Tuulivoimapuisto Tyrinselkä Oy

Transkriptio

1 Tuulivoimapuisto Tyrinselkä Oy TYRINSELÄN TUULIVOIMAHANKKEEN PROJEKTIKUVAUS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SUUNNITTELUTARVERATKAISU- HAKEMUSTA VARTEN

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TAUSTA HANKE JA SIJOITUSPAIKKA HANKEALUEEN YMPÄRISTÖN KUVAUS Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Alueella sijaitsevat tai sille suunnitellut toiminnot Asutus Kaavoitus Matkailu ja elinkeinot sekä virkistysalueet Melu ja liikenne Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistorialliset kohteet Luonto Kasvillisuus Lepakot Liito-oravat ja viitasammakot Linnusto Luonnonsuojelualueet Maa- ja kallioperä, vesistöt sekä ilmasto ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Vaikutukset maankäyttöön, kaavoitukseen ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutukset kunnan talouteen, energiaomavaraisuuteen ja liikenteeseen Vaikutukset alueen turvallisuuteen Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon Kasvillisuus Lepakot Liito-oravat ja viitasammakot Linnusto Vaikutukset maa- ja kallioperään, vesistöön sekä ilmaan Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET

3 1 JOHDANTO Megatuuli Oy:n projektiyhtiö Tuulivoimapuisto Tyrinselkä Oy suunnittelee Jokioisten Tyrinselän alueelle tuulivoimahanketta ja hakee Jokioisten kunnalta suunnittelutarveratkaisua ja rakennuslupaa. Tämän projektikuvauksen ja vaikutusten arvioinnin ovat laatineet DI Antti Tilamaa ja FM Thomas Bonn Triventus Consultingilta suunnittelutarveratkaisuhakemuksen liitteeksi Megatuuli Oy:n toimeksiannosta. 2 TAUSTA EU on päättänyt, että uusiutuvan energian osuuden on oltava 20 prosenttia vuonna 2020 ja kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Suomessa valtioneuvosto on linjannut ilmasto- ja energiastrategiassaan vuonna 2008 tuulivoimatavoitteeksi 6 TWh vuoteen 2020 mennessä. Strategiaa päivitettiin vuonna 2013 siten, että vuoden 2025 tavoite on 9 TWh. Tähän tavoitteeseen pääseminen tarkoittaa, että Suomessa olisi noin 1000 tuulivoimalaa. Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi ovat maakunnat asettaneet omia tavoitteitaan. Tuulivoimaloiden rakentaminen tukee vuonna 2009 laadittua Häme 2035 maakuntasuunnitelmaa, jossa visioidaan Hämeen energiantuotannon perustuvan uusiutuviin lähteisiin. Hämeen maakuntaohjelmassa vuosille kirjoitetaan myös pyrkimyksestä uusiutuvien energiavarojen lisäämiseksi. Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa vuosille todetaan, että tuulivoiman rakentamisessa ja käytössä pyritään kehittämään ekologisia kokonaisuuksia, energiaketjuja. Jokioisten kunnalla ei ole omaa ilmasto-ohjelmaa. Megatuuli Oy on suomalainen tuulivoimapuistojen kehittäjä. Yrityksen toiminta-ajatuksena on tuulivoimatuotantoon soveltuvien maa- ja vesialueiden kartoittaminen, tuulivoimapuistojen kehittäminen, rahoitus ja rakentaminen. Megatuulella on käynnissä useita hankkeita eri puolilla Suomea. Yksi niistä on tämä Tyrinselän hanke. 3 HANKE JA SIJOITUSPAIKKA Megatuuli Oy:n Tyrinselän hankkeen tavoitteena on kehittää alueelle 6 tuulivoimalasta muodostuva kokonaisuus. Voimaloiden tarkkaa tehoa ei ole vielä päätetty. Kolmilapaisten voimaloiden napakorkeus olisi enintään 141 metriä ja kokonaiskorkeus enintään 200 metriä. Roottorin halkaisija olisi enintään 126 metriä. Voimaloiden torni olisi tavallinen kartiomainen teräsputkitorni tai hybriditorni, jossa olisi betoninen alaosa ja sen päällä teräsputkitorni. Perustustekniikka on joko maavarainen teräsbetoniperustus tai kallioon ankkuroitu perustus, rakennuspaikasta riippuen. Hankealueelle rakennetaan sähköasema, jolla liitytään olemassa olevaan 110 kv:n linjaan. Tuulivoimalat tulisivat sijoittumaan Jokioisten luoteisosiin Tyrinselän alueelle, lähelle Ypäjän ja Humppilan rajaa. Hankealue sijaitsee Lounais-Suomessa noin 17 kilometriä Forssasta luoteeseen. Hankealue on suurelta osin metsäistä mäkimaastoa. Megatuuli on jo tehnyt maanvuok- 2

4 rasopimukset tuulivoimapuistoa varten tarvittaville maa-alueille. Hankealueen koko on noin 2,3 km 2. Suomen tuuliatlaksen mukaan alueen keskituulennopeus on noin 6,7 7,2 m/s 100 metrin korkeudella. Voimaloiden yhteenlasketuksi sähköntuotannoksi voidaan alustavasti arvioida noin 59 GWh/vuosi. Alueella aloitetaan tuulimittaukset marraskuun 2013 aikana. Hankkeesta on lokakuun alussa 2013 lähetetty Hämeen ELY-keskukselle kysely ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) soveltamisesta. ELY-keskus päätti (HAME- LY/9/07.04/2013), että YVA-menettelyä ei ole tarvetta soveltaa Tyrinselän hankkeeseen. Hankkeelle haetaan samanaikaisesti suunnittelutarveratkaisun kanssa rakennuslupaa, kullekin tuulivoimalalle omansa. Tuulivoimapuisto on suunniteltu otettavan käyttöön vuonna Kuva 1. Hanke sijaitsee Lounais-Suomessa. 3

5 Kuva 2. Hanke sijaitsee Jokioisten kunnassa Humppilan ja Ypäjän välissä. 4

6 Kuva 3. Hankkeen asemapiirustus. 4 HANKEALUEEN YMPÄRISTÖN KUVAUS 4.1 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Alueella sijaitsevat tai sille suunnitellut toiminnot Alueella ei sijaitse, eikä sille ole suunniteltu muita toimintoja. Alue on lähinnä metsätalouskäytössä olevaa mäkimaastoa. Hankealueen korkein kohta on lähes 155 metriä merenpinnan yläpuolella. Alavammat kohdat ovat noin 120 metrin korkeudella merenpinnasta. Puolustusvoimilla ei ole erityistarpeita Tyrinselän alueella, ja he ovat antaneet puoltavan lausunnon 175 metriä korkeiden tuulivoimaloiden rakentamisesta on haettu korkeuden muutosta 200 metriin ja päivitetty turbiinien sijainnit on päivitetty lausuntopyynnön turbiinipaikat. Voimaloille on saatu Finavialta lentoestelausunnot. Voimaloille on saatu Trafilta lentoesteluvat. Voimalat tullaan varustamaan lentoesteluvan vaatimin lentoestevaloin. 5

7 Jokioisten varalaskupaikka valtatiellä 2 on hankealueen kaakkoispuolella. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 10 kilometriä. Puolustusvoimat ottaa kantaa hankkeisiin jos varalaskupaikan ja tuulivoimalan välinen etäisyys on vähemmän kuin 12 kilometriä. Korkeusrajoitus määritellään tällöin tapauskohtaisesti. (Liikenneviraston tuulivoimalaohje) Kuva 4. Jokioisten varalaskupaikka on noin 10 kilometrin päässä hankealueesta. Tällä hetkellä alueen läheisyydessä ei ole tuulivoimaloita. Hankealueen läheisyydessä on vireillä seuraavat tuulivoimahankkeet: NWE Sales Oy:n suunnitelmissa on rakentaa hankealueen pohjoispuolelle Loimaan Viipurin/Teemulan/Jaukkarinkulman alueelle tuulivoimapuisto, jossa olisi enintään seitsemän voimalaa. Hankkeelle haettiin vuoden 2012 alussa suunnittelutarveratkaisua, mutta Loimaan kaupunki totesi sen olevan riittämätön osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyn toteuttamiseksi. Etäisyyttä Tyrinselän hankkeeseen on noin kolme kilometriä. Kesäkuussa 2013 hyväksytyssä tuulivoimavaihemaakuntakaavassa alueelle on soviteltu 3-5 voimalaa ja alueen on mietitty laajentuvan Kanta-Hämeeseen. NWE Sales Oy:n suunnitelmissa on rakentaa myös hankealueen lounaispuolelle Loimaan Nihtimäelle neljä tuulivoimalaa, joiden kokonaisteho tulee olemaan 8 12 MW. Etäisyyttä Tyrinselän hankealueeseen on noin kymmenen kilometriä. 6

8 Voimamylly Oy:n suunnitelmissa on rakentaa hankealueen koillispuolelle Humppilan ja Urjalan rajalle tuulivoimapuisto, jossa olisi enintään 21 voimalaa, siten että kokonaisteho olisi enintään noin 95 MW. Hankkeen YVA-selostus valmistui kesällä Tuulivoimaosayleiskaavaluonnos oli nähtävillä kesällä ja alkusyksystä Etäisyyttä Tyrinselän hankkeeseen on noin 11 kilometriä. Voimavapriikki Oy:n suunnitelmissa on rakentaa kaakkoispuolelle Tammelan, Forssan ja Jokioisten alueelle sijoittuvalle Kiimassuolle tuulivoimapuisto, jossa olisi enintään 15 voimalaa, siten että kokonaisteho olisi noin MW. Hankkeelle pyritään saamaan rakennuslupa vuoden 2013 aikana, näin rakentaminen voisi alkaa vuonna Etäisyyttä Tyrinselän hankealueeseen on noin 15 kilometriä. Ilmatar Windpower Oyj:n suunnitelmissa on rakentaa hankealueen kaakkoispuolelle Someron Palmanharjulle neljä tuulivoimalaa, joiden kokonaisteho olisi enintään 20 MW. Tavoitteena on aloittaa rakennustyöt vuonna Etäisyyttä Tyrinselän hankealueeseen on noin 23 kilometriä. NWE Sales Oy:n suunnitelmissa on rakentaa hankealueen lounaispuolelle Kosken ja Marttilan kuntien rajalle Verhonkulman alueelle tuulivoimapuisto, jossa olisi enintään yhdeksän voimalaa, joiden kokonaisteho olisi enintään 27 MW. Hankkeeseen ei tarvitse soveltaa YVA-menettelyä. Hankkeen osayleiskaavoitus alkaa syksyllä Etäisyyttä Tyrinselän hankealueeseen on noin 24 kilometriä Asutus Hankealueen ympärillä asutusta on lähinnä idässä, pohjoisessa ja lännessä. Pienin etäisyys vakituisen asunnon ja voimalan välillä on noin 1000 metriä. Pienin etäisyys vapaa-ajan asunnon ja voimalan välillä on lähes 1,5 kilometriä. Lähin suurempi asutuskeskittymä on Humppila, joka on noin neljä kilometriä hankealueen rajalta koilliseen. Jokioisten kunnassa asukkaita oli vuoden 2012 lopussa noin Kaavoitus Valtioneuvosto vahvisti Kanta-Hämeen maakuntakaavan vuonna Kaava sai lainvoiman vuonna Maakuntakaavassa hankealueen läheisyyteen on merkitty seuraavat kohteet: Pienistä palloista muodostuvalla viivalla on merkitty ulkoilu- ja hevosvaellusreittejä. Vaaleanpunaisella pallolla on merkitty käytöstä poistettu kaatopaikka. Hankealuetta sivuavalla viivalla on merkitty 110 kv:n voimalinja. Tummansinisellä on merkitty pieniä järviä ja lampia. MU24 merkinnällä tarkoitetaan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta. Tässä tapauksessa tarkoitetaan 401 ha:n Kiipunjärveä, joka on yhtenäinen metsätalousalue ja kehitettävä ulkoiluvyöhyke. MY43 merkinnällä tarkoitetaan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Tässä tapauksessa tarkoitetaan maiseman- ja soidensuojelun kannalta seudullisesti arvokasta 15 ha:n Äijälammi. SL227 merkinnällä tarkoitetaan luonnonsuojelualuetta. Tässä tapauksessa tarkoitetaan Ypäjänkulman 28 ha:n maakunnallisesti arvokasta metsänsuojelualuetta. 7

9 EOt 136 merkinnällä tarkoitetaan turpeenottoaluetta. Tässä tapauksessa tarkoitetaan 105 ha:n Letkunsuota, joka on kasvu- ja polttoturvesuo. Kuva 5. Hankealueen sijoittuminen Kanta-Hämeen maakuntakaavassa. Hankealue merkitty punaisella suorakaiteella. 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa vuoden 2012 lopulla ja on parhaillaan vahvistettavana Ympäristöministeriössä. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa on keskitytty alue- ja yhdyskuntarakenteen, asumisen ja elinkeinotoimintojen sekä liikennejärjestelmän ja teknisen huollon palvelujen kehittämiseen. Hankealueen lähelle siinä on merkitty sinisillä neliöillä muinaisjäännökset. Lisäksi hankealueen koillispuolelle on varattu alue lentoliikenteelle (LL-1) sekä työpaikkatoiminnoille ja logistiikalle (TP/lt). Kyseessä on Humpillaan suunniteltu rahtiliikenteen lentokenttä ja logistiikka-alue. Lentokentän ympärille on katkoviivalla merkitty melualue ja katkoviivalla on merkitty myös Jokioisten varalaskupaikan ympäril- 8

10 lä oleva sv-d suojavyöhyke (alueelle ei saa rakentaa ilman lentoestelupaa yli 30 metriä korkeita lentoesteitä). Hankealue on suojavyöhykkeen ulkopuolella. Kuva 6. Hankealueen sijoittuminen 1. vaihemaakuntakaavassa. Hankealue merkitty punaisella suorakaiteella. 2. vaihemaakuntakaavan valmistelu on aloitettu. Valmisteltavassa vaihemaakuntakaavassa keskitytään erityisesti luonnonarvoihin ja liikenteeseen. Tässä vaihemaakuntakaavassa tullaan siis osoittamaan alueita myös tuulivoimalle. Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakunnat laativat yhdessä vuonna 2010 tuulivoiman esiselvityksen, jossa alustavasti tutkittiin potentiaalisia alueita maakunnallista tuulivoimaselvitystä varten. Maakunnallinen tuulivoimaselvitys valmistui vuoden 2012 lopussa ja sitä päivitettiin kesäkuussa Maakunnallisessa tuulivoimaselvityksessä Tyrinselän alueen todettiin soveltuvan tuulivoimatuotantoalueeksi varauksin, kuten kaikkien muidenkin parhaiden alueiden kohdalla todettiin. Tyrinselän osalta todettiin, että alue ei sijoitu lintujen muuttoreitille, mutta lepakkovaikutuksia hankkeella saattaa olla. Puolustusvoimien tutkat saattavat rajoittaa alueen hyödyntämistä. Melu ja välkehaitat voidaan pitää kohtuullisina, koska alue on niin iso, että tuulivoimalat voidaan sijoittaa hajalleen. Kaavaluonnos asetettaneen nähtäville vuoden 2014 alussa ja kaavaehdotus vuoden 2015 alussa. Tavoitteena on että maakuntavaltuusto hyväksyy uuden vaihemaakuntakaavan vuoden 2015 aikana. 9

11 Hankealueelle tai sen läheisyyteen ei ole tehty yleis- eikä asemakaavaa. Ypäjän kunta on laatimassa osayleiskaavaa Ypäjänkylän alueelle. Osayleiskaavaluonnoksessa kaavoitettava alue oli laajempi kuin mitä osayleiskaavaehdotuksessa on. Tarkistetussa osayleiskaavaehdotuksessa kaavoitettava alue on rajattu niin, että kaava-alueen ja hankealueen välinen etäisyys on noin yksi kilometri. Kunnanhallitus hyväksyi kaavan kokouksessaan ja kunnanvaltuusto kokouksessaan Kuva 7. Ypäjänkylän osayleiskaavaehdotus. Kaavoitettava alue ei ulotu hankealueelle Matkailu ja elinkeinot sekä virkistysalueet Jokioisiin matkailijoita houkuttelee esim. maaseutu- ja kotieläinpuisto Elonkierto, museorautatie ja kapearaidemuseo sekä naulamuseo. Ypäjä on laajasti tunnettu hevosistaan. Puolustusvoimien hevosvarikko määrättiin Ypäjälle vuonna 1931 ja siitä saakka hevoset ovat olleet 10

12 oleellinen osa Ypäjää. Kunnassa on myös Hevosurheilumuseo. Humppilassa matkailijoita houkuttelee esim. lasitehdas ja keräilytavaranäyttely. Jokioisten (sekä Ypäjän, Humppilan, Forssan ja Tammelan) yrityksille suunnatut elinkeinopalvelut on organisoitu viiden kunnan yhteisesti omistamaan Forssan Seudun Kehittämiskeskukseen. Forssan seudulla on vankka teollinen perinne. Nykyisiä toimialoja ovat: elintarvike-, elektroniikka- ja ympäristöalat sekä informaatioteknologia. Jokioisissa kansalaisopisto järjestää monipuolisesti erilaisia kursseja. Etenkin nuoria saattaa houkutella skeittiparkki. Ypäjällä liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia tarjoaa mm. pulkkamäki ja ampumarata. Humppilassa puolestaan voi pelata frisbeegolfia ja rantalentopalloa. 4.2 Melu ja liikenne Nykyisellään alueella ei ole merkittäviä melulähteitä. Toijalan ja Turun välinen raideyhteys kulkee hankealueen pohjoispuolella noin 1,2 kilometrin päässä lähimmästä voimalasta. Nopeusrajoitus kyseisellä ratayhteydellä on km/h. Vuonna 2012 ratayhteydellä oli matkustajaa ja lisäksi radalla kuljetettiin rahtia. Matkustajien ja rahdin määrää rataosuudella voidaan pitää keskinkertaisena muuhun rataverkkoon verrattuna. Liikenne hankealueen ympärillä on kohtuullisen pientä. Valtatiet 2 ja 9 kulkevat lähimmillään noin viiden kilometrin päässä, joten niiltä hankealueelle kulkeutuva melu on vähäistä. Lähimmillä teillä (Humppilantie/Ypäjäntie/Taipaleentie ja Kauriinojantie/Kiipunjärventie) keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 100 ajoneuvoa. Hieman kauempana Saartentiellä/Kiipuntiellä noin 300 ja Ypäjänkyläntiellä noin 970 ajoneuvoa. Lisäksi alueella on useita pienempiä teitä, joiden liikennemääristä ei ole tietoa, mutta liikennemäärät lienevät vähäiset. (Liikenneviraston tietilasto) Raskaan liikenteen liikennemäärät ovat tiedossa vain valtateiltä 2 ja 9 sekä seututieltä 213. Näillä teillä keskimääräinen raskas vuorokausiliikenne on vastaavasti 820, 450 ja 210. (Liikenneviraston tietilasto) 11

13 Kuva 8. Liikennemäärät (vasemmalla kaikki ajoneuvoliikenne, oikealla raskas liikenne) hankealueen ympärillä. Hankealue merkitty punaisella suorakaiteella. 4.3 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistorialliset kohteet Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden selvitys on meneillään koko Suomessa. Se valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Edelliset 1990-luvulla tehdyt maisemaaluerajaukset ovat voimassa, kunnes uudet valtakunnalliset maisema-alueet on vahvistettu. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on idässä noin 20 kilometrin päässä oleva Mustilala-Porras-Kaukolanharju (MAO040044), joka on osa Tammelan kulttuurimaisema-aluetta. (Hertta) Lähin maakunnallisesti arvokas maisema-alue on Loimijoen-Jänhijoen kulttuurimaisema-alue, joka ympäröi hankealuetta. (Maakuntakaava) Kuva 9. Maakunnallisesti arvokas Loimijoen-Jänhijoen kulttuurimaisema-alue ympäröi hankealuetta. Hankealuetta lähimpinä olevat valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) ovat etelässä runsaan kuuden kilometrin päässä, jossa on Valtion hevosjalostuslaitos sekä Jokioisten kartano ja Loimijokilaakson viljelymaisema. (Hertta) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY) hankkeen läheisyydessä on runsaasti, mutta hankealueella ei ole yhtäkään. (Maakuntakaava) 12

14 Kuva 10. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt hankealueen läheisyydessä. Hankealueen läheisyydessä on kaksi tiedossa oleva muinaisjäännöstä: historiallinen kivirakenne Ypäjänkylä Isovaha ( ) on hankealueen luoteispuolella noin 160 metrin päässä hankealueesta ja historiallinen kivirakenne Perttula Talaskivi ( ) on hankealueen eteläpuolella noin 300 metrin päässä hankealueesta. (Hertta) Hankealueella on tehty muinaisjäännösinventointi syksyllä Tehdyn raportin mukaan alue ei ole arkeologisessa mielessä kovin kiinnostava. Useimpia tunnettuja muinaisjäännöstyyppejä ei alueelta oleteta löytyvän. (Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2013) Edellä mainittujen kahden Ympäristöhallinnon aineistossa olevan muinaisjäännöksen lisäksi hankealueella on yksi mahdollinen muinaisjäännös. Kyseessä on Äijälamminmäki ( ), joka on ajoittamaton kiviröykkiö. Tämä mahdollinen muinaisjäännös sijaitsee hankealueen eteläosassa muutaman sadan metrin päässä lähimmästä voimalasta. (Museoviraston muinaisjäännösrekisteri ja Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2013) Näiden lisäksi Museovirastolle on ilmoitettu hankealueella olevasta kiviröykkiöstä. Tätä havaintoa ei ole tutkittu, joten siitä ei ole saatavilla enempää tietoa. Kiviröykkiö sijaitsee hankealueen itäosissa runsaan 100 metrin päässä lähimmästä voimalasta. (Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2013) 13

15 Hankealueen läheisyydessä ei ole maailmanperintökohteita eikä rakennusperintökohteita. Lähimmät rakennusperintökohteet sijaitsevat etelässä noin seitsemän kilometrin päässä hankealueesta Ypäjän taajaman lähettyvillä. Nämä ja muut kulttuurihistorialliset kohteet sekä viralliset vahvistetut muinaisjäännökset on esitetty oheisessa kuvassa. (Hertta) Kuva 11. Kulttuurihistorialliset kohteet ja muinaisjäännökset. 4.4 Luonto Hankealueella on tehty vuoden 2013 aikana kattavat luontoselvitykset. Hankealue on metsätalouskäytössä olevaa havumetsää kasvavaa mäkimaastoa, jolla on joitakin avokallioita Kasvillisuus Hankealueella tehtiin kesällä 2013 kasvillisuusselvitys. Selvityksessä todettiin, että alue on melko vaihtelevaa. Alueella on niin nuoria taimikoita kuin hakkuuaukeita ja ojitettuja soitakin. Yleisin metsätyyppi on mustikkatyypin (MT) tuore kangas. Putkilokasveja havaittiin tutkittuun pinta-alaan nähden vähän. Pieni määrä selittyy sillä, että alueella ei ole juuri lainkaan kosteikkoja tai muita monilajisia ympäristöjä. Yksikään havaituista lajeista ei ole uhanalainen tai muuten merkittävä. Alueelta löydettiin viisi arvokasta kasvillisuuskuviota. Näistä kahden (kumpikin suolampia) todettiin olevan lakikohde, eli kohde joka on säilytettävä suojeluperusteena 14

16 olevan lain mukaan. Yksi kohde (mustikkakorpi) oli arvokas alue, joka on uhanalaisuudeltaan joko äärimmäisen uhanalainen, erittäin uhanalainen tai vaarantunut. Kaksi kohdetta (kalliomännikkö ja puolukkatyypin kuivahko kangas sekä soistunut painanne) todettiin arvokkaiksi alueiksi, jotka suositellaan säilytettäväksi. Pienin etäisyys voimalapaikan ja arvokkaan kasvillisuuskuvion välillä on noin 85 metriä. (Ypäjä-Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2013) Kuva 12. Hankealueelta löydetyt arvokkaat kasvillisuuskuviot Lepakot Hankealueella kesällä 2013 tehdyssä lepakkoselvityksessä havaittiin pohjanlepakkoa ja muutamia yksittäisiä vesisiippoja. Pohjanlepakko on Suomen yleisin lepakkolaji, jota havaitaan usein asutuksen lähistöllä suojaisissa metsiköissä. Lepakoita havaittiin korkeintaan kohtalaisesti pinta-alaan verrattuna, mutta hankealueen länsipuolella lepakkohavaintoja tehtiin poikkeuksellisen runsaasti. (Ypäjä-Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013) Hankealueella keväällä 2013 tehdyssä lepakoiden kevätmuuton seurannassa havaittiin pohjanlepakoita, isolepakoita ja viiksi-/isoviiksisiippoja. Isolepakko on harvinainen Suomessa. Yleisimmät siippalajit Suomessa ovat juuri viiksi- ja isoviiksisiippa. Pohjanlepakot eivät ole herkkiä ympäristön muutoksille. Ne käyttävät saalistusalueinaan myös ihmisen muokkaamia elinympäristöjä. Hankealueella ei havaittu erityisen vilkasta lepakoiden kevätmuuttoa. Muutto- 15

17 reitit kulkevat todennäköisesti lähempänä rannikkoalueita. (Ypäjä-Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys 2013) Hankealueella syksyllä 2013 tehdyssä lepakoiden syysmuuton seurannassa havaittiin pohjanlepakoita, pikkulepakoita ja viiksi-/isoviiksisiippoja. Pikkulepakko on Suomessa arvioitu vaarantuneeksi lajiksi (VU). Vaikka lepakoita havaittiinkin syksyllä selvästi enemmän kuin keväällä, voidaan silti sanoa, ettei syysmuutto ollut erityisen vilkas. Muuttoreitit kulkevat todennäköisesti lähempänä rannikkoalueita. (Ypäjä-Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys 2013) Liito-oravat ja viitasammakot Keväällä 2013 tehdyssä liito-oravaselvityksessä hankealueella ei havaittu liito-oravia. (Ypäjä- Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013) Kesällä 2013 tehdyssä viitasammakkoselvityksessä hankealueella ei havaittu merkkejä viitasammakosta. (Ypäjä-Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston viitasammakkoselvitys 2013) Linnusto Hankealuetta lähin kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA) on noin 16 kilometrin päässä kaakossa oleva Torronsuo-Talpianjärvi. Lähin kansallisesti tärkeä lintualue (FINIBA) on noin yhdeksän kilometrin päässä kaakossa oleva Lintupaju. (Hertta) Hankealueella keväällä 2013 tehty lintujen kevätmuuttoselvitys toteutettiin tarkkailemalla hankealuetta kahdesta pisteestä 10 päivänä yhteensä 60 henkilötyötuntia. Havaituista lentävistä linnuista kirjattiin lentokorkeus siten, että riskilennoiksi luokiteltiin lennot joiden lentokorkeus oli metriä. Lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden avulla. Erikseen kirjattiin linnut, jotka eivät liikkuneet hankealueella. Kevätmuuton seurannan aikana havaittiin yli lentoa. Tuntia kohden lentoja oli keskimäärin 184, mikä ei ole erityisen suuri määrä sisämaassa keväällä. Yleisimmät muuttajat olivat naakka, kurki ja peippolajit. Kokonaislentomäärästä noin 38 prosenttia lensi kevätmuuttoselvityksessä tarkkaillun alueen kautta. Hankealueen pinta-ala on siitä noin kolmannes. Lennoista suurin osa tapahtui riskikorkeuden alapuolella ja vain 15 % tapahtui riskikorkeudella. Seurannan perusteella voidaan sanoa, että alue sijaitsee tavanomaisen muuttoreitin varrella, mutta kurkia muuttaa alueella runsaasti. (Ypäjä-Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013) Hankealueella tehtiin keväällä 2013 kattava pesimälinnustoselvitys kartoitus- ja pistelaskennoin. Pesimätiheydet alueella ovat hieman tavanomaista korkeammat. Valtaosa alueella pesivistä lajeista on hyvin tavanomaisia pesimälajeja. Joukossa on kuitenkin yhdeksän huomionarvoisia lajia: telkkä, pyy, teeri, metso, palokärki, niittykirvinen, leppälintu, sirittäjä ja pikkulepinkäinen. Kokonaisuudessaan hankealueen pesimälinnusto on tavanomaista, eikä merkittäviä reviirikeskittymiä ole lainkaan. Hankealueella pesii noin 177 paria neliökilometriä kohden. Määrä on tavanomaista korkeampi mutta ei kuitenkaan poikkeuksellisen korkea. (Ypäjä- Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston pesimälinnustoselvitys 2013) 16

