LUONTOSELVITYS PERHON LIMAKON TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVAN. Turku AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUONTOSELVITYS PERHON LIMAKON TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVAN. Turku 29.10.2013. AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400. www.airix."

Transkriptio

1 PERHON LIMAKON TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS Turku AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Toimistot: Turku, Oulu, Tampere ja Helsinki

2 2 (38) Kannen kuva: AIRIX Ympäristö Oy, 2013 AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus , Toimipaikkakohtaiset yhteystiedot internet-sivuiltamme osoitteesta

3 3 (38) Sisältö Liitteet... 5 Yhteystiedot Johdanto Selvitysalue Pesimälinnusto johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio Muuttolinnusto Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio Kasvillisuus ja luontotyypit Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Arvokkaat luontotyypit Uhanalaiset kasvilajit Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio Lepakot Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio Liito-orava Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio Muu eläimistö Johdanto Aineisto ja menetelmät... 25

4 4 (38) 8.3. Tulokset Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio Natura ja luonnonsuojelualueet Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio Maaperä Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio Pinta- ja pohjavedet Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio Yhteenveto Lähteet... 37

5 5 (38) LIITTEET Liitekartta 1: Arvokkaat ja huomioon otettavat elinympäristöt, pesimälintujen reviirit ja arvokkaat lintualueet. Liitekartta 2 (salassa pidettävä): Liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikka sekä suurten petolintujen pesäpaikat.

6 6 (38) YHTEYSTIEDOT Luontoselvityskonsultti AIRIX Ympäristö Oy Yhteyshenkilöt: Suunnittelija, biologi (FM) Pinja Mäkinen PL 669 (Uudenmaankatu 19 A) PL 669 (Uudenmaankatu 19 A) TURKU TURKU Suunnittelija, FM, luontokartoittaja AMK Heini Lies-Niittymäki Puh Puh

7 7 (38) 1. JOHDANTO Tämä luontoselvitys liittyy Perhon Limakon alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston osayleiskaavaan. Limakon alueelle on tarkoitus rakentaa yhdeksän tuulivoimalaa. Voimaloiden napakorkeus on alustavien suunnitelmien mukaan enintään 141 metriä ja roottoreiden halkaisija noin 120 m, jolloin kokonaiskorkeudeksi (pyyhkäisykorkeus) tulee noin 200 metriä. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, voimaloita yhdistävistä maakaapeleista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta sähköasemasta, kytkinkentästä ja ilmajohdosta sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä maakaapeleista ja ilmajohdosta sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä. Luontoselvityksen tavoitteena oli osayleiskaavan alueella luonnonsuojelun kannalta arvokkaiden elinympäristöjen sekä uhanalaisten ja erityisesti suojeltujen eliölajien säilyminen lainsäädännön vaatimalla tavalla. Luontoselvitys tehtiin lähtöaineiston ja maastotöiden perusteella. Luontoselvityksen maastotyöt sisälsivät kasvillisuuden ja luontotyyppien, pesimälinnuston, lepakoiden ja liito-oravan elinympäristöjen kartoitukset. Luontoselvityksen maastotyöt tehtiin kunkin inventoitavan eliöryhmän kannalta otollisena ajankohtana kesällä Luontoselvityksen tekijöinä olivat FM, luontokartoittaja (AMK) Heini Lies-Niittymäki (mm. luontotyypit- ja kasvillisuus, maaperä, pinta- ja pohjavedet, pesimälinnuston maastotyöt, liito-oravat) ja biologi (FM) Pinja Mäkinen (mm. lepakkoselvitys, osa pesimälinnuston maastotöistä, biologisten asioiden lähtötiedot, tulosten tulkinta ja vaikutusarviot). Luontoselvityksen perusteella on määritetty arvokkaat luontokohteet, jotka tulee huomioida kaavoituksessa. Ne on esitetty liitekartoissa 1 ja 2, joista jälkimmäinen on salassa pidettävä.

8 8 (38) 2. SELVITYSALUE Limakon alue sijaitsee runsaan kilometrin etäisyydellä Perhon kuntakeskuksesta koilliseen Jyväskyläntien koillispuolella (kuva 1). Suunnittelualueen pinta-ala on n. 500 ha. Selvityksen maastotyöt rajoittuivat suunnittelualueelle, mutta lähtötietojen ja aiempien selvitysten perusteella arvioitiin suunnitelman vaikutusta myös suunnittelualueen ulkopuolisille luontoarvoille. Kuva 1. Limakon tuulipuiston osayleiskaava-alueen sijainti. Maastokartta MML PESIMÄLINNUSTO 3.1. JOHDANTO Tuulivoimarakentaminen vaikuttaa linnustoon monin eri tavoin: muuttamalla elinympäristöjä, häirintä- ja estevaikutusten kautta ja törmäyskuolleisuuden kautta. Muuttolintujen kannalta näistä merkittävin lienee törmäyskuolleisuus, kun taas alueen pesimälinnustolle elinympäristöjen muutos ja häirintävaikutus (mm. melun kautta) ovat yleensä merkittävimpiä. Lintujen käyttäytymispiirteistä ja fysiologiasta riippuu, miten paljon ja miten laajalle alueelle tuulivoimalat vaikuttavat kuhunkin lajiin. Pesimälinnuista herkimpiä ovat yhtenäisiä metsäalueita suosivat arat lajit, kuten vaikkapa metso, sekä säännöllisesti lähellä voimaloiden lapakorkeutta lentävät linnut, etenkin ne,

9 9 (38) joilla on taipumusta kaartelemiseen (mm. päiväpetolinnut ja kurjet). Petolintujen reviirit voivat ulottua useiden kilometrien päähän pesäpaikoista, kun taas monien varpuslintujen reviiri on vain muutaman hehtaarin kokoinen. Reviirikoko vaikuttaa huomattavasti siihen, miten kaukana voimalapaikasta pesivälle linnulle voi olla haittavaikutusta voimalarakentamisesta. Tuulivoimalat aiheuttavat myös kaakkureille törmäysriskin niiden ruokailulennoilla pesimäympäristöjen ja kalastusvesien välillä. Kaakkureiden ruokailulentojen pituus voi olla jopa parikymmentä kilometriä (Pihlainen, 2011). Tuulivoimarakentamisen pesimälinnustovaikutuksia ovat tarkastelleet mm. Pearce- Higgins ym. (2009), Fox ym. (2006) ja Koistinen (2004). Tutkimukset on tehty pääosin merialueilla ja avoimilla maa-alueilla ja eri maissa, mikä vaikeuttaa niiden soveltamista metsäympäristöön suunnitellun tuulivoimapuiston vaikutusarviointiin. Yksi tärkeimmistä tuulivoimarakentamisen pesimälinnustovaikutusten aiheuttajista on metsän hakkuista ja maankäytön muutoksesta johtuva elinympäristön muutos ja häviäminen. Voimaloiden rakentamisesta, toiminnasta ja purkamisesta aiheutuu lisäksi häiriövaikutusta. Voimaloista ja muista tuulivoimapuiston rakenteista aiheutuu myös estevaikutusta pesimälinnuille. Voimalat ja mahdolliset ilmajohdot aiheuttavat myös törmäysriskin pesimälinnustolle. Elinympäristöjen muutos vaikuttaa yleensä kielteisesti pesimälinnustoon, vaikkakin jotkut lajit, kuten pienet hyönteissyöjälinnut, voivat hyötyä avointen metsän reunaalueiden lisääntymisestä. Voimalarakentamiseen liittyvä teiden ja voimalan nostoalueiden raivaaminen muuttaa elinympäristöjä lintujen kannalta enemmän kuin metsätaloudelliset avohakkuut. Tuulivoimarakentamisesta aiheutuvan metsien pirstaloitumisen vaikutukset ovatkin uhanalaiselle metsälinnustolle negatiivisia, tosin vaikutuksen määrä ja etäisyys vaihtelee lajikohtaisesti. Tutkimusten mukaan lintujen pesimätiheydet voivat laskea maatuulipuistoissa 500 metrin etäisyydellä voimaloista % (Pearce-Higginsin ym. 2009). Tuulivoimapuiston häiriövaikutus pesimälinnustolle on yleensä voimakkaampaa rakennus- ja purkuvaiheessa kuin toiminnan aikana: rakennusvaiheessa paikalla on ihmisiä ja työkoneita, toiminnan aikana taas voimaloista aiheutuu käyttömelua. Rakentamis- (ja purkamis-) aikainen häiriö, mm. työkoneiden melu, karkottaa lintuja voimaloiden ja teiden läheisyydestä. Linnut saattavat kuitenkin palata alueille rakennustöiden loputtua. Häiriövaikutuksen määrä ja vaikutusalue vaihtelee lintulajeittain. Pesimälinnuston törmäysriski vaihtelee suuresti lajista riippuen. Kanalinnuilla on tavallisesti niin alhainen lentokorkeus, että niillä on vain hyvin pieni riski törmätä voimalan lapoihin. Toisaalta kanalinnut törmäävät helposti mahdollisiin tuulivoima-alueen ilmajohtoihin paetessaan petoja tai metsästäjiä, sillä niiden väistökyky on heikko. Päiväpetolintujen lentokorkeus puolestaan osuu usein voimaloiden lapakorkeudelle, ja niiden saalistukseen usein liittyvä kaartelu lisää törmäysriskiä. (Koistinen 2004). Paikallisten lintujen on todettu oppivan varomaan voimaloita, mikä vähentää törmäys-

10 10 (38) riskiä (Tanskanen 2012). Toisen selvityksen mukaan pesivät, levähtävät ja talvehtivat linnut, jotka viettävät paljon aikaa tietyllä alueella törmäävät muuttolintuja useammin voimaloihin, eivätkä opi käsittelemään vaaraa (Rydell ym. 2011). Lintujen törmäysriski voimaloihin kasvaa sääolosuhteiden tai pimeyden haitatessa näkyvyyttä. Voimalat muodostavat esteitä lintujen lentoreiteille, vaikka niiden roottorit eivät pyörisikään. Tämä estevaikutus lisää matkaa pesimis-, ruokailu- ja yöpymisalueiden välillä, mikä lisää lintujen energiantarvetta. Tämä vaikutus kohdistuu voimakkaimmin pitkiä säännöllisiä siirtymiä tekeviin lajien, kuten kaakkureihin ja kurkiin. Voimaloiden käyttömelun on esitetty vaikuttavan lintujen pesintöihin samoin kuin liikenteen melun, jonka on osoitettu laskevan sekä reviiritiheyksiä että pesintämenestystä. Melu häiritsee soidinkäyttäytymistä ja haittaa varoitusäänten kuuluvuutta (mm. Koistinen 2004). Tässä kyseisessä tuulivoimahankkeessa hankealueen puustoisuus todennäköisesti pienentää voimaloiden häiriövaikutusaluetta, sillä tuulivoimaloiden on todettu aiheuttavan eniten häiriövaikutusta linnustolle avoimessa ympäristössä. Elinympäristöjen muutos sekä häirintävaikutus kuitenkin pienentävät hankealueiden pesimälintujen paikallispopulaatioita jonkin verran jo pelkästään voimala-aukeiden vaatiman maaalan vuoksi AINEISTO JA MENETELMÄT Pesimälinnusto osayleiskaava-alueelta käyttäen sovellettua kartoituslaskentamenetelmää. Inventoinnissa keskityttiin seuraaviin lajeihin: Lintudirektiivin liitteen I lajit, erityisesti suojeltavat lajit, kansallisesti ja alueellisesti uhanalaiset lajit sekä Suomen vastuulajit. Kartoitukset (2 kertaa) tehtiin sateettomina ja vähätuulisina aamupäivinä klo välisinä kellonaikoina. Muina kellon aikoina ja muiden kartoitusten yhteyksissä havaitut em. lajit huomioitiin lisäksi selvityksessä. Osayleiskaava-alueen ulkopuoleltakin pyrittiin selvittämään linnustoa erilaisista lähtötiedoista siltä osin, kuin tuulivoimarakentamisen arvioitiin voivan vaikuttaa osayleiskaava-alueen ulkopuoliseen pesimälinnustoon. Tällaisia kaukovaikutteisia linnustoarvoja arvioitiin olevan mm. suurten petolintujen reviirit, joten petolintujen pesätietoja pyrittiin selvittämään 10 kilometrin säteeltä osayleiskaava-alueelta. Suurten petolintujen reviirien ja pesäpaikkojen sijaintia selvitettiin Rengastustoimiston sääksirekisteristä ja Metsähallitukselta. Metsähallituksen tiedot koskevat maakotkaa (sekä tunturija muuttohaukkaa). Rengastustoimiston ja Metsähallituksen pesäpaikkatiedot olivat käytössä noin 10 kilometrin säteeltä osayleiskaava-alueesta. Rengastustoimistolta pyydettiin myös rengastusrekisterin tiedot, jota koskevat lintudirektiivin liitteen I lajeja, uhanalaisia lajeja sekä Suomen vastuulajeja. Limakon suunnittelualueelta ei kuitenkaan ole olemassa tuoreita rengastustietoja (Juha Honkala, sähköposti ). Kanalintujen soidinpaikkoja selvitettiin myös paikallisilta metsästysseuroilta ja riistanhoitoyhdistykseltä. Hankealueen lähistön pesimälinnustoa, mm. kaakkuritietoja selvitettiin myös Suomenselän lintutieteelliseltä yhdistyksestä ja kirjallisuuslähteistä.

11 11 (38) 3.3. TULOKSET Pesimälintukartoituksessa havaittiin osayleiskaava-alueella seuraavat Lintudirektiivin liitteen I lajit, erityisesti suojeltavat lajit, kansallisesti ja alueellisesti uhanalaiset lajit tai Suomen vastuulajit: metso, pyy, palokärki, kurki ja kuovi. Nämä kaikki ovat kuovia lukuun ottamatta lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I lintuja. Metso on myös kansallisesti silmälläpidettävä laji (Rassi ym., 2010), joka on lisäksi luokiteltu alueellisesti uhanalaiseksi lajiksi. Suomen kansainvälisiä vastuulajeja Limakon alueella tavatuista lajeista ovat metso ja kuovi. Markku Isomöttösen (sähköposti ) tietojen mukaan Limakon tuulipuiston osayleiskaava-alueella tai sen lähistöllä ei ole kanalintujen soidinalueita. Isomöttönen on Perhon riistanhoitoyhdistyksen pj ja Perhon Ylipään metsästysyhdistyksen jäsen. Suuri osa Limakon tuulipuiston osayleiskaava-alueesta kuuluu Perhon Ylipään metsästysyhdistyksen metsästysalueeseen (Markku Isomöttönen, sähköposti ). Vanha täytetty kaatopaikka Retuutinkallion koillispuolella (Kohde 1, Liitekartta 1) on nykyään linnustollisesti arvokas kohde (kuva 2). Pensoittuneella alueella pesii useita paikallisesti harvalukuisia lintuja kuten mm. pensassirkkalintu, lehtokerttu, hernekerttu, punarinta ja taivaanvuohi. Nämä eivät ole Lintudirektiivin liitteen I lajeja, erityisesti suojeltavia lajeja, kansallisesti tai alueellisesti uhanalaisia lajeja tai Suomen vastuulajeja. (Rassi ym., 2010). Kuva 2. Linnustollisesti arvokkaalla vanhalla kaatopaikalla pesii lehto- ja pensaikkolajeja, kuten pensassirkkalintu ja lehtokerttu.

12 12 (38) Kartoitettavalta alueelta tavattiin myös aikaisemman uhanalaisuusluokituksen mukaan (Rassi ym. 2001) silloin vaarantuneeksi luokiteltu tiltaltti ja silmälläpidettäväksi luokiteltu käki. Muita Limakon alueella tavattuja tavanomaisia pesimälintuja olivat mm. metsäviklo, leppälintu, käpylintu, vihervarpunen, viherpeippo, hippiäinen, käpytikka, käpylintu, sepelkyyhky, mustarastas, kirjosieppo, metsäkirvinen, niittykirvinen, keltasirkku, räkättirastas, peippo ja pajulintu. Metsähallituksen suurten petolintujen pesätietokannan mukaan Limakon tuulipuiston osayleiskaava-alueella tai sen läheisyydessä ei ole tunnettuja maakotkan pesiä (Tuomo Ollila, sähköposti ). Rengastustoimiston sääksirekisterin tietojen (Juha Honkala, sähköposti ) mukaan lähin kalasääsken pesä sijaitsee lähellä suunnittelualuetta yli 1 km, mutta selvästi alle 2 km etäisyydellä suunnittelualueen rajasta (kts. salassa pidettävä liitekartta 2). Tämä pesä on ollut asuttuna vuosina 1993 ja Vuonna 2001 se on ollut asumaton, minkä jälkeen pesältä ei ole tarkastustietoa. Muut tunnetut sääksen pesäpaikat (neljä kpl) sijaitsevat noin kymmenen kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen rajasta. Ainakin osa pesäpaikoista lienee saman sääksiparin vaihtopesiä. Karttatarkastelun perusteella näyttää epätodennäköiseltä, että sääksen lentoreitit pesäpaikkojen ja saalistusvesien välillä kulkisivat hankealueen kautta. Kalasääski on lintudirektiivin liitteen 1 laji ja lisäksi se on luokiteltu kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym., 2010) vaarantuneeksi. Kuva 3. Suunnittelualuetta ympäröivät pellot ovat mm. kuovien elinympäristöjä ja kurkien ruokailualueita. Kaakkureita tuskin on osayleiskaava-alueella tai aivan sen lähistöllä (Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Matti Aalto, sähköposti ). Perhossa

13 13 (38) havaittiin vuonna kaakkurin pesintä, ja kunnan pesiväksi kaakkurikannaksi arvioitiin 2 paria (Pihlainen, 2011). Heikinjärvenneva noin 12 km hankealueen koillispuolella on Perhon paras lintusuo (Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys, 1999). Lähialueiden linnustoperusteisesti suojellut Natura-alueet (SPA-alueet) sekä FINIBA- ja IBA-alueita on käsitelty luvussa Natura ja luonnonsuojelualueet TULOSTEN TARKASTELU JA VAIKUTUSARVIO Rengastustoimiston sääksirekisterin mukaan lähin kalasääsken pesä sijaitsee selvästi alle 2 kilometrin päässä suunnittelualueen rajasta, tosin tältä pesältä on viimeisin pesimätieto vuodelta 1997, mutta sitä ei ole tarkastettu vuoden 2001 jälkeen. Ympäristöministeriön ohjeiden (Ympäristöministeriö, 2012) mukaan suurten petolintujen, kuten kalasääsken, maakotkan, merikotkan ja kiljukotkan osalta tuulivoimahankkeissa tulee tehdä erityisiä selvityksiä, mikäli suunnittelualue sijaitsee noin kahden kilometrin säteellä näiden suurten petolintujen pesäpaikoista. Tämä kahden kilometrin suojaraja alittuu, joten ilman lisäselvityksiä tuulivoimaloita ei tule rakentaa alle kahden kilometrin päähän kalasääsken pesäpaikasta. Kahden kilometrin suojavyöhyke on tarkoitettu suojaamaan mm. lentopoikasia niiden ensimmäisten kuukausien aikana silloin, kun tarkoista lentoreiteistä ei ole tietoa. Muut tunnetut sääksen pesäpaikat (neljä kpl) sijaitsevat noin kymmenen kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen rajasta. Karttatarkastelun perusteella näyttää epätodennäköiseltä, että sääksen lentoreitit pesäpaikkojen ja saalistusvesien välillä kulkisivat hankealueen kautta. Näin ollen Limakon tuulivoimapuiston osayleiskaavalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sääksiin, mikäli voimaloita ei rakenneta 2 kilometrin säteelle tunnetusta pesäpaikasta. Pesimälintukartoituksessa havaittiin osayleiskaava-alueella seuraavat Lintudirektiivin liitteen I lajit, erityisesti suojeltavat lajit, kansallisesti ja alueellisesti uhanalaiset lajit tai Suomen vastuulajit: metso, pyy, palokärki, kurki ja kuovi. Nämä kaikki ovat kuovia lukuun ottamatta lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I lintuja. Metso on myös kansallisesti silmälläpidettävä laji (Rassi ym., 2010), joka on lisäksi luokiteltu alueellisesti uhanalaiseksi lajiksi. Suomen kansainvälisiä vastuulajeja Limakon alueella tavatuista lajeista ovat metso ja kuovi. Erityisesti suojeltavia lajeja, joiden säilymiselle tärkeää esiintymispaikkaa ei saa lain mukaan hävittää tai heikentää, ei pesimälintukartoituksessa löytynyt. Lintudirektiivin liitteen I lajien suojelu hoidetaan lintudirektiivin mukaan sitä kautta, että kunkin valtion tulee osoittaa niiden suojelemiseksi erillisiä lintudirektiivin mukaan suojeltuja (SPA) Natura-alueita. Näiden kaikkien lintujen (metso, pyy, palokärki, kurki ja kuovi) havaintopaikkojen (Liitekartta 1) lähiympäristöä vähintään 100 metrin säteellä havaintopaikasta suositellaan vältettäväksi voimalasijoittelussa, vaikkakaan havaintopaikan perusteella ei voida tietää reviirin tarkkoja rajoja tai pesäpaikan sijaintia. Tuulivoimapuiston rakentaminen muuttaa metsäkanalintujen elinympäristöä voimaloiden nostoalueiden, teiden ja sähkönsiirtolinjojen raivaamisen kautta. Nämä muu-

14 14 (38) 4. MUUTTOLINNUSTO tokset ovat kuitenkin suhteellisen pienialaisia. Metsäkanalinnut voivat käyttää jossain määrin näitä muuttuneitakin alueita. Kuitenkin yhtenäisestä metsäaluetta suosivan metson elinpiiri kaventunee tuulivoimarakentamisen myötä, vaikka uusilla teillä tai voimala-aukeilla ihmisten liikkumisen aiheuttama häiriö vähenee rakentamisajan jälkeen. Metsoja (2 urosta ja 1 naaras poikueineen) havaittiin kuitenkin myös Limakon osayleiskaava-alueen eteläosissa, joka jo nykyisin on melko vahvasti ihmistoiminnan muuttamaa ja pirstaleista aluetta. Tuulivoimarakentamisen vaikutus metsoon on erityisen suuri, jos voimala osuu soidinpaikalle. Limakon tuulipuiston osayleiskaavaalueella tai sen lähistöllä ei ole tunnettuja kanalintujen soidinalueita (Markku Isomöttönen, sähköposti ). Metsohavaintojen sijainnin ja laadun (myös poikue) perusteella voidaan kuitenkin pitää todennäköisenä, että alueella tai sen läheisyydessä on metson soidinpaikka, jonka sijaintia ei tunneta. Tuulivoimalat eivät aiheuta metsäkanalinnuille merkittävää törmäysriskiä, sillä nämä ovat paikkalintuja eivätkä juuri lennä voimaloiden lapakorkeudella. Hankealueen sisäinen sähkönsiirron aiheuttama törmäysriski voidaan poistaa, mikäli tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto tehdään maakaapelointina. Vanha täytetty kaatopaikka Retuutinkallion koillispuolella (Kohde 1, Liitekartta 1) on nykyään linnustollisesti arvokas kohde. Alue ei sisälly lakikohteisiin, mutta suositellaan säilytettäväksi luonnon monimuotoisuuskohteeksi. Kaakkureita tuskin on osayleiskaava-alueella tai aivan sen lähistöllä. Koko Perhossa pesinee noin 2 kaakkuriparia. Näitä pesäpaikkoja ei ole tiedossa, mutta karttatarkastelun perusteella vaikuttaa epätodennäköiseltä, että kaakkurin pesimäalueiden ja kalastusvesien väliset lentoreitit kulkisivat Limakon tuulivoimapuiston kautta, joten hankkeesta ei arvioida olevan haittaa kaakkureille. Aluetta ympäröivillä pelloilla ja soilla havaittiin ruokailevia kurkia. Mikäli kurkien pesäpaikkojen ja ruokailualueiden väliset lentoreitit kulkevat suunnittelualueen kautta, kurjille voi olla haittaa tuulivoimaloista törmäyskuolleisuuden tai estevaikutuksen myötä. Haitan ei kuitenkaan arvioida olevan populaation suotuisan suojelun kannalta merkittävää JOHDANTO Tuulivoimalat aiheuttavat muuttolinnuille estevaikutuksen ja törmäysriskin. Tutkimusten mukaan suurin osa päivällä muuttavista linnuista havaitsee tuulivoimalan ja väistää sitä. Lintujen törmäysriski voimaloihin kasvaa sääolosuhteiden tai pimeyden haitatessa näkyvyyttä. Tuulivoimapuiston voimalamäärä vaikuttaa estevaikutuksen määrään, sillä pienen puiston kiertäminen on helpompaa kuin ison. Lajien välillä on kuitenkin eroja mm. tyypillisestä lentokorkeudesta riippuen. Tuulivoimalat voivat myös häiritä tai karkottaa levähtäviä muuttolintuja. Rakentamisen ja käytön aiheuttaman melun lisäksi häirintää aiheutuu roottorin pyörimisestä ja

15 15 (38) varjojen vilkkumisesta. Karkotus- ja häirintävaikutus voi ulottua satojen metrien päähän. Muuttolintujen törmäysriskiin vaikuttaa tuulivoimapuiston sijainti suhteessa muuttoreitteihin sekä puiston voimalamäärä ja voimaloiden sijainti suhteessa muuttosuuntaan. Saksalaisen selvitysmateriaalin mukaan tutkimuksissa ei ole saatu tukea sille, että yömuuttajat altistuisivat päivämuuttajia useammin törmäyksille (Rydell ym. 2011) AINEISTO JA MENETELMÄT 4.3. TULOKSET Muuttolintujen esiintymistä hankealueella selvitettiin kirjallisuuslähteistä ja paikalliselta lintutieteelliseltä yhdistykseltä. Merkittäviä muuttoreittejä ei osayleiskaava-alueen läpi kulje (Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Matti Aalto, sähköposti ). Perhon pellot, kuten Kokkoneva 5 km Limakon tuulipuiston osayleiskaava-alueelta länteen ovat muuttolevähdysalueita monille linnuille, mm. sorsalinnuille ja kahlaajille (Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys, 1999). Soillakin yöpyy esim. kurkien muuttoparvia. Levähtäjäalueiden lähellä voi olla muuttolinnuille törmäys-/ häiriöriski, kun linnut pyörivät edestakaisin, mutta varsinaisessa muuttolennossa olevien lintujen törmäysriski on todella pieni kaikkialla Perhon seudulla. (Matti Aalto, sähköposti ). Komanne-järvellä noin 2 kilometriä Limakon tuulipuiston osayleiskaava-alueen pohjoispuolella tavataan muuttoaikoina runsaasti vesilintuja (Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys, 1999). Perhon joutsenmuuton päälinja kulkee ilmeisesti kunnan länsiosassa (eikä Limakon osayleiskaava-alueen kautta): Perhon kunnan länsireunassa sijaitsevalla Porasjärvellä voi nähdä muuton aikana jopa kymmenien joutsenten parvia sekä muitakin vesilintuja (Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys, 1999) TULOSTEN TARKASTELU JA VAIKUTUSARVIO Koistinen (2004) suosittelee tuulipuistojen ja lintujen levähdysalueiden väliksi vähintään yhtä kilometriä. Limakon osayleiskaava-alueen lähistöltä ei ole tiedossa tällaisia levähdysalueita. Lähialueiden merkittävimmälle muutonaikaiselle levähdysalueella Kokkonevan pellolle on suunnittelualueelta matkaa noin 5 km. Koistisen (2004) mukaan tuulivoimaloiden sijoituspaikkana tulee välttää poikkeuksellisen suuria paikallisia lintumääriä (>5000 yks.) kerääviä yöpymisalueita, kosteikkoja ja peltoalueita. Limakon tuulipuiston osayleiskaava-alueella ei ole näin suuria kerääntymiä. Muuttolintujen törmäysriskejä voimaloihin on arvioitu eri tuulivoimahankkeiden yhteydessä. Esimerkiksi Siikajoella metsäisessä ympäristössä sijaitsevan tuulivoimapuiston muutonseurannan perusteella tehdyn törmäysriskiarvion mukaan keskimääräinen muuttolinnuston törmäyskuolleisuus voimaloihin on noin 1 lintuyksilö/voimala/vuosi

16 16 (38) (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2012). Hyvin karkeasti arvioiden Limakon tuulivoimapuisto aiheuttaisi noin 10 lintuyksilön vuotuisen törmäyskuoleman, tosin tähän arvioon liittyy suurta epävarmuutta. Törmäysriskiarviot vaihtelevat huomattavasti mm. sen mukaan, huomioidaanko lintujen aktiivinen voimaloiden väistäminen, ja sijaitseeko hankealue merkittävällä muuttoreitillä. Koska hankealue ei sijaitse merkittävällä muuttoreitillä ja sille suunniteltujen voimaloiden määrä on yhdeksän, voimaloiden aiheuttaman törmäyskuolleisuuden ei arvioida olevan merkittävä minkään lajin suotuisan suojelun kannalta. Törmäysriskiä vähentää tuulipuiston osayleiskaava-alueen sijaitseminen pitkittäin muuton pääsuuntaan (lounas koillinen) nähden. 5. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT 5.1. JOHDANTO Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykseen kuului tuulipuiston osayleiskaava-alueen luonnonsuojelullisesti merkittävien luontotyyppien ja kasvilajien selvittäminen. Luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit Vesilain 2 luvun 11 mukaiset suojeltavat vesiluontotyypit Metsälain 10 mukaiset metsäluonnon erityisen tärkeät elinympäristöt Luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen mukaiset arvokkaimmat luontotyypit Natura-luontotyypit Alueellisesti ja paikallisesti edustavat luontokohteet (mm. perinnebiotoopit ja iäkästä puustoa sisältävät kohteet) Uhanalaisten, harvinaisten tai muutoin huomionarvoisten putkilokasvilajien esiintymät Metsälain 10, luonnonsuojelulain 29 sekä vesilain 11 rajoittavat sellaista maankäyttöä, joka muuttaa tiettyjä luontotyyppejä. Metsälain 10 :ssä määritellään erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi seuraavat elinympäristöt, joita koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla: 1) lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt; 2) ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot; 3) rehevät lehtolaikut; 4) pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla; 5) rotkot ja kurut; 6) jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät; sekä 7) karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat.

17 17 (38) Näiden elinympäristöjen tulee olla ML 10 :n mukaan luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Luonnonsuojelulain 29 :ssä on määritelty seuraavat suojellut luontotyypit, joihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu: 1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt; 2) pähkinäpensaslehdot; 3) tervaleppäkorvet; 4) luonnontilaiset hiekkarannat; 5) merenrantaniityt; 6) puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit; 7) katajakedot; 8) lehdesniityt; sekä 9) avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät. LSL:n luontotyyppien muuttamiskielto tulee voimaan, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päätöksellään määritellyt suojeltuun luontotyyppiin kuuluvan alueen rajat ja antanut päätöksen tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille. Vesilain 11 kieltää toimenpiteet, jotka vaarantavat enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven säilymisen luonnontilaisena. Sama koskee luonnontilaisia pienvesiä (lähteitä ja noroja) muualla kuin Lapissa. Suomen uhanalaiset luontotyypit on lueteltu Suomen luontotyyppien uhanalaisuus (Raunio ym., 2008) -julkaisussa. Edellä mainittujen lakisääteisesti suojeltujen ja uhanalaisten luontotyyppien lisäksi luontoselvityksessä kartoitettiin muiden arvokkaiden elinympäristöjen esiintymistä alueella. Nämä elinympäristöt määritettiin oppaan Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (Meriluoto & Soininen, 1998) mukaisesti. Näiden muiden arvokkaiden elinympäristöjen turvaaminen ei ole lakisääteisesti määrättyä, vaan niiden turvaaminen tapahtuu metsänomistajan omalla päätöksellä AINEISTO JA MENETELMÄT Alueen luonnonsuojelullisesti merkittävät luontotyypit selvitettiin kattavasti koko hanke-alueelta. Alueen uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien lajien esiintymiä selvitettiin sekä luontotyyppiselvityksen yhteydessä maastossa että lähtötietojen (ELYkeskukselta saatavat uhanalaistiedot) perusteella. Kasvillisuutta ja luontotyyppejä koskevat maastotyöt tehtiin Perinnebiotooppien esiintymistä osayleiskaava-alueella selvitettiin myös julkaisusta Keski-Pohjanmaan perinnebiotoopit (Tikkanen ym., 1999).

18 18 (38) 5.3. TULOKSET Arvokkaat luontotyypit Luontotyyppiselvityksen maastotöissä alueella ei tavattu lakisääteisesti suojeltuja luontotyyppejä. Limakon alueen metsät olivat tyypiltään pääosin mustikkatyypin (MT) tai puolukkatyypin (VT) kangasmetsiä. Lähimpänä metsälakikohteita - vähäpuustoiset suot - Limakon alueella ovat Retuutinkallion länsipuoleinen neva (Kohde 2, Liitekartta 1) ja Kettukankaan lounaispuoleinen räme (Kohde 3, Liitekartta 1). Molempien luonnontilaisuutta vähentävät reunaalueiden ojat. Lisäksi Ruunakankaan etelä- ja lounaispuolella olevat rämeet (Kohteet 4 ja 5, Liitekartta 1) ovat luonnontilaisen kaltaisia, mutta osittain ojitettuja. Retuutinkallion länsipuolen neva (kuva 4) on metsälakikohteeksi liian suuri (3,6 ha). Neva on maisemallisesti ja lajistollisesti kuitenkin arvokas. Nevalla kasvaa mm. pyöreälehtikihokki, tupasluikka, suokukka, tupasvilla ja karpalo. Kettukankaan karummalla isovarpurämeellä kasvaa mm. tupasvilla, juolukka, järviruoko, suopursu, pyöreälehtikihokki ja rätvänä. Ruunakankaan rämeillä kasvaa mm. suopursu, vaivaiskoivu, tupasvilla, karpalo ja juolukka. Kaikki edellä mainitut suot (kohteet 2 5) ovat paikallisesti arvokkaita elinympäristöjä ja niiden ominaispiirteiden säilyttämistä suositellaan. Kuva 4. Retuutinkallion länsipuolen neva on lähellä metsälakikohdetta: vähäpuustoiset suot, mutta kooltaan liian suuri ja reunaojitettu. Kettukallion eteläpuolella metsäautoteiden risteyksessä sijaitsee metsälaikku (Kohde 6, Liitekartta 1), jolla on vanhan metsän piirteitä. Muutamat yksittäiset kuuset ovat jopa cm halkaisijaltaan. Muuten kuusten ja mäntyjen halkaisija on keskimäärin

19 19 (38) cm. Kenttäkerrokseen kuuluvat mm. oravanmarja, mustikka, lillukka, metsäkurjenpolvi ja sammalista mm. metsäkerrossammal. Kuvion luonnontilaisuutta heikentävät sitä halkovat metsäautotiet. Vanhat metsät eivät kuulu varsinaisiin lakikohteisiin vaan muihin arvokkaisiin elinympäristöihin (Meriluoto ym. 2002). Limakon tuulipuiston osayleiskaava-alueella ei sijaitse perinnebiotooppeja. Lähin perinnebiotooppi sijaitsee yli 1,5 km päässä osayleiskaava-alueesta, alueen länsipuolella. (Tikkanen ym., 1999). Kuvat 5 ja 6. Kettukankaan ja Ruunakankaan osittain ojitettuja rämeitä, jotka eivät kuulu metsälakikohteisiin. Kuva 7. Limakon alueen tyypillistä mustikkatyypin kangasmetsää suunnittelualueen keskiosissa Uhanalaiset kasvilajit Kasvillisuusselvityksen maastotöissä alueella ei tavattu uhanalaisia kasvilajeja.

20 20 (38) ELY-keskukselta saatujen uhanalaistietojen (Hertta-tietojen) mukaan alueella ei ole tiedossa uhanalaisten kasvilajien esiintymispaikkoja TULOSTEN TARKASTELU JA VAIKUTUSARVIO 6. LEPAKOT Luontotyyppiselvityksen maastotöissä alueella ei tavattu lakisääteisesti suojeltuja luontotyyppejä. Kettukallion eteläpuolella metsäautoteiden risteyksessä sijaitsee metsälaikku (Kohde 6, Liitekartta 1), jolla on vanhan metsän piirteitä. Vanhat metsät eivät kuulu varsinaisiin lakikohteisiin, vaan muihin arvokkaisiin elinympäristöihin. Niiden säilymistä suositellaan metsänomistajan omalla päätöksellä metsälakiin viitaten (Meriluoto ym. 2002). Luontoselvityksessä havaittiin paikallisesti arvokkaista elinympäristöistä myös soita (kohteet 2 5, Liitekartta 1), joiden ominaispiirteiden säilyttämistä suositellaan. Luontoselvityksessä ei havaittu uhanalaisia kasvilajeja tuulipuiston osayleiskaavaalueella. Lähin perinnebiotooppi sijaitsee yli 1,5 km päässä osayleiskaava-alueesta, joten tuulivoimarakentamisella ei ole vaikutusta siihen JOHDANTO Suomessa esiintyy 11 lepakkolajia, jotka kaikki ovat luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja. Siten niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty. Tuulivoimarakentaminen voi aiheuttaa lepakoille haittaa lähinnä elinympäristöjä muuttamalla ja turbiinin lapojen aiheuttaman kuolleisuuden kautta. Tuulipuistorakentamisen aiheuttaman maankäytön muutoksesta aiheutuvan vaikutuksen suunta ja voimakkuus riippuu siitä, kohdistuuko rakentaminen lisääntymis- ja levähdyspaikoille, saalistuspaikoille vai muille lepakkojen käyttämille paikoille (esim. siirtymäreitit levähdyspaikkojen ja saalistusalueiden välillä), ja mitä lepakkolajeja alueella esiintyy. Vaikutusten voimakkuus riippuu myös siitä, missä määrin lähistöllä on tarjolla korvaavia ympäristöjä. Maankäytön muutokset voivat olla myös osin myönteisiä ainakin niille lepakkolajeille, jotka suosivat aukeita alueita saalistusalueinaan, mm. pohjanlepakolle. Tuulivoimaloiden lavat voivat tappaa korkealla lentäviä lepakoita suoraan iskun kautta tai lavan aiheuttaman voimakkaan paineenvaihtelun vaurioittaessa lepakon keuhkoja (Baerwald E., D Amours G., Brandon J., Klug B. and Barclay R. 2008). Suomessa tavattavia korkealla lentäviä lepakoita ovat lähinnä pohjanlepakko sekä harvinaisemmat lajit isolepakko, kimolepakko ja pikkulepakko. Viiksisiipat lentävät yleensä metsän suojissa, korkeintaan puiden latvojen tasalla. Suurin riski törmäyksiin on muuttavilla

21 21 (38) lepakoilla. Muuton aikana lepakot lentävät tavallista korkeammalla, myös voimaloiden lapakorkeudella AINEISTO JA MENETELMÄT 6.3. TULOKSET Lepakoita kartoitettiin ultraääni-ilmaisimen avulla hämärän aikaan lepakoille tyypillisiltä saalistuspaikoilta. Ultraääni-ilmaisimena käytettiin tallentavaa näytöllistä yhdistelmädetektoria (EM3+). Lepakkokartoitus tehtiin kaikilla osayleiskaava-alueella sijaitsevilla ajokelpoisilla teillä sekä muutamilla pienemmillä teillä ja aukioilla. Lepakkokartoitusta tehtiin ajokelpoisten teiden osalta hitaasti liikkuvasta autosta ja muilla alueilla kävellen. Lepakkokartoitus aloitettiin 30 minuuttia auringonlaskun jälkeen ja lopetettiin viimeistään 30 minuuttia ennen auringon nousua. Lepakkokartoitukset tehtiin sateettomina ja vähätuulisina öinä, sillä sateella ja tuulella lepakot eivät liiku kovin paljon (Lappalainen, 2002). Lepakkokartoitus toistettiin 2 kertaa. Ensimmäinen kartoituskerta oli Sää oli tyyni ja pilvinen, aamua kohti puolipilviseksi selkenevä. Lämpötila oli noin + 10 C. Toinen lepakkokartoituskerta oli , jolloin sää oli tyyni ja pilvinen, aamua kohti selkenevä. Lämpötila oli noin + 9 C, mikä saattoi vähentää lepakoiden lentoaktiivisuutta. Kesän 2013 lepakkoseurannassa ei havaittu lepakoita. Tähän voi vaikuttaa havainnointiöiden melko viileä sää, mutta lepakkohavainnointiin valittiin sateettomuuden ja lämpötilan kannalta otollisimmat yöt noin viikon jaksolta. ELY-keskukselta saatujen uhanalaistietojen (Hertta-tietojen) mukaan alueella ei ole tiedossa lepakkojen elinympäristöjä TULOSTEN TARKASTELU JA VAIKUTUSARVIO Lepakkohavaintoja ei tehty kesän 2013 lepakkoselvityksessä, ja ELY-keskukselta saatujen uhanalaistietojen (Hertta-tietojen) mukaan alueella ei ole tiedossa lepakkojen elinympäristöjä. Muuttavien lepakoiden esiintymistä alueella ei ole tutkittu, mikä aiheuttaa epävarmuutta vaikutusarviointiin. Lepakkomuuttoa tunnetaan yleisesti Suomessa hyvin huonosti. Laajamittaisesta pitkän matkan muutosta on vain vähäisiä viitteitä. Lintujen muuttohavainnoinnin yhteydessä tehtyjen havaintojen vähäisyyden perusteella sen on arveltu olevan vähäistä. Ilmeisesti lyhyen matkan muuttoa kesäisten elinympäristöjen ja talvehtimispaikkojen välillä tapahtuu yleisesti, mutta tätä ei juurikaan tunneta. (Lappalainen, 2002.) Osayleiskaava-alueelle suunniteltujen voimaloiden aiheuttamaa törmäyskuolleisuutta ei arvioida lepakkojen suotuisan suojelun kannalta merkittäväksi, vaikkakaan varsinaista törmäysriskiarviota ei voida tietojen puutteellisuuden takia antaa.

22 22 (38) Tuulivoimarakentamisella Limakon alueella ei arvioida olevan vaikutusta lepakoille. 7. LIITO-ORAVA 7.1. JOHDANTO Liito-orava (Pteromys volans) on Luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV (a) laji. Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Liito-orava on luokiteltu Suomessa uhanalaiseksi, tarkemmin sanottuna vaarantuneeksi (VU) (Rassi ym. 2010). Se on myös Suomen vastuulaji. Liito-orava elää kuusivaltaisissa sekametsissä, joissa on lehtipuustoa (haapa, koivu, leppä) ja kolopuustoa (Hanski ym., 2001). Liito-oravat suosivat vanhoja metsiä. Liitooravan levinneisyys Suomessa ulottuu etelärannikolta linjalle Oulu-Kuusamo (Hanski ym., 2001). Paras ajankohta liito-oravainventointiin on keväällä lumien sulettua (Sierla ym., 2004) AINEISTO JA MENETELMÄT 7.3. TULOKSET Liito-oraville soveltuvien elinympäristöjen esiintyminen hankealueella selvitettiin kesän 2013 pesimälinnusto- ja luontotyyppikartoitusten yhteydessä. Maastosta etsittiin liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä (järeät kuusi-haapasekametsät). Potentiaalisessa liito-oravan elinympäristössä etsittiin ulosteita puiden juurilta sekä lehdistä liitooravalle tyypillisiä syöntijälkiä. Maastotyöt tehtiin Inventointiajankohta on melko myöhäinen, mikä heikentää ulostehavainnoinnin luotettavuutta. Ulostehavainnoinnin lisänä käytetty syönnösjälkihavainnointi kuitenkin korjaa tätä puutetta. Liito-oravan esiintymistä hankealueella selvitettiin myös ELY-keskuksen Herttatiedoista. ELY-keskukselta tietoon saatu liito-oravan elinympäristö tarkastettiin maastossa. Liito-oravan esiintymisestä ja elinympäristöstä saatiin tietoa myös Tmi Arto Hautalan kesällä 2013 tekemästä liito-oravaselvityksestä (Hautala, 2013) kyseisellä ELY:n uhanalaistiedoissa olevalla paikalla. Alueella on yksi tiedossa oleva liito-oravan reviiri (Kohde 7, aluerajaus liito-oravalle sopivasta elinpiiristä, Liitekartta 2), joka luontoselvityksessä havaittiin asutuksi lajityypillisten syönnösten perusteella. Alueella on syönnösjälkien vieressä myös pesäpuuksi sopiva kolohaapa (kuva 9). Liito-orava katkaisee lehtiruodin läheltä lehteä. Paljaaksi syödyt oksat on helppo havaita kauempaakin. (Pöntinen 2001.) Ulosteita kuviolla ei havaittu, mutta inventointiajankohta ei ollut otollisin ulostejälkien havaitsemiseen. Kyseessä saattaa olla lisääntymis- ja (tai) levähdyspaikka. Etelä-Pohjanmaan ELY-

23 23 (38) keskuksen tietojen mukaan kohteessa on todettu pesintä viimeksi vuonna Hautala (2013) ei havainnut kuviolla merkkejä liito-oravan lisääntymispaikasta. Koska kuitenkin kuviolla havaittiin tuoreita, liito-oravalle tyypillisiä syönnösjälkiä (kuva 8), kuvio on ollut kesällä 2013 asuttu. Kuva 8. Liito-oravan tyypillisiä syöntijälkiä (haavan lehdistä lehtilapa syöty, mutta ruoti jäljellä lehtilavan alapuoliselta osalta) Limakon tuulipuiston osayleiskaava-alueella sijaitsevassa elinympäristössä kesäkuussa 2013.

24 24 (38) Kuva 9. Liito-oravan elinpiirillä oleva kolohaapa Limakon tuulipuiston osayleiskaava-alueella sijaitsevassa elinympäristössä. Edellä kuvatun liito-oravan elinpiirin lisäksi muissa Limakon tuulipuiston osayleiskaavan potentiaalisissa elinympäristöissä ei havaittu merkkejä liito-oravista TULOSTEN TARKASTELU JA VAIKUTUSARVIO Luontoselvityksessä havaittiin Limakon tuulipuiston osayleiskaava-alueella yhdessä kohteessa merkkejä (lajityypillisiä syömäjälkiä haavan lehdissä) liito-oravan esiintymisestä alueella. Kyseessä saattaa olla lisääntymis- tai levähdysalue. Kohteella on ELY-

25 25 (38) 8. MUU ELÄIMISTÖ keskuksen uhanalaistietokannassa aiempi tieto liito-oravan esiintymisestä vuodelta Liito-orava on luontodirektiivin liitteen IVa laji, ja sen lisääntymis- tai levähdysalueen heikentäminen tai hävittäminen on kielletty. Tämä pitää ottaa huomioon voimalasijoittelussa siten, että määritetyllä liito-oravan elinpiirillä (Kohde 7, Liitekartta 2 salassa pidettävä) ei tehdä voimalan nostoalue-, sähkönsiirto- tai tierakentamista, ja lisäksi huomioidaan, ettei rakentaminen katkaise puustoisia ekologisia yhteyksiä ympäröiville alueille. Liito-oravat voivat kuitenkin ylittää liitämällä tielinjan tai maakaapelilinjan JOHDANTO Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Todennäköisemmin alueella esiintyvinä luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeina, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja hanke voisi heikentää, pidettiin lepakoita ja liito-oravaa. Näiden osalta tehtiin maastoselvityksiä, joiden tulokset on esitetty edellisissä luvuissa. Tässä luvussa käsitellään muista luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista suurpetoja (karhua, sutta ja ilvestä), sekä saukkoa ja viitasammakkoa. Muiden luontodirektiivin liitteen IV a nisäkkäiden, matelijoiden, sammakkoeläinten ja nilviäisten esiintymistä hankealueella pidettiin hyvin epätodennäköisenä. Susi on erittäin uhanalainen laji, ilves ja karhu vaarantuneita lajeja ja saukko silmälläpidettävä laji (Rassi ym., 2010). Suurpedoista ahma kuuluu luontodirektiivin liitteen II lajeihin. Liitteen II lajien suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita (Natura alueverkosto), mutta sen lisääntymis- ja levähdyspaikat eivät ole tiukasti suojeltuja. Ahma on lisäksi Suomen kansainvälinen vastuulaji ja äärimmäisen uhanalainen laji (Rassi ym., 2010). Metsäpeura on silmälläpidettävä laji (Rassi ym., 2010) ja Suomen vastuulaji, jonka esiintymisalueet Suomessa painottuvat Suomenselälle ja Kainuuseen (RKTL, 2013a) AINEISTO JA MENETELMÄT Muiden eläinten kuin liito-oravan ja lepakon esiintymistä osa-yleiskaava-alueella selvitettiin erilaisista olemassa olevista lähteistä. Suurpetojen esiintymistä osayleiskaava-alueella selvitettiin suurpetoyhdyshenkilöiden suurpetohavaintokartoista (RKTL, 2013b), joissa on tiedot vuoteen 2012 asti. Suurpetohavaintokarttojen sijaintitieto on karkeaa, joten sen perusteella esitettyihin havaintojen sijoittumiseen suhteessa voimalapaikkoihin liittyy epävarmuutta. Kuitenkin suurpetojen liikkumiskyky huomioiden havaintojen sijaintitarkkuus riittää antamaan melko hyvän kuvan suurpetojen esiintymisestä hankealueella. Suurpetojen esiintymistä selvitettiin myös Perhon riistanhoitoyhdistyksen laskentatulosten (Perhon riistanhoitoyhdistys, 2013) perusteella. Tä-

26 26 (38) 8.3. TULOKSET män aineiston kohdalta ei tiedetä, kuinka lähellä suunnittelualuetta laskentoja on tehty. Metsäpeuran esiintymistä alueella selvitettiin RKTL:n metsäpeuran lentolaskentatietojen (RKTL, 2013a) perusteella. Eläimistöä pyrittiin selvittämään myös RKTL:n riistakolmioaineistoista, mutta alle 20 km säteellä Limakon tuulipuiston osayleiskaavaalueesta ei ole riistakolmioita (Katja Ikonen, RKTL, sähköposti ). Eläimistöä selvitettiin myös ELY-keskuksen uhanalaistietokannasta. Petoyhdyshenkilöiden suurpetohavaintokarttojen (RKTL, 2013b) mukaan suunnittelualueelta tai sen välittömästä läheisyydestä on tehty vuonna 2012 useampia karhuhavaintoja. Vuoden 2012 lähimmät susihavainnot ovat yli kymmenen kilometrin päästä osayleiskaava-alueesta. Vuonna 2011 lähimmät susihavainnot tehtiin kuitenkin vain noin 3 kilometriä osayleiskaava-alueen länsipuolella. Lähimmät ilveshavainnot tehtiin vuonna 2012 noin 2 3 kilometriä osayleiskaava-alueen lounaispuolelta. Ahma havaittiin vuonna 2012 lähimmillään noin 2 3 kilometriä hankealueen pohjoispuolella. Perhon riistanhoitoyhdistyksen laskennoissa (Perhon riistanhoitoyhdistys, 2013) ilves havaittiin lähimmillään 4 5 km hankealueen eteläpuolella, susi noin 6 kilometriä hankealueen koillispuolella ja ahma noin 3 kilometriä hankealueen itäpuolella. Saukolle sopivia elinympäristöjä ei hankealueella ole. Viitasammakonkin esiintymistä hankealueella voidaan pitää epätodennäköisenä, sillä viitasammakko elää kosteissa ympäristöissä, etenkin rehevillä rannoilla ja soilla. (Sierla ym., 2004.) Kutupaikakseen viitasammakko tarvitsee suuremman vesialueen kuin sammakko. Sille eivät kelpaa matalat, helposti kuivuvat ojanpohjat tai pienet lätäköt. (Sierla ym., 2004; ) Tällaisia elinympäristöjä ei hankealueella juurikaan ole, korkeintaan jotkin leveimmät suo-ojat voisivat kelvata viitasammakolle. Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen uhanalaistiedoissa ei ole mainittu viitasammakkohavaintoja hankealueelta. Suomenselällä esiintyy metsäpeuroja, mutta sen esiintymisalueen painopiste on Limakosta kymmeniä kilometrejä länteen. Vuoden 2013 talvilaskennoissa havaintoja ei ilmeisesti tehty Perhosta, vaan Suomenselän metsäpeurat keskittyivät lähinnä Lappajärven pohjois- ja koillispuolelle Evijärvi Kaustinen Veteli Räyrinki Sääksjärvi Vimpeli väliselle alueelle. Lisäksi peuroja tavattiin myös Vimpeli Alajärvi-alueilta ja kaukaisimmat peurahavainnot saatiin Soini Karstula väliltä. Kesäaikana metsäpeurat levittäytyvät talvilaitumia laajemmille alueille. (RKTL, 2013a.) Metsäpeuran elinalue ulottunee kuitenkin ainakin Limakon alueen lähelle, sillä metsäpeura on Perhon lounaisrajalla sijaitsevan Hötölamminnevan Natura-alueen sekä Perhossa sijaitsevien Hangasneva-Säästöpiirinnevan sekä Salamajärven Natura-alueiden suojeluperustelaji. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen uhanalaistiedoissa ei ole mainittu hankealueelta muita eläimiä kuin liito-orava.

27 27 (38) 8.4. TULOSTEN TARKASTELU JA VAIKUTUSARVIO Limakon tuulipuiston osayleiskaava-alue kuulunee ainakin karhun reviiriin, kenties myös suden, ilveksen ja ahman sekä metsäpeuran reviirin reunaosiin. Tuulipuiston rakennus- ja purkuaikainen lisääntynyt ihmistoiminta, voimaloiden teiden ja nostoalueiden aiheuttama metsäalueen pirstaloituminen ja voimaloiden toiminnan aikainen melu heikentänee hieman alueen soveltuvuutta arkojen suurpetojen ja metsäpeurankin elinympäristöksi. Huomioiden näiden nisäkkäiden reviirien laajuuden sekä ympäristössä valmiiksi olevat metsänhakkuut, metsäautotiet, peltoalueet ja asutuksen tätä vaikutusta ei kuitenkaan arvioida määrältään merkittäväksi. 9. NATURA JA LUONNONSUOJELUALUEET 9.1. JOHDANTO Tässä luvussa on esitetty Limakon tuulipuiston osayleiskaava-alueen ympäristön Natura ja luonnonsuojelualueet sekä IBA- ja FINIBA-alueet, ja arvioitu suunnitelman vaikutusta alueisiin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on epävirallisessa viranomaisneuvottelussa ilmoittanut, että Limakon tuulipuiston osayleiskaavasta ei tarvitse laatia luonnonsuojelulain 65 :n mukaista virallista Natura-arviointia AINEISTO JA MENETELMÄT 9.3. TULOKSET Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA:sta haettiin hankealueen lähiympäristön Natura-alueet, valtion ja yksityisten luonnonsuojelualueet, koskiensuojeluohjelma-alueet, soidensuojelualueet ja vanhojen metsien suojelualueet). Kansallisesti ja kansainvälisesti arvokkaat lintualueet eli IBA- ja FINIBA selvitettiin BirdLife Suomen nettisivuilta (BirdLife, 2013). Limakon suunnittelualueen lähimmät Natura- ja luonnonsuojelualueet on esitetty kuvassa 10. Limakon osayleiskaava-aluetta lähimmät Natura alueet ovat Hötölamminnevan Natura-alue (FI ) noin 6 km:n päässä suunnittelualueen lounaispuolella ja Hangasneva-Säästöpiirinnevan Natura-alue (FI ) 6 km:n päässä suunnittelualueen pohjoispuolella. Lisäksi Limakon suunnittelualueen koillispuolella noin 8 km:n päässä sijaitsee Salamajärven kansallispuisto ja Natura-alue (FI ). Hötölamminneva sekä Hangasneva-Säästöpiirinnevan ovat SCI alueita eli ne on suojeltu luontodirektiivin perusteella. Näiden alueiden suojeluperusteita ovat tietyt Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit sekä metsäpeura, Hangasneva-Säästöpiirinnevalla lisäksi saukko. Salamajärven Natura-alue on SCI ja SPA-alue eli se on suojeltu sekä luontodirektiivin että lintudirektiivin perusteella. Salamajärven alueen suojeluperusteina ovat tietyt Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit sekä susi, ahma, saukko, metsäpeura, karhu, ampuhaukka, huuhkaja, kaakkuri, kalatiira, kapustarinta, kehrääjä, kuikka, kurki, sinisuohaukka, laulujoutsen, liro, metso, mustakurkku-uikku, palokärki,

28 28 (38) pikkulepinkäinen, pikkusieppo, pohjantikka, pyy, sinisuohaukka, suokukko, varpuspöllö, vesipääsky, viirupöllö, uhanalainen laji, sekä seuraavat muuttolinnut: isokäpylintu, jänkäkurppa, jouhisorsa, metsähanhi, nuolihaukka, pikkulokki, punajalkaviklo ja tuulihaukka. Maastokartta, suojelualueet MML2013 Kuva 10. Perhon Limakon ympäristössä sijaitsevat luonnonsuojelualueet (tumman harmaa) ja Naturaalueet (vaalean harmaa). Kolmen kilometrin säteellä Limakon tuulipuiston osayleiskaava-alueesta ei sijaitse luonnonsuojelualueita, Natura-alueita eikä koskiensuojeluohjelma-alueita. Suunnittelualuetta lähin kansainvälisesti arvokas lintualue eli IBA-alue sijaitsee yli 50 kilometriä hankealueesta länteen. Lähin Suomen tärkeä lintualue eli FINIBA-alue on Salamajärven alue (710107) noin 6 kilometriä suunnittelualueen koillis- ja itäpuolella. Salamajärven FINIBA-alueen kriteerilajeja ovat joutsen, suokukko, jänkäkurppa, pikkukuovi, valkoviklo, liro ja pikkutikka TULOSTEN TARKASTELU JA VAIKUTUSARVIO Kolmen kilometrin säteellä Limakon tuulipuiston osayleiskaava-alueesta ei sijaitse luonnonsuojelualueita, Natura-alueita eikä koskiensuojeluohjelma-alueita. Limakon osayleiskaava-aluetta lähimmät Natura alueet ovat Hötölamminnevan Naturaalue (FI ) noin 6 km:n päässä suunnittelualueen lounaispuolella ja Hangasne-

29 29 (38) 10. MAAPERÄ va-säästöpiirinnevan Natura-alue (FI ) 6 km:n päässä suunnittelualueen pohjoispuolella. Lisäksi Limakon suunnittelualueen koillispuolella noin 8 km:n päässä sijaitsee Salamajärven kansallispuisto ja Natura-alue (FI ). Jo pitkän etäisyyden perusteella voidaan arvioida, ettei Limakon tuulipuistosta ole haittaa läheisten Natura-alueiden suojeluperusteena oleville luontotyypeille, eikä tuulipuisto muuta alueiden suojeluperusteena olevien nisäkkäiden ja pesimälinnuston elinympäristöjä tai aiheuta häirintävaikutusta lajeille. Pieni osa Salamajärven Natura-alueen suojeluperusteena olevista muuttolinnuista muuttanee Limakon alueen kautta. Tuulipuisto sijoittuu melko pitkittäin suhteessa päämuuttosuuntaan etelä-lounas pohjois-koillinen. Tuulivoimaloiden arvioidaan aiheuttavan korkeintaan yksittäisiä törmäyskuolemia vuosittain (kts. luku 4.4), ja niistäkin vain hyvin pieni osuus kohdistunee Salamajärven Natura-alueen suojeluperustelajeihin. Tuulipuisto ei myöskään muodosta kovin suurta lentoestettä muuttoreitille, vaan kokonsa ja muotonsa vuoksi linnut voivat melko pienellä lisäenergialla kiertää tuulipuiston muuttomatkallaan. Tuulipuiston ei siis arvioida vaikuttavan merkittävästi Salamajärven Natura-alueen suojeluperustelajeihin. Tuulipuiston ei arvioida edellä mainituilla perusteilla vaikuttavan merkittävästi myöskään Salamajärven FINIBA-alueen kriteerilajeihin JOHDANTO Maaperällä on vaikutuksia tuulivoimaloiden sijoitteluun. Maaperän tulee olla riittävän kantavaa. Maaperä vaikuttaa myös äänen/melun heijastumiseen. Pehmeä ja kuohkea maanpinta imee äänienergiaa, eikä heijasta ääntä kuten kovat pinnat (esim. kallio, vesi) (Nykänen ym. 2012). Tuulipuistojen sijoittamisessa tulee välttää myös tuuli- ja rantakerrostuma-alueita sekä harjujensuojelualueita AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET Havaintoja maaperästä tehtiin maastossa lähinnä kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitusten yhteydessä. Lisäksi maaperän tulkintaa tehtiin Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunan maaperäkartalta (1:20 000/1:50 000) oheisten karttaselitteiden avulla (kuva 11). Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA:sta selvitettiin alueella mahdollisesti sijaitsevat tuuli- ja rantakerrostumat sekä harjujensuojelualueet. Suunnittelualueen maaperä on pääosin metsäpeitteistä hiekka- tai soramoreenia. Hienoa hietaa esiintyy vähäisissä määrin alueen kaakkoisrajalla. Soraa ei juuri esiinny lukuun ottamatta Kettukankaan lakialueita alueen koillispäässä.

30 30 (38) Kalliopaljastumia näkyy suurimmilla kallioalueilla kuten Retuutinkalliolla ja sen pohjoispuolella sekä Nevanperänharjun ympäristössä ja Kettukankaan lounaispuolella. Suurin osa soista on ojitettu, mutta yksittäisiä pienialaisia rämeitä esiintyy ojitusten reunamilla. Puuttomia pienialaisia nevoja Limakon alueella on kaksi, toinen Retuutinkallion länsipuolellla ja toinen Kettukankaan lounaispuolella. Turvetuotantoalue sijaitsee Kettukankaasta pohjoiseen, mutta on noin 400 metriä suunnittelualueen ulkopuolella. Retuutinkallion koillispuolella on lisäksi vanha kaatopaikka, jonne on läjitetty maata. Samoin Ruunakankaan polttopaikkalla on vähäistä maanläjitystä. Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA:n mukaan Limakon alueella ja sen lähiympäristössä ei sijaitse tuuli- ja rantakerrostumia eikä harjujensuojelualueita. Kuva 11. Suunnittelualueen maaperägeologinen kartta Maastokartta, maaperägeologia MML 2013

31 31 (38) TULOSTEN TARKASTELU JA VAIKUTUSARVIO Limakon suunnittelualueen maaperä on (lukuun ottamatta pienialaisia soita) pääosin kantavaa hiekka- ja soramoreenia, joille tuulivoimaloiden perustamisella ei ole esteitä. Kantavat maaperät helpottavat myös tielinjojen ja sähkökaapeleiden kaivamista ja rakennusaikaisten vaurioiden ennallistamista. Voimaloiden sijoitteluvaihe edellyttää kuitenkin tarkempia paikallisia lisäselvityksiä maa- ja kallioperän suhteen. 11. PINTA- JA POHJAVEDET JOHDANTO Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutusta pinta- ja pohjavesiin tapauskohtaisesti. Suunnittelualueella ei kuitenkaan esiinny luonnontilaisia pintavesiä, eikä Limakon alueella esiinny pohjavesialueita AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET Havaintoja pintavesistä on tehty maastossa lähinnä kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitusten yhteydessä. Lisäksi tulkintaa on tehty Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunan hydrografiakarttojen avulla (valuma-alueet, päävesistöalueet, pohjavesialueet). Limakon alue kuuluu Perhonjoen latvanvesistö valuma-alueeseen, joka puolestaan kuuluu päävesistöalueeseen: Perhonjoen vesistöalue. Perhonjoki sijaitsee noin 1 km:n päässä suunnittelualueen lounaisreunalta. Itse suunnittelualue ei kuulu pohjavesialueisiin, eikä sillä myöskään sijaitse jokia, järviä tai luonnontilaisia lampia. Suot ovat pääosin ojitettuja, eikä luonnontilaisia puroja esiinny. Kettukankaan lakiosissa alueen pohjoisosassa on kuitenkin kaksi lampea. Ne ovat todennäköisesti syntyneet soranoton seurauksena, eivätkä näin ollen ole luonnontilaisia. Lisäksi Pulkisenahon pohjoispuolella on yksi tekolampi.

32 32 (38) Maastokartta, pohjavesialueet MML 2013 Kuva 12. Salmelanharjun ja Jängänharjun pohjavesialueet (vaalean vihreä, musta rajaus) sijaitsevat 4-4,5 km:n päässä Limakon alueesta. Suunnittelualueella ei luontotyyppiselvityksen perusteella ole vesilakiin kuuluvia suojeltavia kohteita. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat 4 4,5 km:n päässä Limakon alueesta. Pohjavesialueet ovat Salmelanharjun pohjavesialue ja Jängänharjun pohjavesialue. (MML paikkatietoikkunan hydrografiakartta).

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...

Lisätiedot

Tuunan asemakaava LUONTOSELVITYS

Tuunan asemakaava LUONTOSELVITYS LAITILA LUONNOS Tuunan asemakaava LUONTOSELVITYS LUONTOSELVITYS Työ: E26515 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Turku, 08.11.2013 www.fmcgroup.fi Toimistot: Turku, Oulu, Tampere

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella. 4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.5.1 Yleistä Suunnitteilla olevien 14 tuulivoima-alueen linnustoselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus v. 2015. Osalla selvitysaluetta on tehty linnuston muutonseurantaa

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ VESISTÖT... 3 4 KASVILLISUUS...

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

Tuulivoimahanke Soidinmäki

Tuulivoimahanke Soidinmäki Tuulivoimahanke Soidinmäki 2013-12-12 Natura 2000 arvioinnin tarveharkinta; Kulhanvuoren alue (FI0900112, SCI ja SPA) Kulhanvuoren Natura 2000-alueen Natura-arvioinnin tarvearviointi Tilaajaa: Konsultti:

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Megatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Megatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Megatuuli Oy Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 13/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3

Lisätiedot

Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten

Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten Pia Kangas Luontokartoittaja ERP Turve ja Lumi OY 30.06.2013 1 1. Tausta ja tavoite Tämä luontoselvitys on laadittu Pelkosenniemellä Pyhäjärven rannalla

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT

Lisätiedot

Nurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007

Nurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007 Raportti 67070228.BJ 25.10.2007 Nurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007 Osa 3/3: Rajamäki 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on laadittu Nurmijärven kuntaan Rajamäen alueelle Vahtolampi-

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 73/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 Liite 1. Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 1. Tuulivoiman vaikutukset kanalintuihin 1.1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimarakentaminen voi

Lisätiedot

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E26339.00 PERHO ALAJOEN TUULIVOIMAPUISTO SWECO YMPÄRISTÖ OY 25.9.2014 OULU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E26339.00 PERHO ALAJOEN TUULIVOIMAPUISTO SWECO YMPÄRISTÖ OY 25.9.2014 OULU TYÖNUMERO: E26339.00 PERHO ALAJOEN TUULIVOIMAPUISTO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 PINTA- JA POHJAVEDET... 2 3 KALLIO- JA MAAPERÄ SEKÄ GEOMORFOLOGIA... 3 4 KASVILLISUUS... 4 4.1 Aineisto

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista

Lisätiedot

Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara

Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara Kunta Hyrynsalmi Kunnan osa alue Kytömäki, Väisälä Alueen sijainti Alue sijaitsee noin 15 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta luoteeseen Ukkohallan matkailukeskuksen pohjoispuolella.

Lisätiedot

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14. Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA..0 Olli-Pekka Karlin Sisällysluettelo. Johdanto, ja selvitettävän alueen yleiskuvaus. Työssä käytetyt menetelmät. Pesimälinnusto

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

Lausunto Mikonkeitaan tuulivoimapuiston Natura-arvioinnin tarveharkinnasta

Lausunto Mikonkeitaan tuulivoimapuiston Natura-arvioinnin tarveharkinnasta Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen LAUSUNTO 5.12.2014 Dnro EPOEL Y/37/07.04/2013 Kristiinankaupungin kaupunki PL13 64100 KRISTIINANKAUPUNKI Viite Asia: Mikonkeitaan

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen

Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys Tapio Rintanen 2012 Maastotyöt Kohdealueen ja lähiympäristön liito-oravatilanne selvitettiin 27.4.2012, linnusto 13.5.2012, kasvillisuus ja lepakkotilanne

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

PERHO OSAYLEISKAAVA PERHON KUNTA LIMAKON TUULIPUISTO SELOSTUS

PERHO OSAYLEISKAAVA PERHON KUNTA LIMAKON TUULIPUISTO SELOSTUS PERHO LIMAKON TUULIPUISTO OSAYLEISKAAVA SELOSTUS PERHON KUNTA Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu Puh.010 2414 600 Fax 010 2414 601 etunimi.sukunimi@airix.fi Vireilletulosta on ilmoitettu 24.6.2013 (kh 230)

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting 6.11.2013 Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka Natura arvioinnin tarveharkinta FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting Isokorpi (FI0800145, SCI) Johdanto Isokorven Natura 2000

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontoselvitys

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

Destia Oy. VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma. Luontoselvitys 2010

Destia Oy. VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma. Luontoselvitys 2010 Destia Oy VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma Petri Parkko 9.6.2011 2 1. Yleistä Liito-orava Pteromys volans on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslaji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot

Lisätiedot

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.

Lisätiedot

Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura 2000 -arviointi.

Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura 2000 -arviointi. Miehikkälän kunta Keskustie 9 49700 MIEHIKKÄLÄ Natura 2000 -arviointi Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen Petri Parkko 18.11.2013 1. Menetelmät ja aineisto

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU LIITO-ORAVATARKASTUS 2009 1 1. Selvityksen taustoja Liito-oravatarkistukset liittyvät VT 6 perusparannuksen yleissuunnitelmaan välillä Taavetti- Lappeenranta.

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava. Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava. Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10 Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10 2 Julkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi www.kainuunliitto.fi

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys

Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A GREENWATT OY JA KARSTULAN KUNTA Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 Koiramäen soidinselvitys

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

Tuohimutkanrinteen luontoselvitys

Tuohimutkanrinteen luontoselvitys LIITE 8 Tuohimutkanrinteen luontoselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Tutkimusmenetelmät...3 2.1. Tausta- ja maastotyöt...3 2.2.

Lisätiedot

Entisen motellin alueen luontoselvitys Paimio. 17.8.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Entisen motellin alueen luontoselvitys Paimio. 17.8.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Entisen motellin alueen luontoselvitys Paimio 17.8.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 3 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

Ulppaanmäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys

Ulppaanmäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA GREENWATT OY JA VIITASAAREN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 1 (8) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO LINNUSTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17736P001 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Linnuston kevätmuuttoselvitys

Lisätiedot

Tapanilan tilan ranta-asemakaava

Tapanilan tilan ranta-asemakaava Raportti LIITE 67080500.BBJ 12.5.2009 Jyväskylän kaupunki Tapanilan tilan ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Jyväskylän kaupungin 87. kaupunginosassa (Pohjois- Korpilahti)

Lisätiedot

Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta

Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Luontokartoittaja Pia Kangas ERP Turve ja Lumi Oy 27.09.2015 2 1 Johdanto Sodankylän pohjoisosassa Vuotsosta Kakslauttaseen sijaitsee

Lisätiedot

7 LUONNONYMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

7 LUONNONYMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 7 LUONNONYMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Hankkeen luonnonympäristövaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea linnustoon. YVAselostusvaiheen luontoselvitykset kohdistettiin erityisesti tuulivoimaloiden, sähkönsiirron ja

Lisätiedot

Tuulivoima, linnusto ja lepakot. Mikael Nordström Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y.

Tuulivoima, linnusto ja lepakot. Mikael Nordström Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. Tuulivoima, linnusto ja lepakot Mikael Nordström Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. Lähteet Rodrigues et al. 2008: Guidelines for consideration of bats in wind farm projects. Eurobats guidelines No

Lisätiedot

MYYRÄNKANGAS- PAHKAKUMMUNMAA, NRO 7

MYYRÄNKANGAS- PAHKAKUMMUNMAA, NRO 7 MYYRÄNKANGAS- PAHKAKUMMUNMAA, NRO 7 Projekti 1510022626 Tuulivoima-alueiden vaikutukset ekologiseen verkostoon Asiakas Pirkanmaan liitto Muistio nro 2 Päivämäärä 28/10/2015 Vastaanottaja Pirkanmaan liitto

Lisätiedot

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3

Lisätiedot

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta Seija Väre 25.7.2010 1 (9) RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS Tammelan kunta 2 RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Ruostejärven osayleiskaava sijaitsee Tammelan kunnan eteläosassa valtatien

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Pekka Sundell 25.11.2013 Siirin lehto Kohteet Kantolanniemi ja Luukkaanlahti Eteläranta Varikonniemi ja asemanseutu Aulangon siirtolapuutarha Suosaari Mitä

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

METSÄKANALINTU- JA PÖLLÖSELVITYS

METSÄKANALINTU- JA PÖLLÖSELVITYS TYÖNUMERO: E27655.40 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN METSÄKANALINTU- JA PÖLLÖSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN YLEISKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 1 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 4 TULOKSET... 3 5 LAJILUETTELO... 9 6

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Holingonvuoren tuulivoimapuiston luontoselvitykset

Holingonvuoren tuulivoimapuiston luontoselvitykset SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 1 (27) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Natura-2000

Lisätiedot