RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖN TILA RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖN TILA RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2013"

Transkriptio

1 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖN TILA RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2013

2 2 Riihimäen kaupunki 2013 Riihimäen kaupunki PL Riihimäki Lisätietoja: Tilaukset: Kannen kuvat: Raportin kuvat: Taitto: Elina Mäenpää, ympäristöjohtaja p , Riihimäen kaupungin kuva-arkisto Nuoriso kuva: Pauli Palola Liikenne: Gary Wornell Luontokuvat: Antti Hovi Riihimäen kaupunki ellei toisin mainita Jaana Hodju ISBN sidottu ISBN pdf ISBN e-julkaisu Painopaikka: Riihimäen kaupungin monistamo 2013

3 3 RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖN TILA 2012 Esipuhe Kaupungin yleinen kehitys... 5 Asutuksen kehittyminen... 5 Riihimäki pähkinänkuoressa... 6 Väestö ja asuminen... 7 Työpaikat ja elinkeinorakenne... 8 Maankäyttö ja kaupunkirakenne... 9 Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus... 9 Viheralueet ja puistot Luonto ja luonnonsuojelu Metsät ja suot Rauhoitetut luonnonsuojelualueet Kaavojen suojelualuevaraukset Suojellut luontotyypit Luonnonmuistomerkit Muut luonnoltaan arvokkaat alueet Luontopolut Riihimäen linnusto Uhanalaiset eläimet Ilmanlaatu, energia ja ilmasto Riihimäen typen oksidi- ja rikkidioksidipäästöt Riihimäen ilmanlaadun seuranta Riihimäen ilmanlaatuselvitys Kanta-Hämeen bioindikaattoritutkimus Tieliikenteen päästöt Energiantuotanto ja -kulutus Kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastonmuutos Melu ja melun torjunta Riihimäen meluselvitys Tieliikennemelu Junaliikennemelu Meluntorjunta Hiljaiset alueet Vesistöt, vesiensuojelu ja jätevedet Valuma-alueet Järvien ja lampien vesien laatu Riihimäen jätevedenpuhdistamo Teollisuuden jätevedet Viemäriverkosto Vantaanjoen riskit ja vedenlaatu Hulevedet Merkittävä tulvariskialue Luonnonvarat ja niiden käyttö Riihimäen juomavesi Pohjaveden suojelu ja riskien hallinta Riihimäen lähdekartoitus Maaperä ja maa-ainesten otto Pilaantuneet maat ja niiden puhdistus Kulutus ja jätteet Riihimäkeläisen ekologinen jalanjälki Jätehuollon yhteistyö Järjestetty jätteenkeräys Hyötyjätteiden keräys Yhteenveto Lähteet... 56

4 4 ESIPUHE Maan, veden ja ilman laatua muuttavat monet eri toiminnot, kuten liikenne, teollisuus ja rakentaminen. Lisäksi ympäristön tilaa uhkaavat erilaiset onnettomuustilanteet teollisuudessa tai kemikaalikuljetuksissa. Muutokset ympäristön tilassa ovat ajallisesti hitaita ja siksi vaikeita havaita. Usein myös ympäristön tilaa koskeva tieto on hajallaan ja vaikeasti saatavissa. Tähän järjestyksessä kolmanteen Riihimäen ympäristön tilasta kertovaan raporttiin on koottu mahdollisimman ajantasaista tietoa Riihimäen ympäristön tilasta sekä ympäristöä kuormittavista tekijöistä. Tarkoituksena on antaa lukijalle yleiskuva Riihimäen vesistöjen ja luonnon monimuotoisuuden tilasta sekä ilmanlaadusta ja melutilanteesta. Kokonaistilannetta on kuvattu ekologisella jalanjäljellä. Riihimäen ympäristönsuojelulautakunta julkaisi ensimmäisen katsauksen Riihimäen ympäristön tilaan vuonna 1991 ja toisen vuonna Ympäristön tilan tutkimuksista on myös kerrottu vuosittain julkaistussa Riihimäen kaupungin ympäristöraportissa. Riihimäen ympäristön tila -raportti ilmestyy jatkossakin noin kymmenen vuoden välein. Ympäristön tilan seurantaa on Riihimäellä kehitetty yhdennetyn seurannan suuntaan, eli tietyllä koealalla seurataan ympäristön tilan, eli ilmanlaadun, vesistöjen ja pohjaveden sekä maaperän laadun ja luonnon monimuotoisuuden muutoksia. Riihimäelle on valmistunut seurantaohjelmat ilmanlaadulle, pohja- ja pintavesille sekä luonnon monimuotoisuudelle. Seurantaa tehdään ohjelmien mukaisesti ja myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Katsauksen tiedot on kerätty ja raportti työstetty ympäristönsuojeluyksikössä. Käsikirjoituksen on laatinut ympäristöasiantuntija Markku Kyöstilä. Lisäksi tietoja ovat antaneet kaupunkiorganisaation useat henkilöt, josta heille kaikille suuri kiitos. Riihimäellä Elina Mäenpää ympäristöjohtaja

5 5 KAUPUNGIN YLEINEN KEHITYS Riihimäki on kasvava ja kehittyvä kaupunki Helsinki Tampere-moottoritien ja pääradan varressa vajaan tunnin matkan päässä Helsingistä. Asukkaita Riihimäellä on yli Tiiviin kaupunkirakenteen vuoksi välimatkat kaupungin sisällä ovat lyhyet, joten julkiset ja kaupalliset palvelut ovat helposti kaikkien ulottuvilla. Luonnonläheisenä pikkukaupunkina Riihimäki on houkutteleva asuinpaikkavaihtoehto pääkaupunkiseudun suurille kaupungeille. Monipuoliset palvelut merkitsevät asumisen, elämisen ja harrastamisen mahdollisuuksia omassa kotikaupungissa. Asutuksen kehittyminen Kaupungin nykyisellä alueella on ollut asutusta todennäköisesti jo historiallisen ajan alussa 1300-luvulla. Riihimäen taajama muodostui kuitenkin vasta radan rakentamisen myötä. Rautatien rakentamisen alettua paikalle perustettiin työasema ja majoitettiin radanrakentajia. Asema sai nimekseen Riihimäki. Asukkaita oli vuoden 1859 lopussa noin Rautatien kansakoulu perustettiin vuonna 1863 Aleksanteri II:n toimesta. Helsinki Hämeenlinna-radan avautuessa vuonna 1862, ja 1870 valmistuneen Riihimäki Pietari-rautatien myötä, vuonna 1868 rakennetusta Riihimäen rautatieasemasta tuli Suomen ensimmäinen risteysasema. Vähitellen aseman ympärille keskittyi lisää asutusta. Sotilasstrategisesti tärkeälle rautatiepaikkakunnalle, riittävän matkan päähän Suomenlahden rannikosta, rakennettiin venäläinen ratsuväkivaruskunta, missä nykyään toimii Viestirykmentti, Suomen viestijoukkojen keskuspaikka. Vuonna 1909 muodostettiin itsenäinen Riihimäen kirkkoherrankunta, johon kuuluivat asema-alue, Arolammin, Herajoen ja Karan kylät Hausjärveltä, Hiivolan kylä ja osa Kernaalaa Lopelta. Ensimmäinen asemakaava valmistui tammikuussa Asemakylästä muodostettiin 1919 ns. taajaväkinen yhdyskunta. Tammikuussa 1922 Riihimäestä tuli Kauppala, ja vuoden 1960 alussa kaupunki. Teollinen tuotanto Riihimäellä alkoi vuonna 1881 aseman luo perustetussa rautateiden lennätinkonepajassa ja vuonna 1889 Patastenmäen syrjässä käynnistyneessä turvepehkutehtaassa. Teollistuminen jatkui vuonna 1904 sahan, sen yhteyteen vuonna 1910 perustetun voimalaitoksen ja samaan aikaan alkaneen lasituotannon myötä. Teollisuus monipuolistui edelleen 1921, kun Suomen Ampumatarvetehdas aloitti. Suomen ampumatarvetehdas muuttui vuonna 1927 Suojeluskuntain Ase- ja konepaja Osakeyhtiöksi (Sako Oy). Nykyään Lasimuseon ja Lasitehtaan alue, asemanseutu ja varuskunta ovat Riihimäellä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä.

6 6 Silmäkeneva muinaisaikoina Silmäkenevan laaja suo- ja peltoalue lähiympäristöineen muodostavat Etelä-Suomen oloissa ainutlaatuisen kivikautisen muinaisjäännöskokonaisuuden. Silmäkenevan suo oli kivikaudella yli vuotta sitten järvi, joka ulottui Arolammilta nykyisen Räätykänmäen, Hirsimäen, Jokikylän ja Patastenmäen eteläpuolelle. Silmäkenevan entisiltä rannoilta ja saarista on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja, jotka sijaitsivat metrin korkeustasoilla merenpinnasta. Silmäkenevan muinaisjärven paikalle syntynyt suo muodostui pääosin vesistön umpeenkasvun seurauksena. Järven lopullinen umpeenkasvu ja soistuminen tapahtuivat rautakauden (500 ekr. 300 jkr.) kuluessa. Silmäkenevan jäljellä oleva suo on osin ojitettua puustoista suota, osin umpeenkasvanutta entistä laidunmaata. Vetisestä Silmäkenevasta on nykyään ojituksen tuloksena kehittynyt kasvillisuudeltaan kangasmaata muistuttava metsän kasvupaikka. Reunaosistaan aluetta on raivattu pelloksi. Suon halki virtaa Vantaanjoki, johon alueen keskiosassa laskee Herajoen sivuhaara. Maanviljely on alkanut lähialueella viimeistään 1400-luvulla. Vantaanjoen latvajärvet ovat tarjonneet elintärkeitä riistamaita ja pyyntivesiä. Vaikka kivikautisia löytöjä on tehty koko Vantaanjoen vesistöalueen varrelta, voidaan Silmäkenevan muinaisjärveä pitää latvavesistön tärkeimpänä asuinympäristönä. Riihimäki pähkinänkuoressa Riihimäen väkiluku vuoden 2012 lopussa oli Riihimäen pinta-ala on 126 km 2, josta vesipinta-alaa on 5 km 2 asemakaavoitettu pinta-ala 2444 ha rantakaavoitettu 232 ha rakennettuja viheralueita (puistot ja katuvihreys) 111 ha muita viheralueita (puistometsät, maisemapellot ja niityt) 500 ha luonnonsuojelualueita 162 ha peltoa 2500 ha metsämaata noin 6500 ha (kaupungin omistamaa) 845 ha Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan Riihimäeltä on löydetty yhteensä 36 muinaisjäännöstä, 25 kivikautista ja yksi historiallinen asuinpaikka, neljä kivikautista esineiden löytöpaikkaa, kaksi historiallista työ- ja valmistuspaikkaa, historiallinen hautapaikka, historiallinen ja ajoittamaton kivirakenne sekä ajoittamaton kultti- ja tarinapaikka.

7 7 Väestö ja asuminen Riihimäen väkiluku on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana keskimäärin lähes 300 hengellä vuodessa. Vilkkainta kasvu on ollut vuosina , keskimäärin 500 henkeä vuodessa. Asukkaista yli 95 % asuu kolmen kilometrin säteellä rautatieasemasta. Kaupungin oman väestöennusteen mukaan väkimäärän odotetaan kasvavan yhden prosentin vauhdilla vuoteen 2030 asti. asukasta Väestömäärä ja asukastiheys as/maa-km % henk. 2 henk. 3 henk. 4 henk. 5 henk. yli 6 henk. Lähde: Tilastokeskus Asuntokuntien koko Vuonna 2011 Riihimäellä oli asuntokuntaa, asunnossa asui keskimäärin 2,1 henkilöä. Asuntokuntien koko Riihimäellä on pienentynyt jatkuvasti. Yhden hengen asuntokuntia on 43 % asuntokunnista. Yhden ja kahden hengen asuntokuntien osuus on kasvanut 75 %:iin Lähde: Tilastokeskus Asukasta Väestötiheys asukasta/maa-km2 2 Vuoden 2012 lopussa Riihimäellä oli asukasta. Myös väestötiheys on kasvanut tasaisesti, ollen vuoden 2012 lopussa 241 asukasta maaneliökinometrillä asuntoa Lähde: Tilastokeskus Asumismuodot Kerrostalo Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Muu tai tuntematon Kuva: Noora Myllymäki Riihimäen rakennuskanta on suhteellisen nuorta. Puolet rakennusten kerrosalasta on rakennettu vuoden 1980 jälkeen. Kerrostaloissa asuu yli puolet (53 %) asuntokunnista. Rivitaloasumisen suosio kasvaa, sen osuus on nyt jo runsas 10 %. Pientaloasumisen osuus on pienentynyt vain puoli prosenttiyksikköä 25 -vuodessa.

8 8 Asukastiheys Riihimäen asukastiheys on 241 henkilöä maaneliökilometrillä. Kanta-Hämeen keskiarvo on 33,6 ja koko maan 17,7 henkilöä maaneliökilometrillä. Riihimäen asukastiheys on siten yli 13 kertaa suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Kaupungin eri alueiden välillä asukastiheydessä on kuitenkin suuria eroja. Työpaikat ja elinkeinorakenne Elinkeinorakenne Riihimäellä on palvelupainotteinen. Palveluelinkeinoista, hallintopalvelut mukaan lukien, elantonsa saa 75 % asukkaista, jalostuksesta 23 % ja alkutuotannosta vajaa 1 %. Suurin työnantaja on Riihimäen kaupunki, jonka henkilökunnan määrä vuonna 2012 oli Muita suurimpia työllistäjiä ovat VR-yhtiöt, Valio Oy, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Wurth Oy, Puolustusvoimat/Riihimäen varuskunta, K-HKS Riihimäen yksikkö, Ekokem konserni ja Osuuskauppa Hämeenmaa. Riihimäellä on vähän suurteollisuutta; Ympäristön kannalta merkittävimmät ovat Versowood Oy:n sahateollisuus, Ekokem Oy:n ja Ekokem Palvelu Oy:n jätteiden käsittelylaitokset, Sako Oy:n asetehdas, Kumera Oy:n voimansiirtolaitetehdas, Valio Oy:n Herajoen meijeri, BASF Oy:n maali- ja pinnoitetehdas sekä Aga Oy:n kaasujen tuotantolaitos. Kaupungin alueella on neljä teollisuusaluetta: Mattilan, Peltokylän-Parooninmäen, Herajoen sekä Kaunolan teollisuusalueet. Pienteollisuutta on myös Peltosaaressa ja Juppalassa Työlliset, työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus % Tiheimmin asutulla keskustan alueella asuu asukasta neliökilometrillä, kun esimerkiksi koko Helsingissä asukastiheys on Väljästi asutuilla läntisillä ja Arolampi Silmäkenevan alueilla asuu vain 11 asukasta neliökilometrillä. Tiheää asutus on myös muilla keskusta-alueilla, joissa asukastiheys vaihtelee välillä asukasta neliökilometrillä Työpaikat kpl Työlliset henkilöä Työpaikkaomavaraisuus % Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2010 lopussa Riihimäellä oli työllistä, työpaikkaomavaraisuus oli laskenut noin 90 %:iin. Riihimäellä asuvasta työvoimasta Riihimäellä työskenteli 55 %. Kaupungista muualle töihin matkusti 45 % työvoimasta ja muualta Riihimäelle kulki noin 40 % Riihimäellä työskentelevistä.

9 9 MAANKÄYTTÖ JA KAUPUNKIRAKENNE Riihimäen maisemaa luonnehtivat nykyisellään kiinteä keskustaajama, suuret tielinjat pohjois-etelä- ja itä-länsisuunnassa sekä taajaman ulkopuolinen viljelymaisema ja suot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee kaupungin halki. Keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva Silmäkenevan suo, jonka läpi Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty. Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turvetuotantoalueena. Soista luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin koilliskulmassa sijaitseva Hatlamminsuo, josta suurin osa on lunastettu valtiolle perustettavaa luonnonsuojelualuetta varten. Kaupungin varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat Hatlamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston-Huhtimonmäen metsäiset moreenimäet. Näistä Korttionmäki on jo otettu aktiiviseen maankäyttöön kaavoittamalla sitä asuinalueeksi. Asutus on laajentunut myös Huhtimonmäen alueelle. Laajimmat rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounais- ja eteläosien metsäalueet. Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus Seudullinen maankäytön suunnittelu ja yleiskaavatyö ovat Riihimäellä kaavoituksen lähivuosien haasteita. Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu vuonna Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa keväällä 2012 ja on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Myös Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan laadinta on käynnistynyt. Kaava keskittyy pääasiassa luonnonvaroihin ja liikenejärjestelmäkysymyksiin. Maankäytön kehityskuvatyössä 2009 luotiin edellytyksiä Kanta-Hämeen kaupunkiseutujen kehittämiseen osana metropolialuetta. Työssä hahmoteltiin näkemystä Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön tulevaisuudesta. Aineistoa on käytetty maakuntakaavoituksessa. Riihimäen yleiskaava 2010 käsittää koko kaupungin alueen. Tämän jälkeen yleiskaavoitusta on jatkettu osa-alueittain. Osayleiskaavat ovat vahvistuneet Kapulaan (2004) ja Ekokemin alueelle (2002). Kalmun osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa tammikuussa 2012, mutta siitä on valitettu. Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin kaavahanketta jatketaan arkeologisten selvitysten valmistuttua yhteistyössä Hausjärven kunnan kanssa. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti Riihimäen yleiskaavan 2035 laatiminen aloitettiin vuonna Asemakaavoitusta tehdään sekä rakennettujen alueiden muuttamiseksi ja tiivistämiseksi, että uusien alueiden luomiseksi ja toimintaedellytysten parantamiseksi kaupungin alueella. Kaupunki kaavoittaa pääsääntöisesti vain omistamaansa raakamaata. Yksityisen omistuksessa olevaa maata kaavoitetaan tai olemassa olevaa kaavaa muutetaan pääsääntöisesti vain kaavoitussopimuksin. Asemakaavoitettu pinta-ala Riihimäellä on hehtaaria ja rantakaavoitettu 232 hehtaaria, yhteensä noin 22 % maapinta-alasta.

10 10 Kaavoitusohjelma sisältää seuraavat yleispiirteiset maankäyttösuunnitelmat: Keskustan kehittämishanke Asemanseudun kehittämishanke Peltosaari-hanke Kalmun osayleiskaava Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaava Yleiskaava. Riihimäen maankäyttöjakauma 22% 4% 8% Asuin- ja vapaa-ajan alueet Metsätalouden maat (luokittelemattomat) Liikennerakennukset, varasto- ja teollisuusalueet 2% 1% 4% 59% Yhdyskuntatekninen- ja energiahuolto sekä liikenne Kallio- ja maaperäainesten ottoalueet Maatalouden maat Vesialueet Viheralueet ja puistot Kaupungin omistamaa metsää Riihimäellä on 845 hehtaaria. Lähes kaikki kaupungin omistamat metsät ovat virkistyskäytössä. Tärkeä ulkoilualue on Riutan 20 hehtaarin alue kaupungin länsilaidalla. Maastoltaan ja puustoltaan alue on vaihtelevaa ja korkeuseroja on paljon. Suosittuja ovat myös Kokko Taipaleen maastot sekä Vahteriston luonnonsuojelu- ja virkistysalue luontopolkuineen ja ulkoilureitteineen. Myös Urheilupuisto sekä Riihimäen Varuskunnan kuntopolku ja -latu ovat kuntoilijoiden suosiossa. Riihimäen kaupungilla on alueellaan kaikkiaan 742 ha hoidettavia viheralueita, josta luonnonsuojelualueita on 121 ha, puistometsiä ja niittyjä 510 ha. Osa virkistysalueiksi merkityistä alueista on käytöltään kuitenkin luokiteltavissa suojaviheralueiksi, kuten kapeat viherkaistaleet ja katujen varret.

11 11 Riihimäen kaupungin omistamia virkistyskäyttöön varattuja alueita on naapurikunnissa runsaat 33 ha; Riihisalo Lopen Kaartjärvellä, kesäsiirtola Janakkalan Saloisilla ja retkeilyyn soveltuva Puhinniemi Rengon Valajärvellä. Lisäksi Riihimäen kaupunki on osallistunut Hämeen virkistysalueyhdistyksen virkistysalueiden hankintaan. Kaupunkilaisten käytössä ovat Pääjärven 20 hehtaarin virkistysalue (Renko-Loppi) sekä Hietasalon 39 hehtaarin virkistysalue Lammin Kuohijärvellä. ha Kaupungin hoitamat viheralueet Kuva: Anja Koivunurmi-Niemelä Kesäisin ryhmäkasvia tuo värikkyyttä ja silmäniloa kaupunkiin. Elo-syyskuussa kukkii runsaasti auringonkukkia sisääntuloteiden kukkapelloissa Puistometsät ja niityt Luonnonsuojelu- alueet Rakennetut puistot Katuvihreys Kaupungin puistojen, liikenne- ja muiden yleisten alueiden viheralueiden ja puistometsien hoidosta vastaa katu- ja puistoyksikkö. Kaupungin tärkeimpiä puistoja ovat: Keskuspuisto, Kolmiopuisto, Rautatienpuisto, Urheilupuisto, Perhospuisto ja Tehtaankadun näyttelypuisto. Rautatienpuisto on Riihimäen vanhin puisto, ja se sijaitsee rautatieaseman ja ydinkeskustan välissä. Puiston rakentuminen alkoi 1850-luvulla. Puisto on miellyttävä ja rauhallinen keidas vanhoine puuistutuksineen ja asuintaloineen. Kuva: Anja Koivunurmi-Niemelä Perhospuisto sijaitsee Juppalan kaupunginosassa lähellä Ravirataa, Untolantiehen, Paavolantiehen sekä Petsamonkatuun rajoittuvalla puistoalueella. Puistossa voi tutustua Suomen päivä- ja yöperhosiin niittymäisessä maisemassa. Puistoon on istutettu luonnon niittykasvien lisäksi koristekasveja, joissa perhoset viihtyvät. Perhospuiston pinta-ala on noin 2,5 hehtaaria. Yleisempiä päiväperhoslajeja on tavattu noin 20 eri lajia. Näyttävimmät perhoset, mm. neito-, ohdake- ja amiraaliperho, tavataan puistossa loppukesästä, mutta alkukesästäkin puistossa riittää nähtävää. Alueella on myös perhosten elämästä kertova opastaulu.

12 12 LUONTO JA LUONNONSUOJELU Riihimäki kuuluu maisemallisesti Hämeen viljely- ja järvimaahan. Kaupungin länsipuoli kuuluu Tammelan ylänköseutuun ja itäpuoli Keski-Hämeen viljely- ja järviseutuun. Suhteellinen korkeusvaihtelu Riihimäellä on metriä, alue on luonteeltaan mäkimaastoa. Riihimäen korkein kohta on Hatlamminmäellä, joka on 165 metriä merenpinnan yläpuolella. Riihimäen luontoon sisältyy monipuolisesti metsiä, soita ja vesistöjä. Kasvillisuudeltaan Riihimäki kuuluu eteläboreaalisen vyöhykkeen lounaisosaan, ns. vuokkovyöhykkeeseen. Metsät ja suot Metsistä kuusivaltaiset, lehtomaiset kankaat ovat Riihimäellä yleisimpiä. Metsätyypit vaihtelevat karuista kankaista reheviin lehtoihin. Lehmusmetsiköitä on Riihimäellä runsaasti, jopa pähkinäpensaikkoja esiintyy. Käenkaali-, oravanmarjatyypin tai sitä rehevämpien lehtojen osuus metsämaasta on Riihimäellä yli 30 %. Kallioista mm. harvinainen kivilaji, gabro, on hyvin edustettuna. Soita Riihimäellä on Etelä-Suomen oloihin jopa tavallista enemmän, lähes 10 % pinta-alasta. Suot ovat monipuolisia sekä suotyypeiltään että kooltaan. Vallitsevien suoyhdistymätyyppien vyöhyke Riihimäellä ovat kilpikeitaat. Kuitenkin pääosa soista kuuluu viettokeitaisiin ja vain iso Silmäkeneva kilpikeitaisiin. Suotyypeistä Riihimäellä esiintyy monipuolisesti rämeitä, korpia ja nevoja. Kuva: Kolisevanmaan luonnonsuojelualue/antti Hovi

13 13 Kuva: Vahteriston luonnonsuojelualue Kuva: Suolijärven SL-alue/Antti Hovi Rauhoitetut luonnonsuojelualueet Riihimäellä ei ole Natura-verkostoon kuuluvia alueita. Metso-ohjelman kohteena on vuonna 2011 rauhoitettu noin 6,3 hehtaarin Kolisevanmaan luonnonsuojelualue. Alue on kasvillisuustyypiltään pääosin tuoretta tai kosteaa lehtoa, jossa kasvaa eri ikäisiä havu- ja lehtipuita. Alueella esiintyy myös metsälehmusta ja pähkinäpensasta. Alueeseen sisältyy myös historiallisia muinaisjäännöksiä, naurisaumoja sisältävä avohakkuualue. Riihimäen ensimmäinen luonnonsuojelualue perustettiin kaupungin hakemuksesta Vahteristoon vuonna Vahteriston luonnonsuojelualue on kooltaan 121 hehtaaria. Alueella on pääosin tuoreita ja lehtomaisia kangasmetsiä. Lisäksi alueella on monipuolisesti pieniä suoalueita. Arvokkaimpia alueita ovat Huhtionmäen lähteikkö ja Vahteristonmäen korpinotko. Alueen harvinaisia ekosysteemejä ovat luonnontilaiset tai ennallistettavissa olevat korvet. Alueen linnuista palokärki ja pyy kuuluvat lintudirektiivin liitteen I lajeihin. Molempien lajien reviirit osuvat kattavasti suojelualueelle. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta alueen laajuus ja yhtenäisyys on keskeistä, vaikka alueen luonnontila ei kaikilta osin tällä hetkellä ole paras mahdollinen. Alueella sijaitsee vilkkaassa käytössä oleva ulkoilureitti ja luontopolku. Vatsian luonnonsuojelualue on perustettu vuonna 2009 Suolijärven pohjoisrannalle. Rauhoitettu luonnonsuojelualue on kooltaan 34,6 hehtaaria. Maakuntakaavan luonnonsuojelualuevarauksesta on täällä rauhoittamatta vielä 37 hehtaaria. Alue on korkeussuhteiltaan vaihtelevaa. Alueella vuorottelevat kallioiset mäet ja niiden väliset painanteet. Alavimmilla mailla metsätyyppinä on kuusivaltainen käenkaalioravanmarja-metsätyyppi, jossa kasvaa sekapuuna rauduskoivua. Alueella sijaitsee myös kolme erillistä kallionaluslehtoa, joissa kasvaa runsaasti runkomaisia lehmuksia. Näillä kohteilla kasvaa lisäksi haapaa, koivua, pihlajaa, harmaaleppää ja tuomea. Kaavojen suojelualuevaraukset Maakuntakaavassa ja Riihimäen yleiskaavassa suojeltaviksi luonnonsuojelualueiksi on merkitty Hatlamminmäki (harjujen ja maiseman suojelu) ja Hatlamminsuo (soidensuojelu) sekä Arolampi (linnuston suojelu). Alueista ei vielä ole tehty rauhoituspäätöksiä, mutta Hatlamminsuosta ja -mäestä on suurin osa jo ostettu valtiolle. Hatlamminsuo on Riihimäen arvokkain yksittäinen luontokohde. Suon luonnonsuojelullinen arvo perustuu moniin eri suotyyppeihin. Pääosa Hatlamminsuosta on säilynyt lähes luonnontilaisena. Hatlamminsuosta ja Hatlamminmäen alueesta 77 hehtaaria on nykyisin Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnassa. Alueelle tultaneen tulevaisuudessa perustamaan luonnonsuojelualue, sillä suo on maakuntakaavassa luonnonsuojelualue. Hatlamminsuo on erinomainen lähiluonto- ja opetuskohde. Kuva: Hatlamminsuo/Antti Hovi

14 14 Hatlamminsuo on tyypillinen eteläsuomalainen keidassuo, jossa laiteet ja keskusta erottuvat selvästi. Suo on valtaosin mäntyvaltaista rämettä, reunoilla on kuusivaltaisia korpia. Allikoiden reunoilla ja nevalaikuilla on runsaasti Etelä-Suomessa harvinaista valkopiirtoheinää ja leväkköä. Pääosa suon pinta-alasta kuuluu niukkaravinteisiin suotyyppeihin. Suon vallitsevat kasvillisuustyypit ovat isovarpuräme ja tupasvillaräme. Suojellut luontotyypit Luonnonsuojelulaissa mainitaan yhdeksän suojeltua luontotyyppiä. Hämeestä löytyy näistä viittä: kolmea metsäistä luontotyyppiä (jalopuumetsiä, pähkinälehtoja ja tervaleppäkorpia), yhtä rantojen luontotyyppiä (hiekkarannat) ja yhtä perinneluontotyyppiä (katajakedot). Hämeen ELY-keskus on antanut päätöksen viiden kohteen rajauksesta ja suojelusta Riihimäellä. Nämä kohteet ovat Hirvijärven Suntinniemen jalopuumetsikkö, Vähäjärven eteläpuolella sijaitseva Pojansillan lehmusalue, Hirvijärven Keinusaaren lehmusalue, Korttionmäen lehmusalueet (kolme erillistä aluetta) sekä Raiskionmaan Lintunokan lehmusalue. Kohteet ovat pienialaisia: niiden yhteispinta-ala on 4,1 hehtaaria. Rajauspäätös on vielä antamatta esimerkiksi Pähkinistönmäen jalopuumetsiköstä (8,0 ha). Kuva: Arolammi/Antti Hovi Arolammi on Vantaanjoen laajentumana syntynyt rehevä ja umpeen kasvava peltojen ympäröimä kosteikko. Alue on merkittävä vesi- ja rantalinnuston pesintä- ja ruokailupaikka. Arolammin pohjassa on veden laatua parantavia lähteitä. Lähteiden kohdalla vesi pysyy sulana talvellakin kylmimpiä viikkoja lukuun ottamatta. Arolammen etelä- ja pohjoisrannalla on pajukkoluhtia. Itse lampea reunustaa rehevä saraikkorantaluhtavyöhyke, jossa kasvaa mm. viiltosaraa, vesihierakkaa, ruokohelpiä, mesiangervoa, viitakastikkaa, luhtasaraa ja kurjenmiekkaa. Vantaanjoen varressa, alueen länsiosassa on komeita haapoja ja raitoja sekä harmaaleppiä. Kuva: Vähäjärven metsä/antti Hovi

15 15 Luonnonmuistomerkit Puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta erityisesti suojella, voidaan määrätä rauhoitetuksi luonnonsuojelulain nojalla luonnonmuistomerkiksi. Riihimäellä ympäristölautakunta päättää luonnonmuistomerkkien rauhoittamisesta sekä rauhoituksen lakkauttamisesta. Riihimäen luonnonsuojelualueet ja luonnonmuistomerkit Riihimäen rauhoitetut luonnonmuistomerkit 1. Kilpikaarnainen petäjä ja kuusikko, Kernaala 2. Riihipetäjikkö (4 mäntyä), Herajoki 3. Siirtolohkare (Keinukivi), Arolampi 4. Puumainen pilarikataja, Arolampi 5. Säännöllinen ja Laajaoksainen kuusi, Vahteristo 6. Komealatvuksinen paksurunkoinen raita, Arolampi. Kuva: Vahteriston kuusi

16 16 Muut luonnoltaan arvokkaat alueet Riihimäen arvokkaita luontokohteita kartoitettiin viimeksi kesällä 2011 ja Samalla päivitettiin myös Luonnon monimuotoisuuden seurantahankkeessa (LU- MOS) laadittu arvokohteiden seurantaohjelma. Suurin osa alueista on inventoitu aikaisemmin vuosina ja ensimmäisen kerran koko kunnan kattavasti vuonna 1991 ja Hatlamminsuo vuonna Luonnon monimuotoisuuden seurantaohjelmassa Riihimäen arvokkaat luontokohteet on luokiteltu luontotyypin (lehdot, harjut, kangasmetsät, suot, kalliot, lintuvedet, rannat, vesistöt, pienvedet, luonnon muistomerkit, muut) ja arvoluokan mukaisesti. Seurannasta vastaava viranomainen on joko Hämeen ELY-keskus/metsähallitus tai Riihimäen ympäristölautakunta. Seurantaohjelmaan kuuluvia luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita luontokohteita seurataan jatkossa alueen luonteesta riippuen 5 tai 10 vuoden välein. Riihimäen arvokkaita luontokohteita esitellään tarkemmin Riihimäen arvokkaat luontokohteet -oppaassa, johon voi tutustua osoitteessa Oppaaseen on valittu edustava otos (22 kohdetta) Riihimäen arvokkaista luontokohteista. Arvokkaat luontokohteet 2011 Kuva: Paalijoki/Antti Hovi

17 17 Luontopolut Riihimäen kaupunki ylläpitää opastettuja luontopolkuja Hatlamminsuolla, Käräjäkoskella, Hirvijärvellä sekä Vahteristossa. Lisäksi Riihimäellä on Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen suunnittelema ja toteuttama luontopolku Peltosaaren kosteikkopuistossa. Luontopolkuja on yhteensä 4,5 km, ja niillä on yhteensä 64 alueen luonnosta ja eläimistöstä kertovaa taulua. Kuva: Hatlamminsuo/Antti Hovi Riihimäen linnusto Riihimäen linnusto tunnetaan vuosikymmenien ajalta hyvin. Havaintoaineistoa löytyy vuosisadan alusta lähtien, ja varsin hyvät tiedot ulottuvat 1960-luvulle. Aivan ajantasaista tietoa ei kuitenkaan ole koottuna. Viimeisin koko kaupunkialuetta koskeva kaupungin teettämä selvitys Riihimäen pesimälinnustosta on tehty vuosina Tämän Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen tekemän selvityksen mukaan Riihimäellä pesi noin 130 lintulajia. Selvitys päivitetään vuosien aikana. Suomen valtakunnallinen kolmas lintuatlas-kartoitus tehtiin vuosina Riihimäki osuu kokonaisuudessaan kartoituksen Riihimäki Herajoki -ruutuun, jossa on mukana myös osia naapurikunnista. Riihimäen ruudusta löytyi 144 pesivää lintulajia. Varmoja pesintöjä löytyi 102, todennäköisiä 32 ja mahdollisia 10. Riihimäen ruudusta löytyi 14 Suomen uusimman lintujen uhanalaisarvioinnin lajeista sekä 11 silmällä pidettävää lajia. Uhanalaisista lintulajeista Riihimäellä pesivät mehiläishaukka, hiirihaukka, keltavästäräkki ja peltosirkku. Todennäköisesti pesivät heinätavi, punasotka, viiriäinen, mustakurkku-uikku, sinisuohaukka, selkälokki ja valkoselkätikka, sekä mahdollisesti tukkasotka, liejukana ja turkinkyyhky. Silmälläpidettävistä lajeista Riihimäen ruudulla pesivät varmasti isokoskelo, teeri, naurulokki, helmipöllö, käenpiika, punavarpunen ja sirittäjä. Todennäköisesti alueella pesivät tukkakoskelo, metso ja huuhkaja sekä mahdollisesti sääksi.

18 18 Vuonna 2010 julkaistiin neljäs Suomen lintujen uhanalaisuusarviointi. Uhanalaisten lintulajien määrä kasvoi 35 lajista 59 lajiin verrattuna vuoden 2000 luokitukseen. Yhtään lajia ei enää luokiteltu hävinneeksi, koska kiljukotkan, heinäkurpan ja viiriäisen katsottiin kuuluvan nykyiseen pesimälajistoon. Näistä viiriäinen pesii todennäköisesti myös Riihimäellä. Valtakunnallisen uhanalaisuustarkastelun rinnalla on toteutettu lintulajien alueellinen uhanalaisuustarkastelu metsäkasvillisuusvyöhykkeittäin. Riihimäki sijaitsee eteläboreaalisella vyöhykkeellä, jossa alueellisesti hävinneitä lajeja on kolme ja uhanalaisia lajeja 12. Näistä lajeista Riihimäellä pesii varmasti ainoastaan järripeippo, todennäköisesti metso ja mahdollisesti valkoviklo. Linnuston kannalta merkittäviä kohteita Linnuston kannalta merkittäviä kohteita Riihimäellä ovat mm. Arolampi, Suolijärvi, Vahteristo ja Sammalistonsuo. Arolammen suojeluarvo on paikallisesti huomattava. Myös maakunnallisesti Arolampi on tärkeä kohde, Arolammen kunnostuksessa luvun alkupuolella pyrittiin turvaamaan sekä linnuston että ranta-asukkaiden tarpeet. Suolijärvi on loma-asunnoista huolimatta Kanta-Hämeen viimeisiä erämaisia alueita. Riihimäen oloissa Suolijärvi on ainutlaatuinen. Alueen linnusto on monipuolinen ja arvokas. Suolijärven pohjoisrannalla sijaitsee Vatsian luonnonsuojelualue. Vahteriston linnusto on tyypillistä Etelä-Suomen metsäalueiden linnustoa. Alue on säilynyt rauhallisena ja siitä on yhteys muihin metsäalueisiin. Vahteristossa esiintyy useita lajeja, jotka tavallisesti puuttuvat tai esiintyvät vain yksittäispareina asutuskeskusten läheisyydestä. Tällaisia lajeja ovat hömötiainen, pyy, metsäviklo ja käki. Alueella on havaittu pesimäaikana lähes 50 lintulajia. Näistä lintulajeista vain kivitasku on vaarantunut laji, silmälläpidettäviä lajeja ovat punavarpunen ja sirittäjä. Kuva: Varpushaukka Kuva: Harmaahaikara

19 19 Uhanalaiset eläimet Suomen 74 nisäkäslajista on 11 valtakunnallisesti uhanalaisia. Suomen uhanalaiset nisäkkäät ovat naali, saimaannorppa, ahma, susi, ilves, karhu, hilleri, liito-orava, euroopanmajava, pikkulepakko ja ripsisiippa. Runsain ja eniten julkisuudessa esillä ollut laji on liito-orava. Riihimäen liito-oravien esiintymisalueet kartoitettiin vuonna Riihimäellä liito-oravat keskittyvät kaupungin parhaisiin ja rehevimpiin metsiin kaupungin etelä- ja lounaisosissa. Verrattaessa vanhoja levinneisyystietoja nykytilanteeseen näyttää selvältä, että suurin uhka Riihimäen liito-oraville on nykyaikainen tehokas metsänhoito: nuoret talousmetsät ja hakkuuaukot eivät tarjoa liito-oravalle riittävästi kolo- ja ravintopuita. Liito-orava-kartoitus uusitaan vuonna 2013 yleiskaavan laadintaan liittyen. Riihimäen lepakkokartoitus valmistui vuonna Kartoitus kattoi koko Riihimäen kaupungin alueen. Suomessa esiintyvistä 11 lepakkolajista Riihimäeltä löytyi viisi lepakkolajia: vesisiippa, pohjanlepakko, korvayökkö, viiksi- ja isoviiksisiippa. Kartoituksessa Riihimäen lepakkoalueet arvotettiin kolmeen luokkaan: I, II ja III, joista I luokka on arvokkain. Merkittävimmät ja monilajisimmat Riihimäen lepakkoalueet sijaitsevat Vatsiassa ja Arolammilla. Kaupunkialueella aktiivisimmat lepakkopaikat ovat Vantaanjoella Peltosaaren kohdalla sekä Lasitehtaan ja hautausmaan ympäristössä. Myös Varuskunnan alue oli ajoittain erittäin aktiivinen lepakkoalue. Lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja löytyi niukalti. Merkittäviä ruokailualueita löytyi 26, näistä kaksi on I-luokan, viisi II-luokan ja 19 III-luokan aluetta. Riihimäen lepakkoalueet Kuva: Korvayökkö, Yrjö Siivonen

20 20 ILMANLAATU, ENERGIA JA ILMASTO Riihimäen ilmanlaatu on pääsääntöisesti hyvä, mutta ilmansaasteiden pitoisuudet voivat ajoittain nousta vilkkaimpien liikenneväylien varsilla. Riihimäen ilmanlaatuun vaikuttavat merkittävimmin autoliikenteen typen oksidi- ja hiukkaspäästöt sekä näiden epäpuhtauksien kaukokulkeuma. Valtaosa Riihimäen ilmanlaatua kuormittavista päästöistä muodostuu moottoritie Vt 3:n, tien 130 ja kantatie 54:n autoliikenteestä, energiantuotannosta ja teollisuudesta. Riihimäen typen oksidi- ja rikkidioksidipäästöt Rikkidioksidipäästöt olivat vuonna 2011 noin 49 tonnia, ja niistä 99 % oli peräisin pistelähteistä. Rikkidioksidipäästöt Riihimäellä ovat vähentyneet 20 vuodessa neljäsosaan. Suurimmatkin ilman rikkidioksidipitoisuudet Riihimäellä ovat niin matalia, etteivät ne aiheuta haittaa ihmisten terveydelle. Myös elolliseen luontoon kohdistuvat rikkidioksidipitoisuuksien vaikutukset näyttävät vähäisiltä. Pistelähteiden typen oksidipäästöt alenivat Riihimäen Lasin, Ilvesvillan ja tiilitehtaan lopetettua toimintansa 1980-luvun lopulla. Päästöt olivat alhaisimmillaan vuonna 1990 (150 tonnia), mutta ovat sen jälkeen tasaisesti kasvaneet. Vuonna 2011 päästöt olivat 240 tonnia. Päästöjen kasvu johtuu lämmöntuottajien päästöjen kasvusta. Riihimäen typen oksidi- ja rikkidioksidipäästöt Tonnia Pistelähteet NOx Pistelähtet SO2 Liikenne NOx Liikenne SO2

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS

RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS LYHENNELMÄ Valo kuva : Sky Energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT 2011 Foto Riihimäen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys

Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIITE 30 MYNÄMÄEN KUNTA Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.6.2013 Raportti 1 (5) Matti Manninen 10.6.2013

Lisätiedot

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys

Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.5.2016 P26781P002 Raportti 1 (5) Manninen Matti 31.5.2016 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven kaupunki Anne Määttä Siru Parviainen 7.11.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Kolmenkulman alueelle

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Hangon Krogarsin meluselvitys

Hangon Krogarsin meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (5) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS Vastaanottaja Iisalmen kaupunki Tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu Jukka Virtanen PL 10 74101 Iisalmi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2014 Viite 15110012046 IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

Lisätiedot

Kokkolan ja Pietarsaaren seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna 2012. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus 2013

Kokkolan ja Pietarsaaren seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna 2012. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus 2013 Kokkolan ja Pietarsaaren seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna 2012 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus 2013 Johdanto Ilmanlaadun bioindikaattoritutkimusten avulla pyritään saamaan

Lisätiedot

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha

Lisätiedot

Meijeritien asemakaavan meluselvitys

Meijeritien asemakaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PAIMION KAUPUNKI Meijeritien asemakaavan meluselvitys Raportti LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.6.2015 Raportti 1 (5) Matti Manninen 18.6.2015 Sisällysluettelo 1 Taustaa...

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys Kotkan kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen Projekti YMP31215 19.12.2014 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Kotkan Rasinkylän asemakaava-alueelle suunnitellun asuinalueen melutasoja.

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Opas ja sen soveltaminen käytäntöön

MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Opas ja sen soveltaminen käytäntöön MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Opas ja sen soveltaminen käytäntöön 7.12.2013 Taustaksi Uudenmaan ELY-keskus on laatinut oppaan MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Perustuu

Lisätiedot

Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys

Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (7) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1

Lisätiedot

Koskskogen-Maraholmsträsket

Koskskogen-Maraholmsträsket Koskskogen-Maraholmsträsket Pinta-ala: 44,4 ha Omistaja: Mustasaaren kunta (24,2 ha) ja Vaasan kaupunki (20,2 ha) Kaavatilanne: Bölen osa-yleiskaavassa ja Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta

Lisätiedot

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija Ilmanlaatu paikkatietona 4.11.2009 -Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija YTV vastaa ilmanlaadun seurannasta pääkaupunkiseudulla YTV huolehtii Helsingin, Espoon,

Lisätiedot

Kaavan 8159 meluselvitys

Kaavan 8159 meluselvitys Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Kaavan 8159 meluselvitys Hanke: 4010025 Pvm: 29.5.2008 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

METSO KOHTEEN LIITTEET

METSO KOHTEEN LIITTEET METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen

Lisätiedot

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS Kaavaselostus, liite 2: Epaala-Pälkänevedentie, meluselvitys Vastaanottaja Pälkäneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 5.8.2011 PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS PÄLKÄNEEN

Lisätiedot

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa

Lisätiedot

Storträsket-Furusbacken

Storträsket-Furusbacken Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.

Lisätiedot

Hangon Krogarsin meluselvitys

Hangon Krogarsin meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti REVISIO A, 26.2.2016, lisätty junaliikenne FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (6) Matti Manninen Sisällysluettelo

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

TURUN SEUDUN. ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2005 2006

TURUN SEUDUN. ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2005 2006 TURUN SEUDUN ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2005 2006 Bioindikaattorit ovat eliöitä, jotka ilmaisevat ilmansaasteiden vaikutuksia rakenteessaan, toiminnassaan, levinneisyydessään tai kemiallisessa

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 1.3.2017 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys

Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys KONTIOLAHDEN KUNTA Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6.10.2014 P25141 Raportti Puustinen Tomi 6.10.2014 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2010. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica

Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2010. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2010 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna

Lisätiedot

Inkoo, Zonation-aluetunnus 13

Inkoo, Zonation-aluetunnus 13 Inkoo, Zonation-aluetunnus 13 INKOO (13) Alue sijaitsee Inkoon lounaisosissa Finnpadan kylällä. Se on monimuotoinen alue sisältäen kosteikoita, niittyjä, metsiä, peltoja ja asutusta. osalta erityisesti

Lisätiedot

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon Luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit, luontopolut Halimasjärven luonnonsuojelualue 2 Tampereen kaupungin ympäristövalvonta 2006 Halimasjärven

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Meijeritien asemakaavan meluselvitys

Meijeritien asemakaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PAIMION KAUPUNKI Meijeritien asemakaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22.12.2015 Raportti 1 (5) Matti Manninen 22.12.2015 Sisällysluettelo 1 Taustaa...

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu

Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu Kittilä Tiina Kumpula 21.3.2016 Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu 21.3.2016 2 (4) 1 Taustatiedot Kittilän kunnassa Taalojärven alueella on käynnissä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava Kaavoituskatsaus 2014 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat tai lähiaikoina käynnistyvät tärkeimmät kaava asiat. Esiteltyjen kaavatöiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita,

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava Kaavoituskatsaus 2015 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat tai lähiaikoina käynnistyvät tärkeimmät kaava asiat. Esiteltyjen kaavatöiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita,

Lisätiedot

Luettelo luontokohteista. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus SU

Luettelo luontokohteista. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus SU Luettelo luontokohteista 67050263.SU 3.3.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Sisältö 1 1 LUONTOKOHTEIDEN LUOKITTELU YLEISKAAVASSA 2 2 LUONNONSUOJELUALUEET

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan keskustaajaman OYK:n meluselvitys

Mänttä-Vilppulan keskustaajaman OYK:n meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Mänttä-Vilppulan keskustaajaman OYK:n meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.11.2015 P23846P002 Raportti i P23846P002

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot