Tanssipaikat Suomessa 2013
|
|
- Kaarina Mäkelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tunnuslukuja ja tutkimuksia 6 Tanssipaikat Suomessa 2013 Markku Laaksonen Maaliskuu 2014
2 I TANSSIPAIKAT SUOMESSA 2013 K A I K K I M I T Ä I S T A H A L U A T T I K M U S I E T Ä Ä I S E S T A S U O M A L A Julkaisun tuottanut: Music Finland & Vaahto valtakunnallinen tuottaja- ja välittäjähanke. Rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto, Hämeen ELY, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Järvenpään, Seinäjoen, Tampereen ja Oulun kaupungit. ISSN Graafinen suunnittelu: L E R O Y 2
3 TUNNUSLUKUJA JA TUTKIMUKSIA 6 Sisällysluettelo Johdanto... 4 Tanssipaikkatoiminta lukuina... 5 Tulevaisuudennäkymät... 8 Tanssipaikan menestystekijät...11 Loppusanat...12 Toimenpide-ehdotukset
4 TANSSIPAIKAT SUOMESSA 2013 Johdanto Tämän selvityksen tarkoituksena on muodostaa käsitys suomalaisten tanssilavojen ja tanssitalojen nykytilasta toiminnan määrästä, kannattavuudesta, kehitystarpeista, haasteista ja näkymistä. Tulokset toimivat työkaluna, kun mietitään mahdollisia keinoja tanssipaikkojen kehittämiseksi. Tietoa tanssipaikoilta kerättiin vuonna 2013 laajalla kysymyssetillä, jossa osa kysymyksistä käsitteli puhtaasti lukuja ja osa mielipide- ja asennoitumisilmastoa. Näiden lisäksi kartoitettiin ajatuksia yhteistyövaihtoehdoista ja viestinnästä. Kysely toteutettiin pääosin kesäkuussa 2013, ja vastaajien määrää täydennettiin lisäkierroksella lokakuussa Kysymykset lähetettiin 153 toimijalle ja vastauksia saatiin 42 tanssipaikalta, jolloin vastausprosentti on 27,5. Tätä voi pitää riittävänä määränä sekä kuvaamaan kentän tilannetta ja näkemyksiä että johtopäätöksien tekemiseen. Selvityksen tekemisestä vastasi Markku Laaksonen. Vastaukset koottiin ja aineisto käsiteltiin Surveypal-tutkimustyökalulla, jonka käytössä avustivat Ano Sirppiniemi ja Turo Pekari Teoston tutkimusyksiköstä. Selvityksen on tilannut Music Finland. Tanssilavat ovat osa omaleimaista ja ainutlaatuista suomalaista perinnekulttuuria, joka on jo sellaisenaan säilyttämisen arvoista. 4
5 TUNNUSLUKUJA JA TUTKIMUKSIA 6 Tanssipaikkatoiminta lukuina Alustavassa kartoituksessa löydettiin Suomesta yhteensä 173 tanssipaikaksi määritettyä lavaa, tanssitaloa tai vastaavaa. Kartoituksessa hyödynnettiin yhdistysten jäsenrekistereitä, verkosta löytyviä palveluita ja henkilökohtaisia kontakteja. Mukaan ei laskettu Ahvenanmaalla olevia tanssipaikkoja eikä laivayhtiöitä, ravintoloita tai muita sellaisia tahoja tai tapahtumia, jotka käyttävät tanssimusiikkia vain osana omaa tarjontaansa. Kartoitus kertoo, että eniten tanssipaikkoja asukasta kohden on Pirkanmaalla. Seuraavina tulevat Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alue ja Keski- Suomi: niissä oli yksi tanssipaikka jokaista asukasta kohti. Pohjanmaalla on edelleen vahva perinne. Uudenmaan alueella on vähiten paikkoja asukasta kohti. Kaikille 173 tanssipaikalle ei löytynyt yhteystietoja, ja lopullisen kyselyn kohteena oli yhteensä 153 tanssipaikkaa. Kysely lähetettiin näille sähköpostitse, ja vastaukset pyydettiin sähköisen Surveypal-verkkopalvelun avulla. Vastauksia palautui yhteensä 42 (vastausprosentti 27,5 %). KENTÄN RAKENNE Valtaosa vastaajista (81 %) edusti tanssilavoja. Tanssitaloja tai muita vastaavia oli 19 %. Suhdeluku kuvaa hyvin kentän rakennetta. Myös kyselyn tueksi tehdyissä alan toimijoiden haastatteluissa kävi ilmi, että tanssien järjestäminen painottuu yhä enemmän lauantai-iltoihin. Tanssipaikkojen toiminta painottuu kesäkauteen (touko-elokuu), jolloin näistä toimi 91 %. Noin neljännes, 26 %, oli toiminnassa syyskaudella (syysjoulukuu) ja lähes yhtä moni, 24 %, kevätkaudella (tammi-huhtikuu). Ravintolatoimintaa (A- tai B-oikeudet) harjoitti 73 % vastanneista paikoista. Viidenneksellä oli kahvilatoimintaa ilman anniskeluoikeuksia. 5
6 TANSSIPAIKAT SUOMESSA 2013 PAIKKOJEN VARUSTELU Ilmastointi ja lämmitysmahdollisuudet ovat tanssipaikoilla vielä aika harvinaisia, samoin kiinteä esitystekniikka, joka on varmasti taloudellinen kysymys. Nämä antavat kuitenkin mahdollisuuden tilan monipuolisempaan käyttöön. Sosiaali- ja takahuonetilojen merkitys on tanssipaikoilla ymmärretty, ja ne ovat parantuneet. 81 % paikoista ilmoitti, että heillä on tarjota esiintyjille asialliset takahuonetilat. Tanssipaikoista vielä noin kaksi kolmannesta operoi käteisellä. Vain 35 % paikoista on käytössä järjestelmä, joka mahdollistaa korttimaksun. TILAISUUDET Tansseja järjestettiin kyselyyn vastanneissa paikoissa yhteensä 726 vuodessa, muita tilaisuuksia, esimerkiksi yksityistilaisuuksia, koulutusta tai kokouksia, oli 245. Ohjelmaostoja tehtiin 2,4 miljoonalla eurolla. Ostoista kolme neljännestä oli tehty ohjelmatoimistoilta. Mediaostoja tehtiin eurolla, näistä sanomalehtien osuus on noin 80 %. Lippuja myytiin kyselyyn vastanneissa paikoissa kappaletta eli noin 2,9 miljoonalla eurolla. Lipun hinnaksi tuli näin keskimäärin 12,32 euroa. Luvuista voidaan arvioida karkeasti koko kentän kokoa. Kun vastaajien määrä oli noin viidennes koko potentiaalista, koko kenttä myisi yli miljoona pääsylippua vuodessa. TALOUS Kyselyyn osallistuneiden tanssipaikkojen rahallinen tulos oli yhteensä euroa. Myytyä lippua kohden tulosta tehtiin noin 1,85 euroa. Tanssipaikkatoiminnan talouden luvut kertovat polarisaatiosta, jossa vahvat ovat vahvistuneet ja heikot heikentyneet. Pieni joukko toimijoita eli vastanneista kuusi paikkaa tekee 80 % tuloksesta, järjestää 22 % tansseista ja myy 35 % kaikista lipuista. Taloudellisen toiminnan keskittyminen näkyy myös siinä, että 80 % tapahtumista oli 22 paikan järjestämiä, 80 % lipuista 13 paikan myymiä, 80 % euromääräisestä myynnistä 10 paikan hallussa sekä 80 % ohjelmatoimisto-ostoista kuuden paikan tekemiä. On huomioitava, että talouteen liittyvät kysymykset saattoivat olla vaikeita vastata ja osa koki ne liikesalaisuuden alueeksi. Täysiä vastauksia oli 30 eli 12 vastausta oli puutteellisia tai vajaita. Tämä on huomioitu keskiarvoissa ja vertailuissa. 6
7 TUNNUSLUKUJA JA TUTKIMUKSIA 6 KUVA 1. TANSSIPAIKKOJEN VARUSTELU Jäähdyttävä ilmastointi 12 % Kiinteä esitystekniikka Lämmitys 20 % 24 % Anniskeluoikeudet (A tai B) 73 % Sisä-wc ja sosiaaliset tilat Esiintyjille takahuonetilat 81 % 81 % TANSSIPAIKKATOIMINNAN TULOJA - pääsylipputulot - kahvila tai ravintolatoiminta - muu oheismyynti - palvelut - vuokrat - yksityistilaisuudet - muu toiminta - avustukset ja tuet - sponsorointi TANSSIPAIKKATOIMINNAN KULUJA - esiintyjät - mainonta ja mainonnan suunnittelu - henkilökunta ja talkooväen kulut - vuokrat - lämmitys - ylläpito - vakuutukset - tekijänoikeusmaksut - tarjoilut esiintyjille - luvat ja tarkastukset - ostot ravintolapalveluihin - matkakulut - hallinto - kirjanpito ja pankkikulut - painatukset - pihatyöt, korjaukset, rakennusinvestoinnit - sähkö, vesi - verot - vartiointi - järjestyksenpito 7
8 TANSSIPAIKAT SUOMESSA 2013 Tulevaisuudennäkymät Tanssipaikat arvioivat tulevaisuudennäkymänsä suhteellisen positiivisiksi. 76 % paikoista arvioi talouden pysyvän lyhyellä tähtäimellä joko ennallaan (43 %) tai nousevan (33 %). 17 % tanssipaikoista arvioi taloutensa heikkenevän. Uhkakuvia Vastaajista ehdoton enemmistö (90 %) listasi uhkatekijäksi vetovoimaisten artistien liian korkean hinnan. Taloudellisista uhkakuvista toiseksi suurimpana oli tanssitoiminnan vähäinen tuotto riskiin verrattuna. Sen mainitsi vastaajista 55 %. Hieman yli puolet vastaajista totesi myös liiketoimintamuotoisten tanssipaikkojen vievän tilaa yhdistysmuotoiselta toiminnalta. Kulttuuriset tekijät nähtiin myös selkeänä uhkana. 76 % vastaajista piti uhkana nuoren yleisön tavoitettavuutta sekä kilpailua ihmisten vapaa-ajasta. Tanssitaidon ja harrastuksen vähenemisen noteerasi senkin 55 % vastaajista. Yli puolet paikoista totesi paikkojen kilpailevan keskenään samoista asiakkaista tai asiakkaiden vaatimusten kasvavan yli tanssipaikkojen investointi- KUVA 3. VIISI USEIMMIN MAINITTUA UHKAA VETOVOIMAISTEN ARTISTIEN HINTA LIIAN KORKEA 91 % UUTTA YLEISÖÄ EI TAVOITETA TAI SAADA HOUKUTELTUA TANSSEIHIN 76 % KILPAILU IHMISTEN VAPAA-AJASTA YHÄ KOVEMPAA 71 % PAIKAT KILPAILEVAT KESKENÄÄN SAMOISTA ASIAKKAISTA 60 % TANSSIPAIKOILLA EI VARAA INVESTOIDA 57 % 8
9 TUNNUSLUKUJA JA TUTKIMUKSIA 6 mahdollisuuksien. Melkein samoihin lukemiin (52 %) päätyi väite tanssipaikat eivät tee riittävästi yhteistyötä keskenään. Rakennemuutokseen liittyvät talkooväen saannin vaikeus sekä maaseudun väestörakenteen muutos, jotka nekin saivat mainintoja yli puolilta vastaajista. Harvempia mainintoja saivat mm. arvonlinsäveron merkitys tulokseen, viran omaismääräysten kohtuuttomuus, valtakunnallisen median kiinnostumattomuus tai ohjelmatoimistojen tai agenttien välinpitämättömyys tanssipaikkojen ongelmille. Pienimmille prosenttiluvuille jäivät järjestäjien (12 %) ja johtokuntien (17 %) osaamisen vähyyttä koskevat uhkakuvat. Mahdollisuuksia Mahdollisuuksista tärkeimpinä pidettiin tanssitaidon opetuksen lisäämistä kouluihin ja harrastustoimintaan (88 %) sekä valtakunnallista kampanjaa tansseissa käymisen puolesta (86 %). Matkailussa ja turismissa näki mahdollisuuksia 76 % vastaajista. Muina edistämistoimenpiteinä suosiota saivat mm. verkon ja sosiaalisen median laajempi käyttö (71 %) sekä kulttuuri- ja liikuntaseteleiden kelpuuttaminen myös tanssipaikoille (69 %). 74 % vastaajista toivoi enemmän lippuriskejä esiintyjille ja ohjelmatoimistoille. 55 % toivoi myös investointitukia tanssipaikkojen monikäyttöisyyteen ja palveluiden parantamiseen. Koulutusta tanssipaikkojen vetäjille ja vastuullisille päättäjille toivoi 60 % vastaajista, ja puolet näki mahdollisuuksia tanssipaikkojen laajemmassa keskinäisessä yhteistyössä esimerkiksi ostojen ja keskitettyjen palveluiden suhteen. Sen sijaan hieman harvemmat toivoivat yhteistyötä markkinoinnissa ja tie- KUVA 4. VIISI USEIMMIN MAINITTUA MAHDOLLISUUTTA TANSSITAIDON OPETUKSEN LISÄÄMINEN 88 % VALTAKUNNALLINEN KAMPANJA TANSSEISSA KÄYMISEN PUOLESTA TANSSILAVOJEN TUOTTEISTAMINEN JA MATKAILUN MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN 86 % 76 % ENEMMÄN LIPPURISKEJÄ ESIINTYJILLE 74 % VERKON JA SOSIAALISEN MEDIAN LAAJEMPI HYÖDYNTÄMINEN 71 % 9
10 TANSSIPAIKAT SUOMESSA 2013 dottamisessa (45 %), yhteisen yhdistyksen vahvistamista (43 %) tai alueellista yhteistyötä yli genrerajojen (38 %). 36 % vastanneista näki mahdollisuuksia lisätä oheismyyntiä ja ravintolapalveluita, mutta sen sijaan pääsylipun hintaan halusi puuttua harvempi 19 % näki mahdollisuutta nostaa lippuhintaa ja samoin 19 % mahdollisuutta laskea; arvonlisäveroa toivoi vain 17 % vastanneista. Liiketoimintamuotoista järjestämistä tai paikkojen vuokraamista toivoi niitäkin vain 17 % vastanneista. Vain ani harva, 5 % vastanneista, näki mahdollisuutena elävän musiikin vähentämisen. Kehitysmahdollisuuksia Tanssipaikkojen väliseen yhteistyöhön suhtautui positiivisesti 80 % vastanneista. 12 % vastanneista näki sen jopa ainoana mahdollisuutena ja lähes puolet sanoi voivansa panostaa siihen. Varovaisempaa kantaa edusti 37 % vastaajista ja puhtaan kriittisesti suhtautui vain noin viisi prosenttia vastaajista. Yhteistyömahdollisuuksia nähtiin valtakunnallisessa tiedotuskampanjassa (73 %) sekä markkinoinnissa ja tiedottamisessa avuksi olevassa valtakunnallisessa verkkopalvelussa (60 %). Positiivisesti suhtauduttiin myös yhteistyöhön tanssipaikkojen tuotteistamisessa esimerkiksi matkailukohteiksi (45 %) sekä oman yhdistyksen toiminnan vahvistamiseen (30 %). Muita mainintoja saivat myös mm. yhteinen yhteistyökumppani sosiaalisen median käytössä (25 %) sekä yhteiset koulutustapahtumat ja hallintotöiden yhdistäminen (20 %). Vain muutamia kannattajia saivat yhteinen lipunmyyntijärjestelmä (10 %), yhteinen yhtiö tai osuuskunta (7,5 %) tai oheismyynnin yhteisostot (2,5 %). Koulutustarve tunnustetaan laajasti ja kiinnostavuudessa nousevat kärkeen markkinointi, tiedottaminen, verkko- ja sosiaalinen media. Myös viranomaisten muuttuvista ohjeistuksista haluttaisiin reaaliaikaista tietoa. Koulutustarpeet 1. Markkinointi ja tiedottaminen 2. Verkko/sosiaalinen media 3. Viranomais- ja turvallisuusasiat 4. Ohjelmiston suunnittelu ja kilpailuasiat 5. Taloushallinto, budjetointi, kirjanpito 6. Talkootyön johtaminen ja yhteistyötaidot 7. Sopimusasiat, tekijänoikeuskysymykset, työehtosopimukset 10
11 TUNNUSLUKUJA JA TUTKIMUKSIA 6 Tanssipaikan menestystekijät Noin 20 tanssijärjestäjän näkemysten mukaan tanssipaikan menestystekjöiden Top 10 on tässä: 1. Tanssilattian koko ja laatu 2. Henkilökunnan / talkooväen asenne 3. Kahvila-ravintolan tarjonta ja laatu 4. Saniteettitilat 5. Järjestys ja turvallisuus 6. Yleisön tasapainoinen koostumus 7. Parkkipaikat 8. Alkoholin anniskeluoikeudet 9. Luonnonkaunis ympäristö 10. Lavaisäntä tai -emäntä Tanssilavoilla kerätään talkootyönä rahaa tärkeisiin toimiin: urheiluun, nuorisotoimintaan ja muuhun yleishyödylliseen toimintaan. 11
12 TANSSIPAIKAT SUOMESSA 2013 Loppusanat Kyselyn tulosten mukaan arviot siitä, että muutaman vuoden päästä paikkoja on vain puolet nykyisestä, on täysin mahdollinen skenaario. Arvioon ovat yhtyneet myös kokeneet järjestäjät ja myyjät, joita olen tämän selvityksen tekemiseen haastatellut. Omasta mielestäni koko selvityksen vakavin viesti tulee toisaalta kentän vahvasta polarisoitumisesta ja toisaalta tulevaisuudenkuvista. Kuusi paikkaa tekee 80 % koko vastaajaryhmän tuloksesta. Samaan aikaan yli 50 % paikoista miettii toiminnan jatkamista, koska riskit alkavat olla liian suuria. Tämä voi ennustaa nopeaa paikkamäärän pudotusta. Tietenkin jäljelle jäävät vain elinvoimaisimmat ja parhaiten hoidetut paikat, joiden resurssit riittävät kilpailuun ihmisten vapaa-ajasta ja vetovoimaisista esiintyjistä. Tällaisen tilanteen realisoituminen olisi huono asia niille esiintyjille, joiden pääasiallinen toimeentulo tulee tanssipaikoilta. Kun vastaajien määrä on noin neljännes kaikista paikoista, edustaen noin 700 tansseja, olisi koko markkinoilla volyymi n keikkaa. Siitä puolet pois tarkoittaisi yli 1000 keikan pudotusta per vuosi, jolla olisi vaikutus tuhansien soittajien työmäärään. Tämä on tietenkin spekulaatiota, mutta luku on kaikissa tapauksissa suuri. Kuolleita paikkoja ei voi herättää henkiin, vastentahtoisia ei voi auttaa ja muuten toivottomat tapaukset putoavat markkinoilta. Tämä tilanne asettaa omat haasteensa sille, mitä asialle voidaan tehdä. Todennäköisin tulevaisuudenkuva on vahvan polarisaation jatkuminen: suurista tulee suurempia ja monipuolisempia viihdekeskuksia ja rinnalla ovat pienemmät idyllit. Kannattavuuden rajamailla kituvien paikkojen mahdollisuudet ovat huonommat, elleivät ne ketjuunnu, tai tee jotain radikaalimpaa investointia tällaisen riskinottoon ei taida monillakaan olla riittäviä resursseja. Joka tapauksessa ala tarvitsee uusia ideoita ja vähemmän keskinäistä kilpailua. 12
13 TUNNUSLUKUJA JA TUTKIMUKSIA 6 Toimenpideehdotukset tanssipaikkakulttuurin säilyttämiseksi ja kehittämiseksi Suomessa Tanssipaikalla tarkoitetaan tässä esityksessä sellaista rakennusta tai tilaa, jota käytetään säännöllisesti ja usein myös ensisijaisesti elävän musiikin esittämiseen ja sen tahdissa tanssimiseen. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi tanssilavat, tanssitalot ja tanssiliikuntapaikat. Tanssipaikkoja on Suomessa ympäri maan, osa niistä on pelkästään kesäkäytössä ja osa ympärivuotisessa käytössä. Tanssipaikkojen taustalta löytyy sekä yritys- että yhdistysmuotoista toimintaa. Nämä toimenpide-esitykset perustuvat sekä Vaahto-hankkeessa tehtyyn tanssipaikkaselvitykseen että alan ammattilaisten (muusikot ja tanssijärjestäjät) konsultointiin. Esitysten tarkoituksena on tukea ja kehittää ainutlaatuista tanssipaikkakulttuuriamme ja nostaa sen arvostusta muiden kulttuurin ja taiteen muotojen rinnalle. 1. Kulttuuri- ja liikuntasetelit hyväksyttäväksi maksuvälineeksi myös tanssipaikoille Kulttuuri- ja liikuntasetelien tulee käydä maksuvälineenä kaikille elävää musiikkia tarjoaville paikoille mukaan lukien tanssipaikat. 2. Rahallisten tukien ohjaaminen tanssipaikkojen investointeihin Tanssipaikkojen puitteet ja palvelut tulee saada paremmin vastaamaan nykyajan tarpeita. Näin voidaan lisätä tanssipaikkojen toiminnan monimuotoisuutta. Tanssipaikat tulee nostaa muiden kulttuurirakennusten rinnalle investointi- ja tukikohteina, ja tanssijärjestäjille tulee järjestää tiedotusta erilaisista tukimahdollisuuksista sekä valmennusta niiden hakemiseen. 13
14 TANSSIPAIKAT SUOMESSA Lupakäytäntöjen valtakunnallinen yhtenäistäminen Lupakäytännöt ja järjestyksenvalvontavaatimukset vaihtelevat suuresti paikkakunnittain. Näitä tulee yhdenmukaistaa ja kohtuullistaa. On myös syytä selvittää, onko talkoolaisten ja työntekijöiden pakollisiin koulutuksiin erityisesti järjestyksenvalvontalupien ja hygieniapassien osalta mahdollista varata määrärahoja. 4. Koulutuksen ja kehityshankkeiden tukeminen Uusien vetäjien ja vastuuhenkilöiden löytäminen tanssipaikoille on iso haaste. Myös vanhojen vetäjien tieto- ja taitotason päivittäminen on tärkeää. Tanssipaikkojen vastuuhenkilöille tulee järjestää säännöllistä koulutusta ajankohtaisista aiheista. Koulutuksen järjestämisessä tehdään yhteistyötä musiikki-, kulttuuri- ja matkailualan keskeisten järjestöjen sekä ELY-keskusten ja poliisitoimen kesken. 5. Tiedotuksen kehittäminen ja tanssitaidon lisääminen Etenkin nuoren yleisön tieto tanssipaikoista on vähäistä. Tansseissa käymisen imagoa voidaan muokata esimerkiksi tiiviimmällä yhteistyöllä median kanssa sekä kehittämällä nuorten tanssitaitoa esimerkiksi osana koulun liikuntakasvatusta. Selvitetään mahdollisuudet valtakunnallisen tanssitiedotus-portaalin perustamiseen, vertailukohtana Jazz Finland -sivusto. 6. Tanssipaikat matkailukohteeksi Tanssipaikat ovat osa omaleimaista suomalaista kulttuuriamme. Selvitetään mahdollisuudet tanssipaikkavetoisten uusien matkailutuotteiden kehittämiseen, markkinointiin ja myyntiin esimerkiksi osana kulttuurimatkailun aluekoordinaatiohanketta. 7. Tanssipaikkojen välisen yhteistyön edistäminen Kehitetään tanssipaikkojen välistä yhteistyötä luomalla tapoja yhteishankintoihin ja -markkinointiin sekä yhteisiin lipputuotteisiin alueen muiden palveluntarjoajien kanssa. Nämä toimenpide-esitykset ovat yhdessä laatineet Music Finland, Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry, Teosto ry ja Suomen Muusikkojen Liitto ry. 14
15 TUNNUSLUKUJA JA TUTKIMUKSIA 6 Music Finland info@musicfinland.fi T +358 (0) Lauttasaarentie 1 FI-00200, Helsinki 15
16 I H A L U A T T K A I K K I M I T Ä I S T A I K M U S I E T Ä Ä I S E S T A S U O M A L A
BtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotKansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry
Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014 Vastuullinen lahjoittaminen ry KESKEISET TULOKSET 1(2) 2 23.4.2014 T- 12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi» Varainhankinta kuuluu useimmin (73 %) osana
LisätiedotEtelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke
Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.
Lisätiedot,6 % 44,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:3.18, Hajonta:2.43) (Vastauksia:606)
1 (6) KENELLÄ ON VASTUU NUORILLE ANNETTAVASTA PÄIHDEKASVATUKSESTA Selvitys yläkouluikäisten nuorten vanhempien ajatuksista koskien nuorille suunnattua päihdekasvatusta ja nuorten päihteidenkäyttöä Etelä-Karjalassa
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotTAPAHTUMAKARTOITUS 2013
TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotIisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot
Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 201 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 201 aikana asioineiden
LisätiedotYhdistyslaturin kysely 2019
Yhdistyslaturin kysely 2019 Kyselyn tavoitteena oli selvittää yhdistystoiminnan kipupisteitä. Kyselyssä kartoitimme kiinnostusta yhdistystoiminnan eri alueiden kehittämiseen. Kyselyn tuloksia käytämme
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotLiiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11
Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite
LisätiedotValtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.
MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä
LisätiedotILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010
ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014
Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle
LisätiedotMPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010
MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
Lisätiedot17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013
Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton
LisätiedotPerusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6
Perusopetuskysely 2016 luokat 1-6 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.5. -4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot :Täysin
LisätiedotPilkeyrityksen liiketoiminnan kehittäminen
Pilkeyrityksen liiketoiminnan kehittäminen Mari Hakkarainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Laskelmapohjat: Timo Värre, JAMK Esimerkki hyvästä tuotteistamisesta Menestyvän yrityksen talous Kasvu - Onko
LisätiedotFinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto
FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja
LisätiedotTilitoimistokysely 2013
Kysely tilitoimistojen asiakastyytyväisyysseurannasta Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy www. info@ +358 45 137 5099 SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUKSEN ESITTELY... 2 Miten asiakastyytyväisyyttä on seurattu?...
Lisätiedot1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö
1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.
LisätiedotKumppanikyselyiden tulokset 2018
15.11.2018 Kumppanikyselyiden tulokset 2018 Maaseudun kehittämisen syyspäivät 14.-15.11.2018 Lahti Raisa Ikonen ELY-kumppanikyselyn tulokset 2018 Arvioi Mavin toimintaa yleisesti kouluarvosanalla 4-10
LisätiedotPuhutaan rahasta! Jenni Kallionsivu
Puhutaan rahasta! Jenni Kallionsivu www.rahaarattaisiin.fi Varainhankinnan tarpeet ja tavoitteet 62% Varainhankintaa osana työtään tekevien järjestötyöntekijöiden määrän kasvu vuodesta 2011 vuoteen 2016
LisätiedotSosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa
Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median
LisätiedotMTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013
MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013 MTL-Barometri Q3/2013 Tutkimusajanjakso 4.9. 20.9.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 427 Suomen suurinta
LisätiedotErikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012
Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 KALVOSARJAN OSAT Osa 1: Taustatiedot Osa 2: Nykytilanne Osa
LisätiedotFaktaa. 7.6.2010 Kylämatkailun Koordinaatiohanke susanna.kulmala@lomalaidun.fi
Faktaa Peräseinäjoki on entinen kunta, nykyään osa Seinäjoen Kaupunkia Asukkaita kokoa kylällä on n 3500 Matkailu keskittynyt kirkonkylälle, jossa Kalajärven virkistysalue eri toimijoineen ja mm Siirtolaisuus
LisätiedotPVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi
Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely 13.1.2009 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely
LisätiedotEkonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista
Ekonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista Anja Uljas Kehitysjohtaja Taustatietoja Suomen Ekonomien ekonomijäsenistä on vajaa kymmenen prosenttia joko pää- tai sivutoimisia yrittäjiä. Joka toinen
LisätiedotKysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson järjestöille 2015 Saimaan ammattikorkeakoulu Sanna-Leena Mikkonen
Selvitys järjestöjen ja oppilaitosten yhteistyöstä Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson järjestöille 2015 Saimaan ammattikorkeakoulu Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson
LisätiedotOnko Kouvolassa elinvoimaa?
Onko Kouvolassa elinvoimaa? Elinvoiman itsearviointikyselyn nostoja N=199 Markku Pyykkölä, Maria Vuorensola FCG Konsultointi Oy 25.1.219 Page 1 FCG Johtaminen ja ohjelmistot eväitä uudistuksiin ja muutoksiin
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus
Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 22.5. 4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot
LisätiedotTeknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010
Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden
LisätiedotKaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät
Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:
LisätiedotRaportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä
Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria
LisätiedotISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015
ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa
LisätiedotPALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA
PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3
LisätiedotLiminka. Asukaskyselyn tulokset Kevät 2019
Liminka Asukaskyselyn tulokset Kevät 2019 Alkusanat Tämä esitys on laadittu tulosten esittelyä varten. Tässä esityksessä tuloksista esitetään pääkohdat, sekä asiantuntijan kommentit. Virallinen tulosraportti
LisätiedotYLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS
YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA 1 Johdanto Ylimmän johdon suorahakupalveluja tarjoavien yritysten
LisätiedotSuomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.
Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta
LisätiedotMENESTYVÄ JOHTAJA -kyselyraportti
MENESTYVÄ JOHTAJA -kyselyraportti Viestintä suomalaisessa johtajuudessa 12/2016 Ground Communications Menestyvä Johtaja -kysely Menestyvä Johtaja -kyselyn toteuttivat viestintätoimisto Ground Communications
LisätiedotTALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY
TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2016 5.12.2016 Mikä Talousjohtajabarometri? TAUSTA Talousjohtajabarometri on reaalitalouden tilaa ja näkymiä kuvaava kyselytutkimus, jossa tutkimushorisonttina on tutkimushetkeä
LisätiedotMEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen
MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee
LisätiedotSuomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa Jokke Eljala
Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa 15.9.2016 Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Näin uskomme Suomessa tehtävää työtä tulee uudistaa ennakkoluulottomasti
LisätiedotLiiketoimintasuunnitelma vuosille
Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja
LisätiedotTutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus
Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä
LisätiedotKauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013
Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Jäsentyytyväisyyskyselyn toteutus 2013 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden luottamushenkilöt sekä jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kyselyyn osallistui
LisätiedotVapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT
Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET
LisätiedotYhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017
Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden
LisätiedotMetsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot
Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotSuomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu
Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat
LisätiedotKUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen
KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI Hannele Laaksonen 1. JOHDANTO...3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA...4 3. HALLINTO- JA ELINKEINOTEIMEN PALVELUJEN ARVIOINTI...6 4.
LisätiedotYHTEENVETO VAIHTOEHTOVAIHEEN KYSELYSTÄ
YHTEENVETO VAIHTOEHTOVAIHEEN KYSELYSTÄ KYSELYN LÄHTÖKOHDAT JA VASTAUKSET Kysely oli osa Heinäpään täydennysrakentamisen toteutusselvitystä. Kyselyn avulla kartoitettiin mielipiteitä ja palautetta tammikuussa
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016
YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa
LisätiedotYHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen
YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu
LisätiedotYlivieskan kaupunki. Asukas- ja yrittäjäkyselyt 2018
Ylivieskan kaupunki Asukas- ja yrittäjäkyselyt 2018 Sisällysluettelo 1. Tutkimusten tausta ja toteutus 2. Asukaskysely 2018 Tulokset 3. Yrittäjäkysely 2018 Tulokset 4. Yhteenveto Tutkimusten tausta ja
LisätiedotFinnBuild. Kansainväliset rakennus- ja talotekniikkamessu 9.-12.10.2012 Helsingin Messukeskuksessa. Toimialakyselyn tiivistelmä 13.11.
FinnBuild Kansainväliset rakennus- ja talotekniikkamessu 9.-12.10.2012 Helsingin Messukeskuksessa. Toimialakyselyn tiivistelmä 13.11.2012 Suomen Messujen Tiedote 25.9.2012 FinnBuildissa tehdään toimialakartoitus
LisätiedotVantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto
Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotKOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA
KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY
LisätiedotTyötä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen
Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena
LisätiedotNaisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7
Olemme erittäin kiitollisia, jos osallistut tähän kyselyyn. Kysely koskee maaseutumatkailun, käsityön ja elintarviketuotannon alalla jo työskentelevien naisyrittäjien ja näillä aloilla liiketoimintaa suunnittelevien
LisätiedotSuomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.
Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009
EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA
LisätiedotYleistä kyselystä. Tässä ovat RyhmäRengin Resurssikyselyn tulokset huviksi ja hyödyksi, olkaa hyvä. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille!
Tässä ovat RyhmäRengin Resurssikyselyn tulokset huviksi ja hyödyksi, olkaa hyvä. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille! RyhmäRengin emäntä Verkkosivut: https://kirsialastalo.wordpress.com/ FB-sivut:
LisätiedotHämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma
Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi
LisätiedotVaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi
Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan
LisätiedotKuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta
Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen
LisätiedotRAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...
LisätiedotHALLITUSOHJELMATAVOITTEET
Suomen musiikkineuvoston MUSIIKKIPOLIITTISET HALLITUSOHJELMATAVOITTEET MUSIIKKI TYÖNÄ AMMATTIMUUSIKKOJEN JA MUSIIKIN TEKIJÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA RESURSSIT TURVATTAVA Suomalaiset muusikot ja musiikin
LisätiedotT U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä
Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin
LisätiedotKehittämiskysely 2012. Tulokset
Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään
LisätiedotVenäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla
Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004
LisätiedotKunta soten jälkeen. Kuntavaaliehdokkaiden näkemykset kuntien taloudesta ja kehityskohteista. Kuntarahoitus Copyright Kuntarahoitus
Kunta soten jälkeen Kuntavaaliehdokkaiden näkemykset kuntien taloudesta ja kehityskohteista Kuntarahoitus 1 Tutkimuksen tavoite ja taustaa Kuntarahoitus halusi kartoittaa kuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotAlueraporttien yhteenveto Syksy 2007
Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotYhdistysten yritystoiminta verotuksen näkökulmasta. Seinäjoki
Yhdistysten yritystoiminta verotuksen näkökulmasta Seinäjoki 27.10.2018 Yleishyödyllisyyden edellytykset tuloverotuksessa Yleishyödyllisyydestä säädetään verotuksessa tuloverolain (TVL) 22 :n 1 momentissa
LisätiedotSuomalaiset kuluttajina Virossa
Suomalaiset kuluttajina Virossa - Lapsiperheet Kuluttajakysely, maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten Viron matkailu Päivämatkat
LisätiedotMTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013
MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri Q2/2013 Tutkimusajanjakso 21.5. 10.6.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta
LisätiedotKANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta
JULKAISTAVISSA 13.. KLO 01.00 JÄLKEEN KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta Kunnan lainanoton lisääminen sai vähiten kannatusta keinona tasapainottaa taloutta. Tämä käy
LisätiedotSustainability in Tourism -osahanke
25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen
LisätiedotKULTTUURIN YHDISTYSILTA
KULTTUURIN YHDISTYSILTA 17.30 Kahvitarjoilu 18.00 Avaussanat, kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen 18.10 Iisalmen uudet kulttuurin palvelusivut, koordinaattori Ann- Mari Karvinen 18.30 Kulttuuritoimen ajankohtaisia
LisätiedotOPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.
OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu
LisätiedotYhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?
Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke
LisätiedotVaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi
Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu
LisätiedotKansainvälisten myyntiliidien määrä nousuun LinkedIn-markkinoinnilla CASE AAC Global
Kansainvälisten myyntiliidien määrä nousuun LinkedIn-markkinoinnilla CASE AAC Global Toimiala: Kansainvälinen viestintä, sen koulutus ja konsultointi Yritys: AAC Global Lähdimme testaamaan LinkedIn-markkinoinnin
LisätiedotPoolian Palkkatutkimus 2013 05/2013
Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa
LisätiedotSuomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan
Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotMEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com
MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä
LisätiedotSuomalaiset kuluttajina Virossa
Suomalaiset kuluttajina Virossa - Eläkkeensaajat Kuluttajakysely, maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Jaana Kurjenoja Suomalaisten Viron matkailu
LisätiedotEtelä-Savon, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon kirjastojen osaamiskartoitushanke. Tampereella Virpi Launonen
Etelä-Savon, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon kirjastojen osaamiskartoitushanke Tampereella 6.9.2013 Virpi Launonen Miksi? Jatkuva muutos Uusi järjestelmä, sähköiset aineistot vain osa muutoksesta Eläköityminen,
LisätiedotVaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta
Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502
Lisätiedot