FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy PUDASJÄRVEN KAUPUNKI. Livojoen rantayleiskaava Luontoselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy PUDASJÄRVEN KAUPUNKI. Livojoen rantayleiskaava Luontoselvitys"

Transkriptio

1 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Livojoen rantayleiskaava Luontoselvitys PÄIVITETTY

2 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 3 (40) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT Käytetyt aineistot Maastotyöt ja raportointi Arvokkaat luontokohteet ja lajisto SUUNNITTELUALUEEN YLEISKUVAUS Sijainti Kaavoitustilanne ja maankäyttö SUUNNITTELUALUEEN LUONNONOLOSUHTEET Ilmasto Maa- ja kallioperä sekä topografia Pohjavedet Vesistöt Kasvillisuuden yleispiirteet Eläimistön yleiskuvaus Nisäkkäät Linnusto Kalat ja muut vesieläimet ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Natura-alueet ja muut suojelualueet Uhanalaiset ja arvokkaat lajit Luonnon kannalta arvokkaat kohteet Vesistöt Suot Metsät Niityt ja perinnebiotoopit YHTEENVETO JA SUOSITUKSET MAANKÄYTÖLLE KIRJALLISUUS LIITTEET: Liite 1: Taulukko, arvokkaat luontokohteet ja luontotyyppikokonaisuudet Karttaliitteet: Luontokartat, 3 kpl Kartta-aineistot ja aluerajaukset Maanmittauslaitos 8/2013 Ympäristöhallinnon OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuks BirdLife Suomi ja SYKE Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskus Valokuvat FCG Finnish Consulting Group Oy / Ville Suorsa, Minna Tuomala Lentokuva Vallas Oy

3

4 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 3 (40) 1 JOHDANTO Pudasjärven kaupunki on käynnistänyt Livojokivarren rantayleiskaavoituksen syksyllä Tämä työ on Livojokivarren rantayleiskaavaa tukeva selvitys, joka on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle asettamien sisältövaatimusten (MRL 39, 1999/132) mukaisella ja rantayleiskaavoituksen edellyttämällä (MRL 73 ) tarkkuudella. Alueen luonnonolojen esiselvitys eli olemassa olevien tietojen ja suojelualueiden koonti laadittiin syksyllä 2010 kaavatyön aloituksen ympäristö- ja ekologisten vaikutusten arvioimisen pohjaksi. Tähän luontoselvitysraporttiin on koottu esiselvityksen olemassa oleva tieto kaava-alueen luonnon nykytilasta täydennettynä kesän 2011 maastoinventointien tarkemmilla luontotiedoilla. Raportissa kuvataan kaava-alueen luonnon yleispiirteet, maankäytön suunnittelun kannalta huomioitavien arvokkaiden luontotyyppien sekä eläimistöltään ja kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden esiintyminen sekä luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta huomionarvoiset kohteet. Kaavoitettavan alueen luonnonolojen selvittämisen tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet sekä luonnonsuojelulain (47 ja 49 ) mukaisen erityisen arvokkaan lajiston mahdolliset esiintymisalueet. Pyrkimyksenä on myös edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen tavoitteita. Luontoselvityksen ovat laatineet FM biologit Ville Suorsa ja Minna Tuomala FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Oulun toimistolta.

5 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 4 (40) 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Suunnittelualueen luonnonolosuhteita ei ole systemaattisesti kartoitettu aiemmin. Pudasjärven turvetuotantoalueiden YVA-menettelyjen aikana on laadittu joitain vedenlaatua tai vesiluontoa koskevia selvityksiä myös Livojoen osalta. Tausta-aineistoa alueen luonnonoloista on koottu ympäristöhallinnon OIVAtietokannasta. Maa- ja kallioperätiedot ovat peräisin Geologisen tutkimuskeskuksen (GTK) kartta-aineistoista. Ennen maastotöitä selvitettiin alueelta tiedossa oleva uhanalaisten lajien paikkatieto ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä (Hertta Eliölajit -tietokanta; Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2011). Maastoinventointien yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota mahdollisen uhanalaisen lajiston sekä EU:n luonto- ja lintudirektiivien mukaisten lajien esiintymiseen niiden potentiaalisten kasvupaikkojen ja elinympäristöjen kautta. 2.1 Käytetyt aineistot Suunnittelualueen luontoselvitysten lähtötiedoiksi kartoitettiin ja hankittiin Livojoen alueelta seuraavat olemassa olevat luonto- ja paikkatietoaineistot: pohjavesialueet (OIVA- ympäristö- ja paikkatietokanta) Natura verkoston alueet (OIVA- ympäristö- ja paikkatietokanta) luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet (OIVA- ympäristö- ja paikkatietokanta) Pudasjärven perinnebiotooppikohteet (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) Hertan Eliölajit -tietokannan uhanalaisten lajien paikkatietoaineistot (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) Suomen kansainvälisesti (IBA) ja kansallisesti (FINIBA) arvokkaat lintualueet (BirdLife Suomi ja SYKE) Metsähallituksen luontotietoaineisto valtion mailta (Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut) metsätalouden ympäristötukikohteet (Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskus) Lisäksi muita alueelta olemassa olevia luontotietoja etsittiin mm. kirjallisuudesta. Alueen eläimistön kuvaukset perustuvat yleistietoon lajiemme levinneisyyksistä sekä tietoon niiden elinympäristöjen esiintymisestä suunnittelualueella. Linnuston osalta tukeuduttiin myös Suomen III lintuatlaskartoituksen tietoihin (Valkama ym. 2011). 2.2 Maastotyöt ja raportointi Selvityksen maastoinventoinnit toteutettiin kesä-heinäkuussa 2011, yhteensä kymmenen maastotyöpäivän aikana, jolloin suunnittelualueelta paikannettiin kaavoituksessa huomioitavia arvokkaita luontokohteita. Lisäksi heinäkuussa 2013 inventoitiin kaavaehdotukseen esitettyjä uusia rakennuspaikkoja sekä tarkennettiin useita aiemmin ilma- ja viistokuvilla tulkittuja luontokohteita. Suunnittelualue on hyvin laaja ja sen kaikkien arvokkaiden luontokohteiden löytäminen sekä niiden inventoiminen ja arvottaminen vaatisi huomattavasti yleiskaavatasoa kattavamman ja tarkemman selvitystyön. Ensimmäisen maastovaiheen inventoinnit kohdennettiin kartta- ja viistoilmakuvatarkastelun, maa- ja kallioperätietojen sekä uhanalaisen lajiston paikkatietojen pohjalta potentiaalisia luontokohteita sisältäville alueille. Tällaisia maastossa tarkastettuja kohteita olivat mm. Livojoen luonnontilaisen kaltaiset laajemmat koskipaikat sekä sivu-uomat, puustoltaan iäkkäämmät kohteet, rantojen tulvaniityt sekä ojittamattomat suokohteet.

6 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 5 (40) Kuva 1. Taivallammen sara- ja kortevaltaista rantaa Livojoen alajuoksulla Tavanomaiset kasvatusmetsät, hakkuut ja taimikot sekä pääosin rakennetut alueet on jätetty käytännössä luontoarvojen tarkastelun ulkopuolelle. Tässä raportissa on kuvattu yleispiirteisesti maastoinventoinneissa tarkastettujen alueiden kasvillisuustyypit ja mahdollinen merkittävämpi tai indikaattorilajisto. Lisäksi kuvaillaan yleisesti metsien kasvupaikkatyyppejä sekä niiden käsittelyastetta. Suunnittelualueella ei selvitetty pesimälinnustoa tai muuta siellä esiintyvää eläimistöä, vaan niiden esiintymiseen ja potentiaalisiin elinympäristöihin kiinnitettiin huomiota kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitysten maastotöiden yhteydessä. Raportin liitekartoilla on esitetty kaikki olemassa olevat luonnon kannalta arvokkaat alueet (ks. kappale 5), jotka sijoittuvat suunnittelualueelle sekä suunnittelualuetta lähimmät Natura-alueet ja muut suojelualueet tai niihin verrattavat kohteet. Lisäksi kartoilla esitetään kesän 2011 ja 2013 maastoinventointien aikana paikannetut ja/tai viistoilmakuvatarkastelun perusteella rajatut arvokkaat luontokohteet sekä laajemmat luontotyyppikokonaisuudet, jotka käsitellään tarkemmin tässä raportissa (ks. kappale 5.4). Alueiden arvotuskriteereinä on käytetty niiden edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta, uhanalaisuutta sekä lajiston monimuotoisuutta. Salassa pidettävän uhanalaislajiston esiintymiä ei ole esitetty tarkasti kartoilla, mutta ne on viety kaavoittajan tietoon. 2.3 Arvokkaat luontokohteet ja lajisto Luontotyyppejä suojellaan tai huomioidaan muutoin maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein myös arvokasta eliölajistoa. Luonnontilaisesta poikkeavien luontotyyppien tilaa voidaan tarvittaessa parantaa ennallistamalla niitä. Arvokkaiksi luontokohteiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää alueen luonnon monimuotoisuutta. Arvokkaita luontokohteita ovat mm. luonnonsuojelualueet, Natura verkostoon sisällytetyt alueet ja suojeluohjelmien alueet, luonnonsuojelulaissa luetellut luontotyypit, metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt ja vesilain mukaiset kohteet, uhanalaiset luontotyypit sekä uhanalaisen, silmälläpidettävän tai muuten huomionarvoisen lajiston elinympäristöt. Alueiden arvoa nostaa usein myös niiden toimiminen eläimistön lisääntymis- tai ravinnonhankinta-alueina. Luonnonsuojelulaissa (LSL 29 ) on lueteltu merkittäviä luontotyyppejä, jotka ovat lain mukaan suojeltuja. Niiden asema on lainsäädännöllä turvattu, kun alueellinen ELY-keskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvien suunnittelukäytäntöjen mukaisesti huomioitava myös maankäytön suunnittelussa. Kaava-alueen inventoinneissa

7 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 6 (40) on huomioitu myös muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (Meriluoto & Soininen 1998), joita edellä mainitut lait eivät huomioi. Tällaisia kohteita ovat mm. vanhat havu- ja sekapuumetsiköt, vanhat lehtimetsiköt, harjujen paisterinteet, supat, ruohoiset suot, metsäniityt ja hakamaat. Vesilaissa on pilaamis-, muuttamis- ja sulkemiskielto, joka koskee 2 luvun 11 :n ja 3 luvun 2 :n kohteita, joita ovat pienet lammet (<1 ha), lähteet, fladat ja kluuvijärvet (<10 ha) sekä luonnontilaiset purot. Luontotyypeillä on tärkeä merkitys paitsi lajien elinympäristöinä, myös itsenäisenä osana biodiversiteettiä. Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus pohjautuu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointiin (Raunio ym. 2008). Uhanalaisia luontotyyppejä ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) luontotyypit. Luontotyyppi on silmälläpidettävä (NT), jos sen esiintymät ovat taantuneet tai se on alueella harvinainen. Uhanalaisia luontotyyppejä esiintyy kaikissa ympäristöissä; rannoilla, metsissä, soilla, tuntureilla ja ihmisen muokkaamissa ympäristöissä. Arvokkaita luontokohteita ovat myös perinnemaisemat, jotka ovat perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä erityisiä luonto- ja maisematyyppejä. Ne jaetaan perinnebiotooppeihin ja rakennettuihin perinnemaisemiin. Perinnebiotooppeja ovat erilaiset niityt, kedot, ahot, kaskimetsät, hakamaat, nummet ja metsälaitumet. Rakennettua perinnemaisemaa ovat muun muassa historialliset rakennukset ja rakennelmat lähiympäristöineen sekä muinaisjäännökset. Maankäytön suunnittelussa huomioitavia ovat uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät sekä EU:n luontodirektiivin IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat. Myös lintudirektiivin liitteen I mukaisten lintulajien esiintyminen tulee huomioida riittävällä tarkkuudella. Uhanalaisuusluokitus pohjautuu uusimpaan Suomen uhanalaisten lajien Punaiseen kirjaan (Rassi ym. 2010). Uhanalaisia lajeja ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Näiden lisäksi on luokiteltu silmälläpidettävät (NT) lajit, jotka eivät ole valtakunnallisesti uhanalaisia. Alueellisesti uhanalaiset lajit jaetaan kahteen luokkaan: alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT). 3 SUUNNITTELUALUEEN YLEISKUVAUS 3.1 Sijainti Livojoki sijaitsee pääosin Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärven kunnassa. Se saa alkunsa Livojärvestä, Lapin läänin puolelta, Posion kunnasta. Livojoen kokonaispituus on 133 km ja se virtaa pääosin Pudasjärven kunnan luoteisosissa laskien Iijokeen kaupunkikeskuksen länsipuolella. Livojoki virtaa Sarajärven, Rytingin sekä Livon kylien kautta. Suunnittelualue kattaa jokivarren Iijoesta aina Pudasjärven ja Posion kuntien rajalle saakka. Kaava-alueen kokonaispituus on siten 122 km ja sen pinta-ala on 68 km 2. Suunnittelualue kattaa Livojoen rantaa keskimäärin noin 500 m pääuoman molemmin puolin sekä lisäksi Rytinkijärven ranta-alueen. 3.2 Kaavoitustilanne ja maankäyttö Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan ja siitä tehdyt valitukset käsiteltiin korkeimmassa hallintooikeudessa Kaava on kaikilta osin lainvoimainen. Maakuntakaavassa Livojoen rantayleiskaavan lähialueelle on osoitettu Pärjänsuon ja Sarakylän kyläkeskukset (at) sekä Syötteen matkailun vetovoima-alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv-2). Livojoki on Livon kylän

8 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 7 (40) yläpuoliselta osuudelta osoitettu lohikannan elvytysohjelman ja uhanalaisen eliöstön kannalta arvokkaaksi virtavesistöksi (av). Suunnittelualueelle sijoittuu maakuntakaavassa kahdeksan pohjavesialuetta ja osittain yksi valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluva arvokas harjualue (MY-hs). Kaava-alueelle sijoittuu osittain myös Sarajärven kulttuuriympäristö tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Tiestön osalta on osoitettu tieliikenteen yhteystarve Repovaaran alueelle. Maakuntakaava on ohjeena yleiskaavoitukselle. Kuva 2. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta.

9 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 8 (40) 4 SUUNNITTELUALUEEN LUONNONOLOSUHTEET 4.1 Ilmasto Pudasjärvi kuuluu pohjoisboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Alueen ilmasto on mantereinen, mille ovat tyypillisiä hyvin suuret vuotuiset lämpötilanvaihtelut. Maaston kohoaminen koillista kohti sekä paikalliset olosuhteet vaikuttavat voimakkaasti sademääriin sekä talven runsaslumisuuteen. Vuoden keskilämpötila Pudasjärven länsiosissa on noin +1,5 C ja laskee koillista kohti ollen Kuusamossa noin -0,5 C. Vuoden kylmimmän kuukauden (tammikuu) keskilämpötila on noin C ja lämpimimmän (heinäkuu) 14,5 15,4 C. Sademäärät ovat kunnan alavilla länsiosilla noin mm vuodessa, mutta korkeammilla paikoilla lähellä 700 mm. Sateisimpia kuukausia ovat heinä- ja elokuu, kuivimpia helmi huhtikuu. Pudasjärven itä- ja pohjoisosat kuuluvat maamme runsaslumisimpiin alueisiin. 4.2 Maa- ja kallioperä sekä topografia Livojokivarren kallioperä on pääasiassa yli miljoonaa vuotta vanhaa arkeeista kallioperää. Alueen pääkivilajeja ovat granoidiset gneissit ja migmatiitit sekä niiden sisään sulkeutuvat amfiboliitit. Pudasjärven kaupungin pohjoisosissa arkeeisia kivilajeja leikkaavat terävästi varhaisproterotsooiset diabaasit ja graniitit (Lehtinen ym. 1998). Alueella ei ole kalliopaljastumia. Livojokivarren yleisin maalaji on moreeni, jota peittää paikoin ohut turvekerros. Livojoen laaksossa, jokiuoman lähellä on enimmäkseen karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa jokikerrostumina. Yläjuoksulla, Sarajärven alueella, esiintyy myös hienoa hietaa. Nämä tasaiset tai loivasti jokeen viettävät kentät on osin raivattu pelloiksi ja jokiniityiksi (Johansson ym. 2004). Paikoitellen Livojokivarressa tavataan myös paksuturpeisia maalajeja. Topografialtaan Livojoen alajuoksu on melko alavaa ja tasaista, mutta latvaosiltaan maanpinnan suhteellinen korkeus kohoaa jo yli 200 metriin, lähestyttäessä Koillismaan vaarajaksoa. Livojoen putouskorkeus on 137 m. Kuva 3. Suunnittelualueen pohjoisosassa on suuria korkeuseroja, kuva Repovaaralta.

10 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 9 (40) 4.3 Pohjavedet Suunnittelualueelle sijoittuu yhteensä viisi vedenhankintaan tärkeää pohjavesialuetta (I-luokka): Auralankangas-Riekinkangas ( ), Nissinkangas ( ), Penikkakangas ( ), Uhkakangas ( ) ja Hylkilampi ( A) (kuva 4, taulukko 1). Suunnittelualueelle sijoittuu tai siihen rajoittuu lisäksi yksi vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (IIluokka) sekä kahdeksan muuta pohjavesialuetta (III-luokka). Kuva 4. Suunnittelualueelle ulottuvat tai sitä sivuavat pohjavesialueet.

11 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 10 (40) Taulukko 1. Livojokivarren pohjavesialueet lueteltuna alavirrasta lukien (OIVA- ympäristö- ja paikkatietokanta). Nimi Numero Alueluokka Muodostumisalueen pinta-ala (km 2 ) Kokonaispinta-ala (km 2 ) Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä (m 3 /d) Auralankangas- Riekinkangas I 3,77 6, Nissinkangas I 0,08 0,25 50 Penikkakangas I 0,20 0, Jakunkangas III 0,73 1, Juominkiharju III 0,32 0, Uhkakangas I 0,23 0, Seipikangas A II 1,39 2, Autiolampi III 0,21 0, Rytinki III 2,22 3, Murtoselkä III 0,73 1, Nuorunka III 0,44 1, Hylkilampi A I 0,55 0, Kilsikangas- Isokivenkangas III 5,77 8, Koirakangas A III 0,43 0, Vesistöt Suunnittelualue sijoittuu kokonaisuudessaan Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueelle (VHA4) ja Iijoen valuma-alueelle (61) ollen Iijoen toiseksi suurin sivujoki. Livojoen valuma-alue (61.5) jakaantuu edelleen yhdeksäksi toisen jakovaiheen alueeksi, joista kaava-alue sijoittuu pääosin Livojoen alaosan alueelle (61.51), Livojoen keskiosan alueella (61.52) sekä Livojärven alueelle (61.53) (kuva 5). Livojoen valuma-alueen kokonaispinta-ala on 2252 km 2 ja järvisyysprosentti 3,2. Livojoella on putouskorkeutta yhteensä noin 137 m. Jokityypiltään Livojoki luokitellaan suureksi kangasmaiden joeksi (OIVA- ympäristö- ja paikkatietokanta). Jokityyppi vastaa luontotyyppiä keskisuuret havumetsävyöhykkeen joet, joka on luokiteltu koko maassa silmälläpidettäväksi (NT) ja vaarantuneeksi (VU) Etelä-Suomen alueella (Raunio ym. 2008), mihin Livojoen alaosa kuuluu. Livojoen suurin järvi on Rytinkijärvi. Suurimpia Livojokeen laskevia jokia ovat Pärjänjoki, Nuorunkajoki, Kouvanjoki ja Mäntyjoki. Livojoki meanderoi hienojakoisen maa-aineksen keskellä, minne on muodostunut useita juoluoita eli makkarajärviä. Alaosaltaan Livojoki virtaa paikoitellen melko rauhallisesti, mutta joen yläjuoksulla on runsaasti koskia.

12 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 11 (40) Kuva 5. Suunnittelualueen sijoittuminen Livojoen valuma-alueelle. Livojoen alaosan Hanhikoskella on valtakunnallinen virtaamahavaintopaikka. Vuosien havaintojen perusteella keskivirtaama Hanhikoskessa on 26 m 3 /s. Hanhikosken havaintoihin perustuen keskivirtaama Livojoen alaosalla on 29 m 3 /s. Vähäisestä järvisyydestä johtuen virtaaman vaihtelut Livojoessa ovat hyvin suuria. Keskiylivirtaama (MHQ) Livojoen alaosalla on 89 m 3 /s ja ylivirtaama (HQ) 433 m 3 /s. Keskialivirtaama on 8,4 m 3 /s ja alivirtaama 4 m 3 /s. (OIVA- ympäristö- ja paikkatietokanta) Laajaan biologiseen, fysikaalis-kemialliseen sekä hydrologis-morfologiseen aineistoon perustuva Livojoen ekologinen kokonaisluokka on erinomainen. Fysikaalis-kemialliset tekijät (veden laatu) ilmentävät hyvää tai erinomaista tilaa. (OIVA- ympäristö- ja paikkatietokanta)

13 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 12 (40) Kuva 6. Näkymää Rytingistä, Livojoen ylittävältä sillalta Seipikankaan suuntaan. Livojoen vesi on humuspitoista ja rautapitoisuudet ovat olleet korkeita johtuen valuma-alueen suomaista. Kemiallinen hapen kulutus on ollut 2000-luvulla Livojen alaosan Kyngäksen havaintopaikalla keskimäärin 13 mg/l ja rautapitoisuus 1155 µg/l. Fosforipitoisuudet ovat olleet selvästi Suomen virtahavaintopaikkojen keskiarvopitoisuutta matalampia. Myös typpipitoisuudet ovat olleet matalia, ilmentäen karua, erinomaisessa tilassa olevaa vesistöä. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut 2000-luvulla keskimäärin 25 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 324 µg/l. (OIVA- ympäristö- ja paikkatietokanta) Livojoen valuma-alue on suurimmaksi osaksi rakentamatonta metsämaata. Valuma-alueella ei ole tällä hetkellä lainkaan turvetuotantoa, mutta sinne on suunnitteilla useita turvetuotantohankkeita. Asutus ja maatalousmaat ovat keskittyneet Livojoen ja suurimpien järvien rannoille. Livojokea on aikanaan perattu voimakkaasti uiton tarkoituksiin, mutta uittosääntöjen kumoamisen jälkeen lähes kaikki joen virtapaikat on kunnostettu ja kuivilleen jääneet sivu-uomat vesitetty. Livojoki on vesivoiman suhteen rakentamaton ja se kuuluu Iijoen vesistön keski- ja yläosan koskiensuojelulailla (35/1987) suojeltuihin vesistöihin. Koskiensuojelulaki sisältää 53 erillistä suojelukohdetta eli yksittäistä koskea, jokiosuutta tai vesistöaluetta. Koskiensuojelulain 1 :n kohdan 40 mukaan uuden voimalaitoksen rakentamiseen ei saa myöntää vesilaissa tarkoitettua lupaa Iijoen vesistön keski- ja yläosassa. Hallituksen esityksessä koskiensuojelulaiksi on todettu, että suojeltavaan alueeseen sisältyvät Iijoen pääuoma sivuvesistöineen Taivalkosken kunnassa sijaitsevalta Jokijärveltä Yli-Iin kunnassa sijaitsevalle Haapakoskelle, Kostonjoki Iijoesta Kostonjärven säännöstelypadon alapuolelle sekä Livojoki (Häkkinen ym. 2005). Rytinkijärvi sijaitsee Livojen keskiosan alueella Rytinkijärven alueella ( bif.). Rytinkijärven pinta-ala on 98,9 ha, ja se saa vetensä pääosin järven itäpuolelta laskevista ojista, jotka saavat alkunsa valuma-alueen itäosista Syötteen kansallispuiston alueelta. Rytinkijärven Valuma-alue on suurelta osin rakentamatonta, mutta järven rannoilla on vapaa-ajan asutusta ja jonkin verran vakituista asutusta sekä peltomaita. Kansallispuistoaluetta lukuun ottamatta valuma-alue on pääosin ojitettua suo- ja metsämaata. Rytinkijärvi on tyypiltään matala humusjärvi (Mh) ja toissijaiselta tyypiltään pieni humusjärvi (Ph). Järven ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Vuosien vedenlaatuhavaintojen (n=31) mukaan järven kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 24 µg/l, kokonaistyppipitoisuus 304 µg/l ja klorofylli-a pitoisuus 5,5 µg/l. Kemiallinen hapen kulutus on ollut keskimäärin 11 mg/l, rautapitoisuus 1025 µg/l ja väriluku 95 mg Pt/l. Järven ph on vaihdellut välillä 6,2 7,2. (OIVA- ympäristö- ja paikkatietokanta).

14 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 13 (40) Kuva 7. Rehevää lehtomaista rantametsää Livojoen alajuoksulla 4.5 Kasvillisuuden yleispiirteet Livojoki kuuluu alaosiltaan keskiboreaaliseen metsäkasvillisuusvyöhykkeen Pohjanmaan lohkoon, keskiosiltaan pohjoisboreaalisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen Peräpohjolan lohkoon ja latvaosiltaan pohjoisboreaalisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen Kainuun Kuusamon lohkoon. Suokasvillisuuden aluejaossa Livojoki kuuluu Pohjois-Pohjanmaan aapasuovyöhykkeeseen. Alueen metsät ovat pääosin mäntyvaltaisia kangasmetsiä ja metsäkasvillisuus on melko karua. Jokivarren metsienkäsittely on talousmetsäalueille tavanomaista ja metsäojitusten vaikutukset ulottuvat osin myös Livojoen pääuomaan saakka, joka kuitenkin on pääosin luonnontilainen tai sen kaltainen. Jokivarteen on jätetty metsänuudistusalojen kohdalla pääosin riittävä puustoinen suojavyöhyke. Jokivarressa sekä järvien ja lampien rannoilla kasvillisuus on muuta aluetta rehevämpää ja kuivemmilla korkeilla rantatörmillä esiintyy lehtipuuvaltaisia metsiä, joiden aluskasvillisuudessa vallitsevat metsävarpujen sijaan lehtojen ja rantaluhtien ruohovartiset kasvit (kuva 7.). Valtion metsien avohakkuut saivat ja 1970-luvuilla runsaasti kielteistä julkisuutta. Pudasjärven ja Posion rajamailla sijaitseva nk. Osaran aukea oli kooltaan hehtaaria, ja se sijoittuu osittain Livojoen pohjoisosan alueelle. Tämä selittää hyvin yläjuoksun metsien yksipuolista rakennetta, ja koska alueet ovat voimakkaassa metsätalouskäytössä, sieltä puuttuvat lähes kokonaan vanhat ja varttuneemmat metsät. Kuva 8. Livojoen rantaa suunnittelualueen pohjoisosassa Karjalaisen kosken kohdalla (Lentokuva Vallas Oy). Kuvasta on nähtävissä joen perkauksen ja suoristamisen vaikutukset.

15 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 14 (40) Kuva 9. Suunnittelualueelle hyvin tyypillistä kuivaa mäntykangasta Jakunkankaalla. Kuva 10. Suunnittelualueen metsät ovat pääasiassa voimakkaassa metsätalouskäytössä, kuva Isonkivenkankaalta. Kuva 11. Livojoen tuntumassa esiintyy paikoin myös tuoreita ja rehevän lehtomaisiakin metsätyyppejä. Kuvassa tuoretta kangasta Rytinkikoskien alueelta.

16 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 15 (40) Kuva 12. Vastasuo on laaja aapasuo Livon kylän pohjoispuolella. Pudasjärvellä soiden osuus pinta-alasta on suuri, ja alueen suot kuuluvat pääosin aapasuoyhdistymätyyppiin. Alueen suot ovat suhteellisen matalia (Hänninen & Hyvärinen 1990), ja suurin osa niistä on ojitettu. Suotyypeistä rämeet ovat yleisimpiä. Livojoen tuntumassa on useita laajoja ojittamattomia avosuoalueita, jotka ovat linnustollisesti merkittäviä kohteita. Livojoen ympärillä on useita Natura-alueita, jotka kuuluvat myös soidensuojeluohjelmaan. Joen luontaiset tulvat pitävät saarten ja alavien rantojen niittyjä avoimina. Aikoinaan jokivarren luonnonniittyjä on niitetty hyvin tarkoin karjan rehuksi, ja Pudasjärvellä parhaat niityt olivatkin jokiuomien varsilla. Livojoessa on muutamin paikoin myös hiekkarantaisia alavampia osuuksia. Joen rannat ovat enimmäkseen jyrkkäpiirteisiä moreenimaan törmiä, mutta erilaisten rantatyyppien monipuolinen vaihtelu lisää joen ekologista monimuotoisuutta. Rehevimmille paikoille jokivarteen sekä järvien rannoille ja soille on aikoinaan raivattu peltoja. Avoimia viljelykäytössä olevia laajempia peltoalueita on Sarajärven, Nuorungan, Suvannonkylän, Yli-Livon, Livon ja Ala-Livon kylien alueella. Pienempiä peltoalueita sijoittuu lisäksi koko jokivarren alueelle. Pellot ja niityt ovat käytön loputtua osin pensoittuneet ja metsittyneet luontaisesti tai ihmisen toimesta. Alueen merkittävintä kulttuurivaikutteista maisemaa edustaa Aittojärven Kynkään valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, joka on Pohjois-Pohjanmaan nevalakeudelle tyypillistä järvenrantojen ja jokivarsien asutusta vähäisine viljelyksineen. Kuva 13. Avointa jokivarren viljelysmaisemaa Suvannon kylän eteläpuolella.

17 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 16 (40) Kuva 14. Livojoki sijaitsee poronhoitoalueella ja poro onkin alueen näkyvin nisäkäs. 4.6 Eläimistön yleiskuvaus Kaava-alue sijoittuu kokonaisuudessaan Oulun Pohjanmaan (Oba) eliömaantieteelliselle alueelle Nisäkkäät Livojokivarren nisäkäslajisto koostuu pääosin alueellisesti tavanomaisesta nisäkäslajistosta, jonka runsaimpia lajeja ovat mm. metsäjänis, kettu, hirvi sekä useat eri pikkunisäkäslajit. Inventointikesänä 2011 alueen myyräkannat olivat erittäin korkealla. Laajojen ja rauhallisten metsäisten seutujen vuoksi alueella esiintyy myös suurpetoja, joista yleisin on karhu. Koko Livojoen suunnittelualue kuuluu poronhoitoalueeseen Linnusto Livojoen alueella levittäytyvät Pohjois-Pohjanmaalle ja Pudasjärvelle luonteenomaiset laajat metsä- ja aapasuoalueet sekä paikoin jokivartta kirjavoivat peltolaikut. Alueen linnusto koostuu pääosin näille elinympäristöille tyypillisistä ja yleisistä lajeista. Edellisen valtakunnallisen lintuatlaskartoituksen mukaan alueen eteläosissa pesivän maalinnuston keskimääräinen tiheys oli paria / km 2, mutta linnuston tiheys laskee pohjoista kohti ollen alueen pohjoisosissa paria / km 2 (Väisänen ym. 1998). Suomen III lintuatlaksen mukaan suunnittelualueelle ulottuvilla lintuatlasruuduilla on havaittu yhteensä 124 lintulajia, joista 95 lajia on tulkittu varmasti tai todennäköisesti pesiväksi (Valkama ym. 2011). Suunnittelualueen linnustollisesti arvokkaimpia kohteita ovat luonnontilaiset ja rimmikkoiset aapasuot sekä Sarajärven Ihmelammen rehevä lintuvesikokonaisuus, jotka on arvotettu myös kansallisesti arvokkaiksi lintualueiksi eli FINIBA-alueiksi (kuva 18). Suoalueilla pesii arvokas ja monilajinen kahlaajalajisto, joita lähistöllä pesivät muuttohaukat saalistavat. Sarajärven Ihmelammen alue on alueellisesti arvokas vesilintujen pesimäalue. Livojoen ja siihen laskevien purojen rehevämmät varsimetsät kasvattavat elinympäristöjen monipuolisuutta ja lintujen monimuotoisuutta ympäristön karumpiin metsiin ja suovaltaisiin alueisiin verrattuna. Jokivarren peltoalueilla ja ihmisen läheisyydessä pesii myös kulttuurivaikutteisille alueille tyypillisiä lintulajeja. Suunnittelualuetta ympäröivillä laajoilla ja suhteellisen rauhallisilla metsäalueilla pesii myös suojelullisesti arvokkaita petolintuja, kuten maakotkia. Luontoselvityksen yhteydessä havaitut lintulajit olivat suurimmilta osin alueellisesti yleisiä ja runsaita metsälintulajeja. Alueella havaittiin kohtalaisen runsaasti metsäkanalintuja, joista yleisimmin havaittiin teeren, metson ja pyyn poikueita. Livojokivarren korpimaisilla osilla sekä soiden reuna-alueilla,

18 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 17 (40) varsinkin keski- ja yläjuoksulla, havaittiin melko yleisesti pohjansirkkuja, joka on voimakkaasti taantunut laji ja luokiteltu vaarantuneeksi (VU) viimeisimmässä uhanalaisuusluokituksessa (Rassi ym. 2010). Joen yläjuoksulla, Repovaaran lounaispuolella (ks. kansikuva), havaittiin laulava lapinuunilintu, joka on Pohjois- ja Itä-Suomen harvalukuinen pesimälaji Kalat ja muut vesieläimet Livojoki on Iijoen arvokkaimpiin kuuluvia sivujokia mm. hyvän kalakantansa vuoksi. Livojoki on tunnettu kalastuskohde runsaine koskineen, missä pääsaalislajit ovat harjus, taimen ja kirjolohi. Joen kalakantoja tuetaan poikasistutuksin. Livojoki kuuluu osana Vaelluskalat palaavat Iijokeen hankkeeseen, missä lohia ja meritaimenia on siirretty Iijoen voimalaitosten yläpuolelle tavoitteena palauttaa jokiin niiden luontainen jalokalakanta. Alustavien tulosten mukaan Livojoelta onkin jo löydetty siellä kuteneiden lohien poikasia (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011). Joessa lisääntyvä lohikalakanta edesauttaa myös jokihelmisimpukan lisääntymistä alueella. Livojoessa, varsinkin sen yläosalla, on suhteellisen vahva jokihelmisimpukkaeli raakkukanta. Erittäin uhanalaista jokihelmisimpukkaa (Margaritifera margaritifera) on käsitelty tarkemmin kappaleessa ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET 5.1 Natura-alueet ja muut suojelualueet Syötteen Natura-alue (FI03828) sijaitsee lähimmillään noin 2,3 km etäisyydellä suunnittelualueesta (kuva 16). Natura-alue on kooltaan ha ja se on suojeltu luonto- (SCI, Sites of Community Importance) ja lintudirektiivin (SPA, Specially Protected Area) perusteella. Syötteen Natura-aluerajaukseen sisältyvät myös seuraavat, suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuvat suojelualueet tai suojeluohjelmien alueet: Syötteen kansallispuisto (KPU110033), Syöte Salmitunturin IBA ja FINIBA -alue (FI029) sekä Syötteen vanhojen metsien suojelualue (AMO110207) (kuvat 17 ja 18). Syötteellä sijaitsee alueellisesti arvokas vanhojen metsien ketju, jolla on pituutta noin 25 km. Syötteen alueen metsät ovat pääosin lakialueen kuusikoita, mutta eteläisemmillä ja alavammilla osilla lajistossa esiintyy myös eteläisempiä piirteitä. Syötteellä kasvavat Suomen eteläisimmät tunturikasvit, kuten esim. riekonmarja. Alueella esiintyy myös lehtoja ja lettoja sekä ultraemäksisiä kallioita. Syötteen alue on myös merkittävä retkeily- ja virkistysalue. Natura-alueen suojeluperusteissa mainitut luontodirektiivin luontotyypit ovat pikkujoet ja purot (<1 %), lehdot (<1 %), humuspitoiset lammet ja järvet (<1 %), luonnonmetsät (60 %), aapasuot (25 %), silikaattikalliot (<1 %), kalkkikalliot (<1 %), vaihettumissuot ja rantasuot (1 %), kalkkilammet ja järvet (<1 %), puustoiset suot (5 %), kosteat suurruohoniityt (<1 %), runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt (<1 %), alavat niitetyt niityt (<1 %), vuoristojen niitetyt niityt (<1 %), lähteet ja lähdesuot (<1 %) ja letot (1 %). Suojeluperusteissa mainitut lintudirektiivin liitteen I linnut ovat helmipöllö, kapustarinta, kurki, liro, metso, palokärki ja pyy. Lisäksi alueen suojeluperusteissa mainitaan yksi laji, jonka tarkemmat tiedot ovat salassa pidettäviä. Suojeluperusteissa mainitut luontodirektiivin liitteen II lajit ovat ilves, liitoorava, karhu, saukko, lapinleinikki ja lettorikko. Kaakkurinrimpien Natura-alue (FI ) sijoittuu lähimmillään noin 200 m etäisyydelle suunnittelualueesta (kuva 16). Alue on kooltaan 91 ha ja sen aluetyyppi on SCI/SPA. Kaakkurinrimpien Natura-aluerajaukseen sisältyvät kokonaan tai osittain myös Kaakkurinrimpien soidensuojeluohjelman

19 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 18 (40) kohde (SSO110420) sekä Suomen linnustollisesti arvokkaisiin alueisiin kuuluva Livojoen alajuoksun soiden FINIBA-alue (810325) (kuvat 17 ja 18). Kaakkurinrimmet on karu keidassuo, joka kuuluu Karhusuon ja Kaakkurinrimpien muodostamaan laajempaan suokokonaisuuteen. Alueen keskeisimmällä kohdalla on linnustoltaan monipuolista runsasallikoista suota ja alueen itäosassa sijaitsevan suorantaisen Iso Kataisen ympäristössä on paikoin melko märkiä sekä karuja soita. Alueen suolinnusto on edustava ja monipuolinen, ja alueella pesii yhteensä noin 20 lajia vesilintuja ja kahlaajia. Natura-alueen suojeluperusteissa mainitut luontodirektiivin luontotyypit ovat keidassuot (91 %) sekä humuspitoiset lammet ja järvet (3 %). Lintudirektiivin liitteen I lajeista suojeluperusteissa mainitaan kaakkuri, kalatiira, kapustarinta, kuikka, kurki, laulujoutsen, liro, mehiläishaukka, metso, palokärki, sinisuohaukka, suokukko, suopöllö ja vesipääsky. Lisäksi alueen suojeluperusteissa mainitaan yksi laji, jonka tarkemmat tiedot ovat salassa pidettäviä. Soininsuon Kapustasuon Natura-alue (FI ) sijoittuu lähimmillään noin 1,6 km etäisyydelle kaava-alueesta (kuva 16). Natura-alue on kooltaan 2491 ha, ja sen aluetyyppi on SCI/SPA. Soininsuon Kapustasuon Naturaaluerajaukseen sisältyvät kokonaan tai osittain myös Soidinsuon ojitusrauhoitusalue, joka on soidensuojeluohjelman kohde (SSO110445), Soininsuon soidensuojelualue, joka kuuluu valtion mailla oleviin luonnonsuojelualueisiin ja soidensuojelualueisiin (SSA110099) sekä Livojoen alajuoksun soiden FINIBAalue (kuvat 17 ja 18). Alueella edustavimmilla rimpisillä aapasoilla pesii arvokas linnusto ja alueella on runsaasti uhanalaisia lintu- ja kasvilajeja. Soininsuo on Pohjois-Pohjanmaan laajimpia rimpisiä avosoita ja Kapustasuo on edustava avoin ja karu aapasuo. Alueella esiintyy paikoin myös runsasruohoista lettonevaa, hienoja luhtia ja tulvaniittyjä. Kapustalammen pohjoispuolella on kasvillisuudeltaan mielenkiintoinen lähde. Natura-alueen suojeluperusteissa mainitut luontodirektiivin luontotyypit ovat humuspitoiset lammet ja järvet (1 %), pikkujoet ja purot (<1 %), keidassuot (2 %), vaihettumissuot ja rantasuot (<1 %), lähteet ja lähdesuot (<1 %), letot (<1 %) sekä aapasuot (87 %). Suojeluperusteissa mainitut lintudirektiivin liitteen I linnut ovat ampuhaukka, kalatiira, kapustarinta, kurki, laulujoutsen, liro, mehiläishaukka, metso, palokärki, pohjantikka, sinisuohaukka, suokukko, suopöllö ja vesipääsky. Lisäksi alueen suojeluperusteissa mainitaan yksi laji, jonka tarkemmat tiedot ovat salassa pidettäviä. Kaahlo-ojan Susisuon Natura-alue (FI ) sijoittuu lähimmillään noin 3,3 km etäisyydelle suunnittelualueesta (kuva 16). Natura-alue on kooltaan 1851 ha ja sen aluetyyppi on SCI. Kaahlo-oja (860 ha) kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan (AMO110145) (kuva 17). Kaahlo-ojan metsät ovat luonnontilaisia mänty- tai kuusivaltaisia sekametsiä, joissa on paikoin runsaastikin lahopuuta. Alueen suot ovat enimmäkseen luonnontilaisia karuja rämeitä ja nevoja, mutta purojen varsilla on myös runsaslahopuisia korpia. Susisuo on edustava aapasuo, jonka keskeisillä osilla sijaitsee laaja koivulettoalue ja itäosassa on rinnesoita. Kaahlo-oja Susisuo on alueellisesti poikkeuksellisen laaja yhtenäinen metsä- ja suoalue. Natura-alueen suojeluperusteissa mainitut luontodirektiivin luontotyypit ovat pikkujoet ja purot (<1 %), aapasuot (60 %), vaihettumissuot ja rantasuot (7 %), keidassuot (10 %), luonnonmetsät (10 %), letot (3 %) sekä puustoiset suot (10 %). Suojeluperusteissa mainitut lintudirektiivin liitteen I linnut ovat ampuhaukka, kapustarinta, kurki, laulujoutsen, liro, suokukko ja vesipääsky. Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueen suojeluperusteissa mainitaan lettorikko. Ruosuo Isosuon Natura-alue (FI ) sijoittuu lähimmillään noin 2,5 km etäisyydelle kaava-alueesta (kuva 16). Natura-alue on kooltaan 508 ha ja sen aluetyyppi on SCI/SPA. Ruosuolla on monipuolinen linnusto, mihin kuuluu useita uhanalaisia lajeja. Edustavat rimpinevat, luhtaiset suotyypit sekä lähteiset lettonevat ovat alueelle tyypillisiä. Suon rehevimmillä osilla kasvaa

20 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Livojoen rantayleiskaava 19 (40) vaateliasta kasvilajistoa. Isosuo on erillinen ojitusalueen avulla Ruosuosta erotettu märkä ja osin keidassuomainen karu suo. Natura-alueen suojeluperusteissa mainitut luontodirektiivin luontotyypit ovat humuspitoiset lammet ja järvet (5 %), keidassuot (10 %), lähteet ja lähdesuot (<1 %) sekä aapasuot (83 %). Suojeluperusteissa mainitut lintudirektiivin liitteen I linnut ovat kapustarinta, kuikka, kurki, liro, laulujoutsen, metso, pohjantikka, sinisuohaukka, suokukko ja uivelo. Lisäksi alueen suojeluperusteissa mainitaan yksi laji, jonka tarkemmat tiedot ovat salassa pidettäviä. Seipikankaan Natura-alue (FI ) sijoittuu osittain kaava-alueelle (kuvat 15 ja 16). Natura alue on kooltaan 314 ha ja sen aluetyyppi on SCI. Natura-aluerajaukseen sisältyy myös harjujensuojeluohjelman kohde Seipikangas (HSO110111), joka on esitetty maakuntakaavassa merkinnällä arvokas harjualue (MY-hs). Natura-alueella ovat myös soidensuojeluohjelman kohde Seipikankaan korpi (SSO110442) sekä yksityisten mailla olevat luonnonsuojelualueet Martanmäen luonnonsuojelualue (YSA118356) ja Seipikankaan luonnonsuojelualue (YSA117714) (kuvat 17). Seipikangas on soiden ympäröimä erikoinen harjumuodostuma, jonka deltamaisten liepeiden kainaloissa on useita lampia ja tihkupintoja sekä keskiravinteinen lähde. Seipikankaan korvessa on luhtaisia ja lähteisiä nevoja sekä Livojokivarren tulvaniittyjä. Natura-alueen suojeluperusteissa mainitut luontodirektiivin luontotyypit ovat humuspitoiset lammet ja järvet (5 %), lähteet ja lähdesuot (<1 %), vaihettumissuot ja rantasuot (20 %) sekä puustoiset suot (15 %). Suojeluperusteissa mainitaan lisäksi luontodirektiivin liitteen II laji lettorikko. Suomen tärkeisiin lintualueisiin kuuluva Ihmelampi Sarajärvi (FINIBA, ) sijoittuu lähimmillään noin 0,7 km etäisyydelle kaava-alueesta. Alue on kooltaan 278 ha. Ihmelampi-Sarajärvi on keskikokoinen, rehevöitynyt peltojen, metsien ja soiden ympäröimä järvi. Kuva 15. Seipikankaan Natura-alue ulottuu osin suunnittelualueelle Rytingin länsipuolella.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus

Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus Kaisu Aapala, SYKE Suoluonnon suojelu Soidensuojelutyöryhmän loppuseminaari Helsinki, 17.12. 2015 Soidensuojelun täydennysehdotuksen kattavuus

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14. Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Loviisa, LUO-aluetunnus 58 Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

Pornaisten Hirvikallion maa-ainestenottoalueen luonto- ja maisemaselvitys

Pornaisten Hirvikallion maa-ainestenottoalueen luonto- ja maisemaselvitys 82131072 15.12.2010 NCC Roads Oy Luonto- ja maisemaselvitys Pornaisten Hirvikallion maa-ainestenottoalueen luonto- ja maisemaselvitys NCC Roads Oy Luonto- ja maisemaselvitys Pornaisten Hirvikallion maa-ainestenottoalueen

Lisätiedot

Arvokkaat luontokohteet

Arvokkaat luontokohteet Arvokkaat luontokohteet Kuvasarja tarkastelee alueella esiintyviä: Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (METE-kohteita) Luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejä Muita arvokkaita elinympäristöjä

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

METSO KOHTEEN LIITTEET

METSO KOHTEEN LIITTEET METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen

Lisätiedot

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys

Lisätiedot

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde Nurmeksen luoteisrajalla

Lisätiedot

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä) Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 18.5.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 33100 Tampere PALAUTE Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012 2020

Lisätiedot

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus Aulikki Alanen Anna Schulman Carl-Adam Hæggström Ari-Pekka Huhta Juha Jantunen Hannele Kekäläinen Leena Lehtomaa Juha Pykälä Maarit vainio Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Lisätiedot

Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava

Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava Raportti 67070391.BJ 21.1.2008 Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Leivonmäen kuntaan Niininiemen asemakaavaa varten. Selvityksen tarkoituksena

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Nurmeksen kunnan luoteisosassa, noin 6 kilometriä

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

Toimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura alueella (FI ) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68

Toimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura alueella (FI ) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68 Toimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura 2000 -alueella (FI0600033) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68 metsäkeskus Yleis kuvaus Hällämönharju-Valkeiskangas on laaja

Lisätiedot

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN

Lisätiedot

Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta

Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta Keski- Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. c/o Heikki Helle Ahde 4 C 40520 Jyväskylä Luhangan kunta Hakulintie 2 19950 Luhanka 1. Johdanto

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

PUDASJÄRVI ISOSYÖTTEEN-HULHAVANAHON ASEMAKAAVAN MUUTOS. Luontoselvitys

PUDASJÄRVI ISOSYÖTTEEN-HULHAVANAHON ASEMAKAAVAN MUUTOS. Luontoselvitys PUDASJÄRVI ISOSYÖTTEEN-HULHAVANAHON ASEMAKAAVAN MUUTOS Luontoselvitys 20.10.2010 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 www.airix.fi Toimistot: Turku,

Lisätiedot

Luontotieto vesistö Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa. Ekologiset yhteydet

Luontotieto vesistö Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa. Ekologiset yhteydet Luontotieto vesistö Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa Ekologiset yhteydet 7.3.2013 VELHO-hanke Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

Lisätiedot

Alkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa

Alkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1017 Alkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa Sijainti Alkkianvuoren alue sijaitsee Satakunnan ja Pirkanmaan

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja

HELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja HELSINGIN YLEISKAAVA Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja 2.10.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:26 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta VYYHTI työpaja Taivalkoskella 10.4.2014 Kalle Hellström ProAgria Oulu/maa ja kotitalousnaiset Kuva: Aili Jussila Arvokkaiden maisema alueiden päivitysinventointi

Lisätiedot

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS KEURUUN-MULTIAN SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 SAARIJÄRVEN YM. VESISTÖJEN Alueilla ei esiinny liito-oravia Suomen Luontotieto Oy 9/2014 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen

Lisätiedot

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella 25.11.2014 Sinikka Rantalainen Vantaan ympäristökeskus Virtavesiympäristöjen

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP 6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,

Lisätiedot

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON TARPEET JA ROOLI 27.3.2013 SYKE Noora Raasakka ELINYMPÄRISTÖJEN PIRSTALOITUMINEN SUURIN UHKA EKOLOGISISTEN YHTEYKSIEN SÄILYMISELLE Alueiden käytön ja

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA. Viitasammakkoselvitys 0611-P12044

FCG Finnish Consulting Group Oy. Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA. Viitasammakkoselvitys 0611-P12044 FCG Finnish Consulting Group Oy Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA Viitasammakkoselvitys 12.5.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasammakkoselvitys I 12.5.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot