Metsän ääni. Luonto-Liiton opas metsiin ja metsiensuojeluun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsän ääni. Luonto-Liiton opas metsiin ja metsiensuojeluun"

Transkriptio

1 Metsän ääni Luonto-Liitto: (09) Annankatu 26 A, 5. krs HELSINKI Luonto-Liiton metsäryhmä: Luonto-Liiton opas metsiin ja metsiensuojeluun

2 Sisältö Metsän ääni Luonto-Liiton opas metsiin ja metsiensuojeluun Kannen kuva: Töyhtötiaisten määrä on vähentynyt metsätalouden takia. Heikki Pesu. Toimittaja: Hanna Savisaari Työryhmä: Lauri Kajander, Juho Kytömäki, Annina Käppi, Olli Manninen, Henrik Murdoch, Kaisa Murdoch ja Keijo Savola Piirrokset: Ilona Raipala Ulkoasu ja taitto: Lea Kettunen Julkaisija: Luonto-Liitto ry Painopaikka: Painohäme Oy, Ylöjärvi. Painettu Cyclus Print -uusiopaperille 2 Esipuhe 3 Metsän voi tuntea vain metsässä 3 Ihmisetkin tarvitsevat oikeita metsiä 7 Millainen metsä, sellaisia eliölajeja 7 Tunnetko luontotyyppejä? 12 Luonto on laikullinen 14 Mitä on uhanalaistuminen? 16 Metsä kuin metsä? 19 Metsien suojelulle tarvetta on koko Suomessa 19 Metsiä on suojeltu liian vähän 21 Etelä-Suomessa on metsistä suojeltu 2 prosenttia 24 Pohjois-Suomessa hakataan luonnontilaisia metsiä 25 Ilmasto muuttuu ehtiikö metsä mukaan? 27 Metsätalouden syvin olemus 27 Hakkuuaukkoja, ojia, teitä Avohakkuille on vaihtoehtoja 34 Kauas työpaikat karkaavat Metsäteollisuutta yli rajojen 36 Metsäteollisuus Suomessa ja mitä se keskieurooppalaisille kuuluu? 37 Suomalaista metsäteollisuutta maailmalla 38 Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta kuuluu kaikille 38 Metsiä ja lakeja 40 Kuka metsistä määrää? 42 Metsiensuojelun aika on nyt 42 Suomen metsiensuojelun historiaa 44 Luonto-Liiton tavoitteet metsiensuojelussa 45 Pelasta maailma. Tee se jo tänään. 45 Käytännön metsiensuojelua 46 Vähemmän paperia enemmän metsiä 48 Liity meihin! 49 Hyviä linkkivinkkejä

3 Metsän voi tuntea vain metsässä Esipuhe Astu tieltä syrjään, niin löydät toisen maailman. Kulje polulla tai polutta, näe metsä ja metsän merkitys. Katso kauemmas. Muista välillä pysähtyä ja ottaa maisema vastaan. Millainen on mielesi metsä? Metsä asuu meissä, metsien kansassa, niin sanotaan. Millaisia metsät ovat nykyään, ja mitä niissä tapahtuu mitä niille tapahtuu? Onko enää syviä metsiä, joihin pääsee melua ja kiirettä karkuun? Metsiin ja metsiensuojeluun liittyvät kysymykset eivät ole yksinkertaisia. Tämä kirjanen vastaa joihinkin niistä ja esittää uusiakin. Lähtökohdat ovat kovin erilaiset sen mukaan, missä päin Suomea ollaan. Maassa, jossa puuta kasvaa enemmän kuin koskaan, oikeat metsät ovat käyneet vähiin. Edes asutuksen puristuksessa sinnittelevät arvokkaat eteläsuomalaiset met- 2 kuva: Heikki Pesu säalueet, korvaamattomat luontotyypit, eivät ole turvassa, saati viimeiset kirveenkoskemattomat vanhat metsät pohjoisessa. Ihmisetkin tarvitsevat metsiä muuhunkin kuin rahan tekemiseen. On oltava metsiä, joissa voi kulkea, poimia marjoja ja sieniä, istahtaa kaatuneelle puulle ajattelemaan, oppia metsästä. Muualla kuin metsässä se ei onnistu. Me olemme metsän ääni, sillä metsät ja niitä tarvitsevat lajit eivät itse voi tulla vaatimaan oikeutta olemiseensa. Kun metsä huutaa, meidän täytyy vastata. Tekijöiden puolesta Hanna Savisaari Lasten tulisi saada tutustua metsäluontoon ja oppia ekologiaa kokemusten kautta ilman talousnäkökulman läsnäoloa. Monissa koulujen oppikirjoissa annetaan ymmärtää, että metsätalous olisi kuin luonnonlaki, joka kuuluu metsään ja tapahtuu siellä automaattisesti. Kuva: Otso Ovaskainen Ihmisetkin tarvitsevat oikeita metsiä Ihminen on aina ollut riippuvainen luonnosta ja tarvitsee sitä edelleen, vaikka moni meistä elääkin kaupungissa. Suhde luontoon on paitsi fyysinen, myös henkinen. Luonto ei ole vain raaka-ainevarasto ja toimeentulon lähde, vaan riippuvuus koskee myös mielenterveyttä. Monimuotoinen, rakentamaton luonto vaikkapa luonnonmetsä auttaa ihmismieltä pysymään terveenä.

4 Luonnonmukaiset (luonnontilaiset metsät tai siihen suuntaan rauhassa kehittyvät) metsät ovat tärkeitä paitsi niissä eläville eliölajeille, myös ihmiselle. Muutaman vuoden takaisessa gallupissa, jossa selvitettiin suomalaisten asenteita Etelä- Suomen metsien lisäsuojeluun, tuli selväksi, millaisessa metsässä ihmiset mieluiten liikkuvat. Lähes puolet vastaajista toivoi luonnontilaisia metsiä alle kymmenen kilometrin etäisyydelle asuinpaikastaan ja 72 prosenttia alle 50 kilometrin päähän. Kukapa haluaisi kulkea hakkuuaukiolla, läpitunkemattomassa taimikossa tai läpinäkyväksi harvennetussa talousmetsässä kantoihin ja risuihin kompastellen? Kukapa ei metsässä, jossa on eri-ikäisiä, monen kokoisia ja useita eri lajeja puita sekä kapeita, kulkemaan houkuttelevia polku- ja, marjastusmaita ja sienisatoa? Metsän ei ehkä tarvitse olla kirveenkoskematon, mutta mitä pitempään se saa kehittyä ilman rajua käsittelyä, sen paremmin siellä viihtyy myös retkeilijä. Metsä on meissä syvällä Metsän läsnäolo myyteissä ja runoudessa on merkittävä, ja sen poissaolo on kulttuurinen puute, kirjoittaa ympäristön esteettisiä arvoja tutkinut Arnold Berleant. Kuva: Hanna Savisaari Suomalainen kirjallisuus, kuvataide ja musiikki ovat täynnä metsää. Metsä on niin olennainen osa kulttuuriamme, ettei ole epäilystäkään siitä, etteikö metsällä olisi Vuonna 2001 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista haluaa luonnontilaisia virkistysmetsiä mahdollisimman lähelle asuinpaikkaansa. Esimerkiksi kirjailija Heikki Turunen on kirjoittanut: En osaa kuvitellakaan sellaista elämää jossa en pääsisi koskaan kävelemään nimenomaan luonnonmetsässä. Varmaan kuolisin tai tulisin hulluksi, tai sanotaan nyt että tulisin vielä hullummaksi kuin jo olen. Kuva: Juho Kytömäki 5 merkitystä muutenkin kuin puutavaran ja taloudellisen tuoton lähteenä. Jo 1800-luvulla Topelius ja Lönnrot olivat huolissaan metsän haaskauksesta, ja heidän jälkeensä esimerkiksi kuvataiteilijat Akseli Gallén-Kallela, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt. Metsän ja ihmisen henkisen hyvinvoinnin suhdetta on tutkittu esimerkiksi ekopsykologian avulla. Siinä lähdetään olettamuksesta, että ihmisen ja luonnon hyvinvointi ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Perusajatuksena on se, että luonnonympäristöjen tuhoaminen kulkee käsi kädessä ihmisen henkisen pahoinvoinnin kanssa. Ei riitä, että ymmärretään ihmisen henkilökohtaiset tai ihmisryhmän sisäiset vaikutukset mielenterveyteen, vaan on ajateltava myös ihmisen suhteita ekosysteemeihin ja muihin eliölajeihin.

5 Jos metsään voi eksyä, se on hyvä metsä Kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden tuntumassa sijaitsevilla metsillä on merkitystä paitsi metsän lajeille, myös virkistyskäytölle. Jos suojelualueet ovat hyvien kulkuyhteyksien päässä, niissä retkeillään paljon. Hyvinä retkeilymaastoina metsät toimivat silloin, kun ne muodostavat laajoja kokonaisuuksia silloin ei tämän tästä tarvitse törmätä vaikeakulkuiseen hakkuuaukkoon tai läpipääsemättömään mäntytaimikkoon, leveään tiehen tai asuinalueeseen. Suojelualueet ovat usein kovin pieniä ja siksi riittämättömiä paitsi metsälajiston suojeluun, myös retkeilijöiden, marjastajien ja sienestäjien tarpeisiin. Yleistäen voidaankin sanoa, että jos metsään on mahdollista eksyä, se on oikea metsä. Millainen metsä, sellaisia eliölajeja Tunnetko luontotyyppejä? Suomi sijaitsee pohjoisella eli boreaalisella havumetsävyöhykkeellä, jota kutsutaan taigaksi. Suomen luonnossa on paitsi itäisen taigan, myös keskieurooppalaisen luonnon ja arktisen luonnon piirteitä. Muun muassa siksi metsäluonto ja lajisto vaihtelevat suuresti sen mukaan, missä päin Suomea ollaan. Taigalle on havumetsien lisäksi tyypillistä runsas soistuminen. Suurin osa Suomen maa-alasta on ollut alun perin metsien ja soiden peittämää. Ihminen on muuttanut Suomen luontoa monella tapaa: raivannut sitä pelloiksi ja asutuksen tieltä sekä kuivattanut soita metsänkasvatukseen ojittamalla niitä. Valtaosa metsistä on otettu voimaperäiseen metsätalouskäyttöön. Puronotkelmissa on kostea ja suojainen kellari-ilmasto. Se tekee niistä omaleimaisia elinympäristöjä. Kuva: Heikki Pesu 7 Metsiä on monenlaisia Boreaalisella vyöhykkeellä on kasvanut luonnostaan erityyppisiä kangasmetsiä:

6 Lehdot ovat rehevimpiä metsiämme, joista suuri osa on aikoinaan raivattu pelloksi. Lehdoissa maaperä on multaa, mikä antaa elinmahdollisuudet vaateliaillekin kasvilajeille. Tyypillisimmillään Suomen lehdot ovat puustoltaan kuusivaltaisia, mutta lehtipuuvaltaisuuskin on mahdollista. Kuva: Juho Kytömäki kuusivaltaisia, mäntyvaltaisia sekä sekametsiä, joissa kasvaa monia puulajeja. Luonnonmetsät ovat aiemmin peittäneet suurimman osan Suomen maa-alasta. Nykyään näistä metsistä on jäljellä vain pieniä rippeitä. Eteläsuomalainen metsä eroaa niin puustoltaan kuin eläin- ja kasvilajistoltaan pohjoissuomalaisesta metsästä. Koska metsien luonne muuttuu kun siirrytään etelästä pohjoiseen, tulisi metsiä suojella havumetsävyöhykkeen eri osissa. Erityisesti eteläsuomalaiset luonnonmetsätyypit ovat harvinaisia ja monet eteläiset kasvi-, sieni- ja eläinlajit uhanalaisia. Kangasmetsien lisäksi Suomessa on myös lehtoja, jotka ovat runsaslajisia ja reheviä metsiä. Lehdot sijaitsevat siellä, missä maaperä on poikkeuksellisen ravinteikas. Erityisen paljon lehtoja on Lounais-Suomessa. Suurin osa kaikkein ravinteikkaimmista metsämaista on aikoinaan raivattu pelloiksi, ja siksi monet lehdoissa elävät kasvi- ja eläinlajit ovat uhanalaisia. Kuusi on lehtojen yleisin puulaji, mutta myös lehtipuita on runsaasti. Lehdoille on tyypillistä kasvillisuuden kerroksellisuus ja pensaiden suuri määrä. Lehdoissa kasvavilla pensailla ja puilla elää hyvin runsaasti eri sieni- ja hyönteislajeja. Metsäpalot ovat ennen olleet taigalla yleisiä, ja palon jälkeen kehittyneet nuoret lehtipuumetsät kuuluvat myös luonnostaan havumetsävyöhykkeelle. Luonnontilaiset, tuoreet paloalat ovat tärkeitä elinympäristöjä monille uhanalaisille kovakuoriais- ja sienilajeille. Nykyään tällaisia alueita on tehokkaan palontorjunnan ja metsätalouden takia todella harvassa. 8 Karuilla ja kuivilla kasvupaikoilla metsä on luontaisesti mäntyvaltaista. Kuva: Harri Hölttä

7 Suotkin ovat tärkeitä Metsäisten luontotyyppien yhteydessä on syytä mainita myös puustoiset suot. Puustoisia soita ovat mäntyvaltaiset rämeet, kuusivaltaiset korvet sekä useimmiten lehtipuuvaltaiset metsäluhdat ja tulvametsät. Kasvillisuuden perusteella voidaan erottaa lukuisia eri suotyyppejä. Valtaosa Suomen soista on ojitettu ja kuivatettu: Etelä-Suomessa jopa 80 prosenttia. Ojittaminen hävittää suon luontaiset piirteet. Erityisesti korvet ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden keskittymiä. Soiden suojelutilanne on heikko, ja etelästä suuret suokokonaisuudet ovat ojitusten myötä jo kadonneet. Monia luonnoltaan arvokkaita soita uhkaa metsätalouden ohella turpeenotto. Soilta kaivetaan turvetta sekä energiantuotantoon että kasvuturpeeksi. Kokonaisuus ratkaisee Luonnonsuojelussa takerrutaan usein liikaa yksittäisiin uhanalaisiin lajeihin. Lajien suojelu on toki tarpeellista, mutta tärkeämpää on suojella luontotyyppejä ja laajempia kokonaisuuksia. Luontotyyppi tarkoittaa maa- tai vesialuetta, jota luonnehtivat tietyt maantieteelliset, elolliset ja elottomat ominaisuudet. Luontotyyppi voi olla ainutlaatuisen arvokas ilman uhanalaisia lajejakin. Jokaisella luontotyypillä elää sille ominainen eliöyhteisö. Esimerkiksi jotkin suomalaismetsien korvet ovat maailmanlaajuisesti harvinaisia luontotyyppejä ja siksi niiden suojelu täällä on huipputärkeää vaikkei niissä uhanalaisia lajeja eläisikään. Uhanalaisten lajienkin kunnollinen suojelu edellyttää juuri luontotyyppien suojelua. Luonnon monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä tarkoitetaan elämän koko kirjoa; lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta. Korpi on kuusi- tai lehtipuuvaltainen puustoinen suo. Korvet ovat pohjoisen havumetsävyöhykkeen monimuotoisuuskeskitt ymiä. Luonnontilaisia, ojittamattomia korpia on etenkin Etelä-Suomessa hyvin vähän ojitettuja korpia pitäisikin ennallistaa takaisin luonnontilaan. Metsälaki tuo nykyisin jonkinlaista turvaa rehevimmille korville, mutta esimerkiksi metsäkortekorpia (kuvassa) ei suojaa mikään. Kuva: Ilona Raipala 11

8 Luonto on laikullinen Monilla eliölajeilla on tiukat vaatimukset siitä, millaisessa ympäristössä ne tulevat toimeen. Elinympäristön laatu ja laajuus vaikuttavat eniten samalla alueella elävien yksilöiden määrään. Siksi luonnonsuojelun keskeisin keino on suojella elinympäristöjä haitallisilta muutoksilta, kuten metsän hakkuilta. Useimmat lajit esiintyvät luonnossa laikuittaisesti: kullekin lajille sopiva elinympäristö esiintyy muunlaisten ympäristöjen seassa siellä täällä. Esimerkiksi metsissä elävien hömötiaisten elinympäristölaikkuja voivat olla peltojen, järvien tai vaikka avohakkuiden toisistaan erottamat metsäsaarekkeet. Toisaalta jonkin kovakuoriaisen, taan ja laji ei pysty kulkemaan niiden välistä matkaa, edellytykset säilyä ovat paljon huonommat kuin hyvien kulkuyhteyksien verkostossa. Otimme velkaa - nyt on maksun aika Metsätalous vaikuttaa luonnontilaista metsää vaativien lajien elämään kahdella tärkeällä tavalla. Ensinnäkin niille sopivan elinympäristön pinta-ala pienenee. Toinen tärkeä vaikutus on pirstoutuminen: pienet elinympäristöt jäävät yhä kauemmas toisistaan, mikä hankaloittaa eliöiden siirtymistä alueelta toiselle. Kullakin lajilla on sille ominainen niin kuten korpikolvan, elinympäristölaikkuja ovat yksittäiset kuolleet maassa makaavat kuusen rungot vanhan metsän sisällä. Jos laji häviää tietyltä pieneltä alueelta, siitä ei välttämättä ole vaaraa lajin säilymiselle laajemmalla alueella. Elinympäristölaikkuja on kuitenkin oltava niin paljon ja tiheässä, että tyhjentyneen laikun uudelleen asuttaminen on mahdollista. Edellytyksenä tietenkin on, että alue on yhä sellainen, että siellä on mahdollista elää. Silloin vapaaksi jääneelle asuinpaikalle muuttaa uusia yksilöitä muualta. On tärkeää, että luonnonsuojelualueet muodostavat toimivan suojelualueverkoston. Niiden eliölajien, joiden suojelemiseksi alueita on rauhoitettu, on voitava siirtyä suojelualueelta toiselle. Jos pienet lajille sopivat alueet sijaitsevat kaukana toisissanottu kynnysarvo. Tämä tarkoittaa vähäisintä elinympäristön määrää, jonka laji tarvitsee voidakseen selviytyä tietyllä alueella. Pääosa uhanalaistumisesta tapahtuu viiveellä ympäristönmuutoksesta, kuten metsänhakkuusta. Eliöt saattavat sinnitellä tuhotussa elinympäristössään vielä jonkun aikaa, mutta häviävät ennemmin tai myöhemmin. Tätä kutsutaan sukupuuttovelaksi. Suomen metsien sukupuuttovelan suuruudeksi arvioidaan tuhat lajia. Velan maksamiseen on kaksi tapaa: palautamme luonnontilaisten metsien määrän sitä vaativien lajien kynnysarvon yläpuolelle tai annamme lajien kadota Suomesta velkamme maksuksi

9 Korukeräpallokas on erittäin uhanalainen luonnontilaisten vanhojen kuusivaltaisten metsien kovakuoriaislaji. Kuva: Petri Martikainen Hakkuut, tiet ja rakentaminen pirstovat metsäalueita yhä pienemmiksi. Ilmakuvaa Kuorevedeltä. Kuva: Veli-Risto Cajander / Greenpeace Mitä on uhanalaistuminen? Eri kasvi-, sieni- ja eläinlajit ovat vuosituhansien aikana sopeutuneet elämään tietynlaisissa elinympäristöissä. Elinympäristöjen muuttuessa, esimerkiksi luonnonmullistuksen seurauksena, lajit ovat joutuneet sopeutumaan uusiin olosuhteisiin tai väistymään vahvempien tieltä. Viimeisten vuosisatojen aikana ihminen on kiihdyttänyt elinympäristöjen muuttumista huomattavasti. Sukupuutto voi kohdata lajeja luonnostaankin, mutta nykyään esimerkiksi nisäkkäiden ja lintujen lasketaan katoavan sata- tai jopa tuhatkertaista tahtia luonnolliseen verrattuna. Elinym- päristöjen muuttumisen lisäksi erityisesti nisäkkäitä uhkaa liikametsästys. Metsätalous ja muu ihmistoiminta ahdistavat metsälajeja Suomessa metsätalous ja niin sanottujen perinnemaisemien katoaminen ovat suurimmat yksittäiset syyt uhanalaistumiseen. Myös rakentaminen ja metsäelinympäristöjen pirstoutuminen ovat merkittäviä syitä etenkin eteläisten metsälajien ahdinkoon. Metsissämme elää noin eliölajia. Osa niistä pystyy elämään vain luonnonmetsissä, joissa ihmistoiminta on vähäistä tai puuttuu täysin. Merkittävimmät syyt metsälajien uhanalaisuuteen ovat lahopuun niukkuus sekä lehtojen ja vanhojen kuusikkojen häviäminen metsätalouden seurauksena. Luonnontilaiset metsät ovat nykyään pienialaisia ja sijaitsevat kaukana toisistaan, jolloin lajien on vaikea siirtyä metsiköstä toiseen. Luonnonsuojelulain mukaan eliölaji voidaan säätää uhanalaiseksi, jos sen luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut. Suomessa on tehty uhanalaisarviointi 7000 metsälajista ja todettu näistä hävinneeksi 62 ja uhanalaiseksi 564. Tutkittujen lajien lisäksi on siis olemassa tuhansia muita, jotka tunnetaan liian huonosti, jotta niiden uhanalaisuutta voitaisiin arvioida luotettavasti. Uhanalaiset eliölajit on määritelty laissa, mutta niillä ei ole sen kummempaa lain suojaa. Osa uhanalaisista lajeista on määritelty erityisesti suojeltaviksi lajeiksi. Niiden yksilöiden ja elinympäristöjen hävittäminen on kielletty. Metsä on kovakuoriaisen koti Ihminen näkee metsän usein vain puina, ja puut rakennus- ja paperitavarana. Metsät ovat kuitenkin myös lukuisten eliölajien koti. Vanhoissa luonnonmetsissä elää erityisen paljon kovakuoriais-, sieni- ja jäkälälajeja. Suomesta tunnetaan peräti kovakuoriaislajia, joista valtaosa on metsien asukkeja. Voimme auttaa uhanalaisia lajeja pärjäämään ja estää tulevia sukupuuttoja lisäämällä suojelualueiden määrää sekä muuttamalla metsätaloutta luonnonmukaisempaan suuntaan

10 Metsä kuin metsä? Ruoveden Susimäki - eteläsuomalaista, suojeltua aarniometsää. Kuva: Tanja Välikangas Luonnontilaisen tai sen kaltaisen metsän tunnuspiirteitä ovat muun muassa useiden eri puulajien esiintyminen, puiden vaihteleva koko ja satunnainen sijainti sekä lahopuun runsas määrä. Kuvassa suojelematonta metsää pääkaupunkiseudulla. Kuva: Pekka Barman Arkikielessä ja ekologisessa tutkimuksessa talousmetsällä tarkoitetaan luonnonmetsästä eroavaa metsää, jota on käsitelty erilaisilla hakkuilla taloudellisen tuoton saamiseksi. Hallinnollisessa mielessä talousmetsä tarkoittaa suojelematonta metsää, joka on luokiteltu talouskäyttöön. Ekologisten termien ja hallinnollisten termien sekoittuminen on yleistä. Esimerkiksi valtion metsiä hallinnoiva Metsähallitus vetoaa usein siihen, että joku tietty suojeltavaksi vaadittu metsä on tavallista talousmetsää. Tämähän ei tietenkään tarkoita muuta kuin sitä, että metsä on luokiteltu maankäyttöluokkaan talouskäyttö, eikä se kuvasta metsän luonnonsuojelullisia arvoja. Luonnonmetsä? Luonnontilaisella metsällä tarkoitetaan metsää, johon ihmisen toiminnalla ei ole ollut vaikutusta. Käytännössä tällaista kirveenkoskematonta metsää on jäljellä melkoisen vähän ja siksi yleensä rinnastetaankin luonnontilaiset ja sen kaltaiset metsät. Vaikka metsää olisikin joskus käsitelty, se voi silti olla puustoltaan ja lajistoltaan hyvin lähellä luonnontilaa. Tyypillisessä suomalaisessa luonnonmetsässä on eri-ikäisiä ja -kokoisia puita, eri puulajeja, paljon lahopuuta, maapuita, pystykeloja aihkimäntyjä ja muita ikivanhoja, eläviä puita. Puuston rakennepiirteet johtuvat niin sanotusta luonnonmetsädynamiikasta, johon kuuluvat erilaiset häiriöt, kuten metsäpalot, myrskyt ja lumenmurrot. Luonnonmetsä on niiden ansiosta vaihteleva mosaiikki, jossa on paljon erilaisiin olosuhteisiin sopeutuneita eliöitä. Luonnonmetsä voi olla myös nuori metsäpalon tai myrskyn jälkeen kehittynyt metsä. Luonnonmetsät ovat kaikkialla maailmassa myös kulttuurisesti ja taloudellisesti merkittäviä ympäristöjä. Suomen vanhat luonnonmetsät ovat arvokkaita esimerkiksi retkeilylle, matkailulle ja poronhoidolle. Talousmetsä? Tyypillisessä talousmetsässä on toistuvasti tehty voimakkaita metsätaloustoimenpiteitä, ja se eroaa monin tavoin luonnontilaisesta metsästä. Käsitellyissä talousmetsissä on vain murto-osa luonnonmetsien lahopuumäärästä. Monista talousmetsistä lehtipuut on erityisesti aikaisemmin poistettu kokonaan harvennushakkuilla, jolloin metsä koostuu yhdestä puulajista, männystä tai kuusesta. Jos metsä on ensin avohakattu ja sen jälkeen kasvatettu taimista, puut ovat kaikki samanikäisiä ja -kokoisia. Monet metsän eliölajit vaativat tiettyjä puulajeja. Esimerkiksi liito-orava elää metsissä, joissa on suuria kuusia sekaisin haapojen kanssa. Metsätalouden päämäärä on ollut tuottaa tasalaatuista puuta metsäteollisuuden raaka-aineeksi. Siksi kaikenlaiset häiriöt on pyritty ehkäisemään. Eliölajisto, joka tällaiseen metsään sopeutuu, on yksipuolisempaa kuin luonnonmetsissä, ja koska käsitellyt metsät ovat yleisempiä kuin luonnonmetsät, myös yleisempää. Tavallisten talousmetsien joukossa on myös Etelä-Suomessa säilynyt sellaisia metsiä, jotka ovat vuosikymmeniä saaneet olla rauhassa talouskäytöltä. Ne ovat saa- 17

11 Suomalaisessa nykymetsätaloudessa tehdään säännöllisesti, esimerkiksi 30 vuoden välein, harvennushakkuu ja alikasvoksen eli pienten puiden poisto. Kuva: Juho Kytömäki Metsien suojelulle on tarvetta koko Suomessa Metsiä on suojeltu liian vähän neet takaisin merkittävän osan luonnonmetsän piirteistä: niihin on muun muassa saattanut syntyä runsaasti lahopuuta. Tällaiset metsät ovat myös monien vanhan metsän lajien turvapaikkoja. Siksi niiden suojelulla on kiire. Vanha metsä? Vanhan metsän käsite ei ole yksiselitteinen. Usein sitä käytetään, kun puhutaan luonnontilaisista metsistä, joissa on vanhoja puita. Arkikielessä myös käsiteltyjä varttuneita metsiä kutsutaan joskus vanhoiksi metsiksi. Silloin vanhalla metsällä tarkoitetaan taloudellisen uudistusiän ylittänyttä metsää. Se, että metsän puusto on taloudellisessa mielessä vanhaa, ei vielä tee metsästä luonnonsuojelullisesti arvokasta. Mikä tahansa vuotias käsitelty talousmännikkö ei täytä määritelmää. Miksi lahopuuta tarvitaan? Lahopuun määrä on suurimpia monimuotoisuuteen vaikuttavia tekijöitä metsässä. Neljäsosa suomen metsälajeista tarvitsee lahopuuta selviytyäkseen. Luonnonmetsässä lahopuuta muodostuu hiljakseen jatkuvasti, jolloin metsässä on aina lahonneita puita ja erikokoisia maapuita. Talousmetsistä kaatuneet puut korjataan yleensä nopeasti pois, jolloin vain yksittäisiä pieniä runkoja jää metsään. Niillä eväillä eivät pärjää kuin yleisimmät lahottajalajit. Kuva: Heikki Pesu Tällä hetkellä Suomen metsistä on suojeltu 4,1 prosenttia. Se on liian vähän. Toisin sanoen yli 95 prosenttia Suomen metsistä on talouskäytössä. Jotta metsäluonto säilyisi monimuotoisena, pitäisi metsistä olla ekologisen tutkimuksen mukaan suojeltuna vähintään prosenttia. Suojeltuja metsiä tulee olla ympäri Suomen, kaikilla metsäkasvillisuusvyöhykkeillä. Riittävä suojellun metsän laatu ja määrä eivät yksin riitä, vaan lisäksi suojelemattomien talousmetsien käytön pitäisi olla nykyistä luonnonmukaisempaa. Varovaisuusperiaate tarkoittaa sitä, että jos ei tiedetä varmasti teon seurauksia, jätetään se tekemättä. Kukaan ei tiedä, mitä Suomen luonnossa tapahtuu, kun kaikki luonnonmetsät on hävitetty ja suojeltujen metsien määrä on alhainen. Eri omistajien vastuu metsien suojelussa on erilainen. Suurten metsänomistajien on helpompi ja yksinkertaisempi suojella enemmän kuin yksityisten metsänomis- 18

12 tajien. Suomen valtio on suurin metsänomistaja Suomessa, Suomen valtiolta siis myös voi odottaa suurinta suojelupanosta. Kaikki suomalaiset ovat valtion metsien omistajia, ja siksi myös kansalaisilla tulisi olla oikeus päättää metsien kohtalosta. Muita suuria metsänomistajia ovat metsäyhtiöt Stora Enso tytäryhtiönsä Tornatorin kautta ja UPM, kunnat, kaupungit, seurakunnat ja muut yhteisöt. Metsien omistus Suomessa Suurin yksittäinen metsänomistaja Suomessa on valtio. Valtion metsiä hallinnoi valtion liikelaitos Metsähallitus. Metsäyhtiöt käytännössä Stora Enso ja UPM ovat myös suuria omistajia, samoin kuin luokka muut eli kaupungit, kunnat, seurakunnat ja muut yhteisöt. Paljonko ja mitä oikeastaan on suojeltu? kasvaa. Kitumaiden suojelu on helppo ratkaisu, niitä kun muutenkin hakataan paljon vähemmän. Esimerkiksi Lapin suurista suojelualueista suuri osa on tuntureiden kitu- ja joutomaata, joilla ei puuta juuri kasva. Maapinta-ala jaetaan Suomessa eri maankäyttöluokkiin. Metsätalousmaahan lasketaan metsät ja suot (myös avosuot). Se jaetaan puuntuotoskyvyn mukaan metsämaahan (puuston potentiaalinen vuotuinen kasvu yli 1 m3/ha, ns. tuottoisa metsämaa), kitumaahan (puuston potentiaalinen vuotuinen kasvu 0,1-1 m3/ha), joutomaahan (puuston potentiaalinen vuotuinen kasvu alle 0,1 m3/ha) ja muuhun metsätalousmaahan (metsäautotiet jne). Puu kasvaa siis parhaiten metsämaalla, ja niinpä metsätalouttakin harjoitetaan lähinnä metsämaalla. Kitumaalla kasvaa hieman puuta, mutta yleensä niin vähän, ettei metsätalous ole taloudellisesti kannattavaa. Myös metsien suojelun tasossa on eri luokkia. Tiukasti suojellut metsät ovat sellaisia, joita ei saa hakata. Toinen luokka on suojellut metsät, joissa varovaiset hakkuut ovat sallittuja, ja kolmas niin sanotussa rajoitetussa metsätalouskäytössä olevat alueet. Kun luonnonsuojelua edistävät tahot puhuvat metsien suojelun määrästä, on kyse metsämaasta, jota ei saa hakata. Kun metsien taloudellista käyttöä korostavat tahot puhuvat metsien suojelun määrästä, he käyttävät usein avosuotkin sisältävää Etelä-Suomella tarkoitetaan metsiensuojelun metsätalousmaa-käsitettä ja laskevat suojelluiksi myös sellaiset alueet, joilla rajoitoimintaohjelman aluerajausta eli Etelä-Suomea, yhteydessä yleensä niin sanotun Metsotettu metsänkäsittely on sallittua. Oulun läänin länsiosaa ja Lapin läänin Luonnonsuojelun ja metsässä elävien lounaisosaa. lajien näkökulmasta suojeltua metsää on Pohjois-Suomi on periaatteessa maan pohjoisempi kuitenkin vain sellainen, jota ei saa hakata ja metsää sellainen, jossa puuta todella tarkoitetaan Etelä-Suomen ja Saamelaisalueen/ puolisko, mutta usein Pohjois-Suomella Ylä-Lapin väliin jäävää aluetta Etelä-Suomessa on metsistä suojeltu 2 prosenttia Etelä-Suomessa metsämaasta on suojeltu noin kaksi prosenttia. Pohjois-Suomessa metsiä on suojeltu enemmän. Pohjois- Suomen metsien suojelu ei kuitenkaan auta eteläisiä lajeja. Suojeltuja metsiä tarvitaan erilaisen lajiston ja erilaisten metsien vuoksi kattavasti kautta maan. Etelä-Suomessa kaikkien luonnontilaisten tai niiden kaltaisten metsien suojelulla on erityinen kiire. Tämä ei kuitenkaan riitä: niitä on liian vähän. Tarvitaan myös aktiivista ennallistamista eli toimenpiteitä, joilla nykyisiin hoidettuihin talousmetsiin palautetaan luonnonmetsien ominaisuuksia. Suojeltavat alueet on syytä keskittää sinne, missä niiden hyöty on suurin eli olemassa olevien suojelualueiden liepeille ja toisaalta myös alueille, joilla suojeltuja metsiä muuten on vähän. Varsinaisten suojelualueiden lisäksi ja tueksi tarvitaan metsäalueita, joilla hakkuita on rajoitettu. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi niin sanotut luonnonarvometsät, joita tulisi olla toinen kymmenisen prosenttia metsämaasta. Niillä varovaiset hakkuut ja toisaalta monimuotoisuutta edistävät toimenpiteet olisivat sallittuja. Valtaosa lisäsuojelusta tulisi toteuttaa valtion, yhtiöiden, kuntien ja muiden suurmetsänomistajien mailla.

13 Etelä-Suomen metsiä on suojeltava. Kuva: Hanna Savisaari Kaupunkien lähimetsiä hoidettava hellästi Kaupungit ja kunnat omistavat Suomen metsistä yli hehtaaria, mikä on noin 2 prosenttia koko metsämaasta. Eteläisimmässä Suomessa osuus on huomattavasti suurempi. Taajamien lähimetsät ovat kansallispuistojen lisäksi juuri niitä, missä ihmiset eniten kulkevat. Siksi ei olekaan yhdentekevää, miten niitä käsitellään. Virkistysmetsiä ei pidä hoitaa tehometsätalouden opein, vaan lähtökohtana tulisi olla ihmisten ja metsässä elävien lajien hyvinvointi. Hyvä kaupunki tai kunta jättää metsänsä harkitusti hoitamatta asukkaidensa viihtyvyyden ja hyvinvoinnin takaamiseksi. Kaatuneet puut voidaan toki siirtää polulta syrjään. Ympäristöesteetikot ovat tutkineet ihmisten metsämieltymyksiä ja todenneet, että suurimmalle osalle mieluisin metsä on ilmeikäs: eri-ikäisiä puita, monia lajeja, suojaisia varjopaikkoja ja siellä täällä vähän avoimempia kohtia. Sellainen on myös luonnonmetsä tai harkiten hoidettu metsä. Jokaisella ihmisellä tulisi olla mahdollisuus kulkea oikeassa metsässä asuinpaikkansa lähellä. Miksi eteläisen Suomen metsiä pitää suojella? Metsäluontomme on rikkaimmillaan eteläisimmässä Suomessa. Siellä metsät ovat metsätalouden ja rakentamisen sekä suojelualueiden vähäisen määrän vuoksi suurimman paineen alla. Etelä-Suomen metsiä on suojeltu liian vähän luontotyyppien ja lajiston säilyttämiseksi. Suojellun metsän määrä vaihtelee maakunnittain alle prosentista noin kahteen. Koko Suomen metsistä on suojeltu keskimäärin 4,1 prosenttia. Talousmetsiä käsitellään niin voimakkaasti, ettei luonnon monimuotoisuudelle jää kylliksi tilaa. Ekologinen tutkimus on osoittanut, että vähintään prosenttia jokaisesta luontotyypistä tulisi suojella, jos alueet ovat tehokkaassa talouskäytössä, kuten metsät Suomessa. Suojeltuja metsiä tarvitaan lisää myös ihmisten tarpeisiin. Luonnoltaan monipuoliset, metsätaloudelta ja rakentamiselta pysyvästi rauhoitetut metsät tarjoavat parhaat luontokokemukset. Niillä on merkitystä muun muassa ulkoilulle, ympäristökasvatukselle ja matkailuelinkeinolle. Etelä-Suomen metsien suojelun tarve on kiistatta todettu. Tarvitaan poliittinen päätös suojeluohjelmasta. Mitä pidemmälle suojelua lykätään, sitä kalliimmaksi se tulee. Huom! Eteläinen Suomi tarkoittaa metsiensuojelusta puhuttaessa varsinaisen Etelä-Suomen ohella myös maan muita puutteellisimmin suojeltuja osia: Lounais-Kainuuta, Pohjanmaata ja Lounais-Lappia.

14 Pohjois-Suomessa hakataan luonnontilaisia metsiä Pohjois-Suomessa alueittaiset suojeluprosentit ovat korkeampia kuin etelässä, mutteivät riittäviä monesti sielläkään. Valtaosa maamme luonnontilaisista ja luonnontilaisen kaltaisista metsistä sijaitsee Pohjois-Suomessa valtion hallinnoimilla mailla. Niistä huomattava osa on edelleen suojelematta. Alkuperäisen luonnon suojeleminen on laajempi kokonaisuus kuin vain kansallinen kysymys. Alkuperäisluontoa luonnonmetsiä hävitetään kaikkialla maailmassa. Lähes puolet maailman alkuperäisestä metsäpeitteestä on tuhottu. Pohjois-Suomessa on vielä koskemattomia luonnonmetsiä. Kuva: Luonto-Liiton metsäryhmä Edelleen pystyssä olevista metsistä valtaosa on käsiteltyä, ei-luonnontilaista metsää. World Resources Instituten arvion mukaan maapallon alkuperäisistä metsistä vain 22 prosenttia on säilynyt laajoina, luonnontilaisina tai luonnontilaisen kaltaisina kokonaisuuksina. Suomi on tässä valitettavassa kehityksessä tehnyt osansa. Luonnonmetsiä hävitetään maassamme edelleen. Suuria täysin luonnontilaisia metsäalueita on hakkuu-uhan alla esimerkiksi Sodankylän, Kittilän, Sallan ja Savukosken kunnissa, pienempiä arvokkaita vanhoja metsiä ympäri Pohjois-Suomea. Lähes kaikki Suomen suojelemattomat vanhat metsät sijaitsevat valtion mailla ja ovat Metsähallituksen hallinnoimia. Saamelaisalueen metsiensuojelukysymys on myös ihmisoikeuskysymys Saamelaisten kotiseutualue eli saamelaisalue tarkoittaa Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kuntaa ja Sodankylän kunnan pohjoisosassa olevaa Lapin paliskunnan aluetta. Ylä- Lappi puolestaan on Metsähallituksen pohjoisimman hoitoalueen nimi, ja se pitää sisällään Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnat. Valtion hallinnoimat metsät, niiden hakkuut ja hakkuiden aiheuttamat ongelmat keskittyvät käytännössä Inariin ja Sodankylään. Saamelaisalueen maankäyttöä säädellään Suomen laissa. Sen mukaan Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla muut maankäyttömuodot, kuten metsien hakkuut, eivät saa aiheuttaa huomattavaa haittaa saamelaisten harjoittamalle perinteiselle poronhoidolle, jossa porot laiduntavat vapaana metsissä. Käytännössä tämä ei toteudu. Saamelaisalueella valtion liikelaitos Metsähallitus hakkaa porojen talvilaidunalueita, vanhoja metsiä. Kevättalvella, kun lumi on syvää ja hangenpinta kovaa, porot eivät pääse kaivamaan maahan ja jäkälään saakka. Silloin ne syövät naavaa ja luppoa puiden alaoksilta. Jos ei ole puita, ei ole ruokaakaan. Parhaat talvilaitumet ovat usein myös vanhoja, luonnontilaisia ja luonnontilaisenkaltaisia metsiä. Poronhoito on saamelaiskulttuurin perusta, ja saamelaiskulttuuri on puolestaan laissa turvattu. Talvilaitumien hakkuut haittaavat poronhoitoa. Lain mukaan Metsähallituksen tulisi myös neuvotella laidunmetsien hakkuista paliskuntien kanssa. Aitojen neuvottelujen sijasta Metsähallitus kuitenkin lähinnä sanelee ja päättää itse neuvottelujen lopputuloksen. Saamelaisalueen metsien hakkuisiin ovat saamelais- ja luonnonsuojelujärjestöjen lisäksi kiinnittäneet huomiotaan myös Ihmisoikeusliitto ja YK:n ihmisoikeuskomitea. Ilmasto muuttuu ehtiikö metsä mukaan? Ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon. Kukaan ei varmuudella tiedä, mitä Suomen metsissä tapahtuu, kun ilmasto muuttuu. Muutokseen täytyy kuitenkin varautua hyvissä ajoin nyt. Maailmanlaajuisten tutkimusten, kuten ilmasto- ja kasvillisuusmallien, perusteella voidaan ennustaa, että luonto muuttuu rajusti ilmaston mukana. Maatalous, metsät ja muut pysyvinä pidetyt ihmisen toimeentulon edellytykset eivät ehkä olekaan itsestään selviä. On vaikea arvioida, kuinka hyvin esimerkiksi suomalainen metsäluonto sopeutuu muuttuviin oloihin. Luonnonjärjestelmät tarkistavat suuntaansa kovin hitaasti. Perinnöllinen monimuotoisuus on ratkaisevan tärkeää: mitä laajempi kirjo vaikkapa yhden eliölajin sisällä, sitä useammalla yksilöllä on mahdollisuus selvitä hengissä ja jatkaa sukua. Kuvitellaan tilanne, että metsään iskee uusi, etelästä saapunut voimakas tuholainen. Metsä joutuu ehkä puolustautumaan voimakkaammin kuin koskaan ennen. Jos 24 25

15 Avohakkuun koolle ei Suomessa ole asetettu mitään ylärajaa. Keskisuomalaisesta Painaanmäen metsästä Korpilahdella tehtiin valtava aukko. Kuva: Tanja Välikangas Metsätalouden syvin olemus Hakkuuaukkoja, ojia, teitä... metsän kaikki puut ovat nopeaan kasvuun kiihdytettyjä, samanikäisiä ja perimältään samankaltaisia mäntyjä tai vaikkapa niin sanottuja hybridihaapoja, ne kaikki kärsivät samalla tavalla, ja pahimmassa tapauksessa kaikki puut kuolevat. Jos taas puulajeja on useita ja joukossa seisoo monen sukupolven taistelijoita taimista vanhuksiin, pienistä suuriin, tuholaisen on vaikeampi ellei mahdoton levitä jokaiseen puuhun. Sitkeimmät puut selviävät ja pääsevät siirtämään uudessakin tilanteessa kestäviä ominaisuuksiaan seuraaville sukupolville. Sama perinnöllisen monimuotoisuuden periaate pätee, kun puhutaan alueiden koosta. Mitä suurempi kokonaisuus, sen paremmin luonto kestää muuttuvia olosuhteita. Pieneltä alueelta eliölaji ei ehkä pääse siirtymään uuteen paikkaan, jos olo käy tukalaksi. Silloin koko laji on vaarassa hävitä. Jos ilmasto lämpenee, lajit saattavat joutua siirtymään pohjoisemmaksi ja tarvitsevat hyviä kulkuyhteyksiä muuttomatkalleen. Koska vielä ollaan arvailujen varassa, kannattaa tehdä valintoja, joista on hyötyä luonnon monimuotoisuuden säilymiselle eikä ainakaan haittaa sopeutumiselle. Elinympäristöjen hävittäminen ja pirstominen täytyy lopettaa ja niitä täytyy varjella saastumiselta ja muilta haitallisilta muutoksilta. Luontotyyppien suojelu ja laajojen suojelualueverkostojen luominen on järkevintä, mitä ihminen voi nykyisen tiedon valossa tehdä riippumatta siitä, miten nopeasti ja paljon ilmasto muuttuu. Tulevaisuuden luonnonsuojelusuunnittelussa on järkevää luoda myös etelä-pohjois-suuntaisia suojelualueista muodostuva käytäviä. Monimuotoinen luonto kestää ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia yksipuolista paremmin. Suomen metsistä hakataan 2000-luvulla puuta enemmän kuin koskaan ennen. Vuodessa hakatun puuston määrä on nykyisin 60 miljoonaa kuutiometriä. Suurista avohakkuista kuuluisalla 1970-luvulla määrä oli parikymmentä miljoonaa kuutiota pienempi. Suomalainen metsätalous perustuu isoilla koneilla tehtäviin avohakkuisiin, metsänviljelyyn ja maanmuokkaukseen. Kasvatus- eli harvennushakkuilla puustosta muokataan mahdollisimman tasaikäistä ja -kokoista. Hakkuiden ohella metsätalouteen kuuluvat muun muassa soiden ojitus ja muut vesitalouden uudelleenjärjestelyt sekä metsäautoteiden rakentaminen. Suomalaisten metsäautoteiden yhteenlaskettu pituus riittäisi pari-kolme kierrosta maapallon ympäri. Metsäautotieverkoston rakentaminen on pirstonut etenkin eteläisen Suomen erämaiset metsäalueet niin, että 26 27

16 Suomessa ei kuulemma enää ojiteta aiemmin ojittamattomina säilyneitä soita. Silti luonnontilaisia korpia hakataan ja niissä tehdään hakkuun jälkeen vesitalouden järjestely, ojitusmätästys. Kuva: Juho Kytömäki Avohakkuille on vaihtoehtoja Tämä hieno suojelematon avosuo on toistaiseksi säästynyt turpeenotolta. Lylyneva, parkano. Kuva: Ilona Raipala Onko tehometsätalous ainut järkevä tapa käyttää metsiä ja puuta? Eikö metsillä ole muuta arvoa kuin avohakkuilla saatu rahallinen tuotto? Miksi puuseppä ja rakentaja halveksivat tehotalousmetsistä korjattua puuta? Entä vaikkapa mustikka- ja sienimetsät - kuinka niiden käy, jos metsiä edelleen käytetään voimaperäisesti? yli kilometrin päähän tiestä on nykyisin miltei mahdoton päästä. Metsäautoteitä on arvioitu olevan Etelä-Suomessa liikaa jopa talouden kannalta. Suot metsätalouden rautakourissa Suomella on hallussaan soiden ojittamisen epävirallinen maailmanennätys. Tiettävästi missään muussa maassa soiden ojitus metsätalouden käyttöön, puuntuotantoon, ei ole ollut niin voimakasta kuin Suomessa. Metsätalouden ohella soita on lisäksi ojitettu ja kuivattu maataloutta ja turpeenottoa varten. Alkuperäinen suoluonto on monin paikoin Etelä-Suomessa huvennut olemattomiin. Joissakin kunnissa ei ole yhtään ojittamatonta suota luvulla jopa maailmanpankki tuki suomalaista soiden ojitusprojektia. Lopulta ojitettiin runsaasti sellaisiakin soita, joilla tarkoitus, puun kasvatus, ei onnistu. Viime aikoina ojitettuja soita on palautettu luonnontilaan ennallistamalla eli tukkimalla ojia, jotta suoluonnon monimuotoisuus saataisiin säilytettyä. Uusia metsäautoteitä rakennetaan edelleen, vaikka niitä on jo talousnäkökulmastakin katsottuna liikaa etenkin Etelä-Suomessa. Kuva: Juho Kytömäki Tehoton tehometsätalous Metsä ei ole kuin pelto, josta aika-ajoin korjataan sato, kylvetään uudet siemenet ja rikkaruohoja torjumalla kasvatetaan uutta viljaa mahdollisimman nopeasti. Tehometsätaloudessa niin kuitenkin halutaan ajatella. Metsän luonnollinen kiertokulku unohdetaan. Itsekseen kehittyvässä metsässä on aina eri-ikäisiä ja - karuimpia metsätyyppejä lukuun ottamatta - myös erilajisia puita. Metsän kiertoaika, joka on metsätaloudessa määritelty uudistus- eli avohakkuiden väliseksi ajaksi, on todellisuudessa loputon. Metsä ei kuole pystyyn, jos sitä

17 Kuva: Ekometsätalouden Liitto. Kuva: Hanna Savisaari ei käsitellä, vaan aina syntyy uusia taimia kuolevien puiden tilalle ja metsä pysyy metsänä. Tehometsätaloudessa sato todellakin korjataan kuin pellolta. Avohakkuiden jälkeen uusi puusto on saatava kasvuun - ostetaan siemenet tai taimet, jotka istutetaan muokattuun maahan. Istutettujen puiden kasvua vaalitaan poistamalla metsän rikkaruohot, kuten heinät ja lehtipuiden taimet, jolloin puhutaan taimikonhoidosta ja vesakontorjunnasta. Nuoressa metsässä tehdään niin sanottu ensiharvennus, jossa pienimmät puut poistetaan ja maisema muutetaan väljäksi. Silloin kasvamaan jätetyt puut pääsevät kasvamaan nopeasti. Puut kasvavat tasaisin välein ja samankokoisina. Yleensä normaali talousmetsä harvennetaan pari-kolme kertaa sen kierron aikana. Kun metsä on uudistuskypsää, tehdään uudistus- eli avohakkuu. Käytännössä lähes kaikki puut hakataan pois muutamia kasvamaan jätettäviä puuryhmiä lukuun ottamatta. Sen jälkeen metsän kasvatus pitää taas aloittaa alusta. Maisema muuttuu täysin ja metsän eliölajeista iso osa häviää. Metsien uudistushakkuu voidaan tehdä myös luontaisesti, siemen- tai suojuspuuhakkuuna. Hakkuualoille jätetään niissä huomattava määrä suuria puita. Nämä puut poistetaan siinä vaiheessa, kun taimia on kasvanut riittävästi. Luontaisuus loppuu tähän; tuloksena on jälleen yksipuolinen puupelto

18 usein tehotalousmetsää parempi. Se ei kuitenkaan takaa kaikkia luonnonmetsän hyötyjä. Vaikkapa lahopuulajiston kannalta jatkuvan kasvatuksen metsä voi pahimmillaan olla yhtä köyhä kuin tavallinen talousmetsä. Puun laatu on jatkuvan kasvatuksen metsissä tehotalousmetsää huomattavasti parempi. Puut ovat kasvaneet hitaammin, mikä tekee puusta kestävämpää. Puurakentamisessa tarvitaan tiheäsyistä eli hitaasti kasvanutta puuta, joka kestää sään rasituksia vaikkapa ikkunanpuitteissa ja hirsinä paljon pitempään kuin nopeasti kasvanut höttöpuu. Kestävä rakentaminen vaatii kunnollista ja huolella valikoitua puuta, ja myös puusepät ja muut puumateriaaleja työssään käyttävät arvostavat sitä. Ekometsätalous on paitsi metsän itsensä, myös siitä saatavan puutavaran kannalta erinomainen vaihtoehto tehometsätaloudelle. Hyvälaatuisesta puusta saa korkeamman hinnan ja metsä voi paremmin. Kuva: Tanja Välikangas Entä ekometsätalous? Ekometsätalous tarkoittaa pehmeämpää metsänkäsittelyä. Siinä pidetään mielessä metsän luonnollinen kehityskulku ja mukaillaan sitä. Käytetään niin sanottua jatkuvaa kasvatusta: metsää ei koskaan hakata laajaksi aukeaksi, vaan puita poistetaan sieltä täältä harkiten ja valikoiden. Tehdään pieniä aukkoja sinne tänne, jotta valoa pääsee metsän pohjalle enemmän, ja jotkin kohdat saatetaan jättää kokonaan käsittelemättä. Jatkuvan kasvatuksen opein hoidetussa metsässä on koko ajan puita, vaikka sitä käsitellään. Avohakkuun jälkeen sen sijaan on odoteltava kymmeniä vuosia ennen kuin paikalla taas on metsää. Jatkuvan kasvatuksen metsässä - niin kuin luonnonmetsässäkin - on eri-ikäisiä ja -kokoisia puita sekä useita eri lajeja. Sekametsä kestääkin esimerkiksi tuholaisten ja tautien hyökkäyksiä sekä myrskyjä paljon paremmin kuin yhden puulajin metsiköt. Esimerkiksi metso kuuluu niihin lajeihin, jotka varmasti hyötyisivät metsien käsittelystä jatkuvan kasvatuksen oppien mukaan. Maiseman kannalta tällainen metsä on Onko metsä muutakin kuin puuta? Puu ei ole ainoa metsän tuote. Ei pidä unohtaa vaikkapa marjoja ja sieniä, joista saa sadon joka vuosi. Tehometsätalous vaikuttaa voimakkaasti metsässä elävien marjojen ja sienten elinoloihin. Esimerkiksi sopii mustikka, joka on metsätalouden puristuksessa joutunut ahdinkoon. On arvioitu, että mustikan määrä on vajaassa 50 vuodessa vähentynyt alle puoleen. Mutta miksi? Osasyy on ollut metsälaidunnuksen loppuminen. Metsässä laiduntava karja on pitänyt maaston mustikalle otollisena. Kaikkea ei voi kuitenkaan selittää sillä, ettei lehmiä enää päästetä metsiin. Mustikka viihtyy varjoisassa, muttei kuitenkaan liian pimeässä paikassa. Parhaiten se menestyy vanhoissa metsissä: tiheimmin mustikkaa kasvaa yli 100-vuotiaissa metsissä. Luonnonmetsä ja luonnontilaisen kaltainen metsä ovat mustikalle ja lukemattomille muille lajeille niitä parhaita niissä on kunnollinen puiden antama suoja, siellä täällä pieniä valoisampia aukkoja Mustikka kärsii avohakkuista ja saattaa niiden takia hävitä alueelta kokonaan. Tehometsätalouden seurassa minkään muun metsänkäyttömuodon on vaikea pärjätä, ja mustikan ahdinko on vain yksi esimerkki tuhoisasta metsänkäytöstä. Toki on sellaisiakin lajeja, jotka hyötyvät metsätaloudesta, kuten korvasieni, puolukka ja vadelma. Luonnonmukainen metsänhoito on kuitenkin parhaaksi sekä metsän lajeille että ihmiselle. 32

19 Kauas työpaikat karkaavat... Tehokkaiden metsäkoneiden käyttöönotto on vienyt työpaikat metsäalalta. Puunkorjuussa työskentelevien määrä romahti :sta :een ajanjaksolla Suunta on edelleen alaspäin. Kuva: Juho Kytömäki Metsäsektorin työllistävyys on vähentynyt jatkuvasti, vaikka samaan aikaan sekä metsien hakkuut että puuntuonti on lisääntynyt huomattavasti. Vuonna 1970 metsäsektori työllisti henkeä, vuonna 2000 enää Suomessa hakataan puuta enemmän kuin koskaan, valmistetaan enemmän metsäteollisuustuotteita kuin koskaan, mutta metsäsektorin työpaikat vähenevät edelleen. Työpaikkoja vie alan nopea muuttuminen automatisoiduksi. Sekä hakkuut että tehdastyö koneellistuvat, ja aikaisemmin hyvin työvoimavaltainen ala yksinkertaisesti tarvitsee vähemmän työntekijöitä. Työpaikkoja katoaa edullisempiin maihin: halvat ja tuottoisat raaka-ainevarannot, edullinen työvoima sekä kasvavat markkinat sijaitsevat tropiikissa. Suomalainenkin metsäteollisuus laajentaa jatkuvasti etelän maihin ja vähentää työvoimaansa ja tuotantolaitoksiaan pohjoisessa. Suojelu ei ole uhka Metsien suojelu on vienyt työpaikkoja vähemmän kuin yleensä luullaan. Metsiensuojeluaste on edelleen alhainen. Eniten suojelualueita on Lapissa - tuntureilla ja vähäpuustoisilla kitumailla. Isojen hakkuukohteiden suojelemisesta on toki seurannut työpaikkojen menetyksiä ja usein nämä menetykset ovat kohdistuneet Monitoimikone tekee monen metsurin työt. Kuva: Juho Kytömäki työttömyyden muutenkin vaivaamille syrjäseuduille. Etelä-Suomessa suojelu on helpompaa - korvaavat työpaikat löytyvät lähempää. Luonnonsuojelun kustannukset tulee toki jakaa oikeudenmukaisesti ja mahdolliset haitat korvata. Metsiensuojelu myös tuo työpaikkoja. Matkailu on Pohjois-Suomen tärkeimpiä työllistäjiä. Erämaa-alueet ovat upea matkailuvaltti, samoin kuin pystymetsistä riippuvainen saamelaisporonhoito. Luontomatkailun työllistävyysvaikutus oli vuonna 2000 noin henkilötyövuotta ja määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan kymmenessä vuodessa. Matkailijamäärät nousevat, jos on luontoa, missä matkailla. Matkailijamäärien myötä työpaikat lisääntyvät: palvelualoilla työpaikkoja ei juuri koneilla korvata. Myös suojelualueiden ennallistamistyöt ovat työvoimavaltaisia. Ongelmia aiheuttaa se, että esimerkiksi Etelä-Suomessa on liian vähän sellaisia suojelualueita, joita matkailuyritykset voisivat vuodesta toiseen hyödyntää. Suomalaiset puutuotteet kunniaan! Työpaikkoja tulisi lisää, jos puuta jalostettaisiin pidemmälle eli siitä valmistettaisiin esimerkiksi huonekaluja, taloja ja painotuotteita. Puunjalostusaste Suomessa on edelleen alhainen. Metsien hakkuut, sellu- ja paperiteollisuus eivät luo paljoa työpaikkoja, toisin kuin puujalosteiden valmistus. Nyt puusta tehdään tuotteita suureksi osaksi muualla kuin Suomessa - ja voitotkin jäävät meiltä saamatta

20 Metsäteollisuutta yli rajojen Metsäteollisuus Suomessa ja mitä se keskieurooppalaisille kuuluu? Metsähallituksen hakkuut Pohjois-Suomen luonnonmetsissä, erityisesti saamelaisalueella, ovat aiheuttaneet närkästystä myös Suomen metsäteollisuuden asiakasmaissa. Jotkut kysyvät, mikä oikeus keskieurooppalaisilla on neuvoa suomalaisia metsienkäsittelyssä. Suomen metsäteollisuus on kuitenkin aina ollut riippuvainen ulkomaan markkinoista. Suomen omilla pienillä markkinoilla ei riitä tarpeeksi kysyntää. Hugo Kuijjer Hollannin ympäristöministeriöstä on kiteyttänyt Suomen metsäteollisuuden ja keskieurooppalaisten kuluttajien roolit: Suomalaisten kannattaa -- muistaa, että me olemme teidän asiakkaita. Me voimme siksi sanoa, mitä me haluamme. Asiakkaat siis kertovat kauppiaalle, minkälaista paperia he haluavat. Mikäli metsäyhtiöillä olisi aitoa halua, ne voisivat kokonaan luopua Pohjois- Suomen luonnonmetsistä hakatun puun ostoista. Esimerkiksi Stora Enson hankkimasta puusta vain kahdeksan prosenttia tulee Metsähallitukselta. Suomessa valmistetusta paperista 90 prosenttia menee vientiin. Valtaosa metsäteollisuustuotteiden viennistä suuntautuu Keski-Eurooppaan. Tärkeimmät yksittäiset vientikohdemaat ovat Saksa (17 % viennistä) ja Iso-Britannia (14 %). Luonnonmetsästä hakattua puuta matkalla APRILin tehtaalle Kerincissä Indonesiassa vuonna Kuva: Otto Miettinen Suomalaista metsäteollisuutta maailmalla Suomalainen metsäteollisuus vaikuttaa maamme rajojen ulkopuolellakin. Suomalaiset metsäfirmat eivät tätä nykyä ole kovinkaan suomalaisia: Suomen valtio omistaa Stora Ensosta viidenneksen, mutta valtaosa yhtiön omistuksesta on ulkomailla. UPM:stä 35 prosenttia on suomalaisomistuksessa. Yhtiöiden päämajat sijaitsevat kuitenkin edelleen Suomessa ja niiden johtajisto koostuu enimmäkseen suomalaisista. Kolmas suomalainen metsäjätti M-Real on pääosin suomalaisen Metsäliiton omistama. Sekä Stora Enso että UPM laajenevat kovaa vauhtia etelämmäs. Kumpikin hankkii raaka-ainetta ja tehtaita tropiikista. Eukalyptus ja akasia, puuviljelmien tärkeimmät lajit, kasvavat täyteen mittaan kymmenessä vuodessa, kun taas havumetsävyöhykkeellä samaan menee vuotta. Tropiikista löytyy myös hakkaamattomia sademetsiä. Etelän markkinatkin kasvavat nopeasti. Suomalaiset yhtiöt vaikuttavat tropiikissa myös muuten kuin sellun ja paperin tuottajina. Suomalaiset konsulttifirmat, kuten Jaakko Pöyry Group Oyj, tekevät jatkuvasti uusia tehdas- ja metsänkäyttösuunnitelmia ympäri maailman. Suomalaiset laitevalmistajat varustavat maailman tehtaita suomalaisilla sellu- ja paperikoneilla. Suomen metsätalousmallin vienti maailmalle aiheuttaa ongelmia myös Suomen ulkopuolella. Indonesia ja suomalainen metsäosaaminen: Ei näin Pitkälti suomalaisten toimijoiden ansiosta Indonesiaan on rakennettu maailman kestämättömimmällä tavalla toimiva sellu- ja paperiteollisuus. Suomalainen konsulttiyhtiö teki 1980-luvulla suomalaisten virkamiesten ja poliitikkojen tuella Indonesialle kunnianhimoisen suunnitelman, joka tähtäsi selluteollisuuden laajenemiseen. Seuraavina vuosina suomalaiset laitevalmistajat myivät Suomen vientitakuilla ja poliittisella tuella laitteet sellu- ja paperitehtaisiin, jotka ovat maailman suurimpia. Tehtaiden raaka-aineena oli tarkoitus käyttää istutusmetsien puuta. Toisin kävi selluyhtiöt hankkivat mieluummin puunsa sademetsiä hakkaamalla, koska raaka-aine on halpaa. Jopa yli miljoona hehtaaria maailman arvokkaimpiin kuuluvia ja uhatuimpia sademetsiä on tuhottu selluteollisuuden raaka-aineeksi, pääosin Sumatran saarella. Paremmin ei ole käynyt maansa ja metsänsä menettäneille pienviljelijöille, joiden vastalauseet on toistuvasti tukahdutettu väkivalloin. Metsätuho jatkuu yhä. Sumatran sellua laivataan muun muassa UPM:n Kiinan tehtaille. Vastaavia surullisia ja valitettavia esimerkkejä suomalaisen metsäteollisuusmallin viennistä löytyy Indonesian lisäksi muualtakin tropiikista, kuten esimerkiksi Tansaniasta ja Thaimaasta. 36

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11.

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. Soidensuojelun täydennystarpeet Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. 2012 Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita

Lisätiedot

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013 Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden

Lisätiedot

Puistot eivät korvaa luonnontilaisia alueita

Puistot eivät korvaa luonnontilaisia alueita Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaat Luonnoltaan vetovoimaiset kuntametsät innostavat ihmisiä ulkoilemaan. Luonnossa liikkuminen vaikuttaa positiivisesti kuntalaisten terveyteen ja vähentää kuntien

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen

Lisätiedot

Monimuotoinen metsäluonto

Monimuotoinen metsäluonto Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Monimuotoinen metsäluonto Virpi Sahi, joulukuu 2013 Koulumetsä on koulua/päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11. Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.2007 Suojelualueiden ennallistaminen Ihmistoiminnan kautta vahingoittuneiden

Lisätiedot

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Säästä yli hehtaarin metsikkö! Säästä yli hehtaarin metsikkö! Ensiapuohjelma vanhaa puustoa ja tasaista kosteaa pienilmastoa tarvitseville lajeille talousmetsissä Anna-Liisa Ylisirniö Arktinen keskus Lapin yliopisto Suomessa metsätalous

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Kommentteja Metsähallituksen luonnontilaisuusluokituksiin Metsä-Lapin suojeluesityskohteista

Kommentteja Metsähallituksen luonnontilaisuusluokituksiin Metsä-Lapin suojeluesityskohteista Greenpeace, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto 1.4.2009 Kommentteja Metsähallituksen luonnontilaisuusluokituksiin Metsä-Lapin suojeluesityskohteista Metsähallitus on luokitellut luontojärjestöjen

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry

Lisätiedot

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Metsähallituslaki uudistuu ke 16.1.2014 kello 10.00-12.30, Arktikum auditorio, Rovaniemi Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara)

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 297. Pärnäsenlammet

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011 1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14. Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa 1 Anju Asunta, Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

Metsät ja metsätalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Metsät ja metsätalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Metsät ja metsätalous Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Vihreän kullan maa Lintuperspektiivistä katsottuna Suomi on hyvin vihreä. Maamme onkin Euroopan valtioista selvästi metsäisin. Metsät peittävät

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille Auta valkoselkätikkaa talousmetsissä! Elinympäristövaatimukset Tämä ohje esittelee valkoselkätikan elinympäristövaatimuksia

Lisätiedot

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus Keski-Suomi on metsämaakunta! Hyvät metsävarat Aktiivinen toimintaympäristö Merkittävää taloudellista hyvinvointia Moni-ilmeinen luonto 31.8.2012 Sisä-Suomen metsäpäivä Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Käytännön haasteita ja esimerkkejä Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen

Lisätiedot