Saimaa-tietokirja. Savonlinnan normaalikoulun 6 a luokassa perusharjoittelun yhteydessä toteutetun Saimaa-projektin tuotos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saimaa-tietokirja. Savonlinnan normaalikoulun 6 a luokassa 26.9.-13.10.2011 perusharjoittelun yhteydessä toteutetun Saimaa-projektin tuotos"

Transkriptio

1 Saimaa-tietokirja Savonlinnan normaalikoulun 6 a luokassa perusharjoittelun yhteydessä toteutetun Saimaa-projektin tuotos Projektin vetäjät: Juulia Rainio, Sini Valtanen ja Teemu Laukkanen 1

2 Sisältö SAIMAAN LUONTO JA MAANTIEDE... 4 Historia... 4 SAIMAAN ALUEEN ELÄIMIÄ JA KASVEJA... 5 Kalalokki... 5 Huuhkaja... 6 Ilves (lynx lynx)... 7 Kettu (vulpes vulpes)... 7 Saimaan alueen maisemat... 8 Haapa (Populus tremula)... 8 Puna-ailakki (Silene dioica)... 9 Mänty... 9 Kurjenmiekka ELÄMÄ SAIMAALLA Saimaan kaupungit Kitee Savonlinna Lappeenranta Mikkeli Imatra Saimaasta on monella tapaa hyötyä Oravi Paunolanmäen talli SAIMAAN VESILIIKENNE Puunuitto Veneet ja laivat Saimaan vesiliikenteen historia Saimaan kanava Saimaan kanavan sulut Museolaivat, Mikko ja Savonlinna KALAT JA KALASTUS Historia Muikku Saimaan ammattikunta Saimaan hoitaminen

3 Hauki Esox lucius Ahven Perca fluviatilis SAIMAANNORPAN ELINKAARI Perustietoa saimaannorpasta Saimaannorpan lisääntyminen Kuutti Saimaannorpan ravinto ja elinympäristö SAIMAANNORPAN UHKAKUVAT JA SUOJELU Metsästys Kalastus Saimaannorppaa uhkaavat ympäristömyrkyt Saimaannorpan suojelu

4 SAIMAAN LUONTO JA MAANTIEDE Saimaa on Suomen suurimman sisävesistön keskusjärvi. Kaikkiaan vuoksen vesistössä on yli erikokoista järveä. Vuoksen vesistöä voidaan kutsua myös Saimaan vesistöalueeksi Saimaa koostuu monista ulapoiden ja lahtien muodostamista järvisokkelosta, johon sisältyy myös valtava määrä saaria. Saimaa on Euroopan suurin yhtenäinen järvialue, 120 järven ja 1400 saaren muodostama sinisten vesien ja vihreän luonnon taideteos. Rantaviivaa Saimaan saaristoilla on huikeat km. Suomen kaikilla sisävesillä on saarta joista kohoaa Saimaan pinnasta. Kymmenestä suurimmasta sisäveden saarista seitsemän on Saimaalla, sadan suurimman joukossa Saimaan saaria on täsmälleen viisikymmentä. Saimaan suurin mitattu syvyys on 84 metriä. Saimaan pinta-ala on noin huikeat neliökilometriä. Historia Jääkauden jälkeen noin vuonna 6500 eaa. Saimaa muodosti Päijänteen kanssa yhtenäisen altaan, Sisä-Suomen suurjärven joka laski Kalajoen kautta Perämereen. Maankohoamisen vaikutuksesta yhteys Päijänteeseen katkesi, ja Saimaasta muodostui erillinen järvi joka mursi kaksi jokea Kymijokeen, josta oli tullut Päijänteen lasku-uoma. Toinen reitti kulki Mäntyharjun kautta ja toinen Valkealan reitti Salpausselkien välissä. Lopulta syntyi (noin eaa), Vuoksen vesistö, joka korvasi edellä mainitut uomat. 4

5 SAIMAAN ALUEEN ELÄIMIÄ JA KASVEJA Kalalokki Kalalokki kuuluu rantalintujen lahkoon. Se on keskikokoinen, Euraasian pohjoisosissa yleisenä esiintyvä lokkilaji. Kalalokilla on vaalean siniharmaa selkäpuoli, valkea vatsan puoli ja pää, sekä mustat siivenkärjet, joiden kärjissä on valkoiset laikut. Sillä on kellanvihreät jalat keltainen nokka. Talvipuvussa pää ja kaula ovat harmaankirjavat. Yksivuotias kalalokki on ruskeankirjava. Kaksivuotias alkaa jo muistuttaa aikuista, mutta siipien kärjissä on enemmän mustaa, jalat ovat harmahtavat ja nokassa on musta rengas. Kalalokin pituus on 42cm ja siipien kärkiväli on noin 120cm. Ääni on pilkallinen kiäh-kiäh. Levinneisyys Kalalokki pesii Pohjois- ja Länsi-Euroopassa sekä Venäjällä. Suomalaiset linnut muuttavat talveksi Tanskaan ja pohjanmeren maiden rannikoille, etenkin Alankomaihin. Pieni osa talvehtii Suomen rannikoilla. Ravinto Kalalokki syö nimestään huolimatta, lähes mitä tahansa. Kalaa, perkausjätteitä, äyriäisiä, maahyönteisiä, kastematoja, muiden lintujen munia ja poikasia ja jätteitä. Kala on kuitenkin pääravinto. 5

6 Huuhkaja Huuhkaja, eli vanhalta kansanomaiselta nimeltään Hyypiä, on suurikokoinen pöllölaji. Huuhkaja on ollut Suomessa rauhoitettu pesimisaikana vuodesta 1966 ja kokonaan vuodesta Ulkonäkö Huuhkajalla on silmien päällä tuuheat ulkonevat kulmakarvat. Höyhenet ovat kellanruskeita ja mustia, silmät ovat oranssinpunaiset. Naaras on paljon suurempi kuin koiras ja sen valkoinen kurkkulappu on yleensä pienempi. Pituus 60-75cm, siipien kärkiväli on cm, paino 2-4kg. Naaras voi olla kilon painavampi kuin koiras. Ääni on kumea huu-u, joka kantaa hyvin pitkälle. Naaraalla on samantapainen, mutta korkea ääni. Poikaspesällä emät varoittelevat koiramaisella vah-vah-vah haukunnalla ja paukuttavat nokkaansa sekä sähisevät. Huuhkajat voivat hyökätä ihmisen kimppuun jälkikasvua puolustaessaan. Levinneisyys Huuhkaja on levinnyt isoon osaan Eurooppaa, Aasiaa ja osaan Pohjois- Afrikkaa. Suomessa se on yleisin Lounais-Suomessa ja harvinaistuu siitä Itään ja Pohjoiseen. Suomessa pesii noin 3000 huuhkajaparia. Elinympäristö Huuhkaja viihtyy vuoristoissa, kallioisissa metsissä, kaatopaikoilla ja saaristoissa. Ravinto Huuhkajan ravintoa ovat yleisimmin jyrsijät ja muut nisäkkäät, linnut, matelijat, sammakot, kalat sekä kovakuoriaiset ym. sellaiset selkärangattomat. Huuhkajat voivat saalistaa myös isoja eläimiä. 6

7 Ilves (lynx lynx) Ilves on Suomen ainoa villi kissaeläin. Se on lihansyöjä joka syö mieluiten nisäkkäitä ja lintuja. Sen jalat ovat suhteessa pitemmät kuin kotikissalla. Muiden kissaeläinten tavoin se pystyy vetämään kyntensä sisään. Ilves on liikkeellä hämärässä ja öisin, joskus päivälläkin. Se suosii louhikkoista ja mäkistä maastoa. Se näkee hyvin pimeässä. Kiima-aikoja lukuun ottamatta ilves on yksineläjä. Ilveksellä ei ole luontaisia vihollisia mutta se karttaa sutta. Uros painaa noin 7-25 kg ja naaras noin 7-20 kg. Uros on naarasta kookkaampi. Ilveksen korvat ovat tupsupäiset. Sen häntä on mustakärkinen. Ilves kehrää ja mouruaa. Niin sanotulla "kissailveksellä" pilkkuja on selässä selvästi erottuvina ja kolmessa rivissä. Kettu (vulpes vulpes) Kettu eli punakettu on n kg painava ja sen ruumis on n cm pitkä. Sen tuntomerkkejä ovat pitkä ja tuuhea häntä joka on usein valkokärkinen ja jolla on pituutta cm. Ketun tärkeimmät aistit ovat kuulo- ja hajuaistit. Ketulla on myös hyvä muisti ja nopea reaktiokyky. Ketun hyvä sopeutumisvalmius erilaisiin oloihin perustuu siihen, että se on kaikkiruokainen ja kykenee käyttämään kulloinkin tarjolla olevaa ravintoa. Ravinnon tärkein osa muodostuu pikkunisäkkäistä - pikkujyrsijöistä ja jäniseläimistä. Kettu on hämäräeläin, joka kulkee metsästysmatkoillaan etupäässä iltayöstä ja sen jälkeen. Eläinsaduissa kettua kuvataan usein viekkaaksi. 7

8 Saimaan alueen maisemat Saimaan alueen maisema on täynnä vettä, metsää ja eläimiä. Maisemat ovat upeita. Niihin kuuluu esimerkiksi jääkauden muodostamat supat ja harjut. Saimaalla on paljon erilaisia kasveja kuten puna-ailakki, kurjenmiekka ja erilaiset sammalet ja jäkälät. Haapa (Populus tremula) Pituus: m Tuntomerkit: Sen parhaita tuntomerkkejä ovat harmaanvihertävän kuoren ohella pyöreät ja mutkalaitaiset lehdet. Haavan runko on yleensä suora, latvus on yleisilmeeltään kapeahko. Haapa kasvaa monilla eri paikoilla, mutta kasvaakseen 30 metriseksi se vaatii valoisan ja runsasravinteisen kasvupaikan. Haapa lisääntyy siemenistä ja vesoista. Haavantaimien alkukehitys on hyvin nopeaa. Se kasvaa nopeasti vuoden ikäiseksi, mutta sen jälkeen sen kasvu hidastuu. Haapa ei yleensä elä satavuotiaaksi. Haapaa kasvaa koko Suomen alueella. Haavan osuus kuitenkin vähenee pohjoiseen päin mentäessä. Yleisesti ottaen haapa on yksi laajimmalle levinneistä puulajeista. Sen levinneisyys maapallolla kattaa lähes koko Euroopan, lukuun ottamatta Pyreneitten niemimaan eteläosaa, Etelä-Ranskaa sekä muutamia Välimeren saaria. Aasiassa levinneisyysalue ulottuu aina Japaninmerelle ja Kiinan vuoristoihin saakka. Haapa on erittäin altis monelle bioottiselle tuholle. Hyönteiset kuten runkohaapsanen, äkämähaapsanen ja suuri haavanlehtikuoriainen aiheuttavat tuhoa. Hirven, jäniksen ja myyrän ruokavalioon kuuluu haapa. Haapa on myös altis erilaisille sienitaudeille ja kääville. Haavan puuaine on kevyttä, vaaleaa ja pehmeää. Monilta lujuusarvoiltaan se vastaa kuusta. Lisäksi haavan puuaine pitää värinsä hyvin ja kellertyy huomattavasti hitaammin kuin esimerkiksi koivu.. Haapa soveltuu hyvin ominaisuuksiensa puolesta mm. hienopapereiden, viilun ja vanerin raaka-aineeksi. Sahatavarana haapaa käytetään jonkin verran huonekalujen näkyvissä osissa sekä seinäpaneleissa. Muusta käytöstä tärkeintä on lähinnä haavan merkitys monimuotoisuutta luovana lajina. Haavalla elää useita hyönteis-, lintu-, sieni- ja nisäkäslajia, joista monet ovat uhanalaisia. Suomessa haavalta on löydetty noin 50 uhanalaislajia. Haavan maisemalliset arvot pääsevät oikeuksiinsa varsinkin syksyllä ruskaaikaan. Lyhytkiertopuuna haapaa ei sen nopeasta kasvusta huolimatta ole käytetty mm. sen tuhoalttiuden vuoksi. 8

9 Puna-ailakki (Silene dioica) Pituus/korkeus: cm. (Lehdet: 3-8cm) (Kukat 2cm) Kukinta: Kesäkuu ja Elokuu Puna-ailakki on yläosastaan tummanpunainen ja pehmeäkarvainen. Varsi on pysty tai koheneva, haaraton tai vähähaarainen. Kasvin lehdet ovat soikeita tai vastapuikeita. Kukat ovat magentanpunaiset tai joskus harvoin valkoiset. Puna-ailakki kukkii Suomessa kesä-elokuussa. Puna-ailakki saattaa joskus risteytyä valkoailakin kanssa. Risteymä on kantalajejaan kookkaampi ja vankempi. Kukat ovat tavallisesti vaaleanpunaisia tai vaalean violetinpunaisia. Puna-ailakkia tavataan lähes koko Pohjois-, Länsi- ja Keski-Euroopassa. Pohjois-Amerikassa se on tulokaslaji. Suomessa puna-ailakkia kasvaa koko maassa lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia. Se on länsi Suomessa alkuperäinen kasvi, mutta on levinnyt 1900-luvulla pohjoiseen ja itään päin. Se on levinnyt ihmisen mukana sekä heinänsiemenen joukossa, että koriste- ja rohdoskasvina. Puna-ailakki kasvaa monilla paikoilla. Sitä tavataan esim. Aurinkoisilla kedoilla, niityillä, tervaleppäkorvissa ja -lehdoissa, metsänlaidoilla, tunturijyrkänteillä, pihoilla, joutimailla, radanvarsilla ja tienpientareilla. Mänty Mänty (Pinus sylvestris) on Suomen yleisin puulaji. Sen tuntomerkkejä ovat solakka ja oksaton runko, joka on alhaalta paksun kaarnan peitossa. Puun yläosassa punertava kuori on ohutta ja hilseilevää. Rakenteeltaan mänty on suorarunkoinen ja syväjuurinen puu. Männyn kasvupaikka vaatimukset ovat vaatimattomat. Se suosii kuivia ja karuja kasvupaikkoja. Parhaiten se kasvaa kuitenkin tuoreimmilla paikoilla. Mänty on paljassiemeninen., tuulipölytteinen laji, jonka kukat ovat yksineuvoisia(samassa kukassa on vain joko uros- tai naaraspuolisia lisääntymissoluja). Sen lisääntymien kukkimisesta siemeniin kestää lähes kaksi vuotta. Mäntyä kasvatetaan nuorena varsin tiheässä, jolloin sen tekninen laatu paranee alaoksien kuollessa. Hyvin kasvaakseen mänty tarvitsee paljon valoa. Männyllä on määrällisesti paljon vuosikasvaimia (versokasvin varteen yhtenä kasvukautena kehittyneitä osia) ja 9

10 neulasia ravinnoksi käyttäviä hyönteisiä, sekä kasvua heikentäviä sienitauteja, mutta muuten mänty ei ole kovin tuhoaltis. Männyn puuaine on rakenteeltaan suorasyistä ja karkeahkoa. Sitä käytetään metsätaloudellisesti sellun valmistukseen ja sahatavaran tuotantoon. Muu käyttö on varsin viime vuosisadalla ollut erittäin monipuolista. Siitä on poltettu tervaa ja kuoren nilaosasta on saatu pettuleivän raaka-aineita. Tuntomerkit: Männyn puuaine on rakenteeltaan suorasyistä ja karkeahkoa. Sitä käytetään metsätaloudellisesti sellun valmistukseen ja sahatavaran tuotantoon. Muu käyttö on varsin viime vuosisadalla ollut erittäin monipuolista. Siitä on poltettu tervaa ja kuoren nilaosasta on saatu pettuleivän raaka-aineita. Vaaka-suorat oksat muodostavat pyöreän ja harvan latvuksen. Avoimella Tiheässä kasvaessaan puu puhdistuu hyvin alaoksista. Maantieteellisiä mäntyrotuja on useita. Mereisillä lämpimillä alueilla männyn runko on heikkolaatuinen, paksuoksainen ja mutkikas. Mantereisimmilla, kylmemmillä alueilla, kuten Suomessa, runko on suora ja korkealle ulottuva. Myös oksat ovat ohuempia. Kurjenmiekka Keltakurjenmiekka eli kurjenmiekka on näyttäväkukkainen kosteiden paikkojen kasvi. Kurjenmiekkaa esiintyy myös muualla maailmassa, kuten Pohjois-Afrikassa ja muualla Euroopassa. Keltakurjenmiekka on Kymenlaakson maakuntakukka. Paksujuurakkoinen keltakurjenmiekka kasvaa senttimetriä korkeaksi. Sen miekkamaiset, varren tyveltä kasvavat lehdet ovat senttimetriä pitkiä ja 2-4 senttimetriä leveitä. Kukat ovat kirkkaan keltaiset leveydeltään 7-10 senttimetriä. Kukan ulkoterälehdet ovat isoja ja takakäänteisiä, sisäkehälehdet pienempiä ja pystyjä. Keltakurjenmiekka kukkii kesä- heinäkuussa. Tekijät: Aino Innanen, Jannika Paajanen, Inka Tiihonen, Jasmiina Anttonen ja Valtteri Raikisto 10

11 11

12 LÄHTEET: Kuvat: lokki: ilves: GB:official&gbv=2&biw=1366&bih=575&tbm=isch&tbnid=8suCESsDB7JdaM:&imgrefurl=http://valikannuksenms.nettisivu.org/yhteystiedo t/suurpetohavainnot/&docid=3idrenjpuqxlfm&w=274&h=315&ei=wsistrjeecrs4qtr67gkaq&zoom=1&iact=hc&vpx=693&vpy=176&dur =918&hovh=241&hovw=209&tx=121&ty=132&sqi=2&page=1&tbnh=155&tbnw=135&start=0&ndsp=12&ved=1t:429,r:3,s:0 huuhkajat: kettu: GB:official&gbv=2&biw=1366&bih=575&tbm=isch&tbnid=Xtpj4rp2i9MNnM:&imgrefurl=http://www.uta.fi/~hh58253/ipoppla/kettu.html &docid=e3yoh5gqqu7qjm&w=800&h=600&ei=mcistqk4d5kq4gtl_nm4aq&zoom=1&iact=hc&vpx=348&vpy=203&dur=470&hovh=194 &hovw=259&tx=129&ty=95&sqi=2&page=1&tbnh=159&tbnw=212&start=0&ndsp=11&ved=1t:429,r:1,s:0 haapa:http://www.google.fi/imgres?q=haapa&hl=fi&biw=1366&bih=587&gbv=2&tbm=isch&tbnid=s_nfv_tnk1sntm:&imgrefurl=http://w ww.wmix.fi/valkeisenloma/harrastukset_ymparisto.htm&docid=demm4c393gyl8m&w=345&h=600&ei=smgstou1lqf44qtwzmmeaq& zoom=1&iact=hc&vpx=338&vpy=90&dur=655&hovh=296&hovw=170&tx=111&ty=169&page=1&tbnh=122&tbnw=70&start=0&ndsp=30& ved=1t:429,r:1,s puna- ailakki: a_3/album/slides/punaailakki,%2520silene%2520dioica%2520img_2315.html&docid=w1z7rnysmwxuhm&w=600&h=399&ei=5mqstsguo8wh4gsfspiqaq&zo om=1&iact=hc&vpx=413&vpy=145&dur=219&hovh=183&hovw=275&tx=176&ty=106&page=1&tbnh=102&tbnw=153&start=0&ndsp=24& ved=1t:429,r:2,s:0 mänty:http://www.google.fi/imgres?q=m%c3%a4nty&hl=fi&sa=g&biw=1366&bih=587&gbv=2&tbm=isch&tbnid=aze7hepbpjdkrm:&img refurl=http://fi.wikipedia.org/wiki/m%25c3%25a4nty&docid=5urg6df7e8oonm&w=250&h=478&ei=lsostonbkyop4gsw4b2gaq&zoom =1&iact=hc&vpx=160&vpy=83&dur=2886&hovh=311&hovw=162&tx=113&ty=175&page=1&tbnh=122&tbnw=64&start=0&ndsp=29&ved =1t:429,r:0,s:0 kurjenmiekka:http://www.google.fi/imgres?q=kurjenmiekka&hl=fi&biw=1366&bih=587&gbv=2&tbm=isch&tbnid=92gxzfnbn_gdhm:&im grefurl=http://jata.vampula.net/kasvio/html/kurjenmiekka.htm&docid=21xos8htqe51om&w=559&h=746&ei=c8esttg3jori4qs4lem- AQ&zoom=1&iact=rc&dur=234&page=1&tbnh=117&tbnw=88&start=0&ndsp=27&ved=1t:429,r:1,s:0&tx=23&ty=89 saimaan ympäristö, kartta: ttp://keskustelu.suomi24.fi/node/ &docid=ql-dqv9yzxgavm&w=855&h=979&ei=2bqstr- XNumI4gSM3Ki5AQ&zoom=1&iact=hc&vpx=1051&vpy=108&dur=249&hovh=240&hovw=210&tx=84&ty=108&page=1&tbnh=125&tbnw= 109&start=0&ndsp=26&ved=1t:429,r:16,s:0 &w=500&h=375&ei=zl6stuizh_tb4qsfpom3aq&zoom=1&iact=hc&vpx=659&vpy=140&dur=873&hovh=194&hovw=259&tx=161&ty=12 8&page=1&tbnh=120&tbnw=160&start=0&ndsp=21&ved=1t:429,r:3,s:0 tietolähteet: lokki: huuhkaja: Saimaan ympäristö: Elävä saimaa-kirja, ilves: haapa: ja puna- ailakin : 12

13 mänty ja kurjenmiekka: elhsinki.fi/metsatieteet/arboretum/puulajit/pinus_sylvestris.html Kirjat: Elävä Saimaa, 1999, Tammi, toim. Esko Kuusisto 13

14 ELÄMÄ SAIMAALLA Ryhmämme aiheena on elämä Saimaalla. Perehdyimme siihen, millaista elämä Saimaalla on nykyään, mitä kaupunkeja Saimaan rannoilla on ja mitä aktiviteetteja Saimaa pitää sisällään. Saimaan kaupungit Saimaan rannoilla on monia kaupunkeja ja tässä muutamia vanhimmasta nuorimpaan. Kitee Perustettu:1631 Asukasluku:n.9182 Kiteen keskustaajamassa asuu noin 6000 ihmistä ja se on Pohjois-Karjalan kolmanneksi suurin taajama asukasmäärällä laskettuna. Kiteen naapurikunnat ovat Kerimäki, Kesälahti, Parikkala, Rääkkylä, Savonlinna sekä Tohmajärvi. Savonlinna Savonlinna on tunnettu kuuluisista oopperajuhlistaan jonne saapuu vieraita ympäri maailman. Oopperajuhlat järjestetään joka vuosi. Savonlinna on tunnettu myös Olavinlinnasta. Savonlinnan naapurikunnat ovat Kerimäki, Enonkoski, Kesälahti, Kitee, Liperi, Punkaharju, Rantasalmi, Sulkava ja Varkaus. Kaupunki tunnettiin kylpylätoiminnoistaan vuosisadan ajan. Perustettu:1639 Asukasluku:n

15 Lappeenranta Nykyään Lappeenranta on kasvanut kuntaliitosten (Lappeen kunnan ja Lauritsalan kunnan 1967, Nuijamaan kunnan 1989, Joutsenon kaupungin 2009 ja Ylämaan kunnan 2010 myötä Lappeenranta muuttui 1756 neliökilometrin laajuiseksi rajakaupungiksi, jolla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa 70 kilometriä.) myötä. Lappeenrannan naapurikuntia Suomen puolella ovat Imatra, Lemi, Luumäki, Miehikkälä, Ruokolahti ja Taipalsaari. Perustettu:1647 Asukasluku:n Mikkeli Suomen kunnista Mikkelissä on seitsemäksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa luvuksi on ilmoitettu kpl. Mikkelin satama sijaitsee Saimaan rannalla. Vielä toisen maailmansodan jälkeen Mikkelin kaupungin alue oli jaettu virallisesti kahteenkymmeneen numeroituun kaupunginosaan. Mikkelin naapurikunnat ovat Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Pieksämäki, Puumala ja Ristiina. Perustettu:1838 Asukasluku:n Imatra Suomen suurin vesistö Saimaa lainehtii vain muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Saimaan rannalla sijaitsevat vierasvenesatama ja Suomen tunnetuimpiin kylpylöihin lukeutuva Imatran kylpylä, jota on viime aikoina remontoitu ja laajennettu huomattavasti. Venäläisten keskuudessa Imatran kylpylä on suosittu matkailukohde. Imatran sijainti aivan Venäjän rajalla antaa kaupungille kansainvälistä leimaa. Venäjän puolelle sijaitsevaan Enson kaupunkiin on matkaa Imatran keskustasta vain noin seitsemän kilometriä. Venäläiset matkailijat ovat kaupungilla tavallinen näky, ja venäläismatkailu hyödyttää suuresti paikkalista elinkeinoelämää. Imatran koski on kaunis näky. Perustettu:1948 Asukasluku:n

16 Saimaasta on monella tapaa hyötyä Veneily ja matkustelu on veden kautta helpompaa. Monet kaupungit voivat vaikuttaa myös vesien elämään! Myös suojelu on varmasti helpompaa. Saimaan kaupungeilla on yhteinen alennus-kortti. Kanavat kulkevat Lappeenrannasta Venäjälle. Suomenlahti kuuluu myös kanaviin. Oravi Oravi on kylä Haukiveden ja Joutenveden välissä sijaitsevalla kapealla kannakselle nykyisen Savonlinnan kaupungin, entisen Säämingin kunnan alueella. Oravissa sijaitsevan kanavan valmistus lyhensi Savonlinnan ja Joensuun välistä vesiyhteyttä 35 kilometriä. Savonlinnasta on Oraviin noin 40 kilometriä ja se on todella monipuolinen matkailukohde. Harrastusmahdollisuuksia siellä on paljon. Muun muassa talvella retkiluistelu on suosittua ja hauskaa puuhaa. Retkiluistimet saa vuokrata Oravista ja jää pidetään hyvässä kunnossa. Oravissa on mahdollista myös tehdä idyllinen (en tarkoita edullista) melontaseikkailu Saimaan sokkeloiseen saaristoon, kalasääsken ja saimaannorpan kotivesille. Linnasaaren kansallispuisto on ihan Oravin tuntumassa ja Koloveden kansallispuistoon on Oravista 20 kilometriä. Oravissa on useita ravintoloita; Ravintola Ruukinrannasta löytyy tuoreesta, paikallisesta kalasta valmistetun maittavan järvikalapöydän, maittavat pizzat ja sekä virvokkeet. Paunolanmäen talli Paunolanmäen islanninhevostalli sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Savonlinnasta, Moinsalmen suunnassa. Ratsastusretki varmajalkaisella islannin hevosella on mieleenpainuva elämys, jonka kokemiseen en tarvita aiempaa ratsastuskokemusta; islanninhevonen on rauhallinen, varma ja luotettava ratsu ensikertalaisellekin. Tekijät: Senna Kokko, Suvi Tauren, Kaisu Särkinen ja Ali Atae 16

17 LÄHTEET: Kuva: GB:official&gbv=2&biw=1366&bih=575&tbm=isch&tbnid=Mlrn2rwCSRohmM:&imgrefurl=http://www.vipcruise.info/kuvia_saimaalta.htm &docid=wttnjztirk8m3m&w=600&h=473&ei=smastttxoih4gss_jdgaq&zoom=1&iact=hc&vpx=630&vpy=197&dur=595&hovh=199&hovw=253&tx=129&ty=63&sqi=2&page=1&tbnh=163&tbnw= 207&start=0&ndsp=10&ved=1t:429,r:2,s:0 17

18 SAIMAAN VESILIIKENNE Puunuitto Puunuitto on toiminut Saimaalla jo yli 200 vuotta. Voikosken vesisaha aloitti toimintansa jo vuonna Halla-yhtiön vuonna 1910 aloittama tukinuitto oli huipussaan sotien välillä: 2,5 miljoonaa tukkia vuodessa irtouittona. Osa puista tuli Saimaalta Honkataipaleen ylitse. Nippu-uittoon päästiin vuonna 1976, mutta uitettava vuotuinen puumäärä jäi noin puoleen puolen miljoonan kuution kannattavuusrajasta. Puiden kuljetus tapahtui vielä 1900-alussa mies- tai hevosvoimalla. Veneet ja laivat Matkailijat, veneilijät ja risteilyalusten matkustajat muodostavat kanavien tärkeimmän käyttäjäryhmän kesällä. Talvella vesiliikenne toimii huomattavasti vähemmän. 18

19 Saimaan vesiliikenteen historia Kanava-alueille sijoitettiin omat varuskunnat, joiden tehtävänä oli liikenteen valvonta ja alueen suojelu hyökkäyksen varalta. Parhaiten historiallisen luonteensa on säilyttänyt noin 800 metriä pitkä Kukonharjun kanava Ruokolahden ja Puumalan kuntien rajalla. Sotateknisesti kanavat olivat huolellisesti suunniteltuja. Kanavien rakenteet olivat hirsipaaluin tuettua luonnonkiveä, osittain ladottuna ja ponttipaaluseinällä tuettuna. Suvorovin sotakanavat on ensimmäinen suuri, loppuunsaatettu kanavatyö maassamme. Nämä neljä avokanavaa ovat saaneet olla yli 200 vuotta lähes rauhassa ja nyt tulevilla restaurointitöillä pyritään turvaamaan kanavien ja kanava-alueiden säilyminen. Samalla lisätään kanava-alueille informaatiomateriaalia ja kehitetään kanavia kulttuurimatkailukohteina. Kanavien sisääntuloväylien suojaksi oli rakennettu puisia virranohjaimia ja tarvittaessa kanavien päät voitiin sulkea joko puuvarustuksilla tai veden alle pingotetuilla kettingeillä. Kanavien tuntumaan oli upotettu kiviesteitä, jolloin ainoastaan väylän tarkasti tunteva saattoi purjehtia sisään tai ulos kanavasta. Suomen Venäjään liittämisen jälkeen kanavien sotilaallinen merkitys lakkasi ja seudun talonpojat ja kauppiaat ottivat kanavat käyttöönsä. Kanavien ympäristö oli hyvin hoidettua puistomaista aluetta ja kanavaseudut ovat edelleen valtakunnallisesti arvokkaita maisemanähtävyyksiä. 19

20 Saimaan kanava Ensimmäiset yritykset Saimaan kanavan rakentamiseksi tehtiin ja 1600-luvun alussa. Ensimmäinen Saimaan kanava, jossa oli 28 sulkukammiota, valmistui vuonna Saimaan kanavaa aloitettiin rakentamaan uudelleen 1920-luvulla, koska kanava alkoi osoittautua liian pieneksi. Tästä ns. kanavan toisesta rakentamisesta oli valmiina noin 40 % ennen toista maailmansotaa. Sodan jälkeen noin yli puolet jäi silloisen Neuvostoliiton alueelle ja vesiyhteys Saimaalta merelle katkesi yli 20 vuodeksi. Vuonna 1963 alkoi nykyisen kanavan rakentaminen ja se mahdollisti Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus, jolla Neuvostoliitto vuokrasi suomelle Saimaan kanavan Neuvostoliiton osan 50 vuodeksi. Uuden kanavan rakennustyöt, missä on kahdeksan sulkua, saatiin valmiiksi Saimaan kanava on avoinna veneilylle koko veneilysesongin ajan ympäri vuorokauden. Saimaan kanava muodostaa kokonaisuuden, jonka kaikki kahdeksan sulkua ovat mitoiltaan tekniikaltaan samanlaisia. Suurin laivakoko on 82x12,2x4,35 metriä ja alikulkukorkeus 24,5 metriä. 82 m tarkoittaa pituutta, 12,2 tarkoittaa leveyttä ja 4,35 syväystä. Kanavan kokonaispituus on 42,9 kilometriä. Kokonaisputous Saimaalta suomenlahdelle on keskimäärin 75,7 metriä. 20

21 Saimaan kanavan sulut 1. Brusnitchoen sulku. Sulku on mereltä tulessa. Sen putouskorkeus on 10,00 metriä. 2. Iskrovkan sulku. Sulun putouskorkeus on 11,4 metriä. 3. Cvetotchnoen sulku. Sulun putouskorkeus on 5,5 metriä. 4. Ilistoen sulku. Sulun putouskorkeus on 10,2 metriä. 5. Pällin sulku. Sulun putouskorkeus on 11,7 metriä. 5b. Kansolan läppäsilta. 6. Saskuan sulku. Sulun putouskorkeus on 8,3 metriä 7. Mustolan sulku. Sulun putouskorkeus on 7,3 metriä. 8. Mälkiän sulku. Sulun putouskorkeus on 12,4 metriä. Nähtävyyksiä sulun itäpuolella, vanha Mälkiän sulku ryhmä vuodelta 1856 ja kanavamuseo. 21

22 Museolaivat, Mikko ja Savonlinna Saimaan vesiliikenne on todella laaja. Siihen kuuluu noin venettä/laivaa. Kalastus on Saimaassa yleistä ja myös risteily. Saimaa on ollut aina ollut helppo ja nopea vesireitti. Saimaassa on paljon museolaivoja ja höyrylaivoja. Niille on oma tapahtuma eli höyrylaiva regatta. Sen helmi on S/S Saimaa. Savonlinnassa toimii museolaivoina S/S Salama, S/S Saimaa, S/S Mikko ja S/S Ahkera. ( S/S steam ship eli höyrylaiva.) S/S Salama upposi laivojen törmäyksessä ja upposi moniksi kymmeniksi vuosiksi. Se nostettiin kahden hinaajan avulla. Salama kunnostettiin ja siitä tehtiin museolaiva. Mikko: (tervahöyry.) Puurunkoinen Mikko on viimeinen säilynyt esimerkki Saimaan suuresta tervahöyrylaivastosta, joka suurimmillaan, 1920-luvun puolivälissä käsitti lähes kaksisataa alusta. Pääosa aluksista oli Savonlinnasta ja lähiympäristöstä. Höyryt rahtasivat halkoja ja muita puutavaraa Saimaan rannoilta Suomenlahden kaupunkeihin. Vuosina Mikko kuljetti puutavaraa Enso-Gutzeitin omistuksessa Saimaalla. Mikko on Savonlinnassa maailman ainoa tervahöyrylaiva. Mikon perusmitat: - Mikko on 30,9 m pitkä, ja 7,1 m leveä. - Aluksen syväys on 2,4 m ja nopeus 6 solmua. 22

23 Savonlinna: Matkustaja laiva Savonlinna rakennettiin vuonna 1903 perustetun Saimaan Höyrylaiva Osakeyhtiön lippulaivaksi. Nopeutensa ansiosta alus sai lempinimen Saimaan pikajuna. Se taittoi Savonlinna Lappeenranta reitin vajaassa seitsemässä tunnissa. Savonlinnan kaupungin ostama nimikkolaiva peruskorjattiin. Nyt s/s Savonlinna on paitsi museolaiva, myös vuokrattavissa oleva risteilyalus. Savonlinnan perusmitat: - Savonlinna on 27,8m pitkä ja 6,6 m leveä. - Aluksen syväys on 2,4 ja nopeus 11,5 solmua Tekijät: Nelly Repo, Polina Rogulina, Alper Itkonen ja Kaisla-Maria Kostamo LÄHTEET: Kuvat: Salama: Saimaa: Mikko: Tietolähteet: 4&ndsp=22&ved=1t:429,r:18,s:44 23

24 KALAT JA KALASTUS Historia Ensimmäiset kalat kehittyivät noin 500 miljoonaa vuotta sitten. Kalat syövät planktonia, muita kaloja sekä jotkut kalat syövät eläimiä jotka elävät järven pohjassa. Seitsemän tuhatta vuotta sitten Saimaan kalasto oli lähes nykyisen kaltainen. Saimaassa elää noin kolmekymmentä kalalajia. Suurimasta Saimaasta kalastetusta kalasta ei ole tarkkaa tietoa edes tämän vuosisadan osalta. Suomenennätysrekisterissä 42 lajin kärkipaikasta Saimaa pitää hallussaan vain yhtä: suurin 10,5 -kiloinen järvilohi, joka pyydettiin Saimaan Lohilahdesta 10. huhtikuuta Muikku Muikkua kalastetaan eniten kaikista kaloista Saimaalla. Se on keskisuurten ja suurten ulapoiden parvikala, joka on tärkeä kala, sekä ammattikalastukselle ja vapaa-ajan kalastukselle. Muikkua esiintyy Saimaan kaikissa järvialtaissa. Puruvesi on Saimaan kuuluisin muikkuvesi, Puruvesi sijaitsee Punkaharjulla. Muikku on myös hyvä syötti kalastuksessa. Saimaan ammattikunta Saimaalla on enemmän muikkuja kuin Suomen muissa vesistöissä. Esim. vuonna 1984 Saimaalta ammennettiin lähes 350 kalastajan voimin kolmannes maamme 3,8 miljoonan kilon muikkusaalista. Muikkukantojen vaihtelu on ollut ongelma, mikä pienensi kalastajien saaliita viimeksi luvulla. Saimaan hoitaminen Saimaan hoidossa ja sen järjestämisessä on mukana monet eri tahot. Kalavesien omistajien yhteistyöstä on perustettu kalastuskunta, joka on ollut keskeinen kalavesien käyttöä ohjaava tekijä koko 1900-luvun. Nykyään kalastuksen ohjauksesta huolehtii Saimaalla kalavesien omistajien ohella kaksitoista kalastusaluetta. Kalastusmääriä Kalastusvälineitä Seitit, verkko, katiska, onki, virveli, pilkki, nuottaus, heittovapa, vetouistin, uistelu. Yleisin kalastusväline on verkko. 24

25 Tämä taulukko kuvaa tuhansien kalojen pyydystämistä. Pystypalkki kuvaa määrää eli tuhansia tonneja. Hauki Esox lucius Tuntomerkit: Hauki on helppo erottaa muista kaloista, ja se luokitellaan petokalaksi. Leuoissa ja kidassa on paljon teräviä hampaita. Sille ominaisia piirteitä ovat iso pää ja suuret silmät. Vihertävissä kyljissä on keltaisia täpliä. Esiintyminen: Haukea tavataan lähes koko Euroopan mantereella. Hauki on ahvenen ohella sisävesiemme yleisimpiä kaloja. Ravinto ja kasvu: Poikaset syövät aluksi eläinplanktonia ja hyönteistoukkia. Hauet voivat syödä myös lajitovereitaan. Isojen haukien ravintoon kuuluvat myös sammakot, myyrät sekä vesilintujen poikaset. Hauki on noin 5-6 -vuotiaana puolen metrin pituinen ja vuotiaana metrin pituinen. 25

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO

Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO Satu ja kuvitus: Markus Majaluoma Julkaisu on tuotettu osana Euroopan komission rahoittamaa LIFE luonto -hanketta Safeguarding the Saimaa ringed seal (LIFE12NAT/FIN/0367) WWF

Lisätiedot

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2014. 441/2014 Valtioneuvoston asetus. Saimaan luonnonsuojelualueista

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2014. 441/2014 Valtioneuvoston asetus. Saimaan luonnonsuojelualueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2014 441/2014 Valtioneuvoston asetus Saimaan luonnonsuojelualueista Annettu Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA Sorsalintujen osa 1 tunnistaminen SYYSPUVUSSA Hämärässä metsästäminen vaatii erittäin kokeneen metsästäjän, jotta pystyisi tunnistamaan lajit pelkästään silhuetin perusteella. Mikä laji on kuvassa? Heinäsorsa

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.). Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, mitä lajien uhanalaisuus tarkoittaa käsitteenä. Oppilas oppii, miten tärkeää on ottaa yhdessä vastuuta maapallosta ja sen eliöistä niissä ympäristöissä, joissa liikumme.

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on?

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? LUONTOPOLKU, CYGNUS 2008 1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? a) harmaaleppä b) tervaleppä c) haapa (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/bl_etusivu.html) 2: Kukissa pörrää monenlaisia

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

PORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA

PORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA Suomenkielinen nimi: Matokala Author, "löytäjä": Valenciennes Tieteelinen nimi: Pangio kuhlii Cobitis kuhlii Löytämisvuosi: 1846 Englanninkielinen nimi: Coolie loach Leopard loach Slimy myersi Slimy loach

Lisätiedot

Saimaannorppa ja sen elinalue

Saimaannorppa ja sen elinalue SAIMAALLA Saimaannorppa ja sen elinalue Saimaalla elää yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on norpan kotoperäinen alalaji. Saimaannorppakanta on kasvanut 190

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Matti Aalto 2010 (kuva Ari Aalto) Selkälokkeja on tutkittu Keuruun ja Mänttä-Vilppulan järvillä yhtäjaksoisesti kymmenkunta vuotta. Ensimmäinen hyvä parimäärälaskenta

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja

Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja Mitä syö: Nauta Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt Kuka syö: ihminen hajottajat rantaniityn kasveja Tiesitkö? Kyytöt ovat itäsuomenkarjaa, joka on uhanalainen maatiaisrotu. Lintulahdet

Lisätiedot

Korvat: Muoto Keskikokoiset, leveät tyvestä, pyöristyneet kärjet. Sijainti Sijoittuneet päälaelle kauas toisistaan hiukan eteenpäin kaareutuneet.

Korvat: Muoto Keskikokoiset, leveät tyvestä, pyöristyneet kärjet. Sijainti Sijoittuneet päälaelle kauas toisistaan hiukan eteenpäin kaareutuneet. RAG RAGDOLL ROTUMÄÄRITELMÄ Yleistä: Ulkomuoto Ragdolleissa on kolme erilaista kuviota: colourpoint, mitted ja bicolour ja 20 värimuunnosta kussakin, yhteensä 60. Ragdoll on kiinteä, suuri kissa, jolla

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua ja hokkaido Rotumääritelmävertailua Käyttötarkoitus Seurakoira Metsästys Linnut, pieneläimet Seurakoira Metsästys Yleisvaikutelma Pienikokoinen Tasapainoinen Hyväluustoinen Hyvät lihakset Voimakas Liikunta

Lisätiedot

2. Naali äärimmäisen uhanalaiseksi 6-12 aikuista yksilöä sinikettu napakettu

2. Naali äärimmäisen uhanalaiseksi 6-12 aikuista yksilöä sinikettu napakettu 1. Saimaannorppa Norpan alalaji, joka on sopeutunut elämään Saimaan järvialtaassa. Laji on luokiteltu äärimäisen uhanalaiseksi Se on sopeutunut täysin makeaan veteen ja elää 65-80% elämästään vedessä Syö

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8. Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu 30 minuuttia.

TEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8. Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu 30 minuuttia. PARTIOTAITOJEN SUOMENMESTARUUSKILPAILUT 8.-9.3.2003 SARJA Oranssi / Vihreä 1 Puisto TEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8 TAITOTEHTÄVÄ LUONNONTUNTEMUS ELÄINPUISTO Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III

OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III 1) Elämää tuntureilla Tunturi-Lapissa luonnonolot ovat ankarat. Tuntureiden eläimet ovat sopeutuneet niukkaan kasvillisuuteen ja lyhyeen kesään. Etsi keväisestä

Lisätiedot

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin

Lisätiedot

ARVOSTELU Oikeat laput oikeissa laatikoissa Tehtäväkäskyn vastainen suoritus

ARVOSTELU Oikeat laput oikeissa laatikoissa Tehtäväkäskyn vastainen suoritus Järvikoitos Etelä-Karjalan partiolaisten syys-pt 10.-11.9.2011 Lauritsalassa TEHTÄVÄKÄSKY Sarja SI PU RU HA Rasti 7 7 8 8 Tehtävä 8 8 11 11 Maksimipisteet 5 5 5 5 Taitotehtävä Saimaa ELÄMÄÄ Vartion tehtävänä

Lisätiedot

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Puulaveden villi järvitaimen

Puulaveden villi järvitaimen Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden

Lisätiedot

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin! Haasteellisempi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä TIMBER Sahatavara Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä SUOMALAINEN PUU MONIMUOTOINEN RAKENNUS- JA SISUSTUSMATERIAALI Suomalainen havupuu on miellyttävä, lämmin ja kaunis materiaali, joka mukautuu

Lisätiedot

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosikurssi)

Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosikurssi) Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

Metsästys ja riistanhoito saaristossa Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Hallinnoijana Piällysmies ry

Hallinnoijana Piällysmies ry Hallinnoijana Piällysmies ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla? Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski Palautusistutuksia valtion

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi: Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke

Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Amma7kalastajalähtöinen hanke, jonka päätavoi3eena mahdollistaa amma7kalastuksen jatkuminen saimaannorpan esiintymisalueilla 3- vuo=nen hanke Aluksi keskitytään

Lisätiedot

Kimolan vesiväylähanke

Kimolan vesiväylähanke Kimolan vesiväylähanke 1 Hankkeen kuvaus Kimolan vesiväylähanke on elinkeinojen kehittämishanke, jossa laaditaan suunnitelmat kanavan muuttamiseksi veneille ja aluksille soveltuvaksi sulkukanavaksi. Kimolan

Lisätiedot

Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut

Lisätiedot

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit OPPILAAN MATERIAALIN VIITTEELLISET RATKAISUT Näyttelyn sijainti Arktikumissa: Pyydä ja pidä -näyttely Arktikum alakerta (portaat alas) 1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Tavoitteet: Tehtävässä

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä

Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Mitä syö: Silkkiuikku Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Kuka syö: minkki hajottajat Tiesitkö? Silkkiuikun liikkuminen maalla on vaivalloista

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

Juojärven erityisyys. Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola

Juojärven erityisyys. Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola Juojärven erityisyys Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola Juojärvi Pohjois-Savon maakuntajärvi Pinta-ala - Juojärvi ja Rikkavesi yhteensä 220 km² 283 km2 Korkeus merenpinnasta 101 m Suurin

Lisätiedot

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII !"#$%&'"(')*+,,& Marjaomenapuu I VII Malus baccata Leveälatvuksinen pikkupuu. Lehdistö on vaaleanvihreä. Nuput ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punertavat. Valkoiset kukat halk. n. 5 cm. Hedelmät punaiset

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen

Lisätiedot

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on

Lisätiedot

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1 Hannu Piirainen Haaga Perho 13.8.2010 Kuusamo 1 Markkinatutkimus kalastusmatkailusta Toteutusaika syyskuu 2009 tammikuu 2010 Toimeksiantajat: Etelä ja Itä Suomen kalatalousryhmät Tiedon lähteet Matkanjärjestäjät

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Opettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan

Opettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan ABCs ja Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan oppilaat Euroopan merieläimistön elämään ja samalla oppimaan aakkoset ja kirjoittamisen. Lyhyt esittely yksilöityjen eläimien

Lisätiedot

Diurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775)

Diurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775) Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext

Lisätiedot

Lintuopas. Retkiä Mynälahdelle. Lintuopas. Lintuoppaassa on esitelty muutamia Mynälahdella esiintyviä lintulajeja.

Lintuopas. Retkiä Mynälahdelle. Lintuopas. Lintuoppaassa on esitelty muutamia Mynälahdella esiintyviä lintulajeja. Lintuoppaassa on esitelty muutamia Mynälahdella esiintyviä lintulajeja. Haapana... 2 Isokoskelo... 3 Jouhisorsa... 4 Kyhmyjoutsen... 5 Lapasotka... 6 Laulujoutsen... 7 Merihanhi... 8 Pikkujoutsen... 9

Lisätiedot

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa. Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Katsaus metsätuhotilanteeseen Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Metsätuholain perustelut (Metla) Metsätuhot vuonna 2012 (Metla, Esa Heino ja Antti

Lisätiedot

saimaan virkistysalueyhdistys ry

saimaan virkistysalueyhdistys ry saimaan Geoparkin ja Saimaan virkistyskäyttö Sanna Poutamo Saimaan Virkistysalueyhdistys ry Saimaan virkistyskäyttö saimaan - Valtion omistamat Saimaan saaret on suojeltu lailla Saimaan suojelualueista.

Lisätiedot

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Jäljillä Avainsanat: lajintunnistus Luokkataso: 5.-9. lk Vastaukset: Tehtävä 1. Päästä tippunutta a) Mihin hirvieläin käyttää sarviaan? Hirvieläimet voivat merkitä reviiriään

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Heikki Laukkanen Kunnallistaloustyöryhmän puheenjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkeli 13.9.2010 4 Lähde: Verohallinto Etelä-Savon kuntien tilitetyt kunnallisverot

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson

Lisätiedot

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Littoistenjärven lammikkikartoitus Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:

Lisätiedot