18 Hankealueella keväällä 2013 tehdyssä metson soidinpaikkaselvityksessä hankealueelta ei löydetty soitimeen viittaavia merkkejä. Soidinpaikka on todennäköisesti hankealueen eteläpuolella. (Ypäjä-Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston pesimälinnustoselvitys 2013) Maakotkan pesiä ei ole hankealueen läheisyydessä. (Tuomo Ollila, Metsähallitus) Luonnonsuojelualueet Hankealueen läheisyydessä on kaksi yksityisessä omistuksessa olevaa luonnonsuojelualuetta: länsipuolella noin 1,5 kilometrin päässä oleva Vahteriston luonnonsuojelualue (YSA042564) ja kaakkoispuolella noin 1,7 kilometrin päässä oleva Lemmettylän luonnonsuojelualue (YSA206045). (Hertta) Pohjoisessa noin 2,3 kilometrin päässä hankealueesta on Rautavuoren arvokas kallioalue (KAO040312). Idässä Kiipunjärven toisella puolella noin 1,7 kilometrin päässä hankealueesta on Lahnavuoren arvokas kallioalue (KAO040349). (Hertta) Lähin Natura-alue on etelässä noin 5,5 kilometrin päässä oleva Ypäjän hevoslaitumet (FI ), joka on suojeltu luontodirektiivin (SCI) mukaisesti. (Hertta) Etelässä noin kuuden kilometrin päässä hankealueesta on lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva Rasilan purolehto (LHO040206). Samalla alueella on myös pieni yksityisessä omistuksessa oleva Rasilan luonnonsuojelualue (YSA202371). (Hertta) Edellä mainitut ja muut lähettyvillä olevat luonnonsuojelualueet on esitetty oheisessa kartassa. 17

19 Kuva 13. Luonnonsuojelualueet. 4.5 Maa- ja kallioperä, vesistöt sekä ilmasto Maaperä on lähinnä sekalajitteista maata (Paikkatietoikkuna). Kallioperä hankealueella on pääosin 1900 miljoonaa vuotta vanhoja metavulkaanisia kivilajeja ( Hankealuetta lähin pohjavesialue on koillisessa runsaan neljän kilometrin päässä oleva tärkeäksi luokiteltu Huhtin pohjavesialue. Hankealueen ulkopuolella noin kilometrin päässä idässä on Kiipunjärvi. Hankealueella tai sen läheisyydessä on muutamia pieniä lampia, kuten Mykyrilammi ja Äijälammi. Hankealue sijaitsee Lounais-Suomessa, josta rannikolle on matkaa noin 100 kilometriä. Alueen ilmasto muistuttaa lähinnä mannerilmastoa, mutta siinä on myös meri-ilmastolle tyypillisiä piirteitä. Tuulivoiman kannalta oleellista on tuulennopeus. Suomen tuuliatlaksen mukaan hankealueen vuoden keskituulennopeus 100 metrin korkeudessa on noin 6,7 7,2 m/s ja vallitseva tuulensuunta SW. Sisämaassa tuulivoimalat kannattaa sijoittaa korkeiden mäkien päälle, jossa tuu- 18

20 liolot ovat muuta maastoa hieman paremmat. 50 metriä korkeammalla tuulennopeus kohoaa merkittävästi. Kuva 14. Vuoden keskituulennopeus (m/s) 100 metrin korkeudella. 5 ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Yleisesti ottaen tuulivoimaloiden merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät useimmiten maisemaan, meluun, pyörivän roottorin aiheuttaman varjon vilkkumiseen ja eläimistöön. 5.1 Vaikutukset maankäyttöön, kaavoitukseen ja yhdyskuntarakenteeseen Merkittävin yhteensovittamisentarve hankkeessa muodostuu lentoliikenteen toimintojen kanssa, mikäli Humppilaan suunniteltu rahtilentokenttä toteutuu. Hanke voidaan silti toteuttaa niin, ettei se sulje pois Humppilaan suunniteltua lentokenttää ja siten ettei Jokioisten varalaskupaikan käyttäminen vaarannu. Humppilaan suunnitellun rahtilentokentän sijainti on saatu hankkeen internet-sivuilta ( Lentokentän yksityiskohtia ei ole vielä suunniteltu tarkemmin, joten tässä yhteydessä on tehty tiettyjä oletuksia analyysin pohjaksi lentokenttähankkeen internetsivustolla olevan aineiston perusteella: Kiitotien pituus 4000 m 19

21 Kiitotien suunta 03/21 (n. 027/207 astetta) Kynnyskorkeus m MSL (Mean Sea Level) Kynnyskorkeus m MSL Liukupolku 3,0 deg/5,24% Lopullinen lähestyminen (Final Approach) Fix/Point 2500 ft MSL Lentokenttäkategoria 4 Ilma-alus tyyppi CAT E Analyysi on tehty perustuen kahteen määräävään asiakirjaan, AGA M3 6 (ICAO Annex 14) ja ICAO Doc Annex 14 sisältää lentokenttään liittyviä pintoja kuten horisontaalisia ja kartiomaisia lähestymis- ja lähtöestepintoja. Asiakirja Doc 8168 (PANS OPS) sisältää useita lähestymis- ja lentoonlähtömenetelmätyyppejä. Tehdyssä analyysissa kahta lähestymismenetelmää on tarkasteltu; ILS runway 03/21 ja RNAV (GNSS) runway 03 yhdessä nk. omni departure procedure runway 21 kanssa. Menetelmiä on analysoitu ainoastaan niiden estepintojen osalta joihin tuulivoimaloilla voisi olla vaikutuksia. Kaikki kuusi voimalaa sijaitsevat selvästi sivussa ILS ja RNAV estepinnoista eli niillä ei tule olemaan vaikutuksia lähestymismenetelmiin. Lentoonlähtömenetelmien osalta kaksi suunniteltua tuulivoimalaa sijaitsevat estepinnan alueella, mutta molemmat ovat matalampia kuin nousukulma eli niillä ei ole vaikutuksia menetelmiin. Edellä mainituin oletuksin tehty analyysi osoittaa, ettei millään suunnitelluista kuudesta tuulivoimalasta tule olemaan vaikutuksia suunnitellun lentokentän toimintaan, sillä AGA M3 6:n (liite 4) ja Doc 8168:n (liitteet 1 3 & 5) mukaisia estepintoja ei läpäistä. 5.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Välke Alla oleva varjostuslaskelma on tehty WindPRO-ohjelman versiolla Auringon paistaessa matalalta saattaa pyörivän roottorin varjo aiheuttaa ns. vilkkumista tai välkettä. Välkelaskelmissa on otettu huomioon keskimääräiset sääolot. Arvioitu todennäköinen vilkkumisaika on kaikkien asuntojen kohdalla alle Ruotsissa ja Saksassa käytössä olevan suositusarvon 8 tuntia/vuosi. Ottaen huomioon laskelmaan sovelletut oletukset, mm. sitä ettei puuston ja muun kasvillisuuden peittävää vaikutusta ole huomioitu, on hyvin todennäköistä, että vilkkumisaika on vielä laskelmassa saatua pienempi. Välkevaikutus on havainnollistettu oheisessa kuvassa. Välkkeen kannalta kriittisissä oloissa voidaan voimala tai voimaloita tarvittaessa helposti pysäyttää kriittisenä aikana automatiikan avulla. Mallinnuksen perusteella tälle ei kuitenkaan tässä tapauksessa ole tarvetta. 20