TURVESOIDEN LUONTOTUTKIMUKSET MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA. Loppuraportti. Katriina Peltonen ja Reima Välivaara

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURVESOIDEN LUONTOTUTKIMUKSET MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA. Loppuraportti. Katriina Peltonen ja Reima Välivaara"

Transkriptio

1 TURVESOIDEN LUOOTUTKIMUKSET MAAKUAKAAVOITUKSESSA Loppuraportti Katriina Peltonen ja Reima Välivaara

2 Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 4000 Jyväskylä Puhelin / vaihde Julkaisu: B 78 ISBN ISBN (sähköinen versio) Jyväskylä 20

3 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDAO AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT KOHTEIDEN VALIA LUOOSELVITYSHANKKEESEEN KASVILLISUUS LINNUSTO TARKASTELTAVAT LAJIT JA LUOOTYYPIT SEKÄ SOIDEN LUONNOILAISUUSLUOKITUS TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU KASVILLISUUS Luontotyypit Lajit LINNUSTO YHTEENVETO SELVITYSTEN TULOKSISTA KIRJALLISUUS...29 LIITE. Luonnonsuojelullisesti merkittävän suon tai suon osan kriteerejä Keski-Suomessa (TURVA-hanke) LIITE 2. Metsälain 0 :n tarkoittamat monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt

4 . JOhdanto Valtaosa Keski-Suomesta sijaitsee viettokeitaiden suokasvillisuusvyöhykkeellä (kartta ). Maakunnan pohjoisosa kuuluu Pohjanmaan aapasoiden suokasvillisuusvyöhykkeeseen. Keski-Suomen sijainti keidas- ja aapasuoalueiden vaihettumisalueella mahdollistaa monimuotoisen suotyyppikirjon ja suolla esiintyvän lajiston esiintymisen maakunnassa. Soita esiintyy eniten maakunnan länsi- ja pohjoisosissa (kartta 2). Maakuntakaava sisältää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai osassa maakuntaa. Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Se ohjaa alueiden käyttöä osoittamalla aluevarauksia valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteensovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarpeellisella tarkkuudella. Soihin kohdistuva maankäyttö on johtanut valtakunnan tasolla havaittavaan suotyyppien uhanalaistumiseen. Suomen luontotyyppien uhanalaisarvion (Raunio ym. 2008) mukaan 94 % suotyypeistä on Etelä-Suomessa joko uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Luontotyyppien uhanalaisuus on arvioitu sekä määrän että laadun muutosten perusteella. Merkittävin suoluontotyyppien uhanalaistumisen syy on ollut soiden ojitus metsänkasvatusta varten. Metsäojitusten aiheuttamat muutokset soiden vesitaloudessa ovat aiheuttaneet soiden kuivahtamista ja laadun heikkenemistä (Korhonen ym. 2008). Metsäojituksen lisäksi merkittäviä suotyyppien uhanalaistumisen syitä ovat olleet pellonraivaus, soilla ja niiden välittömässä läheisyydessä tehdyt metsätaloustoimet sekä rakentaminen, turvetuotanto ja vesirakentaminen (Raunio ym. 2008). Suota ensisijaisena elinympäristönään käyttävistä eliölajeista 4,6 % on arvioitu Suomessa uhanalaisiksi (Rassi ym. 200), mikä osoittaa suoelinympäristöjen luonnontilan heikkenemisen aiheuttaneen myös suolajien uhanalaistumista. Kolmannen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet ja suojelullisesti arvokkaat suoluonnon kohteet sekä osoittaa tuulivoimapuistoille soveliaita alueita. Kaavassa osoitetaan turvetuotantoon soveltuvat suot energiaturpeen raaka-ainetarpeen tyydyttämiseksi voimaan tulleet tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet huomioidaan 3. vaihemaakuntakaavassa. Kaavassa kiinnitetään erityistä huomiota maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä luonnonarvojen vaalimiseen (MRL 28 ). Vaihemaakuntakaava täydentää merkittävästi lainvoimaista maakuntakaavaa (ympäristöministeriön vahvistuspäätös , KHO:n päätös ). Keskisuomalaisen lajiston erityispiirteenä on useiden pohjoisten ja eteläisten lajien esiintyminen maakunnan alueella. Maakunnan erityisvastuulla onkin huolehtia etenkin metsäalueiden, soiden, reittivesistöjen ja kallioalueiden luonnon monimuotoisuuden ja luonnonarvojen säilymisestä. 4

5 Keski-Suomessa metsäojitusten vaikutukset suoluonnon tilaan ovat huomattavia: noin ha eli 83 % maakunnan turvemaiden kokonaispintaalasta on ojitettu (Suomen ympäristökeskuksen ojitustilanneaineisto 200). Ojittamattomia turvemaita on Keski-Suomessa ha (5 %). Turvetuotantoalueita on Keski-Suomessa Suomen ympäristökeskuksen tietojen mukaan noin 7000 ha, mikä on 2 % turvemaiden kokonaispinta-alasta. Suojeltu tai suojeluun varattu suopinta-ala on maakunnassa yhteensä noin ha (Metsähallituksen paikkatietoaineisto 200). Merkittävimpinä puutteina keskisuomalaisen suoluonnon suojelussa pidetään ravinteisten korpi- ja lettotyyppien vähäistä osuutta suojellusta pinta-alasta sekä suojelualueverkoston hajanaisuutta. Maakunnan soiden korkean ojitusasteen vuoksi myös suojelualueiden ulkopuolisilla ojittamattomilla soilla ja suon osilla on merkittävää luonnonsuojelullista arvoa. Riittävät luontotyyppi- ja lajistoselvitykset sekä suon luontoarvojen huomioiminen toimivat laadukkaan maankäytön suunnittelun perustana. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavaan liittyvässä selvityshankkeessa (TURVA-hanke) selvitettiin turvetuotantoon soveltuvien soiden turvevarat sekä luontoarvot ja ojitustilanne. TURVA-hankkeessa määriteltiin luonnonsuojelullisesti merkittävän suon tai suon osan kriteerit, joiden pohjalta luontoselvitykset tehtiin. Keski-Suomessa käytettyjä luontokriteerejä olivat mm. ojittamaton suon osa, uhanalaiset luontotyypit ja lajit sekä maisema- ja virkistysarvot ja suon ennallistamismahdollisuudet (liite ). Linnusto- ja kasvillisuusselvityksistä on laadittu suokohtaiset raportit. Tässä loppuraportissa esitellään luontoselvitysten tutkimusmenetelmät ja keskeisimmät tulokset. Geologian tutkimuskeskus on julkaissut hankkeen yhteydessä tehdyistä turvevaratutkimuksista loppuraportin (Laatikainen ym. 2009). Kartta. Suomen suokasvillisuusvyöhykkeiden pääjako ja Keski-Suomen (kartassa rasteroitu) sijoittuminen vyöhykkeille. (Lähde: Ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu Oiva). 5

