Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin EETU-kehittämistyön helmet Loppuraportti KASPERI II

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin 2011 2013. EETU-kehittämistyön helmet Loppuraportti KASPERI II"

Transkriptio

1 Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin EETU-kehittämistyön helmet Loppuraportti KASPERI II

2 Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin on osa KASPERI II -hankekokonaisuutta. KASPERI II, Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke EETU-kehittämistyön helmet -loppuraportti Kirjoittajat Jaana Männikkö, projektikoordinaattori Tiina Siikaluoma, kehittäjätyöntekijä 1

3 TIIVISTELMÄ EETU Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin -hanke on ollut osa KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanketta ( ). Hanke on toteuttanut valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa (Kaste). Kasteohjelma on strateginen ohjausväline, jolla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. EETU-hankkeen tavoitteena oli kehittää ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön palvelukokonaisuutta, jossa korostuivat varhainen puuttuminen, intensiivinen työote, monialainen yhteistyö sekä asiakkaan osallisuuden vahvistaminen. Kohderyhmänä olivat luokkalaiset lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Hanke toteutettiin Pirkanmaalla kuuden kunnan alueella (Hämeenkyrö, Parkano, Punkalaidun, Pälkäne, Sastamala ja Valkeakoski). Kehittämistyön tuotoksia olivat koulun huolipalaverimallin, ennaltaehkäisevän perheohjauspalvelun sekä Nopsatoiminnan kehittäminen sekä palvelukuvausten laatiminen lasten ja nuorten palveluista. Keskeiset toimintamallit kuvattiin ja niiden sisällöt koottiin käsikirjoiksi sekä osasta tuotettiin myös esitteet ja julisteet toimintamallien levittämiseksi ja jalkauttamisen tukemiseksi. Lisäksi hankkeen aikana vahvistettiin koulun oppilashuoltotyön käytänteitä, ylisektoraalista yhteistyötä ja toimijoiden keskinäistä tunnettavuutta sekä tuettiin palveluita yhteen sovittavien johtamisen käytäntöjen syntymistä osana toimintamallien kehittämistä. Osallisuuden ja kuulemisen käytänteitä vahvistettiin työntekijöiden työotteessa sekä kehitettiin menetelmiä asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen palvelun arvioinnissa ja kehittämisessä. Nopsa-toiminasta toteutettiin Bikva-arviointi ja perheohjauksen asiakkaille toteutettiin palautekysely palvelun arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Kehittämistyön tuotoksia ja tuloksia tarkastellessa sekä toteutetun arvioinnin näkökulmasta voidaan todeta, että EETU-hanke on yhdessä kuntien toimijoiden kanssa onnistunut saavuttamaan hyvin sille asetetut tavoitteet. Arviointi on tuonut näkyviin asiakkaiden, työntekijöiden ja johdon kokemuksia kehitettyjen palvelujen ja toimintamallien eduista ja hyödyistä. Saatu tieto kertoo yksilö- ja perhekohtaisen hyvinvoinnin lisääntymisestä ja syrjäytymisen ehkäisyn mahdollisuuksista pieninkin toimintatavan muutoksin. Kehittämishankkeen aina on ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen kuntien peruspalveluissa lisääntynyt ja sen rooli korostuu myös kunnissa tehdyissä jatkuvuuden suunnitelmissa entisestään. Kehittämistyön kautta kuntiin on rakentunut uusia ylisektoraalisia yhteistyökäytäntöjä ja toimijoiden välinen vuorovaikutus on vahvistunut. Verkostotyön toimintatapoja on linjattu ja palveluita on koordinoitu yhä enemmän yhteisesti, jolloin yhteiset asiakkuudet ja tuen jatkuvuus ovat tulleet paremmin näkyviin. Yhteinen palveluiden koordinointi on estänyt päällekkäisyyksiä tuen tarjoamisessa ja toiminut myös työntekijöiden työn tukena. Dialoginen vuorovaikutus asiakastyössä on lisääntynyt ja asiakkaiden kynnys ennaltaehkäiseviin palveluihin on madaltunut. Asiakkaan osallisuutta monialaisessa palvelukentässä on tuettu vahvistamalla ja sujuvoittamalla varhaisen puuttumisen ja huolen puheeksioton toimintatapoja. Intensiivisiä toimintamalleja ja tukea on viety varhaisempaan vaiheeseen osana lasten, nuorten ja perheiden palveluita sekä kasvu- ja kehitysympäristöjä (koti, koulu, vertaisryhmät). Osallisuuden vahvistamisen menetelmät ovat parantaneet asiakastyön laatua. Lapsen ja nuoren osallisuus palveluissa on lisääntynyt kun heidän kuuleminen palveluissa on vahvistunut. Jatkuvuuden suunnitelmien laatiminen tukee toimintamallien vakiinnuttamista sekä pitkäjänteistä, sektorirajat ylittävää työn kehittämistä myös tulevaisuudessa. Kehitetyt toimintamallit kirjataan osaksi kuntien suunnitteluasiakirjoja ja näin ne saatetaan osaksi palvelurakenteita. Monisektoraalinen lasten ja nuorten palvelujen suunnitteluun, koordinoinnin ja verkostoyhteistyön johtamisen kehittäminen on edelleen jatkossa välttämätöntä. Tärkeäksi kunnissa nähdään ennaltaehkäisevien palvelujen sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen hallintokuntarajattoman johtamisen käynnistäminen ja vahvistamisen osana päätöksentekoa ja taloussuunnittelua. Tavoitteena on päästä yhteistyöstä yhteisen työn tekemiseen. 2

4 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO OSAHANKKEEN KYTKEYTYMINEN KASTE-OHJELMAN JA KASPERI II - HANKKEEN TAVOITTEISIIN HANKKEEN ORGANISOITUMINEN Resurssit Rahoitus ja talous Henkilöstö Hankkeen toimijaverkostot Tiedottaminen ja viestintä Arvioinnin kokonaisuus HANKKEEN TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS JA TULOKSET Hankesuunnitelman tavoite I Ennaltaehkäisevän palvelukokonaisuuden ja verkostoyhteistyön kehittäminen Ylisektoraalisen yhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen palveluverkostossa Palveluiden ja toiminnan monialainen suunnittelu ja johtaminen Henkilöstön osaamisen vahvistaminen Hankesuunnitelman tavoite II Intensiivisen työotteen toimintamallin kehittäminen Intensiivisten monialaisten verkostoyhteistyön toimintamallien kehittäminen Yksilö- ja perhekohtaisten intensiivisten tukimuotojen ja palveluiden kehittäminen Hankesuunnitelman tavoite III Osallisuuden vahvistaminen EETU-HANKKEEN KOKONAISARVIOINTI JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISSUOSITUKSET POHDINTAA LÄHTEET LIITTEET

5 1. JOHDANTO EETU Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin -hanke on ollut osa valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa (Kaste). Kaste-ohjelma on strateginen ohjausväline, jolla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Kasteohjelman tavoitteiden saavuttamista ja toimeenpanoa tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeille myönnetyin valtionavustuksin. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishankkeelle sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 5 ja 5 b :n mukaista kehittämishankkeiden valtionavustusta vuosille Hankekausi oli toinen Väli-Suomen alueella. EETU-hanke oli yksi KASPERI II-hankekokonaisuuteen kuuluvista osahankkeista. Hankkeessa mukana olleita kuntia olivat Hämeenkyrö, Parkano, Punkalaidun, Pälkäne, Sastamala ja Valkeakoski. Muita KASPERI IIosahankkeita olivat ELLA Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelut -kehittämishanke, Pohjanmaan Perhekaste Familjekaste i Österbotten, Tampereen seudun OSMO-hanke, Kanta-Hämeen Kuulas-hanke sekä Päijät-Hämeen Vahva pohja elämään -hanke. Koko hankekonsortiota hallinnoi Tampereen kaupunki. EETU -hankkeessa kehittämistyön on suunnattu ennaltaehkäisevien toimintamallien ja palvelukokonaisuuden kehittämiseen. Tavoitteena on ollut kehittää intensiivistä työotetta, jossa korostuu monialainen yhteistyö sekä varhainen puuttuminen. Kohderyhmänä ovat olleet luokkia käyvät lapset, nuoret ja heidän perheensä mutta kehitetyt toimintamallit ovat palvelleet myös nuorempia koululaisia ja heidän perheitään. Kehittämistyössä on kiinnitetty erityistä huomiota moniammatillisen yhteistyön ja palveluprosessien kehittämiseen sekä kohderyhmän osallisuuden vahvistamiseen osana ennaltaehkäiseviä palveluja. Tavoitteena on ollut päästä puuttumaan lastensuojelullisiin huolitilanteisiin mahdollisimman varhain ja luoda selkeät toimintamallit tuen järjestämiseksi. Kehittämistyön keskeisimmiksi teemoiksi muodostuivat ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki, intensiivinen työote, asiakkaan osallisuus sekä moniaiainen yhteistyö. EETU-hankkeen tavoitteena oli I) Ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön palvelukokonaisuuden ja verkostoyhteistyön kehittäminen yksilöja perhekohtaisen lastensuojelutarpeen vähentämiseksi II) Intensiivisen työotteen toimintamallin kehittäminen nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille III) Vahvistaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä osallisuutta osana lastensuojelun ennaltaehkäiseviä palveluja Tavoitteessa yksi kehittämistyön sisällöt kohdistuvat erityisesti ylisektoraalisen yhteistyön, palveluiden monialaisen suunnittelun ja johtamisen käytäntöjen kehittämiseen sekä henkilöstön osaamisen vahvistamiseen lastensuojelullisissa huolitilanteissa. Kehittämistyön tuotoksena kuvattiin lasten ja nuorten palvelut, toteutettiin erilaisia ylisektoraalista yhteistyötä vahvistavia ja toimijoiden keskinäistä tunnettavuutta lisääviä tilaisuuksia, tuettiin palveluita yhteen sovittavien johtamisen käytäntöjen syntymistä osana toimintamallien kehittämistä sekä toteutettiin henkilöstölle erilaisia teemapajoja, vertaisoppimisfoorumeita sekä koulutuksia. Tavoitteen kaksi alla kehittämistyö kohdennettiin ennaltaehkäisevien ja intensiivisten toimintamallien kehittämiseen monialaisessa yhteistyössä sekä yksilö- ja perhekohtaisessa työssä. Kehittämistyö poiki kuntiin muun muassa koulun huolipalaverimallin, ennaltaehkäisevän perheohjauspalvelun sekä Nopsa-toimintamallin, jossa kehitettiin nopean toiminnan verkostotyön tiimimallia. Lisäksi kehitettiin koulun oppilashuoltotyöryhmän sekä koulun sosiaalityöntekijän toimintaa. Tavoitteessa kolme painotettiin lasten, nuorten ja heidän perheidensä osallisuutta palveluprosessissa. Osallisuuden ja kuulemisen käytänteitä vahvistettiin työntekijöiden työotteessa sekä kehitettiin menetelmiä asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen palvelun arvioinnissa ja kehittämisessä. Nopsa-toiminasta toteutettiin Bikva-arviointi ja perheohjauksen asiakkaille toteutettiin kysely palvelun arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Keskeiset toimintamallien kuvattiin ja niiden sisällöt koottiin käsikirjoiksi. Osasta toimintamalleista tuotettiin myös esitteet ja julisteet toimintamallien levittämiseksi ja jalkauttamisen tukemiseksi kunnissa. Kehittämistyön tavoitekohtaista toteutumista, arviointia ja jatkuvuuden suunnitelmia on kuvattu tarkemmin raportin luvussa neljä. 4

6 2. OSAHANKKEEN KYTKEYTYMINEN KASTE-OHJELMAN JA KASPERI II -HANKKEEN TAVOITTEISIIN Sen tavoitteena on lisätä osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. Valtioneuvosto vahvistaa ohjelman joka neljäs vuosi. Kaste-ohjelmassa määritellään 1) sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet sekä 2) kehittämisen ja valvonnan painopisteet ja niiden toteuttamista tukevat uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. KASTE -ohjelman keskeisinä päätavoitteina oli - lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä - lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä - parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. KASTE -ohjelman tavoitteena on - kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja - järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakasta kuunnellen. Kaste ohjelmakaudella lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvissä hankkeissa perus- ja erityispalveluja on kehitetty sisällöllisesti ja rakenteellisesti. Näiden Lasten Kaste-hankkeiden kantavana ajatuksena on ollut, että lapsia ja nuoria tuetaan ensisijaisesti heidän luonnollisissa arki- ja kehitysympäristöissään. Toimintalinjoina ovat olleet varhaisen tuen ja intensiivisen erityistuen tarjoaminen. Väli-Suomen KAPSERI ( ) ja KASPERI II ( ) -hankkeiden lähtökohtana ovat olleet valtakunnallisen KASTE-ohjelman linjaukset. KAPSERI II -hanke on kohdentunut pääasiallisesti lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämistä koskeviin toimenpiteisiin 6, (Puututaan varhain ongelmiin), sekä 7 ja 8 (Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja). KASPERI II -hankkeen ylätavoitteet ovat olleet: 1. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan laajempana kokonaisuutena perinteisiä sektorirajoja ylittäen. Vahvistetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta palvelujärjestelmässä. 2. Erityspalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja erilaisilla toimintavaihtoehdoilla. Ehkäisevän lastensuojelun alueelle luodaan työkäytäntöjä ja palvelukonsepteja, joilla paine erityispalveluihin vähenee. 3. Tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin perhekeskustoiminnan ideologian mukaisesti. 4. Henkilöstön osaamista parannetaan ja kehitetään työtapoja uudistettavien palvelurakenteiden ja kehitettävien uusien palvelujen edellyttämällä tavalla. Kehitetään ylisektoristen palvelukokonaisuuksien johtamista. Näihin ylätavoitteisiin pohjautuen KASPERI II -hankekokonaisuuden kehittämisalueita vuosina ovat olleet: I) ennaltaehkäisevät palvelut II) erityinen tuki peruspalveluissa III) intensiivimallit Jokaisen kehittämisalueen yhteydessä kiinnitetään huomiota siihen: I. millaisia palveluja on tarpeen tarjota kehitysympäristöihin, erityisesti kotiin. II. miten palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus tapahtuvat sekä miten asiakaslähtöiset palveluprosessit muodostuvat. 5

7 Osahankkeen tavoitteet rakentuivat KASPERI II -hankeen ja Kaste ohjelmakauden tavoitteille ja ne kytkeytyivät yllä mainittuihin KASPERI II -hankkeen ylätavoitteisiin ja erityisesti kehittämisalueisiin I) ennaltaehkäisevät palvelut sekä III) intensiivimallit. Lisäksi kehittämistyössä on kiinnitetty huomiota kotiin vietävien ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämiseen sekä monialaiseen palvelutarpeen arviointiin ja asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittämiseen. EETU-hankkeen tavoitteissa on painottunut - palvelujen uudistaminen laajempana kokonaisuutena perinteisiä sektorirajoja ylittäen siten että vähennetään lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelun tarvetta ja painotetaan ennaltaehkäiseviä toimia peruspalveluissa ja verkostoyhteistyötä. - intensiivisten palvelukonseptien ja työkäytäntöjen kehittäminen perinteisiä sektorirajoja ylittäen siten että vähennetään lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelun tarvetta ja painotetaan ennaltaehkäiseviä toimia ja intensiivistä tukea peruspalveluissa. Työmallien kehittäminen ja uusien työtapojen omaksuminen vaatii myös osaamisen ja ammatillisten valmiuksien kehittämistä. - asiakkaan aseman vahvistaminen osana palvelujärjestelmää sekä henkilöstön osaamiseen ja työtapoihin liittyvät toimenpiteet. Uuden Kaste ohjelman ( ) tavoitteena on mm. siirtää painopistettä ongelmien hoidosta aktiiviseen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ehkäisyyn. Keskeisiä periaatteita ohjelmassa ovat osallisuus ja asiakaslähtöisyys. EETU-osahankkeen toteuttamisessa on huomioitu myös uuden Kaste-ohjelman painoalueita sekä osaohjelmakohtaisia toimenpiteitä: Sosiaali- ja terveyspalvelujen, opetustoimen ja nuorisotyön yhteistyön lisääminen palveluiden yhteensovittamiseksi Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteinen suunnittelu, koordinointi ja johtaminen Koulun sosiaalityön ja oppilashuoltotyön kehittäminen Kotiin vietävien ennaltaehkäisevien palveluiden kehittäminen Henkilöstön monialaisen työskentelyn kehittäminen asiakaspalvelun joustavuuden turvaamiseksi 6

8 3. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN Hämeenkyrön kunta toimi EETU-osahankkeen vastuukuntana ja vastasi hankesuunnitelman mukaisesti osahankekohtaisesta toteuttamisesta, raportoinnista, omarahoitusosuuksien laskutuksesta kumppanuuskunnilta sekä hankehenkilöstön rekrytoinnista ja esimiestehtävistä. Kumppanuuskunnat olivat sitoutuneet maksamaan osuutensa omarahoitusosuudesta, edistämään osahankkeen tavoitteiden toteuttamista ja osallistumaan ja vaikuttamaan hankkeen toteuttamiseen mm. osallistumalla ohjausryhmiin ja muihin muodostettaviin työryhmiin sekä muulla yhteistyöllä edistämään hankkeen toteutumista hanketyöntekijöiden kanssa. Koko hankekonsortiota hallinnoiva Tampereen kaupunki ja Hämeenkyrön kunta sekä Hämeenkyrön kunta ja kumppanuskunnat (Parkano, Punkalaidun, Pälkäne, Sastamala sekä Valkeakoski) laativat sopimuksen EETUosahankkeen hallinnoimista ja organisoinnista. Osahankkeeseen osallistuneiden kuntien sosiaali- ja sivistystoimen edustajista koottiin ohjausryhmä, joka kokoontui hankkeen aikana kymmenen kertaa. Ennen hankkeen aloitusta ohjausryhmä valmisteli hanketta ja valitsi hankkeeseen palkattavan henkilökunnan. Hankkeeseen palkattiin projektikoordinaattori koko hankeajalla ( ) ja kaksi kehittäjätyöntekijää intensiivimallien pilotointijaksolle ( ) Resurssit Rahoitus ja talous Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi KASPERI II -hankekokonaisuudelle sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 5 ja 5 b :n mukaista kehittämishankkeiden valtionavustusta euroa. Kuntien omarahoitusosuus hankkeen kustannuksista oli 25 % eli euroa. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi hyväksyttiin euroa. KASPERI II -hankekokonaisuuteen kuului kuusi osahanketta, joiden kesken rahoitus jakaantui. Hankehakemuksen mukaisesti hankkeen kokonaisbudjetti on euroa, joka sisältää euroa hankekonsortion yhteisiä kuluja (liite 1). Hankkeeseen osallistuvien kuntien omarahoitusosuus (25 %) jakautui kuntien kesken vuoden 2009 asukasluvun mukaisesti. Hankkeen valtionavustuksen perusteeksi hyväksytyistä kustannuksista käytettiin noin euroa. Suurimmat kustannukset syntyivät hankehenkilöstön palkka- ja matkakuluista sekä hallinnollisista kuluista. Lisäksi kustannuksia syntyi asiantuntijapalveluiden ostosta (taulukko 1), tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen liittyvistä kustannuksista sekä hankkeen keskeisten tuotosten julkaisu- ja painatuskuluista. Hankkeen taloutta seurattiin säännöllisesti ohjausryhmän kokouksissa. Vuoden 2013 alussa hankkeelle laadittiin uusi käyttösuunnitelma, jossa tarkennettiin ja kohdennettiin hankkeen budjetin käyttöä. Hankehenkilöstön palkkaus- sekä matkakulujen jäätyä odotettua pienemmäksi hankkeen ohjausryhmä päätti talvella 2013, jatkaa yhden kehittäjätyöntekijän työsopimusta 3 kuukaudella hankkeen päättymiseen asti sekä Motivoiva kohtaaminen -koulutussarjan järjestämisestä kolmella eri hankepaikkakunnalla. 7

9 Taulukko 1 Hankkeeseen ostetut asiantuntijapalvelut Aihe Sisältö, ajankohta ja asiantuntija EETU-teemapajat Menetelmiä lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelyyn Voimavaramenetelmät; kouluttaja, KM Nenne Amnell, Algu oy - Taidelähtöiset menetelmä; taideterapeutti MA Anna-Liisa Tarvainen Koulutukset Seminaarit Erityislapsi monialaisessa palveluverkostossa - verkostodialogi monialaisen palvelutarpeen arvioinnin välineenä Kouluttaja, verkostokonsultti Outi Auvinen-Tornberg Motivoiva kohtaaminen -koulutussarja - Kouluttajana Jukka Oksanen, YTM, sosiaaliterapeutti, työnohjaaja A-klinikkasäätiöstä. Koulutuspaikkakunnat ja -ajankohdat VALKEAKOSKI - Perusteet I ja II ma klo ja ti klo SASTAMALA - Perusteet I ja II ti klo ja ke klo HÄMEENKYRÖ - Perusteet I ja II ke klo ja to klo TAMPERE - Syventävä koulutuspäivä ma klo 9-16 EETU-hankkeen työseminaari , Hämeenkyrö - Luennoitsija, teatteriohjaaja ja ilmaisutaidon kouluttaja Marja-Leena Haapanen EETU-kehittämistyön helmet seminaari , Hämeenkyrö - Luennoitsija, YTM, pedagoginen ohjaaja Outi Auvinen-Tornberg Hanketyön konsultointi Graafinen suunnittelu Kielenhuolto Hanketyön konsultointi - Valmentaja, KM Nenne Amnell, Algu oy - YTM, pedagoginen ohjaaja Outi Auvinen-Tornberg EETU-hankkeen logojen, käyntikorttien, esitteiden yms. materiaalin graafisen ulkoasun suunnittelu ja taitto - graafinen suunnittelija Elina Nikkola Nopsa-toiminnan ja perheohjauspalvelun käsikirjojen kielen huolto - Äidinkielenopettaja Henriikka Byckling 8

10 3.1.2.Henkilöstö Osahankkeen henkilöstö Hankkeeseen palkattiin projektikoordinaattoriksi sosionomi (YAMK) Jaana Männikkö ajalle Lisäksi hankkeeseen palkattiin kaksi kehittäjätyöntekijää, josta sosionomi (YAMK) Taina Kotilainen työskenteli hankkeessa ajalla sekä sosionimi (YAMK) Tiina Siikaluoma ajalla Projektikoordinaattorin tehtävänä oli vastata omalta osaltaan hankkeen tavoitteiden mukaisesta toiminnasta sekä tarkistetussa talousarviossa pysymisestä, toimia aktiivisessa yhteistyössä hankekuntien sekä Kasperi II - hankekonsortion kanssa hankkeen tavoitteiden toteutumiseksi sekä tukea kuntakohtaista kehittämistyötä ja huolehtia yhdessä ohjausryhmän kanssa tasapuolisesta kehittämispanoksesta kunnissa. Projektikoordinaattori vastasi tehdyn työn raportoinnista, arviointitiedon keräämisestä ja arvioinnin toteuttamisesta hankkeessa yhteistyössä kehittäjätyöntekijöiden sekä kuntatoimijoiden kanssa. Projektikoordinaattori toimi ohjausryhmän kokouksen valmistalijana ja esittelijänä yhteistyössä puheenjohtajien kanssa sekä toimi kokousmuistioiden laatijansa. Kehittäjätyöntekijöiden tullessa mukaan hankkeeseen hän toimi myös projektitiimin vetäjänä sekä ohjasi ja johti hanketiimin käytännön työn toteutusta. Kehittäjätyöntekijä vastasi oman tavoitekohtaisen vastuualueiden ja pilottien suunnittelu- ja kehittämistyöstä yhteistyössä kuntakumppaneiden kanssa. Kehittäjätyöntekijän työtehtäviin sisältyi yhteydenpito kuntien toimijoihin ja verkostojen tiedottaminen, työryhmien kokousten valmistelu ja muistioiden laatiminen, kehittämispilottien toteutumisen raportointi osahanketasolla sekä arvioinnin suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä hanketiimin kanssa. Lisäksi kehittäjätyöntekijät antoivat oman panoksensa hankkeen yhteisen toiminnan ja tilaisuuksien suunnittelu ja järjestäminen sekä osallistuivat tiimipalavereihin sekä koko hankehenkilöstölle suunnattuihin tilaisuuksiin, seminaareihin ja muihin tapahtumiin. Kehittäjätyöntekijöiden työpanos pyrittiin organisoimaan tasapuoliseksi kuntakumppanien kesken jakamalla kehittäjätyöntekijöiden työaika sekä hankekohtaiseen (yhteinen) ja kuntakohtaiseen työpanokseen. Yhteiseen hanketyöhön kuuluvaan aikaan laskettiin 40 prosenttia työajasta ja loput 60 prosenttia työajasta jaettiin kuntatyöpäiviin kuntien maksuosuuden mukaisesti. Tämän perusteella kuntatyöpäivät jaettiin eri pilottien kesken ja näin ohjattiin myös kuntia tekemään priorisointi ja määrittelemään omaa kehittämistyöpanostaan oman kunnan kehittämispilottien kesken. Osahankkeen ohjaus- ja tukitiimit EETU-hankkeen kehittämistyötä on tuettu ja ohjattu erilaisten hanketyön tukitiimien toiminnan kautta. Projektikoordinaattorin työn tukemiseksi nimettiin hankkeen alkaessa ydintiimi, joka toimii koordinaattorin tukena hankkeen eteenpäin viemiseen liittyvissä asioissa sekä toimii reflektoivana tahona koordinaattorille. Ydintiimin toiminaan osallistuvat projektikoordinaattorin lisäksi ohjasryhmän puheenjohtaja Päivi Niemi, varapuheenjohtaja Janita Koivisto sekä Pikasos Oy:stä erityissuunnittelija Seija Junno. Ydintiimi kokoontui tarvittaessa. Kasperi-hankkeen projektijohtajan ja projektisuunnittelijan kanssa järjestettiin ohjaus- ja tukikäyntejä, joissa käsiteltiin Kasperi II -hankekokonaisuuteen yhteisesti liittyviä asioita sekä osahankekohtaisia suunnitelmia ja toimintaa. Ohjaustapaamisia oli hankkeen aikana noin puolivuosittain. Myös osahankkeiden koordinaattori tapaavat KASPERI -tiimin johdolla. Tarkoituksena oli työn tukeminen sekä koko hankekonsortiota koskevien asioiden suunnitteleminen ja organisoiminen. Koordinaattoreiden tapaamisia järjestettiin 3-4 kertaa vuodessa. Lisäksi koko hankekonsortion henkilöstölle järjestettiin tapaamisia, joissa edistettiin osahankkeiden toiminnan, kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamista, yhteisistä asioista sopimista, hankehenkilöstön keskinäistä tutustumista sekä yhteistyön tekemistä. Kehittäjätyöntekijöiden aloitettua työt kokoontui projektitiimi viikoittain palaveriin edistämään hanketyön arjen sujuvaa organisoimista ja koordinointia, työtehtävien hallintaa ja jakamista, tehostamaan tiedon kulkua sekä edistämään ja ylläpitämään tiimin toimivuutta ja työhyvinvointia. Johtava sosiaalityöntekijä (lähiesimies) osallistui projektitiimin palavereihin ja suunnittelupäiviin mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan. Lisäksi Hämeenkyrön kunnan johtavan sosiaalityöntekijä ja projektikoordinaattori tapasivat tarvittaessa käsittelemään osahankkeen johtamiseen ja hallinnollisiin tehtäviin, kehittämissisältöihin ja työn organisoimiseen liittyviä asioita sekä valmistelivat yhdessä ohjausryhmän kokouksia. 9

11 Ohjausryhmä Hämeenkyrön kunta asetti EETU-hankeelle oman ohjausryhmän (taulukko 2) kumppanuuskuntien esityksestä. Ohjausryhmän tehtävänä oli ohjata, kehittää ja arvioida hankkeen toimintatapoja ja sisältöä. Ohjausryhmä seurasi hankkeen tavoitteiden toteutumista ja kustannusarviossa pysymistä. Osahankkeen ohjausryhmän tehtävänä oli huolehtia myös siitä, että jokainen hankkeeseen osallistuva kunta saa vastinetta panostukselleen. EETU-hankkeen ohjausryhmä koostui hankekuntien sosiaali- ja sivistystoimea edustavista viranhaltioista. Valkeakosken kaupungin jäsenet edustavat perhe- ja sosiaalipalveluita. Alun perin kunnat nimesivät ohjausryhmään varsinaisen jäsenen ja varajäsenen mutta hankkeen käynnistyttyä ohjasryhmä päätti nimetä kunnan molemmat henkilöt varsinaisiksi jäseniksi. Ohjasryhmän kokouksiin oli mahdollista kutsua myös muita asiantuntijoita. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana yhteensä 10 kertaa. Ohjausryhmä sopi seuraavista tehtävistä Ohjasryhmä vastaa hankkeen etenemisestä suunnitelmien mukaan Ohjasryhmä vastaa osahankkeen linjauksista ja tarvittaessa niiden tarkentamisesta Ohjasryhmä vastaa osahankkeen talouden seurannasta ja raportoinnista Ohjasryhmä vastaa osahankkeen arvioinnista Ohjasryhmä huolehtii osahankkeen tasapuolisesta toteutumisesta osahankkeessa mukana olevissa kunnissa Ohjausryhmän jäsenet huolehtivat omissa organisaatioissa yhteistyöstä, joka rakentuu hankkeen ympärille Kunta Hämeenkyrö Parkano Punkalaidun Pälkäne Sastamala Valkeakoski Pikassos Kasperi II EETU Jäsenet johtava sosiaalityöntekijä Päivi Niemi, puheenjohtaja johtava erityisopettaja, KELPO-koordinaattori Terhikki Hulkko-Haavisto sosiaalijohtaja Taina Niiranen osallistui ohjausryhmän kokouksiin aikataulunsa niin mahdollistaessa ja toimi kokouksen puheenjohtajan varsinaisen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan molempien ollessa estyneitä. sivistystoimenjohtaja Harri Hiitti, sosiaalityön päällikkö Saija Kujansuu (kevät 2012 saakka) (varalla perheneuvoja Katri Alamettälä) perusturvajohtaja Anne Hokkanen (2012 vuoden loppuun saakka) sivistystoimen toimialapäällikkö Hannu J. Paukku ja alkaen rehtori Arto Asa perusturvajohtaja Janita Koivisto, varapuheenjohtaja sivistystoimenjohtaja Mauri Nest perhe- ja sosiaalityön johtaja Katja Tommiska ( saakka) perhe- ja sosiaalityön johtaja Hanna Kautto ( alkaen) (varalla sosiaalityönpäällikkö Nanna Jouste helmikuu 2013 saakka) opetuspäällikkö Elina Jaakkola sosiaalityönjohtaja Minna-Maria Solanterä (varalla Sirpa Leino-Heritty) sosiaaliohjaaja Minna Kamppari erityissuunnittelija Seija Junno ( saakka) projektijohtaja Juha Luomala ( saakka) projektijohtaja Seija Junno ( alkaen) varalla projektisuunnittelija Ulriika Kunnas-Honkaniemi ( saakka), suunnittelija Anni Kuhalainen alkaen) projektikoordinaattori Jaana Männikkö (sihteeri), kehittäjätyöntekijä Tiina Siikaluoma, kehittäjätyöntekijä ( ) ja Tanja Kotilainen ( ) Taulukko 2 EETU-hankkeen ohjausryhmän jäsenet 10

12 Hankkeen toimijaverkostot Hankkeen käynnistyessä hankekuntiin perustettiin erilaisia työryhmiä tai EETU-hankkeen kehittämistyö yhdistettiin jo toiminnassa olevien työryhmien tehtäviin. Kuntakohtaisten työryhmien toiminnan tavoitteena oli kehittämistyön alkuvaiheessa suunnitella, linjata, koordinoida sekä ohjata kehittämistyötä kunnassa sekä valmistella kuntakohtaista toimintasuunnitelmaa. EETU -hankkeelle nimettiin kunnista myös omat yhteyshenkilöt sekä sosiaalityön että koulutoimen puolelta ja osaan kuntiin perustettiin myös ydintiimejä ja ohjasryhmiä tukemaan kehittämistyötä. Kuntakohtaisia kehittämispilotteja varten perustettiin hankkeen aikana myös pilottikohtaisia työryhmiä tai jo olemassa olevia työryhmiä muokattiin pilottien tarpeiden mukaan. Työryhmien kokoonpanot, roolit ja tehtävät vaihtelivat hieman kunnittain ja niiden kokoonpanot on esitetty kunnittain liitteissä 2 ja 3. Työryhmät toiminnallaan edistivät pilottijakson suunnitelmien toimeenpanoa sekä seurasi ja arvioi kehittämistyön ja tavoitteiden toteutumista koko hankkeen ajan. Hankekuntien koot ja näin olleen myös avaintoimijoiden määrä vaihtelee kunnittain, joka myös osaltaan vaikutti kuntakohtaiseen kehittämistyön organisoimiseen ja osallistumismahdollisuuksiin. Kehittämisprosessin edetessä eri toimijoiden roolit ja vastuunjako selkiytyivät kun kuntakohtaiset EETU-ydinryhmät ja yhteyshenkilöt nimettiin sekä osahanketason yhteinen intensiivityöryhmä perustettiin. Vastuun jakoa ja tehtävien täsmentämistä on kuntatoimijoiden kanssa toteutettu läpi hankkeen kehittämiskohteiden ja pilottitoiminnan osalta. Pilottikohtaisessa työskentelyssä vastuu kehittämistyön toteuttamisesta pyrittiin jakamaan hankkeen edetessä kuntatoimijoiden kanssa. Kehittäjätyöntekijät tukivat kuntatoimijoita aktiivisesti kehittämistyön eri vaiheiden toteuttamisessa. Kehittämistyötä edistettiin myös hankekuntien yhteisillä työkokouksilla ja verkostotapaamisilla. Työryhmiä ja verkostoja koottiin yhteen hankkeen aikana aina eri tarpeista käsin. Verkostot olivat vaihtuvia ja ne kokoontuivat tarpeen mukaan. Työryhmiä ja verkostoja oli mm. Hankkeen aikana toteutettiin yhteistyötä järjestöjen, oppilaitosten sekä eri kunnissa toimivien muiden hankkeiden kanssa. Yhteistyön avulla pyrittiin hyödyntämään eri toimijoiden resursseja mielekkäällä tavalla kokonaisuus huomioon ottaen. Taulukossa 3 on kuvattu hankkeen yhteistyötahot ja esitetty lyhyesti keskeinen toiminta kyseessä olevan yhteistyötahon kanssa. Yhteistyötaho A-klinikka säätiö Toiminta Motivoiva kohtaaminen -koulutuksen järjestäminen MLL (Pirkanmaa) Yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen, kuntatoimijoille MLL palvelumahdollisuuksista tiedottaminen, asiakkaan osallisuuden vahvistamiseen liittyvä konsultaatiokeskustelu Music Against Drugs Ry Parkanossa yhteisen kehittämispäivän suunnittelu ja järjestäminen PSHP & Pikassos Oy yhteistyö Satakunnan Ammattikorkeakoulu Sote-ammattilaisverkon suunnittelukokouksiin osallistuminen Opinnäyteyhteistyö, yliopettaja Pasi Kumpulainen Sosiaalikehitys Oy Yhteistyöpalaverit Rajan ylittäjät ja Onnistuvat opit -hankkeiden kanssa Esiintyminen Rajanylittäjät -hankeen seminaarissa Tampereen ammattikorkeakoulu Sosionomiopiskelijoiden työelämäprojektin toteuttaminen Palvelukuvaspilotissa Sosionomi YAMK -opinnäytetyön toteuttaminen EETU -hankkeessa (yliopettaja Merja Sinkkonen) Yhteistyö Elämänhallinta-hankkeen kautta mm. tilaisuuksien järjestäminen yhdessä opiskelijoiden kanssa Tampereen yliopisto Elämänhallinta-hankkeeseen liittyvä korkeakouluyhteistyö, mm. opiskelijoiden ohjaus & yhteistyö tilaisuuksien järjestämisessä sekä yhteistyössä toteutettu artikkelin kirjoitus Kuntaliiton Akta-sarjaan. Tuhkunen Anne, Rannisto Pasi-Heikki (toim.) Elämänhallintaa kuntayhteisössä - kumppanuudet nuorten hyvinvoinnin tukena. Acta nro

13 Elämänhallinta-hanke Korkeakouluyhteistyö (TAMK & TaY), nuorille, ammattilaisille ja päättäjille suunnatut tilaisuudet Sastamalassa Hyödynnetty Sastamalassa järjestettyä Osallistava draama työvälineenä lasten, nuorten ja perheiden kanssa -koulutusta. Kouluttaja toiminut Annukka Häkämies, lehtori, kouluttaja, TAMK. Yhteistyössä toteutettu artikkelin kirjoitus Kuntaliiton Akta-sarjaan. Tuhkunen Anne, Rannisto Pasi-Heikki (toim.) Elämänhallintaa kuntayhteisössä - kumppanuudet nuorten hyvinvoinnin tukena. Acta nro 244. Koordinaattoritapaamiset (hankkeiden tavoitteiden yhteensovittamiseksi paikallisesti) Kelpo-hankkeet Hämeenkyrössä Huolen puheeksi otto -koulutukseen osallistuminen, suunnitelma Huolipalaveri mallin jalkauttamisesta opettajille yhteistyössä. Hankkeilla oli yhteinen Kelpo-EETU-ohjausryhmä. 3-portaisen tuen -mallin esittely sosiaalipalveluiden henkilöstölle. Pälkäneellä yhteiset suunnittelupalaverit moniammatillisen tiimin kanssa, joka oli perustettu Kelpo-hankkeessa Sastamalassa hankkeilla yhteinen ohjausryhmä sekä koordinaattoritapaamiset paikallisen kehittämistyön eteenpäin viemiseksi Yhteistyö Valkeakosken Kelpo-koordinaattorin kanssa verkostoyhteistyön toimintamallien kehittämisen käynnistämiseksi LATU-hanke Punkalaitumella koulun toimijoille yhteinen oppilashuoltotyön kehittämiseen liittyvä iltapäivä Hyvinvointia Perheille - ohjelma Valkeakosken kaupungin HyPe- kehittämistyössä EETU-hankkeesta osallistuttu HyPe-projektiryhmään sekä 0-4 -vuotiaille suunnattujen palvelujen kehittämistyöryhmän kokouksiin (hankkeen ja ohjelman synergiaedut) Osmo-hanke Sastamalan Nepsy-työryhmän yhteistyökäytäntöjen kehittäminen sekä yhteinen paikallinen ohjausryhmä Punkalaitumella yhteinen tilaisuus, jossa Osmo- hankkeesta Nepsy-ensitietoluento ja EETU-hankkeesta esiteltiin monialaisen verkostoneuvottelun mallia. Vertaisoppimisprosessi asiakkaan osallisuuden vahvistamisen toteutumisesta Rajanylittäjät-hanke Sastamalassa Rajanylittäjät -hankkeen järjestämässä seminaarissa esittelemässä mm. perheohjauspalvelua ja kertomassa osallisuuden vahvistamisesta Muut Kaste-hankkeet Osallisuus-teemaverkoston työskentely, hyvien käytäntöjen ja materiaalien jakaminen eri hankkeiden kanssa Taulukko 3 EETU-hankkeen yhteistyötahot 12

14 3.2. Tiedottaminen ja viestintä KASPERI II -hankkeelle laadittiin yhteistyössä projektipäällikön, -suunnittelijan sekä osahankkeiden koordinaattoreiden kanssa tiedotus- ja viestintäsuunnitelma, jossa sovittiin myös yhteisiä tiedottamiseen liittyviä linjauksia kuten osahankekohtaisten facebook-tilin perustamisesta. EETU -osahankkeessa päävastuu viestinnästä ja tiedottamisesta on ollut projektikoordinaattorilla. Kehittäjätyöntekijät ovat vastanneet yhteydenpidosta pilottityöryhmiinsä ja yhteistyöverkostoihinsa. Lisäksi hankekuntien ohjausryhmien jäsenet, yhteyshenkilöt sekä työryhmien vastuuhenkilöt ovat omalta osaltaan huolehtineet kuntien sisäisestä viestintää ja tiedottamisesta. EETU -osahankkeessa tiedottaminen toteutettiin seuraavien keinoin: Tiedottaminen kuntakumppaneille ja sidosryhmille sähköpostilla ja nettisivujen kautta Julkinen tiedottaminen Hämeenkyrön kunnan ja sekä Kasperi-hankkeen nettisivuilla o o KASPERI II-uutiskirjeet ja EETU-tiedotteet Hankkeessa tuotetun materiaalin julkaiseminen Kasperi-hankkeen kotisivuilla osoitteessa EETU -hankkeen FB -sivut https://www.facebook.com/eetuhanke Esitteet: KASPERI II -esite, EETU- esite, pilottiesitteet Kuntakohtainen tiedottaminen: kuntakohtaiset kehittämistyön esittely-diat, paikallislehtijutut, asiakastiedotteet ja esitteet, tilaisuudet, hankekuntien nettisivut 13

15 3.3. Arvioinnin kokonaisuus EETU -osahankkeen arviointi on toteutettu osana KASPERI II -hankekokonaisuutta. Vastuu hankekokonaisuuden arvioinnin tuottamisesta on ollut KASPERI II -hankkeen yhteisellä osiolla. Osahankkeet olivat aktiivisesti arvioinnissa mukana muun muassa tuottamassa arviointimateriaalia ja arvioimassa oman osionsa tavoitteiden toteutumista. KASPERI II -hankkeen arvioinnin kokonaisuudesta on laadittu oma arviointisuunnitelma. Tarkempi suunnitelma KASPERI II arvioinnin toteuttamisesta löytyy osoitteesta KASPERI II arviointikysymykset olivat: 1. Miten intensiivistä työotetta voi viedä varhaisemman tuen vaiheeseen? 2. Miten erityispalvelujen tarvetta on kyetty vähentämään? 3. Miten perhekeskustoiminta on kehitetty ja onko toiminta rakenteistunut osaksi kunnan ennaltaehkäiseviä palveluja? 4. Miten asiakkaan osallisuutta palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on pystytty vahvistamaan? 5. Mitä uusia ennaltaehkäiseviä työmuotoja on syntynyt / miten ennaltaehkäiseviä toimintoja on kyetty uudella tavalla jäsentämään? 6. Miten ylisektorisen johtamisen ja asiakaslähtöisen työskentelykulttuurin kehittämistä on tuettu? Osahankekohtainen arviointi kohdistui KASPERI II -arviointikysymyksiin 1. ja 2. sekä Pilotti- ja kuntakohtaisissa arvioinneissa pyrittiin löytämään vastauksia seuraaviin arviointikysymyksiin: 1. Mikä toimintamallin kehittämisessä / kuntakohtaisessa kehittämistyössä on onnistunut? Miten tavoitteet on saavutettu? Mikä kehitetyissä palveluissa ja malleissa toimii? Mikä tuki onnistumista? Mitä muutoksia on täytynyt tehdä? Mitä tämä edellytti työntekijöiltä, palveluiden johtamiselta, palveluiden koordinoinnilta ja yhteistyön tekemiseltä sekä palvelurakenteilta? 2. Millaisia haasteita toimintamallin kehittämisessä / kehittämistyössä on kohdattu? Mitä asioita ei saavutettu ja miksi? Millaisia ratkaisuja kehittämishaasteisiin on löytynyt tai miten niitä voisi ratkaista? Mitä tulee vielä tehdä? Kenen? Milloin? 3. Mitä muutosta lapsen, nuoren ja perheen tukemiseen toimintamallilla / kehittämistyöllä on saatu aikaan ennaltaehkäisevässä lastensuojelun palvelukokonaisuudessa? Mikä on suurin muutos? Miten tämä näkyy asiakkaan näkökulmasta? Entä palvelukokonaisuuden kannalta? 4. Millaisia muutoksia on tapahtunut ylisektoraalisessa yhteistyössä sekä palveluiden monialaisen suunnittelun ja johtamisen työskentelykulttuurissa ennaltaehkäiseviä palveluja ja intensiivisen tuen muotoja kehitettäessä? Miten tämä näkyy käytännössä? Mitä toimenpiteitä on tehty? Mikä on vienyt muutosta eteenpäin? Mikä on tukenut muutoksessa? Millaisia toteuttamissuunnitelmia on jatkossa? 5. Miten asiakkaiden osallisuutta palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa sekä kehittämisessä on toimintamallin kehittämisessä / kehittämistyön aikana pystytty vahvistettu? Miten asiakkaan osallisuus toteutuu verkostoyhteistyössä? Kuinka saatuja kokemuksia ja tietoa asiakkaan osallisuuden vahvistamisesta hyödynnetään jatkossa? 14

16 Arviointitietoa kerättiin hankkeessa eri menetelmin (taulukko 4) kuten hanketyön ja pilottien prosessiarviointi (välipysäkit ja loppuarvioinnit, hankekortit, kehittämispäiväkirjat jne.), asiakaspalautteet, kyselyt, opinnäytetyöt sekä kuvaamalla kehitetyt toimintamallit. Kehittämiskohteiden ja intensiivityön pilottien arviointiin osallistuivat EETU -ohjausryhmän jäsenet, kuntakohtaiset EETU-ydinryhmät ja -tiimit, pilottityöryhmät sekä hanketyöntekijät. Asiakkaat osallistettiin intensiivityön pilottien arviointiin osana omaa asiakasprosessia. Arviointitietoa kerättiin kehittämistyön eri vaiheissa sekä pilottitasolla, kuntatasolla ja hanketasolla. Pilottikohteista arviointitietoa kerättiin sekä EETU -hankkeen ja KASPERI -hankkeen kokonaisarviointia varten että kunnallisen päätöksen teon tueksi arvioitaessa toimintamallin jalkauttamista ja vakiinnuttamista kunnassa. Tarkoituksena oli saada kuva siitä onko pilotoidulle toimintamallille tai palvelulle kunnassa tarvetta. Arviointitietoa kerättiin sekä asiakkailta, lähityöntekijöitä sekä verkostoilta. Arviointitiedon keräämisessä eri pilottimalleissa pyrittiin hyödyntämään samoja arviointisisältöjä ja kriteereitä paikalliset tarpeet ja olosuhteet huomioon ottaen. Keinot vaihtelivat jonkin verran pilottikohtaisesti Arviointitietoa hyödynnettiin kehittämistyön toteutuksen seurannassa ja kehittämiskohteiden sisältöjen edelleen kehittämisessä, hankkeen raportoinnissa, Kasperi II arviointikysymyksiin vastaamisessa sekä päätöksen teon tukena arvioitaessa kehitettyjen toimintamallien hyötyä, toimivuutta sekä vakiinnuttamistarvetta kunnassa. Arvioinnin haasteena oli arviointitiedon keräämisen laajuus ja sen vastaaminen eri tasojen tarpeisiin; KASPERI II -hankekonsortion taso, osahanketaso, pilottitaso sekä alueellisten toimijoiden intressit. Arvioinnin tuloksista kerrotaan raportin luvussa 4. Hankkeen tavoitekohtainen toteutus ja tulokset. Menetelmä Toimenpiteet ja keinot Hankkeen prosessiarviointi Raportointikortit Väli- ja päätösarvioinnit ohjausryhmässä Kuntakohtaiset kehittämistyön kokonaisuuden välipysäkit ja loppuarvioinnit Vertaisarviointi (OSMO EETU) Palautteen kerääminen järjestetyistä tapahtumista ja tilaisuuksista EETU -työtiimin reflektointi ja SWOT-analyysit Pilottien prosessiarviointi Välipysäkit ja loppuarviointi Tilastotiedon kerääminen Case -kuvaukset (ilmiöiden esiin nostaminen) Reflektiiviset kehittämispäiväkirjat (raportointi ja työn reflektointi) Asiakaspalaute Intensiivityön pilottikohteissa kerätty asiakkaan arvio omasta palveluprosessista ja palvelun vaikuttavuudesta Palvelukuvaukset Uusien työmuotojen ja toimintamallien kuvaamien Opinnäytetyöt (YAMK) Verkostoyhteistyön nopean toiminnan -pilotti (Nopsa-toiminta) Nuoren intensiivisen tuen -pilotti (tyttöryhmä) Kyselyt Pilottien palveluverkostolle tehtävä kysely palvelun käytöstä sekä vaikuttavuudesta Asiakaskysely palvelun vaikuttavuudesta KASPERI II web-kysely kokonaisuuden toteutuksesta elokuussa -13 Taulukko 4 Arviointitiedon keräämisen menetelmät EETU -hankkeessa. 15

17 4. HANKKEEN TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS JA TULOKSET EETU-hankkeen tavoitteena oli I) Ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön palvelukokonaisuuden ja verkostoyhteistyön kehittäminen yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelutarpeen vähentämiseksi II) III) Intensiivisen työotteen toimintamallin kehittäminen nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille Vahvistaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä osallisuutta osana lastensuojelun ennaltaehkäiseviä palveluja Näiden tavoitteiden sisällä kehittämistyö on kohdistunut erityisesti Ennaltaehkäisevien ja intensiivisten toimintamallien kehittämiseen monialaisissa verkostoissa sekä yksilö- ja perhekohtaisessa työssä Lasten, nuorten ja heidän perheidensä osallisuuden vahvistamiseen palveluissa Henkilöstön osaamisen vahvistamiseen ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä Ylisektoraalisen yhteistyön kehittämiseen sekä palveluiden monialaisen suunnittelun ja johtamisen käytäntöjen tukemiseen osana intensiivisten toimintamallien kehittämistä Hanketoiminnan käynnistämisen alkuvaiheessa tavoitteiden tarkentamiseksi sekä konkreettisten kehittämistoimenpiteiden täsmentämiseksi kerättiin tietoa kuntien ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön palvelukokonaisuuden nykytilasta sekä paikallisista kehittämistarpeista. Kartoittavia kuntakierroksia toteutettiin hankeen alkuvaiheessa kaksi. Ensimmäisellä tutustumiseen painottuvalla kuntakierroksella kerättiin avoimilla kysymyksillä yleistä tietoa peruspalveluiden nykytilasta, ylisektoraalisen yhteistyön malleista, siihen menneestä kunnassa tehdystä kehittämistyöstä sekä paikallisista kehittämistarpeista ja toiveista EETU -hankkeeseen liittyen. Toisella kartoituskierroksella työkokoukseen osallistui laajemmin sekä sosiaali-, terveys- että opetustoimen henkilöstöä. Tällöin työkokouksessa keskityttiin kuulemaan eri toimijoiden kokemuksia lastensuojelullisiin huolitilanteisiin sekä ylisektoraalisen yhteistyön parantamiseen liittyvistä kehittämistarpeista peilaten niitä hankkeen kokonaistavoitteisiin. Kuntakohtaiset tarpeet jaoteltiin hankkeen sisältöjen mukaan neljään eri kategoriaan: 1) ehkäisevän lastensuojelutyön palvelukokonaisuus & ydinprosessit 2) monialainen yhteistyö & toimintamallien kehittäminen 3) henkilöstön osaamisen vahvistaminen 4) lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen. Kevään 2012 aikana pyrittiin löytämään näiden sisällä yhteiset kehittämisalueet sekä määrittelemään niiden sisään kuntakohtaiset tarkemmat kehittämistehtävät ja -pilotit. Kuntien erilaisista tilanteista (kunnan koko, edelliset kehittämishankkeet, resurssit, tarpeet ja tavoitteen jne.) ja hankkeen tavoitteiden laajuudesta johtuen vain muutaman kaikille yhteisen kehittämiskärjen ja pilottien määritteleminen oli vaikeaa. Lopulta kolmen tavoitteen alle muodostui joukko erilaisia ja eri kokoisia kehittämispilotteja, joita ryhdyttiin toteuttamaan, arvioimaan ja mallintamaan syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana. Kehittämistyön keskeiset tuotokset, arviointi sekä jatkuvuuden suunnitelmat kuvataan tavoitekohtaisesti seuraavissa kappaleissa. Kehittämistyön kokonaisuutta ja toteuttamisesta on kuvattu liitteessä 4 ja kuntakohtaiset jatkuvuuden suunnitelmat on koottu liitteeseen

18 4.1. Hankesuunnitelman tavoite I Ennaltaehkäisevän palvelukokonaisuuden ja verkostoyhteistyön kehittäminen Hankkeen tavoitteena 1 oli kehittää ja mallintaa ennaltaehkäisevää lastensuojelutyön palvelukokonaisuutta ja verkostoyhteistyötä nuorille sekä heidän perheilleen yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelutarpeen vähentämiseksi. Tavoitteessa painottuu ennaltaehkäisevien palvelujen uudistaminen peruspalveluissa osana laajempaa kokonaisuutta perinteisiä sektorirajoja ylittäen ja verkostoyhteistyötä kehittäen. Tavoite toimi koko kehittämistyötä yhteen kokoavana tavoitteena. Kehittämistyön kohdentamisen myötä tavoitteen 1 alle muotoutui kolme kehittämisen kärkiä, joita pyrittiin toteuttamaan kuntakohtaiset kokonaistilanteet ja tarpeet huomioon ottaen. Tavoitteen 1 kehittämistyön kärjet olivat - Ylisektoraalisen yhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen palveluverkostossa o Palvelukuvaukset, yhteistyötapaamiset, seminaarit ja tapahtumat - Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden monialaisen suunnittelun ja johtamisen käytäntöjen tukeminen intensiivimalleja kehitettäessä o Esimerkkinä Sastamalan Sotka-johtoryhmä - Henkilöstön osaamisen ja työmallien vahvistaminen lastensuojelullisissa huolitilanteissa o Teemapajat, vertaisfoorumit ja koulutukset Ylisektoraalisen yhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen palveluverkostossa Hankekunnissa tarpeena oli vahvistaa toimijoiden keskinäistä tuntemista, vuoropuhelua ja kumppanuutta erilaisten yhteistyötilaisuuksien, kehittämispäivien ja vierailujen kautta. Tavoitteena oli myös jakaa tietoa kunnan palvelutarjonnasta ja tukimuodoista sekä tukea pysyvien verkostoyhteistyön rakenteiden syntymistä intensiivisiä toimintamalleja kehitettäessä. Tavoitetta lähdettiin toteuttamaan kunnissa mm. erilaisin yhteistyötilaisuuksin sekä seminaarein. Intensiivisen verkostoyhteistyön kehittämispilotit kytkeytyivät myös omalta osaltaan tähän tavoitteeseen. Palveluita, toimijoita ja yhteistyön muotoja tehtiin tutuksi niin koko hankkeen tasolla järjestettyjen tilaisuuksien kuin kunta- ja pilottikohtaisten tilaisuuksien ja toiminnan kautta. Palvelukuvaukset ammattilaisten käyttöön Kuntien henkilöstöllä oli tarve saada lisätietoa kunnan tarjoamista palveluista ja eri projekteista. Hankkeessa lähdettiin kokoamaan palvelukäsikirja, johon palvelut kuvataan. Idea palvelukuvausten laatimisesta saatiin Sastamalasta, jossa jo aiemmin Kelpo- ja Nepsy-hankkeen yhteistyöllä oli aloitettu työ palveluvalikon laatimiseksi erityistä tukea tarvitsevan lapsen palveluohjaukseen liittyen. Palvelukuvauksen tavoitteet ja sisältö on esitelty seuraavalla sivulla. Liitteessä 5 on kuvattu palvelukuvausten laatimisen prosessia sekä liitteessä 9 on esimerkki toteutetusta palvelukuvauksesta. 17

19 PALVELUKUVAUS Tavoite Edistää palveluiden välistä tunnettavuutta ja palveluohjausta sekä selkeyttää toimintamalleja eri palveluiden rajapinnoissa Tuottaa tietoa palvelusisällöistä ja tukimuodoista, ohjaus- ja konsultaatiokäytännöistä sekä verkostoyhteistyön toimintatavoista Palvelukuvaus = palvelulupaus Kertoo mitä, kenelle ja miten? On palveluohjauksen työväline Parantaa tiedottamista Kootaan yhteen liitteet ja lähetekäytännöt Toimii myös johdon työvälineenä palvelujen kehittämisessä Toimii perehdyttämisen välineenä Ovat lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivien ammattilaisten käytössä Toteutus Sovellettiin Sastamalan palveluvalikko -mallia, jota ovat olleet kehittämässä laatukoordinaattori Anne Marjamäki Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä ja Kelpo-hankekoordinaattori Kati Heikkilä Sastamalan kaupungista Palvelukuvaukset laadittiin mm. - koulun oppilashuollon, koulukuraattorin, koulupsykologin, oppilaanohjauksen ja erityisopetuksen palveluista sekä kouluterveydenhuollosta, - - ennaltaehkäisevän perheohjauksen, perheneuvolan psykologien, lasten psykiatrin palveluista sekä lastensuojelun sosiaalityöstä ja perhetyöstä sekä nuorisopalveluista. Laadittiin yhtenäiselle power point -pohjalle A4 -sivun mittaiset kuvaukset luokkalaisten lasten ja nuorten palveluista ammattilaisten käyttöön Toteutettiin Hämeenkyrössä, Pälkäneellä ja Valkeakoskella Julkaistiin sähköisessä muodossa (mm. kunnan intranetsivut) Palvelukuvauksista tiedotettiin julisteen avulla (liite 6 Hämeenkyrön palvelukuvaus-juliste) Yhteistyötilaisuudet, seminaarit ja tapahtumat Hanketasolla ylisektoraalisen yhteistyön vahvistamista ja kehittämistä tuettiin tuomalla eri alojen toimijat yhteisiin foorumeihin ja kannustettiin toimijoita tutustumaan, verkottumaan sekä sopimaan paikallisesta toiminnasta. Hankkeen kautta tuotiin tietoa erilaisista verkostoyhteistyön toimintatavoista kunta esimerkiksi Valkeakosken mallista palveluiden välillä tehdyistä yhteistyösopimuksesta. Lisäksi verkostoyhteistyön toimintamalleja linkitettiin osaksi olemassa olevaa toimintaa eri pilotissa paikallisesti, jossa sisältöinä olivat mm. palvelujen yhteinen koordinointi, arviointi sekä toiminnan jatkuvuuden ja tiedon jalkauttamisen keinoista yhteisesti sopiminen. Paikallisella tasolla toteutettiin useita erilaisia yhteistyötilaisuuksia, vierailuja, verkostofoorumeita ja seminaareja, jotka oli tarkoitettu niin henkilöstölle, kuntapäättäjille kuin asukkaillekin. 18

20 Kunta Tilaisuudet Hämeenkyrö - Sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijän (perheohjauksen esittely) vierailut kouluilla opettajakokouksissa. - Erityisopettajan vierailu ja kolmiportaisen tuen -mallin esittely sosiaalipalveluissa Parkano - Koulun oppilashuollon toimijoiden ja sosiaalipalveluiden yhteistyöpalaveri keväällä kehittämispäivä yhteistyössä Music Against Drugs Ry:n kanssa keväällä 2013 Punkalaidun - Lasten ja nuorten parissa toimiville tarkoitettu tilaisuus, jossa Nepsy-ensitietoluento OSMOhankkeesta sekä monialaisen verkostoneuvottelun malli EETU-hankkesta - Koulun ja Sotesi-palveluiden yhteinen verkostofoorumi syksyllä 2012 Pälkäne - Info- ja keskustelutilaisuus lasten ja nuorten parissa tehtävästä työstä keväällä 2012 yhteistyössä paikallisten eri hankkeiden kanssa Sastamala Toteutettiin seuraavia yhteistyötilaisuuksia eri lasten ja nuorten hankkeiden kanssa - Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittäminen -seminaari keväällä Hankkeiden esittely - Nuorten kohtaamispaikka -tapahtuma, jossa keskiössä ylisektoraalinen yhteistyö nuorten palvelukokonaisuudessa sekä nuorten ja ammattilaisten kohtaaminen ja vuoropuhelu. Tapahtumat toteutettu hankeyhteistyössä Elämänhallinnan hankkeen kanssa syksyllä Perheohjaus -palvelun esittelyt erilaisissa tilaisuuksissa Sastamalassa syksyllä Sastamalan seudun lasten ja nuorten palvelujen hankeyhteistyössä toteutettu artikkeli hallintoja hankerajat ylittävästä yhteistyötä. Artikkeli julkaistiin talvella 2013 Kuntaliiton Acta-sarjassa - Rajan ylittäjät -hankkeen organisoima Ajankohtaista lasten ja nuorten palveluissa seminaari talvella 2013, jossa EETU-hanke mukana mm. esittelemässä perheohjauspalvelua ja asiakkaan osallisuutta vahvistavia työmenetelmiä Valkeakoski - Naamat tutuksi -verkostotilaisuus syksyllä 2012, johon osallistui lähes 50 lasten ja nuorten palveluissa toimivaa työntekijää - Palvelut tutuksi -messut talvella 2013, jossa lasten ja nuorten palvelut esittäytyivät toisilleen. Taulukko 5 Hankekunnissa ylisektoraalisen yhteistyön vahvistamiseksi järjestetyt tilaisuudet ja seminaarit Toiminnan arviointi ja jatkuvuuden suunnitelmat Verkosto- ja ylisektoraalisen yhteistyön toteuttamista ja tuotoksia on arvioitu sekä toteuttamisprosessin edetessä että pilotti- ja kuntakohtaisessa arviointikokouksessa. Arvioinnin tuloksina voidaan todeta, että toimijat kokevat toimijoiden ja palveluiden tulleen tutummaksi sekä hankkeen kautta on tullut hyviä vinkkejä ja benchmarkingin kautta saanut hyödyllistä tietoa. Arvioinneissa on todettu myös, että toiseen palveluun on tullut helpommin otettua yhteyttä ja ylisektoraalisen yhteistyön vahvistuminen on tukenut myös asiakasohjauksen sujuvuutta ja vähentänyt päällekkäisiä asiakaspalveluprosesseja. Tärkeäksi on koettu palvelujen tunnettuus ja yhdenmukainen palveluista tiedottaminen sekä toimijoille että asiakkaille. Toiminta on lähtenyt siihen suuntaan, että sektoriaidat todella madaltuvat. Mietitään enemmän mitä ja miten saadaan yhdessä toimimalla aikaan (ei ajatella että aina vain itse tehdään ja muut eivät tee) Ylisektoraalisen yhteistyön kehittämisen koetaan lisänneen koko kylä kasvattaa -ajattelua, jolloin yhdessä edustetaan kunnan nuorisoa ja lapsia, keventäneen sektoriajattelua. Edellytyksenä on ollut yhdessä varattu aika. Toimijat ovat istuneet saman pöydän ääressä mikä on antanut uudenlaista näkökulmaa ennaltaehkäisevän työn kehittämiseen. Kehittämistyön myötä on totuttu tekemään vielä enemmän yhdessä. Päätökset on tehty yhteisesti usean toimijan kesken ja tietoa on välitetty eteenpäin. Ylisektoraalinen kehittäminen vaati työyhteisössä yhteisen hyväksynnän ja sopimuksen. Tällöin on tärkeää tuoda tutuksi myös kehittämistyön ajattelutapaa. 19

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke ARVIOINTISUUNNITELMA

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke ARVIOINTISUUNNITELMA Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke ARVIOINTISUUNNITELMA 8.10.2010 SISÄLLYS 1. Johdanto... 2 2. Hankkeen tausta ja tavoitteet... 2 2.1 Toimintaympäristö... 2 2.2 Hankkeen tavoite...

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat 31.5. 2.6.2010. Socca Socca Annukka Paasivirta

Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat 31.5. 2.6.2010. Socca Socca Annukka Paasivirta Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat 31.5. 2.6.2010 1 Kehrän teematyöpajat Maalis 2010 Touko- Kesä 2010 Loka 2010 Marras- Joulu 2010 Helmi 2011 Touko 2011 LS Päivät Syksy

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

HUOLIPALAVERIMALLI: 1 HUOLIPALAVERIMALLI

HUOLIPALAVERIMALLI: 1 HUOLIPALAVERIMALLI I S K E E H U P OLI stm.fi/kaste HU 1 rhain a v i s k e a puhe n varhain! a t t o a annatta önkin päästää k i l o u H styöh i e t h y näin 13 isivut 20 THL nett Antaa tukea varhaiseen puuttumiseen voimavaraja

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Nuorten tieto ja neuvontapalvelut Kanuunakunnissa

Nuorten tieto ja neuvontapalvelut Kanuunakunnissa Nuorten tieto ja neuvontapalvelut Kanuunakunnissa Mika Pietilä, suunnittelija, Oulu Monday, May 10, 2010 1 Kyselyn taustaa Kyselyllä pyrittiin selvittämään nuorten tieto ja neuvontapalveluiden nykytilaa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Hankkeen alueiden tavoitteet: LUOVAKE: Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio ROVAKE:

Lisätiedot

KASPERI - Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämishanke. KASTE-ohjelman mukainen kehittämishanke Väli-Suomessa 2009-2011

KASPERI - Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämishanke. KASTE-ohjelman mukainen kehittämishanke Väli-Suomessa 2009-2011 KASPERI - Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämishanke KASTE-ohjelman mukainen kehittämishanke Väli-Suomessa 2009-2011 Hanketietoa Kokonaisbudjetti 6 843 000 euroa, Valtionosuus

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 STM

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 STM Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 STM Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat Kaste-ohjelma muodostuu kuudesta toisiaan täydentävästä osaohjelmasta Osaohjelmien

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

ETÄJUMPPA II. PaKaste työskentelyjakso 2011. Vuontisjärvi Rainer Marjamaa Anri 30.9.2011

ETÄJUMPPA II. PaKaste työskentelyjakso 2011. Vuontisjärvi Rainer Marjamaa Anri 30.9.2011 1 ETÄJUMPPA II PaKaste työskentelyjakso 2011 Vuontisjärvi Rainer Marjamaa Anri 30.9.2011 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kolarin kunnan työskentelyjakson aihe/ sisältö... 3 3. Tavoite... 4 4. Toteutus...

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN LAPSET, NUORET JA LAPSIPERHEET -KEHITTÄMISHANKE. Toteutus- ja viestintäsuunnitelma

ETELÄ-POHJANMAAN LAPSET, NUORET JA LAPSIPERHEET -KEHITTÄMISHANKE. Toteutus- ja viestintäsuunnitelma ETELÄ-POHJANMAAN LAPSET, NUORET JA LAPSIPERHEET -KEHITTÄMISHANKE Toteutus- ja viestintäsuunnitelma Sisällys 1. HANKKEEN TAVOITTEET...2 1.1 VÄLI-SUOMEN -HANKEKOKONAISUUDEN KESKEISET TAVOITTEET...2 1.2 ETELÄ-POHJANMAAN

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 1 I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 Lapsen ja perheen palvelut lähipalveluina (tavoite 1): 1) Vammainen lapsi ja perhe palveluissa Jyväskylä: Jyväskylän prosessiohjaus päättynyt:

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Hallitus 208 24.09.2014. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208

Hallitus 208 24.09.2014. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208 Hallitus 208 24.09.2014 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeelle haetaan rahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Nina Peronius Projektipäällikkö

Nina Peronius Projektipäällikkö Nina Peronius Projektipäällikkö riskinä -hanke 11.6.2013 1 Kaste-ohjelmaan kuuluva kehittämishanke 1.3.2013 31.10.2015 2 Sosiaali- ja terveysministeriö myöntänyt 6.3.2013 päätöksellä 75 % valtionavun eli

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella?

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusohjelma Emma & Elias 2012-2017 Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot