FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy PUDASJÄRVEN KAUPUNKI. Livojoen rantayleiskaava Luontoselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy PUDASJÄRVEN KAUPUNKI. Livojoen rantayleiskaava Luontoselvitys"

Transkriptio

1 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Livojoen rantayleiskaava Luontoselvitys PÄIVITETTY

2 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 3 (40) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT Käytetyt aineistot Maastotyöt ja raportointi Arvokkaat luontokohteet ja lajisto SUUNNITTELUALUEEN YLEISKUVAUS Sijainti Kaavoitustilanne ja maankäyttö SUUNNITTELUALUEEN LUONNONOLOSUHTEET Ilmasto Maa- ja kallioperä sekä topografia Pohjavedet Vesistöt Kasvillisuuden yleispiirteet Eläimistön yleiskuvaus Nisäkkäät Linnusto Kalat ja muut vesieläimet ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Natura-alueet ja muut suojelualueet Uhanalaiset ja arvokkaat lajit Luonnon kannalta arvokkaat kohteet Vesistöt Suot Metsät Niityt ja perinnebiotoopit YHTEENVETO JA SUOSITUKSET MAANKÄYTÖLLE KIRJALLISUUS LIITTEET: Liite 1: Taulukko, arvokkaat luontokohteet ja luontotyyppikokonaisuudet Karttaliitteet: Luontokartat, 3 kpl Kartta-aineistot ja aluerajaukset Maanmittauslaitos 8/2013 Ympäristöhallinnon OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuks BirdLife Suomi ja SYKE Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskus Valokuvat FCG Finnish Consulting Group Oy / Ville Suorsa, Minna Tuomala Lentokuva Vallas Oy

3

4 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 3 (40) 1 JOHDANTO Pudasjärven kaupunki on käynnistänyt Livojokivarren rantayleiskaavoituksen syksyllä Tämä työ on Livojokivarren rantayleiskaavaa tukeva selvitys, joka on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle asettamien sisältövaatimusten (MRL 39, 1999/132) mukaisella ja rantayleiskaavoituksen edellyttämällä (MRL 73 ) tarkkuudella. Alueen luonnonolojen esiselvitys eli olemassa olevien tietojen ja suojelualueiden koonti laadittiin syksyllä 2010 kaavatyön aloituksen ympäristö- ja ekologisten vaikutusten arvioimisen pohjaksi. Tähän luontoselvitysraporttiin on koottu esiselvityksen olemassa oleva tieto kaava-alueen luonnon nykytilasta täydennettynä kesän 2011 maastoinventointien tarkemmilla luontotiedoilla. Raportissa kuvataan kaava-alueen luonnon yleispiirteet, maankäytön suunnittelun kannalta huomioitavien arvokkaiden luontotyyppien sekä eläimistöltään ja kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden esiintyminen sekä luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta huomionarvoiset kohteet. Kaavoitettavan alueen luonnonolojen selvittämisen tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet sekä luonnonsuojelulain (47 ja 49 ) mukaisen erityisen arvokkaan lajiston mahdolliset esiintymisalueet. Pyrkimyksenä on myös edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen tavoitteita. Luontoselvityksen ovat laatineet FM biologit Ville Suorsa ja Minna Tuomala FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Oulun toimistolta.

5 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 4 (40) 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Suunnittelualueen luonnonolosuhteita ei ole systemaattisesti kartoitettu aiemmin. Pudasjärven turvetuotantoalueiden YVA-menettelyjen aikana on laadittu joitain vedenlaatua tai vesiluontoa koskevia selvityksiä myös Livojoen osalta. Tausta-aineistoa alueen luonnonoloista on koottu ympäristöhallinnon OIVAtietokannasta. Maa- ja kallioperätiedot ovat peräisin Geologisen tutkimuskeskuksen (GTK) kartta-aineistoista. Ennen maastotöitä selvitettiin alueelta tiedossa oleva uhanalaisten lajien paikkatieto ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä (Hertta Eliölajit -tietokanta; Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2011). Maastoinventointien yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota mahdollisen uhanalaisen lajiston sekä EU:n luonto- ja lintudirektiivien mukaisten lajien esiintymiseen niiden potentiaalisten kasvupaikkojen ja elinympäristöjen kautta. 2.1 Käytetyt aineistot Suunnittelualueen luontoselvitysten lähtötiedoiksi kartoitettiin ja hankittiin Livojoen alueelta seuraavat olemassa olevat luonto- ja paikkatietoaineistot: pohjavesialueet (OIVA- ympäristö- ja paikkatietokanta) Natura verkoston alueet (OIVA- ympäristö- ja paikkatietokanta) luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet (OIVA- ympäristö- ja paikkatietokanta) Pudasjärven perinnebiotooppikohteet (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) Hertan Eliölajit -tietokannan uhanalaisten lajien paikkatietoaineistot (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) Suomen kansainvälisesti (IBA) ja kansallisesti (FINIBA) arvokkaat lintualueet (BirdLife Suomi ja SYKE) Metsähallituksen luontotietoaineisto valtion mailta (Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut) metsätalouden ympäristötukikohteet (Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskus) Lisäksi muita alueelta olemassa olevia luontotietoja etsittiin mm. kirjallisuudesta. Alueen eläimistön kuvaukset perustuvat yleistietoon lajiemme levinneisyyksistä sekä tietoon niiden elinympäristöjen esiintymisestä suunnittelualueella. Linnuston osalta tukeuduttiin myös Suomen III lintuatlaskartoituksen tietoihin (Valkama ym. 2011). 2.2 Maastotyöt ja raportointi Selvityksen maastoinventoinnit toteutettiin kesä-heinäkuussa 2011, yhteensä kymmenen maastotyöpäivän aikana, jolloin suunnittelualueelta paikannettiin kaavoituksessa huomioitavia arvokkaita luontokohteita. Lisäksi heinäkuussa 2013 inventoitiin kaavaehdotukseen esitettyjä uusia rakennuspaikkoja sekä tarkennettiin useita aiemmin ilma- ja viistokuvilla tulkittuja luontokohteita. Suunnittelualue on hyvin laaja ja sen kaikkien arvokkaiden luontokohteiden löytäminen sekä niiden inventoiminen ja arvottaminen vaatisi huomattavasti yleiskaavatasoa kattavamman ja tarkemman selvitystyön. Ensimmäisen maastovaiheen inventoinnit kohdennettiin kartta- ja viistoilmakuvatarkastelun, maa- ja kallioperätietojen sekä uhanalaisen lajiston paikkatietojen pohjalta potentiaalisia luontokohteita sisältäville alueille. Tällaisia maastossa tarkastettuja kohteita olivat mm. Livojoen luonnontilaisen kaltaiset laajemmat koskipaikat sekä sivu-uomat, puustoltaan iäkkäämmät kohteet, rantojen tulvaniityt sekä ojittamattomat suokohteet.

6 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 5 (40) Kuva 1. Taivallammen sara- ja kortevaltaista rantaa Livojoen alajuoksulla Tavanomaiset kasvatusmetsät, hakkuut ja taimikot sekä pääosin rakennetut alueet on jätetty käytännössä luontoarvojen tarkastelun ulkopuolelle. Tässä raportissa on kuvattu yleispiirteisesti maastoinventoinneissa tarkastettujen alueiden kasvillisuustyypit ja mahdollinen merkittävämpi tai indikaattorilajisto. Lisäksi kuvaillaan yleisesti metsien kasvupaikkatyyppejä sekä niiden käsittelyastetta. Suunnittelualueella ei selvitetty pesimälinnustoa tai muuta siellä esiintyvää eläimistöä, vaan niiden esiintymiseen ja potentiaalisiin elinympäristöihin kiinnitettiin huomiota kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitysten maastotöiden yhteydessä. Raportin liitekartoilla on esitetty kaikki olemassa olevat luonnon kannalta arvokkaat alueet (ks. kappale 5), jotka sijoittuvat suunnittelualueelle sekä suunnittelualuetta lähimmät Natura-alueet ja muut suojelualueet tai niihin verrattavat kohteet. Lisäksi kartoilla esitetään kesän 2011 ja 2013 maastoinventointien aikana paikannetut ja/tai viistoilmakuvatarkastelun perusteella rajatut arvokkaat luontokohteet sekä laajemmat luontotyyppikokonaisuudet, jotka käsitellään tarkemmin tässä raportissa (ks. kappale 5.4). Alueiden arvotuskriteereinä on käytetty niiden edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta, uhanalaisuutta sekä lajiston monimuotoisuutta. Salassa pidettävän uhanalaislajiston esiintymiä ei ole esitetty tarkasti kartoilla, mutta ne on viety kaavoittajan tietoon. 2.3 Arvokkaat luontokohteet ja lajisto Luontotyyppejä suojellaan tai huomioidaan muutoin maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein myös arvokasta eliölajistoa. Luonnontilaisesta poikkeavien luontotyyppien tilaa voidaan tarvittaessa parantaa ennallistamalla niitä. Arvokkaiksi luontokohteiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää alueen luonnon monimuotoisuutta. Arvokkaita luontokohteita ovat mm. luonnonsuojelualueet, Natura verkostoon sisällytetyt alueet ja suojeluohjelmien alueet, luonnonsuojelulaissa luetellut luontotyypit, metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt ja vesilain mukaiset kohteet, uhanalaiset luontotyypit sekä uhanalaisen, silmälläpidettävän tai muuten huomionarvoisen lajiston elinympäristöt. Alueiden arvoa nostaa usein myös niiden toimiminen eläimistön lisääntymis- tai ravinnonhankinta-alueina. Luonnonsuojelulaissa (LSL 29 ) on lueteltu merkittäviä luontotyyppejä, jotka ovat lain mukaan suojeltuja. Niiden asema on lainsäädännöllä turvattu, kun alueellinen ELY-keskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvien suunnittelukäytäntöjen mukaisesti huomioitava myös maankäytön suunnittelussa. Kaava-alueen inventoinneissa

7 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 6 (40) on huomioitu myös muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (Meriluoto & Soininen 1998), joita edellä mainitut lait eivät huomioi. Tällaisia kohteita ovat mm. vanhat havu- ja sekapuumetsiköt, vanhat lehtimetsiköt, harjujen paisterinteet, supat, ruohoiset suot, metsäniityt ja hakamaat. Vesilaissa on pilaamis-, muuttamis- ja sulkemiskielto, joka koskee 2 luvun 11 :n ja 3 luvun 2 :n kohteita, joita ovat pienet lammet (<1 ha), lähteet, fladat ja kluuvijärvet (<10 ha) sekä luonnontilaiset purot. Luontotyypeillä on tärkeä merkitys paitsi lajien elinympäristöinä, myös itsenäisenä osana biodiversiteettiä. Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus pohjautuu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointiin (Raunio ym. 2008). Uhanalaisia luontotyyppejä ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) luontotyypit. Luontotyyppi on silmälläpidettävä (NT), jos sen esiintymät ovat taantuneet tai se on alueella harvinainen. Uhanalaisia luontotyyppejä esiintyy kaikissa ympäristöissä; rannoilla, metsissä, soilla, tuntureilla ja ihmisen muokkaamissa ympäristöissä. Arvokkaita luontokohteita ovat myös perinnemaisemat, jotka ovat perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä erityisiä luonto- ja maisematyyppejä. Ne jaetaan perinnebiotooppeihin ja rakennettuihin perinnemaisemiin. Perinnebiotooppeja ovat erilaiset niityt, kedot, ahot, kaskimetsät, hakamaat, nummet ja metsälaitumet. Rakennettua perinnemaisemaa ovat muun muassa historialliset rakennukset ja rakennelmat lähiympäristöineen sekä muinaisjäännökset. Maankäytön suunnittelussa huomioitavia ovat uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät sekä EU:n luontodirektiivin IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat. Myös lintudirektiivin liitteen I mukaisten lintulajien esiintyminen tulee huomioida riittävällä tarkkuudella. Uhanalaisuusluokitus pohjautuu uusimpaan Suomen uhanalaisten lajien Punaiseen kirjaan (Rassi ym. 2010). Uhanalaisia lajeja ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Näiden lisäksi on luokiteltu silmälläpidettävät (NT) lajit, jotka eivät ole valtakunnallisesti uhanalaisia. Alueellisesti uhanalaiset lajit jaetaan kahteen luokkaan: alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT). 3 SUUNNITTELUALUEEN YLEISKUVAUS 3.1 Sijainti Livojoki sijaitsee pääosin Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärven kunnassa. Se saa alkunsa Livojärvestä, Lapin läänin puolelta, Posion kunnasta. Livojoen kokonaispituus on 133 km ja se virtaa pääosin Pudasjärven kunnan luoteisosissa laskien Iijokeen kaupunkikeskuksen länsipuolella. Livojoki virtaa Sarajärven, Rytingin sekä Livon kylien kautta. Suunnittelualue kattaa jokivarren Iijoesta aina Pudasjärven ja Posion kuntien rajalle saakka. Kaava-alueen kokonaispituus on siten 122 km ja sen pinta-ala on 68 km 2. Suunnittelualue kattaa Livojoen rantaa keskimäärin noin 500 m pääuoman molemmin puolin sekä lisäksi Rytinkijärven ranta-alueen. 3.2 Kaavoitustilanne ja maankäyttö Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan ja siitä tehdyt valitukset käsiteltiin korkeimmassa hallintooikeudessa Kaava on kaikilta osin lainvoimainen. Maakuntakaavassa Livojoen rantayleiskaavan lähialueelle on osoitettu Pärjänsuon ja Sarakylän kyläkeskukset (at) sekä Syötteen matkailun vetovoima-alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv-2). Livojoki on Livon kylän

