Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu
|
|
- Eero Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu SUY WSP Finland Oy C: 2/2009
2
3 Julkaisija HELSINGIN KAUPUNKI HKL-Liikelaitos Suunnitteluyksikkö KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijä(t) Simo Airaksinen, Tero Anttila, Annika Rantala, Paula Leppänen ja Teemu Sihvola Julkaisun nimi Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu Tiivistelmä Palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu on osa laajempaa palvelulinjojen uudistustyötä. Liikenne on kilpailutettu keväällä 2008 ja kilpailutettu liikenne alkaa vuoden 2009 alkaessa. Kilpailutus on tuonut reunaehtoja uusien reittien ja aikataulujen suunnittelulle. Uudet reitit ja aikataulut on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2009 alkaessa. Palvelulinjat ovat kaikille avointa joukkoliikennettä. Suunnittelussa on huomioitu kuitenkin erityisesti senioreiden ja liikuntarajoitteisten tarpeet. Lisäksi palvelulinjat täydentävät tarjontaa alueilla, joilla muutoin palvelutaso on heikompi. Helsingissä palvelulinjoja liikennöidään 22 autolla. Nykyiset palvelulinjojen reitit ovat usein vaikeasti hahmotettavia ja vuorovälit pitkiä. Tavallisesti samalla linjatunnuksella ajetaan useita reittejä. Numerointi on tehty perustamisjärjestyksessä. Uudistuksen tavoitteena on ollut tuottaa selkeästi hahmotettavat reitit ja helposti muistettavat aikataulut. Reitti- ja aikataulumuutokset ovat lähes kaikilla alueilla erittäin merkittäviä. Tavoitteena on ollut, että muun joukkoliikenteen tavoin yhdellä linjatunnuksella ajetaan vain yhtä reittiä. Aikatauluissa on ollut tavoitteena tunnin vuoroväli, joka on helposti muistettavissa ja mahdollistaa usein alueiden kattavan palvelun. Vuoden 2009 aikana kokeillaan kahdella autolla täysin kutsuohjauksista linjaa ja kahdella autolla osin kutsuohjauksista linjaa, joilla on 2 3 aikataulun mukaisesti ajettavaa pysäkkiä. Palvelulinjojen liikennöintikustannukset ovat nykytilanteessa euroa vuoden 2008 keväällä ratkaistun tarjouskilpailun mukaisilla hinnoilla. Suunnitelma lisää liikennöintikustannuksia euroa. Noin kolmasosalla linjoista kokeillaan liikennöintiaikojen pidentämistä ja lauantailiikennettä. Lisäksi kustannuksia syntyy lisää Itä-Helsingin linjojen autojärjestelyistä. Pääsääntöisesti HKL maksaa kustannuksista 55 % ja sosiaalivirasto 45 %. Avainsanat (asiasanat) palvelulinjat, kutsuohjaus, joukkoliikenne Muut tiedot taitto: Mirva Ilmoniemi, kansikuva: Markku Alén Sarjan nimi ja numero ISSN-numero ISBN-numero HKL:n julkaisusarja C: 2/2009 Painopaikka ja -vuosi Kieli Sivuja Liitteitä Helsinki 2009 suomi 72 -
4
5 Utgivare HELSINGFORS STADS TRAFIKVERK Planerigsenhet SAMMANDRAGSSIDA Datum Författare Simo Airaksinen, Tero Anttila, Annika Rantala, Paula Leppänen, Teemu Sihvola och Stefan Forstén Publikation Planeringen av nya rutter och tidtabeller för Helsingfors stads servicelinjer Sammandrag Planeringen av de nya servicelinjernas rutter och tidtabeller är en del av ett större utvecklingsarbete av servicelinjerna. Trafi ken konkurrensutsattes på våren 2008 och den konkurrensutsatta trafi ken startar i början av Det att trafi ken har konkurrensutsatts har medfört nya villkor för planeringen av de nya rutterna och tidtabellerna. Servicelinjerna är kollektivtrafi k som är öppen för alla. I planeringen har man dock speciellt beaktat behoven för seniorer och rörelsehindrade. Dessutom förbättrar servicelinjerna utbudet i områden som i annars skulle ha sämre servicenivå. I Helsingfors trafi keras servicelinjerna av 22 bilar. De nuvarande servicelinjerna är ofta svåra att gestalta och intervallen mellan turerna är stora. Vanligtvis kör man många rutter med samma linjenummer. Numreringen av linjerna är gjord enligt den ordning linjerna har tagits i bruk. Målsättningen med reformen har varit att skapa rutter som är lätta att gestalta samt tidtabeller som är lätta att minnas. Det har medfört att rutt- och tidtabellsförändringarna är stora i alla regioner. Målet har varit att man, liksom inom den övriga kollektivtrafi ken, med ett linjenummer kör endast en rutt. Målet för tidtabellerna har varit att man kör rutterna med en timmes mellanrum, vilket är lätt att minnas, och vilket samtidigt medför en heltäckande service för regionerna. År 2009 prövar man med två bilar rutter som helt bygger på anrop samt två bilar som delvis kör enligt anrop. De senare nämnda har 2 3 hållplatser som de kör via enligt en tidtabell. Kostnaderna för servicelinjerna är i nuläge euro enligt de priser som användes i anbudstävlingen våren Den uppgjorda planen ökar kostnaderna med euro. På cirka en tredjedel av rutterna prövar man på förlängda körtider samt på lördagsturer. Dessutom ökar kostnaderna på grund av bil arrangemangen för linjerna i östra Helsingfors. Huvudregeln är att HST betalar 55% av kostnaderna medan socialbyrån betalar 45%. Nyckelord Servicelinjer, anropsnavigering, kollektivtrafi k Övriga information layout: Mirva Ilmoniemi, pärmbild: Markku Alén Seriens nummer ISSN nummer ISBN nummer HKL series C: 2/2009 Tryckningsort och -år Språk Sidantal Appendix Helsingfors 2009 fi nska 72 -
6
7 Publisher HELSINKI CITY TRANSPORT Planning Unit DESCRIPTION Date of publication Author(s) Simo Airaksinen, Tero Anttila, Annika Rantala, Paula Leppänen and Teemu Sihvola Name of publication Route Network and Timetable Plan for Service Lines in Helsinki Abstract As a part of a wider renewal of the service lines in Helsinki, new routes and timetables were planned. The service line traffi c was put out to tender in spring 2008 and the tendered traffi c will start in the beginning of year Tendering meant new conditions for the new routes and timetables, which will be introduced in the beginning of year Service lines are a part of public transport open for everyone. However, especially the needs of elderly and disabled people have been taken into account. Service lines also complete the public transport system in low-service-level areas. In Helsinki, 22 vehicles are used to operate the service lines. The existing routes are often diffi cult to perceive and intervals are long. Usually multiple routes are driven with the same line number. Line numbers have been assigned to the lines in the same order the lines were established. The objective of the renewal has been to plan easily-perceivable routes and easy-to-remember timetables. Changes in routes and timetables are remarkable in almost all areas. The amount of service line numbers used has been increased, since the goal was that for each individual route, a specifi c line number is used. Multiple lines share common vehicles though. For the timetables, the goal was one hour interval, which is easy to remember and often it enables areas to be serviced. During the year 2009, two vehicles are going to be tested on a fully demand-responsive line with no timetables, and two vehicles on a partly demand-responsive line which has 2 3 stops where the vehicles stop according to a timetable. The operating costs of the service lines at the current state are euros per year using the prices of the tender in spring This plan will increase costs by euros. The increase derives from longer service hours and Saturday traffi c. As a general rule, Helsinki City Transport (HKL) will pay 55 % of the costs and the social services 45%. Key words service lines, demand-responsiveness, public transport Other information layout: Mirva Ilmoniemi, cover photo: Markku Alén Serie number ISSN number ISBN number HKL series C: 2/2009 Printing place and year Language Pages Appendices Helsinki 2009 Finnish 72 -
8 6 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu
9 Esipuhe Palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu on osa HKL:n palvelulinjaprojektia. Reunaehdon työlle on antanut palvelulinjojen liikennöinnin kilpailuttaminen, joka on ratkaistu toukokuussa Tarjouskilpailun mukainen liikenne aloitetaan vuoden 2009 alusta. Samanaikaisesti on tarkoitus uudistaa palvelulinjojen aikatauluja ja reittejä tämän työn mukaisesti. Työtä on ohjannut palveluliikenteen johtoryhmä, johon ovat kuuluneet: Ville Lehmuskoski Leena Rautanen-Saari Ville Lepistö Antti Lautela Marjo Hautamäki Tuomas Päivinen Jukka-Pekka Sorjonen Eija Kankare Kimmo Rönkä Vesa Kemppainen Simo Airaksinen Annika Rantala HKL, puheenjohtaja HKL HKL, sihteeri HKL SOSV SOSV SOSV McCann Movense Movense WSP WSP Linjastosuunnittelua on ohjannut linjastoryhmä, johon ovat kuuluneet: Ville Lepistö Antti Lautela Tuomas Päivinen Jukka-Pekka Sorjonen Vesa Kemppainen Simo Airaksinen Annika Rantala HKL, puheenjohtaja ja sihteeri HKL SOSV SOSV Movense WSP WSP Palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelussa konsulttina on ollut WSP Finland Oy, josta työssä ovat olleet mukana Simo Airaksinen ja Annika Rantala. Asiantuntijoina ovat toimineet Tero Anttila ja Teemu Sihvola. Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 7
10 8 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu
11 Sisältö ESIPUHE...7 JOHDANTO HELSINGIN PALVELULINJALIIKENTEEN VISIO SUUNNITTELUPERIAATTEET Yleistä Palvelualueet ja reitit Muu joukkoliikenne Kutsuohjaus Kutsuohjauksen periaatteet Helsingin palvelulinjojen sovellettavat mallit Liikennöintiajat Kierrosajat ja aikataulut Kalusto, liikenteen hankinta ja linjanumerointi Kävely-yhteydet Pysäkit Kuljettajapalvelu Markkinointi ja tiedotus NYKYTILANNE Yleistä Liikennöinti ja yli 65-vuotiaan väestön sijoittuminen Väestöennusteet Helsingissä Lauttasaari Munkkiniemi Haaga ja Pitäjänmäki Maunula ja Pakila Malmi, Puistola ja Pihlajamäki Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 9
12 3.2.7 Kallio ja Vallila Herttoniemi ja Laajasalo Itäkeskus Myllypuro, Kontula ja Mellunmäki Vuosaari Liikennöintikustannukset ja kilpailutettu liikenne Palvelulinjojen tarkastelu matkustajamäärien kannalta Liikennöitsijän näkemys kutsulinjoista LINJASTON JA LIIKENNÖINNIN KEHITTÄMINEN Liikennöintikustannusten laskeminen Lauttasaari Munkkiniemi Haaga, Kannelmäki ja Pitäjänmäki Kallio, Pakila ja Vallila Malmi, Maunula, Puistola ja Pihlajamäki Herttoniemi ja Itäkeskus Myllypuro, Kontula ja Mellunmäki Vuosaari Lauantailiikenne Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu
13 Johdanto Palvelulinjat ovat kaikille avointa joukkoliikennettä. Palvelulinjojen tavoitteena on palvella erityisesti ikääntyviä, liikuntaesteisiä sekä muita liikkumiskyvyltään rajoittuneita. Lisäksi palvelulinjat täydentävät joukkoliikennetarjontaa alueilla, joilla ei ole muutoin riittävää joukkoliikenteen tarjontaa. Helsingissä on syksyllä 2008 yhteensä 20 palvelulinjaa, joita liikennöidään 22 autolla. Tämä työ on osa laajempaa palvelulinjaston uudistamista. Uudet aikataulut ja reitit on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2009 alkaessa samalla, kun aloitetaan liikennöinti toukokuussa 2008 ratkaistun tarjouskilpailun mukaisesti. Lähtökohtana työlle ovat olleet Helsingin joukkoliikennelautakunnan hyväksymät palveluliikenteen kehittämisperiaatteet ja Movense Oy:n tekemät palvelulinjojen uudistuskortit. Palvelulinjojen liikennöinnistä HKL maksaa 55 % ja sosiaalivirasto 45 %. Vuosittaiset kokonaisliikennöintikustannukset vuonna 2007 ovat olleet euroa. Vuoden 2009 alussa alkavilla sopimuksilla vastaava liikenne maksaisi euroa vuodessa. 1 Keväällä 2009 ratkaistussa tarjouskilpailussa liikennöintiajat olivat jonkin verran nykyistä pidemmät, minkä vuoksi tarjouskilpailun mukaisen liikenteen kustannukset ovat euroa vuodessa. Jatkossa tässä raportissa verrataan liikennöintikustannusten muutoksia uusien sopimusten mukaisiin hintoihin tarjouskilpailun mukaisessa liikenteen laajuudessa. Toisin sanoen vertailut perustuvat hintoihin, joissa kokonaiskustannukset ovat euroa vuodessa. 1 Helsingin palvelulinjaliikenteen visio HKL:n tavoitteena on tarjota kaupunkilaisille tasapuoliset liikkumismahdollisuudet ja luoda edellytykset toimivalle ja elinvoimaiselle kaupungille. Palvelulinjat ovat osa kaikille avointa joukkoliikennettä. Palvelulinjat liittyvät erityisesti esteettömän kaupunkiliikenteen tarjoamiseen. Tavoitteena on palvella erityisesti ikääntyviä, liikuntaesteisiä sekä muita liikkumiskyvyltään rajoittuneita. Toisena tavoitteena on siten vähentää tulevaisuudessa muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta. Palveluliikenteen kehittämisen painopiste on esikaupunkialueilla, joilla kävelyetäisyydet pysäkeille ovat kantakaupunkia pitemmät ja lähtömäärät pienemmät. Toisaalta väestön ikääntyminen on suhteessa voimakkaampaa itäisissä ja koillisissa suurpiireissä kuin eteläisissä ja keskisissä osissa. 2 Helsingissä yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa muuta pääkaupunkiseutua nopeammin. Sen vuoksi on perusteltua kohdentaa palvelua erityisesti heidän tarpeisiinsa. Tulevaisuudessa ikääntyvä väestö on entistä aktiivisempaa ja vaativampaa. Kun liikennejärjestelmää kehitetään myös iäkkäiden kannalta, tuetaan heidän osallistu- 1 Summa on laskettu syksyn 2008 liikennöintiajoilla ja vuoden 2009 alussa alkavan sopimuksen yksikköhinnoilla. Vuoden 2008 tammi toukokuun kustannuksista koko vuodelle laajennettuna tulee /vuosi. 2 Helsingin palvelulinjat: suunnittelu ja toteutus. HKL B: 3/2005. Sami Aherva. Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 11
14 mismahdollisuuksiaan ja kotona asumista. Näin ehkäistään tapaturmista, laitoshoidosta, kuntoutuksesta ja erilliskuljetuksista aiheutuvien kustannusten kasvua. 3 Lisäksi palvelulinjat täydentävät yhteys- ja palvelutarjonnallaan normaalilinjastoa. Näin ollen palvelulinjat tarjoavat palveluita alueilla, joilla joukkoliikenteen tarjonta on muutoin vähäistä. 2 Suunnitteluperiaatteet 2.1 Yleistä Palvelulinjat ovat osa kaikille avointa joukkoliikennettä. Erityisesti palvelulinjat on suunniteltu palvelemaan senioreita ja ikääntyviä, joiden aktiivisuus kasvaa tulevaisuudessa. Palvelulinjojen pitää olla kuitenkin kaikille matkustajille houkuttelevia etenkin alueilla, joilla muun joukkoliikenteen tarjonta on vähäistä ja kysyntä ei ole riittävää. Lisäksi osa palvelulinjoista on suunniteltu koululaisten lähtökohdista. Koska palvelulinjojen kohteisiin kuuluvat kauppakeskukset, tarjoavat linjat kaikille erinomaisen liikkumismahdollisuuden kaupan ja kodin välille. Sosiaalivirasto osallistuu palvelulinjojen kustannuksiin pääsääntöisesti 45 % osuudella. Sen vuoksi palvelulinjat suunnitellaan yhdessä sosiaaliviraston kanssa. Suunnittelu toteutetaan yhteistyössä terveyskeskusten sekä vanhus- ja vammaisjärjestöjen kanssa. Lisäksi suunnittelussa kuullaan alue- ja kaupunginosayhdistyksiä. Palvelulinjat suunnitellaan alueittain, esimerkiksi suurpiireittäin. Tällöin voidaan suunnitella alueen palvelulinjasto useamman linjan kokonaisuutena. Näin tarjonta voidaan suunnitella paremmin kysyntää vastaavaksi sekä nykytilanteessa että muutaman vuoden päähän. Näissä suunnitteluperiaatteissa esitetään yleiset palvelulinjojen liikennöinnin suunnittelun periaatteet. 2.2 Palvelualueet ja reitit Palvelulinjojen on oltava kustannuksiltaan järkeviä, joten linjan tarjonnan edellytyksenä on riittävä matkustajapotentiaali alueella. Matkustajapotentiaalia voidaan arvioida esimerkiksi yli 65-vuotiaiden tai erityisryhmiin kuuluvien, esimerkiksi liikuntaesteisten asuinpaikkojen perusteella sekä palvelutalojen sijainnin perusteella. Lisäksi palvelulinjoilla voidaan täydentää joukkoliikennettä alueilla, joilla palvelutason saavuttamiseksi ei ole perusteltua liikennöidä perusjoukkoliikenteellä. Palvelulinjat palvelevat asuinalueilta omaan aluekeskukseen sekä alueella oleviin erityispalveluihin suuntautuvia matkoja. Tällaisia palveluita ovat mm. - terveysasemat/sairaalat - sosiaaliasemat - KELA - ostoskeskukset ja lähikaupat 3 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen ja kansliapäällikkö Juhani Korpela. LVM 2/ Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu
15 - apteekit - pankit - postit - palvelutalot(/-keskukset), ryhmäkodit - kirkot - torit - uimahallit ja - kirjastot. Tarvittaessa yhteydet erityiskohteisiin, esimerkiksi sairaaloihin, suunnitellaan erikseen. Lisäksi reiteiltä pitää olla hyvät kytkennät runkoyhteyksille, kuten metroon ja esimerkiksi Jokeriin. Linjastosuunnittelussa täytyy tehdä kompromisseja. Alueella ei ole välttämättä mahdollista tarjota yhteyksiä useisiin kaupallisiin kohteisiin, vaan linja voi kulkea esimerkiksi suosituimman kaupan kautta. Palvelualueiden ja reittien suunnittelussa täytyy tehdä valintoja kattavuuden ja reitin nopeuden ja yksinkertaisuuden välillä. On tarkoituksenmukaista, että reitit ovat keräileviä, kun halutaan että yksi linja kattaa mahdollisimman suuren alueen ja kävelymatkat ovat lyhyempiä kuin tavallisessa joukkoliikenteessä. Palvelualueet ja reitit tulee kuitenkin suunnitella selkeiksi siten, että ne on helppo hahmottaa ja esittää kartalla. Lisäksi ajoaikojen keskeisiin kohteisiin tulee olla kohtuullisia. Näistä syistä useamman suoremman linjan perustaminen yhden mutkittelevan linjan sijaan voi olla perusteltua. Jos usealle linjalle ei riitä matkustajia, voidaan myös priorisoida linjan kattavuutta liikennöinnin nopeuden kustannuksella tai harkita rengaslinjoja. Matka-aikojen pitämiseksi kohtuullisena renkaan kiertäminen saa kestää enintään 15 minuuttia. Palvelulinjat suunnitellaan pääasiassa niin, että reitit kulkevat tavallisia katuja pitkin. Poikkeustapauksissa voidaan hyödyntää kevyen liikenteen väyliä, jos kattavuus tai nopeus oleellisesti paranee, mutta tällöin on asemakaavaan tehtävä muutos. Lisäksi on huolehdittava, että kyseisillä väylillä on mahdollista ajaa käytössä olevalla kalustolla, että reitillä ei ole esteitä ja että reitin talvikunnossapidosta huolehditaan. Päätepysäkit ja ajantasauspisteet pyritään sijoittamaan keskeisille liikennepaikoille, joilla on palveluita. Päätepysäkkien ja ajantasauspisteiden valinnassa huomioidaan kuljettajien sosiaalitilojen sijainti. 2.3 Muu joukkoliikenne Palveluliikenteen suunnittelussa otetaan huomioon alueen muun joukkoliikenteen tarjonnan määrä, ominaisuudet ja kohteet. Iäkkäiden ja liikuntaesteisten matkustajien kyky hyödyntää muuta joukkoliikennettä riippuu muun muassa kävelyetäisyyksistä sekä kävely-yhteyksien, pysäkkien ja kaluston esteettömyydestä. Esimerkiksi yli 65- vuotiaiden asukkaiden sijoittumisen kannalta potentiaalinen palvelulinjojen liikennöintialue olisi kantakaupunki. Kantakaupunkien palvelulinjat eivät ole kuitenkaan koskaan menestyneet muun joukkoliikenteen erittäin hyvän tarjonnan vuoksi. Alueilla, joilla muun joukkoliikenteen palvelutaso on korkea, palvelulinjat voivat täydentää muuta joukkoliikennetarjontaa palvelemalla kohteita, joihin ei muuten pääse. Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 13
16 2.4 Kutsuohjaus Kutsuohjauksen periaatteet Kutsuohjauksisen liikenteen järjestämisen perusmallit on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 1. Kutsuohjauksisen liikenteen toteuttamisen perusmallit (Sihvola 2003). Alueilla, joilla ei ole riittävää matkustuskysyntää kiinteille reiteille, mutta kuitenkin tarvetta palvelu- ja asiointiliikenteelle, voidaan käyttää täysin kutsuohjattuja linjoja. Täysin kutsuohjatuilla linjoilla ei ole lainkaan kiinteää reittiä eikä aikataulua, vaan bussi ajaa asiakkaiden matkapyyntöjen eli kutsujen mukaan niille pysäkeille, joille se on tilattu Helsingin palvelulinjojen sovellettavat mallit Helsingissä on valittu, että palvelulinjat ovat joko reitiltään täysin kiinteitä, osin kutsuohjauksisia tai täysin kutsuohjauksisia. Vuoden 2009 aikana kokeillaan kahta erityyppistä kutsuohjauksisen liikenteen järjestämistapaa. Kahdella autolla kokeillaan täysin kutsuohjauksista liikennettä, jolla ei ole lainkaan kiinteää aikataulua, vaan aikataulu määräytyy kutsujen perusteella. Kahdella autolla kokeillaan puolestaan osin kutsuohjauksista liikennettä siten, että reitillä on 2 14 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu
17 3 pysäkkiä, joille on suunnitellut lähtöajat. Muulla alueella reitti määräytyy kutsujen perusteella. Osin kutsuohjauksisen liikenteen tavoitteena on informoida matkustajaa paremmin siitä, milloin auto liikkuu alueella ja tietyn alueen kutsut voidaan keskittää ajankohdaltaan samanaikaisiksi. Vuoden 2009 jälkeen arvioidaan mallien hyödyt ja haitat ja sen jälkeen päätetään jatkosta. Jos kutsuohjauksisella linjalla ei ole resursseja palvella asiakasta hänen ensisijaisen toiveensa mukaisesti, ehdotetaan seuraavaa mahdollista aikaa. Kutsuohjauksinen palvelulinja on mahdollista tilata puhelimitse. 2.5 Liikennöintiajat Palvelulinjoja liikennöidään pääosin arkipäivinä kello 8 16 välillä. Perusperiaate on, että kaikkia linjoja liikennöidään joka arkipäivä. Jos alueella on useampi palvelulinja, osalla autoista liikenne voi päättyä jo aiemmin, jos alueella on kysyntään nähden riittävä palveluntarjonta esimerkiksi kutsuohjauksisesti. Tavoitteena on laajentaa arkipäivien liikennöintiaikaa noin kolmasosalla palvelulinjoista kello 7 17 väliseksi ajaksi. Jos linjalla on lauantailiikennettä, liikennöintiaika on kello Tavoitteena on, että sopimuskaudella lauantailiikenne laajenisi kolmasosalle linjoista. 2.6 Kierrosajat ja aikataulut Aikataulut laaditaan ensisijaisesti asiakaslähtöisesti eli matkustajien tarpeiden mukaan. Linjoilla pyritään korkeintaan tunnin vuoroväliin ja helposti muistettaviin aikatauluihin, esimerkiksi niin että bussi lähtee aina samalla minuutilla. Toisaalta pyritään järjestämään myös tiettyjen yhteyksien ajoittuminen käyttäjien ja alueen palveluntarjoajien toivomalla tavalla. Palvelualueen laajuuden tai muun syyn vuoksi voi vuoroväli olla myös pidempi. Palvelulinjojen suunnitteluperiaatteena on, että yhden alue- tai kaupunkikeskuksen palvelualueen liikennöinti suunnitellaan kokonaisuutena, niin että kaluston käyttö on tehokasta. Linjaston suunnittelussa on siten huomioitava myös kaluston kiertoaika ja kuljettajien tauot. Liikennöitsijöiden esille tuomat näkökohdat on myös hyvä huomioida aikatauluja suunniteltaessa. Aikataulut suunnitellaan muiden linjojen tapaan siten, että kierrosaika on vähintään 1,1 * (2 * sivun ajoaika) + 4 minuuttia. Taukoja on kuitenkin vähintään 8 minuuttia. Aikataulujen suunnittelussa on huomioitava, että palvelulinjan olemukseen kuuluu kiireettömyys. Liikenneolosuhteet, esimerkiksi liikennevalojen määrä, ruuhkat ja hidasteet reitillä vaikuttavat myös ajonopeuteen, ja ne pitäisi huomioida suunnittelussa. Suunnittelussa ajonopeutena voidaan käyttää esimerkiksi 17 km/h. Aikataulut tulee suunnitella niin, että palvelujen käyttöön jää sopiva asiointiaika. Täysin kutsuohjatuilla linjoilla kuljettajan tauon ajankohta voi vaihdella. Jokaiselle tauolle määritellään kesto ja aikaväli, jossa tauko on pidettävä. Ohjelmisto sovittaa tauot annettuihin aikaväleihin joustavasti niin, että ne estävät mahdollisimman vähän matkustajien matkatoiveiden toteutumista. Mahdollisista kuljettajan vaihtoon liittyvistä paikka- ja ajankohtajärjestelyistä sovitaan tapauskohtaisesti. Pääperiaate on pitää auto siinäkin yhteydessä mahdollisimman tehokkaasti matkustuskäytössä. Linjoille tuotetaan varsinaisen aikataulusuunnittelun jälkeen pysäkkikohtaiset aikataulut. Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 15
18 2.7 Kalusto, liikenteen hankinta ja linjanumerointi Palvelulinjojen kalusto on aina matalalattiaista. Kaluston kokoon vaikuttavat asiakaskysyntä, väylien mitoitus sekä talviajan liikennöinti. Kalustossa huomioidaan liikenneturvallisuus. Lähtökohtaisesti kaikilla linjoilla voi matkustaa myös pyörätuoliasiakas siten, että pyörätuoli voidaan kiinnittää turvallisesti. Kalustovaatimukset määritetään tarkemmin kilpailuttamisen yhteydessä. Yhdistelemällä saman alueen linjoja kilpailutettaviksi kokonaisuuksiksi saadaan kalusto tehokkaaseen käyttöön ja säästöä liikennöintikustannuksissa Sopimusjakson pituuden tulisi olla riittävän pitkä, esimerkiksi 5 vuotta. Busseissa on valaistu sähköinen linjakilpi. Linjanumerointi liittyy palvelulinjojen markkinointiin ja tiedotukseen sekä linjaston hahmottamisen helppouteen. Linjat numeroidaan esimerkiksi postinumeroiden mukaan. Linjanumeron edessä käytetään kirjaintunnusta erotukseksi tavallisista busseista. 2.8 Kävely-yhteydet Palvelulinjojen reittien suunnittelussa ja pysäkkien sijoittamisessa on huomioitava väylien liikennöitävyys, kävely-yhteyksien esteettömyys ja korkeuserot. Reitit suunnitellaan niin, että keskeiset kohteet ovat niiden varrella. Pääkaduilta voidaan poiketa tonttikaduille, jos kevyen liikenteen yhteydet tavallisille pysäkeille ovat pitkiä ja vaikeakulkuisia. Palvelulinjojen reittien suunnittelussa käytetään lyhyempiä kävelyetäisyyksiä kuin tavallisessa joukkoliikenteessä. Kävelyetäisyyden tavoitearvot riippuvat aluetyypistä. Kerrostaloalueella tavoitteena on alle 200 metrin kävelymatka ja pientaloalueella alle 300 metrin kävelymatka. Kävelyetäisyydellä tarkoitetaan etäisyyttä lähimmälle pysäkille, joka voi olla joko palvelulinjan tai muun bussiliikenteen pysäkki. 2.9 Pysäkit Palvelulinjat käyttävät samoja pysäkkejä kuin muu joukkoliikenne. Lisäksi kokooja- ja tonttikaduilla on muita pysäkkejä pelkästään palvelulinjoja varten. Nämä pysäkit merkitään maastoon tavallisella pysäkkimerkillä. Vähäliikenteisillä kokooja- ja tonttikaduilla palvelulinjat voivat pysähtyä myös muissa kohdissa, joissa pysähtyminen on sallittu ja muu liikenne ei pysähtymisestä liiaksi häiriinny. Pysäkkejä voidaan profiloida sijainnin mukaan. Profiloinnilla on vaikutusta pysäkkiinfrastruktuurihankkeiden priorisointiin. Keskeisillä pysäkeillä pyritään esimerkiksi siihen, että bussi pääsee aina kadun reunakiveyksen viereen ja odotustila on korotettu (esimerkiksi 20 cm). Kutsuohjauksisilla linjoilla on käytössä palveluliikenteen pysäkit sekä alueen perusjoukkoliikenteen pysäkit. Tilatessaan kutsuohjauksisen linjan, asiakas voi ilmoittaa lähtö- ja määräpaikkojensa osoitteet ja hänelle kerrotaan niitä lähinnä olevat pysäkit, joita bussi sitten käyttää. Vaihtoehtoisesti asiakas voi ilmoittaa pysäkin nimen tai numeron, jolle haluaa bussin tulevan. 16 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu
19 Kutsuohjauksisten pysäkkien lisäksi kutsuohjauksisilla linjoilla voi olla kiinteitä pysäkkejä, joille bussi saapuu ennalta laaditun aikataulun mukaisesti säännöllisin väliajoin. Kiinteät pysäkit määritetään keskeisiin paikkoihin, esimerkiksi kauppakeskuksiin, joilta oletetaan tulevan matkustajia lähes aina. Jos matkustajia on riittävästi tiettyyn suuntaan, voi palvelualueen päissä olla kiinteät lähtöpysäkit, joilta lähdetään aina aikataulun mukaisesti. Kiinteitä pysäkkejä ei pidä olla liian paljon, koska ne rajoittavat matkojen vapaata reititystä ja vähän käytetyillä linjoilla pidentävät tarpeettomasti matkaaikoja Kuljettajapalvelu Palvelulinjojen kuljettajilta odotetaan aktiivista palvelua ja vuorovaikutusta sekä matkustajien yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Lisäksi kuljettajien on hallittava muuttuvat reitit. Kuljettajien on siis oltava motivoituneita ja saatava koulutusta tehtäväänsä. Kuljettajilta edellytetään määriteltyä perehtyneisyyttä palveluliikenteeseen ja sen toimintaympäristöön sekä äidinkielen tasoista suomenkielen taitoa. Lisäksi kuljettajilta edellytetään yhtenäistä työasua. Kuljettajien on tarpeen vaatiessa avustettava matkustajia kyytiin nousemisessa ja poistumisessa sekä välineiden kiinnittämisessä turvallisesti. Lisäksi kuljettajien on lähdettävä liikkeelle ja ajettava erityisen varovasti, kun kyydissä on vaikeammin liikkuvia asiakkaita Perustapauksessa kuljettajien apu riittää matkustajille. Bussiavustajien käyttöä voidaan harkita tapauskohtaisesti. Avustajien käyttö voi houkutella erityisesti vaikeasti liikkuvia palvelulinjojen käyttäjiksi. Terveyskeskuksissa asiakasta voi auttaa terveyskeskusten henkilökunta. Asiasta sovitaan terveyskeskusten kanssa. Palvelutalojen henkilökunta voi auttaa asiakasta palvelutaloilla. Asiasta sopii sosiaalivirasto. Häiriötilanteissa ja aikataulujen muuttuessa kuljettajien on informoitava matkustajia riittävästi ja erikoistarpeet huomioiden Markkinointi ja tiedotus Palveluliikenteen markkinointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Alueiden asukkaille jaetaan esitteitä kotiin, joko kaikille tai vain tärkeimmille kohderyhmille, kuten yli 65- vuotiaille. Esitteitä jaetaan koteihin etenkin linjojen lanseerauksen tai uudistuksen yhteydessä. Esitteitä jaetaan myös tärkeimpiin kohteisiin, kuten palvelutaloihin, kirjastoihin, terveyskeskuksiin ja yhteispalvelupisteisiin. Esitteitä pitää olla saatavana myös palvelulinjojen busseissa. Esitteitä tulee olla saatavilla myös ruotsinkielisinä. Kaksipuolisen esitteen toiselle puolella voidaan painaa aikataulu ja reittikadut ja toiselle puolelle reitti kartalla esitettynä. Viestinnässä korostetaan, että palveluliikenne on kiireetöntä ja turvallista. Viestinnässä ei kuitenkaan rajata palvelua tietyille kohderyhmille, kuten ikäihmisille ja liikuntaesteisille, vaan korostetaan, että se soveltuu kaikille asukkaille lähellä liikkumiseen. Tarvittaessa nimestä palvelulinja voidaan luopua ja markkinoida linjoja uusilla nimillä, jotka korostavat linjojen sopivan kaikille ja vähentävät käyttäjien leimautumista erityistä palvelua tarvitseviksi. Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 17
20 Palvelulinjojen reitti- ja aikataulutiedot tulee esittää samoin kuin muun joukkoliikenteen tiedot aikataulujulkaisuissa, internet-palveluissa, puhelinneuvonnassa sekä pysäkeillä. Aikataulut ja reitit tulee esittää selkeästi ja yksinkertaisesti, jotta ne olisi mahdollisimman helppo ymmärtää. Markkinointia voidaan suunnata erityisesti potentiaalisille käyttäjille tekemällä yhteistyötä muun muassa seuraavien tahojen kanssa: - Sosiaali- ja terveystoimi, erityisesti kodinhoitopalvelut - Vanhus- ja vammaisjärjestöt ja -kerhot - Erilaiset vapaaehtoistyöhön perustuvat avustajahankkeet - Paikallislehdet - Kaupunginosien ja järjestöjen tapahtumat - Kauppakeskusten yrittäjät ja kauppa-avustajat Markkinointiyhteistyö voi olla esimerkiksi esitteiden antamista käyttöön tai palvelulinjojen esittelyä henkilökunnalle, jotta henkilökunta puolestaan osaa neuvoa asiakkaita palvelulinjojen käytöstä, reiteistä ja aikatauluista. Yleisötilaisuuksia voidaan järjestää, kun perustetaan uusia palvelulinjoja, uudistetaan nykyisiä linjoja tai muutetaan linjoja kutsuohjauksisiksi. 3 Nykytilanne 3.1 Yleistä Palvelulinjojen nykytilanteen katsauksesta on pääsääntöisesti vastannut Movense Oy, joka on tarkastellut palvelulinjoja käyttäjälähtöisesti. Movense on tehnyt linjojen vaikutusalueiden kohteiden tarkastelun, nykyisten linjojen kysynnän arvioinnin ja matkustajamäärien analysoinnin sekä liikennöinnin arvioinnin. Näiden perusteella Movense on tuottanut palvelulinjojen uudistuskortit, jotka ovat olleet lähtökohtana uusien reittien ja aikataulujen suunnittelulle. Palvelulinjoja liikennöidään nykyisin arkipäivisin. Linjaa P7C liikennöidään myös lauantaisin, koska se palvelee Vuosaaren sataman aluetta, jonne ei ole muuta joukkoliikennettä. Liikennöintikustannukset on esitetty syksyn 2008 liikenteellä, mutta vuoden 2009 alkavan liikenteen hinnoilla. Tällöin voidaan vertailla linjastomuutosten vaikutuksia nykytilanteen linjastoon. Linjatunnin hintana on käytetty 32,6 euroa/tunti ja autopäivän hintana 150,9 euroa. 3.2 Liikennöinti ja yli 65-vuotiaan väestön sijoittuminen Väestöennusteet Helsingissä Helsingissä oli vuoden 2007 alussa asukkaita noin , joista noin oli yli 65-vuotiaita. Palvelulinjojen liikennöinti on kilpailutettu seuraavaksi viideksi vuodeksi. Kilpailutettu liikenne alkaa vuoden 2009 alussa. Nyt kilpailutetun liikenteen päättymishetkellä vuoden 2014 alussa Helsingissä on arvioitu oleva asukkaita noin 18 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu
Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu
Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu SUY WSP Finland Oy C: 2/2009 Julkaisija HELSINGIN KAUPUNKI HKL-Liikelaitos Suunnitteluyksikkö KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 16.2.2009
LisätiedotLUONTO-TIEDE sov.koe. KUVATAIDE sov.koe LIIKUNTA sov.koe
1 Soveltuvuuskokeilla valitut vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärät 20.9.2013 1 7 Aurinkolahden peruskoulu 451 0 0,0 1 6 Herttoniemen ala-asteen koulu 211 0 0,0 1 6 Herttoniemenrannan ala-asteen koulu 492 0
LisätiedotKoillis-Helsingin linjastosuunnitelma
Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Liite 1 - Linjakortit LUONNOS 4.2.2015 HSL Helsingin seudun liikenne Sisällys KOILLIS-HELSINGIN LINJASTO... 3 Linja 57... 4 Linja 68... 5 Linja 69... 6 Linja 70...
LisätiedotERITYISLUOKKAVERKKO LUKUVUONNA KAUPUNGIN KOULUJEN ERITYISLUOKAT
n Aleksis Kiven peruskoulu 4 413 3 3 Alppilan yläasteen koulu 3 230 1 1 Arabian peruskoulu 4 615 2 2 Aurinkolahden peruskoulu 1 753 2 4 6 Brahenpuiston koulu 89 11 11 Eläintarhan ala-asteen koulu 4 209
LisätiedotVuorovaikutusmateriaali Herttoniemen linjastosuunnitelma
Herttoniemen linjastosuunnitelma Vuorovaikutusmateriaali 1 Vuorovaikutuksen lähtökohdat Tässä materiaalissa on esitelty kolme eri suunnitelmavaihtoehtoa. Eri vaihtoehdoissa painotetaan eri tavoitteita,
LisätiedotLepuskin Bussiliikenne-ilta
Lepuskin Bussiliikenne-ilta 10.3.2015 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lepuskin Bussiliikenne-ilta Mihin me pyrimme ja miksi? Liikennöintisuunnitelma 2015 2016 Leppävaaran palvelulinjojen suunnittelu
Lisätiedotstarttiluokat ALUEELLISET ERITYISLUOKAT Suurpiiri 10-vuotinen oppivelvollisuus pidennetty oppivelvollisuus koulun ylläpitäjä tuetut
peruslinja TAD ja lukuvuonna 2012-2013 30.5.2012 - ETELÄINEN Elias-koulu s 0 Helsingin normaalilyseo v 0 Kaisaniemen aa k 0 Kruunuhaan yläaste k 0 Lauttasaaren aa s 0 Lauttasaaren yk s 0 Ressun pk k 0
LisätiedotHelsingin kaupunginosien turvallisuudesta ja turvallisuuden seurannasta. Kuntamarkkinat Vesa Keskinen & Eija Pyyhtiä
Helsingin kaupunginosien turvallisuudesta ja turvallisuuden seurannasta Kuntamarkkinat 13.9.2018 Vesa Keskinen & Eija Pyyhtiä Miksi turvallisuustutkimus? Kaupunkitasoisia vertailuja tehdään Suomessa ja
LisätiedotVantaan palvelulinjastosuunnitelma. HSL Helsingin seudun liikenne
Vantaan palvelulinjastosuunnitelma HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, 00077 HSL00520 Helsinki puhelin (09) 4766 4444 www.hsl.fi Lisätietoja: Nina Frösen
LisätiedotKoulu. aloituspaikoista paikat, paikat, minimi
3.10.17 3.10.17 Facta.9.17, lv 17-18 16,3 u %.9.16 eet Alueella asuvat koulutulokkaat eli kouluun 83,7 % v. 11 Aurinkolahden peruskoulu Itäkeskuksen peruskoulu Keinutien ala-asteen koulu Kontulan ala-asteen
LisätiedotLähipalvelut ovat kestävää kehitystä
Lähipalvelut ovat kestävää kehitystä EU:n kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit Euroopan unioni on esittänyt kaupunkipolitiikan indikaattorit, joiden avulla kunnat voivat seurata kestävää kehitystä
LisätiedotHelsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231
LisätiedotHelsingin poikittaislinjojen kehittämissuunnitelma
Helsingin poikittaislinjojen kehittämissuunnitelma 1 560 suunnittelualue 500, 510 2 Työn aikataulu Lähtötietojen keruu ja läpikäynti Linjastoluonnoksen laatiminen Linjastoluonnos kommentoitavana 9.12.
LisätiedotLiite, Esitys koulujen kieliohjelmaksi 1.8.2016 alkaen alueittain( sisältää vieraskielisen opetuksen ja kielikylvyn)
Liite, Esitys koulujen kieliohjelmaksi 1.8.2016 alkaen alueittain( sisältää vieraskielisen opetuksen ja kielikylvyn) A1: Itäinen ja kaakkoinen alue Nykyinen kielitarjonat Ehdotus kieliohjelmaksi 1.8.16/
LisätiedotOsakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2000 2012
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 22 213 Osakeasuntojen keskihinnat 212 Paloheinä Tapanila Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2 212 Lassila Länsi-Pakila Pihlajamäki Kontula
Lisätiedott i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste
LisätiedotAsuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2000 2010
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 211 Asunnot yhteensä 21 Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2 21 /neliö 1 95-2 699 2 7-3 699 3 7-4 699 4 7-6 vähän kauppoja/ tieto epävarma
LisätiedotHelsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 26 31 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.25 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Paul Williams Verkkojulkaisu ISSN 1458-577 ISBN
LisätiedotTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin
LisätiedotKaupunginosien kehittäjäverkon kokous Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa
Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous 18.1.2017 Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa HS 8.10.2016 sivu A6 Yleiskaava 2016 kaavaehdotuksen kartta PATOLA Kustaankartano OULUNKYLÄ Tutustu
LisätiedotOsakeasuntojen hinnat postinumeroalueittain Helsingissä 2018
Osakeasuntojen hinnat postinumeroalueittain Helsingissä 2018 Oskari Harjunen Tilastoja 2019:12 Tiedustelut Oskari Harjunen, p. 09 310 36398 etunimi.sukunimi(at)hel.fi Julkaisija Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia,
LisätiedotHSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski
HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022 23.8.2011 Ville Lehmuskoski Projektin tavoitteet Vastata ennustettuun poikittaisliikenteen kysynnän merkittävään kasvuun Linjaston kehittäminen
LisätiedotKUOPION KAUPUNKI. KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Suunnittelupalvelut LIITE 2
KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Suunnittelupalvelut LIITE 2 KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN MAASEUTU- LIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYKSET JA KANNUSTEURAKKAKOHTEEN (HAMINALAHTI, KAISLASTENLAHTI,
LisätiedotVantaan palvelulinjastosuunnitelma
13 2013 Vantaan palvelulinjastosuunnitelma Vantaan palvelulinjastosuunnitelma HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, 00077 HSL00520 Helsinki puhelin (09) 4766
LisätiedotEspoon lähibussien linjastosuunnitelma. luonnos 8.4.2015. HSL Helsingin seudun liikenne
Espoon lähibussien linjastosuunnitelma luonnos 8.4.2015 HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, 00077 HSL00520 Helsinki puhelin (09) 4766 4444 www.hsl.fi Lisätietoja:
LisätiedotALUE 1 Koulun nimi Nykyinen painotettu oppiaine luokkaaste
Soveltuvuusluokkaverkko 1.8.2016 alkaen ALUE 1 Koulun nimi Nykyinen painotettu oppiaine luokkaaste oppilas määrä Ehdotus 1.8.2016 luokka-aste oppilasmäärä Aurinkolahden pk, 7-9 Teknologia 7.-9. 32 Teknologia
LisätiedotSalon kaupungin joukkoliikenteenlinjasto
1(7) Salon kaupungin joukkoliikenteenlinjasto 2019 Vesa-Matti Väistö 16.10.2018 2(7) JOHDANTO Joukkoliikkenne linjaston palvelutason määrittelyn keskeisin tehtävä on kuvata minkä tasoista joukkoliikennettä
LisätiedotEnnakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2011 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2011/2012
7 2012 Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2011 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2011/2012 Väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingissä vuonna 2011 Vuodenvaihteessa 2011/2012 Helsingissä asui
LisätiedotLinjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta?
Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta? Joukkoliikenteen toimintaympäristön muutokset valmistautuminen tuleviin muutoksiin, seminaari 11.12.2012
LisätiedotJoukkoliikennesuunnittelu
Joukkoliikennesuunnittelu 26.4.2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö Joukkoliikennesuunnittelun tavoitteet Linjastosuunnittelun periaatteita Ajoaika- ja aikataulusuunnittelun periaatteita
LisätiedotEnnakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2010 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2010/2011
7 2011 Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2010 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2010/2011 Väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingissä vuonna 2010 Vuodenvaihteessa 2010/2011 Helsingissä asui
LisätiedotTapiolan liikenneilta
Tapiolan liikenneilta Jonne Virtanen HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö 1. Bussilinjaston muutosten periaatteet ja linjaston esittely 2. Tapiolan poikkeusjärjestelyt 3. Linjanumerouudistus
LisätiedotJOKERI - 0 RUNKOLINJAN NOPEUTTAMISTOIMENPITEET. Taustatietoa
1 Liite 1. JOKERI - 0 RUNKOLINJAN NOPEUTTAMISTOIMENPITEET Taustatietoa 19.11.2013 MATKUSTAJAMÄÄRÄT LINJOILLA 58 JA 58B 2 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Munkkivuoren ostosk. Ulvilantie 11 Professorintie
Lisätiedot- palveluliikennettä kaikille. Leppävirran alueen taksibussilinjat ja PALI-auto koulupäivinä
- palveluliikennettä kaikille Leppävirran alueen taksibussilinjat ja PALI-auto koulupäivinä Aikataulu voimassa 10.8.2017 1.6.2018 Keskustan tilausliikenne liikennöi oheisen aikataulun mukaan tilausten
LisätiedotBussi-Jokerin ennustetarkasteluja
Bussi-Jokerin ennustetarkasteluja 17.03.2011 Jyrki Rinta-Piirto Taina Haapamäki Strafica Oy Nykyinen linja 550 Itäkeskus Westendinasema Aamuruuhkan vuorovälit Länteen n. klo 7 8 (Itäkeskuksen lähtöajat)
Lisätiedott i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 35 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2009 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste peruspiireittäin Helsingissä 2009. Nuorten
LisätiedotPresidentinvaalit Helsingissä, 2. kierros
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 5 MARKKU LANKINEN Presidentinvaalit Helsingissä, 2. kierros Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-632-2 LISÄTIETOJA markku.lankinen@hel.fi
LisätiedotJoensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä
Joensuu Rantakylä Perustietoa Joensuusta Joensuussa asui 1.1.2009 yhteensä 72 433 henkilöä asukastiheys on 30,4 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 515 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Rantakylä Rantakylä
LisätiedotKoillis-Helsingin linjastosuunnitelma
Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Linjakortit LUONNOS 21.12.2014 KOILLIS-HELSINGIN LINJASTO KOILLIS-HELSINGIN YÖLINJASTO KALASATAMAN LINJASTO KORSON JA KOIVUKYLÄN SUUNNAN YÖLINJAT HSL Helsingin seudun
LisätiedotTalvihoidon verkostotarkastelu Itä-Helsingin jalankulkureiteillä. Maiju Lintusaari, Sito Oy
Talvihoidon verkostotarkastelu Itä-Helsingin jalankulkureiteillä Maiju Lintusaari, Sito Oy Esityksen sisältö 1. Tarkastelun tausta ja tavoitteet 2. Merkittävimmät jalankulkukohteet 3. Verkostotarkastelu
LisätiedotHämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma 2022
Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma 2022 1 Esittäjän nimi Tausta 2 Taustaa Kehäradan liikenne alkoi heinäkuussa 2015, tällöin myös alueen bussiliikenteessä tapahtui edellisen kerran muutoksia
LisätiedotLinja 20 Lauttasaari Katajaharju
2224 2022 1820 1518 13:3015 1213:30 912 6:309 66:30 56 2224 2122 919 79 57 2124 1019 810 68 Linja 20 Lauttasaari Katajaharju Arki vuoroväli 30 15 10 15 15 15 10 10 15 15 kierrosaika 30 30 30 30 30 30 30
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 2254/08.01.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) 41 Asianro 2254/08.01.00/2014 Kuopion ja Siilinjärven kaupunkiliikenteen kannusteurakkakohteen 5 liikennöintisuunnitelmat Liikennöintisuunnitelma Suunnittelupäällikkö
LisätiedotHelsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 30 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2004 Helsingin kaupunki, kaupunkimittausosasto 030/2004 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707
LisätiedotMetro Pasilasta eteenpäin
Metro Pasilasta eteenpäin SUY Seppo Vepsäläinen C: 1/2004 METRO PASILASTA ETEENPÄIN Metro on paras osa koko seudun joukkoliikenteen järjestelmää, mutta sen palvelualue on vielä suppea. Laajentaminen on
LisätiedotLIIKENNÖINTIKORVAUKSEN LASKENTATAPA KANNUSTEURAKKASOPIMUKSESSA
KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Suunnittelupalvelut LIITE 3 LIIKENNÖINTIKORVAUKSEN LASKENTATAPA KANNUSTEURAKKASOPIMUKSESSA Posti- ja käyntiosoite Laskutusosoite Puhelin Faksi www.kuopio.fi
LisätiedotHelsinkiläisten asuntokuntien tulot 2002
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2002 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Mika Lappalainen Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-389-7 Painettuna
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (5) 184 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntalaisaloitteesta, jossa ehdotetaan kehämetroa välille Myllypuro - Viikki - Pakila - Kannelmäki
LisätiedotHennan liityntäliikenteen vaihtoehdot. Orimattilan kaupunginhallitus Katja Suhonen Joukkoliikennesuunnittelija
Hennan liityntäliikenteen vaihtoehdot Orimattilan kaupunginhallitus 14.8.2017 Katja Suhonen Joukkoliikennesuunnittelija Sisältö Vaihtoehto 1: Liityntävuorot jokaiseen junavuoroon Vaihtoehto 2: Liityntävuorot
LisätiedotPALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678
PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus
LisätiedotHämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma 2022
Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma 2022 1 Esittäjän nimi Tausta 2 Taustaa Kehäradan liikenne alkoi heinäkuussa 2015, tällöin myös alueen bussiliikenteessä tapahtui edellisen kerran muutoksia
LisätiedotPohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen
SAAVUTETTAVUUSTARKASTELU - Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaava Ksv /yleiskaavatoimisto 2.5.2013 Saavutettavuus näkyy vahvasti kaupunkilaisten arkielämässä. Asukkaiden tulee saavuttaa tarvitsemansa toiminnot
LisätiedotHelsinkiläisten asuntokuntien tulot 2003
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 43 Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2003 Helsingin kaupungin kuvapankki/matti Tirri Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-616-0 LISÄTIETOJA
LisätiedotPALVELULIIKENNE KANTA NAANTALIN JA MERIMASKUN ALUEET
AIKATAULU PALVELULIIKENNE KANTANAANTALINJAMERIMASKUN ALUEET TALVIAIKATAULU Voimassakouluvuodenaikana 10.1.2011 alkaen NAANTALINKAUPUNKI TLO Tervetuloa turvallisen ja mukavan palveluliikenteen kyytiin!
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ TERVEYSLAUTAKUNTA
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 50 LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELUA KOSKEVIEN SOPIMUSTEN JATKAMINEN OPTIOKAUDELLA Terke 2009-5 Esityslistan asia TJA/10 TJA Terveyslautakunta päätti jatkaa lääkkeiden annosjakelusta
LisätiedotYHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN. Sisällys
YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN Sisällys YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN... 0 Hauho... 1 Kalvola... 3 Renko... 4 Lammi ja Tuulos... 5 Palvelut Kanta-Hämeenlinnassa... 6 Joukkoliikenteen mahdollisuudet... 7 Pikavuorot...
LisätiedotKAARINAN PALVELULIIKENNE MUKAVA TURVALLINEN JOUSTAVA. 1.1.2011 alkaen. Kaarinan kaupunki Länsi-Suomen lääninhallitus Lounaislinjat Oy
KAARINAN PALVELULIIKENNE 1.1.2011 alkaen MUKAVA TURVALLINEN JOUSTAVA Kaarinan kaupunki Länsi-Suomen lääninhallitus Lounaislinjat Oy TERVETULOA KAARINAN PALVELULIIKENTEEN TURVALLISIIN JA MUKAVIIN BUSSEIHIN
LisätiedotSantalahden pysäkkitarkastelu
26.3.2018 Santalahden pysäkkitarkastelu Johdanto Santalahdessa raitiotie kulkee Rantatie-katua pitkin ja jatkaa sillalla kohti Hiedanrannan Järvikaupunkia (KH:n päätös 12.2.2018). Santalahden kohdalla
LisätiedotHELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola.
TILASTOJA 40 2011 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2010 Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna 2010 Tuomarinkylä Suutarila Puistola Jakomäki
LisätiedotKansainvälisen toiminnan tuloksia (raportit, blogit, videot) on hyvä esitellä ja levittää Fronterin Reppu-huoneessa.
PERUSOPETUKSEN KOULUT 2014 Kansainväliseen toimintaan tarkoitettu rahoitus on korvamerkittyä eikä sitä voi kohdentaa muuhun toimintaan. Jos toimintaan tulee hakijasta riippumattomia muutoksia, tulee muutoksista
LisätiedotHELPPI Helsingin palvelulinjojen kehittäminen Kutsuohjauksisten kaikille avointen palvelulinjojen esiselvitys ja pilotointi
HELPPI Helsingin palvelulinjojen kehittäminen Kutsuohjauksisten kaikille avointen palvelulinjojen esiselvitys ja pilotointi HELPPI-projektin tavoitteet Esteettömyyden, saavutettavuuden ja turvallisuuden
LisätiedotHelsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 41 2008 Kuvio 1. Työttömien määrä Helsingissä vuoden lopussa 2000 2007, indeksi 2000=100 130 Helsingin työttömyys ja pitkäaikastyöttömyys alueittain 31.12.2007
LisätiedotAsuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 tilastoja 40 Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008 TIEDUSTELUT Leena Hietaniemi E-mail etunimi.sukunimi@hel.fi Osoite PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki
LisätiedotMUUTOKSET LAPPEENRANNAN PAIKALLISLIIKENTEEN TALVIAIKATAULUIHIN
MUUTOKSET LAPPEENRANNAN PAIKALLISLIIKENTEEN TALVIAIKATAULUIHIN 8.1.2018 Linja 1 Tähän linjaan ei tule muutoksia. Linja 2 Linjalla 2 on ollut ongelmia pysyä aikataulussa. Talviaikataulukauden alkaessa 10.8.
LisätiedotKUOPIO, LINJASTOSUUNNITELMAN LUONNOS
31 30 3 40 40B KUOPIO, LINJASTOSUUNNITELMAN LUONNOS.10.1 2A 8,K,V 3 4 30 2A 8,K,V 4 2 3 40 40B 31 3 1 2 1 1 2 2 4 2 8K 3 30 1 2 1 2 1 1 2 2 A A 2 LINJASTOSUUNNITELMAN LUONNOS 2.10.1 Vuorovälit [minuuttia]
LisätiedotKalasataman raitioteiden yleissuunnitelma Asukastilaisuus Niko Setälä
Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma Asukastilaisuus 10.10.2017 Niko Setälä 10.10.2017 1 Sisältö 1. Kalasataman raitioteiden tavoitteet 2. Ehdotettava raitiotien linjaus ja liikennöinti 3. Tarkasteltuja
LisätiedotJOJO-LIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET. Seudullinen joukkoliikennejaosto Täydennetty
JOJO-LIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET Seudullinen joukkoliikennejaosto 12.4.2018 Täydennetty 23.4.2018 ESIPUHE: MITÄ TARKOITETAAN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOLLA? PALVELUTASO: Kuinka joukkoliikenne vastaa
LisätiedotEspoon Kehä III:n eteläpuolen lähibussien linjastosuunnitelma
15 2015 Espoon Kehä III:n eteläpuolen lähibussien linjastosuunnitelma Espoon Kehä III:n eteläpuolen lähibussien linjastosuunnitelma HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta
LisätiedotMiten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki
Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat
Lisätiedottilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä
LisätiedotHSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus
HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus kevät 2011 Helsingin seudun liikenne JLO / Operatiiviset tutkimukset 30.9.2011 HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus (ASTY) joukkoliikenteen
LisätiedotPalveluverkko Ehdotukset
Palveluverkko Ehdotukset Kaikki virastot (luonnos) 25.11.2009 Tulosteen koko: A2 Maatullin ala-aste Tapulikaupungin kirjasto Puistolan terveysasema Töyrynummen ala-aste Siltamäen ala-aste Puistolan kirjasto
LisätiedotLAPPENRANNAN PAIKALLISLIIKENNEALUEEN PALVELULINJOJEN KEHITTÄMINEN
LAPPENRANNAN PAIKALLISLIIKENNEALUEEN PALVELULINJOJEN KEHITTÄMINEN Projektipäällikkö Mika Piipponen mika.piipponen@ramboll.fi p. 0400 417 236 MILLAINEN ON PALI-AUTO Palvelulinjat ovat erityisesti ikäihmisille
LisätiedotJOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi
JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat
LisätiedotHallitus MANKIN JA LUOMAN LÄHIJUNALIIKENTEEN KORVAAVA BUSSILIIKENNE 200/ /2015. Hallitus
Hallitus 10 08.12.2015 10 MANKIN JA LUOMAN LÄHIJUNALIIKENTEEN KORVAAVA BUSSILIIKENNE 200/07.71.711/2015 Hallitus Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Tero Anttila, p.
LisätiedotLänsimetron liityntälinjastosuunnitelma Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma 2014 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö Työn tarkoitus Lähtökohdat työlle Suunnitteluperiaatteet Vaikutukset Asukasvuorovaikutus Mitä seuraavaksi
LisätiedotEnnakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2012 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2012/2013
7 2013 Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2012 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2012/2013 Väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingissä vuonna 2012 Vuodenvaihteessa 2012/2013 Helsingissä asui
LisätiedotAikataulut. Tervetuloa kyytiin! Pieksämäen paikallisliikenne alkaen. Pieksämäen kaupunki Pohjois-Savon ELY-keskus
Aikataulut 4.6.2018 alkaen Pieksämäen paikallisliikenne Lataa aikataulut mukaasi tästä! Tervetuloa kyytiin! Pieksämäen kaupunki Pohjois-Savon ELY-keskus Sisällysluettelo Tilausajot Pieksämäellä, Mikkelissä
LisätiedotSuur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä
Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo
LisätiedotLiite 1. Palvelutasokartta. Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen palvelutasotavoite
Liite 1. Palvelutasokartta Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen palvelutasotavoite 2018-2020 V (vuoroväli arkisin 60-120min, iltavuoroja, lauantai- ja sunnuntaivuoroja tarpeen
LisätiedotEduskuntavaalit Helsingissä 2003
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 23 8 Markku Lankinen Eduskuntavaalit Helsingissä 23 Verkkojulkaisu ISSN 148-77 ISBN 92-473-3-7 Painettu ISSN 14-7231 LISÄTIETOJA Markku Lankinen Helsingin
Lisätiedot- palveluliikennettä kaikille
- palveluliikennettä kaikille Kuntarajat ylittävä PALI-auto 29.9.2014-31.12.2015 Kuntarajat ylittävä PALI-auto liikennöi Leppävirran ja Varkauden alueella. Mikä kutsuohjattu palveluliikenne (PALI) on?
LisätiedotTUOMIOKIRKKOSEURAKUNNASSA
TUOMIOKIRKKOSEURAKUNNASSA 7:15 8:30 Aamurukouspiiri Tuomiokirkon kappelin alasalissa 12 12:30 Päivärukous Tuomiokirkossa 18 19 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki Tuomiokirkon kryptassa 12 12:30 Päivärukous
LisätiedotYHTEYSTIEDOT. Liikennöitsijä Päivin Liikenne Oy www.paivinliikenne.fi Höökikyyti auto 050 364 3227. Karkkilan kaupunki elinkeinopalvelu 044 553 3429
Kausi 2014 2015 Höökikyyti on Karkkilan kaupungin tukema sisäisen joukkoliikenteen linja-autolinja, liikennöintiä hoitaa Päivin Liikenne Oy. Höökikyyti tarjoaa liikkumismahdollisuuden kaupunginosistaja
LisätiedotAsuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.2006
Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.26 Helsinki Espoo Vantaa Muu Hgin seutu Hgin seutu Helsinki Espoo Vantaa Muu Hgin seutu Hgin seutu % % Omistus Arava Korkotuki Muu vuokra Asumisoikeus
LisätiedotMaanantai perjantai Maanantai, keskiviikko, perjantai Tiistai ja torstai Liikennöitsijä Päivin Liikenne Oy Karkkilan kaupunki
Kau 016 5 2 01 si 2 Höökikyyti on Karkkilan kaupungin tukema sisäisen joukkoliikenteen linja-autolinja, liikennöintiä hoitaa Päivin Liikenne Oy. Höökikyyti tarjoaa liikkumismahdollisuuden kaupunginosista
LisätiedotRovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne
Rovaniemi Perustietoa Rovaniemestä Rovaniemellä asui 59 353 henkilöä 1.1.2009 asukastiheys on 7,8 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 522 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Pöykkölä Rovaniemi sijaitsee
LisätiedotNUORET ALUEITTAIN TILASTOJA Nuorisoasiainkeskus ja Tietokeskus Helsingin kaupunki Syyskuu 2011
NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA 2011 26 Nuorisoasiainkeskus ja Tietokeskus Helsingin kaupunki Syyskuu 2011 TIEDUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Harri Taponen, Nuorisoasiankeskus, p. 09 310 89036 Annikki Suihkonen,
Lisätiedottilastoja HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2009 tilastoja TIEDUSTELUT Harri Taponen, Nuorisoasiainkeskus, puh. 09 310 89036 Annikki Suihkonen, puh. 09 310 36403 E-mail: etunimi.sukunimi@hel.fi Julkaisija Helsingin
LisätiedotHämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma 2022
Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma 2022 1 Esittäjän nimi Tausta 2 Taustaa Kehäradan liikenne alkoi heinäkuussa 2015, tällöin myös alueen bussiliikenteessä tapahtui edellisen kerran muutoksia
LisätiedotHelsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu?
Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 31.1.-1.2.2013 Asta Manninen ja Tieken asiantuntijat Maailman kaupunkiväestön alueellinen jakautuminen vuosina 1950,
LisätiedotHelsingin kaupungin raideliikenteen esteettömyyden parantaminen
Helsingin kaupungin raideliikenteen esteettömyyden parantaminen Maija Sarpo Laatu- ja ympäristöpäällikkö HKL HKL lyhyesti Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos Perustettu 1945 Liikevaihto vuonna 2018
LisätiedotRaide Jokeri. Raide Jokeri Maarakennuspäivä 2016
Raide Jokeri Maarakennuspäivä 2016 Juha Saarikoski projektijohtaja, Raide-Jokeri projekti, HKL Raide Jokeri Helsingin ja Espoon yhteinen hanke Itäkeskuksen ja Keilaniemen välinen poikittainen pikaraitiolinja
LisätiedotHallitus KOILLIS-HELSINGIN LINJASTOSUUNNITELMA 254/ /2014. Hallitus 87
Hallitus 87 26.05.2015 KOILLIS-HELSINGIN LINJASTOSUUNNITELMA 254/07.71.710/2014 Hallitus 87 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Tero Anttila, p. 4766 4330, ryhmäpäällikkö
LisätiedotMyyrmäki Pyöräliikenneverkko
Myyrmäki Pyöräliikenneverkko PYÖRÄLIIKENNE- VERKON HIERARKIA Myyrmäen alueen pyöräliikenneverkon muodostamisen periaatteena on ollut luoda suunnittelualueelle pyöräilyn kannalta kilpailukykyinen verkko.
LisätiedotAuto 1 Espoon asema/ menot Auto 1/1 klo 8:00 ja toinen kierros n.9:30 1/2 klo 8:15 ja toinen kierros n. 9:45 1/3 klo 8:30 ja toinen kierros n.
Auto 1 Espoon asema/ menot Auto 1/1 klo 8:00 ja toinen kierros n.9:30 1/2 klo 8:15 ja toinen kierros n. 9:45 1/3 klo 8:30 ja toinen kierros n. 10:00 Espoon asema/ 46 päätepysäkki, virastotalojen puoli
LisätiedotOSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA
OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 VESA VERRONEN LÄHTÖKOHTIA Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 laatiminen
LisätiedotOulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!
Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa
LisätiedotKaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa Vallilanlaakson joukkoliikennekatua koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 18.12.2008 palauttaa Vallilanlaakson joukkoliikennekatua koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi seuraavasti: Tiedelinjan liikennöintiä
LisätiedotEduskuntavaalit Helsingissä 2007
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tilastoja 27 11 Eduskuntavaalit Helsingissä 27 Verkossa ISSN 1796-721X Painettu ISSN 14-7231 LISÄTIETOJA Markku Lankinen Puh. 9 31 3636 etunimi.sukunimi@hel.fi Eduskuntavaalit
Lisätiedot