FCG Finnish Consulting Group Oy. Hirvensalmen kunta ITÄOSAN RANTAOSAYLEISKAAVA. Luonto- ja maisemaselvitys -P11246

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FCG Finnish Consulting Group Oy. Hirvensalmen kunta ITÄOSAN RANTAOSAYLEISKAAVA. Luonto- ja maisemaselvitys -P11246"

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Hirvensalmen kunta ITÄOSAN RANTAOSAYLEISKAAVA Luonto- ja maisemaselvitys

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO MENETELMÄT JA KÄYTETYT TIEDONLÄHTEET Arvokohdeinventointi sekä kasvillisuuden ja eläimistön selvittäminen Epävarmuudet Lähtöaineisto Kohteiden arvottaminen Lajien uhanalaisuus Luontotyyppien uhanalaisuus Rantaluokitus Maankäyttösuositusmerkinnät NYKYTILA Kallio- ja maaperä Maisema Vesiluonto Pohjavedet Pintavedet Kasvillisuus Metsät Suot Vesi- ja rantakasvillisuus Kulttuuriympäristöt Eläimistö Nisäkkäät Linnusto Hyönteiset Kalasto ja muut vesieläimet LUONTO- JA LINTUDIREKTIIVILAJIT SEKÄ UHANALAISET JA HARVINAISET LAJIT Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Lintudirektiivilajit Valtakunnallisesti uhanalaiset lajit Valtakunnallisesti silmälläpidettävät lajit (NT) Alueellisesti uhanalaiset lajit (RT) Suomen erityisvastuulajit (EVA) LUONNONSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT ALUEET Natura-alueet, suojeluohjelmakohteet ja luonnonsuojelualueet Metsä- ja vesilakikohteet sekä muut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet MAISEMANSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT ALUEET Luonnonmaisema Kulttuurimaisema SUOSITUKSET...38 LÄHTEET...40

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys II LIITTEET Liite 1 Liite 2 Arvokkaat luonto- ja maisemakohteet sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Rantaluokitus ja suositukset

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 1 (41) HIRVENSALMEN KUNTA ITÄOSAN RANTAOSAYLEISKAAVA 1 JOHDANTO Tämä työ on Hirvensalmen kunnan itäosan rantayleiskaavoitusta palveleva luonto- ja maisemaselvitys. Työ on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle asettamien sisältövaatimusten mukaisella tarkkuudella (MRL 39 ). Lähtökohtana on, että maankäytön suunnittelussa voidaan huomioida luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet, kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaat alueet sekä alueen maisemalliset erityispiirteet. Selvitys palvelee alueen maankäytön suunnittelua, ja sitä voidaan käyttää hyväksi kaavan ympäristövaikutustarkastelussa. Selvitysalue sijaitsee Hirvensalmen kunnan itäosien alueella (kuva 1). Luonto- ja maisemaselvityksen teki biologi FM Minna Eskelinen FCG Finnish Consulting Group Oy:n Kuopion toimistosta. Kuva 1. Hirvensalmen itäosan rantaosayleiskaava-alue (sininen viiva).

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 2 (41) 2 MENETELMÄT JA KÄYTETYT TIEDONLÄHTEET 2.1 Arvokohdeinventointi sekä kasvillisuuden ja eläimistön selvittäminen 2.2 Epävarmuudet Luonnonympäristön nykytila selvitettiin karttamateriaalin, kirjallisuuden ja maastokäynnin perusteella. Maastotyöt tehtiin ja Työssä selvitettiin kasvillisuuden ja maiseman yleiskuva sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet. Maastokäynnin jälkeen selvitys työstettiin kartoille ja raportiksi. Työ perustuu yleispiirteiseen arvokkaiden luontokohteiden inventointiin, jossa selvitetään mm. luonnonsuojelulain (LSL 29 ), metsälain (MetsäL 10 ) ja vesilain (VL 1 luku 15 ja 17a ) suojeltujen luontotyyppien esiintyminen alueella. Maastossa tarkemmin tutkittavien kohteiden, mahdollisten arvokohteiden, esivalinta tehtiin kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella. Arvokkailta luontokohteilta ja eri luontotyypeiltä kerättiin tietoa mm. puustosta ja lajistosta. Lisäksi arvioitiin arvokohteiden luonnontilaisuutta. Inventointi kohdistettiin putkilokasvilajistoon ja vesilinnustoon. Muun lajiston osalta tiedot pohjautuvat olemassa olevaan aineistoon sekä maastokäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Kasvillisuustyypit määritettiin Toivosen ja Leivon (1997) 1 laatiman luokituksen mukaan. Rantayleiskaava-alueella inventointi kohdistettiin rantavyöhykkeeseen. Isommilla järvillä (Hirvijärvi, Kieluvainen, Pitkälampi, Pienilampi, Lahnajärvi, Kaihlanen ja Säiniönjärvi) maastossa liikuttiin veneellä rannan tuntumassa ja välillä rantautuen. Pienemmät järvet ja lammet tutkittiin kävellen. Alle hehtaarin kokoiset lammet jätettiin inventoinnin ulkopuolelle. Linnustoselvityksen tarkoituksena on kartoittaa kaava-alueen linnustollisesti tärkeimmät alueet (rantayleiskaava-alueella vesilinnusto), uhanalaiset ja harvinaiset pesimälinnut sekä muodostaa yleiskuva alueen pesimälinnustosta. Hirvijärvellä, Kieluvaisella, Pitkälammella, Pienilammella, Lahnajärvellä, Kaihlasella ja Säiniönjärvellä liikuttiin veneellä. Kartoitusmenetelmänä oli kiertolaskentamenetelmä. Pienemmät lammet kartoitettiin pistelaskentamenetelmällä. Selvitysalueen sijainti ilmenee kuvasta (kuva 1) sekä liitekartoista. Luonnonja maisemansuojelullisesti arvokkaat kohteet sekä uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintyminen on esitetty liitekartassa 1. Liitekartasta 2 ilmenevät rantayleiskaava-alueen rantaluokitus ja rantojen rakennettavuus. Työ ei sisällä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien, kuten liito-oravan, esiintymisselvityksiä. Liito-oravalle soveliaat metsät tarkastettiin ja merkittiin muistiin. Lajista tehtiin useita havaintoja, mutta tältä osin selvitystä ei voida pitää kattava. 2.3 Lähtöaineisto Työn kannalta keskeisimmät lähteet olivat: - HERTTA ympäristötietojärjestelmä ( Uhanalaiset lajit. Ympäristöhallinnon Eliölajit tietojärjestelmä (Suomen ympäristökeskus). - Kalasääsken ja muiden isojen petolintujen pesäpaikkatiedot. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Eläinmuseo, Rengastustoimisto Hirvensalmen luonto ja arvokkaat luontokohteet (Tikkanen 1994). 1 Toivonen & Leivo 1997

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 3 (41) - Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Etelä- Savossa ja Päijät-Hämeen itäosassa (Husa & Teeriaho 2007). - Etelä-Savon perinnemaisemat (Hänninen-Valjakka 1998). 2.4 Kohteiden arvottaminen Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat kohteet arvotetaan luonto- ja maisema-arvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Alueen arvoa nostaa sen toimiminen eläimistön lisääntymis- tai ravinnonhankinta-alueena. Mitä harvinaisemmasta ja uhanalaisemmasta lajista on kyse sitä arvokkaampi alue on. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioidaan metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen: a) kansainvälisesti arvokkaat kohteet, b) kansallisesti arvokkaat kohteet, c) maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, d) paikallisesti arvokkaat kohteet sekä e) muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Vesilain luontotyypit arvotetaan tapauskohtaisesti. Kansainvälisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaat kohteet. Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA -alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LSL 29 ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet. Paikallisesti arvokkaat kohteet. Paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleisja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet. Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 4 (41) 2.5 Lajien uhanalaisuus 2.6 Luontotyyppien uhanalaisuus 2.7 Rantaluokitus Tiedot alueen uhanalaisista kasvi- ja eläinlajeista on saatu ympäristöhallinnon uhanalaiset eliölajit tietojärjestelmästä 2. Kalasääskeä koskevat tiedot on saatu Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimistosta 3. Maastoinventoinnin yhteydessä tehtiin myös havaintoja uhanalaisista lajeista. Uhanalaisuusluokitus pohjautuu uusimpaan uhanalaisten lajien seurantatyöryhmän esitykseen 4, joka on laadittu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti. Tässä mietinnössä määriteltiin kaikille uhanalaisille lajeille uhanalaisuusluokan lisäksi elinympäristötyyppi ja uhkatekijät. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Alueellisesti uhanalaiset lajien osalta uhanalaisuusluokituksen aluejakona käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä osa-alueineen. Lajit jaetaan kahteen luokkaan: alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT). Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus pohjautuu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointiin 5. Arviointi auttaa kohdentamaan suojelua, hoitoa, ennallistamista, tutkimusta ja seurantaa tarkoituksenmukaisesti. Uhanalaisuuden arvioinnissa Suomi on jaettu kahteen osa-alueeseen. Pohjois-Suomi vastaa pohjoisboreaalista metsäkasvillisuusvyöhykettä ja Etelä-Suomi hemi-, etelä- ja keskiboreaalista vyöhykettä. Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa käytetyt uhanalaisuusluokat vastaavat pääpiirteissään lajien uhanalaisuustarkastelussa käytettyjä luokkia. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) luontotyypit. Luontotyypin esiintymiin tai sen keskeisimpiin laadullisiin piirteisiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka, erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa tai suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä tarkastelualueelta. Uhanalaisten luontotyyppien esiintymiä voi uhata pelkästään laadullinen heikkeneminen. Luontotyyppi on silmälläpidettävä (NT), jos sen esiintymät ovat taantuneet tai se on harvinainen. Säilyvän (LC) luontotyypin esiintymiin ei kohdistu merkittävää häviämisen uhkaa keskipitkällä aikavälillä. Luontotyyppi kuuluu luokkaan hävinnyt (RE), jos sen kaikki esiintymät ovat hävinneet tarkastelualueelta. Ranta-alueet luokitettiin kolmeen maisemaekologiseen rantaluokkaan, jotka perustuvat ranta-alueiden maisemaekologiseen kapasiteettiin. Tähän vaikuttavat mm. rannan kallioisuus, rantavyöhykkeen jyrkkyys, rannan soistuneisuus, ranta-puuston harvuus ja kalliokasvillisuuden heikko kulutuskestävyys. Edellä mainitut tekijät alentavat maiseman kapasiteettia. Myös edustava ranta-, metsä-, suo- ja vesikasvillisuus sekä uhanalaisten lajien esiintyminen vaikuttavat maisema-kapasiteettia alentavasti. Rantaluokituksen perusteella laaditaan suositus mitoitusvyöhykkeistä ja mitoituksesta. 2 Ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmä Luonnontieteellinen keskusmuseo, Eläinmuseo. Rengastustoimisto Rassi ym Raunio ym. 2008a, 2008b

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 5 (41) Rantaluokitus on seuraava: 2.8 Maankäyttösuositusmerkinnät 1) Rakentamista ei suositeta (liitekartassa rakentamiseen huonosti soveltuvat alueet). Näillä rannoilla on huomattavia ekologisia tai maisemallisia arvoja. Maisemakapasiteetti on erittäin heikko tai heikko. Rakentamisen seurauksena alueiden luonne muuttuisi merkittävästi. Ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Ryhmään kuuluvat luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittävät kohteet, kuten rantaluhdat, puronotkelmat, laajat avokalliot, kalliojyrkänteet ja lehdot. 2) Alueet, joilla rakentamis- ja muut toimenpiteet ovat mahdollisia tietyin rajoituksin (liitekartassa kestää lievää rakentamista). Tähän kuuluvat rannat, joilla on ympäristöllisiä tai maisemallisia erityispiirteitä. Erityispiirteitä ovat esimerkiksi soinen ranta, kallioisuus ja harva mäntypuusto. Ympäristövaikutukset voivat olla merkittäviä. Maisemakapasiteetti on jokseenkin heikko tai kohtalainen. 3) Erilaiseen maankäyttöön luonnon kannalta hyvin soveltuvat alueet (liitekartassa soveltuu hyvin rantarakentamiseen). Ympäristöltään nämä rannat ovat tavanomaista rantaa. Ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Maisemakapasiteetti on hyvä tai kohtalainen. Soveltuvat parhaiten rantarakentamiseen ja muuhun maankäyttöön. Tässä työssä on käytetty seuraavia maankäyttösuositusmerkintöjä: MY = Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla erityisiä ympäristöarvoja SL = Luonnonsuojelualue s-1 = Liito-oravan elinalue. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :ssä kielletty nat = Natura kohde luo = Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue pm = Arvokas perinnemaisema ma = Arvokas kulttuurimaisema ja -ympäristö 3 NYKYTILA 3.1 Kallio- ja maaperä Selvitysalueen kallioperä on keskeisiltä osiltaan granodioriittia ja kvartsidioriittia. Pohjois- ja kaakkoisosassa esiintyy graniittijuonia migmaattisessa gneississä. Kaihlasen ympäristössä on graniittia. Maaperä on valtaosin pohjamoreenia. Ryökäsveden itärantaa kulkee katkonainen, kapea, pitkittäinen harjujakso, joka on selvästi näkyvissä Hintikanjoen alueella. Harjujaksoon liittyen suhteellisen pienialaisia hiekka- ja soraesiintymiä on mm. Kieluvaisen kaakkoispuolella sekä Kaihlasen ja Lahnajärven välisellä Jyhnäkankaalla, jossa on maa-ainesottoalueita. Kalliopaljastumia on hyvin vähän, ja pääosin ne ovat pienialaisia kallion lakialueita. Suot ovat turvemaata. Jääkautta seuranneiden Itämeren kehitysvaiheiden jälkeen selvitysalue on ollut veden alla korkeimpia mäkiä lukuun ottamatta. Itämeren ylin ranta on Yoldia- ja Ancylusvaiheissa ollut tasolla, joka nykyisin on 120 metriä mpy. Puulavesi ja Ryökäsvesi kuroutuivat Ancylusjärvestä jo yli 9000 vuotta sitten.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 6 (41) 3.2 Maisema Selvitysalue kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun. Alue on rakenteeltaan seudulle tyypillistä ruhjelaaksojen muovaamaa jyrkkäpiirteistä, suuntautunutta kalliomäkimaisemaa. Pinnanmuodot ovat pienipiirteissään vaihtelevia ja maaston suhteelliset korkeuserot ovat paikoin suuret. Topografialtaan korkeinta seutua Kuppilanvuoret sekä Himomäki-Juuriaismäki alue Lahnajärvestä pohjoiseen, Komerovuori Pitkälammen itäpuolella sekä Mökönkangas Hirvijärvestä pohjoiseen. Pohjoiseteläsuuntaiset moreeniselänteet kohoavat ympäristöään selvästi korkeammalle. Osin mäkimaastoa luonnehtivat loivarinteiset, matalahkot moreeniselänteet. Maisemat ovat vesien sekä pinnanmuodoiltaan vaihtelevien, kumpareisten metsämaiden ja alavien alueiden soiden muodostamaa mosaiikkia. Metsät ovat mäntyvaltaiset ja nuorten metsien osuus on huomattava. Kuusivaltaisia metsiä on eniten lahdenpohjukoissa ja mäkien välisissä painanteissa. Rantasuot ovat rämeitä tai luhtarantoja. Tyypillisiä ovat myös karut nevareunukset. Selvitysalueen järvet ovat suhteellisen pieniä. Pinta-alaltaan suurimpia ovat Hirvijärvi, Pitkälampi, Pienilampi, Kieluvainen, Lahnajärvi, Kaihlanen ja Säiniönjärvi. Pienten järvien ja lampien maisemassa rantaviivan muoto, rantojen maastonmuodot ja topografia ovat pienipiirteisesti vaihtelevaa. Lampien rantamaisemaa luonnehtii pieni ja siksi myös muutoksille herkkä mittakaava sekä tyypillisesti melko suora ranta. Vastaranta erottuu selvästi. Kuva 2. Rantametsät ovat mäntyvaltaiset (Hirvijärvi). Maisemaan vaihtelua tuovat pienten lahtien ja niemien vuorottelu, rantakalliot ja kalliojyrkänteet (mm. Pitkälampi, Hirvijärvi) sekä pienet saaret. Puronvarsimetsillä ja pienten lampien vesimaisemilla on paikallista maisemallista arvoa. Peltomaisemat ovat hajallaan ja suhteellisen pienialaisia. Vesimaisemaan avautuvia viljelymaisemia on vähän. Merkittävimmät kulttuurimaisemat sijaitsevat Syväsmäen ja Monikkalan alueella, joissa laajimmat peltoalueet ja asutus sijaitsevat korkeammilla mäkimailla.

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 7 (41) Kuva 3. Pienillä suolammilla on maisemallista arvoa (Kuutinlampi). Maisemallisia häiriötekijöitä ovat maa-ainestenottoalueet, päätiet lähiympäristöineen, voimajohdot sekä rautatie, joka sivuaa Säiniönjärveä lännessä näkyen vesimaisemaan. Pohjoisessa selvitysalue rajautuu Hirvensalmentiehen ja etelässä valtatie 5 halkoo selvitysaluetta. Tie näkyy lyhyelti Kaihlasen ja Iso- Niemistön vesimaisemaan. Meluvaikutus ulottuu kauas järvelle. Maaainestenottoalueita on Kaihlasen ja Lahnajärven välisellä Jyhnäkankaalla. Kuva 4. Säiniönjärven länsirantaa sivuaa rautatie. 3.3 Vesiluonto Vesistöjä, vesistöalueita ja pohjavesialueita koskevia tietoja on saatu pääosin Etelä-Savon ympäristökeskuksen kotisivuilta sekä ympäristöhallinnon Herttaympäristötietojärjestelmästä Hertta-ympäristötietojärjestelmä 2011;

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 8 (41) Pohjavedet Selvitysalueella on kolme luokiteltua pohjavesialuetta. Kartalla kuvattuun pohjavesialueeseen sisältyvät pohjaveden varsinainen muodostumisalue sekä sitä ympäröivä suojavyöhyke. Tikanmäen pohjavesialue ( ) on vedenhankintaa varten tärkeä (luokka 1) pohjavesialue, jonka kokonaispinta-ala on 0,51 km 2, muodostumisalueen pinta-ala 0,21 km 2 ja antoisuus 130 m 3 /d. Pohjavesialue sijaitsee Kaihlasen länsipuolella rajoittuen Hintikanjokeen (kuvassa keskellä). Sen eteläpuolelle sijoittuu Pajamäen pohjavesialue ( ), joka kuuluu luokkaan muu pohjavesialue (luokka 3). Kokonaispinta-ala on 0,63 km 2, muodostumisalueen pinta-ala 0,33 km 2 ja antoisuus 250 m 3 /d. Iso Lautharjun ( , luokka 3) kokonaispinta-ala on 0,77 km 2, muodostumisalueen pinta-ala 0,4 km 2 ja antoisuus 300 m 3 /d Pintavedet Kuva 5. Selvitysalueen pohjavesialueet (sininen viiva) pohjoisesta etelään ovat Iso Lautharju, Tikanmäki ja Pajavuori. Selvitysalue kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen (14) ja Mäntyharjun reittiin (14.9). Lähes koko selvitysalue kuuluu Puulaveden alueen (14.92) Liekuneen- Ryökäsveden alueeseen (14.922). Säiniönjärvi selvitysalueen itäosassa kuuluu Pyhäveden valuma-alueen (14.97) Ala-Kuomion valuma-alueeseen (14.977).

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 9 (41) Ahvenistonlampi Annisenlampi Hankalampi Haukilampi Heilampi Heralampi Hirvijärvi Huotarlampi Iso-Niemistö Iulampi Jyhnälampi Kaakkolampi Kaihlanen Kieluvainen Korsumaanlampi Kuutinlampi Lahnajärvi Lauttalampi Majavesi Monikkalanlampi Niemislampi Pienilampi Pieni-Niemistö Pieni-Sarkanen Pitkälampi N Pitkälampi S Purulampi Pyöriäinen Saarilampi Sammakkolampi Sarkanen Saunalampi Savilammit Sikopuru Sorsalampi Säiniönjärvi Säkkilampi Vehkolampi N Vehkolampi S Taulukko 2. Selvitysalueen järviä ja lampia 7. Järvi /lampi Pintaala (ha) 8,0 1,5 4,8 1,6 7,6 0,6 55,0 1,4 8,0 1,7 1,2 2,9 46,4 42,2 4,5 0,5 86,9 8,5 14,4 16,2 2,7 34,5 1,7 1,4 3,3 49,4 8,5 2,7 3,5 0,7 7,7 0,7 7,5 0,7 6,6 69,0 14,0 3,0 4,5 Karu Ruskeavetinen, lievästi rehevä Ruskeavetinen, lievästi rehevä Ruskeavetinen, lievästi rehevä Ruskeavetinen Kirkasvetinen, lievästi rehevä Erittäin kirkasvetinen, karu Ruskeavetinen Karu, ruskeavetinen Ruskeavetinen, lievästi rehevä 7 Hertta-ympäristötietojärjestelmä

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 10 (41) 3.4 Kasvillisuus Selvitysalue sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi- Suomen kasvimaantieteellisellä alueella (2 b) Metsät Rantayleiskaava-alueen luonnonympäristö on metsien ja soiden vallitsemaa seutua. Tyypillisiä ovat keskinkertaiset ja karut metsämaat. Valtapuuna on mänty. Rantametsissä luonteenomaisia ovat myös mäntyä ja koivua kasvavat valoisat sekametsät. Nuorten metsien osuus on huomattava. Alueella vallitsevat puolukkatyypin (VT) kuivahkot mäntykankaat sekä mustikkatyypin (MT) tuoreet mänty- sekä kuusikankaat. Karuimmilla ja kallioisilla kohdin on lisäksi kanervatyypin (CT) kuivia kankaita ja jäkälätyypin (ClT) karukkokangasta. Lehtipuumetsiä, koivikoita, on lähinnä asutuksen läheisyydessä sekä järvien ja jokien rannoilla. Peltoja reunustavat usein metsitettyjen peltojen koivikot. Kuva 6. Kuivahkot ja tuoreet mäntykankaat ovat selvitysalueella tyypillisiä (Majavesi). Kuva 7. Kallioilla on jäkälätyypin karukkokankaita (Säkkilampi eteläranta).

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 11 (41) Rehevämpiä metsätyyppejä, lehtoja ja lehtomaisia kankaita on vähän. Lehtoja esiintyy tyypillisimmin purojen, perattujen purojen ja ojien varsilla, tihkupinnoilla sekä jyrkkien rinteiden juurella. Käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaisia kankaita on tyypillisimmin rinteiden välisissä painanteissa, ojien ja purojen varsilla, kallioiden alusmetsissä sekä lehtojen reunamilla. Kenttäkerrokseen kuuluvat nimilajien lisäksi mm. oravanmarja, metsäalvejuuri, Kuva 8. Perattuja puroja reunustavat saniaistyypin kosteat lehtipuulehdot (Pienilampi) Kuva 9. Käenkaali-mesiangervotyypin kosteaa suurruoholehtoa Lahnajärvellä. Lehdot ovat pääosin pienialaisia, yleensä lehtipuuvaltaisia sekametsiä, joissa puuston muodostavat koivu, kuusi, tervaleppä, harmaaleppä, haapa ja tuomi. Pääosin lehdot ovat saniaistyypin (FT) kosteita lehtoja, jotka ovat soreahiirenporrasvaltaisia. Ravinteisemmilla kohdin esiintyy käenkaali-mesiangervotyypin (OFiT) kosteita suurruoholehtoja. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat mesiangervo, ojakellukka, suokeltto, ranta-alpi, huopaohdake, nokkonen, rönsyleinikki, käenkaali, karhunputki, vadelma, metsämansikka, metsäimarre, korpi-imarre, metsäalvejuuri, nurmilauha ja metsäkorte. Käenkaali-oravan-

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 12 (41) Suot marjatyypin (OMaT) tuoreita lehtoja on lähinnä pienialaisina lehtolaikkuina. Vaateliaampaa lehtolajistoa selvitysalueella edustavat mm. sudenmarja, velholehti, lehtopähkämö, näsiä sekä pensaskerroksen lehtokuusama ja punaherukka. Edustavin lehtokohde on Lahnajärven tervaleppälehto (kohde 16). Selvitysalueen suot ovat suhteellisen pienialaisia, mäkien välisiin painanteisiin syntyneitä rämealueita. Laajempia suokokonaisuuksia on selvitysalueen eteläosassa. Suot ovat pääosin karuja ja suuri osa on ojitettuja rämeitä ja nevoja. Vallitsevana suotyyppinä ovat isovarpurämeet. Paikoin esiintyy lyhtykorsija tupasvillarämettä sekä pullosaravaltaista sararämettä. Isovarpurämeet ovat suopursuvaltaisia, yleisiä lajeja ovat lisäksi vaivero, juolukka, kanerva, puolukka, isokarpalo, suokukka, lakka ja tupasvilla. Rantarämeet ovat usein luhtaisia. Rantanevat ovat pääosin jouhisaravaltaista saranevaa. Muuta lajistoa mm. pullosara, isokarpalo, suokukka, vaivero, raate, kurjenjalka, tupasvilla, luhtavilla ja järviruoko. Nevoja reunustavat isovarpurämeet. Pienialaisina soistumina esiintyy mm. mustikkakorpea sekä puroja reunustavaa ruohomustikkakorpea. Alavilla ranta-alueilla esiintyy myös rantaluhtia, jotka vaihtelevat puuttomista ruoho- ja saraluhdista sekä ruokoluhdista paju-, koivu- ja tervaleppäluhtiin. Luhtarantojen lajistoon kuuluvat mm. järviruoko, järvikorte, korpikastikka, korpikaisla, luhtavilla, kurjenjalka, terttualpi, ranta-alpi, metsätähti, raate, vehka, rentukka, suoputki, mesiangervo, pullosara, jouhisara, metsäalvejuuri ja rantaviivassa kasvava suomyrtti Vesi- ja rantakasvillisuus Kuva 10. Luhtaista rantaa Lammistonojan suulla (Lahnajärvi). Selvitysalueen rannat ovat pääosin karuja moreeni-, kallio- ja suorantoja. Rantapuuston ja pensaston muodostavat koivu, tervaleppä, haapa, kuusi ja korpipaatsama. Karuilla järvillä vesikasvillisuutta on niukasti. Tyypillisin laji alueella ovat ulpukat. Poikkeuksena on umpeenkasvava Sarkanen, joka on kelluslehtisten kasvien (mm. ulpukka, uistinvita) valtaama.

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 13 (41) Kulttuuriympäristöt Rantakasvillisuudessa tyypillisiä ovat suomyrtti, pullosara sekä rämevarvuista juolukka ja suopursu. Suomyrtti muodostaa rantaan paikoin kapean vyöhykkeen. Kapealti rantaa reunustavana kaistaleen kasvaa myös pullosaraa, järvikortetta sekä järviruokoa. Muuta rantakasvillisuutta mm. rentukka, kurjenjalka, terttualpi, vehka, suoputki ja jouhisara. Alavilla rannoilla kasvaa korpipaatsamaa ja pajuja sekä korpikastikkaa, kurjenjalkaa, raatetta ja terttualpia. Suojaisissa lahdenpohjukoissa järviruoko muodostaa tiheämpiä kasvustoja. Kulttuurivaikutteiset alueet ovat pienipiirteisesti vaihtelevaa maatalousympäristöä tai haja-asutusta. Tällaisia alueita on Syväsmäen ja Monikkalan alueilla, jossa vuorottelevat pihapiirit ja niiden väliin jäävät pellot, laidunmaat, peltojen metsäsaarekkeet sekä lehtipuuvaltaiset nuoret metsät. Syväsmäellä luonteenomaisia ovat pihlajaa ja katajaa kasvavat kaistaleet peltojen reunoilla. Muualla selvitysalueella on pieniä maatiloja ja haja-asutusta. Peltokuvioiden läheisyydessä tyypillisiä ovat metsitettyjen peltojen koivikot. 3.5 Eläimistö Nisäkkäät Nisäkäslajisto on Etelä-Savon seudulle tyypillinen. Hirvikanta on vahva. Suurpedoista alueella liikkuvat ilves sekä satunnaisesti karhu. Pienpedoista tyypillisiä ovat kärppä, lumikko, supikoira, kettu ja minkki. Muita yleisiä lajeja ovat rusakko, metsäjänis ja orava. Majava kuuluu Pienilammen, Savilammen ja Iso-Niemistön eläimistöön. Pesät sijaitsevat ranta-alueilla. Iso-Niemistöllä pesä on järven eteläpäässä. Lisäksi majavasta tehtiin havaintoja Pitkälammelta, Korsumaanlammelta ja Lahnajärveltä. Harvinaisempaan nisäkäslajistoon kuuluu liito-orava, jonka elinalueita todettiin Kaihlasen ja Säiniönjärven rantametsistä. Saukko kuuluu Hintikanjoen eläimistöön. Kuva 11. Majavan pesä itäisen Savilammen laskupuron varressa.

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 14 (41) Linnusto Vesi- ja rantalinnusto Muut lajit Selvitysaluetta luonnehtivat pienet järvet ja lammet, ruskeat, lievästi rehevät vesistöt. Merkittävimpiä linnustokohteita ovat kalasääsken pesäpaikat, jotka eivät kuitenkaan sijaitse ranta-alueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Huomionarvoisia ovat laulujoutsenen pesäpaikat. Linnustohavainnot on jaettu kahteen ryhmään: vesi- ja rantalinnusto sekä muut lajit. Uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien pesimäpaikat ja esiintymispaikat on esitetty liitekartassa 1. Kuikka on karujen selkävesien tyypillisimpiä vesilintuja. Laji kuuluu Kieluvaisen ja Monikkalanlammen sekä todennäköisesti Pitkälammen ja Lahnajärven pesimälinnustoon. Laulujoutsen pesii rauhallisissa lahdissa ja pienissä saarissa. Laulujoutsen pesii ainakin Ahvenistonlammella ja Sarkasella. Pesimättömiä nuoria lintuja havaittiin Hirvijärvellä ja Säiniönjärvellä. Sorsalinnuista yleisimpiä ovat tavi, telkkä ja sinisorsa. Telkkä on maamme kolmanneksi yleisin vesilintu ja se viihtyy monenlaisilla järvillä. Laji kuuluu useimpien järvien ja pienten lampien pesimälinnustoon. Tavi on maamme yleisin vesilintu, joka pesii myös vaatimattomissa kosteikoissa. Lajista tehtiin havainto Jyhnälammella. Todellinen pesimäkanta on huomattavasti edellä mainittua suurempi. Sinisorsa on tavin ohella runsain maassamme pesivistä vesilinnuista. Lajin runsaus vaihtelee alueittain vallitsevien elinympäristöjen mukaan. Laji kuuluu selvitysalueella mm. Säkkilammen, Lahnajärven, Säiniönjärven ja Sarkasen pesimälinnustoon. Reheviä elinympäristöjä suosivista vesilinnuista selvitysalueella tavattiin haapana. Haapana esiintyy pesivänä koko Suomessa. Se suosii rehevämpiä elinympäristöjä kuin esimerkiksi sinisorsa ja tavi. Laji kuuluu Kieluvaisen pesimälinnustoon. Karujen vesistöjen ja etenkin selkävesien tukkakoskelo havaittiin Pienilammella. Selvitysalueen lokkilinnustoon kuuluvat kalalokki, naurulokki ja kalatiira. Kalalokki on karujen järvien peruslintu, joka pesii tyypillisesti yksittäispareina lähellä rantaviivaa olevalla kivellä. Laji kuuluu koko selvitysalueen pesimälinnustoon. Eniten pesintöjä havaittiin Kieluvaisella (7 p) ja Säiniönjärvellä (7 p). Naurulokki lähinnä ruokailee selvitysalueella, pesintöjä ei havaittu. Kalatiira pesii harvakseltaan koko selvitysalueella. Havaitut parit olivat yksittäisiä lukuun ottamatta Lahnajärvellä havaittua yli kahdenkymmenen yksilön ruokailevaa parvea. Rantasipi on karujen järvenrantojen tavallinen kahlaaja. Rantapensastoissa tyypillinen on pajusirkku. Sarkasen tiheissä ruovikoissa on ruokokerttusen reviirejä. Rantakivikoilla tyypillinen laji on västäräkki. Kahlaajista selvitysalueen linnustoon kuuluvat rantasipi, metsäviklo sekä kurki, joka pesii Sarkasen suorannoilla. Kuovi ja töyhtöhyyppä pesivät pääosin pelloilla. Metsälinnusto on kangasmetsille tavanomaista lajistoa. Linnustoon kuuluvat mm. peippo, pajulintu, kirjosieppo, harmaasieppo, räkättirastas, punakylki-

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 15 (41) Hyönteiset rastas, viherpeippo, laulurastas, talitiainen, sinitiainen, hömötiainen, punarinta, metsäkirvinen ja punatulkku. Muuta havaittua lajistoa mm. tiltaltti, kottarainen, pensastasku, käki, sepelkyyhky, käpytikka, varis, harakka ja närhi. Lintujen lajimäärä on suurin lehtipuuvaltaisissa rehevissä rantametsissä, ojanvarsilla ja rantapensaikoissa. Petolinnuista selvitysalueella havaittiin saalisteleva tuulihaukka Sorsalammen ympäristössä sekä nuolihaukkapari Sarkasen alueella. Nuolihaukka pesii usein rantojen ja saarien harvoissa männiköissä ja saalistelee järvenlahdilla, peltoaukeilla ja rannoilla. Hiirihaukka ja kalasääski pesii alueella, mutta pesät eivät sijaitse ranta-alueilla. Huomionarvoisia lajeja ovat palokärki, pohjantikka ja sirittäjä sekä metsäkanalinnuista metso, teeri ja pyy. Selvityksessä ei inventoitu hyönteislajeja. Hyönteisten kannalta olennaisimmat elinympäristöt ovat vanhat metsät, lehdot, lehtimetsät, suot ja niityt. Järvien suojaisat lahdet ja sisälammet ovat vesiympäristön hyönteisten (mm. sudenkorennot) merkittäviä lisääntymis- ja elinalueita. Tällaisia alueita on mm. Sarkasen rannoilla ja Saarilammen suorannoilla, jossa tavattiin isolampikorentoja. Ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmän (2010) mukaan Suurisuon Natura-alueen hyönteislajistoon kuuluvat harvinaiset muurainhopeatäplä ja rämevihersiipi Kalasto ja muut vesieläimet Kuva 12. Luhtaiset ruovikot ovat sudenkorentojen suosimia lisääntymis- ja elinalueita (Saarilampi). Alueella tavataan useimpia maamme sisävesissä esiintyvistä kalalajeista. Alueen kalastoon kuuluvat mm. ahven, kiiski, hauki, made, lahna, salakka ja särki 8. Luontaisesti lisääntyvien kalalajien lisäksi alueelle on istutettu mm. kuhaa (Hirvijärvi, Monikkalanlampi, Lahnajärvi), siikaa (Hirvijärvi, Pitkälampi, Pienlampi, Majavesi, Monikkalanlampi, Kaihlanen, Lauttalampi, Lahnajärvi), muikkua (Kaihlanen, Pitkäjärvi). Alueen vesistöissä esiintyy vaihtelevasti rapua. 8 Puulan kalastusalue 2008;

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

ISOSUON TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS

ISOSUON TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki ISOSUON TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS Raportti 0141-D3960 28.4.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki I SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN JA SUOLAHDEN TAAJAMIEN LAAJENNUSALUEIDEN LUONTOSELVITYS 226-C7402

ÄÄNEKOSKEN JA SUOLAHDEN TAAJAMIEN LAAJENNUSALUEIDEN LUONTOSELVITYS 226-C7402 ÄÄNEKOSKEN JA SUOLAHDEN TAAJAMIEN LAAJENNUSALUEIDEN LUONTOSELVITYS 226-C7402 21.12.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 1 21.12.2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

HIMOKSEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

HIMOKSEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI HIMOKSEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Luonto- ja liito-oravaselvitys 204-D1011 8.9.2008 FCG Planeko Oy Luonto- ja liito-oravaselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

TUHANKOSKEN JA ILOKALLIONIEMEN RANTA- ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

TUHANKOSKEN JA ILOKALLIONIEMEN RANTA- ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Planeko Oy Hirvensalmen kunta TUHANKOSKEN JA ILOKALLIONIEMEN RANTA- ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, ehdotus 1701-C9805 9.9.2008 FCG Planeko Oy Kaavaselostus, ehdotus I 9.9.2008

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN PIENVESIEN RANTA-ASEMAKAAVA

KONTIOLAHDEN PIENVESIEN RANTA-ASEMAKAAVA FCG Planeko Oy UPMKYMMENE OYJ KONTIOLAHDEN PIENVESIEN RANTAASEMAKAAVA Luonto ja maisemaselvitys 1701D1158 10.2.2009 FCG Planeko Oy Luonto ja maisemaselvitys I UPMKymmene Oyj 10.2.2009 Kontiolahden pienvesien

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä

Lisätiedot

VEKARAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA

VEKARAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA FCG Finnish Consulting Group Oy SULKAVAN KUNTA VEKARAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA Kaavaselostus, ehdotus RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE SULKAVAN KUNNAN LINKOLAN KYLÄN TI- LAA 1:48 (OSA), IITLAHDEN KYLÄN TILAA 2:15

Lisätiedot

Ympäristöselvitykset Kaava-apu. Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA Luonto- ja maisemaselvitys

Ympäristöselvitykset Kaava-apu. Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA Luonto- ja maisemaselvitys LIITE 2 Ympäristöselvitykset Kaava-apu Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA 167-417-7-13 Luonto- ja maisemaselvitys 14.07.2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI 2 3 SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

POHJOISOSIEN OSAYLEISKAAVA JA RANTAYLEISKAAVA

POHJOISOSIEN OSAYLEISKAAVA JA RANTAYLEISKAAVA FCG Finnish Consulting Group Oy Vieremän kunta POHJOISOSIEN OSAYLEISKAAVA JA RANTAYLEISKAAVA Luonto- ja maisemaselvitys 14.4.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 14.4.2010

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 ALUEET... 4 1. Kuivasaari. 4 2. Hämeensaari. 5 3. Likoranta... 6 4. Pitkäpohja.

Lisätiedot

JAAMANKANKAAN ALUEEN IDEOINTI

JAAMANKANKAAN ALUEEN IDEOINTI FCG Finnish Consulting Group Oy UPM-Kymmene Oyj JAAMANKANKAAN ALUEEN IDEOINTI Luonto- ja maisemaselvitys 11.3.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 11.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA. Viitasammakkoselvitys 0611-P12044

FCG Finnish Consulting Group Oy. Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA. Viitasammakkoselvitys 0611-P12044 FCG Finnish Consulting Group Oy Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA Viitasammakkoselvitys 12.5.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasammakkoselvitys I 12.5.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008

Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

TAAJAMAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS

TAAJAMAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Sulkavan Palvelut Oy TAAJAMAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS Liito-oravaselvitys 20.9.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Liito-oravaselvitys I 20.9.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys

Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys Liite 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JOUNI RIITAMO JA PIHTIPUTAAAN KUNTA kaavamuutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Loviisa, LUO-aluetunnus 58 Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3

Lisätiedot

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot

MURTONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA

MURTONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA FCG Finnish Consulting Group Oy RAUTALAMMIN KUNTA MURTONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA Kaavaselostus RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE RAUTALAMMIN KUNNAN IHALAIS KYLÄN TILOJA 4:167 JA 4:185-187. RANTA-ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU

Lisätiedot

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Rantojen suunnittelun erityiskysymyksiä - luonnonsuojelunäkökulma, luonto ja maisema

Rantojen suunnittelun erityiskysymyksiä - luonnonsuojelunäkökulma, luonto ja maisema Rantojen suunnittelun erityiskysymyksiä - luonnonsuojelunäkökulma, luonto ja maisema 10.5.2016 Page 1 Tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Luonnonsuojelulaki, Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin

Lisätiedot

Pornaisten Hirvikallion maa-ainestenottoalueen luonto- ja maisemaselvitys

Pornaisten Hirvikallion maa-ainestenottoalueen luonto- ja maisemaselvitys 82131072 15.12.2010 NCC Roads Oy Luonto- ja maisemaselvitys Pornaisten Hirvikallion maa-ainestenottoalueen luonto- ja maisemaselvitys NCC Roads Oy Luonto- ja maisemaselvitys Pornaisten Hirvikallion maa-ainestenottoalueen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISE- MASELVITYS

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISE- MASELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy JUVAN KUNTA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISE- MASELVITYS Raportti 18.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN

Lisätiedot

VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS

VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 4.4.2014 VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS LIITO-ORAVASELVITYS Tarkastus 4.4.2014 Päivämäärä 4.4.2014 Laatija Tiina

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

Vatialan Lamminrahkan Ruutanan alueiden luontoarvojen yhteenveto

Vatialan Lamminrahkan Ruutanan alueiden luontoarvojen yhteenveto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KANGASALAN KUNTA Vatialan Lamminrahkan Ruutanan alueiden luontoarvojen Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18794 Kangasalan kunta Sisällysluettelo 1 Työn tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009

PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 Marko Vauhkonen, Pekka Routasuo & Esa Lammi 30.11.2009 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009

Lisätiedot

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys 2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle

Lisätiedot

Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava

Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava Raportti 67070391.BJ 21.1.2008 Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Leivonmäen kuntaan Niininiemen asemakaavaa varten. Selvityksen tarkoituksena

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

MAKKARALAHDEN LUONTOSELVITYS

MAKKARALAHDEN LUONTOSELVITYS MAKKARALAHDEN LUONTOSELVITYS Ympäristövinkki Ameriikantie 875 74200 VIEREMÄ Heini Niskanen TIIVISTELMÄ... 1 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3. SELVITYSALUE... 3 3.1 Sijainti ja yleiskuvaus... 3 3.2 Suojeluarvot...

Lisätiedot