SASTAMALAN KAUPUNKI. Sastamalan Kortekallion tuulivoimaosayleiskaavan luontoselvitys. Raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SASTAMALAN KAUPUNKI. Sastamalan Kortekallion tuulivoimaosayleiskaavan luontoselvitys. Raportti"

Transkriptio

1 SASTAMALAN KAUPUNKI Sastamalan Kortekallion tuulivoimaosayleiskaavan luontoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24042

2

3 Raportti Sisällysluettelo 1 Johdanto Selvitysalue Ympäristön yleiskuvaus Maa- ja kallioperä sekä topografia Pinta- ja pohjavedet Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Aineistot ja menetelmät Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus Liito-oravakartoitus Lepakkokartoitus Linnusto ja muu eläimistö Arvokkaat luontokohteet ja niiden arvottaminen Uhanalaiset ja suojellut lajit Tulokset Kasvillisuus ja luontotyypit Suunnittelualueen yleiskuvaus Rakentamisalueiden kasvillisuus ja luontoarvot Linnusto Muu eläimistö Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit, lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset, silmälläpidettävät ja harvinaiset lajit Liito-orava Lepakot Viitasammakko Lintudirektiivin liitteen I lajit Uhanalaiset, silmälläpidettävät ja harvinaiset lajit Arvokkaat luontokohteet Yhteenveto Lähteet Pohjakartat ja paikkatietoaineistot: Maanmittauslaitos 2014, OIVA/ Suomen Ympäristökeskus 2014 Valokuvat: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy / Tiina Mäkelä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 Sastamalan Kortekallion tuulivoimaosayleiskaavan luontoselvitys 1 JOHDANTO 2 SELVITYSALUE PT-Wind Oy suunnittelee Sastamalan kaupungin Suodenniemen Kortekallion alueelle enintään kahdeksasta tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Tämän luontoselvityksen tavoitteena on tuoda esille suunnitellun tuulivoimapuistoalueen ja sen lähiympäristön luonnonolosuhteiden nykytila. Tässä selvityksessä on esitetty lyhyesti myös hankkeen kuvaus sekä selvitysalueen ympäristön yleispiirteet ja lähimmät suojelualueet. Luontoselvityksen ovat laatineet FM biologi Tiina Mäkelä ja FM ympäristösuunnittelija Suvi Rinne FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Tuulivoimaosayleiskaava laaditaan Sastamalan kaupungin pohjoisosaan Suodenniemen taajaman kaakkoispuolelle. Matkaa taajamaa lähimpänä olevan tuulivoimalan sijoituspaikkavaihtoehdon ja taajaman välillä on noin 1,5 kilometriä. Suunnittelualue on alustavan rajauksen mukaan pinta-alaltaan noin 7,3 km 2. Kuva 1. Selvitysalue sijoittuu Sastamalan kaupunkiin, Suodenniemen eteläpuolelle.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 Suunnittelualue on pääasiassa käsiteltyä talousmetsää, suureksi osaksi viljelemällä uudistettua. Nuoret metsät ovat vallitsevia ja kasvupaikat kuivasta tuoreeseen kankaaseen. Alueen metsätaloudelle on ominaista mäet ja kalliot joiden ansiosta puunkorjuuta voidaan harjoittaa lähes koko vuoden. Alueella on lisäksi joitain ojitettuja soita, jotka nykyisin ovat siis istutettua talousmetsää. Lisäksi alueella on vähäisiä määriä peltoa ja muutama pieni järvi. Alueen etelälaidassa kulkee Vesunnintie. Alueella sijaitsee erittäin arvokas Hautavuoren kalliomaasto ja alueen itäpuolelle sijoittuu Iso Punapää Pikku Punapään arvokas kallioalue. Suunnittelualueen sijainti on esitetty kuvassa 1. 3 YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS 3.1 Maa- ja kallioperä sekä topografia Alue on topografialtaan vaihtelevaa maastoa, jossa vuorottelevat moreenimaat ja kalliomäet. Maanpinnankorkeuden vaihtelut alueella ovat suuria, matalimpien alueiden sijoittuessa tasolle + 1,5 ja korkeimpien kohtien ulottuessa tasolle m mpy. Maaston korkeimpia kohtia ovat mm. Kortesuonkalliot, Paiskallio, Peräsuonkalliot, Kattilavuori, Välivuori ja Hautavuori. Kuva 2. Selvitysalueen kallioperä on vaihtelevaa ja monin paikoin paljastanut kalliomäkien kohdilla (Paikkatietoikkuna 2014, GTK 2014, MML 2014).

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 Suodenniemen kallioperä on kaksijakoinen. Alueen eteläosassa on luode-kaakkosuuntainen, laaja suonigneissivyöhyke, kun taas keski- ja pohjoisosat ovat enimmäkseen tonaliittia ja porfyyristä graniittia, joiden seassa on gabroa ja lavialiittia. Gneissit ovat alkuperältään hiekka- ja savisedimenttejä sekä kivettyneitä tulivuoren purkaustuotteita. Valtaosa selvitysalueesta sijoittuu kiilleliuskeesta ja kiillegneissistä koostuvalle kallioperälle. Alueen pohjoisosassa kallioperä on dioriittia, gabroa, meta-arkoosia sekä kvartsidioriittia. Selvitysalueen keskiosat ovat amfiboliittia, dioriittia ja gabroa. Maaperä selvitysalueella on pääosin moreenia (Mr), joka ympäröi paljastuneita kallioalueita. Kalliomäkien välisiin painanteisiin on muodostunut sara- ja rahkaturvesoita (Ct, St). Vesistöjen laitamilla on pienialaisia savikkoja (Sa). Kuva 3. Maaperä selvitysalueella on pääosin moreenia. Kallioiset mäet ovat ohuen maaperäkerroksen peittämiä tai paljastuneita (GTK 2014). Selvitysalueelle sijoittuu yksi luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokas kallioalue (luokka 2), Hautavuoren kalliomaasto. Arvokkaita kallioalueita koskeva paikkatietoaineisto on laadittu päätöksenteon tueksi maa-aineislain ja rakennuslain mukaisia ratkaisuja tehtäessä. Aineistoa käytetään maankäytön suunnittelussa, mutta sillä ei ole kuitenkaan juridista asemaa. Hautavuoren kalliomaasto on Pirkanmaan maakuntakaavassa merkitty geologisesti arvokkaaksi kohteeksi, kuten myös selvitysalueen itäpuolella, osittain Mouhijärven puolella sijaitsevat Iso Punapään ja Pikku Punapään kallioalueet.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 Kuva 4. Arvokkaat kallioalueet selvitysalueella (OIVA 2014). Kuva 5. Selvitysalueella sijaitsee useita kalliojyrkänteitä.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Pinta- ja pohjavedet Selvitysalueelle ei sijoitu pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue on Suodenniemi kk ( ), jonka etäisyys selvitysalueesta on noin 350 metriä pohjoiseen. Kohde on luokkaan I kuuluva, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, joka on antikliinen eli purkava muodostuma. Harjualueella sijaitseva muodostuma saa vettä myös rantaimeytymisen kautta. Pohjavesialueelle on 1 vedenottamo, 11 havaintoputkea ja yksi pohjavesilammikko ja sen suojelusuunnitelma on tehty Samassa harjumuodostumassa, noin 450 metriä selvitysalueesta koilliseen sijaitsee Hyynilänkangas-niminen I-luokan pohjavesialue ( ). Pohjavesialueella on yksi vedenottamo, 83 havaintoputkea, 5 kaivoa ja yksi lähde sekä vedenottamon hana. Alueen suojelusuunnitelma on valmistunut Kuva 6.Pohjavesialueen selvitysalueen läheisyydessä (OIVA 2014). 3.3 Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Selvitysaluealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura 2000 alueita, luonnonsuojelualueita tai valtakunnallisten suojeluohjelmien kohteita. Lähin Naturaalue on Lavijärven-Palojärven kalliot (FI , SCI), noin 3,7 kilometriä selvitysalueesta luoteeseen. Alue on pinta-alaltaan 233 hehtaaria ja koostuu kahdesta vierekkäisestä kallioalueesta.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 Lavijärven-Palojärven kallioiden Natura-alueella Markkulankorpi ja Velhonvitun putous on perustettu yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi. Muun alueen suojelu toteutetaan maa-aineslailla. Markkulankorven puronvarsilehto kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelu-alueeseen. Seutukaavassa Huuhkajanvuori-Velhonvuori, Laakakallio ja Karhuvuori-Kuusniemennokka ovat arvokkaita kallioalueita (ak) ja Velhonvitun putous suojelualueena (S). Lavijärven-Palojärven kallioiden Natura-alueen suojeluperusteena olevat luontodirektiivin luontotyypit: Humuspitoiset järvet ja lammet (3160) <1% Pikkujoet ja purot (3260) <1% Silikaattikalliot (8220) 25% Lehdot (9050) 5% Puustoiset suot* (91D0) <1% *priorisoitu luontotyyppi Kuva 7. Natura- ja luonnonsuojelualueet sekä valtakunnallisten suojeluohjelmien kohteet selvitysalueen läheisyydessä (OIVA 2014). Noin kahdeksan kilometriä selvitysalueesta länteen sijoittuu Kuorsumaanjärven Naturaalue (FI , SPA), joka on noin 226 hehtaaria pinta-alaltaan.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 Kuorsumaanjärvi on matala, runsasravinteinen ja rehevä järvi. Sen länsi- ja koillispuoli on kyläasutuksen ympäröimää. Järven keskisyvyys on alle metrin. Linnuston kannalta parhaat alueet ovat umpeenkasvaneet etelä- ja pohjoisosat. Pesimälajistoon kuuluvat mm. laulujoutsen, silkkiuikku, sinisorsa, tavi, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä ja nokikana, mustakurkku-uikku, kurki, luhtahuitti ja ruskosuohaukka. Alue on myös tärkeä muutonaikainen levähdyspaikka mm. laulujoutsenelle. Kuorsumaanjärven Natura-alueen suojeluperusteena olevat lintudirektiivin liitteen I linnut: kalatiira Sterna hirundo kaulushaikara Botaurus stellaris kurki Grus grus laulujoutsen Cygnus Cygnus liro Tringa glareola luhtahuitti Porzana porzana mehiläishaukka Pernis apivorus mustakurkku-uikku Podiceps auritus pikkulokki Larus minutus ruskosuohaukka Circus aeruginosus räyskä Sterna caspia suokukko Philomachus pugnax uivelo Mergus albellus vesipääsky Phalaropus lobatus Edellä mainittujen lisäksi alueella esiintyy kolme uhanalaista lajia. Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat alueella säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut: harmaahaikara Ardea cinerea heinätavi Anas querquedula härkälintu Podiceps grisegena jouhisorsa Anas acuta lapasorsa Anas clypeata mustalintu Melanitta nigra mustaviklo Tringa erythropus naurulokki Larus ridibundus nuolihaukka Falco subbuteo punajalkaviklo Tringa totanus selkälokki Larus fuscus

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 4 AINEISTOT JA MENETELMÄT Tuulivoima-alueen luonnonolojen selvittämisen tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet sekä alueella mahdollisesti esiintyvä arvokas lajisto. Luontoselvitysraportissa on kuvailtu alueen luonnon yleis- ja erityispiirteet sekä paikannettu luonnon kannalta arvokkaat kohteet, jotka ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti edustavia kohteita, arvokkaita luontotyyppejä tai uhanalaisen, EU:n luonto- ja/tai lintudirektiiveissä mainitun tai muutoin merkittävän kasvilajiston kasvupaikkoja tai eläinlajiston elinympäristöjä. Selvitysalueelle sijoittuvat arvokkaat luontokohteet ja arvokkaan lajiston esiintymät on esitetty kartoilla, kuvailtu pääpiirteissään sekä arvotettu. Luontoselvityksessä on hyödynnetty seuraavia aineistoja ja tietolähteitä maastoselvitysten pohjatiedoiksi sekä selvitysten täydentämiseksi: Maanmittauslaitoksen kartta- ja ilmakuva-aineistot Hertta uhanalaispaikkatiedot ja suojelualuetiedot (ELY-keskus) Rengastustoimiston rekisteritiedot selvitysalueella ja sen läheisyydessä enintään noin 3 km etäisyydellä tiedossa olevista petolintujen pesäpaikoista Ympäristöhallinnon OIVA ympäristö- ja paikkatietokanta asiantuntijoille Valtakunnallinen lintuatlastietokanta (pesimälajiston yleispiirteet) 4.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus Selvitysalueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä kartoitettiin pääasiallisesti 24.6 ja Kasvillisuuteen kiinnitettiin huomiota myös linnusto- ja liitooravakartoitusten yhteydessä. Kasvillisuusinventoinneissa tarkasteltiin metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (Meriluoto ym. 1998), luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Raunio ym. 2008) mukaisia arvokkaita luontotyyppejä sekä mahdollisia arvokkaan tai alueellisesti huomionarvoisen lajiston kasvupaikkoja. 4.2 Liito-oravakartoitus Liito-orava on EU:n luontodirektiivin liitteissä IV (a) mainittu laji ja se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) uusimmassa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2010). Selvitysalueelta kartoitettiin liito-oravatilanne Maastossa tutkittiin liitooravalle soveltuvat elinympäristöt eli varttuneet vanhat kuusimetsän ja kuusisekametsät, joissa kasvaa sekapuuna lehtipuuta kuten haapaa ja koivua. Erityisen huolellisesti tarkistettiin alueelle sijoittuvien jyrkänteiden alusmetsät, jotka ovat usein liito-oravalle potentiaalisia elinalueita. Maastossa etsittiin ulostepapanoita, joita kertyy liito-oravan pesimiseen, ruokailuun, liikkumiseen ja oleskeluun talven aikana käyttämien puiden tyville. Tällaisia puita ovat erityisesti kookkaat kuuset ja haavat. Lisäksi havainnoitiin kolopuita, risupesiä, pesäpönttöjä sekä metsän rakennetta ja soveltuvuutta liito-oravalle. Työn suorittamisessa on huomioitu viranomaisohjeistukset (Sierla ym. 2004, Söderman 2003). Liito-oravan esiintyminen vaihtelee vuosien ja vuodenaikojen välillä, lajille soveltuvan elinympäristön asettamissa rajoissa. Se, että joltain metsäkuviolta ei löydetä inventointiajankohtana papanoita, ei sulje pois mahdollisuutta, että seuraavana vuonna alue onkin liito-oravan käytössä. Liito-orava käyttää elinpiirinsä eri osia eri tavalla eri vuodenaikoina ja sillä on myös käytössään vaihtopesiä, jolloin kevään ja kesän poikueet voivat

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Lepakkokartoitus olla eri pesissä. Jotkin lajille ihanteelliset metsäkuviot voivat olla autioina joinain vuosina, jos esimerkiksi kuviolla elänyt yksilö on menehtynyt. Kuviolle voi kuitenkin levitä uusi liito-oravayksilö ja lajille onkin oltava sekä asuttuja että asumattomia metsäkuvioita tarjolla. Mikäli metsätaloudessa ja maankäytön suunnittelussa jätetään jäljelle vain kulloinkin asutut metsäkuviot, johtaa se alueen liito-oravien taantumiseen ja häviämiseen pitkällä aikavälillä. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdysalueita, ruokailualueita sekä niille johtavia reittejä kartoitettiin Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen ohjeiden mukaisesti kolmen toistokerran kartoitusmenetelmällä kesällä 2014 (SLTY 2014). Kartoitus tehtiin ultraääniilmaisinta eli lepakkodetektoria apuna käyttäen (Echometer 3 + sekä passiividetektori Petterson D500X). Kartoituksessa alueella kuunneltiin detektorilla lepakoiden ääniä. Kartoitus kohdennettiin erityisesti voimaloiden ja huoltotiestön rakentamisalueille sekä alueille, jotka ovat lepakoiden elinympäristöiksi soveliaita (mm. varttuneet metsäalueet ja rannat). Havainnot merkittiin ylös gps-paikantimella. Kartoitus toistettiin kolme kertaa eri aikoina kesästä, sillä lepakot vaihtavat usein ruokailualueitaan kesän aikana. Loppukesällä kiinnitettiin huomiota erityisesti pohjanlepakoiden potentiaalisiin parveilualueisiin (kallioalueet). Kartoitusyöt olivat , ja Kartoitukset suoritettiin tyyninä, lämpiminä ja sateettomina öinä, jolloin lepakoiden lentoaktiivisuus on suurimmillaan (Taulukko 1). Passiividetektori asennettiin kunakin kartoitusyönä pysyvästi johonkin selvitysalueen osaan ja sen tallentama ääniaineisto analysoitiin jälkikäteen tietokoneohjelmalla (Batsound pro). Siippojen äänien erottaminen lajilleen passiividetektorin tallentamasta ääniaineistosta on hyvin vaikeaa, jonka vuoksi niitä on käsitelty tässä selvityksessä vain lajiryhmänä siipat. Taulukko 1. Seurantapäivät ja -ajat, seurantapisteet sekä vallitsevat sääolosuhteet: lämpötila, pilvisyys (0/8 = pilvetön 8/8 täysin pilvinen), tuulisuus sekä näkyvyys. Päivä Aika klo klo klo Sää +4 C- +8 C, 3 / 8, 0-2 m / s +17 C C, 1 / 8, 0 m / s +12 C, 0 / 8, 0 m / s -1 m / s

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 10 Kuva 8. Lepakkokartoituksessa käytettyjen passiividetektorien sijaintipaikat. Lepakkoselvitysten yhteydessä mahdollisesti todetut lepakoiden käyttämät alueet arvotettiin seuraavien, nykyään yleisesti käytössä olevien, periaatteiden mukaisesti. Luokitusperusteena on käytetty alueella esiintyvää lajistoa ja lepakoiden määrä (Siivonen 2004). Luokitusperusteet ovat: Luokka I: Luokka II: Luokka III: Lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikka. Alueen hävittäminen tai heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulaissa kielletty (LSL 49 ). Lepakoiden tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti. Maankäytössä on huomioitava alueen arvo lepakoille (EUROBATS 1999). Muu lepakoiden käyttämä alue. Maankäytössä on mahdollisuuksien mukaan huomioitava alueen arvo lepakoille. 4.4 Linnusto ja muu eläimistö Tiedot selvitysalueen linnustosta sekä muusta tavanomaisesta eläimistöstä perustuvat pääosin maastohavaintoihin. Selvitysalueella pesivää linnustoa on hahmotettu myös valtakunnallisen lintuatlaksen (Valkama ym. 2011) aineistoihin perustuen.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 11 Linnustokartoitukset suoritettiin yleisen kartoituslaskentamenetelmää soveltamalla, kolmella erillisellä käyntikerralla. Käyntikerrat ajoitettiin eri aikaan keväästä ja alkukesästä. Ensimmäisellä käyntikerralla kartoitettiin erityisesti mahdollisia metson soidinpaikkoja alueella sekä aikaisin pesintänsä aloittavia lajeja kuten tikkoja. Kartoituslaskennan ohella tehtiin pistelaskennat jokaisella alustavalla voimalan rakennuspaikalla sekä näiden lisäksi viidellä muulla vapaavalintaisella pisteellä (kuva 9). Näin selvitysalueella esiintyvästä lintulajistosta ja eri lajien runsaussuhteista voitiin muodostaa kattava kuva. Kartoitukset tehtiin aikaisen aamupäivän aikana, jolloin lintujen lauluaktiivisuus on korkeimmillaan. Kartoituspäivät olivat 26.4., ja Kuva 9. Linnuston pistelaskentapaikat. Selvitysalueella muuta eläimistöä havainnoitiin kaikkien maastokäyntien yhteydessä. 4.5 Arvokkaat luontokohteet ja niiden arvottaminen Arvokkaiksi luontokohteiksi luetaan kohteet, joiden olemassaolo merkittävästi lisää tarkasteltavan alueen luontoarvoja. Merkittävimmät tällaiset ympäristötyypit on lueteltu luonnonsuojelulaissa (LSL 29 ), ja niiden olemassaolo on lailla turvattu sen jälkeen kun alueellinen ELY-keskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maan-

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 12 omistajan tiedoksi. Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvä huomioida myös muussa maankäytön suunnittelussa. Metsälain mukaisiksi kohteiksi tässä selvityksessä arvotetut luontokohteet on rajattu selvitysten laatijan asiantuntija-arvion mukaisesti ja ko. kohteet ovat siten mahdollisia metsälain 10 mukaisia kohteita. Metsälain mukaisten kohteiden virallisesta rajaamisesta ja niiden valvonnasta vastaava taho on Metsäkeskus. Uudistetussa vesilaissa on luonnontilaisten pienvesien muuttamiskielto (2 luku 11 ). Lisäksi selvityksessä huomioitu myös em. lakien mainitsemattomat muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (Meriluoto & Soininen 1998), joita ovat esimerkiksi vanhat havu- ja sekapuumetsiköt, vanhat lehtimetsiköt, paisterinteet, supat, ruohoiset suot, metsäniityt ja hakamaat. Luontokohteita suojellaan tai huomioidaan muutoin maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein myös arvokasta eliölajistoa. Arvokkaiden luontotyyppien lisäksi maankäytön suunnittelussa huomioitavia kohteita ovat uhanalaisten, ja varsinkin erityisesti suojeltavien eliölajien (Lsl 46 ja 47 ) esiintymät sekä EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV (a) sisällytettyjen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat (LSL 49 ). Arvokkaat luontokohteet arvotetaan luontoarvojen perusteella. Luontokohteiden arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen (Söderman 1996): a) kansainvälisesti arvokkaat kohteet, b) kansallisesti arvokkaat kohteet, c) maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, d) alueellisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet sekä e) muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Kansainvälisesti arvokkaat kohteet Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaat kohteet Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA -alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LsL 29 ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat ja edustavat luontotyypit ja niiden kokonaisuudet, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet, kuten edustavat uhanalaiset luontotyypit. Alueellisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet Alueellisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 13 harvinaiset ja edustavat luontokohteet, kuten pienialaiset uhanalaiset tai silmälläpidettävät luontotyypit. Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. 4.6 Uhanalaiset ja suojellut lajit Selvityksen uhanalaisuusluokitus pohjautuu uhanalaisten lajien seurantatyöryhmän esitykseen, joka on laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti (Rassi ym. 2010). Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Suomen ensimmäinen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi valmistui vuonna 2008 (Raunio ym. 2008). Arvioinnissa luontotyyppien uhanalaisuutta on tarkasteltu yleisesti koko maassa sekä erikseen Pohjois-Suomessa ja Etelä-Suomessa. Selvitysalue luetaan luontotyyppien uhanalaisuuden aluejaossa Etelä-Suomeen. Uhanalaisia luontotyyppejä ei ole lakisääteisesti turvattu, mutta ne ovat yleensä hyvä indikaattori arvokkaista luontokohteista. Luontotyypit ovat luokiteltu samalla periaatteella kuin lajit (Raunio ym. 2008). Uhanalaisuusluokka on selvityksessä esitetty koko maan ja Etelä-Suomen osalta. 5 TULOKSET 5.1 Kasvillisuus ja luontotyypit Selvitysalueen yleiskuvaus Kortekallion selvitysalue kuuluu Satakunnan eliömaakuntaan ja sijoittuu kasvillisuusvyöhykkeiden alajaossa Eteläboreaalisen vyöhykkeen vuokkovyöhykkeelle eli lounaismaalle (OIVA 2014). Soiden osalta alue kuuluu Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan konsentristen kilpikeitaiden alueeseen (Vasander 1998). Selvitysalueen metsät Selvitysalueen kivennäismaan metsät ovat melko nuoria ja havupuuvaltaisia, pääosin kasvupaikkatyypiltään mustikkatyypin (MT) ja puolukkatyypin (VT) tuoreita ja kuivahkoja kankaita. Rinteiden välisiin notkelmiin ja peltojen laitamille sijoittuu myös lehtomaisen kankaan alueita (OMT) ja pieniä tuoreen lehdon laikkuja. Metsät ovat tehokkaassa metsätalouskäytössä ja osittain viljelemällä perustettuja. Kangasmetsät vuorottelevat mosaiikkimaisesti alueella sijaitsevien karujen kallioalueiden kanssa. Kallioiden lakialueilla kasvaa paikoin poronjäkälävaltaista kalliometsää. Monilla kallioalueilla esiintyvä puusto ei kuitenkaan ole luonnontilaista, vaan myös kallioalueita on päätehakattu tai niille on tehty poimintahakkuita, joiden vaikutuksesta vallitseva puusto on melko nuorta ja tasaikäistä ja lahopuun määrä on vähäinen. Kasvillisuudeltaan edustava kallioalue sijoittuu Kortesuonkallioiden länsiosiin, jossa kallion lakialueella kasvaa luonnontilaisempaa, varttunutta männikköä, pystykeloja, lahoa maapuuta sekä jonkin verran myös mm. katajaa. Selvitysalueelle sijoittuu useita kalliojyrkänteitä, mutta jyrkänteiden alusmetsät eivät metsätaloustoimien vuoksi ole luonnontilaltaan erityisen edustavia. Kalliojyrkänteiden

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 14 alusmetsät ovat tyypillisesti lehtipuuvaltaisia ja niillä esiintyy paikoin runsaasti nuorta haapaa. Selvitysalueella on myös useita päätehakkuualoja sekä nuorten taimikoiden alueita. Kuva 10. Selvitysalueelle hyvin tyypillistä mäntykangasmetsää. Alueella ei esiinny erityisen edustavia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia vanhan metsän alueita. Hieman varttuneempia, kuusivaltaista kangasmetsää on selvitysalueen pohjoisosissa Ylinen ja Alinen Laisjärvien länsipuolella. Hankealueen metsäalasta osa on alun perin kuusivaltaista korpea sekä mäntyvaltaista rämettä, jotka ovat ojitusten myötä nykytilassaan korpi- ja rämemuuttumia ja turvekankaita. Selvitysalueen pohjoisosissa Honkasuon alueella on hieskoivuvaltaista ojitettua korpea. Lehtomaista kasvillisuutta esiintyy paikka paikoin mäkien rinteillä ja mäkien välisissä notkelmissa, joilla kasvaa paikoin runsaastikin mm. sinivuokkoa sekä valkolehdokkia. Nämäkin alueet ovat kuitenkin intensiivisesti hoidettuja talousmetsäalueita.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 15 Kuva 11. Hieman varttuneempaa kuusikangasmetsää selvitysalueen pohjoisosissa. Kuva 12. Jyrkänteiden alarinteillä esiintyy lehtipuustoa Selvitysalueen suot Selvitysalueen pinta-alasta osa on turvemaapohjaisia muuttumia, joilla metsänkasvua on pyritty ojituksin lisäämään. Hankealueen ojitetuista soista laajimpia ovat Lakeissuo, Saarisuo ja Hautaneva. Ojittamattomia suoluontotyyppejä esiintyy vähässä määrin ainoastaan alueen pohjoisosissa, Ylisen ja Alisen Laisjärven sekä Mustajärven nevarannoilla.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 16 Hankealueella ei esiinny ojittamatonta ja puustoltaan edustavaa korpea. Alueen vähäiset korpimuuttumat ovat sekapuustoisia, nuoria ja valoisuuden vuoksi heinäisiä ja osaltaan jo turvekankaita. Runsaat ojitukset ja puuston käsittely ovat koko hankealueella merkittävästi muuttaneet korpimaisten suotyyppien luonnontilaa. Kuva 13. Ylinen Laisjärveä reunustavaa nevasuota. Selvitysalueen vesikasvillisuus Selvitysalueelle sijoittuvat järvet ovat melko karuja, eikä niiden rannoilla esiinny erityistä vesikasvillisuutta. Ylinen Laisjärven kaakkoisrannalla on järviruokokasvustoa. Selvitysalueen kulttuuriympäristöt Hankealueelle ei sijoitu asuttuja kulttuuriympäristöjä, eikä edustavia, entisiä hakamaita tai metsälaitumia havaittu. Hankealueen länsiosiin sijoittuu pieniä viljelykäytössä olevia peltoalueita. Kortesuon alue on poistettu viljelykäytöstä ja alue on kasvamassa umpeen. Alueelle johtavien metsäautoteiden pientareiden kasvilajisto on tavanomaista ja hyvin yleistä pientareiden ja viljelyalueiden lajistoa.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 17 Kuva 14. Kortesuonkallioilta avautuu maisema kallioiden länsipuolelle jäävälle peltoalueelle Rakentamisalueiden kasvillisuus ja luontoarvot Tuulivoimaloiden suunnitellut rakennuspaikat, niille johtava huoltotiestö ja maakaapelointi sijoittuvat hyvin tavanomaisen talousmetsän alueelle. Alustavien suunnitelmien mukaisilla rakennuspaikoilla tai niiden läheisyydessä ei esiinny luonnonsuojelulain mukaisia, uhanalaisia tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä eikä uhanalaista tai muutoin harvinaista kasvilajistoa. Kaikki tuulivoimaloiden rakennuspaikat sijoittuvat hyvin samantyyppisille, karuille kallioalueille, joilla esiintyvä puusto on melko nuorta ja harvennettua. Alueet eivät ole luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia. Alla on kuvattu tuulivoimaloiden alustavilla rakennuspaikoilla esiintyvää kasvillisuutta tarkemmin voimalakohtaisesti. Voimala numero 1 Välivuoren alueella kasvaa poronjäkälävaltaista kalliometsää, jolla esiintyvä puusto on pääasiassa nuorta mänty- ja koivusekataimikkoa. Kenttäkerroksessa esiintyy puolukan ohella kanervaa sekä soistuneissa kallionpainanteissa myös mm. suopursua.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 18 Voimala numero 2 Rakennuspaikka sijoittuu Peräsuonkallioiden alueella kalliometsäalueelle, jolla esiintyvä puusto on nuorta ja harvennettua männikköä. Sekapuuna esiintyy vain vähän kuusta. Kenttäkerroksessa esiintyy mustikkaa, puolukkaa sekä hieman kanervaa ja metsälauhaa. Paikoin on pienialaisia jäkälävaltaisia, puuttomia kallioalueita. Voimala numero 3 Rakennuspaikka sijoittuu kalliometsäalueelle, jossa puusto on nuorta ja voimakkaasti harvennettua männikköä. Kenttäkerroksessa esiintyy vain vähän varpuja sekä hieman kanervaa. Jäkälävaltaiset kallioalueet ovat vallitsevia. Voimala numero 4 Rakennuspaikka sijoittuu Kortesuonkallioille puolukkatyypin kuivahkolle kankaalle. Puusto on nuorta ja harvennettua männikköä. Kenttäkerroksessa esiintyy tavanomaisia varpuja sekä hieman kanervaa. Paikoin esiintyy pieniä jäkälävaltaisia kallioalueita. Voimala numero 5 Rakennuspaikka sijoittuu puolukkatyypin kuivahkolle kankaalle. Puusto on nuorta ja harvennettua männikköä. Sekapuuna kasvaa yksittäisiä kuusia. Kenttäkerroksessa esiintyy varpuja; mustikkaa ja puolukkaa sekä hieman kanervaa. Paikoin esiintyy jäkälävaltaisia kallioalueita.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Linnusto Pesimälinnusto Valtakunnallisessa lintuatlashankkeessa selvitettiin koko Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla atlasruuduilla vuosina Selvitysalue sijoittuu Suodenniemen keskustan (683:327, selvitysaste erinomainen) atlasruutuun, missä havaittiin atlaksen aikana yhteensä 135 lajia. Niistä 78 lajia arvioitiin alueella varmasti ja 41 lajia todennäköisesti pesiväksi (Valkama ym. 2011). On huomioitava, että atlasruudun kattama alue on huomattavasti suunnittelualetta suurempi, joten kaikki atlasruudulla havaitut lajit eivät luonnollisesti pesi selvitysalueella. Alueen pesivän maalinnuston keskitiheydeksi on arvioitu noin paria/km 2 (Valkama ym. 2011). Kesän 2014 pesimälinnustoselvitysten yhteydessä Kortekallion selvitysalueella havaittiin yhteensä 50 lintulajia, joista 44 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi (Taulukko 3). Pistelaskentojen perusteella alueen selkeästi yleisimmät lajit olivat metsien yleislajeiksi luokiteltavat peippo ja pajulintu (Taulukko 2). Muita yleisiä lajeja olivat mm. metsäkirvinen, punarinta, laulurastas, mustarastas, sepelkyyhky, pikkukäpylintu, talitiainen ja käki. Hankealueen ja sen lähiympäristön pesimälajisto on toteutettujen selvitysten perusteella melko tavanomaista ja lajisto käsittää enimmäkseen alueellisesti tavanomaisia havupuuvaltaisten metsätalousalueiden peruslajeja (Taulukko 3). Huomattava osa alueen pinta-alasta on nuoren ikäluokan metsiä, hakkuualuetta ja ojitettua turvemaata. Alueella ja sen välittömässä läheisyydessä on myös useampia viljelysalueita sekä järviä, joilla pesivistä lajeista tehtiin äänihavaintoja myös selvitysalueelta vaikka lajit eivät varsinaisesti pesi alueella (mm. kuovi ja laulujoutsen). Selvitysalueella sijaitsevilla järvillä ja lammilla (Ylinen ja Alinen Laisjärvi sekä Kuusjärvi) havaittiin satunnaisesti kalalokkeja ravinnonhaussa. Järvillä pesivä vesilinnusto on melko niukkaa. Niillä havaittiin ainoastaan sinisorsia sekä taveja. Rannoilla pesii Suomessa yleinen kahlaajalaji, metsäviklo. Ylisen Laisjärven etelärannalla havaittiin ensimmäisellä kartoituskerralla kurkipari, mutta myöhemmissä kartoituksissa lajia ei enää tavattu selvitysalueelta. Muista kahlaajalajeista alueella pesii myös Suomessa hyvin yleinen lehtokurppa. Rantalinnustosta havaittiin ainoastaan ruokokerttunen Kuusjärven rantaruovikossa. Selvitysalueella on melko vahva kanalintukanta ja alueella tavataan kaikkia kolmea yleisintä kanalintulajiamme; pyytä (lintudirektiivin liite I), teertä (lintudirektiivin liite I, NT) ja metsoa (lintudirektiivin liite I, NT). Etenkin pyy ja teeri esiintyvät runsaslukuisina. Teerien soidinpaikkoja sijoittuu selvitysalueen läheisyydessä sijaitseville peltoalueille. Muutamia soivia teerikukkoja havaittiin alkukeväällä myös alueen järvien ja lampien nevarannoilla. Teeri on soidinpaikkansa suhteen joustava ja voi soida myös esimerkiksi hakkuaukeilla. Metsojen soidinpaikkakartoituksessa ei havaittu merkittäviä metson soidinalueita. Peräsuonkallion itäosassa havaittiin yksi paikallinen metso, jonka lisäksi samalta alueelta löydettiin muutamia irtosulkia. Havainto voi viitata kahden metsokukon soidinkamppailuun alueella. Selvityksen perusteella selvitysalueella ei kuitenkaan sijaitse lajin populaation kannalta merkittäviä, useiden metsokukkojen soitimia. Metso on luokiteltu Eteläboreaalisen lounaismaan alueella alueellisesti uhanalaiseksi (RT). Harvalukuisista lajeista selvitysalueella tavattiin kevään ensimmäisellä käynnillä pikkusieppo (lintudirektiivin liitteen I laji), joka on tyypillinen vanhojen metsien pesimälaji. Lajia ei kuitenkaan myöhemmissä kartoituksissa tavattu, joten sen pesintä alueella on epävarmaa. Alueella havaittiin myös muutama silmälläpidettävän sirittäjän (NT) reviiri. Tikkalinnuista alueella esiintyvät ainakin käpytikka ja palokärki (lintudirektiivi liite I). Alueella havaitut niittykirviset (NT) ovat olleet todennäköisesti muuttavia yksilöitä. Suojelullisesti arvokkaiden pesimälajien havaintopaikat on esitetty liitekartalla 1.

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi)

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Vihdin kunta Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Luontotieto Keiron Oy 5.8.2009 5.8.2009 Kohteen 7 uudelleenarviointi

Lisätiedot

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus

Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteena oli noin kolmen neliökilometrin laajuinen laajennusalue Lehmon kaavaan viitisen

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Manner-Naantalin osayleiskaavan uudisrakentamisalueiden lepakkopotentiaalin arviointi

Manner-Naantalin osayleiskaavan uudisrakentamisalueiden lepakkopotentiaalin arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NAANTALIN KAUPUNKI Manner-Naantalin osayleiskaavan uudisrakentamisalueiden lepakkopotentiaalin arviointi Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23569 Raportti Mäkelä

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula)

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula) Liite 3.1 LIITE 3.1. Simon tuulivoimapuistojen hankealueiden pesimälinnustoselvityksissä havaitut lajit. Pesimävarmuusindeksit hankealueittain: V = varma, T = todennäköinen, M = mahdollinen ja h = havaittu

Lisätiedot

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja UPM Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 6.8.203 Viite 50005268-002 UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontoselvitys

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) lepakkoselvitys

Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) lepakkoselvitys TAMPEREEN KAUPUNKI Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) lepakkoselvitys Raportti ID: 1 576 642 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29253 Raportti 1 (7) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2

Lisätiedot

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 24.1.2014 Viite 1510005246 LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTOJEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi 1 Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Ylä-Tervajärvi 4 Ylä-Tervajärvellä havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 EU:n lintudirektiivin

Lisätiedot

SIEVIN JAKOSTENKALLION TUULIVOIMAPUISTO

SIEVIN JAKOSTENKALLION TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINENERGIES FINLAND OY SIEVIN JAKOSTENKALLION TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21901 2 (11) Jakostenkallion tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Lepakkoselvitys Heikki Holmén 26.8.2016 2 (5) 26.8.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja VAPO Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 31.10.2012 Viite 82143294-01 VAPO OY AHOSUON AHOSUON Päivämäärä 31/10/2012 Laatija Sari Savolainen Tarkastaja Tarja Ojala Kuvaus Ahosuon

Lisätiedot

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot

Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaava

Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaava SASTAMALAN KAUPUNKI Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaava Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24042 Kaavaselostus 1 (72) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Suunnittelun

Lisätiedot

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN

Lisätiedot

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS 9M031128 10.12.2003 VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS 1 Kaatiaisnevan linnustoselvitys Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 LINJALASKENTA...1

Lisätiedot

Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys

Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys TAIPALSAAREN KUNTA Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29913 Raportti 1 (10) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Lähtötiedot

Lisätiedot

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Rauno Yrjölä Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 8 2007 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja NAPA-projekti Kannen kuva: Laulujoutsenia (Cygnus

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys

Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys Liite 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JOUNI RIITAMO JA PIHTIPUTAAAN KUNTA kaavamuutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI-

KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI- Vastaanottaja Triventus Wind Power Ab Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.9.2013 Viite 1510006535 KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI- MAHANKKEEN LUONTOSELVITYSTEN PÄIVITYS 2013 1 Päivämäärä 23.9.2013

Lisätiedot

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 20.3.2014 PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvitysalue ja tietolähteet... 3

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

RUSKON KAUPAN SUURYKSIKKÖ

RUSKON KAUPAN SUURYKSIKKÖ S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY RUSKON KAUPAN SUURYKSIKKÖ FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28378 2 (8) Ruskon kaupan suuryksikkö FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

Pornaisten Hirvikallion maa-ainestenottoalueen luonto- ja maisemaselvitys

Pornaisten Hirvikallion maa-ainestenottoalueen luonto- ja maisemaselvitys 82131072 15.12.2010 NCC Roads Oy Luonto- ja maisemaselvitys Pornaisten Hirvikallion maa-ainestenottoalueen luonto- ja maisemaselvitys NCC Roads Oy Luonto- ja maisemaselvitys Pornaisten Hirvikallion maa-ainestenottoalueen

Lisätiedot

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,

Lisätiedot

VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS

VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 4.4.2014 VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS LIITO-ORAVASELVITYS Tarkastus 4.4.2014 Päivämäärä 4.4.2014 Laatija Tiina

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

KOKKOKANKAAN TUULIVOIMAHANKE MUUTTUNEIDEN VOIMALAPAIKKOJEN MAASTOTARKISTUS

KOKKOKANKAAN TUULIVOIMAHANKE MUUTTUNEIDEN VOIMALAPAIKKOJEN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja SABA Tuuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 KOKKOKANKAAN TUULIVOIMAHANKE MUUTTUNEIDEN VOIMALAPAIKKOJEN MAASTOTARKISTUS 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava

Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava Raportti 67070391.BJ 21.1.2008 Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Leivonmäen kuntaan Niininiemen asemakaavaa varten. Selvityksen tarkoituksena

Lisätiedot

Entisen motellin alueen luontoselvitys Paimio. 17.8.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Entisen motellin alueen luontoselvitys Paimio. 17.8.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Entisen motellin alueen luontoselvitys Paimio 17.8.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 3 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen

Lisätiedot

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS KEURUUN-MULTIAN SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 SAARIJÄRVEN YM. VESISTÖJEN Alueilla ei esiinny liito-oravia Suomen Luontotieto Oy 9/2014 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN

SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt...

Lisätiedot

UPM KYMMENE OYJ. Pyhäjärven, Karjalanjärven, Suuri-Nivungin ja Valkeajärven ranta-asemakaavan luonto- ja linnustoselvityksen.

UPM KYMMENE OYJ. Pyhäjärven, Karjalanjärven, Suuri-Nivungin ja Valkeajärven ranta-asemakaavan luonto- ja linnustoselvityksen. UPM KYMMENE OYJ Pyhäjärven, Karjalanjärven, Suuri-Nivungin ja Valkeajärven ranta-asemakaavan luonto- ja linnustoselvityksen täydennys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22501 Raportti Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä

Lisätiedot

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14. Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS 29.4 2012 Eräitä tarkistuksia Maastotarkistukset Syksyllä 2011 (19.9) ja keväällä 2012 suoritettiin

Lisätiedot

NATURA TARVEARVIOINTI 16USP NAT PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto. Natura tarvearviointi

NATURA TARVEARVIOINTI 16USP NAT PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto. Natura tarvearviointi NATURA TARVEARVIOINTI 16USP0142.6501.NAT 4.10.2013 PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto Natura tarvearviointi 1 Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS

MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 4.2.2014 Viite 1510005246 MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS Päivämäärä 4.2..2014 Laatija

Lisätiedot

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli

Lisätiedot

SIEVIN PUUTIKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO

SIEVIN PUUTIKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO LIITE 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY SIEVIN PUUTIKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO Luonto- ja linnustoselvitykset Erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24712 2 (27) Sievin Puutikankankaan

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA UTSUVAARAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA UTSUVAARAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA UTSUVAARAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 MENELMÄT... 1 3 TOPOGRAFIA, KALLIO- JA MAAPERÄ... 2 4 VESISTÖT... 3 5 SUOJELUALUEET...

Lisätiedot

METSO KOHTEEN LIITTEET

METSO KOHTEEN LIITTEET METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen

Lisätiedot