6 Kartta 2. Soiden osuus Keski-Suomen kuntien pinta-alasta (ohutturpeisia soistumia ei ole huomioitu). 6

7 2. AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT 2. kohteiden VALIA LUOOSELVITYSHANKKEESEEN Geologian tutkimuskeskus (GTK) tutki vuosina suokohteen turvevarat nk. harvapistetutkimusmenetelmällä ja arvioi soiden turvetuotantoedellytyksiä osana TURVA-selvityshanketta (Laatikainen ym. 2009). Turvevaratutkimuksiin valittiin yli 30 hehtaarin laajuisia soita. Harvapistekartoitusten lisäksi GTK toimitti Keski-Suomen liitolle turvevaratiedot 33 suokohteelta, joiden turvevarat oli selvitetty vuosina Turvevaihemaakuntakaavan selvityshankkeen (TURVA-hanke) luontoselvityksiin valittiin GTK:n tuotantokelpoisiksi arvioimista soista 3 suokohdetta. Lähtökohtana oli, että maakuntakaavoituksessa tarkastellaan vain soita, joiden energiaturpeeseen soveltuva pinta-ala on vähintään 30 ha. Selvityshankkeeseen valittiin kuitenkin joitakin kohteita, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on alle 30 ha. Luontoselvityshankkeeseen valitut kohteet sijoittuvat enimmäkseen maakunnan länsi- ja luoteisosiin (kartta 3). Selvitysten vuosittainen eteneminen ilmenee taulukosta. 2.2 Kasvillisuus Hankkeen yhteydessä tehtiin kasvillisuuskartoitus 307 suokohteelle. Tutkimussoiden kasvillisuus selvitettiin vuosittain kesäkuun toisen viikon ja syyskuun ensimmäisen viikon välisenä aikana, mikä katsottiin putkilokasvien tunnistamiseen sopivaksi ajanjaksoksi. Selvitystyö toteutettiin kävelemällä selvitysalue läpi sellaisella tarkkuudella, että kaikki kasvillisuustyypit pystyttiin havaitsemaan. Vuonna 2007 soilta määritettiin ja rajattiin kartalle kaikki suokasvillisuustyypit (luonnontilaiset, ojikot, muuttumat ja turvekankaat). Vuonna 2008 soiden kasvillisuusselvitysten etenemisen jouduttamiseksi soilta määritettiin vain ojikoiden ja luonnontilaisten tai luonnontilaisen kaltaisten suoalueiden suokasvillisuustyypit. Vuosina määritettiin myös muuttuneet suotyypit, mutta kuviokohtaiset rajaukset tehtiin suotyyppikarttoihin vain luonnontilaisille ja luonnontilaisen kaltaisille suotyypeille. Kasvillisuustyyppien rajaukset piirrettiin vääräväri-ilmakuvalle tai maastokartalle (mittakaava : tai : 5 000). Taulukko. Turva-hankkeessa vuosittain valmistuneet luontoselvitykset. Kasvillisuuskartoitus Linnustokartoitus Yhteensä

8 Kartta 3. Luontoselvityshankkeen tutkimuskohteiden sijainti. 8

9 Suotyypityksessä käytettiin neliasteista ravinteisuuden tason luokittelua: ) ombrotrofinen eli niukkaravinteinen suo saa vetensä vain sateiden ja kuivalaskeuman mukana. Minero-trofiset suotyypit saavat ravinteita sadeveden lisäksi lumen sulamisvesistä ja muista suon valuma-alueelta tulevista vesistä, minkä vuoksi ravinteisuus on korkeampi kuin ombrotrofisilla suotyypeillä. Minerotrofian tasoja ovat 2) oligotrofinen eli karu, 3) mesotrofinen eli keskiravinteinen ja 4) eutrofinen eli runsasravinteinen. Suotyyppien muodostama suoluontokokonaisuus määritettiin suoyhdistymätyypiksi aina kun mahdollista: ojitetuilla, jo jonkin verran muuttuneilla soilla alkuperäisen suoyhdistymän luotettava määritys ei useinkaan onnistunut. Suoyhdistymätyypit jakautuvat pääyhdistymätyyppeihin keidassuo ja aapasuo. Keidassuo on keskeisiltä osiltaan ombrotrofinen ja aapasuo minerotrofinen. Kumpikin pääyhdistymätyyppi jakautuu alueellisiin alatyyppeihin (ks. Raunio ym. 2008), joita käytettiin tässä selvityksessä suoyhdistymien tyypityksessä. Jokaiselta suotyypiltä selvitettiin lajisto kulkemalla kasvillisuuskuvion läpi mahdollisimman tarkasti ja kirjaamalla havaitut lajit. Muuttuneiden suotyyppien kohdalla pyrittiin lajiston yleiskuvaukseen, mutta luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten suotyyppien lajisto inventoitiin mahdollisimman tarkasti. Mikäli lajin määritys ei ollut mahdollista maastossa, siitä otettiin näyte myöhempää määrittämistä varten. Putkilokasvit on määritetty silmämääräisesti, mutta sammalten määrittämisessä apuna on käytetty valomikroskooppia ja preparointimikroskooppia. Selvitysten yhteydessä kerättyjä näytteitä tullaan tallentamaan Jyväskylän yliopiston museon luonnontieteellisen osaston kokoelmiin tietojen tultua julkisiksi. Kasvillisuuskuvioiden rajaamiseen käytettiin apuna GPS-laitetta vuosina Kartoituksen aikana otettiin talteen inventointijälki GPS-laitteen (Garmin etrex Legend HCx) avulla. Jäljen tallennustapana käytettiin etäisyyttä ja tallennusvälinä 00 metriä. GPS:n avulla otettiin koordinaattipisteitä suotyyppilaikkujen reunoilta sekä lajinäytteiden ottopaikoilta ja uhanalaisten lajien esiintymispaikoilta. Osa kasvillisuusselvityksistä tehtiin Keski-Suomen liiton omana työnä. Osa selvityksistä tehtiin ostotyönä, josta vastasi Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus. Kartoittajien määrä vaihteli vuosittain yhdestä kolmeen. Kaikilla kartoittajilla oli hyvä kasvi- ja sammallajintuntemus sekä suotyyppien tuntemus ja valmius sammalten mikroskooppiseen määritykseen. 2.3 Linnusto Tutkimussoiden pesimälinnusto selvitettiin yhdellä tai kahdella maastokäynnillä linnuston parhaimpaan pesimäaikaan toukokuun alun ja kesäkuun lopun välisenä aikana vuosina Vuonna 2008 jokainen tutkittu kohde kartoitettiin kahdella maastokäynnillä. Vuosina 2009 ja 200 vain niillä kohteilla, jotka sisälsivät luonnontilaisia osia tai avosuota tai lampia ja puronvarsia, käytiin maastossa kaksi kertaa. Kokonaan ojitetut ja suoluonnoltaan muuttuneet kohteet kartoitettiin vuosina 2009 ja 200 yhdellä maastokäynnillä. Maastossa sovellettiin kartoituslaskentamenetelmän ohjeita (Koskimies & Väisänen 988, Koskimies 994). Selvitysalueet kuljettiin kokonaisuudessaan läpi siten, ettei mikään alueen kohta jäänyt metriä kauemmaksi laskijasta. Pesimälinnuston kannalta arvokkaimmissa selvitysalueen osissa (esim. ojittamattomat suoalueet, suolammet ja puronvarret) kartoituksen tarkkuutta nostettiin, jotta suon linnustollisen arvon kannalta merkittävimpien lajien esiintyminen alueella pystyttiin selvittämään mahdollisimman luotettavasti. Maastossa havainnot eri lintulajeista ja niiden reviireistä kirjattiin ylös karttapohjille (:0 000 tai : ), joiden perusteella tehtiin myöhemmin tulkinnat eri lajien esiintymisestä ja parimääristä selvitysalueella. Kartoituksessa perusteena lajin pesimiselle käytettiin pääasiassa havaintoja lintujen reviirikäyttäytymisestä, joksi tulkittiin esimerkiksi laulava koiras, reviirikahakat, ruokaa kantavat tai varoittelevat yksilöt sekä pesä- ja poikuehavainnot. Varsinaisella inventointialueella esiintyneiden lintujen ohella selvitykseen otettiin mukaan myös alueen välittömässä läheisyydessä havaitut yksilöt, joiden reviirien katsottiin ulottuvan kartoitusalueen puolelle ja joihin mahdollisen turvetuotannon voisi arvioida vaikuttavan. Laskennat toteutettiin aamulla klo 3 välisenä aikana, jolloin lintujen lauluaktiivisuus on korkeimmillaan ja suurin osa linnuista siten helposti havaittavissa. 9

10 Suon linnustollisen arvon määrittelyssä kiinnitettiin erityisesti huomiota soille tyypilliseen lintulajistoon sekä eri suojeluluokituksissa mainittuihin lajeihin. Suolajit määritellään tässä tutkimuksessa Väisäsen ym. (998) esittämän lajilistan mukaan, mutta tähän listaan on otettu vielä erikseen mukaan kapustarinta (Pluvialis apricaria), isokuovi (Numenius arquata), taivaanvuohi (Gallinago gallinago) ja pohjansirkku (Emberiza rustica), jotka kaikki ovat Keski-Suomessa pääasiassa suoympäristöjen lajeja tai suolla esiintyessään kuvaavat tiettyjä arvokkaan suoympäristön ominaisuuksia. Lisäksi töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) laskettiin loppuraporttivaiheessa suolajiksi edellä mainituilla perusteilla. Vastaavasti huomioituja suojeluluokituksia olivat Suomen uhanalaisuusluokitus (Rassi ym. 200, Rassi ym. 200), Euroopan Unionin lintudirektiivin (Neuvoston direktiivi 79/409/ETY) liitteen I lajit, joiden elinympäristöjä jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin, sekä Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulajit, joiden EU:n lisääntyvästä kannasta vähintään 5 % on arvioitu pesivän Suomessa (Rassi ym. 200, Leivo ym. 2002). Asema vastuulajien luettelossa voi esim. merkitä tarvetta vastuulajien elinympäristöjen huomioon ottamiseen maankäytön suunnittelussa (Rassi ym. 200). Osa linnustoselvityksestä tehtiin Keski-Suomen liiton omana työnä. Suurin osa selvityksistä tehtiin ostotyönä, josta vastasivat Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus ja Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys ry. Kartoittajien määrä vaihteli vuosittain kolmesta kahdeksaan. Kaikilla kartoittajilla oli pitkä lintuharrastustausta ja hyvä lintujen (erityisesti äänten) tuntemus. 0

11 3.TARKASTELTAVAT LAJIT JA LUOOTYYPIT SEKÄ SOIDEN LUONNOILAISUUSLUOKITUS Tässä raportissa esitellään selvityskohteilta tavatut valtakunnallisesti, alueellisesti ja maakunnallisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit. Valtakunnallisessa uhanalaisluokituksessa käytetään kolmea Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) luokitteluperusteiden mukaista uhanalaisluokkaa: vaarantunut (vulnerable, ), erittäin uhanalainen (endangered, EN) ja äärimmäisen uhanalainen (critically endangered, CR). Silmälläpidettävät (nearly threatened, ) lajit eivät täytä uhanalaisuuden kriteerejä, mutta niiden kannat ovat pienentyneet tai elinympäristöjen tila heikentynyt niin huomattavasti, että niiden elinympäristöt on otettava maankäytön suunnittelussa huomioon lajien elinvoimaisuuden säilymisen takaamiseksi (Rassi ym. 200). Suomessa on tehty lajeille myös alueellinen uhanalaistarkastelu, jossa maa on jaettu 3 vyöhykkeeseen luonnonmaantieteellisten ominaisuuksien perusteella (kartta 4). Keski-Suomessa on tehty putkilokasveille myös maakunnallinen uhanalaistarkastelu. Linnuston kohdalla tarkastellaan erikseen myös soille tyypillistä lintulajistoa suolajeja, jotka ovat kohteiden suojeluarvon määrittämisen kannalta merkittäviä. kytilasta arvokasta tietoa, joka on auttanut myös Keski-Suomen soiden luontoarvojen arvioinnissa. Uhanalaisarvioon (Raunio ym. 2008) perustuen Keski-Suomen soiden kasvillisuusselvityksissä on esitetty sekä valtakunnallisesti että alueellisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät suotyypit ja suoyhdistymätyypit. Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa on käytetty samoja uhanalaisuusluokkia kuin lajien uhanalaisuuden arvioinnissa. Luontotyyppien uhanalaisarviossa (Raunio ym. 2008) uhanalaisuustarkastelu on tehty erikseen Etelä- ja Pohjois-Suomelle. Etelä-Suomen muodostavat hemi-, etelä- ja keskiboreaalinen metsäkasvillisuusvyöhyke ja Pohjois-Suomen pohjoisboreaalinen vyöhyke. Osa Keski-Suomesta sijaitsee eteläboreaalisella ja osa keskiboreaalisella vyöhykkeellä. Keski-Suomen maakunta luetaan siis luontotyyppien uhanalaistarkastelussa EteläSuomeen. Luontotyyppien uhanalaistarkastelussa (Raunio ym. 2008) on arvioitu ainoastaan soiden ojittamattomien osien suotyyppien uhanalaisuutta, mutta samalla painotettu, että myös ojitetuilla suoalueilla voi yhä olla arvokkaita suoluontoarvoja. Tämän vuoksi tässä selvityksessä on tarkasteltu myös uhanalaisten suotyyppien ojikkoasteella olevia esiintymiä. Uhanalaisten kasvilajien lisäksi raportissa on esitelty myös suotyyppien ja suoyhdistymätyyppien uhanalaisuus. Vuonna 2008 valmistuneessa luontotyyppien uhanalaisarvioinnissa monien suotyyppien ja erityisesti monien suoyhdistymätyyppien todettiin uhanalaistuneen voimakkaasti etenkin Lapin eteläpuolella (Raunio ym. 2008). Luontotyyppien uhanalaisarvio toi siis suotyyppien ny- Tutkittavilta kohteilta kartoitettiin myös metsälain 0 :n tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä vastaavat luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset luontotyypit (liite 2) sekä vesilain tarkoittamat luonnontilaiset pien-

12 vesikohteet ja luonnonsuojelulain tarkoitta-mat suojeltavat luontotyypit. Metsälaissa määriteltyjä elinympäristöjä arvioitaessa pieniksi lammiksi huomioitiin alle hehtaarin kokoiset suolammet. Purojen rannoilla kasvavat rehevät korvet sisällytettiin metsälain luontotyyppiin puron välitön lähiympäristö. Metsälakikohdetta vastaaviksi ojittamattomilla soilla sijaitseviksi metsäsaarekkeiksi huomioitiin metsäsaarekkeet, jotka sijaitsevat vähintään 50 metrin päässä lähimmästä ojasta. Rehevien korpien ja lettoisten suotyyppien arvioinnissa saman suotyypin samalla suolla esiintyvät erilliset laikut luettiin yhdeksi suotyyppiesiintymäksi. Vesilain tarkoittamiksi luonnontilaisiksi vesikohteiksi arvioitiin lähteet, uomat ja lammet, jotka sijaitsivat vähintään 50 metrin päässä lähimmästä ojasta. Luonnontilaisiksi uomiksi huomioitiin myös ojittamattomat uoman pätkät, vaikkei virtavesi olisikaan suon kaikissa osissa ojittamaton. Maa- ja metsätalousministeriön ehdotuksessa kansalliseksi suostrategiaksi (Maa- ja metsätalousministeriö 20) on esitelty suoyhdistymien luonnontilaisuutta kuvaava luokitus, joka on tarkoitettu käytettäväksi maankäytön suunnitteluun (taulukko 2). Luokitussystee-missä on kuusi luokkaa, joista alimmat luokat 0 ja sisältävät luonnontilansa menettäneet suot ja ylimmät luokat 4 ja 5 luonnontilaiset tai lähes luonnontilaiset suoyhdistymät. Luokkiin 2 ja 3 luokitellaan suot, joissa on sekä ojitettuja että ojittamattomia osia. Suostrategiassa esitettyä luonnontilaisuusasteikkoa hyödynnettiin TURVA-hankkeen suokohteiden luonnontilaisuuden arvioinnissa. Kartta 4. Keski-Suomen sijoittuminen lajien alueellisen uhanalaisarvioinnin vyöhykkeille. Keski- Suomi (kartassa sinisellä) sijoittuu Lounais-Suomen ja Pohjanmaan rannikon (2a), Järvi-Suomen (2b) sekä Pohjanmaan (3a) luonnonmaantieteellisille alueille. (Kasvillisuusvyöhykekartan lähde: Ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu Oiva.) 2

13 Taulukko 2. Kansallisen suostrategiaehdotuksen (MMM 20) mukainen soiden luonnontilaisuus-asteikko. LUOKKA KUIVATUS KASVILLISUUS VEDENPIA 5 4 Suolla ja sen välittömässä läheisyydessä ei häiriötekijöitä. Suon välittömässä läheisyydessä tai reunassa häiriö(itä), esim. ojia, tie tms., jotka eivät aiheuta näkyvää muutosta suolla. Osassa keidassoiden laiteita voi kuitenkin olla vesitalouden muutoksia. Suokasvillisuus vallitsee aluskasvallisuudessa (pl. luontaisesti tai pohjakerrokseltaan sulkeutumattomat suotyypit). Osassa keidassoiden laiteita voi olla vähäisiä kasvillisuuden muutoksia. Vedenpinta kullekin suopinnan tasolle tyypillisissä rajoissa. 3 Valtaosa suosta ojittamatonta. Aapasuon reunaojitus ei kauttaaltaan estä luonnollista vaihettumista kangasmetsään (tms.); merkittävää kuivahtamista ei suon muissa osissa kuin reunassa. Keidassoiden laideosissa voi olla laajalti vesitalouden muutoksia. Suokasvillisuudessa ei muutoksia suon reunavyöhykettä lukuun ottamatta. Keidassoilla laiteella puuvartisten kasvien osuus voi olla merkittävästi lisääntynyt. Suoveden pinta alentunut ojien tuntumassa, joskus myös suon pinta. 2 Suolla ojitettuja ja ojittamattomia osia. Ojitus estää hydrologisen yhteyden suon ja ympäristön välillä. Osalla ojittamatonta alaa kuivahtamista. Keidassoilla reunaojitus on muuttanut myös reunaluisun ja keskustan vesitaloutta. Suolle tyypillinen kasvistoaines kärsinyt: varpuisuus voi olla lisääntynyt välipinnoilla; merkkejä puuston kasvun lisääntymisestä tai taimettumisesta. Osalla suon ojittamatonta alaa kasvillisuusmuutoksia. Keidassoiden keskiosien muutokset voivat laidetta lukuun ottamatta olla vähäisiä. Suoveden pinta voi olla hivenen alentunut kauempanakin ojista, jos ne ovat puhkaisseet laajoja rimpiä tai keidassoiden kuljuja taikka allikoita. Suon ennallistamisen tai suolle tulevien pisto-ojien aiheuttamat taikka esim. penkkateiden patoamat vettymät kuuluvat tähän luokkaan. Vesitalous muuttunut kauttaaltaan, kasvillisuusmuutokset selviä. Puuston kasvu selvästi lisääntynyt ja / tai alue taimettunut/ metsittynyt. Kasvillisuusmuutokset voivat kauttaaltaan ojitetuillakin alueilla olla hitaita. Alue voi olla myös jäkälöitynyt tai karhunsammaloitunut vailla merkittävää puustokerrosta. Suoveden pinta kauttaaltaan alentunut. 0 Muuttunut peruuttamattomasti: vesitalous muuttunut, kasvillisuuden muutos edennyt pitkälle. Kasvillisuus muuttunut kauttaaltaan ja sen kehitys osissa tapauksista edennyt turvekangasvaiheeseen. 3

14 4. Tulokset ja tulosten tarkastelu 4. Kasvillisuus 4.. Luontotyypit Hankkeen yhteydessä inventoitujen 307 suon yhteenlaskettu pinta-ala on ha. Tutkitusta pinta-alasta 2933 ha ( 8 %) oli kasvillisuudeltaan luonnontilaista ja 250 ha ( 3 %) ojikoita. Muuttuneita suotyyppejä oli ha (89 %). Tarkasteltaessa luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten suotyyppilaikkujen yhteenlaskettua pinta-alaa havaitaan, että nevarämeitä ja aitorämeitä esiintyy tutkimuskohteilla eniten (taulukko 3). Vähiten tavattiin lettoja ja lettorämeitä. Yleisesti voidaan todeta, että karut (ombro- ja oligotrofiset) suotyypit ovat tutkituilla soilla yleisempiä kuin vastaavat mesotrofiset eli keskiravinteiset suotyypit. Taulukko 3. Tutkimuskohteilla havaittujen luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten suotyyppien yhteenlaskettu pinta-ala (pa) suotyyppiryhmittäin. Suotyyppiryhmä Luonnontilainen pa (ha) Ojikoiden pa (ha) pa yhteensä (ha) Aito- ja kangaskorvet Lehto-ja ruohokorvet Nevakorvet Karut nevakorvet Mesotrofiset nevakorvet Nevarämeet Karut nevarämeet Mesotrofiset nevarämeet Nevat Karut nevat Mesotrofiset nevat Letot ja lettorämeet Luhdat Rämeet Yhteensä

15 Suotyyppikohtaisessa tarkastelussa (kuvat 3) havaitaan luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten korpien niukkuus tutkituilla soilla: kutakin korpityyppiä esiintyy tutkituilla soilla sekä luonnontilaisina että ojikkoina alle 40 hehtaarin alalla. Luonnontilaisia ja ojikkoasteen korpityyppejä tavattiin tutkituilla soilla 208 ha, mikä on alle % tutkitusta pinta-alasta. Korpia esiintyi siis niukasti ja useimmiten pieninä laikkuina: luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten korpien keskimääräinen kuviokoko oli selvityshankkeen soilla, ha. Muurainkorpia ja lehtokorpia esiintyi korpityypeistä pienimmällä yhteenlasketulla pinta-alalla (taulukko 4). Luonnontilaisia ja ojikkoasteen rämetyyppejä tavattiin tutkituilla soilla 497 ha, mikä on 4 % tutkitusta pinta-alasta. Yleisimpiä rämetyyppejä olivat rahkarämeet ja tupasvillarämeet. Luonnontilaisia pallosararämeitä ja kangasrämeitä esiintyi tutkituilla soilla erittäin niukasti. Luonnontilaisia ja ojikkoasteen yhdistelmätyyppejä tavattiin tutkituilla soilla 634 ha, mikä on 4,5 % tutkitusta pinta-alasta. Rimpinevarämeet, sararämeet ja lyhytkorsirämeet olivat yleisimmät tutkimuskohteilla havaitut yhdistelmätyypit. Lettonevarämettä havaittiin vain yhdeltä suolta (0,3 ha). Myös lettorämeitä, tupasvillakorpia ja Nigranevakorpia esiintyi tutkittuun suopinta-alaan nähden hyvin pienillä pinta-aloilla (taulukko 4). yleisimpiä olivat sara- ja rimpi-nevat. Kuljunevoja ja ombrotrofisia lyhytkorsinevoja esiintyi nevatyypeistä vähiten. Rimpiletot oli ainoa havaittu lettotyyppi, ja rimpilettoa esiintyi luonnontilaisena ai-noastaan yhdellä suolla (0,8 ha). Koivuluhtia esiintyi luhtatyypeistä suurimmalla pinta-alalla. Yhdeltä tutkimuskohteelta raportoitiin harmaaleppäluhtaa (0,4 ha). Harmaaleppäluhta on kuvailtu maankohoamisrannikon luontotyypiksi (Raunio ym. 2008), minkä vuoksi on todennäköistä, että harmaaleppäluhdaksi määritetty luhtainen joenrannalla sijaitseva elinympäristö on tosiasiassa kostea lehto. Tutkituilla soilla sijaitsevat luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset nevat ja nevarämeet ovat keskittyneet Keski-Suomen länsi- ja luoteisosiin: näitä suotyyppejä havaittiin eniten Multian, Keuruun ja Kyyjärven kunnista (kartat 5 ja 6). Myös luonnontilaisia ja luonnontilaisen kaltaisia korpia ja rämeitä esiintyy tutkituilla soilla eniten suon länsija luoteisosassa (kartta 7). Tutkimuskohteilta havaitun luonnontilaisen suoluonnon painottumista Keski-Suomen länsi- ja luoteisosiin selittää osittain se, että myös tutkimuskohteet keskittyivät näihin maakunnan osiin. Luonnontilaisten ja ojikkoasteella olevien luhtien, lettojen tai lettorämeiden esiintymisessä ei ole havaittavissa keskittymistä tiettyyn osaan Keski-Suomea (kartat 5 ja 6). Luonnontilaisia ja ojikkoasteen neva- ja lettotyyppejä tavattiin tutkituilla soilla yhteensä 720 ha, mikä on 2 % tutkitusta pinta-alasta. Nevatyypeistä 5

16 Kuva. TURVA-hankkeen luontoselvityksissä havaittujen rämeiden ja korpien suotyyppikohtaiset kokonaispinta-alat (ha). Kuva 2. TURVA-hankkeen luontoselvityksissä havaittujen lettojen, nevojen ja yhdistymätyyppien suotyyppikohtaiset kokonaispinta-alat (ha). Kuva 3. TURVA-hankkeen luontoselvityksissä havaittujen luhtien suotyyppikohtaiset kokonaispinta-alat (ha). 6

17 Taulukko 4. Tutkimuskohteilla havaittujen luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten suotyyppi-esiintymien yhteenlaskettu pinta-ala (pa). Suotyyppi Rämeet korpirämeet pallosararämeet kangasrämeet isovarpurämeet tupasvillarämeet rahkarämeet rämeet yhteensä Korvet metsäkortekorvet ruohokangaskorvet puolukkakangaskorvet ruohokorvet yhteensä lehtokorvet mustikkakangaskorvet mustikkakorvet muurainkorvet puolukkakorvet korvet yhteensä Yhdistelmätyypit lettonevarämeet lettorämeet tupasvillakorvet Nigra-nevakorvet kalvakkarämeet lyhytkorsirämeet sarakorvet (sis. luhtanevakorvat) sararämeet rimpinevarämeet keidasrämeet luhtanevakorvet yhdistelmätyypit yhteensä Nevat ja letot rimpiletot kalvakkanevat minerotrofiset lyhytkorsinevat saranevat kuljunevat ombrotrofiset lyhytkorsinevat rimpinevat luhtanevat nevat ja letot yhteensä Luhdat koivuluhdat avoluhdat luhdat yhteensä Uhanalaisluokka Etelä-Suomi Koko-Suomi Luonnontilainen pa (ha) Ojikoiden pa (ha) Pa yhteensä (ha) EN EN EN EN EN CR CR EN EN CR EN EN EN EN 67,2 6,0 3,0 62,0 267,3 377,9 783,4 9,2 4,2 7,5 26,5 4,7 3,7 4,0 2,6,3 73,8 0,3 3, 4, 2,8 94,7 279,4 2,7 274,8 324,9 6,2 24,2 282,5 0,8 95,8 2,6 206,3 3,,6 45,9 93,0 679,0 72,5 4,6 4,5 87,7 0,5 8,6 45,5 4, 220,4 73,8 8,4 2, 9,3 8, 4,0 39,2 32,6 0,4 20, 34,3 0,0 3,0 0,0 2,7 8,3 49,4 8,5 57,9 76,4 23,5 7,6 357, 0,0 0,7,6 3,8 0,0 0,0 0,8 4,3 4,3 3,4 0,0 3,4 55,0 6,6 2,6 207,5 408,3 598, 3 497,2 7,6 6,3 6,8 44,6 8,7 43,0 46,7 3, 2,4 208, 0,3 6, 4, 5,4 03,0 428,7 3,2 332,7 40,3 84,6 42,2 639,6 0,8 06,5 4,3 220,0 3,,6 56,7 97,4 720,2 75,9 4,6 7,9 7

18 Kartta 5. TURVA-selvityshankkeessa havaittujen luonnontilaisten ja ojikkoasteella olevien luhtien ja nevojen sijoittuminen suojelualueisiin nähden. Kartan symbolien koot eivät vastaa suotyyppikuvioiden todellista pinta-alaa. 8

19 Kartta 6. TURVA-selvityshankkeessa havaittujen luonnontilaisten ja ojikkoasteella olevien lettojen ja yhdistelmätyyppien sijoittuminen suojelualueisiin nähden. Kartan symbolien koot eivät vastaa suo-tyyppikuvioiden todellista pinta-alaa 9

20 Kartta 7. TURVA-selvityshankkeessa havaittujen luonnontilaisten ja ojikkoasteella olevien korpien ja rämeiden sijoittuminen suojelualueisiin nähden. Kartan symbolien koot eivät vastaa suotyyppi-kuvioiden todellista pinta-alaa. 20

21 TURVA-hankkeen kasvillisuusselvityksissä tutkituista 307 suosta 24 luokiteltiin kansalli-sen suostrategiaehdotuksen mukaisesti (Maa- ja metsätalousministeriö 20) alustavasti luokkiin 0 ja eli luonnontilansa valtaosin menettäneiksi soiksi. 74 kohdetta luokiteltiin alustavasti luokkaan 2 ja neljä kohdetta luokkaan 3. 4 kohteella oli sekä luokkien 2 että 3 piirteitä. Täysin luonnontilaisia, luokkiin 4 ja 5 sijoittuvia suoyhdistymiä ei tutkituissa kohteissa ollut lainkaan. Luonnontilaisuusluokituksessa luokkiin 2 ja 3 kuuluvilla soilla on sen verran ojittamatonta pinta-alaa jäljellä, että niiden suoyhdistymä voitiin luotettavasti määrittää. Keskiboreaaliset aapasuot oli yleisin tutkimuskohteilta määritetty suoyhdistymätyyppi, jossa on ojittamattomia osia jäljellä (taulukko 5). Keidassoista yleisin yhdistymätyyppi oli eteläiset viettokeitaat, jonka lisäksi tavattiin joitakin metsä- ja rahkakeitaita. Kaikki tutkimuskohteilta määritetyt suoyhdistymätyypit ovat valtakunnallisesti uhanalaisia. Suoyhdistymätyyppien uhanalaistumiseen on vaikuttanut suoyhdistymien luonnontilan heikkeneminen metsäojitusten ja muiden toimenpiteiden seurauksena (Raunio ym. 2008). Suoyhdistymien luonnontilan heikkeneminen näkyy myös TURVA-hankkeessa tutkituilla soilla: hankkeessa tutkituista 307 suosta vain 28:lla (9 %) on jäljellä yli 20 hehtaaria ojittamatonta suopinta-alaa. Hankkeessa tutkituilla soilla tavattiin 237 metsälain 0 :n tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä vastaavaa luonnontilaista tai luonnontilaisen kaltaista luontotyyppiesiintymää ja 5 vesilain mukaista luonnontilaista pienvesikohdetta. Pienet lammet olivat tutkituilla soilla esiintyvistä metsälain tarkoittamista luontotyypeistä yleisimpiä ja rantaluhdat harvinaisimpia (taulukko 6). Vesilain tarkoittamia luonnontilaisia pienvesiä esiintyi kohteilla huomattavasti vähemmän kuin metsälain tarkoittamia elinympäristöjä, sillä lammet, purot ja lähteet sijaitsevat useimmiten alle 50 metrin päässä lähimmästä ojasta eivätkä näin ollen ole täysin luonnontilassa. Tutkituilla soilla havaittujen luontodirektiivin mukaisten aapa- ja keidassuoyhdistymien edustavuus oli hyvä tai kohtalainen, mutta suoyhdistymien luonnontila oli lähes kaikilla kohteilla kohtalainen tai heikentynyt. Suoyhdistymien heikentynyt luonnontila johtuu useimmiten soiden vesitaloutta muuttaneista metsäojituksista. On huomattava, että vaikka useimpien suoyhdistymien luonnontila on heikentynyt, useilla soilla on vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaisia tai ennallistamiskelpoisia osia. Taulukko 5. Suoyhdistymätyyppien esiintyminen tutkituilla soilla, joilla on ojittamattomia osia. Taulukon luvut ilmaisevat tutkittujen kohteiden lukumäärää, jotka kuuluvat ko. yhdistymätyyppiin ja ojitetun pinta-alan kokoluokkaan. Ojittamattoman pinta-alan laskennassa on käytetty 50 metrin bufferia ojan molemmin puolin. Suoyhdistymät (kpl), joiden ojittamaton pinta-ala (ha) Suoyhdistelmätyyppi Uhanalaisluokka > 20 Yhteensä Keskiboreaaliset aapasuot Eteläiset viettokeitaat Metsäkeitaat Rahkakeitaat Keidassuo erittelemätön EN EN 0 2 Yhteensä

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2014 1 1 JOHDANTO Ilmajoella sijaitsevan Halkonevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11.

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. Soidensuojelun täydennystarpeet Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. 2012 Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila Otsikko Arial Black 24pt sininen Ensimmäinen taso toinen taso kolmas taso Suoluonnon tila Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus Suoseuran kevätseminaari, 18.3.2015 1 Boreaalinen alue Luontodirektiivin suoluontotyyppien

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 4 Tulokset... 4 Linnuston yleiskuvaus...

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura 2000 -arviointi.

Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura 2000 -arviointi. Miehikkälän kunta Keskustie 9 49700 MIEHIKKÄLÄ Natura 2000 -arviointi Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen Petri Parkko 18.11.2013 1. Menetelmät ja aineisto

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Pelkosenniemi-Life LIFE Luonto hanke 1.8.2006 30.9.2010 Loppuraportti

Pelkosenniemi-Life LIFE Luonto hanke 1.8.2006 30.9.2010 Loppuraportti Pelkosenniemi-Life LIFE Luonto hanke 1.8.2006 30.9.2010 Loppuraportti Euroopan Unionin tukema LIFE Luonto -hanke 2 1.1 Life hanke pähkinänkuoressa Suot ovat yksi tärkeimmistä luontotyypeistä kun puhutaan

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi LUONTO-OSUUSKUNTA AAPA Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi Juha Repo 29.9.2008 2 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1. ALLAS-ALUE... 1 2.1.1. Soiden lintulaskennat...

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava Kartta- ja ilmakuvatarkastelu turvetuotannon kannalta tärkeillä vyöhykkeillä (EO/tu) sijaitsevista soista Hanna Kondelin maaliskuu 2011 Johdanto Pirkanmaan liitto on saamassa

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kymenlaakson liitto. Kajasuon ja sen lähiympäristön soiden luontoarvoista

Kymenlaakson liitto. Kajasuon ja sen lähiympäristön soiden luontoarvoista Kymenlaakson liitto Kajasuon ja sen lähiympäristön soiden luontoarvoista Petri Parkko, luonnos 3.10.2008 1 1. Yleistä Haminan ja Anjalankosken kaupunkien alueella sijaitseva Kajasuo sekä sen läheisyydessä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

Soiden nykytilanne Pohjanmaalla

Soiden nykytilanne Pohjanmaalla Soiden nykytilanne Pohjanmaalla Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus 2011 Suot ovat turvetta tuottavia ekosysteemejä Suot ovat kosteikkoekosysteemejä, joissa kuolleet kasvit eivät hajoa täydellisesti,

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion kohteena

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

PYHÄJOEN LUONTOSELVITYS 16USP0052.BA723M 31.1.2012. PYHÄJOEN KUNTA Pyhäjoen keskustan osayleiskaavan luontoselvitys

PYHÄJOEN LUONTOSELVITYS 16USP0052.BA723M 31.1.2012. PYHÄJOEN KUNTA Pyhäjoen keskustan osayleiskaavan luontoselvitys PYHÄJOEN LUONTOSELVITYS 16USP0052.BA723M 31.1.2012 PYHÄJOEN KUNTA Pyhäjoen keskustan osayleiskaavan luontoselvitys 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää

Lisätiedot

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy 16WWE1309 28.4.2011 Vapo Oy YVA-kohteiden täydentävät luontoselvitykset Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 16WWE1309 Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 1 Vapo Oy Pyhäjärven Leväsuon

Lisätiedot

Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010

Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010 Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010 Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys - 24.2.2011 Ilpo Mannerkoski Suomen ympäristökeskus Uhanalaisuuden arviointi Arvioidaan lajien todennäköisyyttä hävitä

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma Pesimälinnustoinventoinnit 2011 Juha Repo & Ari-Pekka Auvinen

Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma Pesimälinnustoinventoinnit 2011 Juha Repo & Ari-Pekka Auvinen SUOLINNUSTOSELVITYS Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma Pesimälinnustoinventoinnit 2011 Juha Repo & Ari-Pekka Auvinen Pohjois-Pohjanmaan lintutieteelinen yhdistys ry ja tekijät Suositeltu viittaus:

Lisätiedot

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja UPM Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 6.8.203 Viite 50005268-002 UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS 2001-2003 Järvenpään kaupunki Ympäristötutkimus Metsätähti Oy Juha Honkala, Seppo Niiranen, Ari Lavinto Järvenpään linnustotutkimus 2001-2003 2 TIIVISTELMÄ Järvenpään lintuatlas

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Huuhkaja saattaa pesiä alueella Suomen Luontotieto Oy 35/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 Päivämäärä 22/8/2012 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

MUTKALAMMIN TUULIVOIMA- PUISTO PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

MUTKALAMMIN TUULIVOIMA- PUISTO PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Prokon Wind Energy Finland Oy Asiakirjatyyppi Selvitysraportti Päivämäärä 13.5.2015 MUTKALAMMIN TUULIVOIMA- PUISTO PESIMÄLINNUSTOSELVITYS MUTKALAMMIN TUULIVOIMAPUISTO PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.

Lisätiedot

TUUSULAN KEHÄ IV:N JA SULAN ALUEIDEN LINNUSTOTUTKIMUS 2006. ESISELVITYS.

TUUSULAN KEHÄ IV:N JA SULAN ALUEIDEN LINNUSTOTUTKIMUS 2006. ESISELVITYS. TUUSULAN KEHÄ IV:N JA SULAN ALUEIDEN LINNUSTOTUTKIMUS 2006. ESISELVITYS. Tuusulan kunta Hyvinkään lintutieteellinen yhdistys r.y. TUUSULAN KEHÄ IV:N JA SULAN ALUEIDEN LINNUSTOTUTKIMUS, 2006. ESISELVITYS.

Lisätiedot

PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009

PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 Marko Vauhkonen, Pekka Routasuo & Esa Lammi 30.11.2009 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009

Lisätiedot

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Suo-Valkeinen 2.Liimonlampi 3. Kaijat 4 4. Kuokkalammit 5. Keskimmäinen Louhilampi 6. Valkealampi 5

Lisätiedot

Voimassa olevassa kaavassa Hanhikiven ja Halkokarin sekä Kettukaaret-Mörönkallion valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet.

Voimassa olevassa kaavassa Hanhikiven ja Halkokarin sekä Kettukaaret-Mörönkallion valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet. Pro Hanhikivi ry 8.12.2009 Laitatie 14, 86110 Parhalahti pro.hanhikivi@omanetti.fi Euroopan komissio (Pääsihteeri) Rue de la Loi/Wetstraat 200 B-1049 Bruxelles/Brussel BELGIA SG-PLAINTES@ec.europa.eu Kantelu

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

Perho Rantayleiskaavan muutos ja laajennus 2012. Natura 2000-alueet - Kartta - Kuvaukset

Perho Rantayleiskaavan muutos ja laajennus 2012. Natura 2000-alueet - Kartta - Kuvaukset Perho Rantayleiskaavan muutos ja laajennus 2012. Natura 2000-alueet - Kartta - Kuvaukset file://c:\docume~1\velivh~1\locals~1\temp\744ux7j8.htm Sivu 1/1 Sisältödokumentti 30.6.2004 Länsi-Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara)

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 297. Pärnäsenlammet

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen

PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen Harri Vasander Metsätieteiden laitos Esityksen sisältö Pari asiaa taustaksi Pari asiaa keskusteluun Metsälain säädännän ja sertifioinnin kahtalainen tarkoitus: a)

Lisätiedot

Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset

Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset Liitteessä käytettyjen lyhenteiden selitykset: VU=vaarantunut, RT=alueellisesti uhanalainen NT=silmälläpidetävä,

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 24.1.2014 Viite 1510005246 LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTOJEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta

Lausunto Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa oppaan luonnoksesta Ympäristöministeriölle Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta Pyydettynä lausuntonaan Pohjois-Savon maakuntahallitus toteaa opasluonnoksesta sen sisällön mukaisessa järjestyksessä

Lisätiedot

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com

Lisätiedot

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa Liite 12 Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa Lisäselvitys kanteluun Suomen tasavaltaa vastaan EU:n luontodirektiivin rikkomisesta soiden luontotyyppien suojelun laiminlyönneillä

Lisätiedot

Kaisa Raatikainen ja Tuomas Haapalehto. Pirkanmaan suoluonnon tila

Kaisa Raatikainen ja Tuomas Haapalehto. Pirkanmaan suoluonnon tila Kaisa Raatikainen ja Tuomas Haapalehto suoluonnon tila Kaisa Raatikainen Tuomas Haapalehto Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut PL 36 40101 Jyväskylä 1 Tiivistelmä Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT Laji Tieteellinen nimi Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Kalalokki Larus canus Rantasipi Actitis hypoleuca Selkälokki Larus fuscus Sinisorsa Anas platyrhynchos Naurulokki

Lisätiedot

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suoseura 23.3.2011 Pekka Salminen Ympäristöministeriö 1 Suostrategian valmistelun lähtökohdat Soiden

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

TUUSULAN KEHÄ IV:N JA SULAN ALUEIDEN

TUUSULAN KEHÄ IV:N JA SULAN ALUEIDEN TUUSULAN KEHÄ IV:N JA SULAN ALUEIDEN LINNUSTOTUTKIMUS 2007 Tuusulan kunta Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat ry. Apus Juha Honkala Seppo Niiranen TUUSULAN KEHÄ IV:N JA SULAN ALUEIDEN LINNUSTOTUTKIMUS,

Lisätiedot

SIEVIN PUUTIKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO

SIEVIN PUUTIKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO LIITE 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY SIEVIN PUUTIKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO Luonto- ja linnustoselvitykset Erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24712 2 (27) Sievin Puutikankankaan

Lisätiedot

SIMON KARSIKON SUUNNITTELUALUEIDEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

SIMON KARSIKON SUUNNITTELUALUEIDEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SIMON KARSIKON SUUNNITTELUALUEIDEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja käytetyt menetelmät... 4 3.1 Kartoituslaskentamenetelmä... 4 4.1 Alueella pesivät

Lisätiedot

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011 Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 115/2011 Tuomas Syrjä Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Tutkimusalue

Lisätiedot

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin

Lisätiedot

Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen

Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys Tapio Rintanen 2012 Maastotyöt Kohdealueen ja lähiympäristön liito-oravatilanne selvitettiin 27.4.2012, linnusto 13.5.2012, kasvillisuus ja lepakkotilanne

Lisätiedot

Kuusisuo Hattusuon, Soininsuo Kapustasuon ja Ohtosensuon Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma 2007 2016

Kuusisuo Hattusuon, Soininsuo Kapustasuon ja Ohtosensuon Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma 2007 2016 Kuusisuo Hattusuon, Soininsuo Kapustasuon ja Ohtosensuon Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma 2007 2016 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 43 Kuusisuo Hattusuon, Soininsuo

Lisätiedot

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys RAPORTTI 7.10.2011 JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot 1 3.2 Maastokartoitukset 2 4 LUONNONYMPÄRISTÖN

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Ojittamaton pinta-ala yht. ha Kasvillisuus Linnusto Suurin osa ojitettu, ennallistumassa. Uhanalaiset suotyypit (NT), Natura-tyypit

Ojittamaton pinta-ala yht. ha Kasvillisuus Linnusto Suurin osa ojitettu, ennallistumassa. Uhanalaiset suotyypit (NT), Natura-tyypit Suon nimi Kunta Luonnontilakka (suostrategia) Turve >1,5m ha min Turve >1,5m ha max Selvityspinta-ala ha Ahvenneva Keuruu 1 35 35 76 2,2 Ahvensuo Multia 1 31 31 84 1,7 Ojittamaton pinta-ala yht. ha Kasvillisuus

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Koulukatu 19 PL 262 65101 VAASA

Länsi-Suomen ympäristökeskus Koulukatu 19 PL 262 65101 VAASA Länsi-Suomen ympäristökeskus Koulukatu 19 PL 262 65101 VAASA ASIA: KARVASUON TURVETUOTANTOALUE SEINÄJOELLA; YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry on tutustunut

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot