Yhteistä iloa Tampereen kulttuuripäivillä. Kalevalaisten Naisten Liiton kulttuuri- ja jäsenlehti. Kolumnistivieraana Heli Laaksonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteistä iloa Tampereen kulttuuripäivillä. Kalevalaisten Naisten Liiton kulttuuri- ja jäsenlehti. Kolumnistivieraana Heli Laaksonen"

Transkriptio

1 Kalevalaist Naist Liito kulttuuri- ja jäslehti 3/2013 Irtoumero 7 Kolumistivieraaa Heli Laakso Yhteistä iloa Tampere kulttuuripäivillä

2 Kalevalaist Naist Liito kulttuuri- ja jäslehti , 52. vuosikerta, umero 3. Pirta ilmestyy eljä kertaa vuodessa xx Pääkirjoitus Aamari Mauko 24 Suomalaist uet Aikki Kaivola-Breghøj Sisältö 3/2013 Tietä kotio kasalle Kirsikka Morig Luja mutta lempeä Heidi Kögäs Silta kohti suvaitsevaisuutta a Petra Nikki Kulttuurisäätiö palkitut: Nuorisoseura Motora juhlatuelmissa Ai Kuitti Kulttuuriuutisia Petra Nikki Kalevala Koru kuulumisia: Kalevala Koru muodo taitaji yhteisö Riitta Huuhta Ideasta koko kasa periteeksi Suvi Rati Elsa jäljissä: Juurista virtaa ja voimaa a Uusi rohkeampi Kalevala a Elli Halo Perie uusiksi: Hauskaa hupia huplilla Satu Laatikai Petra Nikki Arviot Tarioid täyttämä tie Haalea Hieta Puhejohtajalta: Perite voima Sari Kaasi Kasallispuvut ja Kalevalaiset Naiset valloittivat Tampere Aamari Maukko Gallup: Mit siirrät periettä sukupolvelta toiselle? Laura Puromies Yhdistys esittäytyy: Vaasassa versoo kalevalai perie Ve era Ryyä Yhdistyst kuulumisia Kalevalaist Naist Liito syksy tapahtumat Makkaratiaissi ja kulttuurimustikoi Heli Laakso Toimit us Päätoimittaja Aamari Mauko puh , Toimit ussihteeri Petra Nikki puh , Pirra toimituseuvosto Tuul a Haimakai, Satu Laatikai, Hela Ruotsala Graafi suuittelu Maaru Desig / Lea Malmberg Paiopaikka Esa Prit Oy Lahti Pirra tilausmaksu 30 euroa / vsk. Nordea Helsigi Yrityspakki FI Kalevalaist Naist Liitto Strömbergitie 4 A, Helsiki puh Musiiki tohtori Sari Kaasi, puhejohtaja Eskolakatu 2, Lapperata Sirpa Huttu, toimiajohtaja PEFC/ Ka kuva Va stavalo Pirta 4/2013 ilmestyy Aieisto tulee olla toimituksessa messä. Osoittemuutoksett oma yhdistyks kautta. Lea Ludqvist, toimistosihteeri ISSN

3 Pääkirjoitus Kuva Riikka Mauko Yhdessä vahvasti ja vapaaehtoisesti! Vapaaehtoistoimita o työtä, josta ei makseta palkkaa. Vapaaehtoistoimitaa ei voi pakottaa, vaa siih halutaa. Vapaaehtoiset saavat aikaa uskomattomia asioita juuri siksi, että uskovat vahvasti työsä merkitykse. Tuore esimerkki o Kalevalaist Naist yltäkylläi kulttuuriviikoloppu Tampereella. Kulttuuripäivii mahtui iloa, elämyksiä, kokemuksia sekä raikkaita, uusia ajatuksia. Oli ilo olla mukaa! Tätä vapaaehtoistoimita o parhaimmillaa: erilaiset ihmiset kokoavat tietosa ja taitosa ja raktavat yhdessä jotai uutta. Lopputulos o emmä kui osisa summa. Vapaaehtoistoimia tulevaisuus kuitki askarruttaa. Riittääkö tekijöitä vai oko talkoohki äivettymässä? Ihmist ajasta kilpaillaa koko aja yhä tiukemmi. Usko kuitki vapaaehtoistoimia edelle vetävä ihmisiä puolesa, koska he tahtovat toimia itselle tärkeid arvoj puolesta, tutustua uusii ihmisii, auttaa toisia ja oppia uutta. Näi kirjoitti Ai Koskela blogissaa vapaaehtoistoimia tulevaisuudesta. Maailmavaihto ry: pääsihteeriä työsktelevä Koskela vahvistaa äkemystä, että arvot ovat olai osa vapaaehtoistoimiassa. laisarea blogissa, jossa voit myös osallistua keskusteluu. Kasalaisarea aloittaa valtakuallis Vuod vapaaehtoi -palkio perite, joka tavoittea o ostaa vapaaehtoistoimia arvostusta ja äkyvyyttä. Vuod vapaaehtoi voi olla pitkä lija toimija tai uusi, mutta iovatiivi tulokas. Usko, että kalevalaisissa aisissa olisi motaki palkio arvoista toimijaa, jot tehkää rohkeasti ehdotuksia. Kalevalaiset aiset ovat vapaaehtoistoimijoita, joilla jokaisella o erilaisia taitoja ja kiiostuks kohteita. Yksi heistä o Elsa Heporauta, Elsa pojapojatytär, jolla riittää rohkeutta ja visioita. Perie o siirtyyt Elsoissa sukupolvi yli, mutta elää tässä päivässä kut lehd haastattelussa selviää. Kieli muutuu ja murre iloittelee Heli Laaksos kirjoittaessa kiel muutoksista. Toi kolumistimme Heidi Kögäs pohtii tällä kertaa lujuud ja lempeyd suhdetta sekä yhdessä tekemis aiutlaatuista voimaa. Lukuiloa kaikille! Lehdessä o jälle myös laaja kattaus yhdistyst tapahtumia ja tempauksia. Kalevalaist Naist Liito puhejohtaja Sari Kaasi kausti kulttuuripäivillä äkymää ja toimimaa rita rottigilla. Pirta o oiva väylä jakaa kokemuksia, ataa esimerkkejä ja välittää tekemis iloa muille. Kerra keksitty ja hyväksi havaittu malli kaattaa jakaa ja moistaa. Kalevalaiset Naiset kokevat yhteisiksi imittäjikse ikiaikais ja aido, mutta koko aja uudistuva perite ja kulttuuri. Yhtei ilomme kumpuaa tekemis riemusta ja vuorovaikutuks voimasta. Tervetuloa mukaa raktamaa moipuolista ja virkistävää syksyä tutu jouko kassa, mutta älkää uohtako uutta vapaaehtoisvoimaa, joka etsii itselle kaavia tehdä jotai merkityksellistä. Yhdessä toimimalla et ilahduta vai itseäsi, vaa kaikkia ympärilläsi. Vapaaehtoisesti. Aamari Mauko Humaistis ammattikorkeakoulu Vapaaehtoistyö johtamis erikoistumisopitoj opiskelijat ruotivat vapaaehtoistoimia johtamise liittyviä teemoja Kasa- 3

4 Teksti Kirsikka Morig Kuvat Suomalais Kirjallisuud Seura Tietä kotio kasalle Aa-Lea Siikala Itämersuomalaist mytologia avaa uusia kulmia Kalevala maailmaa Udmurtia, prologi. Auriko paahtaa juhlapaikalla keskellä metsiä ja iittyjä, joe o kokootuut tuhasia ihmisiä lähikylistä ja kaupugeista. O alkamassa alkukesä tärkei rituaali, kylvö ja kasvu juhla... Valkopukuiset papit siuaavat padoissa porisevaa juhlaruokaa ja leipävuoria. Vodkalasit täyttyvät ja tyhjevät samoi tei. Kuljemme ihmiskujaa lähemmäs riittipaikkaa. Äkkiä tajua, mit edelläi kulkeva professori alkaa vajota. Hä o kui Tuhkimo. Toi pu- ai kkä o jo kadout, toiki mossa. Hä uppoaa ltohiekkadyyii. Kaialoista kiii, ja hups, osto. Professori ousee paljai jaloi. Sie jäivät kgät, hä uhrisa luotojumalille, väkevämmille kui ihmis tahto. Hetk kuluttua olemme udmurttiaisia. a. Mei- dät puetaa paikallisii kasapukuihi ja es- suihi. Tassitetaa iitylle pystytetyillä lavoilla, työetää mikrofoia kohti: Puhukaa, puhukaa. Ja mehä puhumme. Olemme yhtä kasaa, jaamme yhteiset myytit, laulut ja saat. Sitt tapahtuu seuraava kääe. Yli puhuu. Juhlapaikalle työtyvät mustat pilvet repeävät ja yllemme syöksyy kaatosade jyriä ja salamoid saattelemaa. Kohta koko ltohiekkai kttä muuttuu valtoimaa vellovaksi saviliejuksi, joka tarttuu jalkoihi, jalkieisii, helmoihi, kaikkialle. Autot ovat ii kaukaa, eivätkä ekää pääse irti liejusta kui työtämällä. S sijaa että istuisimme kyydissä, työämme kyytiämme. Illalla myöhää saavumme pääkaupukii. Yritämme selvittää savitilate, vaate- ja kkätilate. Toivoto. Aamulla lto Moskovaa. Tämä o vai yksi pi pii episodi ja esimerkki siitä, millaista professori Aa-Lea Siikala kttätyö o ollut Väjällä. Ku hä kertoo kirjoittaesa Itämersuomalais mytologia tärkeiltä osi kttätyö perspektiivistä, mytologioita vertaileva tiedo valossa, voimme ymmärtää, että tutkimustyöllä o ollut vaarasa, ihimillist poistust korkea hita ja juuri siksi se o ii arvokasta. Ikuisesti elävät myytit Uralvuoret, Siperia ja jopa Tyymer kulttuurit vertautuvat toisiisa, arkistot täydtyvät aikalaismatkaajamme kokemuksista, myyttiaiekset saavat elävä pitasa tapahtumista, joihi tutkija osallistuu hkilökohtaisella paoksellaa. Imar ja Toorum, Ukko Ylijumala ja hä maa päälle kultaisissa vitjoissa laskemasa kotio katsovat toisiaa tutkijakammio salaisessa valossa. Elias Löroti kokoama eepos, kasakua yhtäiskulttuuri kivijalka betooi omakuvamme mytologis 4

5 Kuva Sakari Majatie perusta. Nyt Kalevala aiekset saavat rialle muid kasoj, kulttuuri ja yhteisöj periteet, suullisa siirtyeet mytologiat. Siikala lähiluvussa o Itämer alue luvuilla tallettu myyttiruous, jota o löydetty paitsi Karjalasta myös Suom savolaisalueilta, Pohjamaalta, Ikeristä, Virosta ja jopa Läsi-Suomesta. Hybridialueilla kohtasivat eri ilmasuuat ja murteet, myytit säilyivät uudistu ja muuttu, kertoo Siikala. Myytti Elias Löroti Uhtualla seisovasta ruomäystä ei silti huoju. Mäy oksisto vai leviää laajalle ja s juuret ovat syvällä itämersuomalaist mytologioid erilaisissa kerrostumissa. Mikä rikkaus. Teosta tutkiessa lukija hämmtyy, rikastuu ja ymmärtää sivu sivulta läpiäkyvämpää peritöämme. Siikala kuvaa, mit ihmis suhde luotoo saa uusia ajallisia perspektiivejä ja syteesejä. Maa ja tul syty, vesilituj ja alkumer merkitykset sikoutuvat toisiisa. Skadiaavisessa i mytologiassa maailma rakettii jättiläishirviö palasista. Itämersuomalaisilla liumuasta hautui maailma tai kut virolaisilla, pikkuliut tekivät pesäsä mer rataa. Komilaisilla maailma sytyy liittyy kaksi sorsamuaa, joista kuo uoriutuvat elämää ylläpitävä sorsa ja paholaissorsa. Ltävät uhrit Maailmapuu, pohjatähtikeskeisyys ys ja astr aali limy myto tolo logiat ja eläiseremoialismi yhdistäv ävät ät suo mala lais is-u -ugr ilai aisia tai varhaisia uralilaisia kieliäiä puh uhu uei ta ihm hmis isiä iä. Euraasialai maailma luomis ista kuv uvaa aava Suk ukel elta ja -myytti, taivaa valoj varkaus ja pala laut utta tami mi se kä jättiläiskotka, ukkosliuu syy yttäm ä tuli saa aava vat erilaisia toisitoja. Varhaiset perusmyytit, t, pyh yhät eläimet ja iihi liittyyt symbol oliikka ovat kasoillamme pitkälti samoj oja. Karhumyytit ja muut eläitariat, sääelty suhde suurriistaaa kata tava vat samaa perimää. Ja valkeill lla li ui ll a kut joutsella o oll llut erity tyi merkitys. Siikala kertoo, et tä val keit ita lituja uhrattii Imarille. Nämä aikoiaa tärkeät rit uaal alit ovat olemassa yhä tää ää, ja huo uoli lima matta kotrollista, e ovat jatkaa eet sa lais ista elämääsä. O asioiti a, jot otka at tav avat at ihmiselle rituaalis puhd hdis taut utum umis myötä rauha ja mahdol olli lisu ud uudistumise. Siikala muistuttaa, et tä suo mala lais isil il le tärkeää o yhä hiljaisuu uude d va atim us ja tarve, jota muut läsieu euro roop oppa palais et eiv ivät hevi ymmärrä. He pitävät meitä juroia. Myös ais paikka myytti ja rituaali keskiössä o merkittävä tutkimuskohde. Atropologisesti kiiostava o äidi rooli, hä toimiessaa tyttär atajaa. Ja äiti ja veljet kostaa kuiasa mettäe tyttärsä puolesta apuaa veljet, ei isä kut useimmissa idoeurooppalaisissa kulttuureissa. Shamaismi liitetää ylesä siperialaisii tai saamelaisii yhteisöä ylläpitävii kulttuurikäsitteisii. Itse asiassa shamaismia tavataa vielä 1600-luvullaki Savossa, jossa Pekka-imi uorukai oli oikeudessa syytettyä shamaismista, koska metsä kätköstä löydettii hä isäsä valmistama rumpu. Savo saamelaisista löytyy tuomiokirjoissa useita merkitöjä. Rauta-ajalla ii kutsuttu oitausko; äkijät, tietäjät ja paratajat olivat kasausko perustassa. Uskotokäsitys o ollut hyvi liukuva ja vielä 1900-luvulle karjalaisilla oli erityisiä arpojia. Ja shamaisti maailmakäsitys, matkateko tuopuoleise o yhdistäyt itämersuomalaist kulttuureja laajemmi suomalais-ugrilaise maailmaa. (jatkuu) >> 5

6 Kiiostava o myös Väiämöise s ro oli sota tapä äl likk kkö ä, jos sitä verta a ko mila laist tietäjää ää ja sotap ääll llik ikkö köö ö Pami mii i, jo ka oli myö yös oi ke ud jakaja ja käräj äjie pi täjä. Tällai sell lla ri tuaali hoi oita jalla ol i rautakaude dell lla moi ia roolol eja. Kylä vah immama t ovat oll eetet sekä ikeriläisillä että balt lttiti lais isilil la yht hteisö tu ki puit ta, pit ä eet yhteisöä koossa ja luoeetet moraaliset koodit. od Mi t ol emmem kaaa pää ääty - eet yk ykyi yi se ikärasismii, joka korost staa uo uort rt kaupa llista roo ooli lia? Aia uusiutuva mytologia Ihmiskeho osat edustavat ma ai lmaa kut ut Väiämöis polv i tai varvas, joka hä satuttaa raktaessaa kalliolla vettä. Vedpaisumus oki verpaisumus. s. Jumal a jal- kaa koskevat loukkaatumiset ovat mukaa moissasa myyttitarioissa. Eri aikakausia katasuomalais kulttuuri kokek mat i - doeurooppalaiset ja balttilaiset yhteydet ovat pala palalta muuttaeet ja uusieet mytologo iaamme me. Balteilta sa adut laiasaat kut virsi tai katele ja ukkos juma mala Perkuaks muutumi suomalaist pe rkeleeks i mu istuttavat meitä kassakäymis like isyydestä. Alkuperältää arja laisiaia saoja ov at tutkija Jor orma Koivulehdo mukaa taiva s, sammas, jum uma, maa tai marr rras. Samp mpo ta as tulee taivaa keskukse ulottut vaa patsasta, sammasta, kuvaav avasta sa aasas ta. Germ rmaai mytolo logia o vai kuttaut itä mersuome myytti tiruo ut e ja rah ahva vaaus usko kotoo ka ikkeke a rauta- ajalal la. Hi isi-le lehtoj, us ko o har arjo itus ta koske- vi saoj (luote, ruo je. ) ja myy ttis t hahmoj (T hor Uk ko, Odi Väiämöi i ) lisä ksi muiaisska- di a avit atoivat myyteille kertom usma mall llej a, aiheita ja meta fo ria. Siikal ala sa oo yllättävitätä oleva va, että viro laisella ruo udella o selv lvä yhteysy paitsi Ikeri kaut ta Kar jalaa my ös lätise, Po hj amaalla la suo sittuu ja sieltä mu ut- taji mukaa Viaa aa ku lkeu eutu tueese ruo ut e. Su uri muu uuto tos my to logi a luot tee ssa tapahtui Sii kala la mukaa kri rist iusko sa apue uess ssa roomom al aiskatol is uu ta lät e ja ortodoksisuut uta itäisille alue ueil illele. Myytti tiru ruo ot lisä ä tyivät uusi kristill ist aiheid myö yötä sulautu peri riteise ru oo. Laatoka Ka rjal a ja ikeroist la ul uihi tuli lukui ui si a kristill llisiäi aiheita. Savo laisessa Tule syyssäsä Väi ämöi i toimii yhdessä Ne itsyt Maria ka ssa sa, joka ase semo it uu kosmo ks keskuksks e. Siikalaa vuo sikymm ie i mittaa kypsyytyt ja kasva- ut tutkimustyö o yt kirjoissa ja kasissasa ja ki rja kaet kii iii. Teos o lop oppupu mato aarreaitta sek ä tutki- joille että suomalais kulttuuru iperiö ö uu sille jaka kaji lle: taiteilijoille, opettajille, äideille, iso äideil le ja isil ille. Iha joka isel le suomalaiselle. Kirs rsik ikka ka Mor ig o kulttuurito imittata ja, jok a er ityi yis- alue a ov at suomala is-ugr ilaise t ka sat ja ki elet et. 6

7 Kirjailija ja ohjaaja Heidi Kögäs vierailee Pirra vuod 2013 kolumistia. Kolumi Luja mutta lempeä Teksti Heidi Kögäs Joogaopettajai Maria Totro käyttää tueill llaa usei ei ilmaisua: luja, mutta lempeä. Miusta se o kel elpo matra muualleki kui joogamatolle. Yhdistelm lmä itse sessää o vaativa ja mutkikas. Jos o pelkästäää lem peä, o vaarassa jäädä jalkoihi, siksi lempeyd vasta tavo i- maksi tarvitaa juuri perääatamatota lujuutta ta. Jos o pelkästää luja, voi jäätyä ja kovettua lujuutu sa sis isälle, eikä ilma lempeyttä voi oikei selvitä. Ol ohjaut simmäistä kertaa omaaa romaai i Hyvätekijä pohjalta tehdy tv-elokuva. Ta rja Kylmä teki käsikirjoituks jo vuoa 2008, kaksi vuot ta rom aaii ilmestymis jälke. Kesti siis viisi vuot ta kui teksti lihallistui kuviksi. Ja vaikka ol kirjo itta- ut Hyvätekijä jälke kaksi romaaia (JoJ ki si u sta ja Dora, Dora) ja melkei uohtaut aik aisemm mmi kir - joittamai aikuist rakkaustaria, tutut i se sit tk ki eräälaiselta kotiipaluulta. Hyvätekijä maailma m a oli helppo palata, hkilöt ja tilateet olivat jo ker taallele elettyjä ja hyvi tuttuja. Tätä kirjoittaessai kuvaukset ovat juuri lopp ppu ee t. Parasta iissä oli taas kerra yhdessä tekemi, rie mu, joka siitä sytyy. Ja tämä koskee kaiklaista yhd essäs tekemistä, oli se sitt kuorossa laulamista ja last har rastust tukijoukkoia olemista. Oli aikoiaa ihaa aa myydä jossai jalkapalloturauksessa kahvia ja itseleiv ivottu tua pullaa. Kuva Otava / Joui Harala Yhdessä tekemis jälke tulee aia vähä haikea olo. Miu o jo ikävä äyttelijöitäi: Sari Siikaderia, Tea Istaa, Esko Salmista ja Carl-Kristia Rudmaia. Heidä osaltaa kuvaukset päättyvät ku viimeiki kuva o otettu. Miä jatka vielä viikkoja elokuva jälkitöid kassa. Saa viipyä vielä Hyvätekijä maailmassa. Akari luopumis hetki tulee sitt ku viimeisetki lopputekstit o laitettu paikoille. Silloi iskee se kasalaulu autius lehtipuihi. Miulta kysytää usei, mit lomita kaksi erilaista ammattia yhte. Vastaa, että oivallisesti. Itsiivis ohjaamis ja yhteistyössä tekemis jälke tutuu helpottavalta pysähtyä yksiäise työhö eli kirjoittamise. Kirjoittami o myös eräälaista sisäistä lempeyttä. Millää muulla tavalla voi kuvata sitä vaikutusta, mikä lastkirja kirjoittami miuu teki. Heti Dora, Dora jä lkee e suke kels lsi las aste tk kir irja jaa a. Hkselirouva luo tuli hio steleva pupu im eltä Hel ela vo Baldur, palturipuhuji suku kuju juur urta sii iis. Ol kirjoittaut kaksi ostalgista lastkirjaa höpsöstä Hkselirouvasta ja hä talostaa tätä uusita imeltä Siiväri pupu. Lopultaki miu sisäi lapsi tarvitsi tätä lohdutusta, maailmaa, joka o täyä luottamusta, ystävyyttä ja vastapaistetu korvapuusti tuoksua. Ol sytyyt syyskuussa ja syksy o aia ollut mi- ulle voima vuodaika. Silloi kesä latausta o vielä tallella, mutta talv kamala jossai kaukaa. Pidä siitä, ku puolukat kypsyvät, ku puut heittävät itssä kultaa ja kuparii, ku aamut ovat kirpeitä ja kuulaita. Joai sellaisa hetkä luul saavai kiii tutemuksesta, jossa yhdistyvät e kaksi: lujuus ja lempeys. 7

8 Ajakohtaista Teksti Petra Nikki Kuvat Pirjo Helius, Kalevala Koru Silta kohti suvaitsevaisuutta Kalevala Koru Kulttuurisäätiö jakoi euroa apurahoja Rumpumusiikki raikasi ja kutsuvieraat taputtivat rytmiä, ku Kalevala Koru Kulttuurisäätiö jakoi 18. kerra apurahoja Helsigi uudella Musiikkitalolla. Apuraha saaji valiassa paiotettii teemaa Kulttuuri muuttuva suomalaisuud siltaa. Tää vuoa apurahoja saaeet hakkeet liittyivät esiitymisii, julkaisuihi, tutkimukse, musiikkii, kädtaitoihi ja tohtoriväitökse. Yksi tyytyväisistä apuraha saajista oli ugadalai taite maisteri, muotoilija ja pedagogi Licol Kayiwa, joka järjestää syksy aikaa Juuret-työpajoja suomalaisille ja ulkomaalaisille lapsille. Kayiwa o toteuttaut eri teemaisia työpajoja kulttuurikeskus Caisalle jo vuodesta Juuret-taidetyöpajalla halua edistää moikulttuurisuutta, tariakerrotaa sekä käsityötaitoja. Järjestä eljä työpajaa eri-ikäisille lapsille ja uorille, joid tavoittea o rohkaista lapsia kertomaa tarioita heidä omasta kotimaastaa ja kulttuuristaa sekä tulkitsemaa iid avulla taidetta heidä omista lähtökohdistaa. Kurssi suomalaista osuutta edustavat Kayiwa valmistamat kolmiulotteiset puukirjaimet, joista lapset voivat raktaa haluamasa heille merkityksellis saa, joho taria ja taideteos perustuvat. Puu o lähellä suomalaista sielua. Se ei rikkoou ja s voi kierrättää. Toivo, että lapset valitsevat oma lempisaasa ja taria kerrottuaa voivat raktaa puukirjaimista sama saa. Puukappaleet voi maalata, päällystää tai koristella haluamallaa tavalla, selittää Kayiwa. Työpaja tärkei ati ovat last tariat ja iid jakami toist last kassa. Taidetyöpaja avulla lapset kuulevat kiiostavia tarioita toist taustoista ja kulttuureista. Halusi järjestää ämä pajat, koska oma äidikieli o jokaiselle ii merkittävä asia, että sitä kaattaa jakaa muid kassa. Neljä taidetyöpaja jälke Kayiwa järjestää töistä miiäyttely, joka jälke jokai saa teokssa kotii. Jykevä Juurakko Juurakko-yhtye laulajat ovat teheet yhteistyötä yli kymm vuotta. Musiikissa yhdistyvät kiehtovalla tavalla uusi suomalai kasamusiikki, afroamerikkalai blues ja improvisaatio. Kulttuurisäätiö myösi ryhmällemme apuraha levytekoa vart. Olemme valmistelemassa levyä, jossa kasamusiikkia ja bluesia tulkitaa paitsi erilaisilla kateleilla, myös matkaharmooilla, plakulla, jouhikolla ja s kotelolla sekä kammalla ja kukkarolla. Höystämme siis musiikkiamme mielikuvituksella, auravat yhtye Aa Wikst ja Kaisa Saarikorpi. Aiutlaatui soiti sytyy moiääisestä laulusta ja improvisaatiotulkioista. Sävellykset ja saoitukset ovat kaikki omaa tuotatoa. Yhtye laulajat ovat ammattimuusikoita ja musiikkipedagogeja. Olemme laulaeet yhdessä yli 10 vuotta tulkitsemalla moiääistä laulua. Vuoa 2011 yhytimme katelisti mukaa ja perustimme virallisesti Juurakko-yhtye, kertoo Kaisa Saarikorpi. Levy ääitys alkaa syksyllä ja julkistus o si keväää. Levy ammattimai valmistus vie yllättävä paljo rahaa. Kulttuurisäätiö apurahasta oli meille valtava apu ja olemme siitä erittäi kiitollisia, lisää Aa Wikst. 8

9 Arkista hopeaa Ha Pokkasella, Teija Halosella ja Heidi Pesulla o korumissio. Karsitaa luksus pois ja tehdää koruvalmistuksesta arkisempaa. Olemme perustamassa toislaista kultasepä ala yritystä Hämeliaa. Ajatuksamme o madaltaa kyystä koruvalmistukse, omaa luovute ja tulkitsemis iloo sekä sitä kautta lisätä hyvivoitia, kertoo Ha Pokka. Kaikki kolme hakkeessa mukaa olevaa kulta- ja hopeaseppää ovat muotoilijoita ja alasa ammattilaisia. Kolmikko aikoo perustaa oma galleria ja jatkaa hyvi alkautta kurssitoimitaa. Järjestämme seuraavaksi korukurssi kehitysvammaisille uorille, jossa he saavat kokeilla taidetyösktelyä ja koruj tekoa. Viime talva järjestimme vastaava kurssi omaishoitajille ja mielterveyskutoutuji läheisille. Tulevalla kurssilla ryhmä o heterogei, jot ryhmä täytyy olla riittävä pii ja olemme kaikki kolme aia paikalla avustamassa. Muotoilijoid mukaa koru o ihateelli kurssi aihe, koska sitä voi tehdä moella tapaa. Itse valmistetuista koruista o tullut usei tekijäsä lempikoru, jota kaetaa ylpeydellä. Palkitsevaa kulttuurityötä Kulttuurisäätiö hallituks puhejohtaja ja Kalevala Koru toimitusjohtaja Riitta Huuhta kertoi hallituks paeutue hakemuksii perusteellisesti. Kokemuksemme mukaa moet iistä hakkeista joita palkitsemme, eivät ehkä muutoi toteutuisi laikaa ilma tätä apurahaa. Olemme siis oma mittakaavamme kulttuurielämä vaikuttaja. Tääki vuoa hakkeet hiolla tavalla toteuttivat aettua teemaa, ja muuttuva suomalaisuus saa tulevaa vuoa mota tulkitaa eri puolilla Suomea. Kut apuraha saaja Laura Iko osuvasti kiitospuheessaa paiotti, vuorovaikutuks kehittämi taite avulla auttaa suomalaisia raktamaa suvaitsevampaa tulevaisuud Suomea. Taide o merkityksellistä sekä tekijöille että vastaaottajille. Tehdää hyvää taidetta ja taiteella hyvää! 9

10 Juurakko-yhtye Kaisa Saarikorpi (vas.) ja Aa Wikst iloitsivat tulevasta levytysprojektista. Taite maisteri Licol Kayiwa haluaa edistää last moikulttuurisuutta. VUODEN 2013 APURAHOJEN SAAJAT Näyttelyt Urho Kähkö Hiljaisuus äyttely toteuttamise euroa Esiitymiset Aki Suzuki Spirits Plaet Earth No. 3 Kalevala Aio -esityks toteuttamise euroa Au Silvoi ja työryhmä Rajapassas-tassiteoks toteuttamise euroa Pieta Koskiemi Poroa karjalapaistissa -tassiteoks toteuttamise euroa Laura Iko Maailma syty -draamaprojekti toteuttamise euroa Julkaisut Aja Törmä Bysati kuva Pohjolassa -kirja työstämise euroa Kasamusiikki-istituutti /Matti Hakamäki Fiish Folk Sigers -levysarja toimitustyöhö euroa Aa Laiti ja työryhmä Kalevala musiikkitariasovelluks toteutukse euroa Maailma musiiki keskus ry / Jaaa-Maria Jukkara Pii tiikeri -lastmusiikkilevy tuottamise euroa Tutkimus Johaa Häiväoja Paula Häiväoja korutuotao dokumtoitii euroa Musiikki Pauliia Pajala Sammo taota -kasamusiikkitapahtuma järjestämise euroa Aa Wikst / orkesteri Juurakko Orkesteri Juurako studioalbumi työstämise euroa Katariia Airas / lauluyhtye Sud aika Sud aika -lauluyhtyeelle uud materiaali ja levy työstämise euroa Emmi Kuitti / Fio-Balka Voices yhtye Fio-Balka Voices -yhtye silevy ääittämise euroa Outi Kalli ja työryhmä Kolme litua ja muita tarioita -teoks toteuttamise euroa 10

11 << Ha Pokka (vas.), Teija Halo ja Heidi Pesu järjestävät seuraavaksi korukurssi kehitysvammaisille uorille. Vuod 2013 apurahoj saajat vastaaottivat palkitosa uudella Helsigi Musiikkitalolla. Kädtaidot Licol Kayiwa Juuret-työpajoj toteuttamise euroa Heidi Pesu ja työryhmä LOUHI-korukurssi toteuttamise euroa Tohtori väitös/opiäyte Maija Karhi-Ilo Harpu voima -koserti toteuttamise 800 euroa Muut Kulttuuriosuuskuta Uulu Uulufest-festivaali kosertti ja työpajoj toteuttamise euroa SirkusRakkausPumPum ry Moitaiteellist ja yhteisöllist lasttapahtumi toteuttamise euroa Kalevalaist Naist Liito ja Kalevala Koru yhdessä perustama Kalevala Koru Kulttuurisäätiö jakoi tää vuoa apurahoja 18. kerra. Apuraha saaji valiassa paiotettii hakkeita, jotka oudattivat valittua teemaa Kulttuuri muuttuva suomalaisuud siltaa. Yhtesä apurahoja jaettii euroa 22:lle eri hakkeelle. Kulttuurisäätiö seuraavi apurahoj hakuaika alkaa Esi vuod teema o Ruo voima arjessa. Ulla Lehto Moikulttuurist draamatyöpajoj toteuttamise euroa Auli Hirvo Meisyyd jalajäljillä tulevaisuud maisemassa -kyläkävely- ja semiaarisarja toteuttamise euroa 11

12 Palstalla esitellää Kalevala Koru kulttuurisäätiö tukemia kulttuurihakkeita. Nuorisoseura Motora juhlatuelmissa Teksti Ai Kuitti Josuulai uorisoseura Motora ry. täyttää tää vuoa 45 vuotta. Seurassa harrastaa kasatassia oi 200 lasta, uorta ja aikuista. Nuorimmat tassijat ovat 3-vuotiaita. Motorassa o lukuvuoa peräti 11 kasatassiryhmää sekä kaikille avoi Folkjam-tassiliikutaryhmä. Nuorisoseura last- ja uort kasatassiryhmissä aetaa taite perusopetusta opetussuuitelma mukaa. Motora saa usei huomiota suurella poikamäärällää, tyttö- ja sekaryhmi lisäksi seurassa tassii kaksi aioastaa pojille suuattua ryhmää. Pojat pysyvät vauhdikkaa harrastuks parissa saadessaa kehittää itseää. Akrobatiamaiset temput ja vaativat ripaskat osoittavat heille, että tassi vaatii kestävyyttä ja voimaa. Motora o hyvi aktiivi uorisoseura. Motora tassiryhmät osallistuvat vuosittai last ja uort valtakuallisii kasatassiluokitteluihi ja mestyvät iillä hyvi. Seura tassijoid korkea taitotaso o valtakuallisesti tuustettua. Motora valittii vuoa 2008 Vuod kasatassiyhtyeeksi, mikä o korkei mahdolli Suomessa saatava tuustus kasatassiseuralle. Tää vuoa Suom Nuorisoseurat ry valitsi Motora Vuod Nuorisoseuraksi Perusteluissa todettii, että Motora o jatkuvasti uusiutuva, uusii haasteisii tarttu ja kehittyvä seura, joka toimita o äkyvää ja laadukasta. Motora ryhmät esiityvät sekä kotimaassa että ulkomailla. Tassiryhmi esiitymisissä mukaa o Motora oma kasamusiikkiyhtye Rälläkkä. Kasatassiryhmä perustivat Raui ja Sakari Riiko Kotiolahd Möii vuoa Riikoset ohjasivat tassiryhmää vuote 1993 saakka ja 80-luvuilla Motora oli merkittävä suomalais kasatassi uudistaja: ryhmä pysyi tiukasti periteessä, mutta etsi samalla uusia ilmaisutapoja ja vei kasatassia rohkeasti äyttämölle. Samalai ajatus jatkuu seurassa vielä tääki päivää. Tassista tehdää ykyaikaisempaa ja Nuorisoseura Motora sai vuoa 2012 Kalevala Koru kulttuurisäätiöltä euro apuraha juhlavuod Tassi teille -tassikoserttia vart. viihteellisempää, empää, mutta periteitä eitä ei tyysti uohdeta. Motora tassiryhmi tyylissä paiottuu etki karja- lai kasatassi ja -musiikki. Motora o edyt toimiassaa vauhdilla. Last tassiryhmi määrä lisäätyy, ja vakituis toimitila löytymi atoi hyvät puitteet toimia kehittämiselle. Motora myös työllistää ykyää eljä osa-aikaista työtekijää. Osa-aikaist työtekijöid lisäksi talkootyöllä saadaa Motorassa edelle paljo aikaa. Tassijoid vahempi rooli o suuri etki esiitymismatkoilla, joilla ala-ikäist last ja uort ryhmillä o aia mukaa omia vahempia huoltajia. Tekemis riemua riittää tassiharrastuks parissa siis koko perheelle! 12

13 l Koout Petra Nikki Kuva Mirka Kle emo la & J ai Fo rsb erg /Imagary Oy Vielä ehtii! Kulttuuriuutiset Helsigi Kaupugiteatteri syksy uutuus o Vielä ehtii -äytelmä, jossa vahukset ovat kaikkea muuta kui hiljaisia ja kilttejä. Okoha tässä uusi kilpailija rakastetulle Kvartetille? Pääosissa Lea Uotila, Riitta Havukai, Ulla Tapai ja Vesa Vierikko. Esi-ilta Helsigi Kaupugiteatterissa. Kuva Ville Juurikkala Voimamiehet vauhdissa Viime vuoa lehd Voimasaoja-palstalla haastateltuj muusikoid tuoreet kuulumiset ovat työtäyteisiä. Jarkko Martikaiselta ilmestyy si vuod alussa odotettu uutuusalbumi, Koiri taivas. Mies o tehyt musiiki myös syyskuussa Hämelia teatterissa si-iltasa saavaa Pojat-musiikkiäytelmää. Marko Aala o puolestaa keikkaillut Mokomasa kassa tiiviisti. Yhtye esiityi keväällä myös Japaissa. Samae Koskis keväällä ilmestye Hyvä päivä -albumi kappaleet ovat jo radio soitetuimpia hittejä, ja Koskis Korvalääke-kokoopao oli vakiovieras kesä festareilla. Räpartisti Paleface vaikuttaa mm. suur suosio saaeessa, jazzmusiikkia ja puhelaulua yhdistävässä Ricky Tick Big Badissa. Topeliuks Lukemisia lapsille Kiiostaako karaoke? Kalevala Väjällä Kalevalaseura ja Suom Pietari istituutti ovat aloittaeet Taiteilijoid Kalevala Väjällä -hakke seitsemä väläis kuvataitelija kassa. Mukaa kutsutut taiteilijat tulkitsevat kuki omalla tavallaa Kalevalaa ja valitsevat eepoksesta heitä kiiostavat aiheet. Teoksista järjestetää äyttely Pietarissa keväällä 2014 ja myöhemmi samaa vuoa Suomessa. Lisätietoja kalevalaseura.fi o kuuluut WSOY: valikoimaa koko yhtiö 135-vuotis historia aja. WSOY juhlistaa merkkivuottaa julkaisemalla Topeliuks klassikkosadut kalevalais ais, koulueuvos Kirsti Mäkis uudelle kertomaa. Kustatamo mukaa Mäki o kurout kiii matkaa, joka suom kieli o harpaut etepäi Topeliuks ja hä suomtajisa ajoista. Ruokaraokessa pääset tulkitsemaa omia tekstejäsi tai tuettuja suosikkiruoja sekä tapaat imekkäitä ruoilija- ja musiikkivieraita. Syksy ruokaraokeillat 1.10., ja Tampere Teatterissa. Vapaa pääsy. Kuva WSOY 13

14 Yksi Kalevala Koru suosituimmista sormusmalleista o Börje Rajalii suuittelema sileä hopeasormus. >> Kalevala Koru kuulumiset Kalevala Koru muodo taitaji yhteisö Teksti Riitta Huuhta Kuvat Kalevala Koru 14 Kalevala Koru o muotoiluyritys, joka muotoilu o korkeatasoista, tuistettavaa ja erottuvaa. Muotoilu tulkitsee omaa aikaasa ja saa ispiraatiosa tarioista, ihmisistä, luoosta ja ilmiöistä. Näi määrittelemme muotoilu rooli Kalevala Koru muotoilujohtamis periaatteissa. Hyvi muotoiltu tuote ei syy itsestää vaa s takaa o lukemattomia tuteja työtä, kokeiluja, kokemusta ja kaikkea ammattimais muotoilija äkemys. Ku tuo osaami yhdistyy Kalevala Koru muotoiluperiteese sitä tulkit ja sitä myös uudista, sytyy mestystarioita tuettuja ja ikoisia Kalevala Koruja. Kalevala Koru o kädtaitaji ja muotoilijoid luova yhteisö. Kulta- ja hopeaseppi sekä muid taitavi koruala ammattilaist käsi kautta kulkee vuosittai satoja tuhasia koruja kaikki koruystävi iloksi. Herkki, vahvoj ja tait tehtyj koruj muotoilu takaa ovat aia korumuotoilu ammattilaiset, muodo ja tyyli visioäärit. Muotoilijat ovat tärkeä ja merkitykselli osa koruyhteisöämme. Kalevala Koru taria ja koruj muotokieli saivat alkusa viikikiaikaisista korulöydöistä, mutta ilma suuittelija Germud Paaeri hiovaraista loppusilausta Kalevala Koru omaleimai muotokieli olisi jääyt sytymättä. Tuetui Paaeri koru mallistossa o rakastettu Kuutar. Vuod 1947 korusuuittelukilpailu satoa puolestaa oli suomalais muotoilu urauurtaja ja uudistaja Kaj Fracki Kaara-sormus. Kalevala Koru pääsuuittelijaa 1950-luvulla toimiut taiteilija ja teolli muotoilija Eero Rislakki puolestaa oli suomalaist kivikoruj urauurtaja ja juuri hä juurrutti kivi käytö korumateriaalia tuistettavaksi osaksi tämäki päivä Kalevala Korua. Rislakkia seurasi pääsuuittelijaa hä aikalaissa taiteilija ja hopeaseppä Börje Rajali, joka tuetui klassikko mallistossamme o edelle sileä hopeasormus. Hopea oli Rajaliille tuusomai materiaali ja hä vaikutti vahvasti Suomessa hopeakoruj muotoiluu. Samaa aikaa toisaalla eli Kauis Korussa Mirjam Salmi loi pelkistety yksikertaista moderi skadiaavista hopea- ja kivikorumuotoilua tehd tuetuksi erityisesti spektroliittia korukivä. Kauis Korusta tuli myöhemmi osa Kalevala Korua. Esimmäi aispääsuuittelija Paula Häiväoja kouluttautui alu peri muotitaiteilijaksi. Hä toi Kalevala Koruu 1960-luvulla aiva uud muotokiel suorastaa ultramoderit hopeakorut. Häiväoja esimerkki viitoitti tietä ykypäivä tuetuimpi Kalevala Koruj suuittelijoille Kirsti Doukasille ja Marja Sualle. Heidä jälkesä suuittelijajoukkoo ovat liittyeet moet muut taitajat kut hopeaseppä ja korumuotoilija Vesa Nilsso sekä muotoilija Elia Makko. Jokai muotoilija havaioi ympäröivää maailmaa ja tulkitsee omaa aikaasa. Muotoilu ajattomuudesta kertoo kuitki se, että oistuut korumuotoilu voi kokea uud tulemis vuosikymmtki kuluttua. Tää syksyä Kalevala Koru esittelee vaikuttava sormusmallisto, joho o koottu meitt vuosikymmt mestysmalleja. Mukaa ovat taiteilijat Kaj Frack, Börje Rajali, Kirsti Ilvessalo ja Toivo Touko. Sormusmallisto o kuiaosoitus Kalevala Koru muotoilijoille samalla ku se tuo ikiaikaiset mutta samalla erittäi ajakohtaiset mallit tämä päivä koruystävi iloksi. Kirjoittaja o Kalevala Koru toimitusjohtaja.

15 Börje Rajali Teksti Mari Kotka Börje Rajali toimi Kalevala Koru pääsuuittelijaa vuosia ja freelaceria Tuoho aikaa muotoilija rooli oli hä mukaasa hyvi kokoaisvaltai. Voisi saoa että toimitusjohtaja jälke tärkei rooli oli muotoilijalla. Tei Kalevala Korussa tuolloi kaikkea: korusuuittelua, tuotatoa, äyteikkuat, messuosastot, myymälät toisi sao koko brädi-ilme. Rajalii aikaa moderi koru sai Kalevala Korussa yhä tärkeämmä rooli. Kalevala Korussa oltii edelläkävijöitä, sillä esimerkiksi sileät hopeakorut olivat aikaasa edellä. Tei emmä moderia muotoilua kui historiallisia malleja. Pitkästä urasta huolimatta koruja ol suuitellut vai Kalevala Korulle. Tämä oli erittäi merkityksellistä ja jäittävää aikaa miulle. Nyt uudelle julkistettavi sormusmalli taustasta Rajali kertoo, että hätä pyydettii suuittelemaa hopeasormuksia, joissa olisi käytetty vahoja oramttiaiheita. Sormuksetha ovat hyvi ajattomia malleja, ja siiä mielessä ajakohtaisia edelle, toteaa Rajali katsoessaa mallejaa yt. Sormusmalli uudellejulkaisusta Rajali odottaa ioissaa. Tulee olemaa jäittävää ähdä malleja ihmisillä uudelle. Hupaisaa! Ehdota Vuod 2013 vapaaehtoista! Kasalaisarea aloittaa valtakuallis Vuod vapaaehtoi -palkio perite. Tavoittea o ostaa vapaaehtoistoimia arvostusta ja äkyvyyttä. Vuod vapaaehtoi voi olla pitkä lija vapaaehtoistoimija tai uusi, mutta iovatiivi tulokas. Tervetuloa mukaa ehdottamaa ja ääestämää Vuod vapaaehtoista! Ehdotukset o jätettävä messä. Tämä jälke Kasalaisarea esittelee kampaja ettisivuilla kaikki ehdokkaat ja jokai voi ääestää suosikkiaa. Arvovaltai raati valitsee Vuod vapaaehtois kymm it ääiä saae joukosta. Vuod vapaaehtoi palkitaa Helsigi Messukeskuksessa järjestettävillä Vapaaehtoistoimia Mu-messuilla. Sakoat-kasamusiikkitapahtuma Lapperaassa Sakoat-kasamusiikkikurssi Tervetuloa kaikki kasamusiiki ja -laulu harrastajat tai siitä kiiostueet lapset, uoret ja aikuiset! Aika ja paikka Lapperaa musiikkiopisto, Koulukatu 36 pe klo la klo su klo Kurssi päätössakoat: esiityjiä viikolopu kurssilaiset ja päätähtä Puhti! suutaia klo Lapperaa musiikkiopisto Helkiö-sali Kurssi opettajia mm. Sari Kaasi, Mari Kaasi, Karoliia Kateli ja Jukka Kyllö. Koulutuks hita 130 euroa, joho sisältyy opetus ja ruokailut. Ilmoittautumi ja kurssi tarkemmat tiedot: Muita Sakoat-kosertteja, mm klo Aloitussakoat, Lapperaa pääkirjasto, vapaa pääsy klo Värttiä ja Sari Kaasi & Otawa, Lapperata-sali, liput toimituskuluie euroa Lippupalvelusta klo Tsijusakoat: esiityjää Kipiä, Kahvila Majurska, vapaa pääsy klo 20 Sakoat goes Lamppu: Pääesiityjää Kyläpelimait, Ravitola Kolme Lyhtyä, vapaa pääsy Tiedustelut ja lisätiedot tai Sari Kaasi, puh

16 Teks Te ksti t Su ti Suvi vii R Rat a i at i e Kuva Ku vatt Suo uoma mala la aiss K Kir irrja jall lllissuu ude d Seur Se eurra vo ois isii ollla la toi oisi s k si ki i. Hä Hä ei e ty yy yty tyy y yt vaalllittseeviiii olo losu suht su httei h esii si i, va vaa a hal a us u i va v ik kut u ta taaa as asio ioit itta ja ja iihm hm h mis isii iiii. J s y Jo ky yää ää ur urhe heil illuh uhal alli liill lli i e kul u tttuu urivä rriivä väke keeä ju uh hllisii Kaallev eval alaa al aaa, o hellpp p o us usko koaa yllei ko e sö söst stää lö öyt ytyv y ä yv sat a oja ojja kaas kas allli lisp s uk sp ukuj uja. a. Sii iiä äk ä kyi yisi isi s E Els lsa ls a vai a ku kutu tu us. s Hä äel elllä olii kyky ky ky y haa a st staa a jjaa li aa liik i ut ik utta taaa ma taa mass ssoj ss oja, oj a, myö y s ku k ltttu tuurrieeli liit itttiiä. ä. Viisi sioi oita oi ta jja a biis ses esstä Ellsa o oli li tu u eett t u hä häe e ko koke kemi ke mist staa taa il ilm mest me styk yk ksiist s ä. ä Ker era ra ju jua aaa od odot oteelle elleess ssaa aa hä hää ol oli tu ut e ut v va a ha a ha k kaas a a-ais a is h hah ahmo m pu mo p hu hute teell llee ee häät tää ky ysy symä määlllä K mäll K ka t a Ka ta K le leva vaala l a? a? Siiih ih tteh eh htä tävä väää ä E Els l a ha ls halu lusi s haa aast staa st aa ssuo u ma uo m laais i et et,, e it er ityi yise sest stii a ais i et is e. Hä H t tää i io oit i ti aja jatu tuss ka tu k le l vaala lais ises esta t rreeta ess e ssa ass ssis ista ta:: ka kas al s alli l sp li spuv u ut uv u käy äytt ttöö öö, öö, esi sie eis e isii ii ja rake uk u si uk sii i lissää mui uia aais isuu uude dest de stta am a me m t av vaaa ilm met e tä, tää, tiet ti etteeese se jjaa ta t it iteeeseee e emm mmä mm ä Kal alev eval a aa al aa. Ideasta koko kasa periteeksi Elsa El a Hep por o au uda da ed edis issty tyks ksel ks elli el list ist s ä to toim imi i ta taa a ei tu tu et eta a ta tarp rp pee e ks ksii hy hyvi vi su suht htee e sssa si ee s ih ih,, mi mite t te v hvva va a jäl älje j hä je j h e te teko kos sa a ka kale leva v la va aiss k kul ullttu uur u i elä ävö öit ittä t mi tä mise seks ksii ov o at jät ättä t e tä eet e ssuo et uo oma mala la ai seee elä ämä mäm m m e oo oo.. Hä ä e h h ki k lö ki löko koht ko htai aiie aktiiiv ak i i pa aok okse ok ss sa a o u uo httu o u ut ut,, ko kosk ssk ka h ideo hä id deo e i ko koll l ek ll e ti tiiv iivvis is kul u tt ttuu uu uri ri hy h vä väks ksii ja m i mo isstta hä h e id ideo e is eo ista t a ta tul uli li ko k ko k ka asa ssa a yh yh-teiis te istä istä ä ooma mais ma isuu suu uutt tta, tt a kui a, ui it itse s st se stää ääs sel elvy vyyyk yksi siä. ä ä. Vaars rssi i ai a se s ka kas sal s allli lissher sherät ä yk ät kse ss sää El Elsa saa H Hep epor orau auta ta k kok okii v o vu aa , 5, ku u v -vuo uoti tias asta ta K Kal a ev al eval allaa a jjuh uhli litt t iii tt maaht maht h ip ipo o ti o tise seest s i tä täpö pötääyd pö des essä sä Mes e su suha haall llis issa sa,, y yky kyis i es is essä sä Tööl Tö ölö öl kis isah haallli liss ssa. a Hä a. Hä o oli li jjuh uhla lass ssaa mu muka kaa a, ti tiet et ki ki: : mee m st styv yvää k yv kiirjjaiili lija jaa ja tu tu et ettu tu k kul ultt ttuu uuri ripe pers rssoo oa a, jo joka ka o i u ol uorres e ta ta astti ha h rr rras a taau as utt mo moi ipu pu uol olis ises esti ti ka sa sap p per eri i i etttä. e ett ä. JJuh uhli uh l i saaaapu puii my myös ös Hep e orrau auda daa pu puol olis iso, o, rreh hto tori ri F A. He F. Hep poraaut po uta, a jok a, ka ol o i ka kas a s aru ruo ru ud o ud ttut utki kija ja. A vova Ar vo ova valt alttaiise s st staa ju juhl hllay a le leis isös is össtää v vai ai ai yk ksi s ai aie ol olii pu pu-keut ke uttuut u ut ka asa s ll sa llis isspu puku k u ku u.. See ihm hmet etyt et ytti ti u ulk lkom omaa aala lais isvi vieerait ra ita it ta jjaa ssai ai Els lsa a ki a k po p ht h im maa aa,, eeiv i ät iv ätkö kö ö suo uoma m la ma lais isa ais isset arvo ar vost vo staa vaah st haa aa k kul ulltt ttuu uuri riam am mme m. El Elsa sa äk äki, i, eett ttää tiila la ee 16 E si sim mmäi äise sseeks ksii pi pitä täis tä issi py p st styt yttä täää pa pats tssaass alk ku uv voi oima mais ma aisel ellle kale ka leva v la va lais isel e le el le ai a sell ai seell lle, e ssuo e, u ma uo mala l iss ssiv la iv vis isty tyks ks ks esi siäi si ä dill äi l e. e Elsa El sa sai h ha akk kkee eese ee see sa sa m muk ukaa aa ko koko k jo ko ouk u o o vaiku aiku ai kutu tu usv sval atais ta isia iaa ai aisi siaa yl ylii pu p ol olue u -, y ue yht htei eiisk sku uta talu lu uok okka ka-- ja k ka kie ieeli l raajo oj, je p, pre reesi side d t de ti i rou ouva Ell ouva ll S Svi vih huf h u vu uf vudi d st di staa al alka k ka.. L hj La hjoi oiituks tu uks k ii ii pe peru rust stuv uv va va varo ro ojek ker e uu ttuo er uott ttii ku k it it ki k vaai lai lai a ha ha tu ulo lok ks.. Ta ks ks T rv vit i ti t i uus uusi su suu ui ite telm lm ma. a Syys Syys ysku kuu uu lop o us ussa sa El Elsa sa eesi siitt ttii pa p ts tsas asha h k ha kke keel ke elle le peru ust stet etu et u to oiimi miku ku u a a k a kok okou ou uks k es essa sa ide dea a m a mus useo eoko k ru ko ruje j ko op piioiimiise sest sta. a. A Aja jatu tust staa ka ka at atet etti tii i jjaa eh ehdo dote tett t ii tt ii e elj ljjä ä koru ko ru umaalllli ttil ilaa aami m st mi staa ta tait itei eili lija jaa G Ger ermu m d P mu Paa aaer eril ilta ta.. Mu Mutttaa Els l a ha h lu usii het e i ky kymm mm m e k ker errtaaa em emmä mä.. H Hä ä o ä ott ttii hk he kil ilök ök koh ohta tais is e lai a a a 40 0 korrua v var arte t.. K Kor o ut oli or liva vatt myy my yi iss ssää jo e jou oulu luaa ri ripe peäs ästi ti ja ru rus saa aast sti! i! Kor oruj ujaa m yt my ytii ii pi pia a e eemm mmä ä kui u eh ehdi ditt ttii ii va v lm lmis i ta taa. a. Elsa H Elsa Hep epor orau auda dall llaa ol olii hy yvä b bis isse esv sv vai aiu u k kul ullut u ta taji jii ttoi oi-veis ve ista taa. Hääe ell llää ol o i vi visi sioi si oita ta,, mu muttta my m ös ö po o tt ttaa ko kok k kre reti tisoid so i a e id e. Hä Hä ky kyke kei ii oi oitt ttam a aa am a to oim imi i ta i taa a m muk uk kaa aa muit mu itaa ja e k kai aikk kkea e tar ea arko k it ko ituk u se uk se ssop opiv ivia ia amm m at mm a ti ti-taait i oi oisi siaa ih ihmi m si mi siä. ä. H Hä ä u usk skal alsi si myö y s ot otta taaa to toim imi ita taaa va vart rt hk he kil ilök ökoh ohta tais isia ia aaat atte teel e li el lisi s a ja tal alou ou ude dell llis isia i ris ia iske kejä jä. Mu use seoi oist sta a ma mark rket ette teeih hi Ajat Aj atus uss m mus useo eoko ko oru ujje ko k pi pioi oimi mise sest staa olli ra radi dika kaaal a i. K Kor oruj ua uj olli ko k pi pioi o tu u aaik ik kai aise semm emm m i i ki ki,, mut utta ta v vai ai saagg p pie ii iää määär äriä iä. El E sa s ide deoi oii suu uure ress ssaa miitt ttak akaa aava vass s a. ss a Hä rroh oh hke ke-ii aaja jate tell lla, a, ett ttää vi vitr trii tr iiii h hau aura r att aar arte teet ett, ha haut uttallöy öytö ttö öje j mall ma llit it voi oisi si muu uut taa a u aa uut utee ee ai aika kaa a jjaa kä k yt yttö t ta tö tapa paaa a, arrke ke e jjaa ju juhl hlaa aa,, k kai aaiike kell llee kaas sal a le le.. I ea Id ea ro rohk hkeu eutt ttaa o ttä äää pä päiv iv vä äää va vaik i ea tav ik a oiitt ttaa aa,,

17 ko k oska ska ka sk k le kale lleva vala va lako la koru ru utt tu tut ut tuv tuv uvat a its at tses sestä e tää es tää tä ää sel elvy v yk vy ksi silt ltä: lt ä: ai iah ha e o ovat ov att olllee e t ol olem emas as-ssaa. M Mutt Mu ttta jo j k ku u ee piti pi ti kek e si siä, ä, la ase seeer erat atta uut uteee kä k yt y tö töö ö.. Piiti ylliip y puh u ua u eepä pärö pä r ij rö ijät ät ja po o iist s el ella laa tuo uota tat ta to käy kä yti t i ti. F. F A. A. Hep poo rraautta mu muis isstu tutt tttik iki i i toi o si s aaa, a, et että ttää ajaatus ka tu kale l v le vaalaako koru r issta ru syy ty tyii E Els l a ls aaiv iv voi oist sta st a.. a Mih hi ideeaa musseo oko orruj uj uj e k kop opio op ioim im mi-sessta ta voi oisi s ver si erra raataa? E Etä tätä pä jo joss k kas ka ssal alli lisp spuk sp ukuj uk uj haame m ka ka kai k kaiita kop opio ioit itai aiisi sii i y yt pu puuv u il uv illla lais aissik iksi si mettri rika k kai ka k kaik kssi,, veerh si rhoi hoi oiks kssi, i, pet etiv ivaa aatt ttei tt tei eeiks iks ksi, i, p pöy öytä ö öy ytä täli liii lii io oiiks o ksii? Myy ytääiissii ii Att A tttil ilas assa as sa ja Eu E ro r kaak aa aass s a. ss a Tai et ä jo t joss kas kaasal alli lisp spuv uvut ut vapa va p ut pa utet etta taais isii ii ju j hl hlak akäy ak äytö äy t st tö stää arrki kiva vaaat atte teik iksi si?? Pu Puku ku uje ossia m myy yytä tääis i iii So Soko k ks ko ksel ella la ja Ha Halo lose sell lla, a a, ii iitä tä kääy ytett tettäi te äiisii si i sek kai aisi si o orm rmaa aali liiva vaat attte teiid d ka ass ssa. a. T Tät ätää my ät m ös Els Elsaa ideo id eoii to tois issi iaa a. aa Elsa El sa ro rohk hk keu us ma mass ssak ss ak kop opio io oim imis issee e irrro ott ttii ko koru rutt mu muse s se oide oi de ar arvo v kk vo k uu uude dest staa ja jop o a pyhy py yhy hyyd ydes yd estä tä,, us tä uska kaals lsii al alti tist ssttaa e mar arkk kki ioi oiide d ja k kul ulut utuk ut uk kse s ar arki kisu ki suut uttee e. N. Nii iii i iis istä tä tuli tu li eelä lävä väää ka kas sal s allli l st staa peeriit töä öää, ko kok re k reet etti tise s stti ar se arvo voka vo k stta. ka a. Elsa sa Heporaudalla Heporauda visioita mutta mut olii visioita, myös potta okretisoida kokretisoida e. e H vä Hy v t tek ekkev e äi ä sy syyt ytttä jja a mu muot o oiilu ot lua a M ös My ö v väh äh häo äosa saais i te t au autt ttam tt aam mi i olii Els l a He Hepo pora raud uda a m mie ie-leest stää tä tärk rk keää osaa kalev alleval a aiisuut al su uut u taa. See k kor oros ostu tuii taalv lvis isod oda a a sy ytt ttye y ss ye ssä, ä, ku kor o uk ukau ukau a pa pa vo oit i to toja ja eeii ää ä koe ää oett ttuk ukaa aa miel mi ellek ekkä kääk kä äk kssii aja jate tell te llla ke kerä r tt rä ttäv ävä ä pat atsa saa a pys a ysty tytt ty ttäm ä is äm istä tä v rt va rt. T Taavo avo voit itet it eettta t muu uteett ttii ii jo ous usta tava vast stti: ttuo uoto tott ko ohd dissteett t iii hy hyvä vät vä ttek ekev eväi ev äisy sy yyttee e,, k ka asa a sall llis is häd ädä ä h hel elpo po ot- ttaami tami mise s se. Au Aute tett te tti tii mm mm.. si siir irto ir t laais to ispe perh pe rhei rh e tä ei tä,, so sota tao orrrpo po p ojaa ja vähä vä h va hä v ra rais isia iaa äit itej ejä, ej ä, yht ä, htee e ssä o ee oi ssat ataa at aaatu tuha hatt ha ttaa ih i mi mist stä. T im To imi i a pa paisue issue uess s a Ka ss Kale leva vala va laais iste te Na N is iste t Mu uis isto to om rk me r ki k yh yhdi hdi dist s ys ry er st eriy iyte iy t tt te ttii iii Ka Kale leva vala la Kor o u Oy O :k ksii ja Ka K l va le vala lais iset is et Nai a sseet ry y:k :ksi s. Ka si K le leva v laa K va Kor orru tuo otaat to o la laaj aj aj i i v os vu osie i m ie my yöttä my m ös ö pie ie esi e sie si eeis isiii, kod odi ite teeks ksti ttiiiil i eeiihii ja il vaat va a te at teis iissiii. Elsa El lsaa ro r olli eii mis issä sää vai sä aihe heees h essa sa sup sa u isstu tuu u ut aiio oas aasstaaa a a tt aa t ee e lllis isee ee pu uolleee, vaaa hä hä ke kehi h tt hi ttii jaatk tkuv uv vas a tii uus u iiaa tuot tu otte ot teeit teit itaa jaa ha akk kk kei e ta ta. Hä Hä mu uis istu tu utt ttaa aaa Mar a im imek e o ek perust ru s ajjaa st a Arm rmii Ra R ti tiaa aaa, jo joka ka ii ii ikää ik kää ä vi visi s oi kok si ko oai aiisv s al atais ta ises esta taa elä l määt tav av vassta ta ja la l it itto to oi la l hj h ak kka kaat att ssuu u uu it ittteeli lija jat ja ja ttek ekij i ät ttyö ij yösk sk te tele te lemä m ä mä ä,, a a ta tama m a par ma a as asta taa a, om omie ie viisi v s oi o dessa mu muka kaa ka a. a Ajjattus K Kal alev al e al ev alaa-ka akaah hv vil ilas a taa kyt as y i El E sa sa mi miel eles el essssää vuo u sia. si a. Kes e ke kell llää pu ula la-a -aik -a ikaa ik aaa vuo uo a H Hel ellsi s g i ydi dik kes e kust ku s aaa Mi st M ko kok kad k ad dul u le l per erus u teetttii i up upea eaa Kes esti tika ti k rtta ka a o. o No ous usev e a u ev uor orii ar or arkk kkit kk itteh ehttiilu lupa paaus p u Aarree Erv rvii su uu u iittel tttel ei ravi ra viit ollaa aaa om mi ta t keis keiss pu ke uah a o ka k is is, raaja jaka kaarj k rjallai a sta stta pirt pi rtti tiää mu ti uisstu t tttav va sis i usstuks tuks tu ks. Ke Kest Kest stiik kar arta taao olii suo osiitttu ja kuu kuu uulu luis isaa my yöss tur uris isstii paarrisssa par ari i vuo u si s ky kymm mm m m e aja aj a,, a e ku k i tallo pu p re rett t iiii. tt Joss El Jo Elsa sa Hep epor orau a da au da kaaik kki ide deat a jjaa hak at hak ha kke kke k et e oli lisi siv si vat va to ote t ut utu uee e t yh ee yhtä tä d dy y aaami mise sest se s i ku st k i i Kal alev ev vala alla Ko K ru u, su suo om laai ma i rak ak u sk u ska a taa, ko k ti t mm mme ja vaa aate teeka k ap appi pimm pi mmee mm yt ä yttä täis isiv ivät ätt ttät ättä y yky kyää er ky eril ilai il aiissiiltta. Hä o oli lii vis isio io oisssa saa a a s ur su u uu uude d h de hul ullu lu u, ku kute t te ai aika kaaa asa saav aav a at ihm hmis isset useei ova vat. t t. Ruo Ru oja ja ja pa ara raps psyk ps ykol yk o og ol ogia iaa ia a V i sp Vo pek ekul uloi oida da,, et da ette teii El Elsa saa oli lisi si o is istu t u tu utt ly yöm ömää ää ää lä läpi pi kaaleeva v lais laaisha hak ke k k it i aa aa il i ma ma ki kirj r ai rj aili lija li jaa maai i ettta t a a. Va Vaik ik-ik ka k kir irja jail ilij ija a ura r o oli li k käy äy y is i ty is tyy ytt lä y lähe h s 40 he 4 -v vuo uoti tiaa ti aaa aa aa, hää eh ehti ti jjul u kaais ul i taa vuo uote t te me m es essä sä jjo o ussei e ta ta kir irjo jo oja,, mm ja m. arrvo v st s et e u o oma m el ma e äm mäk ä er erra r ll ra llis iss Urs rsul ulaa Ke ul Keiv ivaa iv aaara r --ttri rilo logi lo g a gi ja mu muit i ak it ki i pal alki kiitt t uj ujaa te teok ok ksiia. a (jatkuu) >> 17

18 Vähäosaist auttami oli tärkeä osa kalevalaisuutta. Moi Mo ipu i puol pu olli tuo uota tat to t o pi p oi ois säy äyte t lm te lmiä iä,, el eläi äit tar ari ar ioi oi-t, pr ta proo oo osa saa, a rru a, uoj ojaa a aut utti tii hyv yvää ää aaik ikal alai al aisa ai sarv rvos ostu tust stta ja j lu uki kija j ku k t a olli su suur uri. i S i. Suo uosi sio o la laa atu tuii ku kuit i it ki ki o pe peas asti ti jjaa yky y ky kyää yää ää hä häe kiirj e rjoj ojaa aa ei ä äää tu tu et e a. Aik i allaiisk skol olle le-ggo oisstaa vai a kk k ap apaa Ma M ri riaa Jo Jotu tui i jaa A Ai io o Kaall l ak a se s te teok oksi s i si verr ve rrat rr a tu at tua Els lsaa He Hepo po ora raud uda ud a kor oris iste teel elli liie il ilma mais isu u ja rrö ö-syil sy illev vät jjuo u eet tu uo tut tuv uvat at rras aska kaail ilta ta.. Aiika A kala laissk la krrit itii iiike keis issä sä k kii iite ii t lttii te ii errit ityi yise seest stii om omi i ta t keeis ista ta ih hmiissk kuv u au ust sta, a, psy s ko kolo logi gist gi staa te terä rävy v yt vy yttä tää ja hi hi os ostu tuu tu ttaa sie ielu lu ue elä läämä m lu luot otaa aami mist s a. Kirrja st jail i ij il ija a eri a riko k is ko isal a aa o al oli lli vatt mi va m eellelltä tää ä ä yr yrjä jääht htä äee ä eett ja eri rity tyis issiä i sieelu ull llis isia i k ia kyk ykyj yä yj o aa om a va vatt po p ik kke k us usyk yksi silö löt, t, Elssa ssa aoi oi r raj a at aj atyy yypi piit t. Kiirj rjai ailija aili jaa amm amm mm e si tteo e ks eo ksii i s ii saa si sisä säälttöä kok kem e uk uksi s st si staa aaa ja lläh ja äh ähip hip ipii i ri ii rist s äää. H st Hä ätä tä oli uo u re rest staa aassti k st kii ii os osta t u ta utt pa p raps ra psyk yk y kol o og o ia ia,, hä h ha harr rrrassti spi p ri riti t sm ti miä iä,, h hy yp yp oo oosi siaa jaa tteel pa le pati tiaa ti a. Is aa Isäl ältä äl t ä tä ä, pu uum mal alal alai aise seelt ltaa sa saha hah hoi h o ta oi taja jalt lta, lt a, E Els l a ls k kii per ko e i ee e ssä he hk ip k ipar ara ar ata taja ja ky kyky kyjä ky jjää. Hä H pa pae eut uttui utui u ussei e de mi miel el te terv te r ey rv e so og gel elma m is ma iste t te tu tutt tttav avie is a ho s hoit itoo oo jaa p pit i i ko it koto to oa aa vas asta taaa a ot otto toa. a. Pot otil illai aita ta k ker erty tyii to t is isi iaa aaa p rh pe rhee ej ee jäs äs äs e te t ha harm r ik rm i si rruu u hk uu hkak aksi si aast sti. i. Ellssa Elsa a pe p ri r t tö ö Luku Lu Luku k issie ta tait ittei eili lijo li j id jo d e tap apaa aa El Elsa sa uum umoi oili li ttoi oisi siiaaa a,, e tä et tä h hä ä ä yli liaist lia aist s il illi lisi li siia ku sia kuva vaauk uksi siiaa a ym ymmä märr rret etää ää oiike k i vaast staa tu tule leva le v is va isuu u de uu desssa. Oli l si siko ko ss aaik ikaa y yt? t?? M Mie ieli liku kuvi vvi ttu usr srom omaa om aai aa iks i kssi tto oissil i ta täh hdi dilt ltää al alao aots tsik ikoi o tu See e ri riti ti raakkaud kaud ka d ti tiee (1 ( ) 94 6 voi 6) o si eesi sime meerk rkik i si hyv ik yvi iki ki lö löyt ytää yt ä uus ää usia ia lu uki k joit jo oitta fa fat assia t iaki k rjjallli ki lisu suud ud u d jjaa Ne New w Agge -h -har arra rast s aj st ajie i laaj la aajjoi o stta pi piir irei ir e sttä. ei ä. Kos osmi miisi sill l a sffää ll ääre reil re illä lää jjaa my myto tolo logi gioi oill llaa ut a u isskeeleeva v rak akka k usske ka k rt rtom om mus o o my m ös k kev evye y ye ve vetä ttääväää kerr ke rro rr o ta taa. a a. O kui O kui u te tk ki k i iilm lm mei e st stä, ä ett ä, ttää ki kirj rjal aallli lisu suut utta taa a merrki kitt t ätt vämm vä ämm mmä ää jäl ä je El E sa Hep epor orau auta ta o o jäätt t ä ytt ssuo uoma m la ma lais isee e 18 ku ult l tu uur u iii ka k s a ape peri rit tee ee haarr rras asta tami mise s i io o oit itta taja j a ja a. Häe Hä oiiva vall l uk ll ukse ss a ja po s i st stel elu u sa u s k kal a ev al eval allai aisu su uud ud eläm el ämis äm issek eksi si,, ke si k hi hitt t äm tt ämis isek ek ksii ja tu uot otte teis ista tami mise seks ksii ov o att ssu ulaut la u u ut ee eet ko koll llek ekti tiiiv vis i ek eksi si kai aike k ka ke kas a s p per eri ite teek eksi sii. Jo opa p ii i i its tses estäää ssel es elvy vyyk yksi siiks ksi, i, ett ttää iiid d aalu lu ull llep epa aij ijaa o u oh u ohtu tu uu ut. Ellsa H Elsa Hep ep po orrau uda da pe peri r t ri töä öä eeii ku k it it ka k a ole v vai ai ka k s p sa per eri ite tee h har arra rasstam stami i, va vaa a m myö yöss ky kyky k h ky haa aast staa aa vall va llit itse sevi viaa ta tapo poja j ja ku ja ult l tu tuur urrii-ih i a ih ate teit itaa se sekä kä ide deoi oida da roh ohk as ke asti ti uussia ttar ari ioi oita ta jjaa ta tava varo roit ita, a,, aat atte teit itta ja j eelä lämä mät ap t apoj ojaa ku uk ki i aaja jaa he h k kee e so sove velt lttue u. K u Ka u ok okir irja jall llis ista ta luo uomi m st mi stap apaa a ssa El aa E sa kuv uvas asii vi visu s aa su aali liseks se k i. H ks Hä ä ä äk äkii va vahv hv vas asti ti m mie i leess ie ssää ää ta tari rio id o id sa ttap apah ahtumi tu mia, a,, m mai aise semi miia ja h ki kilö l it lö itä. ä Myö ä. yöss ku k lt lttu tu uur uri i u uud udis ista tajaa ja hä o a oli l v li vah ahva v st va s i vi v su suaa aaali lie.. E Els lssa aaiv ivoi oist stta ku ump m us usii id deo eoit itaa ja ii ov ovaa aati tioi o ta oi ta,, jo jotk tkaa ol oliv ivat at use s i k ko okr kree eett ttis is kour ko urii iit tu utu tuvi viia, mat ater e iaaal er alissia ia:: pa pats t ai ts aita ta,, ko koru ruja ja,, hu huo oek ekaaluja lu jaa, va vaat atte teita, a, rrav avi i to tolo l it lo ita. a. FM Suv uvii Ra R ti tie o o E Els lsa a He Hepo pora raud uda a ura raa a ja el eläm ämää äm ää ä pereht pe reehty y yt vvap y apaa aa kirrjo joit ittta taja ja..

19 Elsa Heporauta -semiaari Elsa Heporauta ja World Desig Capital 2012 Teksti Suvi Rati Kuvat Helsigi matkailutoimisto Helsigi viettäessä viime vuoa valitettava vaatimattomalta tutuvaa muotoiluvuotta, huomasi usei miettiväi: mitä Elsa Heporauta olisi tehyt? Jos ajatusleikki ja aikahyppy sallitaa, luul, ettei Elsa olisi päästäyt käsistää loistavaa mahdollisuutta juhlistaa juurevaa suomalaista muotoilua ja elämätapaa. Esiäki Elsa olisi perustaut Kestikartao tyyppis ravitola Helsigi ydikeskustaa. Se olisi ollut helppo kaik kasa kohtauspaikka, sekä kaupukilaisille että turisteille. Olkoo pop up tai pysyvä rakus, mutta s arkkitehtuuri olisi herättäyt huomiota ja sisustus itohimoja: paljo puuta sekä vahvoja muotoja ja värejä, lomittai periteikästä ja trdikkäitä suomalaista muotoilua. Tarjolla olisi ollut kostailematota lähiruokaa ja -juomaa, aiaki ruisleipää ja olutta. Elsa arvosti turisteja ja matkamuistoesieitä. Hätä harmitti New Yorki maailmaäyttelyssä 1939, ettei Suomella ollut toisi kui muilla mailla jotai mukavaa turisti ostettavaksi. Helsigi olympialaissaki 1952 hätä huolestutti suomalais turistitavaravalikoima vaatimattomuus. Muotoiluvuodeksi Elsa olisi varmasti kehitellyt yhtä sympaattis turistituotte kui vaikkapa Berliii Ampelmäch (liikevaloukkeli) tai Ruotsi taalaimaahevo jälle kaik kasa ulottuville. World Desig Capital -vuod kuiaksi Elsa olisi kaikkea vaatiut pystytettäväksi patsaa, josta olisi tullut äkyvä maamerkki ja vaikkapa suorastaa symboli Helsigille. Se olisi kertout työssää aktiivisesta ja seksuaalisesti vapaasta suomalaisesta aisesta. Se olisi puhuut ääioikeudesta ja saavapaudesta. Se olisi ilmaissut asioita, jotka ovat moille suomalaisille itsestää selviä, mutta eivät kuitkaa kaikille kaupugi asukkaille tai eri puolilta maailmaa tuleville turisteille. Jyväskylä Kalevalaist Naist Elsa Heporauta -semiaari klo Jyväskylä yliopisto kampus, Historica-rakus H320 (3.kerros) Semiaari ohjelma Avaussaat Kalevalaist Naist Liito puhejohtaja Sari Kaasi Elsa Heporauta elämä ja elämätyö Hela Rossi, Puumala Kalevalaiset aiset Sota-aja sosiaali media. Perhe ja koti uor aviopari jatkosoda aikaisissa kirjeissä Kirsi-Maria Hytö, Jyväskylä opisto, historia ja etologia laitos Naishistoria muisto ylläpitäjää: Fredrika Rueberg historiaesityksissä 1800-luvulta 2000-luvulle Tiia Kiu, Jyväskylä yliopisto, historia ja etologia laitos Lauluyhtye Fiori Järjestäjä Jyväskylä Kalevalaiset Naiset ja Jyväskylä historialli yhdistys Semiaari jälke o mahdollisuus tutustua Ritva-Sofia Liu Kullervo-äyttelyy Keski-Suom museossa. Jyväskylä Kalevalaiset Naiset 70 vuotta iltajuhla klo alka Café Alvar, Alvar Aalto -museo Illalliskortti 35 euroa Ilmoittautumi messä Tuula Ruskolle, p

20 Elsa jäljissä Palstalla esitellää Elsa Heporauda työ ispiroimaa aisia, joilla o liike-elämä osaamis lisäksi yhteiskualli omatuto. Juurista virtaa ja voimaa Teksti ja kuva Satu Laatikai Hattulalai Elsa Heporauta elää kut hä isoisoäitisä ja esikuvasa, Kalevalaist Naist Liito ja Kalevala Koru perustaja Elsa Heporauta opetti: rohkeasti ja jatkuvasti uutta luod. Rajoj ylittämi ja oma tisä kulkemi ovat Heporauda suvu ohjuoria, eikä rohkeutta ja visioita ole aiakaa suvu Elsoilta puuttuut. Siiä missä kirjailija ja kasaperite vaalija Elsa avasi uusia reittejä Kalevala tulkitaa, hyppää hä pojapojatyttärsä rekka-auto rattii ja hurauttaa mutkitta miehise maailmaa. Yhdistelmäajoeuvokuljettaja pätevyyd saaut ai aikoo suorittaa seuraavaksi liikeopettaja opiot, sillä hä haluaa vaikuttaa suomalaise liiketurvallisuute. Isäi o työskellyt poliisia ja Liiketurva kouluttajaa, jot kulj hä jalajälkiää. Viihdy isoj autoj parissa, mutta pit last äidille pitkät työajot ovat arj kaalta hakalia, Elsa toteaa. Elsa juuret ovat syvällä ympäri Suomea ja maailmaaki ulottuvassa heporautalaisuudessa, mutta oma koti o ollut aia Hämeessä. Hämäläisyys ja asumi Hattula kuassa ovat kotiseuturakkaalle Elsalle asioita, joista hä haluaa pitää kiii. Elsa kertoo surullisa seuraesa, kuika kua kouluja lopetetaa ja lapset jäävät vaille kattoa. Asioihi tarttuva ai ei tosi tyydy katsomaa asioista sivusta, vaa hä o löytäyt vaikuttamiskaavasa imomaa kuallispolitiikasta. Halua osallistua keskusteluu ja vaikuttaa aiaki siih, mitä lähelläi tapahtuu. Hattula päätökstekoo ol osallistuut vapaa-aja lautakua jäsä ja varajäsä, hä kertoo. Tarioid katama Periteiset arvot, tietoisuus omasta historiasta ja ympäröivä maailma tarkkasilmäi tutkimi ovat uor polv Elsa Heporaudalle elämässä tärkeitä tiviittoja. Periteisii hä haluaa kuitki tarttua tuoreella otteella, ykyajasta käsi. Sukupolvi tiiviise ketjuu kuulumi merkitsee häelle paljo, sillä juuri kautta hahmottuu oma paikka maailmassa. Miulle o tärkeää tietää suvu vaiheista ja kuulla tarioita ihmisistä. Isälli Elsa-mummo oli hyvi tärkeä, ja sitä kautta hä o tullut läheiseksi myös miulle, vaikk isomummoai ole koskaa tietkää tavaut. Suvu tarioilla ja muistoilla Elsaa o helliyt etki isoisä, toimittajaa ja pakioitsijaa urasa tehyt Arijoutsi Heporauta, jolla o hyvä muisti ja halua kertoa meistä. Ol tiedojaoi ja historiastamme kiiostuut, ja papa kassa riittää tarioitavaa. Pappa o viime vuosii saakka kirjoittaut myös kirjeitä ja kortteja meille lapslapsille aia ku olemme olleet kauempaa. Elsa o ylpeä isoisovahempisa merkittävästä työstä, mutta hä saoo tietäväsä, ettei Elsa ja Fras Akseli Heporauda uurastus suomalais kulttuuri hyväksi jokais kasalais tiedossa ole. Itse hä tutee kuuluvasa sukusa kautta tiiviisti suomalaise kulttuurihistoriaa ja saavasa ammtaa sukusa aarrearkusta ii tietoa kui luoetta. Suvussamme o paljo vahvoja aisia, ja usko, että Elsa o s suhte mo esikuva. Se, että miut o imetty juuri Elsaksi, o miulle erittäi merkityksellistä. Ehkä osittai s vuoksi tu syvää yhteyttä isomummooi, Elliksiki kutsuttu Elsa pohtii. Ol kuuluut Hämelia Kalevalaist Naist hallitukse, ja Liito juhlissa ol tavaut ihmisiä, joilla o omakohtaisia muistoja isoisoäidistä. Rakasta äitä tarioita, jotka saavat Elsa itselli eläväksi. Aia uudelle avoima Elsa Heporauta pursuaa iloa, ergiaa ja ideoita. Yhtä hyvi työhaalareissa kui kukkamekossa viihtyvä ai kertoo tarttuvasa toime kui toime ja myötää olevasa kui muurahai, joka tekee koko aja jotaki. Ammatitki voivat vaihtua, mutta kokeilemista ja yrittämistä Elsa ei pelkää. Uusia taitoja hä omaksuu lukemalla, kyselemällä ja kokeilemalla. Harrasta paljo puutöitä ja ompel kaikki vaattei. Kaavoja käytä, vaa suuittel kaik itse. Ol myös vahoj asioid ja esieid ystävä, ja tuuaami sekä käsi tekemi o miulle elämätapa. 20

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi LIITE.. Pek ka ti injun Heik rä npe ä nper kkaa u u L joki Kylä L LIITE.. i aar Na u ska ang as ik ju Koi vuh ar Ru u tti Mä nt Väi nöl ä y lä Ma rtta Vai n io n ine Tor v o Paa tti Las si ik ko Kem inm

Lisätiedot

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos. Teamware Office' Posti Saapunut posti : Olavi Heikkisen lausunto Lähettäjä : Karjalainen Mikko Vastaanottaja : Leinonen Raija Lähetetty: 18.1.2013 10:29 He i! Korjasin nyt tämän spostiliitteenä olevaan

Lisätiedot

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Korkein halinto -oikeus

Korkein halinto -oikeus .......................... 1. 1 1. 1. 1 1 1 1 1 1 Salon kaupunki Saapunut 18.5.2015 Konsernipalvelut salainen/4/00.04.02/2013 1 Korkein halinto -oikeus Saapunut o. zo Li(teitä...:2. h KORKEIMMALLE IIAI.LINT

Lisätiedot

w w w. a u d i a t o r. f i yhtymävaltuustolle

w w w. a u d i a t o r. f i yhtymävaltuustolle Keskus 09 7711 BDO Audiat or O y Fa ks i 0 20 74 3 2 93 5 V a t t u n i e m e n r a n t a 2 w w w. a u d i a t o r. f i T I L I N T A R K A S T U S K E R T O M U S 2 0 1 3 Lounais -Suomen koulutuskuntayhtymän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Hyvät p u o lu e to v e r it

Hyvät p u o lu e to v e r it L y y li A a lto : A v io liitto la k ik o m ite a n m ie tin n ö s tä E t. H:n sos.dem. N a i s p i i r i n s y y s n e u v o tte lu p ä iv illä V iia la s s a 2 5.8.7 3 Hyvät p u o lu e to v e r it Kun

Lisätiedot

omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä

omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä KUOPON KAUPUNK Maaoaisuuden hallintapalvelut Tarjousten Tarjousten perusteella perusteella yytävät yytävät oakotitontit oakotitontit Saaristokaupungin Pirttinieessä Tarjousten Tarjousten jättöaika jättöaika

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Rautatie on mahdollisuus

Rautatie on mahdollisuus Rautatie on mahdollisuus Pam flet ti Suo men rau ta teis tä ja liikennepolitiikasta Raideryhmä Suomes sa 22.5.2005 Olisi paljon helpompaa ministeriölle, jos RHK suostuisi ottamaan roiston roolin ja ehdottamaan,

Lisätiedot

137 10.12.2013 98 06.08.2014

137 10.12.2013 98 06.08.2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 137 10.12.2013 98 06.08.2014 Oikaisuvaatimus toimenpidelupapäätöksestä 286-2013-781, kiinteistölle 286-21-6-6, Kaaritie 18, Kuusankoski,

Lisätiedot

MASKEERAUS: KOSMETOLOGIOPISKELIJAT LAURA YLITALO, KAROLIINA SIRPELÄ, MERVI SARJANOJA VALKEAKOSKEN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO KUVAT: JYRKI LUUKKONEN

MASKEERAUS: KOSMETOLOGIOPISKELIJAT LAURA YLITALO, KAROLIINA SIRPELÄ, MERVI SARJANOJA VALKEAKOSKEN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO KUVAT: JYRKI LUUKKONEN g k W H C MASKEERAUS: KOSMETOLOGIOPISKELIJAT LAURA YLITALO, KAROLIINA SIRPELÄ, MERVI SARJANOJA VALKEAKOSKEN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO KUVAT: JYRKI LUUKKONEN EDUNVALVONTAA ASENTEELLA www.u.f / www..f TUOTANTOVASTAAVA

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1

J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1 M IT E N O S A A M IS T A V O I J O H T A A? jo ita k in a ja tu k s ia J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1 E s ity

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LSTN VIRSI UUSI ILO MSSUUN! ineistoa 1. adventin perhemessuun oosianna! uta meitä m # # # c # # # # # # m/ D/F oo si an na! Kan san jou kon kans sa käymme F 4 F Þ m / Þ huu ta maan.

Lisätiedot

Hannu Pohjannoro SATEEN AIKAAN. laulusarja sopraanolle ja pianolle Tuomas Anhavan tekstiin. toinen, korjattu versio. For promotion only 1986 87 / 1999

Hannu Pohjannoro SATEEN AIKAAN. laulusarja sopraanolle ja pianolle Tuomas Anhavan tekstiin. toinen, korjattu versio. For promotion only 1986 87 / 1999 Hannu ohannoro SATEEN AIKAAN laulusara soraanolle a ianolle Tuomas Anhavan tekstiin toinen, korattu versio 10 or romotion only 1 / 1 a or romotion only SATEEN AIKAAN Tuomas Anhava: Runoa (1), tava I III

Lisätiedot

4.10.2005 Juhani Ilmola, SOK

4.10.2005 Juhani Ilmola, SOK Ympäri stönsu o j e l u päi v ät 20 0 5 Kaupat ja kunnalliset määräy kset C a se j a k e l u a se ma t Juhani Ilmola y mpäristöpäällik k ö SO K S-ry h män rakenne S-ry h m ä Osuusk a up a t SOK -y h ty

Lisätiedot

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyvinvointi- ja terveyslautakunta 102 29.09.2011 HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyte 102 Hyvinvointi- ja terveystoimen talousarvion

Lisätiedot

Työsuhteista työtä vai työtoimintaa?

Työsuhteista työtä vai työtoimintaa? Jaana Paanetoj a Työsuhteista työtä vai työtoimintaa? Tutkimus vajaakuntoisen tekemän työn oikeudellisesta luonteesta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a H elsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan

Lisätiedot

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 KHALL 143 Valmistelu: hallintojohtaja Eeva Vanhanen, p. 050 356 6427 Oulun kaupunki, Oulun seudun

Lisätiedot

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus:

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus: Yhtymähallitus 75 08.04.2014 Yhtymähallitus 253 09.12.2014 Yhtymähallitus 41 26.02.2015 Yhtymähallitus 71 21.04.2015 Taksiliikenteen kilpailutus 517/02.08.03/2014 Yhall 08.04.2014 75 Sosiaalityön päällikkö

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Paras paikka kaupalle metroaseman viereen. Kauppapuisto Kiviruukki, Espoo

Paras paikka kaupalle metroaseman viereen. Kauppapuisto Kiviruukki, Espoo Pas paikka kaupalle metroasema viere uppapuisto Kiviruukki, Espoo Kiviruukki Laajuus uppapuisto Kiviruuki vuotav tilakoot vaihtelev 00 m2 aia. 00 m2 asti. Hakke kokoaislaajuus o oi.000 m2. Osoite: imesti

Lisätiedot

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 Kaupunginhallitus 23 26.01.2015 Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 652/01.011/2012 KAUPHALL 26.01.2015 23 Seloste 1. Aino Mattila -säätiö Seloste Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

c SKAPAT JULKINEN HANKINTA Sivu 1/3

c SKAPAT JULKINEN HANKINTA Sivu 1/3 c SKAPAT JULKINEN HANKINTA Sivu 1/3 e n o n c, i n 28.10.2014 S Ä H K Ö N H A N K IN T A L O U N A IS -S U O M E N K O U L U T U S K U N T A Y H T Y M Ä Mukana ovat Lounais -Suomen Koulutuskuntayhtymän

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen Kaupunginhallitus 119 31.03.2014 Kaupunginvaltuuston kokouksen 27.1.2014 päätösten täytäntöönpano 1224/07.02.03/2014 KHALL 119 Kuntalain 23.1 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hal lin nos ta ja taloudenhoidosta

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen)

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) Ympäristölautakunta 80 10.05.2016 Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) 100/53.531/2016 YMPLTK 10.05.2016 80 Lupainsinööri Pirkko Ollila HAKIJA

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 12.02.2015 Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 Valmistelija: Vapaa-aikapäällikkö Anne Koivisto Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Inkeri Yrityksen valituksesta koskien Kittilän kunnanvaltuuston päätöstä 17.11.2014 59

Lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Inkeri Yrityksen valituksesta koskien Kittilän kunnanvaltuuston päätöstä 17.11.2014 59 Kunnanhallitus 34 09.02.2015 Lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Inkeri Yrityksen valituksesta koskien Kittilän kunnanvaltuuston päätöstä 17.11.2014 59 451/00/2013 Khall 34 Kittilän kunnanvaltuusto

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

PENTTILÄN RANTA K AU P U N K IA SUMI SE N UUSI SUUNTA

PENTTILÄN RANTA K AU P U N K IA SUMI SE N UUSI SUUNTA P I E L I S JO E N R A N N A L L A JO E N S U US S A PR PENTTILÄN RANTA K AU P U N K IA SUMI SE N UUSI SUUNTA PR PENTTILÄNRANTA UUSI AIKA Upeat jokinäkymät yli Pielisjoen Kevyen liikenteen 134 metrinen

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9)

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) Tarkastuslautakunta 19.11.2015 AIKA 19.11.2015 klo 15:00-18:00 PAIKKA Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma klo 15, ja sen jälkeen kau pun gin ta lo, kokoushuone

Lisätiedot

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db Pet jr t Kvm Kr Hyyr yl Sr m Hm Ko e o LIITE.. Mtede melelvty 0 Yömelto (etore: m) Ortmp Petmo Immo Kop Rto Tehr Rö Voe Lepelto Pr Ptlh Rm Kymht Netytem Vroj Prorp Sem Rto Tlllo Vtter Sotmp It-Sto M Korvet

Lisätiedot

M a INHIMILLISET TEKIJÄT OHJELMISTOTUOTANNOSSA a r i k a T o i v a n e n P r o g r a d u -t u t k i e l m T i e t o j e n k ä s i t t e l y t i e t e e n j a s o v e l l e t u n m a t e m a t i i k a n

Lisätiedot

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja...

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja... I Perusteita Kuvien ja merkkien selitykset... 2 Aika arvot... 3 Lämmittelyharjoituksia... 4 Rytmiharjoituksia... 7 Duettoja... 11 Rumpukappaleet... 13 Simppeli... 13 Kolmijalka... 14 Antius... 15 Afro...

Lisätiedot

Jarmo Kuusela PL 467 65101 VAASA 20.10.2009 MAAPERÄTUTKIMUS LAKEUDEN ANKKURI, SEINÄJOKI

Jarmo Kuusela PL 467 65101 VAASA 20.10.2009 MAAPERÄTUTKIMUS LAKEUDEN ANKKURI, SEINÄJOKI YT Rkes Oy Jrmo Ksel P 6 MAAPERÄTUTKMUS 6 VAASA MAAPERÄTUTKMUS AKEUDEN ANKKUR, SENÄJOK Ylesä YT Rkes Oy: (Jrmo Ksel) omeksos o KS-Geokosl sor ohjkmkse es mlle kede Akkrll Seäjoell Aleell eh okrks seessä,

Lisätiedot

Lasse-Maijan etsivätoimisto. Uimahallin arvoitus TAMMI

Lasse-Maijan etsivätoimisto. Uimahallin arvoitus TAMMI e sse aijan is to ätoimio Lasse-aijan etsivätoimio Uimahallin arvoitus Uima ha ar vo llin itus ar t in Wi dmar k KU V Helen I T U S a Wi l lis TAI Uintimerkit Suomessa myöntää Suomen uimaopetus- ja hengenpelausliitto.

Lisätiedot

Piehingin osayleiskaava 27.10.2014 Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille

Piehingin osayleiskaava 27.10.2014 Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Phingin osayliskaava 27.10.2014 Kysly alun asukkaill ja maanomistajill Arvoisa vastaanottaja, Raahn kaupunginhallitus on päättänyt aloittaa Phingin osayliskaavan ajaasaistamistyön. Phingin osayliskaava

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2012 PERLTK 60 Sosiaalityön johtaja Marketta Tiihala

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 2/2010 1. Linja-auto, matka Kotimaan Matkailu-messuille Tampereelle

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 2/2010 1. Linja-auto, matka Kotimaan Matkailu-messuille Tampereelle UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 2/2010 1 Matkailulautakunta 16.04.2010 Aika 16.04.2010 klo 9:00-10:30 Paikka Linja-auto, matka Kotimaan Matkailu-messuille Tampereelle Luettelo käsitellyistä asioista

Lisätiedot

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland V IC: 106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa XVIII Del XVIII

Lisätiedot

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä Kunnanhallitus 344 15.09.2014 Kunnanhallitus 31 02.02.2015 Kunnanhallitus 439 21.12.2015 Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä 375/01.00.01/2014 KHALL 344 Hallintojohtaja

Lisätiedot

Hallintosopimus sosiaalipalveluiden esimiestehtävien järjestämisestä Kinnulan kunnan kanssa määräaikaisesti 690/111/2014, 136/111/2015, 134/111/2015

Hallintosopimus sosiaalipalveluiden esimiestehtävien järjestämisestä Kinnulan kunnan kanssa määräaikaisesti 690/111/2014, 136/111/2015, 134/111/2015 Perusturvalautakunta 15 21.01.2015 Perusturvalautakunta 68 27.05.2015 Perusturvalautakunta 96 23.09.2015 Hallintosopimus sosiaalipalveluiden esimiestehtävien järjestämisestä Kinnulan kunnan kanssa määräaikaisesti

Lisätiedot

Vuonna 2018 yli 75-vuotiaita tullee olemaan 2413 henkilöä, kun lukumäärä vuonna 2013 oli 1965 henkilöä.

Vuonna 2018 yli 75-vuotiaita tullee olemaan 2413 henkilöä, kun lukumäärä vuonna 2013 oli 1965 henkilöä. Kaupunginvaltuusto 30 09.03.2015 Kaupunginhallitus 116 23.03.2015 Perusturvalautakunta 48 12.05.2015 Valtuustoaloite omaishoitajien vertaisryhmistä 139/01.015/2015 KAUPVALT 09.03.2015 30 "Ylöjärven vanhustyön

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9. Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015 Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.2015 alkaen 768/01.01.03/2015 SIVLTK 03.03.2015 38 Asian valmistelija:

Lisätiedot

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa.

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa. Sosiaalijaosto 22 23.04.2010 Sosiaalijaosto 36 31.05.2010 Sosiaalijaosto 52 18.06.2010 Sosiaalijaosto 58 11.08.2010 Sosiaalijaosto 67 08.09.2010 Sosiaalijaosto 76 17.09.2010 Lastensuojelun sijoituspäätökset

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi Perusturvalautakunta 30 08.05.2014 Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi 89/05.09.00/2013 Perusturvalautakunta 30 Valmistelija: perusturvajohtaja

Lisätiedot

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10. Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.2015 Kuntatodistusohjelmien enimmäismäärän korottaminen 106/03.035/2007

Lisätiedot

Lappeenranta-lisä on lasten kotihoidon tukimuoto, jonka mak sa minen on kaupungin päätettävissä.

Lappeenranta-lisä on lasten kotihoidon tukimuoto, jonka mak sa minen on kaupungin päätettävissä. Kasvatus- ja opetuslautakunta 55 10.06.2013 Ilpo Heltimoisen ym. aloite sisäilmaongelman osaratkaisuksi 434/10.03.02.03/2013 KOLA 55 Valmistelija / lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg,

Lisätiedot

k e s t ä v y y t t ä

k e s t ä v y y t t ä ä v y y ä K i v ä l i K E S T Ä V Y Y T T Ä 2 Släj P 160 L 90 K 158 5005 P=i L=lvy K=r K i Vaa P 140 L 100 K 158 4001 3 K E S T Ä V Y Y T T Ä Paararäi P 120 L 92 K 158 6011 Paaraj P 98 L 100 K 158 6010

Lisätiedot

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat Kunnanhallitus 38 31.01.2013 Kunnanhallitus 144 18.03.2013 Kunnanhallitus 291 03.06.2013 Kunnanhallitus 63 16.02.2015 Kunnanhallitus 132 30.03.2015 Kunnanhallitus 262 06.07.2015 Kunnanhallitus 319 21.09.2015

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON ESITYS LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKE-ENEMMISTÖN OSTAMISESTA JA SELVITYSHENKILÖN EHDOTUS

LAPIN YLIOPISTON ESITYS LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKE-ENEMMISTÖN OSTAMISESTA JA SELVITYSHENKILÖN EHDOTUS Kaupunginhallitus 139 16.05.2016 LAPIN YLIOPISTON ESITYS LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKE-ENEMMISTÖN OSTAMISESTA JA SELVITYSHENKILÖN EHDOTUS 247/03.06.00/2016 KH 16.05.2016 139 Valmistelija kaupunginlakimies

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA SOTEL 17.06.2015 96 Valmistelu: lapsiperhetyön päällikkö Annika Immonen, puh. 0400 126 151, hankintapäällikkö Tuure Marku,

Lisätiedot

FASTER -TYÖVENEET. MITTATILAUSTYÖNÄ.

FASTER -TYÖVENEET. MITTATILAUSTYÖNÄ. TYÖVENEET 1 FASTER -TYÖVENEET. MITTATILAUSTYÖNÄ. Vmiamme umiinisia työveneitä kokoluokassa 4-17m pela-, partiointi-, tavarajet- heilöjethtäviin. Pyymme jotavai uttamaan veneet e käyttötarkoituksiin. Veneet

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Rakennustarkastaja Petri Mäki, sähköposti petri.maki@ylojarvi.fi, puh. 050 385 1815

Rakennustarkastaja Petri Mäki, sähköposti petri.maki@ylojarvi.fi, puh. 050 385 1815 Ympäristölautakunta 252 30.10.2012 Ympäristölautakunta 145 29.10.2013 Ympäristölautakunta 158 11.11.2014 Ympäristölautakunta 38 17.02.2015 Ympäristön epäsiisteys Ryömäntiellä 746/53.532/2012 YMPLTK 30.10.2012

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 3 07.04.2015. Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen 124/00.01.01/2011

Perusturvalautakunta 3 07.04.2015. Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen 124/00.01.01/2011 Perusturvalautakunta 3 07.04.2015 Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen 124/00.01.01/2011 Perla 3 Valmistelija: Sosiaalipalvelujohtaja Johanna Lamminen, puh. 06 438 4101, 044 438 4101 ja vs. perusturvajohtaja

Lisätiedot

MARKO RANTASEN VAPAUTUSHAKEMUS VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTÄMISESTÄ / LAUSUNTO MARKO RANTASEN VALITUKSESTA TURUN HALLINTO-OIKEUDELLE

MARKO RANTASEN VAPAUTUSHAKEMUS VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTÄMISESTÄ / LAUSUNTO MARKO RANTASEN VALITUKSESTA TURUN HALLINTO-OIKEUDELLE Ympäristölautakunta 161 06.10.2015 Ympäristölautakunta 222 26.11.2015 MARKO RANTASEN VAPAUTUSHAKEMUS VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTÄMISESTÄ / LAUSUNTO MARKO RANTASEN VALITUKSESTA TURUN HALLINTO-OIKEUDELLE

Lisätiedot

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Mäntykodin palvelutuotannon kilpailuttaminen 53/00.01.00/2015 Yhtymähallitus 26.08.2015

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ja hoitotyön johtajan perustehtävä on vanhuspalvelujen johtaminen ja kehittäminen sekä muutosprosessien läpivieminen.

Vanhuspalvelujen ja hoitotyön johtajan perustehtävä on vanhuspalvelujen johtaminen ja kehittäminen sekä muutosprosessien läpivieminen. Perusturvalautakunta 88 22.10.2014 Perusturvalautakunta 75 03.09.2015 Perusturvalautakunta 110 21.10.2015 Perusturvalautakunta 143 16.12.2015 ASUMISPALVELUJEN- JA HOITOTYÖN ESIMIEHEN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 Kaupunginhallitus 302 16.11.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 150/07.071/2015 Kaupunginhallitus 16.11.2015 302 Oriveden kaupunki on pyytänyt

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

Esiopetuksen järjestämistavoista ja -paikoista päättää si vis tys lau takun ta (hallintosääntö 8 2.1.8).

Esiopetuksen järjestämistavoista ja -paikoista päättää si vis tys lau takun ta (hallintosääntö 8 2.1.8). Sivistyslautakunta 155 22.09.2015 Kunnanhallitus 274 05.10.2015 Esiopetuksen järjestämistavat ja -paikat 1.8.2016 alkaen 911/12.00.01/2015 SIVLTK 22.09.2015 155 Asian valmistelija: sivistysjohtaja Jyrki

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 AIKA 16.01.2013 klo 10:00 PAIKKA Kärsämäen kunnanvirasto, Keskuskatu 14 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 Ympäristölautakunta 72 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 35/60.602/2013 Ympäristölautakunta 72 Asia Hakija

Lisätiedot

Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015

Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015 Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015 Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yrityksen vaatimus oikeudellinen asiantuntija Pertti Eilavaaran laskussa mainittujen asiakirjojen luovuttamisesta

Lisätiedot

Kokemäen kaupunki on etsinyt vapautuneisiin tiloihin uusia vuokralaisia useiden vuosien ajan.

Kokemäen kaupunki on etsinyt vapautuneisiin tiloihin uusia vuokralaisia useiden vuosien ajan. Kaupunginhallitus 6 19.01.2015 Kaupunginvaltuusto 5 26.01.2015 Kokemäen kaupungin ja Freyja Oy:n välisen vuokrasopimuksen muuttaminen (vuoden 2015 vuokraerien maksulykkäys) sekä vuoden 2015 talousarvion

Lisätiedot

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015 Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 KHALL 88 Hallintojohtaja Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 343 02.09.2013 Kaupunginhallitus 310 25.08.2014

Kaupunginhallitus 343 02.09.2013 Kaupunginhallitus 310 25.08.2014 Kaupunginhallitus 343 02.09.2013 Kaupunginhallitus 310 25.08.2014 Kirkonseudun Haaviston alueelta ja Siivikkalan Vasamankaaren alueelta luovutettavat rivitalotontit sekä Kirkonseudun Ojapuiston alueelta

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

Yleiskaavoittaja 20.11.2015 13. Päätöksen antopäivä: 24.11.2015. Hakija [--] Osoite Pitkätie 277 15560 Nastola

Yleiskaavoittaja 20.11.2015 13. Päätöksen antopäivä: 24.11.2015. Hakija [--] Osoite Pitkätie 277 15560 Nastola Suunnittelutarveratkaisu, Pitkätie 277 1280/10.102/2015 Päätöksen antopäivä: 24.11.2015 Hakija [--] Rakennuspaikka Kylä Tila RN:o Pinta-ala m² 411 Villähde Koivurinne 3:64 10771 Osoite Pitkätie 277 15560

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT Opetus- ja 112 26.08.2015 varhaiskasvatuslautakunta Kunnanhallitus 303 14.09.2015 Valtuusto 64 28.09.2015 TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

Lisätiedot

Ranuan kunnan henkilökuljetustarjousten hyväksyminen

Ranuan kunnan henkilökuljetustarjousten hyväksyminen Kunnanhallitus 144 27.05.2013 Ranuan kunnan henkilökuljetustarjousten hyväksyminen 170/10/2013 Kunnanhallitus 144 Ranuan kunnan henkilökuljetuksista on järjestetty tarjouskilpailu. Ky sees sä on EU-kynnysarvot

Lisätiedot

Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta 1.8.2014

Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta 1.8.2014 Sivistyslautakunta 66 25.06.2014 Sivistyslautakunta 89 21.10.2014 Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta 1.8.2014 486/41.411/2014 Sivistyslautakunta 25.06.2014 66 Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013)

Lisätiedot

Kiteen kaupungin talouden tasapainottaminen ja toimenpideohjelma vuosille 2014 2018

Kiteen kaupungin talouden tasapainottaminen ja toimenpideohjelma vuosille 2014 2018 Kaupunginhallitus 117 31.03.2014 Kaupunginhallitus 192 16.06.2014 Kiteen kaupungin talouden tasapainottaminen ja toimenpideohjelma vuosille 2014 2018 434/02.00/2013 Kaupunginhallitus 31.03.2014 117 Kuntalain

Lisätiedot

Kaupungin työllistämistoimien kehittäminen ja asiaan liittyvät valtuustoaloitteet

Kaupungin työllistämistoimien kehittäminen ja asiaan liittyvät valtuustoaloitteet Kaupunginhallitus 191 06.10.2014 Kaupungin työllistämistoimien kehittäminen ja asiaan liittyvät valtuustoaloitteet 217/00.01.06/2014, 32/00.01.06/2014 KHAL 191 Kaupunginkamreeri: Keskustan valtuustoryhmä

Lisätiedot

Hyvinkään kaupunki. Hangonsillan kaava-alueen pohjavesiselvitys

Hyvinkään kaupunki. Hangonsillan kaava-alueen pohjavesiselvitys Hyviää pi Hagosilla ava-al pohjavsislvitys Pöyry Filad Oy PL 50 (Jaao 3) FI-01621 Vaa Filad Kotipai Vaa, Filad Y-s 0625905-6 Ph. +358 10 3311 Fasi +358 10 33 26600 www.poyry.fi Päiväys 13.11.2013 Siv 1

Lisätiedot

Täyttöluvat varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden virkoihin ja toimiin

Täyttöluvat varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden virkoihin ja toimiin Koulutuslautakunta 37 27.03.2014 Koulutuslautakunta 46 29.04.2014 Koulutuslautakunta 55 22.05.2014 Täyttöluvat varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden virkoihin ja toimiin Koula 27.03.2014 37 Vuoden 2014

Lisätiedot

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja Työsuojelu- ja 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 3 28.05.2015 yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus 10 21.09.2015 Työsuojelu- ja 3 26.11.2015

Lisätiedot

Ehdotus: Yhtymähallitus 1. hyväksyy oheismateriaalin mukaisen suunnitelman tehtävien uu delleenjaosta,

Ehdotus: Yhtymähallitus 1. hyväksyy oheismateriaalin mukaisen suunnitelman tehtävien uu delleenjaosta, Yhtymähallitus 244 17.12.2014 Yhtymähallitus 33 25.02.2015 Yhtymähallitus 51 18.03.2015 Tehtävien uudelleen järjestely vuonna 2015 117/01.01.03/2014 Yhtymähallitus 17.12.2014 244 17.12.2014 Perusturvakuntayhtymä

Lisätiedot

Valtuustoaloite / Heinolan kaupungin omistamat rakennukset hyvään kuntoon

Valtuustoaloite / Heinolan kaupungin omistamat rakennukset hyvään kuntoon Tekninen lautakunta 70 29.04.2014 Tekninen lautakunta 114 12.08.2014 Kaupunginhallitus 294 18.08.2014 Kaupunginvaltuusto 87 15.09.2014 Valtuustoaloite / Heinolan kaupungin omistamat rakennukset hyvään

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 AIKA 16.11.2015 klo 17:30 PAIKKA Kärsämäki-sali, Frosteruksenkatu 25 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 276 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisätiedot

Kirkonkylän kunnan katujen ja piha-alueiden talviauraus sekä talvihiekoitus, jatkoaika urakoihin

Kirkonkylän kunnan katujen ja piha-alueiden talviauraus sekä talvihiekoitus, jatkoaika urakoihin Ympäristölautakunta 36 28.09.2011 Ympäristölautakunta 44 02.11.2011 Ympäristölautakunta 49 30.11.2011 Ympäristölautakunta 39 09.10.2014 Kirkonkylän kunnan katujen ja piha-alueiden talviauraus sekä talvihiekoitus,

Lisätiedot

Työllisyysraportti 2014

Työllisyysraportti 2014 Kaupunginhallitus 391 17.08.2015 Työllisyysraportti 2014 679/14/07/00/2015 KH 391 Valmistelija: työllisyyspäällikkö Ilkka Rintala Johdanto Kaupungin työllisyyspalvelut kuuluvat kaupungin keskusviraston

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Lepistön päätösehdotus:

Kaupunginjohtaja Lepistön päätösehdotus: Kaupunginhallitus 9 24.02.2014 Puheenjohtajiston työryhmä 5 30.09.2014 Puheenjohtajiston työryhmä 4 27.01.2015 Kaupunginhallitus 12 09.02.2015 Valtuustoaloite / kaupungin henkilöstön innostaminen miettimään

Lisätiedot

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö.

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö. 1. Rytinää! Opittavia asioita Tiedän, millainen on hyvä lauluasento Opin säätelemään ääneni voimakkuutta. Tiedän, mitä tarkoittavat π, P, F a ƒ. Opettelen beat-komppea kehorytmeinä. Tutustun lyömäsoittimiin

Lisätiedot

Luvan antaminen rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörin viran täyttämiseen

Luvan antaminen rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörin viran täyttämiseen Kaupunginhallitus 431 07.12.2015 Kaupunginhallitus 455 21.12.2015 Luvan antaminen rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörin viran täyttämiseen 723/01.02.00/2015 Kaupunginhallitus 07.12.2015 431 Rakennustarkastaja

Lisätiedot

Syksyn 2014 tarkastuksessa havaittiin seuraavat lai min lyön nit:

Syksyn 2014 tarkastuksessa havaittiin seuraavat lai min lyön nit: Ympäristölautakunta 151 11.11.2014 Ympäristölautakunta 34 17.02.2015 Ympäristölautakunta 68 21.04.2015 Ympäristölautakunta 102 16.06.2015 Maa-ainesluvan valvonta tilalla Korpimaa Kaiharin kylässä 1107/51.518/2009

Lisätiedot