8 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 7 (40) yläpuoliselta osuudelta osoitettu lohikannan elvytysohjelman ja uhanalaisen eliöstön kannalta arvokkaaksi virtavesistöksi (av). Suunnittelualueelle sijoittuu maakuntakaavassa kahdeksan pohjavesialuetta ja osittain yksi valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluva arvokas harjualue (MY-hs). Kaava-alueelle sijoittuu osittain myös Sarajärven kulttuuriympäristö tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Tiestön osalta on osoitettu tieliikenteen yhteystarve Repovaaran alueelle. Maakuntakaava on ohjeena yleiskaavoitukselle. Kuva 2. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta.

9 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 8 (40) 4 SUUNNITTELUALUEEN LUONNONOLOSUHTEET 4.1 Ilmasto Pudasjärvi kuuluu pohjoisboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Alueen ilmasto on mantereinen, mille ovat tyypillisiä hyvin suuret vuotuiset lämpötilanvaihtelut. Maaston kohoaminen koillista kohti sekä paikalliset olosuhteet vaikuttavat voimakkaasti sademääriin sekä talven runsaslumisuuteen. Vuoden keskilämpötila Pudasjärven länsiosissa on noin +1,5 C ja laskee koillista kohti ollen Kuusamossa noin -0,5 C. Vuoden kylmimmän kuukauden (tammikuu) keskilämpötila on noin C ja lämpimimmän (heinäkuu) 14,5 15,4 C. Sademäärät ovat kunnan alavilla länsiosilla noin mm vuodessa, mutta korkeammilla paikoilla lähellä 700 mm. Sateisimpia kuukausia ovat heinä- ja elokuu, kuivimpia helmi huhtikuu. Pudasjärven itä- ja pohjoisosat kuuluvat maamme runsaslumisimpiin alueisiin. 4.2 Maa- ja kallioperä sekä topografia Livojokivarren kallioperä on pääasiassa yli miljoonaa vuotta vanhaa arkeeista kallioperää. Alueen pääkivilajeja ovat granoidiset gneissit ja migmatiitit sekä niiden sisään sulkeutuvat amfiboliitit. Pudasjärven kaupungin pohjoisosissa arkeeisia kivilajeja leikkaavat terävästi varhaisproterotsooiset diabaasit ja graniitit (Lehtinen ym. 1998). Alueella ei ole kalliopaljastumia. Livojokivarren yleisin maalaji on moreeni, jota peittää paikoin ohut turvekerros. Livojoen laaksossa, jokiuoman lähellä on enimmäkseen karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa jokikerrostumina. Yläjuoksulla, Sarajärven alueella, esiintyy myös hienoa hietaa. Nämä tasaiset tai loivasti jokeen viettävät kentät on osin raivattu pelloiksi ja jokiniityiksi (Johansson ym. 2004). Paikoitellen Livojokivarressa tavataan myös paksuturpeisia maalajeja. Topografialtaan Livojoen alajuoksu on melko alavaa ja tasaista, mutta latvaosiltaan maanpinnan suhteellinen korkeus kohoaa jo yli 200 metriin, lähestyttäessä Koillismaan vaarajaksoa. Livojoen putouskorkeus on 137 m. Kuva 3. Suunnittelualueen pohjoisosassa on suuria korkeuseroja, kuva Repovaaralta.

10 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 9 (40) 4.3 Pohjavedet Suunnittelualueelle sijoittuu yhteensä viisi vedenhankintaan tärkeää pohjavesialuetta (I-luokka): Auralankangas-Riekinkangas ( ), Nissinkangas ( ), Penikkakangas ( ), Uhkakangas ( ) ja Hylkilampi ( A) (kuva 4, taulukko 1). Suunnittelualueelle sijoittuu tai siihen rajoittuu lisäksi yksi vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (IIluokka) sekä kahdeksan muuta pohjavesialuetta (III-luokka). Kuva 4. Suunnittelualueelle ulottuvat tai sitä sivuavat pohjavesialueet.

11 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 10 (40) Taulukko 1. Livojokivarren pohjavesialueet lueteltuna alavirrasta lukien (OIVA- ympäristö- ja paikkatietokanta). Nimi Numero Alueluokka Muodostumisalueen pinta-ala (km 2 ) Kokonaispinta-ala (km 2 ) Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä (m 3 /d) Auralankangas- Riekinkangas I 3,77 6, Nissinkangas I 0,08 0,25 50 Penikkakangas I 0,20 0, Jakunkangas III 0,73 1, Juominkiharju III 0,32 0, Uhkakangas I 0,23 0, Seipikangas A II 1,39 2, Autiolampi III 0,21 0, Rytinki III 2,22 3, Murtoselkä III 0,73 1, Nuorunka III 0,44 1, Hylkilampi A I 0,55 0, Kilsikangas- Isokivenkangas III 5,77 8, Koirakangas A III 0,43 0, Vesistöt Suunnittelualue sijoittuu kokonaisuudessaan Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueelle (VHA4) ja Iijoen valuma-alueelle (61) ollen Iijoen toiseksi suurin sivujoki. Livojoen valuma-alue (61.5) jakaantuu edelleen yhdeksäksi toisen jakovaiheen alueeksi, joista kaava-alue sijoittuu pääosin Livojoen alaosan alueelle (61.51), Livojoen keskiosan alueella (61.52) sekä Livojärven alueelle (61.53) (kuva 5). Livojoen valuma-alueen kokonaispinta-ala on 2252 km 2 ja järvisyysprosentti 3,2. Livojoella on putouskorkeutta yhteensä noin 137 m. Jokityypiltään Livojoki luokitellaan suureksi kangasmaiden joeksi (OIVA- ympäristö- ja paikkatietokanta). Jokityyppi vastaa luontotyyppiä keskisuuret havumetsävyöhykkeen joet, joka on luokiteltu koko maassa silmälläpidettäväksi (NT) ja vaarantuneeksi (VU) Etelä-Suomen alueella (Raunio ym. 2008), mihin Livojoen alaosa kuuluu. Livojoen suurin järvi on Rytinkijärvi. Suurimpia Livojokeen laskevia jokia ovat Pärjänjoki, Nuorunkajoki, Kouvanjoki ja Mäntyjoki. Livojoki meanderoi hienojakoisen maa-aineksen keskellä, minne on muodostunut useita juoluoita eli makkarajärviä. Alaosaltaan Livojoki virtaa paikoitellen melko rauhallisesti, mutta joen yläjuoksulla on runsaasti koskia.

12 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 11 (40) Kuva 5. Suunnittelualueen sijoittuminen Livojoen valuma-alueelle. Livojoen alaosan Hanhikoskella on valtakunnallinen virtaamahavaintopaikka. Vuosien havaintojen perusteella keskivirtaama Hanhikoskessa on 26 m 3 /s. Hanhikosken havaintoihin perustuen keskivirtaama Livojoen alaosalla on 29 m 3 /s. Vähäisestä järvisyydestä johtuen virtaaman vaihtelut Livojoessa ovat hyvin suuria. Keskiylivirtaama (MHQ) Livojoen alaosalla on 89 m 3 /s ja ylivirtaama (HQ) 433 m 3 /s. Keskialivirtaama on 8,4 m 3 /s ja alivirtaama 4 m 3 /s. (OIVA- ympäristö- ja paikkatietokanta) Laajaan biologiseen, fysikaalis-kemialliseen sekä hydrologis-morfologiseen aineistoon perustuva Livojoen ekologinen kokonaisluokka on erinomainen. Fysikaalis-kemialliset tekijät (veden laatu) ilmentävät hyvää tai erinomaista tilaa. (OIVA- ympäristö- ja paikkatietokanta)

13 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 12 (40) Kuva 6. Näkymää Rytingistä, Livojoen ylittävältä sillalta Seipikankaan suuntaan. Livojoen vesi on humuspitoista ja rautapitoisuudet ovat olleet korkeita johtuen valuma-alueen suomaista. Kemiallinen hapen kulutus on ollut 2000-luvulla Livojen alaosan Kyngäksen havaintopaikalla keskimäärin 13 mg/l ja rautapitoisuus 1155 µg/l. Fosforipitoisuudet ovat olleet selvästi Suomen virtahavaintopaikkojen keskiarvopitoisuutta matalampia. Myös typpipitoisuudet ovat olleet matalia, ilmentäen karua, erinomaisessa tilassa olevaa vesistöä. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut 2000-luvulla keskimäärin 25 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 324 µg/l. (OIVA- ympäristö- ja paikkatietokanta) Livojoen valuma-alue on suurimmaksi osaksi rakentamatonta metsämaata. Valuma-alueella ei ole tällä hetkellä lainkaan turvetuotantoa, mutta sinne on suunnitteilla useita turvetuotantohankkeita. Asutus ja maatalousmaat ovat keskittyneet Livojoen ja suurimpien järvien rannoille. Livojokea on aikanaan perattu voimakkaasti uiton tarkoituksiin, mutta uittosääntöjen kumoamisen jälkeen lähes kaikki joen virtapaikat on kunnostettu ja kuivilleen jääneet sivu-uomat vesitetty. Livojoki on vesivoiman suhteen rakentamaton ja se kuuluu Iijoen vesistön keski- ja yläosan koskiensuojelulailla (35/1987) suojeltuihin vesistöihin. Koskiensuojelulaki sisältää 53 erillistä suojelukohdetta eli yksittäistä koskea, jokiosuutta tai vesistöaluetta. Koskiensuojelulain 1 :n kohdan 40 mukaan uuden voimalaitoksen rakentamiseen ei saa myöntää vesilaissa tarkoitettua lupaa Iijoen vesistön keski- ja yläosassa. Hallituksen esityksessä koskiensuojelulaiksi on todettu, että suojeltavaan alueeseen sisältyvät Iijoen pääuoma sivuvesistöineen Taivalkosken kunnassa sijaitsevalta Jokijärveltä Yli-Iin kunnassa sijaitsevalle Haapakoskelle, Kostonjoki Iijoesta Kostonjärven säännöstelypadon alapuolelle sekä Livojoki (Häkkinen ym. 2005). Rytinkijärvi sijaitsee Livojen keskiosan alueella Rytinkijärven alueella ( bif.). Rytinkijärven pinta-ala on 98,9 ha, ja se saa vetensä pääosin järven itäpuolelta laskevista ojista, jotka saavat alkunsa valuma-alueen itäosista Syötteen kansallispuiston alueelta. Rytinkijärven Valuma-alue on suurelta osin rakentamatonta, mutta järven rannoilla on vapaa-ajan asutusta ja jonkin verran vakituista asutusta sekä peltomaita. Kansallispuistoaluetta lukuun ottamatta valuma-alue on pääosin ojitettua suo- ja metsämaata. Rytinkijärvi on tyypiltään matala humusjärvi (Mh) ja toissijaiselta tyypiltään pieni humusjärvi (Ph). Järven ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Vuosien vedenlaatuhavaintojen (n=31) mukaan järven kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 24 µg/l, kokonaistyppipitoisuus 304 µg/l ja klorofylli-a pitoisuus 5,5 µg/l. Kemiallinen hapen kulutus on ollut keskimäärin 11 mg/l, rautapitoisuus 1025 µg/l ja väriluku 95 mg Pt/l. Järven ph on vaihdellut välillä 6,2 7,2. (OIVA- ympäristö- ja paikkatietokanta).

14 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 13 (40) Kuva 7. Rehevää lehtomaista rantametsää Livojoen alajuoksulla 4.5 Kasvillisuuden yleispiirteet Livojoki kuuluu alaosiltaan keskiboreaaliseen metsäkasvillisuusvyöhykkeen Pohjanmaan lohkoon, keskiosiltaan pohjoisboreaalisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen Peräpohjolan lohkoon ja latvaosiltaan pohjoisboreaalisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen Kainuun Kuusamon lohkoon. Suokasvillisuuden aluejaossa Livojoki kuuluu Pohjois-Pohjanmaan aapasuovyöhykkeeseen. Alueen metsät ovat pääosin mäntyvaltaisia kangasmetsiä ja metsäkasvillisuus on melko karua. Jokivarren metsienkäsittely on talousmetsäalueille tavanomaista ja metsäojitusten vaikutukset ulottuvat osin myös Livojoen pääuomaan saakka, joka kuitenkin on pääosin luonnontilainen tai sen kaltainen. Jokivarteen on jätetty metsänuudistusalojen kohdalla pääosin riittävä puustoinen suojavyöhyke. Jokivarressa sekä järvien ja lampien rannoilla kasvillisuus on muuta aluetta rehevämpää ja kuivemmilla korkeilla rantatörmillä esiintyy lehtipuuvaltaisia metsiä, joiden aluskasvillisuudessa vallitsevat metsävarpujen sijaan lehtojen ja rantaluhtien ruohovartiset kasvit (kuva 7.). Valtion metsien avohakkuut saivat ja 1970-luvuilla runsaasti kielteistä julkisuutta. Pudasjärven ja Posion rajamailla sijaitseva nk. Osaran aukea oli kooltaan hehtaaria, ja se sijoittuu osittain Livojoen pohjoisosan alueelle. Tämä selittää hyvin yläjuoksun metsien yksipuolista rakennetta, ja koska alueet ovat voimakkaassa metsätalouskäytössä, sieltä puuttuvat lähes kokonaan vanhat ja varttuneemmat metsät. Kuva 8. Livojoen rantaa suunnittelualueen pohjoisosassa Karjalaisen kosken kohdalla (Lentokuva Vallas Oy). Kuvasta on nähtävissä joen perkauksen ja suoristamisen vaikutukset.

15 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 14 (40) Kuva 9. Suunnittelualueelle hyvin tyypillistä kuivaa mäntykangasta Jakunkankaalla. Kuva 10. Suunnittelualueen metsät ovat pääasiassa voimakkaassa metsätalouskäytössä, kuva Isonkivenkankaalta. Kuva 11. Livojoen tuntumassa esiintyy paikoin myös tuoreita ja rehevän lehtomaisiakin metsätyyppejä. Kuvassa tuoretta kangasta Rytinkikoskien alueelta.

16 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 15 (40) Kuva 12. Vastasuo on laaja aapasuo Livon kylän pohjoispuolella. Pudasjärvellä soiden osuus pinta-alasta on suuri, ja alueen suot kuuluvat pääosin aapasuoyhdistymätyyppiin. Alueen suot ovat suhteellisen matalia (Hänninen & Hyvärinen 1990), ja suurin osa niistä on ojitettu. Suotyypeistä rämeet ovat yleisimpiä. Livojoen tuntumassa on useita laajoja ojittamattomia avosuoalueita, jotka ovat linnustollisesti merkittäviä kohteita. Livojoen ympärillä on useita Natura-alueita, jotka kuuluvat myös soidensuojeluohjelmaan. Joen luontaiset tulvat pitävät saarten ja alavien rantojen niittyjä avoimina. Aikoinaan jokivarren luonnonniittyjä on niitetty hyvin tarkoin karjan rehuksi, ja Pudasjärvellä parhaat niityt olivatkin jokiuomien varsilla. Livojoessa on muutamin paikoin myös hiekkarantaisia alavampia osuuksia. Joen rannat ovat enimmäkseen jyrkkäpiirteisiä moreenimaan törmiä, mutta erilaisten rantatyyppien monipuolinen vaihtelu lisää joen ekologista monimuotoisuutta. Rehevimmille paikoille jokivarteen sekä järvien rannoille ja soille on aikoinaan raivattu peltoja. Avoimia viljelykäytössä olevia laajempia peltoalueita on Sarajärven, Nuorungan, Suvannonkylän, Yli-Livon, Livon ja Ala-Livon kylien alueella. Pienempiä peltoalueita sijoittuu lisäksi koko jokivarren alueelle. Pellot ja niityt ovat käytön loputtua osin pensoittuneet ja metsittyneet luontaisesti tai ihmisen toimesta. Alueen merkittävintä kulttuurivaikutteista maisemaa edustaa Aittojärven Kynkään valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, joka on Pohjois-Pohjanmaan nevalakeudelle tyypillistä järvenrantojen ja jokivarsien asutusta vähäisine viljelyksineen. Kuva 13. Avointa jokivarren viljelysmaisemaa Suvannon kylän eteläpuolella.

17 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 16 (40) Kuva 14. Livojoki sijaitsee poronhoitoalueella ja poro onkin alueen näkyvin nisäkäs. 4.6 Eläimistön yleiskuvaus Kaava-alue sijoittuu kokonaisuudessaan Oulun Pohjanmaan (Oba) eliömaantieteelliselle alueelle Nisäkkäät Livojokivarren nisäkäslajisto koostuu pääosin alueellisesti tavanomaisesta nisäkäslajistosta, jonka runsaimpia lajeja ovat mm. metsäjänis, kettu, hirvi sekä useat eri pikkunisäkäslajit. Inventointikesänä 2011 alueen myyräkannat olivat erittäin korkealla. Laajojen ja rauhallisten metsäisten seutujen vuoksi alueella esiintyy myös suurpetoja, joista yleisin on karhu. Koko Livojoen suunnittelualue kuuluu poronhoitoalueeseen Linnusto Livojoen alueella levittäytyvät Pohjois-Pohjanmaalle ja Pudasjärvelle luonteenomaiset laajat metsä- ja aapasuoalueet sekä paikoin jokivartta kirjavoivat peltolaikut. Alueen linnusto koostuu pääosin näille elinympäristöille tyypillisistä ja yleisistä lajeista. Edellisen valtakunnallisen lintuatlaskartoituksen mukaan alueen eteläosissa pesivän maalinnuston keskimääräinen tiheys oli paria / km 2, mutta linnuston tiheys laskee pohjoista kohti ollen alueen pohjoisosissa paria / km 2 (Väisänen ym. 1998). Suomen III lintuatlaksen mukaan suunnittelualueelle ulottuvilla lintuatlasruuduilla on havaittu yhteensä 124 lintulajia, joista 95 lajia on tulkittu varmasti tai todennäköisesti pesiväksi (Valkama ym. 2011). Suunnittelualueen linnustollisesti arvokkaimpia kohteita ovat luonnontilaiset ja rimmikkoiset aapasuot sekä Sarajärven Ihmelammen rehevä lintuvesikokonaisuus, jotka on arvotettu myös kansallisesti arvokkaiksi lintualueiksi eli FINIBA-alueiksi (kuva 18). Suoalueilla pesii arvokas ja monilajinen kahlaajalajisto, joita lähistöllä pesivät muuttohaukat saalistavat. Sarajärven Ihmelammen alue on alueellisesti arvokas vesilintujen pesimäalue. Livojoen ja siihen laskevien purojen rehevämmät varsimetsät kasvattavat elinympäristöjen monipuolisuutta ja lintujen monimuotoisuutta ympäristön karumpiin metsiin ja suovaltaisiin alueisiin verrattuna. Jokivarren peltoalueilla ja ihmisen läheisyydessä pesii myös kulttuurivaikutteisille alueille tyypillisiä lintulajeja. Suunnittelualuetta ympäröivillä laajoilla ja suhteellisen rauhallisilla metsäalueilla pesii myös suojelullisesti arvokkaita petolintuja, kuten maakotkia. Luontoselvityksen yhteydessä havaitut lintulajit olivat suurimmilta osin alueellisesti yleisiä ja runsaita metsälintulajeja. Alueella havaittiin kohtalaisen runsaasti metsäkanalintuja, joista yleisimmin havaittiin teeren, metson ja pyyn poikueita. Livojokivarren korpimaisilla osilla sekä soiden reuna-alueilla,

18 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 17 (40) varsinkin keski- ja yläjuoksulla, havaittiin melko yleisesti pohjansirkkuja, joka on voimakkaasti taantunut laji ja luokiteltu vaarantuneeksi (VU) viimeisimmässä uhanalaisuusluokituksessa (Rassi ym. 2010). Joen yläjuoksulla, Repovaaran lounaispuolella (ks. kansikuva), havaittiin laulava lapinuunilintu, joka on Pohjois- ja Itä-Suomen harvalukuinen pesimälaji Kalat ja muut vesieläimet Livojoki on Iijoen arvokkaimpiin kuuluvia sivujokia mm. hyvän kalakantansa vuoksi. Livojoki on tunnettu kalastuskohde runsaine koskineen, missä pääsaalislajit ovat harjus, taimen ja kirjolohi. Joen kalakantoja tuetaan poikasistutuksin. Livojoki kuuluu osana Vaelluskalat palaavat Iijokeen hankkeeseen, missä lohia ja meritaimenia on siirretty Iijoen voimalaitosten yläpuolelle tavoitteena palauttaa jokiin niiden luontainen jalokalakanta. Alustavien tulosten mukaan Livojoelta onkin jo löydetty siellä kuteneiden lohien poikasia (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011). Joessa lisääntyvä lohikalakanta edesauttaa myös jokihelmisimpukan lisääntymistä alueella. Livojoessa, varsinkin sen yläosalla, on suhteellisen vahva jokihelmisimpukkaeli raakkukanta. Erittäin uhanalaista jokihelmisimpukkaa (Margaritifera margaritifera) on käsitelty tarkemmin kappaleessa ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET 5.1 Natura-alueet ja muut suojelualueet Syötteen Natura-alue (FI03828) sijaitsee lähimmillään noin 2,3 km etäisyydellä suunnittelualueesta (kuva 16). Natura-alue on kooltaan ha ja se on suojeltu luonto- (SCI, Sites of Community Importance) ja lintudirektiivin (SPA, Specially Protected Area) perusteella. Syötteen Natura-aluerajaukseen sisältyvät myös seuraavat, suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuvat suojelualueet tai suojeluohjelmien alueet: Syötteen kansallispuisto (KPU110033), Syöte Salmitunturin IBA ja FINIBA -alue (FI029) sekä Syötteen vanhojen metsien suojelualue (AMO110207) (kuvat 17 ja 18). Syötteellä sijaitsee alueellisesti arvokas vanhojen metsien ketju, jolla on pituutta noin 25 km. Syötteen alueen metsät ovat pääosin lakialueen kuusikoita, mutta eteläisemmillä ja alavammilla osilla lajistossa esiintyy myös eteläisempiä piirteitä. Syötteellä kasvavat Suomen eteläisimmät tunturikasvit, kuten esim. riekonmarja. Alueella esiintyy myös lehtoja ja lettoja sekä ultraemäksisiä kallioita. Syötteen alue on myös merkittävä retkeily- ja virkistysalue. Natura-alueen suojeluperusteissa mainitut luontodirektiivin luontotyypit ovat pikkujoet ja purot (<1 %), lehdot (<1 %), humuspitoiset lammet ja järvet (<1 %), luonnonmetsät (60 %), aapasuot (25 %), silikaattikalliot (<1 %), kalkkikalliot (<1 %), vaihettumissuot ja rantasuot (1 %), kalkkilammet ja järvet (<1 %), puustoiset suot (5 %), kosteat suurruohoniityt (<1 %), runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt (<1 %), alavat niitetyt niityt (<1 %), vuoristojen niitetyt niityt (<1 %), lähteet ja lähdesuot (<1 %) ja letot (1 %). Suojeluperusteissa mainitut lintudirektiivin liitteen I linnut ovat helmipöllö, kapustarinta, kurki, liro, metso, palokärki ja pyy. Lisäksi alueen suojeluperusteissa mainitaan yksi laji, jonka tarkemmat tiedot ovat salassa pidettäviä. Suojeluperusteissa mainitut luontodirektiivin liitteen II lajit ovat ilves, liitoorava, karhu, saukko, lapinleinikki ja lettorikko. Kaakkurinrimpien Natura-alue (FI ) sijoittuu lähimmillään noin 200 m etäisyydelle suunnittelualueesta (kuva 16). Alue on kooltaan 91 ha ja sen aluetyyppi on SCI/SPA. Kaakkurinrimpien Natura-aluerajaukseen sisältyvät kokonaan tai osittain myös Kaakkurinrimpien soidensuojeluohjelman

19 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 18 (40) kohde (SSO110420) sekä Suomen linnustollisesti arvokkaisiin alueisiin kuuluva Livojoen alajuoksun soiden FINIBA-alue (810325) (kuvat 17 ja 18). Kaakkurinrimmet on karu keidassuo, joka kuuluu Karhusuon ja Kaakkurinrimpien muodostamaan laajempaan suokokonaisuuteen. Alueen keskeisimmällä kohdalla on linnustoltaan monipuolista runsasallikoista suota ja alueen itäosassa sijaitsevan suorantaisen Iso Kataisen ympäristössä on paikoin melko märkiä sekä karuja soita. Alueen suolinnusto on edustava ja monipuolinen, ja alueella pesii yhteensä noin 20 lajia vesilintuja ja kahlaajia. Natura-alueen suojeluperusteissa mainitut luontodirektiivin luontotyypit ovat keidassuot (91 %) sekä humuspitoiset lammet ja järvet (3 %). Lintudirektiivin liitteen I lajeista suojeluperusteissa mainitaan kaakkuri, kalatiira, kapustarinta, kuikka, kurki, laulujoutsen, liro, mehiläishaukka, metso, palokärki, sinisuohaukka, suokukko, suopöllö ja vesipääsky. Lisäksi alueen suojeluperusteissa mainitaan yksi laji, jonka tarkemmat tiedot ovat salassa pidettäviä. Soininsuon Kapustasuon Natura-alue (FI ) sijoittuu lähimmillään noin 1,6 km etäisyydelle kaava-alueesta (kuva 16). Natura-alue on kooltaan 2491 ha, ja sen aluetyyppi on SCI/SPA. Soininsuon Kapustasuon Naturaaluerajaukseen sisältyvät kokonaan tai osittain myös Soidinsuon ojitusrauhoitusalue, joka on soidensuojeluohjelman kohde (SSO110445), Soininsuon soidensuojelualue, joka kuuluu valtion mailla oleviin luonnonsuojelualueisiin ja soidensuojelualueisiin (SSA110099) sekä Livojoen alajuoksun soiden FINIBAalue (kuvat 17 ja 18). Alueella edustavimmilla rimpisillä aapasoilla pesii arvokas linnusto ja alueella on runsaasti uhanalaisia lintu- ja kasvilajeja. Soininsuo on Pohjois-Pohjanmaan laajimpia rimpisiä avosoita ja Kapustasuo on edustava avoin ja karu aapasuo. Alueella esiintyy paikoin myös runsasruohoista lettonevaa, hienoja luhtia ja tulvaniittyjä. Kapustalammen pohjoispuolella on kasvillisuudeltaan mielenkiintoinen lähde. Natura-alueen suojeluperusteissa mainitut luontodirektiivin luontotyypit ovat humuspitoiset lammet ja järvet (1 %), pikkujoet ja purot (<1 %), keidassuot (2 %), vaihettumissuot ja rantasuot (<1 %), lähteet ja lähdesuot (<1 %), letot (<1 %) sekä aapasuot (87 %). Suojeluperusteissa mainitut lintudirektiivin liitteen I linnut ovat ampuhaukka, kalatiira, kapustarinta, kurki, laulujoutsen, liro, mehiläishaukka, metso, palokärki, pohjantikka, sinisuohaukka, suokukko, suopöllö ja vesipääsky. Lisäksi alueen suojeluperusteissa mainitaan yksi laji, jonka tarkemmat tiedot ovat salassa pidettäviä. Kaahlo-ojan Susisuon Natura-alue (FI ) sijoittuu lähimmillään noin 3,3 km etäisyydelle suunnittelualueesta (kuva 16). Natura-alue on kooltaan 1851 ha ja sen aluetyyppi on SCI. Kaahlo-oja (860 ha) kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan (AMO110145) (kuva 17). Kaahlo-ojan metsät ovat luonnontilaisia mänty- tai kuusivaltaisia sekametsiä, joissa on paikoin runsaastikin lahopuuta. Alueen suot ovat enimmäkseen luonnontilaisia karuja rämeitä ja nevoja, mutta purojen varsilla on myös runsaslahopuisia korpia. Susisuo on edustava aapasuo, jonka keskeisillä osilla sijaitsee laaja koivulettoalue ja itäosassa on rinnesoita. Kaahlo-oja Susisuo on alueellisesti poikkeuksellisen laaja yhtenäinen metsä- ja suoalue. Natura-alueen suojeluperusteissa mainitut luontodirektiivin luontotyypit ovat pikkujoet ja purot (<1 %), aapasuot (60 %), vaihettumissuot ja rantasuot (7 %), keidassuot (10 %), luonnonmetsät (10 %), letot (3 %) sekä puustoiset suot (10 %). Suojeluperusteissa mainitut lintudirektiivin liitteen I linnut ovat ampuhaukka, kapustarinta, kurki, laulujoutsen, liro, suokukko ja vesipääsky. Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueen suojeluperusteissa mainitaan lettorikko. Ruosuo Isosuon Natura-alue (FI ) sijoittuu lähimmillään noin 2,5 km etäisyydelle kaava-alueesta (kuva 16). Natura-alue on kooltaan 508 ha ja sen aluetyyppi on SCI/SPA. Ruosuolla on monipuolinen linnusto, mihin kuuluu useita uhanalaisia lajeja. Edustavat rimpinevat, luhtaiset suotyypit sekä lähteiset lettonevat ovat alueelle tyypillisiä. Suon rehevimmillä osilla kasvaa

20 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 19 (40) vaateliasta kasvilajistoa. Isosuo on erillinen ojitusalueen avulla Ruosuosta erotettu märkä ja osin keidassuomainen karu suo. Natura-alueen suojeluperusteissa mainitut luontodirektiivin luontotyypit ovat humuspitoiset lammet ja järvet (5 %), keidassuot (10 %), lähteet ja lähdesuot (<1 %) sekä aapasuot (83 %). Suojeluperusteissa mainitut lintudirektiivin liitteen I linnut ovat kapustarinta, kuikka, kurki, liro, laulujoutsen, metso, pohjantikka, sinisuohaukka, suokukko ja uivelo. Lisäksi alueen suojeluperusteissa mainitaan yksi laji, jonka tarkemmat tiedot ovat salassa pidettäviä. Seipikankaan Natura-alue (FI ) sijoittuu osittain kaava-alueelle (kuvat 15 ja 16). Natura alue on kooltaan 314 ha ja sen aluetyyppi on SCI. Natura-aluerajaukseen sisältyy myös harjujensuojeluohjelman kohde Seipikangas (HSO110111), joka on esitetty maakuntakaavassa merkinnällä arvokas harjualue (MY-hs). Natura-alueella ovat myös soidensuojeluohjelman kohde Seipikankaan korpi (SSO110442) sekä yksityisten mailla olevat luonnonsuojelualueet Martanmäen luonnonsuojelualue (YSA118356) ja Seipikankaan luonnonsuojelualue (YSA117714) (kuvat 17). Seipikangas on soiden ympäröimä erikoinen harjumuodostuma, jonka deltamaisten liepeiden kainaloissa on useita lampia ja tihkupintoja sekä keskiravinteinen lähde. Seipikankaan korvessa on luhtaisia ja lähteisiä nevoja sekä Livojokivarren tulvaniittyjä. Natura-alueen suojeluperusteissa mainitut luontodirektiivin luontotyypit ovat humuspitoiset lammet ja järvet (5 %), lähteet ja lähdesuot (<1 %), vaihettumissuot ja rantasuot (20 %) sekä puustoiset suot (15 %). Suojeluperusteissa mainitaan lisäksi luontodirektiivin liitteen II laji lettorikko. Suomen tärkeisiin lintualueisiin kuuluva Ihmelampi Sarajärvi (FINIBA, ) sijoittuu lähimmillään noin 0,7 km etäisyydelle kaava-alueesta. Alue on kooltaan 278 ha. Ihmelampi-Sarajärvi on keskikokoinen, rehevöitynyt peltojen, metsien ja soiden ympäröimä järvi. Kuva 15. Seipikankaan Natura-alue ulottuu osin suunnittelualueelle Rytingin länsipuolella.

FCG Finnish Consulting Group Oy PUDASJÄRVEN KAUPUNKI. Livojoen rantayleiskaava Luontoselvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy PUDASJÄRVEN KAUPUNKI. Livojoen rantayleiskaava Luontoselvitys FCG Finnish Consulting Group Oy PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Livojoen rantayleiskaava Luontoselvitys 19.1.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Livojoen rantayleiskaava 3 (37) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto MATTI KYRÖLAINEN VALTAKUNNALLISET SUOJELUOHJELMAT Suomessa on suunniteltu luonnonmaantieteelliseen aluejakoon pohjautuvia valtakunnallisia suojeluohjelmia

Lisätiedot

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET

LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET Luontodirektiivin luontotyypit Evon

Lisätiedot

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet 1. Alhonlahden alue 2. Aurejärvi 3. Hirvijärvi 4. Ilvesmäki-Läämännevanmetsä 5. Isoneva-Raitakulonneva 6. Korpijärven haka 7. Lymylampi 8.

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ VESISTÖT... 3 4 KASVILLISUUS...

Lisätiedot

JYRKKÄKOSKI PUDASJÄRVI LUONTOSELVITYS PUDASJÄRVEN KAUPUNKI. Sepänkatu 9 A 7 90100 Oulu PUH. 08-883030 FAX. 08-8830333 aija.degerman@airix.

JYRKKÄKOSKI PUDASJÄRVI LUONTOSELVITYS PUDASJÄRVEN KAUPUNKI. Sepänkatu 9 A 7 90100 Oulu PUH. 08-883030 FAX. 08-8830333 aija.degerman@airix. JYRKKÄKOSKI PUDASJÄRVI LUONTOSELVITYS Sepänkatu 9 A 7 90100 Oulu PUH. 08-883030 FAX. 08-8830333 aija.degerman@airix.fi PUDASJÄRVEN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 3 2. KALLIO- JA MAAPERÄ... 4 3.

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

Liite 4. Luonnonsuojelu

Liite 4. Luonnonsuojelu Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Tuohimutkanrinteen luontoselvitys

Tuohimutkanrinteen luontoselvitys LIITE 8 Tuohimutkanrinteen luontoselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Tutkimusmenetelmät...3 2.1. Tausta- ja maastotyöt...3 2.2.

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11.

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. Soidensuojelun täydennystarpeet Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. 2012 Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Tuulivoimahanke Soidinmäki

Tuulivoimahanke Soidinmäki Tuulivoimahanke Soidinmäki 2013-12-12 Natura 2000 arvioinnin tarveharkinta; Kulhanvuoren alue (FI0900112, SCI ja SPA) Kulhanvuoren Natura 2000-alueen Natura-arvioinnin tarvearviointi Tilaajaa: Konsultti:

Lisätiedot

17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 12.8.2004. Sisällysluettelo

17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 12.8.2004. Sisällysluettelo 1 17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA 12.8.2004 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 SUUNNITTELUALUE... 2 2.1 Kallio- ja maaperä... 2 2.2 Vesistöt... 2 2.2.1 Pintavedet... 3 2.2.2

Lisätiedot

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio 1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3

Lisätiedot

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14. Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ POHJAHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT.. 2 YLEISKUVAUS... 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien eteläpuoli... 3

Lisätiedot

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue

Lisätiedot

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila Otsikko Arial Black 24pt sininen Ensimmäinen taso toinen taso kolmas taso Suoluonnon tila Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus Suoseuran kevätseminaari, 18.3.2015 1 Boreaalinen alue Luontodirektiivin suoluontotyyppien

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Johanna Kuusterä 30.10.2014 Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Uudenmaan Zonation-analyysi Lähtökohtana: Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut uusin menetelmin -hanke

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura 2000 -arviointi.

Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura 2000 -arviointi. Miehikkälän kunta Keskustie 9 49700 MIEHIKKÄLÄ Natura 2000 -arviointi Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen Petri Parkko 18.11.2013 1. Menetelmät ja aineisto

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava. Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava. Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10 Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10 2 Julkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi www.kainuunliitto.fi

Lisätiedot

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting 6.11.2013 Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka Natura arvioinnin tarveharkinta FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting Isokorpi (FI0800145, SCI) Johdanto Isokorven Natura 2000

Lisätiedot

Tooppikallio, Sastamala

Tooppikallio, Sastamala Tooppikallio, Sastamala Raportti maastokäynnistä 6.4.2012 Tiina Jalkanen, Juho Kytömäki ja Jere Nieminen Yhteenveto Sastamalan Tooppikallio on Metsähallituksen/Laatumaan myytävänä oleva metsätila, jolla

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4 METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Tapanilan tilan ranta-asemakaava

Tapanilan tilan ranta-asemakaava Raportti LIITE 67080500.BBJ 12.5.2009 Jyväskylän kaupunki Tapanilan tilan ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Jyväskylän kaupungin 87. kaupunginosassa (Pohjois- Korpilahti)

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

MADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

MADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Planeko Oy Jyväskylän kaupunki MADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Luontoselvitys 0121-D2885 1.11.2009 FCG Planeko Oy Luontoselvitys I 1.11.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja

Lisätiedot

Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta

Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta Keski- Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. c/o Heikki Helle Ahde 4 C 40520 Jyväskylä Luhangan kunta Hakulintie 2 19950 Luhanka 1. Johdanto

Lisätiedot

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Loviisa, LUO-aluetunnus 58 Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot