SAARIJÄRVEN PIENVESISTÖJEN RANTAOSA- YLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 613-C4664

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAARIJÄRVEN PIENVESISTÖJEN RANTAOSA- YLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 613-C4664"

Transkriptio

1 Saarijärven kaupunki SAARIJÄRVEN PIENVESISTÖJEN RANTAOSA- YLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 613-C

2 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 1 Saarijärven kaupunki Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava 613-C4664 SISÄLLYSLUETTELO LIITTEET JOHDANTO YLEISKUVA TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT TIEDONLÄHTEET SEKÄ EPÄVARMUUSTEKIJÄT Maastotyö Lähtöaineisto Kohteiden arvottaminen Kansainvälisesti arvokkaat kohteet Kansallisesti arvokkaat kohteet Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet Paikallisesti arvokkaat kohteet Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet Uhanalaisuusluokitus ja Suomen vastuulajit Epävarmuustekijät ALUEEN LUONNON JA MAISEMAN YLEISKUVA Selvitysalueen luonnonhistorian kehitysvaiheet Ilmasto Kallioperä ja maaperä sekä niiden muodot Maisemakuva Vesiluonto Pohjavedet Pintavedet Kasvillisuus Metsät Suot Vesi- ja rantakasvillisuus Perinne- ja kulttuurikasvillisuus Eläimistö Nisäkkäät Linnusto Kalat ja matelijat Selkärangattomat Luonto- ja lintudirektiivilajit Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Lintudirektiivilajit Suojeltavat, uhanalaiset, silmälläpidettävät sekä harvinaiset eliölajit Valtakunnallisesti uhanalaiset lajit Alueellisesti uhanalaiset lajit Suomen vastuulajit ja muut huomionarvoiset lajit LUONNON- JA MAISEMANSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT ALUEET X:\KAAVOITUS\PIENVESISTÖJEN_YLEISKAAVA\LUONTO_JA_MAISEMASELVITYS\SAARIJÄRVI\Tekstit\Saarijärvi_LUONTO_2004.doc

3 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2 Saarijärven kaupunki Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava 613-C SUOSITUKSET Rantaluokitus Kohteiden maankäyttösuositukset LÄHTEET Kansikuva. Alajärven ranta-maisemaa Kalmarin kylässä. LIITTEET Liite 1.1. Liite 1.2. Liite 2.1. Liite 2.2. Liite 3.1. Liite 3.2. Liite 4.1. Liite 4.2. Liite 5.1. Liite 5.2. Liite 6.1. Liite 6.2. Liite 7.1. Liite 7.2. Liite 8. Kalmari Lehtola. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittävät alueet, pohjavesialueet sekä uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Kalmari Lehtola. Rantarakentamissuositus Kolkanlahti Kekkilä. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittävät alueet, pohjavesialueet sekä uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Kolkanlahti Kekkilä. Rantarakentamissuositus Pyhä-Häkki Häkkilä-Hirvaanmäki. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittävät alueet, pohjavesialueet sekä uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Pyhä-Häkki Häkkilä-Hirvaanmäki. Rantarakentamissuositus Mahlu Konttimäki Hännilä. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittävät alueet, pohjavesialueet sekä uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Mahlu Konttimäki Hännilä. Rantarakentamissuositus Pajupuro. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittävät alueet, pohjavesialueet sekä uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Pajupuro. Rantarakentamissuositus Linna Rahkola Tarvaala Leuhu Ranta-Hännilä. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittävät alueet, pohjavesialueet sekä uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Linna Rahkola Tarvaala Leuhu Ranta-Hännilä. Rantarakentamissuositus Lannevesi Palsankylä. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittävät alueet, pohjavesialueet sekä uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Lannevesi Palsankylä. Rantarakentamissuositus Maastolomake X:\KAAVOITUS\PIENVESISTÖJEN_YLEISKAAVA\LUONTO_JA_MAISEMASELVITYS\SAARIJÄRVI\Tekstit\Saarijärvi_LUONTO_2004.doc

4 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 3 Saarijärven kaupunki Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava 613-C4664 X:\KAAVOITUS\PIENVESISTÖJEN_YLEISKAAVA\LUONTO_JA_MAISEMASELVITYS\SAARIJÄRVI\Tekstit\Saarijärvi_LUONTO_2004.doc

5 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 1 Kuopio/J. Kärkkäinen C4664 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI SAARIJÄRVEN PIENVESISTÖJEN RANTAOSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISE- MASELVITYS 1 JOHDANTO Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset ovat nousseet yhä tärkeämmäksi tekijäksi alueidenkäytön suunnittelussa. Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä luonnonsuojelulaki edellyttävät maankäyttösuunnitelmien vaikutusten selvittämistä. on selvitys suunnittelualueen luonnon nykytilasta. Siinä selvitetään suunnittelualueen olennaiset luonnonpiirteet, jotta maankäyttösuunnittelussa voidaan huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaiden luontotyyppien, eläimistöltään ja kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden sekä luonnonvaraiselle eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden ominaispiirteiden säilyminen. Selvitys tehdään maankäyttösuunnitelman luontovaikutusten arvioimisen pohjaksi. Tässä luonto- ja maisemaselvityksessä osoitetaan Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava-alueen luonnonympäristön perustekijät, määritellään luonnonolosuhteiltaan ja maisemaltaan edustavimmat, suojelua tarvitsevat alueet ja kohteet sekä esitetään suositukset maankäytöstä. Selvitysalue koostuu yli 350 järvestä ja lammesta, jotka eivät sijaitse aiemmin vahvistetulla kaava-alueella tai taajama-alueella (kuvat 1 ja 2). Selvityksen ovat laatineet Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion toimistosta biologit FK Jari Kärkkäinen ja FM Minna Eskelinen. 2 YLEISKUVA Selvitysalue käsittää Saarijärven kaupungin alueen pienemmät järvet ja lammet. Saarijärven kokonaispinta-ala on 1030 km 2, josta maa-aluetta on 887 km 2 ja vettä 143 km 2 (Maanmittauslaitos Suurimpia, yli 50 hehtaarin suuruisia, järviä ovat Iso Suojärvi, Saarijärvi, Valkeinen, Heinäjärvi, Kangasjärvi, Horo, Kallinjärvi, Saarinen, Suolikko, Iso-Haaranen, Iso Sääkspää, Kohmujärvi ja Lautajärvi. Asutus on hajaseutumaista, mutta alueella on myös useita kyläkeskuksia. Selvitysalue on jaettu osa-alueisiin kyläaluejakoa hyödyntäen seuraavasti: Kalmari - Lehtola, Kolkanlahti - Kekkilä, Pyhä-Häkki Häkkilä - Hirvaanmäki, Mahlu Konttimäki - Hännilä, Pajupuro, Linna Rahkola Tarvaala Leuhu Ranta- Hännilä Mannila Kukonhiekka sekä Lannevesi Palsankylä. X:\KAAVOITUS\PIENVESISTÖJEN_YLEISKAAVA\LUONTO_JA_MAISEMASELVITYS\SAARIJÄRVI\Tekstit\Saarijärvi_LUONTO_2004.doc

6 SUUNNITTELUKESKUS OY Kuva 1. LUONTO- JA MAISEMASELVITYS Saarijärven kaupunki Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava C4664 Selvitysalueen sijainti. Kuva 2. Selvitysalueeseen kuuluvat kaikki Saarijärven vesistöt, jotka eivät sijaitse vahvistetulla kaava-alueella tai taajama-alueella (sinisellä viivoitetut alueet ovat vahvistettuja kaava-alueita tai taajama-alueita). X:\KAAVOITUS\PIENVESISTÖJEN_YLEISKAAVA\LUONTO_JA_MAISEMASELVITYS\SAARIJÄRVI\Tekstit\Saarijärvi_LUONTO_2004.doc

7 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 3 Saarijärven kaupunki Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava 613-C TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT TIEDONLÄHTEET SEKÄ EPÄVARMUUSTEKIJÄT 3.1 Maastotyö 3.2 Lähtöaineisto Kaava-alueella isommat järvet inventoitiin veneellä, jolla kierrettiin rannat. Pienemmät järvet ja lammet kierrettiin ja tutkittiin kävellen. Isommilla järvillä rantauduttiin mahdollisille arvokohteille, jotka oli valittu lähtöaineiston perustella tai jotka maastossa näyttivät tutkimisen arvoisilta. Pääsääntöisesti kaikki yli hehtaarin kokoiset vesistöt tutkittiin. Alle hehtaarin 1 kokoisista järvistä ja lammista tutkittiin ne, joilla todennäköisesti oli erityisiä luontoarvoja ja mikäli rantarakentamista joudutaan ohjaamaan ranta-alueelle. Kohteet valittiin olemassa olevan aineiston ja karttatulkinnan perusteella sekä kaavoittajan suositusten perusteella. Maastossa kultakin tarkasteltavalta vesistökohteelta kirjattiin ja rajattiin: maiseman peruspiirteet (mm. maa- ja kallioperän rakenne), kasvillisuuden yleiskuva ja eläimistöhavainnot arvokkaat kulttuuri- ja luonnonmaisemakohteet ja alueet maiseman erityiskohteet ja maiseman häiriötekijät Arvokkaalta luontokohteelta täytettiin maastolomake ja kohde valokuvattiin. Maastolomakkeesta, joka on liitteenä, ilmenee mitkä tekijät kohteelta kirjattiin muistiin. Maastotyöt tehtiin Työn kannalta keskeisimmät lähteet olivat: Auvo Hammar ja Johanna Hallman, Keski-Suomen ympäristökeskus: arvokkaat luontokohteet, perinnebiotoopit, Natura alueet, arvokkaat kallioalueet, luonnonsuojelualueet sekä tietoja uhanalaisista eläin- ja kasvilajeista. Keski-Suomen historia I (Jokipii 1999). Keski-Suomen liitto, 5. seutukaava (1996). Keski-Suomen perinnemaisemat (Kivelä 2000). Keski-Suomen rakennus- ja teollisuuskiviselvitys (Keski-Suomen seutukaavaliitto 1989). Keski-Suomen ympäristökeskus: pohjavesitiedot. Luonnon- ja maisemasuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Keski-Suomen läänissä (Husa ja Kontula 1997). Peruskarttalehdet Suomen kallioperäkartta 1: (1997). Geologian tutkimuskeskus. Suomen kartasto (1990), Geologia, vihko Suomen maaperäkartta 1: (1984). Geologian tutkimuskeskus. Suomen ympäristökeskus (2004): Uhanalaisten lajien rekisteritiedot. Veli Saari, Jyväskylän yliopisto: kasvisto. 1 Vesilain 15 a :ssä todetaan, että Etelä-Suomessa enintään yhden hehtaarin kokoinen lampi tai järvi on säilytettävä luonnontilaisena. X:\KAAVOITUS\PIENVESISTÖJEN_YLEISKAAVA\LUONTO_JA_MAISEMASELVITYS\SAARIJÄRVI\Tekstit\Saarijärvi_LUONTO_2004.doc

8 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 4 Saarijärven kaupunki Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava 613-C Kohteiden arvottaminen Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat kohteet arvotettiin luonto- ja maisema-arvojen perusteella. Luokittelu helpottaa maankäytön suunnittelua, kun tiedetään, mitkä kohteet pitää ensisijaisesti ottaa huomioon suunnittelussa, mikäli kaikkia luonto- ja maisemakohteita ei voida säästää. Kohteiden arvotuskriteereinä käytettiin kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä millainen toiminnallinen merkitys kohteella on lajistolle. Alueen arvoa nostaa alueen toimiminen eläimistön lisääntymis- tai ravinnonhankinta-alueena. Mitä harvinaisemmasta ja uhanalaisemmasta lajista on kyse sitä arvokkaampi alue on. Metsien luonnontilaisuutta arvioitiin Etelä-Suomen vanhojen metsien inventointiohjeita noudattaen. Tällöin huomioidaan metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen: a) kansainvälisesti arvokkaat kohteet, b) kansallisesti arvokkaat kohteet, c) maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, d) paikallisesti arvokkaat kohteet sekä e) muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Kohteet, joilla on vesilain luontotyyppejä, arvotetaan tapauskohtaisesti. Poikkeuksena ovat fladat ja kluuvijärvet, jotka arvotetaan suoraan kansallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Vesilain ( /1105) mukaisten suojeltavien luontotyyppien luonnontilan muuttaminen on kiellettyä suoraan vesilain nojalla (1. luku 15a ja 17a ). Ympäristölupavirasto voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen. Vesilain (1. luku 15a ja 17a ) mukaiset suojeltavat luontotyypit: 1. Pienet lammet ja järvet (enintään 1 ha) muualla kuin Lapin läänissä (15a ) 2. Fladat ja kluuvijärvet (enintään 10 ha) (15a ) 3. Luonnontilaiset lähteet (17a ) 4. Luonnontilaiset uomat (17a ) Kansainvälisesti arvokkaat kohteet Kansallisesti arvokkaat kohteet Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA -alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä, äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. X:\KAAVOITUS\PIENVESISTÖJEN_YLEISKAAVA\LUONTO_JA_MAISEMASELVITYS\SAARIJÄRVI\Tekstit\Saarijärvi_LUONTO_2004.doc

9 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 5 Saarijärven kaupunki Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava 613-C4664 Luonnonsuojelulain ( /1096) määrittelemien suojeltavien luontotyyppien ominaispiirteet on kuvattu luonnonsuojeluasetuksessa ( /160). Näihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteet vaarantuvat. Nämä kohteet ovat yleensä hyvin pienialaisia. Luontotyypin suojelu tulee voimaan, kun alueellinen ympäristökeskus on päätöksellään määritellyt suojeltuun luontotyyppiin kuuluvan alueen rajat (LsL 30 ). Luonnonsuojelulain (LsL 29 ) suojeltavat luontotyypit: 1. Luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt 2. Pähkinäpensaslehdot 3. Tervaleppäkorvet 4. Luonnontilaiset hiekkarannat 5. Merenrantaniityt 6. Puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit 7. Katajakedot, lehdesniityt 8. Avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet Paikallisesti arvokkaat kohteet Tähän ryhmään kuuluvat valtakullisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet. Paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä, yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet. Metsälaissa ( /1093) on säädetty velvoite säilyttää metsien hoidossa ja käytössä metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt. Nämä elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia. Niitä ei saa hävittää metsänkäytöllä ja niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Metsäasetuksessa ( /1200) on kuvattu erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteet tarkemmin. Lain noudattamista valvoo Metsäkeskus. Metsälain (MeL 10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: 1. lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt 2. ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot 3. rehevät lehtolaikut 4. pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla 5. rotkot ja kurut 6. jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7. karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat X:\KAAVOITUS\PIENVESISTÖJEN_YLEISKAAVA\LUONTO_JA_MAISEMASELVITYS\SAARIJÄRVI\Tekstit\Saarijärvi_LUONTO_2004.doc

10 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 6 Saarijärven kaupunki Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava 613-C Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. 3.4 Uhanalaisuusluokitus ja Suomen vastuulajit Tiedot alueen uhanalaisista kasvilajeista on saatu Suomen ympäristökeskuksen uhanalaisrekisteristä, Keski-Suomen ympäristökeskuksen rekistereistä, Raatikaisen ym. (1989) ja Välivaaran ym. (1991) tutkimuksista sekä Jyväskylän luonnontieteellisestä museosta. Lisäksi uhanalaisista eläinlajeista on saatu tietoja Natura -alueiden tietokantalomakkeista ja kirjallisuudesta. Maastoinventoinnin yhteydessä tehtiin myös havaintoja uhanalaisista lajeista. Luontoselvityksen uhanalaisuusluokitus pohjautuu uhanalaisten lajien III seurantatyöryhmän esitykseen, joka on laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti. Tässä mietinnössä määriteltiin kaikille uhanalaisille lajeille uhanalaisuusluokan lisäksi elinympäristötyyppi ja uhkatekijät. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Alueellisesti uhanalaiset lajit pohjautuvat uuteen uhanalaisuusluokitukseen, jossa aluejakona käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä osa-alueineen (vanhassa aluejako pohjautui lääninjakoon). Lajit jaetaan kahteen luokkaan: alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT). Lisäksi uhanalaisiksi lajeiksi huomioidaan lajit, jotka on mainittu luonnonsuojeluasetuksessa (LsA 21 ), vaikka laji ei ole mukana uudessa uhanalaisten lajien listassa. Ero johtuu siitä, että luonnonsuojeluasetuksen uhanalaislistat pohjautuvat aikaisempaan uhanalaisten eläinten ja kasvien mietintöön (Komiteanmietintö 1991:30). Luonnonsuojeluasetusta tullaan muuttamaan uuden luokituksen mukaiseksi lähitulevaisuudessa. Suomen kansainväliset vastuulajit perustuvat uhanalaisten lajien toisen seurantatyöryhmän esitykseen. 3.5 Epävarmuustekijät Selvitysajankohtana heinäkuu oli myöhäinen linnustohavaintojen kannalta. Linnustohavaintojen vähyyteen vaikuttivat lisäksi sateinen ja ajoittain ajankohtaan nähden kylmä sää. X:\KAAVOITUS\PIENVESISTÖJEN_YLEISKAAVA\LUONTO_JA_MAISEMASELVITYS\SAARIJÄRVI\Tekstit\Saarijärvi_LUONTO_2004.doc

11 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 7 Saarijärven kaupunki Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava 613-C ALUEEN LUONNON JA MAISEMAN YLEISKUVA 4.1 Selvitysalueen luonnonhistorian kehitysvaiheet Viimeisin jääkausi päättyi noin vuotta sitten, ja valtaosa Keski-Suomesta vapautui jäästä noin vuotta sitten. Itämeren kehityksen Yoldiavaihe kesti Keski-Suomessa vain vuotta. Ancylysvaihe alkoi noin vuotta sitten ja päättyi noin vuotta sitten. Jäätikön sulamisen jälkeen suuri osa selvitysalueesta oli veden vallassa. Saarijärven kaupungin pinta-alasta noin puolet on vedenkoskematonta aluetta. Korkeimmat rantamerkit, jotka syntyivät Yoldiavaiheessa, ovat Saarijärven kaakkoisosassa löydettävissä korkeudelta 160 metriä mpy ja luoteisosassa noin 172 metriä mpy. Korkein ranta on syntynyt noin vuotta sitten. Se on hyvin nähtävissä mm. Ahvenlammen alueella, Pajupuron Ruunavuorella ja Heramäellä. Ancylusjärven alkuvaiheessa vedenpinta aluksi nousi, jolloin syntyivät ns. Ancylus-rajaan kuuluvat muinaisrannat. Ancylusrajan korkeus on Saarijärvellä noin 140 metriä mpy. Suomen järviseudun suuret järvet olivat jääkauden jälkeisen ajan alussa osa silloista Itämeren vesiallasta, josta ne kuroutuivat erilleen maankohoamisen seurauksena. Pääosa Saarijärven järvistä kuroutui omiksi altaiksi Yoldia- ja Ancylysvaiheen sekä Muinais-Päijänteen vaiheiden yhteydessä. Summanen oli alkujaan Muinais-Päijänteen lahti. Päijänne muodostui erilliseksi järveksi vuotta sitten Ancylysvaiheessa. Muinais-Päijänne -vaihe päättyi noin sitten, kun Heinolan harju murtui. Suurjärven vedenpinta laski nopeasti 10 metriä 500 vuodessa. Tässä vaiheessa Summanen kuroutui omaksi altaaksi. Alueen vesistöistä osa on ns. supra-akvaattisia järviä, joiden vedet eivät ole koskaan olleet Itämerenvaiheiden yhteydessä. Ne ovat olleet alusta alkaen erillisiä järvialtaita. Mannerjään vetäytyessä metsäkasvillisuus valtasi paljastuneet maat. Aluksi metsät olivat matalia koivumetsiä. Vähitellen metsät muuttuivat mäntyvaltaisiksi. Alueen suot ovat alkaneet kehittyä heti maan vapauduttua mannerjäästä tai vedestä. Suokasvillisuus valtasi vettyneet painanteet ennen kuin niille ehti vakiintua muuta kasvillisuutta. Muinais-Päijännevaiheen suotuisassa ilmastossa metsistä kehittyi lehtipuu-valtaisia, ja koivusta tuli jälleen valtapuu. Maahamme virtasi eteläistä kasvilajistoa. Soistuminen oli tällöin nopeaa. Noin 6000 vuotta sitten ilmasto muuttui kosteammaksi ja viileämmäksi. Seuraavina vuosituhansina idästä levinnyt kuusi valtasi tuoreet maat. Ilmaston viiletessä soistuminen jatkui. Saarijärvellä on ollut kivikautista asutusta jo 8000 vuotta sitten. Ihminen alkoi muokata Saarijärvellä luonnonmaisemaa kulttuurimaisemaksi varhain. Saarijärvellä on kaskiviljelty jo 1000 ekr. Myöhemmin kaskiviljelystä siirryttiin raivaamaan pysyviä peltoja. Maisema muuttui erityisesti 1500 luvulta lähtien, kun savolainen uudisasutus alkoi levittäytyä alueelle. Asutus keskittyi vesistöjen rannoille ja kylät alkoivat muodostua. Savikoiden niukkuuden vuoksi asukkaat raivasivat viljelykseen savipitoisia moreenimaita. X:\KAAVOITUS\PIENVESISTÖJEN_YLEISKAAVA\LUONTO_JA_MAISEMASELVITYS\SAARIJÄRVI\Tekstit\Saarijärvi_LUONTO_2004.doc

12 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 8 Saarijärven kaupunki Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava 613-C Ilmasto Saarijärven seutu kuuluu pohjoisen Järvi-Suomen ilmastoalueeseen (Solantie 1980). Vuoden keskilämpötila Saarijärven seudulla on 2,6 C ja keskimääräinen sademäärä on 570 mm. Yleensä maa saa pysyvän lumipeitteen marraskuun loppupuolella. Pysyvä lumipeite sulaa yleensä huhtikuun loppuun mennessä. Terminen kasvukausi (eli vuorokauden keskilämpötila ylittää +5 C) alkaa keskimäärin toukokuun alussa ja kasvukauden pituudeksi kertyy noin 156 vuorokautta. Vesistöt tasaavat paikallisilmaston lämpötilanvaihteluita ja vähentävät hallan riskiä. 4.3 Kallioperä ja maaperä sekä niiden muodot Keski-Suomen kallioperä on iältään miljoonaa vuotta. Alueen kallioperä on pääosin happamia ja niukkaravinteisia syväkivilajeja. Valtaosan kallioperästä muodostavat graniitti sekä granodioriitti, tonaliitti ja kvartsidioriitti. Saarijärven itäosassa on laajahko alue metavulkaniittia. Saarijärven eteläosassa esiintyy pieninä alueina paikallisesti kiillegneissiä ja kiilleliusketta sekä emäksisiä gabroa, dioriittia ja peridotiittia. Näille alueille sijoittuvat kasvillisuudeltaan rehevimmät alueet. Maaperä on suurelta osin pohjamoreenia. Avokallioita ja kalliomaata (moreenipeite alle metrin paksuinen) on pienialaisina kohteina eri puolilla Saarijärveä, eniten Hännilän ja Leuhun alueella. Laajat peltomaat sijoittuvat vesireittien varsille, jossa vallitsevana maalajina ovat meri- ja järvikerrostumina syntyneet siltti ja savi. Tällaisia alueita on mm. selvitysalueen luoteisosassa Kalmarin kylässä sekä Saarijärvi-Pyhäjärvi-Summanen järvialueiden ympäristö. Hienoista aineksista savikerrostumia esiintyy myös järvenlahtien pohjukoissa. Aluetta halkovat vaihtelevankokoiset, yhtenäiset, luode-kaakkosuuntaiset harjujaksot, joista merkittävin on Kokkola-Saarijärvi-Laukaa harju. Harjun maa-aines on soraa ja hiekkaa. Monessa paikassa on harjukuoppia ja hautoja. Suot ovat turvemaata. Pinnanmuodoiltaan alue on hyvin vaihtelevaa, paikoin kumpuilevaa mäkimaata. Suhteelliset korkeuserot ovat paikoittain huomattavan suuria ja useat yksittäiset mäet kohoavat korkealle ympäristöstään. Yli 200 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoavia mäkiä ovat mm. Lannevedellä Kallinmäki, Kaupinmäki, Haarasenmäki, Raiskinmäki, Haukimäki ja Heinövuori. Mahlu eroaa pinnanmuodostukseltaan Saarijärven muista osista. Korkeimmat mäet, Kulhanvuori ja Soijinmäki, ovat Keski-Suomen korkeimpia., molemmat yli 260 metriä maanpinnasta. Keski- Suomen kallioperälle on tyypillistä selvä ja suhteellisen runsas lohkoutuminen. Ruhje- ja siirroslinjat näkyvät maastossa laaksoina ja vesistölinjoina, joista vahvimmat ovat luode- kaakkosuuntaisia. 4.4 Maisemakuva Pääosa Saarijärvestä kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa itäisen Järvi- Suomen Keski-Suomen järviseutuun. Kunnan lounais- ja luoteiskulmat kuuluvat Suomenselän maisemamaakuntaan. X:\KAAVOITUS\PIENVESISTÖJEN_YLEISKAAVA\LUONTO_JA_MAISEMASELVITYS\SAARIJÄRVI\Tekstit\Saarijärvi_LUONTO_2004.doc

13 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 9 Saarijärven kaupunki Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava 613-C4664 Itäisen Järvi-Suomen Keski-Suomen järviseudulle on tyypillistä polveilevien järvialtaiden, vesireittien sekä kumpuilevien metsämaiden vaihtelu. Vesimaisema edustaa tyypillistä suomalaista suurjärvimaisemaa. Järvien selät, saaret ja harjut noudattavat kallioperän luode-kaakko- ja pohjois-eteläsuuntaista kuviointia. Rannoille ovat tyypilliset kivikko-, kallio- ja kivikkopohjaiset rannat. Laajemmat ruovikkorannat lähes puuttuvat. Metsät ovat valtaosin mäntyvaltaisia. Kuva 3. Selvitysalueen rannat ovat pääosin karuja ja kivikkoisia. Saarisen vesimaisemaa. Kuva 4. Saarijärven maisemassa tyypillisiä ovat metsäiset mäkimaat sekä rantojen laajat rinneviljelykset ja laitumet. Kuvassa Puterin maisemaa. X:\KAAVOITUS\PIENVESISTÖJEN_YLEISKAAVA\LUONTO_JA_MAISEMASELVITYS\SAARIJÄRVI\Tekstit\Saarijärvi_LUONTO_2004.doc

14 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 10 Saarijärven kaupunki Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava 613-C Vesiluonto Pohjavedet Suomenselän vedenjakajaseutu on karua, laakeaa ja pinnanmuodoiltaan melko tasaista. Suhteelliset korkeuserot jäävät alueella yleensä alle 20 metrin. Maasto on joko suhteellisen tasaista tai korkeussuhteiltaan vaihtelevaa ja kumpuilevaa. Koko alueella vallitsee mannerjäätikön kulutuskorkokuva. Tyypillisiä ovat suuret suot sekä karut harju- ja mäntykankaat, jotka vaihtelevat mosaiikkimaisesti. Soita on keskimäärin puolet maa-alasta. Muutamien isompien järvialtaiden lisäksi alueella on runsaasti suorantaisia pikkujärviä, lampia ja suomaiden halki kulkevia latvajokia ja pikkupuroja. Koko Suomenselkä on ympäristöään karumpaa. Seutu on harvaan asuttua takamaata. Pienet kylät ja pellot sijaitsevat yleensä vesistöjen varsilla, laaksoissa tai selänteillä. Saarijärven maiseman merkittävä elementti ovat pääosin luonnontilaisina säilyneet joki- ja koskireitit sekä vesialueet. Vesistöjä reunustavat korkeat metsäiset mäkimaat ja paikoin alavammat rinteet. Metsät ovat pääosin mäntykankaita. Mäkien rinteitä ja yläosia peittävät kuusikot. Rehevämmät metsätyypit keskittyvät viljelysten lähettyville, lähteiden ja purojen ympäristöön sekä rannoille, joissa on lehtimetsiä. Saarijärvi on kulttuurimaisemaltaan monipuolista aluetta. Kulttuurimaisemassa on erotettavissa erilaisia luonnonpiirteitä sekä toimintojen ja kehitysvaiheiden kulttuuripiirteitä. Maiseman monipuolisuutta lisäävät muinaisjäännökset, kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja perinnemaisema-alueet. Kulttuurimaisema on pääosin maatalouden muovaamaa maisemaa, peltoja, teitä ja pihapiirejä. Saarijärven reitin asutus sijaitsee pääasiassa vesistön varsilla. Viljelykset ja laidunmaat sijaitsevat tyypillisesti järveen viettävillä rinteillä, ja maatalot viljelysten yläosassa metsän reunassa. Maisemaa pirstovat paikoin kauas näkyvät mäenrinteiden ja lakiosien laajat avohakkuut. Lisäksi maatalousmaisemaa rikkovat vesistöjä ja viljelyksiä halkovat voimalinjat sekä rappeutuneet autiotilat ja pusikoituneet pellot. Selvitysalueella ja lähiympäristössä on useita harjujaksoja, joilla sijaitsevat pohjavesialueet. Saarijärven kaupungin alueella on useita pohjavesialueita. Niistä tärkeimmät ovat Rillakangas, Ahvenlampi, Haukilampi, Laiha, Ahvenlampi, Lannevesi Lähteenmäki, Läikäys, Mahlu, Mannila, Sadeharju, Summasaari, Syrjäharju ja Voudinniemi. Saarijärven pohjavesialueet on koottu taulukkoon 1. Vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet kuuluvat luokkaan 1, vedenhankintaan soveliaat pohjavesialueet luokkaan 2 ja muut pohjavesialueet luokkaan 3. Kartalla pohjavesialueeseen on yhdistetty pohjaveden varsinainen muodostumisalue sekä sitä ympäröivä pohjavesialueen suojavyöhyke. Taulukko 1. Saarijärven pohjavesialueet (Britschgi & Gustafsson 1996). Nimi Tunnus Kokonaispinta-ala Luokka Keski-Suomen liitto seutukaava 5. vk. Ahvenlampi Luokka I pv Haukilampi Luokka I pv Laiha Luokka I pv Lannevesi A 116 Luokka I pv X:\KAAVOITUS\PIENVESISTÖJEN_YLEISKAAVA\LUONTO_JA_MAISEMASELVITYS\SAARIJÄRVI\Tekstit\Saarijärvi_LUONTO_2004.doc

15 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 11 Saarijärven kaupunki Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava 613-C Pintavedet Lähteenmäki Luokka I pv Läikäys Luokka I pv Mahlu Luokka I pv Mannila Luokka I pv Sadeharju Luokka I pv Summasaari Luokka I pv Syrjäharju Luokka I pv Voudinniemi Luokka I pv Kalmari Luokka II pv Kuhanvuori Luokka II pv Lannevesi B 299 Luokka II pv Majajärvenkangas Luokka II pv Pajupuro Luokka II pv Pyhäkangas Luokka II pv Rillakangas B 115 Luokka II pv Sirkkakangas Luokka II pv Hukanmäki Luokka III Myllymäki Luokka III Porttilankangas Luokka III Vuosmäki Luokka III Pohjavesien puhtauden uhkatekijöitä ovat maa-ainesten otto ja siihen liittyvät oheistoiminnat sekä tienpito. Myös haja-asutukseen liittyy pohjavettä mahdollisesti likaavaa toimintaa. Pohjaveden likaantumisriskiä tai laadun huononemista aiheuttavat mm. jätevesien maahan imeytys sekä sopimaton lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö maa- ja metsätaloudessa. Selvitysalueen vesistöt kuuluvat Kymijoen vesistöalueeseen, Saarijärven reittiin. Vedet yhdistyvät Kymijokeen laskeviksi suuriksi vesireiteiksi. Saarijärven halki kulkeva reittivesien ketju muodostaa Saarijärven reitin. Vedet virtaavat Saarijärven jälkeen Leuhunjokea pitkin Kallinjärveen ja edelleen Summasjärveen. Kallinjärvi on Saarijärven kuuluisa meteoriittikraatteri. Järvet ovat veden laadultaan enimmäkseen tyydyttäviä ruskeavetisyyden ja ravinteisuuden vuoksi. Voimakkaasti umpeenkasvaneita ja rehevöityneitä järviä on kunnostettu ruoppauksin (mm. Lautajärvi). Suomen ympäristökeskus on tehnyt vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen, jossa vesistöt on jaettu luokkiin erinomainen, hyvä, tyydyttävä ja välttävä (käyttökelpoisuus virkistyskäyttöön, kalastukseen yms.). Taulukko 2. Saarijärven järviä luokiteltuna vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan (www.ymparisto.fi). Laatuluokka Järvi Erinomainen (luokka I) Pyhäjärvi Kangasjärvi Haapalampi Hyvä (luokka II) Herajärvi Horo Iso-Lumperoinen Iso-Löytänä Iso Sääkspää Kohmujärvi Lakojärvi Lannevesi Mätäsjärvi Saarijärvi Saarilampi Saarinen Suolikko Valkeinen X:\KAAVOITUS\PIENVESISTÖJEN_YLEISKAAVA\LUONTO_JA_MAISEMASELVITYS\SAARIJÄRVI\Tekstit\Saarijärvi_LUONTO_2004.doc

16 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 12 Saarijärven kaupunki Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava 613-C4664 Tyydyttävä (luokka III) Välttävä (luokka IV) Heinäjärvi Horonalanen Iso-Haaranen Iso-Musta Pieni-Musta Iso-Suojärvi Jämsänlampi Alajärvi Lautajärvi Puteri Kallinjärvi Katajajärvi Kiimasjärvi Kuorejärvi Pieni-Haaranen Summanen Saarijärven reitin järvet Kuva 5. Lautajärvi on linnustollisesti arvokas kohde, jonka etelälahtea on kunnostettu mm. ruoppauksin. Järven pintaa nostettiin vuonna 2001, mikä paransi merkittävästi linnustollista arvoa. Rannalla on ollut lintutorni vuodesta 2000 lähtien. 4.6 Kasvillisuus Metsät Saarijärvi kuuluu Suomen kasvimaantieteellisessä aluejaossa keskiboreaalisen havumetsävyöhykkeen ala-alueeseen Pohjanmaa. Kasvillisuudessa kohtaavat levinneisyytensä rajoilla monet eteläiset, pohjoiset ja itäiset putkilokasvit. Alueen luonnon yhdistävänä tekijänä on luonnon karuus ja runsasjärvisyys sekä saarten ja osin rantojenkin kallioisuus ja louhikkoisuus. Alueella vaihtelevat keskinkertaiset ja karuhkot, havupuuvaltaiset metsämaat. Kuivahkojen, kuivien ja karukkokankaiden osuus Saarijärven metsämaasta on 30-40% (Koistinen 2000). Lehtojen, lehtomaisten ja tuoreiden kankaiden osuus metsämaasta on noin %. Yleisimpiä ovat mustikkatyypin (MT) tuoreet kuusikankaat ja puolukkatyypin (VT) kuivahkot mäntykankaat. Puulajina mänty on yleinen, seassa kasvaa myös kuusta ja koivua. Kallioselänteillä ja kallioisilla rannoilla vallitsevat kanervatyypin (CT) kuivat kankaat sekä jäkälätyypin (ClT) karukkokankaat. Kallioiden lajisto ei juuri eroa ympäröivästä metsäkasvillisuudesta. Vanhaa kitukasvuista mäntyä, pientä koivua ja katajaa kasvaa harvakseltaan. Kanerva ja puolukka muodostavat yhtenäisiä kasvustoja, niukemmin kasvaa mm. variksenmarjaa ja mustikkaa. Paikoin kallion peittävät poronjäkäläkasvustot. Myös harjuille ovat tyypillisiä karut mäntyvaltaiset metsät, joissa aluskasvillisuuden muodostavat pääasiassa kanerva, puolukka ja jäkälät. X:\KAAVOITUS\PIENVESISTÖJEN_YLEISKAAVA\LUONTO_JA_MAISEMASELVITYS\SAARIJÄRVI\Tekstit\Saarijärvi_LUONTO_2004.doc

17 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 13 Saarijärven kaupunki Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava 613-C4664 Kuva 6. Saarijärven metsät ovat mäntyvaltaisia. Kangaslammen rantametsää. Lehtomaisia kankaita ja lehtoja esiintyy harvakseltaan mm. viljelysten lähettyvillä, purojen ympäristössä, rannoilla ja lähdeympäristöissä. Lehtomaiset kankaat ovat käenkaali-mustikkatyypin (OMT) kankaita. Puustossa kuusi on usein vallitsevana, seassa kasvaa myös mäntyä, koivua ja muita lehtipuita. Lehdot ovat pienialaisia ja lehtipuuvaltaisia. Pääpuulajeina ovat vaihtelevasti harmaaleppä, rauduskoivu ja kuusi, seassa kasvaa pihlajaa, tuomea, tervaleppää ja haapaa. Ravinteikkaimmilla paikoilla kasvaa myös lehmusta. Kasvillisuus vaihtelee käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) ja käenkaalilillukkatyypin (ORT) tuoreista lehdoista rehevämpiin käenkaalimesiangervotyypin (OFiT) kosteisiin suurruoholehtoihin. Tuoreissa lehdoissa kenttäkerroksen valtalajistoon kuuluvat mm. käenkaali, oravanmarja ja lillukka. Muuta lajistoa mm. sudenmarja, metsäkurjenpolvi, vadelma, ahomansikka, karhunputki, huopaohdake sekä metsäimarre, korpi-imarre, metsäalvejuuri ja soreahiirenporras. Suurruoholehtojen kenttäkerroksen valtalajina on mesiangervo. Muuta lajistoa mm. metsäkurjenpolvi, ojakellukka, nokkonen, vadelma, metsäalvejuuri, metsäimarre, soreahiirenporras, rönsyleinikki ja nurmilauha. Vaateliaampaa lehtolajistoa edustavat lehto-orvokki ja sudenmarja Suot Soiden osuus on vähäinen. Suot ovat lähinnä pienialaisia, mäkien väliin ja painanteisiin syntyneitä räme- ja korpisoita. Rämeet ovat pääsääntöisesti isovarpurämeitä, jonkin verran esiintyy tupasvillarämeitä. Muita rämetyyppejä on selvästi vähemmän. Korpia esiintyy tuoreiden ja lehtomaisen kangasmetsien soistumina. Tyypillisin on mustikkakorpi- ja muurainkorpityyppi. Yleisin ranta-alueiden suotyyppi on luhta. Rantaluhtia esiintyy etenkin lahtien alavissa päissä ja alavilla rannoilla. Alueen yleisin luhtatyyppi on saraluhta, jota X:\KAAVOITUS\PIENVESISTÖJEN_YLEISKAAVA\LUONTO_JA_MAISEMASELVITYS\SAARIJÄRVI\Tekstit\Saarijärvi_LUONTO_2004.doc

18 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 14 Saarijärven kaupunki Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava 613-C4664 paikoin reunustaa vaihtelevan levyinen järviruoko- tai kortevyöhyke. Alueella on lisäksi paju- ja koivuluhtia. Pienten lampien rannat ovat usein umpeenkasvavia ja nevakasvillisuudessa luhtalajit ovat yleisiä. Kuva 7. Ranta-alueiden suot ovat vaihtelevasti rämeitä tai nevoja joita reunustaa saravyöhyke. Viitaanlampi on rakentamattomana säilynyt erämainen lampi Vesi- ja rantakasvillisuus Saarijärven suurjärvet kuuluvat kasvitieteellisessä järviluokituksessa karuun järviruokotyyppiin, johon luetaan kuuluvaksi valtaosa maamme suurjärvistä. Järviruokokasvustoja esiintyy lahdissa, lahdenpohjukoissa ja kivikkorannoilla. Pienemmillä järvillä tyypillisiä ovat järvikortteen muodostamat kasvustot. Pienten lampien ja järvien ranta- ja vesikasvillisuus on pääsääntöisesti niukkaa ja usein rantaa kiertää nevareunus. Vesikasvillisuus on yleensä niukkaa. Kellulehtisistä tavallisimpia ovat ulpukat, pohjanlumme ja uistinvita. Ruovikoita on ja rehevää ilmaversoiskasvillisuutta on mm. Iso-Suojärvellä, Katajajärvellä ja Valkeisella. Lisäksi Palsankylän isommissa järvissa ilmaversokasvillisuutta on keskimääräistä enemmän. Kangasjärvi, Horo, Kohmujärvi, Saarijärvi, Mätäsjärvi, Saarinen ja Suolikko ovat karuja. Sarakasvillisuus on tyypillistä mm. Heinäjärvellä, Lakojärvellä ja Pieni Ristijärvellä. Vesi- ja rantakasvillisuudessa on havaittavissa selvää vyöhykkeisyyttä. Rannat ovat kallio-, kivikko-, hiekka- ja moreenirantoja sekä rantaluhtia. Pääosin maaranta on kapea. Rantakasvillisuuteen kuuluvat mm. pullosara, jouhisara, järvikorte, rentukka, kurjenjalka ja kastikat. Järvikorte- ja pullosaravyöhykkeiden edustalla on lahdissa ja matalilla rannoilla järviruokokasvustoja. Rantaluhtia on lähinnä suojaisissa lahdenpohjukoissa. Ruoho- ja saraluhdat rajoittuvat suoraan avoveteen tai niiden edustalla kasvaa järvikortetta tai järviruokoa. Avointa luhtaaluetta reunustavat monin paikoin koivu- ja pajuluhdat. X:\KAAVOITUS\PIENVESISTÖJEN_YLEISKAAVA\LUONTO_JA_MAISEMASELVITYS\SAARIJÄRVI\Tekstit\Saarijärvi_LUONTO_2004.doc

19 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 15 Saarijärven kaupunki Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava 613-C Perinne- ja kulttuurikasvillisuus 4.7 Eläimistö Nisäkkäät Linnusto Vesi- ja rantalinnusto Perinneympäristöihin kuuluvat kedot, tuoreet ja kosteat niityt, hakamaat, kaskimetsät ja metsälaitumet. Selvitysalueella kulttuurikasvillisuutta edustavat mm. pihat, laidunnurmet ja entiset pellot. Saarijärven hirvikanta on vahva. Jonkin verran alueella liikkuu valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita. Yleisiä lajeja ovat metsäjänis, rusakko ja orava. Näätää, kärppää ja lumikkoa tavataan koko maakunnassa. Pienpedoista yleisiä ovat kettu, kärppä, lumikko, minkki ja supikoira. Suurpedoista Saarijärven alueella liikkuvat ilves ja karhu. Majavan pesimälampi on Suolampi, jota ympäröi kuolleen puuston vyöhyke. Piisami kuuluu Lautajärven eläinlajistoon. Selvitysaluetta luonnehtivat karut vesistöt ja rehevät lahdet. Alueen linnustolle ovat tyypillisiä karujen vesistöjen linnut, kuten kuikka, telkkä, koskelot, rantasipi sekä kalalokki. Lisäksi alueella elää karuhkojen vesistöjen härkälintu. Reheviä lintujärviä ovat Lautajärvi ja Kuorejärvi. Reheviä elinympäristöjä suosivia lajeja selvitysalueella ovat haapana, tukkasotka, punasotka, nokikana ja pikkulokki. Laulujoutsen esiintyy alueella pesivänä. Lokkilintujen muodostamia kolonioita ovat mm. Lautajärven ja Kuorejärven naurulokkiyhdyskunnat sekä Lautajärven tiirayhdyskunta. Vesistöjen pienuudesta johtuen linnusto on suhteellisen yksipuolista. Havainnot on jaettu kahteen ryhmään: vesi- ja rantalinnusto sekä muut lajit. Kaavoituksella on todennäköisesti selvä vaikutus vesi- ja rantalinnustoon. Uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien pesimäpaikat /reviirit /esiintymispaikat on esitetty liitekartoissa (liitteet ). Kaakkuri on harvinainen pesijä. Kaakkuri pesii sekä suolampareilla että hyllyvärantaisilla metsälammilla. Selvitysalueelta todettiin yksi kaakkurilampi, joka sijaitsee Hirvaanmäen lounaispuolella. Kaakkuri pesii Paskolammella. Kuikka on karujen selkävesien tyypillisimpiä vesilintuja. Kartoituksessa tehtiin havaintoja yhteensä neljästoista yksilöstä. Kuikka pesii vuosittain Pieni tai Iso Ristijärven rantasuolla sekä Kangasjärven pohjoislahdella. Kuikkareviirejä tulkittiin olevan viisi (mm. Kalajärvi, Lehmilampi, Horonjärvi). Mahdollisia pesintöjä on Saarijärven pienillä saarilla, Kalajärvellä, Kohmujärven kalliosaarella ja Horon nimettömällä luodolla. Silkkiuikkun pesintöjä havaittiin kolme (Kuorejärvi, Kallinjärvi ja Lautajärvi). Härkälintu on maassamme silkkiuikkua harvalukuisempi, karumpien elinympäristöjen uikkulintu, joka kartoitusalueella kuitenkin on silkkiuikkua yleisempi. X:\KAAVOITUS\PIENVESISTÖJEN_YLEISKAAVA\LUONTO_JA_MAISEMASELVITYS\SAARIJÄRVI\Tekstit\Saarijärvi_LUONTO_2004.doc

20 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 16 Saarijärven kaupunki Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava 613-C4664 Silkkiuikku tarvitsee elinympäristökseen laajoja ruovikoita, härkälintu tyytyy vaatimattomampiinkin ruovikoihin. Kartoituksissa havaittiin pesintä Heralammella. Mustakurkku-uikku on uikkulajeista pesäpaikan valinnassa vaateliain rehevien järvien ja lampien laji. Laji pesii Leipolammella, Kuorejärvellä ja Lautajärvellä. Laulujoutsen pesii rauhallisissa lahdissa ja pienissä saarissa. Kartoitusalueelta löydettiin seitsemän pesimäpaikkaa. Lautajärvellä laji on pesinyt 1980-luvulta lähtien. Lisäksi havaittiin pesimättömiä, kierteleviä yksilöitä ja kihlapareja eri puolilta selvitysaluetta. Selvitysalueen yleisimpiä sorsalintuja ovat telkkä, sinisorsa ja tavi. Telkkä kuuluu ainakin 11 lammen pesimälinnustoon. Telkkä on maamme kolmanneksi yleisin vesilintu, joka viihtyy monenlaisilla järvillä. Sinisorsahavaintoja tehtiin kuudella lammella. Todellinen pesimäkanta on edellä mainittua lukua suurempi. Tavi on maamme yleisin vesilintu. Laji pesii myös vaatimattomissa kosteikoissa. Kartoituksessa laji havaittiin ainoastaan yhdellä lammella. Todellinen pesimäkanta on huomattavasti edellä mainittua lukua suurempi. Reheviä elinympäristöjä suosivista vesilinnuista selvitysalueella tavattiin haapana, tukkasotka, punasotka ja nokikana. Haapana esiintyy pesivänä koko Suomessa. Sen elinympäristövaatimukset ovat esimerkiksi sinisorsan tai tavin vaatimuksia kovemmat, ja se suosii rehevämpiä elinympäristöjä. Selvitysalueella laji havaittiin kahdella lammella. Tukkasotka ja punasotka ovat rehevien runsaskasvisten järvien tyyppilajeja. Kartoitusalueella reheviä lintujärviä ei juurikaan ole, joten lajit ovat harvalukuiset. Tukkasotka havaittiin kahdella järvellä (Kuorejärvi ja Lautajärvi). Punasotka kuuluu Valkeisen järven ja Lautajärven linnustoon. Nokikana pesii rehevillä järvillä ja viihtyy parhaiten vedestä kasvavissa ruovikoissa. Laji kuuluu Kuorejärven ja Lautajärven pesimälinnustoon. Saarijärven alueen lokkilinnustoon kuuluvat kalalokki, kalatiira, naurulokki, pikkulokki ja selkälokki. Kalalokki on karujen järvien peruslintu, joka pesii tyypillisesti yksittäisparein lähellä rantaviivaa olevalla kivellä. Kartoitusten perusteella laji kuuluu 13 lammen pesimälinnustoon. Varsinaisia kalalokkikolonioita ei havaittu. Harmaalokki kuuluu Saarijärven pesimälinnustoon. Selvitysalueen selkälokkikanta on pieni. Havainnot koskivat pääosin yksittäisiä lintuja tai pareja. Selkälokki pesii Haapalammella ja Lautajärvellä. Naurulokkiyhdyskuntia pesii Kuorejärvellä (30-50 yksilöä) ja Lautajärvellä (270 paria). Kaava-alueen reunalla, Kallinjärven ja Summasen välillä sijaitsevan Virtasaaren itärannalla pesii nauruja pikkulokkien muodostama lokkiyhdyskunta. Tämän lisäksi kierteleviä naurulokkeja havaittiin yksittäin muuallakin kaava-alueella. Pikkulokkiyhdyskuntia havaittiin Kuorejärvellä (30-50 yksilöä) ja Lautajärvellä (25 paria). Kalatiira pesii harvakseltaan koko selvitysalueella. Havaitut parit olivat pääosin yksittäisiä. Lautajärvellä pesii tiirayhdyskunta (14 yksilöä). Kannanarviointia vaikeuttaa lintujen liikkuminen laajalti eri vesialueilla. Rantasipi on karujen järvenrantojen tavallinen kahlaaja. Laji havaittiin ainoastaan kahdella järvellä (Saarinen ja Lautajärvi). Laji on esimerkiksi lokkeja huomaamattomampi, joten pesimäkanta on alueella selvästi edellä mainittua lukua suurempi. Tiheät järviruovikot ovat ruokokerttusen elinympäristöä. Selvitysalu- X:\KAAVOITUS\PIENVESISTÖJEN_YLEISKAAVA\LUONTO_JA_MAISEMASELVITYS\SAARIJÄRVI\Tekstit\Saarijärvi_LUONTO_2004.doc

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Ympäristöselvitykset Kaava-apu. Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA Luonto- ja maisemaselvitys

Ympäristöselvitykset Kaava-apu. Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA Luonto- ja maisemaselvitys LIITE 2 Ympäristöselvitykset Kaava-apu Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA 167-417-7-13 Luonto- ja maisemaselvitys 14.07.2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI 2 3 SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Loviisa, LUO-aluetunnus 58 Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN JA SUOLAHDEN TAAJAMIEN LAAJENNUSALUEIDEN LUONTOSELVITYS 226-C7402

ÄÄNEKOSKEN JA SUOLAHDEN TAAJAMIEN LAAJENNUSALUEIDEN LUONTOSELVITYS 226-C7402 ÄÄNEKOSKEN JA SUOLAHDEN TAAJAMIEN LAAJENNUSALUEIDEN LUONTOSELVITYS 226-C7402 21.12.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 1 21.12.2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN PIENVESIEN RANTA-ASEMAKAAVA

KONTIOLAHDEN PIENVESIEN RANTA-ASEMAKAAVA FCG Planeko Oy UPMKYMMENE OYJ KONTIOLAHDEN PIENVESIEN RANTAASEMAKAAVA Luonto ja maisemaselvitys 1701D1158 10.2.2009 FCG Planeko Oy Luonto ja maisemaselvitys I UPMKymmene Oyj 10.2.2009 Kontiolahden pienvesien

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA. Viitasammakkoselvitys 0611-P12044

FCG Finnish Consulting Group Oy. Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA. Viitasammakkoselvitys 0611-P12044 FCG Finnish Consulting Group Oy Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA Viitasammakkoselvitys 12.5.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasammakkoselvitys I 12.5.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 12.12.2012 1 JOHDANTO Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevalle Niirasenlahden ja Salmelantien

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 ALUEET... 4 1. Kuivasaari. 4 2. Hämeensaari. 5 3. Likoranta... 6 4. Pitkäpohja.

Lisätiedot

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14. Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

ISOSUON TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS

ISOSUON TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki ISOSUON TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS Raportti 0141-D3960 28.4.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki I SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

METSO KOHTEEN LIITTEET

METSO KOHTEEN LIITTEET METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN

Lisätiedot

Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008

Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

Raportti BJ Nurmijärven kunta

Raportti BJ Nurmijärven kunta Raportti 67070228.BJ 25.10.2007 Nurmijärven kunta Lepsämän liito-oravakohteiden tarkistukset 2007 1 Yhteenveto Tämä liito-oravakohteiden tarkistus on tehty Nurmijärven kuntaan Lepsämän alueelle. Lepsämän

Lisätiedot

Pornaisten Hirvikallion maa-ainestenottoalueen luonto- ja maisemaselvitys

Pornaisten Hirvikallion maa-ainestenottoalueen luonto- ja maisemaselvitys 82131072 15.12.2010 NCC Roads Oy Luonto- ja maisemaselvitys Pornaisten Hirvikallion maa-ainestenottoalueen luonto- ja maisemaselvitys NCC Roads Oy Luonto- ja maisemaselvitys Pornaisten Hirvikallion maa-ainestenottoalueen

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3

Lisätiedot

VEKARAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA

VEKARAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA FCG Finnish Consulting Group Oy SULKAVAN KUNTA VEKARAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA Kaavaselostus, ehdotus RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE SULKAVAN KUNNAN LINKOLAN KYLÄN TI- LAA 1:48 (OSA), IITLAHDEN KYLÄN TILAA 2:15

Lisätiedot

PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 2015 1 1. JOHDANTO Selvitysalue (n. 9 ha) sijaitsee Paraisten saaristossa. Kohde käsittä rakentamattoman

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa LIITO-ORAVA Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Turussa ja Porissa Olli Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.12.2016 1 Liito-oravan suojelu Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa vaarantunut

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS

VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 4.4.2014 VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS LIITO-ORAVASELVITYS Tarkastus 4.4.2014 Päivämäärä 4.4.2014 Laatija Tiina

Lisätiedot

HIMOKSEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

HIMOKSEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI HIMOKSEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Luonto- ja liito-oravaselvitys 204-D1011 8.9.2008 FCG Planeko Oy Luonto- ja liito-oravaselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

POHJOISOSIEN OSAYLEISKAAVA JA RANTAYLEISKAAVA

POHJOISOSIEN OSAYLEISKAAVA JA RANTAYLEISKAAVA FCG Finnish Consulting Group Oy Vieremän kunta POHJOISOSIEN OSAYLEISKAAVA JA RANTAYLEISKAAVA Luonto- ja maisemaselvitys 14.4.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 14.4.2010

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot

Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava

Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava Raportti 67070391.BJ 21.1.2008 Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Leivonmäen kuntaan Niininiemen asemakaavaa varten. Selvityksen tarkoituksena

Lisätiedot

HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

Arvokkaat luontokohteet

Arvokkaat luontokohteet Arvokkaat luontokohteet Kuvasarja tarkastelee alueella esiintyviä: Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (METE-kohteita) Luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejä Muita arvokkaita elinympäristöjä

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

SOININ PIHLAANMÄEN ASEMAKAAVA LUONTOARVOJEN TARKISTUS

SOININ PIHLAANMÄEN ASEMAKAAVA LUONTOARVOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Soinin kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 28.6.2016 Viite 1510023251-001 SOININ PIHLAANMÄEN ASEMAKAAVA LUONTOARVOJEN TARKISTUS 1 Päivämäärä 28.6.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-

Lisätiedot