POINTTI - MAAHANMUUTTAJAT TYÖVOIMAKSI ETELÄ- SAVOSSA -HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POINTTI - MAAHANMUUTTAJAT TYÖVOIMAKSI ETELÄ- SAVOSSA -HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Minna Hallikainen / Etelä-Savon ammattiopisto (ESEDU) Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä POINTTI - MAAHANMUUTTAJAT TYÖVOIMAKSI ETELÄ- SAVOSSA -HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI LOPPURAPORTTI

2 Tarkastus Päivämäärä Laatija Hyväksyjä Kuvaus Toimituksen jälkeen Risto Karinen Minna Hallikainen Loppuraportti 1

3 SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Arvioinnin tavoite ja toteutus 4 3. Keskeiset arviointihavainnot Strategisuus; täsmäratkaisijasta palvelujärjestelmän kehittäjäksi Organisoituminen ja toimeenpano; ammattimaista tekemistä, kansallista arvostusta ja paikallisia ongelmia Tuloksellisuus ja vaikuttavuus; selkeitä asiakashyötyjä ja palvelujärjestelmän osittaista eteenpäinvientiä Tulokset Vaikutukset Esiin nousevia teemoja Vastaukset arviointikysymyksiin 17 2

4 1. JOHDANTO Tässä raportissa esitellään Pointti-hankkeen ulkoisen arvioinnin keskeiset arviointihavainnot ja vastaukset arviointikysymyksiin. Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa hanke on Etelä-Savon koulutus Oy:n ja Etelä-Savon ammattiopiston hallinnoima projekti, jonka tavoitteena on ollut tukea maahanmuuttajien kotoutumista Etelä-Savoon. Projektin keskeinen tehtävä on ollut kehittää ohjaus-, tuki- ja koulutuspalveluja niin, että maahanmuuttajien kotoutuminen on nopeaa ja mahdollisuudet hankkia työelämässä vaadittavaa koulutusta ja työllistyä Etelä-Savon alueelle helpottuu. Hanke kuuluu Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) ohjelman Itä-Suomen suuralueeseen ja sen toimintalinjaan 2 ( Työllistyminen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ). Euroopan Sosiaalirahaston lisäksi hanketta on rahoittanut Etelä-Savon ELYkeskus. Hankkeen kumppaneina toimivat Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, Etelä-Savon TEpalvelut, Mikkelin seudun maahanmuuttajatyön tuki Mimosa ry sekä Linnalan setlementti ry. Hanke on toiminut Etelä-Savon maakunnassa Mikkelin ja Savonlinnan alueella. Hanketta toteutetaan ajalla Tavoitteidensa saavuttamiseksi Pointti hanke on toiminut erittäin laajasti toteuttaen ja tuottaen mm. seuraavia asioita: Maahanmuuttajien neuvonta matalan kynnyksen neuvontapisteissä, Tietoisuuden edistäminen työhallinnon palveluista ja maahanmuuttajien yksilöllisten työllisyyspolkujen etenemisen tukeminen, Maahanmuuttajien ammatillisen palveluohjauksen mallin luominen ja juurruttaminen kahteen oppilaitokseen. Lisäksi kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaiheeseen kehitettiin toimintamenetelmiä sekä tuettiin opettajien monikulttuurista osaamista, Neuvonta-asiakkaiden sähköinen rekisteröintimenetelmän kehittäminen sekä jatkokehittäminen yhdessä Alpo-verkoston kanssa, Monikielisen kotoutumista tukevan materiaalinen tuottaminen maahanmuuttajille, Monikielinen Infopankki.fi verkkopalvelu, Omakielisen kotoutumisvalmennuksen pilotointi, Erilaisten monikulttuurista osaamista edistävien koulutusten kehittäminen viranomaisille, Työpaikkaohjaajakoulutusten järjestäminen, Kunnan kotoutumisen edistämisen mittari -työkalun luominen. Tämän raportin luvussa kaksi kuvataan lyhyesti arvioinnin toteutus sen kohdistuminen, arviointikysymykset ja toteutetut toimenpiteet. Luvussa kolme esitetään keskeiset arviointihavainnot arvioinnin osa-alueittain. Luvussa neljä vastataan luvussa kaksi esitettyihin arviointikysymyksiin. Arvioinnin on toteuttanut Ramboll Management Consulting. Arviointi on toteutettu toukokuun ja marraskuun välisenä aikana Arvioinnin toteutukseen ovat osallistuneet Risto Karinen ja Antti Eronen. 3

5 2. ARVIOINNIN TAVOITE JA TOTEUTUS Arvioinnin tavoitteena on ollut selvittää, miten hanke on onnistunut kehittämistyössään hankkeen pitkän toteuttamisjakson aikana, jonka kuluessa hankkeen toimintaympäristö on muuttunut oleellisesti ja kotouttamisen kansalliset ja alueelliset tavoitteet ovat uudistuneet (esim. laki kotoutumisen edistämisestä vuonna 2011 sekä Itä-Suomen maahanmuuttostrategia vuonna 2012). Arvioinnin toteutuksen lähtökohtana on ollut tilaajan kanssa tapahtuva vuorovaikutteinen toteutustapa, jossa pyritään realistiseen arviointiin sekä aidosti oppimaan hankkeen aikana tapahtuneesta. Arvioinnin käynnistyskokouksessa asetettiin lähtökohdaksi, että arvioinnissa pyritään yleisemmin tarkastelemaan ja jäsentelemään hanketta sen toteuttamia lukuisia yksittäisiä toimenpiteitä ylempää, jotta hankkeen toimintaan ja sen tuloksiin ja vaikutuksiin saataisiin erilaisia ja uusia tarkastelunäkökulmia. Näin toteutettuna hankkeen ulkoisen arvioinnin nähtiin paremmin tukevan myös tulevien hankkeiden suunnittelua, organisoitumista ja toimeenpanoa. Arvioinnin yhteydessä toteutettiin seuraavat toimenpiteet: Arvioinnin käynnistyskokous (toukokuu) Projektityöntekijöiden haastattelut (kesäkuu), 8 haastateltavaa Dokumenttianalyysi (kesä-syyskuu): Suunnitteludokumentaatio Seuranta- ja väliraportointi Hankkeen tuotoksia ja tuotteita koskeva materiaali Hankkeen keräämä asiakaspalaute ja sidosryhmäkyselyt Hankkeen kokousmuistiot ja itsearviointiaineisto (hanketiimi, ohjausryhmä) Muu hankkeen toimittama aineisto Sidosryhmähaastattelut (syyskuu), 9 haastateltavaa (Mikkeli 6 ja Savonlinna 3); haastateltavat olivat hankkeen keskeisiä yhteistyökumppaneita edustaen ELY-keskusta, kuntia, TE-toimistoa sekä järjestöjä Asiakashaastattelut (syyskuu), 6 haastateltavaa (Mikkeli 3 ja Savonlinna 3) Arviointityöpaja tilaajan kanssa (lokakuu) Arviointi on kohdistunut arviointisuunnitelman mukaisesti kolmeen pääteemaan eli hankkeen strategiseen asemoitumiseen (tavoitteiden tarkoituksenmukaisuus suhteessa toimintaympäristön tarpeisiin), hankkeen organisoitumiseen ja toimenpanoon sekä hankkeen tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Arviointi on tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden osalta keskittynyt hankkeen vaikuttavuuden arviointiin asiakkaisiin nähden sekä yleisemmin paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti. 4

6 POINTIN SISÄINEN HALLINNOINTI ORGANISOITUMINEN POINTIN TOIMINTAKENTTÄ JA KOHDERYHMÄT STRATEGISUUS Strategiataso ja hankesuunnitelma Panokset Tavoitteenasettelun onnistunei - suus Paikalliset tarpeet Yhteiskunnalliset tarpeet Hankkeen koordinaation toimivuus (hallinto, työnjako, vastuut ) Yhteistyö ja toimijoiden sitoutuminen TULOKSELLISUUS JA VAIKUTTAVUUS Kohderyhmälähtöisyys, osaaminen ja innovatiivisuus Tuotokset Konkreettiset tulokset Tulosten juurruttaminen Vaikuttavuuden mahdollistaminen Kuva 1. Arvioinnin osa-alueet. Loppuarvioinnin arviointikysymykset ovat seuraavat: 1. Miten hankkeen tavoiteasetanta ja toiminnan painopiste on muuttunut hankekauden aikana? 2. Miten hankkeen aikainen itsearviointi on toiminut hankkeen ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta? 3. Mitä hankkeen organisoitumisen (ml. johtaminen) tavoista ja muodoista voidaan oppia (esim. kahdella paikkakunnalla toimiminen, työmuodot, yms.) 4. Mitkä ovat hankkeen keskeiset tuotokset ja tulokset hankkeen eri osa-alueilla (neuvonta ja ohjauspalvelu, ammatillinen koulutus ja työllistymispalvelut)? 5. Millaisia asiakas- ja yksilövaikutuksia (koetut hyödyt) hankkeella on ollut maahanmuuttajien työllistymispolkujen, koulutuspolkujen ja ylipäätänsä kotoutumisen näkökulmista? 6. Mitä lisäarvoa hankkeesta on ollut eri sidosryhmien näkökulmasta paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti? Huomioiden hankkeen eri osa-alueella toteutetut toimenpiteet ja tuotetut materiaalit sekä hankkeen vaikutus verkostojen rakentumiseen ja toimijoiden väliseen yhteistyöhön. 7. Miten hankkeen tulosten jalkauttaminen ja juurruttaminen on edennyt? 8. Mitä pitäisi tapahtua seuraavaksi? Kenen pitäisi tehdä mitä? 9. Millaisia vaikutuksia on syntynyt tai syntymässä? 10. Miten hanke on onnistunut? Mitä kaikkea opittiin ( helmet ja mokat )? 5

7 3. KESKEISET ARVIOINTIHAVAINNOT Tässä kappaleessa esitetään arvioinnin keskeiset havainnot arvioinnin osa-alueittain (strategisuus, organisoituminen ja toimeenpano sekä tuloksellisuus ja vaikuttavuus). 3.1 Strategisuus; täsmäratkaisijasta palvelujärjestelmän kehittäjäksi Alla on esitetty arvioijan tulkinta hankkeen toimintalogiikasta eli siitä, mitä hanke on pyrkinyt toiminnallaan saamaan aikaan ja miten toimenpiteet kytkeytyvät lyhyemmän aikavälin välittömiin tuloksiin ja pidemmän aikavälin välillisiin vaikutuksiin. Alla esitetty tulkinta perustuu sekä alkuperäiseen projektisuunnitelmaan ja sen päivityksiin että arvioinnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin ja tulkintoihin. Arvioinnin näkökulmasta kaksi keskeistä tavoiteltua vaikutusta ovat olleet maahanmuuttajaasiakkaiden kotoutumis-, koulutus- ja työllistymispolkujen edistäminen konkreettisen asiakastyön kautta ja toimivan poikkihallinnollisen neuvonnan ja ohjauksen aikaansaaminen Etelä-Savoon (erityisesti Mikkeliin ja Savonlinnaan) lukuisten erilaisten toimenpiteiden seurauksena. Näiden kahden keskeisen vaikutuksen nähdään myötävaikuttavan myös aluekehitykseen siten, että alueen elinvoima vahvistuu maahanmuuton, maahanmuuttajien lisääntyneen osaamisen ja työmarkkinapotentiaalin vahvistumisen sekä onnistuneen kotoutumisen kautta. Kielitaitokartoitus, ammattialapajat, AOT, joustavat opintopolut, nivelvaiheet Palveluohjausmalli Neuvontatyön työkalujen kehittäminen Infotilaisuudet ja tapahtumat Ammatillinen osaaminen ja työelämäyhteydet Ammatillisen koulutuksen kehittäminen Palveluiden, työkalujen ja käytäntöjen Neuvonta- ja juurtuminen ohjauspalveluiden kehittäminen Koulutukset Lisääntynyt tietämys ja parantuneet valmiudet (maahanmuuttajat) Kotoutumista edistävät viranomaispalvelut ja Viestintä ja niiden organisointi Infopankki medianäkyvyys Alpo-rekisteri Neuvonta ja ohjaustyö (ml. omakielisyys) Yhteistyörakenteet ja verkostot Viranomaisten asenteet Toimijoiden tahtotila ja sitoutuminen, roolien selkeytyminen Kotouttamistyön itsearviointityökalu Tulkkauksen käytännöt Kulttuuritietoisen tiedottamisen kehittäminen Monikulttuurinen osaaminen ja työote Materiaalituotanto (julkaisut, sähköinen) - Maahanmuuttaja-asiakkaiden eteneminen kotoutumis-, koulutusja työllistymispoluilla - Toimiva poikkihallinnollinen neuvonta ja ohjaus - Pidemmällä aikavälillä alueen elinvoima Työllistymispalveluiden kehittäminen (neuvonta, palveluohjaus, palvelut) Työelämätietous, työelämävalmiudet, työelämäyhteydet Pointti-hanke 31/10/2014 Valtakunnallinen verkostoyhteistyö (ALPO) Työvoimapol. koulutukset Koto-valmennus Asiakastyö TE-toimistoissa Etäpalvelut (etäinfo) Tukimateriaalit Työnhakuvalmennus Palveluohjausmalli Kuva 2. Hankkeen toimintalogiikka Hanketta suunniteltiin ja käynnistettiin ajankohtana (vuosina ), jolloin uskottiin työperusteisen maahanmuuton Suomeen ja Etelä-Savoon jatkuvan pitkälti edellisten vuosien tahtiin. Lisäksi maahanmuuttoon liittyvän kehittämistyön ajateltiin asian lisääntyneen painoarvon 6

8 johdosta etenevän yleisesti ottaen myönteisessä vireessä kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Käytännössä Pointti-hankkeen tavoiteasetantaa on ollut tarpeen määritellä uudelleen hankkeen kuluessa, sillä toimintaympäristössä on hankkeen käynnistymisen jälkeen tapahtunut useita merkittäviä muutoksia. Talouden vaikeudet ovat heijastuneet vahvasti eri toimialoille ja työpaikoille Etelä-Savossa vaikuttaen työllisyystilanteeseen ja työperusteiseen maahanmuuttoon. Samaan aikaan on kansallisesti uudelleen määritelty kotoutumispolitiikan painopisteitä, resursointia ja toimijoiden välistä työnjakoa. Vuonna 2011 voimaan astuneen kotoutumislain valmistelu ja toimeenpano käytännössä loi usealle ESR-rahoitteiselle maahanmuuttohankkeelle toiminnan puitteet Pointti mukaan lukien. Yleisesti ottaen voisi siis sanoa, että Pointti-hankkeen alkuperäinen projektisuunnitelma heijasteli toisaalta tunnistettuja myönteisen toimintaympäristökehityksen tarjoamia mahdollisuuksia ja esiin tuomia kehittämistarpeita ja toisaalta kuvasti uskoa siihen, että tuottamalla palvelujärjestelmään siitä puuttuvia palasia eli erilaisia toimintamalleja on mahdollista myötävaikuttaa aluekehitykseen (alueen elinvoima ja kilpailukyky). Eri toimijoiden nähtiin sitoutuvan samankaltaiseen tahtotilaan maahanmuuton merkityksestä Etelä-Savolle. Lisäksi ajan hengen mukaisesti hankkeesta muodostettiin laaja ja sisällöllisesti monialainen, jotta alueella tapahtuva maahanmuuttoon keskittyvä hankerahoitteinen työ olisi sekä keskitettyä ja kokonaisvaltaista että kustannustehokasta ja vaikuttavaa. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen, matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen ja työelämäpolkujen ja TE-palveluiden kehittäminen sisällytettiin näin ollen samaan hankkeeseen. Kokonaisuudessaan hankkeen toimenpiteet kohdistuivat sekä maahanmuuttajiin että laajasti ottaen maahanmuuttajien kohtaaman viranomaisten muodostaman palvelujärjestelmän toimijoihin erityisesti sen neuvontaa ja ohjausta tarjoaviin osiin. Arvioinnin aikana tehtyjen haastatteluiden mukaan hanke onnistui melko hyvin muokkaamaan hanketta, sen tavoitteita ja toimenpiteitä, muuttuneen toimintaympäristön ja projektin kuluessa tapahtuvan oppimisen pohjalta. Hanketta pyrittiin koko ajan määrätietoisesti viemään siihen suuntaan, joka hanketta toteuttaessa arvioitiin tulokselliseksi. Arviointiaineiston pohjalta on havaittavissa ero hankkeen toiminnassa vuosien ja vuosien välillä. Alla olevassa kuvassa on Pointti hankkeen identiteettiä kuvataan arviointiaineiston pohjalta eräänlaisena ratkaisutoimittajana, jonka tehtävänä oli tuottaa eri maahanmuuttajasegmenttien tarpeisiin täsmäratkaisuja ( toimintamalleja ). Hankkeen laajassa toiminnassa oli tuolloin tunnistettavissa ainakin seuraavat roolit: - Hanke valistajana ja kouluttajana - Hanke ohjaajana, neuvojana ja valmentajana - Hanke osallisuuden luojana - Hanke uudistajana Hankkeen suunnitelmassa ja sen alkuvuosien toiminnassa lähdettiin siitä, että rakenteiden, prosessien, palveluiden ja toimintamallien kehittäminen ja uudistaminen edellytti vahvaa ja konkreettista asiakastyötä. Hankkeen edetessä ei kuitenkaan ollut helppoa määritellä, millaiset yksittäiset toimintamallit olisivat tarpeen maahanmuuttotyön monitoimijaverkoston kehittämiseksi. Arviointiaineiston näkökulmasta voisi todeta, että projektin identiteetti täsmäratkaisujen toimittajana yksinkertaisti palvelujärjestelmän kehittämistä liian mekanistiseksi toimintamallien kehittämiseksi. Näihin vaikeuksiin saattoi myötävaikuttaa se, että palvelujärjestelmää (useita toimijoita, lukuisia palveluja ja toimenpiteitä) on vaikeaa tarkastella yhtenäisesti asiakasnäkökulmasta toisaalta johtuen asiakastarpeiden moninaisuudesta ja toisaalta johtuen kunkin palveluntarjoajan kapeasta sektorikohtaisesta näkökulmasta. Tässä vaiheessa työnjako hankkeen ja muiden toimijoiden välillä oli kuitenkin selkeä. Kuntien 7

9 maahanmuuttotoimistojen kanssa sovittiin, että hankkeen asiakkaina ovat muut kuin pakolaiset. TE-toimistoissa toimiston johto Mikkelissä ja Savonlinnassa puolestaan ymmärsi hankkeen työntekijöiden roolin toimiston palveluja täydentävänä. Toiminnan pääasiallinen / välitön kohde Maahanmuuttajien työelämävalmennuksen malli Viranomaiset ja muut asiantuntijat toimijaverkostossa, 3. sektori, työnantajat Maahanmuuttajat, kotoutujat Valistaja ja kouluttaja (tiedon välittäjä ja osaamisen kehittäjä) Pointti : Ratkaisutoimittaja Ohjaaja-neuvojavalmentaja (yhteiskuntataidot, työelämätaidot, ammatillinen osaaminen, kielitaito) Maassa jo asuvan ohjausja neuvontapalvelumalli Työperusteisen maahanmuuttajan vastaanottomalli Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen malli Uudistaja (prosessien, palveluiden ja toimintamallien kehittäjä ja testaaja sekä toimijoiden aktivoija) Osallisuuden luoja (verkostoija ja voimaannuttaja) Yksilön kompetensseihin kohdistuva Kotoutumisen edellytyksin kohdistuva Toiminnan luonne Kuva 3. Hankkeen roolit ja toiminnan painopiste Jälkikäteen tarkasteltuna projektin suunta muuttui käytännössä suurin piirtein samaan aikaan, kun uusi kotoutumislaki hyväksyttiin loppuvuodesta 2010 ja astui käytännössä voimaan syksyllä Kokonaisuudessaan hankkeen identiteetti muuttui tästä eteenpäin erillisten ratkaisujen tuottamisesta kokonaisvaltaiseen maahanmuuttajien palvelujärjestelmän kehittämiseen, jolle suunnan ja sisällöt määritti pitkälti uudistunut lainsäädäntö ja osin myös Itä-Suomea koskeva alueellinen maahanmuuttostrategia. Tämän tarkentuneen ajatuksen mukaisesti hankkeen toiminnan terävän kärjen tulisi pyrkiä vauhdittamaan ja varmistamaan eri toimijoiden sitoutumista uuden lain toimeenpanoon. Hankkeen toiminta-alueita ryhdyttiin hahmottamaan eräänlaisina kehittämistehtävinä, joiden sisällä pyrittiin toimimaan hankkeeseen ja hanketoimijoihin kertyneen näkemyksen ja osaamisen perusteella. Tuttujen toiminta-alueiden ohella hanke tunnisti jatkossa omaksi itsenäiseksi kehittämistehtäväkseen kulttuuritietoisen tiedottamisen, joka aiemmin nähtiin ennemminkin muihin tehtäviin liitännäisenä asiana. 8

10 Toiminnan pääasiallinen / välitön kohde Viranomaiset ja muut asiantuntijat toimijaverkostossa, 3. sektori, työnantajat Maahanmuuttajat, kotoutujat Valistaja ja kouluttaja (tiedon välittäjä ja osaamisen kehittäjä) Pointti : Järjestelmäkehittäjä Ohjaaja-neuvojavalmentaja (yhteiskuntataidot, työelämätaidot, ammatillinen osaaminen, kielitaito) Kehittämistehtävä: Neuvonta- ja ohjauspalvelut (neuvontatoiminnot, poikkihall. ohjaus, koto-v, omakielisyys) Kehittämistehtävä: Työllistymisen palvelut Kehittämistehtävä: Ammatillinen koulutus (palveluohj., väylät, nivelvaiheet) Uudistaja (prosessien, palveluiden ja toimintamallien kehittäjä ja testaaja sekä toimijoiden aktivoija) Kehittämistehtävä: Kulttuuritietoinen tiedottaminen (materiaalit, sähköinen, osaaminen) Osallisuuden luoja (verkostoija ja voimaannuttaja) Yksilön kompetensseihin kohdistuva Kotoutumisen edellytyksin kohdistuva Toiminnan luonne Kuva 4. Hankkeen roolit ja toiminnan painopiste Kotoutumislaissa keskeisessä roolissa ovat kunnat ja TE-toimistot sekä niiden välisen työnjaon toimivuus. Sekä kunnat että TE-toimistot olivat kuitenkin yhtälailla toimintaympäristön muutosten aikaansaamien haasteiden edessä. Kiristyvä julkinen talous sekä erilaiset muut lainsäädännölliset ja rakenteelliset muutokset toivat kunnille ja TE-toimistoille lukuisia yhtäaikaisia muutospaineita. Uuden lain toimeenpanon eteenpäin vieminen hankkeiden myötävaikutuksella oli toisaalta alkuvaiheen neuvontaa ja ohjausta kehittävän ALPO ESR-kehittämisohjelman, TEM:n ja ELYkeskuksen tahtotilan mukaista. Rajalliset resurssit maahanmuuttotyöhön omaavan ELYkeskuksen näkökulmasta hankerahoitteinen toiminta on maahanmuuttotyössä keskeinen ja tärkeä resurssi. Pointti-hankkeen merkitys aluehallinnolle tässä mielessä kasvoi Itä-Suomessa laajasti toimineen M14-hankkeen päätyttyä. Edellä kuvatun tehtävän omaksuminen muutti kuitenkin Pointti-hankkeen asemoitumista, varsinkin kuntien näkökulmasta. Kärjistäen voisi arvioida, että enemmän alhaalta käsin ponnistavan bottom-up kehittämistyön rinnalle tuli lainsäädännöstä ja kotouttamispolitiikasta käsin ponnistavaa top-down kehittämistyötä, joka myös vaati ja haastoi aiempia vuosia vahvemmin olemassa olevia alueellisia ja paikallisia rakenteita, prosesseja, toimintamalleja ja toimintatapoja. Samalla kun hanke näki saaneensa kotoutumislaista vahvan selkänojan toiminnalleen, se ajautui eräällä tavalla pahenevan rakenteellisen ongelman vangiksi. Hankkeen suunnitteluvaiheessa ei ollut vielä selvää, mitä uusi kotoutumislaki tulisi edellyttämään kunnilta. Kunnat eivät osin tästä syystä myöskään olleet suoraan Pointti-hankkeen kumppanuustoimijoita, vaan suunnitteluvaiheessa nähtiin kuntakytköksen tapahtuvan pääasiassa oppilaitosyhteyden kautta (Esedu ja Sami). Uuden kotoutumislain toimeenpanon vauhdittajana Pointti-hanke pyrki kuntien osalta aiempaa enemmän ja syvemmin vaikuttamaan toimijoihin, joiden näkökulmasta hanke oli kuitenkin ulkopuolinen toimija. Pointin toiminnan kannalta keskeisiä kuntia ovat olleet luonnollisesti Mikkeli ja Savonlinna ja joiltain osin myös Pieksämäki. Näiden kuntien maahanmuuttopoliittiset ratkaisut ja maahanmuuttoasioiden (ml. kaikkien maahanmuuttajien matalan kynnyksen neuvontapalvelut) organisointi poikkeavat jonkin verran toisistaan. Samaten kunkin kunnan ja Pointin välinen yhteistyö oli sisällöllisesti jossain määrin erilaista. Pointin syvemmälle pyrkivä kehittämistyö ajautui ongelmiin erityisesti Mikkelissä. Käytännössä ongelmat syntyivät hankkeen ja kaupungin 9

11 maahanmuuttotoimiston välille. Yhteistyötä tehtiin kuitenkin onnistuneesti kaupungin muiden toimintojen (esimerkiksi päivähoito, perusopetus, sosiaalitoimi, terveydenhuolto, asumispalvelut ja ASPA) kanssa. On huomioitava, että kunnat olivat vain yksi sidosryhmä ja hyödynsaaja. Esimerkiksi toiminta oppilaitosten toiminnan kehittämisessä, TE-toimistoihin sijoitettujen työntekijöiden tekemä asiakastyö ja uudistuvien TE-palveluiden kehittämiseen osallistuminen, muiden viranomaisten (kuten esimerkiksi poliisi, maistraatti ja KELA) kanssa tehty yhteistyö (ml. toimijoiden kouluttaminen), maahanmuuttotyön alueellisten ja paikallisten verkostojen luominen ja niiden toiminnan tukeminen sekä runsas ja laadukas materiaalituotanto hyödyttivät laajasti Etelä- Savossa asuvia maahanmuuttajia sekä eri toimijoita. Erityisesti on tärkeää huomata, että vaikka TE-toimistot ovat viime vuosina olleet lukuisten muutosten alaisina (esimerkiksi lainsäädännön uudistuminen, palveluiden uudistukset sekä toimistojen toimintamallien muutokset), Pointti-hanke kuitenkin onnistui toteuttamaan tuloksellista asiakastyötä sekä myötävaikuttamaan osaamisen kasvuun TE-toimistossa. Tämä oli mahdollista erityisesti siksi, että Pointin työntekijät toimivat hankekumppanuuden mukaisesti osana TE-toimiston toimipisteitä. Pointti hankkeen työntekijät eivät kuitenkaan olleet TEtoimiston virkailijoita, mutta asiakkaiden näkökulmasta kyse oli pitkälle kyse yhdestä ja samasta palvelukokonaisuudesta. Tosin työntekijöiden näkökulmasta toiminta olisi epäilemättä ollut vielä tuloksellisempaa, mikäli organisaatioiden (hanke ja TE-toimisto) väliset raja-aidat olisivat olleet vielä matalammat. Edellä kuvatun suunnitteluvaiheeseen liittyvän hankkeen rakenteellisen ongelman lisäksi arviointiaineiston pohjalta herää kysymys myös hankkeen laaja-alaisuuden hyödyistä. Arviointiaineiston pohjalta on vaikeaa suoraan sanoa, missä määrin Pointti-hankkeen kehittämistehtävien (neuvonta- ja ohjauspalvelut, työllistymisen palvelut, ammatillisen koulutuksen palvelut ja kulttuuritietoinen tiedottaminen) välillä oli sellaisia synergioita, jotka auttoivat toteuttamaan kutakin kehittämistehtävää laadukkaammin tai tehokkaammin. Asiakashyötyjä tästä epäilemättä seurasi niille asiakkaille, joiden osalta asiakasta pystyttiin tukemaan usean hankkeen eri toiminnon kautta. Varmasti hanketiimin laaja-alainen ja vankka substanssiosaaminen vahvisti myös kunkin tiimin jäsenen henkilökohtaista osaamista, mikä auttoi omien työtehtävien suorittamisessa. Silti voitaneen kysyä, aiheutuiko laaja-alaisuudesta myös haasteita tiimin työn organisointiin ja ajankäyttöön (esim. lukuisten eri asioiden käsittely yhdessä) tai kehittämistehtävien eri tarpeiden väliseen priorisointiin (esim. tulosten levittäminen ja juurruttaminen sekä yleisesti päätöksentekijöihin kohdistuvan vaikuttamistyön kohdentaminen). 3.2 Organisoituminen ja toimeenpano; ammattimaista tekemistä, kansallista arvostusta ja paikallisia ongelmia Hanke on ollut laaja niin budjetiltaan, henkilömäärältään, kestoltaan kuin toiminnaltaan. Arvioinnin yhteydessä toteutetuissa sidosryhmähaastatteluissa hankkeen nähtiin pääasiassa toimineen asiantuntevasti ja hyvin organisoituneesti. Projektin henkilöstöä arvostettiin kuvaamalla sitä ammattitaitoiseksi ja osaavaksi. Projektijohtamisen nähtiin olevan vahvaa ja eteenpäin vievää. Sidosryhmähaastatteluissa esitettiin toisaalta myös kritiikkiä hanketta ja sen johtamista kohtaan. Erityisesti Mikkelin ja Savonlinnan maahanmuuttajatoimistot olivat kriittisiä hanketta kohtaan. Näin ollen näkemykset hankkeen toiminnasta ovatkin melko jakautuneita. Pitkän projektikauden aikana oli jonkin verran henkilöstössä vaihtuvuutta, millä nähtiin paikallisesti olleen jossain määrin vaikutusta. Uusien henkilöiden sisäänajo ja henkilötasolla tapahtuva yhteistyötapojen luominen vie aina aikaa. Pitkälti edellisessä kappaleessa kuvatuista rakenteellisista syistä projektin yhteistyö kuntien kanssa (erityisesti Mikkeli ja osin Savonlinna; kuntien maahanmuuttajatoimistot) vaikeutui 10

12 keskustelujen mennessä syvemmälle olemassa olevien rakenteiden ja prosessien uudistamiseen (esimerkiksi kaikkien maahanmuuttajien matalan kynnyksen neuvonnan ja ohjauksen järjestäminen). Mikkelin osalta tilanne kärjistyi käytännössä siten, että yhteistyö hankkeen ja kaupungin maahanmuuttotoimiston välillä oli projektin loppuvaiheessa vähäistä tai olematonta. Yhteistyön vaikeudet johtivat myös ongelmien henkilöitymiseen, mikä pienten kaupunkien ja kuntien tiiviissä toimijaverkostoissa väistämättä vaikeuttaa eri tavoin sekä hanketta että myös muiden toimijoiden työtä. Yhteistyötä hanke samanaikaisesti kuitenkin teki Mikkelin kaupungin muiden sektoreiden ja toimijoiden kanssa. Projektitiimin sisäinen viestintä ja vuorovaikutus on arviointiaineiston perusteella ollut tiivistä. Tästä huolimatta projektihenkilöstö nosti haastatteluissa esiin, että ajoittain oli vaikeaa pysyä tilanteen tasalla. Tähän epäilemättä on vaikuttanut se, että kahden paikkakunnan lisäksi projektihenkilöstö toimi käytännössä sekä Mikkelissä että Savonlinnassa useammassa toimipisteessä. Vuoden 2013 ja 2014 osalta keskeisessä roolissa on ollut tulosten levittäminen ja juurruttaminen. Tulosten levittämiseen, päätöksentekijöihin vaikuttamiseen ja yleisesti viestintään on suunnattu resursseja. Tätä työtä on tehty niin paikallisella, alueellisella kuin kansallisellakin tasolla. Asiakasrajapinnassa tapahtuvia toimintoja vähennettiin ja ajettiin alas käytännössä vuoden 2013 lopussa ja vuoden 2014 alkuvuoden aikana. Hankkeessa vaikuttaa olleen hyvä tasapaino ruohonjuuritason konkreettisen asiakastyön ja projektin laajempien kehittämistehtävien toteutuksen välillä. Asiakastyön kautta syntyi ja vahvistui käsitys siitä, mitkä asiat kehittämistyössä ovat erityisen tärkeitä. Kumppanuustoimijoiden ja hankkeen välistä työnjakoa pyrittiin tarpeen mukaan tarkentamaan. TE-toimiston sisällä työnjakoa määriteltiin ja tarkennettiin hankkeen työntekijöiden, kotoutumista hoitavien virkailijoiden ja muiden virkailijoiden välillä. Vastaavasti matalan kynnyksen neuvontapisteiden (Linnala ja Mimosa) neuvojien sisäistä työnjakoa ja asiakasvastuita määriteltiin yhteistyössä. Käytännössä tällainen yhteensovittaminen ei koskaan ole aivan ongelmatonta, sillä kyse on hankkeen tavoitteiden ja toimijoiden omien tavoitteiden yhteensovittamisesta siten, että palvelukokonaisuus on edelleen asiakkaiden näkökulmasta ymmärrettävä ja asiakkaiden tarpeita palveleva. Hankkeen yhteydessä toteutettiin eri yhteyksissä itsearviointia, joka ei henkilöstömuutoksista johtuen toteutunut koko suunnitellussa laajuudessaan. Tästä huolimatta sekä projektitiimin että ohjausryhmän tuottama itsearviointiaineisto on melko laaja, systemaattinen ja laadukas. Erityisesti projektitiimin sisällä tapahtunut vuoropuhelu on epäilemättä vaikuttanut positiivisesti projektin toimenpiteisiin. Itsearviointiaineistossa käy ilmi myös hankkeen rakenteellisesta ongelmasta johtuvia erilaisia käytännön seurauksia. Tältä osin vaikuttaa siltä, että itsearviointi ei kuitenkaan mahdollistanut pohdintaa hankkeen rakenteellisen ongelman perussyistä ja ajatuksia toteutettua suuremmasta hankkeen uudelleen suuntaamisesta. Ohjausryhmätasolla tulkinta vaikuttaa enemmän olleen se, että hanke tekee oikeita asioita, mutta vastaanottavat toimijat eivät ole vielä valmiita ottamaan hankkeen toiminnan tuloksia vastaan. Tämä on kuitenkin kehittämismielessä epätyydyttävä johtopäätös. Arviointiaineiston perusteella on tosin vaikeaa arvioida, missä määrin ohjausryhmä ja rahoittaja olisivat tarvittaessa olleet valmiita uudelleen suuntaamiseen esimerkiksi siten, että niiltä osin kuin kuntayhteistyö osoittautui vaikeaksi, olisi resursseja nopeammin suunnattu niihin toimintoihin, jotka etenivät ilman vastaavia ongelmia (esim. ammatillisen koulutuksen kehittäminen tai joiltain osin työllistymisen palveluiden kehittäminen) tai vaihtoehtoisesti siten, että kuntakehittäminen olisi selvästi resursoitu omaksi kuntavetoiseksi hankkeekseen. 3.3 Tuloksellisuus ja vaikuttavuus; selkeitä asiakashyötyjä ja palvelujärjestelmän osittaista eteenpäinvientiä Tulokset 11

13 Hanke on arviointiaineiston mukaan selvästi tukenut monipuolisesti maahanmuuttajien kanssa tehtävää työtä Etelä-Savossa. Pointti on käytännössä luonut ja toteuttanut sellaisia palveluja, joita muuten ei olisi ollut tarjolla, ja sellaisia toimenpiteitä, joita ei muutoin olisi voitu toteuttaa. Pointin asiakastyö on ollut erittäin laajaa. Arvioinnin yhteydessä toteutetuissa haastatteluissa Pointin nähtiin helpottaneen maahanmuuttajien kotoutumista, millä on todennäköisesti ollut vaikutusta myös siihen, että muut pysyvät toiminnot ja palvelut eivät ole kuormittuneet. Usea haastateltu korosti nimenomaan ammattitaitoisen asiakastyön kautta syntyneitä tuloksia. Asiakastyön tulosten osalta haastateltavat myös korostivat, että onnistumisissa on lähes aina kyse usean toimijan välisestä yhteistyöstä. Kehittämistyön luonteesta sekä sisällöstä johtuen osa kehittämisestä ei ole ollut helposti tuotteistettavaa. Tästä huolimatta toimintamalleja ja -tapoja, koulutusmuotoja sekä tuotettuja materiaaleja ja ohjaus- ja neuvontatyön apuvälineitä on kyetty jo viemään sisään mukana olleisiin ammatillisiin oppilaitoksiin, TE-toimistoon sekä eri organisaatioissa maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontatyötä tekevien virkailijoiden käyttöön. Arviointiaineiston perusteella eri kehittämistehtävien osalta keskeisiä tuloksia ovat olleet erityisesti seuraavat: - Ammatillinen koulutus: Pointti-hankkeen toimenpiteet ovat kohdistuneet erityisesti koulutuspolulla etenemisen varmistamiseen sujuville prosesseilla, oikeilla ammatillisilla koulutussisällöillä ja riittävillä tukitoimilla. Arviointiaineiston perusteella polkua kotoutumiskoulutuksesta valmentavaan koulutukseen ja edelleen tutkintoon johtavaan koulutukseen on saatu vahvistettua niin Esedussa kuin Samissa. Oppilaitosten osalta hankkeen toteuttamia toimivia asioita on jo siirretty vakinaiseen toimintaan. - Työllistymisen palvelut: Vaikea taloudellinen tilanne viime vuosina on lisännyt työttömyyttä ja pidentänyt työnsaamisaikoja. Pointin toiminta on toisaalta tarjonnut TEtoimistolle resursseja aiempaa kokonaisvaltaisempaan neuvonta- ja ohjaustyöhön ja työvoimapoliittisiin koulutuksiin liittyviin kokeiluihin (sisällöt ja toteutustavat, ml. ohjauksen määrä koulutusten yhteydessä) ja toisaalta tukenut TE-toimistojen palveluuudistusta ja toimintojen kehittämistä maahanmuuttaja-asiakkaiden näkökulma huomioiden. Lisäksi pyrittiin kehittämään työnantajayhteistyötä sekä toteutettiin onnistuneesti etäpilotti TE-palveluja koskevaan neuvontatyöhön. TE-toimistojen lukuisat uudistukset ja muutokset sekä sisäiset käytännöt kuitenkin myös vaikeuttivat TEtoimiston ja Pointin TE-toimistoissa istuvien henkilöiden tiedonvaihtoa. Tästä huolimatta toiminnasta saadut hyödyt olivat selvästi ajoittaisia ongelmia suurempia. TE-toimistoissa Pointin avulla tapahtunut neuvontatyö tuki TE-toimistojen varsinaista asiakastyötä sekä mahdollisti sen, että toimiston virkailijoiden asiakastyö kohdistui selkeämmin työllistymistä edistäviin seikkoihin. Pointin resurssein neuvontaa annettiin mahdollisuuksien mukaan omakielisenä. Neuvonnan ja ohjauksen rajaamista ja määrittelyä jouduttiin pitkin matkaa tekemään niin TE-toimistoissa kuin kuntien matalan kynnyksen neuvontapisteiden työntekijöiden osalta. Neuvojan työtehtävien määrittely (erotuksena esimerkiksi tulkkiin tai asiakkaan tukihenkilöön) ei ollut aina helppoa ja hankkeen toiminnan kuluessa oli myös tilanteita, joissa neuvovan henkilön oli vaikeaa rajata neuvojan tehtäviään suhteessa asiakkaiden tarpeisiin. Arvioinnin yhteydessä toteutetuissa haastatteluissa kritisoitiin jonkin verran sitä, että ylipäätänsä hankerahoitteisen toiminnan toimintojen siirtäminen on vaikeaa jo johtuen niistä taloudellisista reunaehdoista, joiden pohjalta toimijoiden vakinainen toiminta järjestetään. - Matalan kynnyksen neuvonta ja ohjauspalvelut: Kuntien matalan kynnyksen neuvontapisteissä (Savonlinna ja Mikkeli) pysyvämpien tulosten hahmottaminen on vaikeampaa. Konkreettiset tuotokset kuten materiaalit jäävät epäilemättä käyttöön. Oletettavasti myös Pointin toiminnan (ml. omakieliset neuvojat) kautta neuvontapisteiden tunnettuus on parantunut ja asiakaskunta laajentunut. Pointissa kehitetty ja pilotoitu 12

14 omakielinen kotoutumisvalmennus, ja sen ohjaajien kouluttaminen, osoittautui hyväksi ja toimivaksi tavaksi jakaa tietoa ja aktivoida vastikään tai jo pidempään Suomessa olleita maahanmuuttajia. - Kulttuuritietoinen tiedottaminen: Kehittämistehtävä tavallaan kasvoi esiin hankkeen alkuvuosina tehdystä muusta toiminnasta. Oleellinen tulos oli ylipäätänsä eri toimijoiden osaamisen kasvattaminen sekä työkalujen ja materiaalien tarjoaminen osaksi toimijoiden omaa vakinaista tiedottamista. - Osaamisen kehittyminen ja tietojen lisääntyminen niin maahanmuuttotyötä tekevien piirissä kuin perinteisesti ajatellun maahanmuuttotyön kentän ulkopuolella. - Lisäksi hyvinä tuloksina voidaan pitää maahanmuuttotyön viranomaisverkostojen vahvistumista paikallisella ja alueellisella tasolla. Maahanmuuttotyö sai Pointti-hankkeen avulla myös medianäkyvyyttä. Pointti-hanke myös tuotti Etelä-Savon maahanmuutosta perustietoja helposti hyödynnettävässä muodossa, mikä hyödytti ELY-keskuksen lisäksi myös kaikkia paikallisia toimijoita. - Kansallisesti Pointti-hankkeella on ollut merkittävä rooli ALPO ESR kehittämisohjelmassa. Pointti hankkeen tapa rekisteröidä neuvontatapahtumia laajeni ALPO rekisteriksi ja se on otettu käyttöön usealla paikkakunnalla. ALPO rekisterin ohella kuntien kotouttamisen tueksi Pointissa ideoitu kotouttamisen mittari itsearviointityökalu on siirtymässä työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskuksen ylläpitoon. Lisäksi Pointti oli monin tavoin aktiivinen verkostotoimija ja keskustelija muiden vastaavaa työtä tekevien hankkeiden keskuudessa sekä aktiivinen toimija neuvojien verkostoitumisen edistämisessä. Kokonaisuudessaan hanke on tulostensa kautta pystynyt vastaamaan osaan toimintaympäristössä olleista kehittämistarpeista. Pointti on ollut laajan toimintansa ansiosta tärkeä toimija ja resurssi Etelä-Savon maahanmuuttotyössä koko toimintakautensa ajan. Tulokset heijastavat sitä, että toiminnan kohteina Pointissa korostuivat toisaalta maahanmuuttajat asiakkaina ja toisaalta palvelujärjestelmässä olevat viranomaiset. Työnantajat, järjestökenttä ja niin sanottu laaja yleisö jäi kokonaisuudessaan näitä vähemmälle huomiolle Vaikutukset Hankkeen pysyväluonteisempi välillinen vaikuttavuus syntyy arvioijan tulkinnan mukaan erityisesti kahta kautta: 1) Palvelujärjestelmää (erityisesti neuvonta ja ohjaus) ylläpitävän toimijaverkoston osaamisen kasvun, parantuneiden palveluiden ja työkalujen sekä keskinäisen työnjaon selkiytymisen kautta sekä 2) asiakkaiden yksilöllisen edistymisen kautta omilla kotoutumispoluillaan (ml. opiskelu ja työllistyminen), joiden rakentamisessa hankkeella on ollut rooli. Vaikuttavuutta ei näiden kahden vaikutusketjun osalta ole mahdollista kovin täsmällisesti arvioida vielä hankkeen päättymisvaiheessa, mutta joitain alustavia havaintoja on silti syytä nostaa esiin. Kuten edellisessä kappaleessa todettiin, arviointiaineiston perusteella ammatillisen koulutuksen kehittämistyö on onnistunut sekä vaikuttamaan opettajakunnan asenteisiin ja ajatteluun että onnistunut luomaan opiskelijoiden tarvitseman tuen malleja. Koska parhaillaan myös ammattioppilaitosten tulosohjaus on siirtämässä seurannan ja rahanjaon painopistettä opinnoissa etenemisestä palkitsemiseen, on oletettavaa, että maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden pärjääminen opinnoissa on ylipäätänsä aiempaa enemmän esillä oppilaitoksissa. Tästä johtuen hankkeen tuotosten ja tulosten voi arvioida tulevan hyvään käyttöön myötävaikuttaen siihen, että opiskelijoiden koulutuspolulla eteneminen entisestään paranee. 13

15 TE-palveluiden kehittämisen osalta voi arvioida toimiston henkilökunnan kehittyneen osaamisen vaikuttavan asiakastyön kautta syntyviin tuloksiin ja vaikutuksiin. Monelta osin kuitenkin TEtoimistojen edelleen käynnissä oleva uudistamistyö aiheuttaa epävarmuuksia sen osalta, missä määrin ohjaus- ja neuvontatyöhön suunnataan resursseja ja riittävää osaamista (erityisesti ne maahanmuuttajat, joiden kotoutumisaika on jo ohi). Pointti hankkeen kehittämien ja pilotoimien koulutusten osalta paljon riippuu Etelä-Savon TE-toimiston toiminnan yleisestä resursoinnista. Matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalveluiden osalta kysymysmerkkejä on lukuisia johtuen eri toimijoiden taloudellisista haasteista ja poliittisista valinnoista. Savonlinnassa Navigaattorin toiminnan jatko on epäselvä. Mikkelissä Mimosa ry:n ylläpitämän neuvonnan sekä kaupungin maahanmuuttotoimiston ohjaus- ja neuvontatyön riittävyys ja saatavuus eri maahanmuuttajaryhmien näkökulmasta on ainakin arvioinnin yhteydessä tehtyjen haastatteluiden perusteella osin epäselvä. Tältä osin on tärkeää myös, että kaupungin keskustassa olevissa tiloissa tapahtuva vieraskielinen asiakaspalvelu (ASPA2014-kokeilu) saa käynnissä olevan kokeilun myötä jalansijaa, mikäli se osoittautuu toimivaksi toimintamalliksi. Kulttuuritietoisen tiedottamisen osalta aikaansaatu hyvä materiaali ja toistaiseksi saadut sitoumukset materiaalin päivittämiseksi luovat hyvän pohjan sille, että Etelä-Savoon tulevilla maahanmuuttajilla on käytössään riittävä perustieto alueellisesti ja paikallisesti. Hankkeen aikana tapahtunut osaamisen kehittyminen on niin ikään myötävaikuttamassa siihen, että maahanmuuttajat tiedottamisen ja viestinnän kohteina ovat aiempaa paremmin mukana. Kunnilla on kotoutumislain toimeenpanossa keskeinen rooli yhdessä TE-toimiston, muiden viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kuten aiemmin on todettu, niin tältä osin hanke ei onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan mukana olevien keskeisten kuntien maahanmuuttotyötä (erityisesti Mikkeli). Tältä osin hankkeen vaikuttavuus kärsii. Tulevina vuosina kunnat ovat vaikeassa tilanteessa. Palveluiden uudistamista tarvitaan myös erilaisten vieraskielisten kuntalaisten tarpeiden pohjalta. Maahanmuuttotyön sisältö ja sen organisointi ja koordinointi edellyttävät myös jatkossa kehittämistä. Eri asiakasryhmien tarpeiden huomioiminen peruspalveluissa ja peruspalveluiden täydentäminen tarvittavilla erityispalveluilla eivät kuitenkaan ratkea yksin millään tietyllä tavalla organisoida maahanmuuttoon liittyvät kysymykset, vastuut ja palvelut. Kyse on laajemmin kuntien tahtotilasta ja tavoitteista ja siitä, miten ylin johto johtamisessaan huomioi maahanmuuton merkityksen ja maahanmuuttajat palveluiden saajina. Pointti-hankkeen kokemusten perusteella voisi sanoa, ettei maahanmuuttajien merkitys työvoimana ole Etelä-Savossa kuitenkaan kovin suuri varsinkaan nykyisessä tilanteessa, jossa useat toimialat ja työpaikat ovat jo pidempään kärsineet vaikeasta taloudellisesta toimintaympäristöstä. Näin ollen ei myöskään paine toimia ja kehittää maahanmuuttajiin liittyvää palvelua kasva kovin suureksi eri viranomaispäättäjien tai poliittisten päättäjien suuntaan. Pointti-hankkeelta toivottiin tavoiteasetannassa myös aluekehittämistason vaikutuksia. Merkittävästi muuttuneen toimintaympäristön johdosta on vaikeaa uskoa, että välilliset vaikutukset heijastuisivat alueelliseen elinvoimaan tai kilpailukykyyn. Ehkä lähimmäksi tämänkaltaista kehityskulkua voisi päästä, mikäli palvelujärjestelmän kehitys näyttäytyisi potentiaaliselle muuttajalle merkittävästi muita mahdollisia muuttoalueita parempana. Maahanmuuttotyön verkostot ovat vahvistuneet, mutta puuttuvia paloja on maahanmuuttajaasiakkaan näkökulmasta palvelujärjestelmässä edelleen. Todellisuudessa voitaneen kuitenkin realistisesti sanoa, että palvelujärjestelmää ratkaisevampaa aluekehitykselle on alueen työpaikkoja luovien yritysten menestys, uusien yritysten perustaminen sekä paikallisia ja alueellisia yrityksiä hyvin tukevien koulutusorganisaatioiden toiminta. Aluekehitystason vaikutukset on ehkä parempi ymmärtää toivottuna tulos-vaikutusketjuna tilanteessa, jossa työvoimapulan arvioitiin nopeasti heijastuvan Etelä-Savoon ja sen myötä työperusteisen maahanmuuton arvioitiin kasvavan. 14

16 Asiakastulosten täsmällinen todentaminen on vaikeaa. Suoran asiakaspalautteen perusteella asiakkaat ovat olleet melko tai erittäin tyytyväisiä hankkeen eri toimintoihin ja palveluihin. Hanke on siis saanut voittopuolisesti hyvää palautetta sen toimenpiteisiin osallistuneilta maahanmuuttajilta. Asiakasvaikutusten osalta hyödyt ovat ymmärrettävissä, mutta vaikeammin osoitettavissa. Asiakashaastatteluissa korostettiin sitä, että parhaimmillaan Pointin neuvojissa yhdistyivät sekä asioiden ja substanssien osaaminen että palveluosaaminen ja joiltain osin näiden lisäksi myös asiakas sai palvelun omalla kielellään. Neuvonnan kautta saatu oikea tieto oikeaan aikaan vei asiakkaita oikeille asiointipoluille. Tämän myötä asiakkaat pääsivät esimerkiksi nopeammin tarvitsemiinsa palveluihin tai toimenpiteisiin. Apu oli usein hyvin konkreettista ja käytännönläheistä. Arvioinnin yhteydessä tehtyjen haastatteluiden yhteydessä tunnistettiin myös se vaara, että liian hyvä palvelu tai ylipalvelu totuttaa asiakkaat vääränlaiseen ja epärealistiseen palvelulupaukseen sekä myös voi ehkäistä omatoimisuuden ja asioiden todellisen omistajuuden syntymistä tai kehittymistä. Haastatellut asiakkaat eivät tätä ilmiötä tunnistaneet, vaikka ymmärsivät kyllä tällaisenkin vaaran olevan olemassa. Moni haastateltu asiakas korosti sitä, että yhteydenottoja on otettu tarpeen mukaan eri tilanteissa ja vaiheissa ja että yhteydenottojen taustalla on ollut syntynyt luottamus neuvojan osaamiseen. Moni haastateltu kuvasi myös ensimmäisiä kokemuksiaan matalan kynnyksen neuvonnasta siten, että tärkeä tehtävä oli myös hyvästä palveluosaamisesta kumpuava voimaantuminen sekä hiljalleen syntyvä hallinnan tunteen saaminen omiin asioihin ja omaan tulevaisuuteen. Ylipalvelun ohella kriittisissä puheenvuoroissa epäiltiin neuvontatoiminnan laajenemisen omakieliseksi neuvonnaksi usealla kielellä väistämättä vähentävän myös neuvonnan tasalaatuisuutta, vaikka neuvojat olisivat koulutettuja ja työhön soveltuvia. Tämä huoli on epäilemättä perusteltu. Pointti-hankkeen jäljiltä vähentynyt neuvontatyön tarjonta ei toteutettujen haastatteluiden mukaan ole näkynyt selkeinä lisääntyneinä neuvonnan kysyntäpiikkeinä muissa toimijoissa. Tosin tätä on vaikeaa todentaa erilaista asiakasvirtojen seurantatavoista johtuen. Haastatteluissa kuitenkin ilmaistiin huoli siitä, että todennäköisemmin käy niin, että vähentynyt neuvonta ohjaa neuvonnan tarpeessa olevia ainakin osin turvautuvan enemmän omiin lähellä oleviin sosiaalisiin verkkoihin, joiden tietojen oikeellisuus voi vaihdella. Lisäksi arvioitiin, että osa ihmisistä luultavasti tulevat ongelmiensa kanssa esiin aiempaa myöhemmässä vaiheessa. Lisäksi neuvonnan väheneminen luultavasti erityisesti vaikeuttaa niiden asiakkaiden tilannetta, joilla on vähiten mahdollisuuksia hakea korvaavaa neuvontaa muualta. 3.4 Esiin nousevia teemoja Arvioinnin yhteydessä toteutettujen haastatteluiden yhteydessä keskusteltiin niistä teemoista, jotka jatkossa tulisi erityisesti huomioida kehitettäessä maahanmuuttotyötä Etelä-Savossa. Keskusteluissa ei noussut esiin erityisiä uusia tai yllättäviä teemoja, mikä osaltaan ehkä osoittaa, että monet ongelmista on hyvin tunnettuja, mutta silti niiden ratkaisu ei ole osoittautunut helpoksi perustoiminnoissa eikä hankerahoitteisesti. Ensimmäisenä esiin nostettiin edelleen maahanmuuttajien kielitaidon kehittämisen haasteet. Kotoutumiskoulutuksen kielitaidon opetuksen nähtiin olevan puutteellista ja edelleen liian perinteisin menetelmin tapahtuvaa. Yksilölliselle kielikoulutukselle olisi tarvetta niin kotoutumiskoulutusten sisällä kuin sitten muun kielikoulutustarjonnankin puitteissa. Toiseksi nousi esiin huoli siitä, että edelleen jatkossa tarvitaan hyvin toimivaa ja erilaiset asiakasryhmät tavoittavaa matalan kynnyksen perusneuvontaa. Tältä osin nähtiin, että kunnat eivät edelleenkään ole varsinaisesti ratkaisseet pysyväluonteisemman neuvonnan kysymystä. Eräitä erityisryhmiä mainittiin tässä yhteydessä kuten työperusteiset maahanmuuttajat perheineen, kotona olevat puolisot sekä iäkkäät maahanmuuttajat. Neuvonnan ja ohjauksen tehostamiseksi nähtiin myös tärkeänä pyrkiä toteuttamaan lyhytkestoisia koto-valmennuksia. 15

17 Kolmanneksi kiinnitettiin huomiota siihen, että ammatillisen koulutuksen puolella on jatkossa kiinnitettävä erityistä huomioita niihin, joiden lähtökohdat opiskella ovat heikoimmat. Lisäksi on jatkuvasti pyrittävä varmistamaan oppilaitosten tiiviit työelämäyhteydet. Neljänneksi korostettiin, että kuntien sosiaalityön puolella tarvittaisiin erityistä huomiota siihen, miten alueelle muuttaneiden yksilöiden ja perheiden tukemiseen päästäisiin kiinni mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mikä vähentäisi kuormitusta raskaammasta psykiatrisesta palvelusta. Käytännössä tämä edellyttää toimivia peruspalveluja, koulutettuja osaavia ja hädän tunnistavia työntekijöitä sekä jalkautuvaa sosiaalityötä. Viidenneksi peräänkuulutettiin monikulttuurisen kansalaistoiminnan kehittämistä Etelä-Savossa. Tältä osin tarkoituksena tulisi olla keskustelun käyminen maahanmuuton merkityksestä Etelä- Savolle sekä myös myötävaikuttaa avarakatseisuuden lisääntymiseen. Asenteiden muutokset tapahtuvat usein omakohtaisen kokemuksen ja oivalluksen tuloksena. Käytännössä tämä tarkoittaa aitojen kohtaamisten kautta tapahtuvaa muutosta. Kuudenneksi nousi esiin toimijoiden yhteistyön ja työnjaon edelleen kehittäminen nyt tehdyn työn pohjalta. Kunnat eri sektoreineen ja TE-toimisto ovat tältä osin avainasemassa. Seitsemänneksi voidaan nostaa yleispalveluiden ja erityispalveluiden välisen rajanvedon huomioiminen siten, että taloudelliset realiteetit tulevat huomioiduiksi. Maahanmuuttaja kuntalaisena tarvitsee erilaisia palveluja. Hyvä yleispalvelu on sellainen, joka kykenee palvelemaan eri tavoin monimuotoista asiakaskuntaa. Kun yleispalvelu huomioi erilaisia tarpeita, on vähemmän tarvetta erityispalveluille. 16

18 4. VASTAUKSET ARVIOINTIKYSYMYKSIIN Seuraavassa taulukossa on esitetty loppuarvioinnin arviointikysymykset sekä edellisen kappaleen havaintoaineistoon perustuvat vastaukset. Arvioinnin osaalue Strategisuus Organisoituminen Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Arviointikysymys Miten hankkeen tavoiteasetanta ja toiminnan painopiste on muuttunut hankekauden aikana? Miten hankkeen aikainen itsearviointi on toiminut hankkeen ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta? Mitä hankkeen organisoitumisen (ml. johtaminen) tavoista ja muodoista voidaan oppia (esim. kahdella paikkakunnalla toimiminen, työmuodot, yms.) Mitkä ovat hankkeen keskeiset tuotokset ja tulokset hankkeen eri osa-alueilla (neuvonta ja ohjauspalvelu, ammatillinen koulutus ja työllistymisen palvelut) Vastaukset arviointikysymyksiin Tavoiteasetanta ja painopiste ovat muuttuneet selvästi hankekauden aikana. Näiden muutosten teko on pohjautunut hankkeen koko toimintaympäristön (mm. yleinen taloustilanne, työperusteinen maahanmuutto Etelä-Savoon, kotoutumislaki, alueellinen maahanmuuttostrategia, kuntien ja TE-toimistojen toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset) merkittäviin muutoksiin. Hankekauden aikana hanke pyrki kehittymään erillisiä osaratkaisuja toimittavasta ratkaisutoimijasta kohti kokonaisvaltaisempaa palvelujärjestelmää (neuvonta ja ohjaus) tarkastelevaa järjestelmäkehittäjää. Hankkeen itsearviointi ei toteutunut kokonaisuudessaan suunnitellun mukaisena henkilömuutoksista johtuen. Tästä huolimatta itsearviointi oli melko kattavaa, laadukasta ja systemaattista sekä Mikkelin että Savonlinnan toiminnan osalta. Itsearviointi vaikuttaa toimineen hyvin operatiivisen ohjauksen ja projektijohtamisen näkökulmasta, mutta se ei kuitenkaan mahdollistanut hankkeen rakenteellisten tai strategisten ongelmien käsittelyä. Toisaalta näiden osalta oikea käsittelyfoorumi olisikin ollut hankkeen ohjausryhmä, mutta on vaikeaa jälkikäteen arvioida, olisiko yhteisten tulkintojen ja johtopäätösten tekeminen ollut mahdollista esimerkiksi niin, että niiltä osin kuin kuntayhteistyö ei näyttänyt tuottavan riittäviä tuloksia, niin olisi selkeästi keskitytty resursseja muihin toimintoihin. Hanke hyötyi toimimisesta kahdella paikkakunnalla. Vertaisoppiminen ja hyväksi osoittautuneiden toimintamallien ja tapojen siirtäminen paikkakunnalta toiselle myötävaikutti projektin onnistumisiin. Projektitiimin yhteistapaamisten ja paikkakuntakohtaisten projektitapaamisten merkitys oli suuri, jotta projektissa työskentelevät pysyivät ajan tasalla. Tämä ei kuitenkaan ollut aina ongelmatonta. Silti kahdella paikkakunnalla toimimisesta saadut hyödyt olivat selvästi suuremmat kuin haitat. Hanke on ollut iso niin kestoltaan kuin resursseiltaan. Toiminta on ollut tavoitteellista ja sitä on ohjannut pyrkimys juurruttaa hankkeen tuotoksia ja tuloksia. Tätä on toteutettu verkostomaisessa yhteistyössä paikallisesti, alueellisesti ja myös kansallisesti. 17

19 Millaisia asiakas- ja yksilövaikutuksia (koetut hyödyt) hankkeella on ollut maahanmuuttajien työllistymispolkujen, koulutuspolkujen ja ylipäätänsä kotoutumisen näkökulmista? Mitä lisäarvoa hankkeesta on ollut eri sidosryhmien näkökulmasta paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti? (Huomioiden hankkeen eri osa-alueella toteutetut toimenpiteet ja tuotetut materiaalit sekä hankkeen vaikutus verkostojen rakentumiseen ja toimijoiden väliseen yhteistyöhön) Miten hankkeen tulosten jalkauttaminen ja juurruttaminen on edennyt? Mitä pitäisi tapahtua seuraavaksi? Kenen pitäisi tehdä mitä? Kokonaisuudessaan vaikuttaa siltä, että ammatillisen koulutuksen kehittämisessä on onnistuttu hyvin, sillä monet hankkeen toimenpiteet ovat siirtyneet käytäntöön hankkeessa osittain toimineiden henkilöiden oman työn kautta. TE-toimistojen osalta keskeinen tulos on ollut toimiston henkilökunnan osaamisen kehittyminen, mutta myös käytetty neuvonta- ja ohjaustyön malli. Matalan kynnyksen (Mikkeli ja Savonlinna) neuvonta- ja ohjaustyön osalta tuloksina korostuvat erityisesti aikaansaadut asiakastulokset. Hanke on saanut voittopuolisesti hyvää palautetta sen toimenpiteisiin osallistuneilta maahanmuuttajilta. Arviointiaineiston pohjalta on mahdotonta todentaa aukottomasti asiakas- ja yksilövaikutuksia. Tästä huolimatta on hankkeen keräämän asiakaspalautteen ja arvioinnin yhteydessä tehtyjen asiakashaastatteluiden pohjalta selvää, että koska moni Pointti-hankkeen toimintamuoto, toimenpide ja palvelu oli neuvontaa ja ohjausta, on saadulla neuvonnalla ja ohjauksella ollut merkitystä koulutus-, työllisyys- ja kotoutumispoluilla etenemiselle. Tämä on tarkoittanut nopeampaa ohjautumista oikean tiedon ja palvelun ääreen, vähäisempää toimintaa väärän tiedon pohjalta sekä vähäisempää muiden palvelutarjoajien palveluiden kuormitusta. Lisäksi yksittäisissä pidempikestoisissa toimenpiteissä (koulutukset, kurssit) olevat maahanmuuttajat ovat luonnollisesti hyötyneet parantuneista tiedoista ja kasvaneesta osaamisesta. Pointti on luonut ja toteuttanut sellaisia palveluja, joita muuten ei olisi ollut tarjolla. Lisäarvo on ollut eri toimijoille vaihteleva, mutta kokonaisuudessaan huomattava. Hankkeen tuottamat materiaalit ovat koko neuvonta- ja ohjaustyötä tekevän toimijaverkoston käytettävissä. Alueellisten ja paikallisten maahanmuuttotyön ja viranomaisyhteistyön verkostojen vahvistuminen hyödyttää kaikkia osapuolia. Paikallisella tasolla kuntayhteistyö ei kaikilta osin onnistunut. Alueellisesti erityisesti ELY-keskus hyötyi hankkeen toiminnasta. Kansallisesti hanke onnistui erittäin hyvin myötävaikuttamaan ALPO ESR-ohjelman kehittämistyöhön. Useita Pointti-hankkeen tuottamia tuotteita ja toimintamalleja hyödynnetään myös jatkossa eri paikkakunnilla sekä kansallisessa kehittämistyössä. Hanke on tehnyt runsaasti työtä tulosten levittämiseksi ja juurruttamiseksi. Kaikilta osin hankkeen toiminta ei ole kuitenkaan helposti tuotteistettavaa (erityisesti neuvonta- ja ohjaus). Joiltain osin tulosten juurtuminen riippuu pysyvien organisaatioiden edelleen puuttuvista ratkaisuista. Hanke on käytännössä loppusuoralla, joten oleellista on tässä vaiheessa varmistaa, että hanke hoidetaan hallinnollisesti hallitusti päätökseen. Hanke on 18

20 oman toimintansa osalta tehnyt ne levittämistä ja juurruttamista koskevat toimenpiteet, jotka on mahdollista tehdä hankkeen toimesta. Joiltain osin eri toimijoiden piirissä tehtävät päätökset toimintojen jatkumisesta ovat edelleen auki. Tämä vaikuttaa myös siihen, miten täysimääräisesti Pointin tuotokset ja tulokset ovat jatkossa käytössä (esimerkiksi matalan kynnyksen neuvontatyön laajuus Mikkelissä ja Savonlinnassa). Tämän ohella on syytä panostaa erityisesti kokemusten kirjalliseen dokumentointiin, jotta niitäkin tuotteita, joita ei välittömästi oteta pysyvissä toiminnoissa käyttöön, on mahdollista ottaa käyttöön myöhemmin. Tulevalla hankerahoituskaudella on erityisesti varmistettava, että hankesuunnittelun yhteydessä toimijat kykenevät aitoon tarpeiden tunnistamiseen ja sitoutuvat yhdessä tarpeiden ja ongelmien ratkaisuun. Mahdollisten maahanmuuttohankkeiden osalta on tärkeää myös varmistaa, että kehittämistyön omistajuus on vahvasti olemassa kaikissa niissä toimijoissa, joissa kehittämistyötä todellisuudessa tehdään. Yhtenä kysymyksenä on syytä nostaa esiin Etelä-Savon kuntien (erityisesti Mikkeli ja Savonlinna) osalta se, miten kunnat jatkossa pystyvät organisoimaan maahanmuuttajatyön läpileikkaavat näkökulmat sektoraaliseen organisaatioon. Eri maahanmuuttajaryhmien erilaiset asiakastarpeet ja niiden ratkaiseminen mahdollisimman pitkälle niin sanotusti yleispalveluiden sisällä on taloudellistenkin tiukkojen reunaehtojen vallitessa välttämätöntä. Matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalvelu on tästä hyvä esimerkki kunnissa tapahtuvasta palveluiden kehittämistyöstä. Joissain kunnissa neuvonta ja ohjaus pyritään organisoimaan mahdollisimman pitkälti muun kuntalaisneuvonnan sisällä (esimerkiksi viestinnän tai kuntalaispalveluiden yhteydessä). Toisissa kunnissa ratkaisua on haettu kehittämällä sosiaali- ja terveystoimen yhteydessä olevista pakolaistyöstä lähteneistä maahanmuuttajatoimistoista yleisemmin kaikkea maahanmuuttajia palvelevia yksiköitä. Lisäksi kuntakentällä esimerkkejä on siitä, että koko maahanmuuttajatyö pyritään sisällyttämään ja organisoimaan kuntien elinkeinopolitiikan toteuttamiseen. Tältä osin tuskin on olemassa yhtä oikeaa vastausta. Lisäksi voitaneen sanoa, että organisoiminen sinänsä ei ole edes ratkaisu, mikäli sen takana ei ole ylimmän johdon tasolta selkeä tahtotila maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten yhtäläiseen palveluun kuntalaisina peruspalveluiden ja tarvittavin osin erityispalveluiden avulla. Etelä-Savon kuntien osalta voisi olla hyödyllistä tutustua ja analysoida muiden 19

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

ALPO-tukirakenne. Katsaus tuloksiin, johtopäätöksiin ja kehittämistarpeisiin. Hannu-Pekka Huttunen

ALPO-tukirakenne. Katsaus tuloksiin, johtopäätöksiin ja kehittämistarpeisiin. Hannu-Pekka Huttunen ALPO-tukirakenne Katsaus tuloksiin, johtopäätöksiin ja kehittämistarpeisiin Hannu-Pekka Huttunen Oikeilla neuvoilla, oikeaan paikkaan Neuvojien koulutuspäivä Helsinki 28.04.2014 ALPO - Alkupolku Suomeen

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä

Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä - ESR TL2 kehittämisohjelma kotoutumislain toimeenpanon tukena ALIPI-projektin seminaari 23.3.2011/ Paula Kuusipalo Alpo-tukirakenneprojekti ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät. Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman

Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät. Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman Kotoutumiskoulutuksen resurssit 2013-2016, TEM:n pääluokka, työvoimatoimenpiteet, mom.

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Työhallinnon ja Turun kaupungin yhteistyön tiivistäminen maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen PAAVOSTA AUNEEN Jyväskylä 16.10.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen ja AHVL:ään Noin 2 500 asuntoa tai asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille

Lisätiedot

Mitä tapahtuu Opin ovissa?

Mitä tapahtuu Opin ovissa? Mitä tapahtuu Opin ovissa? Alueellisten TNO -asiantuntijoiden koulutus 5.-6.3.2013 Jyväskylä Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu auli.ryhanen@jamk.fi

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Monikulttuuristen tieto- ja neuvontapalvelumallien rakentaminen Pohjois-Savoon (10 hankekuntaa mukana) Hankkeen päämääränä

Lisätiedot

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011-2014 Verkostoseminaari 14.11.2012/Marjo Hannu-Jama MAAHANMUUTTAJASTA KUNTALAISEKSI (ESR

Lisätiedot

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alueen maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1 Nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi

Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi Miksi elinikäistä ohjausta perustelut päättäjille 1/3 Prosessi alkoi 2010 UBE:n ohjausryhmässä Perustelut: Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen

Lisätiedot

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Ratkaisujen löytäminen maahanmuuttajien työllistymiseen Maahanmuuttajien työllistymisen tehostuminen Projektilla pyritään

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Ohjaustyön verkostot seminaari 15.11.2013 Tampere Jukka Peltokoski, Pirkanmaan ELY-keskus 15.11.2013 Tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Paikallistasolla kuntakokeilu auttaa määrittelemään alueen vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen 16.2.2015 ISO ELO -kokous

Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen 16.2.2015 ISO ELO -kokous Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu Tavoitteet Oppimisen ja ohjauksen yhteiset järjestelyt Läpinäkyvyys Helpot palvelut Oppimisen kannustavat vaihtoehdot Toimiva

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 TE-palvelujen uudistus - TE-palvelu-uudistuksen lähtökohdat, tavoitteet ja mahdollisuudet Kehittämispäällikkö Seija Sädemaa, Satakunnan ELY-keskus, TYO 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alkuvaiheen suomen kielen ja kotoutumista edistävän opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Aluetaso; alueelliset Opin ovet ovet

Aluetaso; alueelliset Opin ovet ovet Valtakunnan taso; Koord.proj. (800 000 ) + E, S, N (yht. n. 7M ) 1. Koordinointi & seuranta 2. Kehittämistyön tuki ja ohjaus 3. Tiedottaminen ja tulosten levittäminen 4. Jatkuvuuden varmistaminen (verkostoitumista

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus. Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010

Keskustelutilaisuus. Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010 Keskustelutilaisuus Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010 Sari Pitkänen ja Juha Kaakinen, Sosiaalikehitys Oy Pauliina Lampinen, VATES-säätiö Arviointiprosessi Kesä ja syksy 2009 Kevät

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Hankkeen rahoitus 8.6.2015 2

Hankkeen rahoitus 8.6.2015 2 Hankkeen rahoitus 8.6.2015 2 Hankkeen perustiedot OpsoDiili Itä-Suomi, Nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Hankeaika1.5.2015-31.12.2017 Rahoittaja: ESR / Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS-KARJALASSA. Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli 2015-2017

KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS-KARJALASSA. Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli 2015-2017 KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS-KARJALASSA Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli 2015-2017 POHJOIS - KARJALA MAAHANMUUTTOALUEENA Yhteensä 13 kuntaa: Joensuu, Kontiolahti,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot