Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin EETU-kehittämistyön helmet Loppuraportti KASPERI II

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin 2011 2013. EETU-kehittämistyön helmet Loppuraportti KASPERI II"

Transkriptio

1 Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin EETU-kehittämistyön helmet Loppuraportti KASPERI II

2 Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin on osa KASPERI II -hankekokonaisuutta. KASPERI II, Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke EETU-kehittämistyön helmet -loppuraportti Kirjoittajat Jaana Männikkö, projektikoordinaattori Tiina Siikaluoma, kehittäjätyöntekijä 1

3 TIIVISTELMÄ EETU Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin -hanke on ollut osa KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanketta ( ). Hanke on toteuttanut valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa (Kaste). Kasteohjelma on strateginen ohjausväline, jolla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. EETU-hankkeen tavoitteena oli kehittää ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön palvelukokonaisuutta, jossa korostuivat varhainen puuttuminen, intensiivinen työote, monialainen yhteistyö sekä asiakkaan osallisuuden vahvistaminen. Kohderyhmänä olivat luokkalaiset lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Hanke toteutettiin Pirkanmaalla kuuden kunnan alueella (Hämeenkyrö, Parkano, Punkalaidun, Pälkäne, Sastamala ja Valkeakoski). Kehittämistyön tuotoksia olivat koulun huolipalaverimallin, ennaltaehkäisevän perheohjauspalvelun sekä Nopsatoiminnan kehittäminen sekä palvelukuvausten laatiminen lasten ja nuorten palveluista. Keskeiset toimintamallit kuvattiin ja niiden sisällöt koottiin käsikirjoiksi sekä osasta tuotettiin myös esitteet ja julisteet toimintamallien levittämiseksi ja jalkauttamisen tukemiseksi. Lisäksi hankkeen aikana vahvistettiin koulun oppilashuoltotyön käytänteitä, ylisektoraalista yhteistyötä ja toimijoiden keskinäistä tunnettavuutta sekä tuettiin palveluita yhteen sovittavien johtamisen käytäntöjen syntymistä osana toimintamallien kehittämistä. Osallisuuden ja kuulemisen käytänteitä vahvistettiin työntekijöiden työotteessa sekä kehitettiin menetelmiä asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen palvelun arvioinnissa ja kehittämisessä. Nopsa-toiminasta toteutettiin Bikva-arviointi ja perheohjauksen asiakkaille toteutettiin palautekysely palvelun arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Kehittämistyön tuotoksia ja tuloksia tarkastellessa sekä toteutetun arvioinnin näkökulmasta voidaan todeta, että EETU-hanke on yhdessä kuntien toimijoiden kanssa onnistunut saavuttamaan hyvin sille asetetut tavoitteet. Arviointi on tuonut näkyviin asiakkaiden, työntekijöiden ja johdon kokemuksia kehitettyjen palvelujen ja toimintamallien eduista ja hyödyistä. Saatu tieto kertoo yksilö- ja perhekohtaisen hyvinvoinnin lisääntymisestä ja syrjäytymisen ehkäisyn mahdollisuuksista pieninkin toimintatavan muutoksin. Kehittämishankkeen aina on ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen kuntien peruspalveluissa lisääntynyt ja sen rooli korostuu myös kunnissa tehdyissä jatkuvuuden suunnitelmissa entisestään. Kehittämistyön kautta kuntiin on rakentunut uusia ylisektoraalisia yhteistyökäytäntöjä ja toimijoiden välinen vuorovaikutus on vahvistunut. Verkostotyön toimintatapoja on linjattu ja palveluita on koordinoitu yhä enemmän yhteisesti, jolloin yhteiset asiakkuudet ja tuen jatkuvuus ovat tulleet paremmin näkyviin. Yhteinen palveluiden koordinointi on estänyt päällekkäisyyksiä tuen tarjoamisessa ja toiminut myös työntekijöiden työn tukena. Dialoginen vuorovaikutus asiakastyössä on lisääntynyt ja asiakkaiden kynnys ennaltaehkäiseviin palveluihin on madaltunut. Asiakkaan osallisuutta monialaisessa palvelukentässä on tuettu vahvistamalla ja sujuvoittamalla varhaisen puuttumisen ja huolen puheeksioton toimintatapoja. Intensiivisiä toimintamalleja ja tukea on viety varhaisempaan vaiheeseen osana lasten, nuorten ja perheiden palveluita sekä kasvu- ja kehitysympäristöjä (koti, koulu, vertaisryhmät). Osallisuuden vahvistamisen menetelmät ovat parantaneet asiakastyön laatua. Lapsen ja nuoren osallisuus palveluissa on lisääntynyt kun heidän kuuleminen palveluissa on vahvistunut. Jatkuvuuden suunnitelmien laatiminen tukee toimintamallien vakiinnuttamista sekä pitkäjänteistä, sektorirajat ylittävää työn kehittämistä myös tulevaisuudessa. Kehitetyt toimintamallit kirjataan osaksi kuntien suunnitteluasiakirjoja ja näin ne saatetaan osaksi palvelurakenteita. Monisektoraalinen lasten ja nuorten palvelujen suunnitteluun, koordinoinnin ja verkostoyhteistyön johtamisen kehittäminen on edelleen jatkossa välttämätöntä. Tärkeäksi kunnissa nähdään ennaltaehkäisevien palvelujen sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen hallintokuntarajattoman johtamisen käynnistäminen ja vahvistamisen osana päätöksentekoa ja taloussuunnittelua. Tavoitteena on päästä yhteistyöstä yhteisen työn tekemiseen. 2

4 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO OSAHANKKEEN KYTKEYTYMINEN KASTE-OHJELMAN JA KASPERI II - HANKKEEN TAVOITTEISIIN HANKKEEN ORGANISOITUMINEN Resurssit Rahoitus ja talous Henkilöstö Hankkeen toimijaverkostot Tiedottaminen ja viestintä Arvioinnin kokonaisuus HANKKEEN TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS JA TULOKSET Hankesuunnitelman tavoite I Ennaltaehkäisevän palvelukokonaisuuden ja verkostoyhteistyön kehittäminen Ylisektoraalisen yhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen palveluverkostossa Palveluiden ja toiminnan monialainen suunnittelu ja johtaminen Henkilöstön osaamisen vahvistaminen Hankesuunnitelman tavoite II Intensiivisen työotteen toimintamallin kehittäminen Intensiivisten monialaisten verkostoyhteistyön toimintamallien kehittäminen Yksilö- ja perhekohtaisten intensiivisten tukimuotojen ja palveluiden kehittäminen Hankesuunnitelman tavoite III Osallisuuden vahvistaminen EETU-HANKKEEN KOKONAISARVIOINTI JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISSUOSITUKSET POHDINTAA LÄHTEET LIITTEET

5 1. JOHDANTO EETU Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin -hanke on ollut osa valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa (Kaste). Kaste-ohjelma on strateginen ohjausväline, jolla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Kasteohjelman tavoitteiden saavuttamista ja toimeenpanoa tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeille myönnetyin valtionavustuksin. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishankkeelle sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 5 ja 5 b :n mukaista kehittämishankkeiden valtionavustusta vuosille Hankekausi oli toinen Väli-Suomen alueella. EETU-hanke oli yksi KASPERI II-hankekokonaisuuteen kuuluvista osahankkeista. Hankkeessa mukana olleita kuntia olivat Hämeenkyrö, Parkano, Punkalaidun, Pälkäne, Sastamala ja Valkeakoski. Muita KASPERI IIosahankkeita olivat ELLA Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelut -kehittämishanke, Pohjanmaan Perhekaste Familjekaste i Österbotten, Tampereen seudun OSMO-hanke, Kanta-Hämeen Kuulas-hanke sekä Päijät-Hämeen Vahva pohja elämään -hanke. Koko hankekonsortiota hallinnoi Tampereen kaupunki. EETU -hankkeessa kehittämistyön on suunnattu ennaltaehkäisevien toimintamallien ja palvelukokonaisuuden kehittämiseen. Tavoitteena on ollut kehittää intensiivistä työotetta, jossa korostuu monialainen yhteistyö sekä varhainen puuttuminen. Kohderyhmänä ovat olleet luokkia käyvät lapset, nuoret ja heidän perheensä mutta kehitetyt toimintamallit ovat palvelleet myös nuorempia koululaisia ja heidän perheitään. Kehittämistyössä on kiinnitetty erityistä huomiota moniammatillisen yhteistyön ja palveluprosessien kehittämiseen sekä kohderyhmän osallisuuden vahvistamiseen osana ennaltaehkäiseviä palveluja. Tavoitteena on ollut päästä puuttumaan lastensuojelullisiin huolitilanteisiin mahdollisimman varhain ja luoda selkeät toimintamallit tuen järjestämiseksi. Kehittämistyön keskeisimmiksi teemoiksi muodostuivat ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki, intensiivinen työote, asiakkaan osallisuus sekä moniaiainen yhteistyö. EETU-hankkeen tavoitteena oli I) Ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön palvelukokonaisuuden ja verkostoyhteistyön kehittäminen yksilöja perhekohtaisen lastensuojelutarpeen vähentämiseksi II) Intensiivisen työotteen toimintamallin kehittäminen nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille III) Vahvistaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä osallisuutta osana lastensuojelun ennaltaehkäiseviä palveluja Tavoitteessa yksi kehittämistyön sisällöt kohdistuvat erityisesti ylisektoraalisen yhteistyön, palveluiden monialaisen suunnittelun ja johtamisen käytäntöjen kehittämiseen sekä henkilöstön osaamisen vahvistamiseen lastensuojelullisissa huolitilanteissa. Kehittämistyön tuotoksena kuvattiin lasten ja nuorten palvelut, toteutettiin erilaisia ylisektoraalista yhteistyötä vahvistavia ja toimijoiden keskinäistä tunnettavuutta lisääviä tilaisuuksia, tuettiin palveluita yhteen sovittavien johtamisen käytäntöjen syntymistä osana toimintamallien kehittämistä sekä toteutettiin henkilöstölle erilaisia teemapajoja, vertaisoppimisfoorumeita sekä koulutuksia. Tavoitteen kaksi alla kehittämistyö kohdennettiin ennaltaehkäisevien ja intensiivisten toimintamallien kehittämiseen monialaisessa yhteistyössä sekä yksilö- ja perhekohtaisessa työssä. Kehittämistyö poiki kuntiin muun muassa koulun huolipalaverimallin, ennaltaehkäisevän perheohjauspalvelun sekä Nopsa-toimintamallin, jossa kehitettiin nopean toiminnan verkostotyön tiimimallia. Lisäksi kehitettiin koulun oppilashuoltotyöryhmän sekä koulun sosiaalityöntekijän toimintaa. Tavoitteessa kolme painotettiin lasten, nuorten ja heidän perheidensä osallisuutta palveluprosessissa. Osallisuuden ja kuulemisen käytänteitä vahvistettiin työntekijöiden työotteessa sekä kehitettiin menetelmiä asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen palvelun arvioinnissa ja kehittämisessä. Nopsa-toiminasta toteutettiin Bikva-arviointi ja perheohjauksen asiakkaille toteutettiin kysely palvelun arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Keskeiset toimintamallien kuvattiin ja niiden sisällöt koottiin käsikirjoiksi. Osasta toimintamalleista tuotettiin myös esitteet ja julisteet toimintamallien levittämiseksi ja jalkauttamisen tukemiseksi kunnissa. Kehittämistyön tavoitekohtaista toteutumista, arviointia ja jatkuvuuden suunnitelmia on kuvattu tarkemmin raportin luvussa neljä. 4

6 2. OSAHANKKEEN KYTKEYTYMINEN KASTE-OHJELMAN JA KASPERI II -HANKKEEN TAVOITTEISIIN Sen tavoitteena on lisätä osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. Valtioneuvosto vahvistaa ohjelman joka neljäs vuosi. Kaste-ohjelmassa määritellään 1) sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet sekä 2) kehittämisen ja valvonnan painopisteet ja niiden toteuttamista tukevat uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. KASTE -ohjelman keskeisinä päätavoitteina oli - lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä - lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä - parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. KASTE -ohjelman tavoitteena on - kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja - järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakasta kuunnellen. Kaste ohjelmakaudella lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvissä hankkeissa perus- ja erityispalveluja on kehitetty sisällöllisesti ja rakenteellisesti. Näiden Lasten Kaste-hankkeiden kantavana ajatuksena on ollut, että lapsia ja nuoria tuetaan ensisijaisesti heidän luonnollisissa arki- ja kehitysympäristöissään. Toimintalinjoina ovat olleet varhaisen tuen ja intensiivisen erityistuen tarjoaminen. Väli-Suomen KAPSERI ( ) ja KASPERI II ( ) -hankkeiden lähtökohtana ovat olleet valtakunnallisen KASTE-ohjelman linjaukset. KAPSERI II -hanke on kohdentunut pääasiallisesti lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämistä koskeviin toimenpiteisiin 6, (Puututaan varhain ongelmiin), sekä 7 ja 8 (Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja). KASPERI II -hankkeen ylätavoitteet ovat olleet: 1. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan laajempana kokonaisuutena perinteisiä sektorirajoja ylittäen. Vahvistetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta palvelujärjestelmässä. 2. Erityspalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja erilaisilla toimintavaihtoehdoilla. Ehkäisevän lastensuojelun alueelle luodaan työkäytäntöjä ja palvelukonsepteja, joilla paine erityispalveluihin vähenee. 3. Tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin perhekeskustoiminnan ideologian mukaisesti. 4. Henkilöstön osaamista parannetaan ja kehitetään työtapoja uudistettavien palvelurakenteiden ja kehitettävien uusien palvelujen edellyttämällä tavalla. Kehitetään ylisektoristen palvelukokonaisuuksien johtamista. Näihin ylätavoitteisiin pohjautuen KASPERI II -hankekokonaisuuden kehittämisalueita vuosina ovat olleet: I) ennaltaehkäisevät palvelut II) erityinen tuki peruspalveluissa III) intensiivimallit Jokaisen kehittämisalueen yhteydessä kiinnitetään huomiota siihen: I. millaisia palveluja on tarpeen tarjota kehitysympäristöihin, erityisesti kotiin. II. miten palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus tapahtuvat sekä miten asiakaslähtöiset palveluprosessit muodostuvat. 5

7 Osahankkeen tavoitteet rakentuivat KASPERI II -hankeen ja Kaste ohjelmakauden tavoitteille ja ne kytkeytyivät yllä mainittuihin KASPERI II -hankkeen ylätavoitteisiin ja erityisesti kehittämisalueisiin I) ennaltaehkäisevät palvelut sekä III) intensiivimallit. Lisäksi kehittämistyössä on kiinnitetty huomiota kotiin vietävien ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämiseen sekä monialaiseen palvelutarpeen arviointiin ja asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittämiseen. EETU-hankkeen tavoitteissa on painottunut - palvelujen uudistaminen laajempana kokonaisuutena perinteisiä sektorirajoja ylittäen siten että vähennetään lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelun tarvetta ja painotetaan ennaltaehkäiseviä toimia peruspalveluissa ja verkostoyhteistyötä. - intensiivisten palvelukonseptien ja työkäytäntöjen kehittäminen perinteisiä sektorirajoja ylittäen siten että vähennetään lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelun tarvetta ja painotetaan ennaltaehkäiseviä toimia ja intensiivistä tukea peruspalveluissa. Työmallien kehittäminen ja uusien työtapojen omaksuminen vaatii myös osaamisen ja ammatillisten valmiuksien kehittämistä. - asiakkaan aseman vahvistaminen osana palvelujärjestelmää sekä henkilöstön osaamiseen ja työtapoihin liittyvät toimenpiteet. Uuden Kaste ohjelman ( ) tavoitteena on mm. siirtää painopistettä ongelmien hoidosta aktiiviseen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ehkäisyyn. Keskeisiä periaatteita ohjelmassa ovat osallisuus ja asiakaslähtöisyys. EETU-osahankkeen toteuttamisessa on huomioitu myös uuden Kaste-ohjelman painoalueita sekä osaohjelmakohtaisia toimenpiteitä: Sosiaali- ja terveyspalvelujen, opetustoimen ja nuorisotyön yhteistyön lisääminen palveluiden yhteensovittamiseksi Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteinen suunnittelu, koordinointi ja johtaminen Koulun sosiaalityön ja oppilashuoltotyön kehittäminen Kotiin vietävien ennaltaehkäisevien palveluiden kehittäminen Henkilöstön monialaisen työskentelyn kehittäminen asiakaspalvelun joustavuuden turvaamiseksi 6

8 3. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN Hämeenkyrön kunta toimi EETU-osahankkeen vastuukuntana ja vastasi hankesuunnitelman mukaisesti osahankekohtaisesta toteuttamisesta, raportoinnista, omarahoitusosuuksien laskutuksesta kumppanuuskunnilta sekä hankehenkilöstön rekrytoinnista ja esimiestehtävistä. Kumppanuuskunnat olivat sitoutuneet maksamaan osuutensa omarahoitusosuudesta, edistämään osahankkeen tavoitteiden toteuttamista ja osallistumaan ja vaikuttamaan hankkeen toteuttamiseen mm. osallistumalla ohjausryhmiin ja muihin muodostettaviin työryhmiin sekä muulla yhteistyöllä edistämään hankkeen toteutumista hanketyöntekijöiden kanssa. Koko hankekonsortiota hallinnoiva Tampereen kaupunki ja Hämeenkyrön kunta sekä Hämeenkyrön kunta ja kumppanuskunnat (Parkano, Punkalaidun, Pälkäne, Sastamala sekä Valkeakoski) laativat sopimuksen EETUosahankkeen hallinnoimista ja organisoinnista. Osahankkeeseen osallistuneiden kuntien sosiaali- ja sivistystoimen edustajista koottiin ohjausryhmä, joka kokoontui hankkeen aikana kymmenen kertaa. Ennen hankkeen aloitusta ohjausryhmä valmisteli hanketta ja valitsi hankkeeseen palkattavan henkilökunnan. Hankkeeseen palkattiin projektikoordinaattori koko hankeajalla ( ) ja kaksi kehittäjätyöntekijää intensiivimallien pilotointijaksolle ( ) Resurssit Rahoitus ja talous Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi KASPERI II -hankekokonaisuudelle sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 5 ja 5 b :n mukaista kehittämishankkeiden valtionavustusta euroa. Kuntien omarahoitusosuus hankkeen kustannuksista oli 25 % eli euroa. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi hyväksyttiin euroa. KASPERI II -hankekokonaisuuteen kuului kuusi osahanketta, joiden kesken rahoitus jakaantui. Hankehakemuksen mukaisesti hankkeen kokonaisbudjetti on euroa, joka sisältää euroa hankekonsortion yhteisiä kuluja (liite 1). Hankkeeseen osallistuvien kuntien omarahoitusosuus (25 %) jakautui kuntien kesken vuoden 2009 asukasluvun mukaisesti. Hankkeen valtionavustuksen perusteeksi hyväksytyistä kustannuksista käytettiin noin euroa. Suurimmat kustannukset syntyivät hankehenkilöstön palkka- ja matkakuluista sekä hallinnollisista kuluista. Lisäksi kustannuksia syntyi asiantuntijapalveluiden ostosta (taulukko 1), tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen liittyvistä kustannuksista sekä hankkeen keskeisten tuotosten julkaisu- ja painatuskuluista. Hankkeen taloutta seurattiin säännöllisesti ohjausryhmän kokouksissa. Vuoden 2013 alussa hankkeelle laadittiin uusi käyttösuunnitelma, jossa tarkennettiin ja kohdennettiin hankkeen budjetin käyttöä. Hankehenkilöstön palkkaus- sekä matkakulujen jäätyä odotettua pienemmäksi hankkeen ohjausryhmä päätti talvella 2013, jatkaa yhden kehittäjätyöntekijän työsopimusta 3 kuukaudella hankkeen päättymiseen asti sekä Motivoiva kohtaaminen -koulutussarjan järjestämisestä kolmella eri hankepaikkakunnalla. 7

9 Taulukko 1 Hankkeeseen ostetut asiantuntijapalvelut Aihe Sisältö, ajankohta ja asiantuntija EETU-teemapajat Menetelmiä lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelyyn Voimavaramenetelmät; kouluttaja, KM Nenne Amnell, Algu oy - Taidelähtöiset menetelmä; taideterapeutti MA Anna-Liisa Tarvainen Koulutukset Seminaarit Erityislapsi monialaisessa palveluverkostossa - verkostodialogi monialaisen palvelutarpeen arvioinnin välineenä Kouluttaja, verkostokonsultti Outi Auvinen-Tornberg Motivoiva kohtaaminen -koulutussarja - Kouluttajana Jukka Oksanen, YTM, sosiaaliterapeutti, työnohjaaja A-klinikkasäätiöstä. Koulutuspaikkakunnat ja -ajankohdat VALKEAKOSKI - Perusteet I ja II ma klo ja ti klo SASTAMALA - Perusteet I ja II ti klo ja ke klo HÄMEENKYRÖ - Perusteet I ja II ke klo ja to klo TAMPERE - Syventävä koulutuspäivä ma klo 9-16 EETU-hankkeen työseminaari , Hämeenkyrö - Luennoitsija, teatteriohjaaja ja ilmaisutaidon kouluttaja Marja-Leena Haapanen EETU-kehittämistyön helmet seminaari , Hämeenkyrö - Luennoitsija, YTM, pedagoginen ohjaaja Outi Auvinen-Tornberg Hanketyön konsultointi Graafinen suunnittelu Kielenhuolto Hanketyön konsultointi - Valmentaja, KM Nenne Amnell, Algu oy - YTM, pedagoginen ohjaaja Outi Auvinen-Tornberg EETU-hankkeen logojen, käyntikorttien, esitteiden yms. materiaalin graafisen ulkoasun suunnittelu ja taitto - graafinen suunnittelija Elina Nikkola Nopsa-toiminnan ja perheohjauspalvelun käsikirjojen kielen huolto - Äidinkielenopettaja Henriikka Byckling 8

10 3.1.2.Henkilöstö Osahankkeen henkilöstö Hankkeeseen palkattiin projektikoordinaattoriksi sosionomi (YAMK) Jaana Männikkö ajalle Lisäksi hankkeeseen palkattiin kaksi kehittäjätyöntekijää, josta sosionomi (YAMK) Taina Kotilainen työskenteli hankkeessa ajalla sekä sosionimi (YAMK) Tiina Siikaluoma ajalla Projektikoordinaattorin tehtävänä oli vastata omalta osaltaan hankkeen tavoitteiden mukaisesta toiminnasta sekä tarkistetussa talousarviossa pysymisestä, toimia aktiivisessa yhteistyössä hankekuntien sekä Kasperi II - hankekonsortion kanssa hankkeen tavoitteiden toteutumiseksi sekä tukea kuntakohtaista kehittämistyötä ja huolehtia yhdessä ohjausryhmän kanssa tasapuolisesta kehittämispanoksesta kunnissa. Projektikoordinaattori vastasi tehdyn työn raportoinnista, arviointitiedon keräämisestä ja arvioinnin toteuttamisesta hankkeessa yhteistyössä kehittäjätyöntekijöiden sekä kuntatoimijoiden kanssa. Projektikoordinaattori toimi ohjausryhmän kokouksen valmistalijana ja esittelijänä yhteistyössä puheenjohtajien kanssa sekä toimi kokousmuistioiden laatijansa. Kehittäjätyöntekijöiden tullessa mukaan hankkeeseen hän toimi myös projektitiimin vetäjänä sekä ohjasi ja johti hanketiimin käytännön työn toteutusta. Kehittäjätyöntekijä vastasi oman tavoitekohtaisen vastuualueiden ja pilottien suunnittelu- ja kehittämistyöstä yhteistyössä kuntakumppaneiden kanssa. Kehittäjätyöntekijän työtehtäviin sisältyi yhteydenpito kuntien toimijoihin ja verkostojen tiedottaminen, työryhmien kokousten valmistelu ja muistioiden laatiminen, kehittämispilottien toteutumisen raportointi osahanketasolla sekä arvioinnin suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä hanketiimin kanssa. Lisäksi kehittäjätyöntekijät antoivat oman panoksensa hankkeen yhteisen toiminnan ja tilaisuuksien suunnittelu ja järjestäminen sekä osallistuivat tiimipalavereihin sekä koko hankehenkilöstölle suunnattuihin tilaisuuksiin, seminaareihin ja muihin tapahtumiin. Kehittäjätyöntekijöiden työpanos pyrittiin organisoimaan tasapuoliseksi kuntakumppanien kesken jakamalla kehittäjätyöntekijöiden työaika sekä hankekohtaiseen (yhteinen) ja kuntakohtaiseen työpanokseen. Yhteiseen hanketyöhön kuuluvaan aikaan laskettiin 40 prosenttia työajasta ja loput 60 prosenttia työajasta jaettiin kuntatyöpäiviin kuntien maksuosuuden mukaisesti. Tämän perusteella kuntatyöpäivät jaettiin eri pilottien kesken ja näin ohjattiin myös kuntia tekemään priorisointi ja määrittelemään omaa kehittämistyöpanostaan oman kunnan kehittämispilottien kesken. Osahankkeen ohjaus- ja tukitiimit EETU-hankkeen kehittämistyötä on tuettu ja ohjattu erilaisten hanketyön tukitiimien toiminnan kautta. Projektikoordinaattorin työn tukemiseksi nimettiin hankkeen alkaessa ydintiimi, joka toimii koordinaattorin tukena hankkeen eteenpäin viemiseen liittyvissä asioissa sekä toimii reflektoivana tahona koordinaattorille. Ydintiimin toiminaan osallistuvat projektikoordinaattorin lisäksi ohjasryhmän puheenjohtaja Päivi Niemi, varapuheenjohtaja Janita Koivisto sekä Pikasos Oy:stä erityissuunnittelija Seija Junno. Ydintiimi kokoontui tarvittaessa. Kasperi-hankkeen projektijohtajan ja projektisuunnittelijan kanssa järjestettiin ohjaus- ja tukikäyntejä, joissa käsiteltiin Kasperi II -hankekokonaisuuteen yhteisesti liittyviä asioita sekä osahankekohtaisia suunnitelmia ja toimintaa. Ohjaustapaamisia oli hankkeen aikana noin puolivuosittain. Myös osahankkeiden koordinaattori tapaavat KASPERI -tiimin johdolla. Tarkoituksena oli työn tukeminen sekä koko hankekonsortiota koskevien asioiden suunnitteleminen ja organisoiminen. Koordinaattoreiden tapaamisia järjestettiin 3-4 kertaa vuodessa. Lisäksi koko hankekonsortion henkilöstölle järjestettiin tapaamisia, joissa edistettiin osahankkeiden toiminnan, kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamista, yhteisistä asioista sopimista, hankehenkilöstön keskinäistä tutustumista sekä yhteistyön tekemistä. Kehittäjätyöntekijöiden aloitettua työt kokoontui projektitiimi viikoittain palaveriin edistämään hanketyön arjen sujuvaa organisoimista ja koordinointia, työtehtävien hallintaa ja jakamista, tehostamaan tiedon kulkua sekä edistämään ja ylläpitämään tiimin toimivuutta ja työhyvinvointia. Johtava sosiaalityöntekijä (lähiesimies) osallistui projektitiimin palavereihin ja suunnittelupäiviin mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan. Lisäksi Hämeenkyrön kunnan johtavan sosiaalityöntekijä ja projektikoordinaattori tapasivat tarvittaessa käsittelemään osahankkeen johtamiseen ja hallinnollisiin tehtäviin, kehittämissisältöihin ja työn organisoimiseen liittyviä asioita sekä valmistelivat yhdessä ohjausryhmän kokouksia. 9

11 Ohjausryhmä Hämeenkyrön kunta asetti EETU-hankeelle oman ohjausryhmän (taulukko 2) kumppanuuskuntien esityksestä. Ohjausryhmän tehtävänä oli ohjata, kehittää ja arvioida hankkeen toimintatapoja ja sisältöä. Ohjausryhmä seurasi hankkeen tavoitteiden toteutumista ja kustannusarviossa pysymistä. Osahankkeen ohjausryhmän tehtävänä oli huolehtia myös siitä, että jokainen hankkeeseen osallistuva kunta saa vastinetta panostukselleen. EETU-hankkeen ohjausryhmä koostui hankekuntien sosiaali- ja sivistystoimea edustavista viranhaltioista. Valkeakosken kaupungin jäsenet edustavat perhe- ja sosiaalipalveluita. Alun perin kunnat nimesivät ohjausryhmään varsinaisen jäsenen ja varajäsenen mutta hankkeen käynnistyttyä ohjasryhmä päätti nimetä kunnan molemmat henkilöt varsinaisiksi jäseniksi. Ohjasryhmän kokouksiin oli mahdollista kutsua myös muita asiantuntijoita. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana yhteensä 10 kertaa. Ohjausryhmä sopi seuraavista tehtävistä Ohjasryhmä vastaa hankkeen etenemisestä suunnitelmien mukaan Ohjasryhmä vastaa osahankkeen linjauksista ja tarvittaessa niiden tarkentamisesta Ohjasryhmä vastaa osahankkeen talouden seurannasta ja raportoinnista Ohjasryhmä vastaa osahankkeen arvioinnista Ohjasryhmä huolehtii osahankkeen tasapuolisesta toteutumisesta osahankkeessa mukana olevissa kunnissa Ohjausryhmän jäsenet huolehtivat omissa organisaatioissa yhteistyöstä, joka rakentuu hankkeen ympärille Kunta Hämeenkyrö Parkano Punkalaidun Pälkäne Sastamala Valkeakoski Pikassos Kasperi II EETU Jäsenet johtava sosiaalityöntekijä Päivi Niemi, puheenjohtaja johtava erityisopettaja, KELPO-koordinaattori Terhikki Hulkko-Haavisto sosiaalijohtaja Taina Niiranen osallistui ohjausryhmän kokouksiin aikataulunsa niin mahdollistaessa ja toimi kokouksen puheenjohtajan varsinaisen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan molempien ollessa estyneitä. sivistystoimenjohtaja Harri Hiitti, sosiaalityön päällikkö Saija Kujansuu (kevät 2012 saakka) (varalla perheneuvoja Katri Alamettälä) perusturvajohtaja Anne Hokkanen (2012 vuoden loppuun saakka) sivistystoimen toimialapäällikkö Hannu J. Paukku ja alkaen rehtori Arto Asa perusturvajohtaja Janita Koivisto, varapuheenjohtaja sivistystoimenjohtaja Mauri Nest perhe- ja sosiaalityön johtaja Katja Tommiska ( saakka) perhe- ja sosiaalityön johtaja Hanna Kautto ( alkaen) (varalla sosiaalityönpäällikkö Nanna Jouste helmikuu 2013 saakka) opetuspäällikkö Elina Jaakkola sosiaalityönjohtaja Minna-Maria Solanterä (varalla Sirpa Leino-Heritty) sosiaaliohjaaja Minna Kamppari erityissuunnittelija Seija Junno ( saakka) projektijohtaja Juha Luomala ( saakka) projektijohtaja Seija Junno ( alkaen) varalla projektisuunnittelija Ulriika Kunnas-Honkaniemi ( saakka), suunnittelija Anni Kuhalainen alkaen) projektikoordinaattori Jaana Männikkö (sihteeri), kehittäjätyöntekijä Tiina Siikaluoma, kehittäjätyöntekijä ( ) ja Tanja Kotilainen ( ) Taulukko 2 EETU-hankkeen ohjausryhmän jäsenet 10

12 Hankkeen toimijaverkostot Hankkeen käynnistyessä hankekuntiin perustettiin erilaisia työryhmiä tai EETU-hankkeen kehittämistyö yhdistettiin jo toiminnassa olevien työryhmien tehtäviin. Kuntakohtaisten työryhmien toiminnan tavoitteena oli kehittämistyön alkuvaiheessa suunnitella, linjata, koordinoida sekä ohjata kehittämistyötä kunnassa sekä valmistella kuntakohtaista toimintasuunnitelmaa. EETU -hankkeelle nimettiin kunnista myös omat yhteyshenkilöt sekä sosiaalityön että koulutoimen puolelta ja osaan kuntiin perustettiin myös ydintiimejä ja ohjasryhmiä tukemaan kehittämistyötä. Kuntakohtaisia kehittämispilotteja varten perustettiin hankkeen aikana myös pilottikohtaisia työryhmiä tai jo olemassa olevia työryhmiä muokattiin pilottien tarpeiden mukaan. Työryhmien kokoonpanot, roolit ja tehtävät vaihtelivat hieman kunnittain ja niiden kokoonpanot on esitetty kunnittain liitteissä 2 ja 3. Työryhmät toiminnallaan edistivät pilottijakson suunnitelmien toimeenpanoa sekä seurasi ja arvioi kehittämistyön ja tavoitteiden toteutumista koko hankkeen ajan. Hankekuntien koot ja näin olleen myös avaintoimijoiden määrä vaihtelee kunnittain, joka myös osaltaan vaikutti kuntakohtaiseen kehittämistyön organisoimiseen ja osallistumismahdollisuuksiin. Kehittämisprosessin edetessä eri toimijoiden roolit ja vastuunjako selkiytyivät kun kuntakohtaiset EETU-ydinryhmät ja yhteyshenkilöt nimettiin sekä osahanketason yhteinen intensiivityöryhmä perustettiin. Vastuun jakoa ja tehtävien täsmentämistä on kuntatoimijoiden kanssa toteutettu läpi hankkeen kehittämiskohteiden ja pilottitoiminnan osalta. Pilottikohtaisessa työskentelyssä vastuu kehittämistyön toteuttamisesta pyrittiin jakamaan hankkeen edetessä kuntatoimijoiden kanssa. Kehittäjätyöntekijät tukivat kuntatoimijoita aktiivisesti kehittämistyön eri vaiheiden toteuttamisessa. Kehittämistyötä edistettiin myös hankekuntien yhteisillä työkokouksilla ja verkostotapaamisilla. Työryhmiä ja verkostoja koottiin yhteen hankkeen aikana aina eri tarpeista käsin. Verkostot olivat vaihtuvia ja ne kokoontuivat tarpeen mukaan. Työryhmiä ja verkostoja oli mm. Hankkeen aikana toteutettiin yhteistyötä järjestöjen, oppilaitosten sekä eri kunnissa toimivien muiden hankkeiden kanssa. Yhteistyön avulla pyrittiin hyödyntämään eri toimijoiden resursseja mielekkäällä tavalla kokonaisuus huomioon ottaen. Taulukossa 3 on kuvattu hankkeen yhteistyötahot ja esitetty lyhyesti keskeinen toiminta kyseessä olevan yhteistyötahon kanssa. Yhteistyötaho A-klinikka säätiö Toiminta Motivoiva kohtaaminen -koulutuksen järjestäminen MLL (Pirkanmaa) Yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen, kuntatoimijoille MLL palvelumahdollisuuksista tiedottaminen, asiakkaan osallisuuden vahvistamiseen liittyvä konsultaatiokeskustelu Music Against Drugs Ry Parkanossa yhteisen kehittämispäivän suunnittelu ja järjestäminen PSHP & Pikassos Oy yhteistyö Satakunnan Ammattikorkeakoulu Sote-ammattilaisverkon suunnittelukokouksiin osallistuminen Opinnäyteyhteistyö, yliopettaja Pasi Kumpulainen Sosiaalikehitys Oy Yhteistyöpalaverit Rajan ylittäjät ja Onnistuvat opit -hankkeiden kanssa Esiintyminen Rajanylittäjät -hankeen seminaarissa Tampereen ammattikorkeakoulu Sosionomiopiskelijoiden työelämäprojektin toteuttaminen Palvelukuvaspilotissa Sosionomi YAMK -opinnäytetyön toteuttaminen EETU -hankkeessa (yliopettaja Merja Sinkkonen) Yhteistyö Elämänhallinta-hankkeen kautta mm. tilaisuuksien järjestäminen yhdessä opiskelijoiden kanssa Tampereen yliopisto Elämänhallinta-hankkeeseen liittyvä korkeakouluyhteistyö, mm. opiskelijoiden ohjaus & yhteistyö tilaisuuksien järjestämisessä sekä yhteistyössä toteutettu artikkelin kirjoitus Kuntaliiton Akta-sarjaan. Tuhkunen Anne, Rannisto Pasi-Heikki (toim.) Elämänhallintaa kuntayhteisössä - kumppanuudet nuorten hyvinvoinnin tukena. Acta nro

13 Elämänhallinta-hanke Korkeakouluyhteistyö (TAMK & TaY), nuorille, ammattilaisille ja päättäjille suunnatut tilaisuudet Sastamalassa Hyödynnetty Sastamalassa järjestettyä Osallistava draama työvälineenä lasten, nuorten ja perheiden kanssa -koulutusta. Kouluttaja toiminut Annukka Häkämies, lehtori, kouluttaja, TAMK. Yhteistyössä toteutettu artikkelin kirjoitus Kuntaliiton Akta-sarjaan. Tuhkunen Anne, Rannisto Pasi-Heikki (toim.) Elämänhallintaa kuntayhteisössä - kumppanuudet nuorten hyvinvoinnin tukena. Acta nro 244. Koordinaattoritapaamiset (hankkeiden tavoitteiden yhteensovittamiseksi paikallisesti) Kelpo-hankkeet Hämeenkyrössä Huolen puheeksi otto -koulutukseen osallistuminen, suunnitelma Huolipalaveri mallin jalkauttamisesta opettajille yhteistyössä. Hankkeilla oli yhteinen Kelpo-EETU-ohjausryhmä. 3-portaisen tuen -mallin esittely sosiaalipalveluiden henkilöstölle. Pälkäneellä yhteiset suunnittelupalaverit moniammatillisen tiimin kanssa, joka oli perustettu Kelpo-hankkeessa Sastamalassa hankkeilla yhteinen ohjausryhmä sekä koordinaattoritapaamiset paikallisen kehittämistyön eteenpäin viemiseksi Yhteistyö Valkeakosken Kelpo-koordinaattorin kanssa verkostoyhteistyön toimintamallien kehittämisen käynnistämiseksi LATU-hanke Punkalaitumella koulun toimijoille yhteinen oppilashuoltotyön kehittämiseen liittyvä iltapäivä Hyvinvointia Perheille - ohjelma Valkeakosken kaupungin HyPe- kehittämistyössä EETU-hankkeesta osallistuttu HyPe-projektiryhmään sekä 0-4 -vuotiaille suunnattujen palvelujen kehittämistyöryhmän kokouksiin (hankkeen ja ohjelman synergiaedut) Osmo-hanke Sastamalan Nepsy-työryhmän yhteistyökäytäntöjen kehittäminen sekä yhteinen paikallinen ohjausryhmä Punkalaitumella yhteinen tilaisuus, jossa Osmo- hankkeesta Nepsy-ensitietoluento ja EETU-hankkeesta esiteltiin monialaisen verkostoneuvottelun mallia. Vertaisoppimisprosessi asiakkaan osallisuuden vahvistamisen toteutumisesta Rajanylittäjät-hanke Sastamalassa Rajanylittäjät -hankkeen järjestämässä seminaarissa esittelemässä mm. perheohjauspalvelua ja kertomassa osallisuuden vahvistamisesta Muut Kaste-hankkeet Osallisuus-teemaverkoston työskentely, hyvien käytäntöjen ja materiaalien jakaminen eri hankkeiden kanssa Taulukko 3 EETU-hankkeen yhteistyötahot 12

14 3.2. Tiedottaminen ja viestintä KASPERI II -hankkeelle laadittiin yhteistyössä projektipäällikön, -suunnittelijan sekä osahankkeiden koordinaattoreiden kanssa tiedotus- ja viestintäsuunnitelma, jossa sovittiin myös yhteisiä tiedottamiseen liittyviä linjauksia kuten osahankekohtaisten facebook-tilin perustamisesta. EETU -osahankkeessa päävastuu viestinnästä ja tiedottamisesta on ollut projektikoordinaattorilla. Kehittäjätyöntekijät ovat vastanneet yhteydenpidosta pilottityöryhmiinsä ja yhteistyöverkostoihinsa. Lisäksi hankekuntien ohjausryhmien jäsenet, yhteyshenkilöt sekä työryhmien vastuuhenkilöt ovat omalta osaltaan huolehtineet kuntien sisäisestä viestintää ja tiedottamisesta. EETU -osahankkeessa tiedottaminen toteutettiin seuraavien keinoin: Tiedottaminen kuntakumppaneille ja sidosryhmille sähköpostilla ja nettisivujen kautta Julkinen tiedottaminen Hämeenkyrön kunnan ja sekä Kasperi-hankkeen nettisivuilla o o KASPERI II-uutiskirjeet ja EETU-tiedotteet Hankkeessa tuotetun materiaalin julkaiseminen Kasperi-hankkeen kotisivuilla osoitteessa EETU -hankkeen FB -sivut https://www.facebook.com/eetuhanke Esitteet: KASPERI II -esite, EETU- esite, pilottiesitteet Kuntakohtainen tiedottaminen: kuntakohtaiset kehittämistyön esittely-diat, paikallislehtijutut, asiakastiedotteet ja esitteet, tilaisuudet, hankekuntien nettisivut 13

15 3.3. Arvioinnin kokonaisuus EETU -osahankkeen arviointi on toteutettu osana KASPERI II -hankekokonaisuutta. Vastuu hankekokonaisuuden arvioinnin tuottamisesta on ollut KASPERI II -hankkeen yhteisellä osiolla. Osahankkeet olivat aktiivisesti arvioinnissa mukana muun muassa tuottamassa arviointimateriaalia ja arvioimassa oman osionsa tavoitteiden toteutumista. KASPERI II -hankkeen arvioinnin kokonaisuudesta on laadittu oma arviointisuunnitelma. Tarkempi suunnitelma KASPERI II arvioinnin toteuttamisesta löytyy osoitteesta KASPERI II arviointikysymykset olivat: 1. Miten intensiivistä työotetta voi viedä varhaisemman tuen vaiheeseen? 2. Miten erityispalvelujen tarvetta on kyetty vähentämään? 3. Miten perhekeskustoiminta on kehitetty ja onko toiminta rakenteistunut osaksi kunnan ennaltaehkäiseviä palveluja? 4. Miten asiakkaan osallisuutta palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on pystytty vahvistamaan? 5. Mitä uusia ennaltaehkäiseviä työmuotoja on syntynyt / miten ennaltaehkäiseviä toimintoja on kyetty uudella tavalla jäsentämään? 6. Miten ylisektorisen johtamisen ja asiakaslähtöisen työskentelykulttuurin kehittämistä on tuettu? Osahankekohtainen arviointi kohdistui KASPERI II -arviointikysymyksiin 1. ja 2. sekä Pilotti- ja kuntakohtaisissa arvioinneissa pyrittiin löytämään vastauksia seuraaviin arviointikysymyksiin: 1. Mikä toimintamallin kehittämisessä / kuntakohtaisessa kehittämistyössä on onnistunut? Miten tavoitteet on saavutettu? Mikä kehitetyissä palveluissa ja malleissa toimii? Mikä tuki onnistumista? Mitä muutoksia on täytynyt tehdä? Mitä tämä edellytti työntekijöiltä, palveluiden johtamiselta, palveluiden koordinoinnilta ja yhteistyön tekemiseltä sekä palvelurakenteilta? 2. Millaisia haasteita toimintamallin kehittämisessä / kehittämistyössä on kohdattu? Mitä asioita ei saavutettu ja miksi? Millaisia ratkaisuja kehittämishaasteisiin on löytynyt tai miten niitä voisi ratkaista? Mitä tulee vielä tehdä? Kenen? Milloin? 3. Mitä muutosta lapsen, nuoren ja perheen tukemiseen toimintamallilla / kehittämistyöllä on saatu aikaan ennaltaehkäisevässä lastensuojelun palvelukokonaisuudessa? Mikä on suurin muutos? Miten tämä näkyy asiakkaan näkökulmasta? Entä palvelukokonaisuuden kannalta? 4. Millaisia muutoksia on tapahtunut ylisektoraalisessa yhteistyössä sekä palveluiden monialaisen suunnittelun ja johtamisen työskentelykulttuurissa ennaltaehkäiseviä palveluja ja intensiivisen tuen muotoja kehitettäessä? Miten tämä näkyy käytännössä? Mitä toimenpiteitä on tehty? Mikä on vienyt muutosta eteenpäin? Mikä on tukenut muutoksessa? Millaisia toteuttamissuunnitelmia on jatkossa? 5. Miten asiakkaiden osallisuutta palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa sekä kehittämisessä on toimintamallin kehittämisessä / kehittämistyön aikana pystytty vahvistettu? Miten asiakkaan osallisuus toteutuu verkostoyhteistyössä? Kuinka saatuja kokemuksia ja tietoa asiakkaan osallisuuden vahvistamisesta hyödynnetään jatkossa? 14

16 Arviointitietoa kerättiin hankkeessa eri menetelmin (taulukko 4) kuten hanketyön ja pilottien prosessiarviointi (välipysäkit ja loppuarvioinnit, hankekortit, kehittämispäiväkirjat jne.), asiakaspalautteet, kyselyt, opinnäytetyöt sekä kuvaamalla kehitetyt toimintamallit. Kehittämiskohteiden ja intensiivityön pilottien arviointiin osallistuivat EETU -ohjausryhmän jäsenet, kuntakohtaiset EETU-ydinryhmät ja -tiimit, pilottityöryhmät sekä hanketyöntekijät. Asiakkaat osallistettiin intensiivityön pilottien arviointiin osana omaa asiakasprosessia. Arviointitietoa kerättiin kehittämistyön eri vaiheissa sekä pilottitasolla, kuntatasolla ja hanketasolla. Pilottikohteista arviointitietoa kerättiin sekä EETU -hankkeen ja KASPERI -hankkeen kokonaisarviointia varten että kunnallisen päätöksen teon tueksi arvioitaessa toimintamallin jalkauttamista ja vakiinnuttamista kunnassa. Tarkoituksena oli saada kuva siitä onko pilotoidulle toimintamallille tai palvelulle kunnassa tarvetta. Arviointitietoa kerättiin sekä asiakkailta, lähityöntekijöitä sekä verkostoilta. Arviointitiedon keräämisessä eri pilottimalleissa pyrittiin hyödyntämään samoja arviointisisältöjä ja kriteereitä paikalliset tarpeet ja olosuhteet huomioon ottaen. Keinot vaihtelivat jonkin verran pilottikohtaisesti Arviointitietoa hyödynnettiin kehittämistyön toteutuksen seurannassa ja kehittämiskohteiden sisältöjen edelleen kehittämisessä, hankkeen raportoinnissa, Kasperi II arviointikysymyksiin vastaamisessa sekä päätöksen teon tukena arvioitaessa kehitettyjen toimintamallien hyötyä, toimivuutta sekä vakiinnuttamistarvetta kunnassa. Arvioinnin haasteena oli arviointitiedon keräämisen laajuus ja sen vastaaminen eri tasojen tarpeisiin; KASPERI II -hankekonsortion taso, osahanketaso, pilottitaso sekä alueellisten toimijoiden intressit. Arvioinnin tuloksista kerrotaan raportin luvussa 4. Hankkeen tavoitekohtainen toteutus ja tulokset. Menetelmä Toimenpiteet ja keinot Hankkeen prosessiarviointi Raportointikortit Väli- ja päätösarvioinnit ohjausryhmässä Kuntakohtaiset kehittämistyön kokonaisuuden välipysäkit ja loppuarvioinnit Vertaisarviointi (OSMO EETU) Palautteen kerääminen järjestetyistä tapahtumista ja tilaisuuksista EETU -työtiimin reflektointi ja SWOT-analyysit Pilottien prosessiarviointi Välipysäkit ja loppuarviointi Tilastotiedon kerääminen Case -kuvaukset (ilmiöiden esiin nostaminen) Reflektiiviset kehittämispäiväkirjat (raportointi ja työn reflektointi) Asiakaspalaute Intensiivityön pilottikohteissa kerätty asiakkaan arvio omasta palveluprosessista ja palvelun vaikuttavuudesta Palvelukuvaukset Uusien työmuotojen ja toimintamallien kuvaamien Opinnäytetyöt (YAMK) Verkostoyhteistyön nopean toiminnan -pilotti (Nopsa-toiminta) Nuoren intensiivisen tuen -pilotti (tyttöryhmä) Kyselyt Pilottien palveluverkostolle tehtävä kysely palvelun käytöstä sekä vaikuttavuudesta Asiakaskysely palvelun vaikuttavuudesta KASPERI II web-kysely kokonaisuuden toteutuksesta elokuussa -13 Taulukko 4 Arviointitiedon keräämisen menetelmät EETU -hankkeessa. 15

17 4. HANKKEEN TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS JA TULOKSET EETU-hankkeen tavoitteena oli I) Ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön palvelukokonaisuuden ja verkostoyhteistyön kehittäminen yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelutarpeen vähentämiseksi II) III) Intensiivisen työotteen toimintamallin kehittäminen nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille Vahvistaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä osallisuutta osana lastensuojelun ennaltaehkäiseviä palveluja Näiden tavoitteiden sisällä kehittämistyö on kohdistunut erityisesti Ennaltaehkäisevien ja intensiivisten toimintamallien kehittämiseen monialaisissa verkostoissa sekä yksilö- ja perhekohtaisessa työssä Lasten, nuorten ja heidän perheidensä osallisuuden vahvistamiseen palveluissa Henkilöstön osaamisen vahvistamiseen ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä Ylisektoraalisen yhteistyön kehittämiseen sekä palveluiden monialaisen suunnittelun ja johtamisen käytäntöjen tukemiseen osana intensiivisten toimintamallien kehittämistä Hanketoiminnan käynnistämisen alkuvaiheessa tavoitteiden tarkentamiseksi sekä konkreettisten kehittämistoimenpiteiden täsmentämiseksi kerättiin tietoa kuntien ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön palvelukokonaisuuden nykytilasta sekä paikallisista kehittämistarpeista. Kartoittavia kuntakierroksia toteutettiin hankeen alkuvaiheessa kaksi. Ensimmäisellä tutustumiseen painottuvalla kuntakierroksella kerättiin avoimilla kysymyksillä yleistä tietoa peruspalveluiden nykytilasta, ylisektoraalisen yhteistyön malleista, siihen menneestä kunnassa tehdystä kehittämistyöstä sekä paikallisista kehittämistarpeista ja toiveista EETU -hankkeeseen liittyen. Toisella kartoituskierroksella työkokoukseen osallistui laajemmin sekä sosiaali-, terveys- että opetustoimen henkilöstöä. Tällöin työkokouksessa keskityttiin kuulemaan eri toimijoiden kokemuksia lastensuojelullisiin huolitilanteisiin sekä ylisektoraalisen yhteistyön parantamiseen liittyvistä kehittämistarpeista peilaten niitä hankkeen kokonaistavoitteisiin. Kuntakohtaiset tarpeet jaoteltiin hankkeen sisältöjen mukaan neljään eri kategoriaan: 1) ehkäisevän lastensuojelutyön palvelukokonaisuus & ydinprosessit 2) monialainen yhteistyö & toimintamallien kehittäminen 3) henkilöstön osaamisen vahvistaminen 4) lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen. Kevään 2012 aikana pyrittiin löytämään näiden sisällä yhteiset kehittämisalueet sekä määrittelemään niiden sisään kuntakohtaiset tarkemmat kehittämistehtävät ja -pilotit. Kuntien erilaisista tilanteista (kunnan koko, edelliset kehittämishankkeet, resurssit, tarpeet ja tavoitteen jne.) ja hankkeen tavoitteiden laajuudesta johtuen vain muutaman kaikille yhteisen kehittämiskärjen ja pilottien määritteleminen oli vaikeaa. Lopulta kolmen tavoitteen alle muodostui joukko erilaisia ja eri kokoisia kehittämispilotteja, joita ryhdyttiin toteuttamaan, arvioimaan ja mallintamaan syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana. Kehittämistyön keskeiset tuotokset, arviointi sekä jatkuvuuden suunnitelmat kuvataan tavoitekohtaisesti seuraavissa kappaleissa. Kehittämistyön kokonaisuutta ja toteuttamisesta on kuvattu liitteessä 4 ja kuntakohtaiset jatkuvuuden suunnitelmat on koottu liitteeseen

18 4.1. Hankesuunnitelman tavoite I Ennaltaehkäisevän palvelukokonaisuuden ja verkostoyhteistyön kehittäminen Hankkeen tavoitteena 1 oli kehittää ja mallintaa ennaltaehkäisevää lastensuojelutyön palvelukokonaisuutta ja verkostoyhteistyötä nuorille sekä heidän perheilleen yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelutarpeen vähentämiseksi. Tavoitteessa painottuu ennaltaehkäisevien palvelujen uudistaminen peruspalveluissa osana laajempaa kokonaisuutta perinteisiä sektorirajoja ylittäen ja verkostoyhteistyötä kehittäen. Tavoite toimi koko kehittämistyötä yhteen kokoavana tavoitteena. Kehittämistyön kohdentamisen myötä tavoitteen 1 alle muotoutui kolme kehittämisen kärkiä, joita pyrittiin toteuttamaan kuntakohtaiset kokonaistilanteet ja tarpeet huomioon ottaen. Tavoitteen 1 kehittämistyön kärjet olivat - Ylisektoraalisen yhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen palveluverkostossa o Palvelukuvaukset, yhteistyötapaamiset, seminaarit ja tapahtumat - Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden monialaisen suunnittelun ja johtamisen käytäntöjen tukeminen intensiivimalleja kehitettäessä o Esimerkkinä Sastamalan Sotka-johtoryhmä - Henkilöstön osaamisen ja työmallien vahvistaminen lastensuojelullisissa huolitilanteissa o Teemapajat, vertaisfoorumit ja koulutukset Ylisektoraalisen yhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen palveluverkostossa Hankekunnissa tarpeena oli vahvistaa toimijoiden keskinäistä tuntemista, vuoropuhelua ja kumppanuutta erilaisten yhteistyötilaisuuksien, kehittämispäivien ja vierailujen kautta. Tavoitteena oli myös jakaa tietoa kunnan palvelutarjonnasta ja tukimuodoista sekä tukea pysyvien verkostoyhteistyön rakenteiden syntymistä intensiivisiä toimintamalleja kehitettäessä. Tavoitetta lähdettiin toteuttamaan kunnissa mm. erilaisin yhteistyötilaisuuksin sekä seminaarein. Intensiivisen verkostoyhteistyön kehittämispilotit kytkeytyivät myös omalta osaltaan tähän tavoitteeseen. Palveluita, toimijoita ja yhteistyön muotoja tehtiin tutuksi niin koko hankkeen tasolla järjestettyjen tilaisuuksien kuin kunta- ja pilottikohtaisten tilaisuuksien ja toiminnan kautta. Palvelukuvaukset ammattilaisten käyttöön Kuntien henkilöstöllä oli tarve saada lisätietoa kunnan tarjoamista palveluista ja eri projekteista. Hankkeessa lähdettiin kokoamaan palvelukäsikirja, johon palvelut kuvataan. Idea palvelukuvausten laatimisesta saatiin Sastamalasta, jossa jo aiemmin Kelpo- ja Nepsy-hankkeen yhteistyöllä oli aloitettu työ palveluvalikon laatimiseksi erityistä tukea tarvitsevan lapsen palveluohjaukseen liittyen. Palvelukuvauksen tavoitteet ja sisältö on esitelty seuraavalla sivulla. Liitteessä 5 on kuvattu palvelukuvausten laatimisen prosessia sekä liitteessä 9 on esimerkki toteutetusta palvelukuvauksesta. 17

19 PALVELUKUVAUS Tavoite Edistää palveluiden välistä tunnettavuutta ja palveluohjausta sekä selkeyttää toimintamalleja eri palveluiden rajapinnoissa Tuottaa tietoa palvelusisällöistä ja tukimuodoista, ohjaus- ja konsultaatiokäytännöistä sekä verkostoyhteistyön toimintatavoista Palvelukuvaus = palvelulupaus Kertoo mitä, kenelle ja miten? On palveluohjauksen työväline Parantaa tiedottamista Kootaan yhteen liitteet ja lähetekäytännöt Toimii myös johdon työvälineenä palvelujen kehittämisessä Toimii perehdyttämisen välineenä Ovat lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivien ammattilaisten käytössä Toteutus Sovellettiin Sastamalan palveluvalikko -mallia, jota ovat olleet kehittämässä laatukoordinaattori Anne Marjamäki Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä ja Kelpo-hankekoordinaattori Kati Heikkilä Sastamalan kaupungista Palvelukuvaukset laadittiin mm. - koulun oppilashuollon, koulukuraattorin, koulupsykologin, oppilaanohjauksen ja erityisopetuksen palveluista sekä kouluterveydenhuollosta, - - ennaltaehkäisevän perheohjauksen, perheneuvolan psykologien, lasten psykiatrin palveluista sekä lastensuojelun sosiaalityöstä ja perhetyöstä sekä nuorisopalveluista. Laadittiin yhtenäiselle power point -pohjalle A4 -sivun mittaiset kuvaukset luokkalaisten lasten ja nuorten palveluista ammattilaisten käyttöön Toteutettiin Hämeenkyrössä, Pälkäneellä ja Valkeakoskella Julkaistiin sähköisessä muodossa (mm. kunnan intranetsivut) Palvelukuvauksista tiedotettiin julisteen avulla (liite 6 Hämeenkyrön palvelukuvaus-juliste) Yhteistyötilaisuudet, seminaarit ja tapahtumat Hanketasolla ylisektoraalisen yhteistyön vahvistamista ja kehittämistä tuettiin tuomalla eri alojen toimijat yhteisiin foorumeihin ja kannustettiin toimijoita tutustumaan, verkottumaan sekä sopimaan paikallisesta toiminnasta. Hankkeen kautta tuotiin tietoa erilaisista verkostoyhteistyön toimintatavoista kunta esimerkiksi Valkeakosken mallista palveluiden välillä tehdyistä yhteistyösopimuksesta. Lisäksi verkostoyhteistyön toimintamalleja linkitettiin osaksi olemassa olevaa toimintaa eri pilotissa paikallisesti, jossa sisältöinä olivat mm. palvelujen yhteinen koordinointi, arviointi sekä toiminnan jatkuvuuden ja tiedon jalkauttamisen keinoista yhteisesti sopiminen. Paikallisella tasolla toteutettiin useita erilaisia yhteistyötilaisuuksia, vierailuja, verkostofoorumeita ja seminaareja, jotka oli tarkoitettu niin henkilöstölle, kuntapäättäjille kuin asukkaillekin. 18

20 Kunta Tilaisuudet Hämeenkyrö - Sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijän (perheohjauksen esittely) vierailut kouluilla opettajakokouksissa. - Erityisopettajan vierailu ja kolmiportaisen tuen -mallin esittely sosiaalipalveluissa Parkano - Koulun oppilashuollon toimijoiden ja sosiaalipalveluiden yhteistyöpalaveri keväällä kehittämispäivä yhteistyössä Music Against Drugs Ry:n kanssa keväällä 2013 Punkalaidun - Lasten ja nuorten parissa toimiville tarkoitettu tilaisuus, jossa Nepsy-ensitietoluento OSMOhankkeesta sekä monialaisen verkostoneuvottelun malli EETU-hankkesta - Koulun ja Sotesi-palveluiden yhteinen verkostofoorumi syksyllä 2012 Pälkäne - Info- ja keskustelutilaisuus lasten ja nuorten parissa tehtävästä työstä keväällä 2012 yhteistyössä paikallisten eri hankkeiden kanssa Sastamala Toteutettiin seuraavia yhteistyötilaisuuksia eri lasten ja nuorten hankkeiden kanssa - Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittäminen -seminaari keväällä Hankkeiden esittely - Nuorten kohtaamispaikka -tapahtuma, jossa keskiössä ylisektoraalinen yhteistyö nuorten palvelukokonaisuudessa sekä nuorten ja ammattilaisten kohtaaminen ja vuoropuhelu. Tapahtumat toteutettu hankeyhteistyössä Elämänhallinnan hankkeen kanssa syksyllä Perheohjaus -palvelun esittelyt erilaisissa tilaisuuksissa Sastamalassa syksyllä Sastamalan seudun lasten ja nuorten palvelujen hankeyhteistyössä toteutettu artikkeli hallintoja hankerajat ylittävästä yhteistyötä. Artikkeli julkaistiin talvella 2013 Kuntaliiton Acta-sarjassa - Rajan ylittäjät -hankkeen organisoima Ajankohtaista lasten ja nuorten palveluissa seminaari talvella 2013, jossa EETU-hanke mukana mm. esittelemässä perheohjauspalvelua ja asiakkaan osallisuutta vahvistavia työmenetelmiä Valkeakoski - Naamat tutuksi -verkostotilaisuus syksyllä 2012, johon osallistui lähes 50 lasten ja nuorten palveluissa toimivaa työntekijää - Palvelut tutuksi -messut talvella 2013, jossa lasten ja nuorten palvelut esittäytyivät toisilleen. Taulukko 5 Hankekunnissa ylisektoraalisen yhteistyön vahvistamiseksi järjestetyt tilaisuudet ja seminaarit Toiminnan arviointi ja jatkuvuuden suunnitelmat Verkosto- ja ylisektoraalisen yhteistyön toteuttamista ja tuotoksia on arvioitu sekä toteuttamisprosessin edetessä että pilotti- ja kuntakohtaisessa arviointikokouksessa. Arvioinnin tuloksina voidaan todeta, että toimijat kokevat toimijoiden ja palveluiden tulleen tutummaksi sekä hankkeen kautta on tullut hyviä vinkkejä ja benchmarkingin kautta saanut hyödyllistä tietoa. Arvioinneissa on todettu myös, että toiseen palveluun on tullut helpommin otettua yhteyttä ja ylisektoraalisen yhteistyön vahvistuminen on tukenut myös asiakasohjauksen sujuvuutta ja vähentänyt päällekkäisiä asiakaspalveluprosesseja. Tärkeäksi on koettu palvelujen tunnettuus ja yhdenmukainen palveluista tiedottaminen sekä toimijoille että asiakkaille. Toiminta on lähtenyt siihen suuntaan, että sektoriaidat todella madaltuvat. Mietitään enemmän mitä ja miten saadaan yhdessä toimimalla aikaan (ei ajatella että aina vain itse tehdään ja muut eivät tee) Ylisektoraalisen yhteistyön kehittämisen koetaan lisänneen koko kylä kasvattaa -ajattelua, jolloin yhdessä edustetaan kunnan nuorisoa ja lapsia, keventäneen sektoriajattelua. Edellytyksenä on ollut yhdessä varattu aika. Toimijat ovat istuneet saman pöydän ääressä mikä on antanut uudenlaista näkökulmaa ennaltaehkäisevän työn kehittämiseen. Kehittämistyön myötä on totuttu tekemään vielä enemmän yhdessä. Päätökset on tehty yhteisesti usean toimijan kesken ja tietoa on välitetty eteenpäin. Ylisektoraalinen kehittäminen vaati työyhteisössä yhteisen hyväksynnän ja sopimuksen. Tällöin on tärkeää tuoda tutuksi myös kehittämistyön ajattelutapaa. 19

Osahankekohtaiset arviointisuunnitelmat

Osahankekohtaiset arviointisuunnitelmat Osahankekohtaiset arviointisuunnitelmat 6.9.2012 12.9.2012 KASPERI II arviointikysymykset 1. Miten intensiivistä työotetta voi viedä varhaisemman tuen vaiheeseen? miten uutta toimintamallia luodaan, asiakasohjaus,

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin EETU-kehittämistyön helmet Loppuraportti KASPERI II

Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin EETU-kehittämistyön helmet Loppuraportti KASPERI II Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin 2011 2013 EETU-kehittämistyön helmet Loppuraportti KASPERI II Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli

Lisätiedot

Ajankohtaisia kuulumisia, talousasioita ja hankkeen loppuajan toimintaa KASPERI II hankejohdolta

Ajankohtaisia kuulumisia, talousasioita ja hankkeen loppuajan toimintaa KASPERI II hankejohdolta Ajankohtaisia kuulumisia, talousasioita ja hankkeen loppuajan toimintaa KASPERI II hankejohdolta Ohjausryhmän kokous 29.4.2013 Ajankohtaisia kuulumisia Projektisuunnittelija Ulriika Kannas-Honkaniemi on

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke 2015 2017 Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi (Kolpene hakija/poske koordinoi) Länsi Pohja TAVOITTEET Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja

Lisätiedot

1) Vastasiko työpajan sisältö niitä odotuksia, joita sinulla oli? 2) Saitko työpajasta uusia ajatuksia / ideoita tai hyödynnettävää omaan työhösi?

1) Vastasiko työpajan sisältö niitä odotuksia, joita sinulla oli? 2) Saitko työpajasta uusia ajatuksia / ideoita tai hyödynnettävää omaan työhösi? Hankkeen arviointitilaisuuksien toteutus hankitaan ostopalveluna hankkeen tarkennetun toimintasuunnitelman mukaisesti osaamiskeskuksilta (Pikassos, Verso, SoNet Botnia) joista Pikassos kantaa hankkeen

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus on monialaisen verkostotyön lähtökohta

NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus on monialaisen verkostotyön lähtökohta Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin 2011 2013 NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus on monialaisen verkostotyön lähtökohta KAPSERI II Osallisuuden helmet

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke ARVIOINTISUUNNITELMA

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke ARVIOINTISUUNNITELMA Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke ARVIOINTISUUNNITELMA 8.10.2010 SISÄLLYS 1. Johdanto... 2 2. Hankkeen tausta ja tavoitteet... 2 2.1 Toimintaympäristö... 2 2.2 Hankkeen tavoite...

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea

Lisätiedot

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Esimerkkinä lasten ja nuorten palvelut Outi Kanste, erikoistutkija 1 Esityksen sisältö Miksi monialaista johtamista tarvitaan? Yhteensovittava johtaminen

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke

KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke Ohjausryhmän kokous Muistio 3/2012 AIKA: 7.9.2012 klo 9.15-12.05 PAIKKA: Kokouskeskus Juvenes, Åkerlundinkatu 1, Kokoustila

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Sosiaalialan asiantuntijapäivät 15.3.2016 Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Elina Anttila, perusturvajohtaja ja Sirkka Rousu, yliopettaja Metropolia

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 15.5.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN RANTAKYLÄN HYVINVOINTIASEMA pilotti 2016 MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN - Joensuun palveluohjelmat ja hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kuntakokeilu * asiakaslähtöiset ja moniammatilliset toimintamallit

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen ajankohtaiset kuulumiset ja taloustilanne hankejohdolta

KASPERI II hankkeen ajankohtaiset kuulumiset ja taloustilanne hankejohdolta KASPERI II hankkeen ajankohtaiset kuulumiset ja taloustilanne hankejohdolta Ohjausryhmän kokous 26.8.2013 Ajankohtaisia kuulumisia KASPERI II hankekokonaisuus on loppusuoralla Kevätkaudella KASPERI II

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO Kehittämishankkeeseen osallistuvat Helsingin, Espoon ja Vantaan koulupsykologit ja koulukuraattorit. Koordinoiva kaupunki on Vantaa. Ohjausryhmä: Vantaa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Koulun piirteitä Koulu tavoittaa kaikki 7-15 vuotiaan lapsen ja

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA

PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA Monialainen liikkuvatuki hajautettuun asumiseen 2.12.2014 jari.karppinen@avainvaki.fi Taustaa Paavo 1: Asumisyksikköjen rakentaminen, palvelurakenteen uudistuminen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden Kaste valtakunnalliset kuulumiset

Lasten, nuorten ja perheiden Kaste valtakunnalliset kuulumiset Lasten, nuorten ja perheiden Kaste valtakunnalliset kuulumiset Yhdessä tehden Kaste etenee PaKasteen työseminaari III, Kuusamo Arja Hastrup, THL 18.3.2010 Arja Hastrup 1 Lasten, nuorten ja perheiden Kaste

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN KASVUN TUKEMINEN - TYÖRYHMÄ

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN KASVUN TUKEMINEN - TYÖRYHMÄ LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN KASVUN TUKEMINEN - TYÖRYHMÄ 15.2.2016 klo 9.00-11.00 3/2016 OSALLISTUJAT X Tytti Luoto, sosiaalijohtaja/ilmajoen kunta/ puheenjohtaja X Ulla Yli-Hynnilä, asiantuntijapalveluiden

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot