Toimialakohtainen selvitystyö projektoivan teollisuuden nykytilasta ja kehitystrendeistä

Transkriptio

1 Toimialakohtainen selvitystyö projektoivan teollisuuden nykytilasta ja kehitystrendeistä LAITOSTOIMITUKSET JA SUURET TOIMITUKSET Pekka Huuhka, Petri Merisaari, Mikael von Hertzen, Tommi Salonen Teknologiakatsaus 223/2008

2 Toimialakohtainen selvitystyö projektoivan teollisuuden nykytilasta ja kehitystrendeistä LAITOSTOIMITUKSET JA SUURET TOIMITUKSET Pekka Huuhka Petri Merisaari Mikael von Hertzen Tommi Salonen Oy SWOT Consulting Finland Ltd Teknologiakatsaus 223/2008 Helsinki 2008

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 500 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta ohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Taitto: DTPage Oy

4 Esipuhe Tekes valmistelee Projektihallinnan menestystekijät -ohjelmaa, jonka tavoitteena on suomalaisen projektoivan teollisuuden vahvistaminen ja uudistaminen. Ohjelmavalmistelussa selvitetään kuinka voitaisiin lisätä suomalaisen projektoivan teollisuuden tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä varmistaa uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen. Tavoitteena on löytää vastaukset alan kehittämisen kannalta keskeisiin kysymyksiin sekä niiden pohjalta päättää mahdollisista toimenpiteistä suomalaisen projektihallinnan osaamisen ja projektitoimitusten kilpailukyvyn lisäämiseksi Ohjelmavalmistelussa projektitoimituksilla tarkoitetaan fyysisiin tuotteisiin kohdistuvia, laajoja ja haasteellisia usean toimittajan toimituksia, joissa yleensä yksi toimijoista on päävastuussa. Ohjelmavalmistelusta on rajattu pois ei-fyysiseen tuotteeseen liittyvät projektit (ohjelmistot) ja konsultointiprojektit sekä yritysten sisäiset projektit ja niihin liittyvä yleinen projektiosaaminen. Valmisteluvaiheessa ei ole rajattu mitään toimialaa ohjelman ulkopuolelle, mutta projektitoiminnan kehittämisen kannalta keskeisiksi toimialoiksi uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja toisaalta liiketoimintaympäristön haasteiden pohjalta on tunnistettu erityisesti rakennusteollisuus, meriteollisuus sekä laitostoimitukset ja suuret toimitukset sisältäen mm. metalliteollisuuden sekä ympäristö- ja verkkoliiketoiminnan projektitoimitukset. Osana ohjelmavalmistelua Tekes teetti toimialakohtaiset selvitykset meri- ja rakennusteollisuudesta sekä muista projektitoimituksista. Selvitykset käynnistyivät syyskuussa 2007 haastatteluilla, joilla kartoitettiin toimialojen nykytilaa, kehitystarpeita ja haasteita projektiliiketoiminnan näkökulmasta. Nämä kolme toimialaselvitystä julkaistaan Tekesin teknologiakatsauksina verkkojulkaisuina. Laitostoimituksia ja suuria toimituksia koskevan toimialaselvityksen tekivät Pekka Huuhka, Petri Merisaari, Mikaen von Hertzen ja Tommi Salonen Oy SWOT Consulting Finland Ltd:stä. Tekes esittää lämpimät kiitokset kaikille selvitystöiden tekijöille hyvästä yhteistyöstä ja rakentavista kommenteista selvitystyön aikana. Jokaisessa selvityksessä on tuotu esille toimialakohtaisia haasteita ja kehitystarpeita, mutta niissä on tunnistettu myös toimialarajat ylittäviä projektiliiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia. Kiitos myös haastatteluihin osallistuneille henkilöille ja heidän edustamilleen yrityksille ja organisaatioille, joiden käytännön osaaminen ja näkemys mahdollistivat toimialaselvitysten toteuttamisen. Toivomme selvitysten herättävän ajatuksia sekä kannustavan yrityksiä toimialojen väliseen oppimiseen sekä yhteiseen kehitystyöhön suomalaisen projektiteollisuuden kilpailukyvyn ja projektiliiketoiminnan osaamisen lisäämiseksi. Ohjelman valmistelutyö jatkuu vielä vuoden 2008 alussa. Helsingissä tammikuussa 2008 Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

5 Sisällysluettelo Esipuhe 1 Johdanto Tavoitteet ja rajaukset Lähtötilanne Yleiskatsaus suomalaiseen projektiliiketoimintaan Toimialan määrittelyn täsmentäminen, segmentointi ja keskeiset toimijat Suomalaisen projektiteollisuuden vahvuudet ja kilpailukyky Projektiliiketoiminnassa toimivien yritysten kehitystoimenpiteiden nykyiset painopisteet Esimerkkejä menestyneistä yrityksistä ja toimintatavoista Kehitystarpeet ja -mahdollisuudet Projektiliiketoiminnan muutoksia ja kehitystrendejä Tunnistetut kehitystarpeet ja -mahdollisuudet Näkemys alan kehityspotentiaalista Potentiaalisia kasvualueita Alueet / alat, joilla on mahdollista saavuttaa merkittävä kansainvälinen asema Ehdotus teknologiaohjelman ja/tai muiden toimenpiteiden sisällöstä Visio Projektihallinnan menestystekijät -teknologiaohjelmalle Ehdotukset ohjelman linjavalinnoista Ehdotukset ohjelmaan sopivista lisäarvopalveluista Toimenpidesuositukset Tekesin teknologiakatsauksia

6 1 Johdanto Yritysten liiketoiminnan luonne on yhä useammin projektimaista ja hajautettua kansainvälistä toimintaa, jolle on tyypillistä ajasta ja paikasta riippumattomuus eri toimijoiden välillä. Keskeinen ilmiö on myös toimijoiden määrän kasvu projektiliiketoiminnassa. Yritysten keskittyessä yhä selkeämmin ydinliiketoimintaansa, laajemmat projektit sisältävät poikkeuksetta suuren määrän erilaisia toimijoita ja sidosryhmiä. Toimijoiden määrän kasvu luo paineita myös projektiliiketoiminnan organisoimiselle, johtamiselle ja osaamisen hallinnalle niin yksittäisessä yrityksessä kuin verkostossakin. Muita merkittäviä kehitystrendejä projektiliiketoiminnassa ovat esimerkiksi yksittäisten projektien koon kasvu, projektien sisällön monimutkaistuminen ja vaatimukset projektien aikataulujen nopeuttamiseen. Laajoissa projekteissa on asiakastarpeista johtuen mahdollista joko avaimet käteen -tyyppinen kokonaistoimitus tai usealle toimittajalle pilkottu projekti. Näissä tapauksissa projektia hallinnoivan yrityksen rooli vaihtelee kokonaisvastuusta yksittäisen pienen osion toimitukseen. Päätöksen toimituslaajuuksista ja eri toimijoiden vastuista tekee loppuasiakas. Eri toimialoille on myös syntynyt ainoastaan projektihallintaan ja -johtamiseen keskittyneitä yrityksiä, jotka eivät välttämättä valmista itse projekteihin liittyviä tuotteita tai kokonaisuuksia. Tietotekniikan ja etenkin tietoliikennetekniikan kehittyminen on luonut mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan työskentelyyn. Tämä kehitys on mahdollistanut merkittäviä muutoksia projektiliiketoimintaan. Projektiliiketoimintaa harjoittava yritys pystyy tehokkaasti käyttämään hyväksi omia osaamiskeskittymiään, lisäksi se pystyy globaalisti tehokkaaseen alihankkijoiden ja toimittajien käyttöön ja ohjaukseen. Tekes on toteuttanut vuosina Kansainvälinen projektiliiketoiminta (GPB) -teknologiaohjelman, jonka tuloksena kehitettiin uusia toimintamalleja kansainväliseen liiketoimintaan, mutta myös saatettiin uusia kaupallisia tuotteita markkinoille. GPB-ohjelman tavoitteena oli suomalaisen projektiliiketoiminnan kilpailukyvyn ja kannattavan kasvun tukeminen globaaleilla markkinoilla. Ohjelmassa kiinnitettiin erityisesti huomiota projektien hallintamenetelmien kehittämiseen ja yhtenäistämiseen. Tutkimushankkeiden tulokset olivat suurimmaksi osaksi uusia toimintamalleja ja -tapoja sekä uutta tietämystä, muutamassa hankkeessa myös uusia työvälineitä. GPB-ohjelman jälkeen varsinaisia projektitoimintaan liittyviä teknologiaohjelmia ei ole ollut. Edellä kuvattujen muutostekijöiden ja projektitoiminnan merkityksen kasvun vuoksi on tullut taas ajankohtaiseksi selvittää projektoivan teollisuuden tämänhetkiset ja tulevat tarpeet projektiliiketoiminnan ja siihen liittyvän osaamisen kehittämiseen. 1.1 Tavoitteet ja rajaukset Tämä selvitystyö on osa Tekesin teknologiaohjelmavalmistelua. Valmistelun tavoitteena on vastata projektoivan teollisuuden keskeisiin kehitystarpeisiin. Mahdollisesti käynnistettävällä ohjelmalla tavoitellaan merkittävää suomalaisen projektihallinnan osaamisen ja projektitoimitusten kilpailukyvyn lisäämistä sekä alan yleistä vahvistamista. Selvitystyön päätavoitteena on tuottaa perusteltua tietoa käytettäväksi apuna arvioitaessa Tekesin Projektihallinnan menestystekijät -teknologiaohjelman käynnistämisedellytyksiä. Tavoitteena on löytää toimialan keskeiset toimijat, niiden kehitystarpeet, markkinat ja trendit sekä mahdolliset eri toimialojen yhteiset kehitystarpeet. Selvityksen tuloksena esitetään perustellut ehdotukset mahdollisen teknologiaohjelman sisällöstä sekä ohjelmaan sopivista lisäarvopalveluista. Tässä yhteydessä projektitoimitukset tarkoittavat fyysisiin tuotteisiin kohdistuvia laajoja ja haasteellisia usean toimittajan toimituksia, joissa yleensä yksi toimijoista on päävastuussa. Selvitystyöstä on rajattu pois ei-fyysisiin tuotteisiin liittyvät projektit (esim. ohjelmistoprojektit) ja konsultointiprojektit sekä yritysten sisäiset projektit ja niihin liittyvä yleinen projektiosaaminen. Tekes on teettänyt erilliset selvitykset valituilta toimialoilta, jotka ovat rakennusteollisuus, meriteollisuus sekä laitostoimitukset ja suuret toimitukset. Näiltä toimialoilta valittiin selvityksen kohteiksi erityisesti yritykset, joiden liiketoiminta on laajoissa ja verkottuneissa kansainvälisissä projektitoimituksissa. Tämä raportti käsittelee laitostoimitukset ja suuret toimitukset -osiota. Rakennusteollisuuden ja meriteollisuuden osiot on käsitelty omissa raporteissaan. Oy Swot Consulting Finland Ltd toteutti selvitystyön syksyn 2007 aikana. Selvitystyön yhteydessä haastateltiin yli 20 alan johtavaa yritystä, tehtiin noin 90 projektitoiminnassa mukana olevalle asiantuntijalle kohdistettu web-kysely sekä järjestettiin rinnakkaisten selvitystöiden kanssa yhteinen workshop, jossa oli mukana noin 30 projektiliiketoiminnan asiantuntijaa eri toimialoilta. Tämä raportti sisältää yhteenvedon em. vaiheista. 1

7 2 Lähtötilanne Laitostoimituksissa ja suurissa toimituksissa projektiliiketoiminnan määrittäminen on selkeästi vaikeampaa kuin esimerkiksi rakennus- ja meriteollisuudessa. Tämä johtuu ainakin seuraavista seikoista: Ei ole olemassa laitostoimitukset ja suuret toimitukset -toimialaa, vaan suuria projekteja toteutetaan kaikilla toimialoilla. Harva laitostoimittaja toimii vain projektiliiketoiminnassa, vaan myös laitetoimittajana ja jälkimarkkinapalvelujen, joskus jopa laitosten koko elinkaarenaikaisten palveluiden tuottajana. Laitostoimitusten ja suurten toimitusten toteutusaika, toimitussisältö ja euromäärä vaihtelevat suuresti eikä ole vakiintuneita euromääräisiä tai projektin kestoaikaan perustuvia kriteereitä, jonka perusteella projektit luokitellaan. Haasteellista on myös määritellä useita vuosia kestäviä sopimuksia, jotka ovat euromääräisesti suuria, mutta joiden toimitussisältö käsittää toistuvasti samojen tuotteiden tai komponenttien valmistusta ja toimituksia (esimerkiksi puolustusteollisuuden ajoneuvotoimitukset tai tietoliikenneverkkojen rakentaminen). 2.1 Yleiskatsaus suomalaiseen projektiliiketoimintaan Vaikka laitostoimitukset ja suuret toimitukset -toimialaa ei voidakaan määritellä yksiselitteisesti, niin luotettavasti voidaan sanoa, että suurin osa tämän segmentin merkittävistä yrityksistä kuuluu teknologiateollisuuteen. Teknologiateollisuuden liikevaihto on kehittynyt vuodesta 2002 varsin positiivisesti (kuva 1). Samalla toimiala on kansainvälistynyt nopeasti ja se työllistääkin Suomessa ( henkilöä) ja ulkomailla (noin henkilöä) lähes saman määrän ihmisiä. Tämä kehitys johtuu ensisijaisesti elektroniikkateollisuuden valmistuksen siirtymisestä lähelle päämarkkinoita, mutta samalla se mahdollistaa ja pakottaa yritykset hyödyntämään kansainvälisiä verkostojaan myös projektiliiketoiminnassa. Projektiliiketoiminnan osuus yritysten kokonaisliiketoiminnasta on kasvava osa-alue. Merkittävä osa kasvusta, varsinkin ns. green field -projektit, toteutetaan haasteelli- Kuva 1. Teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys vuodesta 2000 vuoteen Lähde: 2

8 sissa ympäristöissä, esim. APAC, Lähi-Itä ja Latinalainen Amerikka. Laitostoimitukset ja suuret toimitukset -segmentissä yritysten kilpailukyky on pitkälti perustunut edistyksellisiin tuotteisiin ja teknologioihin ja projektinhoitoa on pidetty välttämättömänä osana kokonaistoimitusta. Puhtaita projektiliiketoiminnalla eläviä yrityksiä tässä segmentissä on suhteellisen vähän, mutta viime vuosina on todella havahduttu projektiliiketoimintaosaamisen merkitykseen yrityksen kilpailukyvyn lisääjänä (esimerkiksi kustannusten alentaminen tai tuottojen lisääminen). Projektit ovat haastavia johtuen esimerkiksi siitä, että tekemistä on jaettava verkostolle, joka on maantieteellisestikin hyvin hajanainen. Pitkäaikaiset kumppanuudet ovat projektitoiminnassa harvinaisempia ja tuoreempia kuin kappaletavarateollisuudessa. Jokaisessa projektissa joudutaan opettelemaan yhteistyö ainakin jossain laajuudessa uudelleen. Erilaisista teknisistä ratkaisuista keskustellaan paljon, mutta niiden laaja käyttöönotto on vielä lapsen kengissä. Tekniikka ja työkalut eivät kuitenkaan ratkaise, vaan hyvät projektipäälliköt ovat edelleen kullan arvoisia. On todettu, että käytännön toteuttajat eivät käytä ERPiä, vaan silmiä. 2.2 Toimialan määrittelyn täsmentäminen, segmentointi ja keskeiset toimijat Laitostoimitukset ja suuret toimitukset -segmentointia täsmennettiin määrittelemällä keskeiset suuria, merkittäviä kansainvälisiä projekteja toteuttavat toimialat ja yritykset. Toimialoiksi valittiin: Metsäteollisuus Kaivosteollisuus Energiateollisuus Insinööri- ja suunnittelutoimistot Ympäristöteollisuus Muut. Useimmat edellä mainituista toimialoista ovat viime vuosina eläneet voimakkaan kasvun ja korkeasuhdanteen aikaa. Selvitystyön yhteydessä haastateltiin 21 yritystä. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2006 yli 14 Mrd. euroa, mikä on yli 10 % enemmän kuin vuonna On kuitenkin syytä huomioida, että kaikki liikevaihto ei kerry projektiliiketoiminnasta. Karkealla tasolla voidaan arvioida, että edellä mainitusta kokonaisuudesta noin % on projektiliiketoimintaa. Laitostoimitukset ja suuret toimitukset -segmentistä tunnistettiin esimerkiksi seuraavat yritykset, joiden joukosta myös haastateltavat valittiin: Metsäteollisuus Metso Paper Oy Andritz Oy Raute Oyj Quattroll Oy Heinolan Sahakoneet Oy Kaivosteollisuus Larox Oy Metso Minerals Oy Normet Oy Outotec Oy Sandvik Mining and Construction Oy Talvivaara Kaivososakeyhtiö Energiateollisuus ABB Oy Energico Oy Enermet Oy Fortum Oyj Foster Wheeler Oy Metso Power Oy TVO Oy Vaasa Engineering Oy Wärtsilä Oyj Insinööritoimistot Pöyry Forest Industry Oy Etteplan Oy Ympäristö Aquaflow Oy BMH Wood Technology Oy Lamor Oy Pöyry Environment Oy YIT Environment Oy Winwind Oy Muut Kone Oyj Nokia Siemens Network Oy Patria Oy Osa yllä mainituista yrityksistä toimii läheisessä yhteistyössä kyeten yhdessä toimittamaan vaativia avaimet käteen -kokonaisprojekteja. Osa taas on keskenään rajusti kilpailevia tai vain laitetoimitusprojekteja toteuttavia tahoja. Samassa verkostossa toimivat tahot tekevät jo nyt yhteistä projektitoiminnan kehitystyötä, mutta kilpailevien 3

9 verkostojen toimesta tehtävää laajaa, kaikkia projektiliiketoimintaa harjoittavia yrityksiä hyödyntävää kehitystyötä tehdään hyvin rajoitetusti. Tavoitteena pitääkin olla toteuttaa ennen varsinaista kilpailutusta tapahtuvia koko projektiliiketoimintaosaamista kehittäviä hankkeita, joissa kehitetään ja vakioidaan kaikkia hyödyntäviä toimintatapoja ja menetelmiä. Kehitystyötä pitää siis tehdä myös ennen varsinaista projektin toteutusta tapahtuvissa vaiheissa. 2.3 Suomalaisen projektiteollisuuden vahvuudet ja kilpailukyky Web-kyselyyn vastanneiden arviot edustamansa yrityksen vahvuuksista ja kilpailukykytekijöistä jakautuivat alla olevan kuvan mukaisesti. Vankka teknologiaosaaminen koetaan sekä yrityskohtaiseksi että koko suomalaista projektitoimintaa koskevaksi vahvuudeksi. Keskeisimmät erot ovat siinä, että yritykset arvioivat oman asiakas- ja markkinatuntemuksensa merkittävästi paremmaksi kuin projektitoimittajilla yleisesti. Henkilökohtaisissa haastatteluissa, web-kyselyssä ja työpajassa laitostoimituksia ja suuria toimituksia toteuttavien yritysten keskeisiksi vahvuuksiksi ja kilpailukykytekijöiksi sekä heikkouksiksi määritettiin kuvien 3 ja 4 mukaiset osa-alueet. Kolme merkittävintä vahvuutta ja kilpailukykytekijää ovat tämän kyselyn mukaan vankka teknologiaosaaminen, vastuunkanto ja lupausten pitäminen sekä käytännönläheisyys. Tämä tulos vahvistaa myös haastatteluissa esiin nousseita vahvuuksia. Neljä eniten mainintoja saanutta heikkoutta ovat kyselyn mukaan monikulttuurisuuden hallinta, henkilöresurssit, verkostoituminen ja markkinatuntemus. Myös tämä tulos vahvistaa haastatteluissa tunnistettuja haasteita. Nämä heikkoudet on sikälikin syytä ottaa huomioon, että ko. osaamisalueiden merkitys (monikulttuurisuus, verkostoituminen jne.) tulee aivan varmasti kasvamaan tulevaisuudessa Vankka teknologiaosaaminen Vastuunkanto ja lupausten pitäminen Asiakastuntemus Markkinatuntemus Työturvallisuus Käytännönläheisyys Joustavuus Yhteistoimintakyky Asikataulunhallinta Ympäristöasiat Kuva 2. Yrityskohtaisten vahvuuksien ja kilpailukykytekijöiden arviointia pistein Pystyviivat kuvaavat suurimman ja pienimmän pistemäärän välistä hajontaa. 4

10 Vankka teknologiaosaaminen Vastuunkanto ja lupausten pitäminen Käytännönläheisyys Joustavuus Aikatauluhallinta Työturvallisuus Nopeus Laadunhallinta Henkilöresurssit Muutoksiin reagointi Yhteistoimintakyky Markkinatuntemus Asiakastuntemus Kuva 3. Suomalaisten projektiliiketoimintaa harjoittavien yritysten vahvuudet ja kilpailukykytekijät. Palkit kuvaavat mainintojen lukumäärää (vastaajia oli yhteensä 35 kpl ja kukin sai valita 1 5 vahvuutta) Monikulttuurisuuden hallinta Henkilöresurssit Verkostoituminen Markkinatuntemus Riskien hallinta Asiakastuntemus Muutoksiin reagointi Aikatauluhallinta Tiedonhallinta Laadunhallinta Joustavuus Vastuunkanto ja lupausten pitäminen Nopeus Yhteistoimintakyky Kuva 4. Suomalaisten projektiliiketoimintaa harjoittavien yritysten heikkoudet. Palkit kuvaavat mainintojen lukumäärää (vastaajia oli yhteensä 35 kpl ja kukin sai valita 1 5 heikkoutta). 5

11 2.4 Projektiliiketoiminnassa toimivien yritysten kehitystoimenpiteiden nykyiset painopisteet Laitostoimitukset ja suuret toimitukset -segmentissä tunnistetut nykyisten kehitystoimenpiteiden painopisteet ja lähitulevaisuuden kehitystarpeet ja -mahdollisuudet vaihtelevat suuresti eri yritysten välillä sekä projektin toimitussisällöstä ja toteutuspaikasta riippuen. Kuitenkin voidaan tunnistaa muutamia yhteisiä suuria kehitysteemoja, jotka ovat ajankohtaisia myös muilla projektiliiketoimintaa harjoittavilla toimialoilla. Näitä ovat muun muassa: Liiketoimintamallien kehittäminen Kansainvälisen verkoston rakentaminen Modulointi, standardointi ja esisuunnittelu Tiedonhallinta Projektien yhteisten ja yhtenäisten pelisääntöjen luominen ja seuranta Osaamisen kehittäminen, hallinta ja monikulttuurisuus Riskienhallinta sekä Ympäristöasioiden huomioiminen. Liiketoimintamallien kehittäminen Teknologioiden kehittäminen ei ole suomalaisten laitostoimituksia ja suuria toimituksia toteuttavien yritysten ensisijaisia kehitysalueita, vaan erilaisten päästä päähän -liiketoimintamallien kehittäminen. Päästä päähän -liiketoimintamallit kattavat esimerkiksi seuraavat osa-alueet: Markkinointi Myynti Tarjous Neuvottelut Implementointi Hyväksyntä (Jälkimarkkinapalvelut). Eri yritykset pyrkivät myös tuotteistamaan omia liiketoimintamallejaan, joista esimerkkinä alla esitetty Pöyryn projektijohtamisen konsepti 4ePCM. Pöyryn mallin mukaan projektit koostuvat seuraavista keskeisistä tehtävistä: Projektivalvonta EPCM projektin johto Suunnittelun johto Hankintojen johto Rakentamisen johto Henkilöstön johtaminen Testauksen ja luovutuksen johto Tiedon ja projektin kontrollointi Laadunvarmistus Turvallisuus HSE. Kuva 5. Pöyryn uusi projektijohtamisen konsepti: 4ePCM markkinoinnista toteutukseen. Lähde: Pöyry / Projektitoiminta 2/2007 6

12 Kuva 6. Projektin funktiot. Lähde: Pöyry / Projektitoiminta 2/2007 Kansainvälisen verkoston rakentaminen Projektit toteutetaan maantieteellisesti kaukaisissa paikoissa entistä nopeammilla toteutusaikatauluilla ja kustannustehokkaammin. Ollakseen jatkossakin kilpailukykyisiä suomalaisten yritysten pitää kyetä hyödyntämään kansainvälisiä verkostojaan optimoidakseen esimerkiksi: Projektihenkilöstön osaamisen, kustannukset ja kulttuurituntemuksen Suunnittelun aikataulun sekä tuoteominaisuudet Hankinnan jakautumisen Suomessa tuotettaviin avainkomponentteihin sekä paikallisesti hankittaviin kaupallisiin komponentteihin ja alihankintaan Valmistuksen jakautumisen Suomen ja kohdemaan välillä sekä mahdollisesti tarvittavat laitoksen pystytykseen liittyvät tehdasmaiset esiasennustilat Logistiikan, esimerkiksi materiaalimäärän minimointi ja kuljetuskokojen ja -kustannusten minimointi. Modulointi, standardointi ja esisuunnittelu Aikaisemmin laitostoimituksia ja suuria toimituksia toteuttavat yritykset suunnittelivat prosessilaitteistot ja rakennukset projektikohtaisesti siten, että ne parhaalla mahdollisella tavalla täyttivät asiakkaan prosessivaatimukset. Kustannuspaineista sekä toimitusaikavaatimuksista johtuen tämä ei tulevaisuudessa ole enää mahdollista, vaan suuri osa laitteistosta on oltava parametrimuuttuvia ja valmiiksi esisuunniteltuja. Tämä edellyttää ainakin seuraavien valmiuksien parantamista: 3D-suunnittelun ja simuloinnin hyödyntäminen sekä kokonaisprosesseihin että yksittäisiin prosessilaitteisiin ja rakennuksiin. Pre-engineering-ohjeiden ja kirjastojen laatiminen. Suureksi haasteeksi muodostuu projektien erilaisuus, koska asiakkailla on omat standardinsa jopa käytettäviä materiaaleja myöten. Tällöin myyntitilanteessa on pystyttävä argumentoimaan todellisia prosessihyötyjä yksittäisten laitteiden ominaisuuksien sijaan. Toimitussisältö laajenee ja käytettävien prosessilaitteiden lukumäärä kasvaa ja tuoteominaisuudet varioidaan paikallisia olosuhteita vastaaviksi. Jotta näin voidaan kustannustehokkaasti ja nopeasti tehdä, pitää pystyä tuotteistamaan laajempia kokonaisuuksia. Keskeinen tuotekehityskohde laitostoimituksissa on kehittää sellainen konsepti, jossa tehdasprojektin siviilipuoli (rakennukset ja infra) voitaisiin toteuttaa kevyemmin kuin nykyisin. Kiinassa rakentaminen on halpaa, ja se muokkaa laitostoimitusten kilpailukykyä. Nyt rakennus on länsimaissa usein jopa 20 % koko investoinnin hinnasta, kun se tehdään liian raskaasti. Lisäksi se usein turmelee koko projektin aikataulun, koska hallin pitää olla valmiina ennen kuin prosessia päästään toimittamaan. Kevyempään toteutukseen pitäisi päästä modularisoimalla ja kevyemmillä rakenteilla. Voidaan jopa ajatella, että kone olisi niin hyvin koteloitu, että sen voisi laittaa lähes taivasalle jossain päin maailmaa. 7

13 Tiedonhallinta Materiaalivirran ja fyysisen toteutuksen hallinta edellyttää, että kaikilla projektin toteutukseen osallistuvilla tahoilla on sama tieto käytettävissä reaaliaikaisesti ja myös kaikki muutokset tulevat kaikille samanaikaisesti. Tällä hetkellä projekteissa on käytössä useita erilaisia tietokantoja ja väärän tai puutteellisen tiedon käyttäminen aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia ja aikatauluviivästymiä. Pelisääntöjen tarve korostuu mitä kansainvälisempi ja monikulttuurisempi yritys on. Seuraava kuva (kuva 7.) korostaa selkeiden tavoitteiden merkitystä. Kun pyritään maksimaaliseen kannattavuuteen, tällöin yhden yrityksen toteuttaman yksittäisen projektin autonomia on erittäin matala. Kun taas pyritään kehittämään uusia toimintamalleja ja ideoita, niin keskusjohtoisuus minimoidaan ja autonomia-aste on korkea. Tiedonhallinnan kehityshankkeet liittyvät usein erilaisten projektinhallintaportaalien kehittämiseen. Nykyisin projektitoiminnassa tarvittaisiin portaali, jossa Yhteistyötahojen verkostoituminen ja tiedonvälitys olisi helppoa ja keskitettyä. Tietotekniikkaa käytettäisiin tehokkaasti hyödyksi. Käytettävyys ympäri maailman olisi mahdollisimman helppoa (käyttöoikeudet, suojaukset, site-yhteydet jne.). Korkea Projektin autonomia Matala Innovaattori Palvelija Mestari Välittäjä Näiden järjestelmien haasteet ovat kuitenkin esimerkiksi seuraavat: Mitä tietoa tällaisessa portaalissa jaetaan (on olemassa vaara, että ihmiset hukkuvat tietotulvaan)? Mikä on oleellista tietoa projektin ohjaamisen kannalta (aikataulut, dokumentit jne.)? Miten järjestelmä tuottaa mahdollisimman automaattisesti luettavia raportteja sinne syötetyistä tiedoista? Tiedonsiirron ja dokumentaation yhtenä merkittävänä haasteena on myös kansainvälisen projektihenkilökunnan kielitaito ja osaaminen. Olisi hyvä, jos olisi sellaiset dokumentit ja apuvälineet, että tietyissä töissä voisi hyödyntää täysin kouluttamatonta väkeä. Uusia teknologioita pyritään käyttämään esimerkiksi materiaalivirran ohjauksessa ja logistiikassa (RFID:n hyödyntäminen). Projektien yhteisten ja yhtenäisten pelisääntöjen luominen ja seuranta Useissa laitostoimituksia ja suuria toimituksia toteuttavissa yrityksissä on todettu projektien kannattavuuden olevan suoraan riippuvaisia toimintamallien selkeydestä ja yhtenäisistä pelisäännöistä. Tämä koskee ainakin Tuotetarjontaa Hinnoittelua Toimitusaikaa Muita pelisääntöjä. Yksi Useita Kuva 7. Projektien autonomia. Mukailtu: K. Artto Osaamisen kehittäminen, hallinta ja monikulttuurisuus On havaittavissa trendi, jonka mukaan osaaminen siirtyy sinne, missä projekteja toteutetaan. Tällä hetkellä painopisteinä ovat esimerkiksi Kiina ja Etelä-Amerikka. Osaamisen hallitsematonta siirtymistä pyritään jarruttamaan tilaamalla paikallisilta toimittajilta yksinkertaisempia osia ja pitämällä kokonaisuus itsellä. Jatkossa tuotekehityksen, projektiosaamisen ja monikulttuuristen tiimien hallinnan pitää kuitenkin olla suomalaisten yritysten kilpailuvaltti, jolloin tiedon siirtymistä ei tarvitse pelätä. Osaamisen kehittämisessä ja hallinnassa tarvitaan: Osaamiskartoituksia, joissa kokemuksen merkitys ja kyky omaksua uusia asioita korostuvat. Projektipäälliköiden ja -suunnittelijoiden sertifiointia kansainvälisten säännösten ja normien mukaan, joissa ratkaisevat koulutus ja toteutettujen projektien onnistuminen. Sertifiointi uusitaan esimerkiksi joka kolmas vuosi. Parhaiden käytäntöjen (Best Practices) hyödyntäminen. Tärkeää on saada siirrettyä projekteissa opittua toisiin projekteihin ja toisille projektihenkilöille niin, että keskiverto projektitiimi pystyy järjestelmän avulla tekemään hyviä projekteja. 8

14 Riskienhallinta Suomalaisten yritysten projektitoiminnan riskit liittyvät ensisijaisesti laajempiin kokonaistoimituksiin ( avaimet käteen -projektien toteuttaminen), erilaisten paikallisten olosuhteiden hallintaan, rahoitukseen, mutta myös poliittisiin riskeihin. Jo yksittäisen suuremman riskin toteutuminen voi tuhota projektin kannattavuuden, joten riskien hallinnan parantaminen on aivan välttämätöntä kannattavan liiketoiminnan takaamiseksi. Ympäristöasioiden huomioiminen Ympäristöasiat ovat tulleet jäädäkseen. Projektien toteutus edellyttää myös erilaisia ympäristölupia, joiden hakeminen on pitkä prosessi. Laitostoimitusten ja suurten toimitusten tehdaskoko on valtava, minkä takia ympäristökuormitus on kasvanut, vaikka suhteellinen ekotehokkuus on parantunut. Jatkossa pitää laatia suunnitelmat myös laitosten sulkemisesta ja niissä käytettävien materiaalien hyödyntämisestä, kierrättämisestä ja romuttamisesta. 2.5 Esimerkkejä menestyneistä yrityksistä ja toimintatavoista Projektitoimituksia tekevät yritykset ovat melko haluttomia jakamaan tietoa omista toimintamalleistaan tai järjestelmistään, koska lähes kaikilla valituilla toimialoilla on keskenään kilpailevia toimijoita. Luottamuksellisuussyistä konkreettisten esimerkkitapausten esittely on jätetty pois tästä raportista. Välillisesti yritysten menestystä ja toimintatapoja voidaan arvioida niiden julkaisemista kansainvälisistä kaupoista sekä markkinaosuudesta. Tällä perusteella voidaan todeta, että ainakin kaivos- ja energiateollisuuden suomalaisilla projektitoimittajilla sekä insinööritoimistoilla on merkittävä globaali markkinaosuus, ja ne ovat julkaisseet viime aikoina useita merkittäviä projektikauppoja. 9

15 3 Kehitystarpeet ja -mahdollisuudet 3.1 Projektiliiketoiminnan muutoksia ja kehitystrendejä Projekteilla ja projektiliiketoiminnalla on kasvava merkitys yhä laajemmalle joukolle yrityksiä. Monien yritysten strategiana on kehittää ja kasvattaa liiketoimintaansa nimenomaan projektien avulla. Projektit eivät tarkoita pelkästään asiakkaille toimitettavia projekteja, vaan yhä useammin projektit ja projektointi nähdään tehokkaana tapana hallita erilaisia muutostilanteita myös yrityksen sisällä. Tämän selvitystyön kohteena olevat yrityksetkin toteuttavat asiakkaille toimitettavat tuotteet ja palvelut pääosin projektimuotoisina. Projektiliiketoiminnan osuus yritysten kokonaisliiketoiminnasta on kasvava osa-alue. Laitostoimitukset ja suuret toimitukset segmentin asiantuntijoille osoitetussa kyselyssä kysyttiin projektiliiketoiminnan merkitystä heidän edustamansa yrityksen nykyisessä liiketoiminnassa. Vastaajista noin 93 % arvioi, että projektiliiketoiminta on oleellinen osa yrityksen liiketoimintaa. Noin 45 % vastaajista oli täysin samaa mieltä ja noin 34 % jokseenkin samaa mieltä väitteestä, että projektiliiketoiminnan osuus tulee kasvamaan myös tulevaisuudessa. Projektiliiketoiminnan kannalta on tunnistettu esim. seuraavia keskeisiä muutostekijöitä ja trendejä: Aidosti globaalit ja monikulttuuriset projektit Verkostoituminen ja verkostomaisen toiminnan lisääntyminen Projektien laajuuden ja toimittajien vastuiden kasvu Toiminnan nopeasyklisyys. Merkittävä osa tämän selvitystyön kohteena olevien yritysten kasvusta, varsinkin ns. green field -projektit, toteutetaan monella tapaa haasteellisissa ympäristöissä ja olosuhteissa, esim. APAC, Lähi-itä, Venäjä ja Latinalainen Amerikka. Projektien haastavuutta lisää esimerkiksi se, että tekemistä on jaettava verkostolle, joka on maantieteellisestikin hyvin hajanainen. Eräs trendi on globaalien projektien paikallisen toteutuksen lisääntyminen, jolloin entistä suurempia kokonaisuuksia on hallittava paikallisesti Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Kuva 8. Vastaajien mielipiteet väitteestä Projektiliiketoiminta on oleellinen osa liiketoimintaamme (n=29). 10

16 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Kuva 9. Vastaajien mielipiteet väitteestä Projektiliiketoiminnan osuus yrityksemme kokonaisliiketoiminnasta on kasvava osa-alue (n=29). Oma erityispiirteensä on valmistuksen ja siihen liittyvän verkoston optimointi. Useilla tämän segmentin yrityksillä ei ole lainkaan tai juurikaan omaa valmistusta, joten käytännössä kaikki teräsrakenteet yms. hankitaan alihankintaverkostolta. Viime aikoina ko. konepajojen tilauskirjat ovat olleet aivan täynnä, mikä on vaikuttanut osien ja osakokoonpanojen saatavuuteen, toimitusaikoihin ja kustannustasoon. Näiden lisäksi raaka-aineidenkin hinta on noussut huomattavasti. Valmistuksen lisäksi myös osa suunnittelusta siirtyy kustannus- ja osaamissyistäkin kehittyville markkinoille, esim. Kiinaan ja Intiaan. Toistaiseksi kuitenkin valtaosa päähankkijoista pitää suunnittelua omana ydinosaamisalueenaan ja vain yksinkertaisimpia suunnittelutehtäviä on ulkoistettu. Asiakkaat pyrkivät ostamaan entistä suurempina kokonaisuuksina ja harvemmilta toimittajilta. Tästä johtuen myös toimittajat toimittavat nykyisin enemmän ratkaisuja asiakkaan haasteisiin ja tarpeisiin kuin vain yksittäisiä koneita tai prosesseja tuotantoon. Toinen merkittävä tekijä on se, että asiakkaat lykkäävät ostopäätöstä viimeiseen asti, jolloin monesti ollaan heti projektin alussa myöhässä, mikä useimmiten heikentää projektin lopputulosta. Asiakkaat ovat myös entistä kansainvälisempiä. Tällöin monesti asiakkaan sijainti on eri kuin varsinainen projektin kohde. Lisäksi eri asiakkaiden ostokäyttäytyminen vaihtelee; Toisilla päätöksenteko on hyvin keskitettyä, kun taas toisilla paikallinen päätäntävalta on suuri. Tämä aiheuttaa erityisesti myynnille omat haasteensa. Suurempien kokonaisuuksien toimittaminen tarkoittaa myös toimittajavastuiden kasvamista. Tällöin perinteiset liiketoiminta- ja toimitusmallit eivät ole enää välttämättä toimivia. Globaali toimintaympäristö tuo myös riskienhallintaan uusia ulottuvuuksia (mm. poliittiset riskit), joihin omat vaikutusmahdollisuudet ovat suhteellisen pienet. 3.2 Tunnistetut kehitystarpeet ja -mahdollisuudet Selvitystyön aikana on tunnistettu mm. seuraavia projektihallintaan ja projektiliiketoimintaan liittyviä kehitystarpeita ja -mahdollisuuksia: Asiakkaiden toimintaympäristön tuntemus Optimaalisen toimitussisällön ja toteutustavan määrittäminen, simulointi ja valinta Asiakkaan näkökulmasta Toimittajan näkökulmasta Kansainvälisten verkostojen rakentamisen menetelmät ja toteutus Projektien reaaliaikainen ohjaus, ennakointi ja seuranta Informaation ja materiaalien oikeellisuus ja oikeaaikaisuus Riskienhallinta Minä projektipäällikkö Projektipäällikön tehtävien statuksen nostaminen Parhaiden käytäntöjen ja epäonnistumisten analysointi ja hyödyntäminen. Edellä mainitut kehitysalueet ovat pääosin yhteisiä kaikille tämän selvitystyön kohteina olleille toimialoille (metsä-, energia-, kaivos- ja ympäristöteollisuus). 11

17 Projektiliiketoiminta ja sitä tukeva piensarjavalmistus nähdään tulevaisuuden kannalta merkittävinä kasvualueina. Perinteisesti suomalaiset eivät ole olleet vahvimmillaan massa- ja suursarjavalmistuksessa, vaan räätälöidyissä piensarjoissa tai yksittäiskappaleissa. 3.3 Näkemys alan kehityspotentiaalista Selvitystyön yhteydessä tehdyissä haastatteluissa ja työpajassa nousi esiin seuraavat neljä mahdollista kehittämis- tai kasvuaihealuetta: Kompleksisten projektien mallinnus ja simulointi Asiakaslähtöinen tuotekehitys ja sen mukainen tuotteen, toteutusprosessin, projektinhallinnan ja liiketoimintamallin joustava konfigurointi Globaali toimintavalmius ja -kyky erilaisissa vaativissa olosuhteissa (mm. monikulttuurisuus, tiimien muodostaminen ja kommunikointi) Ekotehokkuus (sekä ekologia että ekonomia) ja niukkaresurssisuus toimituksen yhteydessä ja koko elinkaaren ajan. Edellä mainittujen aihealueiden potentiaalia arvioitiin mm. web-kyselyssä. Kaikki aihealueet arvioitiin varsin potentiaalisiksi. Suurin potentiaali nähtiin globaalissa toimintavalmiudessa ja -kyvyssä erilaisissa vaativissa olosuhteissa. Noin 75 % vastaajista oli sitä mieltä, että se sisältää merkittävää potentiaalia. Tämä tulos on ymmärrettävä, kun ottaa huomioon kappaleessa 3.1 tunnistetut muutostekijät ja trendit. Asiakaslähtöinen tuotekehitys ja sen mukainen kokonaisuuden konfigurointi arvioitiin myös varsin potentiaaliseksi kehitysalueeksi. Olennaista tässä mallissa on se, ettei sorruta osaoptimointiin, vaan asiakastarpeesta lähtien pyritään optimoimaan koko projekti ( päästä päähän ) ja ideaalissa tapauksessa vieläpä esimerkiksi koko laitoksen elinkaaren ajan (ks. myöhemmin myös kompleksisten projektien mallinnus ja simulointi). Ekotehokkuus, sisältäen sekä ekologian että ekonomian, jakoi enemmän mielipiteitä. Tämän voi tulkita kahdella tapaa; Joko asia ei ole enää uusi tai sitten sitä ei nähdä erityisen kiinnostavana. Toki yli puolet vastaajista näki asiassa jonkin verran tai merkittävää potentiaalia. Olennaista tässä on huomata ekotehokkuuden sisältävän myös taloudellisen näkökulman, ei ainoastaan ympäristönäkökulmaa. Kuten edellä on todettu, on projekteista tullut entistä laajempia ja kompleksisempia. Tästä syystä ko. projektien mallinnus ja simulointi nähdään varsin potentiaalisena kehitysalueena. Tässä yhteydessä tarkoitetaan päästä päähän -projektien mallinnusta ja simulointia, ei siis yksittäisten vaiheiden (esim. valmistus) simulointia, jota on tehty jo varsin pitkään. Mallinnus ja simulointi on viime aikoina laajentunut kattamaan myös liiketoimintaprosesseja, ja jopa verkostojen toimintaa on mallinnettu ja simuloitu. Kompleksisten projektien mallinnus ja simulointi olisi selkeä jatko tälle kehityskululle. % Sisältää merkittävää potentiaalia Sisältää jonkin verran potentiaalia En osaa sanoa Pieni potentiaali Ei potentiaalia Kuva 10. Vastaajien arvio kehitysalueesta: Globaali toimintavalmius ja -kyky erilaisissa vaativissa olosuhteissa (esim. monikulttuurisuus, tiimien muodostaminen, kommunikointi (n=29). 12

18 % Sisältää merkittävää potentiaalia Sisältää jonkin verran potentiaalia En osaa sanoa Pieni potentiaali Ei potentiaalia Kuva 11. Vastaajien arvio kehitysalueesta: Asiakaslähtöinen tuotekehitys ja sen mukainen tuotteen, toteutusprosessin, projektinhallinnan ja liiketoimintamallin joustava konfigurointi (n=29). % Sisältää merkittävää potentiaalia Sisältää jonkin verran potentiaalia En osaa sanoa Pieni potentiaali Ei potentiaalia Kuva 12. Vastaajien arvio kehitysalueesta: Ekotehokkuus (sekä ekologia että ekonomia) ja niukkaresurssisuus toimituksen yhteydessä ja koko elinkaaren aikana (n=29). 13

19 % Sisältää merkittävää potentiaalia Sisältää jonkin verran potentiaalia En osaa sanoa Pieni potentiaali Ei potentiaalia Kuva 13. Vastaajien arvio kehitysalueesta: Kompleksisten projektien mallinnus ja simulointi sekä kokonaisoptimointi (n=29). Täysin samaa mieltä Liika insinöörivetoisuus on tulevaisuudessa uhka projektiliiketoiminnan kehittymiselle. Ihmisjohtaminen on asiajohtamista tärkeämpää projektiliiketoiminnassa Kuva 14. Vastaajien näkemykset väitteistä Liika insinöörivetoisuus on tulevaisuudessa uhka projektiliiketoiminnan kehittymiselle ja Ihmisjohtaminen on asiajohtamista tärkeämpää projektiliiketoiminnassa. Haastatteluissa, web-kyselyssä ja työpajassa nousi esiin uhkakuva, jonka mukaan suomalaisten vahvuutena ollut ja yhä oleva vankka teknologia- ja insinööriosaaminen saattaa olla jopa este projektiliiketoiminnan kehittymiselle. Projektiliiketoiminnan kannalta ihmisjohtaminen nähdään huomattavasti asiajohtamista tärkeämpänä osaamisalueena. 14

20 3.4 Potentiaalisia kasvualueita Projektiliiketoimintaa harjoittavien yritysten kasvunäkymät ovat globaaleilla markkinoilla. Venäjä on web-kyselyyn vastanneiden mielestä kiinnostavin markkina-alue seuraavan kahden vuoden aikana. Muut kiinnostavimmat markkina-alueet ovat selvityksen mukaan Kiina, Länsi-Eurooppa ja Kaukoitä. Haastatteluissa myös Latinalaisen Amerikan merkitys korostui. Eri toimialojen välillä on havaittavissa eroja lähitulevaisuuden kiinnostavimpien markkina-alueiden osalta. Seuraavat markkina-alueet ovat kyselyyn vastanneiden mukaan kiinnostavimmat toimialakohtaisesti: Kaivosteollisuus: Venäjä Energiateollisuus: Kaukoitä Metsäteollisuus: Kiina Insinööri- ja suunnittelutoimistot: Suomi Muut: Venäjä. 3.5 Alueet / alat, joilla on mahdollista saavuttaa merkittävä kansainvälinen asema Keskeinen havainto on ollut se, että projektiliiketoiminnan kehittymisen kannalta olennaista on uusien liiketoimintakonseptien ja -mallien kehittäminen. Selvitystyön yhteydessä järjestetyssä workshopissa tunnistettiin ja työstettiin seuraavia uusia ja potentiaalia omaavia liiketoimintakonsepteja projektiliiketoimintaan liittyen: Vihreä projekti Elinkaaren hallinta Humaani projekti Projektien mallinnus ja simulointi. Aiemmin kappaleessa 3.3 esitettiin asiantuntijoiden näkemys näiden liiketoimintakonseptien potentiaalista. Pitää kuitenkin huomioida, että vastaajia oli toimialakohtaisesti sangen vähän, joten yrityskohtaisia eroja eri toimialojen sisällä on varmasti paljon Venäjä Kiina Länsi-Eurooppa Kauko-Itä (pl. Kiina) Pohjoismaat Itä-Eurooppa (pl. Venäjä) Suomi Latinalainen Amerikka Pohjois-Amerikka Baltia Lähi-itä Intia, Vietnam Afrikka Kuva 15. Web-kyselyyn vastanneiden mukaan mielenkiintoisimmat markkina-alueet seuraavien kahden vuoden aikana (vastaajia oli yhteensä 35 kpl ja kukin sai valita 1-5 markkina-aluetta). 15