imarre. Eteläpuolinen metsä on varttunutta lehtomaisen kankaan kuusikkoa. Saniaislehdon pohjoispuolella on valoisaa ja aukkoista koivuvaltaista metsää, joka jatkuu vanhan tien pohjoispuolelle. Kenttäkerroksessa on tuoreen lehdon lajistoa, mm. valkolehdokkeja tavattiin parikymmentä kukkivaa eri puolilta aluetta. Alueella on myös laaja kasvusto kevättalviota ja runsaasti valkokukkaista puistolemmikkiä, joten se lienee entistä pihamaata. Rajattu alue (kuva 3) kattaa kostean lehdon lisäksi pohjoispuolisen tuoreen lehdon kuvion. Lehto jatkuu rantaan asti, mutta tien itäpuolinen, harvennettu kuvio ei ole rajauksessa mukana. Bränseluddin pohjoispuolinen lehto. Hankalasti rajattavissa oleva lehtokuvio Bränseluddin mäen pohjoisrinteellä. Alueen keskiosa on saniaislehtoa ja reunat tuoretta lehtoa, joka muuttuu ylärinteelle päin vähittäin lehtomaisen kankaan kautta tuoreeksi kankaaksi. Rajauksessa (kuva 3) on mukana lehdon kostein, selvimmin ympäristön metsistä erottuva osa. Se on pääosin saniaisvaltaista lehtoa. Valtakasveihin kuuluvat hiirenporras, metsäalvejuuri, valkovuokko ja tesma. Kyläkellukkaa kasvaa runsaasti eri puolilla aluetta, ja myös kyläkellukan ja niittykellukan risteymää esiintyy. Reunaosien runsaimpia lajeja ovat käenkaali, oravanmarja ja ahomansikka. Puustona on järeitä kuusia ja kookkaita haapoja. Pohjoisreuna on koivuvaltaisempaa. Rinteeltä tulevat valuvedet ylläpitävät alueen kosteutta. Selviä noroja ei ole. Bränselduddin lehdot ovat tuoreita ja kosteita keskiravinteisia lehtoja. Molemmat lehtotyypit ovat Suomessa vaarantuneita. 11

13 4.1.2 Liito-orava Selvityksessä ei löydetty liito-oravan jätöksiä. Fjusön alueella on melko vähän liito-oravalle sopivaa metsää. Sitä on lähinnä Bränseluddin pohjoispuolella ja Fjusön niemellä Bodsuddenin pohjois- ja eteläpuolella. Lähin tunnettu liito-oravan elinalue on Stormossenin itäpuolelle noin 1,5 kilometrin päässä suunnitellulta terminaalialueelta (Pöyry Finland Oy 2013) Viitasammakko Viitasammakolle soveliasta elinympäristöä on Svartbäckin lammissa. Isomman lammen kaakkoispuolella on myös muutama viitasammakolle sovelias lampare. Selvitysalueen koillisosassa Bastubackavikeniin laskeva oja on myös viitasammakoille sovelias. Viitasammakoita kuultiin pohjoisosan isomman lammen etelärannalla (kuva 4). Pulputtavia koiraita oli äänessä kaksi tai kolme, lisäksi samalla paikalla oli äänessä tavallisia sammakoita. Alueen kasvillisuus on ruovikkoa, joka talven jäljiltä oli aukkoista ja melko harvaa. Koko lammen eteläranta ja ilmeisesti myös selvitysalueen ulkopuolinen pohjoisranta ovat kasvillisuudeltaan samankaltaista. Pienemmän lampareen kasvillisuus on lähinnä osmankäämikköä. Inkoo Joddbölen ja ympäristön luontoselvityksessä vuonna 2013 todettiin useita viitasammakoita Fortumin läjitysalueen pohjoispuolisissa altaissa (Erävuori ym. 2013). Altaat sijaitsevat noin 50 metrin päässä terminaalialueen länsipuolella. Kuva 4. Keväällä 2014 todettu viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikka on merkitty punaisella pisteellä ja viitasammakolle soveliaat elinympäristöt on rajattu punaisella katkoviivalla. Selvitysalue on rajattu mustalla. 12

14 4.1.4 Pesimälinnusto Selvitysalue on luonnonoloiltaan hyvin monipuolinen. Alueella on elinympäristöjä runsaalle ja monilajiselle linnustolle. Rannoilla on ruovikkoa sekä karuja kivikko- ja hiekkarantoja. Metsät vaihtelevat lehtipuuvaltaisista rantalehdoista karuihin kalliomännikköihin ja nuorista vanhoihin metsiin. Elinympäristöjen monipuolisuus näkyy lintulajien määrässä: laskennoissa tavattiin peräti 66 lajia. Näistä vain kolmen pesiminen selvitysalueella on epätodennäköistä (taulukko 1). Tavanomaisten lajien lisäksi pesimälinnustoon kuuluu useita huomionarvoisia lajeja: lintudirektiivin liitteen 1 lajeja havaittiin yhdeksän, uhanalaisia lajeja kahdeksan, alueellisesti uhanalaisia lajeja kaksi ja Suomen kansainvälistä vastuulajeja kuusi. Vaarantuneita lajeja (VU) havaittiin neljä, kaikki selvitysalueen pohjoisosan isommalla lammella (kuva 5). Liejukana äänteli lammen itäosassa, mustakurkku-uikkuja pesii lammella 3 5 paria, rastaskerttunen lauloi sekä lammen etelärannan että pohjoisrannan ruovikossa. Pohjoisrannan koiras oli äänessä edelleen Lisäksi lammella havaittiin 6.5. noin 50 tukkasotkaa, joista osa ilmeisesti jäi sinne pesimään. Alueen vaarantuneista lintulajeista mustakurkku-uikku kuuluu myös lintudirektiivin liitteen 1 lajeihin ja tukkasotka Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin. Silmälläpidettäviä lajeja (NT) todettiin neljä eri puolilla aluetta. Punavarpunen lauloi Fjusön keskiosan varttuneessa taimikossa, rantasipejä havaittiin noin kahdeksan paria, lähinnä Fjusön niemen rannoilla. Sirittäjiä oli eri puolilla selvitysaluetta lehtipuuvaltaisissa metsissä kuusi paria. Yksittäinen teerinaaras löytyi Sundvikenin pohjoispuoliselta niityltä, josta se lensi Fjusön puolelle. Rantasipi ja teeri ovat Suomen kansainvälisiin vastuulajeja ja teeri lisäksi lintudirektiivin liitteen 1 laji. Selvitysalueella tavatuista alueellisesti uhanalaisista lajeista (RT) pikkulokki havaittiin pohjoisosan lammella ensimmäisessä laskennassa, mutta se ei todennäköisesti pesinyt alueella. Viimeisessä laskennassa havaittiin varoitteleva pikkusieppo Fjusön länsiosassa Högbergenin etelärinteen kuusikossa (kuva 1). Molemmat lajit kuuluvat lintudirektiivin liitteen 1 lajeihin ja pikkulokki on lisäksi Suomen kansainvälinen vastuulaji. Lintudirektiivin liitteen I lajeista harmaapäätikka pariskunta varoitteli Fjusön sataman pohjoispuolisessa metsässä, laulujoutsen pesi pohjoisosan isomman lammen länsirannalla, palokärkipari havaittiin Fjusön satamaan menevän tien varrella, pikkulepinkäiskoiras nähtiin Sundvikenin perukassa, pyypoikue havaittiin Bränseluddin itäosassa ja Sundvikenin eteläpuolisessa rantametsässä (kuva 1). Muita lintudirektiivin liitteen 1 lajeja olivat mustakurkku-uikku (VU), pikkulokki (v, RT), pikkusieppo (RT) ja teeri (NT). Suomen kansainvälisiä vastuulajeja laulujoutsen (dir), pikkulokki (dir, RT), rantasipi (NT), teeri (NT, dir), tukkasotka (v) sekä tavi, joka pesi pohjoisosan isommalla lammella (poikue). Muusta lajistosta voidaan mainita pohjoisosan pienemmän lampareen rannalla laulaneet kaksi viitasirkkalintua sekä samassa paikassa havaittu nuolihaukka. Fjusön keskiosan linjataulussa pesi korppi ja isomman lammen ran- 13

15 nalla viitasammakkoinventoinnin yhteydessä huuteli luhtakana. Lisäksi pesimättömiä nuoria harmaahaikaroita nähtiin siellä täällä. Pohjoisosan isommalla lammella oli toukokuun alussa yli sata ruokailevaa kala- ja lapintiiraa. Taulukko 1. Selvitysalueen pesimälinnustolaskennoissa havaitut lajit. Status-sarakkeen selitykset: NT = silmälläpidettäväksi luokiteltu (Rassi ym. 2010) laji, VU= vaarantuneeksi luokiteltu (Rassi ym. 2010) laji, dir = EY:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I laji, RT= alueellisesti uhanalainen laji ja v = Suomen kansainvälinen vastuulaji (Rassi ym. 2010). Lisätiedot-sarakkeessa mainitaan, mikäli laji todennäköisesti pesii selvitysalueen ulkopuolella. Laji Status Lisätiedot Laji Status Lisätiedot haarapääsky pikkulepinkäinen dir harmaahaikara ei pesi alueella pikkulokki dir,v,rt ei pesi alueella harmaapäätikka dir pikkusieppo dir,rt harmaasieppo pensaskerttu hernekerttu punakylkirastas hippiäinen punarinta hömötiainen punavarpunen NT keltasirkku puukiipijä kirjosieppo pyy dir kiuru rantasipi NT,v korppi rastaskerttunen VU kultarinta rautiainen kuusitiainen ruokokerttunen kyhmyjoutsen ei pesi alueella rytikerttunen käki räkättirastas käpylintulaji satakieli käpytikka sepelkyyhky laulujoutsen dir,v silkkiuikku laulurastas sinisorsa lehtokerttu sinitiainen liejukana VU sirittäjä NT luhtakana talitiainen luhtakerttunen tavi v metsäkirvinen teeri NT,dir,v metsäviklo telkkä mustakurkku-uikku VU,dir tiltaltti mustapääkerttu tukkasotka VU,v mustarastas töyhtötiainen nuolihaukka varis pajulintu viherpeippo pajusirkku vihervarpunen palokärki dir viitasirkkalintu peippo västäräkki 14

16 Kuva 5. Huomionarvoisten lintulajien havainnot terminaalialueella ja sen tuntumassa. Selvitysalue on rajattu mustalla viivalla. 15

17 4.1.5 Sudenkorennot Ensimmäisen sudenkorentoinventoinnin aikana oli lämmintä ja tyyntä. Sudenkorentoja näkyi erittäin runsaasti Svartbäckin lammen etelärannalla, Bastubackavikenin rannalla sekä Sundvikenin pohjoisrannalla ja Sundvikenin perukassa. Sudenkorentoja lenteli myös alueella olevien hiekkateiden varsilla. Suurin osa tunnistetuista yksilöistä oli merenlahtien rannoilla yleisiä siro- ja hoikkatytönkorentoja, joiden kuoriutuminen oli juuri alkanut. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista tavattiin idänkirsikorento Djupvikenin pohjoisrannalta sekä Svartbäckin isomman lammen etelärannalla. Ensin mainitussa paikassa havaittiin kolme yksilöä heinittyneellä täyttömaaalueella ylivuotoaltaan rannalla (kuva 6). Svartbäckin etelärannalta tavattiin viisi idänkirsikorentoa pieneltä aukealta rannalla olevan sähkömuuntajan vierestä. Idänkirsikorento elää suojaisten, seisovien vesien äärellä. Toukat kehittyvät vedessä. Terminaalialueen löytöpaikat ovat idänkirsikorennolle tyypillisiä, ja on luultavaa, että alueella on myös lajin lisääntymispaikkoja. Vuonna 2013 idänkirsikorento tavattiin selvitysalueen länsireunan läheltä Fortumin tuhkanlevitysalueelta (Erävuori ym. 2013). Lumme- ja täplälampikorennon lentoaikaan tehdyllä käynnillä kumpaakaan lajeista ei tavattu, vaikka varsinkin pienikokoisia sudenkorentoja oli liikkeellä runsaasti. Alueella ei ole ollenkaan lummelampikorennolle sopivia lisääntymispaikkoja. Täplälampikorennon esiintyminen on myös epätodennäköistä, sillä alueen ruovikot ovat kapeita, tiheitä rannansuuntaisia kasvustoja, joissa ei juuri ole täplälampikorennon tarvitsemia suojaisia poukamia ja aukkopaikkoja. Kuva 6. Idänkirsikorennon löytöpaikat (punaiset pisteet) toukokuussa

18 4.2 KAASUPUTKILINJA Terminaalialue valtatie 51 Kaasuputkilinja kulkee valtatielle 51 asti uudessa maastokäytävässä aiemmin tutkittujen linjausvaihtoehtojen itäpuolella. Terminaalialueelta lähtevä linjaus sijoittuu aluksi Fjusöhon johtavan tien varteen. Terminaalialueen ja Svartbäckiin erkaantuvan tien välissä on varttuvaa mäntysekametsää ja nuorta koivuvaltaista sekametsää. Tien varressa on kaksi loivapiirteistä kallioaluetta, joilla kasvaa tavanomaisten kalliokasvien lisäksi vaarantunutta keltamataraa (kuva 3, s. 8). Kallioalueiden välissä on Svartbäckin lampeen viettävä notkelma, jossa on tiheää nuorta kuusikkoa ja kosteapohjaisia, mesiangervovaltaisia niittylaikkuja. Notkelmassa virtaava puro on ojitettu. Svartbäckiin vievän tien pohjoispuolella on varttuvaa kuusimetsää, jonka puustoa on pari vuotta sitten harvennettu. Kuusikko jatkuu Högbackaan vievälle tielle asti. Kuusikko on alavaa ja kosteapohjaista. Kenttäkerroksen kasvillisuudessa vallitsevat käenkaali ja metsäalvejuuri, paikoin myös metsäkortetta on runsaasti. Högbackan peltoalueen jälkeen putkilinja siirtyy Hultbergetin itäpuoliseen metsämaastoon, jossa vuorottelevat karut kallioharjanteet ja niiden väliset tuoreen kankaan metsäkuviot ja pienet metsämaston soistumat. Högbackan ja Grönkullan peltoalueiden välisen jakson eteläpuolisko on varttuvaa ja varttunutta kuusikkoa sekä kuusen ja männyn muodostamaa sekametsää. Pohjoispuolisko on ollut tehokkaassa metsätalouskäytössä, puusto on nuorta ja monin paikoin harvennettua. Kosteat notkelmat on ojitettu ja niissä kasvaa nuorta koivikkoa. Grönkullan pellon eteläpuolella on hakkuuaukko. Läntisempi peltoalueen metsäsaarekkeen kiertävästä linjausvaihtoehdoista kulkee hakkuuaukon reunassa, itäisempi tuoreen kankaan sekametsässä hakkuuaukon reunan tuntumassa. Högbackan pellon pohjoispuolella putkilinja ylittää karttaan merkityn pienen, ojittaman suon, joka kasvistoltaan tavanomainen nevaräme. Sen kasvilajistoon kuuluvat mm. tupasvilla, pullosara ja raate. Vaateliasta kasvilajeja suolla ei ole. YVA-selostuksesta saaduissa lausunnoissa (Inkoon Siuntion Ympäristöyhdistys) mainittu Hultbergetin kaakkoispuolen runsaslahopuustoinen metsäkuvio ei ulotu putkilinjalle asti, joskin korpirämeen koillispuolen varttuneessa kuusikossa on joitakin tuulenkaatoja ja muutama kelopuu. Grönkullan pellon pohjoispuolella läntisen linjaus sijoittuu Timmermossenin suon itäreunaan. Suon eteläpuolinen rinne on varttunutta kuusivaltaista lehtomaisen kankaan metsää. Alarinteessä putkilinjan länsipuolella kasvaa toistakymmentä kookasta pähkinäpensasta, joista lähimmät ovat noin 45 metrin päässä putkilinjasta. Kenttäkerroksessa on tuoreen lehdon lajistoa, mutta vaatelias lehtokasvillisuus puuttuu. Lähempänä Timmermossenia metsä muuttuu tuoreen kankaan männiköksi. Timmermossen on ojittamaton isovarpuräme, jonka reunassa on myös tupasvillarämettä. Puusto on putkilinjan kohdalla alla kymmenmetristä ja mäntyvaltaista. Aluskasvillisuudessa vallitsevat juolukka, virpapaju, tupasvilla ja suopursu. Timmermossenin pohjoispuolella putkilinja ylittää kallioalueen reunan. Kallioalueen puusto on harvaa männikköä ja kenttäkerroksen kasvillisuus karuille kallioalueille tunnusomaista: metsälauhaa, ahosuolaheinää, kanervaa ja poronjäkäliä. 17

19 Kuva 7. Putkilinjalla sijaitsevat kallioalueet ovat loivapiirteisiä ja niukkaravinteisia. Valokuva Esa Lammi. Itäisempi vaihtoehto noudattaa Grönkullan pellon pohjoispuolella vanhaa tiepohjaa, joka kulkee varttuneen männikön läpi. Aluskasvillisuutena on kuivahkon kankaan lajistoa, kuten kangasmaitikkaa, metsälauhaa ja kanervaa. Timmermossenin koillispuolisessa rinteessä metsä muuttuu nuoremmaksi ja koivuvaltaiseksi. Putkilinjavaihtoehdot yhtyvät metsärinteessä vanhan hiekkakuopan kohdalla. Hiekanottoalue on metsittynyt. Aukkoisena puustona on varttuvaa koivua ja mäntyä. Aluskasvillisuudessa on lehtomaisen kankaan lajistoa, mm. valkovuokkoa, nuokkuhelmikkää ja käenkaalia. Putkilinja kääntyy koilliseen pienen kalliojyrkänteen alla. Kalliorinne ja kallionalunen on hakattu paljaaksi. Rinteen alla kasvaa mm. hiirenporrasta, metsäalvejuurta ja muita saniaislehdon lajeja. Hakkuuaukon reunassa on jäljellä joitakin tervaleppiä. Kalliorinteen jälkeen putkilinja siirtyy loivaan metsärinteeseen, jossa kasvaa varttuvaa, kuusivaltaista sekametsää. Aluskasvillisuudessa on tavanomaisia tuoreen kankaan kasveja, mutta rinteen alaosassa lähellä kylätietä on myös lehtomaisen kankaan lajistoa, kuten käenkaalia, ahomansikkaa ja nuokkuhelmikkää. Pienet kallioharjanteet ovat metsäisiä ja niiden kasvillisuus on karuille kallioalueille ominaista. Rannmossenin ympäristö Kaasuputkilinja sijoittuu valtatien 51 pohjoispuolella peltoaukealle, josta se siirtyy metsämaastoon Myransin tilakeskuksen pohjoispuolella. Pellon ja rau- 18

20 tatien välissä on harvennettua tuoreen kankaan kasvatusmännikköä. Rautatien pohjoispuolelle putkilinja ylittää loivan notkelman, jossa on suoraksi kaivettu puro. Puronvarressa kasvaa mm. isoalvejuurta ja hiirenporrasta, mutta notkelman muu kasvillisuus koostuu tyypillisistä tuoreen kankaan lajeista. Notkelman pohjoispuolisen kalliomaaston puusto on muutaman metrin korkuista männikköä ja sekapuustoa. Kalliot ovat karuja ja niiden kasvillisuutta luonnehtivat metsälauha, ahosuolaheinä, mustikka ja poronjäkälät. Kallioalueen itäpuolella on varttuvaa tuoreen-lehtomaisen kankaan sekametsää ja muutaman metrin korkuista tiheää koivikkoa kasvava hakkuuaukko, joka on hakkuiden yhteydessä ojitettu. Hakkuuaukon ja Rannmossenin suoalueen välissä putkilinja ylittää varttuvaa, mäntyvoittoista sekametsää kasvavan alueen. Metsäalueen puustoa on harvennettu. Kenttäkerroksessa vallitsevat tuoreen ja lehtomaisen kankaan lajit, kuten mustikka, rätvänä, sananjalka ja metsäkastikka. Kuva 8. Vanha penger suunnitellun putkilinjan kohdalla Rannmossenin eteläreunalla. Penkereen peittävä heinä on hiekkaisilla paikoilla viihtyvää hietakastikkaa. Penkereen puusto on hakattu. Valokuva Esa Lammi. Rannmossenin suon itäpään läpi on rakennettu rautatie. Rautatien länsipuolella on vanha, hiekkapohjainen penger, joka ilmeisesti on entinen ratapenger. Suon pohjoispuolella on laaja hakkuuaukko, joka ulottuu vanhalle penkereelle asti. Putkilinja ylittää suon pengertä pitkin ja sijoittuu varsinaiselle suolle alle sadan metrin matkalla suon eteläreunassa. Tässä kohdin suon reunassa on vanhoja turpeennostoaloja, joilla kasvaa mm. tupasvillaa ja pul- 19

21 losaraa. Vaateliaita suokasveja ei tavattu. Turvehautojen länsipuolella on isovarpurämemuuttumaa ja itäpuolen ojitetulla alueella korkeaa puustoa kasvavaa turvekangasta. Suon läpi kulkevan penkereen puut on hakattu ja siihen on istutettu kuusentaimia. Penkereen valtakasvi on hietakastikka (kuva 8). Penkereen pohjoispäästä löytyi kolme versoa rauhoitettua valkolehdokkia, mutta muu kasvilajisto on tavanomaista. Penkereen länsipuolella on isovarpurämettä ja vanha oja, joka on kuivattanut rämeen reunaosia; männyistä koostuva puusto on toistakymmentä metriä korkeaa. Pohjoisempana penkereen länsipuolella on soistunutta metsää ja kivennäismaasaarekkeita, mutta koko alue on hakattu paljaaksi joitakin hakkuulle jätettyjä haapoja lukuun ottamatta (kuva 9, s. 23). Penkereen ja rautatien välinen suoalue on ojitettu. Myös sen puusto on hakattu joitakin vuosia sitten. Rannmossenin koillispuolella putkilinja sijoittuu aluksi suolta laskevan ojan eteläpuolelle. Alue on nuorta ja varttuvaa kuivahkon kankaan sekametsää ja ojitusten kuivattamaa, kasvistoltaan vaatimatonta ruoho- ja heinäkorpea. Lajistoon kuuluvat mm. metsäalvejuuri, metsäkorte ja korpikastikka. Suon laskuoja on suoristettu kauan sitten. Oja virtaa syvällä vanhassa kaivannossa, eikä sen varrella todettu vaatelaita kasvilajeja. Ojan varrella kasvaa useita kookkaita haapoja, joiden tyveltä löydettiin keväällä 2014 liito-oravan jätöksiä. Laskuojan jälkeen putkilinja ylittää loivapiirteisen kallioalueen, jolla kasvaa varttuvaa mäntyvaltaista metsää. Sekapuuna on koivua ja kuusta. Aluskasvillisuus koostuu tuoreen kankaan lajeista, mm. mustikasta, metsätähdestä ja metsäkastikasta. Kallioisemmissa kohdissa vallitsevat kanerva ja metsälauha. Putkilinja ylittää lyhyen pelto-osuuden jälkeen Rankilan ja Tähtelän välisen metsäalueen. Sen puustona on varttuvaa männikköä ja kuusen ja männyn luonnehtimaa sekametsää. Aluskasvillisuudessa on tuoreen kankaan ja kuivahkon kankaan tyyppilajeja. Rankila Stormossen Suunniteltu putkilinja kulkee Rankilan länsipuolisen peltoalueen poikki. Hieman ennen peltoalueen pohjoispäätä se ylittää Åsgårdin tilakeskuksen kaakkoispuolella sijaitsevan metsäniemekkeen, jossa kasvaa tiheää, alle kymmenmetristä koivikkoa ja haavikkoa. Aluskasvillisuus on heinittynyttä. Tilakeskuksen itäpuolella putkilinja nousee loivaan metsärinteeseen, jonka alaosa on nuorta mäntytaimikkoa ja ylärinne nuorta mäntyä ja koivuvesaikkoa kasvaa hakkuualuetta. Aluskasvillisuudessa on tyypillistä tuoreen kankaan lajistoa. Rinteen lakiosassa on pieni kallioharjanne, jonka puusto on putkilinjan kohdalta hakattu. Harjanteen pohjoispuolinen soistuma on ojitettu. Soistunut notkelma on osin hakkuuaukkoa, osin nuorta istutusmännikköä ja haapavesaikkoa. Kasvillisuudessa on lähinnä kangaskorven lajistoa, kuten mustikkaa, puolukkaa, juolasaraa, pallosaraa ja harmaasaraa. Putkilinja ylittää Moskärrin pellonkulman tuntumassa pienen ojan, jonka ympäristö on aukkoista tuoreen ja lehtomaisen kankaan sekametsää. Pohjoisempana linjaus noudattaa pellolle menevää tieuraa. Sen varrella on pieniä niittylaikkuja ja nuorta sekametsää. Aluskasvillisuus koostuu lehtomaisen kankaan lajeista, mm. käenkaalista, sanajalasta ja karhunputkesta. 20

22 Moskärrin pellon itäpuolella on Stormossenin turvetuotantoalue. Putkilinja sijoittuu ojitetulle suolle turvekentän länsipuolelle. Linjauksen kohdalla suoalueen reunassa on mustikka- ja ruohoturvekangasta, jonka puusto on runsaan 15 metrin korkuista koivikkoa. Kasvilajisto on vaatimatonta, mm. mustikkaa ja metsäalvejuurta. Suon keskiosa on ojitusten kuivattamaa isovarpurämettä. Vassbölen länsipuoli Suunniteltu putkilinja nousee Gammelhagenin pellon jälkeen kallioiden väliseen notkelmaan, jossa on kausikuiva, Kvarnmossenin suolta laskeva oja. Ojan ympäristö on nuorta, tiheää, runsaan viiden metrin korkuista koivu kuusimetsää. Puuston varjostama aluskasvillisuus on melko niukkaa; lajistossa on mm. suo-orvokkia, rätvänää ja kangasmaitikkaa. Ylempänä rinteessä oleva Kvarnmossen on ojitettu suo, joka on kasvillisuudesta päätellen ollut putkilinjan kohdalla ruohokorpea. Puusto on varttuvaa, paikoin koivu-, paikoin mäntyvaltaista. Aluskasvillisuudessa on mm. metsäkortetta, metsäalvejuurta, juolasaraa ja maariankämmekkää. Vaateliasta kasvilajistoa ei ole edes kosteimpina säilyneissä kohdissa. Suoalueen pohjoispuolella on nuorta, kuivahkon kankaan metsää, jonka hakkuun jälkeen kasvanut puusto on tiheää, noin viiden metrin korkuista männikköä. Männikön pohjoispuolinen, karttaan merkitty pikkusuo on niukkaravinteista nevarämettä, jonka kasvilajeja ovat mm. pallosara, pullosara, tupasvilla, raate, kurjenjalka, maariankämmekkä, juolukka ja suopursu. Grötskålenin suon eteläpuolella putkilinja ylittää pienen kallioharjanteen, jonka puusto on hakattu joitakin vuosia sitten. Kallioalueella ja sen eteläpuolella kasvaa harvakseltaan kahden-kolmen metrin korkuisia kuusia ja koivuja. Kallio on niukkaravinteinen. Sen runsaimpia kasveja ovat poronjäkälät, ahosuolaheinä, kanerva ja metsälauha. Grötskålen on ojitettu räme. Putkilinjan kohdalla on mustikkaturvekangasta ja isovarpurämemuuttumaa. Puusto on kymmenmetristä mäntyä, pienpuustona on runsaasti koivua. Aluskasvillisuudessa vallitsevat suon reunaosissa mustikka ja juolukka ja keskemmällä suota tupasvilla, suomuurain, juolukka ja suopursu. Grötskålenin pohjoispuolella on nuorta-varttuvaa tuoreen kankaan sekametsää, jonka puusto on noin 10 metrin korkuista. Pohjoiseen Björnsmossenin pellolle viettävä kallioalue ja rinne on hakattu paljaaksi. Hakkuu on heinittynyt ja siinä kasvaa tavanomaista tuoreen kankaan kasvillisuutta ja männyntaimia. Björnsmossenin pellon pohjoispuolella on vesoittunut hakkuuaukko, joka ulottu lähelle kylätietä. Tietä reunustaa kapea kaistale varttunutta lehtomaisen kankaan kuusikkoa. Kuusikon läpi laskee suoraksi kaivettu puro, jonka ympäristössä on kostean lehdon lajistoa, mm. käenkaalia, hiirenporrasta, jänönsalaattia, rönsyleinikkiä ja valkovuokkoa. Ojanvarressa on jäljellä muutama iso tervaleppä. Vassbölen länsipuoli Putkilinja pohjoispäässä on kaksi lyhyttä linjauksen muutoskohtaa, joista toinen sijoittuu pellolle ja toinen pellonreunaan Pölansin venttiiliasemalle johtavan huoltotien kohdalle. 21

23 4.2.1 Arvokkaat luontokohteet Putkilinjan muuttuneet jaksot sijoittuvat lähes kokonaan tavanomaiseen, talouskäytössä olevaan metsämaastoon. Kallioisia jaksoja on useita, mutta ne ovat karuja ja kasvistoltaan vaatimattomia. Linjausmuutosten kohdalla ei ole luonnontilaisia pienvesiä, hyvin säilyneitä lehtokohteita tai muita kasvistollisesti merkittäviä luontokohteita. Myös runsaslahopuustoiset varttuneet tai vanhat metsäkuviot puuttuvat Liito-orava Valtakunnallisesti arvokkaat luontokohteet Putkilinjan muutoskohdissa tai niiden lähellä ei ole luonnonsuojelualueita, Natura alueita tai suojeluohjelmien kohteita. Putkilinjan muutoskohtien lähellä ei ole valtakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltavia luontotyyppejä. Maakunnallisesti arvokkaat luontokohteet Tähtelän länsipuolella sijaitseva Ranmossen on suotyypeiltään monipuolinen suo, jossa on Inkoon-Siuntion Ympäristöyhdistyksen lausunnon mukaan uhanalaisia ja silmälläpidettäviä suotyyppejä. Putkilinja sijoittuu suon itäpuoliskon läpi johtavalle penkereelle, jonka ympäristö on ojitusten muuttamaa suota. Lähinnä pengertä on mm. isovarpurämettä ja turvekankaita, mutta ei uhanalaisia tai silmälläpidettäviä suotyyppejä. Ranmossenin laskuojan varrelta suunnitellun putkilinjan läheltä on löydetty liito-oravan jätöksiä (ks. Tähtelän liito-orava-alue). Paikallisesti arvokkaat luontokohteet Suurin ojittamaton suo on valtatien 51 eteläpuolella sijaitseva Timmermossen, jonka itäreunaan sijoittuu läntisempi Grönkullan peltoalueen metsäsaarekkeen kiertävistä vaihtoehdoista. Timmermossen on isovarpuräme, joka on arvioitu Etelä-Suomessa silmälläpidettäväksi luontotyypiksi (Raunio ym. 2008). Huomionarvoiset kasvilajit Putkilinjan muutoskohdista tai niiden läheltä ei löydetty uhanalaisia tai silmälläpidettäviä kasvilajeja. Ranmossenin pohjoisreunassa kasvava valkolehdokki on rauhoitettu kasvilaji. Timmermossenin eteläpuolisessa rinteessä kasvavat pähkinäpensaat jäävät läntisen linjausvaihtoehdon länsipuolelle. Tähtelän liito-orava-alue Suunniteltu putkilinja sijoittuu Ranmossenin ja Pungmossenin välisellä alueella nuorta varttuvaa kuusikkoa kasvavalle metsäalueelle. Metsäalueen länsiosassa on laaja avohakkuualue, jonka eteläreunassa putkilinjaus kulkee. Putkilinja sijoittuu vanhan ratalinjan vierelle ja ylittää Ranmossenin laskuojan. Radan pohjoispuoliselta alueelta on tietoja liito-oravasta vuodelta 2006 ja Vuonna 2006 todetuista liito-oravan käyttämistä puista suurin osa on kaadettu tai jäänyt avohakkuualueen keskelle (kuvat 9 ja 10). 22

24 Kuva 9. Vuonna 2006 todettu Tähtelän liito-orava-alue keväällä Kuva suunnitellun putkilinjan länsipuolelta. Pekka Routasuo. Kuva 10. Tähtelän liito-orava-alue. Putkilinja on merkitty sinisellä, liito-oravan vuonna 2006 käyttämiksi varmistuneet puut on merkitty punaisin pistein ja keväällä 2014 käyttämät puut vihrein pistein. Mahdolliset kulkuyhteydet on merkitty punaisella katkoviivalla. Liito-oravalle sovelias metsä on rajattu violetilla ja vuoden 2006 jälkeen tehty avohakkuualue merkitty vinoviivoituksella. 23

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,

Lisätiedot

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 20.3.2014 PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvitysalue ja tietolähteet... 3

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

Raportti BJ Nurmijärven kunta

Raportti BJ Nurmijärven kunta Raportti 67070228.BJ 25.10.2007 Nurmijärven kunta Lepsämän liito-oravakohteiden tarkistukset 2007 1 Yhteenveto Tämä liito-oravakohteiden tarkistus on tehty Nurmijärven kuntaan Lepsämän alueelle. Lepsämän

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 12.12.2012 1 JOHDANTO Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevalle Niirasenlahden ja Salmelantien

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

LUONTOLAUSUNTO SÄTERINMETSÄN KAAVAMUUTOSTA VARTEN

LUONTOLAUSUNTO SÄTERINMETSÄN KAAVAMUUTOSTA VARTEN LUONTOLAUSUNTO SÄTERINMETSÄN KAAVAMUUTOSTA VARTEN Esa Lammi 19.11.2015 Luontolausunto. Säterinmetsän kaavamuutos. JOHDANTO Leppävaarassa sijaitsevalle Säterinmetsän alueelle on valmisteilla kaavamuutos,

Lisätiedot

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

KLAUKKALAN OHIKULKUTIEN LIITO-ORAVASELVITYS

KLAUKKALAN OHIKULKUTIEN LIITO-ORAVASELVITYS KLAUKKALAN OHIKULKUTIEN LIITO-ORAVASELVITYS Pekka Routasuo, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 5.6.2015 1 JOHDANTO Uudenmaan ELY-keskus on käynnistänyt Klaukkalan ohikulkutietä koskevan maantielain mukaisen

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

LUONTOLAUSUNTO KUNGSGÅRDSSKOLANIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN

LUONTOLAUSUNTO KUNGSGÅRDSSKOLANIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN LUONTOLAUSUNTO KUNGSGÅRDSSKOLANIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN Esa Lammi 30.5.2016 1 JOHDANTO Kungsgårdsskolanin (Åminnen) asemakaavan muutoksessa tutkitaan ruotsinkielisen koulun ja päiväkodin uudisrakennusten

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LAUSUNTO LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ JA ELINYMPÄRISTÖISTÄ KUIVISTONMÄEN ALUEELLA Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 21.10.2015 1 JOHDANTO

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 Esa Lammi Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 28.12.2011 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Lähtöaineistot ja menetelmät...

Lisätiedot

MIKKELIN VANHAN KASARMIALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 2012

MIKKELIN VANHAN KASARMIALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 2012 MIKKELIN VANHAN KASARMIALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 2012 Markku Nironen 19.4.2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 5 4 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS... 11 Kansi: Linnanmäenpuiston

Lisätiedot

Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008

Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA. Luontoselvitys 2012. Markku Nironen

KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA. Luontoselvitys 2012. Markku Nironen KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA Luontoselvitys 2012 Markku Nironen 2012 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. AIEMMAT LUONTOSELVITYKSET JA LAJISTOTIEDOT... 3 3. KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS...

Lisätiedot

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

LUONTOLAUSUNTO YMMERSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA (ALUE ) VARTEN

LUONTOLAUSUNTO YMMERSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA (ALUE ) VARTEN LUONTOLAUSUNTO YMMERSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA (ALUE 160103) VARTEN Esa Lammi 10.11.2015 JOHDANTO Ymmerstan asemakaavan muutoksen (alue 160103) tavoitteena on lisätä alueella sijaitsevan liikuntahallin

Lisätiedot

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 1/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4

Lisätiedot

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan

Lisätiedot

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 0 Toivosen tilan LUONTOSELVITYS Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 2014 1 Toivosen tilan luontoselvitys Toivosen tilan pohjoisreunaa Huiskonkadun yli nähtynä Raportin sisältö: Luontoselvitys... 1 Selvitysalue...

Lisätiedot

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys 2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle

Lisätiedot

HYRYNSALMEN ILLEVAARAN SUUNNI- TELLUN TUULIPUISTOALUEEN LIITO- ORAVASELVITYS

HYRYNSALMEN ILLEVAARAN SUUNNI- TELLUN TUULIPUISTOALUEEN LIITO- ORAVASELVITYS Päivämäärä 27.10.2015 ABO WIND OY HYRYNSALMEN ILLEVAARAN SUUNNI- TELLUN TUULIPUISTOALUEEN LIITO- ORAVASELVITYS Päivämäärä 27.10.2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Johanna

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS

VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 4.4.2014 VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS LIITO-ORAVASELVITYS Tarkastus 4.4.2014 Päivämäärä 4.4.2014 Laatija Tiina

Lisätiedot

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI-

KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI- Vastaanottaja Triventus Wind Power Ab Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.9.2013 Viite 1510006535 KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI- MAHANKKEEN LUONTOSELVITYSTEN PÄIVITYS 2013 1 Päivämäärä 23.9.2013

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

Metsäliiton ja Vapon biodieselhanke

Metsäliiton ja Vapon biodieselhanke Metsäliiton ja Vapon biodieselhanke Äänekosken liito-oravaselvitys Mattias Kanckos Toukokuu 2010 1 Johdanto Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland Metsäliitto ja Vapo

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009

PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 Marko Vauhkonen, Pekka Routasuo & Esa Lammi 30.11.2009 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

Luontoselvitys. Lempäälän Pitkäkalliolla

Luontoselvitys. Lempäälän Pitkäkalliolla Luontoselvitys Lempäälän Pitkäkalliolla Ympäristönsuunnittelu Oy 2013 Luontoselvitys Lempäälän Pitkäkalliolla Luontoselvitys Tarve luontoselvitykselle on syntynyt alustavasta suunnitelmasta ottaa maa-ainesta

Lisätiedot

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto

Lisätiedot

JUHANI AALTIO Vuoritsalon ranta-asemakaavan muutostyön luontoselvitys

JUHANI AALTIO Vuoritsalon ranta-asemakaavan muutostyön luontoselvitys RAPORTTI 16USO0135.BAUSP.LUON 8.8.2013 JUHANI AALTIO Vuoritsalon ranta-asemakaavan muutostyön luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 3 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 3.1 Suojelualueet ja

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 RAAHEN KAUPUNKI Tokolanperän kaavarungon ja asemakaavan luontoselvitys v. 2013-2014 1 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 KASVILLISUUS 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Uhanalaiset

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN MUUTOSPAINEALUEIDEN LUONTOSELVITYS 2013

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN MUUTOSPAINEALUEIDEN LUONTOSELVITYS 2013 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN MUUTOSPAINEALUEIDEN LUONTOSELVITYS 2013 Esa Lammi & Marko Vauhkonen 20.3.2014 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN MUUTOSPAINE- ALUEIDEN LUONTOSELVITYS 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 73/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot

KLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS 2012

KLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS 2012 KLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS 2012 Pekka Routasuo 18.10.2012 KLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT... 2 2.1 LÄHTÖTIEDOT... 2 2.2 VUODEN

Lisätiedot

HEINOLA, HIRVISALO, PURSIJÄRVI RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.10.2016 Heinola, Hirvisalo, Pursijärvi. Ranta-asemakaavan luontoselvitys. HEINOLA, HIRVISALO, PURSIJÄRVI RANTA-ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 ALUEET... 4 1. Kuivasaari. 4 2. Hämeensaari. 5 3. Likoranta... 6 4. Pitkäpohja.

Lisätiedot

Esa Lammi & Pekka Routasuo SUVELAN URKUTEHTAAN ALUEEN LUONNONOLOT. Esa Lammi

Esa Lammi & Pekka Routasuo SUVELAN URKUTEHTAAN ALUEEN LUONNONOLOT. Esa Lammi Esa Lammi & Pekka Routasuo SUVELAN URKUTEHTAAN ALUEEN LUONNONOLOT Esa Lammi 8.9.2016 1 JOHDANTO Suvelan entisen urkutehtaan tontille laaditaan asumista täydentävä asemakaava. Alue on pieni ja yksityisomistuksessa,

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

IITTI KAUSALA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS POHJOINEN OSA-ALUE Karttaako Oy/Mikko Siitonen LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2014

IITTI KAUSALA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS POHJOINEN OSA-ALUE Karttaako Oy/Mikko Siitonen LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2014 IITTI KAUSALA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS POHJOINEN OSA-ALUE LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2014 Kuvio 4. Koivu-haapavaltaista tuoretta lehtoa Pajutien itäpuolella. Kuvio 2. Rakennustyömaa terveyskeskuksen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

KOKKOKANKAAN TUULIVOIMAHANKE MUUTTUNEIDEN VOIMALAPAIKKOJEN MAASTOTARKISTUS

KOKKOKANKAAN TUULIVOIMAHANKE MUUTTUNEIDEN VOIMALAPAIKKOJEN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja SABA Tuuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 KOKKOKANKAAN TUULIVOIMAHANKE MUUTTUNEIDEN VOIMALAPAIKKOJEN MAASTOTARKISTUS 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

METSO KOHTEEN LIITTEET

METSO KOHTEEN LIITTEET METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen

Lisätiedot

MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS

MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 4.2.2014 Viite 1510005246 MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS Päivämäärä 4.2..2014 Laatija

Lisätiedot

Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava

Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava Raportti 67070391.BJ 21.1.2008 Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Leivonmäen kuntaan Niininiemen asemakaavaa varten. Selvityksen tarkoituksena

Lisätiedot

LUONTOLAUSUNTO TUPAPELTO SIRKKULAN JA LEPPÄSILLANNIITYN ASEMAKAAVOJA VARTEN

LUONTOLAUSUNTO TUPAPELTO SIRKKULAN JA LEPPÄSILLANNIITYN ASEMAKAAVOJA VARTEN LUONTOLAUSUNTO TUPAPELTO SIRKKULAN JA LEPPÄSILLANNIITYN ASEMAKAAVOJA VARTEN Esa Lammi 31.5.2015 1 JOHDANTO Leppävaaran urheilupuiston pohjoisosaan Tupapellon Sirkkulan alueelle suunnitellaan kahta siirtolapuutarhaa

Lisätiedot

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3

Lisätiedot

Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys

Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys Liite 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JOUNI RIITAMO JA PIHTIPUTAAAN KUNTA kaavamuutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot