KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden luontoselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden luontoselvitys"

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden luontoselvitys

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan luontoselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO VUOSANGAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUEEN LAAJENNUSALUEET MENETELMÄT JA KÄYTETYT TIEDONLÄHTEET Menetelmät Epävarmuudet Lähtöaineisto Kohteiden arvottaminen Lajien uhanalaisuus Luontotyyppien uhanalaisuus Suomen kansainväliset vastuulajit LUONNON YLEISPIIRTEET Maisema Kallio- ja maaperä Vesistöt Pohjavedet Pintavedet Kasvillisuus Eläimistö Ekologiset yhteydet Luonto- ja lintudirektiivilajit Luontodirektiivilajit Lintudirektiivilajit Uhanalaiset ja harvinaiset lajit Uhanalaiset lajit Silmälläpidettävät lajit Harvinaiset lajit Suomen kansainväliset vastuulajit ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Natura-alueet ja suojeluohjelman alueet Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet ja kohteet SUOSITUKSET...26 LÄHTEET...27

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan luontoselvitys II Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Selvitysalueet Kallioperä Maaperä Pohjavesialueet ja 3. jakovaiheen valuma-alueet Luontotyypit Luonnonydin alueet ja ekologiset yhteydet Natura-alueet, arvokkaat luontokohteet, uhanalaiset ja harvinaiset lajit, sekä kanalintujen soidinalueet Pohjakartat Maanmittauslaitos lupanro 977/MML/10 Maaperä Geologian tutkimuskeskus Kallioperä Geologian tutkimuskeskus CORINE Land Cover 2006 SYKE, METLA, MML, MMM ja Väestörekisterikeskus. Valokuvat FCG Finnish Consulting Group Oy

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan luontoselvitys 1 (29) 1 JOHDANTO Kainuun kokonaismaakuntakaava 2020 hyväksyttiin Kainuun maakuntavaltuustossa 2007 ja se vahvistettiin valtioneuvostossa 2009 (valtioneuvoston päätös YM3/5222/2007). Puolustusvoimat esitti maakuntakaavaa laadittaessa laajennusalueita Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueelle. Koska laajennusalueiden maankäyttöä ei maakuntakaavaa laadittaessa voitu kuitenkaan ratkaista, ne osoitettiin maakuntakaavassa selvitysaluemerkinnällä. Puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueiden sekä niihin liittyvien mahdollisten laajennusalueiden osalta maakuntakaavaa päätettiin tarkentaa vaihemaakuntakaavalla. Kaavatyö aloitettiin Tämä luontoselvitys liittyy Kainuun 1. vaihekaavan laatimiseen ja on sen perusselvityksiä. Työssä on selvitetty Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueille olennaiset luonnonpiirteet ja luontoarvot, jotta maankäyttösuunnittelussa voidaan huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaiden luontotyyppien, eläimistöltään ja kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden sekä luonnonvaraiselle eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden ominaispiirteiden säilyminen. Työ on laadittu olemassa olevien selvityksien pohjalta ja tietoja on täydennetty maastotöillä. Luontoselvityksen on laatinut biologi FM Jari Kärkkäinen FCG Finnish Consulting Group Oy:n Kuopion toimistosta. 2 VUOSANGAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUEEN LAAJENNUSALUEET Vuosangan nykyisen ampuma- ja harjoitusalueen pinta-ala on ha ja laajennuksen jälkeen pinta-ala olisi ha. Ampuma- ja harjoitusalueen laajennuksella on tarkoitus saada toteutettua tiukentuneiden varomääräysten vaatimat suoja-alueet ja sijoitettua tykistön tuliasemia uudelleen. Osa tykistöammunnoista siirtyisi Kivijärven alueelle laajennettavan harjoitusalueen luoteisosaan ja alueen eteläosaan on suunniteltu kaksi tuliasemaa, jotka mahdollistaisivat nykyistä monipuolisemman tuliasematoiminnan. Jalkaväkiammuntojen osalta muuttuisi joidenkin ammuntojen suorituspaikkaa sekä ampumasuuntaa. Uusia teitä on suunniteltu rakennettavaksi 3 5 km sekä tuliasemaurat tykistön tuliasema-alueille. Laajennusalueet sijoittuvat nykyisen ampuma- ja harjoitusalueen luoteis- ja kaakkoispuolelle Ristijärven kunnan ja Kuhmon kaupungin alueille. Laajennusalueita on neljä: Kivijärven Koiravaaran laajennusalue Paloahon laajennusalue Mustinvaaran laajennusalue Pellinkankaan laajennusalue Kivijärven Koiravaaran alue on laajennusalueista laajin ja se sijoittuu ampuma- ja harjoitusalueen luoteis- ja länsipuolelle. Paloaho sijoittuu ampumaja harjoitusalueen koillispuolelle ja Pellinkangas sen kaakkoispuolelle. Ampuma- ja harjoitusalueen itäpuolella on Mustinvaaran laajennusalue. Laajennusalueiden sijainti ilmenee liitekartasta 1.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan luontoselvitys 2 (29) 3 MENETELMÄT JA KÄYTETYT TIEDONLÄHTEET 3.1 Menetelmät 3.2 Epävarmuudet Maastotyöt suoritettiin 3.7 ja Työ perustui arvokkaiden luontokohteiden inventointiin, jossa kartoitettiin mm. luonnonsuojelulain (LSL 29 ), metsälain (MetsäL 10 ) ja vesilain (VL 1 luku 15 ja 17a ) suojeltujen luontotyyppien esiintyminen alueella. Maastossa tarkemmin tutkittavien kohteiden, mahdollisten arvokohteiden, esivalinta tehtiin kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella. Arvokkailta luontokohteilta ja eri luontotyypeiltä muistiin merkittiin mm. kasvillisuus, kasvisto ja puustorakenne. Lisäksi arvioitiin arvokkailta luontokohteilta niiden luonnontilaisuus ja edustavuus. Inventoinnin painopiste oli putkilokasvilajistossa. Muun lajiston osalta, kuten linnuston, tiedot pohjautuvat olemassa olevaan aineistoon sekä maastokäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Kasvillisuustyypit määritettiin Toivosen ja Leivon (1997) laatiman luokituksen mukaan. Luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynneillä heinä- ja elokuussa. Maastoinventoinnin myöhäisestä ajankohdasta johtuen linnustohavaintojen merkitys on vähäinen. Myös liito-oravakartoitukseen ajankohta on liian myöhäinen. Arvokkaiden luontotyyppien rajaamiseen ajankohta sopi hyvin. 3.3 Lähtöaineisto Luontotyyppikartta on tuotettu Suomen ympäristökeskuksen Corine Land Cover 2006 vektorimuotoisesta paikkatietokannasta. Lisäksi käytössä on ollut paikkatietona Geologian tutkimuskeskuksen Kainuun maaperä- ja kallioperäaineisto ja Metsähallituksen luontotieto. Tiedot alueen uhanalaisista kasvi- ja eläinlajeista on saatu ympäristöhallinnon uhanalaiset eliölajit tietojärjestelmästä (poimintapäivä ). Maastoinventoinnin yhteydessä tehtiin myös havaintoja uhanalaisista lajeista. Muut työn kannalta keskeisimmät lähteet olivat: HERTTA ympäristötietojärjestelmä. Hyppönen, V. 1983: Ontojoen, Hiisijärven ja Kuhmon kartta-alueiden kallioperä. Suomen geologinen kartta 1: Kallioperäkarttojen selitykset Lehdet 4411, 4412 ja Geologinen tutkimuslaitos. Härkönen, A. 2010: Purotaimenen esiintymien Vuosangan alueella. Kainuun Kalatalouskeskus. Sähköpostiviesti Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2009: Kainuun 1. vaihemaakuntakaava. Lähtökohdat ja tavoitteet. Julkaisu B:19. Kananoja, T. 2004: Kallioperän suojelu- ja opetuskohteita Kainuussa. Suomen ympäristö 692. Kojola, I., Huitu, O., Toppinen, K., Heikura, K., Heikkinen, S. & Ronkainen, S. 2004: Predation on European wild forest reindeer (Rangifer tarandus) by wolves (Canis lupus) in Finland. Journal of Zoology 263: Kovalainen, H. Kela, S-M., Sääksniemi, E. ja Vuollo, S. 2000: Kainuun pohjavesivarojen ja harjuainesten luonnonvaraselvitys Alueelliset ympäristöjulkaisut 202. Luukkanen, A. 2001: Kainuun maakuntasuunnitelma ja kaava Geologiset tiedot ja mahdollisuudet. Geologian tutkimuskeskus. Maa- ja metsätalousministeriö 2005: Suomen susikannan hoitosuunnitelma. Maa- ja metsätalousministeriö 11/2005.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan luontoselvitys 3 (29) 3.4 Kohteiden arvottaminen Maa- ja metsätalousministeriö 2007: Suomen metsäpeurakannan hoitosuunnitelma. Maa- ja metsätalousministeriö 9/2007. Mäkinen, K., Palmu, J-P., Teeriaho, J., Rönty, H., Rauhaniemi, T. & Jarva, J. 2007: Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14. Pääkkönen, J., Kuokkanen, P., Parviainen, S. ja Moilanen, J. 2001: Kellon alue-ekologinen suunnitelma. Metsähallitus. Saarelainen, J. ja Vanne, J. 1997: Sotkamon jääjärvi. Terra 109. Uhanalaiset lajit. Suomen ympäristökeskus. 2010, Ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmä (poimintapäivä ). Welling, M., Juntunen, K., Impiö, T. ja Parviainen, S.1999: Sotkamon alueekologinen suunnitelma. Metsähallitus. Vesi- ja ympäristöhallitus 1994, Kainuun luonnonsuojelullisesti arvokkaat pienvedet, osa I ja osa II; Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja Nro 531. Wikman, M. (toim.) 2009: Riistakannat Riistaseurantojen tulokset. Selvityksiä 18/2009. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat kohteet arvotetaan luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioidaan metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen (Söderman 2003): a) kansainvälisesti arvokkaat kohteet, b) kansallisesti arvokkaat kohteet, c) maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, d) paikallisesti arvokkaat kohteet sekä e) muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Vesilain luontotyypit arvotetaan tapauskohtaisesti. Kansainvälisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaat kohteet. Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuuvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaaalueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA - alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LSL 29 ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet. Paikallisesti arvokkaat kohteet. Paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvi-

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan luontoselvitys 4 (29) 3.5 Lajien uhanalaisuus 3.6 Luontotyyppien uhanalaisuus naisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet. Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. Uhanalaisuusluokitus pohjautuu Punaisen kirjan 2010 esitykseen (Rassi, ym. 2010). Uhanalaisia lajeja ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus pohjautuu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointiin (Raunio ym. 2008a ja 2008b). Arviointi auttaa kohdentamaan suojelua, hoitoa, ennallistamista, tutkimusta ja seurantaa tarkoituksenmukaisesti. Uhanalaisuuden arvioinnissa Suomi on jaettu kahteen osaalueeseen. Pohjois-Suomi vastaa pohjoisboreaalista metsäkasvillisuusvyöhykettä ja Etelä-Suomi hemi-, etelä- ja keskiboreaalista vyöhykettä. Kohdekuvauksissa esitetty uhanalaisuusluokka on koko maan osalta esitetty arvio luontotyypin uhanalaisuudesta. Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa käytetyt uhanalaisuusluokat vastaavat pääpiirteissään lajien uhanalaisuustarkastelussa käytettyjä luokkia. Uhanalaisen luontotyypin esiintymiin tai sen keskeisimpiin laadullisiin piirteisiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka, erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa tai suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä tarkastelualueelta. Uhanalaisten luontotyyppien esiintymiä voi uhata pelkästään laadullinen heikkeneminen. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) luontotyypit. Luontotyyppi on silmälläpidettävä (NT), jos sen esiintymät ovat taantuneet tai se on harvinainen. Säilyvän (LC) luontotyypin esiintymiin ei kohdistu merkittävää häviämisen uhkaa keskipitkällä aikavälillä. Luontotyyppi kuuluu luokkaan hävinnyt (RE), jos sen kaikki esiintymät ovat hävinneet tarkastelualueelta. 3.7 Suomen kansainväliset vastuulajit Suomella on kansainvälinen vastuu tiettyjen lajien säilyttämisestä. Vastuu merkitsee lähinnä, että lajin seurantaa ja tutkimusta on tehostettava ja että lajin elinympäristö tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa (Rassi, ym. 2001). Suomen vastuulla on sellaisia lajeja, joiden kokonaislevinneisyys on laaja, mutta ne ovat yleisiä vain pienellä osalla aluetta, josta merkittävä osa on Suomessa (15 20 prosenttia Euroopan kannasta). Vastuulajien luettelo perustuu uhanalaisten lajien toisen seurantatyöryhmän esitykseen (Rassi, ym. 2001).

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan luontoselvitys 5 (29) 4 LUONNON YLEISPIIRTEET 4.1 Maisema 4.2 Kallio- ja maaperä Suomen maisemamaakuntajaon mukaisessa jaottelussa Vuosangan alue kuuluu Kainuun vaaraseutuun. Maasto on kohtalaisen alavaa ja korkeussuhteiltaan vaihtelevaa moreeni- ja harjumaata, missä suot ja kangasmetsä vaihtelevat. Maisemanmuotoja hallitsevat mannerjäätikön aiheuttama kasaantumiskorkokuva. Kivijärven itäpuolella sijaitsee luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaaksi luokiteltu harjualue ja alueen eteläosaa halkoo Huuhilovaara- Pellinkangas-Honkivaaran harjujakso. Lisäksi Vuosangan pohjoisosalla on itälänsisuuntainen, kumpuileva moreenimuodostuma-alue. Laajennusalueiden korkein kohta on Kyntölän tilan kohdalla (249 m mpy), missä on jäljellä muutamia vanhoja kainuulaisia talonpoikaisrakennuksia. Laajennusalueilla metsät ovat huomattavalta osin nuoria tai taimikkona. Varttuneet ja vanhat metsät keskittyvät Pellinkankaalle, Kierroskankaalle ja Paljakkavaaran eteläpuolelle. Suot on lähes ojitettu. Vuosangan seutu sijoittuu Kuhmon graniittigneissien alueelle ja rajautuu Kuhmon vihreäkivivyöhykkeeseen (Kananoja 2004, Hyppönen 1983). Kuhmon graniittigneissialue ulottuu Suomussalmelta Sotkamoon ja Kuhmoon. Sen sisään tunkeutuivat alkuperältään vulkaaniset Kuhmon jakson vihreäkivet (liite 2). Maaperä muodostuu pääosin pohjamoreenista ja moreenimuodostumista (liite 3). Sora- ja turvemaita on kohtalaisesti. Seudun maaperä on syntynyt mannerjäätikön viimeinen vetäytyminen ja sitä seuranneet rannansiirtymisen ja soistumisen jälkeen. Maaperä ja maaston pääpiirteet syntyivät vuotta sitten (Saarelainen ja Vanne 1997). Vetäytyvä mannerjäätikkö jakaantui kielekevirroiksi ja Kainuussa Pohjois- Karjalan kielekevirta peitti koko Kainuun. Kielekevirtojen keskiosissa syntyvät jään liikesuuntaa osoittavat virtaviivaiset moreeniselänteet eli drumliinit. Vuosangan seudulla olevat drumliinit kuuluvat osana laajaan Sotkamon Kuhmon drumliinikenttään, joka ulottuu Ristijärveltä ja Suomussalmelta Kuhmoon ja Venäjän puolelle saakka. Kenttä syntyi Pohjois-Karjalan virtauskielekkeessä jäätikön reunan ollessa suunnilleen Salpausselkävaiheeseen kuuluvan Kalevalan reunamuodostuman kohdalla (Mäkinen, ym. 2007). Vuosangan pohjoisosassa on jäätikön kasaama kumpumoreenikenttä, joko kuuluu Kuhmon kumpumoreenikenttään. Kenttä koostuu lähinnä suurehkosta, runsaslohkareisesta ja suuntautumattomasta paikalleen sulaneen jään kumpumoreenikaistaleesta ja pienistä harjujen yhteyteen syntyneistä kumpualueista (Mäkinen, ym. 2007). Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueella sijaitsee arvokas Latvalampien moreenialue (MOR-Y12-060), jonka hiekka- ja soramuodostumat syntyvät virtaavan veden vaikutuksesta, koska kielekevirtojen sauma-alueille oli ominaista voimakas sulamisvesitoiminta. Mannerjäätikön reuna vetäytyi Sotkamon ja Kajaanin tienoilla luoteeseen ja Hyrynsalmella länteen. Mannerjää vetäytyessä Kuhmon ja Sotkamon alueilla syntyi lyhytaikainen, mutta laaja jääjärvi (Saarelainen ja Vanne 1997). Mannerjäätikön alta vapautuva maa jäi veden alle. Myöhemmin maankohoamisen

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan luontoselvitys 6 (29) 4.3 Vesistöt Pohjavedet Pintavedet 4.4 Kasvillisuus myötä alueen nykyiset vesistöt muodostuivat. Heikosti vettä läpäiseville alaville maille kehittyi suot. Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen itäosassa sijaitsee Tulikankaan pohjavesialue ( ), joka on luokiteltu II- (A) eli yhdyskuntien vedenkäytölle soveltuvaksi ja III-luokan (B) eli muuksi pohjavesialueeksi (liite 4). Alueen eteläosassa on II-luokan pohja-vesialueet Honkalampi ( ), Särkkäinsuo ( ), Tolkansärkkä ( ) sekä Aapossärkkä-Huuhilovaara ( ), jotka sijaitsevat kokonaan tai osittain ampuma- ja harjoitusalueen sisällä. Särkkäinsuon ja Tolkansärkän pohjavesialueet sijoittuvat osittain Pellinkankaan, Mustinvaaran ja Kivijärven - Koiravaaran laajennusalueille. Laajennusalueilta on tiedossa useita lähteitä. Lähteet keskittyvät Saarijärven ja Kierroskankaan ympäristöön. Saarijärven itärannalla on yksi lähde ja Saarijoen itärannalla on kolme. Lisäksi lähteitä on Heinilammen puronvarressa ja Kierroskankaan eteläpuolella. Samoin pohjavesi on Haasiosuolla lähellä maapintaa. Tämä ilmenee suolla tihkupintoina. Pääosaltaan Vuosangan ampuma- ja harjoitusalue sekä siihen rajoittuva Kivijärven - Koiravaaran laajennusalue kuuluvat Oulujoen Hyrynsalmen reitin (59.4) Pyhännän alueen (59.48) Hiisijärven - Ämmänjoen valuma-alueeseen (59.484) ja Pitkänperänjoen valuma-alueeseen (59.487). Lisäksi Kivijärven - Koiravaaran laajennusalueelle ulottuu pieneltä osin Syrjäjärven valuma-alue (59.835), joka on osa Sotkamon reitin Nuasjärven - Kiimasjärven valumaaluetta (59.8). Itäosan laajennusalueen vesistöt kuuluvat Sotkamon reitin Ontojärven Lentuan valuma-alueen (59.9) Huhuilonjärven (59.946), Kuivajärven (59.943) ja Kangasjoen (59.942) valuma-alueisiin. Alueella on runsaasti erityyppisiä pienvesiä. Itse Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueella on runsaasti pieniä järviä tai lampia. Laajennusalueilla pienvedet ovat säästyneet ojittamiselta ja muilta metsänparannustoimilta. Laajennusalueiden merkittävin vesistökokonaisuus on alkaa Kivijärvestä ja päättyy Pääjärveen. Kivijärven vedet laskevat Kivijoen kautta Huotraan. Kivijoen kosket, jotka ovat perattu uiton takia, pysyvät avoimina voimakkaan virtauksen vuoksi koko talven avoimina. Huotrasta Kivijärven vedet virtaavat Huotrankosken kautta Jokilampeen ja sitä eteenpäin Ämmäjokea pitkin Pääjärveen. Kivijoen lisäksi läntinen laajennusosa rajautuu Saarijärven ja Saarijoen alun arvokkaaseen pienveteen. Tällä alueella on myös muutama luonnonsuojelullisesti arvokas lähde, joiden kasvillisuus ilmentää runsas-keskiravinteisuutta. Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueella on myös useita arvokkaita pienvesiä, joita ovat mm. Valkeisjärven alue, Hevoshuuhdinpuro, Sutisenjärvi ja - joki, Pellinpuro ja Lauttajärven lähteet (Vesi- ja ympäristöhallitus 1994). Vuosangan alue sijoittuu keskiboreaalisen vyöhykkeen Pohjois-Karjala-Kainuu osa-alueelle ja Kainuun aapasuot vyöhykkeelle. Alueella suot ja metsät muodostavat verkkomaisen mosaiikin, missä soiden ja metsän reunoja on runsaasti.

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan luontoselvitys 7 (29) Metsäkasvillisuus on varsin karua. Vallitsevana ovat kuivahkot variksenmarjapuolukkatyypin (EVT) mäntykankaat. Myös tuoreiden puolukkamustikkatyypin (VMT) kuusikankaiden osuus on kohtalaisen suuri. Erityisesti Jokilamminvaaran alueella tuoreiden kankaiden osuus on hieman suurempi kuin muualla. Tuoreet kankaat sijoittuvat suurelta osin rinteille. Kuivia variksenmarja-kanervatyypin (ECT) mäntykankaita ja kalliomänniköitä on muutamin paikoin. Lehtomaisia kankaita ja lehtoja on hyvin niukasti. Lehtomaista kangasta on hieman mm. Jokilamminsuon ympäristössä purojen varsilla ja arvokkain lehtokasvillisuus keskittyy pitkälti Kivijoen ja Ämmäjoen varteen. Lehdot ovat tyypiltään metsäkurjenpolvi-käenkaali-mesiangervolehtoja (GOFiT) tai kurjenpolvi-käenkaali-oravanmarjalehtoja (GOMaT). Laajennusalueiden metsät ovat metsätalouskäytössä. Metsät ovat havupuuvaltaisia, nuoria metsiä ja taimikkoja sekä tuoreita hakkuita on runsaasti (liite 5). Nuoret metsät ovat sekametsiä. Alueen laajemmat vanhat metsät keskittyvät Kivijärven-Koiravaaran laajennusalueelle, missä on Kierroskankaan ja Koiravaaran vanhat metsät. Lisäksi Jokilamminvaaran alueella on hieman vanhaa kuusikkoa. Samoin muutamia pienialaisia vanhan metsän kuvioita on jäljellä Haasiosuon länsipuolella ja Paloahon laajennusalueella. Kuva 1. Laajennusalueilla on runsaasti taimikoita. Luonnontilaisia soita on niukasti. Ojituskelpoiset suot korvet ja rämeet on lähes ojitettu. Laajimmat ojittamattomat suot ovat pieniä aapasoita, missä vallitsevana suotyyppinä ovat lyhytkorsi- ja suursaraneva. Laitamilla vallitsevina ovat tupasvilla- ja isovarpuräme. Lisäksi puronvarsilla, lampien ja järvien rannoilla on ojittamattomia korpia, nevoja ja luhtia. Laajimmat luonnontilaiset suot ovat Kierroskankaan pohjoispuolen Teerisuo, Haasiosuo ja Niskasuo. Keskiravinteista ja ravinteista suokasvillisuutta on hieman nähtävissä paikoin Niskasuolla, Haasionsuolla, Mustosensuon itäpuolella ja Koiravaaran itäpuolen

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan luontoselvitys 8 (29) 4.5 Eläimistö suolla. Näillä soilla on paikoin pienialaisesti keskiravinteista sararämettä, lettorämettä sekä keskiravinteisia ja reheviä korpia. Alueen eläinlajisto on varsin monipuolinen. Näkyvin eläin on metsäpeura, joka elää talvella pääasiassa jäkälikkökankailla ja kesällä reheväkasvuisilla soilla, mutta myös taimikoilla ja peloilla. Vuosangan alue on metsäpeurojen talvehtimisaluetta. Talvella 2009 Vuosangan talvilaitumella oli noin 30 yksilöä (Wikman 2009). Talvella 2010 peuran talvilaidunalue muodostui kahdesta esiintymiskeskittymästä, jotka sijaitsivat Sotkamon kaakkoispuolella Sotkamon keskustan ja Hiidenportin välisellä alueella (289 yksilöä) ja Kuhmon Kellojärven alueella (449 yksilöä) (http://www.rktl.fi). Vuosangan alue on myös metsäpeurojen vasomisaluetta. Vasonta tapahtuu pääsääntöisesti toukokuun viimeisillä viikoilla. Vuosangan alueella sekä Ristijärven kaakkois- ja Sotkamon koillisosalla on yhden susiparin reviiri, jonka laajuus on km 2. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) arvion mukaan vuonna 2007 Kainuussa eli sutta. Kanta keskittyy Kuhmoon, missä arvioitiin olleen 32 yksilöä. Susi saalistaa etupäässä hirveä, mutta myös metsäpeuraa. Suden tärkein saaliseläin on metsäpeura syksyllä ja syystalvella (Kojola ym. 2004). Muista petoeläimistä Vuosangan alueella säännöllisesti liikkuvat ilves, ahma ja karhu. Vuosangan laajennusalueilla on kaksi liito-oravakohdetta. Toinen sijaitsee aivan länsirajan tuntumassa Pääjärven itäosalla ja toinen Kivijärven pohjoispuolella. Lisäksi Pieni Mustin ja Iso Mustinjärven alueella elää majava, joka on rakentanut pesän Pieni Mustin laskupuron suulle. Hirvi on alueella yleinen. Kuva 2. Jokilamminvaaran metsässä petolinnun pesä on järeässä haavassa. Laajennusalueiden linnustoa ei ole selvitetty. Havaintojen perusteella ja muun aineiston perusteella linnusto alueilla on tyypillistä havumetsien lajistoa. Ylei-

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan luontoselvitys 9 (29) 4.6 Ekologiset yhteydet 4.7 Luonto- ja lintudirektiivilajit Luontodirektiivilajit simpiä varpuslintuja ovat mm. peippo, pajulintu, metsäkirvinen, punakylkirastas ja laulurastas. Myös korpi ja käki ovat varsin yleisiä lajeja. Kanalinnusta yleisiä ovat pyy, teeri ja metso. Laajennusalueille sijoittuu muutama metson ja teerin soidinalue (liite 7). Petolintujen osalta ei laajennusalueilta ole tiedossa niiden pesiä (Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimisto ), mutta Jokilamminvaaran metsästä löytyi petolinnun, todennäköisesti kanahaukan, pesä. Sutisenjärven, Kivijärven ja Huotra virtavesissä elää uhanalainen purotaimen. Vuosangan alueen ekologinen verkosto käsittää useita yhteyksiä ja yhteydet suojelualueiden välillä ovat esteettömiä (Sito Oy 2009). Mustinvaaran ja Pellinkankaan laajennusalueet ovat kokonaisuudessaan osa luonnon ydinalueella ja Kivijärven - Koiravaaran laajennusalue osittain (liite 6). Ekologinen yhteys Valkesjärven ja Hevoshuuhdinpuron - Pellinkankaan ydinalueiden väillä on Haasiosuon ja Hautavaaran kautta. Hevoshuuhdinpuron sekä Rimpisuo - Tiilipuron suojelualueiden välillä on kaksi yhteyttä. Toinen yhteys on metsällinen ja toinen suoyhteys. Itäosalla Kivijärven alueelta on useita ekologisia yhteyksiä. Ekologisena käytävinä toimivat alueen purot ja joet sekä astinkivinä varttuneet ja vanhan metsäkuviot. Liito-oravan (Pteromys volans) luontaisia elinympäristöjä ovat varttuneet kuusivaltaiset sekametsät. Liito-oravametsissä on tyypillisesti eri-ikäistä puustoa ja useita eri latvuskerroksia. Elinalueet sijoittuvat usein kallioiden alarinteille ja pienvesistöjen varsille. Liito-oravalle kelpaa myös puistot ja puutarhat, mikäli pesäkoloja on tarjolla. Liito-oravat pystyvät käyttämään nuoria metsiä, siemenpuuasentoon hakattuja ja varttuneita taimikoita ruokailuun ja liikkumiseen kuusimetsiköstä toiseen. Liito-orava pesä löytyy yleensä käpytikan tai muiden tikkojen tekemästä kolosta haavasta. Samoin liito-orava käyttää kuusessa olevia vanhoja oravan tai rastaan tekemiä risupesiä hyväksi. Lajin pesiä löytyy myös linnunpöntöstä ja rakennusten ullakoilta. Vaihtopesiä on käytössä useita, yleensä 3-8 kappaletta. Vuodessa syntyy 1-2 poikuetta, joista ensimmäinen syntyy huhtitoukokuun vaihteessa. Toinen poikue syntyy kesäkuulla. Yleensä pesueessa on kaksi tai kolme poikasta, harvoin neljä tai vain yksi. Liito-orava elää noin 3-5-vuotiaaksi. Aikuiset liito-oravat ovat paikkauskollisia. Liito-orava on luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty (LSL 49.1 ) 1. Suomessa liito-orava on luokiteltu uhanalaiseksi, vaarantuneeksi lajiksi. Lajista on havainnot Kierroskankaalta ja Ristijärven Pääjärven itäpuolella olevasta Kössintörmän metsästä. Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) viihtyy Vuosangan seudulla. Peuralla on alueella talvilaidun ja se vasoo alueella. Talviaikaan peurat liikkuvat tokissa. Keväällä peurat siirtyvät vasomisalueille ja kesälaitumille, jolloin talvitokat hajoavat. Kesällä peurat syövät ruohoja sekä erilaisia heiniä ja saroja. Kesälaitumet ovat hyvin laajalla alueella. Ne sijoittuvat Kainuuseen, osin Poh- 1 LSL:n (luonnonsuojelulaki /1096) 49.1 :n mukaan EY:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan luontoselvitys 10 (29) jois-karjalaan ja Pohjois-Savon pohjoisosiin sekä Venäjän Karjalan alueelle. Syksyllä peurat kerääntyvät tokkiin ja vaeltavat talvilaidunalueille. Talviaikana pääasiallisena ravintona ovat poronjäkälät sekä puilla kasvavat lupot ja naavat. Laji rauhoitettiin vuonna 1913, jolloin laji oli jo hävinnyt Suomesta. Kuhmossa viimeiset metsäpeuralaumat nähtiin 1910 luvulla (Vanninen 1972). Kainuussa metsäpeurakannan elpyminen alkoi ja 1950-lukujen aikana Venäjältä tulleista yksilöistä (Maa- ja metsätalousministeriö 2007). Kainuussa kanta kasvoi aina vuoteen 2001 saakka, jolloin suoritetussa laskennassa Kainuusta laskettiin olevan metsäpeuraa. Vuoden 2001 jälkeen kanta taantui selvästi tasaisesti vuoteen 2007 saakka. Vuonna 2007 laskennassa todettiin 960 yksilöä (Kojola 2007). Sen jälkeen peurakanta taantui hitaammin ja taantuminen taittui vuonna 2009 (Wikman 2009). Vuoden 2009 laskennoissa todettiin 921 metsäpeuraa. Tämän jälkeen kanta jälleen taantui ja vuoden 2010 laskennassa saatiin 811 eläintä. Taantumisen syynä oli lisääntynyt kuolevuus, erityisesti vasakuolemat. Syntyvyydessä ei ole havaittu merkittävää heikentymistä. Keskeisenä tekijä kuolevuuden kasvulle oli suurpetojen, eteenkin susikannan vahvistuminen alueella. Kainuussa susikannan kasvu pysähtyi 2007, mutta karhukanta on pysynyt ennallaan. Metsäpeura on luontodirektiivin liitteen II laji Lintudirektiivilajit Kaakkurit (Gavia stellata) pesivät syrjäisillä lammilla ja pikkujärvillä, joiden koko jää yleensä alle 30 ha. Pesimälampi voi olla hyvinkin pieni. Metsärantaisen lammen on oltava vähintään 1-2 ha kokoinen. Kaakkurit käyvät ruokailemassa lähialueen suuremmissa vesissä. Kaakkuri on arka lintu, joten pesät voivat helposti tuhoutua häirinnän takia. Viimeaikaisen vähenemisen tärkeimmät syyt lienevät pesäpaikkojen tuhoutuminen metsä- ja suo-ojituksissa sekä haudonta-aikainen häirintä. Kaakkuri pesii Teerilammella, joka jää noin 220 metrin päähän Pellinkankaan laajennusalueesta. Vuosangan ampumaalueella laji pesii myös Suo-Keljänlammella. Kurki (Grus grus) elää erilaisilla soilla, erityisesti suurilla rimpisillä nevoilla. Lajia tavataan myös peltojen ympäröimiltä järviniityiltä, ruovikoista tai soistuneelta lammelta, jos lähettyvillä on rauhallisia, ruokailupaikoiksi sopivia alueita. Kurkea tavataan Hevoshuuhdinpurolta ja Pellinkankaan alueen soilta ja myös ruokailee laajennusalueiden aapasoilla. Metso (Tetrao urogallus) viihtyy vanhoissa ja keski-ikäisissä kuusimetsissä, mäntykankailla, korvissa ja rämeillä. Laji tarvitsee sopivan ympäristön vuosikierron eri vaiheissa. Metsokannan heikkenemisen tärkein syy on vanhojen, laajojen metsäalueiden väheneminen ja pirstoutuminen. Laajennusalueilla pesiinee muutamia pareja ja laajennusalueilla on kolme soidinaluetta. Metsokoiras havaittiin mm. Pienen Heinävaaran länsirinteeltä. Pyy (Tetrastes bonasia) viihtyy tiheäkasvuissa sekametsissä, missä kasvaa kuusta ja lehtipuita. Laji suosii erityisesti puronnotkoja. Varttuneet tiheät taimikot kelpaavat myös pyylle. Maastotöiden aikana tehtiin muutamia havaintoja pyynaaraista ja pyypoikueista. Selvitysalueilla pesii muutamia pareja. Teerin (Lyrurus tetrix) suosimia elinympäristöjä ovat metsän ja avomaaston valoisat reunavyöhykkeet soiden laiteilla, peltojen tuntumassa, hakkuuaukeilla ja saarissa. Teeri on varsin yleinen selvitysalueella. Mustinvaaran alueella

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan luontoselvitys 11 (29) 4.8 Uhanalaiset ja harvinaiset lajit Uhanalaiset lajit Silmälläpidettävät lajit on teerin soidinalue, jonka läheisyydestä Mustinvaaran länsirinteeltä havaittiin teerinaaras ja poikue. Susi (Canis lupus) on erittäin uhanalainen (EN) laji. Susi on poronhoitoalueen eteläpuolella rauhoitettu ja luontodirektiivin liitteen IV(a) suojeltu laji. Sudet elävät kiinteinä pareina, jotka lisääntyvät yleensä vuosittain. Susi hyödyntää monipuolisesti ravintonaan elinalueensa muita nisäkkäitä. Sen pääravintona ovat sorkkaeläimet, kuten hirvet ja metsäpeurat. Vuosangan seudulla elää yksi susipari. Ahma (Gulo gulo) vaatii laajan elinalueen. Se ahma karttaa asuttuja seutuja. Uroksen elinpiiri saattaa kattaa useita tuhansia neliökilometrejä. Naaralla se on selvästi pienempi. Ahmoja elää Suomessa maan pohjois- ja itäosien erämaissa sekä satunnaisesti myös maamme sisäosissa. Ahma on pääsääntöisesti raadonsyöjä, mutta sen saaliseläimiin kuluu mm. metsäpeura. Laji liikkuu Vuosangan seudulla. Liito-orava (Pteromys volans) on vaarantunut laji (VU). Ks Luontodirektiivilajit. Taimen (Salmo trutta) sisävesien kannat napapiirin eteläpuolella ovat erittäin uhanalaisia (EN), koska sisävesien vaeltavista ja paikallisista taimenmuodoista (järvi- ja purotaimen) Etelä- ja Keski-Suomen kantojen tila on viime vuosina selvästi heikentynyt. Purotaimen eli tammukka (Salmo trutta m. fabio) on paikallinen tai suhteellisen vähän vaeltava usein hidaskasvuinen taimenmuoto. Purotaimen elää pienissä puroissa koko Suomessa ja sen kutupaikat ja poikaset ovat virtavesissä. Kivijoen, Huotrankosken ja Ämmänjoen virtavesissä elää purotaimen (Härkönen. 2010). Kalkkikääpä (Antrodia crassa) on erittäin uhanalainen (EN) vanhojen metsien laji, joka kasvaa järeillä maakeloilla yleensä männyllä tai harvemmin kuusella. Lajin elinympäristövaatimukset ovat tiukat. Lajin levinneisyys painottuu Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomeen. Etelä-Suomesta laji on hävinnyt. Suomessa lajista on tehty havainto yli 310 paikalta, joista Pohjois-Karjala Kainuun alueelle sijoittuu 58 havaintoa (Junninen 2009). Näistä elinvoimisia kohteita on vain 28. Kalkkikääpä on erityisesti suojeltava laji, jonka kasvupaikat on luonnonsuojelulailla suojeltu. Kalkkikääpäesiintymä on Koiravaaran vanhassa männikössä. Kairakääpä (Antrodia primaeva) on yksivuotinen kääpä, joka kasvupaikkoina ovat kaatuneet mäntykelot ja kannot. Lajia tavataan vain Itä- ja Pohjois- Suomesta. Vaarantuneen (VU) kairakäävän tiedossa olevat kasvupaikat sijoittuvat Koiravaaran vanhaan metsään. Haaparaspi (Radulodon erikssonii) vaatii säilyäkseen jatkuvasti järeitä haapamaapuita ja varjoisaa ympäristöä. Laji on vaarantunut (VU). Laji on löydetty Kierroskankaan vanhasta metsästä, missä haaparaspille sopivia järeitä haapoja on runsaasti tarjolla. Pursukääpä (Amylocystis lapponica) on yksivuotinen, vanhojen metsien kääpälaji. Laji kasvaa vanhoissa kaatuneissa kuusenrungoissa. Valtaosin lajin

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan luontoselvitys 12 (29) 4.9 Harvinaiset lajit kasvupaikoista sijaitsee suojelualueilla Etelä- ja Keski-Suomessa. Pursukääpä löydettiin Pellinkankaan laajennusosalta puronvarsikorvesta vuonna Kohde on myöhemmin hakattu ja alueella kasvaa nuorta metsää. Laji on todennäköisesti Pellinkankaan laajennusosalta hävinnyt. Sirppikääpä (Cinereomyces lenis) on silmälläpidettävä ja se kasvaa männyn ja harvemmin kuusen lahonneilla maapuilla. Usein puut ovat olleet keloja. Kasvupaikat ovat usein joko kuivissa tai tuoreissa kangasmetsissä. Lajin levinneisyys painottuu Keski- ja Pohjois-Suomeen. Sirppikääpää on löydetty Koiravaaran vanhasta metsästä, Kössintörmän metsästä, Kierroskankaalta ja Pellinkankaan laajennusosalta. Pellinkankaan esiintymä on löydetty vuonna 1993 ja tämä päivänä kohteella kasvaa nuori metsä. Laji on todennäköisesti hävinnyt tältä esiintymältä. Riekonkääpä (Antrodia albobrunnea) on kelojen lahottajasieni. Laji on löydetty muutamalta paikalta Koiravaaran mäntymetsästä ja Kierroskankaalta. Aihkinahka (Crustoderma corneum) kasvaa Etelä- ja Keski-Suomessa hyvin harvinaisena, Kainuussa ja Lapissa jokseenkin harvinaisena Kasvualustana ovat järeät maahan kaatuneet mäntykelot. Laji esiintyy Koiravaaran männiköissä. Mäntyraspikka (Odonticium romellii) löytyy lähinnä Suomessa mäntymetsissä. Laji on löydetty Koiravaaran metsästä. Rusokantokääpä (Fomitopsis rosea) esiintyy vanhojen luonnontilaisten metsien kannoissa ja kaatuneissa kuorellisissa kuusissa. Rusokantokääpä on melko yleinen Pohjois-Suomessa, mutta harvinaistuu etelään päin mentäessä. Laji on tavattu 1993 Pellinkankaan laajennusosalta vanhasta kuusikosta. Kasvupaikalla kasvaa nykyään nuorta metsää. ja rusokantokääpä on todennäköisesti hävinnyt tältä esiintymältä. Raidantuoksukääpä (Haploporus odorus) on monivuotinen kääpä. Sen isäntäpuu on raita. Kääpä kasvaa mieluiten vanhoissa ränsistyneissä puissa rungon painanteissa. Sen kasvupaikat ovat tyypillisesti vanhoissa kuusimetsissä ja tiheissä metsissä, missä ilman kosteus on korkea. Laji on löydetty Ison Heinävaaran länsipuolelta Heinilammen metsästä ja Koiravaaran metsiköstä. Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) ks Luontodirektiivilajit. Kaakkuri (Gavia stellata) ks Lintudirektiivilajit. Metso (Tetrao urogallus) ks Lintudirektiivilajit Teeri (Tetrao tetrix) ks Lintudirektiivilajit Keltiäiskäävän (Postia hibernica) kasvualustana ovat kaatuneet ja kuorettomat havupuut. Lajia tavataan koko Suomesta harvinaisena. Laji on löydetty Koiravaaran mäntymetsästä. Okrarypykkä (Phlebia serialis) on tavattu Koiravaaran metsästä. Ruostekääpä (Phellinus ferrugineofuscus) kasvoi 1993 Pellinkankaan laajennusosalta vanhassa kuusikossa. Kasvupaikalla kasvaa nykyään nuorta metsää. Laji on todennäköisesti esiintymältä hävinnyt.

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan luontoselvitys 13 (29) 4.10 Suomen kansainväliset vastuulajit Laajennusalueilla elää muutama Suomen vastuulaji. Alueen eläimistöstä siihen kuuluvat liito-orava, metsäpeura, teeri, metso ja telkkä. Samoin alueilla liikkuva ahma kuuluu Suomen vastuulajeihin. Kasveista ja sienistä siihen kuuluvat rimpirahkasammal ja raidantuoksukääpä. 5 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET 5.1 Natura-alueet Laajennusalueille sijoittuu vain osittain Pellinkankaan Natura-alue, josta huomattava osa (45 %) on Vuosangan ampuma- ja harjoittelualueella. Muut esiteltävät Natura-alueet ovat laajennusalueiden läheisyydessä tai kokonaisuudessaan Vuosangan ampuma- ja harjoittelualueen sisällä. Pellinkankaan Natura-alue (FI ) on laaja yhtenäinen vanhan metsän alue. Natura-alueen pinta-ala 707 ha ja kohde on otettu Natura suojeluverkostoon luontodirektiivin perusteella. Pellinkangas on edustava vanhojen metsien ja soiden muodostama kokonaisuus. Pellinkangas on vanhojen metsien suojeluohjelman kohde ja sen lisäksi alueesta suurin osa kuuluu myös soidensuojelun perusohjelman täydennysehdotukseen. Pellinkankaan länsipuolisissa suosaarekkeissa ja Pitkäkankaalla metsät ovat tervanpolttokauden jälkeen saaneet kehittyä häiriöttä ja ne ovat luontaisesti syntyneitä. Kuivahkot mäntyvaltaiset kangasmetsät ovat vallitsevia. Tuoreemmat kankaat ovat enimmäkseen vyöhykkeinä soiden ja kuivempien kankaiden reunoilla. Pellinkankaan etelä- ja länsipuoliset suot ovat luonnontilaisia ja yhdessä luonnonmetsäsaarekkeiden kanssa ne muodostavat hyvän kokonaisuuden. Alueen arvokkaimmat pienvedet ovat Pellinlampeen tuleva ja siitä laskeva puro, Aaposlampeen laskeva puro sekä kaksi lähdettä. Suojeltavat luontotyypit on esitetty taulukossa 1. Suojelu kohdistuu myös metsäpeuraan (Rangifer tarandus), joka on luontodirektiivin liitteen II laji. Taulukko 1. Pellinkankaan Natura-alueen luontodirektiivin luontotyypit (* = priorisoitu luontotyyppi). Luontotyyppi Koodi Pintaalaosuus (%) Humuspitoiset lammet ja järvet % Pikkujoet ja purot 3260 alle 1 % Vaihettumissuot ja rantasuot 7140 alle 1 % Lähteet ja lähdesuot 7160 alle 1 % * Aapasuot % * Luonnontilaiset tai niiden kalt. kuusivaltaiset vanhat metsät % * Luonnontilaiset tai niiden kalt. mäntyvaltaiset vanhat % metsät * Luonnontilaiset tai niiden kalt. vanhat havupuusekametsät % *Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset vanhat havulehtipuusekametsät 9010 alle 1 % Harjumetsät % * Mäntyvaltaiset puustoiset suot 91D0 14 %

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan luontoselvitys 14 (29) Hevoshuuhdinpuro ja Honkivaara Natura-alue (FI ) sijoittuu kokonaisuudessaan Vuosangan ampuma- ja harjoittelualueelle. Natura-alue on vanhojen metsien suojeluohjelman kohde, joka toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla. Alueen metsät ovat suurelta osin mäntyvaltaisia kuivahkoja kankaita. Jäkäläkankaita on melko runsaasti ja hieman on koivuvaltaisia metsiköitä. Rajaukseen sisältyy arvokas pienvesikohde, Hevoshuuhdinpuro ja Latvalammet. Natura-alueen pinta-alue on 517 ha. Suojelu kohdistuu metsäpeuraan ja taulukossa 3 esitettyihin luontotyyppeihin. Taulukko 2. Hevoshuuhdinpuron Natura-alueen luontodirektiivin luontotyypit (* = priorisoitu luontotyyppi). Luontotyyppi Koodi Pintaalaosuus (%) * Aapasuot % Humuspitoiset lammet ja järvet % * Luonnontilaiset tai niiden kalt. mäntyvaltaiset vanhat metsät % * Luonnontilaiset tai niiden kalt. vanhat havupuusekametsät % * Mäntyvaltaiset puustoiset suot 91D0 19 % Kalliojärvi-Pitämävaara Natura alue (FI ) on rajaukseltaan kaksiosainen vanhan metsän alue, johon kuuluu myös aapasuoluontoa. Pohjoinen osa sijoittuu Kivijärven - Koiravaaran laajennusalueen pohjoispuolelle noin kilometrin päähän laajennusalueesta ja eteläinen osa Kivijärven - Koiravaaran laajennusosan länsipuolelle noin 1,5 km päähän. Alueella on merkitystä vanhojen metsien, näihin liittyvän luonnontilaisten soiden ja pienvesien suojelun kannalta. Kohde on luontodirektiivin mukainen suojelualue. Suojelu kohdistuu liito-oravaan lisäksi taulukossa 3 esitettyihin luontotyyppeihin. Alueen pintaala on 861 ha. Taulukko 3. Kalliojärvi-Pitämävaara Natura-alueen luontodirektiivin luontotyypit (* = priorisoitu luontotyyppi). Luontotyyppi Koodi Pintaalaosuus (%) Humuspitoiset lammet ja järvet % Pikkujoet ja purot 3260 alle 1 % Vaihettumissuot ja rantasuot 7140 alle 1 % *Aapasuot % Silikaattikalliot 8220 alle 1 % Kallioiden pioneerikasvillisuus 8230 alle 1 % *Luonnontilaiset tai niiden kalt. kuusivaltaiset vanhat metsät % *Luonnontilaiset tai niiden kalt. mäntyvaltaiset vanhat metsät % *Luonnontilaiset tai niiden kalt. vanhat havupuusekametsät % *Luonnontilaiset tai niiden kalt. vanhat havulehtipuusekametsät 9010 alle 1 % *Palon jälkeen luonnontilaisina kehittyneet metsät % *Koivuvaltaiset puustoiset suot 91D0 alle 1 % *Mäntyvaltaiset puustoiset suot 91D0 12 %

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan luontoselvitys 15 (29) Valkeisjärven Natura-alueen (FI ) pohjoisraja on lähimmillään noin 200 metrin päässä Kivijärven - Koiravaaran laajennusosasta. Natura-alueen metsät koostuvat pääosin tuoreista ja kuivahkoista kankaista. Pienet korpinotkot tuovat vaihtelua metsänkuvaan. Ympäröivät suot ovat pääasiassa rämeitä ja nevoja ja muodostavat yhdessä metsien ja pienvesien kanssa vaihtelevan kokonaisuuden. Alueella elää useita uhanalaisia ja harvinaistuneita vanhojen metsien lajeja. Valkesjärven Natura-alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla ja se on vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Suojeltavat luontotyypit on esitetty taulukossa 4. Suojelun tavoitteena on myös suojella metsäpeuraa. Taulukko 4. Valkesjärven Natura-alueen luontodirektiivin luontotyypit (* = priorisoitu luontotyyppi). Luontotyyppi Koodi Pintaalaosuus (%) Humuspitoiset lammet ja järvet % Pikkujoet ja purot 3260 alle 1 % Vaihettumissuot ja rantasuot 7140 alle 1 % Lähteet ja lähdesuot 7160 alle 1 % * Aapasuot % Silikaattikalliot 8220 alle 1 % * Luonnontilaiset tai niiden kalt. kuusivaltaiset vanhat metsät % * Luonnontilaiset tai niiden kalt. mäntyvaltaiset vanhat metsät % * Luonnontilaiset tai niiden kalt. vanhat havupuusekametsät % * Mäntyvaltaiset puustoiset suot 91D0 5 % 5.2 Suojeluohjelman alueet ja arvokkaat pienvedet Rimpisuon-Tiilipuron soidensuojelualue (SSO110369) on kokonaan Vuosangan ampuma- ja harjoittelualueella. Alue on kooltaan 265,6 ha ja se on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla. Kivijärvi on arvokas pienvesi ja merkittävä virkistysalue. Kivijärvi on lähes luonnontilainen erämaavesistö ja sen ympäri kiertää Kivijärven retkeilypolku. Reitillä sijaitsevat Putkiperän ja Kivijärven laavut. Kivijärvi rajautuu Kivijärven-Koiravaaran laajennusalueeseen. Kainuun maakuntakaavassa Kivijärvi on osoitettu S-merkinnällä. Kivijärven - Koiravaaran laajennusalueelle sijoittuu kokonaisuudessaan pienvesiarvoiltaan arvokas Kivijoki ja osittain Saarijärvi, Saarijoen alku sekä lähteet. Nämä kohteet on kuvattu tarkemmin seuraavassa luvussa. Muut seudun arvokkaat pienvedet sijoittuvat Vuosangan ampuma- ja harjoittelualueelle (Vesi- ja ympäristöhallitus 1994). 5.3 Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet ja kohteet Arvokkaissa luontokohteissa on mukana Metsähallituksen ja luontojärjestöjen sopimat ns. dialogialueet (rajausesitykset). Näiden dialogialueiden suojeluesityksistä on vastannut työryhmä, jonka on nimittänyt metsä- ja maatausministeriö. Rajausesitykset ovat tässä vaiheessa alustavia ja ne tarkentuvat suojelualueiden osalta maastomerkinnän yhteydessä ja muiden kohteiden osalta paikkatiedon päivityksessä.

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan luontoselvitys 16 (29) Luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet ja kohteet on esitetty liitteessä 7. Kohteiden numerointi kartalla ja tekstissä on yhtenäinen. 1. Kierroskankaan vanhat metsät Pinta-ala: 41,0 ha Arvoluokka: Kansallisesti arvokas kohde Uhanalaiset luontotyypit: Vanhat kuusivaltaiset tuoreet kankaat (VU) ja vanhat mäntyvaltaiset kuivahkot kankaat (NT) Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: Haaparaspi (VU), liito-orava (VU), riekonkääpä (NT) ja sirppikääpä (NT). Kohde koostuu kahdesta vanhan metsän osasta. Alueen lajistoon kuuluvat uhanalaiset liito-orava, haaparaspi ja silmälläpidettävät riekon- ja sirppikääpä. Kasvillisuus on kuivahkoa variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) ja tuoretta puolukka-mustikkatyypin (VMT) kangasta. Soistumia on muutamin paikoin. Puusto on sekä kuusivaltaista että kuusettumisvaiheessa olevaa männikköä. Lehtipuiden osuus on kohtalainen tuoreen kankaan osalla. Kuusien joukossa kasvaa koivua ja järeää haapaa. Lahopuuta on selvästi metsäkuvassa nähtävissä ja se koostuu haapa- ja mäntykeloista, koivupökkelöistä, kuusi-, haapaja koivumaapuusta sekä pystyyn kuolleista kuusista. Palokorokantoja on muutamin paikoin. Kääpälajistoon kuuluvat edellä mainittujen lajien lisäksi mm. poimu- ja haavanarinakääpä. Kuva 3. Kierroskankaan länsiosalla metsä on kuusivaltaista. 2. Koiravaaran vanhat metsät ja suot Pinta-ala: 73,1 ha Arvoluokka: Kansallisesti arvokas kohde Uhanalaiset luontotyypit: Aitokorvet (VU), lettorämeet (VU), vanhat kuusivaltaiset tuoreet kankaat (VU) ja vanhat mäntyvaltaiset kuivahkot kankaat (NT)

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan luontoselvitys 17 (29) Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: kalkkikääpä (EN), kairakääpä (VU), riekonkääpä (NT), keltiäiskääpä (NT), sirppikääpä (NT), aihkinahka (NT) ja mäntyraspikka (NT). Luonnonarvoltaan Koiravaaran metsä- ja suoalue on laajennusalueiden merkittävimpiä kohteita. Vanhojen kangasmetsien lisäksi alueeseen liittyy soita ja kaksi lampea. Kainuun maakuntakaavassa alue on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä kohteena (luo). Alueen maisemaan ja maaston muotoihin vaikuttaa luode-kaakko-suuntainen harjujakso. Metsät ovat lähinnä kuivahkon kankaan männiköitä, mutta itäosalla on myös tuoreen kankaan kuusikkoa. Pääosin männiköt ovat lähes puhtaita, mutta osa männiköistä on kuusettumisvaiheessa. Puustossa on sisäistä vaihtelua. Suurelta osin se on varttunutta tai vanhaa ja rakenne on luonnontilaista tai luonnontilan kaltaista. Lahopuusto koostuu etupäässä mäntykeloista ja kelomaapuista. Palokorokantoja on siellä täällä. Lahopuilla elävät mm. kalkki-, kaira-. sirppi- ja riekonkääpä. Suot ovat valtaosin karuja tupasvilla- ja isovarpurämeitä tai lyhytkorsi- ja suursaranevoja. Kaakkoisosalla on myös hieman mustikka- ja kangaskorpea ja aivan kaakkoisnurkassa on pienalainen suo, jonka kasvillisuus on suursaranevaa, tupasvilla- ja sararämettä ja lettomaista rämettä. Lettoräme on kasvistoltaan hieman vaatimaton. Suon kenttäkerroksessa ruohoihin kuuluvat mm. metsätähti, raate, lakka, suokukka, pyöreälehtikihokki ja kurjenjalka. Heinistä ja saroista mainittakoon siniheinä, pullo- ja jouhisara. Mätäspinnoilla vallitsevat rämevarvut. Pohjakerroksessa kasvavat mm. rusko- ja lettorahkasammal ja pensaskerrosta luonnehtivat mm. harmaaleppä ja kataja. Kohde on ns. dialogialue. Kuva 4. Koiravaaran alueella on hieman sararämettä ja lettoa.

KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden liitooravaselvitys

KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden liitooravaselvitys FCG Finnish Consulting Group Oy KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden liitooravaselvitys 30.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206

HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206 Luhangan kunta HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206 11.1.2007 SUUNNITTELUKESKUS OY Luhangan kunta 1 11.1.2007 Luontoselvitys 488- C8206 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

MADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

MADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Planeko Oy Jyväskylän kaupunki MADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Luontoselvitys 0121-D2885 1.11.2009 FCG Planeko Oy Luontoselvitys I 1.11.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Tuohimutkanrinteen luontoselvitys

Tuohimutkanrinteen luontoselvitys LIITE 8 Tuohimutkanrinteen luontoselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Tutkimusmenetelmät...3 2.1. Tausta- ja maastotyöt...3 2.2.

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Liitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit

Liitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' 2 3 2.1 Yleistä 3 2.2 3 *+,"!-./01!(%##))"!"# 2.3 3 3 Kasvillisuus- ja 4 3.1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2"

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Tapanilan tilan ranta-asemakaava

Tapanilan tilan ranta-asemakaava Raportti LIITE 67080500.BBJ 12.5.2009 Jyväskylän kaupunki Tapanilan tilan ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Jyväskylän kaupungin 87. kaupunginosassa (Pohjois- Korpilahti)

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

ERÄIDEN LUONTOKOHTEIDEN NYKYTILAN SELVITTÄMI- NEN

ERÄIDEN LUONTOKOHTEIDEN NYKYTILAN SELVITTÄMI- NEN FCG Finnish Consulting Group Oy Leppävirran kunta ERÄIDEN LUONTOKOHTEIDEN NYKYTILAN SELVITTÄMI- NEN P16796 31.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I YMP SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara)

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 297. Pärnäsenlammet

Lisätiedot

ISOSUON TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS

ISOSUON TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki ISOSUON TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS Raportti 0141-D3960 28.4.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki I SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Saarijärven kaupunki KOTINIEMEN ASEMAKAAVA-ALUE. Luonto- ja maisemaselvitys P13190

FCG Finnish Consulting Group Oy. Saarijärven kaupunki KOTINIEMEN ASEMAKAAVA-ALUE. Luonto- ja maisemaselvitys P13190 FCG Finnish Consulting Group Oy Saarijärven kaupunki KOTINIEMEN ASEMAKAAVA-ALUE Luonto- ja maisemaselvitys 29.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 29.9.2010 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...

Lisätiedot

Tooppikallio, Sastamala

Tooppikallio, Sastamala Tooppikallio, Sastamala Raportti maastokäynnistä 6.4.2012 Tiina Jalkanen, Juho Kytömäki ja Jere Nieminen Yhteenveto Sastamalan Tooppikallio on Metsähallituksen/Laatumaan myytävänä oleva metsätila, jolla

Lisätiedot

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio 1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA

Lisätiedot

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola)

Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola) Mustakummun metsää Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola) 1. Latvavaaran alue (Puolanka) Osa-alue sisältää Latvavaaran vanhojen metsien suojeluohjelmakohteen

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta Seija Väre 25.7.2010 1 (9) RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS Tammelan kunta 2 RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Ruostejärven osayleiskaava sijaitsee Tammelan kunnan eteläosassa valtatien

Lisätiedot

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Mäntymäen luontoselvitys Laihia

Mäntymäen luontoselvitys Laihia Mäntymäen luontoselvitys Laihia 2.9.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto.. 3 2 Liito-orava 3 2.1 Yleistä liito-oravasta. 3 2.2 Liito-oravaselvityksen

Lisätiedot

Natura-tarvearviointi Pellinkankaan Natura-alueen osalta

Natura-tarvearviointi Pellinkankaan Natura-alueen osalta FCG Finnish Consulting Group Oy Kainuun maakunta -kuntayhtymä KAINUUN 1. VAIHEKAAVA Natura-tarvearviointi Pellinkankaan Natura-alueen osalta 27.4.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arviointi I

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.

Lisätiedot

Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys

Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Savonlinnan kaupunki 2014 Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Petri Parkko 12.5.2014 1 1. Taustoja Kaupunki on ostanut Nojanmaan peltojen alueen yksityiseltä maanomistajalta. Alueella

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 12.8.2004. Sisällysluettelo

17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 12.8.2004. Sisällysluettelo 1 17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA 12.8.2004 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 SUUNNITTELUALUE... 2 2.1 Kallio- ja maaperä... 2 2.2 Vesistöt... 2 2.2.1 Pintavedet... 3 2.2.2

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11.

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. Soidensuojelun täydennystarpeet Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. 2012 Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Megatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Megatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Megatuuli Oy Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 13/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3

Lisätiedot

Vatialan Lamminrahkan Ruutanan alueiden luontoarvojen yhteenveto

Vatialan Lamminrahkan Ruutanan alueiden luontoarvojen yhteenveto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KANGASALAN KUNTA Vatialan Lamminrahkan Ruutanan alueiden luontoarvojen Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18794 Kangasalan kunta Sisällysluettelo 1 Työn tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting 6.11.2013 Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka Natura arvioinnin tarveharkinta FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting Isokorpi (FI0800145, SCI) Johdanto Isokorven Natura 2000

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KAPULIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2005

MÄNTSÄLÄN KAPULIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2005 MÄNTSÄLÄN KAPULIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2005 Mäntsälän kunta Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2005 1 JOHDANTO Mäntsälän kunnan Kapulin asemakaavan laajennusalue sijaitsee Kapulin työpaikka-alueen

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

Liite 4. Luonnonsuojelu

Liite 4. Luonnonsuojelu Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

AURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE

AURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 9.10.2014 Työnumero 1510012239 AURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE LUONTOSELVITYKSET 2012-2014 MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE Päivämäärä 9.10.2014 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ POHJAHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT.. 2 YLEISKUVAUS... 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien eteläpuoli... 3

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI LIITO-ORAVAKARTOITUS, JOROISTENTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI LIITO-ORAVAKARTOITUS, JOROISTENTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Vastaanottaja Pieksämäen kaupunki Asiakirjatyyppi Liito-oravakartoitus Päivämäärä 11.11.2014 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI LIITO-ORAVAKARTOITUS, JOROISTENTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS LIITO-ORAVAKARTOITUS, JOROISTENTIEN

Lisätiedot

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS

MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 11.12.2012 MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN

LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN MIKKELI, TAIPALE, TILA HIETANIEMI LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 30.12.2014 1 JOHDANTO Mikkelin kaupungin Taipaleen kylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

Liite 2 Luontoselvitys. Asemakaavan luontoselvitys. Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava. Luontoselvityksen tavoite

Liite 2 Luontoselvitys. Asemakaavan luontoselvitys. Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava. Luontoselvityksen tavoite Asemakaavan luontoselvitys Liite 2 Luontoselvitys Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava 7.7.2014 Terhi Ala-Risku Luontoselvityksen tavoite Luontoselvitys on tehty Äänekosken keskustan

Lisätiedot

LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET

LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET Luontodirektiivin luontotyypit Evon

Lisätiedot