HENKILÖTURVALLISUUDEN NYKYTILA RÄJÄHDYSVAARALLISESSA TYÖYMPÄRISTÖSSÄ
|
|
- Pirjo Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Ympäristötekniikan osasto Turvallisuustekniikka Kristiina Hänninen HENKILÖTURVALLISUUDEN NYKYTILA RÄJÄHDYSVAARALLISESSA TYÖYMPÄRISTÖSSÄ Diplomityö Tarkastaja prof. Kaija Leena Saarela. Määrätty osastoneuvoston kokouksessa
2 2 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Ympäristötekniikan osasto, Turvallisuustekniikka HÄNNINEN, KRISTIINA: Henkilöturvallisuuden nykytila räjähdysvaarallisessa työympäristössä Diplomityö: 144 sivua, 19 liitesivua Tarkastaja: Professori Kaija Leena Saarela Rahoittaja: TTY:n Tukisäätiö Joulukuu 2006 Hakusanat: EX, HENKILÖTURVALLISUUS, TURVALLISUUSJOHTAMINEN, RÄJÄHDYSVAARA, RÄJÄHDYSVAARALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Henkilöiden toiminnallaan aiheuttamien räjähdysvaarojen huomiointi on jäänyt taka alalle räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää henkilöturvallisuuden nykytila räjähdysvaarallisessa työympäristössä. Henkilöturvallisuutta tarkasteltiin yrityksen toimintaan liittyvien henkilöiden näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin henkilöstön mahdollisuuksia toimia turvallisesti työssään aiheuttamatta räjähdysvaaraa. Tutkimus tehtiin VTT:n vetämässä hankkeessa, jossa oli mukana 11 yritystä, joista 8 toimi case yrityksinä. Näistä yrityksistä puolet toimi kemianteollisuuden ja puolet räjähdeteollisuuden parissa. Tutkimusta varten selvitettiin voimassa olevaa turvallisuusjohtamista, kemianteollisuutta ja räjähdeteollisuutta koskevaa lainsäädäntöä sekä kyseisten teollisuuden toimialojen ohjeistuksia. Kirjallisuusselvityksen avulla saatiin tietoa yleisimmistä turvallisuusjohtamisjärjestelmistä ja aihetta käsittelevistä tutkimuksista. Räjähdysvaarallisissa työympäristöissä sattuneita onnettomuuksia selvitettiin onnettomuusja vaaratilanneraporttien avulla. Turvallisuusjohtamisen tilaa kartoitettiin tutkimuksen kohteena oleviin yrityksiin lähetetyillä kyselyillä. Yrityskäynneillä ja case kohteisiin tehdyillä vaarojen arvioinneilla saatiin esille henkilöturvallisuuden kehittämiskohteita sekä nykytilaa. Kaikissa yrityksissä täytettiin lisäksi vaarojen arviointi kyselyjä, joissa tarkasteltiin henkilöturvallisuuteen vaikuttavien eri tekijöiden merkittävyyttä ja nykytilaa. Tutkimuksen tuloksena saatiin käsitys henkilöturvallisuuden nykytilasta räjähdysvaarallisissa työympäristöissä kemianteollisuudessa sekä räjähdeteollisuudessa. Lisäksi saatiin selville, millaisten eri toimintatapojen avulla henkilöturvallisuutta voidaan hallita Ex tiloissa. Merkittävimmäksi ongelmakohdaksi henkilöturvallisuuden hallinnassa räjähdysvaarallisessa työympäristössä tutkimuksen mukaan paljastui kattavien ohjeiden puuttuminen sekä hyvien ja jo olemassa olevien ohjeiden puutteellinen noudattaminen. Noudattamatta jättäminen johtuu osittain ohjeiden huonoista perusteluista sekä epätietoisuudesta, mihin ohjeiden vastainen toimiminen voi johtaa. Ihmisen toimiminen räjähdysvaaran aiheuttajana ja syttymislähteenä vaatii lisätutkimuksia. Johdon sitoutuminen turvallisuustavoitteisiin heijastuu myös työntekijöiden asenteisiin. Työntekijöiden perehdyttämisellä sekä heille annettavilla ohjeilla voidaan merkittävästi vaikuttaa henkilöturvallisuuden tasoon.
3 3 TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department of Environmental Engineering, Occupational Safety Engineering HÄNNINEN, KRISTIINA: The present state of the personnel safety in potentially explosive working environment Master of Science Thesis: 144 pages, 19 appendix pages Examiner: Professor Kaija Leena Saarela December 2006 Keywords: EX, EXPLOSION HAZARD, POTENTIALLY EXPLOSIVE WORKING ENVIRONMENT, SAFETY MANAGEMENT, PERSONNEL SAFETY The personnel safety issues in potentially explosive working environments have been left in the background whilst the main emphasis has been in the safety of equipment and working spaces. The aim of this research was to investigate the present state of the personnel safety in such workplaces where there exist or might exist explosive atmospheres. The issues of personnel safety were examined from the point of view of the enterprise personnel. The main focus is on those means which enable individuals to do their work safely without causing an explosion hazard. The research was carried out in a project led by VTT co operating with 11 enterprises. Eight of them served as a case enterprise. Half of the case enterprises operated in chemical industry and the other half in explosive industry. The literature review discusses the guidelines of the safety management systems, the legislation of the chemical and explosive industries as well as the special instructions given to those industries. Previous accidents and hazards that have taken place have been studied. The present state of the safety management and personnel safety in enterprises was examined in a case study by carrying out questionnaire surveys and interviews. In addition, a questionnaire examining and evaluating the importance of various factors concerning the personnel safety issues was employed. Through enterprise visits and hazard evaluations the study was also able to identify potential issues for development in addition to the present state of the safety management. As a result the research was able to develop a model of the present state of the personnel safety in explosive and hazardous working environments. In addition the study was able to highlight examples of best practice in the management of personnel safety. According to the study a major problem from the personnel safety perspective in potentially explosive working environments appears to be the lack of comprehensive instructions and disobedience of the existing and well established instructions. Disobedience results partly from the lack of explanations given for particular instructions as well as on what might result if they are not obeyed. Human related causes for explosion hazards or humans working as a source of ignition clearly should be studied more widely and thoroughly. The influence of the top management commitment to the safety targets can be seen in the attitudes of the personnel. The personnel safety level can be affected with the assistance of the introductory briefing and the instructions given for the employees.
4 ALKUSANAT 4 Tämä työ on osa VTT:llä tehtävää HenRI, Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä hanketta. VTT:tä tahdon kiittää motivoivasta ja mielenkiintoisesta tutkimusaiheesta sekä kannustavasta työilmapiiristä. Kiitokset etenkin huonekaverilleni Sirra Toivoselle sekä HenRI projektissa mukana olleille Minna Nissilälle, Yngve Malménille ja Riku Vuoriselle. Kiitos kuuluu myös HenRI hankkeen muille rahoittajille, jotka ovat Työsuojelurahasto, Borealis Polymers Oy, Centaurea Oy, EURENCO Vihtavuori Oy, Image Wear Oy, Kemira Grow How Oyj, Kiilto Oy, Lindström Oy, Nammo Lapua Oy, Neste Oil Oyj, Oy Forcit Ab sekä Raikka Oy. Kiitos yrityksistä hankkeessa mukana olleille sujuvasta yhteistyöstä. Kiitos myös sosiaali ja terveysministeriön Työsuojeluosaston Hannu Alénille antoisasta keskustelusta. Suuret kiitokset työni ohjaajalle tutkija Tuija Luomalle, joka on alusta alkaen tiennyt mitä työltäni haluaa, ja ohjannut minua tekemään sen, mitä työn suorittaminen vaati. Kiitos professori Kaija Leena Saarelalle työn tarkastamisesta. Kiitos myös muille valmistumiseeni myötävaikuttaneille kannustajille, joita tässä ei ole erikseen mainittu. Hervannassa Kristiina Hänninen
5 SISÄLLYSLUETTELO 5 1 Johdanto Työn tausta Tutkimusongelmat, tavoitteet ja haasteet Rajaukset Henkilöturvallisuus ja räjähdysvaarallinen työympäristö Turvallisuusjohtaminen Lainsäädännön vaikutukset turvallisuusjohtamiseen Turvallisuusjohtamisjärjestelmät Turvallisuusjohtamisjärjestelmien hyviä puolia ja puutteita Räjähdysvaaraa koskeva lainsäädäntö ja ohjeistus Työturvallisuus räjähdysvaarallisessa työympäristössä Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuus Koneisiin ja laitteisiin liittyvä turvallisuus Pelastuslainsäädäntö Ohjeistus Virheet ja onnettomuudet Inhimillinen virhe Onnettomuuksia ja niiden syntyyn vaikuttaneita tekijöitä Esimerkkejä onnettomuuksista ja vaaratilanteista Aineisto ja menetelmät Tulokset Turvallisuusjohtamisen nykytilanne Henkilöturvallisuus Työturvallisuus Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittely Koneisiin ja laitteisiin liittyvä turvallisuus Pelastustoimet Henkilöturvallisuuden nykytilan tarkastelu Lainsäädäntö ja ohjeistus henkilöturvallisuuden tukena Henkilöturvallisuus osana turvallisuusjohtamista Räjähdysvaarallisen työympäristön merkitys henkilöturvallisuuteen Johtopäätökset ja tutkimuksen tarkastelu Johtopäätökset ja suositukset Tutkimuksen tarkastelu ja arviointi Jatkotutkimusaiheet Lähteet Liitteet 1. Räjähdysvaarallista työympäristöä koskevien lakien ja asetusten asettamat velvoitteet, keskinäiset yhteydet sekä yhteys turvallisuusjohtamisjärjestelmään 2. Kyselylomake turvallisuusjohtamisesta 3. Henkilöturvallisuuteen räjähdysvaarallisessa työympäristössä vaikuttavien tekijöiden merkittävyys ja nykytila kysely 4. Räjähdysvaaralliseen työympäristöön liittyvien lakien, asetusten ja päätösten henkilöturvallisuutta koskevat vaatimukset
6 Käsitteet ja lyhenteet 6 Hz Hertsi, SI järjestelmän yksikkö taajuudelle, s 1. Pa Pascal, SI järjestelmän yksikkö paineelle, N m 2. W Watti, SI järjestelmän yksikkö teholle, kg m 2 s 3. ATEX Lyhenne sanoista atmosphères explosibles, räjähdysvaaralliset ilmakehät ESD Electrical Static Discharge; sähköstaattinen purkaus, jossa erisuuruisten sähköstaattisten potentiaalin omaavien aineiden ja esineiden tai niiden ja ihmisten välillä tapahtuu varauksen siirtymistä. (Malmén & Nissilä 2003) Ex Lyhenne sanasta explosive, räjähtävä Ex tila Räjähdysvaarallinen tila Henkilöturvallisuus Henkilöturvallisuudella tarkoitetaan yrityksen toimintaan liittyvien henkilöiden turvallisuutta (Yritysturvallisuus 2005). Tässä työssä henkilöturvallisuudella käsitetään erityisesti henkilöiden omalla toiminnallaan aiheuttamia vaaroja. HenRI hanke VTT:n, Työsuojelurahaston ja yritysten rahoittama Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä hanke, jonka puitteissa diplomityö tehtiin. ICCA International Council of Chemical Association
7 ILO 7 International Labour Organisation; Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälinen työjärjestö Johtamisjärjestelmä Tarkoittaa henkilöstön, resurssien, toimintapolitiikkojen ja menettelyjen kaikentasoista yhdistelmää. Sen osien välillä on organisoitua vuorovaikutusta annetun tehtävän toteuttamiseksi tai määritellyn tuloksen saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi. (STM 2002c) KTMp Kauppa ja teollisuusministeriön päätös Leimahduspiste Alin lämpötila, jossa nesteestä määritetyissä testiolosuhteissa haihtuu niin paljon höyryä tai palavaa kaasua, että se kohdatessaan aktiivisen syttymislähteen syttyy hetkellisesti. (SFS EN ) Missio Missio kertoo toiminnan päämäärästä tai tarkoituksesta vision toteuttamiseksi. (Lecklin 1997, s.40) PRONTO Pelastustoimen resurssi ja pelastustietojärjestelmä, jonka teknisestä ylläpidosta vastaa Pelastusopisto. REACH Registration, Evaluation and Authorisation of Chemicals Resistanssi (R) Resistanssilla tarkoitetaan aineen tai kappaleen ominaisuutta vastustaa sähkövirran kulkua. Yksikkö on [R] =. (SFS käsikirja , s.9)
8 8 Riski Määritellyn vaarallisen tapahtuman todennäköisyyden ja seuraamusten yhdistelmä. (OHSAS 18001:fi 2000, s.8) Räjähde Räjähdeasetuksessa räjähteellä tarkoitetaan räjähdysainetta tai sitä sisältävää esinettä tai välinettä, jossa räjähdysaineen syttyminen on havaittavissa esineen ulkopuolella. Myös muut aineet ja välineet, joiden tarkoitus on tuottaa räjähdys tai pyrotekninen ilmiö, määritellään räjähdysaineiksi. (473/1993) Räjähdys Räjähdyksellä tarkoitetaan äkillistä hapettumis tai hajoamisreaktiota, joka aikaansaa lämpötilan tai paineen tai molempien yhdenaikaisen nousun (SFS EN ). Toisaalta räjähdys voidaan määritellä nopeasti kehittyvänä energian vapautumisena, johon liittyy aineen pikainen laajeneminen. Kun laajeneminen käy riittävän nopeasti, aiheuttaa se paineaallon, joka voi edetä ilmassa, vedessä, maassa tai rakenteissa. (Malmén & Nissilä 2003) Räjähdykset voidaan jakaa kemiallisiin ja fysikaalisiin räjähdyksiin. Äkillinen kemiallinen reaktio, joka tuottaa kuumia, kaasumaisia reaktiotuotteita aiheuttaa kemiallisen räjähdyksen. Vastaavasti fysikaalinen räjähdys aiheutuu äkillisestä fysikaalisesta ilmiöstä. (Työterveyslaitos 2005)
9 9 Räjähdyksen syntyminen Räjähdyksen syntyminen edellyttää, että samanaikaisesti palavien aineiden hajoamisaste on suuri ja niiden pitoisuus ilmassa on niiden yhdistettyjen räjähdysrajojen välillä, räjähdyskelpoista ilmaseosta on vaaraa aiheuttava määrä sekä että aktivoitumiskelpoinen syttymislähde on olemassa. (KOM ) Räjähdyskelpoinen ilmaseos Normaali ilmanpaineisen ilman ja palavan kaasun, höyryn, sumun tai pölyn muodostama syttyvä seos. Syttymisen jälkeen palaminen leviää koko palamattomaan seokseen. (SFS EN ) Räjähdysvaarallinen ilmaseos Normaali ilmanpaineisen ilman ja palavan kaasun, höyryn, sumun tai pölyn muodostama seos, josta paikallisten tai toiminnallisten olosuhteiden vuoksi saattaa muodostua räjähdyskelpoinen seos. (SFS EN ) Räjähdyskelpoista ilmaseosta voi esiintyä sellaisissa määrin, että tarvitaan suojatoimia työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden takaamiseksi. Tällöin räjähdyskelpoista ilmaseosta kutsutaan vaaralliseksi räjähdyskelpoiseksi ilmaseokseksi. Tilat, joissa tätä seosta on, luokitellaan räjähdysvaarallisiksi tiloiksi. (KOM ) Räjähdysvaarallinen tila Tila, jossa voi esiintyä räjähdyskelpoista ilmaseosta sellaisia määriä, että tarvitaan erityisiä suojatoimenpiteitä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi. (92/99/EY) Sipulimalli Työnimi VTT:n kehittämälle mallille, jolla kartoitetaan räjähdysvaarallisissa työympäristöissä henkilöturvallisuuteen liittyvien tekijöiden nykytilaa sekä merkittävyyttä.
10 STM 10 Sosiaali ja terveysministeriö Suuronnettomuus Suuronnettomuudella tarkoitetaan laissa 390/2005 huomattavaa päästöä, tulipaloa, räjähdystä tai muuta ilmiötä, joka seuraa vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä valmistavan, käsittelevän tai varastoivan tuotantolaitoksen toiminnassa esiintyneistä hallitsemattomista tapahtumista, jotka voivat aiheuttaa ihmisen terveyteen, ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuvaa vakavaa välitöntä tai myöhemmin ilmenevää vaaraa laitoksen sisä tai ulkopuolella ja jossa on mukana yksi tai useampi vaarallinen kemikaali tai räjähde (390/2005). SEVESO II direktiivin liitteessä 6 on määritetty perusteet, joiden nojalla tapahtuneesta onnettomuudesta on tehtävä ilmoitus komissiolle (TUKES 1997). Nämä kriteerit eivät kuitenkaan suoranaisesti ole määritelmä suuronnettomuudelle. TUKES Turvatekniikan keskus Turvallisuus Kohtuuttoman riskin puuttuminen (OHSAS 18001:fi 2000, s.8) Turvallisuusjohtaminen Menetelmien, toimintatapojen ja ihmisten johtamista, kokonaisvaltaista turvallisuuden hallintaa. (STM 2002c) Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Johtamisjärjestelmä, joka on osa yleistä hallintajärjestelmää. Johdon keino toteuttaa turvallisuusjohtamista.
11 Turvallisuuspolitiikka 11 Ylimmän johdon laatima kirjallinen selvitys turvallisuuden tavoitteista, johdon näkemyksestä yrityksessä sekä henkilöstön yhteistyön toimintaperiaatteista. (STM 2002c) Vaara Tekijä tai tilanne, jossa on henkilövahingon, terveyden heikentymisen, omaisuusvahingon, ympäristövahingon tai näiden yhdistelmien mahdollisuus. (BS 8800:fi 1997, s.10) VARO rekisteri Turvallisuustekniikan keskuksen ylläpitämä vaurio ja onnettomuusrekisteri VNa Valtioneuvoston asetus VNp Valtioneuvoston päätös VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus YMa Ympäristöministeriön asetus
12 12 1 Johdanto 1.1 Työn tausta Kun turvallisuudessa ylletään vain heikolle tasolle, on se Nurmen (1999) mukaan merkki siitä, ettei toimintaa hallita eikä osata tarpeeksi hyvin. Järjestelmällinen toiminta lisää työturvallisuutta. Yrityksen kannalta on taloudellisesti järkevää kehittää työturvallisuustoimintaa. Työntekijöiden ja heidän läheisten osalta työtapaturmien estäminen on merkittävää. Rasmussen (1990) esittää, että niin onnettomuudet kuin järjestelmien häiriöt ovat heijastumia jollakin tavalla menetetystä työympäristön hallinnasta. Yritysturvallisuuden neuvottelukunta (2005) nimeää henkilöturvallisuuden keskeiseksi sisällöksi asiakkaiden, yrityksen henkilöiden sekä kodin ja perheen turvallisuuden. Turvallisuuden takaamiseksi on esimerkiksi suojattava työntekijöitä onnettomuuksilta. (Yritysturvallisuus 2005) Whalley ja Lihou (1988) mainitsevat viisi johtamiseen liittyvää turvallisuuteen vaikuttavaa osa aluetta. Nämä ovat yleinen johtamistyyli, viestintä, henkilöstöjohtaminen, resurssien johtaminen sekä johtajien henkilökohtaiset ominaisuudet. Johtamistyylillä sekä yrityksen viestintätavoilla on eniten merkitystä turvallisuuteen. Turvallisuuden kannalta johtajien ominaisuuksilla on näistä tekijöistä pienin vaikutus. Turvallisuuden parantamiseksi tarvitaan myös vähemmän virallisia keinoja johdon ja työntekijöiden väliseen kommunikointiin. Johdon vierailut tuotantotiloissa sekä vapaat keskustelut tarjoavat mahdollisuuksia laaja alaiseen turvallisuusasioiden käsittelyyn. (Whalley & Lihou 1988) Turvallisuusjohtaminen on ihmisten johtamista. Ihmisten keskinäinen vuorovaikutus kohoaa merkittävään asemaan hyvän turvallisuuskulttuurin aikaansaamisessa. (Rissa 1999) Ihmisten johtamisen lisäksi turvallisuusjohtaminen on menetelmien ja toimintatapojen johtamista, jolla pyritään kokonaisvaltaiseen turvallisuuden hallintaan (STM 2002c). Organisaation kulttuuri ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuus ovat sidoksissa toisiinsa (Levä 2003).
13 13 Kerko (2001) on listannut syitä lakisääteistä vaativamman turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämisen puolesta. Yrityksen kannattavuuden kannalta onnettomuuksilla, tapaturmilla, sairauspoissaoloilla ja työkyvyttömyyseläkkeillä voi olla huomattava merkitys. Imagokysymykset tulevat myös huomioon, jos yrityksessä tai sen henkilöstölle sattuu tapaturmia. Ilman todennettua turvallisuusjohtamisjärjestelmää yritys saattaa joutua häviölle kaupantekotilanteissa, sopimuksia laadittaessa tai pätevien työntekijöiden rekrytoinnissa. Henkilöstön tyytyväisyyteen vaikuttaa heidän kokemansa turvallisuuden tunne. Turvallisuuden kautta voidaan puuttua myös toiminnan laatuun. Kun turvallisuustyöstä tehdään tuloksellista, on se osa yrityksen normaalia resurssien hallintaa. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän avulla henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa työpaikkansa turvallisuuteen. Tehokas turvallisuusjohtamisjärjestelmä antaa myönteisen ja vakaan kuvan koko yrityksestä. (Kerko 2001) Levä (2003) on tutkinut vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999 annetun asetuksen vaikutuksia yritysten turvallisuusjohtamisjärjestelmien toimivuuteen suuronnettomuusvaarallisissa laitoksissa. Asetus edellyttää laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavilta yrityksiltä turvallisuusjohtamisjärjestelmää (59/1999). Ongelmakohdiksi turvallisuusjohtamisjärjestelmissä Levä (2003) mainitsee muun muassa johdon ja henkilöstön osallistumisen, vaarojen arvioinnin, turvallisuuden seurannan, alihankkijoiden turvallisuuden varmistamisen, kunnossapidon toimivuuden käytännössä ja muutosten hallinnan. (Levä 2003) Vaikka räjähdysten ja äkillisten leimahdusten merkitys työtapaturmien aiheuttajana on pieni, ovat räjähdyksien seuraukset ihmishenkien ja taloudellisten vaikutusten kannalta huomattavia. Euroopan parlamentti ja neuvosto vastasi näihin vaikutuksiin antamalla räjähdyskelpoisia ilmaseoksia koskevan ATEX (atmosphères explosibles) direktiivin. Räjähdyksestä koituu vaaraa ihmisen hengelle ja terveydelle liekkien ja paineen kontrolloimattomien seurausten, haitallisten reaktiotuotteiden sekä tarvittavan hengitysilman kulumisen takia. (KOM ) Henkilöturvallisuus jää taka alalle nykyisissä räjähdysvaarallista ympäristöä koskevissa ATEX säädöksissä, jotka huomioivat tilojen (1999/92/EY) ja laitteiden (94/9/EY) turvallisuuden. Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi raakaöljyteollisuudessa onnettomuuksista jopa kaksi kolmannesta aiheutuu ihmisen tekemästä virheestä eikä laitteistovioista tai puutteista suunnittelussa (Greenberg & Cramer 1991).
14 14 Virran (2002) mukaan Suomessa vuosina sattuneissa pölyräjähdyksissä vahingoittui 18 ihmistä. Näistä kaksi menehtyi saamiinsa palovammoihin. Palovammat olivat loukkaantuneiden keskuudessakin yleisimpiä vammoja. (Virta 2002) Vuonna 2005 Turvatekniikan keskuksen, TUKESin tietoon tuli 82 kemikaalionnettomuutta, joista 18 tapahtui keskuksen valvontakohteissa. Kaikista onnettomuuksista 31,7 % liittyi painelaitteisiin, 12,2 % nestekaasuihin ja 3,7 % räjähteisiin ja maakaasuihin. Turvatekniikan keskus asetti onnettomuustutkintaryhmän tutkimaan muun muassa hienokemikaalitehtaalla sattunutta räjähdystä sekä kaasupullon räjähtämistä kaasujen täyttölaitoksella. (Mattila & Rusanen 2006) 1.2 Tutkimusongelmat, tavoitteet ja haasteet Henkilöturvallisuuden huomioiminen ja kehittäminen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä muodostivat pohjan tutkimukselle. Turvallisuusjohtamisella uskotaan olevan suuri vaikutus henkilöturvallisuuden hallintaan. Tutkimuksessa oli tarkoitus löytää henkilöturvallisuutta parantavia toimintatapoja räjähdysvaarallisessa työympäristössä. Diplomityön päätavoitteena oli vastata kysymykseen: Mikä on henkilöturvallisuuden nykytila räjähdysvaarallisessa työympäristössä? Vastauksen löytämiseksi asetettiin osatavoitteita: Mitä vaatimuksia lainsäädännöstä, ohjeistuksesta ja turvallisuusjohtamisjärjestelmistä tulee henkilöturvallisuuden takaamiseksi räjähdysvaarallisissa työympäristöissä ja mitä puutteita näissä esiintyy? Miten merkittäväksi yrityksissä nähdään henkilöturvallisuuteen vaikuttavat tekijät räjähdysvaarallisessa työympäristössä ja mikä näiden tekijöiden nykytila on? Millaisia hyviä käytäntöjä yrityksistä löytyy henkilöturvallisuuden takaamiseksi? Oikeiden menetelmien löytäminen tiedon saamiseen oli vaativaa. Kyselyjen ja haastattelujen laatiminen siten, että niihin saadaan rehellisiä vastauksia eikä kertomuksia siitä, kuinka asioiden kuuluisi olla, oli ongelmallista. Lisäksi hyvien käytäntöjen selvittäminen sekä lainsäädännön ja ohjeistuksen mahdollisten puutteiden löytäminen toivat haastetta työhön. Henkilöturvallisuuden erottaminen omaksi kokonaisuudeksi kapealla räjähdysvaarallisia työympäristöjä koskettavalla sektorilla loi oman haasteensa.
15 15 Myös turvallisuuteen liittyvien käsitteiden varsin laaja kirjo ja käsitteiden käyttäminen eri merkityksissä vaikeuttivat työn tekemistä. 1.3 Rajaukset Turvallisuudelle löytyy useita ajattelutapoja ja määritelmiä (Levä 2003). Osin tästä johtuen yritysturvallisuus eikä turvallisuusjohtaminenkaan ole vielä täysin vakiintuneita käsitteitä. Turvallisuusjohtaminen kuuluu yrityksen normaaliin johtamiseen. Se pitää sisällään koko yrityksen kaikkien turvallisuusasioiden johtamisen. Tässä työssä turvallisuusjohtamista käsiteltiin pääsääntöisesti VTT:n kehittämän vaarojen kartoitusmallin pohjalta. Malli perustuu henkilöturvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin räjähdysvaarallisessa työympäristössä. Turvallisuusjohtamisjärjestelmien vertailupohjana pidettiin asetuksen 59/1999 mukaista turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Myös muilla yritysturvallisuuden osaalueilla ja kokonaisvaltaisella turvallisuusjohtamisella on vaikutusta henkilöturvallisuuteen. Tutkimuksessa käsiteltiin henkilöturvallisuutta sellaisissa räjähdysvaarallisissa työympäristöissä, joita esiintyy kemianteollisuudessa ja räjähteiden tuotannossa. Henkilöturvallisuudella tässä työssä tarkoitetaan yrityksen toimintaan liittyvien henkilöiden turvallisuutta. Ennen kaikkea työssä keskityttiin henkilön edellytyksiin toimia aiheuttamatta räjähdystä. Tutkielman ulkopuolelle jätettiin esimerkiksi liukastumiset ja muut sen kaltaiset tilanteet, elleivät ne erityisesti olleet räjähdysvaaran aiheuttajia. Turvallisuusjohtamisjärjestelmien käsittelyssä niistä poimittiin henkilöturvallisuuteen vaikuttavia elementtejä. Lainsäädännön osalta selvitettiin niitä lakeja ja säädöksiä, joihin sisältyy vaatimuksia henkilöturvallisuuden varmistamiseksi räjähdysvaarallisissa työympäristöissä valituilla toimialoilla. Tarkastelun kohteena oli työn tekeminen sellaisissa ympäristöissä, joissa voi syntyä palavan nesteen, kaasun tai pölyn ja ilman muodostamia räjähdyskelpoisia seoksia tai joissa käsitellään räjähteitä. Varsinaisia räjäytys tai louhintatöitä koskevia säädöksiä tai puolustusvoimia ja rajavartiolaitosta koskevia erityissäädöksiä työssä ei ole tarkasteltu.
16 16 2 Henkilöturvallisuus ja räjähdysvaarallinen työympäristö Henkilöturvallisuutta tarkastellaan turvallisuusjohtamisen kautta. Työturvallisuuslainsäädäntö vaatii vaarojen kartoittamista ja riskienhallintaa. Näiden avulla on tarkoitus parantaa työpaikkojen sekä työntekijöiden turvallisuutta. Turvallisuuteen tähtää myös kemianteollisuutta ja räjähdeteollisuutta koskeva lainsäädäntö, jota tässä luvussa käsitellään. Lainsäädännön lisäksi esimerkiksi Turvatekniikan keskus ja eri teollisuusjärjestöt ovat laatineet ohjeita kuinka lakeja tulkitaan ja minkälaiset järjestelyt parantavat työntekijöiden turvallisuutta. Ihminen vaikuttaa usein toiminnallaan onnettomuuksien syntyyn. Toimintaohjeista, säännöistä ja valvonnasta huolimatta tapahtuu inhimillisiä virheitä. Hyvällä turvallisuusjohtamisella voidaan kuitenkin vaikuttaa niiden esiintymistiheyteen. Sattuneet onnettomuudet antavat paljon tietoa siitä, millaisia onnettomuuksia on mahdollista tapahtua ja minkälaisia syitä onnettomuuksien taustalla piilee. Etenkin perusteellisesti tutkitut onnettomuudet tai läheltä piti tilanteet voivat toimia turvallisuustoiminnan kehittämisen apuna. 2.1 Turvallisuusjohtaminen Turvallisuusjohtaminen on turvallisuuden saavuttamista (Kirwan 1998). Turvallisuusjohtamisen ensisijaisena tavoitteena Nurmi (1999) näkee ennalta ehkäisevän toiminnan kehittämisen. Turvallisuusjohtaminen voidaan nähdä osana yrityksen johtamista, jolloin turvallisuusseikat huomioidaan sekä yrityksen strategiassa että päätöksenteossa. Yrityksen kannalta turvallisuus voidaan jakaa osa alueisiin. Näiden kaikkien osa alueiden johtamisella ohjataan yritysturvallisuustyötä. Yritysturvallisuuden neuvottelukunta on jakanut yritysturvallisuuden kymmeneen osa alueeseen. Nämä ovat henkilöturvallisuus, kiinteistö ja toimitilaturvallisuus, pelastustoiminta, rikosturvallisuus, tietoturvallisuus, tuotannon ja toiminnan turvallisuus, työturvallisuus, ulkomaan toimintojen turvallisuus, valmiussuunnittelu sekä ympäristöturvallisuus. (Yritysturvallisuus 2005)
17 17 Pesonen (1993) on jakanut yritysturvallisuuden yhdeksään eri osa alueeseen. Nämä ovat henkilöstön turvallisuus, kiinteistön turvallisuus, tuotannon turvallisuus, informaatioohjausjärjestelmä, operatiivinen turvajärjestelmä, yhteistoimintatahot, julkisuus, ympäristön turvallisuus sekä asiakkaiden turvallisuus. (Pesonen 1993) Norjassa turvallisuuden sisäinen hallinta (Internal Control of Safety) sisältää suuronnettomuuksien hallinnan, työturvallisuuden, työntekijöiden hyvinvoinnin, työympäristön järjestyksen, tuoteturvallisuuden, hätätilannesuunnittelun, ympäristön suojelun ja jätehuollon kehittämisen. (Hovden 1998) Levä (2003) on koonnut edellä mainittujen perusteella asetuksen vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999 kannalta oleellisimmat yritysturvallisuuden osa alueet, jotka ovat suuronnettomuuksien hallinta, henkilöturvallisuus, tuotannon ja toiminnan turvallisuus, ympäristöturvallisuus, toimitilaturvallisuus ja työympäristön järjestys sekä hätätilannesuunnittelu ja pelastustoiminta. (Levä 2003) Henkilöturvallisuuden kannalta voidaan näistä tarkastelun ulkopuolelle jättää ympäristöturvallisuus. Turvallisuusjohtamisesta puhutaan myös silloin, kun tarkoitetaan lähinnä työturvallisuusjohtamista. Silloin turvallisuus käsittää työturvallisuuden ja terveyden. Sosiaali ja terveysministeriö (2002a) on määritellyt turvallisuusjohtamisen turvallisuuden hallintana, jota toteutetaan menetelmien, toimintatapojen ja ihmisten johtamisella. (STM 2002a) Yhtämittainen suunnittelu, toiminta ja seuranta ovat oleellisia turvallisuusjohtamisessa. Yhtä tärkeää turvallisuusjohtamisen kannalta on johtoa mukaan lukien koko henkilöstön sitoutuminen turvallisuusajatteluun. Asianmukainen turvallisuusjohtaminen perustuu laadittuun turvallisuuspolitiikkaan, toimintavelvoitteiden ja valtuuksien määrittämiseen, riskien arviointiin, mittaamiseen, seurantaan ja dokumentointiin, osaamisen varmistamiseen sekä riittävään tiedottamiseen. Näiden lisäksi hyvä turvallisuusjohtaminen edellyttää kunnollista palautejärjestelmää, jonka avulla taataan jatkuva parantaminen. (STM 2002c) Hämäläinen ja Lanne (2001) ovat turvallisuusjohtamista tutkiessaan löytäneet onnistuneeseen turvallisuusjohtamiseen liittyviä käytäntöjä. Näitä ovat
18 18 turvallisuuspolitiikka, turvallisuusjohtamisen organisointi ja menetelmät. Politiikan tulee pitää turvallisuuspäämäärät sisällään. Siitä on käytävä ilmi niin johdon sitoutuminen kuin henkilöstön osallistuminen. Turvallisuusjohtamisen organisoinnissa luodaan turvallisuusjohtamisjärjestelmä, määritetään toimintavastuut ja velvollisuudet sekä varmistetaan linjaesimiesten resurssit. Riskien arvioinnin, osaamisen varmistamisen, tiedottamisen sekä mittaamisen ja seurannan Hämäläinen ja Lanne (2001) näkevät onnistuneen turvallisuusjohtamisen menetelminä. (Hämäläinen & Lanne 2001) Pelkät paperit eivät kuitenkaan muodosta turvallisuusjohtamista, sillä ne kertovat vain kuinka asioiden pitäisi olla, eivät sitä, kuinka ne oikeasti ovat (Kirwan 1998). Turvallisuusjohtamisen yhteydessä puhutaan turvallisuuskulttuurista, joka kuvaa yrityksen tapaa toimia turvallisuuden suhteen. Turvallisuuspolitiikka on ylimmän johdon laatima kirjallinen selvitys turvallisuuden tavoitteista, johdon näkemyksestä turvallisuuden merkityksestä yrityksessä sekä henkilöstön yhteistyön toimintaperiaatteista. (STM 2002c) Reason ja Hobbs (2003) puhuvat turvakulttuurista (safe culture) oppivana ja epäluuloisena kulttuurina. Turvakulttuuri muistuttaa yrityksen henkilöstöä huomioimaan toiminnan vaarat ja olettamaan, että sekä laitteet että ihmiset epäonnistuvat. Turvakulttuuri hyväksyy nämä epäonnistumiset ja kehittää puolustusmekanismeja sekä varasuunnitelmia niistä selviämiseksi. (Reason & Hobbs 2003) Turvakulttuurin tavoitteena on myös herättää sellaista luottamusta työntekijöissä, että he uskaltavat kertoa ja raportoida sattuneista virheistä sekä läheltä piti tilanteista. Ilman tätä tietoa ei saada muodostettua rajaa turvallisen ja ei turvallisen toiminnan välille. Kuitenkin oikeudenmukaisuuden takia on oltava ero siinä, miten virheitä käsitellään. Moittimisenkin on oltava sallittua. Oppivana kulttuurina turvakulttuuri selvittää erot halutun ja todellisen tilan välillä sekä pyrkii kohti aiottua turvallisuutta. (Reason & Hobbs 2003) Lainsäädännön vaikutukset turvallisuusjohtamiseen Turvallisuusjohtamista ohjaavat lähinnä: työturvallisuuslaki 738/2002 ja asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999.
19 19 Räjähdysvaaralliseen työympäristöön liittyvää turvallisuusjohtamista ohjaavat ja sen mukaisia elementtejä antavat myös muut lait ja asetukset. Näistä ja asetuksesta 59/1999 on kerrottu enemmän kohdassa 2.2. Räjähdysvaarallista työympäristöä koskevien lakien ja asetusten asettamia velvoitteita, keskinäisiä yhteyksiä sekä yhteyttä turvallisuusjohtamisjärjestelmään on kuvattu kaaviossa liitteessä 1. Työturvallisuuslaki 738/2002 Työturvallisuuslaki ei velvoita käyttämään turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Laki velvoittaa kuitenkin työnantajan huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä ottaen huomioon työympäristön ja olot sekä työntekijöiden henkilökohtaisiin perusteisiin nivoutuvat kysymykset. Terveydellä laissa tarkoitetaan sekä fyysistä että henkistä terveyttä. Työolosuhteiden parantamiseksi vaadittavat toiminnot noudattavat pitkälti turvallisuusjohtamisen periaatteita. Työnantajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työhön liittyvät ja siitä aiheutuvat haitta ja vaaratekijät. Selvityksessä on huomioitava työn ja toiminnan luonne. Tarvittaessa on käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa vaarojen kartoittamiseen. Jos työhön tai työympäristöön liittyviä haitta ja vaaratekijöitä ei voida poistaa, on niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle arvioitava. Jos tapaturman tai sairastumisen vaaraa ei voida välttää tai riittävästi rajoittaa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä, on työnantajan hankittava ja annettava työntekijän käyttöön vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet. Samoin työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön sopiva tekninen työväline, silloin kun työn luonne, työolosuhteet tai työn tarkoituksenmukainen suorittaminen sitä edellyttävät ja se on välttämätöntä tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi. (738/2002) Erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä voi tehdä vain sellaiset henkilöt tai toinen henkilö sellaisen henkilön alaisuudessa, joilla on siihen riittävä asiantuntemus ja jos he henkilökohtaisten ominaisuuksien puolesta siihen sopivat. Työvälineiden ja tilojen sekä vaarallisten aineiden käyttöä suunniteltaessa on huomioitava työntekijöiden terveys ja turvallisuus siten, että niihin kohdistuvia vaaroja poistetaan tai vähennetään. Onnettomuuksien kuten tulipalojen, räjähdyksien tai hukkumisien vaara on oltava niin pieni kuin mahdollista. Myös erityistä huomiota vaativat työntekijät on huomioitava työn kokonaisvaltaisessa suunnittelussa. (738/2002)
20 20 Työntekijän turvallisuudelle taikka terveydelle ei saa aiheutua vaaraa kemiallisille tekijöille altistumisesta. Riittävät suojelutoimenpiteet tulee tehdä myrkytyksen, hapen puutteen tai muun samankaltaisen vaaran torjumiseksi. Varovaisuuden merkitystä etenkin räjähtävien, tulenarkojen, syövyttävien ja muiden vastaavanlaisten aineiden yhteydessä korostetaan. Staattisesta sähköstä aiheutuvan vaaran on oltava mahdollisimman pieni. (738/2002) Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa ohjeistamaan työntekijän ammatillisen osaamisen ja työkokemuksen huomioon ottaen tätä työhön, työhön liittyvien haittojen ja vaarojen estämiseen, kunnossapitotöihin sekä hätä ja poikkeustilanteisiin. Tarpeen vaatiessa koulutusta on annettava lisää edellä mainittuihin seikkoihin liittyen. Työhön perehdyttämisessä on huomioitava etenkin uudet ja muuttuneet työtavat tai välineet. Työntekijän tulee noudattaa saamiaan ohjeita ja poistaa tai ilmoittaa havaitsemansa vaarat. Lisäksi työntekijän tulee toimia siten, että ei aiheuta haittaa omalle eikä muiden työntekijöiden terveydelle eikä turvallisuudelle. (738/2002) Työsuojelun toimintaohjelma on turvallisuuden ja terveyden tukemiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi laadittu ohjelma, joka huomioi työympäristöön kytkeytyvien seikkojen vaikutukset ja työolojen kehittämistarpeet. Toimintaohjelman perusteella määritetään turvallisuutta, terveyttä ja työkykyä koskettavat tavoitteet, jotka toimivat pohjana työpaikan suunnittelussa ja kehittämistoiminnassa. Työnantajan on yhdessä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa käsiteltävät näitä tavoitteita. (738/2002) Työturvallisuuslain perusteella annettu valtioneuvoston päätös työntekijöille aiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjunnasta, lain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta perusteella annetut räjähdeasetus ja nestekaasuasetus sekä kemikaalilaki ovat kytköksissä asetukseen 59/1999, asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista. Asetuksessa 59/1999 vaaditaan, että toimintaperiaatteet suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi kirjataan asiakirjaan, jos tuotantolaitoksen kemikaalimäärät ja niiden vaarallisuus niin edellyttävät. Määrää ja vaarallisuutta arvioidaan suhdelukujen summien avulla. Ne käyvät ilmi asetuksen liitteestä 1. Suhdelukujen summat määritellään erikseen terveydelle ja ympäristölle vaarallisille sekä palo ja räjähdysvaarallisille kemikaaleille. Toiminnan laajuus vaikuttaa myös turvallisuusselvityksen laatimisvelvoitteeseen. Turvallisuusselvitys on laajempi kokonaisuus, joka pitää sisällään myös toimintaperiaateasiakirjan.
Lainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit
HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit Lainsäädäntö Neuvotteleva virkamies Hannu Alén Sosiaali- ja terveysministeriö,
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotTyösuojeluoppaita ja -ohjeita 35. Työsuojeluhallinto. Turvallisuusjohtaminen
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluhallinto Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2010 ISBN 952-479-006-8 ISSN 1456-257X Multiprint
LisätiedotUusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT
Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty
LisätiedotTurvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35
Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Tampere 2002 Esipuhe Turvallisuusriskien hallinnasta ja johtamisesta
LisätiedotToimintaperiaateasiakirja
Ohje 10/2015 24.8.2015 0 (10) Tukes-ohje 10/2015 Toimintaperiaateasiakirja ja Ohje 10/2015 24.8.2015 1 (10) Sisältöalue Toimintaperiaateasiakirjaa koskevat määräykset Säännökset, joihin ohjeen antaminen
LisätiedotYHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015
YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä
LisätiedotURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY
Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) ja yhteistyökumppanit ALIURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI 17.9.2019 ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY yit.fi Välittömät toimenpiteet Seuranta ja palaute
LisätiedotMääräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin
Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön
LisätiedotATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen
ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä
LisätiedotTurvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä. Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala
Turvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala Esityksen päästepit Turvallisuusjohtaminen Työturvallisuuslaki Turvallisuustyöryhmä
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan
LisätiedotTurvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT
Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja
LisätiedotPELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK
PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen
LisätiedotHenkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin
Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke
LisätiedotYhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue
Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue [Tekijän nimi ja osasto] 13.12.2018 1 Mikä on yhteinen työpaikka? TtL 49 : Yhteisellä
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien
LisätiedotTyöterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän. sertifiointi. Trust, Quality & Progress ISO 45001:2018. Kiwa Inspecta
Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän sertifiointi ISO 45001:2018 Kiwa Inspecta Trust, Quality & Progress Sisällys Yleistä 2 Mitä hyötyjä ISO 45001- standardista on yrityksille? 3 Mitä ISO 45001 edellyttää?
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotSFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY
SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu
LisätiedotTurvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä
Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Heidi Niemimuukko 12.3.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esitys Turvallisuusjohtamisjärjestelmä konseptina Miksi turvallisuusjohtamista? Johtamisjärjestelmässä
LisätiedotYrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
LisätiedotRiskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne
Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia
LisätiedotRiskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka
Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka Tavoite Riskienhallinta ja turvallisuustyö toiminnan jatkuvuuden, tehokkuuden ja häiriöttömyyden varmistajana. Riskienhallinta ja turvallisuustyö strategian mahdollistajana.
LisätiedotTurvallisuusjohtamisjärjestelmien arvioinnin kehitys EU-lainsäädännössä
Turvallisuusjohtamisjärjestelmien arvioinnin kehitys EU-lainsäädännössä Tarkastaja Antti Kesälahti 24.1.2018 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen kulku 1. Sääntelykehys 2. Hakemuksen arviointiprosessi
LisätiedotNollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuus- käytännöt tähän päivään
Nollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuuskäytännöt tähän päivään Riskeistä vaikuttavuuteen 17.5.2018 Työterveyslaitos Nollis www.ttl.fi 2 1. Reagoiva 2. Systemaattinen 3. Systeeminen 4. Ennakoiva
LisätiedotTurvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto
Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan
LisätiedotTurvallisuusilmapiiri
Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto
LisätiedotHenRI Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä. STAHA ATEX työryhmän kokous Tuija Luoma, VTT
Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä STAHA ATEX työryhmän kokous 10.5.2007 Tuija Luoma, VTT SISÄLTÖ Hankkeen lähtökohta hanke Yhteenveto Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä
LisätiedotPertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus
Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN Kustantajan yhteystiedot PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin: (014) 678 709 faksi: (014) 678 719 Internet: www.ps-kustannus.fi
LisätiedotPÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä
sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely
Lisätiedot2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia
OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin
LisätiedotPatoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan
Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan Suurpadot-Suomen osasto ry: Patojen häiriötilanteiden hallinta 27.3.2015 ENNAKOIVAT ONNEETOMUUDEN SATTUESSA YLEISET
LisätiedotLIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset
67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Turku 26.4.2019 Työsuojeluviranomaisen tehtävät: Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojeluvalvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien
LisätiedotTyönantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä 1 Työnantajan velvollisuudet Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantaja velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta
LisätiedotKEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit
KEMIKAALIT valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset KEMIKAALILAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTA Teollinen käsittely ja varastointi Ympäristön suojelu Terveyden suojelu ja työsuojelu Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotVIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6.
VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Turvallisuusinsinööri, Tukes työryhmän 6. kokoontuminen PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa
LisätiedotSanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle
Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle Mika Liuhamo, tuotepäällikkö https://fi.linkedin.com/in/liuhamo 2 Miksi? Lähtökohtia kehittämiselle Liiketoiminta Työn sujuvuus, tuottavuuden parantaminen
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sara Lax Tukesin valvomien kemikaalilaitosten arviointi
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sara Lax 28.3.2012 Tukesin valvomien kemikaalilaitosten arviointi Kemikaalilaitosten selvitysvelvoite ja tarkastustaajuus Kemikaalien määrä ja luokitus Laajamittainen
LisätiedotKemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä
Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Yritysneuvojien ympäristökoulutus Hotelli Haaga, Haaga- sali valvonta ja säädökset tunnistaminen varastoinnin vaatimukset 1 TOIMINNANHARJOITTAJAN VELVOLLISUUDET huolehtimisvelvollisuus
LisätiedotTieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö
Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit
LisätiedotSoodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset
1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotKYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus
LisätiedotLaatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja
2901030 Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät Vierailuluento 13.10.2004 Sanna Vauranoja Luennon aiheet 1. Käsitteet 2. Johtamis- ja hallintajärjestelmät yleisesti 3. Laadunhallinta 4. Ympäristönhallinta
LisätiedotReino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto
Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta
LisätiedotTyönantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet
Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa
LisätiedotRiskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä
BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014. Urho Säkkinen
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014 Urho Säkkinen Valvontahavaintoja Valvonta satunnaisotokseen perustuvaa tai kentältä saatuun palautteeseen Pienehköt asiat jääneet hoitamatta
LisätiedotMÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA
lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Johdanto
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2016 Johdanto Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2016 sattuneista onnettomuuksista.
LisätiedotATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi
ATEX-direktiivit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX direktiivit ATEX-laitedirektiivi (Euroopan yhteisön direktiivi 94/9/EY) Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kaupunginvaltuusto 4.3.2014 16 Voimaantulo 1.4.2014 2 1. LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA JA SOVELTAMISALA Kuntalain 13 :n
LisätiedotTehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi
Sivu 1(6) Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (TEJ 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää
Lisätiedot2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi
2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN
LisätiedotOnnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.
Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava
LisätiedotYritysturvallisuuden seminaari, T-110.5690. Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva
Yritysturvallisuuden, T-110.5690 Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva Kirjan tiedot Turvallisuusjohtaminen Pertti Kerko ISBN 952-451-0413 PS-kustannus Aavaranta-sarja no. 49, v.2001 Sivuja 368 Hinta ~50 eur
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2013
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2013 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2013 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Kokkola 26.4.2019 1 Työsuojeluviranomaiset Työntekoon liittyvien säädösten neuvonta, ohjaus ja valvonta Työpaikkojen työskentelyolosuhteet
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotTarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue
Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella
LisätiedotKokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla
Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä
Lisätiedot1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5
LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5
LisätiedotMeri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote
Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 3 Onnettomuudet ja vaaratilanteet
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2012 Osa 3 Onnettomuudet ja vaaratilanteet VARO-rekisteriin kirjattavien onnettomuuksien toimialat vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely
LisätiedotRiskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Riskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Omavalvonta on riskienhallintaa -seminaari 22.11.2017 Jaana Keränen, VTT
LisätiedotRAKSAKYMPPI käytännöksi
RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi
LisätiedotVermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote
Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa
LisätiedotPelastusalan työturvallisuuskoulutus
Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen
LisätiedotTukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri
1 Tukes avajaisseminaari 9.2.2011 Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri Prof. Kaija Leena Saarela Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalouden laitos Turvallisuuden
LisätiedotSFS-ISO/IEC Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ohjeistusta. Riku Nykänen
SFS-ISO/IEC 27003 Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ohjeistusta Riku Nykänen 14.12.2018 SFS-ISO/ IEC 2 70 0 3 Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ohjeistusta Riku Ny kän en, 14.12.2 0 18
LisätiedotVarautuva, turvallinen opiskelu- ja työpaikka -reaktiivisesta kohti proaktiivista koulua
Varautuva, turvallinen opiskelu- ja työpaikka -reaktiivisesta kohti proaktiivista koulua Opetusalan turvallisuusfoorumi 2015 Turvallisuuspäällikkö Tiina Ranta ja lehtori Soili Martikainen 20.04.2015 www.laurea.fi
LisätiedotYleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari
Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, 10600 Tammisaari IDO Kylpyhuone Oy:n yleisötiedote 2016 Yrityksen yhteystiedot ja vastuuhenkilö: IDO Kylpyhuone Oy Wärtsilänkatu
LisätiedotTyöturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori
Työturvallisuus ja työsuojelu Sari Anetjärvi lakimiesasessori Työturvallisuuslaki Työturvallisuuslaki (738/2002) koskee kirkkoa ja seurakuntia. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotQuality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088
Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä
LisätiedotTyöpaikan työsuojeluyhteistoiminta
Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa
LisätiedotKansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien
LisätiedotTietoturvapolitiikka
Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...
LisätiedotYhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Yhtymähallitus 23.11.2017 Yhtymävaltuusto 1.12.2017 Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 2(5) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...
LisätiedotPaloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö
1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet
LisätiedotSisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2015 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011
LisätiedotMerenkulun turvallisuuskulttuurin tutkimus
Merenkulun turvallisuuskulttuurin tutkimus Jouni Lappalainen Erityisasiantuntija, FT Merenkulun tutkimusseminaari 12.4.2017 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Turvallisuuskulttuurin tutkimus Väitöskirjatutkimus
LisätiedotSpecia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina
Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
LisätiedotTietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa
Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa 13.05.2015 Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo Yleistä Riskienhallintaan löytyy viitekehyksiä/standardeja kuten ISO 31000
LisätiedotISO 45001:2018 Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät. Hanna Manninen Johtava arvioija & Kouluttaja
ISO 45001:2018 Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät Hanna Manninen Johtava arvioija & Kouluttaja Taustaa Suomen tilanteesta Suomen tilanne (Tapaturmavakuutuskeskus 2017) Vuonna 2017 korvattiin n.127
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014
1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan
LisätiedotTyöturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä
Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous
LisätiedotKohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1
Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien
LisätiedotEUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA
EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA 2010-2011 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10. - 11.6.2010 Folkhälsan, Helsinki Hannu Stålhammar ylitarkastaja Teema Kunnossapitotyöntekijöiden
LisätiedotLiisa Hakala. Johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö
1.2.2019 Liisa Hakala Johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö TYÖELÄMÄ MUUTTUU - Kenen vastuulla työhyvinvoinnin kehittäminen on tulevaisuudessa? SISÄLTÖ Missä työhyvinvointia kehitetään? Työhyvinvoinnin
LisätiedotOhje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi
Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten
Lisätiedot