POINTTI - MAAHANMUUTTAJAT TYÖVOIMAKSI ETELÄ- SAVOSSA -HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POINTTI - MAAHANMUUTTAJAT TYÖVOIMAKSI ETELÄ- SAVOSSA -HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Minna Hallikainen / Etelä-Savon ammattiopisto (ESEDU) Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä POINTTI - MAAHANMUUTTAJAT TYÖVOIMAKSI ETELÄ- SAVOSSA -HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI LOPPURAPORTTI

2 Tarkastus Päivämäärä Laatija Hyväksyjä Kuvaus Toimituksen jälkeen Risto Karinen Minna Hallikainen Loppuraportti 1

3 SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Arvioinnin tavoite ja toteutus 4 3. Keskeiset arviointihavainnot Strategisuus; täsmäratkaisijasta palvelujärjestelmän kehittäjäksi Organisoituminen ja toimeenpano; ammattimaista tekemistä, kansallista arvostusta ja paikallisia ongelmia Tuloksellisuus ja vaikuttavuus; selkeitä asiakashyötyjä ja palvelujärjestelmän osittaista eteenpäinvientiä Tulokset Vaikutukset Esiin nousevia teemoja Vastaukset arviointikysymyksiin 17 2

4 1. JOHDANTO Tässä raportissa esitellään Pointti-hankkeen ulkoisen arvioinnin keskeiset arviointihavainnot ja vastaukset arviointikysymyksiin. Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa hanke on Etelä-Savon koulutus Oy:n ja Etelä-Savon ammattiopiston hallinnoima projekti, jonka tavoitteena on ollut tukea maahanmuuttajien kotoutumista Etelä-Savoon. Projektin keskeinen tehtävä on ollut kehittää ohjaus-, tuki- ja koulutuspalveluja niin, että maahanmuuttajien kotoutuminen on nopeaa ja mahdollisuudet hankkia työelämässä vaadittavaa koulutusta ja työllistyä Etelä-Savon alueelle helpottuu. Hanke kuuluu Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) ohjelman Itä-Suomen suuralueeseen ja sen toimintalinjaan 2 ( Työllistyminen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ). Euroopan Sosiaalirahaston lisäksi hanketta on rahoittanut Etelä-Savon ELYkeskus. Hankkeen kumppaneina toimivat Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, Etelä-Savon TEpalvelut, Mikkelin seudun maahanmuuttajatyön tuki Mimosa ry sekä Linnalan setlementti ry. Hanke on toiminut Etelä-Savon maakunnassa Mikkelin ja Savonlinnan alueella. Hanketta toteutetaan ajalla Tavoitteidensa saavuttamiseksi Pointti hanke on toiminut erittäin laajasti toteuttaen ja tuottaen mm. seuraavia asioita: Maahanmuuttajien neuvonta matalan kynnyksen neuvontapisteissä, Tietoisuuden edistäminen työhallinnon palveluista ja maahanmuuttajien yksilöllisten työllisyyspolkujen etenemisen tukeminen, Maahanmuuttajien ammatillisen palveluohjauksen mallin luominen ja juurruttaminen kahteen oppilaitokseen. Lisäksi kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaiheeseen kehitettiin toimintamenetelmiä sekä tuettiin opettajien monikulttuurista osaamista, Neuvonta-asiakkaiden sähköinen rekisteröintimenetelmän kehittäminen sekä jatkokehittäminen yhdessä Alpo-verkoston kanssa, Monikielisen kotoutumista tukevan materiaalinen tuottaminen maahanmuuttajille, Monikielinen Infopankki.fi verkkopalvelu, Omakielisen kotoutumisvalmennuksen pilotointi, Erilaisten monikulttuurista osaamista edistävien koulutusten kehittäminen viranomaisille, Työpaikkaohjaajakoulutusten järjestäminen, Kunnan kotoutumisen edistämisen mittari -työkalun luominen. Tämän raportin luvussa kaksi kuvataan lyhyesti arvioinnin toteutus sen kohdistuminen, arviointikysymykset ja toteutetut toimenpiteet. Luvussa kolme esitetään keskeiset arviointihavainnot arvioinnin osa-alueittain. Luvussa neljä vastataan luvussa kaksi esitettyihin arviointikysymyksiin. Arvioinnin on toteuttanut Ramboll Management Consulting. Arviointi on toteutettu toukokuun ja marraskuun välisenä aikana Arvioinnin toteutukseen ovat osallistuneet Risto Karinen ja Antti Eronen. 3

5 2. ARVIOINNIN TAVOITE JA TOTEUTUS Arvioinnin tavoitteena on ollut selvittää, miten hanke on onnistunut kehittämistyössään hankkeen pitkän toteuttamisjakson aikana, jonka kuluessa hankkeen toimintaympäristö on muuttunut oleellisesti ja kotouttamisen kansalliset ja alueelliset tavoitteet ovat uudistuneet (esim. laki kotoutumisen edistämisestä vuonna 2011 sekä Itä-Suomen maahanmuuttostrategia vuonna 2012). Arvioinnin toteutuksen lähtökohtana on ollut tilaajan kanssa tapahtuva vuorovaikutteinen toteutustapa, jossa pyritään realistiseen arviointiin sekä aidosti oppimaan hankkeen aikana tapahtuneesta. Arvioinnin käynnistyskokouksessa asetettiin lähtökohdaksi, että arvioinnissa pyritään yleisemmin tarkastelemaan ja jäsentelemään hanketta sen toteuttamia lukuisia yksittäisiä toimenpiteitä ylempää, jotta hankkeen toimintaan ja sen tuloksiin ja vaikutuksiin saataisiin erilaisia ja uusia tarkastelunäkökulmia. Näin toteutettuna hankkeen ulkoisen arvioinnin nähtiin paremmin tukevan myös tulevien hankkeiden suunnittelua, organisoitumista ja toimeenpanoa. Arvioinnin yhteydessä toteutettiin seuraavat toimenpiteet: Arvioinnin käynnistyskokous (toukokuu) Projektityöntekijöiden haastattelut (kesäkuu), 8 haastateltavaa Dokumenttianalyysi (kesä-syyskuu): Suunnitteludokumentaatio Seuranta- ja väliraportointi Hankkeen tuotoksia ja tuotteita koskeva materiaali Hankkeen keräämä asiakaspalaute ja sidosryhmäkyselyt Hankkeen kokousmuistiot ja itsearviointiaineisto (hanketiimi, ohjausryhmä) Muu hankkeen toimittama aineisto Sidosryhmähaastattelut (syyskuu), 9 haastateltavaa (Mikkeli 6 ja Savonlinna 3); haastateltavat olivat hankkeen keskeisiä yhteistyökumppaneita edustaen ELY-keskusta, kuntia, TE-toimistoa sekä järjestöjä Asiakashaastattelut (syyskuu), 6 haastateltavaa (Mikkeli 3 ja Savonlinna 3) Arviointityöpaja tilaajan kanssa (lokakuu) Arviointi on kohdistunut arviointisuunnitelman mukaisesti kolmeen pääteemaan eli hankkeen strategiseen asemoitumiseen (tavoitteiden tarkoituksenmukaisuus suhteessa toimintaympäristön tarpeisiin), hankkeen organisoitumiseen ja toimenpanoon sekä hankkeen tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Arviointi on tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden osalta keskittynyt hankkeen vaikuttavuuden arviointiin asiakkaisiin nähden sekä yleisemmin paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti. 4

6 POINTIN SISÄINEN HALLINNOINTI ORGANISOITUMINEN POINTIN TOIMINTAKENTTÄ JA KOHDERYHMÄT STRATEGISUUS Strategiataso ja hankesuunnitelma Panokset Tavoitteenasettelun onnistunei - suus Paikalliset tarpeet Yhteiskunnalliset tarpeet Hankkeen koordinaation toimivuus (hallinto, työnjako, vastuut ) Yhteistyö ja toimijoiden sitoutuminen TULOKSELLISUUS JA VAIKUTTAVUUS Kohderyhmälähtöisyys, osaaminen ja innovatiivisuus Tuotokset Konkreettiset tulokset Tulosten juurruttaminen Vaikuttavuuden mahdollistaminen Kuva 1. Arvioinnin osa-alueet. Loppuarvioinnin arviointikysymykset ovat seuraavat: 1. Miten hankkeen tavoiteasetanta ja toiminnan painopiste on muuttunut hankekauden aikana? 2. Miten hankkeen aikainen itsearviointi on toiminut hankkeen ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta? 3. Mitä hankkeen organisoitumisen (ml. johtaminen) tavoista ja muodoista voidaan oppia (esim. kahdella paikkakunnalla toimiminen, työmuodot, yms.) 4. Mitkä ovat hankkeen keskeiset tuotokset ja tulokset hankkeen eri osa-alueilla (neuvonta ja ohjauspalvelu, ammatillinen koulutus ja työllistymispalvelut)? 5. Millaisia asiakas- ja yksilövaikutuksia (koetut hyödyt) hankkeella on ollut maahanmuuttajien työllistymispolkujen, koulutuspolkujen ja ylipäätänsä kotoutumisen näkökulmista? 6. Mitä lisäarvoa hankkeesta on ollut eri sidosryhmien näkökulmasta paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti? Huomioiden hankkeen eri osa-alueella toteutetut toimenpiteet ja tuotetut materiaalit sekä hankkeen vaikutus verkostojen rakentumiseen ja toimijoiden väliseen yhteistyöhön. 7. Miten hankkeen tulosten jalkauttaminen ja juurruttaminen on edennyt? 8. Mitä pitäisi tapahtua seuraavaksi? Kenen pitäisi tehdä mitä? 9. Millaisia vaikutuksia on syntynyt tai syntymässä? 10. Miten hanke on onnistunut? Mitä kaikkea opittiin ( helmet ja mokat )? 5

7 3. KESKEISET ARVIOINTIHAVAINNOT Tässä kappaleessa esitetään arvioinnin keskeiset havainnot arvioinnin osa-alueittain (strategisuus, organisoituminen ja toimeenpano sekä tuloksellisuus ja vaikuttavuus). 3.1 Strategisuus; täsmäratkaisijasta palvelujärjestelmän kehittäjäksi Alla on esitetty arvioijan tulkinta hankkeen toimintalogiikasta eli siitä, mitä hanke on pyrkinyt toiminnallaan saamaan aikaan ja miten toimenpiteet kytkeytyvät lyhyemmän aikavälin välittömiin tuloksiin ja pidemmän aikavälin välillisiin vaikutuksiin. Alla esitetty tulkinta perustuu sekä alkuperäiseen projektisuunnitelmaan ja sen päivityksiin että arvioinnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin ja tulkintoihin. Arvioinnin näkökulmasta kaksi keskeistä tavoiteltua vaikutusta ovat olleet maahanmuuttajaasiakkaiden kotoutumis-, koulutus- ja työllistymispolkujen edistäminen konkreettisen asiakastyön kautta ja toimivan poikkihallinnollisen neuvonnan ja ohjauksen aikaansaaminen Etelä-Savoon (erityisesti Mikkeliin ja Savonlinnaan) lukuisten erilaisten toimenpiteiden seurauksena. Näiden kahden keskeisen vaikutuksen nähdään myötävaikuttavan myös aluekehitykseen siten, että alueen elinvoima vahvistuu maahanmuuton, maahanmuuttajien lisääntyneen osaamisen ja työmarkkinapotentiaalin vahvistumisen sekä onnistuneen kotoutumisen kautta. Kielitaitokartoitus, ammattialapajat, AOT, joustavat opintopolut, nivelvaiheet Palveluohjausmalli Neuvontatyön työkalujen kehittäminen Infotilaisuudet ja tapahtumat Ammatillinen osaaminen ja työelämäyhteydet Ammatillisen koulutuksen kehittäminen Palveluiden, työkalujen ja käytäntöjen Neuvonta- ja juurtuminen ohjauspalveluiden kehittäminen Koulutukset Lisääntynyt tietämys ja parantuneet valmiudet (maahanmuuttajat) Kotoutumista edistävät viranomaispalvelut ja Viestintä ja niiden organisointi Infopankki medianäkyvyys Alpo-rekisteri Neuvonta ja ohjaustyö (ml. omakielisyys) Yhteistyörakenteet ja verkostot Viranomaisten asenteet Toimijoiden tahtotila ja sitoutuminen, roolien selkeytyminen Kotouttamistyön itsearviointityökalu Tulkkauksen käytännöt Kulttuuritietoisen tiedottamisen kehittäminen Monikulttuurinen osaaminen ja työote Materiaalituotanto (julkaisut, sähköinen) - Maahanmuuttaja-asiakkaiden eteneminen kotoutumis-, koulutusja työllistymispoluilla - Toimiva poikkihallinnollinen neuvonta ja ohjaus - Pidemmällä aikavälillä alueen elinvoima Työllistymispalveluiden kehittäminen (neuvonta, palveluohjaus, palvelut) Työelämätietous, työelämävalmiudet, työelämäyhteydet Pointti-hanke 31/10/2014 Valtakunnallinen verkostoyhteistyö (ALPO) Työvoimapol. koulutukset Koto-valmennus Asiakastyö TE-toimistoissa Etäpalvelut (etäinfo) Tukimateriaalit Työnhakuvalmennus Palveluohjausmalli Kuva 2. Hankkeen toimintalogiikka Hanketta suunniteltiin ja käynnistettiin ajankohtana (vuosina ), jolloin uskottiin työperusteisen maahanmuuton Suomeen ja Etelä-Savoon jatkuvan pitkälti edellisten vuosien tahtiin. Lisäksi maahanmuuttoon liittyvän kehittämistyön ajateltiin asian lisääntyneen painoarvon 6

8 johdosta etenevän yleisesti ottaen myönteisessä vireessä kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Käytännössä Pointti-hankkeen tavoiteasetantaa on ollut tarpeen määritellä uudelleen hankkeen kuluessa, sillä toimintaympäristössä on hankkeen käynnistymisen jälkeen tapahtunut useita merkittäviä muutoksia. Talouden vaikeudet ovat heijastuneet vahvasti eri toimialoille ja työpaikoille Etelä-Savossa vaikuttaen työllisyystilanteeseen ja työperusteiseen maahanmuuttoon. Samaan aikaan on kansallisesti uudelleen määritelty kotoutumispolitiikan painopisteitä, resursointia ja toimijoiden välistä työnjakoa. Vuonna 2011 voimaan astuneen kotoutumislain valmistelu ja toimeenpano käytännössä loi usealle ESR-rahoitteiselle maahanmuuttohankkeelle toiminnan puitteet Pointti mukaan lukien. Yleisesti ottaen voisi siis sanoa, että Pointti-hankkeen alkuperäinen projektisuunnitelma heijasteli toisaalta tunnistettuja myönteisen toimintaympäristökehityksen tarjoamia mahdollisuuksia ja esiin tuomia kehittämistarpeita ja toisaalta kuvasti uskoa siihen, että tuottamalla palvelujärjestelmään siitä puuttuvia palasia eli erilaisia toimintamalleja on mahdollista myötävaikuttaa aluekehitykseen (alueen elinvoima ja kilpailukyky). Eri toimijoiden nähtiin sitoutuvan samankaltaiseen tahtotilaan maahanmuuton merkityksestä Etelä-Savolle. Lisäksi ajan hengen mukaisesti hankkeesta muodostettiin laaja ja sisällöllisesti monialainen, jotta alueella tapahtuva maahanmuuttoon keskittyvä hankerahoitteinen työ olisi sekä keskitettyä ja kokonaisvaltaista että kustannustehokasta ja vaikuttavaa. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen, matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen ja työelämäpolkujen ja TE-palveluiden kehittäminen sisällytettiin näin ollen samaan hankkeeseen. Kokonaisuudessaan hankkeen toimenpiteet kohdistuivat sekä maahanmuuttajiin että laajasti ottaen maahanmuuttajien kohtaaman viranomaisten muodostaman palvelujärjestelmän toimijoihin erityisesti sen neuvontaa ja ohjausta tarjoaviin osiin. Arvioinnin aikana tehtyjen haastatteluiden mukaan hanke onnistui melko hyvin muokkaamaan hanketta, sen tavoitteita ja toimenpiteitä, muuttuneen toimintaympäristön ja projektin kuluessa tapahtuvan oppimisen pohjalta. Hanketta pyrittiin koko ajan määrätietoisesti viemään siihen suuntaan, joka hanketta toteuttaessa arvioitiin tulokselliseksi. Arviointiaineiston pohjalta on havaittavissa ero hankkeen toiminnassa vuosien ja vuosien välillä. Alla olevassa kuvassa on Pointti hankkeen identiteettiä kuvataan arviointiaineiston pohjalta eräänlaisena ratkaisutoimittajana, jonka tehtävänä oli tuottaa eri maahanmuuttajasegmenttien tarpeisiin täsmäratkaisuja ( toimintamalleja ). Hankkeen laajassa toiminnassa oli tuolloin tunnistettavissa ainakin seuraavat roolit: - Hanke valistajana ja kouluttajana - Hanke ohjaajana, neuvojana ja valmentajana - Hanke osallisuuden luojana - Hanke uudistajana Hankkeen suunnitelmassa ja sen alkuvuosien toiminnassa lähdettiin siitä, että rakenteiden, prosessien, palveluiden ja toimintamallien kehittäminen ja uudistaminen edellytti vahvaa ja konkreettista asiakastyötä. Hankkeen edetessä ei kuitenkaan ollut helppoa määritellä, millaiset yksittäiset toimintamallit olisivat tarpeen maahanmuuttotyön monitoimijaverkoston kehittämiseksi. Arviointiaineiston näkökulmasta voisi todeta, että projektin identiteetti täsmäratkaisujen toimittajana yksinkertaisti palvelujärjestelmän kehittämistä liian mekanistiseksi toimintamallien kehittämiseksi. Näihin vaikeuksiin saattoi myötävaikuttaa se, että palvelujärjestelmää (useita toimijoita, lukuisia palveluja ja toimenpiteitä) on vaikeaa tarkastella yhtenäisesti asiakasnäkökulmasta toisaalta johtuen asiakastarpeiden moninaisuudesta ja toisaalta johtuen kunkin palveluntarjoajan kapeasta sektorikohtaisesta näkökulmasta. Tässä vaiheessa työnjako hankkeen ja muiden toimijoiden välillä oli kuitenkin selkeä. Kuntien 7

9 maahanmuuttotoimistojen kanssa sovittiin, että hankkeen asiakkaina ovat muut kuin pakolaiset. TE-toimistoissa toimiston johto Mikkelissä ja Savonlinnassa puolestaan ymmärsi hankkeen työntekijöiden roolin toimiston palveluja täydentävänä. Toiminnan pääasiallinen / välitön kohde Maahanmuuttajien työelämävalmennuksen malli Viranomaiset ja muut asiantuntijat toimijaverkostossa, 3. sektori, työnantajat Maahanmuuttajat, kotoutujat Valistaja ja kouluttaja (tiedon välittäjä ja osaamisen kehittäjä) Pointti : Ratkaisutoimittaja Ohjaaja-neuvojavalmentaja (yhteiskuntataidot, työelämätaidot, ammatillinen osaaminen, kielitaito) Maassa jo asuvan ohjausja neuvontapalvelumalli Työperusteisen maahanmuuttajan vastaanottomalli Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen malli Uudistaja (prosessien, palveluiden ja toimintamallien kehittäjä ja testaaja sekä toimijoiden aktivoija) Osallisuuden luoja (verkostoija ja voimaannuttaja) Yksilön kompetensseihin kohdistuva Kotoutumisen edellytyksin kohdistuva Toiminnan luonne Kuva 3. Hankkeen roolit ja toiminnan painopiste Jälkikäteen tarkasteltuna projektin suunta muuttui käytännössä suurin piirtein samaan aikaan, kun uusi kotoutumislaki hyväksyttiin loppuvuodesta 2010 ja astui käytännössä voimaan syksyllä Kokonaisuudessaan hankkeen identiteetti muuttui tästä eteenpäin erillisten ratkaisujen tuottamisesta kokonaisvaltaiseen maahanmuuttajien palvelujärjestelmän kehittämiseen, jolle suunnan ja sisällöt määritti pitkälti uudistunut lainsäädäntö ja osin myös Itä-Suomea koskeva alueellinen maahanmuuttostrategia. Tämän tarkentuneen ajatuksen mukaisesti hankkeen toiminnan terävän kärjen tulisi pyrkiä vauhdittamaan ja varmistamaan eri toimijoiden sitoutumista uuden lain toimeenpanoon. Hankkeen toiminta-alueita ryhdyttiin hahmottamaan eräänlaisina kehittämistehtävinä, joiden sisällä pyrittiin toimimaan hankkeeseen ja hanketoimijoihin kertyneen näkemyksen ja osaamisen perusteella. Tuttujen toiminta-alueiden ohella hanke tunnisti jatkossa omaksi itsenäiseksi kehittämistehtäväkseen kulttuuritietoisen tiedottamisen, joka aiemmin nähtiin ennemminkin muihin tehtäviin liitännäisenä asiana. 8

10 Toiminnan pääasiallinen / välitön kohde Viranomaiset ja muut asiantuntijat toimijaverkostossa, 3. sektori, työnantajat Maahanmuuttajat, kotoutujat Valistaja ja kouluttaja (tiedon välittäjä ja osaamisen kehittäjä) Pointti : Järjestelmäkehittäjä Ohjaaja-neuvojavalmentaja (yhteiskuntataidot, työelämätaidot, ammatillinen osaaminen, kielitaito) Kehittämistehtävä: Neuvonta- ja ohjauspalvelut (neuvontatoiminnot, poikkihall. ohjaus, koto-v, omakielisyys) Kehittämistehtävä: Työllistymisen palvelut Kehittämistehtävä: Ammatillinen koulutus (palveluohj., väylät, nivelvaiheet) Uudistaja (prosessien, palveluiden ja toimintamallien kehittäjä ja testaaja sekä toimijoiden aktivoija) Kehittämistehtävä: Kulttuuritietoinen tiedottaminen (materiaalit, sähköinen, osaaminen) Osallisuuden luoja (verkostoija ja voimaannuttaja) Yksilön kompetensseihin kohdistuva Kotoutumisen edellytyksin kohdistuva Toiminnan luonne Kuva 4. Hankkeen roolit ja toiminnan painopiste Kotoutumislaissa keskeisessä roolissa ovat kunnat ja TE-toimistot sekä niiden välisen työnjaon toimivuus. Sekä kunnat että TE-toimistot olivat kuitenkin yhtälailla toimintaympäristön muutosten aikaansaamien haasteiden edessä. Kiristyvä julkinen talous sekä erilaiset muut lainsäädännölliset ja rakenteelliset muutokset toivat kunnille ja TE-toimistoille lukuisia yhtäaikaisia muutospaineita. Uuden lain toimeenpanon eteenpäin vieminen hankkeiden myötävaikutuksella oli toisaalta alkuvaiheen neuvontaa ja ohjausta kehittävän ALPO ESR-kehittämisohjelman, TEM:n ja ELYkeskuksen tahtotilan mukaista. Rajalliset resurssit maahanmuuttotyöhön omaavan ELYkeskuksen näkökulmasta hankerahoitteinen toiminta on maahanmuuttotyössä keskeinen ja tärkeä resurssi. Pointti-hankkeen merkitys aluehallinnolle tässä mielessä kasvoi Itä-Suomessa laajasti toimineen M14-hankkeen päätyttyä. Edellä kuvatun tehtävän omaksuminen muutti kuitenkin Pointti-hankkeen asemoitumista, varsinkin kuntien näkökulmasta. Kärjistäen voisi arvioida, että enemmän alhaalta käsin ponnistavan bottom-up kehittämistyön rinnalle tuli lainsäädännöstä ja kotouttamispolitiikasta käsin ponnistavaa top-down kehittämistyötä, joka myös vaati ja haastoi aiempia vuosia vahvemmin olemassa olevia alueellisia ja paikallisia rakenteita, prosesseja, toimintamalleja ja toimintatapoja. Samalla kun hanke näki saaneensa kotoutumislaista vahvan selkänojan toiminnalleen, se ajautui eräällä tavalla pahenevan rakenteellisen ongelman vangiksi. Hankkeen suunnitteluvaiheessa ei ollut vielä selvää, mitä uusi kotoutumislaki tulisi edellyttämään kunnilta. Kunnat eivät osin tästä syystä myöskään olleet suoraan Pointti-hankkeen kumppanuustoimijoita, vaan suunnitteluvaiheessa nähtiin kuntakytköksen tapahtuvan pääasiassa oppilaitosyhteyden kautta (Esedu ja Sami). Uuden kotoutumislain toimeenpanon vauhdittajana Pointti-hanke pyrki kuntien osalta aiempaa enemmän ja syvemmin vaikuttamaan toimijoihin, joiden näkökulmasta hanke oli kuitenkin ulkopuolinen toimija. Pointin toiminnan kannalta keskeisiä kuntia ovat olleet luonnollisesti Mikkeli ja Savonlinna ja joiltain osin myös Pieksämäki. Näiden kuntien maahanmuuttopoliittiset ratkaisut ja maahanmuuttoasioiden (ml. kaikkien maahanmuuttajien matalan kynnyksen neuvontapalvelut) organisointi poikkeavat jonkin verran toisistaan. Samaten kunkin kunnan ja Pointin välinen yhteistyö oli sisällöllisesti jossain määrin erilaista. Pointin syvemmälle pyrkivä kehittämistyö ajautui ongelmiin erityisesti Mikkelissä. Käytännössä ongelmat syntyivät hankkeen ja kaupungin 9

11 maahanmuuttotoimiston välille. Yhteistyötä tehtiin kuitenkin onnistuneesti kaupungin muiden toimintojen (esimerkiksi päivähoito, perusopetus, sosiaalitoimi, terveydenhuolto, asumispalvelut ja ASPA) kanssa. On huomioitava, että kunnat olivat vain yksi sidosryhmä ja hyödynsaaja. Esimerkiksi toiminta oppilaitosten toiminnan kehittämisessä, TE-toimistoihin sijoitettujen työntekijöiden tekemä asiakastyö ja uudistuvien TE-palveluiden kehittämiseen osallistuminen, muiden viranomaisten (kuten esimerkiksi poliisi, maistraatti ja KELA) kanssa tehty yhteistyö (ml. toimijoiden kouluttaminen), maahanmuuttotyön alueellisten ja paikallisten verkostojen luominen ja niiden toiminnan tukeminen sekä runsas ja laadukas materiaalituotanto hyödyttivät laajasti Etelä- Savossa asuvia maahanmuuttajia sekä eri toimijoita. Erityisesti on tärkeää huomata, että vaikka TE-toimistot ovat viime vuosina olleet lukuisten muutosten alaisina (esimerkiksi lainsäädännön uudistuminen, palveluiden uudistukset sekä toimistojen toimintamallien muutokset), Pointti-hanke kuitenkin onnistui toteuttamaan tuloksellista asiakastyötä sekä myötävaikuttamaan osaamisen kasvuun TE-toimistossa. Tämä oli mahdollista erityisesti siksi, että Pointin työntekijät toimivat hankekumppanuuden mukaisesti osana TE-toimiston toimipisteitä. Pointti hankkeen työntekijät eivät kuitenkaan olleet TEtoimiston virkailijoita, mutta asiakkaiden näkökulmasta kyse oli pitkälle kyse yhdestä ja samasta palvelukokonaisuudesta. Tosin työntekijöiden näkökulmasta toiminta olisi epäilemättä ollut vielä tuloksellisempaa, mikäli organisaatioiden (hanke ja TE-toimisto) väliset raja-aidat olisivat olleet vielä matalammat. Edellä kuvatun suunnitteluvaiheeseen liittyvän hankkeen rakenteellisen ongelman lisäksi arviointiaineiston pohjalta herää kysymys myös hankkeen laaja-alaisuuden hyödyistä. Arviointiaineiston pohjalta on vaikeaa suoraan sanoa, missä määrin Pointti-hankkeen kehittämistehtävien (neuvonta- ja ohjauspalvelut, työllistymisen palvelut, ammatillisen koulutuksen palvelut ja kulttuuritietoinen tiedottaminen) välillä oli sellaisia synergioita, jotka auttoivat toteuttamaan kutakin kehittämistehtävää laadukkaammin tai tehokkaammin. Asiakashyötyjä tästä epäilemättä seurasi niille asiakkaille, joiden osalta asiakasta pystyttiin tukemaan usean hankkeen eri toiminnon kautta. Varmasti hanketiimin laaja-alainen ja vankka substanssiosaaminen vahvisti myös kunkin tiimin jäsenen henkilökohtaista osaamista, mikä auttoi omien työtehtävien suorittamisessa. Silti voitaneen kysyä, aiheutuiko laaja-alaisuudesta myös haasteita tiimin työn organisointiin ja ajankäyttöön (esim. lukuisten eri asioiden käsittely yhdessä) tai kehittämistehtävien eri tarpeiden väliseen priorisointiin (esim. tulosten levittäminen ja juurruttaminen sekä yleisesti päätöksentekijöihin kohdistuvan vaikuttamistyön kohdentaminen). 3.2 Organisoituminen ja toimeenpano; ammattimaista tekemistä, kansallista arvostusta ja paikallisia ongelmia Hanke on ollut laaja niin budjetiltaan, henkilömäärältään, kestoltaan kuin toiminnaltaan. Arvioinnin yhteydessä toteutetuissa sidosryhmähaastatteluissa hankkeen nähtiin pääasiassa toimineen asiantuntevasti ja hyvin organisoituneesti. Projektin henkilöstöä arvostettiin kuvaamalla sitä ammattitaitoiseksi ja osaavaksi. Projektijohtamisen nähtiin olevan vahvaa ja eteenpäin vievää. Sidosryhmähaastatteluissa esitettiin toisaalta myös kritiikkiä hanketta ja sen johtamista kohtaan. Erityisesti Mikkelin ja Savonlinnan maahanmuuttajatoimistot olivat kriittisiä hanketta kohtaan. Näin ollen näkemykset hankkeen toiminnasta ovatkin melko jakautuneita. Pitkän projektikauden aikana oli jonkin verran henkilöstössä vaihtuvuutta, millä nähtiin paikallisesti olleen jossain määrin vaikutusta. Uusien henkilöiden sisäänajo ja henkilötasolla tapahtuva yhteistyötapojen luominen vie aina aikaa. Pitkälti edellisessä kappaleessa kuvatuista rakenteellisista syistä projektin yhteistyö kuntien kanssa (erityisesti Mikkeli ja osin Savonlinna; kuntien maahanmuuttajatoimistot) vaikeutui 10

12 keskustelujen mennessä syvemmälle olemassa olevien rakenteiden ja prosessien uudistamiseen (esimerkiksi kaikkien maahanmuuttajien matalan kynnyksen neuvonnan ja ohjauksen järjestäminen). Mikkelin osalta tilanne kärjistyi käytännössä siten, että yhteistyö hankkeen ja kaupungin maahanmuuttotoimiston välillä oli projektin loppuvaiheessa vähäistä tai olematonta. Yhteistyön vaikeudet johtivat myös ongelmien henkilöitymiseen, mikä pienten kaupunkien ja kuntien tiiviissä toimijaverkostoissa väistämättä vaikeuttaa eri tavoin sekä hanketta että myös muiden toimijoiden työtä. Yhteistyötä hanke samanaikaisesti kuitenkin teki Mikkelin kaupungin muiden sektoreiden ja toimijoiden kanssa. Projektitiimin sisäinen viestintä ja vuorovaikutus on arviointiaineiston perusteella ollut tiivistä. Tästä huolimatta projektihenkilöstö nosti haastatteluissa esiin, että ajoittain oli vaikeaa pysyä tilanteen tasalla. Tähän epäilemättä on vaikuttanut se, että kahden paikkakunnan lisäksi projektihenkilöstö toimi käytännössä sekä Mikkelissä että Savonlinnassa useammassa toimipisteessä. Vuoden 2013 ja 2014 osalta keskeisessä roolissa on ollut tulosten levittäminen ja juurruttaminen. Tulosten levittämiseen, päätöksentekijöihin vaikuttamiseen ja yleisesti viestintään on suunnattu resursseja. Tätä työtä on tehty niin paikallisella, alueellisella kuin kansallisellakin tasolla. Asiakasrajapinnassa tapahtuvia toimintoja vähennettiin ja ajettiin alas käytännössä vuoden 2013 lopussa ja vuoden 2014 alkuvuoden aikana. Hankkeessa vaikuttaa olleen hyvä tasapaino ruohonjuuritason konkreettisen asiakastyön ja projektin laajempien kehittämistehtävien toteutuksen välillä. Asiakastyön kautta syntyi ja vahvistui käsitys siitä, mitkä asiat kehittämistyössä ovat erityisen tärkeitä. Kumppanuustoimijoiden ja hankkeen välistä työnjakoa pyrittiin tarpeen mukaan tarkentamaan. TE-toimiston sisällä työnjakoa määriteltiin ja tarkennettiin hankkeen työntekijöiden, kotoutumista hoitavien virkailijoiden ja muiden virkailijoiden välillä. Vastaavasti matalan kynnyksen neuvontapisteiden (Linnala ja Mimosa) neuvojien sisäistä työnjakoa ja asiakasvastuita määriteltiin yhteistyössä. Käytännössä tällainen yhteensovittaminen ei koskaan ole aivan ongelmatonta, sillä kyse on hankkeen tavoitteiden ja toimijoiden omien tavoitteiden yhteensovittamisesta siten, että palvelukokonaisuus on edelleen asiakkaiden näkökulmasta ymmärrettävä ja asiakkaiden tarpeita palveleva. Hankkeen yhteydessä toteutettiin eri yhteyksissä itsearviointia, joka ei henkilöstömuutoksista johtuen toteutunut koko suunnitellussa laajuudessaan. Tästä huolimatta sekä projektitiimin että ohjausryhmän tuottama itsearviointiaineisto on melko laaja, systemaattinen ja laadukas. Erityisesti projektitiimin sisällä tapahtunut vuoropuhelu on epäilemättä vaikuttanut positiivisesti projektin toimenpiteisiin. Itsearviointiaineistossa käy ilmi myös hankkeen rakenteellisesta ongelmasta johtuvia erilaisia käytännön seurauksia. Tältä osin vaikuttaa siltä, että itsearviointi ei kuitenkaan mahdollistanut pohdintaa hankkeen rakenteellisen ongelman perussyistä ja ajatuksia toteutettua suuremmasta hankkeen uudelleen suuntaamisesta. Ohjausryhmätasolla tulkinta vaikuttaa enemmän olleen se, että hanke tekee oikeita asioita, mutta vastaanottavat toimijat eivät ole vielä valmiita ottamaan hankkeen toiminnan tuloksia vastaan. Tämä on kuitenkin kehittämismielessä epätyydyttävä johtopäätös. Arviointiaineiston perusteella on tosin vaikeaa arvioida, missä määrin ohjausryhmä ja rahoittaja olisivat tarvittaessa olleet valmiita uudelleen suuntaamiseen esimerkiksi siten, että niiltä osin kuin kuntayhteistyö osoittautui vaikeaksi, olisi resursseja nopeammin suunnattu niihin toimintoihin, jotka etenivät ilman vastaavia ongelmia (esim. ammatillisen koulutuksen kehittäminen tai joiltain osin työllistymisen palveluiden kehittäminen) tai vaihtoehtoisesti siten, että kuntakehittäminen olisi selvästi resursoitu omaksi kuntavetoiseksi hankkeekseen. 3.3 Tuloksellisuus ja vaikuttavuus; selkeitä asiakashyötyjä ja palvelujärjestelmän osittaista eteenpäinvientiä Tulokset 11

13 Hanke on arviointiaineiston mukaan selvästi tukenut monipuolisesti maahanmuuttajien kanssa tehtävää työtä Etelä-Savossa. Pointti on käytännössä luonut ja toteuttanut sellaisia palveluja, joita muuten ei olisi ollut tarjolla, ja sellaisia toimenpiteitä, joita ei muutoin olisi voitu toteuttaa. Pointin asiakastyö on ollut erittäin laajaa. Arvioinnin yhteydessä toteutetuissa haastatteluissa Pointin nähtiin helpottaneen maahanmuuttajien kotoutumista, millä on todennäköisesti ollut vaikutusta myös siihen, että muut pysyvät toiminnot ja palvelut eivät ole kuormittuneet. Usea haastateltu korosti nimenomaan ammattitaitoisen asiakastyön kautta syntyneitä tuloksia. Asiakastyön tulosten osalta haastateltavat myös korostivat, että onnistumisissa on lähes aina kyse usean toimijan välisestä yhteistyöstä. Kehittämistyön luonteesta sekä sisällöstä johtuen osa kehittämisestä ei ole ollut helposti tuotteistettavaa. Tästä huolimatta toimintamalleja ja -tapoja, koulutusmuotoja sekä tuotettuja materiaaleja ja ohjaus- ja neuvontatyön apuvälineitä on kyetty jo viemään sisään mukana olleisiin ammatillisiin oppilaitoksiin, TE-toimistoon sekä eri organisaatioissa maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontatyötä tekevien virkailijoiden käyttöön. Arviointiaineiston perusteella eri kehittämistehtävien osalta keskeisiä tuloksia ovat olleet erityisesti seuraavat: - Ammatillinen koulutus: Pointti-hankkeen toimenpiteet ovat kohdistuneet erityisesti koulutuspolulla etenemisen varmistamiseen sujuville prosesseilla, oikeilla ammatillisilla koulutussisällöillä ja riittävillä tukitoimilla. Arviointiaineiston perusteella polkua kotoutumiskoulutuksesta valmentavaan koulutukseen ja edelleen tutkintoon johtavaan koulutukseen on saatu vahvistettua niin Esedussa kuin Samissa. Oppilaitosten osalta hankkeen toteuttamia toimivia asioita on jo siirretty vakinaiseen toimintaan. - Työllistymisen palvelut: Vaikea taloudellinen tilanne viime vuosina on lisännyt työttömyyttä ja pidentänyt työnsaamisaikoja. Pointin toiminta on toisaalta tarjonnut TEtoimistolle resursseja aiempaa kokonaisvaltaisempaan neuvonta- ja ohjaustyöhön ja työvoimapoliittisiin koulutuksiin liittyviin kokeiluihin (sisällöt ja toteutustavat, ml. ohjauksen määrä koulutusten yhteydessä) ja toisaalta tukenut TE-toimistojen palveluuudistusta ja toimintojen kehittämistä maahanmuuttaja-asiakkaiden näkökulma huomioiden. Lisäksi pyrittiin kehittämään työnantajayhteistyötä sekä toteutettiin onnistuneesti etäpilotti TE-palveluja koskevaan neuvontatyöhön. TE-toimistojen lukuisat uudistukset ja muutokset sekä sisäiset käytännöt kuitenkin myös vaikeuttivat TEtoimiston ja Pointin TE-toimistoissa istuvien henkilöiden tiedonvaihtoa. Tästä huolimatta toiminnasta saadut hyödyt olivat selvästi ajoittaisia ongelmia suurempia. TE-toimistoissa Pointin avulla tapahtunut neuvontatyö tuki TE-toimistojen varsinaista asiakastyötä sekä mahdollisti sen, että toimiston virkailijoiden asiakastyö kohdistui selkeämmin työllistymistä edistäviin seikkoihin. Pointin resurssein neuvontaa annettiin mahdollisuuksien mukaan omakielisenä. Neuvonnan ja ohjauksen rajaamista ja määrittelyä jouduttiin pitkin matkaa tekemään niin TE-toimistoissa kuin kuntien matalan kynnyksen neuvontapisteiden työntekijöiden osalta. Neuvojan työtehtävien määrittely (erotuksena esimerkiksi tulkkiin tai asiakkaan tukihenkilöön) ei ollut aina helppoa ja hankkeen toiminnan kuluessa oli myös tilanteita, joissa neuvovan henkilön oli vaikeaa rajata neuvojan tehtäviään suhteessa asiakkaiden tarpeisiin. Arvioinnin yhteydessä toteutetuissa haastatteluissa kritisoitiin jonkin verran sitä, että ylipäätänsä hankerahoitteisen toiminnan toimintojen siirtäminen on vaikeaa jo johtuen niistä taloudellisista reunaehdoista, joiden pohjalta toimijoiden vakinainen toiminta järjestetään. - Matalan kynnyksen neuvonta ja ohjauspalvelut: Kuntien matalan kynnyksen neuvontapisteissä (Savonlinna ja Mikkeli) pysyvämpien tulosten hahmottaminen on vaikeampaa. Konkreettiset tuotokset kuten materiaalit jäävät epäilemättä käyttöön. Oletettavasti myös Pointin toiminnan (ml. omakieliset neuvojat) kautta neuvontapisteiden tunnettuus on parantunut ja asiakaskunta laajentunut. Pointissa kehitetty ja pilotoitu 12

14 omakielinen kotoutumisvalmennus, ja sen ohjaajien kouluttaminen, osoittautui hyväksi ja toimivaksi tavaksi jakaa tietoa ja aktivoida vastikään tai jo pidempään Suomessa olleita maahanmuuttajia. - Kulttuuritietoinen tiedottaminen: Kehittämistehtävä tavallaan kasvoi esiin hankkeen alkuvuosina tehdystä muusta toiminnasta. Oleellinen tulos oli ylipäätänsä eri toimijoiden osaamisen kasvattaminen sekä työkalujen ja materiaalien tarjoaminen osaksi toimijoiden omaa vakinaista tiedottamista. - Osaamisen kehittyminen ja tietojen lisääntyminen niin maahanmuuttotyötä tekevien piirissä kuin perinteisesti ajatellun maahanmuuttotyön kentän ulkopuolella. - Lisäksi hyvinä tuloksina voidaan pitää maahanmuuttotyön viranomaisverkostojen vahvistumista paikallisella ja alueellisella tasolla. Maahanmuuttotyö sai Pointti-hankkeen avulla myös medianäkyvyyttä. Pointti-hanke myös tuotti Etelä-Savon maahanmuutosta perustietoja helposti hyödynnettävässä muodossa, mikä hyödytti ELY-keskuksen lisäksi myös kaikkia paikallisia toimijoita. - Kansallisesti Pointti-hankkeella on ollut merkittävä rooli ALPO ESR kehittämisohjelmassa. Pointti hankkeen tapa rekisteröidä neuvontatapahtumia laajeni ALPO rekisteriksi ja se on otettu käyttöön usealla paikkakunnalla. ALPO rekisterin ohella kuntien kotouttamisen tueksi Pointissa ideoitu kotouttamisen mittari itsearviointityökalu on siirtymässä työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskuksen ylläpitoon. Lisäksi Pointti oli monin tavoin aktiivinen verkostotoimija ja keskustelija muiden vastaavaa työtä tekevien hankkeiden keskuudessa sekä aktiivinen toimija neuvojien verkostoitumisen edistämisessä. Kokonaisuudessaan hanke on tulostensa kautta pystynyt vastaamaan osaan toimintaympäristössä olleista kehittämistarpeista. Pointti on ollut laajan toimintansa ansiosta tärkeä toimija ja resurssi Etelä-Savon maahanmuuttotyössä koko toimintakautensa ajan. Tulokset heijastavat sitä, että toiminnan kohteina Pointissa korostuivat toisaalta maahanmuuttajat asiakkaina ja toisaalta palvelujärjestelmässä olevat viranomaiset. Työnantajat, järjestökenttä ja niin sanottu laaja yleisö jäi kokonaisuudessaan näitä vähemmälle huomiolle Vaikutukset Hankkeen pysyväluonteisempi välillinen vaikuttavuus syntyy arvioijan tulkinnan mukaan erityisesti kahta kautta: 1) Palvelujärjestelmää (erityisesti neuvonta ja ohjaus) ylläpitävän toimijaverkoston osaamisen kasvun, parantuneiden palveluiden ja työkalujen sekä keskinäisen työnjaon selkiytymisen kautta sekä 2) asiakkaiden yksilöllisen edistymisen kautta omilla kotoutumispoluillaan (ml. opiskelu ja työllistyminen), joiden rakentamisessa hankkeella on ollut rooli. Vaikuttavuutta ei näiden kahden vaikutusketjun osalta ole mahdollista kovin täsmällisesti arvioida vielä hankkeen päättymisvaiheessa, mutta joitain alustavia havaintoja on silti syytä nostaa esiin. Kuten edellisessä kappaleessa todettiin, arviointiaineiston perusteella ammatillisen koulutuksen kehittämistyö on onnistunut sekä vaikuttamaan opettajakunnan asenteisiin ja ajatteluun että onnistunut luomaan opiskelijoiden tarvitseman tuen malleja. Koska parhaillaan myös ammattioppilaitosten tulosohjaus on siirtämässä seurannan ja rahanjaon painopistettä opinnoissa etenemisestä palkitsemiseen, on oletettavaa, että maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden pärjääminen opinnoissa on ylipäätänsä aiempaa enemmän esillä oppilaitoksissa. Tästä johtuen hankkeen tuotosten ja tulosten voi arvioida tulevan hyvään käyttöön myötävaikuttaen siihen, että opiskelijoiden koulutuspolulla eteneminen entisestään paranee. 13

15 TE-palveluiden kehittämisen osalta voi arvioida toimiston henkilökunnan kehittyneen osaamisen vaikuttavan asiakastyön kautta syntyviin tuloksiin ja vaikutuksiin. Monelta osin kuitenkin TEtoimistojen edelleen käynnissä oleva uudistamistyö aiheuttaa epävarmuuksia sen osalta, missä määrin ohjaus- ja neuvontatyöhön suunnataan resursseja ja riittävää osaamista (erityisesti ne maahanmuuttajat, joiden kotoutumisaika on jo ohi). Pointti hankkeen kehittämien ja pilotoimien koulutusten osalta paljon riippuu Etelä-Savon TE-toimiston toiminnan yleisestä resursoinnista. Matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalveluiden osalta kysymysmerkkejä on lukuisia johtuen eri toimijoiden taloudellisista haasteista ja poliittisista valinnoista. Savonlinnassa Navigaattorin toiminnan jatko on epäselvä. Mikkelissä Mimosa ry:n ylläpitämän neuvonnan sekä kaupungin maahanmuuttotoimiston ohjaus- ja neuvontatyön riittävyys ja saatavuus eri maahanmuuttajaryhmien näkökulmasta on ainakin arvioinnin yhteydessä tehtyjen haastatteluiden perusteella osin epäselvä. Tältä osin on tärkeää myös, että kaupungin keskustassa olevissa tiloissa tapahtuva vieraskielinen asiakaspalvelu (ASPA2014-kokeilu) saa käynnissä olevan kokeilun myötä jalansijaa, mikäli se osoittautuu toimivaksi toimintamalliksi. Kulttuuritietoisen tiedottamisen osalta aikaansaatu hyvä materiaali ja toistaiseksi saadut sitoumukset materiaalin päivittämiseksi luovat hyvän pohjan sille, että Etelä-Savoon tulevilla maahanmuuttajilla on käytössään riittävä perustieto alueellisesti ja paikallisesti. Hankkeen aikana tapahtunut osaamisen kehittyminen on niin ikään myötävaikuttamassa siihen, että maahanmuuttajat tiedottamisen ja viestinnän kohteina ovat aiempaa paremmin mukana. Kunnilla on kotoutumislain toimeenpanossa keskeinen rooli yhdessä TE-toimiston, muiden viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kuten aiemmin on todettu, niin tältä osin hanke ei onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan mukana olevien keskeisten kuntien maahanmuuttotyötä (erityisesti Mikkeli). Tältä osin hankkeen vaikuttavuus kärsii. Tulevina vuosina kunnat ovat vaikeassa tilanteessa. Palveluiden uudistamista tarvitaan myös erilaisten vieraskielisten kuntalaisten tarpeiden pohjalta. Maahanmuuttotyön sisältö ja sen organisointi ja koordinointi edellyttävät myös jatkossa kehittämistä. Eri asiakasryhmien tarpeiden huomioiminen peruspalveluissa ja peruspalveluiden täydentäminen tarvittavilla erityispalveluilla eivät kuitenkaan ratkea yksin millään tietyllä tavalla organisoida maahanmuuttoon liittyvät kysymykset, vastuut ja palvelut. Kyse on laajemmin kuntien tahtotilasta ja tavoitteista ja siitä, miten ylin johto johtamisessaan huomioi maahanmuuton merkityksen ja maahanmuuttajat palveluiden saajina. Pointti-hankkeen kokemusten perusteella voisi sanoa, ettei maahanmuuttajien merkitys työvoimana ole Etelä-Savossa kuitenkaan kovin suuri varsinkaan nykyisessä tilanteessa, jossa useat toimialat ja työpaikat ovat jo pidempään kärsineet vaikeasta taloudellisesta toimintaympäristöstä. Näin ollen ei myöskään paine toimia ja kehittää maahanmuuttajiin liittyvää palvelua kasva kovin suureksi eri viranomaispäättäjien tai poliittisten päättäjien suuntaan. Pointti-hankkeelta toivottiin tavoiteasetannassa myös aluekehittämistason vaikutuksia. Merkittävästi muuttuneen toimintaympäristön johdosta on vaikeaa uskoa, että välilliset vaikutukset heijastuisivat alueelliseen elinvoimaan tai kilpailukykyyn. Ehkä lähimmäksi tämänkaltaista kehityskulkua voisi päästä, mikäli palvelujärjestelmän kehitys näyttäytyisi potentiaaliselle muuttajalle merkittävästi muita mahdollisia muuttoalueita parempana. Maahanmuuttotyön verkostot ovat vahvistuneet, mutta puuttuvia paloja on maahanmuuttajaasiakkaan näkökulmasta palvelujärjestelmässä edelleen. Todellisuudessa voitaneen kuitenkin realistisesti sanoa, että palvelujärjestelmää ratkaisevampaa aluekehitykselle on alueen työpaikkoja luovien yritysten menestys, uusien yritysten perustaminen sekä paikallisia ja alueellisia yrityksiä hyvin tukevien koulutusorganisaatioiden toiminta. Aluekehitystason vaikutukset on ehkä parempi ymmärtää toivottuna tulos-vaikutusketjuna tilanteessa, jossa työvoimapulan arvioitiin nopeasti heijastuvan Etelä-Savoon ja sen myötä työperusteisen maahanmuuton arvioitiin kasvavan. 14

16 Asiakastulosten täsmällinen todentaminen on vaikeaa. Suoran asiakaspalautteen perusteella asiakkaat ovat olleet melko tai erittäin tyytyväisiä hankkeen eri toimintoihin ja palveluihin. Hanke on siis saanut voittopuolisesti hyvää palautetta sen toimenpiteisiin osallistuneilta maahanmuuttajilta. Asiakasvaikutusten osalta hyödyt ovat ymmärrettävissä, mutta vaikeammin osoitettavissa. Asiakashaastatteluissa korostettiin sitä, että parhaimmillaan Pointin neuvojissa yhdistyivät sekä asioiden ja substanssien osaaminen että palveluosaaminen ja joiltain osin näiden lisäksi myös asiakas sai palvelun omalla kielellään. Neuvonnan kautta saatu oikea tieto oikeaan aikaan vei asiakkaita oikeille asiointipoluille. Tämän myötä asiakkaat pääsivät esimerkiksi nopeammin tarvitsemiinsa palveluihin tai toimenpiteisiin. Apu oli usein hyvin konkreettista ja käytännönläheistä. Arvioinnin yhteydessä tehtyjen haastatteluiden yhteydessä tunnistettiin myös se vaara, että liian hyvä palvelu tai ylipalvelu totuttaa asiakkaat vääränlaiseen ja epärealistiseen palvelulupaukseen sekä myös voi ehkäistä omatoimisuuden ja asioiden todellisen omistajuuden syntymistä tai kehittymistä. Haastatellut asiakkaat eivät tätä ilmiötä tunnistaneet, vaikka ymmärsivät kyllä tällaisenkin vaaran olevan olemassa. Moni haastateltu asiakas korosti sitä, että yhteydenottoja on otettu tarpeen mukaan eri tilanteissa ja vaiheissa ja että yhteydenottojen taustalla on ollut syntynyt luottamus neuvojan osaamiseen. Moni haastateltu kuvasi myös ensimmäisiä kokemuksiaan matalan kynnyksen neuvonnasta siten, että tärkeä tehtävä oli myös hyvästä palveluosaamisesta kumpuava voimaantuminen sekä hiljalleen syntyvä hallinnan tunteen saaminen omiin asioihin ja omaan tulevaisuuteen. Ylipalvelun ohella kriittisissä puheenvuoroissa epäiltiin neuvontatoiminnan laajenemisen omakieliseksi neuvonnaksi usealla kielellä väistämättä vähentävän myös neuvonnan tasalaatuisuutta, vaikka neuvojat olisivat koulutettuja ja työhön soveltuvia. Tämä huoli on epäilemättä perusteltu. Pointti-hankkeen jäljiltä vähentynyt neuvontatyön tarjonta ei toteutettujen haastatteluiden mukaan ole näkynyt selkeinä lisääntyneinä neuvonnan kysyntäpiikkeinä muissa toimijoissa. Tosin tätä on vaikeaa todentaa erilaista asiakasvirtojen seurantatavoista johtuen. Haastatteluissa kuitenkin ilmaistiin huoli siitä, että todennäköisemmin käy niin, että vähentynyt neuvonta ohjaa neuvonnan tarpeessa olevia ainakin osin turvautuvan enemmän omiin lähellä oleviin sosiaalisiin verkkoihin, joiden tietojen oikeellisuus voi vaihdella. Lisäksi arvioitiin, että osa ihmisistä luultavasti tulevat ongelmiensa kanssa esiin aiempaa myöhemmässä vaiheessa. Lisäksi neuvonnan väheneminen luultavasti erityisesti vaikeuttaa niiden asiakkaiden tilannetta, joilla on vähiten mahdollisuuksia hakea korvaavaa neuvontaa muualta. 3.4 Esiin nousevia teemoja Arvioinnin yhteydessä toteutettujen haastatteluiden yhteydessä keskusteltiin niistä teemoista, jotka jatkossa tulisi erityisesti huomioida kehitettäessä maahanmuuttotyötä Etelä-Savossa. Keskusteluissa ei noussut esiin erityisiä uusia tai yllättäviä teemoja, mikä osaltaan ehkä osoittaa, että monet ongelmista on hyvin tunnettuja, mutta silti niiden ratkaisu ei ole osoittautunut helpoksi perustoiminnoissa eikä hankerahoitteisesti. Ensimmäisenä esiin nostettiin edelleen maahanmuuttajien kielitaidon kehittämisen haasteet. Kotoutumiskoulutuksen kielitaidon opetuksen nähtiin olevan puutteellista ja edelleen liian perinteisin menetelmin tapahtuvaa. Yksilölliselle kielikoulutukselle olisi tarvetta niin kotoutumiskoulutusten sisällä kuin sitten muun kielikoulutustarjonnankin puitteissa. Toiseksi nousi esiin huoli siitä, että edelleen jatkossa tarvitaan hyvin toimivaa ja erilaiset asiakasryhmät tavoittavaa matalan kynnyksen perusneuvontaa. Tältä osin nähtiin, että kunnat eivät edelleenkään ole varsinaisesti ratkaisseet pysyväluonteisemman neuvonnan kysymystä. Eräitä erityisryhmiä mainittiin tässä yhteydessä kuten työperusteiset maahanmuuttajat perheineen, kotona olevat puolisot sekä iäkkäät maahanmuuttajat. Neuvonnan ja ohjauksen tehostamiseksi nähtiin myös tärkeänä pyrkiä toteuttamaan lyhytkestoisia koto-valmennuksia. 15

17 Kolmanneksi kiinnitettiin huomiota siihen, että ammatillisen koulutuksen puolella on jatkossa kiinnitettävä erityistä huomioita niihin, joiden lähtökohdat opiskella ovat heikoimmat. Lisäksi on jatkuvasti pyrittävä varmistamaan oppilaitosten tiiviit työelämäyhteydet. Neljänneksi korostettiin, että kuntien sosiaalityön puolella tarvittaisiin erityistä huomiota siihen, miten alueelle muuttaneiden yksilöiden ja perheiden tukemiseen päästäisiin kiinni mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mikä vähentäisi kuormitusta raskaammasta psykiatrisesta palvelusta. Käytännössä tämä edellyttää toimivia peruspalveluja, koulutettuja osaavia ja hädän tunnistavia työntekijöitä sekä jalkautuvaa sosiaalityötä. Viidenneksi peräänkuulutettiin monikulttuurisen kansalaistoiminnan kehittämistä Etelä-Savossa. Tältä osin tarkoituksena tulisi olla keskustelun käyminen maahanmuuton merkityksestä Etelä- Savolle sekä myös myötävaikuttaa avarakatseisuuden lisääntymiseen. Asenteiden muutokset tapahtuvat usein omakohtaisen kokemuksen ja oivalluksen tuloksena. Käytännössä tämä tarkoittaa aitojen kohtaamisten kautta tapahtuvaa muutosta. Kuudenneksi nousi esiin toimijoiden yhteistyön ja työnjaon edelleen kehittäminen nyt tehdyn työn pohjalta. Kunnat eri sektoreineen ja TE-toimisto ovat tältä osin avainasemassa. Seitsemänneksi voidaan nostaa yleispalveluiden ja erityispalveluiden välisen rajanvedon huomioiminen siten, että taloudelliset realiteetit tulevat huomioiduiksi. Maahanmuuttaja kuntalaisena tarvitsee erilaisia palveluja. Hyvä yleispalvelu on sellainen, joka kykenee palvelemaan eri tavoin monimuotoista asiakaskuntaa. Kun yleispalvelu huomioi erilaisia tarpeita, on vähemmän tarvetta erityispalveluille. 16

18 4. VASTAUKSET ARVIOINTIKYSYMYKSIIN Seuraavassa taulukossa on esitetty loppuarvioinnin arviointikysymykset sekä edellisen kappaleen havaintoaineistoon perustuvat vastaukset. Arvioinnin osaalue Strategisuus Organisoituminen Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Arviointikysymys Miten hankkeen tavoiteasetanta ja toiminnan painopiste on muuttunut hankekauden aikana? Miten hankkeen aikainen itsearviointi on toiminut hankkeen ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta? Mitä hankkeen organisoitumisen (ml. johtaminen) tavoista ja muodoista voidaan oppia (esim. kahdella paikkakunnalla toimiminen, työmuodot, yms.) Mitkä ovat hankkeen keskeiset tuotokset ja tulokset hankkeen eri osa-alueilla (neuvonta ja ohjauspalvelu, ammatillinen koulutus ja työllistymisen palvelut) Vastaukset arviointikysymyksiin Tavoiteasetanta ja painopiste ovat muuttuneet selvästi hankekauden aikana. Näiden muutosten teko on pohjautunut hankkeen koko toimintaympäristön (mm. yleinen taloustilanne, työperusteinen maahanmuutto Etelä-Savoon, kotoutumislaki, alueellinen maahanmuuttostrategia, kuntien ja TE-toimistojen toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset) merkittäviin muutoksiin. Hankekauden aikana hanke pyrki kehittymään erillisiä osaratkaisuja toimittavasta ratkaisutoimijasta kohti kokonaisvaltaisempaa palvelujärjestelmää (neuvonta ja ohjaus) tarkastelevaa järjestelmäkehittäjää. Hankkeen itsearviointi ei toteutunut kokonaisuudessaan suunnitellun mukaisena henkilömuutoksista johtuen. Tästä huolimatta itsearviointi oli melko kattavaa, laadukasta ja systemaattista sekä Mikkelin että Savonlinnan toiminnan osalta. Itsearviointi vaikuttaa toimineen hyvin operatiivisen ohjauksen ja projektijohtamisen näkökulmasta, mutta se ei kuitenkaan mahdollistanut hankkeen rakenteellisten tai strategisten ongelmien käsittelyä. Toisaalta näiden osalta oikea käsittelyfoorumi olisikin ollut hankkeen ohjausryhmä, mutta on vaikeaa jälkikäteen arvioida, olisiko yhteisten tulkintojen ja johtopäätösten tekeminen ollut mahdollista esimerkiksi niin, että niiltä osin kuin kuntayhteistyö ei näyttänyt tuottavan riittäviä tuloksia, niin olisi selkeästi keskitytty resursseja muihin toimintoihin. Hanke hyötyi toimimisesta kahdella paikkakunnalla. Vertaisoppiminen ja hyväksi osoittautuneiden toimintamallien ja tapojen siirtäminen paikkakunnalta toiselle myötävaikutti projektin onnistumisiin. Projektitiimin yhteistapaamisten ja paikkakuntakohtaisten projektitapaamisten merkitys oli suuri, jotta projektissa työskentelevät pysyivät ajan tasalla. Tämä ei kuitenkaan ollut aina ongelmatonta. Silti kahdella paikkakunnalla toimimisesta saadut hyödyt olivat selvästi suuremmat kuin haitat. Hanke on ollut iso niin kestoltaan kuin resursseiltaan. Toiminta on ollut tavoitteellista ja sitä on ohjannut pyrkimys juurruttaa hankkeen tuotoksia ja tuloksia. Tätä on toteutettu verkostomaisessa yhteistyössä paikallisesti, alueellisesti ja myös kansallisesti. 17

19 Millaisia asiakas- ja yksilövaikutuksia (koetut hyödyt) hankkeella on ollut maahanmuuttajien työllistymispolkujen, koulutuspolkujen ja ylipäätänsä kotoutumisen näkökulmista? Mitä lisäarvoa hankkeesta on ollut eri sidosryhmien näkökulmasta paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti? (Huomioiden hankkeen eri osa-alueella toteutetut toimenpiteet ja tuotetut materiaalit sekä hankkeen vaikutus verkostojen rakentumiseen ja toimijoiden väliseen yhteistyöhön) Miten hankkeen tulosten jalkauttaminen ja juurruttaminen on edennyt? Mitä pitäisi tapahtua seuraavaksi? Kenen pitäisi tehdä mitä? Kokonaisuudessaan vaikuttaa siltä, että ammatillisen koulutuksen kehittämisessä on onnistuttu hyvin, sillä monet hankkeen toimenpiteet ovat siirtyneet käytäntöön hankkeessa osittain toimineiden henkilöiden oman työn kautta. TE-toimistojen osalta keskeinen tulos on ollut toimiston henkilökunnan osaamisen kehittyminen, mutta myös käytetty neuvonta- ja ohjaustyön malli. Matalan kynnyksen (Mikkeli ja Savonlinna) neuvonta- ja ohjaustyön osalta tuloksina korostuvat erityisesti aikaansaadut asiakastulokset. Hanke on saanut voittopuolisesti hyvää palautetta sen toimenpiteisiin osallistuneilta maahanmuuttajilta. Arviointiaineiston pohjalta on mahdotonta todentaa aukottomasti asiakas- ja yksilövaikutuksia. Tästä huolimatta on hankkeen keräämän asiakaspalautteen ja arvioinnin yhteydessä tehtyjen asiakashaastatteluiden pohjalta selvää, että koska moni Pointti-hankkeen toimintamuoto, toimenpide ja palvelu oli neuvontaa ja ohjausta, on saadulla neuvonnalla ja ohjauksella ollut merkitystä koulutus-, työllisyys- ja kotoutumispoluilla etenemiselle. Tämä on tarkoittanut nopeampaa ohjautumista oikean tiedon ja palvelun ääreen, vähäisempää toimintaa väärän tiedon pohjalta sekä vähäisempää muiden palvelutarjoajien palveluiden kuormitusta. Lisäksi yksittäisissä pidempikestoisissa toimenpiteissä (koulutukset, kurssit) olevat maahanmuuttajat ovat luonnollisesti hyötyneet parantuneista tiedoista ja kasvaneesta osaamisesta. Pointti on luonut ja toteuttanut sellaisia palveluja, joita muuten ei olisi ollut tarjolla. Lisäarvo on ollut eri toimijoille vaihteleva, mutta kokonaisuudessaan huomattava. Hankkeen tuottamat materiaalit ovat koko neuvonta- ja ohjaustyötä tekevän toimijaverkoston käytettävissä. Alueellisten ja paikallisten maahanmuuttotyön ja viranomaisyhteistyön verkostojen vahvistuminen hyödyttää kaikkia osapuolia. Paikallisella tasolla kuntayhteistyö ei kaikilta osin onnistunut. Alueellisesti erityisesti ELY-keskus hyötyi hankkeen toiminnasta. Kansallisesti hanke onnistui erittäin hyvin myötävaikuttamaan ALPO ESR-ohjelman kehittämistyöhön. Useita Pointti-hankkeen tuottamia tuotteita ja toimintamalleja hyödynnetään myös jatkossa eri paikkakunnilla sekä kansallisessa kehittämistyössä. Hanke on tehnyt runsaasti työtä tulosten levittämiseksi ja juurruttamiseksi. Kaikilta osin hankkeen toiminta ei ole kuitenkaan helposti tuotteistettavaa (erityisesti neuvonta- ja ohjaus). Joiltain osin tulosten juurtuminen riippuu pysyvien organisaatioiden edelleen puuttuvista ratkaisuista. Hanke on käytännössä loppusuoralla, joten oleellista on tässä vaiheessa varmistaa, että hanke hoidetaan hallinnollisesti hallitusti päätökseen. Hanke on 18

20 oman toimintansa osalta tehnyt ne levittämistä ja juurruttamista koskevat toimenpiteet, jotka on mahdollista tehdä hankkeen toimesta. Joiltain osin eri toimijoiden piirissä tehtävät päätökset toimintojen jatkumisesta ovat edelleen auki. Tämä vaikuttaa myös siihen, miten täysimääräisesti Pointin tuotokset ja tulokset ovat jatkossa käytössä (esimerkiksi matalan kynnyksen neuvontatyön laajuus Mikkelissä ja Savonlinnassa). Tämän ohella on syytä panostaa erityisesti kokemusten kirjalliseen dokumentointiin, jotta niitäkin tuotteita, joita ei välittömästi oteta pysyvissä toiminnoissa käyttöön, on mahdollista ottaa käyttöön myöhemmin. Tulevalla hankerahoituskaudella on erityisesti varmistettava, että hankesuunnittelun yhteydessä toimijat kykenevät aitoon tarpeiden tunnistamiseen ja sitoutuvat yhdessä tarpeiden ja ongelmien ratkaisuun. Mahdollisten maahanmuuttohankkeiden osalta on tärkeää myös varmistaa, että kehittämistyön omistajuus on vahvasti olemassa kaikissa niissä toimijoissa, joissa kehittämistyötä todellisuudessa tehdään. Yhtenä kysymyksenä on syytä nostaa esiin Etelä-Savon kuntien (erityisesti Mikkeli ja Savonlinna) osalta se, miten kunnat jatkossa pystyvät organisoimaan maahanmuuttajatyön läpileikkaavat näkökulmat sektoraaliseen organisaatioon. Eri maahanmuuttajaryhmien erilaiset asiakastarpeet ja niiden ratkaiseminen mahdollisimman pitkälle niin sanotusti yleispalveluiden sisällä on taloudellistenkin tiukkojen reunaehtojen vallitessa välttämätöntä. Matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalvelu on tästä hyvä esimerkki kunnissa tapahtuvasta palveluiden kehittämistyöstä. Joissain kunnissa neuvonta ja ohjaus pyritään organisoimaan mahdollisimman pitkälti muun kuntalaisneuvonnan sisällä (esimerkiksi viestinnän tai kuntalaispalveluiden yhteydessä). Toisissa kunnissa ratkaisua on haettu kehittämällä sosiaali- ja terveystoimen yhteydessä olevista pakolaistyöstä lähteneistä maahanmuuttajatoimistoista yleisemmin kaikkea maahanmuuttajia palvelevia yksiköitä. Lisäksi kuntakentällä esimerkkejä on siitä, että koko maahanmuuttajatyö pyritään sisällyttämään ja organisoimaan kuntien elinkeinopolitiikan toteuttamiseen. Tältä osin tuskin on olemassa yhtä oikeaa vastausta. Lisäksi voitaneen sanoa, että organisoiminen sinänsä ei ole edes ratkaisu, mikäli sen takana ei ole ylimmän johdon tasolta selkeä tahtotila maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten yhtäläiseen palveluun kuntalaisina peruspalveluiden ja tarvittavin osin erityispalveluiden avulla. Etelä-Savon kuntien osalta voisi olla hyödyllistä tutustua ja analysoida muiden 19

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 Ryhmä 2 Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet tukevat kansallisen

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari Oulu

Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari Oulu Aikuisten tieto-, neuvonta-ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari 19.3.2013 Oulu Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti,

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi

Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi Miksi elinikäistä ohjausta perustelut päättäjille 1/3 Prosessi alkoi 2010 UBE:n ohjausryhmässä Perustelut: Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen

Lisätiedot

KUMPPANUUSHANKE VERSON ULKOINEN ARVIOINTI LOPPURAPORTTI OLIMME HULLUJA, MUTTA TÄSTÄ SAATTAA TULLA JOTAIN

KUMPPANUUSHANKE VERSON ULKOINEN ARVIOINTI LOPPURAPORTTI OLIMME HULLUJA, MUTTA TÄSTÄ SAATTAA TULLA JOTAIN KUMPPANUUSHANKE VERSON ULKOINEN ARVIOINTI LOPPURAPORTTI OLIMME HULLUJA, MUTTA TÄSTÄ SAATTAA TULLA JOTAIN Sisältö 01 Johdanto 02 Arvioinnin toteutus 03 Keskeiset arviointihavainnot 04 Vastaukset arviointikysymyksiin

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Missä mennään ELO-toiminnassa?

Missä mennään ELO-toiminnassa? Missä mennään ELO-toiminnassa? Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Voiko ohjausta mitata? Elinikäisen ohjauksen TNO-palvelujen laatu Helsinki 8.4.2014 Keskeiset haasteet

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Maakuntauudistuksesta aiheutuvat muutokset kotoutumisen edistämiseen

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ohjaamoja kehittämässä

Ohjaamoja kehittämässä Ohjaamoja kehittämässä Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke Satakunnan verkostoitumisseminaari 15.4.2016 Helsinki Ohjaamo-toimintamallin taustaa ja suuntaviivoja Eurooppalainen yhteistyö 2007-2015 Suuntaviivoja

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi JOOP- Joustavat oppimisympäristöt SYKKÄYS Oma polku NITOJA - nivelvaihe, toiminta ja jatko työelämään Osaaminen käyttöön - Työvoimaa uudesta suunnasta - Amikset asuntoloiden kehittäjinä, Parempaan alkuun,

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

KOTONA SUOMESSA HANKKEEN PILOTTIEN SISÄLTÖKUVAUS

KOTONA SUOMESSA HANKKEEN PILOTTIEN SISÄLTÖKUVAUS 23.3.2015 KOTONA SUOMESSA HANKKEEN PILOTTIEN SISÄLTÖKUVAUS 23.3.2015 1. KOTONA SUOMESSA HANKKEEN SISÄLTÖ Vuoden 2015 alussa käynnistynyt Kotona Suomessa -hanke pyrkii parantamaan maahanmuuttajien alkuvaiheen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutus tänään

Kotoutumiskoulutus tänään Kotoutumiskoulutus tänään AVI 12.4.2016 Paula Frantti-Niemelä Rovalan setlementti ry / Rovala-Opisto paula.frantti-niemela@rovala.fi Yleistä Rovala-Opistosta Rovala-Opisto on vuonna 1954 perustettu Rovalan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ KESKI-UUSIMAA KOHDERYHMÄN

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus. Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010

Keskustelutilaisuus. Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010 Keskustelutilaisuus Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010 Sari Pitkänen ja Juha Kaakinen, Sosiaalikehitys Oy Pauliina Lampinen, VATES-säätiö Arviointiprosessi Kesä ja syksy 2009 Kevät

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kumppanuushanke Verso

Kumppanuushanke Verso Kumppanuushanke Verso Rovaniemen kaupunki Rovalan Setlementti ry Euroopan Sosiaalirahasto, Suomen valtio, Rovaniemen kaupunki, Rovalan Setlementti ry Resurssit Manner-Suomen ESR ohjelman toimintalinja

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellisesta yhteistyöstä

Elinikäisen ohjauksen alueellisesta yhteistyöstä Elinikäisen ohjauksen alueellisesta yhteistyöstä Antti Laitinen, LAITURI-projekti Salmia 12.11.2013 Kanta-Hämeen ELO 13.11.2013 Päijä-Hämeen ELO Elinikäisen ohjauksen määritelmä Elinikäiseen oppimiseen

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon LAATUA LAIVALLA Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta? ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 22.-24.8.2012, laatuverkosto Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon Opetusneuvos Leena

Lisätiedot

Keski-Suomen ELY-keskuksen lausuntopyyntö Keski-Suomen TE-toimiston toimistoverkkoratkaisun seuraavasta vaiheesta

Keski-Suomen ELY-keskuksen lausuntopyyntö Keski-Suomen TE-toimiston toimistoverkkoratkaisun seuraavasta vaiheesta Kaupunginhallitus 48 13.02.2012 Kaupunginhallitus 82 11.02.2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen lausuntopyyntö Keski-Suomen TE-toimiston toimistoverkkoratkaisun seuraavasta vaiheesta 63/000400/2012 KH 48 Keski-Suomen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena 13.5.2014 Rovaniemi Työelämälähtöiset koulutusmallit tukea ja ohjausta tarvitsevien asiakkaiden osaamisen kehittämisen välineenä Kirsi-Maria Luusua-Pudas Lapin Ely-keskus,

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Kemi-Tornio alueen maahanmuuttajaväestön työllistyminen. Tutkimusosio

Kemi-Tornio alueen maahanmuuttajaväestön työllistyminen. Tutkimusosio Kemi-Tornio alueen maahanmuuttajaväestön työllistyminen Tutkimusosio Hankkeen kiinnittyminen OLEMASSA OLEVAAN palvelurakenteeseen. Pieni talousalue ja pieni heterogeeninen maahanmuuttajaryhmä =>useita

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Päämäärät: Tavoitteet

Päämäärät: Tavoitteet Visio: Kestävää kilpailukykyä ja osaamista jokaiselle Varsinais-Suomen ennakoiva, osuva ja verkostoitunut koulutusjärjestelmä varmistaa asukkaiden ja työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään + viimeinen hankehaku

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään + viimeinen hankehaku Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma 2011-2014 Missä mennään + viimeinen hankehaku Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Yhteensä 16 milj. Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot