Rakennetun ympäristön ihmislähtöinen suunnittelu ja tutkimus. Esimerkkinä näkövammautuneiden ikääntyneiden reitin seuraaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennetun ympäristön ihmislähtöinen suunnittelu ja tutkimus. Esimerkkinä näkövammautuneiden ikääntyneiden reitin seuraaminen"

Transkriptio

1 Rakennetun ympäristön ihmislähtöinen suunnittelu ja tutkimus Esimerkkinä näkövammautuneiden ikääntyneiden reitin seuraaminen Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteiden laitos Kognitiotieteen Pro gradu -tutkielma Ohjaajat: Prof. Christina Krause (HY, Kognitiotiede) Arkkit. Ira Verma (AY, Sotera-instituutti) Projektissa Moniaistinen asuinympäristökokemus Christian Sannemann Joulukuu 2012

2 Esipuhe Opinnäytetyö tehtiin osana Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen alaisuudessa toimivan sosiaali- ja hyvinvointitekniikan rakentamisen instituutin (Sotera) koordinoimaa moniaistinen asuinympäristökokemus -tutkimushanketta. Hankkeen tavoitteena oli kehittää ikääntyneiden ihmisten viihtyisyyttä ja omatoimista selviytymistä palvelutaloympäristöjen puolijulkisissa ja julkisissa tiloissa aisteihin vaikuttavin rakentamisen keinoin. Yhteistyö perustui tarpeeseen korostaa hankkeen tavoitteita psykologisesti uskottavasta näkökulmasta. Työn lähtökohdat olivat haastavat. Valtavirran psykologinen ja kognitiotieteellinen tutkimus ei ole huomioinut rakennetun ympäristön merkitystä psykologisten ilmiöiden selittämisessä ja fyysisten ympäristötekijöiden asema käyttäytymistieteissä ylipäätään on marginaalista. Lisäksi käyttäytymistieteet ovat orientoituneet kohti nomoteettista, yleisiä lainalaisuuksia kartoittavaa tutkimusotetta, minkä seurauksena yhteisiä intressejä palvelevien tutkimushankkeiden luominen soveltavien, idiografista tutkimusotetta painottavien tieteenja taiteenalojen kanssa on ongelmallista. Ongelmiin lähdettiin hakemaan ratkaisuja tarkastelemalla kognitiotieteiden, ympäristöpsykologian ja käytettävyysalan näkemyksiä ihmisen ja ympäristön välisestä suhteesta ja tyypillisiä tutkimuksen ja suunnittelun yhdistämiseen liittyviä haasteita. Haasteiden, hankkeen tavoitteiden, palvelutalokäyntien ja työryhmäkokousten perusteella lupaavimmaksi eri intressiryhmien tarpeita palvelevaksi yhtymäkohdaksi tunnistettiin näkövammaisten ikääntyneiden reitin löytämisen tutkiminen. Kiitokset kuuluvat työn ohjaajille Prof. Christina Krauselle työn arvokkaasta kommentoinnista ja arkkitehti Ira Vermalle sekä mahdollisuudesta yhteistyöhön että joustavuudesta ja vapaudesta kehittää suunnittelua tukevaa tutkimusta. Hankkeen tutkijoille, arkkitehti Leena Aallolle, Johanna Hätöselle, Sara Ikävalkolle ja Reetta Mailalle tulee mainita kiitos inspiroivasta työilmapiiristä ja käytännön avusta. Kognitiotieteen yksikön Katja Irvankoskea tulee kiittämän vinkattuaan alun alkaen yhteistyön mahdollisuudesta ja Prof. Minna Huotilaista kannustavasta ja terävänäköisestä suhtautumisesta työn sisältöön ja etenemiseen. Luku 2 lienee kiinnostavaa luettavaa rakennetun ympäristön ihmislähtöisyydestä ja käytettävyydestä kiinnostuneille tutkijoille ja suunnittelijoille. Luku 3 palvelee erityisesti reitin löytämisestä ja näkövammaisten ikääntyneiden erityispiirteistä kiinnostunutta lukijaa. Toivottavasti työ osaltaan luo perustaa käyttäytymistieteiden ja rakennetun ympäristön tutkijoiden ja suunnittelijoiden väliselle yhteistyölle. Helsingissä Christian Sannemann

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Ihminen rakennetussa ympäristössä Ihmisen ja ympäristön välinen suhde Rakennetun ympäristön suunnitteluprosessi Perustutkimus vs. soveltava tutkimus Käyttäjien ja käytettävyyden tutkiminen Ympäristö ja ongelmanratkaisu Reitin löytäminen Reitin seuraaminen Spatiaalinen orientaatio Reittitieto ja spatiaaliset representaatiot Reitin seuraamisen strategiat Näkövammaisten ikääntyneiden reitin löytäminen Tutkimuksen tavoitteet Menetelmiä reitin seuraamisen tutkimiseen Menetelmät Tutkimusympäristö Koehenkilöt Tutkimustehtävä Koemenettely Aineiston esikäsittely Analyysimenetelmät Tulokset Pohdinta Teoreettiset päätelmät Hyvän suunnittelun periaatteita Lähteet Liitteet... 60

4 We generate our own environment. We get exactly what we deserve. How can we resent a life we've created ourselves? Who's to blame, who's to credit but us? Who can change it, anytime we wish, but us? Richard Bach

5 1 Johdanto Itsenäinen liikkuminen ympäristössä on näkeville ihmisille usein itsestään selvä ja intuitiivisesti vaivaton prosessi. Ihmisten ikääntyessä, motoristen ja kognitiivisten kykyjen lisäksi myös aistitoiminnot heikentyvät, mikä asettaa haasteita omatoimiselle selviytymiselle päivittäisessä elinympäristössä. Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin yli 65-vuotiaiden ihmisten näkövammautumisen syy ja Suomessa voidaankin nykytilanteen perusteella arvioida v olevan jo yli sairaudesta kärsivää yli 65-vuotiasta ikääntynyttä (Ojamo, 2010). Yhteiskunnan huoltosuhteen, eli työssäkäyvien ja elätettävien välisen suhteen, kasvaminen väestön ikärakenteen muuttuessa asettaa paineita ikääntyneiden omatoimisuutta tukeville ratkaisuille. Eräs hoitotarpeen vähentämiseen tähtäävä ratkaisu on kehittää rakennettua ympäristöä tukemaan ikääntyneiden omatoimista selviytymistä 1. Esteettömyys ympäristösuunnittelussa on kuitenkin leimallisesti määritelty vain liikuntarajoitteisten näkökulmasta, eikä näkövammaisten erityistarpeita ole osattu huomioida riittävästi (Jokiniemi, 2007). Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää rakennetun ympäristön merkitystä silmänpohjan ikärappeumaa sairastavien ikääntyneiden itsenäiselle liikkumiselle. Ihmisten ominaisuuksia, tarpeita ja toiveita vastaavan ympäristön rakentuminen on monialainen haaste. Käyttäytymistieteet ovat painottaneet ihmisnäkökulmaa vailla kattavaa käsitystä ympäristöstä ja rakennetun ympäristön suunnittelijat ympäristöä vailla kattavaa käsitystä ihmisestä. Monitieteisistä mutta teoreettisesti puutteellisista lähtökohdista johtuen katsaus aihepiiriin on tarkoituksellisesti laadittu laaja-alaisena. Toisessa luvussa esitellään ihmisen ja ympäristön välisen suhteen käsitteellistämiseen ja suhteen optimointiin liittyviä haasteita sekä tutkimuksen että suunnittelun näkökulmista. Käyttäjäkeskeistä suunnittelua ja ympäristössä tapahtuvan toiminnan analysointia kognitiivisena ongelmanratkaisuprosessina esitellään erääksi ratkaisuvaihtoehdoksi. Kolmannessa luvussa syvennytään navigointikäyttäytymisen taustalla oleviin sensorisiin ja kognitiivisiin prosesseihin ja luodaan alustava käsitys näkövammaisten ikääntyneiden erityispiirteistä. Rakennetun ympäristön merkitystä liikkumiselle tutkittiin palvelutaloympäristössä toteutetulla reitin seuraamisen aikaisen ääneen ajattelu -menetelmän avulla. Tulokset antavat viitteitä aistikanavien, ympäristötekijöiden ja kognitiivisten strategioiden navigoinnin aikaisesta merkityksestä näkökykynsä menettäneillä ikääntyneillä. 1 liikkumisympäristön puutteet lisäävät selvästi avuntarvetta ja aiheuttavat huomattavia kustannuksia niin avun antajille kuin ikääntyneille itselleenkin vaikuttivat myös elämisen laatuun, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja henkiseen hyvinvointiin (Ruonakoski, Somerpalo, Kaakinen & Kinnunen, 2005). 1

6 2 Ihminen rakennetussa ympäristössä Pruitt-Igoen lähiö St. Louisissa ja Brasilian kaupunki Brasiliassa ovat tyypillisiä esimerkkejä pieleen menneistä ja kalliista rakennusprojekteista, joiden taustalla on ollut kyvyttömyys arvioida ihmisten tarpeita (Comerio, 1981; Rainwater, 1980; Williams, 2005). Rakennetun ympäristön epäonnistumiset ilmenevät kuitenkin useilla ympäristön mittakaavoilla, joiden yhteisvaikutuksena ihmisen ja ympäristön yhteensopivuutta tulisi tarkastella. Avaussuunnaltaan epäselvät ovet, valokatkaisijan painikkeiden ja lamppujen järjestyksen epälooginen suhde, epämukavat tuolit, huonosti ilmastoidut toimistot, esteelliset asuinympäristöt, melusaasteiset asunnot, kaikuisat yhteistilat, vaikeasti hahmotettavat rakennukset tai toiminnallisia tarpeita ja tavoitteita rajoittavat ympäristöt ovat monille tuttuja esimerkkejä, joiden taustalla on ollut suunnittelu- ja rakennusprosessin toimijoiden haluttomuus tai kyvyttömyys huomioida käyttäjien tarpeita. Käyttäjälähtöiset, -keskeiset, käyttäjien inspiroimat tai käyttäjiä osallistavat suunnittelumenetelmät ovat suunnittelualojen rajoja ylittäviä ilmiöitä, ja voidaan katsoa, että suunnitteluala on murroksessa, jossa siirtymä käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta yhteissuunnitteluun tulee uudistamaan sekä suunnittelijoiden että käyttäjien perinteiset roolit ja prosessit (Sanders & Stappers, 2008). Käyttäjänäkökulma on trendin mukaisesti saanut jalansijaa myös rakennetun ympäristön suunnittelijoiden, kuten rakennusarkkitehtien, maisemaarkkitehtien ja kaupunkisuunnittelijoiden keskuudessa (Vischer, 2008). Käyttäjänäkökulmaa korostavilta suunnittelualoilta puuttuu kuitenkin teoreettinen käsitys ihmisen ja ympäristön välisestä suhteesta ja erityisesti rakennetussa ympäristössä psykologisesti uskottavalle lähestymiselle on nähtävissä tarvetta (Vischer, 2008; monialaisuudesta, Koskela, 2008). Ihmisen ja ympäristön välisen kompleksisen suhteen vaikea ymmärrettävyys ja harvassa olevat asiantuntijat lienevätkin eräs merkittävä ihmisnäkökulman epäonnistuneiden arviointien syy. Lisäksi suunnitteluun liittyvien työprosessien peräkkäinen järjestys, tiukkaan aikataulutettu luonne ja rakennusteollisuuden toimijoiden pirstaloituneisuus ovat käytännössä merkittäviä loppukäyttäjän huomioimista vaikeuttavia tekijöitä (Preiser & Visher, 2005, s. xi). Jos tutkimuksen avulla halutaan parantaa rakennetun ympäristön laatua, on näihin haasteisiin kyettävä vastaamaan. Tässä luvussa käsitellään ensin kognitiotieteiden käsitystä ihmisen ja ympäristön välisestä suhteesta, tarkastellaan vaihtoehtoisia lähestymistapoja, kartoitetaan tyypillisiä tutkimuksen ja suunnittelun välisiä ongelmia ja esitetään eräs aloja yhdistävä käytettävyyden optimointiin tähtäävä ratkaisu. 2

7 2.1 Ihmisen ja ympäristön välinen suhde Ihmisen ja ympäristön välisen suhteen voisi ajatella olevan mieltä ja käyttäytymistä tutkivien tieteenalojen, kuten psykologian tai kognitiotieteen keskiössä, mutta näin ei tilanne poikkeuksia lukuun ottamatta ole. Ympäristötekijät ovat laajasti määriteltynä toki erottamaton osa psykologista ja kognitiotieteellistä tutkimusta, mutta ympäristö on pääasiassa huomioitu vain pirstaleisesti, laboratorioihin eristettyinä ja tiukasti kontrolloituina muuttujina taustateorioiden ja koeasetelmien rajaamissa konteksteissa. Toisaalta ihmisen ja ympäristön välinen suhde käyttäytymisen ja ihmismielen näkökulmasta on moniulotteinen, useiden muuttujien välinen kokonaisuus, eikä suhdetta selittävää metateoriaa edes tarkemmin määritellystä osa-alueesta, kuten rakennetun ympäristön ja ihmisen välisestä suhteesta argumentoitavasti ole mielekästä pyrkiä saavuttamaan (Canter, 2008). Ympäristönäkökulman puutteellisuutta selittää osin myös historian painolasti ja siitä seuranneet ontologiset ja epistemologiset sitoumukset. Ihmisen ja ympäristön väliseen suhteeseen on jo antiikin ajoista lähtien suhtauduttu dikotomisesti. Erityisesti mielenfilosofisessa perinteessä sekä nativismin että rationalismin vastakkainasettelu suhteessa empirismiin periytyy aina Aristoteleen ja Platonin välisiin näkemyseroihin tiedon luonteesta. Psykologian lähihistoriassa 1950-luvulta alkaneen kognitiivisen vallankumouksen jälkeen tutkimuksen painopiste siirtyi ympäristödeterministisestä behaviorismista (kuvaava kritiikki ympäristödeterminismistä, Franck, 1984) lähes nativistiseen kognitivismiin 2, jossa mielen prosesseja on tarkasteltu sisäisinä tiedonkäsittelyprosesseina vailla kattavaa käsitystä ympäristön merkityksestä (ks. esim. Miller, 2003). Teoreettisen hidasteen ympäristön ja kognitiivisten prosessien väliselle yhteydelle on asettanut oletus mentaalisten representaatioiden amodaalisuudesta, eli riippumattomuudesta aistijärjestelmistä, minkä voidaan nähdä olevan informaationprosessointinäkökulmaa kauttaaltaan leimaava piirre (Pinker, 1997, 1999). Kognitiotieteitä kritisoidaankin usein tunteiden, tietoisuuden, emootioiden, kehollisten prosessien, sosiaalisten tekijöiden ja ympäristön huomiotta jättämisestä (Thagard, 2007) 2 Kognitiotieteen tieteenalana katsotaan usein syntyneen 1950-luvulla osin vastavoimana silloiselle Yhdysvalloissa vallinneelle kokeellisen psykologian paradigmalle, behaviorismille. Taustalla vaikuttivat useat tekijät, kuten 1930 ja -40 lukujen kybernetiikka, laskettavuuden teorian synty ja tietokoneiden kehitys. Käännepisteenä pidetään usein v MIT:ssä (Massachusetts Institute of Technology) järjestettyä monitieteistä informaatioteorian konferenssia, Millerin työmuistia käsitellyttä artikkelia (Miller, 1956) ja useita muita vaikutusvaltaisia julkaisuja (ks. esim. Miller, 2003). Behaviorismin valtakauden lopullisena taitekohtana voidaan katsoa olleen Noam Chomskyn B.F. Skinnerin behavioristista kieliteoriaa vastaan esittämä voimakas kritiikki (1959) ja vaihtoehtoinen generatiivisen kielitieteen teoria (Chomsky, 1957), jossa kielen katsotaan toteutuvan mentaalisesti representoitujen kielioppisääntöjen prosessointina. 3

8 Vallitsevan ajattelutavan ollessa muutospaineen alla, on luontevaa etsiä vastauksia marginaalisemmista paradigmoista, kognitiotieteiden reuna-alueilta. Maailmalla on vaikuttanut jo behavioristisen paradigman aikana useita ihmisen mieltä ja käyttäytymistä eri tavoin lähestyneitä ajattelutapoja, joista vuosisadan alun saksalainen hahmopsykologia ja neuvostoliitossa Lev Vygotskyn aluille panema ja myöhemmin Aleksei Leontievin kehittämä kulttuurihistoriallinen aktiviteettiteoria (esim. Kaptelinin, 2012) ovat eräitä tunnetuimmista. Kognitivismin vastaisia ajatuksia ovat edustaneet myös vuosisadan alussa kehittyneet filosofiset koulukunnat, kuten fenomenologia (esim. Husserl, Merleau-Ponty) ja pragmatismi (esim. Peirce, James, Dewey), jotka ovat innoittaneet myös kognitiotieteiden ja sen lähitieteenalojen piirissä 1980-luvulta lähtien ilmenneitä kognitivistista ajattelua kyseenalaistavia tai laajentavia ajattelutapoja. Näistä laajimmin levinneitä lienevät filosofiassa ja kognitiotieteissä kehon merkitystä painottava kehollinen kognitio (embodied cognition; esim. Wilson, 2002), kasvatustieteiden piirissä kehittynyt kognitivismin kyseenalaistava tilannesidonnainen kognitio (situated cognition; esim. Brown, Collins & Duguid, 1989; Robbins & Aydede, 2009), antropologiaa ja kognitiotiedettä yhdistelevä hajautettu kognitio (distributed cognition; Hutchins, 1995), kognitivistisen ajattelun neurotieteellisin perustein kehoon ja ympäristöön yhdistävä ja siten klassisessa kognitiotieteessä perinteiseen symbolien maadoittamisen ongelmaan vastaava maadoitettu kognitio (Barsalou, 2008), representaatioiden tarpeellisuuden yksinkertaisessa älykkyydessä kyseenalaistava Brooksin (1991) näkemys ja fysiikasta teoreettista tukea komputationalismille hakeva dynaamisten systeemien hypoteesi (Beer, 2000). Nämä eri aloilta kumpuavat suuntaukset painottavat erityisesti kehon, aistijärjestelmien ja ympäristön merkitystä kognitiivisten prosessien ymmärtämisessä, eikä tuskin ole väärin väittää kognitiotieteiden tulevan yhä voimakkaammin laajentumaan näille alueille. Perustutkimusasteella olevat teoriat eivät kuitenkaan vielä tämänhetkisessä tilassa vaikuta tarjoavan sovellettavia ajatuksia hyvän ympäristön suunnitteluun. Eräs ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta kognitiotiedettä ja kognitiivista psykologiaa laajemmasta näkökulmasta tarkastellut tieteenala on ympäristöpsykologiaksi kutsuttu soveltavan psykologian haara. Alan varhaiset juuret kytkeytyvät 1900-luvun alkuvuosikymmenten tutkijoihin, sen katsotaan saaneen alkunsa 1950-luvulla, vakiintuneen instituutiona 1970-luvulla (ks. esim. Bell, Greene, Fisher & Baum, 2001) ja syntyneen osana useista lähteistä levinnyttä ajattelutavan radikaalia muutosta, nk. kontekstuaalista vallankumousta (Stokols, 1987; Bonnes & Bonaiuto, 2002). Ympäristöpsykologian alan voidaan nähdä olevan suuntautunut kolmeen tavoitteeseen: perustutkimukseen, käytännön sovellutuksiin 4

9 ja poliittisen päätöksenteon informointiin (Gifford, 2009). Näitä tavoitteita yhdistää alan perimmäinen tarkoitus ymmärtää ihmisten ja heidän ympäristöjensä sekä luonnon että rakennetun ympäristön kompleksiset ja kaksisuuntaiset suhteet (ibid.; Stokols, 1995). Ympäristöpsykologien keskuudessa erityisesti transaktionaalinen lähestymistapa (Altman & Rogoff, 1987) on saanut vahvan jalansijan (Bonnes & Bonaiuto, 2002; Werner, Brown & Altman, 2002) - kenties nuoren ja monitieteisen alan identiteetin vahvistamistarpeen vuoksi. Lähestymistapa korostaa, että ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta tulisi tarkastella holistisena, ihmisen, psykologiset prosessit, fyysisen ympäristön ja ajalliset ominaisuudet yhtenäisenä yksikkönä käsittävänä kokonaisuutena. Huolimatta siitä, että tätä on korostettu ympäristöpsykologian leimallisena lähestymistapana, ei varsinaista transaktionaalista tutkimusta juuri ole tehty. Syynä lienee hyvien analyyttisten työkalujen puute (Gifford, 2009) ja näkökulman vaatiman, empiirisen tutkimuksen perinteistä poikkeavan tieteenfilosofinen näkökulman omaksuminen (Saegert & Winkel, 1990) - transaktionaalisuuden määrittelyn toistuvasta eksplikoinnista (esim. Werner ym. 2002) huolimatta. Maailmankuvan soveltaminen tutkimustyössä vaikuttaisi siten vaativan käsitteitä, jotka mahdollistavat ihmisen ja ympäristön kuvaamisen ja mittaamisen yhtenä holistisena yksikkönä. Pyrkimys transaktionaalisuuteen kuvaa ympäristöpsykologian ontologisia ja epistemologisia ongelmia, mutta heijastaa myös suunnittelua tukevan tutkimuksen haasteita. Historia on osoittanut, ettei ympäristöpsykologien ja arkkitehtien jo 1970-luvulla alkanut yhteistyö onnistunut alojen ristiriitaisten tavoitteiden vuoksi täyttämään siihen kohdistettuja odotuksia: psykologien tavoitellessa teoreettista ymmärrystä universaaleista lainalaisuuksista, kiinnosti suunnittelijoita soveltavat hyödyt (Uzzell & Räthzel, 2009). Yhteistyön vaikeuksista huolimatta ihmisnäkökulma on suunnittelualoilla yhä vahvasti esillä niin ihmisen ja ympäristön välisen suhteen optimoimisen (esim. Preiser & Vischer, 2005) kuin käyttäjien osallistamisen (Sanders & Stappers, 2008; Sanders, Brandt & Binder, 2010) näkökulmista. Lähtökohdat vaikuttavat suotuisilta ihmistieteiden ja suunnittelualojen yhdistämiselle, mutta ajankohtaisia haasteita on yhä ainakin kaksi: (1) ihmisen ja ympäristön välisen suhteen teoreettinen jäsentäminen ja mittausmenetelmien kehittäminen ja (2) perustutkimuksen ja suunnittelua tukevan soveltavan tutkimuksen välisen kuilun ylittäminen (ks. myös Straatemeier, Bertolini, Te Brömmelstroet & Hoetjes, 2009). Ympäristöpsykologia on pitänyt kiinni ympäristönäkökulmasta, mutta sen teoreettiset lähestymiset ja käsitellyt aihepiirit ovat hajanaisia (ympäristöpsykologian yhtenäisnäkemykseen pyrkiviä viitekehyksiä, mm. Bell ym., 2005; Kaplan & Kaplan, 2009; Aura, Horelli & 5

10 Korpela, 1997; liite 1). Perimmäisenä haasteena lienee, että ainakin psykologisen tutkimuksen pääpaino on yhä kvantitatiivisessa kokeellisessa tutkimuksessa (Michell, 1999; Gelo, Braakmann & Benetka, 2008). Vaikka luonnontieteellisen ihanteen mukainen muuttujien välisten kausaaliyhteyksien tunnistaminen ja matemaattisella tarkkuudella mallinnettujen ennustuskykyisten teorioiden luominen on epäilemättä luonnon mekanistiseen mallintamiseen ja hallintaan painottuneen länsimaisen tieteen tavoitteiden oikeaoppista seuraamista, on ihmistieteiden ontologisia ja epistemologisia sitoumuksia mahdollisesti venytettävä, jotta voitaisiin tehdä ekologisesti validimpaa tutkimusta, ymmärtää ympäristötekijöiden merkitys mielen ja käyttäytymisen selittämisessä ja sovittaa tutkijoiden ja suunnittelijoiden intressit suotuisammin yhteen (ks. myös Winkel, Saegert, Evans & Uzzell, 2009). 2.2 Rakennetun ympäristön suunnitteluprosessi Ihmisen ja ympäristön välisen suhteen teoreettinen jäsentäminen ei riitä yhdistämään tutkimusta ja suunnittelua, vaan tietoa on myös kyettävä tuottamaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa, suunnitteluprosessin eri vaiheissa eri toimijoita huomioivalla tavalla. Rahoittajien, asiakkaiden, loppukäyttäjien, suunnittelijoiden, insinöörien, markkinoijien, rakennuttajien ja viranomaisten risteävät arvot, tarpeet ja osaaminen monivaiheisessa suunnitteluprosessissa asettavat kommunikointihaasteiden lisäksi ehtoja myös soveltuvimman lähestymistavan ja tutkimusmenetelmän valitsemiselle prosessin kussakin vaiheessa. Erityisesti rakennetun ympäristön suunnittelijat, rakennusarkkitehdit, sisustusarkkitehdit, tilasuunnittelijat, kaupunki- ja aluesuunnittelijat ja insinöörit lähestyvät rakennettua ympäristöä eri näkökulmista, ja tutkimuksen tulisi varioida samalla tavoin (Bechtel, Marans & Michelson, 1987, s. 2). Suunniteltavana olevan kohteen mittakaavan lisäksi on lähestymistavan valinnassa huomioitava myös kohteen alueellinen, historiallinen ja ilmastollinen konteksti, nykyiset ja tulevat käyttäjät, paikkaan liittyvät toiminnalliset vaatimukset ja muut hanketta ohjaavat tavoitteet (ks. esim. Friedman, Zimring & Zube, 1978, s.6-15). Kaikki toimijat kytkee yhteen suunnitteluprosessi, jossa tunnistetaan tyypillisesti 5 päävaihetta (Friedman, Zimring & Zube, 1978, s. 21; Bechtel, Marans & Michelson, 1987, s.2; Preiser & Vischer, 2005). Näiden vaiheiden sisältöön ja tavoitteisiin perustuvia tietovaatimuksia vasten tutkimusmenetelmien soveltuvuutta voidaan kenties optimaalisimmin arvioida. Suunnitteluprosessi alkaa strategisella suunnittelulla, jolloin hankkeen alulle panija suunnittelee ja päättää mitä tehdään, miksi ja millä resursseilla. Tyypillisesti tähän vaiheeseen liittyvää päätöksentekoa voidaan tukea ekonomisilla, rakenteellisilla, kulttuurisilla tai muilla nykytilaa suhteessa määrättyihin tavoitteisiin, kuten kestävään kehitykseen, arvioivilla 6

11 tutkimuksilla. Tämän vaiheen päätöksenteko voi perustua esimerkiksi kattavaan ympäristövaikutusten arviointiin jo olemassa olevista ympäristöistä. Tavoitteena on luoda alustavia ideoita ja suuntaviivoja suoritettavista toimenpiteistä. Toinen vaihe, ohjelmointi (amer. engl. programming) tai ohjeistus (engl. briefing), on käyttäjänäkökulmasta suunnitteluprosessissa perinteisesti merkittävin osa-alue. Tässä vaiheessa tunnistetaan käyttäjäryhmät ja luodaan tarkat vaatimusmäärittelyt suunnittelulle. Eri käyttäjäryhmien tarpeiden ja toiveiden tutkiminen on aikaa vievä prosessi, mutta on tärkeää tunnistaa tarpeet ja päästä kaikkia osapuolia miellyttävään yhteisymmärrykseen. Lopputuloksena voi suunnittelukäytänteistä riippuen olla yleisen tason kuvaus eri intressiryhmien vaatimuksista, mutta joissain tapauksissa myös tarkempia reunaehtoja ja rakennusmääräyksiä erittelevä yksityiskohtaisempi ohjeistus. Kolmas vaihe on suunnitteluvaihe, jonka aikana luodaan tarkat piirustukset ja mallit, joiden avulla rakennus voidaan toteuttaa. Perinteisesti suunnittelijat tekevät tämän työn verraten itsenäisesti, mutta myös tätä vaihetta voidaan tukea monilla tavoin. Erityisesti suunnittelijoiden on hyödyllistä tietää mitä vaikutuksia milläkin ratkaisuilla tulisi olemaan. Tätä varten on hyvä olla tietoa aiemmista rakennusprojekteista ja tutkimuksista tai vaihtoehtoisesti järjestää aihetta koskeva tutkimus. Toisekseen suunnittelijat tyypillisesti luovat 2- tai 3-ulotteisia kuvia ja malleja ideoistaan, joita muut intressiryhmät, tekniset ja taloudelliset asiantuntijat tai ulkopuoliset tahot voivat arvioida. Käyttäjien osallistaminen yhteissuunnittelun mahdollistavilla työalustoilla on myös mahdollista. Neljäs vaihe on rakentamisvaihe, jossa ei tarvita tutkimuksia. Rakennuttajat ovat sopimusten kautta velvollisia toteuttamaan tilatun työn sovitulla tavalla. Tässä vaiheessa tulee vain valvoa rakentuuko kohde vaatimusmäärittelyjen ja suunnitelmien mukaisesti. Viimeinen vaihe on kohteen valmistumisen ja käytön jälkeinen tutkimusvaihe, johon viitataan yleisesti käsitteellä postoccupancy evaluation (POE). Tässä vaiheessa rakennetun ympäristön toimivuutta voidaan arvioida halutusta näkökulmasta. Tutkimusvaiheen tuloksia voidaan hyödyntää korjausrakentamis- ja kehityshankkeissa ja ne voivat toimia vertailuaineistona uusien suunnitteluratkaisujen tukena (suunnitteluvaiheista ks. erityisesti Preiser & Vischer, 2005). Kuvioon 1 on listattu suunnitteluvaiheet tyypillisine tietovaatimuksineen. Kuvio 1. Suunnitteluvaiheet ja niihin liittyvät tyypilliset tietovaatimukset 7

12 2.3 Perustutkimus vs. soveltava tutkimus Oikeiden menetelmien valinta kussakin suunnitteluprosessin vaiheessa ei ole triviaalisti määriteltävissä, mutta koska perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen väliset erot ovat jo käytännössä osoittautuneet tutkijoiden ja suunnittelijoiden yhteistyötä vaikeuttavaksi tekijäksi, on niitä syytä käsitellä hieman tarkemmin. Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välisen kahtiajaon perustavanlaatuisuutta kuvaa hyvin se, että useat eri tutkimustyyppien luokittelut voidaan mielekkäästi jäsentää sitä vasten. Perustutkimus käsitetään tyypillisesti nomoteettiseksi, yleisiä lainalaisuuksia kartoittavaksi, ja luonnon mekanistiseen mallintamiseen tähtääväksi teknistä tiedon intressiä edustavaksi tutkimustyypiksi. Tavoitteeseen on mielekästä pyrkiä selittävällä, ilmiöiden välisiä kausaalisuhteita tutkivalla tutkimusotteella, joskin perustutkimus voi olla myös kuvailevaa, kartoittavaa, tai lähestyä ongelmaa puhtaan teoreettisesti. Psykologiassa empiirinen perustutkimus on perinteisesti ollut kokeellista tutkimusta tai haastattelututkimuksia, joissa sovelletaan erityisesti kvantitatiivisia mittausmenetelmiä ja tulosten tilastotieteellistä analysointia. Viime aikoina myös kvalitatiivisten menetelmien suosio on kuitenkin kasvanut (Gelo, Braakmann & Benetka, 2008). Perustutkimuksen tulee tutkimusotteesta ja -menetelmästä riippumatta olla arvovapaata ja pyrkiä objektiiviseen, universaaleja lainalaisuuksia kartoittavaan kuvaukseen maailmasta näkökohta, johon kiteytynee olennaisin eriävyys perus ja soveltavan tutkimuksen välillä. Soveltava tutkimus mielletään usein perustutkimuksen avulla saavutetun tiedon hyödyntämisenä tai tietyn tutkimuksen toteuttamisena jonkun ajankohtaisen, henkilökohtaista tai yleistä hyötyä tuottavan ongelman ratkaisemiseksi. Soveltava tutkimus on usein idiografista, tiettyyn tapahtumaan tai kohteeseen sidottua, ja sen voi siten katsoa palvelevan muutokseen tähtäävää emansipatorista tiedon intressiä. Soveltava tutkimus hyödyntää kvantitatiivisten menetelmien lisäksi erityisesti kvalitatiivisia menetelmiä ja on siten luonteeltaan usein kuvailevaa tai kartoittavaa. Epäilemättä soveltavissa tutkimuksissa tingitään käytännössä usein kokeellisen tutkimuksen tekemisen kriteereistä, kuten otantamenetelmistä, koehenkilömääristä, kontrolliryhmistä ja tulosten analysointitarkkuudesta, mikä heikentää tulosten yleistyvyyttä ja vaikuttaa käsitteestä luotuun mielikuvaan. On kuitenkin korostettava, että lähtökohtaisesti ei ole mitään syytä, miksi soveltavaan hyötyyn tähtäävää tutkimusta ei voitaisi tehdä perustutkimuksen vaatimalla tarkkuudella ja tieteellisellä uskottavuudella. Tutkimustyyppien vastakkainasettelu voidaan kyseenalaistaa muillakin perusteilla, sillä niiden rajapinnat ovat monien tutkimusmenetelmien kohdalla häilyviä. Esimerkkeinä mai- 8

13 nittakoon määrällisesti analysoidut laadulliset aineistot, kvasikokeelliset kenttätutkimukset, monimenetelmäiset tapaustutkimukset, perus ja soveltavaa tutkimusta tai kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia menetelmiä yhdistävät yhdistelmätutkimukset (mixed methods research; Johnson & Onwuegbuzie., 2004) ja pragmaattisesti orientoituneet toimintatutkimukset (ks. esim. Brydon-Miller, Greenwood & Maguire, 2003; Lingard, Albert & Levinson, 2008). Perustutkimukseen kohdistuvan arvovapauden oletus on sekin tulkinnanvarainen. Tutkijan valitsemat lähestymistavat määrittyvät tyypillisesti tutkijan taustan, tutkimuksen tavoitteiden, rahoittajan asettamien reunaehtojen, tavoiteltujen julkaisukanavien ja käytettävissä olevien resurssien perusteella (ks. tarkempi listaus esim. Johnson & Onwuegbuzie, 2004, s ). Näin myös perustutkimuksen voidaan väistämättä nähdä rajautuvan ulkoa ohjattujen arvoriippuvaisten tutkimustavoitteiden ja sosiaalisesti määrittyvien hyväksyttävien tieteellisten paradigmojen mukaiseen tiedon keruuseen 3. Luokitteluihin tulisikin suhtautua vain suuntaa antavasti, sillä todellisuus ei tunne tutkimustyyppien rajoja kuten tuskin useimmat suunnittelijatkaan. Vähälle huomiolle jäänyt, mutta lupaava suunta on osallistava toimintatutkimus (Swann, 2002; Greenbaum & Loi, 2012), joskin sen pragmatismiin pohjautuvaan tiedon tuottamiseen ja tiedon yleistettävyyteen liittyvät epistemologiset kysymykset ovat epäselviä (pragmatismista suunnittelussa ks. erityisesti Melles, 2008). Voidaan ajatella, että toimintatutkimuksen tavoite ei ole positivististen tieteenihanteiden mukainen teorian tuottaminen, vaan yleistettävien toimintaohjeiden (Straatemeier ym., 2010), osallistamisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden (Greenbaum & Loi, 2012) tuottaminen. On esitetty, että positivistinen tieteen ihanne soveltui hyvin yhteen modernistisen arkkitehtuurin perinteen kanssa, mutta postmodernistiseen aikakauteen ennemmin tulkinnallisempi kriittinen, poststrukturalistinen tai dekonstruktiivinen ajattelu (Swann, 2002). Vastaavasti rationalistisen ajattelun voidaan katsoa olevan soveltumaton lähestyminen suunnittelualalle tyypillisten avointen ja huonosti määriteltyjen ongelmien (wicked problem, Rittel & Webber, 1973) ratkaisemisessa (Coyne, 2005). Toimintatutkimus lähestyy myös suunnittelualoilla tunnettuja osallistamisen ja yhteissuunnittelun perinteitä (Greenbaum & Loi, 2012; osallistamisesta myös liite 2). 3 Perustutkimuksen ohjaaminen vain ajallisesti ja paikallisesti määrittyvien tutkimusongelmien käsittelyyn on merkittävä yliopisto-instituution roolia määrittävä ja siten yhteiskunnallisesti merkittävä keskustelunaihe. Vaikka perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välisen kuilun purkaminen esim. paikallisten rahoittajien ohjaavuustekijöiden tai poikkitoimialaisten rakennemuutosten avulla voi osoittautua merkittäväksi yhteiskunnalliseksi kilpailueduksi, ei ole perusteltua purkaa yliopistojen sitoutumista kansainväliseen tieteenalojen huippututkimukseen ja teorialähtöiseen perustutkimukseen. 9

14 Suhteessa suunnitteluprosessiin, eri lähestymistavoilla vaikuttaisi olevan omat soveltuvuusalueensa. Perustutkimus on usein hidasta ja resursseja vaativaa, eikä välttämättä sovellu tehokkaiksi viritettyjen suunnitteluprosessien aktiivisiin vaiheisiin, eli ohjelmointiin, suunnitteluun ja rakentamiseen. Sitä voidaan tehdä kuitenkin joko aktiivisen suunnitteluprosessin jälkeen POE-vaiheessa tai ennen suunnittelua (PDR, Pre-Design Research) ja tuloksia voidaan hyödyntää muissakin vaiheissa. Ehkä juuri tästä syystä PDR ja POE - lähestymisiä voidaan pitää ympäristöpsykologian vahvimpina osa-alueina, jopa määrittävänä paradigmana (Bechtel, 1996). Toimintatutkimus ja soveltavista lähtökohdista tehty tutkimus, erityisesti käyttäjä- ja käytettävyystutkimukset, vaikuttavat kuitenkin soveltuvan paremmin prosessin kaikkiin myös aktiivisiin - vaiheisiin. Kuviossa 2 on hahmotettu eri tutkimustyyppien soveltuvuus suunnitteluprosessin eri vaiheissa; liitteeseen 2 on koostettu tarkempi erittely eri tavoista huomioida käyttäjiä ja eri vaiheisiin soveltuvista menetelmistä. Kuvio 2. Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välisiä eroja ja soveltuvuus suunnitteluvaiheittain 2.4 Käyttäjien ja käytettävyyden tutkiminen Teollisen vallankumouksen jälkeen suunnittelijat ovat moniportaisen globaalin tuotantoverkoston ja ammattikuntien hienojakoisemman erikoistumisen kautta eriytyneet niin toisistaan, tuotantoverkostosta, intressiryhmistä kuin loppukäyttäjistä. Nykyään loppukäyttäjien huomioiminen ilmenee useilla suunnittelualoilla kehittyneinä, ihmisnäkökulmaa huomioivina suunnittelutrendeinä ja -menetel-minä. Esimerkkeinä mainittakoon ihmisen ja 10

15 tietokoneen välistä vuorovaikutusta tutkiva käytettävyysala, muotoilun tutkimuksen käyttäjälähtöiset menetelmät, poliittisesti latautuneempi osallistavan kaupunkisuunnittelun perinne, markkina- ja kuluttajatutkimukset, fyysinen, kognitiivinen ja organisatorinen ergonomia, organisaatiopsykologia ja ympäristöpsykologia. Ylialaisesti kehittyviä loppukäyttäjän merkitystä korostavia käsitteitä ovat mm. yhteissuunnittelu (co-design), käyttäjäkokemus (user experience, UX), palvelumuotoilu ja strateginen muotoilu, joiden lisäksi kasvavaa suosiota saavuttavat ihmisten itsensä tekemä suunnittelu mm. avointen suunnitteluympäristöjen, sarjaräätälöinnin ja MIT:stä levinneiden nk. valmistuslaboratorioiden (fabrication laboratory, fab lab) muodossa. Käytettävyys on termi, joka on ihmisen ja tietokoneen välistä vuorovaikutusta (HCI; human-computer interaction) keskeisesti kuvaava käsite. ISO :2010 standardin mukaisesti käytettävyydellä viitataan määrätyn kohteen opittavuuteen, helppokäyttöisyyteen ja käyttömukavuuteen määrätyillä käyttäjillä määrätyssä kontekstissa. Tietokoneiden käyttöliittymien käytettävyyteen keskittynyt ala on ollut jatkuvassa muutoksessa ja laajentunut lyhyen historiansa aikana niin tieteellisten teorioiden, sovellusalueiden kuin käytettävyyden määrittelyjensä osalta. Insinööripainotteisesta käyttöliittymäsuunnittelusta on laajennuttu muotoilupainotteisen vuorovaikutuksen (interaction design; ks. Lowgren, 2008) ja viimeisimpänä kokonaisvaltaisen, rationalistisesta toiminnallisuuden optimoinnista irrottautuvan käyttäjäkokemuksen (ks. Law, Roto, Hassenzahl, Vermeeren & Kort, 2009) suunnitteluun. HCI-alan kehitys on erityisen mielenkiintoista, kun pohditaan kognitiotieteen, tai psykologian, ja suunnittelualojen välistä yhteistyötä, sillä näiden alojen vuorovaikutus ei muissa konteksteissa ole ollut yhtä aktiivista. Eräänä alan merkittävimpänä saavutuksena voidaankin nähdä olevan alati kehittyvä malli tieteen ja suunnittelun yhdistämisestä (Carroll, 2009). Eräs merkittävä kehityslinja on, että käytettävyyden tutkimus on sekä teorioiden että menetelmien osalta laajentunut 1980-luvun kognitiotiedepainotteisuudesta hyödyntämään myös muita tieteenaloja, eikä representationaalinen näkemys mielestä enää ole aksiomaattista - kehitystrendi, joka on nähtävissä myös kognitiotieteiden sisällä (ks. luku 2.1). Teoriapohjaa on laajennettu sosiokulttuuriseen suuntaan, erityisesti aktiviteettiteoriaan ja hajautettuun kognitioon, ja menetelminä käytetään kontrolloitujen laboratoriotutkimusten ja kognitiivisten informaatioarkkitehtuurien lisäksi myös mm. etnografisia kenttätutkimuksia ja muita kvalitatiivisia menetelmiä, kuten haastatteluja. HCI-alan kehitys on aktiivisinta juuri suunnittelunäkökulmasta ja on nähtävissä, että vuorovaikutus ja käyt- 11

16 täjäkokemuksen suunnittelun lisäksi uusien, käytettävyyttä uusilla tavoilla lähestyvien suunnittelualojen kehittyminen on todennäköistä (ibid.). Rakennettu ympäristö on eräs potentiaalinen kehitysalue. Käyttäytymistieteiden ja suunnittelun välisen yhteistyön kohtaamat haasteet ovat erityisalasta riippumatta pitkälti samoja. Siksi erityisesti jo kertaalleen yhteistyössä kehittyneillä menetelmillä voidaan ajatella olevan potentiaalia myös muiden suunnittelukohteiden, kuten rakennetun ympäristön, arvioinnissa. Lisäksi ubiikin ja mobiilin teknologian, paikkatietosovellusten, lisätyn todellisuuden (augmented reality) ja älykkäiden ympäristöjen kehittymisen myötä ihmisen ja tietokoneen välinen vuorovaikutus tulee osaksi rakennettua ympäristöä, jolloin menetelmät ja käsitteet ovat myös pitkälti sellaisinaan soveltuvia. Näiden lisäksi käytettävyysajattelulla ja -menetelmillä voidaan nähdä olevan potentiaalia myös perinteisessä rakennetun ympäristön suunnittelussa. Vaikka HCI-ala on irrottautumassa rationalistisesta toiminnallisuutta korostavasta näkökulmasta, ovat toiminnallisuuden optimointia korostavat menetelmät kehittyneet pidemmälle kuin rakennetun ympäristön tutkimuksessa ja myös monet niistä ovat sovellettavissa. Ensimmäisiä suuntaviivoja käytettävyysnäkökulman siirtymisestä rakennetun ympäristön kontekstiin onkin jo nähtävissä (esim. Alexander, 2006; Vischer, 2008; Fenker, 2008; Blakstad, Hansen & Knudsen, 2008; Rasila, Rothe & Kerosuo, 2010; Kärnä, Nenonen & Junnonen, 2010; Kärnä & Junnonen, 2007). Ihmisen ja rakennetun ympäristön vuorovaikutus ei kuitenkaan täysin vertaudu ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen. Verrattuna näyttöpäätteeseen, rakennettu ympäristö on spatiotemporaalisesti hajautunut ja samaa ympäristöä voidaan samanaikaisesti eri käyttäjien toimesta käyttää joko samoihin tai eri tarkoituksiin. Ohjainlaitteiden sijaan tavoitteisiin pääseminen vaatii monipuolista motorista toimintaa ja palaute ympäristöstä on moniaistista. Nämä tekijät huomioiden, voidaan rakennetun ympäristön käytettävyyttä pyrkiä optimoimaan tiettyjen toiminnallisuuksien osalta tarkastelemalla sitä toiminnan kannalta olennaisten kognitiivisten ongelmanratkaisuprosessien näkökulmasta. Aiemmin esiteltyjen nativistisen, ympäristödeterministisen ja transaktionaalisen lähestymisen sijaan rakennetun ympäristön käytettävyyden optimointiin ehdotetaan tässä ongelmanratkaisuprosessiin perustuva vuorovaikutteinen lähestyminen. Ongelmanratkaisuprosessien ja ympäristön välinen suhde on kuitenkin teoreettisella tasolla huonosti tunnettua ja vaatii läheisempää tarkastelua, jotta käytettävyysajattelua voitaisiin soveltaa rakennetun ympäristön kontekstissa. 12

17 2.5 Ympäristö ja ongelmanratkaisu Ympäristön merkitystä ongelmanratkaisuprosessien kannalta voi tarkastella joko ärsyketai vuorovaikutusnäkökulmasta. Yksisuuntaisesta ärsykenäkökulmasta voidaan tarkastella esimerkiksi ärsykkeiden keston ja intensiteetin vaikutuksia tarkkaavaisuuteen ja kognitiiviseen kuormitukseen erilaisten ongelmanratkaisutilanteiden aikana, kuten monitehtäväsuorituksessa (esim. Wickens, 2008). Käytettävyysajattelulle ominainen vuorovaikutusnäkökulma on kuitenkin tässä katsauksessa kiinnostavampaa. Käytettävyysalan ulkopuolella vuorovaikutteinen lähestyminen on saanut yllättävän vähäistä huomiota ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta olennaisten ongelmanratkaisuprosessien tutkiminen on keskittynyt pääpiirteittäin mielen sisäisten prosessien mallintamiseen. Psykologiassa vallitsevan klassisen näkemyksen mukaisesti ihminen luo tietystä ongelmasta mentaalisesti representoidun ongelma-avaruuden, jonka alkutilasta hän pyrkii pääsemään tavoiteltuun lopputilaan etsimällä muistiin tallennetusta hakuavaruudesta vaihtoehtoja erilaisilla heuristiikoilla. Vaikka ongelmanratkaisuprosessia voidaan varmasti oppia ymmärtämään tutkimalla eri tapoja ratkaista ongelmia, ei laboratoriokokeisiin perustuviin tutkimustuloksiin pohjaavat tietokonemallit ärsyketyyppien ja tarkan kontrollin rajoituksista johtuen välttämättä yleisty luonnollisiin ympäristöihin. Vaihtoehtoisen näkemyksen perinteiselle kognitivistiselle käsitykselle ongelmanratkaisusta tarjoaa ajatus tilannesidonnaisesta kognitiosta. Tilannesidonnaisen näkemyksen mukaisesti ongelmanratkaisun tukena käytetään sekä muistiin tallentunutta tietoa ympäristöstä että aktiivisesti tilannesidonnaisia komponentteja, joiden ei tarvitse lainkaan olla mentaalisesti representoituja (katsaus klassisen ja tilannesidonnaisen näkemyksen eroista, ks. Kirsh, 2009). Ongelmanratkaisun tukena voidaankin mahdollisesti käyttää sekä kontekstisidonnaisia heuristiikkoja että odottamattomia tilannesidonnaisia tekijöitä. Yksinkertainen tapa yhdistää klassisen näkemyksen mukaiset formalismit tilannesidonnaiseen näkemykseen olisi laajentaa ongelmanratkaisun aikana tehtyä hakuavaruutta sekä ympäristön opittuihin muistijälkiin että aktiivisiin, tarkkaavaisuuden kohteena olevaan aistijärjestelmien prosessoimaan informaatioon. Aistijärjestelmien ja ympäristön roolia painottavat teoriat muistin ja käsitteiden rakenteesta voisivat toimia lähtökohtana algoritmisen tason selvitykselle (katsauksia näihin teorioihin, ks. Robbins & Aydede, 2009; Barsalou, 2008; Wilson, 2002; Walmsley, 2008). Suunnittelua tukevan tutkimuksen näkökulmasta formalismien kehittämistä mielekkäämpää on ymmärtää mitkä ovat kunkin ongelmanratkaisuprosessin kannalta optimaalisia ympäristötekijöitä ja miten niitä voisi tarjota oikea-aikaisesti helposti havaittavassa ja käytettävässä muodossa. 13

18 Silläkin uhalla, että määrätyn ongelmanratkaisuprosessin kannalta olennaisten ympäristötekijöiden määrittäminen on triviaalia tai vain tilannesidonnaisesti määriteltävissä, yritän muodostaa alustavan teoreettisen käsityksen ympäristötekijöiden luokittelusta. Eräs vuorovaikutusta korostava tapa käsitteellistää ympäristöä on soveltaa havaintopsykologi J.J. Gibsonin tarjouman (affordance) käsitettä (Gibson, 1977, 1979). Gibsonin ekologisen psykologian keskeinen ajatus on, että ihmisten käyttäytymistä ohjaavat suoraan ja automaattisesti havaitut toimintamahdollisuudet, tarjoumat. Hänen näkemyksensä mukaan tarjoumat määrittyvät pintojen koostumuksen ja rakenteen perusteella ja että näiden havaitseminen johtaa automaattisesti toimintamahdollisuuksien havaitsemiseen. Havaitut mahdollisuudet ovat näkemyksen mukaan suhteellisia havaitsijan kehon rakenteeseen ja motorisiin kykyihin. Tarjoumat kuvaavat siis erityisesti havaitsijan ominaisuuksien ja ympäristön välistä suhdetta ja aktivoituvat ilman, että niitä tarvitsee eksplisiittisesti tietää tai haluta (Norman, 1999). Ajattelun taustalla on oletus havaintoprosessien ja toiminnan erottamattomasta suhteesta, so. havainnot ovat toimintaa varten, mikä tekee lähestymisestä lähtökohtaisesti vuorovaikutusta korostavan. Gibson tosin kiisti mentaalisten representaatioiden merkityksen oppimisen ja käyttäytymisen selittämisessä ja korosti yksipuolisesti ympäristössä tarjolla olevan informaation merkitystä olennaisena vaikuttimena (Greeno, 1994). Gibsonin tarjoumien heikkous vaikuttaa olevan juuri teorian kyvyttömyys huomioida opittujen tekijöiden vaikutusta havaintojen tulkintaan. Ei liene yllättävää, että vastoin Gibsonin alkuperäistä ajatusta, tarjouman käsitettä on laajalti sovellettu minkä tahansa, myös opittuun tietoon perustuvien toimintamahdollisuuksien havaitsemisen kuvaamisessa. Käytettävyysalalla vallinneen sekaannuksen aiheutti Gibsonin kollega Donald Norman (Norman, 1988), joka myöhemmin korjasi näkemyksensä mukaisten tarjoumien olevan havaittuja tarjoumia (perceived affordances), jotka eivät vastanneet alkuperäistä tarjouman määritelmää (Norman, 1999). Representaatioiden merkityksen kiistäminen on mahdollisesti Gibsonin ekologisen psykologian suurin puute ja teorian sovellettavuus sellaisenaan rajoittuu mahdollisesti vain implisiittisesti prosessoidun liikkumisen ja orientoinnin selittämiseen. Tarjouman käsite kuitenkin kuvaa ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta toiminnan näkökulmasta ja voisi siten toimia myös abstraktien käsitteellisten representaatioiden tapauksessa käyttäytymistä selittävänä tekijänä. Selitysvoimaisimpien ympäristön kuvaustasojen löytäminen lienee empiirisen tutkimuksen selvitettävä, mutta hyvänä lähtökohtana voisi ajatella olevan pyrkimys tunnistaa ongelmanratkaisuprosessin kannalta olennaiset representaatiot. 14

19 Eräs mahdollinen representaatioiden yleisen tason jaottelu voisi perustua dorsaalisen (nk. missä) ja ventraalisen (nk. mikä) tiedonkäsittelyradan ominaisuuksiin. Dorsaalinen on tiedostamaton spatiaaliseen prosessointiin ja liikkeiden ohjaukseen osallistuva, ja ventraalinen tietoinen objektien tunnistamiseen ja semanttiseen prosessointiin liittyvä tiedonkäsittelyrata (Goodale & Milner, 1992). Yksityiskohtaisemmin voitaisiin huomioida tietyn ongelman ratkaisemiseen liittyvien representaatioiden modulaariset piirteet, eli tiettyjen alueiden toiminnalliset eroavaisuudet. Esimerkiksi spatiaalinen prosessointi, sanojen prosessointi, äänien prosessointi ja kuvien prosessointi toteutuvat eri aivojen alueilla ja aktivoituvat eri ärsykkeistä. Taksonomiaa kognitiivisten prosessien kvalitatiivisista abstraktiotasoista tai relevanteista moduuleista ei vielä tunneta, joten ongelmanratkaisuprosessiin liittyvät mentaaliset representaatiot, ajallinen dynamiikka ja olennaiset ympäristötekijät tulisi tutkia tapauskohtaisesti. Yleisellä tasolla voitaneen olettaa, että tavoitteet ohjaavat tarkkaavaisuutta mielekkäisiin kohteisiin, jotka taas tarjoavat tietoa ja toimintamahdollisuuksia ongelmanratkaisuprosessin tueksi. Triviaalisti voidaan todeta, että olennaiseksi arvioitu tieto ja tiedon prosessointiheuristiikat ovat oppimisen lisäksi riippuvaisia yksilön sensorisista, motorisista ja kognitiivisista kyvyistä. Kuviossa 3 on hahmotettu suuntaa antava ympäristön ja ongelmanratkaisuprosessin välistä suhdetta kuvaava malli. Keskeinen tausta-ajatus on, että mentaaliset representaatiot ovat samanmuotoisia (isomorphic) ympäristön kanssa (Gallistel, 1989, 2008), pyrkien siis aistielinten ja hermoston prosessointikyvyn rajoissa kuvaamaan ja simuloimaan ympäristöä organismin tavoitteiden kannalta optimaalisesti. Kuvio 3. Ympäristön ja ongelmanratkaisuprosessin välinen suhde hahmotettuna toiminnallisiin tavoitteisiin liittyvien representaatioiden ja ympäristön välisen samanmuotoisuuden näkökulmasta 15

20 Kognitiivisten prosessien ja ihmisen tiedonkäsittelypiirteiden tunteminen määrätyillä käyttäjillä määrätyissä konteksteissa voisi mahdollistaa ihmisen ja ympäristön välisen suhteen optimoimisen suhteessa haluttuihin toiminnallisiin tavoitteisiin. Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvistä kognitiivisista prosesseista tulisi edellä kuvatun mallin perusteella pyrkiä tunnistamaan seuraavat piirteet: mentaaliset representaatiot, olennaiset ympäristötekijät ja tiedonkäsittelyyn liittyvät ongelmanratkaisun heuristiikat. Psykologisille ilmiöille tyypillisesti lähtökohtana voidaan pitää oletusta, että yhtäältä sensoriset, motoriset ja kognitiiviset kyvyt ja toisaalta kokemuksen määrä ovat yllä mainittuihin tekijöihin vaikuttavia muuttujia. Ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta optimoitaessa tulisi näiden muuttujien suhteen poikkeavia ryhmiä tutkia siten aina omina käyttäjäryhminään. Kognitiivisen ympäristösuunnittelun perusteina voitaisiin ajatella yhtäältä ärsykeympäristön optimointia vähentämällä häiriötekijöitä ja siten sekä keskeytyksiä että kognitiivista kuormitusta, ja toisaalta tehtävän kannalta olennaisten ympäristötekijöiden ja toimintamahdollisuuksien tarjoamista. Erityisesti ongelmanratkaisuprosessiin liittyvien ympäristötekijöiden havaittavuutta, muistettavuutta, käytettävyyttä ja oikea-aikaisuutta voitaisiin ajatella kognitiivisen ympäristösuunnittelun ydinantina. Näin voidaan optimoida ympäristön ja siihen liittyvään käyttäytymiseen osallistuvien kognitiivisten prosessien yhteensopivuus. Organisaatioiden tietotyötä tukevat työskentely-ympäristöt, tarkkaavaisuutta vaativat valvomot ja oppimisympäristöt ovat vain muutama esimerkki ilmeisistä sovelluskohteista. Missään muussa ongelmanratkaisun kontekstissa kuin navigoinnissa ei ympäristön merkitys kenties korostu yhtä selkeästi, ja se tarjoaa siten hankkeen tavoitteiden lisäksi kiinnostavan lähtökohdan ongelmanratkaisuprosessien ja ympäristön välisen suhteen tutkimiselle. Spatiaalisen kognition ja reitin löytämisen tutkimukset ovatkin eräs kognitiotieteen ja arkkitehtuurin jo tunnistetuista yhtymäkohdista (Werner & Long, 2003). Monitieteisen tutkimushistorian seurauksena navigoimiseen liittyviä kognitiivisia prosesseja ja hermoston mekanismeja on opittu jonkin verran tuntemaan, mutta tutkimuksia ikään liittyvän näkövammautumisen vaikutuksista ja ympäristötekijöiden merkityksestä omatoimiselle liikkumiselle päivittäisessä elinympäristössä ei ole tehty. Teoreettinen käsitys näkövammautuneiden ikääntyneiden reitin löytämiseen liittyvistä mentaalisista representaatioista, ympäristötekijöistä ja ongelmanratkaisuheuristiikoista pyritään siten luomaan yhdistämällä nykytiedon mukaisia yleisemmän tason käsityksiä näistä osa-alueista. 16

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio Informaatioverkostojen koulutusohjelma Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen rakenne: T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) UUSI T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto KOULUTUSTILAISUUS 18.9.2012 KLO 9-12 YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA THE RANGE OF WHAT WE THINK AND DO IS LIMITED BY WHAT WE FAIL

Lisätiedot

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura Toiminnan filosofia ja lääketiede Suomen lääketieteen filosofian seura 15.2.2012 Ernst Mayr: Biologia elämän tiede William James: Pragmatismi Kuinka saada filosofi ja kirurgi samaan pöytään? Eli kuinka

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Hypermedian jatko-opintoseminaari Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Onko elinkaariajattelu unohdettu kaupunki- ja kiinteistökehityksessä?

Onko elinkaariajattelu unohdettu kaupunki- ja kiinteistökehityksessä? Onko elinkaariajattelu unohdettu kaupunki- ja kiinteistökehityksessä? Kestävä kaupunki malli elinkaarijohtamiseen ERA17-vuosipäivä: Tulevaisuuden kaupunki viisaampaa asumista ja kestävämpää liikkumista

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Tuulivoima-alueiden suunnittelu ja maisema. Satakunnan tuulet - tuulivoimaseminaari Maunu Häyrynen, Turun yliopisto 3.11.2010

Tuulivoima-alueiden suunnittelu ja maisema. Satakunnan tuulet - tuulivoimaseminaari Maunu Häyrynen, Turun yliopisto 3.11.2010 Tuulivoima-alueiden suunnittelu ja maisema Satakunnan tuulet - tuulivoimaseminaari Maunu Häyrynen, Turun yliopisto 3.11.2010 Tuulivoima ja maisema Energiantuotanto keskeinen maiseman muokkaaja lähitulevaisuudessa

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin 173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen

Lisätiedot

Oppisopimustyyppisen koulutuksen ABC. Yliopettaja Mika Saranpää HAAGA-HELIA ammatillinen opettajakorkeakoulu

Oppisopimustyyppisen koulutuksen ABC. Yliopettaja Mika Saranpää HAAGA-HELIA ammatillinen opettajakorkeakoulu Oppisopimustyyppisen koulutuksen ABC Yliopettaja Mika Saranpää HAAGA-HELIA ammatillinen opettajakorkeakoulu Taustalla haastatteluita, keskusteluita, koulutuksia. Ja jo kauan sitten kokeiltuja, hyviä toimintatapoja.

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA!

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! Korjausrakentamisen seminaari 1, rakennusvalvonta, Oulu 2013! Helena Hirviniemi" arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Helena Hirviniemi" tutkija, Oulun

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana Katja Soini TaiK 28.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Osallistava pedagogiikka koettelee rajoja ja luo tilaa toimijuudelle Marjo Vuorikoski Tampereen yliopisto

Osallistava pedagogiikka koettelee rajoja ja luo tilaa toimijuudelle Marjo Vuorikoski Tampereen yliopisto Toimijuuden vahvistaminen aikuisten elämänkentillä Teemaryhmäsarja 1 Osallistava pedagogiikka koettelee rajoja ja luo tilaa toimijuudelle Marjo Vuorikoski Tampereen yliopisto Kaksoisärsytyksen menetelmä

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa?

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Webinaari 9.4.2014 klo 10-11 Opettajankouluttaja, KT Arja Pakkala Lehtori, KM

Lisätiedot

Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi. Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1.

Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi. Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1. Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1.2016, Espoo Sisällysluettelo Sisällysluettelo..d. 2 Työn tausta ja ongelmanasettelu

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

Asukaslähtöinen arviointi (ASLA) lähiöiden peruskorjaushankkeissa - tapaus Maunula

Asukaslähtöinen arviointi (ASLA) lähiöiden peruskorjaushankkeissa - tapaus Maunula Maunulan XIV kesäseminaari 3.6.2010 Asukaslähtöinen arviointi (ASLA) lähiöiden peruskorjaushankkeissa - tapaus Maunula Janne Roininen Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus

Lisätiedot

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Non-lineaarinen pedagogiikka / Keith Davids Urheilija, tehtävä ja ympäristö ovat jatkuvassa

Lisätiedot

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN Luku 13 Puutteet ja epävarmuustekijät Sisällysluettelo Sivu 13 Puutteet ja epävarmuustekijät 1711 13.1 Johdanto 1711 13.2 Epävarmuus ja ennusteet 1711 13.3 Puutteellisten tietojen käsittely 1712 13.4

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot