FCG Finnish Consulting Group Oy. Hirvensalmen kunta ITÄOSAN RANTAOSAYLEISKAAVA. Luonto- ja maisemaselvitys -P11246

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FCG Finnish Consulting Group Oy. Hirvensalmen kunta ITÄOSAN RANTAOSAYLEISKAAVA. Luonto- ja maisemaselvitys -P11246"

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Hirvensalmen kunta ITÄOSAN RANTAOSAYLEISKAAVA Luonto- ja maisemaselvitys

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO MENETELMÄT JA KÄYTETYT TIEDONLÄHTEET Arvokohdeinventointi sekä kasvillisuuden ja eläimistön selvittäminen Epävarmuudet Lähtöaineisto Kohteiden arvottaminen Lajien uhanalaisuus Luontotyyppien uhanalaisuus Rantaluokitus Maankäyttösuositusmerkinnät NYKYTILA Kallio- ja maaperä Maisema Vesiluonto Pohjavedet Pintavedet Kasvillisuus Metsät Suot Vesi- ja rantakasvillisuus Kulttuuriympäristöt Eläimistö Nisäkkäät Linnusto Hyönteiset Kalasto ja muut vesieläimet LUONTO- JA LINTUDIREKTIIVILAJIT SEKÄ UHANALAISET JA HARVINAISET LAJIT Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Lintudirektiivilajit Valtakunnallisesti uhanalaiset lajit Valtakunnallisesti silmälläpidettävät lajit (NT) Alueellisesti uhanalaiset lajit (RT) Suomen erityisvastuulajit (EVA) LUONNONSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT ALUEET Natura-alueet, suojeluohjelmakohteet ja luonnonsuojelualueet Metsä- ja vesilakikohteet sekä muut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet MAISEMANSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT ALUEET Luonnonmaisema Kulttuurimaisema SUOSITUKSET...38 LÄHTEET...40

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys II LIITTEET Liite 1 Liite 2 Arvokkaat luonto- ja maisemakohteet sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Rantaluokitus ja suositukset

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 1 (41) HIRVENSALMEN KUNTA ITÄOSAN RANTAOSAYLEISKAAVA 1 JOHDANTO Tämä työ on Hirvensalmen kunnan itäosan rantayleiskaavoitusta palveleva luonto- ja maisemaselvitys. Työ on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle asettamien sisältövaatimusten mukaisella tarkkuudella (MRL 39 ). Lähtökohtana on, että maankäytön suunnittelussa voidaan huomioida luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet, kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaat alueet sekä alueen maisemalliset erityispiirteet. Selvitys palvelee alueen maankäytön suunnittelua, ja sitä voidaan käyttää hyväksi kaavan ympäristövaikutustarkastelussa. Selvitysalue sijaitsee Hirvensalmen kunnan itäosien alueella (kuva 1). Luonto- ja maisemaselvityksen teki biologi FM Minna Eskelinen FCG Finnish Consulting Group Oy:n Kuopion toimistosta. Kuva 1. Hirvensalmen itäosan rantaosayleiskaava-alue (sininen viiva).

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 2 (41) 2 MENETELMÄT JA KÄYTETYT TIEDONLÄHTEET 2.1 Arvokohdeinventointi sekä kasvillisuuden ja eläimistön selvittäminen 2.2 Epävarmuudet Luonnonympäristön nykytila selvitettiin karttamateriaalin, kirjallisuuden ja maastokäynnin perusteella. Maastotyöt tehtiin ja Työssä selvitettiin kasvillisuuden ja maiseman yleiskuva sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet. Maastokäynnin jälkeen selvitys työstettiin kartoille ja raportiksi. Työ perustuu yleispiirteiseen arvokkaiden luontokohteiden inventointiin, jossa selvitetään mm. luonnonsuojelulain (LSL 29 ), metsälain (MetsäL 10 ) ja vesilain (VL 1 luku 15 ja 17a ) suojeltujen luontotyyppien esiintyminen alueella. Maastossa tarkemmin tutkittavien kohteiden, mahdollisten arvokohteiden, esivalinta tehtiin kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella. Arvokkailta luontokohteilta ja eri luontotyypeiltä kerättiin tietoa mm. puustosta ja lajistosta. Lisäksi arvioitiin arvokohteiden luonnontilaisuutta. Inventointi kohdistettiin putkilokasvilajistoon ja vesilinnustoon. Muun lajiston osalta tiedot pohjautuvat olemassa olevaan aineistoon sekä maastokäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Kasvillisuustyypit määritettiin Toivosen ja Leivon (1997) 1 laatiman luokituksen mukaan. Rantayleiskaava-alueella inventointi kohdistettiin rantavyöhykkeeseen. Isommilla järvillä (Hirvijärvi, Kieluvainen, Pitkälampi, Pienilampi, Lahnajärvi, Kaihlanen ja Säiniönjärvi) maastossa liikuttiin veneellä rannan tuntumassa ja välillä rantautuen. Pienemmät järvet ja lammet tutkittiin kävellen. Alle hehtaarin kokoiset lammet jätettiin inventoinnin ulkopuolelle. Linnustoselvityksen tarkoituksena on kartoittaa kaava-alueen linnustollisesti tärkeimmät alueet (rantayleiskaava-alueella vesilinnusto), uhanalaiset ja harvinaiset pesimälinnut sekä muodostaa yleiskuva alueen pesimälinnustosta. Hirvijärvellä, Kieluvaisella, Pitkälammella, Pienilammella, Lahnajärvellä, Kaihlasella ja Säiniönjärvellä liikuttiin veneellä. Kartoitusmenetelmänä oli kiertolaskentamenetelmä. Pienemmät lammet kartoitettiin pistelaskentamenetelmällä. Selvitysalueen sijainti ilmenee kuvasta (kuva 1) sekä liitekartoista. Luonnonja maisemansuojelullisesti arvokkaat kohteet sekä uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintyminen on esitetty liitekartassa 1. Liitekartasta 2 ilmenevät rantayleiskaava-alueen rantaluokitus ja rantojen rakennettavuus. Työ ei sisällä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien, kuten liito-oravan, esiintymisselvityksiä. Liito-oravalle soveliaat metsät tarkastettiin ja merkittiin muistiin. Lajista tehtiin useita havaintoja, mutta tältä osin selvitystä ei voida pitää kattava. 2.3 Lähtöaineisto Työn kannalta keskeisimmät lähteet olivat: - HERTTA ympäristötietojärjestelmä ( Uhanalaiset lajit. Ympäristöhallinnon Eliölajit tietojärjestelmä (Suomen ympäristökeskus). - Kalasääsken ja muiden isojen petolintujen pesäpaikkatiedot. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Eläinmuseo, Rengastustoimisto Hirvensalmen luonto ja arvokkaat luontokohteet (Tikkanen 1994). 1 Toivonen & Leivo 1997

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 3 (41) - Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Etelä- Savossa ja Päijät-Hämeen itäosassa (Husa & Teeriaho 2007). - Etelä-Savon perinnemaisemat (Hänninen-Valjakka 1998). 2.4 Kohteiden arvottaminen Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat kohteet arvotetaan luonto- ja maisema-arvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Alueen arvoa nostaa sen toimiminen eläimistön lisääntymis- tai ravinnonhankinta-alueena. Mitä harvinaisemmasta ja uhanalaisemmasta lajista on kyse sitä arvokkaampi alue on. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioidaan metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen: a) kansainvälisesti arvokkaat kohteet, b) kansallisesti arvokkaat kohteet, c) maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, d) paikallisesti arvokkaat kohteet sekä e) muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Vesilain luontotyypit arvotetaan tapauskohtaisesti. Kansainvälisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaat kohteet. Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA -alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LSL 29 ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet. Paikallisesti arvokkaat kohteet. Paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleisja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet. Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 4 (41) 2.5 Lajien uhanalaisuus 2.6 Luontotyyppien uhanalaisuus 2.7 Rantaluokitus Tiedot alueen uhanalaisista kasvi- ja eläinlajeista on saatu ympäristöhallinnon uhanalaiset eliölajit tietojärjestelmästä 2. Kalasääskeä koskevat tiedot on saatu Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimistosta 3. Maastoinventoinnin yhteydessä tehtiin myös havaintoja uhanalaisista lajeista. Uhanalaisuusluokitus pohjautuu uusimpaan uhanalaisten lajien seurantatyöryhmän esitykseen 4, joka on laadittu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti. Tässä mietinnössä määriteltiin kaikille uhanalaisille lajeille uhanalaisuusluokan lisäksi elinympäristötyyppi ja uhkatekijät. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Alueellisesti uhanalaiset lajien osalta uhanalaisuusluokituksen aluejakona käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä osa-alueineen. Lajit jaetaan kahteen luokkaan: alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT). Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus pohjautuu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointiin 5. Arviointi auttaa kohdentamaan suojelua, hoitoa, ennallistamista, tutkimusta ja seurantaa tarkoituksenmukaisesti. Uhanalaisuuden arvioinnissa Suomi on jaettu kahteen osa-alueeseen. Pohjois-Suomi vastaa pohjoisboreaalista metsäkasvillisuusvyöhykettä ja Etelä-Suomi hemi-, etelä- ja keskiboreaalista vyöhykettä. Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa käytetyt uhanalaisuusluokat vastaavat pääpiirteissään lajien uhanalaisuustarkastelussa käytettyjä luokkia. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) luontotyypit. Luontotyypin esiintymiin tai sen keskeisimpiin laadullisiin piirteisiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka, erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa tai suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä tarkastelualueelta. Uhanalaisten luontotyyppien esiintymiä voi uhata pelkästään laadullinen heikkeneminen. Luontotyyppi on silmälläpidettävä (NT), jos sen esiintymät ovat taantuneet tai se on harvinainen. Säilyvän (LC) luontotyypin esiintymiin ei kohdistu merkittävää häviämisen uhkaa keskipitkällä aikavälillä. Luontotyyppi kuuluu luokkaan hävinnyt (RE), jos sen kaikki esiintymät ovat hävinneet tarkastelualueelta. Ranta-alueet luokitettiin kolmeen maisemaekologiseen rantaluokkaan, jotka perustuvat ranta-alueiden maisemaekologiseen kapasiteettiin. Tähän vaikuttavat mm. rannan kallioisuus, rantavyöhykkeen jyrkkyys, rannan soistuneisuus, ranta-puuston harvuus ja kalliokasvillisuuden heikko kulutuskestävyys. Edellä mainitut tekijät alentavat maiseman kapasiteettia. Myös edustava ranta-, metsä-, suo- ja vesikasvillisuus sekä uhanalaisten lajien esiintyminen vaikuttavat maisema-kapasiteettia alentavasti. Rantaluokituksen perusteella laaditaan suositus mitoitusvyöhykkeistä ja mitoituksesta. 2 Ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmä Luonnontieteellinen keskusmuseo, Eläinmuseo. Rengastustoimisto Rassi ym Raunio ym. 2008a, 2008b

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 5 (41) Rantaluokitus on seuraava: 2.8 Maankäyttösuositusmerkinnät 1) Rakentamista ei suositeta (liitekartassa rakentamiseen huonosti soveltuvat alueet). Näillä rannoilla on huomattavia ekologisia tai maisemallisia arvoja. Maisemakapasiteetti on erittäin heikko tai heikko. Rakentamisen seurauksena alueiden luonne muuttuisi merkittävästi. Ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Ryhmään kuuluvat luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittävät kohteet, kuten rantaluhdat, puronotkelmat, laajat avokalliot, kalliojyrkänteet ja lehdot. 2) Alueet, joilla rakentamis- ja muut toimenpiteet ovat mahdollisia tietyin rajoituksin (liitekartassa kestää lievää rakentamista). Tähän kuuluvat rannat, joilla on ympäristöllisiä tai maisemallisia erityispiirteitä. Erityispiirteitä ovat esimerkiksi soinen ranta, kallioisuus ja harva mäntypuusto. Ympäristövaikutukset voivat olla merkittäviä. Maisemakapasiteetti on jokseenkin heikko tai kohtalainen. 3) Erilaiseen maankäyttöön luonnon kannalta hyvin soveltuvat alueet (liitekartassa soveltuu hyvin rantarakentamiseen). Ympäristöltään nämä rannat ovat tavanomaista rantaa. Ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Maisemakapasiteetti on hyvä tai kohtalainen. Soveltuvat parhaiten rantarakentamiseen ja muuhun maankäyttöön. Tässä työssä on käytetty seuraavia maankäyttösuositusmerkintöjä: MY = Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla erityisiä ympäristöarvoja SL = Luonnonsuojelualue s-1 = Liito-oravan elinalue. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :ssä kielletty nat = Natura kohde luo = Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue pm = Arvokas perinnemaisema ma = Arvokas kulttuurimaisema ja -ympäristö 3 NYKYTILA 3.1 Kallio- ja maaperä Selvitysalueen kallioperä on keskeisiltä osiltaan granodioriittia ja kvartsidioriittia. Pohjois- ja kaakkoisosassa esiintyy graniittijuonia migmaattisessa gneississä. Kaihlasen ympäristössä on graniittia. Maaperä on valtaosin pohjamoreenia. Ryökäsveden itärantaa kulkee katkonainen, kapea, pitkittäinen harjujakso, joka on selvästi näkyvissä Hintikanjoen alueella. Harjujaksoon liittyen suhteellisen pienialaisia hiekka- ja soraesiintymiä on mm. Kieluvaisen kaakkoispuolella sekä Kaihlasen ja Lahnajärven välisellä Jyhnäkankaalla, jossa on maa-ainesottoalueita. Kalliopaljastumia on hyvin vähän, ja pääosin ne ovat pienialaisia kallion lakialueita. Suot ovat turvemaata. Jääkautta seuranneiden Itämeren kehitysvaiheiden jälkeen selvitysalue on ollut veden alla korkeimpia mäkiä lukuun ottamatta. Itämeren ylin ranta on Yoldia- ja Ancylusvaiheissa ollut tasolla, joka nykyisin on 120 metriä mpy. Puulavesi ja Ryökäsvesi kuroutuivat Ancylusjärvestä jo yli 9000 vuotta sitten.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 6 (41) 3.2 Maisema Selvitysalue kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun. Alue on rakenteeltaan seudulle tyypillistä ruhjelaaksojen muovaamaa jyrkkäpiirteistä, suuntautunutta kalliomäkimaisemaa. Pinnanmuodot ovat pienipiirteissään vaihtelevia ja maaston suhteelliset korkeuserot ovat paikoin suuret. Topografialtaan korkeinta seutua Kuppilanvuoret sekä Himomäki-Juuriaismäki alue Lahnajärvestä pohjoiseen, Komerovuori Pitkälammen itäpuolella sekä Mökönkangas Hirvijärvestä pohjoiseen. Pohjoiseteläsuuntaiset moreeniselänteet kohoavat ympäristöään selvästi korkeammalle. Osin mäkimaastoa luonnehtivat loivarinteiset, matalahkot moreeniselänteet. Maisemat ovat vesien sekä pinnanmuodoiltaan vaihtelevien, kumpareisten metsämaiden ja alavien alueiden soiden muodostamaa mosaiikkia. Metsät ovat mäntyvaltaiset ja nuorten metsien osuus on huomattava. Kuusivaltaisia metsiä on eniten lahdenpohjukoissa ja mäkien välisissä painanteissa. Rantasuot ovat rämeitä tai luhtarantoja. Tyypillisiä ovat myös karut nevareunukset. Selvitysalueen järvet ovat suhteellisen pieniä. Pinta-alaltaan suurimpia ovat Hirvijärvi, Pitkälampi, Pienilampi, Kieluvainen, Lahnajärvi, Kaihlanen ja Säiniönjärvi. Pienten järvien ja lampien maisemassa rantaviivan muoto, rantojen maastonmuodot ja topografia ovat pienipiirteisesti vaihtelevaa. Lampien rantamaisemaa luonnehtii pieni ja siksi myös muutoksille herkkä mittakaava sekä tyypillisesti melko suora ranta. Vastaranta erottuu selvästi. Kuva 2. Rantametsät ovat mäntyvaltaiset (Hirvijärvi). Maisemaan vaihtelua tuovat pienten lahtien ja niemien vuorottelu, rantakalliot ja kalliojyrkänteet (mm. Pitkälampi, Hirvijärvi) sekä pienet saaret. Puronvarsimetsillä ja pienten lampien vesimaisemilla on paikallista maisemallista arvoa. Peltomaisemat ovat hajallaan ja suhteellisen pienialaisia. Vesimaisemaan avautuvia viljelymaisemia on vähän. Merkittävimmät kulttuurimaisemat sijaitsevat Syväsmäen ja Monikkalan alueella, joissa laajimmat peltoalueet ja asutus sijaitsevat korkeammilla mäkimailla.

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 7 (41) Kuva 3. Pienillä suolammilla on maisemallista arvoa (Kuutinlampi). Maisemallisia häiriötekijöitä ovat maa-ainestenottoalueet, päätiet lähiympäristöineen, voimajohdot sekä rautatie, joka sivuaa Säiniönjärveä lännessä näkyen vesimaisemaan. Pohjoisessa selvitysalue rajautuu Hirvensalmentiehen ja etelässä valtatie 5 halkoo selvitysaluetta. Tie näkyy lyhyelti Kaihlasen ja Iso- Niemistön vesimaisemaan. Meluvaikutus ulottuu kauas järvelle. Maaainestenottoalueita on Kaihlasen ja Lahnajärven välisellä Jyhnäkankaalla. Kuva 4. Säiniönjärven länsirantaa sivuaa rautatie. 3.3 Vesiluonto Vesistöjä, vesistöalueita ja pohjavesialueita koskevia tietoja on saatu pääosin Etelä-Savon ympäristökeskuksen kotisivuilta sekä ympäristöhallinnon Herttaympäristötietojärjestelmästä Hertta-ympäristötietojärjestelmä 2011;

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 8 (41) Pohjavedet Selvitysalueella on kolme luokiteltua pohjavesialuetta. Kartalla kuvattuun pohjavesialueeseen sisältyvät pohjaveden varsinainen muodostumisalue sekä sitä ympäröivä suojavyöhyke. Tikanmäen pohjavesialue ( ) on vedenhankintaa varten tärkeä (luokka 1) pohjavesialue, jonka kokonaispinta-ala on 0,51 km 2, muodostumisalueen pinta-ala 0,21 km 2 ja antoisuus 130 m 3 /d. Pohjavesialue sijaitsee Kaihlasen länsipuolella rajoittuen Hintikanjokeen (kuvassa keskellä). Sen eteläpuolelle sijoittuu Pajamäen pohjavesialue ( ), joka kuuluu luokkaan muu pohjavesialue (luokka 3). Kokonaispinta-ala on 0,63 km 2, muodostumisalueen pinta-ala 0,33 km 2 ja antoisuus 250 m 3 /d. Iso Lautharjun ( , luokka 3) kokonaispinta-ala on 0,77 km 2, muodostumisalueen pinta-ala 0,4 km 2 ja antoisuus 300 m 3 /d Pintavedet Kuva 5. Selvitysalueen pohjavesialueet (sininen viiva) pohjoisesta etelään ovat Iso Lautharju, Tikanmäki ja Pajavuori. Selvitysalue kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen (14) ja Mäntyharjun reittiin (14.9). Lähes koko selvitysalue kuuluu Puulaveden alueen (14.92) Liekuneen- Ryökäsveden alueeseen (14.922). Säiniönjärvi selvitysalueen itäosassa kuuluu Pyhäveden valuma-alueen (14.97) Ala-Kuomion valuma-alueeseen (14.977).

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 9 (41) Ahvenistonlampi Annisenlampi Hankalampi Haukilampi Heilampi Heralampi Hirvijärvi Huotarlampi Iso-Niemistö Iulampi Jyhnälampi Kaakkolampi Kaihlanen Kieluvainen Korsumaanlampi Kuutinlampi Lahnajärvi Lauttalampi Majavesi Monikkalanlampi Niemislampi Pienilampi Pieni-Niemistö Pieni-Sarkanen Pitkälampi N Pitkälampi S Purulampi Pyöriäinen Saarilampi Sammakkolampi Sarkanen Saunalampi Savilammit Sikopuru Sorsalampi Säiniönjärvi Säkkilampi Vehkolampi N Vehkolampi S Taulukko 2. Selvitysalueen järviä ja lampia 7. Järvi /lampi Pintaala (ha) 8,0 1,5 4,8 1,6 7,6 0,6 55,0 1,4 8,0 1,7 1,2 2,9 46,4 42,2 4,5 0,5 86,9 8,5 14,4 16,2 2,7 34,5 1,7 1,4 3,3 49,4 8,5 2,7 3,5 0,7 7,7 0,7 7,5 0,7 6,6 69,0 14,0 3,0 4,5 Karu Ruskeavetinen, lievästi rehevä Ruskeavetinen, lievästi rehevä Ruskeavetinen, lievästi rehevä Ruskeavetinen Kirkasvetinen, lievästi rehevä Erittäin kirkasvetinen, karu Ruskeavetinen Karu, ruskeavetinen Ruskeavetinen, lievästi rehevä 7 Hertta-ympäristötietojärjestelmä

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 10 (41) 3.4 Kasvillisuus Selvitysalue sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi- Suomen kasvimaantieteellisellä alueella (2 b) Metsät Rantayleiskaava-alueen luonnonympäristö on metsien ja soiden vallitsemaa seutua. Tyypillisiä ovat keskinkertaiset ja karut metsämaat. Valtapuuna on mänty. Rantametsissä luonteenomaisia ovat myös mäntyä ja koivua kasvavat valoisat sekametsät. Nuorten metsien osuus on huomattava. Alueella vallitsevat puolukkatyypin (VT) kuivahkot mäntykankaat sekä mustikkatyypin (MT) tuoreet mänty- sekä kuusikankaat. Karuimmilla ja kallioisilla kohdin on lisäksi kanervatyypin (CT) kuivia kankaita ja jäkälätyypin (ClT) karukkokangasta. Lehtipuumetsiä, koivikoita, on lähinnä asutuksen läheisyydessä sekä järvien ja jokien rannoilla. Peltoja reunustavat usein metsitettyjen peltojen koivikot. Kuva 6. Kuivahkot ja tuoreet mäntykankaat ovat selvitysalueella tyypillisiä (Majavesi). Kuva 7. Kallioilla on jäkälätyypin karukkokankaita (Säkkilampi eteläranta).

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 11 (41) Rehevämpiä metsätyyppejä, lehtoja ja lehtomaisia kankaita on vähän. Lehtoja esiintyy tyypillisimmin purojen, perattujen purojen ja ojien varsilla, tihkupinnoilla sekä jyrkkien rinteiden juurella. Käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaisia kankaita on tyypillisimmin rinteiden välisissä painanteissa, ojien ja purojen varsilla, kallioiden alusmetsissä sekä lehtojen reunamilla. Kenttäkerrokseen kuuluvat nimilajien lisäksi mm. oravanmarja, metsäalvejuuri, Kuva 8. Perattuja puroja reunustavat saniaistyypin kosteat lehtipuulehdot (Pienilampi) Kuva 9. Käenkaali-mesiangervotyypin kosteaa suurruoholehtoa Lahnajärvellä. Lehdot ovat pääosin pienialaisia, yleensä lehtipuuvaltaisia sekametsiä, joissa puuston muodostavat koivu, kuusi, tervaleppä, harmaaleppä, haapa ja tuomi. Pääosin lehdot ovat saniaistyypin (FT) kosteita lehtoja, jotka ovat soreahiirenporrasvaltaisia. Ravinteisemmilla kohdin esiintyy käenkaali-mesiangervotyypin (OFiT) kosteita suurruoholehtoja. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat mesiangervo, ojakellukka, suokeltto, ranta-alpi, huopaohdake, nokkonen, rönsyleinikki, käenkaali, karhunputki, vadelma, metsämansikka, metsäimarre, korpi-imarre, metsäalvejuuri, nurmilauha ja metsäkorte. Käenkaali-oravan-

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 12 (41) Suot marjatyypin (OMaT) tuoreita lehtoja on lähinnä pienialaisina lehtolaikkuina. Vaateliaampaa lehtolajistoa selvitysalueella edustavat mm. sudenmarja, velholehti, lehtopähkämö, näsiä sekä pensaskerroksen lehtokuusama ja punaherukka. Edustavin lehtokohde on Lahnajärven tervaleppälehto (kohde 16). Selvitysalueen suot ovat suhteellisen pienialaisia, mäkien välisiin painanteisiin syntyneitä rämealueita. Laajempia suokokonaisuuksia on selvitysalueen eteläosassa. Suot ovat pääosin karuja ja suuri osa on ojitettuja rämeitä ja nevoja. Vallitsevana suotyyppinä ovat isovarpurämeet. Paikoin esiintyy lyhtykorsija tupasvillarämettä sekä pullosaravaltaista sararämettä. Isovarpurämeet ovat suopursuvaltaisia, yleisiä lajeja ovat lisäksi vaivero, juolukka, kanerva, puolukka, isokarpalo, suokukka, lakka ja tupasvilla. Rantarämeet ovat usein luhtaisia. Rantanevat ovat pääosin jouhisaravaltaista saranevaa. Muuta lajistoa mm. pullosara, isokarpalo, suokukka, vaivero, raate, kurjenjalka, tupasvilla, luhtavilla ja järviruoko. Nevoja reunustavat isovarpurämeet. Pienialaisina soistumina esiintyy mm. mustikkakorpea sekä puroja reunustavaa ruohomustikkakorpea. Alavilla ranta-alueilla esiintyy myös rantaluhtia, jotka vaihtelevat puuttomista ruoho- ja saraluhdista sekä ruokoluhdista paju-, koivu- ja tervaleppäluhtiin. Luhtarantojen lajistoon kuuluvat mm. järviruoko, järvikorte, korpikastikka, korpikaisla, luhtavilla, kurjenjalka, terttualpi, ranta-alpi, metsätähti, raate, vehka, rentukka, suoputki, mesiangervo, pullosara, jouhisara, metsäalvejuuri ja rantaviivassa kasvava suomyrtti Vesi- ja rantakasvillisuus Kuva 10. Luhtaista rantaa Lammistonojan suulla (Lahnajärvi). Selvitysalueen rannat ovat pääosin karuja moreeni-, kallio- ja suorantoja. Rantapuuston ja pensaston muodostavat koivu, tervaleppä, haapa, kuusi ja korpipaatsama. Karuilla järvillä vesikasvillisuutta on niukasti. Tyypillisin laji alueella ovat ulpukat. Poikkeuksena on umpeenkasvava Sarkanen, joka on kelluslehtisten kasvien (mm. ulpukka, uistinvita) valtaama.

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 13 (41) Kulttuuriympäristöt Rantakasvillisuudessa tyypillisiä ovat suomyrtti, pullosara sekä rämevarvuista juolukka ja suopursu. Suomyrtti muodostaa rantaan paikoin kapean vyöhykkeen. Kapealti rantaa reunustavana kaistaleen kasvaa myös pullosaraa, järvikortetta sekä järviruokoa. Muuta rantakasvillisuutta mm. rentukka, kurjenjalka, terttualpi, vehka, suoputki ja jouhisara. Alavilla rannoilla kasvaa korpipaatsamaa ja pajuja sekä korpikastikkaa, kurjenjalkaa, raatetta ja terttualpia. Suojaisissa lahdenpohjukoissa järviruoko muodostaa tiheämpiä kasvustoja. Kulttuurivaikutteiset alueet ovat pienipiirteisesti vaihtelevaa maatalousympäristöä tai haja-asutusta. Tällaisia alueita on Syväsmäen ja Monikkalan alueilla, jossa vuorottelevat pihapiirit ja niiden väliin jäävät pellot, laidunmaat, peltojen metsäsaarekkeet sekä lehtipuuvaltaiset nuoret metsät. Syväsmäellä luonteenomaisia ovat pihlajaa ja katajaa kasvavat kaistaleet peltojen reunoilla. Muualla selvitysalueella on pieniä maatiloja ja haja-asutusta. Peltokuvioiden läheisyydessä tyypillisiä ovat metsitettyjen peltojen koivikot. 3.5 Eläimistö Nisäkkäät Nisäkäslajisto on Etelä-Savon seudulle tyypillinen. Hirvikanta on vahva. Suurpedoista alueella liikkuvat ilves sekä satunnaisesti karhu. Pienpedoista tyypillisiä ovat kärppä, lumikko, supikoira, kettu ja minkki. Muita yleisiä lajeja ovat rusakko, metsäjänis ja orava. Majava kuuluu Pienilammen, Savilammen ja Iso-Niemistön eläimistöön. Pesät sijaitsevat ranta-alueilla. Iso-Niemistöllä pesä on järven eteläpäässä. Lisäksi majavasta tehtiin havaintoja Pitkälammelta, Korsumaanlammelta ja Lahnajärveltä. Harvinaisempaan nisäkäslajistoon kuuluu liito-orava, jonka elinalueita todettiin Kaihlasen ja Säiniönjärven rantametsistä. Saukko kuuluu Hintikanjoen eläimistöön. Kuva 11. Majavan pesä itäisen Savilammen laskupuron varressa.

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 14 (41) Linnusto Vesi- ja rantalinnusto Muut lajit Selvitysaluetta luonnehtivat pienet järvet ja lammet, ruskeat, lievästi rehevät vesistöt. Merkittävimpiä linnustokohteita ovat kalasääsken pesäpaikat, jotka eivät kuitenkaan sijaitse ranta-alueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Huomionarvoisia ovat laulujoutsenen pesäpaikat. Linnustohavainnot on jaettu kahteen ryhmään: vesi- ja rantalinnusto sekä muut lajit. Uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien pesimäpaikat ja esiintymispaikat on esitetty liitekartassa 1. Kuikka on karujen selkävesien tyypillisimpiä vesilintuja. Laji kuuluu Kieluvaisen ja Monikkalanlammen sekä todennäköisesti Pitkälammen ja Lahnajärven pesimälinnustoon. Laulujoutsen pesii rauhallisissa lahdissa ja pienissä saarissa. Laulujoutsen pesii ainakin Ahvenistonlammella ja Sarkasella. Pesimättömiä nuoria lintuja havaittiin Hirvijärvellä ja Säiniönjärvellä. Sorsalinnuista yleisimpiä ovat tavi, telkkä ja sinisorsa. Telkkä on maamme kolmanneksi yleisin vesilintu ja se viihtyy monenlaisilla järvillä. Laji kuuluu useimpien järvien ja pienten lampien pesimälinnustoon. Tavi on maamme yleisin vesilintu, joka pesii myös vaatimattomissa kosteikoissa. Lajista tehtiin havainto Jyhnälammella. Todellinen pesimäkanta on huomattavasti edellä mainittua suurempi. Sinisorsa on tavin ohella runsain maassamme pesivistä vesilinnuista. Lajin runsaus vaihtelee alueittain vallitsevien elinympäristöjen mukaan. Laji kuuluu selvitysalueella mm. Säkkilammen, Lahnajärven, Säiniönjärven ja Sarkasen pesimälinnustoon. Reheviä elinympäristöjä suosivista vesilinnuista selvitysalueella tavattiin haapana. Haapana esiintyy pesivänä koko Suomessa. Se suosii rehevämpiä elinympäristöjä kuin esimerkiksi sinisorsa ja tavi. Laji kuuluu Kieluvaisen pesimälinnustoon. Karujen vesistöjen ja etenkin selkävesien tukkakoskelo havaittiin Pienilammella. Selvitysalueen lokkilinnustoon kuuluvat kalalokki, naurulokki ja kalatiira. Kalalokki on karujen järvien peruslintu, joka pesii tyypillisesti yksittäispareina lähellä rantaviivaa olevalla kivellä. Laji kuuluu koko selvitysalueen pesimälinnustoon. Eniten pesintöjä havaittiin Kieluvaisella (7 p) ja Säiniönjärvellä (7 p). Naurulokki lähinnä ruokailee selvitysalueella, pesintöjä ei havaittu. Kalatiira pesii harvakseltaan koko selvitysalueella. Havaitut parit olivat yksittäisiä lukuun ottamatta Lahnajärvellä havaittua yli kahdenkymmenen yksilön ruokailevaa parvea. Rantasipi on karujen järvenrantojen tavallinen kahlaaja. Rantapensastoissa tyypillinen on pajusirkku. Sarkasen tiheissä ruovikoissa on ruokokerttusen reviirejä. Rantakivikoilla tyypillinen laji on västäräkki. Kahlaajista selvitysalueen linnustoon kuuluvat rantasipi, metsäviklo sekä kurki, joka pesii Sarkasen suorannoilla. Kuovi ja töyhtöhyyppä pesivät pääosin pelloilla. Metsälinnusto on kangasmetsille tavanomaista lajistoa. Linnustoon kuuluvat mm. peippo, pajulintu, kirjosieppo, harmaasieppo, räkättirastas, punakylki-

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 15 (41) Hyönteiset rastas, viherpeippo, laulurastas, talitiainen, sinitiainen, hömötiainen, punarinta, metsäkirvinen ja punatulkku. Muuta havaittua lajistoa mm. tiltaltti, kottarainen, pensastasku, käki, sepelkyyhky, käpytikka, varis, harakka ja närhi. Lintujen lajimäärä on suurin lehtipuuvaltaisissa rehevissä rantametsissä, ojanvarsilla ja rantapensaikoissa. Petolinnuista selvitysalueella havaittiin saalisteleva tuulihaukka Sorsalammen ympäristössä sekä nuolihaukkapari Sarkasen alueella. Nuolihaukka pesii usein rantojen ja saarien harvoissa männiköissä ja saalistelee järvenlahdilla, peltoaukeilla ja rannoilla. Hiirihaukka ja kalasääski pesii alueella, mutta pesät eivät sijaitse ranta-alueilla. Huomionarvoisia lajeja ovat palokärki, pohjantikka ja sirittäjä sekä metsäkanalinnuista metso, teeri ja pyy. Selvityksessä ei inventoitu hyönteislajeja. Hyönteisten kannalta olennaisimmat elinympäristöt ovat vanhat metsät, lehdot, lehtimetsät, suot ja niityt. Järvien suojaisat lahdet ja sisälammet ovat vesiympäristön hyönteisten (mm. sudenkorennot) merkittäviä lisääntymis- ja elinalueita. Tällaisia alueita on mm. Sarkasen rannoilla ja Saarilammen suorannoilla, jossa tavattiin isolampikorentoja. Ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmän (2010) mukaan Suurisuon Natura-alueen hyönteislajistoon kuuluvat harvinaiset muurainhopeatäplä ja rämevihersiipi Kalasto ja muut vesieläimet Kuva 12. Luhtaiset ruovikot ovat sudenkorentojen suosimia lisääntymis- ja elinalueita (Saarilampi). Alueella tavataan useimpia maamme sisävesissä esiintyvistä kalalajeista. Alueen kalastoon kuuluvat mm. ahven, kiiski, hauki, made, lahna, salakka ja särki 8. Luontaisesti lisääntyvien kalalajien lisäksi alueelle on istutettu mm. kuhaa (Hirvijärvi, Monikkalanlampi, Lahnajärvi), siikaa (Hirvijärvi, Pitkälampi, Pienlampi, Majavesi, Monikkalanlampi, Kaihlanen, Lauttalampi, Lahnajärvi), muikkua (Kaihlanen, Pitkäjärvi). Alueen vesistöissä esiintyy vaihtelevasti rapua. 8 Puulan kalastusalue 2008;

FCG Finnish Consulting Group Oy. Saarijärven kaupunki KOTINIEMEN ASEMAKAAVA-ALUE. Luonto- ja maisemaselvitys P13190

FCG Finnish Consulting Group Oy. Saarijärven kaupunki KOTINIEMEN ASEMAKAAVA-ALUE. Luonto- ja maisemaselvitys P13190 FCG Finnish Consulting Group Oy Saarijärven kaupunki KOTINIEMEN ASEMAKAAVA-ALUE Luonto- ja maisemaselvitys 29.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 29.9.2010 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206

HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206 Luhangan kunta HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206 11.1.2007 SUUNNITTELUKESKUS OY Luhangan kunta 1 11.1.2007 Luontoselvitys 488- C8206 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT

Lisätiedot

MADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

MADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Planeko Oy Jyväskylän kaupunki MADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Luontoselvitys 0121-D2885 1.11.2009 FCG Planeko Oy Luontoselvitys I 1.11.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

UPM KYMMENE OYJ JUANKOSKEN KAUPUNKI NUOTTINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTO- JA MAISEMASELVITYS. 2.1.2 Luonnonympäristö

UPM KYMMENE OYJ JUANKOSKEN KAUPUNKI NUOTTINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTO- JA MAISEMASELVITYS. 2.1.2 Luonnonympäristö UPM KYMMENE OYJ JUANKOSKEN KAUPUNKI NUOTTINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2.1.2 Luonnonympäristö Ranta-asemakaava-alueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynneillä 26.5.,

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Metsähallitus, Laatumaa SORSAKOSKEN SUONIEMI. Luonto- ja maisemaselvitys 3847-D2576

FCG Finnish Consulting Group Oy. Metsähallitus, Laatumaa SORSAKOSKEN SUONIEMI. Luonto- ja maisemaselvitys 3847-D2576 FCG Finnish Consulting Group Oy Metsähallitus, Laatumaa SORSAKOSKEN SUONIEMI Luonto- ja maisemaselvitys 18.12.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto ja maisemaselvitys I 18.12.2009 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Tuohimutkanrinteen luontoselvitys

Tuohimutkanrinteen luontoselvitys LIITE 8 Tuohimutkanrinteen luontoselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Tutkimusmenetelmät...3 2.1. Tausta- ja maastotyöt...3 2.2.

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

UPM Kymmene Metsä Oyj

UPM Kymmene Metsä Oyj FCG Finnish Consulting Group Oy UPM Kymmene Metsä Oyj JUUAN RANTA-ASEMAKAAVAT Luonto- ja maisemaselvitys 30.9.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 30.9.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio 1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3

Lisätiedot

KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden liitooravaselvitys

KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden liitooravaselvitys FCG Finnish Consulting Group Oy KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden liitooravaselvitys 30.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

RAJALAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

RAJALAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS LUONTO- JA MAISEMASELVITYS FCG Suunnittelukeskus Oy SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAJALAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 613-C8916 5.10.2007 FCG Suunnittelukeskus Oy I 5.10.2007 Rajalan teollisuusalueen ak muutos

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN JA SUOLAHDEN TAAJAMIEN LAAJENNUSALUEIDEN LUONTOSELVITYS 226-C7402

ÄÄNEKOSKEN JA SUOLAHDEN TAAJAMIEN LAAJENNUSALUEIDEN LUONTOSELVITYS 226-C7402 ÄÄNEKOSKEN JA SUOLAHDEN TAAJAMIEN LAAJENNUSALUEIDEN LUONTOSELVITYS 226-C7402 21.12.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 1 21.12.2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

ISOSUON TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS

ISOSUON TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki ISOSUON TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS Raportti 0141-D3960 28.4.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki I SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

LOHILAHTI-LOHIKOSKI OSAYLEISKAAVA

LOHILAHTI-LOHIKOSKI OSAYLEISKAAVA FCG Finnish Consulting Group Oy Sulkavan Palvelut Oy LOHILAHTI-LOHIKOSKI OSAYLEISKAAVA Luonto- ja maisemaselvitys 26.9.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 26.9.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

HIMOKSEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

HIMOKSEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI HIMOKSEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Luonto- ja liito-oravaselvitys 204-D1011 8.9.2008 FCG Planeko Oy Luonto- ja liito-oravaselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN PIENVESIEN RANTA-ASEMAKAAVA

KONTIOLAHDEN PIENVESIEN RANTA-ASEMAKAAVA FCG Planeko Oy UPMKYMMENE OYJ KONTIOLAHDEN PIENVESIEN RANTAASEMAKAAVA Luonto ja maisemaselvitys 1701D1158 10.2.2009 FCG Planeko Oy Luonto ja maisemaselvitys I UPMKymmene Oyj 10.2.2009 Kontiolahden pienvesien

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Teernijärvi (Nokia) rantakaava RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Lisätiedot

ERÄIDEN LUONTOKOHTEIDEN NYKYTILAN SELVITTÄMI- NEN

ERÄIDEN LUONTOKOHTEIDEN NYKYTILAN SELVITTÄMI- NEN FCG Finnish Consulting Group Oy Leppävirran kunta ERÄIDEN LUONTOKOHTEIDEN NYKYTILAN SELVITTÄMI- NEN P16796 31.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I YMP SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

POHJOISOSIEN OSAYLEISKAAVA JA RANTAYLEISKAAVA

POHJOISOSIEN OSAYLEISKAAVA JA RANTAYLEISKAAVA FCG Finnish Consulting Group Oy Vieremän kunta POHJOISOSIEN OSAYLEISKAAVA JA RANTAYLEISKAAVA Luonto- ja maisemaselvitys 14.4.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 14.4.2010

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

JAAMANKANKAAN ALUEEN IDEOINTI

JAAMANKANKAAN ALUEEN IDEOINTI FCG Finnish Consulting Group Oy UPM-Kymmene Oyj JAAMANKANKAAN ALUEEN IDEOINTI Luonto- ja maisemaselvitys 11.3.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 11.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

TUHANKOSKEN JA ILOKALLIONIEMEN RANTA- ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

TUHANKOSKEN JA ILOKALLIONIEMEN RANTA- ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Planeko Oy Hirvensalmen kunta TUHANKOSKEN JA ILOKALLIONIEMEN RANTA- ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, ehdotus 1701-C9805 9.9.2008 FCG Planeko Oy Kaavaselostus, ehdotus I 9.9.2008

Lisätiedot

Liite 4. Luonnonsuojelu

Liite 4. Luonnonsuojelu Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Liitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit

Liitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' 2 3 2.1 Yleistä 3 2.2 3 *+,"!-./01!(%##))"!"# 2.3 3 3 Kasvillisuus- ja 4 3.1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2"

Lisätiedot

VEKARAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA

VEKARAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA FCG Finnish Consulting Group Oy SULKAVAN KUNTA VEKARAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA Kaavaselostus, ehdotus RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE SULKAVAN KUNNAN LINKOLAN KYLÄN TI- LAA 1:48 (OSA), IITLAHDEN KYLÄN TILAA 2:15

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Retinranta Nallikarissa

Retinranta Nallikarissa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,

Lisätiedot

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon Luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit, luontopolut Halimasjärven luonnonsuojelualue 2 Tampereen kaupungin ympäristövalvonta 2006 Halimasjärven

Lisätiedot

Lintulampi Lintulassa

Lintulampi Lintulassa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Lintulampi Lintulassa Sijainti: Lintulammet sijaitsevat Höyhtyän ja Lintulan välissä, reilut 2 km keskustasta kaakkoon päin. Lintulammen luontopiste sijaitsee Lintulammen

Lisätiedot

Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen

Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys Tapio Rintanen 2012 Maastotyöt Kohdealueen ja lähiympäristön liito-oravatilanne selvitettiin 27.4.2012, linnusto 13.5.2012, kasvillisuus ja lepakkotilanne

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 12.8.2004. Sisällysluettelo

17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 12.8.2004. Sisällysluettelo 1 17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA 12.8.2004 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 SUUNNITTELUALUE... 2 2.1 Kallio- ja maaperä... 2 2.2 Vesistöt... 2 2.2.1 Pintavedet... 3 2.2.2

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

TAAJAMAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS

TAAJAMAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Sulkavan Palvelut Oy TAAJAMAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS Liito-oravaselvitys 20.9.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Liito-oravaselvitys I 20.9.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA

VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA FCG Finnish Consulting Group Oy Nilsiän kaupunki LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA Selostus 523-P10310 21.2.2012 FCG Finnish Consultig Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT

Lisätiedot

PENGERJOEN RANTAYLEISKAAVA LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 510-C6235

PENGERJOEN RANTAYLEISKAAVA LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 510-C6235 Multian kunta PENGERJOEN RANTAYLEISKAAVA LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 510-C6235 25.1.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Multian kunta 1 25.1.2006 SISÄLLYSLUETTELO LIITTEET... 2 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3

Lisätiedot

Mäntymäen luontoselvitys Laihia

Mäntymäen luontoselvitys Laihia Mäntymäen luontoselvitys Laihia 2.9.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto.. 3 2 Liito-orava 3 2.1 Yleistä liito-oravasta. 3 2.2 Liito-oravaselvityksen

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA LUMIALAN JAKOKUNNAN RAN- TA-ASEMAKAAVAN LUON- TOSELVITYS

ASIKKALAN KUNTA LUMIALAN JAKOKUNNAN RAN- TA-ASEMAKAAVAN LUON- TOSELVITYS Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 2962015 Viite 1510019143 ASIKKALAN KUNTA LUMIALAN JAKOKUNNAN RAN- TA-ASEMAKAAVAN LUON- TOSELVITYS ASIKKALAN KUNTA Päivämäärä 2962015

Lisätiedot

ISOSUON-VENGAN LISÄALUEEN LUONTOSELVITYS

ISOSUON-VENGAN LISÄALUEEN LUONTOSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki ISOSUON-VENGAN LISÄALUEEN LUONTOSELVITYS Luontoselvitys 30.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Luontoselvitys I 30.9.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

AURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE

AURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 9.10.2014 Työnumero 1510012239 AURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE LUONTOSELVITYKSET 2012-2014 MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE Päivämäärä 9.10.2014 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

Niemenharjun alueen luontoselvitys

Niemenharjun alueen luontoselvitys LIITE 2b SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PIHTIPUTAAAN KUNTA alueen FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (13) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät... 2 4 Tulokset... 2 4.1

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot

Lisätiedot

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue

Lisätiedot

PUKARAJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA

PUKARAJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA Luonto ja maisemaselvitys 24.2.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto ja maisemaselvitys I 24.2.2010 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVA

LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVA FCG Finnish Consulting Group Oy Hirvensalmen kunta LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVA Liito-oravaselvitys 24.6.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Liito-oravaselvitys I 24.6.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

SAVITAIPALE. Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava. ympäristöarviointi. Jouko Sipari

SAVITAIPALE. Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava. ympäristöarviointi. Jouko Sipari SAVITAIPALE Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. SUUNNITTELUALUEEN... 3 4. INVENTOINNIN TULOKSET

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA SAITAN ASEMAKAAVAMUUTOS- ALUEEN LUONTOSELVITYS

ASIKKALAN KUNTA SAITAN ASEMAKAAVAMUUTOS- ALUEEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 28.8.2014 Viite 1510012658 ASIKKALAN KUNTA SAITAN ASEMAKAAVAMUUTOS- ALUEEN LUONTOSELVITYS ASIKKALAN KUNTA SAITAN ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot