Nyt haetaan uusia rajoja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nyt haetaan uusia rajoja"

Transkriptio

1 nro 2/2008 KESÄKUU VARSINAIS-SUOMEN LIITON TIEDOTUSLEHTI INFORMATIONSBLAD FÖR EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND Maakuntajohtaja Juho Savo ALKU-uudistus etenee Nyt haetaan uusia rajoja Vuoden valmistelussa ollut aluehallinnon uudistus (ALKU) eteni toukokuun alussa hallinnon- ja aluekehityksen ministerivaliokunnasta eteenpäin. Peruslinjaus maakuntien aseman vahvistamisesta ja valtion viranomaisten määrän pudottamiseksi alueilla kahteen on nyt siis saanut hallitusryhmien vahvistuksen. Kun nyt ollaan siirtymässä käytännön lainvalmisteluun ja avoimeksi jääneiden kysymysten ratkaisuun on käsillä kuitenkin vielä monta vaikeaa paikkaa, sanoo uudistuksen valmisteluryhmän jäsenenä toimiva maakuntajohtaja Juho Savo. Valtion viranomaisten yhdistämisen hyötyjä aprikoidaan vielä monessa paikassa. Peruslinjaus on kuitenkin täysin selvä, joten kesän aikana toimivat jatkovalmistelua tekevät työryhmät työstävät jo lakiesitystekstejä asiasta. Aluejakomuutokset puhuttavat Aluejakoja koskevat muutokset ovat herättäneet voimakkaimmat tunteet. Varsinais-Suomen osalta elinkeino ja luonnonvarakeskus / ELLU rakentuu viranomaisten vanhan toimialueen pohjalta loogisesti Varsinais-Suomi Satakunta alueelle. Aluehallintovirasto/ALLU, joka pohja syntyy jaettaessa vanhan lääninhallituksen viranomais- ja valvontatehtävät Länsi-Suomessa kahteen, onkin jo mutkikkaampi. Varsinais-Suomi ja Satakunta OK, mutta kuuluuko alueeseen myös Pirkanmaa ja mahdollisesti Kanta- Häme? Vai onko ratkaisuna Turku Vaasa linjan rannikkoalue ja Pirkanmaan ja Keski-Suomen oma alue? Ratkaisuehdotus tulee työryhmästä kesäkuun aikana. Savon mukaan näiden hallintoalueiden rajoista ei pidä tehdä liian suuria asioita. Varsinainen aluekehittämisen yksikkö on kuitenkin maakunta ja sen yhteistoiminta-alue. Maakuntien yhteistoiminta-alueet lisättiin HALKE:n hyväksymään malliin aivan loppuratkaisuna. Niillä tavoitellaan valtion ELLU-rakenteen mukaista yhdeksän maakunnan yhdistelmäaluetta, jolle annettaisiin erityinen rooli maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin sisällytettyjen valtion ja kuntien yhteisrahoitushankkeiden kokoamisessa. Varsinais-Suomi ja Satakunta sopivat tähänkin rakenteeseen kuin oppikirjasta. Yhteistyötä yli maakuntarajojen Maakuntajohtaja Juho Savo korostaa kuitenkin, ettei tämä yhteistoimintavelvoite voi rajata pois maakuntien muuta luonnollista yhteistyötä. Erityisen ihmeissäni olen puheenvuoroista, joiden mukaan esim. Etelä-Suomen maakuntien liittouma tulisi näiden rakenteiden syntyessä purkaa. Varsinais- Suomen maakunta on aikoinaan tehnyt tietoisen valinnan Länsi-Suomen Allianssin (WFA) ja Etelä-Suomen maakuntien liittouman (ELLI) välillä ELLI:n hyväksi. Vaikka Satakunta ja Varsinais-Suomi sopivat hyvin kehittämään valtion aluehallinnon kanssa yhteishankkeita, ei se voi eikä saa estää mahdollisuuttamme olla mukana edelleen kehittämässä Etelä-Suomen suuraluetta. Savon mukaan Varsinais-Suomen on jatkossakin maakuntana tehtävä yhteistyötä yli kaikkien rajojensa. S I S Ä L T Ö * ALKU-uudistus etenee * Maakuntavaltuusto kokoontui 9.6. * Saaristoseminaarissa valmisteltiin Varsinais-Suomen saaristoasioiden päivitystä * Kuntaväki risteilyllä * Uusia maakunnan kehittämishankkeita * Etelä-Suomen EAKR-rahoitteinen yhteistyö käynnistyy askelittain * PaikkaOppi helpottaa paikkatiedon opetusta * Kansainvälisiä vieraita liitossa * Central Baltic INTERREG IV A ensimmäisen hakukierroksen kynnyksellä * Kunnille muistolaattoja Suomen sodan merkkivuonna * Kulttuuritoimikunta Aurajoen maisematiellä * Myönteiset kehittämisrahapäätökset * EU:lta tunnustus Paikkatietohankkeelle * Svensk resumé

2 VIIRI 2/2008 KESÄKUU Maakuntavaltuusto kokoontui Puheenjohtaja Risto Ervelä edellyttää Turun seudulta sisäistä yhteistyötä Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Risto Ervelä avasi kokouksen muistuttamalla siitä, että Turun seudulla kaivataan nyt entistä parempaa yhteistyötä. Ervelän mielestä yhteistyövaltuuskuntamalli sopisi Turun seudulle ja mahdollisuuksia sellaisen käynnistämiseen pitäisi olla. Turun seudun hyvä kehitys heijastuisi positiivisesti koko maakuntaan. Martti Korhonen alusti ajankohtaisesta hallinnonuudistuksesta Maakuntavaltuusto sai ajankohtaisessa katsauksessa kuulla Martti Korhosen (vas) näkemyksen valtion aluehallinnon tulossa olevasta uudistuksesta. Korhonen näkee uudistuksen pitävän sisällään neljän tyyppisiä haasteita: Kun lähes kaikki ministeriöt osallistuvat ohjaukseen on vaarana ohjauksen hajanaisuus, josta seuraa hankkeiden sirpaloituminen. Informaatio eri hankkeista välittyy huonosti viranomaiselta toiselle ja alueen kannalta tärkeitä kehittämishankkeita suunnitellaan toisistaan tietämättä. Ympäristöviranomainen on haluton liittymään toiminnalliseksi osaksi yhtenäistä aluehallintoa. Korhosen mielestä olisi kaikkien etujen mukaista, että alueellisia hankkeita valmisteltaessa myös ympäristöviranomainen olisi alusta asti mukana kehittämistyössä Palvelut jäävät etäälle Uudistuksen tavoitteena on oltava kansalais- ja asiakaslähtöisesti toimiva aluehallinto. Palvelut voivat Pohjois- ja Itä-Suomen olosuhteissa olla hyvinkin kaukana. Joka tapauksessa aluehallinnon luonteesta johtuen ne ovat kauempana kuin paikallispalvelut. Yhteistoiminta-alueet ovat keinotekoisia Maakuntia ei yhdistetä, mutta valtio velvoittaa solmimaan yhteistoimintaalueet. Ne jakavat jatkossa valtion ja EU:n aluekehitysmäärärahat, noin kolme miljardia euroa vuosittain. Maakuntaliittojen asema strategisena kehittäjänä edellyttäisi nykyistä laajempia maakunnan liittoja. Valmisteluvaiheessa puhuttiin maakunnan liitosta, mutta väliraportissa asia haudattiin. Yhteistoiminta-alueet vaikuttavat keinotekoiselta ratkaisulta. Yhteenvetona Korhonen totesi, että uudistamishankkeen tavoitteet: kansalais- ja asiakaslähtöisyys, tehokkuus ja tuloksellisuus ovat yleisellä tasolla hyviä tavoitteita. Myös aluejakojen yhdenmukaistaminen on tavoitteena hyvä. Riskinä on kuitenkin hallinnollinen laatikkoleikki, moninkertainen työ hallinnon eri tasoilla suhteellisten pienien kehittämisvarojen ohjailussa, kansalaislähtöisyyden jääminen taka-alalle ja yhteistoiminta-alueiden toimivuus käytännön tasolla. Maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen muutokset Varsinais-Suomen liiton perussopimukseen on tehtävä muutoksia, jotta sopimus vastaa vuoden vaihteen tulevia kuntaliitoksia. Muutettavat kohdat sopimuksessa ovat: - jäsenkuntien nimilista - edustus edustajainkokouksessa - maakuntavaltuuston jäsenten valinta Jäsenkuntien nimilista: Kuntayhtymän jäsenkuntina ovat Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski Tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Länsi-Turunmaa*, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Uusikaupunki, Vehmaa (*Parainen / Länsi-Turunmaa nimi ratkeaa myöhemmin). Edustus edustajain kokouksessa: Jäsenkunnat valitsevat edustajat edustajainkokoukseen kunnallisvaaleja edeltävän kalenterivuoden lopun väkiluvun perusteella siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa viittätuhatta asukasta kohti, kuitenkin enintään viisi edustajaa. Kullekin edustajalle valitaan henkilökohtainen varaedustaja. Maakuntavaltuuston jäsenten valinta: Edustajainkokous valitsee maakuntavaltuustoon jäsenet kunnallisvaaleja edeltävän kalenterivuoden lopun väkiluvun perusteella siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi jäsen jokaista alkavaa viittätuhatta asukasta kohden, kuitenkin enintään 30 % rajoittamattomasta kokonaisjäsenmäärästä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Lisätietoja maakuntavaltuuston kokouksesta osoitteesta 2 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

3 KESÄKUU 2/2008 VIIRI Saaristoseminaarissa valmisteltiin Varsinais-Suomen saaristoasioiden hoidon päivitystä Varsinais-Suomen liiton saaristolautakunta järjesti vuosittaisen saaristoseminaarinsa Kemiössä Hotelli Strandvikissä. Seminaari oli luonteeltaan työseminaari, johon oli kutsuttu liiton saaristolautakunnan jäsenet sekä poliittisten piirijärjestöjen puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat. Paikalla oli parisenkymmentä aktiivista keskustelijaa. Ryhmät pohtivat PARAS-hankkeen vaikutuksia Ideana oli ryhmissä pohtia ja valmistautua kunta- ja palvelurakenteen saaristo- ja saaristo-osakunnille aiheuttamiin välttämättömiin muutoksiin. Seminaarin avannut maakuntajohtaja Juho Savo esitteli tulevaa Varsinais-Suomen saariston kuntarakenteen radikaalia muutosta nykyisen ja voimaan tulevan yhdistetyn kuntarakennekartan pohjalta todeten mm., että tulevaan tilanteeseen täytyy ottaa selvä kanta viimeistään alkusyksystä Kolmessa työryhmässä käsiteltiin erityisesti saaristoasioiden tulevaa hoitoa Varsinais-Suomessa. Tämä tarkoittaa sitä, että saariston käsite täytyy pohtia perusteellisesti uudelleen. Voimassa olevan saaristolain saariston määrittely todettiin osittain yleispäteväksi, mutta mantereella olevien saaristomaisten ja saaristoon verrattavien alueiden määrittely käytännössä on poliittista tarkoituksenmukaisuustulkintaa. Elintärkeänä pidettiin, että todellisissa saaristo-olosuhteissa elävien vakinaisten saaristolaisten ja saaristoyrittäjien elämisen ja toimeentulon mahdollisuudet ja niiden kehittäminen täytyy jatkossakin tehokkaasti turvata. Saaristolautakunnan toiminta on varmistettava Maakunnan tasolla saariston uusi kuntarakenne aiheuttaa myös sen, että liiton saaristolautakunnan asema ja kokoonpano tulee päivittää ja uudistaa uuden tilanteen mukaiseksi. Yhteisenä kantanaan työryhmät totesivat, että saaristolautakunnan toiminta tulee jatkossakin varmistaa ja edelleen kehittää niin, että maakunnan kaikki todelliset saaristoalueet ovat lautakunnassa tarkoituksenmukaisesti ja oikeudenmukaisesti edustettuina. Valtakunnan tason päivitettävistä toimenpiteistä todettiin, että saaristolain vanhentuneet kohdat, kuten esimerkiksi pykälät valtion työpaikoista ja liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä, tulee mahdollisimman pian saattaa ajan tasalle. Tulevien saaristokuntien saaristoalueiden kannalta päivitettävät valtioneuvoston asetus saaristokunnista ja saaristo-osakunnista sekä valtionosuuslainsäädäntö ovat elintärkeitä. Saaristoasiain neuvottelukunnan toiminnan jatkamista valtakunnan tasolla pidettiin työryhmissä niin ikään välttämättömänä. Lisätietoja: Tapio Penttilä PARAS-hanke ja saaristolain muutokset olivat seminaarin keskeisiä keskustelunaiheita. Kuntaväki risteilyllä Perinteiselle kuntatalousristeilylle osallistui sata varsinaissuomalaista kuntavaikuttajaa. Maakuntajohtaja Juho Savo esitteli aluehallintohankkeen ja kertoi maakunnan liittojen muuttuvasta asemasta. Risto Kapari lääninhallituksesta esitteli kuntaja palvelurakenneuudistuksen sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta. Ylilääkäri Eero Vaissi kertoi, mikä on Raision malli terveydenhuollossa. Helena Putus Lounais- Suomen verovirastosta kertoi kuntien veronäkymistä ja neuvotteleva virkamies Rainer Alanen valtiovarainministeriöstä kertoi valtionosuusjärjestelmän mahdollisista muutoksista. Kunta- ja aluerakenteessa on tapahtumassa poikkeuksellisen suuria uudistuksia. Hallinnon rajat ovat muutoksen kourissa. Tästä huolimatta terveydenhuollon järjestämisvastuu ja kuntien valtionosuusperusteet säilyvät entisen kaltaisina. Palvelurakenne ei sittenkään muutu kovin paljoa. Suuret sisällölliset muutokset tapahtuvat aikaisintaan 2010-luvun puolivälissä. Keskeiset luottamus- ja virkamiehet ovat kunta- ja palvelurakenneuudistuksen takia kulkeneet kokouksesta kokoukseen ja seminaarista seminaariin. Kuntakentällä on parin vuoden ajan ollut ennen kokematon kokousruljanssi. Kuntaväen kiireistä huolimatta kuntatalousristeily kiinnosti ja osallistujapaikat täyttyivät aktiivisista osallistujista. Lisätietoja: Lauri Palmunen VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 3

4 VIIRI 2/2008 KESÄKUU Uusia maakunnan kehittämisrahahankkeita Maakunnan kehittämisrahaa käytetään maakuntaohjelman toimintalinjoja tukevien määräaikaisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Rahalla tuetaan elinkeinotoimintaan ja muuhun toimintaan liittyviä kehittämishankkeita, myös ulkomaista yhteistyötä. Meriteollisuus on Varsinais-Suomelle elintärkeä toimiala niin taloudellisesti kuin imagollisesti. Turussa suunnitellaan ja rakennetaan maailman innovatiivisimmat ja monipuolisimmat risteilyalukset. Laivanrakennus on siksi suurta yleisöä kiinnostava ala. Meriteollisuuden työvoiman saatavuus on tärkeä asia. Merellisyys on suomalaisen matkailun ydintä. Telakkaturismia Maakuntahallitus myönsi Turku Touringille hankkeeseen Telakkaturismin kehittämismalli maakunnan kehittämisrahaa euroa. Tämän hankkeen tarkoituksena on paikallisen toimintamallin luominen. Tavoitteena on telakkaturismin volyymin kasvattaminen ja laivanrakennuksen positiivisen imagon rakentaminen erityisesti tulevaisuuden uusien laivanrakennusalan huippuosaajien työpaikkana. Hankkeessa määritellään vierailukokonaisuudet, vaihtoehdot ja toteutusmallit sekä inventoidaan ja analysoidaan olemassa olevat tuotekokonaisuudet. Turku ja Tampere - jälleen kilpasilla Varsinais-suomen ja Pirkanmaan väestöja työpaikkakehitys on ollut 2000-luvulle asti samantasoista, mutta 2000-luvun aikana Varsinais-Suomen kehitys on jäänyt Pirkanmaan kehityksestä jälkeen. Maakuntahallitus myönsi Siirtolaisuusinstituutille hankkeeseen Turku ja Tampere jälleen kerran kilpasilla maakunnan kehittämisrahaa euroa. Hankkeen tarkoituksena on tehdä selvitys niistä tekijöistä, joista Varsinais- Suomen ja Pirkanmaan, erityisesti Turun ja Tampereen seutujen, erilainen kehitys johtuu. Lisätietoja: Tuula Halttunen Etelä-Suomen EAKR-rahoitteinen yhteistyö käynnistyy askelittain Ohjelmarahoitus avautui 2007 EU:n kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen mukainen Etelä-Suomen kattava EAKR-ohjelma hyväksyttiin komissiossa syyskuussa Hallintoviranomainen (TEM) päätti keväällä 2007, ettei rahoituspäätöksiä tehdä ennen kuin ohjelma on hyväksytty, poikkeuksena oli KTM:n hallinnonala, joka ryhtyi tekemään yritystukipäätöksiä kesällä Hankehaku avautui kokonaisuudessaan lokakuussa Ensimmäinen rahoittajien yhteishaku Varsinais- Suomessa käynnistyi loppuvuodesta päättyen Toinen yhteishaku toteutui keväällä, päättyen Kolmas toteutetaan syksyllä, ja se päättyy Nämä hakuajat tulevat olemaan joka vuosi samat. Ohjelman käynnistyminen oli lähes vuoden myöhässä hakijan näkökulmasta. Viranomaistyöskentelyssä käynnistymisen hitaus tuntuu osittain edelleen. Valtaosa ohjeistuksesta on jaettu vasta huhtikuussa 2008 ja uusi seurantajärjestelmä on osoittautunut hallintoviranomaiselle haasteellisemmaksi kuin mitä osattiin odottaa. EU- RA 2007 järjestelmän myötä viranomaistoimintojen käytäntö uudistuu. Ensimmäiset hakupäätökset saatiin keväällä 2008 Varsinais-Suomen liitossa ensimmäiset hankepäätökset tehtiin helmikuussa 2008 heti haun päätyttyä. Tällä hetkellä vuoden 2007 ja 2008 tukirahoista on käytetty 58 %. Teemahankkeet ovat käynnistyneet hyvin Teemahankkeille on varattu oma toimintalinja, jota hallinnoi Päijät-Hämeen liitto. Teemahankkeet ovat ylimaakunnallisia, usein mittavia verkostohankkeita, joiden teemat vaihtuvat kaksi kertaa vuodessa yhteen sovittamalla Etelä-Suomen maakuntien yhteistyöryhmien toivomuksia. Kaksi teemahakukierrosta on toteutettu Etelä-Suomessa ja kolmannen valmistelu syksyksi 2008 on käynnistynyt. Painopistealueet ovat vuonna 2008: hyvinvointi, digitaaliset sisällöt ja sähköiset palvelut sekä metsäklusteri. Uusiksi teemoiksi vuosille ovat nyt ehdolla muotoilu, matkailu ja tulevaisuuden innovatiiviset metallituotteet. Varsinais-Suomessa toimijat ovat olleet aktiivisia ja hankehakemukset ovat pärjänneet keskimääräistä paremmin kilpailussa rahoituksesta. Kevään hakukierroksen päätökset ovat vielä kesken, mutta arviolta 12 hakemusta hyväksytään, joista 4 kohdistuu Varsinais-Suomeen. Lisätietoja: Carola Gunell ja Ville Roslakka 4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

5 KESÄKUU 2/2008 VIIRI PaikkaOppi helpottaa paikkatiedon opetusta Opetushallituksen rahoittamana oppimisympäristöjen kehittämishankkeena käynnistyneen, lukiolaisille suunnatun PaikkaOpin tavoitteena on tuottaa verkkopohjainen oppimisympäristö, jossa paikkatiedon perusteiden ja käytännön yhdistäminen on vaivatonta. Turun ja Joensuun lukiolaiset saavat syksyllä lukuvuoden alkaessa uutta sisältöä maantieteen opetukseen, kun oppilaat pääsevät tutustumaan Lounaispaikan suunnittelemaan PaikkaOppiin, paikkatiedon verkkopohjaiseen oppimisympäristöön. Aivan kaikille palvelu ei kuitenkaan vielä avaudu, vaan kyse on vasta palvelun pilottivaiheesta, johon osallistuvat Kupittaan lukio Turusta sekä Lyseon lukio Joensuusta. Pilottivaiheen käynnistyminen syksyllä aikataulun mukaisesti on kuitenkin merkki Varsinais-Suomen paikkatietokeskuksen Lounaispaikan koordinoiman hankkeen pääsemisestä hyvään vauhtiin. Opetushallituksen rahoittamana oppimisympäristöjen kehittämishankkeena käynnistyneen, lukiolaisille suunnatun PaikkaOpin tavoitteena on tuottaa verkkopohjainen oppimisympäristö, jossa paikkatiedon perusteiden ja käytännön yhdistäminen on vaivatonta. Internetselaimella käytettävässä oppimisympäristössä oppilaat pääsevät tutustumaan paikkatiedon teoriaan, vastaamaan opettajien esittämiin kysymyksiin sekä julkaisemaan omia aineistojaan muiden hyödynnettäväksi. Verkkopohjainen oppimisympäristö on omiaan tutustuttamaan oppilaita paikkatietoon, jota nykyisin useimmiten hyödynnetään tietokoneilla. Uuden oppimisympäristön tärkein elementti on sen oma karttakäyttöliittymä, jossa oppilaat pääsevät selaamaan eri aineistotuottajien tuottamia kartta- ja paikkatietoaineistoja. Aineistoja palveluun ovat toimittamassa muun muassa Maanmittauslaitos, Geologian tutkimuskeskus, Suomen ympäristökeskus, Tiehallinto, Tilastokeskus sekä Ilmatieteen laitos. Samassa kartta-alustassa oppilaat voivat myös luoda itse omia paikkatietoaineistoja ja jakaa niitä muiden käyttöön. Käyttäjien itsensä muokattavissa oleva, vuorovaikutteinen wiki-muotoinen verkkotyökirja puolestaan mahdollistaa tuotettujen kartta-aineistojen ja niihin liittyvän raportoinnin ja kuvituksen julkaisun. Tavoitteena on, että oppilaille syntyy hyvä käsitys siitä, miten paikkatietoaineistoa tuotetaan ja mitä kaikkea paikkatiedolla voidaan kuvata. Ensimmäiset PaikkaOppia hyödyntävät kurssit pilottilukioissa järjestetään syyslukukaudella 2008, mutta jo tätä ennen Kupittaan lukion oppilasryhmä Turusta testaa palvelua ja tuottaa sinne sisältöä retkeilemällä Lapissa. Vaelluskurssilla oppilaat kuvaavat ympäristöä, merkitsevät kiinnostavien kohteiden sijainnit GPS-vastaanottimen avulla ja liittävät kohteisiin omia tekstejään. Myöhemmin kaikki kurssilla luotava aineisto tuodaan PaikkaOpin karttakäyttöliittymään ja julkaistaan muidenkin nähtäville. Vaelluskurssi on esimerkki paikkatiedon ja PaikkaOpin hyödyntämisestä, mutta hanketta ei kuitenkaan ole suunnattu vain oppilaiden iloksi ja opetuksen monipuolistamiseksi vaan yhtä lailla myös opettajien avuksi. Paikkatieto tuotiin lukion maantieteen opetussuunnitelmaan ja ylioppilaskirjoituksiin vuonna 2005 ryminällä, johon harva opettaja oli valmistautunut. Monikaan opettaja ei ollut omassa koulutuksessaan saanut mitään tietoa paikkatiedosta tai paikkatietojärjestelmistä, mikä on vaikuttanut paikkatiedon opetuksen suuriin koulukohtaisiin tasoeroihin. Opettajien täydennyskoulutukselle onkin ollut kysyntää ja Paikka- Oppi pyrkii osaltaan vastaamaan myös tähän. Paikkatiedon perusteiden opetuksen kynnystä pyritään madaltamaan, jotta kaikilla opiskelijoilla olisi yhtäläinen mahdollisuus päästä käsiksi paikkatiedon käsitteisiin. Tasa-arvoisuus opetuksessa onkin PaikkaOpin yhtenä keskeisenä tavoitteena. Paikkatieto ja sen opetus vaatii resursseja paitsi opettajalta myös koululta tietokoneiden, paikkatieto-ohjelmistojen ja aineistojen muodossa. PaikkaOppi tarjoaakin kouluille mahdollisuuden käyttää toimivaa paikkatiedon opetusympäristöä sekä luotettavia ja monipuolisia aineistoja kouluilta vaaditaan vain nettiyhteydellä varustettu tietokone. Tulevaisuudessa PaikkaOpin kartta-alustaa saattavat kuitenkin hyödyntää myös muutkin kuin oppilaat ja opettajat. Karttakäyttöliittymä antaa esimerkiksi retkeilijöille mahdollisuuden omien reittien suunnitteluun tai geokätkijöille työkalun kiinnostavien pisteiden julkaisuun. Toisaalta monet ihmiset kiinnittävät entistä enemmän huomiota oman elinympäristönsä tilaa ja siellä tapahtuviin ilmiöihin. PaikkaOpissa luotava tekniikka ja karttaalusta mahdollistavatkin näiden tavallisten kansalaisten tuottaman paikkaan sidotun tiedon laajemman hyödyntämisen ja levittämisen. Tavoitteena ei olekaan jättää paikkatietoa vain koululuokkaan vaan innostaa oppilaita myös havainnoimaan ympäristöön entistä tarkemmin. Paikkatiedon hyödyntämisen monet mahdollisuudet antavat avaimet siihen, ettei hanke jää vain paikallisen tason erikoisuudeksi. Tulevaisuudessa sen suunnitellaan laajenevan valtakunnallisesti hyödynnettäväksi oppimisympäristöksi; tätä tukee jo nyt hankkeen monipuolinen toimijaverkko. PaikkaOppia koordinoi Lounaispaikka, jossa hankkeen parissa työskentelevät paikkatietokoordinaattori Sanna Mujunen sekä hankkeessa maaliskuussa aloittanut projektisuunnittelija Juha Riihelä. Palvelun teknisenä toteuttaja toimii puolestaan joensuulainen paikkatietosovelluksiin erikoistunut Arbonaut Oy sekä Geodeettinen laitos. Pedagogista sisältöä suunnitellaan yhdessä Joensuun ja Turun opetustoimien sekä Helsingin ja Turun yliopistojen maantieteen laitosten kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään jo nyt useamman eri oppimisympäristöjen kehittämishankkeen kanssa. Varsinais-Suomen liitossa ja Lounaispaikassa tehty pitkäjännitteinen työ paikkatiedon hyödyntämisen helpottamiseksi saa siis jatkoa nyt myös valtakunnallisen opetushankkeen muodossa. Lisätietoja: Juha Riihelä VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 5

6 VIIRI 2/2008 KESÄKUU Kansainvälisiä vieraita Istrian maakuntajohtaja vierailulla Istrian maakuntajohtaja Ivan Jakovcic ja maakunnan kansainvälisten asioiden johtaja Oriano Otocan kävivät Varsinais-Suomen liitossa maakuntajohtaja Juho Savon ja kansainvälisten asioiden päällikön Hannu Elon vieraina käytyään sitä ennen tutustumassa Turku Science Parkiin ja Turun seudun kehityskeskukseen. Vierailun päätteeksi innokas golfin ystävä Jakovcic halusi vielä käydä tutustumassa Ruissalon golfkenttään. EU:n jäseneksi pyrkivän Kroatian kehittyneimpiin kuuluvan maakunnan, Istrian, maakuntajohtaja kertoi, että he haluavat solmia EU:ssa yhteistyösuhteita ja oppia Euroopassa parhaimmilta alueilta, ja siksi he halusivat Suomessa tulla Varsinais- Suomeen. Noin asukkaan merellisen ja kauniin Istrian maakunnan vetovoimaisin elinkeino on matkailu, joka houkuttelee alueelle vuosittain kymmeniä miljoonia lomailijoita lähinnä naapurimaista ja eri puolilta Eurooppaa. Sen ohella merkittävinä elinkeinoina Jakovcic mainitsi kemianteollisuuden, elintarviketeollisuuden, tieto- ja viestintätekniikan sekä telakkateollisuuden ja sen alihankinnan. Alueen suurimmassa kaupungissa, Pulassa, sijaitsevalla telakalla työskentelee noin 2000 työntekijää ja alihankinnassa saman verran. Lisäksi alueella tuotetaan mm. viiniä ja oliiviöljyä. Vieraat kertoivat, että Kroatia on hakijamaana osallistunut jo moniin EUhankkeisiin mm. Interreg -ohjelmien puitteissa. Jakovcic kertoi maakuntansa olevan kiinnostunut käytännön yhteistyöstä maakuntamme kanssa ja toivotti lämpimästi tervetulleeksi Istriaan. Matka jatkui Helsingin kautta Tallinnaan. Lisätietoja: Hannu Elo Etelä-Afrikka järjestää syksyllä yritysseminaarin Turussa Lähetystöneuvos Kasturie Maharajn vierailuohjelma Varsinais-Suomessa sisälsi tutustumisen Varsinais- Suomen liittoon. Lähetystöneuvos, rouva Kasturie Maharaj sekä tiedottaja ja kaupallinen assistentti Teija Rocklin Etelä-Afrikan tasavallan Suomen suurlähetystöstä vierailivat Turussa tarkoituksenaan valmistella syys-lokakuussa Turussa järjestettävää yritysseminaaria. Vieraat kävivät mm. Varsinais-Suomen liitossa, Turun kauppakamarissa, Turku Science Parkissa ja Turun seudun kehittämiskeskuksessa. Syksyn yritysseminaarissa eteläafrikkalaisten tavoitteena on esitellä varsinaissuomalaisille liiketoiminnan ja investointien mahdollisuuksia Etelä-Afrikassa. Seminaariin on tarkoitus saada myös yritysten välisiä tapaamisia match making -periaatteella. Vieraat kertoivat, että Turku Science Parkin kanssa on jo jotain tapahtumassa. Seminaariin tulee osallistumaan myös Etelä-Afrikan Suomen suurlähettiläs, joka haluaa tavata kaupungissa toimivia johtohenkilöitä. Eteläafrikkalaisten tavoitteena on myös ystävyyssopimuksen solmiminen. Etelä- Afrikka on kiinnostunut Varsinais-Suomesta ja Turusta paitsi elinkeinoelämän, myös koulutuksen kannalta. Suomen hyvä menestys koulutusvertailuissa on kantautunut Etelä-Afrikkaan asti. Teknologia-alojen ohella myös matkailupalvelut kuuluvat Etelä-Afrikan kehitettäviin elinkeinoihin. Etelä-Afrikan vetovoimaa ovat pian lisäämässä siellä v järjestettävät jalkapallon maailmanmestaruuskisat. Lisätietoja: Hannu Elo toimituksen nettivihje: Kuhankuonon reitistön polut kulkevat Etelä-Suomen oloissa poikkeuksellisen laajoilla ja yhtenäisillä metsäalueilla, kallioilla ja keidassoilla. Käy tutustumassa saneerattuihin reitteihin. 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

7 KESÄKUU 2/2008 VIIRI Central Baltic INTERREG IV A -ohjelma ensimmäisen hakukierroksen kynnyksellä Central Baltic INTERREG IV A -ohjelma on EU:n alueellisen yhteistyön rahoitusohjelma, joka kattaa alueita Etelä-Suomesta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta sekä Ahvenanmaan. Alueelle jaetaan ohjelman kautta vuosina yli 100 miljoonaa euroa Euroopan Aluekehitysrahaston (EAKR) tukea, jolla rahoitetaan rajat ylittävän yhteistyön hankkeita. Ohjelma sisältää Central Baltic -ohjelman lisäksi Etelä-Suomi Viro- sekä Saaristo ja saaret -alaohjelmat, joilla on kolme yhteistä prioriteettia: turvallinen ja terveellinen ympäristö taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue sekä vetovoimaiset ja dynaamiset yhteisöt. Central Baltic INTERREG IV A -ohjelman osalta eletään nyt tärkeitä ja toiminnantäyteisiä aikoja: ohjelman viralliset avajaiset pidettiin Turussa yli 160 ohjelmasta kiinnostuneen voimin. Ensimmäinen hakukierros hankehakemuksille avautuu , ja valmistelut sitä silmällä pitäen ovat täydessä käynnissä niin ohjelmasihteeristössä, seurantakomiteassa ja hallintokomiteoissa kuin myös hakijoiden keskuudessa. Seuraavassa tarjotaan katsaus siihen, missä juuri nyt mennään Central Baltic -ohjelmassa. Sihteeristön kevät on ollut kiireinen paitsi ohjelmavalmisteluiden suhteen myös rekrytointien osalta. Sihteeristön alasihteeristöt Maarianhaminassa ja Tallinnassa sekä infopisteet Riiassa ja Tukholmassa on avattu ja kussakin työskentelee yksi työntekijä. Kesän aikana sihteeristön Turun toimistossa aloittaa viisi uutta työntekijää entisten kahden lisäksi. Myös hallintoviranomainen on saanut uuden työntekijän, ja ohjelman tarkastusviranomainen on aloittanut työnsä kevään aikana. hakemusasiakirjoja avautuvaa hakua silmälläpitäen. Hankehakijoille suunnattu hankehakemuksessa sekä hankkeen toteuttamisessa ohjeistava ohjelmamanuaali on valmis ja jaossa ohjelman www-sivulla. Teknisellä puolella ohjelmassa on valmisteilla kaksi isoa hanketta: ohjelman toimeenpanoa ja seurantaa tukeva tietokantajärjestelmä sekä ohjelman wwwsivut. Ensin mainittu tulee toimimaan lähinnä ohjelman sisäisenä työkaluna ja jälkeenmainittu ohjelman keskeisenä tiedotuskanavana niin mahdollisille hankkeiden kehittelijöille ja hankkeille itselleen kuin myös laajalle yleisölle ja sidosryhmille. Tiedotuksen yksityiskohtaisempi suunnittelu on käynnissä. Vielä ennen ensimmäistä hakukierrosta järjestetään neljä pienempää avajaistilaisuutta Riiassa, Tallinnassa, Maarianhaminassa ja Tukholmassa. Näissä tilaisuuksissa rahoituksen hakijoille tarjotaan uunituoretta tietoa haun yksityiskohdista ja tarjotaan mahdollisuus etsiä yhteistyötahoja hankkeiden toteuttamiseen. Ohjelmasihteeristön tietämyksen mukaan ohjelma-alueella on olemassa runsaasti niin hyvin pitkälle suunniteltuja hankekokonaisuuksia kuin myös vasta ideatasolla muhivia suunnitelmia, mikä tekee tiedottamisesta ja tapahtumien suunnittelemisesta mielenkiintoista ja haastavaa. Haun sulkeuduttua syyskuussa hakemusten käsittelyaika riippuu hakemusten määrästä, joka säilyy täytenä arvoituksena kaikille osapuolille hakuajan loppuun saakka. Päätökset hyväksytyistä hankkeista julkaistaneen viimeistään alkuvuodesta Paljon työtä ohjelman parissa on siis sekä takana että edessä. Suuri kiitos kuuluu kaikille, jotka ovat olleet auttamassa ohjelman eteenpäin viemisessä. Kun ohjelma nyt alkaa olla valmis, on pian aika antaa estradi hankkeille, joiden kanssa työskentelyä odotamme jo innolla! Lisätietoja: Linda Talve / Central Baltic INTERREG IV A -ohjelmasihteeristön tiedottaja Asiakirja-asioissa edetään tasaisin ja varmoin askelin. Varsinais-Suomen liiton (hallintoviranomainen) ja jäsenvaltioiden välinen sopimus on parhaillaan allekirjoituskierroksella. Sopimukset Maarianhaminan, Tallinnan, Riian ja Tukholman toimipisteiden isäntäorganisaatioiden kanssa ovat jo valmiit. Seuranta- ja hallintokomiteat ovat viimeistelemässä Pääsihteeri Philipp Schwartz selvitti ohjelman nykytilaa. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 7

8 VIIRI 2/2008 KESÄKUU Eurooppa-päivä Juhlapuhuja, maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva pohti eurooppalaisuuden merkitystä Varsinais-Suomelle teeman Eurooppa - moninaisuudessaan yhtenäinen kautta. Eurooppa-päivän vastaanotolle saapui 280 vierasta. Paikka, Turun kaasukello oli ainutlaatuinen ja mielenkiintoinen itsessään. Vastaanoton vierasjoukko muodostui maakunnan poliittisesta ja kunnallisesta virkamiesjohdosta. Viestintäministeri Suvi Lindénin erityisavustaja Aleksi Randell ja maakuntajohtaja Juho Savo vaihtoivat ajatuksia illan aiheista. 8 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

9 KESÄKUU 2/2008 VIIRI Suomen sota Saaristomerellä -hanke Muistolaattoja varsinaissuomalaisiin kuntiin Tänä vuonna vietetään vuosina käydyn Suomen sodan juhlavuotta. Juhlavuoden merkeissä järjestetään lukuisia tapahtumia ympäri Suomea, myös Varsinais-Suomessa. Taistelupaikoille sijoitetut muistolaatat on suunnitellut komentaja evp. Eero Auvinen ja graafinen toteutus on liiton graafisen suunnittelijan Antti Vaalikiven käsialaa. Varsinais-Suomen liitto teettää varsinaissuomalaisille kunnille muistolaattoja Saaristomerellä käytyjen taisteluiden muistoksi. Laattoja luovutetaan yhdeksään kuntaan, joita ovat Dragsfjärd, Kemiö, Kustavi, Rymättylä, Sauvo, Taivassalo, Turku, Uusikaupunki ja Velkua. Kaarinaan tuleva muistomerkki on Kaarinan kaupungin hankkima. Varsinais-Suomen liitto vastasi yhteensä 13 muistolaatan suunnittelusta ja kaiverruttamisesta. Laattojen kiinnittämisestä ja hoitamisesta vastaavat kunnat. Muistolaattojen oheismateriaalina julkaistiin komentaja evp. Eero Auvisen kirjoittama lyhyt Sotatoimet Saaristomerellä v historiikki. Lisäksi liitto kokosi kunnille jaettavan kalenterin juhlavuoden Varsinais-Suomessa järjestettävistä tapahtumista. Tapahtumakalenteri ja historiikki ovat nähtävänä ja tulostettavissa myös liiton internetsivuilla. Lisätietoja: Hannele Hartikainen Kulttuuritoimikunta Aurajoen maisematiellä Liiton kulttuuritoimikunta tutustui Viri Teppo-Pärnän opastuksella Aurajoen maisematien kulttuurimaisemiin aurinkoisena toukokuun päivänä. Retkellä oli mukana myös Aurajokisäätiön toiminnanjohtaja Sinikka Kauko-Vainio. Keskiaikaiselle uralle päästiin jo Turun Raunistulassa. Maarian kirkon ja pappilan jälkeen matka jatkui Liedon Nautelan kartanon pihamaalle. Sen jälkeen kohteena olivat Auran kirkonseudun koulun viihtyisä pihamaa sekä Käyrän työsiirtolan holvattu kivisilta. Seuraava pysähdys oli Kuuskosken kartanon maisemissa. Ennen Riihikoskea tutustuttiin Mäkiäisten työväentaloon. Reijo Viiri kertoi talon historiasta ja nykyisestä toiminnasta. Reppuniemessä pieni ulkoilukierros esitteli ulkomuseon sekä seurojentalon. Pöytyän kirkonkylässä kohteena oli Aallon seurakuntatalo sekä kirkko ja Suomen oloissa harvinainen kaksikerroksinen empirepappila. Kulttuuritomikunta tutustui Pöytyän empirepappilaan. Oripäässä tutustumiskohteena oli kunnan omistukseen äskettäin siirtynyt Viljo Syrjämän persoonallinen taiteilijakoti. Paluumatkallaan toimikunta tutustui vielä Riihikosken Riihipuotiin sekä Nautelankosken museon vuoden 1918 tapahtumista kertovaan näyttelyyn. Näiden nähtävyyksien lisäksi toimikunta sai ihailla vanhoja makasiineja ja aittoja sekä varsinaissuomalaista viljelymaisemaa. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 9

10 VIIRI 2/2008 KESÄKUU Myönteiset rahoituspäätökset kehittämisohjelmista Lisätietoja: Tuula Halttunen Maakunnan kehittämisrahaa myönnettiin viidelle hankkeelle yhteensä euroa: Turku Touringille hankkeeseen Telakkaturismin kehittämismalli euroa, 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Turku on yhdessä Aker Yardsin kanssa käynnistänyt telakkaturismin kehittämistä koskevia toimenpiteitä ja uusien matkailutuotteiden pilotoinnin. Hankkeen tarkoituksena on paikallisen toimintamallin luominen. Tavoitteena on telakkaturismin volyymin kasvattaminen ja laivanrakennuksen positiivisen imagon rakentaminen erityisesti tulevaisuuden uusien laivanrakennusalan huippuosaajien työpaikkana. Siirtolaisuusinstituutille hankkeeseen Turku ja Tampere jälleen kerran kilpasilla euroa, 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Liitto osallistuu hankkeeseen eurolla. Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan väestökehitys on ollut 2000-luvulle asti samantasoista, mutta 2000-luvun aikana Varsinais-Suomen kehitys on jäänyt jälkeen Pirkanmaan kehityksestä. Hankkeen tarkoituksena on tehdä selvitys niistä tekijöistä, joista Varsinais- Suomen ja Pirkanmaan, erityisesti Turun ja Tampereen seutujen, erilainen kehitys johtuu. Turun kaupungille (ympäristö- ja kaavoitusosasto sekä ympäristönsuojelutoimisto) hankkeeseen Varsinais-Suomen kiertävä luonto- ja ympäristökoulu euroa, 45,5 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Hankkeen tavoitteena on edistää kestävää kehitystä kiinnittämällä huomio erityisesti lapsiin ja nuoriin. Päiväkodeissa, kouluissa ja nuorisotoimessa kiertävä luonto- ja ympäristökasvattaja toimii oman opettajan kanssa ja apuna. Lisäksi järjestetään koulutusta kasvattajille ja muille aikuisille. Lounais-Suomen ympäristökeskukselle hankkeeseen Vesienhoidon yhteistyön ja kansalaistoiminnan kehittäminen Varsinais-Suomessa II euroa, 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Projektissa pyritään alueellisen yhteistyön kautta löytämään ja kehittämään konkreettisia keinoja Saaristomeren valuma-alueen vesistöjen ja samalla välillisesti koko Itämeren tilan parantamiseksi sekä tilan heikkenemisen ehkäisemiseksi. Turun ammattikorkeakoululle hankkeeseen LUMO - Luonnonmateriaaliosaaminen ja luonnonmateriaalipankki euroa, 69,8 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Hankkeella suunnitellaan keskuksen perusrakenteita ja kokeillaan suunnitelmien toimivuutta käytännössä. Siihen kuuluu mm. luonnonmateriaaliketjun suunnittelu ja sen testaaminen. Jatkohanke. Positiva finansieringsbeslut om utvecklingsprogrammen Tilläggsuppgifter: Tuula Halttunen Av landskapets utvecklingspengar beviljades stöd för fem projekt totalt euro: Turku Touring beviljades euro, 50 % av totalkostnaderna för projektet Tvecklingsmodell för varvsturism. Åbo har tillsammans med Aker Yards inlett åtgärder för att utveckla varvsturism och pilotverksamhet för olika turismprodukter. Syftet med detta projekt är att skapa en lokal verksamhetsmodell. Målet är att öka volymen för varvsturism och att bygga en image för skeppsbyggnad speciellt som en framtida arbetsplats för nya toppkunniga inom skeppsbyggnadsbranschen. Migrationsinstitutet beviljades euro, 70 % av projektets totalkostnader för projektet Åbo och Tammerfors - tävlar än en gång. Förbundet deltar i projektet med euro. Befolkningsutvecklingen för Egentliga Finland och Birkaland har fram till 2000-talet varit på samma nivå, men under 2000-talet har utvecklingen för Egentliga Finland blivit efter utvecklingen för Birkaland. Projektets syfte är att göra en utredning om de faktorer som är orsaken till den annorlunda utvecklingen för Egentliga Finland och Birkaland, särskilt Åbo- och Tammerforsregionen. Åbo stad (miljö- och planläggningsavdelningen samt miljövårdsbyrån) beviljas euro, 45,5 % av projektets totalkostnader för projektet "En ambulerande natur- och miljöskola i Egentliga Finland. Målet för projektet är att främja en hållbar utveckling genom att fästa uppmärksamheten särskilt på barn och ungdomar. En ambulerande naturoch miljöfostrare i daghem, skolor och ungdomsväsendet verkar tillsammans med den egna läraren och som assistent för denne. Vidare ordnas utbildning för fostrare och andra vuxna. Sydvästra Finlands miljöcentral beviljades euro, 70 % av projektets totalkostnader för projektet Utveckling av samarbetet inom vattenvården och av medborgarverksamheten i Egentliga Finland II. Inom projektet strävar man efter att via det regionala samarbetet finna och utveckla konkreta medel att förbättra vattendragen i Skärgårdshavets upprinningsområde och samtidigt indirekt förbättra tillståndet för hela Östersjön samt att förebygga att tillståndet försämras. Åbo yrkeshögskola beviljades euro, 69,8 % av projektets totalkostnader för projektet LUMO - Ekomaterialkompetens och ekomaterialbank. Genom projektet planeras de grundläggande strukturerna för centralen och prövas hur planerna fungerar i praktiken. Dit hör bl.a. planering av en ekomaterialkedja och testning av den. Förlängt projekt. 10 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

11 KESÄKUU 2/2008 VIIRI Työssäkäyntialueet 2005 Tilastokeskus on julkaissut vuoden 2005 pendelöintitilastot. Alustavien tarkastelujen pohjalta näyttää siltä, että työssäkäyntialue on laajentunut entisestään. Aiheesta tulossa lisää liiton kotisivuilla lähiaikoina (kesäkuussa). EU:lta merkittävä tunnustus varsinaissuomalaiselle paikkatietohankkeelle Turun yliopiston maantieteen laitoksen koordinoima ja Varsinais-Suomen liiton sekä Lounaispaikan osittain toteuttama ENVIFACILITATE (envifacilitate.utu.fi) hanke (Integration of spatial environmental information across different themes, scales, resolutions and uses: added value of facilitating mechanisms) on valittu viiden parhaan viimeksi kuluneen puolentoista vuoden aikana päättyneen EU:n LIFE-projektin joukkoon. Vuosina toiminut projekti kehitti alueellisen ympäristötiedon vaihtoa ja yhteiskäyttöä tukevia mekanismeja. Sen tukemia palveluita ovat esimerkiksi paikkatietoja testikäyttöön välittävä Paikkatietolainaamo (www.paikkatietolainaamo.fi) sekä Lounais-Suomen paikkatietoyhteistyöverkosto Lounaispaikka (www.lounaispaikka.fi). Sekä Lounaispaikka että Paikkatietolainaamo ovat edelleen tehokkaassa käytössä, ja niiden palveluita sekä sisältöä kehitetään jatkuvasti. ENVIFACILITATE-projektissa työskentelivät Varsinais-Suomen liitossa mm. Antti Vasanen sekä työnsä ohessa useat henkilöt maankäytön osastolta ja Lounaispaikasta. Hankkeeseen osallistuivat Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen liiton lisäksi Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Viron ympäristötietokeskus ja Latvian yliopisto. Projektin vastuullinen johtaja oli Risto Kalliola. Hankkeen onnistuneeseen toteutukseen vaikutti keskeisesti Varsinais-Suomessa jo vuodesta 1999 jatkuneen pitkäjänteisen paikkatietoyhteistyön luoma osaajaverkosto. Lisätietoja osoitteesta. newsarchive2008/may/index.htm#best VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 11

12 VIIRI 2/2008 KESÄKUU Henkilöstöuutisia Antti Vaalikivestä graafinen suunnittelija Antin pääsialliset tehtävät ovat maakunnan suunnitteluun, liiton tiedotukseen sekä julkaisutoimintaan ja esittelyyn liittyvän materiaalin tuottaminen sekä liiton visuaalisen ilmeen suunnittelu. Central Baltic -ohjelmaan FM Maria Pikkarainen aloitti ohjelman sihteeristön Administrative and Financial Assistant -tehtävässä. Työhön kuuluvat muun muassa sihteeristön yleishallinnolliset tehtävät ja hankehakemusten käsittely. Varsinais-Suomen liittoon Maria tuli Siirtolaisuusinstituutista, tutkijan toimesta. VTM, OKT, VT Misa Törmä aloitti ohjelman Audit Authority -tehtävässä. Audit Authority vastaa ohjelman tarkastustoiminnasta hallinto- ja valvontajärjestelmän toiminnan varmistamiseksi. Audit Authority on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton suhteessa ohjelman muihin keskeisin viranomaisiin. Tarkastustoiminta tapahtuu yhteistyössä jäsenvaltioiden edustajista koostuvan Group of Auditors -ryhmän kanssa, jonka puheenjohtajana Törmä toimii. Tarkastustoiminnan havainnoista Audit Authority raportoi vuosittain komissiolle laatimansa tarkastusstrategian pohjalta. Varsinais-Suomen liittoon Misa Törmä siirtyi naapurimaakunnasta eli Satakuntaliitosta, jossa hän toimi hallintopäällikkönä. Määräaikaisiin projekteihin Juha Riihelä PaikkaOppi-hankkeen projektisuunnittelijaksi saakka. Tehtävänään paikkatietoaineistojen keruu ja muokkaus palveluun, paikkaoppi-palvelun ulkoasun ja rakenteen suunnittelu sekä palvelun sisältöjen suunnittelu ja toteutus ja testauksen suunnittelu ja toteutus testilukioissa. Aleksis Klap Sokka-hankkeen suunnittelijaksi saakka Tehtävänään soranottoalueiden nykytilan ja niiden aiheuttamien ympäristöriskien kartoitus, kunnostustarpeiden toimenpidesuositukset, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien edistäminen sekä maa-ainesasioiden tiedonhallinnan kehittäminen. 12 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

13 KESÄKUU 2/2008 VIIRI Svensk resumé Landskapsdirektör Juho Savo ALKU-reformen framskrider Nu söks det nya gränser Reformen av regionalförvaltningen (ALKU), som varit under beredning i ett år, framskred i början av maj och gick vidare från ministerutskottet för förvaltning och regional utveckling. Grundlinjen för att förstärka landskapens ställning och minska antalet statliga myndigheter på områdena till två har nu alltså fått fast-ställelse av regeringsgrupperna. Då man nu håller på att gå över till lagberedningen i praktiken och ett avgörande av de frågor som blev öppna är inne, finns det dock ännu många svåra punkter säger landskapsdirektör Juho Savo, som är medlem av beredningsgruppen för reformen. Nyttan med att sammanslå de statliga myndigheterna begrundas ännu på många ställen. Grundlinjen är dock helt klar, så under sommarens lopp bearbetar de arbetsgrupper som gör den fortsatta beredningen redan texterna till lagpropositionen i frågan. Ändringarna som gäller områdesindelningarna har väckt de kraftigaste känslorna. För Egentliga Finlands del bygger "närings- och naturresurscentralen/ ELLU" utifrån det gamla verksamhetsområdet för myndigheterna logiskt på området Egentliga Finland - Satakunta. "Regionförvaltningsverket/ALLU", vars underlag uppstår, då man tudelar myndighets- och tillsynsuppgifterna för den gamla länsstyrelsen i Västra Finland, är i själva verket redan mer komplicerat- Egentliga Finland och Satakunta är OK, men ska Birkaland och eventuellt Centrala Tavastland också höra till området? Eller är lösningen kustområdet på Åbo - Vasa -linjen och ett eget distrikt för Birkaland och Mellersta Finland? Ett förslag till lösning kommer från arbetsgruppen under juni. Enligt Savo bör man inte göra dessa gränser för förvaltningsområdena till alltför stora saker. Den egentliga enheten för regional utveckling utgörs dock av landskapet och dess samarbetsområde. Landskapens samarbetsområden fogades till den modell som godkänts av HALKE helt som en lösning på slutet. Med dem eftersträvas ett kombinationsområde med 9 landskap enligt statens ELLU-struktur, vilket skulle tilldelas en särskild roll med att sammanställa statens och kommunernas projekt med samfinansiering, vilka har intagits i landskapsprogrammens genomförandeplaner. Egentliga Finland och Satakunta passar in även i denna struktur som direkt ur en lärobok. Landskapsdirektör Juho Savo framhåller dock att denna "förpliktelse till samverkan" inte kan utesluta det övriga naturliga samarbetet för kommunerna. I all synnrhet förundrar jag mig över de inlägg, enligt vilka t.ex. Alliansen för Södra Finlands landskap ska upplösas, då dessa strukturer uppstår. Landskapet Egentliga Finland har i tiden gjort ett medvetet val mellan Alliansen för Västra Finland (WFA) och Alliansen för Södra Finlands landskap (ELLI) till förmån för ELLI. Fastän Satakunta och Egentliga Finland lämpar sig väl för att utveckla samprojekt med den statliga lokalförvaltningen, kan den inte och får ej heller hindra vår möjlighet att alltjämt vara med om att utveckla storområdet Södra Finland. Enligt Savo är det även i fortsättningen Egentliga Finlands uppgift som ett landskap att samarbeta över alla sina gränser. Egentliga Finlands Förbunds landskapsfullmäktige Ordförande Risto Ervelä förutsätter internt samarbete av Åboregionen Ordföranden för landskapsfullmäktige Risto Ervelä öppnade mötet genom att påminna om att det nu efterlyses bättre samarbete än förut i Åboregionen. Ervelä ansåg att en samarbetsdelegation skulle passa väl för Åboregionen och att det borde finnas möjligheter för att inrätta en sådan. Den goda utvecklingen för Åboregionen skulle återspeglas positivt i hela landskapet.) Martti Korhonen inledde om den aktuella förvaltningsreformen Landskapsfullmäktige fick i en aktuell översikt höra Martti Korhonens syn på den kommande reformen av statens regionalförvaltning. Korhonen ser att reformen innefattar fyra typiska utmaningar: Då nästan alla ministerier deltar i styrningen finns det en risk för att styrningen blir splittrad, av vilket följer att projekten splittras. Informationen om de olika projekten förmedlas dåligt från en myndighet till en annan och viktiga utvecklingsprojekt med hänsyn till regionen planeras utan att man vet om den andra. Miljömyndigheten är ovillig att ansluta sig med verksamhet som en del av den enhetliga regionalförvaltningen. Enligt Korhonens åsikt vore det förenligt med allas intressen att även miljömyndigheten från första början vore med i utvecklingsarbetet, då regionala projekt bereds. Tjänsterna förblir avlägsna Målet för reformen ska vara en medborgar- och kundbaserad regionalförvaltning som fungerar. Tjänsterna kan i Norra och Östra Finlands förhållanden vara t.o.m. mycket avlägsna, i varje fall är de beroende på regionalförvaltningens karaktär mera avlägsna än lokalservicen. Samarbetsområden är konstgjorda Landskapen sammanslås ej, men staten förpliktar till att bilda samarbetsområden. De fördelar i fortsättningen statens och EU:s regionutvecklingsanslag, cirka tre miljarder årligen. Landskapsförbundens ställning som strategisk utvecklare skulle förutsätta mer omfattande landskapsförbund än nuförtiden. I beredningsskedet talade man om förbund med landskap, men i mellanrapporten begravdes saken. Samarbetsområdena förefaller vara en konstgjord lösning. I ett sammandrag konstaterade Korhonen målen för reformprojektet: medborgarna och kunderna som utgångspunkt, effektivitet och resultatmässighet är goda mål på allmän nivå. Även ett förenhetligande av områdesindelningarna är bra som mål. Risken är dock en för- VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 13

14 VIIRI 2/2008 KESÄKUU valtningsmässig lådlek, ett mångdubbelt arbete på olika nivåer inom förvaltningen vid styrningen av relativt små utvecklingsmedel, att medborgarutgångspunkten kommer i bakgrunden och fungerande samarbetsområden på det praktiska planet. Landskapsfullmäktige godkände ändringarna i grundavtalet för Egentliga Finlands förbund I grundavtalet för Egentliga Finlands förbund ska ändringar företas, så att avtalet motsvarar de kommunsammanslagningar som kommer vid årsskiftet. De punkter som ska ändras i avtalet är: Namnlistan på medlemskommunerna: Medlemskommunerna i samkommunen är Aura, Gustavs, Kimitoön, Koski Tl, Letala, Lundo, Loimaa, Masku, Nousis, Nystad, Nådendal, Oripää, Pemar, Pyhäranta, Pöytis, Reso, Rusko, Sagu, Salo, Somero, S:t Karins, S:t Mårtens, Tarvasjoki, Tövsala, Vemo, Virmo, Väståboland*, Åbo (*namnet Pargas/Väståboland avgörs senare) Representation vid representantmötet: Medlemskommunerna väljer sina representanter till representantmötet på grundval av invånarantalet i slutet av det kalenderår som föregår kommunalvalet sålunda att varje medlemskommun har en representant för varje påbörjat antal femtusen invånare, dock högst fem representanter. För varje representant utses en personlig ersättare. Val av medlemmar i landskapsfullmäktige: Representantmötet utsermedlemmarna i landskapsfullmäktige på grundval av invånarantalet i slutet av det kalenderår som föregår komunalvalet sålunda att varje medlemskommun har en medlem för varje påbörjat antal femtusen invånare, dock högst 30 % av det obegränsade totala antalet medlemmar. För varje representant utses en personlig ersättare. Vid skärgårdsseminariet förbereddes en uppdatering av skötseln av Egentliga Finlands skärgårdsärenden Grupperna diskuterade konsekvenserna av PARAS-projektet Idén var att i grupper diskutera och förbereda sig inför de nödvändiga förändringar som kommun- och servicestrukturen medför för skärgårds- och skärgårdsdelskommunerna. Landskapsdirektör Juho Savo som öppnade seminariet presenterade den radikala förändringen av kommunstrukturen i Egentliga Finlands skärgård utifrån den nuvarande och den sammanslagna kommunstrukturkarta som träder i kraft , och han konstaterade bl.a. att man måste ha ett klart ställningstagande till situationen senast i början av hösten PaikkaOppi underlättar undervisningen i geografisk information Gymnasisterna i Åbo och Joensuu får på hösten, då läsåret börjar, ett nytt innehåll i undervisningen i geografi, då eleverna får bekanta sig med den PaikkaOppi, som planerats av Lounaispaikka, en nätbaserad inlärningsmiljö för geografisk informationssökning. Helt för alla öppnas tjänsten ändå inte ännu, utan det är först frågan om en pilotfas för tjänsten, där Kupittaan lukio från Åbo och Lyseon lukio från Joensuu deltar. Starten för pilotfasen på hösten enligt tidtabellen är dock ett tecken på att projektet, som koordineras av Lounaispaikka - Egentliga Finlands central för geografisk information - håller på att få god fart. I framtiden kan dock kartunderlaget för PaikkaOppi utnyttjas även av andra än elever och lärare. Kartans användargränssnitt ger till exempel friluftare en möjlighet att planera egna rutter eller för geogömmare ett verktyg för att ge ut intressanta punkter. Å andra sidan fäster många människor allt mer uppmärksamhet på tillståndet för deras egen livsmiljö och de fenomen som där pågår. Den teknik och det kartunderlag som ska skapas i PaikkaOppi gör det också möjligt att mera omfattande utnyttja och sprida information, som är bunden vid en plats, och som har producerats av dessa vanliga medborgare. Målet är inte heller att lämna den geografiska informationen kvar endast i lektionssalen utan att uppmuntra eleverna till att mera än tidigare göra observationer ute i miljön. På tröskeln till den första ansökningsomgången för Central Baltic INTERREG IV A -programmet Central Baltic INTERREG IV A -programmet är EU:s finansieringsprogram för regionalt samarbete, vilket täcker områden från Södra Finland, Sverige, Estland och Lettland samt Åland. Till området fördelas via programmet åren över 100 miljoner euro i stöd från Europeiska Regionutvecklingsfonden (ERUF), med vilket gränsöverskridande samarbetsprojekt finansieras. Programmet innehåller, förutom Central Baltic-programmet, subprogrammen för Södra Finland - Estland samt Skärgård och öar med tre gemensamma prioriteringar: en trygg och sund miljö ett ekonomiskt konkurrenskraftigt och innovativt område samt attraktiva och dynamiska samfund. För Central Baltic INTERREH IV A -programmets del upplever man nu viktiga tider, fyllda av aktivitet: programmets officiella öppning hölls i Åbo med över 160 som var intresserade av programmet. Den första ansökningsomgången för projektansökningarna öppnas 18.6., och förberedelserna med tanke på detta är i full gång såväl hos programsekretariatet, kontrollkommittén och de administrativa kommittérna som bland de ansökande. Ännu före den första ansökningsomgången arrangeras det fyra mindre öppningstillfällen i Riga, Tallinn, Mariehamn och Stockholm. Vid dessa tillställningar tillhandahålls ugnsfärsk information för dem som söker finansiering om detaljerna för ansökningarna och erbjuds möjlighet att söka samarbetsparter för att genom föra projekten. 14 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

15 KESÄKUU 2/2008 VIIRI Projektet Finska kriget i Skärgårdshavet Egentliga Finlands förbund låter göra minnesplaketter för märkesåret för Finska kriget. I år firas ett jubileumsår till minnet av Finska kriget, som fördes åren I jubileumsårets tecken anordnas ett flertal evenemang runt om i Finland, också i Egentliga Finland. Egentliga Finlands förbund låter göra minnesplaketter för kommunerna i Egentliga Finland till minnet av de strider som utkämpades i Skärgårdshavet. Plaketterna överlåts till nio kommuner, och dessa är Dragsfjärd, Gustavs, Kimito, Nystad, Rimito, Sagu, Tövsala, Velkua och Åbo. Det minnesmärke som kommer i S:t Karins är skaffat av staden S:t Karins. Betydande erkännande från EU för Egentliga Finlands geografiska informationsprojekt Det ENVIFACILITATE (envifacilitate.utu. fi) -projekt (Integration of spatial environmental information across different themes, scales, resolutions and uses: added value of facilitating mechanisms), som koordineras av Åbo universitets institution för geografi och som delvis genomförs av Egentliga Finlands förbund samt Lounaispaikka, har utsetts som ett av de fem bästa av EU:s LIFEprojekt som avslutats under senaste ett och ett halvt års tid. Projektet, som var verksamt åren , utvecklade ett utbyte av regional miljöinformation och mekanismer, som stödde en samfälld användning. De tjänster som det stödde är till exempel utlåningsfunktionen Paikkatietolainaamo (www.paikkatietolainaamo.fi) som förmedlade geografisk information samt samarbetsnätverket för geografisk information Lounaispaikka (www.lounaispaikka.fi) i Sydvästra Finland. Både Lounaispaikka och Paikkatietolainaamo är alltjämt i intensiv användning, och deras tjänster och innehåll utvecklas kontinuerligt. För mer information på adressen. newsarchive2008/may/index.htm#best Lukijalle Jos yhteystietosi muuttuvat tai jos haluat päästä postituslistalle, otathan yhteyttä meihin: Leena Karlström, p. (02) tai Riitta Ahdan (02) tai sähköpostilla etunimi.sukunimi(at)varsinais-suomi.fi VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 15

16 Vastaukset: 1. Kirjaston kissat (Antti Hopia, Nina Laakko) 2.a) Maskussa, b) Paraisilla, c) Perniössä 3. Keijo Virtanen (1997 lähtien ja edelleen) (Valtatie 10) 5. Karuna VIIRI 2/2008 KESÄKUU Varsinais-Suomi -visa??? 1. Minkä sarjakuvan tapahtumapaikka on Turun kaupunginkirjaston ullakko? 2. Missä Varsinais-Suomessa on a) Kankaisten kartano, b) Kuitian kartano, c) Kosken kartano? 3. Kuka on kautta aikojen Turun yliopiston pitkäaikaisin rehtori? 4. Mikä on Turusta Hämeenlinnaan kulkevan tien numero? 5. Minkä entisen kunnan vaakuna? Maakuntahallituksen pöytäkirjat ja tiedotteet: Landskapsstyrelsens protokoll och meddelanden: (Hallinto ja asiakirjat) VIIRI 2008 Julkaisija Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) TURKU Painosmäärä 500 kpl Päätoimittaja Riitta Ahdan Toimituksen sihteeri Leena Karlström Puh. (02) (Ahdan) Fax. (02) VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta

Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta PaikkaOppi -hanke 2008-2012 Lounaispaikan Paikkatietopäivä 20.9.2012 Juha Riihelä Turun yliopisto PaikkaOppi pähkinänkuoressa Pilottihanke, jossa kehitettiin

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Maakuntahallitus 27.5.2013

Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntahallitus 27.5.2013 1. EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä ja Pohjois Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 521/2009 vp TEHO-hankkeen vaikutukset maatalouden vesistökuormitukseen Eduskunnan puhemiehelle Maa- ja metsätalous on tärkeä osa suomalaista elinkeinotoimintaa ja yhteiskuntaa, mutta

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10. 2012 klo.00 Työttömyys kiihtyvässä kasvussa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:

Lisätiedot

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

PALVELURAKENNE- UUDISTUS PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km) Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Hannu Sulin Pyhäranta Varsinais-Suomi Laitila Loimaa Uusikaupunki Oripää Vehmaa E Taivassalo Mynämäki Nousiainen Aura Pöytyä Koski Tl Somero Kustavi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka ut4 OCH SOCIAL- 0 C14, HÄLSOVÄRD RE F.ly Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen li ittyvästä selvitysalueesta Kuntarakennelain (1698/2009) 4 b :n

Lisätiedot

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007 FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.07 31.12.07 ÅBO TURKU ST KARINS KAARINA PARGAS/ PARAINEN NAGU/ HOUTSKÄR HOUTSKARI Olofsnäs Kittuis min. Galtby KORPO min. 7 km ~8

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 21.10.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkuu Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA

KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA Yleissivistävän opetuksen koulutushanke 2008 2010 Turussa KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA Tavoitteet Koulutushankkeen tavoitteena on edistää kouluille ja oppilaitoksille asetettujen kestävän kehityksen tavoitteiden

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 99/2012 vp Sydänsairaiden hoito Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Tällä hetkellä ympärivuorokautinen kardiologinen päivystys on vain Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa.

Lisätiedot

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4. Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

E-math - sa hko inen oppimisympa risto matematiikan opiskeluun. Ralph-Johan Back Åbo Akademi (Virtuaaliopetuksen päivät 2013)

E-math - sa hko inen oppimisympa risto matematiikan opiskeluun. Ralph-Johan Back Åbo Akademi (Virtuaaliopetuksen päivät 2013) E-math - sa hko inen oppimisympa risto matematiikan opiskeluun Ralph-Johan Back Åbo Akademi (Virtuaaliopetuksen päivät 2013) Esityksen organisointi 1. Yleisesitys E-math projektin hankkeesta ja sen tuloksista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Läntinen sote-alue. Valmistelun organisointi:

Läntinen sote-alue. Valmistelun organisointi: Läntinen sote-alue Valmistelun organisointi: Kuntajohdon tapaaminen, Turku 29.1.2015 Maija Kyttä Läntinen sote-alue Valmistelun organisointi Valtakunnallinen tuki Alustava valmistelu Länsi-Suomen alueella

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,

Lisätiedot

PaikkaOppi-hanke. Paikkatiedon opetuksen haasteita ja uusia ratkaisuja. www.paikkaoppi.fi. Virtuaaliopetuksen päivät 9.12.2010

PaikkaOppi-hanke. Paikkatiedon opetuksen haasteita ja uusia ratkaisuja. www.paikkaoppi.fi. Virtuaaliopetuksen päivät 9.12.2010 Paikkatiedon opetuksen haasteita ja uusia ratkaisuja PaikkaOppi-hanke Virtuaaliopetuksen päivät 9.12.2010 Opetusneuvos Jukka Tulivuori, Opetushallitus PaikkaOppi pähkinänkuoressa Pilottihankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 143/2005 vp Näyttökokeiden resurssien varmistaminen Eduskunnan puhemiehelle Ammatilliset näyttötutkinnot ovat saaneet pysyvän jalansijan suomalaisessa koulutus- ja tutkintojärjestelmässä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 663/2009 vp Avustukset valtakunnallisille kulttuuritapahtumille Eduskunnan puhemiehelle Opetusministeriö myöntää vuosittain tukea kulttuuritapahtumille. Avustusten tarkoituksena on

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU JATKUNUT NOPEANA Toukokuussa alkanut työttömyyden kasvun kiihtyminen on jatkunut alkusyksyn aikana. Vuonna 2013 alkaneesta työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys alenemassa paikoitellen Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 26.8.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkui heinäkuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 21.7.2015 klo 9.00 Työttömyyden kasvu hidastumassa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot