TYÖKONFERENSSI SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖKONFERENSSI SUOMESSA"

Transkriptio

1

2

3 TYÖKONFERENSSI SUOMESSA Vuoropuheluun perustuva työyhteisöjen kehittämismetodi Jarmo Lehtonen (toim.) Työturvallisuuskeskus Kuntaryhmä Helsinki 2004

4 Julkaisija: Työturvallisuuskeskus Toimittaja: Jarmo Lehtonen Graafinen suunnittelu: Innocorp Oy Painopaikka: Edita Prima Oy 1. painos, 2004 ISBN ISSN Kirjan käsikirjoitus on laadittu Työsuojelurahaston myöntämällä rahoitustuella.

5 Lukijalle 100 Henkilöstön osallistumiseen perustuva työyhteisöjen sisäinen kehittämistyö on erityisesti 1990-luvun aikana juurtunut suomalaisille työpaikoille yhdeksi varteenotettavaksi toimintatavaksi. Omakohtainen aktiivinen osallistuminen, osallisuus luo vankan perustan pitkäjänteisessä kehittämistyössä tarpeelliselle, jopa välttämättömälle edellytykselle - sitoutumiselle. Tätä ominaisuutta, sitoutumista tarvitaan kehittämis-, muutos- ja uudistustyön läpiviennissä. Tämä kirja antaa kokonaiskuvan työyhteisöjen kehittämistyössä niin Suomessa, pohjoismaisessa kuin eurooppalaisessa työelämän kehittämistoiminnassa käytetystä Työkonferenssi (TKF)-menetelmästä, sen käyttötavoista sekä saaduista tuloksista. Menetelmänä TKF on järjestelmällisesti toteutettava työyhteisön kehittämistyön toimintatapa, jossa liitetään yhteen tutkimuksellinen lähestymistapa ja kehittämiskohteena olevan työyhteisön jäsenten laaja osallistuminen kehittämistyöhön. Työyhteisöjen kehittämistyöhön soveltuva oppikirja koostuu Työkonferenssimenetelmän historiallisesta ja sisällöllisestä kuvauksesta sekä menetelmän käyttöä avartavista ja menetelmän käytön myötä syntyviä tuloksia kuvaavista tapauskertomuksista. Kirjan kirjoittajaryhmään kuuluu 13 kokenutta työelämän tutkijaa ja kehittäjää. Kirja soveltuu oppi- ja käsikirjaksi käytännön työelämän kehittämistyössä toimiville, työyhteisöjen johdolle sekä esimiestehtävissä toimiville, henkilöstötyön tekijöille, luottamusmies-, työsuojelu- ja yhteistoiminta-organisaatioiden jäsenille, työterveyshuollon henkilöstölle sekä työelämän kehittämistyössä toimiville tutkijoille ja kehittäjäkonsulteille. Kirja toimii oppikirjana työelämän kehittämistyöhön tulevia ammattilaisia kouluttavissa korkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Työsuojelurahasto on rahoittanut kirjan käsikirjoituksen laadinnan myöntämällään hankemäärärahalla. Työturvallisuuskeskus (TTK) julkaisee kirjan tukeakseen osaltaan suomalaisten työpaikkojen kehittämistyötä, jossa parannetaan työn tuloksellisuutta ja tuottavuutta, työn ja työolojen terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä henkilöstön työhyvinvointia. Historiallisesti ajatellen TTK julkaisee samalla toisen oman, tätä aihetta käsittelevän julkaisun. Noin kymmenen vuotta sitten TTK välitti Työkonferenssi-menetelmää suomalaisille työpaikoille käyttöön koulutuksen, tiedotuksen sekä aiheesta laatimansa Työkonferenssi - yhteistyön avulla tulosta -tietolehden välityksellä. Työturvallisuuskeskus kiittää kaikkia julkaisun käsikirjoittaja-asiantuntijoita sekä julkaisun tekniseen valmistamiseen osallistuneita henkilöitä sujuvasta yhteistyöstä ja toivoo julkaisun sisällön välittyvän työyhteisöjen kehittämistoiminnan tueksi. Helsingissä Työturvallisuuskeskus Kuntaryhmä 5

6 Johdanto: Mikä ihmeen työkonferenssi? 200 Suomessa on jo useita tuhansia ihmisiä, jotka ovat saaneet seuraavan tyyppisen kutsukirjeen työkonferenssiin: Järjestämme organisaatiomme strategian valmisteluun liittyvän kehittämispäivän 20. lokakuuta. Päivän aikana keskustelemme yhdessä siitä, miten voimme varmentaa taloudellisen kilpailukykymme säilymisen myös tulevaisuudessa, miten vastaamme asiakkailta tuleviin uusiin odotuksiin ja saamme työmme sujumaan kitkatta. Strategiamme mukaisesti pyrimme saavuttamaan tavoitteemme ottamalla huomioon myös henkilöstön odotukset, innovaatiokyvyn ja työelämän laadun. Saadaksemme mahdollisimman monipuolisen kuvan siitä, mitä eri aiheista ajatellaan, olemme kutsuneet työkonferenssiin mukaan organisaatiomme johtoa, hallituksen jäseniä ja muita päättäjiä, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita sekä henkilöstöä eri ammattiryhmistä. Kaikkiaan kutsuttuja on 70 henkeä. Päivä toteutetaan ns. työkonferenssimenetelmällä. Sen perusajatuksen mukaan osallistujat itse rakentavat tilaisuuden sisällön. Aluksi on lyhyet evästyspuheenvuorot, sen jälkeen työskennellään yksilöinä, ryhmissä ja kaikkien osallistujien yhteisissä istunnoissa. Päivän kuluessa visioidaan tulevaisuutta, analysoidaan esteitä sen saavuttamisessa, lopuksi tehdään päätelmiä kehittämistyön jatkosta ja työn organisoinnista. Keskustelua ohjaavat ns. tasavertaisen vuoropuhelun säännöt. Ne korostavat erilaisten näkemysten vaihtamisen ja hyväksymisen tärkeyttä sekä osanottajien yhdenvertaisuutta työtehtävästä ja asemasta riippumatta. Keskustelujen lähtökohtana ovat jokaisen omat kokemukset työstä ja palveluprosesseista. Mukaan tarvitset omat kokemuksesi, avointa keskustelumieltä ja ripauksen vaikuttamisen halua. Tervetuloa työkonferenssiin! Liitteenä on Tasavertaisen vuoropuhelun, demokraattisen dialogin säännöt. Kun ihmiset ensimmäisen kerran saavat tällaisen kutsun, niin he varmaan miettivät, että mitä tämä nyt on? Mikä ihmeen Työkonferenssi! Tasavertainen vuoropuhelu? Outoja sanontoja ja loppujen lopuksi aika vähän tietoa siitä, mitä päivän aikana oikein tapahtuu. Kutsussa ei mainita asiasisältöjä niin kuin yleensä koulutusohjelmissa. Ei ole luennoitsijoita. Tuon perusteella ei oikein voi päätellä, mitä hyötyä minulle siitä on? Mitä siellä oppisi? 6

7 Jos tulee toisen kerran kutsutuksi vastaavaan tilaisuuteen, niin tuntee jo työkonferenssin tapoja ja osaa virittäytyä niihin. Kokemus on antanut esiymmärrystä. Silloin tilanne on helpompi sekä kutsutuille että kutsujalle. Tässä kirjassa tehdään kirjallinen tutustumismatka työkonferenssiin; metodin ajatukselliseen taustaan ja historialliseen muotoutumiseen, ideaan ja käytäntöihin. Ensimmäinen artikkeli antaa yleiskuvan. Se nojaa pääosin kirjan muiden artikkelien aineksiin, mutta apuna käytetään myös tekstissä mainittuja muita lähteitä. Yleiskatsauksen lisäksi kirjassa on 11 itsenäistä artikkelia. Niissä käsitellään työkonferenssimetodin historiaa ja teoreettisia taustoja, metodin kulkua Suomeen ja täällä tehtyä kehittämistyötä eri toimialueilla ja erilaisissa ympäristöissä. Viidessä artikkelissa työkonferenssia tarkastellaan erityisestä näkökulmasta käsin. Näkökulmat ovat toimintatutkimus, menetelmän toteutus kehittämisohjelmissa, oppiminen, pysyvä kehittämisrakenne ja menetelmän kriittinen ja pohdiskeleva arviointi. Artikkeleissa kuvataan myös työkonferenssin toteutusta erilaisissa kehittämisprosesseissa ison kaupungin (Helsingin) erilaisissa yksiköissä, opetussektorilla ja sosiaali- ja terveysalalla. Tapausesimerkeissä kuvautuu sekä pienen kunnan toimintakokonaisuuteen kytkeytynyt työkonferenssin käyttö (Kestilä) että pienehkön kaupungin monipuolinen työkonferenssin käyttötapa (Lieksa). Kirjan kirjoittajat ovat käyneet valmisteluvaiheessa keskenään vuoropuhelun kirjan sisällöstä, mutta siinä ei ole pyritty mihinkään yhteen ainoaan ja oikeaan tulkintaan. Jokainen artikkeli on kirjoittajan tai kirjoittajien oma näkemys aiheesta. Näin ollen myös erilaiset lähestymistavat tulevat näkyviin. Kirjan kokonaisuuden on määrä antaa mahdollisimman monipuolisesti kuvaa työkonferenssimenetelmästä, sen taustasta, soveltamisen käytännöistä ja mahdollisuuksista. 7

8 Kirja jäsentyy näin: Artikkeli Tarkoitus Teemoja Kirjoittajat 1. Työkonferenssi dialoginen metodi 2. Työkonferenssiin työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä Yhteen kokoava katsaus. Antaa vinkkejä muihin artikkeleihin ja sitoo niitä yhteen Esittelee metodin alkujuuria ja teoreettisia lähtökohtia 1930 luvulta 1980 luvulle 3. Demokraattinen dialogi vastaus suomalaisen Kuvaa metodin tulon Suomeen ja sen työelämän yhteistoiminnanja kehittämisessä tuottavuuden täällä tehtyä työtä haasteisiin 4. Käytännön ja teorian yhdistävä toimintatutkimus: oppimisen dialogit 5. Oppiminen tuo muutoksen! Työkonferenssi oppimisareenana Kuvaa toimintatutkimuksen toteuttamisen prosesseja ja työkonferenssin niveltämistä niihin Pohtii dialogisen ja reflektiivisen oppimisen edellytyksiä ja oppimistilanteille asettuvia vaatimuksia Demokraattisen dialogin kehkeytymisen tarina Historiallisia kerrostumia Soveltamista tukevia tulkintoja Työkaluja käytännöntoteutuksia varten Tavistock Instituutin pioneerityö Erilaiset konferenssimuodot Avoimet järjestelmät Sosio-tekninen suuntaus Ryhmädynamiikka Siirtymä pohjoismaihin Ruotsin LOM Suomen JOY Murikka-opisto Laatu-projekti ja -verkosto Muita sovelluksia Kokemuksia ja tulkintoja Laatuverkostossa käytetyistä toimintamuodoista mm. seutuhankkeessa Kriittinen reflektio ja uudistuminen Yhteistoiminnallinen oppiminen ja muut työkonferenssin oppimiskäsitykset Ihmisten erilaisuus ja ryhmän kehittyminen käytännössä Mallinnetut ja avoimet oppimisilmiöt Jarmo Lehtonen VTK, tutkija, Ajatuskynä Oy Eija Vartiainen VTM; Organisaatiokonsultti (AOC/Tavistock Institute); Ryhmäpsykoanalyysi (VET), tutkija; organisaatiokonsultti; psykoterapeutti, Teknillinen korkeakoulu. Työpsykologia ja johtaminen ja Anneli Pulkkis DI, tutkijateknillinen korkeakoulu,työpsykologia ja johtaminen Maarit Lahtonen VTM, projektikoordinaattori, Työelämän kehittämisohjelma TYKES ja Sirpa Syvänen HT, tutkija,tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus Sirpa Syvänen Teijo Räsänen KM, kehittämiskonsultti, Innotiimi Oy 8

9 Artikkeli Tarkoitus Teemoja Kirjoittajat 6. Pieni kunta suuri selviytymisen haaste 7. Laaja-alaisessa ja yhteistoiminnallisessa kehittämismetodissa yhdistyy tuloksellisuus ja työelämän laatu 8. Hyvää työtä, menestystä, yhteistyötä, toimivia prosesseja ja työkykyä helsinkiläisittäin 9. Yksin toimimisesta yhteistoimintaan koulutyössä 10. Moniääninen joukko yhteisymmärrystä rakentamassa 11. Jatkuvaa kehittymistä varmentavat rakenteet 12. Dialogiset menetelmät kuntien toimintatapojen muutostyössä Kuvaa metodin käyttöä koko kuntaa koskevien strategisten ohjelmointien tekemisessä Katsaus metodin soveltamiseenja erilaisiin kohteisiin valtakunnallisen ohjelmatyön kannalta Esittelee ja vertailee metodin soveltamistapoja suuressa organisaatiossa Katsaus useamman vuoden kestäneeseen koulutyön kehittämisprosessiin Kuvaa metodin soveltamistapoja erilaisissa yhteisöissä Kuvaa kehittämisrakenteen luonteen ja merkityksen kehittämistyön jatkuvuuden varmentajana Tutkimuksellinen evaluaatio metodinkäytön rajoista ja vaikutusten aikaan saamisen kriittisistä pisteistä Kestilän kunnan kehittämistyön rakenteet ja toimintamuodot Laatu-tutkijaverkon hankkeiden laajuus, soveltamistavat ja sovellettavuus TYKE -ohjelmassa Kuntatyöpaikka 2000-oppimisryppäät-alueellinen kulttuurikeskus Kunnari (4 erilaista työyhteisöä) Rakennusviraston 4 erilaista projektia Vertaileva arviointi ja vaikuttavuus Kehittäminen toimintatutkimuksen tukemana kahdessa eri vaiheessa ja niihin kytketty omaehtoinen kehittämistyö Kunnan sisäinen alueellistuminen Lyhyet työkonferenssit Strategiatyö dialogina Case-kuvauksia Lieksasta Pirjo Erätuli Laboratoriohoitaja, työyhteisökehittäjä PD-tutkinto, työyhteisökehittäjä, Kunta-alan ammattiliitto Nuppu Rouhiainen VTM, projektikoordinaattori, Työelämän kehittämisohjelma TYKES Maarit Lahtonen ja Riikka Hyvärinen Yht.yo, opiskelija, Tampereen yliopisto Helena Rajakaltio FM, erikoissuunnittelija, Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Raili Nederström VTM, kehittäjä, Kehrä - Kehittämispalvelut Diskursiivisen demokratian Jarmo Lehtonen mahdollisuuksia Kehittämisorganisaation ja työorganisaation välinen suhde Esimerkki pysyvän kehittämisrakenteen luomisesta (Kuopionvanhustyö ja kotihoito) Kuntien toimintakulttuuri, työorganisaation vuorovaikutusjärjestelmät ja niiden vaikutus työkonferenssin käytön mahdollisuuksiin. Dialogisiin menetelmiin perustuvien hankkeiden onnistumisen ehtoja. Satu Kalliola YTT, sosiaalipolitiikan professori (ma), Tampereen yliopiston Porin yksikkö ja Risto Nakari HM, tutkija, Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus 9

10 10

11 Sisällys LUKIJALLE JOHDANTO: MIKÄ IHMEEN TYÖKONFERENSSI? TYÖKONFERENSSI DIALOGINEN METODI Jarmo Lehtonen Demokraattinen dialogi tasavertainen vuoropuhelu Työkonferenssi demokraattiseen dialogiin perustuvana kehittämismetodina Työkonferenssin käytännön toteutuksia Työkonferensseilla toteutetaan kehittämisen prosesseja Kehittämisorganisaatio ja kehittämisrakenne Päätelmiä Lähteet TYÖKONFERENSSI TYÖELÄMÄN TUTKIMUKSESSA JA KEHITTÄMISESSÄ Eija Vartiainen & Anneli Pulkkis Johdanto Tavistockilainen työkonferenssi Amerikkalaisen työkonferenssin juuret Pohjoismaisen työkonferenssin juuret Erilaisten konferenssimuotojen toteutustapoja Yhteenvetoa Lähteet Viitteet DEMOKRAATTINEN DIALOGI VASTAUS TYÖELÄMÄN YHTEISTOIMINNAN JA TUOTTAVUUDEN HAASTEISIIN Maarit Lahtonen & Sirpa Syvänen Johdanto Johtaminen, organisaatio ja yhteistoiminta (JOY) projekti Murikka-opiston kehittämisyhteistyön koulutus Laatu-projekti ja Laatu-verkosto SAHTI-sahojen verkostoprojekti Lopuksi Lähteet KÄYTÄNNÖN JA TEORIAN YHDISTÄVÄ TOIMINTATUTKIMUS: OPPIMISEN DIALOGIT Sirpa Syvänen Toimintatutkimuksen piirteitä Kokemukset ja opit Laatu-projektin työkonferensseista Työkonferenssit oppimisen ja rajojen ylitysten foorumeina Mitä työkonferenssista on opittu? Lähteet

12 OPPIMINEN TUO MUUTOKSEN! TYÖKONFERENSSI OPPIMISAREENANA. Teijo Räsänen Työkonferenssioppimisen käsitteistä Puitteet ja mahdollisuudet dialogiin, kriittiseen reflektioon ja yhteistoiminnalliseen oppimiseen Työkonferenssin prosessissa mallinnetut ja avoimiksi jäävät oppimisilmiöt Lähteet PIENI KUNTA SUURI SELVIYTYMISEN HAASTE Pirjo Erätuli Työkonferenssit koko kunnan kehittämisprosesseissa esimerkkinä Kestilä Työkonferenssien toteuttamistapoja Toiminta- ja henkilöstöstrategia rakentaa siltaa tulevaisuuteen Hankkeen merkityksen pohdintaa Artikkelissa käytetty perusaineisto LAAJA-ALAINEN JA YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMISMETODI YHDISTÄÄ TULOKSELLISUUDEN JA TYÖELÄMÄN LAADUN Nuppu Rouhiainen Työelämän kehittämisohjelma (TYKE) TYKE:ssä toteutetut Laatu-verkoston työkonferenssimenetelmää soveltaneet projektit Lopuksi Lähteet HYVÄÄ TYÖTÄ, MENESTYSTÄ, YHTEISTYÖTÄ, TOIMIVIA PROSESSEJA JA TYÖKYKYÄ HELSINKILÄISITTÄIN Maarit Lahtonen & Riikka Hyvärinen Tavoitteena menestyvät työyhteisöt Työkonferenssin sanansaattajat Kehittämisen vaikuttavuus suuressa organisaatiossa Helsingin kaupungin haasteet ja työkonferenssin mahdollisuudet tänään Lähteet YKSIN TOIMIMISESTA YHTEISTOIMINTAAN KOULUTYÖSSÄ Helena Rajakaltio Toimintatutkimusvaihe Toinen vaihe: kunnan omaehtoinen kehittämistyö Kolmas vaihe: toimintatutkimuksellinen kehittämishanke Lopuksi Lähteet

13 MONIÄÄNINEN JOUKKO YHTEISYMMÄRRYSTÄ RAKENTAMASSA Raili Nederström Sovellukset paineet muokata konseptia Miksi ja mihin työkonferenssia tarvitaan? Lyhyet minikonferenssit Työkonferenssit kuntien kehittämis- ja strategiatyössä Dialogiset menetelmät yrityksissä Kieli, kommunikaatio ja rajojen ylitys Lähteet JATKUVAA KEHITTYMISTÄ VARMENTAVAT RAKENTEET Jarmo Lehtonen Pysyvä kehittämisrakenne: käytännöllinen määrittely Keskustelut julkisessa tilassa luovat diskursiivista demokratiaa Kehittämisen organisointi: kehittämisorganisaatio tuottamaan kehittämisrakenteita Kehittämisorganisaation kokoaminen Lähteet DIALOGISET MENETELMÄT KUNTIEN TOIMINTATAPOJEN MUUTOSTYÖSSÄ Satu Kalliola & Risto Nakari Työorganisaatioiden vuorovaikutusjärjestelmät Työorganisaatioiden osajärjestelmät ja kuntien kehittämisrakenne Kunnan kehittämisrakenteet ja työkonferenssin käytön mahdollisuudet Dialogisiin menetelmiin perustuvien hankkeiden onnistumisen ehtoja kunnissa Lähteet

14 14

15 1 Työkonferenssi dialoginen metodi 100 Jarmo Lehtonen Artikkeli antaa yleiskuvan työkonferenssimenetelmän ajattelu- ja toteutustavoista. Ensimmäisessä pääjaksossa kuvataan ajattelua ja toisessa toteutusta. Artikkeli muodostaa oman kokonaisuutensa, mutta pohjustaa samalla muiden artikkelien lukemista antamalla lukuvinkkejä niihin. Teemoja: demokraattinen dialogi, demokraattinen ajattelutapa metodin taustan rakentajana, toimintatutkimus, oppiminen, työkonferenssin toteutus kehittämisprosesseissa, kehittämisorganisaatio ja -rakenne Aivan aluksi otetaan opastimiksi vain muutama peruskäsite. Matkan varrella niitä täsmennetään sekä tässä yleiskuvauksessa että kirjan artikkeleissa. Keskeisiä työkonferenssiin liittyviä käsitteitä tai kielikuvia ovat: 1. Konkreettisesti työkonferenssi on keskusteluareena eli tilaisuus, joka perustuu ihmisten väliseen vuoropuheluun eli dialogiin. Tätä perusasetelmaa kuvaa termi "tasavertainen vuoropuhelu" tai "demokraattinen dialogi". Dialogin avulla ihmiset itse tuottavat varsinaisen asiasisällön. Sisältö kuvataan kielen avulla: puheena ja kirjoituksena. 2. Työkonferenssissa on aina monipuolinen osallistujakunta. 3. Työkonferenssissa tähdätään yhteisymmärryksen löytämiseen. Sen varassa rakennetaan toimintasuunnitelmia. Niiden on määrä muuttaa puhe yhteistoimintaan perustuviksi teoiksi.tällaisia ominaisuuksia kuvaa termi "yhteistoiminnallinen". 4. Osallistujat itse asiassa toteuttavat koko konferenssin osallistumalla siinä käytävään dialogiin ja tuomalla siihen aineellista sisältöä omien kokemustensa, tietotaitojensa ja ymmärtämisensä pohjalta. Näin ollen työkonferenssi on myös oppimisen areena. 5. Työkonferenssi ei yleensä ole vain yksittäinen tapahtuma, vaan se liittyy johonkin toiminnalliseen ketjuun prosessiin. Prosessin aikana järjestetään yksittäisiä työkonferensseja. Näin käytettynä metodista tulee yhteistoiminnallinen ja osallistava kehittämismetodi. Juuri tällaisena metodina työkonferenssi ymmärretään tässä kirjassa. Tähän viittaa termi "Työkonferenssimetodi", arkikielessä usein "TKF-metodi". 15

16 6. Työkonferenssin suunnittelussa, toteutuksessa ja toimintaan kytkemisessä hyödynnetään tutkimustietoa. Sanonnalla "tutkimusavusteisuus" viitataan systemaattiseen tiedonkeruuseen, erittelyyn, tulkintaan sekä menetelmien kehittelyyn. Usein tutkimuksellisena välineenä on toimintatutkimus, mutta sen käyttö ei ole mitenkään välttämätön edellytys. Demokraattinen dialogi tasavertainen vuoropuhelu Demokraattisen dialogin ideaa on jo kohta parinkymmenen vuoden ajan kehitellyt keskeisimmin norjalainen Björn Gustavsen. Hän on kiteyttänyt perusperiaatteet demokraattisen dialogin sääntöihin. Ne kuvaavat hyvin metodin ydintä, eettis-moraalisia lähtökohtia ja ideaalisen keskustelutilanteen edellytyksiä. Ne luovat perustan sekä yksittäisten työkonferenssien järjestelyille että muiden keskusteluareenojen käytölle. Tässä esitetään sääntöjen muotoilu vuonna 1992 dokumentoidussa muodossa (Gustavsen 1992, 3-4; suomenkielinen versio Lahtonen 1999, 207) ja lisäämällä ruudukon oikeaan laitaan muutamia tulkintoja tai kommentointeja kehittelyn alkuvaiheesta ja toisaalta 2000-luvun alkupuolelta. Gustavsen-viittaukset ovat 1987, ja 2001, Sääntö Gustavsen 1992; Lahtonen Dialogi on ajatusten vaihtoa osanottajien välillä. 2. Kaikkien, joita käsiteltävä asia koskee, on saatava osallistua keskusteluun 3. Mahdollisuus osallistua ei yksin riitä. Kaikkien osanottajien tulee olla aktiivisia. Lisäksi jokaisen osanottajan velvollisuutena on oman näkökulman esittämisen lisäksi auttaa myös muita esittämään omansa Havaintoja muuntumisesta (vrt. Gustavsen 1987; 2001) ja kommentointeja Vuonna 1987: argumentit ja vasta-argumentit liikkuvat edestakaisin osanottajien välillä. Vuonna 2001: dialogi ei ole yhdensuuntaista kommunikaatiota, vaan perustuu periaatteeseen anna ja saa On hyvä käytännön vinkki myös suunniteltaessa dialogisen prosessin etenemistä. Alkuvaiheen jälkeen havaitaan usein, että asianosaisia on muitakin kuin ensin mukaan kutsutut Kohdat a ja b ovat täsmentäviä lisäyksiä v versiossa. LOM-projektissa oli havaittu, että osallistumista tulee varta vasten organisoida; vain abstraktinen ideaali ei riitä 4. Kaikki osallistujat ovat tasa-arvoisia Vuonna 2001: Kaikilla osallistujilla on keskustelussa sama status, asema vuoropuhelussa 16

17 Sääntö Gustavsen 1992; Lahtonen Työkokemus on kaikkien osanottajien osallistumisen perusta. 6. Jokaisen osanottajan kokemuksista ainakin joitakin tulee pitää oikeutettuina 7. On välttämätöntä, että kaikki ymmärtävät, mistä on puhe 8. Kaikki keskusteltavaan asiaan liittyvät väitteet ovat oikeutettuja 9. Mielipiteet esitetään suullisesti; kukaan ei voi osallistua ainoastaan paperilla 10. Jokaisen osanottajan on hyväksyttävä, että muilla osanottajilla saattaa olla parempia perusteluja kuin hänellä itsellään on 11. Jokaisen osanottajan työrooli, auktoriteetti tms. voidaan ottaa keskustelun kohteeksi. Yksikään osanottaja ei saa olla poikkeus tässä suhteessa 12. Osanottajien on siedettävä erilaisten mielipiteiden esiintymistä Havaintoja muuntumisesta (vrt. Gustavsen 1987; 2001) ja kommentointeja Työkokemus on hyvä tasavertaisuudenkin perusta: sitä on kaikilla. Silloin kun mukana on muitakin kuin työorganisaatioita, lähtökohtana oleva kokemusperusta on monipuolisempi Itse asiassa kaikki aidot kokemukset ovat oikeutettuja V Kaikkien tulee olla mahdollista oppia ymmärtämään käsiteltyjä asioita. Vuonna 2001 sanamuoto lieventyy takaisin 80-luvun lopun muotoon, jonka mukaan kysymys on mahdollisuudesta eikä pakosta. Ymmärtäminen pakkona onkin aika outo ajatus (vrt. myös kohta 13) Esimerkiksi esittäjän hierarkkinen asema ei ole puheen oikeutuksen määrittäjä, antaja tai kieltäjä. Tämän kohdan tilalle on tuotettu v kokonaan uusi määrittely: Väite tai perustelu voidaan hylätä vasta huolellisen tutkinnan jälkeen (eikä esimerkiksi sen perusteella, että sillä on vain rajallinen oikeutus) Tätä muotoilua ei ollut vielä Viittaa siihen, että käytännössä oli koettu ongelmia dialogin tasavertaisuuden toteutumisessa Tätäkään ei ollut vuonna Vertaa edellinen kohta Vuonna 2001: Dialogin tulee kyetä sovittamaan yhteen (integroimaan) voimakkaastikin erilaisia käsityksiä 17

18 Sääntö Gustavsen 1992; Lahtonen Dialogin tulee tuottaa jatkuvasti sopimuksia, jotka voivat johtaa käytännön toimenpiteisiin (practical action). Tässä kohdassa Gustavsen alleviivaa v seuraavaa: Huomatkaa, ettei viimeisen ja sitä edeltävien kriteerien välillä ole ristiriitaa. Demokraattisen järjestelmän voima on sen kyvyssä lähentää toisiinsa monensuuntaisia käsityksiä ja käytäntöihin liittyvää informaatiota siten, että samanaikaisesti tulee mahdolliseksi tehdä päätöksiä, jotka saavat kaikkien tuen Havaintoja muuntumisesta (vrt. Gustavsen 1987; 2001) ja kommentointeja V. 1987: Dialogin tulee kaiken aikaa tuottaa yhteisymmärrystä, joka luo pohjaa käytännön toiminnalle Kohdan 13. täsmentäminen vahvistaa dialogin käytännön tarkoitusta. Tulee tuottaa sopimuksia on vahvempi sanonta kuin tuottaa yhteisymmärrystä Vuonna 1987 korostettiin ideaalisen puhetilanteen merkitystä sellaisenaan, vuonna 1992 keskustelun suhde toimintaan tulee vahvemmin esille. Keskustelun muuttaminen tekemiseksi on ilmiselvästi vaikea asia jo keskustelun sääntöjen muotoilussa. Vuonna 2001 Gustavsen määrittelee tämän kohdan taas toisella tavalla: Dialogin tulee synnyttää (generoida) päätöksiä, jotka luovat perustan yhteiselle tekemiselle (joint action) Nyt työkonferenssin idea voidaan havainnollistaa seuraavan kuvion mukaisesti Laaja osallistujakunta Tuo mukanaan oman kokemuksensa, tietotaitonsa, tulkintansa ja kielensä. Käy kielen avulla tasavertaisen vuoropuhelun. Tehdäkseen suunnitelmia toiminnasta. Suunnitelmia toteutetaan työorganisaatiossa Oppii ammatillisesti, kommunikatiivisesti ja sosiaalisesti. Luo kulttuurista ymmärrystä. Kuvio 1. Työkonferenssin idea. Työkonferenssi on yhteistoiminnallisen kehittämismetodin ydin. Sen selkärankana toimii demokraattisen dialogin ajatusrakennelma. 18

19 Tässä kohtaa erkanee kaksi kuvauksen polkua: 1. polku, joka kuvaa demokraattisen dialogin ajattelutavan ja kehittämismetodin taustoja ja kehittymisen historiaa ja 2. polku joka kuvaa työkonferenssien järjestämisen käytäntöjä. Lukemisen voi tehdä kahdella tavalla. Voi lukea siinä järjestyksessä kuin kirjoitettu on, eli menemällä ensin taustoihin, tai sitten hypätä suoraan lukuun Työkonferenssin käytännön toteutusmuotoja (s. 30). Seuraava jakso on luonteeltaan teoreettisempi kuin käytännön toteutusmuodoista kertova osuus. Työkonferenssi demokraattiseen dialogiin perustuvana kehittämismetodina Ihminen on maailmansa muokkaaja, toimija Työkonferensseja toteutetaan demokraattisen ajattelutavan varassa. Ensimmäinen kiinnitys demokratiaan tulee filosofisesta varannosta, joka ikään kuin näkymättömän käden tavoin ohjaa käytäntöjä. Alkulähteillä tehdään voimakas arvovaraus sen puolesta, että ihminen on toiminnan tekijä (subjekti) eikä vain tarkastelun tai erilaisten tekemisten kohde (objekti). Seuraavassa kehikossa tyypitellään ajattelutavan anturoita asettamalla vertaavasti rinnakkain subjektiivinen ja objektiivinen perusolettamusten ketjutus. Analyyttisen vertailun rinnakkain asettelut on tehty lähtien kussakin kohdassa liikkeelle ominaisuuden toisilleen vastakkaisista ääripäistä. Olennaista on nimenomaan vertailu: kumpaakaan tyyppiä ei esiinny aivan sellaisenaan. Mutta esimerkiksi erilaisia konsultoinnin malleja voi eritellä tämän kehikon läpi: toisissa on enemmän objektiivisia piirteitä, toisissa taas subjektiivisia. Demokraattisen dialogin rakennuspuissa painottuu subjektiivinen ajatusketju. Kun kehittämistyön välineenä käytetään usein toimintatutkimusta, niin mukaan tulee selvä kannanotto: halutaan toimia dialogissa yhdessä määritellyn ja myönteiseksi tulkitun muutoksen puolesta. Tyypittely on kirjoitettu soveltaen Gibson Burrellin ja Gareth Morganin (1993) analyyttista erittelyä. SUBJEKTIIVINEN Todellisuus ei ole yksilön tulkinnasta riippumatonta, vaan se koostuu ihmisten havainnoista, käsityksistä ja subjektiivisista tulkinnoista. Äärilaitaa edustaa tulkinta, jonka mukaan todellisuus on pelkkää tulkintaa tai tiedostamista. OBJEKTIIVINEN Todellisuus sijaitsee yksilön ulkopuolella ja on riippumaton siitä, kuka sitä katsoo. Maailma on siis realistisesti, objektiivisesti käytettävissä olevin keinoin havaittuna olemassa. 19

20 SUBJEKTIIVINEN Maailman yksiselitteistä ja yleispätevää (universaalia) määrittelyä ei pidetä mahdollisena. Sosiaalista maailmaa voidaan ymmärtää vain niiden ihmisten kautta, jotka osallistuvat toimintaan. Tutkimuskin on siinä mielessä subjektiivista, että se ei pyri yleispätevään, kaikkialla objektiivisesti totena pidettävään tietoon, vaan enemmänkin maailman ymmärtämiseen. Subjektivistit ovat vahvasti anti-positivisteja. Vankka perusolettamus on, että ihminen voi vaikuttaa ulkoiseen ympäristöönsä. Kun näin otaksutaan, niin samalla omaksutaan useimmiten se käsitys, että ihmiset myös haluavat vaikuttaa olosuhteisiinsa. Tutkitaan, miten ihmiset luovat, muokkaavat ja tulkitsevat sitä maailmaa, jossa he elävät. Keskeinen ydin on yksittäinen ihminen (mikä on erityistä) eikä niinkään yleinen (mikä on universaalia). Tällainen mielletään usein epätieteelliseksi kun sitä verrataan luonnontieteiden yleispätevien lainalaisuuksien etsintään. OBJEKTIIVINEN Realistit edellyttävät todellisuuden tarkkaa kuvausta ja tutkivat kovien faktojen keskinäisiä syy-yhteyksiä. Tiedon oletetaan kasautuvan. Tutkitun tiedon tulee olla todistettavissa joko oikeaksi tai vääräksi. Menetelmät ovat usein kokeellisia ja voimakkaasti empiirisiä. Tutkija seuraa tutkimuskohteen tapahtumia ulkoa käsin, objektiivisesti ja neutraalisti, puolueettomasti. Yhteiskunnallistenkin ilmiöiden tarkastelussa pyritään niin lähelle perinteisesti ymmärrettyjä luonnontieteiden metodeja kuin suinkin mahdollista. Tällainen tiedon hankintaa koskeva perusolettamus on nimetty positivismiksi. Otaksutaan, että ulkoiset olosuhteet määräävät sen, mitä ihmisille tapahtuu. Äärilaitaan asettuvat deterministit sivuuttavat inhimillisen tekijän lähes tyystin. Ihmisten tilalla ovat järjestelmät, rakenteet, tekniikka ja talous. Tutkitaan ulkoista maailmaa hankkimalla tietoja sen objekteista nojaamalla yleispäteviin käsitteisiin, syy- ja seuraussuhteiden selvittämiseen ja objektiivisesti mitattaviin tosiasioihin. Etsitään universaaleja maailman kattavia lainalaisuuksia. Tästä voi tehdä seuraavan työkonferenssien perusolettamuksia koskevan pelkistyksen: Ihmiset luovat koko ajan omaa todellisuuttaan; näkemystä maailmasta. Maailma ei ole vain faktoja. Asioita ei voi määritellä kaiken kattavasti jonkun yhden maailmankuvan tai teorian pohjalta. Ihminen ei ole pelkkä toimintojen kohde. Hän on itse toimija ja valmis myös vaikuttamaan asioihin. Koska ihminen on itse toimija, ja koska tekemistä koskevat päätelmät tehdään omien tulkintojen pohjalta, niin työkonferenssin keskeinen ajatus on luoda edellytyksiä sille, että ihmiset itse omien tulkintojen avulla pääsevät ohjaamaan tekemistään. 20

21 Ihmiselle uusi rooli työorganisaation pienryhmissä Demokraattisia ominaispiirteitä imeytyy työkonferenssin toimintamuotoihin myös sen vuoksi, että monissa metodin historiallisissa kerrostumissa tai tutkimuskirjallisuuden tarinoissa näkyy selvä demokratian puoltaminen. Työkonferenssin ideaan merkittävästi vaikuttanutta työtä tehtiin toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Määrätietoisen tutkimustyön kohteena oli laajasti ottaen ihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen. Lukuvinkki: tämän vaiheen tutkimustyöstä ja seuraavassa mainittujen henkilöiden roolista: artikkeli 2. Uusien lähestymistapojen perusteet olivat angloamerikkalaisia. Lontoolaisesta Tavistock Instituutista (Tässä kirjassa käytetään siitä lyhyttä muotoa Tavistock) muodostui keskeinen ajattelutavan ja metodien tutkimusareena. Siellä työskentelivät mm. Eric Trist, Wilfred Bion, A.K. Rice ja Fred Emery. Tavistock perustettiin toimimaan siltana akatemian ja organisaation välillä, niin ettei oltaisi kummankaan vankina. Demokraattiset arvot kulkeutuivat Tavistockiin jo henkilöhistorioiden mukana. Kurt Lewin vaikutti huomattavan paljon tavistockilaisten ajatteluun ja yhteistyön muotoutumiseen ennen instituutin varsinaista perustamista. Hän oli Preussin juutalainen, joka joutui 1930-luvulla pakenemaan natsismin vainoja Amerikkaan. Trist, Bion ja Rice halusivat edistää demokraattisia menettelytapoja ja lähtivät aikoinaan tiedemaailmassa radikaaleiksikin koetuilla toimintamuodoilla rakentamaan parempia mahdollisuuksia erilaisiin syrjäytymisen ja epätasa-arvon saarekkeisiin: hiilikaivoksiin, Intian puuvillatehtaisiin, mielisairaaloihin ja maataloustyöläisten pariin. Tällainen radikaalisti osallistava suuntautuminen on jatkunut selvimmin niillä toimintatutkimuksen kentillä, joilla tavoitteena on ollut yhteiskunnallisten ja sosiaalisten uudistusten toteuttaminen erilaisissa alikehittyneisyyden tai alistamisen leimaamissa olosuhteissa mm. Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Australiassa. Työorganisaatioiden demokraattisuuden vahvistamisen ja ihmisten osallisuuden lisäämisen kannalta tavisstockilaiset tekivät erittäin merkittäviä uusia avauksia, joihin järjestään liittyi myös uusien osallistavien ja kokeellisten tutkimusmetodien kehittelyä. Lewin nosti ns. kenttäteoriassaan tarkasteltavaksi ympäristön ja vaihtelevien tilanteiden vaikutuksen ihmisten käyttäytymiseen. Hän kehitti toimintatutkimuksesta sosio-teknisen järjestelmäteorian metodin. Teoria perustuu ajatukseen organisaatiosta avoimena järjestelmänä, joka ei hae tasapainoaan vain organisaation sisäisessä suljetussa järjestelmässä, vaan myös käymällä vaihtoa ja kommunikoimalla ympäristönsä kanssa. Työorganisaatio muodostuu sosio-teknisen ajatusrakennelman mukaan kolmesta osajärjestelmästä: teknisestä, taloudellisesta ja sosiaalisesta. Ne ovat keskenään vuorovaikutuksessa. Parasta tulosta ei välttämättä saavuteta nostamalla kunkin erillisen osan tuloksellisuutta ja laskemalla ne yhteen. Järjestelmän kokonaisuudessa saavutettu (yhteis)vaikutus voi olla isompi tai pienempi kuin erillisten osien summa. Sosiotekninen tarkastelu ei siis tyydy pelkästään teknis-taloudelliseen perusteluun, mutta ei myöskään jää vain inhimillisten tavoitteiden asianajajaksi. Kun tämä koulukunta kiin- 21

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno-tutkimus 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno-tutkimus 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma Dinno-tutkimus 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Yksi kuudesta Tekesin Työelämäinnovaatiot aktivointihankkeessa rahoitetusta julkisen tutkimuksen

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

TOIMINTATUTKIMUS. Sari Tappura 9.1.2009. Toimintatutkimus, Sari Tappura 9.1.2009 14.1.2009. Teollisuustalous Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu

TOIMINTATUTKIMUS. Sari Tappura 9.1.2009. Toimintatutkimus, Sari Tappura 9.1.2009 14.1.2009. Teollisuustalous Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu 1 TOIMINTATUTKIMUS Sari Tappura 9.1.2009 2 Mitä on toimintatutkimus (action research)? Aaltola & Syrjälä (1999) määrittelevät toimintatutkimuksen prosessiksi, joka tähtää asioiden muuttamiseen ja kehittämiseen

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Uteliaisuus heräsi Ohjausryhmätyöskentely Oltiinko Tampereella kehittämässä jotain sellaista osaamisen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Sosiaalinen konstruktionismi Lähtökohdat sosiologiassa ja tieteenfilosofiassa Alkuteoksena pidetään klassista teosta Berger & Luckmann

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara!

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! 1 Esimiesvalmennus entistä tietoisempaan johtajuuteen Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! Hyvä johtaja ja esimies! Tarvitsetko ajan ja paikan, missä voit tutkia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Työnohjauksen erilaiset roolit Työnohjaajana kehittyminen ja oma hyvinvointi Työnohjauksen arviointi

Työnohjauksen erilaiset roolit Työnohjaajana kehittyminen ja oma hyvinvointi Työnohjauksen arviointi Ratkaisukeskeinen työnohjaaja (80op) 13.4.2011 31.12.2013 Ratkaisukeskeisyys on ammatillinen kehittämis- ja ongelmanratkontamenetelmä, jossa pääpaino on voimavaroissa, taidoissa, onnistumisissa, luovuudessa

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Työnohjaus, coaching, fasilitointi ja mentorointi monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä

Työnohjaus, coaching, fasilitointi ja mentorointi monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä Copyright Helsingin yliopisto, Koulutus- Tervetuloa! Työnohjaus, coaching, fasilitointi ja mentorointi monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä Uudista ja uudistu -messut 25.9.2013 Marianne Terkki-Mallat,

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa

Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa Kirja on epätyypillinen muutosjohtamista käsittelevä teos Kokemuksen ja teoreettisen yhdistelmä 4.2.2011 Lahja Harju 1 Kirjan jokaisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS 28.9.2011 Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke 2009-2012 Etsitään ja löydetään yhdessä seurakuntien kanssa vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 JOHTAMISKORKEAKOULU Kehittämis- ja työnohjauspalvelut Seija Strömberg TNJ Leading Partners www.dinno.fi www.dinno.fi Dinnon monitieteinen teoreettinen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma Dinno 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Yksi kuudesta Tekesin Työelämäinnovaatiotaktivointihankkeessa rahoitetusta julkisen tutkimuksen ohjelmasta

Lisätiedot

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus JOHTAMISEN MUUTOS ESIMIESTYÖN UUDET OSAAMISET -valmentava ote ja fasilitoivat menetelmät -strateginen ajattelu -asiakastyö JOHTAMISVOIMA määrääminen ohjeina, vaatimuksina ja kontrollina Hieararkinen johtaminen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Kehittämisprojektien tavoitteita 2004-07

Kehittämisprojektien tavoitteita 2004-07 Työel elämän n kehittämisohjelma Tykes Ohjelman kesto on 6 vuotta (2004-2009). Vuosittainen budjetti ollut noin 11,5 milj. euroa. Tavoitteena on käynnistää noin 1000 kehittämisprojektia, joihin osallistuu

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot