TYÖKONFERENSSI SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖKONFERENSSI SUOMESSA"

Transkriptio

1

2

3 TYÖKONFERENSSI SUOMESSA Vuoropuheluun perustuva työyhteisöjen kehittämismetodi Jarmo Lehtonen (toim.) Työturvallisuuskeskus Kuntaryhmä Helsinki 2004

4 Julkaisija: Työturvallisuuskeskus Toimittaja: Jarmo Lehtonen Graafinen suunnittelu: Innocorp Oy Painopaikka: Edita Prima Oy 1. painos, 2004 ISBN ISSN Kirjan käsikirjoitus on laadittu Työsuojelurahaston myöntämällä rahoitustuella.

5 Lukijalle 100 Henkilöstön osallistumiseen perustuva työyhteisöjen sisäinen kehittämistyö on erityisesti 1990-luvun aikana juurtunut suomalaisille työpaikoille yhdeksi varteenotettavaksi toimintatavaksi. Omakohtainen aktiivinen osallistuminen, osallisuus luo vankan perustan pitkäjänteisessä kehittämistyössä tarpeelliselle, jopa välttämättömälle edellytykselle - sitoutumiselle. Tätä ominaisuutta, sitoutumista tarvitaan kehittämis-, muutos- ja uudistustyön läpiviennissä. Tämä kirja antaa kokonaiskuvan työyhteisöjen kehittämistyössä niin Suomessa, pohjoismaisessa kuin eurooppalaisessa työelämän kehittämistoiminnassa käytetystä Työkonferenssi (TKF)-menetelmästä, sen käyttötavoista sekä saaduista tuloksista. Menetelmänä TKF on järjestelmällisesti toteutettava työyhteisön kehittämistyön toimintatapa, jossa liitetään yhteen tutkimuksellinen lähestymistapa ja kehittämiskohteena olevan työyhteisön jäsenten laaja osallistuminen kehittämistyöhön. Työyhteisöjen kehittämistyöhön soveltuva oppikirja koostuu Työkonferenssimenetelmän historiallisesta ja sisällöllisestä kuvauksesta sekä menetelmän käyttöä avartavista ja menetelmän käytön myötä syntyviä tuloksia kuvaavista tapauskertomuksista. Kirjan kirjoittajaryhmään kuuluu 13 kokenutta työelämän tutkijaa ja kehittäjää. Kirja soveltuu oppi- ja käsikirjaksi käytännön työelämän kehittämistyössä toimiville, työyhteisöjen johdolle sekä esimiestehtävissä toimiville, henkilöstötyön tekijöille, luottamusmies-, työsuojelu- ja yhteistoiminta-organisaatioiden jäsenille, työterveyshuollon henkilöstölle sekä työelämän kehittämistyössä toimiville tutkijoille ja kehittäjäkonsulteille. Kirja toimii oppikirjana työelämän kehittämistyöhön tulevia ammattilaisia kouluttavissa korkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Työsuojelurahasto on rahoittanut kirjan käsikirjoituksen laadinnan myöntämällään hankemäärärahalla. Työturvallisuuskeskus (TTK) julkaisee kirjan tukeakseen osaltaan suomalaisten työpaikkojen kehittämistyötä, jossa parannetaan työn tuloksellisuutta ja tuottavuutta, työn ja työolojen terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä henkilöstön työhyvinvointia. Historiallisesti ajatellen TTK julkaisee samalla toisen oman, tätä aihetta käsittelevän julkaisun. Noin kymmenen vuotta sitten TTK välitti Työkonferenssi-menetelmää suomalaisille työpaikoille käyttöön koulutuksen, tiedotuksen sekä aiheesta laatimansa Työkonferenssi - yhteistyön avulla tulosta -tietolehden välityksellä. Työturvallisuuskeskus kiittää kaikkia julkaisun käsikirjoittaja-asiantuntijoita sekä julkaisun tekniseen valmistamiseen osallistuneita henkilöitä sujuvasta yhteistyöstä ja toivoo julkaisun sisällön välittyvän työyhteisöjen kehittämistoiminnan tueksi. Helsingissä Työturvallisuuskeskus Kuntaryhmä 5

6 Johdanto: Mikä ihmeen työkonferenssi? 200 Suomessa on jo useita tuhansia ihmisiä, jotka ovat saaneet seuraavan tyyppisen kutsukirjeen työkonferenssiin: Järjestämme organisaatiomme strategian valmisteluun liittyvän kehittämispäivän 20. lokakuuta. Päivän aikana keskustelemme yhdessä siitä, miten voimme varmentaa taloudellisen kilpailukykymme säilymisen myös tulevaisuudessa, miten vastaamme asiakkailta tuleviin uusiin odotuksiin ja saamme työmme sujumaan kitkatta. Strategiamme mukaisesti pyrimme saavuttamaan tavoitteemme ottamalla huomioon myös henkilöstön odotukset, innovaatiokyvyn ja työelämän laadun. Saadaksemme mahdollisimman monipuolisen kuvan siitä, mitä eri aiheista ajatellaan, olemme kutsuneet työkonferenssiin mukaan organisaatiomme johtoa, hallituksen jäseniä ja muita päättäjiä, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita sekä henkilöstöä eri ammattiryhmistä. Kaikkiaan kutsuttuja on 70 henkeä. Päivä toteutetaan ns. työkonferenssimenetelmällä. Sen perusajatuksen mukaan osallistujat itse rakentavat tilaisuuden sisällön. Aluksi on lyhyet evästyspuheenvuorot, sen jälkeen työskennellään yksilöinä, ryhmissä ja kaikkien osallistujien yhteisissä istunnoissa. Päivän kuluessa visioidaan tulevaisuutta, analysoidaan esteitä sen saavuttamisessa, lopuksi tehdään päätelmiä kehittämistyön jatkosta ja työn organisoinnista. Keskustelua ohjaavat ns. tasavertaisen vuoropuhelun säännöt. Ne korostavat erilaisten näkemysten vaihtamisen ja hyväksymisen tärkeyttä sekä osanottajien yhdenvertaisuutta työtehtävästä ja asemasta riippumatta. Keskustelujen lähtökohtana ovat jokaisen omat kokemukset työstä ja palveluprosesseista. Mukaan tarvitset omat kokemuksesi, avointa keskustelumieltä ja ripauksen vaikuttamisen halua. Tervetuloa työkonferenssiin! Liitteenä on Tasavertaisen vuoropuhelun, demokraattisen dialogin säännöt. Kun ihmiset ensimmäisen kerran saavat tällaisen kutsun, niin he varmaan miettivät, että mitä tämä nyt on? Mikä ihmeen Työkonferenssi! Tasavertainen vuoropuhelu? Outoja sanontoja ja loppujen lopuksi aika vähän tietoa siitä, mitä päivän aikana oikein tapahtuu. Kutsussa ei mainita asiasisältöjä niin kuin yleensä koulutusohjelmissa. Ei ole luennoitsijoita. Tuon perusteella ei oikein voi päätellä, mitä hyötyä minulle siitä on? Mitä siellä oppisi? 6

7 Jos tulee toisen kerran kutsutuksi vastaavaan tilaisuuteen, niin tuntee jo työkonferenssin tapoja ja osaa virittäytyä niihin. Kokemus on antanut esiymmärrystä. Silloin tilanne on helpompi sekä kutsutuille että kutsujalle. Tässä kirjassa tehdään kirjallinen tutustumismatka työkonferenssiin; metodin ajatukselliseen taustaan ja historialliseen muotoutumiseen, ideaan ja käytäntöihin. Ensimmäinen artikkeli antaa yleiskuvan. Se nojaa pääosin kirjan muiden artikkelien aineksiin, mutta apuna käytetään myös tekstissä mainittuja muita lähteitä. Yleiskatsauksen lisäksi kirjassa on 11 itsenäistä artikkelia. Niissä käsitellään työkonferenssimetodin historiaa ja teoreettisia taustoja, metodin kulkua Suomeen ja täällä tehtyä kehittämistyötä eri toimialueilla ja erilaisissa ympäristöissä. Viidessä artikkelissa työkonferenssia tarkastellaan erityisestä näkökulmasta käsin. Näkökulmat ovat toimintatutkimus, menetelmän toteutus kehittämisohjelmissa, oppiminen, pysyvä kehittämisrakenne ja menetelmän kriittinen ja pohdiskeleva arviointi. Artikkeleissa kuvataan myös työkonferenssin toteutusta erilaisissa kehittämisprosesseissa ison kaupungin (Helsingin) erilaisissa yksiköissä, opetussektorilla ja sosiaali- ja terveysalalla. Tapausesimerkeissä kuvautuu sekä pienen kunnan toimintakokonaisuuteen kytkeytynyt työkonferenssin käyttö (Kestilä) että pienehkön kaupungin monipuolinen työkonferenssin käyttötapa (Lieksa). Kirjan kirjoittajat ovat käyneet valmisteluvaiheessa keskenään vuoropuhelun kirjan sisällöstä, mutta siinä ei ole pyritty mihinkään yhteen ainoaan ja oikeaan tulkintaan. Jokainen artikkeli on kirjoittajan tai kirjoittajien oma näkemys aiheesta. Näin ollen myös erilaiset lähestymistavat tulevat näkyviin. Kirjan kokonaisuuden on määrä antaa mahdollisimman monipuolisesti kuvaa työkonferenssimenetelmästä, sen taustasta, soveltamisen käytännöistä ja mahdollisuuksista. 7

8 Kirja jäsentyy näin: Artikkeli Tarkoitus Teemoja Kirjoittajat 1. Työkonferenssi dialoginen metodi 2. Työkonferenssiin työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä Yhteen kokoava katsaus. Antaa vinkkejä muihin artikkeleihin ja sitoo niitä yhteen Esittelee metodin alkujuuria ja teoreettisia lähtökohtia 1930 luvulta 1980 luvulle 3. Demokraattinen dialogi vastaus suomalaisen Kuvaa metodin tulon Suomeen ja sen työelämän yhteistoiminnanja kehittämisessä tuottavuuden täällä tehtyä työtä haasteisiin 4. Käytännön ja teorian yhdistävä toimintatutkimus: oppimisen dialogit 5. Oppiminen tuo muutoksen! Työkonferenssi oppimisareenana Kuvaa toimintatutkimuksen toteuttamisen prosesseja ja työkonferenssin niveltämistä niihin Pohtii dialogisen ja reflektiivisen oppimisen edellytyksiä ja oppimistilanteille asettuvia vaatimuksia Demokraattisen dialogin kehkeytymisen tarina Historiallisia kerrostumia Soveltamista tukevia tulkintoja Työkaluja käytännöntoteutuksia varten Tavistock Instituutin pioneerityö Erilaiset konferenssimuodot Avoimet järjestelmät Sosio-tekninen suuntaus Ryhmädynamiikka Siirtymä pohjoismaihin Ruotsin LOM Suomen JOY Murikka-opisto Laatu-projekti ja -verkosto Muita sovelluksia Kokemuksia ja tulkintoja Laatuverkostossa käytetyistä toimintamuodoista mm. seutuhankkeessa Kriittinen reflektio ja uudistuminen Yhteistoiminnallinen oppiminen ja muut työkonferenssin oppimiskäsitykset Ihmisten erilaisuus ja ryhmän kehittyminen käytännössä Mallinnetut ja avoimet oppimisilmiöt Jarmo Lehtonen VTK, tutkija, Ajatuskynä Oy Eija Vartiainen VTM; Organisaatiokonsultti (AOC/Tavistock Institute); Ryhmäpsykoanalyysi (VET), tutkija; organisaatiokonsultti; psykoterapeutti, Teknillinen korkeakoulu. Työpsykologia ja johtaminen ja Anneli Pulkkis DI, tutkijateknillinen korkeakoulu,työpsykologia ja johtaminen Maarit Lahtonen VTM, projektikoordinaattori, Työelämän kehittämisohjelma TYKES ja Sirpa Syvänen HT, tutkija,tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus Sirpa Syvänen Teijo Räsänen KM, kehittämiskonsultti, Innotiimi Oy 8

9 Artikkeli Tarkoitus Teemoja Kirjoittajat 6. Pieni kunta suuri selviytymisen haaste 7. Laaja-alaisessa ja yhteistoiminnallisessa kehittämismetodissa yhdistyy tuloksellisuus ja työelämän laatu 8. Hyvää työtä, menestystä, yhteistyötä, toimivia prosesseja ja työkykyä helsinkiläisittäin 9. Yksin toimimisesta yhteistoimintaan koulutyössä 10. Moniääninen joukko yhteisymmärrystä rakentamassa 11. Jatkuvaa kehittymistä varmentavat rakenteet 12. Dialogiset menetelmät kuntien toimintatapojen muutostyössä Kuvaa metodin käyttöä koko kuntaa koskevien strategisten ohjelmointien tekemisessä Katsaus metodin soveltamiseenja erilaisiin kohteisiin valtakunnallisen ohjelmatyön kannalta Esittelee ja vertailee metodin soveltamistapoja suuressa organisaatiossa Katsaus useamman vuoden kestäneeseen koulutyön kehittämisprosessiin Kuvaa metodin soveltamistapoja erilaisissa yhteisöissä Kuvaa kehittämisrakenteen luonteen ja merkityksen kehittämistyön jatkuvuuden varmentajana Tutkimuksellinen evaluaatio metodinkäytön rajoista ja vaikutusten aikaan saamisen kriittisistä pisteistä Kestilän kunnan kehittämistyön rakenteet ja toimintamuodot Laatu-tutkijaverkon hankkeiden laajuus, soveltamistavat ja sovellettavuus TYKE -ohjelmassa Kuntatyöpaikka 2000-oppimisryppäät-alueellinen kulttuurikeskus Kunnari (4 erilaista työyhteisöä) Rakennusviraston 4 erilaista projektia Vertaileva arviointi ja vaikuttavuus Kehittäminen toimintatutkimuksen tukemana kahdessa eri vaiheessa ja niihin kytketty omaehtoinen kehittämistyö Kunnan sisäinen alueellistuminen Lyhyet työkonferenssit Strategiatyö dialogina Case-kuvauksia Lieksasta Pirjo Erätuli Laboratoriohoitaja, työyhteisökehittäjä PD-tutkinto, työyhteisökehittäjä, Kunta-alan ammattiliitto Nuppu Rouhiainen VTM, projektikoordinaattori, Työelämän kehittämisohjelma TYKES Maarit Lahtonen ja Riikka Hyvärinen Yht.yo, opiskelija, Tampereen yliopisto Helena Rajakaltio FM, erikoissuunnittelija, Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Raili Nederström VTM, kehittäjä, Kehrä - Kehittämispalvelut Diskursiivisen demokratian Jarmo Lehtonen mahdollisuuksia Kehittämisorganisaation ja työorganisaation välinen suhde Esimerkki pysyvän kehittämisrakenteen luomisesta (Kuopionvanhustyö ja kotihoito) Kuntien toimintakulttuuri, työorganisaation vuorovaikutusjärjestelmät ja niiden vaikutus työkonferenssin käytön mahdollisuuksiin. Dialogisiin menetelmiin perustuvien hankkeiden onnistumisen ehtoja. Satu Kalliola YTT, sosiaalipolitiikan professori (ma), Tampereen yliopiston Porin yksikkö ja Risto Nakari HM, tutkija, Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus 9

10 10

11 Sisällys LUKIJALLE JOHDANTO: MIKÄ IHMEEN TYÖKONFERENSSI? TYÖKONFERENSSI DIALOGINEN METODI Jarmo Lehtonen Demokraattinen dialogi tasavertainen vuoropuhelu Työkonferenssi demokraattiseen dialogiin perustuvana kehittämismetodina Työkonferenssin käytännön toteutuksia Työkonferensseilla toteutetaan kehittämisen prosesseja Kehittämisorganisaatio ja kehittämisrakenne Päätelmiä Lähteet TYÖKONFERENSSI TYÖELÄMÄN TUTKIMUKSESSA JA KEHITTÄMISESSÄ Eija Vartiainen & Anneli Pulkkis Johdanto Tavistockilainen työkonferenssi Amerikkalaisen työkonferenssin juuret Pohjoismaisen työkonferenssin juuret Erilaisten konferenssimuotojen toteutustapoja Yhteenvetoa Lähteet Viitteet DEMOKRAATTINEN DIALOGI VASTAUS TYÖELÄMÄN YHTEISTOIMINNAN JA TUOTTAVUUDEN HAASTEISIIN Maarit Lahtonen & Sirpa Syvänen Johdanto Johtaminen, organisaatio ja yhteistoiminta (JOY) projekti Murikka-opiston kehittämisyhteistyön koulutus Laatu-projekti ja Laatu-verkosto SAHTI-sahojen verkostoprojekti Lopuksi Lähteet KÄYTÄNNÖN JA TEORIAN YHDISTÄVÄ TOIMINTATUTKIMUS: OPPIMISEN DIALOGIT Sirpa Syvänen Toimintatutkimuksen piirteitä Kokemukset ja opit Laatu-projektin työkonferensseista Työkonferenssit oppimisen ja rajojen ylitysten foorumeina Mitä työkonferenssista on opittu? Lähteet

12 OPPIMINEN TUO MUUTOKSEN! TYÖKONFERENSSI OPPIMISAREENANA. Teijo Räsänen Työkonferenssioppimisen käsitteistä Puitteet ja mahdollisuudet dialogiin, kriittiseen reflektioon ja yhteistoiminnalliseen oppimiseen Työkonferenssin prosessissa mallinnetut ja avoimiksi jäävät oppimisilmiöt Lähteet PIENI KUNTA SUURI SELVIYTYMISEN HAASTE Pirjo Erätuli Työkonferenssit koko kunnan kehittämisprosesseissa esimerkkinä Kestilä Työkonferenssien toteuttamistapoja Toiminta- ja henkilöstöstrategia rakentaa siltaa tulevaisuuteen Hankkeen merkityksen pohdintaa Artikkelissa käytetty perusaineisto LAAJA-ALAINEN JA YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMISMETODI YHDISTÄÄ TULOKSELLISUUDEN JA TYÖELÄMÄN LAADUN Nuppu Rouhiainen Työelämän kehittämisohjelma (TYKE) TYKE:ssä toteutetut Laatu-verkoston työkonferenssimenetelmää soveltaneet projektit Lopuksi Lähteet HYVÄÄ TYÖTÄ, MENESTYSTÄ, YHTEISTYÖTÄ, TOIMIVIA PROSESSEJA JA TYÖKYKYÄ HELSINKILÄISITTÄIN Maarit Lahtonen & Riikka Hyvärinen Tavoitteena menestyvät työyhteisöt Työkonferenssin sanansaattajat Kehittämisen vaikuttavuus suuressa organisaatiossa Helsingin kaupungin haasteet ja työkonferenssin mahdollisuudet tänään Lähteet YKSIN TOIMIMISESTA YHTEISTOIMINTAAN KOULUTYÖSSÄ Helena Rajakaltio Toimintatutkimusvaihe Toinen vaihe: kunnan omaehtoinen kehittämistyö Kolmas vaihe: toimintatutkimuksellinen kehittämishanke Lopuksi Lähteet

13 MONIÄÄNINEN JOUKKO YHTEISYMMÄRRYSTÄ RAKENTAMASSA Raili Nederström Sovellukset paineet muokata konseptia Miksi ja mihin työkonferenssia tarvitaan? Lyhyet minikonferenssit Työkonferenssit kuntien kehittämis- ja strategiatyössä Dialogiset menetelmät yrityksissä Kieli, kommunikaatio ja rajojen ylitys Lähteet JATKUVAA KEHITTYMISTÄ VARMENTAVAT RAKENTEET Jarmo Lehtonen Pysyvä kehittämisrakenne: käytännöllinen määrittely Keskustelut julkisessa tilassa luovat diskursiivista demokratiaa Kehittämisen organisointi: kehittämisorganisaatio tuottamaan kehittämisrakenteita Kehittämisorganisaation kokoaminen Lähteet DIALOGISET MENETELMÄT KUNTIEN TOIMINTATAPOJEN MUUTOSTYÖSSÄ Satu Kalliola & Risto Nakari Työorganisaatioiden vuorovaikutusjärjestelmät Työorganisaatioiden osajärjestelmät ja kuntien kehittämisrakenne Kunnan kehittämisrakenteet ja työkonferenssin käytön mahdollisuudet Dialogisiin menetelmiin perustuvien hankkeiden onnistumisen ehtoja kunnissa Lähteet

14 14

15 1 Työkonferenssi dialoginen metodi 100 Jarmo Lehtonen Artikkeli antaa yleiskuvan työkonferenssimenetelmän ajattelu- ja toteutustavoista. Ensimmäisessä pääjaksossa kuvataan ajattelua ja toisessa toteutusta. Artikkeli muodostaa oman kokonaisuutensa, mutta pohjustaa samalla muiden artikkelien lukemista antamalla lukuvinkkejä niihin. Teemoja: demokraattinen dialogi, demokraattinen ajattelutapa metodin taustan rakentajana, toimintatutkimus, oppiminen, työkonferenssin toteutus kehittämisprosesseissa, kehittämisorganisaatio ja -rakenne Aivan aluksi otetaan opastimiksi vain muutama peruskäsite. Matkan varrella niitä täsmennetään sekä tässä yleiskuvauksessa että kirjan artikkeleissa. Keskeisiä työkonferenssiin liittyviä käsitteitä tai kielikuvia ovat: 1. Konkreettisesti työkonferenssi on keskusteluareena eli tilaisuus, joka perustuu ihmisten väliseen vuoropuheluun eli dialogiin. Tätä perusasetelmaa kuvaa termi "tasavertainen vuoropuhelu" tai "demokraattinen dialogi". Dialogin avulla ihmiset itse tuottavat varsinaisen asiasisällön. Sisältö kuvataan kielen avulla: puheena ja kirjoituksena. 2. Työkonferenssissa on aina monipuolinen osallistujakunta. 3. Työkonferenssissa tähdätään yhteisymmärryksen löytämiseen. Sen varassa rakennetaan toimintasuunnitelmia. Niiden on määrä muuttaa puhe yhteistoimintaan perustuviksi teoiksi.tällaisia ominaisuuksia kuvaa termi "yhteistoiminnallinen". 4. Osallistujat itse asiassa toteuttavat koko konferenssin osallistumalla siinä käytävään dialogiin ja tuomalla siihen aineellista sisältöä omien kokemustensa, tietotaitojensa ja ymmärtämisensä pohjalta. Näin ollen työkonferenssi on myös oppimisen areena. 5. Työkonferenssi ei yleensä ole vain yksittäinen tapahtuma, vaan se liittyy johonkin toiminnalliseen ketjuun prosessiin. Prosessin aikana järjestetään yksittäisiä työkonferensseja. Näin käytettynä metodista tulee yhteistoiminnallinen ja osallistava kehittämismetodi. Juuri tällaisena metodina työkonferenssi ymmärretään tässä kirjassa. Tähän viittaa termi "Työkonferenssimetodi", arkikielessä usein "TKF-metodi". 15

16 6. Työkonferenssin suunnittelussa, toteutuksessa ja toimintaan kytkemisessä hyödynnetään tutkimustietoa. Sanonnalla "tutkimusavusteisuus" viitataan systemaattiseen tiedonkeruuseen, erittelyyn, tulkintaan sekä menetelmien kehittelyyn. Usein tutkimuksellisena välineenä on toimintatutkimus, mutta sen käyttö ei ole mitenkään välttämätön edellytys. Demokraattinen dialogi tasavertainen vuoropuhelu Demokraattisen dialogin ideaa on jo kohta parinkymmenen vuoden ajan kehitellyt keskeisimmin norjalainen Björn Gustavsen. Hän on kiteyttänyt perusperiaatteet demokraattisen dialogin sääntöihin. Ne kuvaavat hyvin metodin ydintä, eettis-moraalisia lähtökohtia ja ideaalisen keskustelutilanteen edellytyksiä. Ne luovat perustan sekä yksittäisten työkonferenssien järjestelyille että muiden keskusteluareenojen käytölle. Tässä esitetään sääntöjen muotoilu vuonna 1992 dokumentoidussa muodossa (Gustavsen 1992, 3-4; suomenkielinen versio Lahtonen 1999, 207) ja lisäämällä ruudukon oikeaan laitaan muutamia tulkintoja tai kommentointeja kehittelyn alkuvaiheesta ja toisaalta 2000-luvun alkupuolelta. Gustavsen-viittaukset ovat 1987, ja 2001, Sääntö Gustavsen 1992; Lahtonen Dialogi on ajatusten vaihtoa osanottajien välillä. 2. Kaikkien, joita käsiteltävä asia koskee, on saatava osallistua keskusteluun 3. Mahdollisuus osallistua ei yksin riitä. Kaikkien osanottajien tulee olla aktiivisia. Lisäksi jokaisen osanottajan velvollisuutena on oman näkökulman esittämisen lisäksi auttaa myös muita esittämään omansa Havaintoja muuntumisesta (vrt. Gustavsen 1987; 2001) ja kommentointeja Vuonna 1987: argumentit ja vasta-argumentit liikkuvat edestakaisin osanottajien välillä. Vuonna 2001: dialogi ei ole yhdensuuntaista kommunikaatiota, vaan perustuu periaatteeseen anna ja saa On hyvä käytännön vinkki myös suunniteltaessa dialogisen prosessin etenemistä. Alkuvaiheen jälkeen havaitaan usein, että asianosaisia on muitakin kuin ensin mukaan kutsutut Kohdat a ja b ovat täsmentäviä lisäyksiä v versiossa. LOM-projektissa oli havaittu, että osallistumista tulee varta vasten organisoida; vain abstraktinen ideaali ei riitä 4. Kaikki osallistujat ovat tasa-arvoisia Vuonna 2001: Kaikilla osallistujilla on keskustelussa sama status, asema vuoropuhelussa 16

17 Sääntö Gustavsen 1992; Lahtonen Työkokemus on kaikkien osanottajien osallistumisen perusta. 6. Jokaisen osanottajan kokemuksista ainakin joitakin tulee pitää oikeutettuina 7. On välttämätöntä, että kaikki ymmärtävät, mistä on puhe 8. Kaikki keskusteltavaan asiaan liittyvät väitteet ovat oikeutettuja 9. Mielipiteet esitetään suullisesti; kukaan ei voi osallistua ainoastaan paperilla 10. Jokaisen osanottajan on hyväksyttävä, että muilla osanottajilla saattaa olla parempia perusteluja kuin hänellä itsellään on 11. Jokaisen osanottajan työrooli, auktoriteetti tms. voidaan ottaa keskustelun kohteeksi. Yksikään osanottaja ei saa olla poikkeus tässä suhteessa 12. Osanottajien on siedettävä erilaisten mielipiteiden esiintymistä Havaintoja muuntumisesta (vrt. Gustavsen 1987; 2001) ja kommentointeja Työkokemus on hyvä tasavertaisuudenkin perusta: sitä on kaikilla. Silloin kun mukana on muitakin kuin työorganisaatioita, lähtökohtana oleva kokemusperusta on monipuolisempi Itse asiassa kaikki aidot kokemukset ovat oikeutettuja V Kaikkien tulee olla mahdollista oppia ymmärtämään käsiteltyjä asioita. Vuonna 2001 sanamuoto lieventyy takaisin 80-luvun lopun muotoon, jonka mukaan kysymys on mahdollisuudesta eikä pakosta. Ymmärtäminen pakkona onkin aika outo ajatus (vrt. myös kohta 13) Esimerkiksi esittäjän hierarkkinen asema ei ole puheen oikeutuksen määrittäjä, antaja tai kieltäjä. Tämän kohdan tilalle on tuotettu v kokonaan uusi määrittely: Väite tai perustelu voidaan hylätä vasta huolellisen tutkinnan jälkeen (eikä esimerkiksi sen perusteella, että sillä on vain rajallinen oikeutus) Tätä muotoilua ei ollut vielä Viittaa siihen, että käytännössä oli koettu ongelmia dialogin tasavertaisuuden toteutumisessa Tätäkään ei ollut vuonna Vertaa edellinen kohta Vuonna 2001: Dialogin tulee kyetä sovittamaan yhteen (integroimaan) voimakkaastikin erilaisia käsityksiä 17

18 Sääntö Gustavsen 1992; Lahtonen Dialogin tulee tuottaa jatkuvasti sopimuksia, jotka voivat johtaa käytännön toimenpiteisiin (practical action). Tässä kohdassa Gustavsen alleviivaa v seuraavaa: Huomatkaa, ettei viimeisen ja sitä edeltävien kriteerien välillä ole ristiriitaa. Demokraattisen järjestelmän voima on sen kyvyssä lähentää toisiinsa monensuuntaisia käsityksiä ja käytäntöihin liittyvää informaatiota siten, että samanaikaisesti tulee mahdolliseksi tehdä päätöksiä, jotka saavat kaikkien tuen Havaintoja muuntumisesta (vrt. Gustavsen 1987; 2001) ja kommentointeja V. 1987: Dialogin tulee kaiken aikaa tuottaa yhteisymmärrystä, joka luo pohjaa käytännön toiminnalle Kohdan 13. täsmentäminen vahvistaa dialogin käytännön tarkoitusta. Tulee tuottaa sopimuksia on vahvempi sanonta kuin tuottaa yhteisymmärrystä Vuonna 1987 korostettiin ideaalisen puhetilanteen merkitystä sellaisenaan, vuonna 1992 keskustelun suhde toimintaan tulee vahvemmin esille. Keskustelun muuttaminen tekemiseksi on ilmiselvästi vaikea asia jo keskustelun sääntöjen muotoilussa. Vuonna 2001 Gustavsen määrittelee tämän kohdan taas toisella tavalla: Dialogin tulee synnyttää (generoida) päätöksiä, jotka luovat perustan yhteiselle tekemiselle (joint action) Nyt työkonferenssin idea voidaan havainnollistaa seuraavan kuvion mukaisesti Laaja osallistujakunta Tuo mukanaan oman kokemuksensa, tietotaitonsa, tulkintansa ja kielensä. Käy kielen avulla tasavertaisen vuoropuhelun. Tehdäkseen suunnitelmia toiminnasta. Suunnitelmia toteutetaan työorganisaatiossa Oppii ammatillisesti, kommunikatiivisesti ja sosiaalisesti. Luo kulttuurista ymmärrystä. Kuvio 1. Työkonferenssin idea. Työkonferenssi on yhteistoiminnallisen kehittämismetodin ydin. Sen selkärankana toimii demokraattisen dialogin ajatusrakennelma. 18

19 Tässä kohtaa erkanee kaksi kuvauksen polkua: 1. polku, joka kuvaa demokraattisen dialogin ajattelutavan ja kehittämismetodin taustoja ja kehittymisen historiaa ja 2. polku joka kuvaa työkonferenssien järjestämisen käytäntöjä. Lukemisen voi tehdä kahdella tavalla. Voi lukea siinä järjestyksessä kuin kirjoitettu on, eli menemällä ensin taustoihin, tai sitten hypätä suoraan lukuun Työkonferenssin käytännön toteutusmuotoja (s. 30). Seuraava jakso on luonteeltaan teoreettisempi kuin käytännön toteutusmuodoista kertova osuus. Työkonferenssi demokraattiseen dialogiin perustuvana kehittämismetodina Ihminen on maailmansa muokkaaja, toimija Työkonferensseja toteutetaan demokraattisen ajattelutavan varassa. Ensimmäinen kiinnitys demokratiaan tulee filosofisesta varannosta, joka ikään kuin näkymättömän käden tavoin ohjaa käytäntöjä. Alkulähteillä tehdään voimakas arvovaraus sen puolesta, että ihminen on toiminnan tekijä (subjekti) eikä vain tarkastelun tai erilaisten tekemisten kohde (objekti). Seuraavassa kehikossa tyypitellään ajattelutavan anturoita asettamalla vertaavasti rinnakkain subjektiivinen ja objektiivinen perusolettamusten ketjutus. Analyyttisen vertailun rinnakkain asettelut on tehty lähtien kussakin kohdassa liikkeelle ominaisuuden toisilleen vastakkaisista ääripäistä. Olennaista on nimenomaan vertailu: kumpaakaan tyyppiä ei esiinny aivan sellaisenaan. Mutta esimerkiksi erilaisia konsultoinnin malleja voi eritellä tämän kehikon läpi: toisissa on enemmän objektiivisia piirteitä, toisissa taas subjektiivisia. Demokraattisen dialogin rakennuspuissa painottuu subjektiivinen ajatusketju. Kun kehittämistyön välineenä käytetään usein toimintatutkimusta, niin mukaan tulee selvä kannanotto: halutaan toimia dialogissa yhdessä määritellyn ja myönteiseksi tulkitun muutoksen puolesta. Tyypittely on kirjoitettu soveltaen Gibson Burrellin ja Gareth Morganin (1993) analyyttista erittelyä. SUBJEKTIIVINEN Todellisuus ei ole yksilön tulkinnasta riippumatonta, vaan se koostuu ihmisten havainnoista, käsityksistä ja subjektiivisista tulkinnoista. Äärilaitaa edustaa tulkinta, jonka mukaan todellisuus on pelkkää tulkintaa tai tiedostamista. OBJEKTIIVINEN Todellisuus sijaitsee yksilön ulkopuolella ja on riippumaton siitä, kuka sitä katsoo. Maailma on siis realistisesti, objektiivisesti käytettävissä olevin keinoin havaittuna olemassa. 19

20 SUBJEKTIIVINEN Maailman yksiselitteistä ja yleispätevää (universaalia) määrittelyä ei pidetä mahdollisena. Sosiaalista maailmaa voidaan ymmärtää vain niiden ihmisten kautta, jotka osallistuvat toimintaan. Tutkimuskin on siinä mielessä subjektiivista, että se ei pyri yleispätevään, kaikkialla objektiivisesti totena pidettävään tietoon, vaan enemmänkin maailman ymmärtämiseen. Subjektivistit ovat vahvasti anti-positivisteja. Vankka perusolettamus on, että ihminen voi vaikuttaa ulkoiseen ympäristöönsä. Kun näin otaksutaan, niin samalla omaksutaan useimmiten se käsitys, että ihmiset myös haluavat vaikuttaa olosuhteisiinsa. Tutkitaan, miten ihmiset luovat, muokkaavat ja tulkitsevat sitä maailmaa, jossa he elävät. Keskeinen ydin on yksittäinen ihminen (mikä on erityistä) eikä niinkään yleinen (mikä on universaalia). Tällainen mielletään usein epätieteelliseksi kun sitä verrataan luonnontieteiden yleispätevien lainalaisuuksien etsintään. OBJEKTIIVINEN Realistit edellyttävät todellisuuden tarkkaa kuvausta ja tutkivat kovien faktojen keskinäisiä syy-yhteyksiä. Tiedon oletetaan kasautuvan. Tutkitun tiedon tulee olla todistettavissa joko oikeaksi tai vääräksi. Menetelmät ovat usein kokeellisia ja voimakkaasti empiirisiä. Tutkija seuraa tutkimuskohteen tapahtumia ulkoa käsin, objektiivisesti ja neutraalisti, puolueettomasti. Yhteiskunnallistenkin ilmiöiden tarkastelussa pyritään niin lähelle perinteisesti ymmärrettyjä luonnontieteiden metodeja kuin suinkin mahdollista. Tällainen tiedon hankintaa koskeva perusolettamus on nimetty positivismiksi. Otaksutaan, että ulkoiset olosuhteet määräävät sen, mitä ihmisille tapahtuu. Äärilaitaan asettuvat deterministit sivuuttavat inhimillisen tekijän lähes tyystin. Ihmisten tilalla ovat järjestelmät, rakenteet, tekniikka ja talous. Tutkitaan ulkoista maailmaa hankkimalla tietoja sen objekteista nojaamalla yleispäteviin käsitteisiin, syy- ja seuraussuhteiden selvittämiseen ja objektiivisesti mitattaviin tosiasioihin. Etsitään universaaleja maailman kattavia lainalaisuuksia. Tästä voi tehdä seuraavan työkonferenssien perusolettamuksia koskevan pelkistyksen: Ihmiset luovat koko ajan omaa todellisuuttaan; näkemystä maailmasta. Maailma ei ole vain faktoja. Asioita ei voi määritellä kaiken kattavasti jonkun yhden maailmankuvan tai teorian pohjalta. Ihminen ei ole pelkkä toimintojen kohde. Hän on itse toimija ja valmis myös vaikuttamaan asioihin. Koska ihminen on itse toimija, ja koska tekemistä koskevat päätelmät tehdään omien tulkintojen pohjalta, niin työkonferenssin keskeinen ajatus on luoda edellytyksiä sille, että ihmiset itse omien tulkintojen avulla pääsevät ohjaamaan tekemistään. 20

21 Ihmiselle uusi rooli työorganisaation pienryhmissä Demokraattisia ominaispiirteitä imeytyy työkonferenssin toimintamuotoihin myös sen vuoksi, että monissa metodin historiallisissa kerrostumissa tai tutkimuskirjallisuuden tarinoissa näkyy selvä demokratian puoltaminen. Työkonferenssin ideaan merkittävästi vaikuttanutta työtä tehtiin toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Määrätietoisen tutkimustyön kohteena oli laajasti ottaen ihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen. Lukuvinkki: tämän vaiheen tutkimustyöstä ja seuraavassa mainittujen henkilöiden roolista: artikkeli 2. Uusien lähestymistapojen perusteet olivat angloamerikkalaisia. Lontoolaisesta Tavistock Instituutista (Tässä kirjassa käytetään siitä lyhyttä muotoa Tavistock) muodostui keskeinen ajattelutavan ja metodien tutkimusareena. Siellä työskentelivät mm. Eric Trist, Wilfred Bion, A.K. Rice ja Fred Emery. Tavistock perustettiin toimimaan siltana akatemian ja organisaation välillä, niin ettei oltaisi kummankaan vankina. Demokraattiset arvot kulkeutuivat Tavistockiin jo henkilöhistorioiden mukana. Kurt Lewin vaikutti huomattavan paljon tavistockilaisten ajatteluun ja yhteistyön muotoutumiseen ennen instituutin varsinaista perustamista. Hän oli Preussin juutalainen, joka joutui 1930-luvulla pakenemaan natsismin vainoja Amerikkaan. Trist, Bion ja Rice halusivat edistää demokraattisia menettelytapoja ja lähtivät aikoinaan tiedemaailmassa radikaaleiksikin koetuilla toimintamuodoilla rakentamaan parempia mahdollisuuksia erilaisiin syrjäytymisen ja epätasa-arvon saarekkeisiin: hiilikaivoksiin, Intian puuvillatehtaisiin, mielisairaaloihin ja maataloustyöläisten pariin. Tällainen radikaalisti osallistava suuntautuminen on jatkunut selvimmin niillä toimintatutkimuksen kentillä, joilla tavoitteena on ollut yhteiskunnallisten ja sosiaalisten uudistusten toteuttaminen erilaisissa alikehittyneisyyden tai alistamisen leimaamissa olosuhteissa mm. Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Australiassa. Työorganisaatioiden demokraattisuuden vahvistamisen ja ihmisten osallisuuden lisäämisen kannalta tavisstockilaiset tekivät erittäin merkittäviä uusia avauksia, joihin järjestään liittyi myös uusien osallistavien ja kokeellisten tutkimusmetodien kehittelyä. Lewin nosti ns. kenttäteoriassaan tarkasteltavaksi ympäristön ja vaihtelevien tilanteiden vaikutuksen ihmisten käyttäytymiseen. Hän kehitti toimintatutkimuksesta sosio-teknisen järjestelmäteorian metodin. Teoria perustuu ajatukseen organisaatiosta avoimena järjestelmänä, joka ei hae tasapainoaan vain organisaation sisäisessä suljetussa järjestelmässä, vaan myös käymällä vaihtoa ja kommunikoimalla ympäristönsä kanssa. Työorganisaatio muodostuu sosio-teknisen ajatusrakennelman mukaan kolmesta osajärjestelmästä: teknisestä, taloudellisesta ja sosiaalisesta. Ne ovat keskenään vuorovaikutuksessa. Parasta tulosta ei välttämättä saavuteta nostamalla kunkin erillisen osan tuloksellisuutta ja laskemalla ne yhteen. Järjestelmän kokonaisuudessa saavutettu (yhteis)vaikutus voi olla isompi tai pienempi kuin erillisten osien summa. Sosiotekninen tarkastelu ei siis tyydy pelkästään teknis-taloudelliseen perusteluun, mutta ei myöskään jää vain inhimillisten tavoitteiden asianajajaksi. Kun tämä koulukunta kiin- 21

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Itsearviointi suunnannäyttäjänä

Itsearviointi suunnannäyttäjänä Arvioinnin moninaisuus mm. Hankkeen johtaminen, talous ja hallinto Hankkeen tulokset vs. kirjatut tavoitteet Hankkeen vaikutukset (työntekijät: mm. osaaminen, jaksaminen, työhyvinvointi, asiakkaat, organisaatio,

Lisätiedot

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno-tutkimus 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno-tutkimus 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma Dinno-tutkimus 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Yksi kuudesta Tekesin Työelämäinnovaatiot aktivointihankkeessa rahoitetusta julkisen tutkimuksen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään

Lisätiedot

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa?

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Webinaari 9.4.2014 klo 10-11 Opettajankouluttaja, KT Arja Pakkala Lehtori, KM

Lisätiedot

TOIMINTATUTKIMUS. Sari Tappura 9.1.2009. Toimintatutkimus, Sari Tappura 9.1.2009 14.1.2009. Teollisuustalous Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu

TOIMINTATUTKIMUS. Sari Tappura 9.1.2009. Toimintatutkimus, Sari Tappura 9.1.2009 14.1.2009. Teollisuustalous Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu 1 TOIMINTATUTKIMUS Sari Tappura 9.1.2009 2 Mitä on toimintatutkimus (action research)? Aaltola & Syrjälä (1999) määrittelevät toimintatutkimuksen prosessiksi, joka tähtää asioiden muuttamiseen ja kehittämiseen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

MONIAMMATILLISUUS. Humap. May 15, 2009 Humap Oy, sivu 1

MONIAMMATILLISUUS. Humap. May 15, 2009 Humap Oy,  sivu 1 MONIAMMATILLISUUS Humap May 15, 2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 MONIAMMATILLISET VERKOSTOKUMPPANIMME TAVOITTEET Yhteiselle kartalla Teema- ja kehittämisryhmätyöskentelyn tavoitteina on 1) Lisätä toimijoiden

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa

Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa Kirja on epätyypillinen muutosjohtamista käsittelevä teos Kokemuksen ja teoreettisen yhdistelmä 4.2.2011 Lahja Harju 1 Kirjan jokaisen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Vertaismentorointi johtajuuden tukena Päivi Kupila TaY. Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere

Vertaismentorointi johtajuuden tukena Päivi Kupila TaY. Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere Vertaismentorointi johtajuuden tukena Päivi Kupila TaY Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 3.4.2014 Tampere Päivi Kupila Mentorointikokemuksia Yritysmaailma Tehtävien ja osaamisen siirto Tehtävien

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus

Lisätiedot

Arvioinnin l Arvioinn uonne ja ylei in l set uonne ja ylei periaat set teet periaat Käsitteet marraskuun hautomo 2014

Arvioinnin l Arvioinn uonne ja ylei in l set uonne ja ylei periaat set teet periaat Käsitteet marraskuun hautomo 2014 Koulun nimi: Kunnas Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet Oppimisen arvioinnissa arvioinnin kohteena on oppilaan oppimisen edistyminen ja tavoitteiden toteutuminen tarkasteltavan ajanjakson päättyessä.

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN VM, Valtiokonttori, Senaatti, Valtori Osa Johtamisen kehittämisen kärkihanketta #Työ2.0 Uutena toimijana mukana @D9Suomi Valtiolla tehdään töitä monenlaisin välinein monenlaisissa

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Uteliaisuus heräsi Ohjausryhmätyöskentely Oltiinko Tampereella kehittämässä jotain sellaista osaamisen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara!

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! 1 Esimiesvalmennus entistä tietoisempaan johtajuuteen Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! Hyvä johtaja ja esimies! Tarvitsetko ajan ja paikan, missä voit tutkia

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Työnohjauksen erilaiset roolit Työnohjaajana kehittyminen ja oma hyvinvointi Työnohjauksen arviointi

Työnohjauksen erilaiset roolit Työnohjaajana kehittyminen ja oma hyvinvointi Työnohjauksen arviointi Ratkaisukeskeinen työnohjaaja (80op) 13.4.2011 31.12.2013 Ratkaisukeskeisyys on ammatillinen kehittämis- ja ongelmanratkontamenetelmä, jossa pääpaino on voimavaroissa, taidoissa, onnistumisissa, luovuudessa

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Johtamisen kehitysloikka

Johtamisen kehitysloikka Johtamisen kehitysloikka Mikä? VIA Leadership in Action -kehitysohjelma keskittyy oman vastuualueen kehittämiseen operatiivisesta ja strategisesta näkökulmasta. Ihmisten johtamisen haasteisiin vastaaminen

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot