Saimaa-tietokirja. Savonlinnan normaalikoulun 6 a luokassa perusharjoittelun yhteydessä toteutetun Saimaa-projektin tuotos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saimaa-tietokirja. Savonlinnan normaalikoulun 6 a luokassa 26.9.-13.10.2011 perusharjoittelun yhteydessä toteutetun Saimaa-projektin tuotos"

Transkriptio

1 Saimaa-tietokirja Savonlinnan normaalikoulun 6 a luokassa perusharjoittelun yhteydessä toteutetun Saimaa-projektin tuotos Projektin vetäjät: Juulia Rainio, Sini Valtanen ja Teemu Laukkanen 1

2 Sisältö SAIMAAN LUONTO JA MAANTIEDE... 4 Historia... 4 SAIMAAN ALUEEN ELÄIMIÄ JA KASVEJA... 5 Kalalokki... 5 Huuhkaja... 6 Ilves (lynx lynx)... 7 Kettu (vulpes vulpes)... 7 Saimaan alueen maisemat... 8 Haapa (Populus tremula)... 8 Puna-ailakki (Silene dioica)... 9 Mänty... 9 Kurjenmiekka ELÄMÄ SAIMAALLA Saimaan kaupungit Kitee Savonlinna Lappeenranta Mikkeli Imatra Saimaasta on monella tapaa hyötyä Oravi Paunolanmäen talli SAIMAAN VESILIIKENNE Puunuitto Veneet ja laivat Saimaan vesiliikenteen historia Saimaan kanava Saimaan kanavan sulut Museolaivat, Mikko ja Savonlinna KALAT JA KALASTUS Historia Muikku Saimaan ammattikunta Saimaan hoitaminen

3 Hauki Esox lucius Ahven Perca fluviatilis SAIMAANNORPAN ELINKAARI Perustietoa saimaannorpasta Saimaannorpan lisääntyminen Kuutti Saimaannorpan ravinto ja elinympäristö SAIMAANNORPAN UHKAKUVAT JA SUOJELU Metsästys Kalastus Saimaannorppaa uhkaavat ympäristömyrkyt Saimaannorpan suojelu

4 SAIMAAN LUONTO JA MAANTIEDE Saimaa on Suomen suurimman sisävesistön keskusjärvi. Kaikkiaan vuoksen vesistössä on yli erikokoista järveä. Vuoksen vesistöä voidaan kutsua myös Saimaan vesistöalueeksi Saimaa koostuu monista ulapoiden ja lahtien muodostamista järvisokkelosta, johon sisältyy myös valtava määrä saaria. Saimaa on Euroopan suurin yhtenäinen järvialue, 120 järven ja 1400 saaren muodostama sinisten vesien ja vihreän luonnon taideteos. Rantaviivaa Saimaan saaristoilla on huikeat km. Suomen kaikilla sisävesillä on saarta joista kohoaa Saimaan pinnasta. Kymmenestä suurimmasta sisäveden saarista seitsemän on Saimaalla, sadan suurimman joukossa Saimaan saaria on täsmälleen viisikymmentä. Saimaan suurin mitattu syvyys on 84 metriä. Saimaan pinta-ala on noin huikeat neliökilometriä. Historia Jääkauden jälkeen noin vuonna 6500 eaa. Saimaa muodosti Päijänteen kanssa yhtenäisen altaan, Sisä-Suomen suurjärven joka laski Kalajoen kautta Perämereen. Maankohoamisen vaikutuksesta yhteys Päijänteeseen katkesi, ja Saimaasta muodostui erillinen järvi joka mursi kaksi jokea Kymijokeen, josta oli tullut Päijänteen lasku-uoma. Toinen reitti kulki Mäntyharjun kautta ja toinen Valkealan reitti Salpausselkien välissä. Lopulta syntyi (noin eaa), Vuoksen vesistö, joka korvasi edellä mainitut uomat. 4

5 SAIMAAN ALUEEN ELÄIMIÄ JA KASVEJA Kalalokki Kalalokki kuuluu rantalintujen lahkoon. Se on keskikokoinen, Euraasian pohjoisosissa yleisenä esiintyvä lokkilaji. Kalalokilla on vaalean siniharmaa selkäpuoli, valkea vatsan puoli ja pää, sekä mustat siivenkärjet, joiden kärjissä on valkoiset laikut. Sillä on kellanvihreät jalat keltainen nokka. Talvipuvussa pää ja kaula ovat harmaankirjavat. Yksivuotias kalalokki on ruskeankirjava. Kaksivuotias alkaa jo muistuttaa aikuista, mutta siipien kärjissä on enemmän mustaa, jalat ovat harmahtavat ja nokassa on musta rengas. Kalalokin pituus on 42cm ja siipien kärkiväli on noin 120cm. Ääni on pilkallinen kiäh-kiäh. Levinneisyys Kalalokki pesii Pohjois- ja Länsi-Euroopassa sekä Venäjällä. Suomalaiset linnut muuttavat talveksi Tanskaan ja pohjanmeren maiden rannikoille, etenkin Alankomaihin. Pieni osa talvehtii Suomen rannikoilla. Ravinto Kalalokki syö nimestään huolimatta, lähes mitä tahansa. Kalaa, perkausjätteitä, äyriäisiä, maahyönteisiä, kastematoja, muiden lintujen munia ja poikasia ja jätteitä. Kala on kuitenkin pääravinto. 5

6 Huuhkaja Huuhkaja, eli vanhalta kansanomaiselta nimeltään Hyypiä, on suurikokoinen pöllölaji. Huuhkaja on ollut Suomessa rauhoitettu pesimisaikana vuodesta 1966 ja kokonaan vuodesta Ulkonäkö Huuhkajalla on silmien päällä tuuheat ulkonevat kulmakarvat. Höyhenet ovat kellanruskeita ja mustia, silmät ovat oranssinpunaiset. Naaras on paljon suurempi kuin koiras ja sen valkoinen kurkkulappu on yleensä pienempi. Pituus 60-75cm, siipien kärkiväli on cm, paino 2-4kg. Naaras voi olla kilon painavampi kuin koiras. Ääni on kumea huu-u, joka kantaa hyvin pitkälle. Naaraalla on samantapainen, mutta korkea ääni. Poikaspesällä emät varoittelevat koiramaisella vah-vah-vah haukunnalla ja paukuttavat nokkaansa sekä sähisevät. Huuhkajat voivat hyökätä ihmisen kimppuun jälkikasvua puolustaessaan. Levinneisyys Huuhkaja on levinnyt isoon osaan Eurooppaa, Aasiaa ja osaan Pohjois- Afrikkaa. Suomessa se on yleisin Lounais-Suomessa ja harvinaistuu siitä Itään ja Pohjoiseen. Suomessa pesii noin 3000 huuhkajaparia. Elinympäristö Huuhkaja viihtyy vuoristoissa, kallioisissa metsissä, kaatopaikoilla ja saaristoissa. Ravinto Huuhkajan ravintoa ovat yleisimmin jyrsijät ja muut nisäkkäät, linnut, matelijat, sammakot, kalat sekä kovakuoriaiset ym. sellaiset selkärangattomat. Huuhkajat voivat saalistaa myös isoja eläimiä. 6

7 Ilves (lynx lynx) Ilves on Suomen ainoa villi kissaeläin. Se on lihansyöjä joka syö mieluiten nisäkkäitä ja lintuja. Sen jalat ovat suhteessa pitemmät kuin kotikissalla. Muiden kissaeläinten tavoin se pystyy vetämään kyntensä sisään. Ilves on liikkeellä hämärässä ja öisin, joskus päivälläkin. Se suosii louhikkoista ja mäkistä maastoa. Se näkee hyvin pimeässä. Kiima-aikoja lukuun ottamatta ilves on yksineläjä. Ilveksellä ei ole luontaisia vihollisia mutta se karttaa sutta. Uros painaa noin 7-25 kg ja naaras noin 7-20 kg. Uros on naarasta kookkaampi. Ilveksen korvat ovat tupsupäiset. Sen häntä on mustakärkinen. Ilves kehrää ja mouruaa. Niin sanotulla "kissailveksellä" pilkkuja on selässä selvästi erottuvina ja kolmessa rivissä. Kettu (vulpes vulpes) Kettu eli punakettu on n kg painava ja sen ruumis on n cm pitkä. Sen tuntomerkkejä ovat pitkä ja tuuhea häntä joka on usein valkokärkinen ja jolla on pituutta cm. Ketun tärkeimmät aistit ovat kuulo- ja hajuaistit. Ketulla on myös hyvä muisti ja nopea reaktiokyky. Ketun hyvä sopeutumisvalmius erilaisiin oloihin perustuu siihen, että se on kaikkiruokainen ja kykenee käyttämään kulloinkin tarjolla olevaa ravintoa. Ravinnon tärkein osa muodostuu pikkunisäkkäistä - pikkujyrsijöistä ja jäniseläimistä. Kettu on hämäräeläin, joka kulkee metsästysmatkoillaan etupäässä iltayöstä ja sen jälkeen. Eläinsaduissa kettua kuvataan usein viekkaaksi. 7

8 Saimaan alueen maisemat Saimaan alueen maisema on täynnä vettä, metsää ja eläimiä. Maisemat ovat upeita. Niihin kuuluu esimerkiksi jääkauden muodostamat supat ja harjut. Saimaalla on paljon erilaisia kasveja kuten puna-ailakki, kurjenmiekka ja erilaiset sammalet ja jäkälät. Haapa (Populus tremula) Pituus: m Tuntomerkit: Sen parhaita tuntomerkkejä ovat harmaanvihertävän kuoren ohella pyöreät ja mutkalaitaiset lehdet. Haavan runko on yleensä suora, latvus on yleisilmeeltään kapeahko. Haapa kasvaa monilla eri paikoilla, mutta kasvaakseen 30 metriseksi se vaatii valoisan ja runsasravinteisen kasvupaikan. Haapa lisääntyy siemenistä ja vesoista. Haavantaimien alkukehitys on hyvin nopeaa. Se kasvaa nopeasti vuoden ikäiseksi, mutta sen jälkeen sen kasvu hidastuu. Haapa ei yleensä elä satavuotiaaksi. Haapaa kasvaa koko Suomen alueella. Haavan osuus kuitenkin vähenee pohjoiseen päin mentäessä. Yleisesti ottaen haapa on yksi laajimmalle levinneistä puulajeista. Sen levinneisyys maapallolla kattaa lähes koko Euroopan, lukuun ottamatta Pyreneitten niemimaan eteläosaa, Etelä-Ranskaa sekä muutamia Välimeren saaria. Aasiassa levinneisyysalue ulottuu aina Japaninmerelle ja Kiinan vuoristoihin saakka. Haapa on erittäin altis monelle bioottiselle tuholle. Hyönteiset kuten runkohaapsanen, äkämähaapsanen ja suuri haavanlehtikuoriainen aiheuttavat tuhoa. Hirven, jäniksen ja myyrän ruokavalioon kuuluu haapa. Haapa on myös altis erilaisille sienitaudeille ja kääville. Haavan puuaine on kevyttä, vaaleaa ja pehmeää. Monilta lujuusarvoiltaan se vastaa kuusta. Lisäksi haavan puuaine pitää värinsä hyvin ja kellertyy huomattavasti hitaammin kuin esimerkiksi koivu.. Haapa soveltuu hyvin ominaisuuksiensa puolesta mm. hienopapereiden, viilun ja vanerin raaka-aineeksi. Sahatavarana haapaa käytetään jonkin verran huonekalujen näkyvissä osissa sekä seinäpaneleissa. Muusta käytöstä tärkeintä on lähinnä haavan merkitys monimuotoisuutta luovana lajina. Haavalla elää useita hyönteis-, lintu-, sieni- ja nisäkäslajia, joista monet ovat uhanalaisia. Suomessa haavalta on löydetty noin 50 uhanalaislajia. Haavan maisemalliset arvot pääsevät oikeuksiinsa varsinkin syksyllä ruskaaikaan. Lyhytkiertopuuna haapaa ei sen nopeasta kasvusta huolimatta ole käytetty mm. sen tuhoalttiuden vuoksi. 8

9 Puna-ailakki (Silene dioica) Pituus/korkeus: cm. (Lehdet: 3-8cm) (Kukat 2cm) Kukinta: Kesäkuu ja Elokuu Puna-ailakki on yläosastaan tummanpunainen ja pehmeäkarvainen. Varsi on pysty tai koheneva, haaraton tai vähähaarainen. Kasvin lehdet ovat soikeita tai vastapuikeita. Kukat ovat magentanpunaiset tai joskus harvoin valkoiset. Puna-ailakki kukkii Suomessa kesä-elokuussa. Puna-ailakki saattaa joskus risteytyä valkoailakin kanssa. Risteymä on kantalajejaan kookkaampi ja vankempi. Kukat ovat tavallisesti vaaleanpunaisia tai vaalean violetinpunaisia. Puna-ailakkia tavataan lähes koko Pohjois-, Länsi- ja Keski-Euroopassa. Pohjois-Amerikassa se on tulokaslaji. Suomessa puna-ailakkia kasvaa koko maassa lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia. Se on länsi Suomessa alkuperäinen kasvi, mutta on levinnyt 1900-luvulla pohjoiseen ja itään päin. Se on levinnyt ihmisen mukana sekä heinänsiemenen joukossa, että koriste- ja rohdoskasvina. Puna-ailakki kasvaa monilla paikoilla. Sitä tavataan esim. Aurinkoisilla kedoilla, niityillä, tervaleppäkorvissa ja -lehdoissa, metsänlaidoilla, tunturijyrkänteillä, pihoilla, joutimailla, radanvarsilla ja tienpientareilla. Mänty Mänty (Pinus sylvestris) on Suomen yleisin puulaji. Sen tuntomerkkejä ovat solakka ja oksaton runko, joka on alhaalta paksun kaarnan peitossa. Puun yläosassa punertava kuori on ohutta ja hilseilevää. Rakenteeltaan mänty on suorarunkoinen ja syväjuurinen puu. Männyn kasvupaikka vaatimukset ovat vaatimattomat. Se suosii kuivia ja karuja kasvupaikkoja. Parhaiten se kasvaa kuitenkin tuoreimmilla paikoilla. Mänty on paljassiemeninen., tuulipölytteinen laji, jonka kukat ovat yksineuvoisia(samassa kukassa on vain joko uros- tai naaraspuolisia lisääntymissoluja). Sen lisääntymien kukkimisesta siemeniin kestää lähes kaksi vuotta. Mäntyä kasvatetaan nuorena varsin tiheässä, jolloin sen tekninen laatu paranee alaoksien kuollessa. Hyvin kasvaakseen mänty tarvitsee paljon valoa. Männyllä on määrällisesti paljon vuosikasvaimia (versokasvin varteen yhtenä kasvukautena kehittyneitä osia) ja 9

10 neulasia ravinnoksi käyttäviä hyönteisiä, sekä kasvua heikentäviä sienitauteja, mutta muuten mänty ei ole kovin tuhoaltis. Männyn puuaine on rakenteeltaan suorasyistä ja karkeahkoa. Sitä käytetään metsätaloudellisesti sellun valmistukseen ja sahatavaran tuotantoon. Muu käyttö on varsin viime vuosisadalla ollut erittäin monipuolista. Siitä on poltettu tervaa ja kuoren nilaosasta on saatu pettuleivän raaka-aineita. Tuntomerkit: Männyn puuaine on rakenteeltaan suorasyistä ja karkeahkoa. Sitä käytetään metsätaloudellisesti sellun valmistukseen ja sahatavaran tuotantoon. Muu käyttö on varsin viime vuosisadalla ollut erittäin monipuolista. Siitä on poltettu tervaa ja kuoren nilaosasta on saatu pettuleivän raaka-aineita. Vaaka-suorat oksat muodostavat pyöreän ja harvan latvuksen. Avoimella Tiheässä kasvaessaan puu puhdistuu hyvin alaoksista. Maantieteellisiä mäntyrotuja on useita. Mereisillä lämpimillä alueilla männyn runko on heikkolaatuinen, paksuoksainen ja mutkikas. Mantereisimmilla, kylmemmillä alueilla, kuten Suomessa, runko on suora ja korkealle ulottuva. Myös oksat ovat ohuempia. Kurjenmiekka Keltakurjenmiekka eli kurjenmiekka on näyttäväkukkainen kosteiden paikkojen kasvi. Kurjenmiekkaa esiintyy myös muualla maailmassa, kuten Pohjois-Afrikassa ja muualla Euroopassa. Keltakurjenmiekka on Kymenlaakson maakuntakukka. Paksujuurakkoinen keltakurjenmiekka kasvaa senttimetriä korkeaksi. Sen miekkamaiset, varren tyveltä kasvavat lehdet ovat senttimetriä pitkiä ja 2-4 senttimetriä leveitä. Kukat ovat kirkkaan keltaiset leveydeltään 7-10 senttimetriä. Kukan ulkoterälehdet ovat isoja ja takakäänteisiä, sisäkehälehdet pienempiä ja pystyjä. Keltakurjenmiekka kukkii kesä- heinäkuussa. Tekijät: Aino Innanen, Jannika Paajanen, Inka Tiihonen, Jasmiina Anttonen ja Valtteri Raikisto 10

11 11

12 LÄHTEET: Kuvat: lokki: ilves: GB:official&gbv=2&biw=1366&bih=575&tbm=isch&tbnid=8suCESsDB7JdaM:&imgrefurl=http://valikannuksenms.nettisivu.org/yhteystiedo t/suurpetohavainnot/&docid=3idrenjpuqxlfm&w=274&h=315&ei=wsistrjeecrs4qtr67gkaq&zoom=1&iact=hc&vpx=693&vpy=176&dur =918&hovh=241&hovw=209&tx=121&ty=132&sqi=2&page=1&tbnh=155&tbnw=135&start=0&ndsp=12&ved=1t:429,r:3,s:0 huuhkajat: kettu: GB:official&gbv=2&biw=1366&bih=575&tbm=isch&tbnid=Xtpj4rp2i9MNnM:&imgrefurl=http://www.uta.fi/~hh58253/ipoppla/kettu.html &docid=e3yoh5gqqu7qjm&w=800&h=600&ei=mcistqk4d5kq4gtl_nm4aq&zoom=1&iact=hc&vpx=348&vpy=203&dur=470&hovh=194 &hovw=259&tx=129&ty=95&sqi=2&page=1&tbnh=159&tbnw=212&start=0&ndsp=11&ved=1t:429,r:1,s:0 haapa:http://www.google.fi/imgres?q=haapa&hl=fi&biw=1366&bih=587&gbv=2&tbm=isch&tbnid=s_nfv_tnk1sntm:&imgrefurl=http://w ww.wmix.fi/valkeisenloma/harrastukset_ymparisto.htm&docid=demm4c393gyl8m&w=345&h=600&ei=smgstou1lqf44qtwzmmeaq& zoom=1&iact=hc&vpx=338&vpy=90&dur=655&hovh=296&hovw=170&tx=111&ty=169&page=1&tbnh=122&tbnw=70&start=0&ndsp=30& ved=1t:429,r:1,s puna- ailakki: a_3/album/slides/punaailakki,%2520silene%2520dioica%2520img_2315.html&docid=w1z7rnysmwxuhm&w=600&h=399&ei=5mqstsguo8wh4gsfspiqaq&zo om=1&iact=hc&vpx=413&vpy=145&dur=219&hovh=183&hovw=275&tx=176&ty=106&page=1&tbnh=102&tbnw=153&start=0&ndsp=24& ved=1t:429,r:2,s:0 mänty:http://www.google.fi/imgres?q=m%c3%a4nty&hl=fi&sa=g&biw=1366&bih=587&gbv=2&tbm=isch&tbnid=aze7hepbpjdkrm:&img refurl=http://fi.wikipedia.org/wiki/m%25c3%25a4nty&docid=5urg6df7e8oonm&w=250&h=478&ei=lsostonbkyop4gsw4b2gaq&zoom =1&iact=hc&vpx=160&vpy=83&dur=2886&hovh=311&hovw=162&tx=113&ty=175&page=1&tbnh=122&tbnw=64&start=0&ndsp=29&ved =1t:429,r:0,s:0 kurjenmiekka:http://www.google.fi/imgres?q=kurjenmiekka&hl=fi&biw=1366&bih=587&gbv=2&tbm=isch&tbnid=92gxzfnbn_gdhm:&im grefurl=http://jata.vampula.net/kasvio/html/kurjenmiekka.htm&docid=21xos8htqe51om&w=559&h=746&ei=c8esttg3jori4qs4lem- AQ&zoom=1&iact=rc&dur=234&page=1&tbnh=117&tbnw=88&start=0&ndsp=27&ved=1t:429,r:1,s:0&tx=23&ty=89 saimaan ympäristö, kartta: ttp://keskustelu.suomi24.fi/node/ &docid=ql-dqv9yzxgavm&w=855&h=979&ei=2bqstr- XNumI4gSM3Ki5AQ&zoom=1&iact=hc&vpx=1051&vpy=108&dur=249&hovh=240&hovw=210&tx=84&ty=108&page=1&tbnh=125&tbnw= 109&start=0&ndsp=26&ved=1t:429,r:16,s:0 &w=500&h=375&ei=zl6stuizh_tb4qsfpom3aq&zoom=1&iact=hc&vpx=659&vpy=140&dur=873&hovh=194&hovw=259&tx=161&ty=12 8&page=1&tbnh=120&tbnw=160&start=0&ndsp=21&ved=1t:429,r:3,s:0 tietolähteet: lokki: huuhkaja: Saimaan ympäristö: Elävä saimaa-kirja, ilves: haapa: ja puna- ailakin : 12

13 mänty ja kurjenmiekka: elhsinki.fi/metsatieteet/arboretum/puulajit/pinus_sylvestris.html Kirjat: Elävä Saimaa, 1999, Tammi, toim. Esko Kuusisto 13

14 ELÄMÄ SAIMAALLA Ryhmämme aiheena on elämä Saimaalla. Perehdyimme siihen, millaista elämä Saimaalla on nykyään, mitä kaupunkeja Saimaan rannoilla on ja mitä aktiviteetteja Saimaa pitää sisällään. Saimaan kaupungit Saimaan rannoilla on monia kaupunkeja ja tässä muutamia vanhimmasta nuorimpaan. Kitee Perustettu:1631 Asukasluku:n.9182 Kiteen keskustaajamassa asuu noin 6000 ihmistä ja se on Pohjois-Karjalan kolmanneksi suurin taajama asukasmäärällä laskettuna. Kiteen naapurikunnat ovat Kerimäki, Kesälahti, Parikkala, Rääkkylä, Savonlinna sekä Tohmajärvi. Savonlinna Savonlinna on tunnettu kuuluisista oopperajuhlistaan jonne saapuu vieraita ympäri maailman. Oopperajuhlat järjestetään joka vuosi. Savonlinna on tunnettu myös Olavinlinnasta. Savonlinnan naapurikunnat ovat Kerimäki, Enonkoski, Kesälahti, Kitee, Liperi, Punkaharju, Rantasalmi, Sulkava ja Varkaus. Kaupunki tunnettiin kylpylätoiminnoistaan vuosisadan ajan. Perustettu:1639 Asukasluku:n

15 Lappeenranta Nykyään Lappeenranta on kasvanut kuntaliitosten (Lappeen kunnan ja Lauritsalan kunnan 1967, Nuijamaan kunnan 1989, Joutsenon kaupungin 2009 ja Ylämaan kunnan 2010 myötä Lappeenranta muuttui 1756 neliökilometrin laajuiseksi rajakaupungiksi, jolla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa 70 kilometriä.) myötä. Lappeenrannan naapurikuntia Suomen puolella ovat Imatra, Lemi, Luumäki, Miehikkälä, Ruokolahti ja Taipalsaari. Perustettu:1647 Asukasluku:n Mikkeli Suomen kunnista Mikkelissä on seitsemäksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa luvuksi on ilmoitettu kpl. Mikkelin satama sijaitsee Saimaan rannalla. Vielä toisen maailmansodan jälkeen Mikkelin kaupungin alue oli jaettu virallisesti kahteenkymmeneen numeroituun kaupunginosaan. Mikkelin naapurikunnat ovat Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Pieksämäki, Puumala ja Ristiina. Perustettu:1838 Asukasluku:n Imatra Suomen suurin vesistö Saimaa lainehtii vain muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Saimaan rannalla sijaitsevat vierasvenesatama ja Suomen tunnetuimpiin kylpylöihin lukeutuva Imatran kylpylä, jota on viime aikoina remontoitu ja laajennettu huomattavasti. Venäläisten keskuudessa Imatran kylpylä on suosittu matkailukohde. Imatran sijainti aivan Venäjän rajalla antaa kaupungille kansainvälistä leimaa. Venäjän puolelle sijaitsevaan Enson kaupunkiin on matkaa Imatran keskustasta vain noin seitsemän kilometriä. Venäläiset matkailijat ovat kaupungilla tavallinen näky, ja venäläismatkailu hyödyttää suuresti paikkalista elinkeinoelämää. Imatran koski on kaunis näky. Perustettu:1948 Asukasluku:n

16 Saimaasta on monella tapaa hyötyä Veneily ja matkustelu on veden kautta helpompaa. Monet kaupungit voivat vaikuttaa myös vesien elämään! Myös suojelu on varmasti helpompaa. Saimaan kaupungeilla on yhteinen alennus-kortti. Kanavat kulkevat Lappeenrannasta Venäjälle. Suomenlahti kuuluu myös kanaviin. Oravi Oravi on kylä Haukiveden ja Joutenveden välissä sijaitsevalla kapealla kannakselle nykyisen Savonlinnan kaupungin, entisen Säämingin kunnan alueella. Oravissa sijaitsevan kanavan valmistus lyhensi Savonlinnan ja Joensuun välistä vesiyhteyttä 35 kilometriä. Savonlinnasta on Oraviin noin 40 kilometriä ja se on todella monipuolinen matkailukohde. Harrastusmahdollisuuksia siellä on paljon. Muun muassa talvella retkiluistelu on suosittua ja hauskaa puuhaa. Retkiluistimet saa vuokrata Oravista ja jää pidetään hyvässä kunnossa. Oravissa on mahdollista myös tehdä idyllinen (en tarkoita edullista) melontaseikkailu Saimaan sokkeloiseen saaristoon, kalasääsken ja saimaannorpan kotivesille. Linnasaaren kansallispuisto on ihan Oravin tuntumassa ja Koloveden kansallispuistoon on Oravista 20 kilometriä. Oravissa on useita ravintoloita; Ravintola Ruukinrannasta löytyy tuoreesta, paikallisesta kalasta valmistetun maittavan järvikalapöydän, maittavat pizzat ja sekä virvokkeet. Paunolanmäen talli Paunolanmäen islanninhevostalli sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Savonlinnasta, Moinsalmen suunnassa. Ratsastusretki varmajalkaisella islannin hevosella on mieleenpainuva elämys, jonka kokemiseen en tarvita aiempaa ratsastuskokemusta; islanninhevonen on rauhallinen, varma ja luotettava ratsu ensikertalaisellekin. Tekijät: Senna Kokko, Suvi Tauren, Kaisu Särkinen ja Ali Atae 16

17 LÄHTEET: Kuva: GB:official&gbv=2&biw=1366&bih=575&tbm=isch&tbnid=Mlrn2rwCSRohmM:&imgrefurl=http://www.vipcruise.info/kuvia_saimaalta.htm &docid=wttnjztirk8m3m&w=600&h=473&ei=smastttxoih4gss_jdgaq&zoom=1&iact=hc&vpx=630&vpy=197&dur=595&hovh=199&hovw=253&tx=129&ty=63&sqi=2&page=1&tbnh=163&tbnw= 207&start=0&ndsp=10&ved=1t:429,r:2,s:0 17

18 SAIMAAN VESILIIKENNE Puunuitto Puunuitto on toiminut Saimaalla jo yli 200 vuotta. Voikosken vesisaha aloitti toimintansa jo vuonna Halla-yhtiön vuonna 1910 aloittama tukinuitto oli huipussaan sotien välillä: 2,5 miljoonaa tukkia vuodessa irtouittona. Osa puista tuli Saimaalta Honkataipaleen ylitse. Nippu-uittoon päästiin vuonna 1976, mutta uitettava vuotuinen puumäärä jäi noin puoleen puolen miljoonan kuution kannattavuusrajasta. Puiden kuljetus tapahtui vielä 1900-alussa mies- tai hevosvoimalla. Veneet ja laivat Matkailijat, veneilijät ja risteilyalusten matkustajat muodostavat kanavien tärkeimmän käyttäjäryhmän kesällä. Talvella vesiliikenne toimii huomattavasti vähemmän. 18

19 Saimaan vesiliikenteen historia Kanava-alueille sijoitettiin omat varuskunnat, joiden tehtävänä oli liikenteen valvonta ja alueen suojelu hyökkäyksen varalta. Parhaiten historiallisen luonteensa on säilyttänyt noin 800 metriä pitkä Kukonharjun kanava Ruokolahden ja Puumalan kuntien rajalla. Sotateknisesti kanavat olivat huolellisesti suunniteltuja. Kanavien rakenteet olivat hirsipaaluin tuettua luonnonkiveä, osittain ladottuna ja ponttipaaluseinällä tuettuna. Suvorovin sotakanavat on ensimmäinen suuri, loppuunsaatettu kanavatyö maassamme. Nämä neljä avokanavaa ovat saaneet olla yli 200 vuotta lähes rauhassa ja nyt tulevilla restaurointitöillä pyritään turvaamaan kanavien ja kanava-alueiden säilyminen. Samalla lisätään kanava-alueille informaatiomateriaalia ja kehitetään kanavia kulttuurimatkailukohteina. Kanavien sisääntuloväylien suojaksi oli rakennettu puisia virranohjaimia ja tarvittaessa kanavien päät voitiin sulkea joko puuvarustuksilla tai veden alle pingotetuilla kettingeillä. Kanavien tuntumaan oli upotettu kiviesteitä, jolloin ainoastaan väylän tarkasti tunteva saattoi purjehtia sisään tai ulos kanavasta. Suomen Venäjään liittämisen jälkeen kanavien sotilaallinen merkitys lakkasi ja seudun talonpojat ja kauppiaat ottivat kanavat käyttöönsä. Kanavien ympäristö oli hyvin hoidettua puistomaista aluetta ja kanavaseudut ovat edelleen valtakunnallisesti arvokkaita maisemanähtävyyksiä. 19

20 Saimaan kanava Ensimmäiset yritykset Saimaan kanavan rakentamiseksi tehtiin ja 1600-luvun alussa. Ensimmäinen Saimaan kanava, jossa oli 28 sulkukammiota, valmistui vuonna Saimaan kanavaa aloitettiin rakentamaan uudelleen 1920-luvulla, koska kanava alkoi osoittautua liian pieneksi. Tästä ns. kanavan toisesta rakentamisesta oli valmiina noin 40 % ennen toista maailmansotaa. Sodan jälkeen noin yli puolet jäi silloisen Neuvostoliiton alueelle ja vesiyhteys Saimaalta merelle katkesi yli 20 vuodeksi. Vuonna 1963 alkoi nykyisen kanavan rakentaminen ja se mahdollisti Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus, jolla Neuvostoliitto vuokrasi suomelle Saimaan kanavan Neuvostoliiton osan 50 vuodeksi. Uuden kanavan rakennustyöt, missä on kahdeksan sulkua, saatiin valmiiksi Saimaan kanava on avoinna veneilylle koko veneilysesongin ajan ympäri vuorokauden. Saimaan kanava muodostaa kokonaisuuden, jonka kaikki kahdeksan sulkua ovat mitoiltaan tekniikaltaan samanlaisia. Suurin laivakoko on 82x12,2x4,35 metriä ja alikulkukorkeus 24,5 metriä. 82 m tarkoittaa pituutta, 12,2 tarkoittaa leveyttä ja 4,35 syväystä. Kanavan kokonaispituus on 42,9 kilometriä. Kokonaisputous Saimaalta suomenlahdelle on keskimäärin 75,7 metriä. 20

21 Saimaan kanavan sulut 1. Brusnitchoen sulku. Sulku on mereltä tulessa. Sen putouskorkeus on 10,00 metriä. 2. Iskrovkan sulku. Sulun putouskorkeus on 11,4 metriä. 3. Cvetotchnoen sulku. Sulun putouskorkeus on 5,5 metriä. 4. Ilistoen sulku. Sulun putouskorkeus on 10,2 metriä. 5. Pällin sulku. Sulun putouskorkeus on 11,7 metriä. 5b. Kansolan läppäsilta. 6. Saskuan sulku. Sulun putouskorkeus on 8,3 metriä 7. Mustolan sulku. Sulun putouskorkeus on 7,3 metriä. 8. Mälkiän sulku. Sulun putouskorkeus on 12,4 metriä. Nähtävyyksiä sulun itäpuolella, vanha Mälkiän sulku ryhmä vuodelta 1856 ja kanavamuseo. 21

22 Museolaivat, Mikko ja Savonlinna Saimaan vesiliikenne on todella laaja. Siihen kuuluu noin venettä/laivaa. Kalastus on Saimaassa yleistä ja myös risteily. Saimaa on ollut aina ollut helppo ja nopea vesireitti. Saimaassa on paljon museolaivoja ja höyrylaivoja. Niille on oma tapahtuma eli höyrylaiva regatta. Sen helmi on S/S Saimaa. Savonlinnassa toimii museolaivoina S/S Salama, S/S Saimaa, S/S Mikko ja S/S Ahkera. ( S/S steam ship eli höyrylaiva.) S/S Salama upposi laivojen törmäyksessä ja upposi moniksi kymmeniksi vuosiksi. Se nostettiin kahden hinaajan avulla. Salama kunnostettiin ja siitä tehtiin museolaiva. Mikko: (tervahöyry.) Puurunkoinen Mikko on viimeinen säilynyt esimerkki Saimaan suuresta tervahöyrylaivastosta, joka suurimmillaan, 1920-luvun puolivälissä käsitti lähes kaksisataa alusta. Pääosa aluksista oli Savonlinnasta ja lähiympäristöstä. Höyryt rahtasivat halkoja ja muita puutavaraa Saimaan rannoilta Suomenlahden kaupunkeihin. Vuosina Mikko kuljetti puutavaraa Enso-Gutzeitin omistuksessa Saimaalla. Mikko on Savonlinnassa maailman ainoa tervahöyrylaiva. Mikon perusmitat: - Mikko on 30,9 m pitkä, ja 7,1 m leveä. - Aluksen syväys on 2,4 m ja nopeus 6 solmua. 22

23 Savonlinna: Matkustaja laiva Savonlinna rakennettiin vuonna 1903 perustetun Saimaan Höyrylaiva Osakeyhtiön lippulaivaksi. Nopeutensa ansiosta alus sai lempinimen Saimaan pikajuna. Se taittoi Savonlinna Lappeenranta reitin vajaassa seitsemässä tunnissa. Savonlinnan kaupungin ostama nimikkolaiva peruskorjattiin. Nyt s/s Savonlinna on paitsi museolaiva, myös vuokrattavissa oleva risteilyalus. Savonlinnan perusmitat: - Savonlinna on 27,8m pitkä ja 6,6 m leveä. - Aluksen syväys on 2,4 ja nopeus 11,5 solmua Tekijät: Nelly Repo, Polina Rogulina, Alper Itkonen ja Kaisla-Maria Kostamo LÄHTEET: Kuvat: Salama: Saimaa: Mikko: Tietolähteet: 4&ndsp=22&ved=1t:429,r:18,s:44 23

24 KALAT JA KALASTUS Historia Ensimmäiset kalat kehittyivät noin 500 miljoonaa vuotta sitten. Kalat syövät planktonia, muita kaloja sekä jotkut kalat syövät eläimiä jotka elävät järven pohjassa. Seitsemän tuhatta vuotta sitten Saimaan kalasto oli lähes nykyisen kaltainen. Saimaassa elää noin kolmekymmentä kalalajia. Suurimasta Saimaasta kalastetusta kalasta ei ole tarkkaa tietoa edes tämän vuosisadan osalta. Suomenennätysrekisterissä 42 lajin kärkipaikasta Saimaa pitää hallussaan vain yhtä: suurin 10,5 -kiloinen järvilohi, joka pyydettiin Saimaan Lohilahdesta 10. huhtikuuta Muikku Muikkua kalastetaan eniten kaikista kaloista Saimaalla. Se on keskisuurten ja suurten ulapoiden parvikala, joka on tärkeä kala, sekä ammattikalastukselle ja vapaa-ajan kalastukselle. Muikkua esiintyy Saimaan kaikissa järvialtaissa. Puruvesi on Saimaan kuuluisin muikkuvesi, Puruvesi sijaitsee Punkaharjulla. Muikku on myös hyvä syötti kalastuksessa. Saimaan ammattikunta Saimaalla on enemmän muikkuja kuin Suomen muissa vesistöissä. Esim. vuonna 1984 Saimaalta ammennettiin lähes 350 kalastajan voimin kolmannes maamme 3,8 miljoonan kilon muikkusaalista. Muikkukantojen vaihtelu on ollut ongelma, mikä pienensi kalastajien saaliita viimeksi luvulla. Saimaan hoitaminen Saimaan hoidossa ja sen järjestämisessä on mukana monet eri tahot. Kalavesien omistajien yhteistyöstä on perustettu kalastuskunta, joka on ollut keskeinen kalavesien käyttöä ohjaava tekijä koko 1900-luvun. Nykyään kalastuksen ohjauksesta huolehtii Saimaalla kalavesien omistajien ohella kaksitoista kalastusaluetta. Kalastusmääriä Kalastusvälineitä Seitit, verkko, katiska, onki, virveli, pilkki, nuottaus, heittovapa, vetouistin, uistelu. Yleisin kalastusväline on verkko. 24

25 Tämä taulukko kuvaa tuhansien kalojen pyydystämistä. Pystypalkki kuvaa määrää eli tuhansia tonneja. Hauki Esox lucius Tuntomerkit: Hauki on helppo erottaa muista kaloista, ja se luokitellaan petokalaksi. Leuoissa ja kidassa on paljon teräviä hampaita. Sille ominaisia piirteitä ovat iso pää ja suuret silmät. Vihertävissä kyljissä on keltaisia täpliä. Esiintyminen: Haukea tavataan lähes koko Euroopan mantereella. Hauki on ahvenen ohella sisävesiemme yleisimpiä kaloja. Ravinto ja kasvu: Poikaset syövät aluksi eläinplanktonia ja hyönteistoukkia. Hauet voivat syödä myös lajitovereitaan. Isojen haukien ravintoon kuuluvat myös sammakot, myyrät sekä vesilintujen poikaset. Hauki on noin 5-6 -vuotiaana puolen metrin pituinen ja vuotiaana metrin pituinen. 25

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Saimaannorppa ja sen elinalue

Saimaannorppa ja sen elinalue SAIMAALLA Saimaannorppa ja sen elinalue Saimaalla elää yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on norpan kotoperäinen alalaji. Saimaannorppakanta on kasvanut 190

Lisätiedot

Saimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs samaan tapaan kuin esimerkiksi Australiassa asuvat kengurut.

Saimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs samaan tapaan kuin esimerkiksi Australiassa asuvat kengurut. Tietovisa Saimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs samaan tapaan kuin esimerkiksi Australiassa asuvat kengurut. Norppa on erittäin uhanalainen, sillä niitä on jäljellä vain hieman yli 300 yksilöä.

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

ARVOSTELU Oikeat laput oikeissa laatikoissa Tehtäväkäskyn vastainen suoritus

ARVOSTELU Oikeat laput oikeissa laatikoissa Tehtäväkäskyn vastainen suoritus Järvikoitos Etelä-Karjalan partiolaisten syys-pt 10.-11.9.2011 Lauritsalassa TEHTÄVÄKÄSKY Sarja SI PU RU HA Rasti 7 7 8 8 Tehtävä 8 8 11 11 Maksimipisteet 5 5 5 5 Taitotehtävä Saimaa ELÄMÄÄ Vartion tehtävänä

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...

Lisätiedot

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi: Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat

Lisätiedot

Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja

Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja Mitä syö: Nauta Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt Kuka syö: ihminen hajottajat rantaniityn kasveja Tiesitkö? Kyytöt ovat itäsuomenkarjaa, joka on uhanalainen maatiaisrotu. Lintulahdet

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros

Lisätiedot

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

2. Naali äärimmäisen uhanalaiseksi 6-12 aikuista yksilöä sinikettu napakettu

2. Naali äärimmäisen uhanalaiseksi 6-12 aikuista yksilöä sinikettu napakettu 1. Saimaannorppa Norpan alalaji, joka on sopeutunut elämään Saimaan järvialtaassa. Laji on luokiteltu äärimäisen uhanalaiseksi Se on sopeutunut täysin makeaan veteen ja elää 65-80% elämästään vedessä Syö

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä TIMBER Sahatavara Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä SUOMALAINEN PUU MONIMUOTOINEN RAKENNUS- JA SISUSTUSMATERIAALI Suomalainen havupuu on miellyttävä, lämmin ja kaunis materiaali, joka mukautuu

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa. Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous Rajavesistöjen kalatalous Yhteistä rajaa 1324 kilometriä Lukuisia vesistöjä; jokia ja järviä Latvavesistöjä ja joitakin isompia jokireittejä Yli kymmenen laajaa valuma-aluetta Suomen vesistöalueet Vesistöalue

Lisätiedot

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit OPPILAAN MATERIAALIN VIITTEELLISET RATKAISUT Näyttelyn sijainti Arktikumissa: Pyydä ja pidä -näyttely Arktikum alakerta (portaat alas) 1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Littoistenjärven lammikkikartoitus Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta

Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta Irma Kolari ja Esa Hirvonen Luonnonvarakeskus Enonkoski 2.2.2017, Mikkeli Nieriä Suomessa Pioneerilaji, levittäytyi jo jääkauden aikaisiin jääjärviin Atlanttinen

Lisätiedot

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA JOKAISELLA LINTULAJILLA ON OMA EKOLOGINEN LOKERONSA 11 14 15 16 12 1 2 13 17 3 4 5 6 7 8 9 10 1. sinisorsa, 2. töyhtöhyyppä, 3. rantasipi,

Lisätiedot

Vesiluonto ja ennallistaminen

Vesiluonto ja ennallistaminen Vesiluonto ja ennallistaminen Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Humuspitoiset järvet ja lammet, karut kirkasvetiset

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Helsingin yliopisto, 0.5.01 Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä B-OSA, 0 p. Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Kuvaa sienten tehtävät metsäekosysteemissä (5

Lisätiedot

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Vastaus: Ei Tiesitkö: Sammaleen ja jäkälän keruu vaatii maanomistajan luvan. Vastasitko oikein? Jatka matkaa seuraavalle rastille nilkoista kiinni

Lisätiedot

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka 3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta

Lisätiedot

KEHRÄ- miniristeily

KEHRÄ- miniristeily Merimetsotutkimukset mitä tuli esille vuoden 2010 aikana KEHRÄ- miniristeily 9.2.2011 Jari Raitaniemi, RKTL Merimetson pesimäkannan kehitys vuosina 1996-2010 Lähde: SYKE Ankaran talven seurauksena parimäärä

Lisätiedot

Diurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775)

Diurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775) Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.

Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m. Havupuut Abies concolor III Harmaapihta. Leveä kartiomainen kasvutapa, korkeus 10 20 m. Säännölliset vaakasuorat oksat ja isot siniharmaat, litteät, pehmeät neulaset. Viihtyy aurinkoisella tai osan päivää

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

2. Mikä on eniten kalastettu kala Saaristomerellä? 3. Mitä kaloja ihminen pystyy kasvattamaan kalanviljelylaitoksissa?

2. Mikä on eniten kalastettu kala Saaristomerellä? 3. Mitä kaloja ihminen pystyy kasvattamaan kalanviljelylaitoksissa? 36- leikin ohjeet 36- leikki on versio ulkoleikistä, jonka on kehittänyt Saara Susiluoma Jyväskylän luontokoulusta. Nimi tulee 36 kysymyksestä, jotka on kirjoitettu erillisille paperilapuille. Kuhunkin

Lisätiedot

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Harri Hölttä Metsäasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Kuukkeliseminaari Tampere 19.10.2007 Itä-Suomen alue - Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala,

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

PUIJO. Kuopion kaupunki 2009

PUIJO. Kuopion kaupunki 2009 uijon näkötornista voi ihailla Kallaveden saariston kauniita maisemia. Noin kilometrin päässä näkötornista on Konttilan vanha torppa, jossa on uijon luonnosta kertova näyttely ja kahvila. uijon laen palveluista

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016

Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016 www.eksote.fi Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016 Asiointi- ja virkistysmatkat Hakeminen Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua voi hakea henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Parhaat seurat. Nimi:

Parhaat seurat. Nimi: Sivu 1/5 Nimi: Hae! Parhaat seurat 1. Lappajärven Kalaveikot ry 80.471 kg 2. Itä-Päijänteen Kalakaverit ry 71.930 kg 3. Puijon Pilkki ry 59.486 kg 4. Ylä-Keiteleen Koukku ry 56.391 kg 5. Alavuden Seudun

Lisätiedot

IX Kalevi Hämäläisen muistohiihdot Juva

IX Kalevi Hämäläisen muistohiihdot Juva IX Kalevi Hämäläisen muistohiihdot 7.1.2017 Juva MIEHET 10 V 2 KM V 1 1 Veikka Huuskonen Rantasalmen Urh 140654 08:11,6 2 2 Nuutti Seppänen Sulkavan Urh-41 345398 08:55,9 0:44,3 3 4 Johannes Kääriö Sulkavan

Lisätiedot

Virkistyskalastus-aikuisen miehen valinta?

Virkistyskalastus-aikuisen miehen valinta? Virkistyskalastus-aikuisen miehen valinta? Harrastavatko naiset ja nuoret? Kalastuksen tulevaisuus? Kestävä kalastus -seminaari 28.11.2001, Mikkeli Kalastukseen osallistuminen Kaikki Miehet Naiset Nuoret

Lisätiedot

5 Etelä-Savo. 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

5 Etelä-Savo. 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 5 Etelä-Savo 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 5.1. ETELÄ-SAVO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 2 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Savossa

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, 2.2.2017 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti

Lisätiedot

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS 29.4 2012 Eräitä tarkistuksia Maastotarkistukset Syksyllä 2011 (19.9) ja keväällä 2012 suoritettiin

Lisätiedot

Viherlandia

Viherlandia Viherlandia 14.3.2015 Luovutetut alueet Tuntsajoki Tuntsajoki on joki Murmanskin alueella Venäjällä. Joki on Koutajoen vasen sivujoki. Pituus: 150 km Tuntsajoen latvahaarat ovat kuitenkin vielä Suomen

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B) Suuri vuosiluokkavaihtelu

Lisätiedot

Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko

Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Lehtipuut Pihlaja Rauduskoivu Hieskoivu Haapa Harmaaleppä Vaahtera Raita Havupuut Kuusi Mänty Siperianlehtikuusi Kataja Kuvat: Maria E.

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.2.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,9

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu www.eksote.fi Asiointi- ja virkistysmatkat Hakeminen Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua voi hakea henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Saimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs samaan tapaan kuin esimerkiksi Australiassa asuvat kengurut.

Saimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs samaan tapaan kuin esimerkiksi Australiassa asuvat kengurut. Tietovisa Saimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs samaan tapaan kuin esimerkiksi Australiassa asuvat kengurut. Norppa on erittäin uhanalainen, sillä niitä on jäljellä vain hieman yli 300 yksilöä.

Lisätiedot

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla Historiallinen päivä Käräjäkalliolla 26.5.2012 Käräjäkallio Puruvedellä on historiallisesti tärkeä monien rajojen kiinnekohtana ainakin 1500luvulta, mahdollisesti jo vuodesta 1323 lähtien. Siitä on muodostunut

Lisätiedot

Kyselytutkimus suomalaisten näkemyksistä uhanalaisiin kaloihin, särkikaloihin ja kalan ympäristösertifiointiin

Kyselytutkimus suomalaisten näkemyksistä uhanalaisiin kaloihin, särkikaloihin ja kalan ympäristösertifiointiin Olli Toivonen / WWF Kyselytutkimus suomalaisten näkemyksistä uhanalaisiin kaloihin, särkikaloihin ja kalan ympäristösertifiointiin Think If Laboratories / WWF Suomi Kestävällä kalalla -hanke 1 Kohderyhmä

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa LIITO-ORAVA Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Turussa ja Porissa Olli Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.12.2016 1 Liito-oravan suojelu Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa vaarantunut

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

Itä-Suomessa muikkuvuosiluokka 2015 keskitasoa heikompi, maan muissa osissa keskitason yläpuolella

Itä-Suomessa muikkuvuosiluokka 2015 keskitasoa heikompi, maan muissa osissa keskitason yläpuolella 1 Muikku 2015/2016 Yhteenveto muikkukantojen tilasta Itä-Suomessa muikkuvuosiluokka 2015 keskitasoa heikompi, maan muissa osissa keskitason yläpuolella Keväällä 2015 kuoriutuneista muikuista varttui keskimääräistä

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Siida 11.6.2009 / Inarin Kalastusalue K. Kyrö Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Ukko Hautuumaasaaret Kaamasjoki Tsiuttajoki Juutua Paatsjoki Sarmivuono

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.2.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,6

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo

Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma 13.12.2016 Henrik Lindberg, HAMK/Evo Evo? Evon alue? N 7 200 hehtaarin Evon valtionmaa liikamaasta Evon kruununpuistoksi ja Metsähallituksen

Lisätiedot

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot

Hinnasto silmille. Tämä hinnasto on päivitetty 16.3.2011. Ajantasaiset hinnat löydät verkkokaupastamme osoitteesta www.tayttotarvike.

Hinnasto silmille. Tämä hinnasto on päivitetty 16.3.2011. Ajantasaiset hinnat löydät verkkokaupastamme osoitteesta www.tayttotarvike. Hinnasto silmille Tämä hinnasto on päivitetty 16.3.2011. Ajantasaiset hinnat löydät verkkokaupastamme osoitteesta www.tayttotarvike.fi Mustat pallosilmät Koko mm Hinta 6 0,80 7 1,00 8 1,20 9 1,40 10 1,60

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa noin 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,8

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot