HENKILÖTURVALLISUUDEN NYKYTILA RÄJÄHDYSVAARALLISESSA TYÖYMPÄRISTÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖTURVALLISUUDEN NYKYTILA RÄJÄHDYSVAARALLISESSA TYÖYMPÄRISTÖSSÄ"

Transkriptio

1 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Ympäristötekniikan osasto Turvallisuustekniikka Kristiina Hänninen HENKILÖTURVALLISUUDEN NYKYTILA RÄJÄHDYSVAARALLISESSA TYÖYMPÄRISTÖSSÄ Diplomityö Tarkastaja prof. Kaija Leena Saarela. Määrätty osastoneuvoston kokouksessa

2 2 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Ympäristötekniikan osasto, Turvallisuustekniikka HÄNNINEN, KRISTIINA: Henkilöturvallisuuden nykytila räjähdysvaarallisessa työympäristössä Diplomityö: 144 sivua, 19 liitesivua Tarkastaja: Professori Kaija Leena Saarela Rahoittaja: TTY:n Tukisäätiö Joulukuu 2006 Hakusanat: EX, HENKILÖTURVALLISUUS, TURVALLISUUSJOHTAMINEN, RÄJÄHDYSVAARA, RÄJÄHDYSVAARALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Henkilöiden toiminnallaan aiheuttamien räjähdysvaarojen huomiointi on jäänyt taka alalle räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää henkilöturvallisuuden nykytila räjähdysvaarallisessa työympäristössä. Henkilöturvallisuutta tarkasteltiin yrityksen toimintaan liittyvien henkilöiden näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin henkilöstön mahdollisuuksia toimia turvallisesti työssään aiheuttamatta räjähdysvaaraa. Tutkimus tehtiin VTT:n vetämässä hankkeessa, jossa oli mukana 11 yritystä, joista 8 toimi case yrityksinä. Näistä yrityksistä puolet toimi kemianteollisuuden ja puolet räjähdeteollisuuden parissa. Tutkimusta varten selvitettiin voimassa olevaa turvallisuusjohtamista, kemianteollisuutta ja räjähdeteollisuutta koskevaa lainsäädäntöä sekä kyseisten teollisuuden toimialojen ohjeistuksia. Kirjallisuusselvityksen avulla saatiin tietoa yleisimmistä turvallisuusjohtamisjärjestelmistä ja aihetta käsittelevistä tutkimuksista. Räjähdysvaarallisissa työympäristöissä sattuneita onnettomuuksia selvitettiin onnettomuusja vaaratilanneraporttien avulla. Turvallisuusjohtamisen tilaa kartoitettiin tutkimuksen kohteena oleviin yrityksiin lähetetyillä kyselyillä. Yrityskäynneillä ja case kohteisiin tehdyillä vaarojen arvioinneilla saatiin esille henkilöturvallisuuden kehittämiskohteita sekä nykytilaa. Kaikissa yrityksissä täytettiin lisäksi vaarojen arviointi kyselyjä, joissa tarkasteltiin henkilöturvallisuuteen vaikuttavien eri tekijöiden merkittävyyttä ja nykytilaa. Tutkimuksen tuloksena saatiin käsitys henkilöturvallisuuden nykytilasta räjähdysvaarallisissa työympäristöissä kemianteollisuudessa sekä räjähdeteollisuudessa. Lisäksi saatiin selville, millaisten eri toimintatapojen avulla henkilöturvallisuutta voidaan hallita Ex tiloissa. Merkittävimmäksi ongelmakohdaksi henkilöturvallisuuden hallinnassa räjähdysvaarallisessa työympäristössä tutkimuksen mukaan paljastui kattavien ohjeiden puuttuminen sekä hyvien ja jo olemassa olevien ohjeiden puutteellinen noudattaminen. Noudattamatta jättäminen johtuu osittain ohjeiden huonoista perusteluista sekä epätietoisuudesta, mihin ohjeiden vastainen toimiminen voi johtaa. Ihmisen toimiminen räjähdysvaaran aiheuttajana ja syttymislähteenä vaatii lisätutkimuksia. Johdon sitoutuminen turvallisuustavoitteisiin heijastuu myös työntekijöiden asenteisiin. Työntekijöiden perehdyttämisellä sekä heille annettavilla ohjeilla voidaan merkittävästi vaikuttaa henkilöturvallisuuden tasoon.

3 3 TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department of Environmental Engineering, Occupational Safety Engineering HÄNNINEN, KRISTIINA: The present state of the personnel safety in potentially explosive working environment Master of Science Thesis: 144 pages, 19 appendix pages Examiner: Professor Kaija Leena Saarela December 2006 Keywords: EX, EXPLOSION HAZARD, POTENTIALLY EXPLOSIVE WORKING ENVIRONMENT, SAFETY MANAGEMENT, PERSONNEL SAFETY The personnel safety issues in potentially explosive working environments have been left in the background whilst the main emphasis has been in the safety of equipment and working spaces. The aim of this research was to investigate the present state of the personnel safety in such workplaces where there exist or might exist explosive atmospheres. The issues of personnel safety were examined from the point of view of the enterprise personnel. The main focus is on those means which enable individuals to do their work safely without causing an explosion hazard. The research was carried out in a project led by VTT co operating with 11 enterprises. Eight of them served as a case enterprise. Half of the case enterprises operated in chemical industry and the other half in explosive industry. The literature review discusses the guidelines of the safety management systems, the legislation of the chemical and explosive industries as well as the special instructions given to those industries. Previous accidents and hazards that have taken place have been studied. The present state of the safety management and personnel safety in enterprises was examined in a case study by carrying out questionnaire surveys and interviews. In addition, a questionnaire examining and evaluating the importance of various factors concerning the personnel safety issues was employed. Through enterprise visits and hazard evaluations the study was also able to identify potential issues for development in addition to the present state of the safety management. As a result the research was able to develop a model of the present state of the personnel safety in explosive and hazardous working environments. In addition the study was able to highlight examples of best practice in the management of personnel safety. According to the study a major problem from the personnel safety perspective in potentially explosive working environments appears to be the lack of comprehensive instructions and disobedience of the existing and well established instructions. Disobedience results partly from the lack of explanations given for particular instructions as well as on what might result if they are not obeyed. Human related causes for explosion hazards or humans working as a source of ignition clearly should be studied more widely and thoroughly. The influence of the top management commitment to the safety targets can be seen in the attitudes of the personnel. The personnel safety level can be affected with the assistance of the introductory briefing and the instructions given for the employees.

4 ALKUSANAT 4 Tämä työ on osa VTT:llä tehtävää HenRI, Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä hanketta. VTT:tä tahdon kiittää motivoivasta ja mielenkiintoisesta tutkimusaiheesta sekä kannustavasta työilmapiiristä. Kiitokset etenkin huonekaverilleni Sirra Toivoselle sekä HenRI projektissa mukana olleille Minna Nissilälle, Yngve Malménille ja Riku Vuoriselle. Kiitos kuuluu myös HenRI hankkeen muille rahoittajille, jotka ovat Työsuojelurahasto, Borealis Polymers Oy, Centaurea Oy, EURENCO Vihtavuori Oy, Image Wear Oy, Kemira Grow How Oyj, Kiilto Oy, Lindström Oy, Nammo Lapua Oy, Neste Oil Oyj, Oy Forcit Ab sekä Raikka Oy. Kiitos yrityksistä hankkeessa mukana olleille sujuvasta yhteistyöstä. Kiitos myös sosiaali ja terveysministeriön Työsuojeluosaston Hannu Alénille antoisasta keskustelusta. Suuret kiitokset työni ohjaajalle tutkija Tuija Luomalle, joka on alusta alkaen tiennyt mitä työltäni haluaa, ja ohjannut minua tekemään sen, mitä työn suorittaminen vaati. Kiitos professori Kaija Leena Saarelalle työn tarkastamisesta. Kiitos myös muille valmistumiseeni myötävaikuttaneille kannustajille, joita tässä ei ole erikseen mainittu. Hervannassa Kristiina Hänninen

5 SISÄLLYSLUETTELO 5 1 Johdanto Työn tausta Tutkimusongelmat, tavoitteet ja haasteet Rajaukset Henkilöturvallisuus ja räjähdysvaarallinen työympäristö Turvallisuusjohtaminen Lainsäädännön vaikutukset turvallisuusjohtamiseen Turvallisuusjohtamisjärjestelmät Turvallisuusjohtamisjärjestelmien hyviä puolia ja puutteita Räjähdysvaaraa koskeva lainsäädäntö ja ohjeistus Työturvallisuus räjähdysvaarallisessa työympäristössä Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuus Koneisiin ja laitteisiin liittyvä turvallisuus Pelastuslainsäädäntö Ohjeistus Virheet ja onnettomuudet Inhimillinen virhe Onnettomuuksia ja niiden syntyyn vaikuttaneita tekijöitä Esimerkkejä onnettomuuksista ja vaaratilanteista Aineisto ja menetelmät Tulokset Turvallisuusjohtamisen nykytilanne Henkilöturvallisuus Työturvallisuus Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittely Koneisiin ja laitteisiin liittyvä turvallisuus Pelastustoimet Henkilöturvallisuuden nykytilan tarkastelu Lainsäädäntö ja ohjeistus henkilöturvallisuuden tukena Henkilöturvallisuus osana turvallisuusjohtamista Räjähdysvaarallisen työympäristön merkitys henkilöturvallisuuteen Johtopäätökset ja tutkimuksen tarkastelu Johtopäätökset ja suositukset Tutkimuksen tarkastelu ja arviointi Jatkotutkimusaiheet Lähteet Liitteet 1. Räjähdysvaarallista työympäristöä koskevien lakien ja asetusten asettamat velvoitteet, keskinäiset yhteydet sekä yhteys turvallisuusjohtamisjärjestelmään 2. Kyselylomake turvallisuusjohtamisesta 3. Henkilöturvallisuuteen räjähdysvaarallisessa työympäristössä vaikuttavien tekijöiden merkittävyys ja nykytila kysely 4. Räjähdysvaaralliseen työympäristöön liittyvien lakien, asetusten ja päätösten henkilöturvallisuutta koskevat vaatimukset

6 Käsitteet ja lyhenteet 6 Hz Hertsi, SI järjestelmän yksikkö taajuudelle, s 1. Pa Pascal, SI järjestelmän yksikkö paineelle, N m 2. W Watti, SI järjestelmän yksikkö teholle, kg m 2 s 3. ATEX Lyhenne sanoista atmosphères explosibles, räjähdysvaaralliset ilmakehät ESD Electrical Static Discharge; sähköstaattinen purkaus, jossa erisuuruisten sähköstaattisten potentiaalin omaavien aineiden ja esineiden tai niiden ja ihmisten välillä tapahtuu varauksen siirtymistä. (Malmén & Nissilä 2003) Ex Lyhenne sanasta explosive, räjähtävä Ex tila Räjähdysvaarallinen tila Henkilöturvallisuus Henkilöturvallisuudella tarkoitetaan yrityksen toimintaan liittyvien henkilöiden turvallisuutta (Yritysturvallisuus 2005). Tässä työssä henkilöturvallisuudella käsitetään erityisesti henkilöiden omalla toiminnallaan aiheuttamia vaaroja. HenRI hanke VTT:n, Työsuojelurahaston ja yritysten rahoittama Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä hanke, jonka puitteissa diplomityö tehtiin. ICCA International Council of Chemical Association

7 ILO 7 International Labour Organisation; Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälinen työjärjestö Johtamisjärjestelmä Tarkoittaa henkilöstön, resurssien, toimintapolitiikkojen ja menettelyjen kaikentasoista yhdistelmää. Sen osien välillä on organisoitua vuorovaikutusta annetun tehtävän toteuttamiseksi tai määritellyn tuloksen saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi. (STM 2002c) KTMp Kauppa ja teollisuusministeriön päätös Leimahduspiste Alin lämpötila, jossa nesteestä määritetyissä testiolosuhteissa haihtuu niin paljon höyryä tai palavaa kaasua, että se kohdatessaan aktiivisen syttymislähteen syttyy hetkellisesti. (SFS EN ) Missio Missio kertoo toiminnan päämäärästä tai tarkoituksesta vision toteuttamiseksi. (Lecklin 1997, s.40) PRONTO Pelastustoimen resurssi ja pelastustietojärjestelmä, jonka teknisestä ylläpidosta vastaa Pelastusopisto. REACH Registration, Evaluation and Authorisation of Chemicals Resistanssi (R) Resistanssilla tarkoitetaan aineen tai kappaleen ominaisuutta vastustaa sähkövirran kulkua. Yksikkö on [R] =. (SFS käsikirja , s.9)

8 8 Riski Määritellyn vaarallisen tapahtuman todennäköisyyden ja seuraamusten yhdistelmä. (OHSAS 18001:fi 2000, s.8) Räjähde Räjähdeasetuksessa räjähteellä tarkoitetaan räjähdysainetta tai sitä sisältävää esinettä tai välinettä, jossa räjähdysaineen syttyminen on havaittavissa esineen ulkopuolella. Myös muut aineet ja välineet, joiden tarkoitus on tuottaa räjähdys tai pyrotekninen ilmiö, määritellään räjähdysaineiksi. (473/1993) Räjähdys Räjähdyksellä tarkoitetaan äkillistä hapettumis tai hajoamisreaktiota, joka aikaansaa lämpötilan tai paineen tai molempien yhdenaikaisen nousun (SFS EN ). Toisaalta räjähdys voidaan määritellä nopeasti kehittyvänä energian vapautumisena, johon liittyy aineen pikainen laajeneminen. Kun laajeneminen käy riittävän nopeasti, aiheuttaa se paineaallon, joka voi edetä ilmassa, vedessä, maassa tai rakenteissa. (Malmén & Nissilä 2003) Räjähdykset voidaan jakaa kemiallisiin ja fysikaalisiin räjähdyksiin. Äkillinen kemiallinen reaktio, joka tuottaa kuumia, kaasumaisia reaktiotuotteita aiheuttaa kemiallisen räjähdyksen. Vastaavasti fysikaalinen räjähdys aiheutuu äkillisestä fysikaalisesta ilmiöstä. (Työterveyslaitos 2005)

9 9 Räjähdyksen syntyminen Räjähdyksen syntyminen edellyttää, että samanaikaisesti palavien aineiden hajoamisaste on suuri ja niiden pitoisuus ilmassa on niiden yhdistettyjen räjähdysrajojen välillä, räjähdyskelpoista ilmaseosta on vaaraa aiheuttava määrä sekä että aktivoitumiskelpoinen syttymislähde on olemassa. (KOM ) Räjähdyskelpoinen ilmaseos Normaali ilmanpaineisen ilman ja palavan kaasun, höyryn, sumun tai pölyn muodostama syttyvä seos. Syttymisen jälkeen palaminen leviää koko palamattomaan seokseen. (SFS EN ) Räjähdysvaarallinen ilmaseos Normaali ilmanpaineisen ilman ja palavan kaasun, höyryn, sumun tai pölyn muodostama seos, josta paikallisten tai toiminnallisten olosuhteiden vuoksi saattaa muodostua räjähdyskelpoinen seos. (SFS EN ) Räjähdyskelpoista ilmaseosta voi esiintyä sellaisissa määrin, että tarvitaan suojatoimia työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden takaamiseksi. Tällöin räjähdyskelpoista ilmaseosta kutsutaan vaaralliseksi räjähdyskelpoiseksi ilmaseokseksi. Tilat, joissa tätä seosta on, luokitellaan räjähdysvaarallisiksi tiloiksi. (KOM ) Räjähdysvaarallinen tila Tila, jossa voi esiintyä räjähdyskelpoista ilmaseosta sellaisia määriä, että tarvitaan erityisiä suojatoimenpiteitä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi. (92/99/EY) Sipulimalli Työnimi VTT:n kehittämälle mallille, jolla kartoitetaan räjähdysvaarallisissa työympäristöissä henkilöturvallisuuteen liittyvien tekijöiden nykytilaa sekä merkittävyyttä.

10 STM 10 Sosiaali ja terveysministeriö Suuronnettomuus Suuronnettomuudella tarkoitetaan laissa 390/2005 huomattavaa päästöä, tulipaloa, räjähdystä tai muuta ilmiötä, joka seuraa vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä valmistavan, käsittelevän tai varastoivan tuotantolaitoksen toiminnassa esiintyneistä hallitsemattomista tapahtumista, jotka voivat aiheuttaa ihmisen terveyteen, ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuvaa vakavaa välitöntä tai myöhemmin ilmenevää vaaraa laitoksen sisä tai ulkopuolella ja jossa on mukana yksi tai useampi vaarallinen kemikaali tai räjähde (390/2005). SEVESO II direktiivin liitteessä 6 on määritetty perusteet, joiden nojalla tapahtuneesta onnettomuudesta on tehtävä ilmoitus komissiolle (TUKES 1997). Nämä kriteerit eivät kuitenkaan suoranaisesti ole määritelmä suuronnettomuudelle. TUKES Turvatekniikan keskus Turvallisuus Kohtuuttoman riskin puuttuminen (OHSAS 18001:fi 2000, s.8) Turvallisuusjohtaminen Menetelmien, toimintatapojen ja ihmisten johtamista, kokonaisvaltaista turvallisuuden hallintaa. (STM 2002c) Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Johtamisjärjestelmä, joka on osa yleistä hallintajärjestelmää. Johdon keino toteuttaa turvallisuusjohtamista.

11 Turvallisuuspolitiikka 11 Ylimmän johdon laatima kirjallinen selvitys turvallisuuden tavoitteista, johdon näkemyksestä yrityksessä sekä henkilöstön yhteistyön toimintaperiaatteista. (STM 2002c) Vaara Tekijä tai tilanne, jossa on henkilövahingon, terveyden heikentymisen, omaisuusvahingon, ympäristövahingon tai näiden yhdistelmien mahdollisuus. (BS 8800:fi 1997, s.10) VARO rekisteri Turvallisuustekniikan keskuksen ylläpitämä vaurio ja onnettomuusrekisteri VNa Valtioneuvoston asetus VNp Valtioneuvoston päätös VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus YMa Ympäristöministeriön asetus

12 12 1 Johdanto 1.1 Työn tausta Kun turvallisuudessa ylletään vain heikolle tasolle, on se Nurmen (1999) mukaan merkki siitä, ettei toimintaa hallita eikä osata tarpeeksi hyvin. Järjestelmällinen toiminta lisää työturvallisuutta. Yrityksen kannalta on taloudellisesti järkevää kehittää työturvallisuustoimintaa. Työntekijöiden ja heidän läheisten osalta työtapaturmien estäminen on merkittävää. Rasmussen (1990) esittää, että niin onnettomuudet kuin järjestelmien häiriöt ovat heijastumia jollakin tavalla menetetystä työympäristön hallinnasta. Yritysturvallisuuden neuvottelukunta (2005) nimeää henkilöturvallisuuden keskeiseksi sisällöksi asiakkaiden, yrityksen henkilöiden sekä kodin ja perheen turvallisuuden. Turvallisuuden takaamiseksi on esimerkiksi suojattava työntekijöitä onnettomuuksilta. (Yritysturvallisuus 2005) Whalley ja Lihou (1988) mainitsevat viisi johtamiseen liittyvää turvallisuuteen vaikuttavaa osa aluetta. Nämä ovat yleinen johtamistyyli, viestintä, henkilöstöjohtaminen, resurssien johtaminen sekä johtajien henkilökohtaiset ominaisuudet. Johtamistyylillä sekä yrityksen viestintätavoilla on eniten merkitystä turvallisuuteen. Turvallisuuden kannalta johtajien ominaisuuksilla on näistä tekijöistä pienin vaikutus. Turvallisuuden parantamiseksi tarvitaan myös vähemmän virallisia keinoja johdon ja työntekijöiden väliseen kommunikointiin. Johdon vierailut tuotantotiloissa sekä vapaat keskustelut tarjoavat mahdollisuuksia laaja alaiseen turvallisuusasioiden käsittelyyn. (Whalley & Lihou 1988) Turvallisuusjohtaminen on ihmisten johtamista. Ihmisten keskinäinen vuorovaikutus kohoaa merkittävään asemaan hyvän turvallisuuskulttuurin aikaansaamisessa. (Rissa 1999) Ihmisten johtamisen lisäksi turvallisuusjohtaminen on menetelmien ja toimintatapojen johtamista, jolla pyritään kokonaisvaltaiseen turvallisuuden hallintaan (STM 2002c). Organisaation kulttuuri ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuus ovat sidoksissa toisiinsa (Levä 2003).

13 13 Kerko (2001) on listannut syitä lakisääteistä vaativamman turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämisen puolesta. Yrityksen kannattavuuden kannalta onnettomuuksilla, tapaturmilla, sairauspoissaoloilla ja työkyvyttömyyseläkkeillä voi olla huomattava merkitys. Imagokysymykset tulevat myös huomioon, jos yrityksessä tai sen henkilöstölle sattuu tapaturmia. Ilman todennettua turvallisuusjohtamisjärjestelmää yritys saattaa joutua häviölle kaupantekotilanteissa, sopimuksia laadittaessa tai pätevien työntekijöiden rekrytoinnissa. Henkilöstön tyytyväisyyteen vaikuttaa heidän kokemansa turvallisuuden tunne. Turvallisuuden kautta voidaan puuttua myös toiminnan laatuun. Kun turvallisuustyöstä tehdään tuloksellista, on se osa yrityksen normaalia resurssien hallintaa. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän avulla henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa työpaikkansa turvallisuuteen. Tehokas turvallisuusjohtamisjärjestelmä antaa myönteisen ja vakaan kuvan koko yrityksestä. (Kerko 2001) Levä (2003) on tutkinut vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999 annetun asetuksen vaikutuksia yritysten turvallisuusjohtamisjärjestelmien toimivuuteen suuronnettomuusvaarallisissa laitoksissa. Asetus edellyttää laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavilta yrityksiltä turvallisuusjohtamisjärjestelmää (59/1999). Ongelmakohdiksi turvallisuusjohtamisjärjestelmissä Levä (2003) mainitsee muun muassa johdon ja henkilöstön osallistumisen, vaarojen arvioinnin, turvallisuuden seurannan, alihankkijoiden turvallisuuden varmistamisen, kunnossapidon toimivuuden käytännössä ja muutosten hallinnan. (Levä 2003) Vaikka räjähdysten ja äkillisten leimahdusten merkitys työtapaturmien aiheuttajana on pieni, ovat räjähdyksien seuraukset ihmishenkien ja taloudellisten vaikutusten kannalta huomattavia. Euroopan parlamentti ja neuvosto vastasi näihin vaikutuksiin antamalla räjähdyskelpoisia ilmaseoksia koskevan ATEX (atmosphères explosibles) direktiivin. Räjähdyksestä koituu vaaraa ihmisen hengelle ja terveydelle liekkien ja paineen kontrolloimattomien seurausten, haitallisten reaktiotuotteiden sekä tarvittavan hengitysilman kulumisen takia. (KOM ) Henkilöturvallisuus jää taka alalle nykyisissä räjähdysvaarallista ympäristöä koskevissa ATEX säädöksissä, jotka huomioivat tilojen (1999/92/EY) ja laitteiden (94/9/EY) turvallisuuden. Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi raakaöljyteollisuudessa onnettomuuksista jopa kaksi kolmannesta aiheutuu ihmisen tekemästä virheestä eikä laitteistovioista tai puutteista suunnittelussa (Greenberg & Cramer 1991).

14 14 Virran (2002) mukaan Suomessa vuosina sattuneissa pölyräjähdyksissä vahingoittui 18 ihmistä. Näistä kaksi menehtyi saamiinsa palovammoihin. Palovammat olivat loukkaantuneiden keskuudessakin yleisimpiä vammoja. (Virta 2002) Vuonna 2005 Turvatekniikan keskuksen, TUKESin tietoon tuli 82 kemikaalionnettomuutta, joista 18 tapahtui keskuksen valvontakohteissa. Kaikista onnettomuuksista 31,7 % liittyi painelaitteisiin, 12,2 % nestekaasuihin ja 3,7 % räjähteisiin ja maakaasuihin. Turvatekniikan keskus asetti onnettomuustutkintaryhmän tutkimaan muun muassa hienokemikaalitehtaalla sattunutta räjähdystä sekä kaasupullon räjähtämistä kaasujen täyttölaitoksella. (Mattila & Rusanen 2006) 1.2 Tutkimusongelmat, tavoitteet ja haasteet Henkilöturvallisuuden huomioiminen ja kehittäminen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä muodostivat pohjan tutkimukselle. Turvallisuusjohtamisella uskotaan olevan suuri vaikutus henkilöturvallisuuden hallintaan. Tutkimuksessa oli tarkoitus löytää henkilöturvallisuutta parantavia toimintatapoja räjähdysvaarallisessa työympäristössä. Diplomityön päätavoitteena oli vastata kysymykseen: Mikä on henkilöturvallisuuden nykytila räjähdysvaarallisessa työympäristössä? Vastauksen löytämiseksi asetettiin osatavoitteita: Mitä vaatimuksia lainsäädännöstä, ohjeistuksesta ja turvallisuusjohtamisjärjestelmistä tulee henkilöturvallisuuden takaamiseksi räjähdysvaarallisissa työympäristöissä ja mitä puutteita näissä esiintyy? Miten merkittäväksi yrityksissä nähdään henkilöturvallisuuteen vaikuttavat tekijät räjähdysvaarallisessa työympäristössä ja mikä näiden tekijöiden nykytila on? Millaisia hyviä käytäntöjä yrityksistä löytyy henkilöturvallisuuden takaamiseksi? Oikeiden menetelmien löytäminen tiedon saamiseen oli vaativaa. Kyselyjen ja haastattelujen laatiminen siten, että niihin saadaan rehellisiä vastauksia eikä kertomuksia siitä, kuinka asioiden kuuluisi olla, oli ongelmallista. Lisäksi hyvien käytäntöjen selvittäminen sekä lainsäädännön ja ohjeistuksen mahdollisten puutteiden löytäminen toivat haastetta työhön. Henkilöturvallisuuden erottaminen omaksi kokonaisuudeksi kapealla räjähdysvaarallisia työympäristöjä koskettavalla sektorilla loi oman haasteensa.

15 15 Myös turvallisuuteen liittyvien käsitteiden varsin laaja kirjo ja käsitteiden käyttäminen eri merkityksissä vaikeuttivat työn tekemistä. 1.3 Rajaukset Turvallisuudelle löytyy useita ajattelutapoja ja määritelmiä (Levä 2003). Osin tästä johtuen yritysturvallisuus eikä turvallisuusjohtaminenkaan ole vielä täysin vakiintuneita käsitteitä. Turvallisuusjohtaminen kuuluu yrityksen normaaliin johtamiseen. Se pitää sisällään koko yrityksen kaikkien turvallisuusasioiden johtamisen. Tässä työssä turvallisuusjohtamista käsiteltiin pääsääntöisesti VTT:n kehittämän vaarojen kartoitusmallin pohjalta. Malli perustuu henkilöturvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin räjähdysvaarallisessa työympäristössä. Turvallisuusjohtamisjärjestelmien vertailupohjana pidettiin asetuksen 59/1999 mukaista turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Myös muilla yritysturvallisuuden osaalueilla ja kokonaisvaltaisella turvallisuusjohtamisella on vaikutusta henkilöturvallisuuteen. Tutkimuksessa käsiteltiin henkilöturvallisuutta sellaisissa räjähdysvaarallisissa työympäristöissä, joita esiintyy kemianteollisuudessa ja räjähteiden tuotannossa. Henkilöturvallisuudella tässä työssä tarkoitetaan yrityksen toimintaan liittyvien henkilöiden turvallisuutta. Ennen kaikkea työssä keskityttiin henkilön edellytyksiin toimia aiheuttamatta räjähdystä. Tutkielman ulkopuolelle jätettiin esimerkiksi liukastumiset ja muut sen kaltaiset tilanteet, elleivät ne erityisesti olleet räjähdysvaaran aiheuttajia. Turvallisuusjohtamisjärjestelmien käsittelyssä niistä poimittiin henkilöturvallisuuteen vaikuttavia elementtejä. Lainsäädännön osalta selvitettiin niitä lakeja ja säädöksiä, joihin sisältyy vaatimuksia henkilöturvallisuuden varmistamiseksi räjähdysvaarallisissa työympäristöissä valituilla toimialoilla. Tarkastelun kohteena oli työn tekeminen sellaisissa ympäristöissä, joissa voi syntyä palavan nesteen, kaasun tai pölyn ja ilman muodostamia räjähdyskelpoisia seoksia tai joissa käsitellään räjähteitä. Varsinaisia räjäytys tai louhintatöitä koskevia säädöksiä tai puolustusvoimia ja rajavartiolaitosta koskevia erityissäädöksiä työssä ei ole tarkasteltu.

16 16 2 Henkilöturvallisuus ja räjähdysvaarallinen työympäristö Henkilöturvallisuutta tarkastellaan turvallisuusjohtamisen kautta. Työturvallisuuslainsäädäntö vaatii vaarojen kartoittamista ja riskienhallintaa. Näiden avulla on tarkoitus parantaa työpaikkojen sekä työntekijöiden turvallisuutta. Turvallisuuteen tähtää myös kemianteollisuutta ja räjähdeteollisuutta koskeva lainsäädäntö, jota tässä luvussa käsitellään. Lainsäädännön lisäksi esimerkiksi Turvatekniikan keskus ja eri teollisuusjärjestöt ovat laatineet ohjeita kuinka lakeja tulkitaan ja minkälaiset järjestelyt parantavat työntekijöiden turvallisuutta. Ihminen vaikuttaa usein toiminnallaan onnettomuuksien syntyyn. Toimintaohjeista, säännöistä ja valvonnasta huolimatta tapahtuu inhimillisiä virheitä. Hyvällä turvallisuusjohtamisella voidaan kuitenkin vaikuttaa niiden esiintymistiheyteen. Sattuneet onnettomuudet antavat paljon tietoa siitä, millaisia onnettomuuksia on mahdollista tapahtua ja minkälaisia syitä onnettomuuksien taustalla piilee. Etenkin perusteellisesti tutkitut onnettomuudet tai läheltä piti tilanteet voivat toimia turvallisuustoiminnan kehittämisen apuna. 2.1 Turvallisuusjohtaminen Turvallisuusjohtaminen on turvallisuuden saavuttamista (Kirwan 1998). Turvallisuusjohtamisen ensisijaisena tavoitteena Nurmi (1999) näkee ennalta ehkäisevän toiminnan kehittämisen. Turvallisuusjohtaminen voidaan nähdä osana yrityksen johtamista, jolloin turvallisuusseikat huomioidaan sekä yrityksen strategiassa että päätöksenteossa. Yrityksen kannalta turvallisuus voidaan jakaa osa alueisiin. Näiden kaikkien osa alueiden johtamisella ohjataan yritysturvallisuustyötä. Yritysturvallisuuden neuvottelukunta on jakanut yritysturvallisuuden kymmeneen osa alueeseen. Nämä ovat henkilöturvallisuus, kiinteistö ja toimitilaturvallisuus, pelastustoiminta, rikosturvallisuus, tietoturvallisuus, tuotannon ja toiminnan turvallisuus, työturvallisuus, ulkomaan toimintojen turvallisuus, valmiussuunnittelu sekä ympäristöturvallisuus. (Yritysturvallisuus 2005)

17 17 Pesonen (1993) on jakanut yritysturvallisuuden yhdeksään eri osa alueeseen. Nämä ovat henkilöstön turvallisuus, kiinteistön turvallisuus, tuotannon turvallisuus, informaatioohjausjärjestelmä, operatiivinen turvajärjestelmä, yhteistoimintatahot, julkisuus, ympäristön turvallisuus sekä asiakkaiden turvallisuus. (Pesonen 1993) Norjassa turvallisuuden sisäinen hallinta (Internal Control of Safety) sisältää suuronnettomuuksien hallinnan, työturvallisuuden, työntekijöiden hyvinvoinnin, työympäristön järjestyksen, tuoteturvallisuuden, hätätilannesuunnittelun, ympäristön suojelun ja jätehuollon kehittämisen. (Hovden 1998) Levä (2003) on koonnut edellä mainittujen perusteella asetuksen vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999 kannalta oleellisimmat yritysturvallisuuden osa alueet, jotka ovat suuronnettomuuksien hallinta, henkilöturvallisuus, tuotannon ja toiminnan turvallisuus, ympäristöturvallisuus, toimitilaturvallisuus ja työympäristön järjestys sekä hätätilannesuunnittelu ja pelastustoiminta. (Levä 2003) Henkilöturvallisuuden kannalta voidaan näistä tarkastelun ulkopuolelle jättää ympäristöturvallisuus. Turvallisuusjohtamisesta puhutaan myös silloin, kun tarkoitetaan lähinnä työturvallisuusjohtamista. Silloin turvallisuus käsittää työturvallisuuden ja terveyden. Sosiaali ja terveysministeriö (2002a) on määritellyt turvallisuusjohtamisen turvallisuuden hallintana, jota toteutetaan menetelmien, toimintatapojen ja ihmisten johtamisella. (STM 2002a) Yhtämittainen suunnittelu, toiminta ja seuranta ovat oleellisia turvallisuusjohtamisessa. Yhtä tärkeää turvallisuusjohtamisen kannalta on johtoa mukaan lukien koko henkilöstön sitoutuminen turvallisuusajatteluun. Asianmukainen turvallisuusjohtaminen perustuu laadittuun turvallisuuspolitiikkaan, toimintavelvoitteiden ja valtuuksien määrittämiseen, riskien arviointiin, mittaamiseen, seurantaan ja dokumentointiin, osaamisen varmistamiseen sekä riittävään tiedottamiseen. Näiden lisäksi hyvä turvallisuusjohtaminen edellyttää kunnollista palautejärjestelmää, jonka avulla taataan jatkuva parantaminen. (STM 2002c) Hämäläinen ja Lanne (2001) ovat turvallisuusjohtamista tutkiessaan löytäneet onnistuneeseen turvallisuusjohtamiseen liittyviä käytäntöjä. Näitä ovat

18 18 turvallisuuspolitiikka, turvallisuusjohtamisen organisointi ja menetelmät. Politiikan tulee pitää turvallisuuspäämäärät sisällään. Siitä on käytävä ilmi niin johdon sitoutuminen kuin henkilöstön osallistuminen. Turvallisuusjohtamisen organisoinnissa luodaan turvallisuusjohtamisjärjestelmä, määritetään toimintavastuut ja velvollisuudet sekä varmistetaan linjaesimiesten resurssit. Riskien arvioinnin, osaamisen varmistamisen, tiedottamisen sekä mittaamisen ja seurannan Hämäläinen ja Lanne (2001) näkevät onnistuneen turvallisuusjohtamisen menetelminä. (Hämäläinen & Lanne 2001) Pelkät paperit eivät kuitenkaan muodosta turvallisuusjohtamista, sillä ne kertovat vain kuinka asioiden pitäisi olla, eivät sitä, kuinka ne oikeasti ovat (Kirwan 1998). Turvallisuusjohtamisen yhteydessä puhutaan turvallisuuskulttuurista, joka kuvaa yrityksen tapaa toimia turvallisuuden suhteen. Turvallisuuspolitiikka on ylimmän johdon laatima kirjallinen selvitys turvallisuuden tavoitteista, johdon näkemyksestä turvallisuuden merkityksestä yrityksessä sekä henkilöstön yhteistyön toimintaperiaatteista. (STM 2002c) Reason ja Hobbs (2003) puhuvat turvakulttuurista (safe culture) oppivana ja epäluuloisena kulttuurina. Turvakulttuuri muistuttaa yrityksen henkilöstöä huomioimaan toiminnan vaarat ja olettamaan, että sekä laitteet että ihmiset epäonnistuvat. Turvakulttuuri hyväksyy nämä epäonnistumiset ja kehittää puolustusmekanismeja sekä varasuunnitelmia niistä selviämiseksi. (Reason & Hobbs 2003) Turvakulttuurin tavoitteena on myös herättää sellaista luottamusta työntekijöissä, että he uskaltavat kertoa ja raportoida sattuneista virheistä sekä läheltä piti tilanteista. Ilman tätä tietoa ei saada muodostettua rajaa turvallisen ja ei turvallisen toiminnan välille. Kuitenkin oikeudenmukaisuuden takia on oltava ero siinä, miten virheitä käsitellään. Moittimisenkin on oltava sallittua. Oppivana kulttuurina turvakulttuuri selvittää erot halutun ja todellisen tilan välillä sekä pyrkii kohti aiottua turvallisuutta. (Reason & Hobbs 2003) Lainsäädännön vaikutukset turvallisuusjohtamiseen Turvallisuusjohtamista ohjaavat lähinnä: työturvallisuuslaki 738/2002 ja asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999.

19 19 Räjähdysvaaralliseen työympäristöön liittyvää turvallisuusjohtamista ohjaavat ja sen mukaisia elementtejä antavat myös muut lait ja asetukset. Näistä ja asetuksesta 59/1999 on kerrottu enemmän kohdassa 2.2. Räjähdysvaarallista työympäristöä koskevien lakien ja asetusten asettamia velvoitteita, keskinäisiä yhteyksiä sekä yhteyttä turvallisuusjohtamisjärjestelmään on kuvattu kaaviossa liitteessä 1. Työturvallisuuslaki 738/2002 Työturvallisuuslaki ei velvoita käyttämään turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Laki velvoittaa kuitenkin työnantajan huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä ottaen huomioon työympäristön ja olot sekä työntekijöiden henkilökohtaisiin perusteisiin nivoutuvat kysymykset. Terveydellä laissa tarkoitetaan sekä fyysistä että henkistä terveyttä. Työolosuhteiden parantamiseksi vaadittavat toiminnot noudattavat pitkälti turvallisuusjohtamisen periaatteita. Työnantajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työhön liittyvät ja siitä aiheutuvat haitta ja vaaratekijät. Selvityksessä on huomioitava työn ja toiminnan luonne. Tarvittaessa on käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa vaarojen kartoittamiseen. Jos työhön tai työympäristöön liittyviä haitta ja vaaratekijöitä ei voida poistaa, on niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle arvioitava. Jos tapaturman tai sairastumisen vaaraa ei voida välttää tai riittävästi rajoittaa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä, on työnantajan hankittava ja annettava työntekijän käyttöön vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet. Samoin työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön sopiva tekninen työväline, silloin kun työn luonne, työolosuhteet tai työn tarkoituksenmukainen suorittaminen sitä edellyttävät ja se on välttämätöntä tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi. (738/2002) Erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä voi tehdä vain sellaiset henkilöt tai toinen henkilö sellaisen henkilön alaisuudessa, joilla on siihen riittävä asiantuntemus ja jos he henkilökohtaisten ominaisuuksien puolesta siihen sopivat. Työvälineiden ja tilojen sekä vaarallisten aineiden käyttöä suunniteltaessa on huomioitava työntekijöiden terveys ja turvallisuus siten, että niihin kohdistuvia vaaroja poistetaan tai vähennetään. Onnettomuuksien kuten tulipalojen, räjähdyksien tai hukkumisien vaara on oltava niin pieni kuin mahdollista. Myös erityistä huomiota vaativat työntekijät on huomioitava työn kokonaisvaltaisessa suunnittelussa. (738/2002)

20 20 Työntekijän turvallisuudelle taikka terveydelle ei saa aiheutua vaaraa kemiallisille tekijöille altistumisesta. Riittävät suojelutoimenpiteet tulee tehdä myrkytyksen, hapen puutteen tai muun samankaltaisen vaaran torjumiseksi. Varovaisuuden merkitystä etenkin räjähtävien, tulenarkojen, syövyttävien ja muiden vastaavanlaisten aineiden yhteydessä korostetaan. Staattisesta sähköstä aiheutuvan vaaran on oltava mahdollisimman pieni. (738/2002) Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa ohjeistamaan työntekijän ammatillisen osaamisen ja työkokemuksen huomioon ottaen tätä työhön, työhön liittyvien haittojen ja vaarojen estämiseen, kunnossapitotöihin sekä hätä ja poikkeustilanteisiin. Tarpeen vaatiessa koulutusta on annettava lisää edellä mainittuihin seikkoihin liittyen. Työhön perehdyttämisessä on huomioitava etenkin uudet ja muuttuneet työtavat tai välineet. Työntekijän tulee noudattaa saamiaan ohjeita ja poistaa tai ilmoittaa havaitsemansa vaarat. Lisäksi työntekijän tulee toimia siten, että ei aiheuta haittaa omalle eikä muiden työntekijöiden terveydelle eikä turvallisuudelle. (738/2002) Työsuojelun toimintaohjelma on turvallisuuden ja terveyden tukemiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi laadittu ohjelma, joka huomioi työympäristöön kytkeytyvien seikkojen vaikutukset ja työolojen kehittämistarpeet. Toimintaohjelman perusteella määritetään turvallisuutta, terveyttä ja työkykyä koskettavat tavoitteet, jotka toimivat pohjana työpaikan suunnittelussa ja kehittämistoiminnassa. Työnantajan on yhdessä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa käsiteltävät näitä tavoitteita. (738/2002) Työturvallisuuslain perusteella annettu valtioneuvoston päätös työntekijöille aiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjunnasta, lain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta perusteella annetut räjähdeasetus ja nestekaasuasetus sekä kemikaalilaki ovat kytköksissä asetukseen 59/1999, asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista. Asetuksessa 59/1999 vaaditaan, että toimintaperiaatteet suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi kirjataan asiakirjaan, jos tuotantolaitoksen kemikaalimäärät ja niiden vaarallisuus niin edellyttävät. Määrää ja vaarallisuutta arvioidaan suhdelukujen summien avulla. Ne käyvät ilmi asetuksen liitteestä 1. Suhdelukujen summat määritellään erikseen terveydelle ja ympäristölle vaarallisille sekä palo ja räjähdysvaarallisille kemikaaleille. Toiminnan laajuus vaikuttaa myös turvallisuusselvityksen laatimisvelvoitteeseen. Turvallisuusselvitys on laajempi kokonaisuus, joka pitää sisällään myös toimintaperiaateasiakirjan.

Lainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit

Lainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit Lainsäädäntö Neuvotteleva virkamies Hannu Alén Sosiaali- ja terveysministeriö,

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35. Työsuojeluhallinto. Turvallisuusjohtaminen

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35. Työsuojeluhallinto. Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluhallinto Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2010 ISBN 952-479-006-8 ISSN 1456-257X Multiprint

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus

Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN Kustantajan yhteystiedot PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin: (014) 678 709 faksi: (014) 678 719 Internet: www.ps-kustannus.fi

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan

Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan Suurpadot-Suomen osasto ry: Patojen häiriötilanteiden hallinta 27.3.2015 ENNAKOIVAT ONNEETOMUUDEN SATTUESSA YLEISET

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset 1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin

Lisätiedot

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit KEMIKAALIT valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset KEMIKAALILAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTA Teollinen käsittely ja varastointi Ympäristön suojelu Terveyden suojelu ja työsuojelu Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014. Urho Säkkinen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014. Urho Säkkinen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014 Urho Säkkinen Valvontahavaintoja Valvonta satunnaisotokseen perustuvaa tai kentältä saatuun palautteeseen Pienehköt asiat jääneet hoitamatta

Lisätiedot

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6.

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6. VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Turvallisuusinsinööri, Tukes työryhmän 6. kokoontuminen PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Yritysneuvojien ympäristökoulutus Hotelli Haaga, Haaga- sali valvonta ja säädökset tunnistaminen varastoinnin vaatimukset 1 TOIMINNANHARJOITTAJAN VELVOLLISUUDET huolehtimisvelvollisuus

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri 1 Tukes avajaisseminaari 9.2.2011 Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri Prof. Kaija Leena Saarela Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalouden laitos Turvallisuuden

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX-direktiivit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX direktiivit ATEX-laitedirektiivi (Euroopan yhteisön direktiivi 94/9/EY) Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden seminaari, T-110.5690. Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva

Yritysturvallisuuden seminaari, T-110.5690. Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva Yritysturvallisuuden, T-110.5690 Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva Kirjan tiedot Turvallisuusjohtaminen Pertti Kerko ISBN 952-451-0413 PS-kustannus Aavaranta-sarja no. 49, v.2001 Sivuja 368 Hinta ~50 eur

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Varautuva, turvallinen opiskelu- ja työpaikka -reaktiivisesta kohti proaktiivista koulua

Varautuva, turvallinen opiskelu- ja työpaikka -reaktiivisesta kohti proaktiivista koulua Varautuva, turvallinen opiskelu- ja työpaikka -reaktiivisesta kohti proaktiivista koulua Opetusalan turvallisuusfoorumi 2015 Turvallisuuspäällikkö Tiina Ranta ja lehtori Soili Martikainen 20.04.2015 www.laurea.fi

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi

Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Sivu 1(6) Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (TEJ 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

TURVALLISUUSTIEDOTE 2013

TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 RÄJÄHDEKESKUS TEKNINEN OSASTO HAAPAJÄRVEN TOIMIPISTE POHJOIS-SUOMEN HUOLTORYKMENTTI VARASTO-OSASTO HAAPAJÄRVEN VARASTO TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 Puolustusvoimien räjähdetuotannosta ja -varastoinnista aiheutuvista

Lisätiedot

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN

TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN www.3tratkaisut.fi TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN ESIMIESTYÖNÄ Helsinki 3.2.2006 C A S E: E TAPATURMATON TERÄS S 2001-2003 HÄMEENLINNAN TEHDAS TAPATURMATAAJUUDEN ESIMERKKITAPAUS KEHITYS TAPATURMATAAJUUDEN HÄMEENLINNAN

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa 13.05.2015 Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo Yleistä Riskienhallintaan löytyy viitekehyksiä/standardeja kuten ISO 31000

Lisätiedot

Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä

Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä PÄÄTÖS 1 (4) Orion Oyj Hanna Nurmi PL 425 20101 TURKU Orion Oyj:n hakemus 10.1.2013 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä muutos

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKSI OMAVALVONTA EI AINA

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

TURVALLISUUSTIEDOTE 29.09.2015 Parkanon Varaston lähialueen asukkaille

TURVALLISUUSTIEDOTE 29.09.2015 Parkanon Varaston lähialueen asukkaille 2. LOGISTIIKKARYKMENTTI LÄNSI-SUOMEN VARASTO-OSASTO PARKANON VARASTO LUONNOS TURVALLISUUSTIEDOTE 29.09.2015 Parkanon Varaston lähialueen asukkaille Tämä yleistiedote annetaan vaarallisten kemikaalien ja

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Suomen Kuntaliitto Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kuntalaki: kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää

Lisätiedot

Kirjataan tarkastukseen osallistujat. Tukesin edustaja toimii puheenjohtajana ja sihteerinä.

Kirjataan tarkastukseen osallistujat. Tukesin edustaja toimii puheenjohtajana ja sihteerinä. Tarkastusohjelma 1. Tarkastuksen avaus ja läsnäolijat Kirjataan tarkastukseen osallistujat. Tukesin edustaja toimii puheenjohtajana ja sihteerinä. 2. Kohteen esittely ja toimintaan liittyvät vaarat 1 5

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden seminaari, T-110.5690. Esitys 2(2) 2.11.2005 Esko Kaleva. Taustat

Yritysturvallisuuden seminaari, T-110.5690. Esitys 2(2) 2.11.2005 Esko Kaleva. Taustat Yritysturvallisuuden, T-110.5690 Esitys 2(2) 2.11.2005 Esko Kaleva Taustat Turvallisuusjohtaminen, Pertti Kerko Yritysturvallisuudella tarkoitetaan Yrityksen kaikkien turvallisuusasioiden yhtenäistä tulostavoitteita

Lisätiedot

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Vaatimus kudoslaitoksille: Fimean määräys 3/2014 Liite V 6. Laatukatselmus 6.1 Toiminnoille, joille lupaa haetaan, on oltava käytössä auditointijärjestelmä.

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

AEO-Toimijapäivä. Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013.

AEO-Toimijapäivä. Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013. AEO-Toimijapäivä Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013 Sami Hyytiäinen Johdanto Turvallisuus ja vaarattomuus toimitusketjussa Kuljetusketjun

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice Mitä potilasturvallisuusjohtaminen on? Turvallisuuspolitiikka Päämäärät Johdon sitoutuminen Henkilöstön merkitys

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Loppuseminaari 12.4.2016 1 Hankkeen valvonnan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Auli Tukiainen 8.6.2012 1 Runkosuunnitelma 2012 2015 ja vuosittainen

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

ISO 45001 SFS Aamukahvitilaisuus. 15.12.2015 Mira Saksi H&S Manager, Vaisala OYj

ISO 45001 SFS Aamukahvitilaisuus. 15.12.2015 Mira Saksi H&S Manager, Vaisala OYj ISO 45001 SFS Aamukahvitilaisuus 15.12.2015 Mira Saksi H&S Manager, Vaisala OYj ISO 45001 SFS Aamukahvitilaisuus 15.12.2015 Yleistä ISO 45001 standardista Yhteneväisyydet ja erot muihin ISO johtamisjärjestelmästandardeihin

Lisätiedot

SMS ja vaatimustenmukaisuuden

SMS ja vaatimustenmukaisuuden SMS ja vaatimustenmukaisuuden valvonta Tiedotustilaisuus: Pienet hyväksytyt koulutusorganisaatiot non-complex ATO Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuuden hallintajärjestelmä, SMS ICAO Document

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden perusteet

Yritysturvallisuuden perusteet Yritysturvallisuuden perusteet Teemupekka Virtanen Helsinki University of Technology Telecommunication Software and Multimedia Laboratory teemupekka.virtanen@hut.fi Järjestelyihin liittyviä asioita Tilatkaa

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän

Lisätiedot

Työterveyden ja turvallisuuden johtaminen. tiimipäällikkö Mika Liuhamo TTL, Työympäristön kehittäminen, Turvalliset johtamiskäytännöt tiimi

Työterveyden ja turvallisuuden johtaminen. tiimipäällikkö Mika Liuhamo TTL, Työympäristön kehittäminen, Turvalliset johtamiskäytännöt tiimi Työterveyden ja turvallisuuden johtaminen tiimipäällikkö Mika Liuhamo TTL, Työympäristön kehittäminen, Turvalliset johtamiskäytännöt tiimi " The range of tasks in work safety is so broad that, in principle,

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Taustaa valvontahankkeen käynnistymiselle Kuntasektorilla on tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta. Kari Kuusela

PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta. Kari Kuusela PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta 2 Sertifioitu omaisuuden hallinta PAS55 taustat Hyötyjä sertifiointiprosessista Auditointihavaintoja 3 PAS 55 (Publicly Available Spesification) - Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä Mitä laatu on Deming (1940): asiakkaiden nykyisten ja tulevien tarpeiden täyttämistä laadun avulla Edwards (1968): kykyä tyydyttää asiakkaan tarpeet Akyama (1991): se, mikä toteuttaa ostajan tarpeet Mikel

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS MILITARY AVIATION REGULATION SIM-He-lv-002 versio A, muutos 0 19.12.2008 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel.

Lisätiedot