Nyt haetaan uusia rajoja

Transkriptio

1 nro 2/2008 KESÄKUU VARSINAIS-SUOMEN LIITON TIEDOTUSLEHTI INFORMATIONSBLAD FÖR EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND Maakuntajohtaja Juho Savo ALKU-uudistus etenee Nyt haetaan uusia rajoja Vuoden valmistelussa ollut aluehallinnon uudistus (ALKU) eteni toukokuun alussa hallinnon- ja aluekehityksen ministerivaliokunnasta eteenpäin. Peruslinjaus maakuntien aseman vahvistamisesta ja valtion viranomaisten määrän pudottamiseksi alueilla kahteen on nyt siis saanut hallitusryhmien vahvistuksen. Kun nyt ollaan siirtymässä käytännön lainvalmisteluun ja avoimeksi jääneiden kysymysten ratkaisuun on käsillä kuitenkin vielä monta vaikeaa paikkaa, sanoo uudistuksen valmisteluryhmän jäsenenä toimiva maakuntajohtaja Juho Savo. Valtion viranomaisten yhdistämisen hyötyjä aprikoidaan vielä monessa paikassa. Peruslinjaus on kuitenkin täysin selvä, joten kesän aikana toimivat jatkovalmistelua tekevät työryhmät työstävät jo lakiesitystekstejä asiasta. Aluejakomuutokset puhuttavat Aluejakoja koskevat muutokset ovat herättäneet voimakkaimmat tunteet. Varsinais-Suomen osalta elinkeino ja luonnonvarakeskus / ELLU rakentuu viranomaisten vanhan toimialueen pohjalta loogisesti Varsinais-Suomi Satakunta alueelle. Aluehallintovirasto/ALLU, joka pohja syntyy jaettaessa vanhan lääninhallituksen viranomais- ja valvontatehtävät Länsi-Suomessa kahteen, onkin jo mutkikkaampi. Varsinais-Suomi ja Satakunta OK, mutta kuuluuko alueeseen myös Pirkanmaa ja mahdollisesti Kanta- Häme? Vai onko ratkaisuna Turku Vaasa linjan rannikkoalue ja Pirkanmaan ja Keski-Suomen oma alue? Ratkaisuehdotus tulee työryhmästä kesäkuun aikana. Savon mukaan näiden hallintoalueiden rajoista ei pidä tehdä liian suuria asioita. Varsinainen aluekehittämisen yksikkö on kuitenkin maakunta ja sen yhteistoiminta-alue. Maakuntien yhteistoiminta-alueet lisättiin HALKE:n hyväksymään malliin aivan loppuratkaisuna. Niillä tavoitellaan valtion ELLU-rakenteen mukaista yhdeksän maakunnan yhdistelmäaluetta, jolle annettaisiin erityinen rooli maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin sisällytettyjen valtion ja kuntien yhteisrahoitushankkeiden kokoamisessa. Varsinais-Suomi ja Satakunta sopivat tähänkin rakenteeseen kuin oppikirjasta. Yhteistyötä yli maakuntarajojen Maakuntajohtaja Juho Savo korostaa kuitenkin, ettei tämä yhteistoimintavelvoite voi rajata pois maakuntien muuta luonnollista yhteistyötä. Erityisen ihmeissäni olen puheenvuoroista, joiden mukaan esim. Etelä-Suomen maakuntien liittouma tulisi näiden rakenteiden syntyessä purkaa. Varsinais- Suomen maakunta on aikoinaan tehnyt tietoisen valinnan Länsi-Suomen Allianssin (WFA) ja Etelä-Suomen maakuntien liittouman (ELLI) välillä ELLI:n hyväksi. Vaikka Satakunta ja Varsinais-Suomi sopivat hyvin kehittämään valtion aluehallinnon kanssa yhteishankkeita, ei se voi eikä saa estää mahdollisuuttamme olla mukana edelleen kehittämässä Etelä-Suomen suuraluetta. Savon mukaan Varsinais-Suomen on jatkossakin maakuntana tehtävä yhteistyötä yli kaikkien rajojensa. S I S Ä L T Ö * ALKU-uudistus etenee * Maakuntavaltuusto kokoontui 9.6. * Saaristoseminaarissa valmisteltiin Varsinais-Suomen saaristoasioiden päivitystä * Kuntaväki risteilyllä * Uusia maakunnan kehittämishankkeita * Etelä-Suomen EAKR-rahoitteinen yhteistyö käynnistyy askelittain * PaikkaOppi helpottaa paikkatiedon opetusta * Kansainvälisiä vieraita liitossa * Central Baltic INTERREG IV A ensimmäisen hakukierroksen kynnyksellä * Kunnille muistolaattoja Suomen sodan merkkivuonna * Kulttuuritoimikunta Aurajoen maisematiellä * Myönteiset kehittämisrahapäätökset * EU:lta tunnustus Paikkatietohankkeelle * Svensk resumé

2 VIIRI 2/2008 KESÄKUU Maakuntavaltuusto kokoontui Puheenjohtaja Risto Ervelä edellyttää Turun seudulta sisäistä yhteistyötä Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Risto Ervelä avasi kokouksen muistuttamalla siitä, että Turun seudulla kaivataan nyt entistä parempaa yhteistyötä. Ervelän mielestä yhteistyövaltuuskuntamalli sopisi Turun seudulle ja mahdollisuuksia sellaisen käynnistämiseen pitäisi olla. Turun seudun hyvä kehitys heijastuisi positiivisesti koko maakuntaan. Martti Korhonen alusti ajankohtaisesta hallinnonuudistuksesta Maakuntavaltuusto sai ajankohtaisessa katsauksessa kuulla Martti Korhosen (vas) näkemyksen valtion aluehallinnon tulossa olevasta uudistuksesta. Korhonen näkee uudistuksen pitävän sisällään neljän tyyppisiä haasteita: Kun lähes kaikki ministeriöt osallistuvat ohjaukseen on vaarana ohjauksen hajanaisuus, josta seuraa hankkeiden sirpaloituminen. Informaatio eri hankkeista välittyy huonosti viranomaiselta toiselle ja alueen kannalta tärkeitä kehittämishankkeita suunnitellaan toisistaan tietämättä. Ympäristöviranomainen on haluton liittymään toiminnalliseksi osaksi yhtenäistä aluehallintoa. Korhosen mielestä olisi kaikkien etujen mukaista, että alueellisia hankkeita valmisteltaessa myös ympäristöviranomainen olisi alusta asti mukana kehittämistyössä Palvelut jäävät etäälle Uudistuksen tavoitteena on oltava kansalais- ja asiakaslähtöisesti toimiva aluehallinto. Palvelut voivat Pohjois- ja Itä-Suomen olosuhteissa olla hyvinkin kaukana. Joka tapauksessa aluehallinnon luonteesta johtuen ne ovat kauempana kuin paikallispalvelut. Yhteistoiminta-alueet ovat keinotekoisia Maakuntia ei yhdistetä, mutta valtio velvoittaa solmimaan yhteistoimintaalueet. Ne jakavat jatkossa valtion ja EU:n aluekehitysmäärärahat, noin kolme miljardia euroa vuosittain. Maakuntaliittojen asema strategisena kehittäjänä edellyttäisi nykyistä laajempia maakunnan liittoja. Valmisteluvaiheessa puhuttiin maakunnan liitosta, mutta väliraportissa asia haudattiin. Yhteistoiminta-alueet vaikuttavat keinotekoiselta ratkaisulta. Yhteenvetona Korhonen totesi, että uudistamishankkeen tavoitteet: kansalais- ja asiakaslähtöisyys, tehokkuus ja tuloksellisuus ovat yleisellä tasolla hyviä tavoitteita. Myös aluejakojen yhdenmukaistaminen on tavoitteena hyvä. Riskinä on kuitenkin hallinnollinen laatikkoleikki, moninkertainen työ hallinnon eri tasoilla suhteellisten pienien kehittämisvarojen ohjailussa, kansalaislähtöisyyden jääminen taka-alalle ja yhteistoiminta-alueiden toimivuus käytännön tasolla. Maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen muutokset Varsinais-Suomen liiton perussopimukseen on tehtävä muutoksia, jotta sopimus vastaa vuoden vaihteen tulevia kuntaliitoksia. Muutettavat kohdat sopimuksessa ovat: - jäsenkuntien nimilista - edustus edustajainkokouksessa - maakuntavaltuuston jäsenten valinta Jäsenkuntien nimilista: Kuntayhtymän jäsenkuntina ovat Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski Tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Länsi-Turunmaa*, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Uusikaupunki, Vehmaa (*Parainen / Länsi-Turunmaa nimi ratkeaa myöhemmin). Edustus edustajain kokouksessa: Jäsenkunnat valitsevat edustajat edustajainkokoukseen kunnallisvaaleja edeltävän kalenterivuoden lopun väkiluvun perusteella siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa viittätuhatta asukasta kohti, kuitenkin enintään viisi edustajaa. Kullekin edustajalle valitaan henkilökohtainen varaedustaja. Maakuntavaltuuston jäsenten valinta: Edustajainkokous valitsee maakuntavaltuustoon jäsenet kunnallisvaaleja edeltävän kalenterivuoden lopun väkiluvun perusteella siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi jäsen jokaista alkavaa viittätuhatta asukasta kohden, kuitenkin enintään 30 % rajoittamattomasta kokonaisjäsenmäärästä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Lisätietoja maakuntavaltuuston kokouksesta osoitteesta 2 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

3 KESÄKUU 2/2008 VIIRI Saaristoseminaarissa valmisteltiin Varsinais-Suomen saaristoasioiden hoidon päivitystä Varsinais-Suomen liiton saaristolautakunta järjesti vuosittaisen saaristoseminaarinsa Kemiössä Hotelli Strandvikissä. Seminaari oli luonteeltaan työseminaari, johon oli kutsuttu liiton saaristolautakunnan jäsenet sekä poliittisten piirijärjestöjen puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat. Paikalla oli parisenkymmentä aktiivista keskustelijaa. Ryhmät pohtivat PARAS-hankkeen vaikutuksia Ideana oli ryhmissä pohtia ja valmistautua kunta- ja palvelurakenteen saaristo- ja saaristo-osakunnille aiheuttamiin välttämättömiin muutoksiin. Seminaarin avannut maakuntajohtaja Juho Savo esitteli tulevaa Varsinais-Suomen saariston kuntarakenteen radikaalia muutosta nykyisen ja voimaan tulevan yhdistetyn kuntarakennekartan pohjalta todeten mm., että tulevaan tilanteeseen täytyy ottaa selvä kanta viimeistään alkusyksystä Kolmessa työryhmässä käsiteltiin erityisesti saaristoasioiden tulevaa hoitoa Varsinais-Suomessa. Tämä tarkoittaa sitä, että saariston käsite täytyy pohtia perusteellisesti uudelleen. Voimassa olevan saaristolain saariston määrittely todettiin osittain yleispäteväksi, mutta mantereella olevien saaristomaisten ja saaristoon verrattavien alueiden määrittely käytännössä on poliittista tarkoituksenmukaisuustulkintaa. Elintärkeänä pidettiin, että todellisissa saaristo-olosuhteissa elävien vakinaisten saaristolaisten ja saaristoyrittäjien elämisen ja toimeentulon mahdollisuudet ja niiden kehittäminen täytyy jatkossakin tehokkaasti turvata. Saaristolautakunnan toiminta on varmistettava Maakunnan tasolla saariston uusi kuntarakenne aiheuttaa myös sen, että liiton saaristolautakunnan asema ja kokoonpano tulee päivittää ja uudistaa uuden tilanteen mukaiseksi. Yhteisenä kantanaan työryhmät totesivat, että saaristolautakunnan toiminta tulee jatkossakin varmistaa ja edelleen kehittää niin, että maakunnan kaikki todelliset saaristoalueet ovat lautakunnassa tarkoituksenmukaisesti ja oikeudenmukaisesti edustettuina. Valtakunnan tason päivitettävistä toimenpiteistä todettiin, että saaristolain vanhentuneet kohdat, kuten esimerkiksi pykälät valtion työpaikoista ja liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä, tulee mahdollisimman pian saattaa ajan tasalle. Tulevien saaristokuntien saaristoalueiden kannalta päivitettävät valtioneuvoston asetus saaristokunnista ja saaristo-osakunnista sekä valtionosuuslainsäädäntö ovat elintärkeitä. Saaristoasiain neuvottelukunnan toiminnan jatkamista valtakunnan tasolla pidettiin työryhmissä niin ikään välttämättömänä. Lisätietoja: Tapio Penttilä PARAS-hanke ja saaristolain muutokset olivat seminaarin keskeisiä keskustelunaiheita. Kuntaväki risteilyllä Perinteiselle kuntatalousristeilylle osallistui sata varsinaissuomalaista kuntavaikuttajaa. Maakuntajohtaja Juho Savo esitteli aluehallintohankkeen ja kertoi maakunnan liittojen muuttuvasta asemasta. Risto Kapari lääninhallituksesta esitteli kuntaja palvelurakenneuudistuksen sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta. Ylilääkäri Eero Vaissi kertoi, mikä on Raision malli terveydenhuollossa. Helena Putus Lounais- Suomen verovirastosta kertoi kuntien veronäkymistä ja neuvotteleva virkamies Rainer Alanen valtiovarainministeriöstä kertoi valtionosuusjärjestelmän mahdollisista muutoksista. Kunta- ja aluerakenteessa on tapahtumassa poikkeuksellisen suuria uudistuksia. Hallinnon rajat ovat muutoksen kourissa. Tästä huolimatta terveydenhuollon järjestämisvastuu ja kuntien valtionosuusperusteet säilyvät entisen kaltaisina. Palvelurakenne ei sittenkään muutu kovin paljoa. Suuret sisällölliset muutokset tapahtuvat aikaisintaan 2010-luvun puolivälissä. Keskeiset luottamus- ja virkamiehet ovat kunta- ja palvelurakenneuudistuksen takia kulkeneet kokouksesta kokoukseen ja seminaarista seminaariin. Kuntakentällä on parin vuoden ajan ollut ennen kokematon kokousruljanssi. Kuntaväen kiireistä huolimatta kuntatalousristeily kiinnosti ja osallistujapaikat täyttyivät aktiivisista osallistujista. Lisätietoja: Lauri Palmunen VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 3

4 VIIRI 2/2008 KESÄKUU Uusia maakunnan kehittämisrahahankkeita Maakunnan kehittämisrahaa käytetään maakuntaohjelman toimintalinjoja tukevien määräaikaisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Rahalla tuetaan elinkeinotoimintaan ja muuhun toimintaan liittyviä kehittämishankkeita, myös ulkomaista yhteistyötä. Meriteollisuus on Varsinais-Suomelle elintärkeä toimiala niin taloudellisesti kuin imagollisesti. Turussa suunnitellaan ja rakennetaan maailman innovatiivisimmat ja monipuolisimmat risteilyalukset. Laivanrakennus on siksi suurta yleisöä kiinnostava ala. Meriteollisuuden työvoiman saatavuus on tärkeä asia. Merellisyys on suomalaisen matkailun ydintä. Telakkaturismia Maakuntahallitus myönsi Turku Touringille hankkeeseen Telakkaturismin kehittämismalli maakunnan kehittämisrahaa euroa. Tämän hankkeen tarkoituksena on paikallisen toimintamallin luominen. Tavoitteena on telakkaturismin volyymin kasvattaminen ja laivanrakennuksen positiivisen imagon rakentaminen erityisesti tulevaisuuden uusien laivanrakennusalan huippuosaajien työpaikkana. Hankkeessa määritellään vierailukokonaisuudet, vaihtoehdot ja toteutusmallit sekä inventoidaan ja analysoidaan olemassa olevat tuotekokonaisuudet. Turku ja Tampere - jälleen kilpasilla Varsinais-suomen ja Pirkanmaan väestöja työpaikkakehitys on ollut 2000-luvulle asti samantasoista, mutta 2000-luvun aikana Varsinais-Suomen kehitys on jäänyt Pirkanmaan kehityksestä jälkeen. Maakuntahallitus myönsi Siirtolaisuusinstituutille hankkeeseen Turku ja Tampere jälleen kerran kilpasilla maakunnan kehittämisrahaa euroa. Hankkeen tarkoituksena on tehdä selvitys niistä tekijöistä, joista Varsinais- Suomen ja Pirkanmaan, erityisesti Turun ja Tampereen seutujen, erilainen kehitys johtuu. Lisätietoja: Tuula Halttunen Etelä-Suomen EAKR-rahoitteinen yhteistyö käynnistyy askelittain Ohjelmarahoitus avautui 2007 EU:n kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen mukainen Etelä-Suomen kattava EAKR-ohjelma hyväksyttiin komissiossa syyskuussa Hallintoviranomainen (TEM) päätti keväällä 2007, ettei rahoituspäätöksiä tehdä ennen kuin ohjelma on hyväksytty, poikkeuksena oli KTM:n hallinnonala, joka ryhtyi tekemään yritystukipäätöksiä kesällä Hankehaku avautui kokonaisuudessaan lokakuussa Ensimmäinen rahoittajien yhteishaku Varsinais- Suomessa käynnistyi loppuvuodesta päättyen Toinen yhteishaku toteutui keväällä, päättyen Kolmas toteutetaan syksyllä, ja se päättyy Nämä hakuajat tulevat olemaan joka vuosi samat. Ohjelman käynnistyminen oli lähes vuoden myöhässä hakijan näkökulmasta. Viranomaistyöskentelyssä käynnistymisen hitaus tuntuu osittain edelleen. Valtaosa ohjeistuksesta on jaettu vasta huhtikuussa 2008 ja uusi seurantajärjestelmä on osoittautunut hallintoviranomaiselle haasteellisemmaksi kuin mitä osattiin odottaa. EU- RA 2007 järjestelmän myötä viranomaistoimintojen käytäntö uudistuu. Ensimmäiset hakupäätökset saatiin keväällä 2008 Varsinais-Suomen liitossa ensimmäiset hankepäätökset tehtiin helmikuussa 2008 heti haun päätyttyä. Tällä hetkellä vuoden 2007 ja 2008 tukirahoista on käytetty 58 %. Teemahankkeet ovat käynnistyneet hyvin Teemahankkeille on varattu oma toimintalinja, jota hallinnoi Päijät-Hämeen liitto. Teemahankkeet ovat ylimaakunnallisia, usein mittavia verkostohankkeita, joiden teemat vaihtuvat kaksi kertaa vuodessa yhteen sovittamalla Etelä-Suomen maakuntien yhteistyöryhmien toivomuksia. Kaksi teemahakukierrosta on toteutettu Etelä-Suomessa ja kolmannen valmistelu syksyksi 2008 on käynnistynyt. Painopistealueet ovat vuonna 2008: hyvinvointi, digitaaliset sisällöt ja sähköiset palvelut sekä metsäklusteri. Uusiksi teemoiksi vuosille ovat nyt ehdolla muotoilu, matkailu ja tulevaisuuden innovatiiviset metallituotteet. Varsinais-Suomessa toimijat ovat olleet aktiivisia ja hankehakemukset ovat pärjänneet keskimääräistä paremmin kilpailussa rahoituksesta. Kevään hakukierroksen päätökset ovat vielä kesken, mutta arviolta 12 hakemusta hyväksytään, joista 4 kohdistuu Varsinais-Suomeen. Lisätietoja: Carola Gunell ja Ville Roslakka 4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

5 KESÄKUU 2/2008 VIIRI PaikkaOppi helpottaa paikkatiedon opetusta Opetushallituksen rahoittamana oppimisympäristöjen kehittämishankkeena käynnistyneen, lukiolaisille suunnatun PaikkaOpin tavoitteena on tuottaa verkkopohjainen oppimisympäristö, jossa paikkatiedon perusteiden ja käytännön yhdistäminen on vaivatonta. Turun ja Joensuun lukiolaiset saavat syksyllä lukuvuoden alkaessa uutta sisältöä maantieteen opetukseen, kun oppilaat pääsevät tutustumaan Lounaispaikan suunnittelemaan PaikkaOppiin, paikkatiedon verkkopohjaiseen oppimisympäristöön. Aivan kaikille palvelu ei kuitenkaan vielä avaudu, vaan kyse on vasta palvelun pilottivaiheesta, johon osallistuvat Kupittaan lukio Turusta sekä Lyseon lukio Joensuusta. Pilottivaiheen käynnistyminen syksyllä aikataulun mukaisesti on kuitenkin merkki Varsinais-Suomen paikkatietokeskuksen Lounaispaikan koordinoiman hankkeen pääsemisestä hyvään vauhtiin. Opetushallituksen rahoittamana oppimisympäristöjen kehittämishankkeena käynnistyneen, lukiolaisille suunnatun PaikkaOpin tavoitteena on tuottaa verkkopohjainen oppimisympäristö, jossa paikkatiedon perusteiden ja käytännön yhdistäminen on vaivatonta. Internetselaimella käytettävässä oppimisympäristössä oppilaat pääsevät tutustumaan paikkatiedon teoriaan, vastaamaan opettajien esittämiin kysymyksiin sekä julkaisemaan omia aineistojaan muiden hyödynnettäväksi. Verkkopohjainen oppimisympäristö on omiaan tutustuttamaan oppilaita paikkatietoon, jota nykyisin useimmiten hyödynnetään tietokoneilla. Uuden oppimisympäristön tärkein elementti on sen oma karttakäyttöliittymä, jossa oppilaat pääsevät selaamaan eri aineistotuottajien tuottamia kartta- ja paikkatietoaineistoja. Aineistoja palveluun ovat toimittamassa muun muassa Maanmittauslaitos, Geologian tutkimuskeskus, Suomen ympäristökeskus, Tiehallinto, Tilastokeskus sekä Ilmatieteen laitos. Samassa kartta-alustassa oppilaat voivat myös luoda itse omia paikkatietoaineistoja ja jakaa niitä muiden käyttöön. Käyttäjien itsensä muokattavissa oleva, vuorovaikutteinen wiki-muotoinen verkkotyökirja puolestaan mahdollistaa tuotettujen kartta-aineistojen ja niihin liittyvän raportoinnin ja kuvituksen julkaisun. Tavoitteena on, että oppilaille syntyy hyvä käsitys siitä, miten paikkatietoaineistoa tuotetaan ja mitä kaikkea paikkatiedolla voidaan kuvata. Ensimmäiset PaikkaOppia hyödyntävät kurssit pilottilukioissa järjestetään syyslukukaudella 2008, mutta jo tätä ennen Kupittaan lukion oppilasryhmä Turusta testaa palvelua ja tuottaa sinne sisältöä retkeilemällä Lapissa. Vaelluskurssilla oppilaat kuvaavat ympäristöä, merkitsevät kiinnostavien kohteiden sijainnit GPS-vastaanottimen avulla ja liittävät kohteisiin omia tekstejään. Myöhemmin kaikki kurssilla luotava aineisto tuodaan PaikkaOpin karttakäyttöliittymään ja julkaistaan muidenkin nähtäville. Vaelluskurssi on esimerkki paikkatiedon ja PaikkaOpin hyödyntämisestä, mutta hanketta ei kuitenkaan ole suunnattu vain oppilaiden iloksi ja opetuksen monipuolistamiseksi vaan yhtä lailla myös opettajien avuksi. Paikkatieto tuotiin lukion maantieteen opetussuunnitelmaan ja ylioppilaskirjoituksiin vuonna 2005 ryminällä, johon harva opettaja oli valmistautunut. Monikaan opettaja ei ollut omassa koulutuksessaan saanut mitään tietoa paikkatiedosta tai paikkatietojärjestelmistä, mikä on vaikuttanut paikkatiedon opetuksen suuriin koulukohtaisiin tasoeroihin. Opettajien täydennyskoulutukselle onkin ollut kysyntää ja Paikka- Oppi pyrkii osaltaan vastaamaan myös tähän. Paikkatiedon perusteiden opetuksen kynnystä pyritään madaltamaan, jotta kaikilla opiskelijoilla olisi yhtäläinen mahdollisuus päästä käsiksi paikkatiedon käsitteisiin. Tasa-arvoisuus opetuksessa onkin PaikkaOpin yhtenä keskeisenä tavoitteena. Paikkatieto ja sen opetus vaatii resursseja paitsi opettajalta myös koululta tietokoneiden, paikkatieto-ohjelmistojen ja aineistojen muodossa. PaikkaOppi tarjoaakin kouluille mahdollisuuden käyttää toimivaa paikkatiedon opetusympäristöä sekä luotettavia ja monipuolisia aineistoja kouluilta vaaditaan vain nettiyhteydellä varustettu tietokone. Tulevaisuudessa PaikkaOpin kartta-alustaa saattavat kuitenkin hyödyntää myös muutkin kuin oppilaat ja opettajat. Karttakäyttöliittymä antaa esimerkiksi retkeilijöille mahdollisuuden omien reittien suunnitteluun tai geokätkijöille työkalun kiinnostavien pisteiden julkaisuun. Toisaalta monet ihmiset kiinnittävät entistä enemmän huomiota oman elinympäristönsä tilaa ja siellä tapahtuviin ilmiöihin. PaikkaOpissa luotava tekniikka ja karttaalusta mahdollistavatkin näiden tavallisten kansalaisten tuottaman paikkaan sidotun tiedon laajemman hyödyntämisen ja levittämisen. Tavoitteena ei olekaan jättää paikkatietoa vain koululuokkaan vaan innostaa oppilaita myös havainnoimaan ympäristöön entistä tarkemmin. Paikkatiedon hyödyntämisen monet mahdollisuudet antavat avaimet siihen, ettei hanke jää vain paikallisen tason erikoisuudeksi. Tulevaisuudessa sen suunnitellaan laajenevan valtakunnallisesti hyödynnettäväksi oppimisympäristöksi; tätä tukee jo nyt hankkeen monipuolinen toimijaverkko. PaikkaOppia koordinoi Lounaispaikka, jossa hankkeen parissa työskentelevät paikkatietokoordinaattori Sanna Mujunen sekä hankkeessa maaliskuussa aloittanut projektisuunnittelija Juha Riihelä. Palvelun teknisenä toteuttaja toimii puolestaan joensuulainen paikkatietosovelluksiin erikoistunut Arbonaut Oy sekä Geodeettinen laitos. Pedagogista sisältöä suunnitellaan yhdessä Joensuun ja Turun opetustoimien sekä Helsingin ja Turun yliopistojen maantieteen laitosten kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään jo nyt useamman eri oppimisympäristöjen kehittämishankkeen kanssa. Varsinais-Suomen liitossa ja Lounaispaikassa tehty pitkäjännitteinen työ paikkatiedon hyödyntämisen helpottamiseksi saa siis jatkoa nyt myös valtakunnallisen opetushankkeen muodossa. Lisätietoja: Juha Riihelä VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 5

6 VIIRI 2/2008 KESÄKUU Kansainvälisiä vieraita Istrian maakuntajohtaja vierailulla Istrian maakuntajohtaja Ivan Jakovcic ja maakunnan kansainvälisten asioiden johtaja Oriano Otocan kävivät Varsinais-Suomen liitossa maakuntajohtaja Juho Savon ja kansainvälisten asioiden päällikön Hannu Elon vieraina käytyään sitä ennen tutustumassa Turku Science Parkiin ja Turun seudun kehityskeskukseen. Vierailun päätteeksi innokas golfin ystävä Jakovcic halusi vielä käydä tutustumassa Ruissalon golfkenttään. EU:n jäseneksi pyrkivän Kroatian kehittyneimpiin kuuluvan maakunnan, Istrian, maakuntajohtaja kertoi, että he haluavat solmia EU:ssa yhteistyösuhteita ja oppia Euroopassa parhaimmilta alueilta, ja siksi he halusivat Suomessa tulla Varsinais- Suomeen. Noin asukkaan merellisen ja kauniin Istrian maakunnan vetovoimaisin elinkeino on matkailu, joka houkuttelee alueelle vuosittain kymmeniä miljoonia lomailijoita lähinnä naapurimaista ja eri puolilta Eurooppaa. Sen ohella merkittävinä elinkeinoina Jakovcic mainitsi kemianteollisuuden, elintarviketeollisuuden, tieto- ja viestintätekniikan sekä telakkateollisuuden ja sen alihankinnan. Alueen suurimmassa kaupungissa, Pulassa, sijaitsevalla telakalla työskentelee noin 2000 työntekijää ja alihankinnassa saman verran. Lisäksi alueella tuotetaan mm. viiniä ja oliiviöljyä. Vieraat kertoivat, että Kroatia on hakijamaana osallistunut jo moniin EUhankkeisiin mm. Interreg -ohjelmien puitteissa. Jakovcic kertoi maakuntansa olevan kiinnostunut käytännön yhteistyöstä maakuntamme kanssa ja toivotti lämpimästi tervetulleeksi Istriaan. Matka jatkui Helsingin kautta Tallinnaan. Lisätietoja: Hannu Elo Etelä-Afrikka järjestää syksyllä yritysseminaarin Turussa Lähetystöneuvos Kasturie Maharajn vierailuohjelma Varsinais-Suomessa sisälsi tutustumisen Varsinais- Suomen liittoon. Lähetystöneuvos, rouva Kasturie Maharaj sekä tiedottaja ja kaupallinen assistentti Teija Rocklin Etelä-Afrikan tasavallan Suomen suurlähetystöstä vierailivat Turussa tarkoituksenaan valmistella syys-lokakuussa Turussa järjestettävää yritysseminaaria. Vieraat kävivät mm. Varsinais-Suomen liitossa, Turun kauppakamarissa, Turku Science Parkissa ja Turun seudun kehittämiskeskuksessa. Syksyn yritysseminaarissa eteläafrikkalaisten tavoitteena on esitellä varsinaissuomalaisille liiketoiminnan ja investointien mahdollisuuksia Etelä-Afrikassa. Seminaariin on tarkoitus saada myös yritysten välisiä tapaamisia match making -periaatteella. Vieraat kertoivat, että Turku Science Parkin kanssa on jo jotain tapahtumassa. Seminaariin tulee osallistumaan myös Etelä-Afrikan Suomen suurlähettiläs, joka haluaa tavata kaupungissa toimivia johtohenkilöitä. Eteläafrikkalaisten tavoitteena on myös ystävyyssopimuksen solmiminen. Etelä- Afrikka on kiinnostunut Varsinais-Suomesta ja Turusta paitsi elinkeinoelämän, myös koulutuksen kannalta. Suomen hyvä menestys koulutusvertailuissa on kantautunut Etelä-Afrikkaan asti. Teknologia-alojen ohella myös matkailupalvelut kuuluvat Etelä-Afrikan kehitettäviin elinkeinoihin. Etelä-Afrikan vetovoimaa ovat pian lisäämässä siellä v järjestettävät jalkapallon maailmanmestaruuskisat. Lisätietoja: Hannu Elo toimituksen nettivihje: Kuhankuonon reitistön polut kulkevat Etelä-Suomen oloissa poikkeuksellisen laajoilla ja yhtenäisillä metsäalueilla, kallioilla ja keidassoilla. Käy tutustumassa saneerattuihin reitteihin. 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

7 KESÄKUU 2/2008 VIIRI Central Baltic INTERREG IV A -ohjelma ensimmäisen hakukierroksen kynnyksellä Central Baltic INTERREG IV A -ohjelma on EU:n alueellisen yhteistyön rahoitusohjelma, joka kattaa alueita Etelä-Suomesta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta sekä Ahvenanmaan. Alueelle jaetaan ohjelman kautta vuosina yli 100 miljoonaa euroa Euroopan Aluekehitysrahaston (EAKR) tukea, jolla rahoitetaan rajat ylittävän yhteistyön hankkeita. Ohjelma sisältää Central Baltic -ohjelman lisäksi Etelä-Suomi Viro- sekä Saaristo ja saaret -alaohjelmat, joilla on kolme yhteistä prioriteettia: turvallinen ja terveellinen ympäristö taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue sekä vetovoimaiset ja dynaamiset yhteisöt. Central Baltic INTERREG IV A -ohjelman osalta eletään nyt tärkeitä ja toiminnantäyteisiä aikoja: ohjelman viralliset avajaiset pidettiin Turussa yli 160 ohjelmasta kiinnostuneen voimin. Ensimmäinen hakukierros hankehakemuksille avautuu , ja valmistelut sitä silmällä pitäen ovat täydessä käynnissä niin ohjelmasihteeristössä, seurantakomiteassa ja hallintokomiteoissa kuin myös hakijoiden keskuudessa. Seuraavassa tarjotaan katsaus siihen, missä juuri nyt mennään Central Baltic -ohjelmassa. Sihteeristön kevät on ollut kiireinen paitsi ohjelmavalmisteluiden suhteen myös rekrytointien osalta. Sihteeristön alasihteeristöt Maarianhaminassa ja Tallinnassa sekä infopisteet Riiassa ja Tukholmassa on avattu ja kussakin työskentelee yksi työntekijä. Kesän aikana sihteeristön Turun toimistossa aloittaa viisi uutta työntekijää entisten kahden lisäksi. Myös hallintoviranomainen on saanut uuden työntekijän, ja ohjelman tarkastusviranomainen on aloittanut työnsä kevään aikana. hakemusasiakirjoja avautuvaa hakua silmälläpitäen. Hankehakijoille suunnattu hankehakemuksessa sekä hankkeen toteuttamisessa ohjeistava ohjelmamanuaali on valmis ja jaossa ohjelman www-sivulla. Teknisellä puolella ohjelmassa on valmisteilla kaksi isoa hanketta: ohjelman toimeenpanoa ja seurantaa tukeva tietokantajärjestelmä sekä ohjelman wwwsivut. Ensin mainittu tulee toimimaan lähinnä ohjelman sisäisenä työkaluna ja jälkeenmainittu ohjelman keskeisenä tiedotuskanavana niin mahdollisille hankkeiden kehittelijöille ja hankkeille itselleen kuin myös laajalle yleisölle ja sidosryhmille. Tiedotuksen yksityiskohtaisempi suunnittelu on käynnissä. Vielä ennen ensimmäistä hakukierrosta järjestetään neljä pienempää avajaistilaisuutta Riiassa, Tallinnassa, Maarianhaminassa ja Tukholmassa. Näissä tilaisuuksissa rahoituksen hakijoille tarjotaan uunituoretta tietoa haun yksityiskohdista ja tarjotaan mahdollisuus etsiä yhteistyötahoja hankkeiden toteuttamiseen. Ohjelmasihteeristön tietämyksen mukaan ohjelma-alueella on olemassa runsaasti niin hyvin pitkälle suunniteltuja hankekokonaisuuksia kuin myös vasta ideatasolla muhivia suunnitelmia, mikä tekee tiedottamisesta ja tapahtumien suunnittelemisesta mielenkiintoista ja haastavaa. Haun sulkeuduttua syyskuussa hakemusten käsittelyaika riippuu hakemusten määrästä, joka säilyy täytenä arvoituksena kaikille osapuolille hakuajan loppuun saakka. Päätökset hyväksytyistä hankkeista julkaistaneen viimeistään alkuvuodesta Paljon työtä ohjelman parissa on siis sekä takana että edessä. Suuri kiitos kuuluu kaikille, jotka ovat olleet auttamassa ohjelman eteenpäin viemisessä. Kun ohjelma nyt alkaa olla valmis, on pian aika antaa estradi hankkeille, joiden kanssa työskentelyä odotamme jo innolla! Lisätietoja: Linda Talve / Central Baltic INTERREG IV A -ohjelmasihteeristön tiedottaja Asiakirja-asioissa edetään tasaisin ja varmoin askelin. Varsinais-Suomen liiton (hallintoviranomainen) ja jäsenvaltioiden välinen sopimus on parhaillaan allekirjoituskierroksella. Sopimukset Maarianhaminan, Tallinnan, Riian ja Tukholman toimipisteiden isäntäorganisaatioiden kanssa ovat jo valmiit. Seuranta- ja hallintokomiteat ovat viimeistelemässä Pääsihteeri Philipp Schwartz selvitti ohjelman nykytilaa. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 7

8 VIIRI 2/2008 KESÄKUU Eurooppa-päivä Juhlapuhuja, maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva pohti eurooppalaisuuden merkitystä Varsinais-Suomelle teeman Eurooppa - moninaisuudessaan yhtenäinen kautta. Eurooppa-päivän vastaanotolle saapui 280 vierasta. Paikka, Turun kaasukello oli ainutlaatuinen ja mielenkiintoinen itsessään. Vastaanoton vierasjoukko muodostui maakunnan poliittisesta ja kunnallisesta virkamiesjohdosta. Viestintäministeri Suvi Lindénin erityisavustaja Aleksi Randell ja maakuntajohtaja Juho Savo vaihtoivat ajatuksia illan aiheista. 8 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

9 KESÄKUU 2/2008 VIIRI Suomen sota Saaristomerellä -hanke Muistolaattoja varsinaissuomalaisiin kuntiin Tänä vuonna vietetään vuosina käydyn Suomen sodan juhlavuotta. Juhlavuoden merkeissä järjestetään lukuisia tapahtumia ympäri Suomea, myös Varsinais-Suomessa. Taistelupaikoille sijoitetut muistolaatat on suunnitellut komentaja evp. Eero Auvinen ja graafinen toteutus on liiton graafisen suunnittelijan Antti Vaalikiven käsialaa. Varsinais-Suomen liitto teettää varsinaissuomalaisille kunnille muistolaattoja Saaristomerellä käytyjen taisteluiden muistoksi. Laattoja luovutetaan yhdeksään kuntaan, joita ovat Dragsfjärd, Kemiö, Kustavi, Rymättylä, Sauvo, Taivassalo, Turku, Uusikaupunki ja Velkua. Kaarinaan tuleva muistomerkki on Kaarinan kaupungin hankkima. Varsinais-Suomen liitto vastasi yhteensä 13 muistolaatan suunnittelusta ja kaiverruttamisesta. Laattojen kiinnittämisestä ja hoitamisesta vastaavat kunnat. Muistolaattojen oheismateriaalina julkaistiin komentaja evp. Eero Auvisen kirjoittama lyhyt Sotatoimet Saaristomerellä v historiikki. Lisäksi liitto kokosi kunnille jaettavan kalenterin juhlavuoden Varsinais-Suomessa järjestettävistä tapahtumista. Tapahtumakalenteri ja historiikki ovat nähtävänä ja tulostettavissa myös liiton internetsivuilla. Lisätietoja: Hannele Hartikainen Kulttuuritoimikunta Aurajoen maisematiellä Liiton kulttuuritoimikunta tutustui Viri Teppo-Pärnän opastuksella Aurajoen maisematien kulttuurimaisemiin aurinkoisena toukokuun päivänä. Retkellä oli mukana myös Aurajokisäätiön toiminnanjohtaja Sinikka Kauko-Vainio. Keskiaikaiselle uralle päästiin jo Turun Raunistulassa. Maarian kirkon ja pappilan jälkeen matka jatkui Liedon Nautelan kartanon pihamaalle. Sen jälkeen kohteena olivat Auran kirkonseudun koulun viihtyisä pihamaa sekä Käyrän työsiirtolan holvattu kivisilta. Seuraava pysähdys oli Kuuskosken kartanon maisemissa. Ennen Riihikoskea tutustuttiin Mäkiäisten työväentaloon. Reijo Viiri kertoi talon historiasta ja nykyisestä toiminnasta. Reppuniemessä pieni ulkoilukierros esitteli ulkomuseon sekä seurojentalon. Pöytyän kirkonkylässä kohteena oli Aallon seurakuntatalo sekä kirkko ja Suomen oloissa harvinainen kaksikerroksinen empirepappila. Kulttuuritomikunta tutustui Pöytyän empirepappilaan. Oripäässä tutustumiskohteena oli kunnan omistukseen äskettäin siirtynyt Viljo Syrjämän persoonallinen taiteilijakoti. Paluumatkallaan toimikunta tutustui vielä Riihikosken Riihipuotiin sekä Nautelankosken museon vuoden 1918 tapahtumista kertovaan näyttelyyn. Näiden nähtävyyksien lisäksi toimikunta sai ihailla vanhoja makasiineja ja aittoja sekä varsinaissuomalaista viljelymaisemaa. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 9

10 VIIRI 2/2008 KESÄKUU Myönteiset rahoituspäätökset kehittämisohjelmista Lisätietoja: Tuula Halttunen Maakunnan kehittämisrahaa myönnettiin viidelle hankkeelle yhteensä euroa: Turku Touringille hankkeeseen Telakkaturismin kehittämismalli euroa, 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Turku on yhdessä Aker Yardsin kanssa käynnistänyt telakkaturismin kehittämistä koskevia toimenpiteitä ja uusien matkailutuotteiden pilotoinnin. Hankkeen tarkoituksena on paikallisen toimintamallin luominen. Tavoitteena on telakkaturismin volyymin kasvattaminen ja laivanrakennuksen positiivisen imagon rakentaminen erityisesti tulevaisuuden uusien laivanrakennusalan huippuosaajien työpaikkana. Siirtolaisuusinstituutille hankkeeseen Turku ja Tampere jälleen kerran kilpasilla euroa, 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Liitto osallistuu hankkeeseen eurolla. Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan väestökehitys on ollut 2000-luvulle asti samantasoista, mutta 2000-luvun aikana Varsinais-Suomen kehitys on jäänyt jälkeen Pirkanmaan kehityksestä. Hankkeen tarkoituksena on tehdä selvitys niistä tekijöistä, joista Varsinais- Suomen ja Pirkanmaan, erityisesti Turun ja Tampereen seutujen, erilainen kehitys johtuu. Turun kaupungille (ympäristö- ja kaavoitusosasto sekä ympäristönsuojelutoimisto) hankkeeseen Varsinais-Suomen kiertävä luonto- ja ympäristökoulu euroa, 45,5 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Hankkeen tavoitteena on edistää kestävää kehitystä kiinnittämällä huomio erityisesti lapsiin ja nuoriin. Päiväkodeissa, kouluissa ja nuorisotoimessa kiertävä luonto- ja ympäristökasvattaja toimii oman opettajan kanssa ja apuna. Lisäksi järjestetään koulutusta kasvattajille ja muille aikuisille. Lounais-Suomen ympäristökeskukselle hankkeeseen Vesienhoidon yhteistyön ja kansalaistoiminnan kehittäminen Varsinais-Suomessa II euroa, 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Projektissa pyritään alueellisen yhteistyön kautta löytämään ja kehittämään konkreettisia keinoja Saaristomeren valuma-alueen vesistöjen ja samalla välillisesti koko Itämeren tilan parantamiseksi sekä tilan heikkenemisen ehkäisemiseksi. Turun ammattikorkeakoululle hankkeeseen LUMO - Luonnonmateriaaliosaaminen ja luonnonmateriaalipankki euroa, 69,8 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Hankkeella suunnitellaan keskuksen perusrakenteita ja kokeillaan suunnitelmien toimivuutta käytännössä. Siihen kuuluu mm. luonnonmateriaaliketjun suunnittelu ja sen testaaminen. Jatkohanke. Positiva finansieringsbeslut om utvecklingsprogrammen Tilläggsuppgifter: Tuula Halttunen Av landskapets utvecklingspengar beviljades stöd för fem projekt totalt euro: Turku Touring beviljades euro, 50 % av totalkostnaderna för projektet Tvecklingsmodell för varvsturism. Åbo har tillsammans med Aker Yards inlett åtgärder för att utveckla varvsturism och pilotverksamhet för olika turismprodukter. Syftet med detta projekt är att skapa en lokal verksamhetsmodell. Målet är att öka volymen för varvsturism och att bygga en image för skeppsbyggnad speciellt som en framtida arbetsplats för nya toppkunniga inom skeppsbyggnadsbranschen. Migrationsinstitutet beviljades euro, 70 % av projektets totalkostnader för projektet Åbo och Tammerfors - tävlar än en gång. Förbundet deltar i projektet med euro. Befolkningsutvecklingen för Egentliga Finland och Birkaland har fram till 2000-talet varit på samma nivå, men under 2000-talet har utvecklingen för Egentliga Finland blivit efter utvecklingen för Birkaland. Projektets syfte är att göra en utredning om de faktorer som är orsaken till den annorlunda utvecklingen för Egentliga Finland och Birkaland, särskilt Åbo- och Tammerforsregionen. Åbo stad (miljö- och planläggningsavdelningen samt miljövårdsbyrån) beviljas euro, 45,5 % av projektets totalkostnader för projektet "En ambulerande natur- och miljöskola i Egentliga Finland. Målet för projektet är att främja en hållbar utveckling genom att fästa uppmärksamheten särskilt på barn och ungdomar. En ambulerande naturoch miljöfostrare i daghem, skolor och ungdomsväsendet verkar tillsammans med den egna läraren och som assistent för denne. Vidare ordnas utbildning för fostrare och andra vuxna. Sydvästra Finlands miljöcentral beviljades euro, 70 % av projektets totalkostnader för projektet Utveckling av samarbetet inom vattenvården och av medborgarverksamheten i Egentliga Finland II. Inom projektet strävar man efter att via det regionala samarbetet finna och utveckla konkreta medel att förbättra vattendragen i Skärgårdshavets upprinningsområde och samtidigt indirekt förbättra tillståndet för hela Östersjön samt att förebygga att tillståndet försämras. Åbo yrkeshögskola beviljades euro, 69,8 % av projektets totalkostnader för projektet LUMO - Ekomaterialkompetens och ekomaterialbank. Genom projektet planeras de grundläggande strukturerna för centralen och prövas hur planerna fungerar i praktiken. Dit hör bl.a. planering av en ekomaterialkedja och testning av den. Förlängt projekt. 10 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

11 KESÄKUU 2/2008 VIIRI Työssäkäyntialueet 2005 Tilastokeskus on julkaissut vuoden 2005 pendelöintitilastot. Alustavien tarkastelujen pohjalta näyttää siltä, että työssäkäyntialue on laajentunut entisestään. Aiheesta tulossa lisää liiton kotisivuilla lähiaikoina (kesäkuussa). EU:lta merkittävä tunnustus varsinaissuomalaiselle paikkatietohankkeelle Turun yliopiston maantieteen laitoksen koordinoima ja Varsinais-Suomen liiton sekä Lounaispaikan osittain toteuttama ENVIFACILITATE (envifacilitate.utu.fi) hanke (Integration of spatial environmental information across different themes, scales, resolutions and uses: added value of facilitating mechanisms) on valittu viiden parhaan viimeksi kuluneen puolentoista vuoden aikana päättyneen EU:n LIFE-projektin joukkoon. Vuosina toiminut projekti kehitti alueellisen ympäristötiedon vaihtoa ja yhteiskäyttöä tukevia mekanismeja. Sen tukemia palveluita ovat esimerkiksi paikkatietoja testikäyttöön välittävä Paikkatietolainaamo ( sekä Lounais-Suomen paikkatietoyhteistyöverkosto Lounaispaikka ( Sekä Lounaispaikka että Paikkatietolainaamo ovat edelleen tehokkaassa käytössä, ja niiden palveluita sekä sisältöä kehitetään jatkuvasti. ENVIFACILITATE-projektissa työskentelivät Varsinais-Suomen liitossa mm. Antti Vasanen sekä työnsä ohessa useat henkilöt maankäytön osastolta ja Lounaispaikasta. Hankkeeseen osallistuivat Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen liiton lisäksi Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Viron ympäristötietokeskus ja Latvian yliopisto. Projektin vastuullinen johtaja oli Risto Kalliola. Hankkeen onnistuneeseen toteutukseen vaikutti keskeisesti Varsinais-Suomessa jo vuodesta 1999 jatkuneen pitkäjänteisen paikkatietoyhteistyön luoma osaajaverkosto. Lisätietoja osoitteesta. newsarchive2008/may/index.htm#best VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 11

12 VIIRI 2/2008 KESÄKUU Henkilöstöuutisia Antti Vaalikivestä graafinen suunnittelija Antin pääsialliset tehtävät ovat maakunnan suunnitteluun, liiton tiedotukseen sekä julkaisutoimintaan ja esittelyyn liittyvän materiaalin tuottaminen sekä liiton visuaalisen ilmeen suunnittelu. Central Baltic -ohjelmaan FM Maria Pikkarainen aloitti ohjelman sihteeristön Administrative and Financial Assistant -tehtävässä. Työhön kuuluvat muun muassa sihteeristön yleishallinnolliset tehtävät ja hankehakemusten käsittely. Varsinais-Suomen liittoon Maria tuli Siirtolaisuusinstituutista, tutkijan toimesta. VTM, OKT, VT Misa Törmä aloitti ohjelman Audit Authority -tehtävässä. Audit Authority vastaa ohjelman tarkastustoiminnasta hallinto- ja valvontajärjestelmän toiminnan varmistamiseksi. Audit Authority on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton suhteessa ohjelman muihin keskeisin viranomaisiin. Tarkastustoiminta tapahtuu yhteistyössä jäsenvaltioiden edustajista koostuvan Group of Auditors -ryhmän kanssa, jonka puheenjohtajana Törmä toimii. Tarkastustoiminnan havainnoista Audit Authority raportoi vuosittain komissiolle laatimansa tarkastusstrategian pohjalta. Varsinais-Suomen liittoon Misa Törmä siirtyi naapurimaakunnasta eli Satakuntaliitosta, jossa hän toimi hallintopäällikkönä. Määräaikaisiin projekteihin Juha Riihelä PaikkaOppi-hankkeen projektisuunnittelijaksi saakka. Tehtävänään paikkatietoaineistojen keruu ja muokkaus palveluun, paikkaoppi-palvelun ulkoasun ja rakenteen suunnittelu sekä palvelun sisältöjen suunnittelu ja toteutus ja testauksen suunnittelu ja toteutus testilukioissa. Aleksis Klap Sokka-hankkeen suunnittelijaksi saakka Tehtävänään soranottoalueiden nykytilan ja niiden aiheuttamien ympäristöriskien kartoitus, kunnostustarpeiden toimenpidesuositukset, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien edistäminen sekä maa-ainesasioiden tiedonhallinnan kehittäminen. 12 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

13 KESÄKUU 2/2008 VIIRI Svensk resumé Landskapsdirektör Juho Savo ALKU-reformen framskrider Nu söks det nya gränser Reformen av regionalförvaltningen (ALKU), som varit under beredning i ett år, framskred i början av maj och gick vidare från ministerutskottet för förvaltning och regional utveckling. Grundlinjen för att förstärka landskapens ställning och minska antalet statliga myndigheter på områdena till två har nu alltså fått fast-ställelse av regeringsgrupperna. Då man nu håller på att gå över till lagberedningen i praktiken och ett avgörande av de frågor som blev öppna är inne, finns det dock ännu många svåra punkter säger landskapsdirektör Juho Savo, som är medlem av beredningsgruppen för reformen. Nyttan med att sammanslå de statliga myndigheterna begrundas ännu på många ställen. Grundlinjen är dock helt klar, så under sommarens lopp bearbetar de arbetsgrupper som gör den fortsatta beredningen redan texterna till lagpropositionen i frågan. Ändringarna som gäller områdesindelningarna har väckt de kraftigaste känslorna. För Egentliga Finlands del bygger "närings- och naturresurscentralen/ ELLU" utifrån det gamla verksamhetsområdet för myndigheterna logiskt på området Egentliga Finland - Satakunta. "Regionförvaltningsverket/ALLU", vars underlag uppstår, då man tudelar myndighets- och tillsynsuppgifterna för den gamla länsstyrelsen i Västra Finland, är i själva verket redan mer komplicerat- Egentliga Finland och Satakunta är OK, men ska Birkaland och eventuellt Centrala Tavastland också höra till området? Eller är lösningen kustområdet på Åbo - Vasa -linjen och ett eget distrikt för Birkaland och Mellersta Finland? Ett förslag till lösning kommer från arbetsgruppen under juni. Enligt Savo bör man inte göra dessa gränser för förvaltningsområdena till alltför stora saker. Den egentliga enheten för regional utveckling utgörs dock av landskapet och dess samarbetsområde. Landskapens samarbetsområden fogades till den modell som godkänts av HALKE helt som en lösning på slutet. Med dem eftersträvas ett kombinationsområde med 9 landskap enligt statens ELLU-struktur, vilket skulle tilldelas en särskild roll med att sammanställa statens och kommunernas projekt med samfinansiering, vilka har intagits i landskapsprogrammens genomförandeplaner. Egentliga Finland och Satakunta passar in även i denna struktur som direkt ur en lärobok. Landskapsdirektör Juho Savo framhåller dock att denna "förpliktelse till samverkan" inte kan utesluta det övriga naturliga samarbetet för kommunerna. I all synnrhet förundrar jag mig över de inlägg, enligt vilka t.ex. Alliansen för Södra Finlands landskap ska upplösas, då dessa strukturer uppstår. Landskapet Egentliga Finland har i tiden gjort ett medvetet val mellan Alliansen för Västra Finland (WFA) och Alliansen för Södra Finlands landskap (ELLI) till förmån för ELLI. Fastän Satakunta och Egentliga Finland lämpar sig väl för att utveckla samprojekt med den statliga lokalförvaltningen, kan den inte och får ej heller hindra vår möjlighet att alltjämt vara med om att utveckla storområdet Södra Finland. Enligt Savo är det även i fortsättningen Egentliga Finlands uppgift som ett landskap att samarbeta över alla sina gränser. Egentliga Finlands Förbunds landskapsfullmäktige Ordförande Risto Ervelä förutsätter internt samarbete av Åboregionen Ordföranden för landskapsfullmäktige Risto Ervelä öppnade mötet genom att påminna om att det nu efterlyses bättre samarbete än förut i Åboregionen. Ervelä ansåg att en samarbetsdelegation skulle passa väl för Åboregionen och att det borde finnas möjligheter för att inrätta en sådan. Den goda utvecklingen för Åboregionen skulle återspeglas positivt i hela landskapet.) Martti Korhonen inledde om den aktuella förvaltningsreformen Landskapsfullmäktige fick i en aktuell översikt höra Martti Korhonens syn på den kommande reformen av statens regionalförvaltning. Korhonen ser att reformen innefattar fyra typiska utmaningar: Då nästan alla ministerier deltar i styrningen finns det en risk för att styrningen blir splittrad, av vilket följer att projekten splittras. Informationen om de olika projekten förmedlas dåligt från en myndighet till en annan och viktiga utvecklingsprojekt med hänsyn till regionen planeras utan att man vet om den andra. Miljömyndigheten är ovillig att ansluta sig med verksamhet som en del av den enhetliga regionalförvaltningen. Enligt Korhonens åsikt vore det förenligt med allas intressen att även miljömyndigheten från första början vore med i utvecklingsarbetet, då regionala projekt bereds. Tjänsterna förblir avlägsna Målet för reformen ska vara en medborgar- och kundbaserad regionalförvaltning som fungerar. Tjänsterna kan i Norra och Östra Finlands förhållanden vara t.o.m. mycket avlägsna, i varje fall är de beroende på regionalförvaltningens karaktär mera avlägsna än lokalservicen. Samarbetsområden är konstgjorda Landskapen sammanslås ej, men staten förpliktar till att bilda samarbetsområden. De fördelar i fortsättningen statens och EU:s regionutvecklingsanslag, cirka tre miljarder årligen. Landskapsförbundens ställning som strategisk utvecklare skulle förutsätta mer omfattande landskapsförbund än nuförtiden. I beredningsskedet talade man om förbund med landskap, men i mellanrapporten begravdes saken. Samarbetsområdena förefaller vara en konstgjord lösning. I ett sammandrag konstaterade Korhonen målen för reformprojektet: medborgarna och kunderna som utgångspunkt, effektivitet och resultatmässighet är goda mål på allmän nivå. Även ett förenhetligande av områdesindelningarna är bra som mål. Risken är dock en för- VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 13

14 VIIRI 2/2008 KESÄKUU valtningsmässig lådlek, ett mångdubbelt arbete på olika nivåer inom förvaltningen vid styrningen av relativt små utvecklingsmedel, att medborgarutgångspunkten kommer i bakgrunden och fungerande samarbetsområden på det praktiska planet. Landskapsfullmäktige godkände ändringarna i grundavtalet för Egentliga Finlands förbund I grundavtalet för Egentliga Finlands förbund ska ändringar företas, så att avtalet motsvarar de kommunsammanslagningar som kommer vid årsskiftet. De punkter som ska ändras i avtalet är: Namnlistan på medlemskommunerna: Medlemskommunerna i samkommunen är Aura, Gustavs, Kimitoön, Koski Tl, Letala, Lundo, Loimaa, Masku, Nousis, Nystad, Nådendal, Oripää, Pemar, Pyhäranta, Pöytis, Reso, Rusko, Sagu, Salo, Somero, S:t Karins, S:t Mårtens, Tarvasjoki, Tövsala, Vemo, Virmo, Väståboland*, Åbo (*namnet Pargas/Väståboland avgörs senare) Representation vid representantmötet: Medlemskommunerna väljer sina representanter till representantmötet på grundval av invånarantalet i slutet av det kalenderår som föregår kommunalvalet sålunda att varje medlemskommun har en representant för varje påbörjat antal femtusen invånare, dock högst fem representanter. För varje representant utses en personlig ersättare. Val av medlemmar i landskapsfullmäktige: Representantmötet utsermedlemmarna i landskapsfullmäktige på grundval av invånarantalet i slutet av det kalenderår som föregår komunalvalet sålunda att varje medlemskommun har en medlem för varje påbörjat antal femtusen invånare, dock högst 30 % av det obegränsade totala antalet medlemmar. För varje representant utses en personlig ersättare. Vid skärgårdsseminariet förbereddes en uppdatering av skötseln av Egentliga Finlands skärgårdsärenden Grupperna diskuterade konsekvenserna av PARAS-projektet Idén var att i grupper diskutera och förbereda sig inför de nödvändiga förändringar som kommun- och servicestrukturen medför för skärgårds- och skärgårdsdelskommunerna. Landskapsdirektör Juho Savo som öppnade seminariet presenterade den radikala förändringen av kommunstrukturen i Egentliga Finlands skärgård utifrån den nuvarande och den sammanslagna kommunstrukturkarta som träder i kraft , och han konstaterade bl.a. att man måste ha ett klart ställningstagande till situationen senast i början av hösten PaikkaOppi underlättar undervisningen i geografisk information Gymnasisterna i Åbo och Joensuu får på hösten, då läsåret börjar, ett nytt innehåll i undervisningen i geografi, då eleverna får bekanta sig med den PaikkaOppi, som planerats av Lounaispaikka, en nätbaserad inlärningsmiljö för geografisk informationssökning. Helt för alla öppnas tjänsten ändå inte ännu, utan det är först frågan om en pilotfas för tjänsten, där Kupittaan lukio från Åbo och Lyseon lukio från Joensuu deltar. Starten för pilotfasen på hösten enligt tidtabellen är dock ett tecken på att projektet, som koordineras av Lounaispaikka - Egentliga Finlands central för geografisk information - håller på att få god fart. I framtiden kan dock kartunderlaget för PaikkaOppi utnyttjas även av andra än elever och lärare. Kartans användargränssnitt ger till exempel friluftare en möjlighet att planera egna rutter eller för geogömmare ett verktyg för att ge ut intressanta punkter. Å andra sidan fäster många människor allt mer uppmärksamhet på tillståndet för deras egen livsmiljö och de fenomen som där pågår. Den teknik och det kartunderlag som ska skapas i PaikkaOppi gör det också möjligt att mera omfattande utnyttja och sprida information, som är bunden vid en plats, och som har producerats av dessa vanliga medborgare. Målet är inte heller att lämna den geografiska informationen kvar endast i lektionssalen utan att uppmuntra eleverna till att mera än tidigare göra observationer ute i miljön. På tröskeln till den första ansökningsomgången för Central Baltic INTERREG IV A -programmet Central Baltic INTERREG IV A -programmet är EU:s finansieringsprogram för regionalt samarbete, vilket täcker områden från Södra Finland, Sverige, Estland och Lettland samt Åland. Till området fördelas via programmet åren över 100 miljoner euro i stöd från Europeiska Regionutvecklingsfonden (ERUF), med vilket gränsöverskridande samarbetsprojekt finansieras. Programmet innehåller, förutom Central Baltic-programmet, subprogrammen för Södra Finland - Estland samt Skärgård och öar med tre gemensamma prioriteringar: en trygg och sund miljö ett ekonomiskt konkurrenskraftigt och innovativt område samt attraktiva och dynamiska samfund. För Central Baltic INTERREH IV A -programmets del upplever man nu viktiga tider, fyllda av aktivitet: programmets officiella öppning hölls i Åbo med över 160 som var intresserade av programmet. Den första ansökningsomgången för projektansökningarna öppnas 18.6., och förberedelserna med tanke på detta är i full gång såväl hos programsekretariatet, kontrollkommittén och de administrativa kommittérna som bland de ansökande. Ännu före den första ansökningsomgången arrangeras det fyra mindre öppningstillfällen i Riga, Tallinn, Mariehamn och Stockholm. Vid dessa tillställningar tillhandahålls ugnsfärsk information för dem som söker finansiering om detaljerna för ansökningarna och erbjuds möjlighet att söka samarbetsparter för att genom föra projekten. 14 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

15 KESÄKUU 2/2008 VIIRI Projektet Finska kriget i Skärgårdshavet Egentliga Finlands förbund låter göra minnesplaketter för märkesåret för Finska kriget. I år firas ett jubileumsår till minnet av Finska kriget, som fördes åren I jubileumsårets tecken anordnas ett flertal evenemang runt om i Finland, också i Egentliga Finland. Egentliga Finlands förbund låter göra minnesplaketter för kommunerna i Egentliga Finland till minnet av de strider som utkämpades i Skärgårdshavet. Plaketterna överlåts till nio kommuner, och dessa är Dragsfjärd, Gustavs, Kimito, Nystad, Rimito, Sagu, Tövsala, Velkua och Åbo. Det minnesmärke som kommer i S:t Karins är skaffat av staden S:t Karins. Betydande erkännande från EU för Egentliga Finlands geografiska informationsprojekt Det ENVIFACILITATE (envifacilitate.utu. fi) -projekt (Integration of spatial environmental information across different themes, scales, resolutions and uses: added value of facilitating mechanisms), som koordineras av Åbo universitets institution för geografi och som delvis genomförs av Egentliga Finlands förbund samt Lounaispaikka, har utsetts som ett av de fem bästa av EU:s LIFEprojekt som avslutats under senaste ett och ett halvt års tid. Projektet, som var verksamt åren , utvecklade ett utbyte av regional miljöinformation och mekanismer, som stödde en samfälld användning. De tjänster som det stödde är till exempel utlåningsfunktionen Paikkatietolainaamo ( som förmedlade geografisk information samt samarbetsnätverket för geografisk information Lounaispaikka ( i Sydvästra Finland. Både Lounaispaikka och Paikkatietolainaamo är alltjämt i intensiv användning, och deras tjänster och innehåll utvecklas kontinuerligt. För mer information på adressen. newsarchive2008/may/index.htm#best Lukijalle Jos yhteystietosi muuttuvat tai jos haluat päästä postituslistalle, otathan yhteyttä meihin: Leena Karlström, p. (02) tai Riitta Ahdan (02) tai sähköpostilla etunimi.sukunimi(at)varsinais-suomi.fi VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 15

16 Vastaukset: 1. Kirjaston kissat (Antti Hopia, Nina Laakko) 2.a) Maskussa, b) Paraisilla, c) Perniössä 3. Keijo Virtanen (1997 lähtien ja edelleen) (Valtatie 10) 5. Karuna VIIRI 2/2008 KESÄKUU Varsinais-Suomi -visa??? 1. Minkä sarjakuvan tapahtumapaikka on Turun kaupunginkirjaston ullakko? 2. Missä Varsinais-Suomessa on a) Kankaisten kartano, b) Kuitian kartano, c) Kosken kartano? 3. Kuka on kautta aikojen Turun yliopiston pitkäaikaisin rehtori? 4. Mikä on Turusta Hämeenlinnaan kulkevan tien numero? 5. Minkä entisen kunnan vaakuna? Maakuntahallituksen pöytäkirjat ja tiedotteet: Landskapsstyrelsens protokoll och meddelanden: (Hallinto ja asiakirjat) VIIRI 2008 Julkaisija Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) TURKU Painosmäärä 500 kpl Päätoimittaja Riitta Ahdan Toimituksen sihteeri Leena Karlström Puh. (02) (Ahdan) Fax. (02) VARSINAIS-SUOMEN LIITTO