Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön juhlanumero OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ 60 VUOTTA

Transkriptio

1 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön juhlanumero OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ 60 VUOTTA

2 Juhlapiikki 2014 Julkaisija: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Töölönkatu 37 A Helsinki Toimitus: Päätoimittaja Sari Krappe sari.krappe@yths.fi puh Sini Kivijärvi sini.kivijarvi@yhts.fi puh Toimitusneuvosto: Hanna Kari Sini Kivijärvi (siht) Sari Krappe (pj) Merja Lauri Leena Vapaavuori Annukka Vuorinen Riitta Ylikomi Etu- ja takakannen sekä sisällyksen kuvat: YTHS Graafinen suunnittelu ja taitto: Pia Kauppinen, Grapica Oy Sisällys 3 Kolme tietä voittoon 4 Onneksi olkoon tästä on hyvä jatkaa! 5 Kela onnittelee 60-vuotiasta! 6 Isänmaan toivot 7 Kumarrus elämälle 8 YTHS:n ja yliopistojen yhteistyö ennen, nyt ja tulevaisuudessa oppilaitosselvitysten näkökulmasta 10 Minkälaista on työskennellä YTHS:llä? 13 Ylivoimaista opiskeluterveydenhuoltoa jatkossakin YTHS:ltä 13 YTHS se on kuitenkin helpointa? 14 YTHS:n merkitys opintopsykologeille 15 Opiskelijoiden Liikuntaliiton ja YTHS:n kumppanuudesta 16 Opiskelijoilta hyvää palautetta kuusikymppiselle YTHS:lle 17 YTHS Green Office -merkin arvoista terveydenhuoltoa Kokemuksia ekotyöstä 18 Pelkäätkö puhumista kokeile laulamista! 19 Seitsemän vuoden taipale Paino: Savion Kirjapaino Oy ISSN Painos kpl Painotuote - 2 -

3 PÄÄKIRJOITUS KOLME TIETÄ VOITTOON Kypsästä iästään huolimatta YTHS on aina pysytellyt kiinni ajassa ja ilmiöissä. Tässä kirjoituksessa pohdiskelemmekin säätiön nykytilaa ja tulevaisuutta minkäs muunkaan kuin nyt ajankohtaisten pelien kautta. Professori Jesper Juul tunnistaa sekä perinteisissä että digitaalisissa peleissä kolme mahdollista tietä menestykseen. Jotkut pelit on suunniteltu niin, että menestyä voi vain yhdellä tavalla, mutta useimmat niistä itse asiassa yhdistelevät kaikkia kolmea elementtiä. Ensimmäinen tie on yksinkertaisesti kova työ. Monet uusista, esimerkiksi Facebookissa pelattavista peleistä, etenevät lähes pelkästään uudestaan ja uudestaan toistettavan rutiinin avulla. Hyvä esimerkki on kestosuosikki Farm- Ville, jossa maatilan viljelyksistä ja eläimistä säännöllisesti huolehtimalla saa lisää viljelyksiä ja eläimiä huolehdittavakseen. Ja tällaistahan elämä YTHS:lläkin joskus on: arki voi tuntua rutiinilta, päivittäin edessä ovat samankaltaiset opiskelijat, samankaltaiset terveysongelmat ja samat työkaverit. Arjessa edetään, asiat muuttuvat hitaasti, eivätkä tunnu muuttuvan kuitenkaan. Tämä on tietysti kärjistys eihän terveydenhuollossa koskaan ole kahta samanlaista päivää. Yhtä kaikki, prosesseja, toistoja ja rutiineja menestys vaatii. Toinen tie menestykseen on taito. Useissa peleissä menestyminen vaatii jopa vuosia kestävän taitojen kartuttamisen, usein karvaiden epäonnistumisten avulla. Klassinen esimerkki melko puhtaasta taitopelistä on tietysti shakki. Shakissa pelaajan on mestariksi tullakseen opeteltava lukemattomia sääntöjä ja siirtoja sekä lisäksi osattava ennakoida vastapuolen siirrot. Taidoista YTHS:llä ei totisesti ole pulaa: ei ole liioiteltua sanoa, että säätiössä työskentelevät maamme parhaat opiskeluterveydenhuollon asiantuntijat. Ammattilaistemme taidot ja opiskeluterveydenhuollon hiljainen tieto ovat kertyneet vuosien ja vuosikymmenten aikana. Siitä huolimatta, että voimme sanoa olevamme parhaita, emme voi jäädä lepäilemään. Onkin hienoa huomata, että säätiössä myös kouluttautuminen ja itsensä kehittäminen on tärkeä osa arkea. Kolmas tie menestykseen on, ehkä hieman yllättäen, sattuma. Jostain oudosta syystä esimerkiksi erilaiset noppapelit ovat säilyttäneet suosionsa, vaikka niissä kyse on useimmiten puhtaasta tuurista. Kaikesta työstä ja taidosta huolimatta jokaisessa pelissä ja myös tosielämässä sattumalla on osansa siihen, miten asiat menevät. Tällä hetkellä säätiössä tehdään kovasti työtä taidolla ja toivottavasti myös onnellisten tähtien alla liittyen esimerkiksi uuteen potilastietojärjestelmään. Tarkkailemme myös erittäin tiiviisti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen liittyviä ratkaisuja. YTHS:ssä on tehty 60 vuotta työtä opiskelijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin eteen. Tämä työ jatkuu, jotta edessä olevat vuodet olisivat parhaita mahdollisia sekä opiskelijoille että koko YTHS:lle. Kristiina Kokko YTHS:n hallituksen puheenjohtaja Liisa Lähteenaho YTHS:n hallituksen varapuheenjohtaja Kuva YTHS Viestintä - 3 -

4 Onneksi olkoon tästä on hyvä jatkaa! YTHS täyttää 60-vuotta, mikä on hieno saavutus. Paljon on opiskelijoiden terveyden edistämistyötä takana ja paljon myös edessä. Omat kokemukseni YTHS:n toiminnasta palvelujen käyttäjänä ovat 1990-luvun alusta Kuopion yliopiston opiskelijana. Palvelu pelasi ja apua sai aina kun sitä tarvitsi. Toimiessani ammattikorkeakoulun yksikön johtajana, ja vararehtorina haaveilin YTHS:n laajentamisesta myös ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Olenkin tuiki tyytyväinen, että sain itse olla käynnistämässä ammattikorkeakoulujen YTHS-kokeilua viime hallituskaudella. Kokeilun perusteella YTHS-malli soveltuu myös amk-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelumalliksi niin opiskelijoiden kuin palvelutuottajien näkökulmasta. Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä tuotettuihin palveluihin, he ovat myös käyttäneet niitä ja opiskelijoiden tarpeisiin on pystytty vastamaan. Tärkeää on saada YTHS-toiminta tulevaisuudessa vakinaistettua myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Se edellyttää lainsäädäntömuutoksia mutta myös rahaa. Tulokset kuitenkin puhuvat puolestaan. Lämpimät onnittelut 60-vuotiaalle! Tästä on hyvä jatkaa kaikkien korkeakouluopiskelijoiden terveyden edistämistä. HYVÄ YTHS-VÄKI. KIITOS TYÖSTÄNNE. Paula Risikko sosiaali- ja terveysministeri (asiakas aikoja sitten) Kuva Laura Kotila, Valtioneuvoston kanslia - 4 -

5 Kela onnittelee 60-vuotiasta! Kelalla ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä on yhteistyökumppanuutta takana jo lähes 50 vuotta. YTHS:n toiminta on ollut Kelan korvattavaa vuodesta 1966, jolloin korvauksesta säädettiin sairausvakuutuslaissa. Perusteluna oli se, että haluttiin tarjota opiskelijoille työpaikkalääkintähuoltoon verrattavaa hoitoa, joka olisi voitava korvata samojen perusteiden mukaan. Tuolloin YTHS:n toimintapiiriin kuului yli opiskelijaa, ja korkeakouluohjelma kehittyi voimakkaasti, koska ylioppilastutkinnon suorittaneiden nuorten määrä oli kasvussa. Näin ollen YTHS:n toimintaedellytykset ja kehittämismahdollisuudet haluttiin turvata vakauttamalla säätiön rahoitusta, joka aikaisemmin oli ollut riippuvainen esimerkiksi raha-automaattiyhdistyksen avustuksista. Kuluneiden vuosikymmenten aikana sairausvakuutuslakiin on tullut muutoksia, mutta kustannusten korvaamisen periaate on pysynyt pääosin samankaltaisena. Alkuvuosina esimerkiksi ennaltaehkäisevää hoitoa ei korvattu, mutta vuoden 1969 lakimuutoksen myötä myös ennaltaehkäisevä hoito saatiin korvauksen piiriin. Nykypäivänä opiskelijoiden terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy nähdäänkin oleelliseksi osaksi toimintamallia. Kelan osuus YTHS:n kustannuksista maksetaan sairaanhoitovakuutuksesta, joka rahoitetaan puoliksi vakuutettujen ja valtion kesken. Käytännössä noin 60 % YTHS:n rahoituksesta tulee Kelasta. Sairausvakuutuslaki ja siihen liittyvä asetus määrittelevät hyväksyttävät kustannukset, joiden mukaisesti korvausta maksetaan. Käytäntöä voidaan verrata esimerkiksi työterveyshuollon korvauskäytäntöihin. YTHS toimittaa vuosittain ennakkohakemuksen Kelaan, jonka perusteella tehdään opiskelijakohtaiseen enimmäismäärään perustuva talousarviokehys ja ennakkopäätös. Tili- ja toimintakauden päätyttyä vahvistetaan lopullinen kokonaiskorvaus. Lisäksi YTHS toimittaa Kelaan selvityksen säätiön toiminnasta ja kirjanpitoon perustuvista menoista. Yhteistyö on vuosien varrella hioutunut luottamukselliseksi ja sujuvaksi. Korvaukseen oikeuttavia kustannuksia ovat opiskelijoiden perusterveydenhuollon kustannukset, johon sisältyvät terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy, hoidon järjestäminen, yleis- ja erikoislääkäritasoinen avosairaanhoito, mielenterveystyö sekä suun terveydenhuolto. Korvauksen edellytyksenä ovat myös hoidon tarpeellisuuden harkinta, riittävät laatukriteerit täyttävä toimintamalli sekä seuranta- ja vaikuttavuustietojen tuottaminen. Vuodesta 2010 alkaen Kela on ollut mukana kokeilussa, jonka tavoitteena on selvittää ja arvioida YTHS:ssä käytössä olevan toimintamallin soveltuvuutta ammattikorkeakouluissa opiskelevien terveydenhuoltoon. Taustalla on pyrkimys taata ammattikorkeakoululaisille yhdenmukaiset terveydenhuoltopalvelut yliopisto-opiskelijoiden kanssa. Amk-kokeilu jatkuu nykytietämyksen pohjalta heinäkuun loppuun 2014 saakka, mutta kokeilulle on esitetty yhden vuoden jatkoaikaa. YTHS:n toimintamallin vakinaistaminen ja laajentaminen kaikille ammattikorkeakoululaisille olisi merkittävä uudistus opiskelijoiden terveydenhuoltopalvelujen kannalta. Liisa Hyssälä pääjohtaja, Kansaneläkelaitos Kuva Wilma Hurskainen - 5 -

6 ISÄNMAAN TOIVOT "SPEI SUAE PATRIA DEDIT" Kun ylioppilaille rakennettiin oma talo Helsinkiin 1870, se tarkoituksella sijoitettiin keskustan laitaan, jotta meluisa opiskelijaelämä ei häiritsisi muita kaupunkilaisia. Kansalaiskeräyksen jälkeen 140 vuotta sitten talon julkisivuun kaiverrettiin ikimuistoiset sanat spei suae patria dedit eli isänmaa lahjoitti toivoilleen. Tästä lähtien Vanha ylioppilastalo onkin ollut keskus, jossa ylioppilaat oman järjestötoimintansa kautta ovat antaneet panoksensa yliopiston tehtävään kasvattaa nuorisoa isänmaan palvelukseen. Ylioppilaat voivat olla isänmaan ja nykyisin myös ihmiskunnan toivoja kahdella ehdolla. Ensinnäkin heidän tulee saada opintojensa kautta kriittisen ajattelun kyky, innostus elinikäiseen uuden tiedon etsintään ja sen asiantuntevaan käyttämiseen yhteiskunnan kehittämiseksi. Toiseksi heidän pitää oppia huolehtimaan ruumiinsa ja mielensä terveydestä ja toimintakyvystä. Jälkimmäisessä tehtävässä heidän apunaan on jo 60 vuoden ajan toiminut Suomen Ylioppilaskuntien Liiton 1954 perustama Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS. Tulin 18-vuotiaana opiskelemaan Helsingin yliopistoon syksyllä 1964, joten itselläni on meneillään viideskymmenes vuosi yliopiston piirissä. Huhtikuun alussa 2014 jään täysinpalvelleena eläkkeelle, mutta tämänkin jälkeen tarkoitukseni on jatkaa tutkimusta ja opetusta emeritussopimuksen puitteissa. Tilastokeskuksen mukaan syntymävuotenani 1946 eliniän odote Suomessa oli miehille 58,4 vuotta ja naisille 65,8 vuotta. Kun minusta tulee reimuylioppilas keväällä 2014, ylioppilaaksi kirjoittaa ja yliopistoihin pyrkii 1995 syntynyt ikäluokka, jonka eliniän odote on miehille 73,0 vuotta ja naisille 80,2 vuotta. Tähän eliniän nousuun ovat vaikuttaneet lapsikuolleisuuden väheneminen, terveellisten elämäntapojen yleistyminen, aiempaa parempi ravinto ja hygienia, tupakoinnin vähentyminen, liikuntaharrastuksen lisääntyminen, terveydenhoidon tehostuminen sekä lääketieteen edistys tautien ehkäisemisessä ja parantamisessa. Nykyisillä isänmaan toivoilla on siten odotettavissaan keskimäärin viisitoista vuotta enemmän elinaikaa kuin meillä suurten ikäluokkien jäsenillä. Tämän todennäköisenä seurauksena on eläkeiän korotus ja pidentyneet työurat, mutta myös rikkaammat mahdollisuudet vapaa-aikaan perheen ja harrastusten parissa. Omaan elämänkaareeni on jo mahtunut Suomen jälleenrakennus sodan jälkeen, hyvinvointivaltion rakentaminen, kasinotalouden nousu ja talouslamat sekä globaalin informaatioyhteiskunnan kehittyminen. On jokseenkin mahdotonta ennustaa, millaisia vaiheita nuoret isänmaan toivot tulevat kokemaan seuraavan puolen vuosisadan aikana. On kuitenkin selvää, että elämänlaatunsa varmistamiseksi uudet sukupolvet joutuvat etsimään vastauksia suuriin haasteisiin, joita asettavat uhkaava ilmastonmuutos, teknologian siivittämä työn ja rakenteiden murros sekä monikulttuurisen maailman oikeudenmukaisuus. Onneksi isänmaa on lahjoittanut toivoilleen viisasta harkintaa ja vireää yhteistoimintaa, joita tarvitaan turvaamaan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä. Professori Ilkka Niiniluoto Kuva Ari Aalto - 6 -

7 Kumarrus elämälle Merkkipäivät ovat yksilön tai yhteisön elämässä samalla kertaa sekä juhlan että arvioinnin aihe. Miltä näyttää 60-vuotias Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö yhteistyökumppanin näkökulmasta? Miten ymmärrämme säätiön vision olla Opiskelijan terveydeksi kehityksen kärjessä? YTHS palvelee sellaisen yhteisön jäseniä, joiden elämän käsikirjoitukseen kuuluu muutos. Yliopistoissa ja korkeakouluissa keskeistä on jatkuva liike, uusi tieto ja sen muodostus sekä vaihtuvat ihmiset. Epävarmuus, näköalattomuus ja turvattomuus ovat kasvamassa niin opiskelijoiden kuin korkeakoulujen henkilöstönkin mielissä. Yhtäältä vallitsee kyvyttömyys katsoa taaksepäin, ymmärtää historiaa ja toisaalta voimattomuus katsoa eteenpäin. Tällaisen henkisen maiseman keskellä kasvaa tarve saada otetta muutoksesta. Aikamme muutoshenkeä analysoidessaan arkkipiispa Kari Mäkinen peräänkuuluttaa sitä, että nykyhetken hahmottamiseksi tarvitsemme hitaan muutoksen tunnistamista. Mäkisen sanoin: Mitä kiihkeämmin joudumme reagoimaan nopeisiin muutoksiin, sitä tärkeämpää on samanaikaisesti tunnistaa historian syvät virrat. Ne vaikuttavat siihen, mitä elämä täällä on, millaista on elää. Opiskelijalle itselleen opiskeluaika ei ole vain jokin elämän välivaihe. Päinvastoin, aikuistuvan nuoren aikuisen elämässä kaikki on samanaikaisesti läsnä, mahdollista ja tapahtumassa. Opiskeluaika onkin korostetusti muutosvaihe. Opiskeluajan kehitystehtävät ovat näkyväksi tulevia itsenäisiä valintoja. Aikuistuvan nuoren elämäntilanne heijastuu kokonaisvaltaisesti hänen terveyteensä, hyvinvointiinsa ja opiskelukykyynsä. Stressatun hammas narskuu, jännittäjän mahaa polttaa, vatsahapot syövät kiireisen kurkkua, ahdistuneen päätä särkee. Niitä ei voi ohittaa olankohautuksella. Siksi on tärkeää, että näissä ihmisenä kasvamisen kipupisteissä on tarjolla YTHS:n asiantuntijoiden kaltaisia rinnallakulkijoita. YTHS on johdonmukaisesti korostanut opiskelijoiden kasvurauhan tukemisen tärkeyttä. Tämä tulee pitää mielessä erityisesti nyt, kun opiskeluihin on alettu yhä enemmän liittää talouden ja tuotannon kielenkäyttöä ja ajattelutapaa. YTHS on rohkeasti puolustanut toisenlaista näkemystä, jonka mukaan ihminen on ainutlaatuinen ominaisuuksien ja lukuisien kasvusuuntien yhdistelmä. Hän kykenee muutoksiin ja oppimiseen sekä monenlaisiin suhteisiin, jos tähän annetaan riittävästi aikaa ja tilaa. Hyvinvointiyhteiskunnan perustaa on usein kuvattu ns. kultaisen säännön avulla: Mitä tahtoisitte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Sitä voi pitää ihmiskunnan yhteisenä tajuna siitä, mitä on hyvä elämä. Kultainen sääntö eettisenä perustana merkitsee sitä, hyvä elämä on ennen muuta eläytymistä toisen asemaan. Se ei ole vain pään vaan myös sydämen asia. Tätä tosiseikkaa YTHS on tähdentänyt samassa rintamassa kirkon oppilaitostyöntekijöiden kanssa. Kyse on inhimillisestä vuorovaikutuksesta, aina toisesta ihmisestä huolehtimisesta ja vastuun kantamisesta. Elämä ei ole vain leipää ja liikettä, eikä hyvä elämä vain fyysistä terveyttä vaan myös mielen ja sielun eheyttä. Se on kykyä myötäelävästi ymmärtää itseämme ja kanssaihmisiämme. Irrallisuus ja yksinäisyys, kateus ja aggressiivisuus eivät edistä terveyttä. Hyväksytyksi tuleminen, keskinäinen kumppanuus ja muiden mukana oleminen yhteisön osana ovat keskeisiä opiskeluterveydenkin aineksia. Tällaisia ihmisen kohtaamisia Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön ammattilaisten joukko on osannut ja jaksanut kantaa koko tähänastisen historiansa ajan. Paljon on tarvittu sydämen viisautta, että on osattu asettua opiskelijoiden vierelle kuuntelemaan heidän omia ääniään. Olen kunnioituksella seurannut sitä taitoa, jolla te omaa erityistehtäväänne hoidatte. Kirkon oppilaitosyhteistyön puolesta haluan toivottaa menestystä, monia armorikkaita vuosia ja Jumalan siunausta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kaikelle työlle. Risto Korhonen yliopistopastori, Tampereen ev.lut. seurakunnat puheenjohtaja, Kirkon oppilaitostyöntekijät ry. Kuva Juhani Vallikari Tätä kirjoitusta valmistellessani mieleeni palautui Elina Luukasen grafiikanlehti, joka kuvaa klassista suomalaista maisemaa, koivumetsää. Sen voi tulkita vertauskuvallisesti myös suomalaisen opiskelijaterveyden maisemaksi. Sana terve on sekä tervehdys että sairaan vastakohta, mutta alun perin terve on merkinnyt myös ehjää ja niin on vieläkin monessa kielessä. Erkki Lyytikäisen mukaan terve on johdos sanasta terva ja edelleen sanasta tervaspuu. Terve on siten merkinnyt lujapuista ja sellaista tervettä, joka on ehjä. Luukasen teoksessa näkyy hyvinvoivia puita, kuin terveitä, koulutettuja ihmisiä. Koivut, jotka kasvavat pienissä ryhmissä, muistuttavat sosiaalisesti aktiivisia opiskelijoita. Ikään kuin ne haluaisivat näyttää, että ovat juuri sellaisia, joita kansallinen menestys ja kilpailukyky tarvitsevat. Mutta teokseen sisältyy myös muuta. Kuvan etualalla, erillään muista, kasvaa koivu, joka on painunut maahan asti. Se näyttää sanovan: todellisuus ei ole vain selviytymistä ja pärjäämistä. Mikä on se paino, joka on saanut yksinäisen koivun taipumaan maahan saakka? Niin voi käydä, kun ihminen jää sivuun, taipuu ja murtuu. Voisi ajatella, että työn nimi on Masennus tai Yksinäisyys tai Häpeä. Mutta työn nimi on Kumarrus. Se on nöyrä kumarrus elämän todellisuuden ja siihen kuuluvan haurauden edessä. Tätä elämä on. Työn nimi on samalla hyvä muistutus: Näenkö kohtaamassani opiskelijassa kokonaisen, ainutkertaisen elämän, joka toteutuu ainutkertaisella tavalla tuossa ihmisessä? Ei vasta sitten, kun hän on pääsyt pystyyn ja joku on auttanut hänet antamaan oman panoksensa yhteiseksi hyväksi. Kyse on ihmisarvosta

8 Kuva Kuva-Paijula YTHS:N JA YLIOPISTOJEN YHTEISTYÖ ennen, nyt ja tulevaisuudessa oppilaitosselvitysten näkökulmasta YTHS:ssä on vuosikymmenten kuluessa ollut useita yrityksiä opiskeluympäristön arvioinnin toteuttamiseksi, erityisesti ja 1980-luvuilla. On korkea aika päästä sanoista tekoihin! HISTORIAA Jo vuonna 1972 asetettiin YTHS:ssä työryhmä professori Kari Savosen johdolla tutkimaan ulkoisen opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta ja suunnittelemaan sen valvontaa. Tuotoksena oli kirjanen Opetuslaboratorion terveellisyys ja turvallisuus. Kymmenen vuotta myöhemmin valmistui YTHS:n työryhmäraportti Opiskeluympäristön terveellisyyden valvonta, jonka perusteella käynnistyi muutamia yhteistyömuotoja korkeakoulujen kanssa luvulla havaittiin, että yhteistyö yliopistojen kanssa oli varsinkin isommissa yliopistoissa vaikeaa. YTHS:n terveyskasvatuksen yhteistyöryhmä ehdottikin terveydenhoitoasemia jatkamaan tai käynnistämään tutustumiskäyntejä oppilaitoksiin tarkoituksella avata yhteistyö. Puhe opiskeluympäristöjen tarkastuksista hiipui 1990-luvulla. Yhteistyö yliopistojen kanssa oli varsin vähäistä vuoteen 2000 asti, jolloin säätiössä tehtiin Opiskeluympäristön terveellisyyden edistämisen tilannearvio. MIHIN AIKEET KARIUTUIVAT? Miksi toiminta ei käynnistynyt lukuisista aloitteista ja hyvästä tahdosta huolimatta? Yksi selitys on puuttuvat yhteistyörakenteet. Mikä yliopistolla olisi sopiva taho? Mikä oikeus YTHS:llä olisi noin vain mennä yliopistojen tiloja ja yhteisön henkeä arvioimaan? Toinen oli toiminnan organisoinnin puute YTHS:ssä; työlle ei osoitettu tekijöitä eikä edes ohjeellisia resursseja. Toiminnalle ei annettu myöskään tarvittavaa arvostusta: YTHS:n toimintaa mitattiin pitkään vain sairaskäyntien luvuilla. Terveyden edistämistyö kirjattiin koodilla "Ö", jota käytettiin myös esim. poissaolosta sairaan lapsen takia. Myös velvoittavuus puuttui. Vaikka Kansanterveyslaki vuodesta 1976 alkaen ohjeisti opiskeluterveydenhuollon huolehtimaan oppilaitosten terveydellisten olojen valvonnasta, katsottiin tuolloin, etteivät säädökset velvoita YTHS:ää. TERVEYDEN EDISTÄMISTYÖ KIRJATTIIN KOODILLA "Ö", JOTA KÄYTETTIIN MYÖS ESIM. POISSAOLOSTA SAIRAAN LAPSEN TAKIA. YLIOPISTOYHTEISTYÖ KEHITTYY Vuonna 2000 käynnistettiin laaja yhteistyö- ja hyvinvointihanke Kehrä YTHS:n ja opiskelijajärjestöjen voimin. Sen tueksi päätettiin YTHS:n terveyden edistämisen teemaksi vuosille Opiskeluympäristö yhteistyötä yliopistojen ja ylioppilaskuntien kanssa. Saatekirjeessä terveydenhoitoasemille todettiin: Aihe on terveydenhoitoväelle aika vaikea, sillä se ei ole perinteistä terveyskasvatustyötä. Kuitenkin mahdollisuutemme vaikuttaa opiskelijan terveyteen ovat aika pieniä, jos opiskeluympäristö tai opiskelukulttuuri ei anna mahdollisuuksia terveellisiin valintoihin. Tämän vuoksi meidän pitäisi omalla panoksellamme tarjoamalla omaa tietämystämme pyrkiä vaikuttamaan opiskelijoiden elinympäristöön. Tämä merkitsee yhteistyötä. Yhteyksien solmiminen yliopistoille organisatorisella tasolla ei ollut helppoa. Se saatiin käyntiin yliopistojen rehtorien neuvoston kautta. Hankkeen aikana pidettiin yhteisseminaareja kaikissa yliopistoissa ja opittiin tuntemaan yliopistojen toimintaympäristöä ja ihmisiä. Monenlaisia yhteistyöhankkeita virisi. Terveystyöryhmiin saatiin yliopistojen edustaja. Kaikkiin yliopistoihin perustettiin hyvinvointityöryhmät. Toimivat yhteydet oli luotu. OPISKELUYMPÄRISTÖJEN SELVITYKSET KÄYNTIIN Nykyisin YTHS:ltä edellytetään säännöllistä opiskeluympäristöjen arviointityötä. Toiminnalle laadittiin vuosina ohjeistus ja lomake, joka on pilotoinnissa todettu toimivaksi. Isojen yliopistojen tiedekuntavastuuhenkilötoiminta auttaa organisoinnissa. Ja työhön käytetty aika merkitään YTE-ajankäyttökoodeilla! Ensimmäisen selvityksen tekeminen on tietysti työ

9 ONKIN TÄRKEÄÄ, ETTEI OPISKELU- YMPÄRISTÖSELVITYS OLE VAIN KOLMEN VUODEN VÄLEIN TEHTÄVÄ IRRALLINEN TYÖLÄS TEHTÄVÄ. Turun terveystyöryhmän kokouksessa oli mukana YTHS:n oman väen lisäksi Turun yliopiston ja Åbo Akademin edustajia, Turun yliopiston ylioppilaskunnan ja Åbo Akademis Studentkårin edustajia (sopo-sihteerit ja -vastaavat). Yliopistoista paikalla ovat osastopäällikkö, opintoneuvoja, opintopsykologeja, liikuntasihteeri/-suunnittelija. läintä, mutta emme tee työtä yksin. Myös yliopistoilla ymmärretään opiskelijoiden hyvinvoinnin yhteys opintojen etenemiseen, mikä on tärkeä myös yliopistojen rahoituksen kannalta. Lainsäädäntö edellyttää myös jatkuvaa opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistämistä, ei pelkkiä tarkastuksia. Onkin tärkeää, ettei opiskeluympäristöselvitys ole vain kolmen vuoden välein tehtävä irrallinen työläs tehtävä, vaan että se nivoutuu jo tekemäämme työhön opiskeluyhteisöjen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kyseessä on siis jatkuva prosessi, josta sitten kolmen vuoden välein tehdään ikään kuin tilannekatsaus. YHTEISTYÖN TULEVAISUUS Terveyden edistämisen ohjeessamme todetaan jo nyt, että asiakkainamme ovat opiskelijat ja opiskeluyhteisöt. Toivottavasti tuleva potilastietojärjestelmämme tukee tätä ajattelua ja antaa mahdollisuuden kirjata yliopisto, sen yksikkö tai tiedekunta asiakkaaksi. Näin saisimme opiskeluympäristötyön ja -selvitykset rakenteisessa muodossa seurattavaan ja vertailtavaan muotoon. YTHS:n osaaminen tukee yliopistoja hyvinvointiohjelmien laatimisessa. Näihin sisältyvät monet jo olemassa olevat ja kehitettävät ohjeistukset esimerkiksi kriisi-, häirintä- ja kiusaamistilanteiden käsittelemiseksi. Kampusten savuttomuus, opiskelijoiden päihdeohjelmat ja liikuntapalvelut ovat terveyden kannalta tärkeitä yhteisiä teemoja, joihin yliopistoilla tarvitaan pelisääntöjä. YTHS:n, yliopistojen ja ylioppilaskuntien yhteinen tavoite on opiskelukykyinen opiskelija, joka siirtyy aikanaan hyvinvoivana työelämään. Tiivis yhteistyö on jatkossakin luonnollinen osa kaikkien näiden organisaatioiden toimintaa, entistä selvemmin opiskelijoiden työterveyshuoltoa ja työsuojelua. Kristina Kunttu yhteisöterveyden ylilääkäri Kuva Leena Karkiala - 9 -

10 Minkälaista on työskennellä YTHS:llä? Kuva Marja-Leena Solaranta-Vähä Enni Halonen, vastaava laboratoriohoitaja, Oulu OLEN OLLUT UNELMA-AMMATISSA ja unelmatyöpaikassa 20 vuotta vastaavana laboratoriohoitajana Oulun toimipisteessä. Parasta työssäni ovat nuoret, reippaat, fiksut ja hyväsuoniset potilaat, joiden kanssa homma sujuu. Antoisaa on myös työskennellä moniammatillisessa ja sopivan kokoisessa työyhteisössä. Koska jokaista ammattiryhmää on vain muutama henkilö, tunnen, että potilasta hoidetaan porukalla. Se on tiimityötä parhaimmillaan. Suuri haaveeni on myös toteutunut YTHS:n laboratorioissa nettiajanvaraus! Se on tasoittanut ruuhkahuippuja, ja myös potilaat ovat olleet siihen tyytyväisiä. Katson tulevaisuuteen luottavaisin mielin, ja uskon, että tällaiselle toiminnalle on jatkossakin tilaus. TULIN YTHS:LLE VUONNA Näiden vuosien aikana on moni asia muuttunut, mutta kehityksen rattaan täytyykin pyöriä eteenpäin. Muutospaineissa työn kuormittavuus on lisääntynyt. Mielestäni on tärkeää, että henkilöstön työssä jaksaminen turvataan jatkossakin. Työtehtäviini kuuluvat suuhygienistin työt, vastaavan hammashoitajan työt, ajanvaraus, puhelinneuvonta ja välinehuolto, eli teen täällä hommia laidasta laitaan. Niin varmaan monella muullakin pienellä toimipisteellä tehdään. Minulla on ilo työskennellä mukavien työkavereiden kanssa. Työmotivaatiota lisää myös se, että YTHS:n asiakkaat ovat yleensä kiitollisia saamastaan avusta ja hoidosta. Välillä on kiirettä ja vastaanottoaikoja tarvitaan enemmän kuin pystymme niitä tarjoamaan, mutta omalla positiivisella asenteella ja toimivalla yhteistyöllä selvitään tiukistakin tilanteista. Elsa Heikkinen, suuhygienisti, vastaava hoitaja, Kuopio Kuva Henna Korhonen Kuva Jarkko Lankinen Anne Suni, hammashoitaja, Lappeenranta TYÖSKENNELTYÄNI YLI 20 VUOTTA YKSITYISSEKTORILLA KAIPASIN uusia haasteita, ja niitä olen YTHS:llä tämän kolmen vuoden aikana saanut. Työ täällä on monipuolista ja sisältää muutakin kuin hammashoitajan perustehtäviä. Lukuisat kansainväliset vaihto-opiskelijat tuovat mukavaa haastetta niin ajanvarauksessa kuin vastaanotoillakin. Yo-kirjoitusten jälkeen pölyttynyt englanninkielentaitokin on taas aktiivisessa käytössä. Innostuneena odotan haastetta, jonka uusi potilastietojärjestelmä tuo tullessaan

11 TYÖHÖNI KUULUU RÖNTGENKUVIEN OTTAMISEN lisäksi EKG- ja spirometriatutkimukset sekä avustaa röntgenlääkäriä ultraäänitutkimuksissa ONB-näytteiden ottamisessa. Vastuulleni kuuluu STUK:in vaatimat röntgentutkimusten säteilyannosmittaukset. Joka toinen vuosi toimin tarvittaessa osastonhoitajan varamiehenä. Minulle tärkeitä seikkoja työpaikalla viihtymiseksi ovat meidän nuoret opiskelijapotilaat, jotka haastavat minut asiantuntemuksessani päivittäin. Myös joustava yhteistyö ihanien ja huumorintajuisten työkavereiden kanssa pitää huolen kivasta ilmapiiristä. Röntgenhoitajaopiskelijoiden ohjaus on minulle vielä lisämauste työssä viihtyvyyteen. Samalla saan jakaa omaa osaamistani tuleville röntgenhoitajille. Päivätyö ja viikonloppuvapaat ovat suuri plussa työssäni. Nämä seikat ovat saaneet minut viihtymään YTHS:llä jo yli 20 vuotta! Sirpa Komppa, erikoisröntgenhoitaja, Helsinki Kuva Vanessa Riki OLEMME MUKANA KOLMIVUOTISESSA KOKEILUSSA, jossa selvitetään YTHS -mallin soveltuvuutta myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolloksi. Olen innoissani tästä kokeilusta ja toivon, että tulevaisuudessa myös muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijat pääsisivät näin kokonaisvaltaisten terveydenhuoltopalvelujen piiriin. Olen työskennellyt vuosia työterveyshuollossa ja koen, että YTHS:ssä olemme näköalapaikalla tulevaisuuden työntekijöiden suhteen. Teemme monitahoista yhteistyötä opiskelijoiden opiskelukyvyn turvaamiseksi niin toimipisteissämme kuin koko säätiön tasolla. Edistämme opiskelijoiden terveellisiä elämäntapoja ja ehkäisemme sairauksien syntymistä. Lisäksi kiinnitämme huomiota opiskeluympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Nautin työskentelystäni näin innovatiivisessa työpaikassa, jossa ennakkoluulottomasti kokeillaan uusia asioita ja kehitetään palveluja asiakkaiden tarpeet huomioiden. Mielestäni tässä työpaikassa sana muutos kuulostaa innostumiselta, tässä hetkessä elämiseltä ja tulevaisuuteen tähyämiseltä. Säätiön työntekijöiden opiskeluterveydenhuollon asiantuntemus, kokemus ja kehittämishalu tuntuvat iholla. Kuluneet pari vuotta ovat olleet minulle erittäin mieluisat, ja yhteistyö koko organisaatiossa on ollut saumatonta. Pidän työni monipuolisuudesta: hallinnollisten asioiden hoitamista ja terveydenhoitajan työstä opiskelijoiden keskuudessa. Me teemme työtä ja nautimme palkkaa opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisestä. Opiskelijat ovat asiakkaitamme. Ei ole niin pientä tai suurta opiskelijan terveyteen liittyvää asiaa, ettei siihen tulisi saada vastausta. Opiskelijan parempaa terveyttä kiteyttää työni ja tavoitteeni YTHS:n palveluksessa. Satu Haapsaari, vastaava terveydenhoitaja, Seinäjoki Kuva Satu Haapsaari Kuva Arja Makkonen OLEN OLLUT TÖISSÄ YTHS:SSÄ 25 VUOTTA. Toimin Savonlinna-Joensuu terveyspalveluyksikön johtajana ja Joensuun yleisterveyden vastaavana lääkärinä. Suurin osa työajastani kuluu kuitenkin yleislääkärin tehtävissä. Se, että olen viihtynyt YTHS:ssä neljännesvuosisadan, johtuu siitä, että yliopistoopiskelijat ovat potilaina reippaita, paranemishaluisia ja toisaalta vaativiakin. Esimerkiksi terveyskeskukseen verrattuna erilaisia todistuksia on vähemmän laadittavana. Myös hyvät työtilat ja mukavat työtoverit ovat plussaa. Mielenterveysongelmia on opiskelijoilla runsaasti, ja tähän varmasti tarvitaan resursseja ja uusia työtapoja. Eija Vänskä, terveyspalveluyksikön johtaja, Joensuu Savonlinna

12 Kuva Viola Koivuranta EIVÄT NE PALKAT SUOMESSA NOUSE, sillä joka firmassa on yksi palkanlaskija. Avasin YTHS:n oven ensimmäisen kerran kesällä 1990, pieni ihmisikä sitten. Vaikka palkanlaskijat usein mielletään tylsää numerotyötä tekeviksi pilkunviilaajiksi (ja sketsien mukaan muutenkin ikäviksi ihmisiksi), on työni itse asiassa monipuolista ja antoisaa. Varsinaisen palkanlaskennan lisäksi teen paljon muutakin. Näistä ehdoton suosikkini on neuvontatyö esimiehille ja henkilökunnalle. Ilman ihmiskontakteja en olisi näin kauan viihtynyt nykyisessä työssäni. Neuvonta- ja opastustyö onkin työni ehdoton suola. Elämän/työelämän ylä- ja alamäissä olen optimistina yrittänyt noudattaa kalevalaista viisautta: Pinoan päivät pääksytysten, päälletysten pahemmat ja paremmat, päällimmäiseksi paremmat (Kalevalaa vapaasti lainaten). Ne pinon päällä olevat päivät antavat iloa ja jaksamista työhöni. Annika Jassu, laitoshuoltaja, Jyväskylä OLEN TOIMINUT YTHS:N PSYKOLOGINA vuodesta 2001 ensin sijaisena ja vuodesta 2005 vakituisena. Parasta YTHS:llä ovat mielestäni älykkäät ja yhteistyökykyiset asiakkaat, joiden kanssa saa käyttää luovuutta ja eri menetelmiä hoitosuhteissa. Olen erittäin tyytyväinen laajaan työkuvaani; neuvontatyön ohella teen lyhyttä ja pitkää psykoterapiaa, vedän ryhmiä ja teen parityötä. Saan myös olla jäsenenä toimipisteemme syömishäiriötyöryhmässä kehittämässä syömishäiriöisten asiakkaiden hoitoa. Yhteistyö mielenterveyden sisällä sekä yleisterveyden ja suunterveyden kanssa on toimivaa ja työkaverit mukavia. Ainoa miinus työssäni on Tampereen toimipisteen tilat, jotka ovat jo ohittaneet parasta ennen päivänsä. Eeva Saares, palkanlaskija, säätiön hallinto, Helsinki TULIN 2,5 VUOTTA SITTEN YTHS:LLE TÖIHIN, ja sain heti hyviä työkavereita ja koin kuuluvani joukkoon, vaikka olinkin ainut ammattini edustaja toimipisteessä. Työhöni kuuluu vastaanottohuoneiden siivous, yleinen järjestys ja viihtyvyys sekä kokoustarjoiluiden laitto. Saan vaikuttaa omaan töihin, ja niin olla mukana muutoksissa, mikä on tärkeää. Olen innolla kehittämässä uutta ja otan vastaan uudet haasteet. Koen, että olen osa työyhteisöä, jossa saan olla mukana ja kertoa mielipiteeni se innostaa minua paljon! Täällä on niin hyviä työkavereita, että se saa minut pysymään YTHS:llä. Välinehuoltajan ammattitutkinnon suoritin loppuun työn ohessa vuonna 2013 ja työpaikan kannustus oli upeaa. Kaikki olivat iloisia puolestani, kun läpäisin viimeisenkin näytön. Vähän erilaiset työpäivät ja tyhy-päivät ovat parasta vastapainoa normaaleille työntäyteisille päiville ja niissä meillä on aina hurjan mukavaa. Päiviä odotamme aina innolla, sillä niistä saa puhtia tuleviin kuukausiin! Satu Kauppinen, psykologi, Tampere Kuva Eija Berg Kuva Hannu Villikka

13 Ylivoimaista opiskeluterveydenhuoltoa jatkossakin YTHS:ltä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on selvästi murroksen kynnyksellä. Säätiö on toiminut ansiokkaasti noin puolivuosisataa, mutta mielestäni nyt puhaltaa jossain määrin muutoksen tuulet. YTHS:n palveluita pohditaan vihdoin laajennettavaksi myös ammattikorkeakouluopiskelijoille, ja valtion hallituksen ajama sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus voi tuoda muutoksia vanhaan totuttuun toimintaan. Kaikki muutos ei tietenkään ole ikinä pahasta. Itse olen saanut olla YTHS:n toiminnassa mukana lähivuosina todella aktiivisesti monella eri tasolla. Olen nähnyt säätiön toimintaa niin sanotusti sisältä päin valtuuskunnan jäsenenä, mutta ennen kaikkea olen ollut aktiivisesti mukana muutoksessa. Opiskelijakunnan puheenjohtajana sain kunnian olla käynnistämässä YTHS:n palveluiden pilotointia ammattikorkeakouluopiskelijoille Lappeenrannassa ja sen jälkeen SAMOKissa edistämässä palveluiden laajentumista myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. YTHS:n palveluiden laajentaminen myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden käyttöön on mielestäni välttämätöntä. Ja se on erittäin toivottu muutos, ainakin opiskelijoiden näkökulmasta. Jokainen korkeakouluopiskelija ansaitsee yhdenvertaiset sekä laadukkaat terveydenhuoltopalvelut, ja YTHS on se taho, joka niitä pystyy tehokkaasti toteuttamaan. Tämä uudistus vain vaatii riittävän poliittisen tahdon, jonka soisi löytyvän, jotta säätiö voi valmistautua kasvavaan asiakasmäärään asianmukaisella tavalla ja riittävällä aikataululla. Samalla kuitenkin meneillään oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus langettaa hieman ei-toivotun varjon YTHS:n tulevaisuuden ylle. Ydinkysymys kuuluu, kuka järjestää tulevaisuudessa opiskeluterveydenhuollon. Onko se kaikkien osalta kunta tai yksityinen palveluntuottaja vai edelleen korkeakouluopiskelijoiden osalta YTHS? Itse liputan vakaasti YTHS:n puolesta ja uskon sekä toivon toimivan järjestelmän pysyvän jatkossakin. En näe järkevänä muuttaa YTHS:n erittäin toimivaksi todettua prosessia. YTHS:n kanssa toimiessani on ollut ilo havaita hyvä henki, joka siellä työskentelevistä ihmisistä huokuu. Yhteistyö on lähes aina ollut saumatonta, ja voimia yhdistämällä on saatu aidosti merkityksellisiä asioita aikaan. Mikä tärkeintä, mielestäni säätiössä opiskelijat ovat kaiken keskiössä! Siis vaikka vähän harmaita pilviä taivaalla onkin näkyvissä, uskon vakaasti YTHS:n valoisaan tulevaisuuteen kaikkien korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestäjänä. YTHS on ylivoimaisen osaamisensa näyttänyt tällä saralla ja jatkaa edelleen aktiivisesti kehittymistään. Mikko Valtonen Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön valtuuskunnan jäsen 2012 Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry:n puheenjohtaja 2013 Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan puheenjohtaja Kuva Miika Tiainen YTHS se on kuitenkin helpointa? Kesällä 2003 olin tuore ylioppilas ja menossa viisaudenhampaan poistoon. Hammaslääkäri oli lehdestä bongannut nimeni ylioppilaiden joukosta ja ilmoitti, ettei meidän kannata näitä hampaita poistaa, kun sinä kuitenkin menet yliopistoon, ja se on siellä YTHS:llä sitten helpointa. Hetken kakistelin, kun opiskelupaikasta ei ollut tietoa, mutta mitäpä siinä vastaan sanomaan. Ovi yliopistoon aukeni, ja kaikki viisaudenhampaani olen YTHS:llä menettänyt. Monipuolisten hoitosuhteiden lisäksi olen tutustunut YTHS:ään opiskelija-aktiivina. Ensin pyörin Turussa terveyden edistämisen kuvioissa. Diabetesta ehkäistiin ja seksuaaliterveyttä edistettiin. Viimeiset vuodet olen työskennellyt Suomen ylioppilaskuntien liitossa vastaten terveydenhuollon kysymyksistä. Olen yhteydessä YTHS:ään monesti päivittäin. Yhä edelleen pääsen miettimään terveyden edistämistä, kun istun valtakunnallisessa terveystyöryhmässä. Eniten kulutan Töölön toimipisteen seiskakerroksen käytäviä. Säätiön hallituksessa on työstetty niin AMK-kokeilua kuin potilastietojärjestelmääkin. Milloin pääsemme kilpailuttamaan hankintoja ja milloin miettimään resurssien kohdentamista. Harrastan tyhmiä kysymyksiä, sillä on kiva tietää, mistä päättää. Kiitettävällä kärsivällisyydellä YTHS:n toimiva johto niihin vastailee. Toisinaan olen hankala. Se on edunvalvojan osa. SYL:n tehtävä on viedä ylioppilaskuntien ääntä YTHS:n päätöksentekoon. Tämä onneksi ymmärretään YTHS:ssä hyvin niin säätiön hallinnossa kuin paikallistasollakin. Toimivinta on, kun kaikessa toiminnassa otetaan huomioon käyttäjät suunnittelusta arkipäivään asti. Omat maisterinpaperini saapuivat syyskuussa. Vielä kerran ehdin hammaslääkärille ennen kuin siirryn oikeasti aikuiseksi. YTHS:llä on helppo olla opiskelija ja opiskelijoiden edustaja. Olkoon niin vastakin. Sini Terävä Suomen ylioppilaskuntien liiton sosiaalipoliittinen sihteeri ja YTHS:n hallituksen jäsen Kuva SYL:n arkisto, kuvaaja Sakari Röyskö

14 YTHS:N MERKITYS OPINTOPSYKOLOGEILLE Opintopsykologien työllä on vahvat juuret YTHS:ssä. Kun professori Kirsti Lonka ideoi uudenlaista työnkuvaa Helsingin yliopistossa 1990-luvun lopussa, kehittämistyön tukena oli YTHS:n neuvontapsykologina toiminut Salli Saari. Hän oli tehnyt samansuuntaista työtä jo 70-luvulla Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa. Psykologi Totte Vaden, joka on myös työskennellyt YTHS:ssä, oli vahvasti mukana Tampereella opintopsykologityön käynnistämisessä ja valtakunnallisen opintopsykologiverkoston rakentamisessa. YTHS:n yhteisöterveyden ylilääkäri Kristiina Kunttu Kehrähankkeen keulahahmona on tehnyt opintopsykologien työtä tunnetuksi ja pohjustanut opiskelukykyyn liittyvää tutkimusyhteistyötä. Alussa yhteistyö YTHS:n suuntaan vielä haki muotoaan. Vähitellen suorat kontaktit säätiön työntekijöihin ovat lisääntyneet ja tiivistyneet. Opiskelijat liikkuvat molempiin suuntiin: opintopsykologit ohjaavat lääkäripalveluja ja terapiaa tarvitsevia opiskelijoita YTHS:ään, ja monet opiskeluongelmien kanssa painivat opiskelijat tulevat vastaanotollemme YTHS:n kautta. Yhteistyö näkyy myös julkaisuina, esimerkiksi Opiskeluterveys-kirjassa. YTHS on jo hyvässä iässä, mutta opintopsykologityö on selvästi nuorempaa. Opintopsykologien työssä opiskelijoiden ohjaus on vakiintunutta, mutta sisällöt ja työtavat kehittyvät jatkuvasti. Opintopsykologit kouluttautuvat sekä tieteellisesti että kliinisissä taidoissa. On ollut mielenkiintoista seurata, miten iäkkäämpikin organisaatio jatkuvasti kehittyy ja uudistuu. Meidän näkökulmastamme ryhmämuotoisesta ohjauksesta ja opiskeluyhteisön kehittämisestä voisi löytyä uusia avauksia opintopsykologien ja YTHS:n yhteistyölle. Opintopsykologit pyrkivät parantamaan opiskelijoiden opiskelukykyä ohjaamalla heitä yksilöllisesti ja ryhmissä, tutkimalla yliopisto-opiskelua sekä jakamalla asiantuntemustaan opetuksen kehittäjille. Opintopsykologien yksilövastaanottoja tarjotaan opiskelijoille, joiden opinnot eivät syystä tai toisesta etene. Työ on jäsentynyt erityisohjaukseksi mielenterveystyön ja yliopiston perusohjauksen välimaastoon. Helsingin yliopisto opintopsykologit Johanna Mikkonen, Juha Nieminen ja Mikko Inkinen. Kuva Vanessa Riki

15 Opiskelijoiden Liikuntaliiton ja YTHS:n kumppanuudesta OLL:n ja YTHS:n yhteistyöllä liikkuvamman opiskeluyhteisön puolesta on jo kohtuullisen pitkät perinteet. YTHS:ltä on myös lähtöisin OLL:n eräs kaikkein pisimpään käytössä ollut ja edelleen hyvissä voimissa oleva palkitsemisperinne, josta säädetään liiton merkkiohjesäännössä seuraavaa: 10 OLL-malja OLL-malja on Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön 1970-luvulla lahjoittama kiertopalkinto, joka voidaan myöntää vuoden aikana merkittävästi liikuntatoiminnan saralla ansioituneelle OLL:n jäsenyhteisölle tai jäsenyhteisön jäsenelle. Maljan pintaa kiertää teksti Liikkuen elämää vuosiin ja siihen kaiverretaan kunakin vuonna palkitun jäsenjärjestön lyhenne. OLL-maljan myöntää liiton hallitus ja se annetaan liiton sääntömääräisessä liittokokouksessa. YTHS:n 1970-luvulla lahjoittama kiertopalkinto OLL-malja. YTHS:n ja OLL:n kumppanuus on ollut myös yllättävän monipuolista. Ikuisesti kiertävän OLL-maljan ohella jo pelkästään 2000-luvulla on mm. tehty painonhallintaan tähtäävä opas Painavaa asiaa kevyemmästä elämästä (2008), rakennettu korkeakoululiikunnalle suositukset (2010) sekä niiden pohjalta alettu yksityiskohtaisesti työstämään opiskeluterveydenhuollon ja korkeakoululiikunnan välille palveluketjua (2011 ). Viimeisin yhteistyön tulos on liikunnan mini-intervention sisällyttäminen osaksi YTHS:n virallista hoitokäytäntöä (2013). Lisäksi voin todeta, että YTHS:n OLL:lle myöntämä jatkuva asiantuntijajäsenyys valtakunnallisessa terveystyöryhmässä on ollut itselleni erinomainen näköalapaikka nykyaikaiseen opiskeluterveydenhuoltoon. YTHS on mielestäni erittäin vireä organisaatio, jonka toimijoiden kanssa on paitsi helppo myös mukava tehdä yhteistyötä liikkuvamman ja terveemmän opiskelijan puolesta. Kuten urheiluväki toteaa arvostamilleen toimijoille: Respect 60-v YTHS! Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntija Opiskelijoiden liikuntaliitto ry Kuvat OLL

16 Opiskelijoilta hyvää palautetta kuusikymppiselle YTHS:lle Opiskelijat antoivat yli asiakaspalautetta toimipisteiden auloissa oleviin palautelaitteisiin Terveyspalvelupäällikkö Hanna Kari iloitsee runsaasta palautemäärästä, joka on hänen mukaansa lyönyt säätiöläiset hyvällä tavalla ällikällä. " Aiemmin saimme opiskelijoilta noin tuhat verkkopalautetta vuosittain. Positiiviset palautteet jäivät käytännössä keräämättä. Uusien jalkalaitteiden avulla palautteet myös positiiviset sai nyt helposti kerättyä heti vastaanottokäynnin jälkeen", kertoo Hanna Kari. Palautelaitteen avulla opiskelijalla oli mahdollisuus arvioida vastaanottokäynnillä saamaansa hoitoa ja arvioida avun laadun. Sillä pystyi lähettämään myös muita terveisiä säätiölle. Eniten yli kappaletta palautetta annettiin saadusta hoidosta, jolle 95 prosenttia asiakkaista oli antanut vähintään hyvän arvosanan. Vastaajista 92 prosenttia oli antanut vähintään hyvän arvosanan myös avun saamiselle asiaansa. Asiakaspalautelaite motivoi henkilökuntaa. Lisäksi palautteen avulla 60-vuotias YTHS pystyy kehittämään edelleen toimintaansa ja palvelujaan vastaamaan paremmin nykypäivän opiskelijoiden tarpeita. Teksti Sini Kivijärvi TERVEISENSÄ PALAUTELAITTEEN KAUTTA YTHS:LLE OLI LÄHETTÄNYT 944 OPISKELIJAA. Uusi toimenpide jännitti, mutta lääkärillä oli rento asennoituminen ja toimenpide meni omalla painollaan. Jäi hyvä mieli, kiitos! Kiitos erinomaisesta palvelusta ja siitä, että otatte opiskelijoiden ongelmat todella asiaksi Puhelinpalvelu ei toimi, YTHS jätti soittopyynnön johon on mahdoton vastata automaattivastaajasta ja aukioloajoista johtuen. Kuka on olemassa ketä varten... Ihana terkkari, läsnäoleva ja käynnissä ei ollut kiireen tuntua. Kiitos! Hyvin ammattitaitoisia työntekijöitä ja todella ystävällistä palvelua. Lääkärissä ja hammaslääkärissä käynti ei tunnu enää niin kauhealta. Kiitos. On hyvä kun henkilöstö osaa ruotsia, kiitos. Akuuttiin oireeseen sain saman päivän sisällä lääkärin hoidon ja reseptin oireisiin. Hammaslääkärille nopeampia aikoja. Samoin kuin suuhygienisteille. Kiitos Ihanaa huomioimista. Lämmin ilmapiiri. Hyvää työtä jätkät! Jatkakaa samaan malliin! Vähemmän jäkätystä ja enemmän kuuntelua! Kivaa kun täällä ei tuomita vaan asioihin suhtaudutaan järkevästi ja ymmärtäen. Kiva tulla potilaaksi! Henkilökuntaa on liian vähän. Terveydenhoitajalle olisi ollut aikaa sillä välin kun odotin, mutta ketään ei ollut kertomassa siitä. Mielenterveys-palveluihin panostusta. Muuten YTHS on yksi parhaimmista sairaanhoitopalveluista! Opiskelijoiden terveydenhuolto on sijoitus tulevaisuuteen. Jatketaan samaan malliin! Mukavaa asiakaspalvelua. Jäi hyvä mieli ja suu puhdistui. Kiitos!

17 YTHS Green Office -merkin arvoista terveydenhuoltoa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö on vielä tämän lehden julkaisupäivänäkin Suomen ainoa terveydenhuollon organisaatio, jolle on myönnetty Green Office -merkki hyvin tehdystä ympäristötyöstä. Kyseessä ei ole sattuma. Green Office -merkin myöntämiseen on tähän mennessä kuljettu pitkä ekotaival, jonka säätiön ekologisesti valveutunut johto ja YTHS:n sydämellään työtä tekevät työntekijät ovat mahdollistaneet. TÖÖLÖN TOIMIPISTEEN EKOPILOTTI Ympäristötyö ei sinänsä ollut YTHS:ssä mitään uutta. Hyviä käytäntöjä oli meillä monissa yksiköissä ja osastoilla toteutettu jo vuosikymmeniä. Niitä ei oltu vain aiemmin seurattu eikä kirjattu, eikä ympäristöasioita (jätemääriä, lajittelua, kulutustapoja jne) oltu raportoitu mihinkään, jotta YTHS olisi voinut pyrkiä jatkuvan parantamisen malliin. Meillä ei ollut myöskään niin vahvaa omaa ympäristöasiantuntemusta, jotta olisimme voineet kehittää oman mallin. YTHS:llä ei ollut mitään keinoa kertoa asiakkaalle ympäristöystävällisistä tavoistamme tehdä opiskelijan parempaa terveyttä. Näitä vajeita paikkaamaan säätiöön valittiin Green Office pienen tutkimustyön, haastatteluiden ja erilaisten ympäristönhallintajärjestelmien vertailujen jälkeen. Sen asiantunteva palvelu ja käytännölliset raportointityökalut varmistivat sen, että Green Officea päätettiin meilläkin ottaa käyttöön. YTHS:lle luonnosteltiin heti alkuun kaikille yhteinen ympäristöstrategia. Siitä johdettiin ympäristösuunnitelma, jonka hallintatyökaluksi integroitiin Green Officen Kompassi-järjestelmä. Töölön toimipisteeseen perustettiin kolmiportainen ympäristötyötä koordinoiva hallinto ekojory, ekotiimi ja ekotsempparit, joilla kaikilla oli oma tärkeä funktionsa. Ekojory muodostettiin toimitusjohtajasta, yksikön johtajasta ja YTHS:n Green Office -vastaavasta. Ekotiimiin tuli upeasti töihinsä sitoutuneita osastonhoitajia, joiden tärkeä tehtävä oli ideoinnin ja ideoiden välittämisen lisäksi Green Office on Suomen WWF:n keksintö käytännössä jo tavaramerkki joka on levinnyt Suomesta kymmeneen muuhunkin maahan. Se on käytännönläheinen ja toteuttamistavaltaan kevyt ympäristöohjelma, jonka tavoitteena on toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen ja kasvihuonepäästöjen vähentäminen. viedä uusia käytäntöjä omille osastoilleen ja tuoda toisaalta palautetta henkilöstön kokemuksista näiden käytäntöjen suhteen. Ekotsempparit olivat vapaaehtoisia varsinaisia ideanikkareita joiden tehtävä oli seurata ympäristötyön toteutumista omilla osastoillaan ja auttaa, jos joku ei tiedä, miten toimia. YTHS:lle otettiin kolme mitattavaa indikaattoria, jotka olivat paperi, jäte ja energia (sähkö). Lisäksi seurattiin myös veden kulutusta ja Kulutustapamittaria. Pelkän jätesopimuksen uusiminen vei aikansa mutta uusi sopimus toi Töölöön heti runsaasti säästöjä! Samalla uusittiin lajittelukorit, ohjeistettiin lämmitysasioita ja tsempattiin täyttämään WWF:n Kulutustapamittari. Töölön toimipisteelle myönnettiin tarkan toimistotarkastuksen jälkeen Green Office -merkki Töölön onnistuneen ekopilotin ja YTHS:n sitoutuneen henkilökunnan ansiosta ympäristömerkki saatiin vuotta myöhemmin myös viiteen uuteen toimipisteeseen Ouluun, Turkuun, Otaniemeen, Kuopioon ja Tampereelle. Vuoden 2014 tavoite on saada Green Office -merkki koko YTHS:ään. Sari Krappe viestintäpäällikkö, YTHS:n GO-vastaava Kokemuksia ekotyöstä On ollut mukavaa nähdä, miten henkilökunta on oman työnsä ohella innostuneesti tuonut esiin uusia ideoita, joita on voitu hyödyntää Green Officen (GO) hengessä. Töölön toimipisteen kuvantamisyksikkö lähti innolla mukaan ekotyöhön, kun asia tuli ajankohtaiseksi pari vuotta sitten. Osastonhoitaja kuuluu ekotiimiin, ja Kuvantamisen kaksi röntgenhoitajaa toimivat ekotsemppareina. Kun ekologiset asiat otettiin ensi kerran esille, totesimme YTHS:ssä tekevämme jo paljon ekologista työtä, vaikka sitä ei sillä nimellä kutsuttukaan. Suurin ja tärkein ekoteko Kuvantamisen osastolla on ollut siirtyminen digitaaliseen kuvantamiseen, jolloin ongelmajätteeksi luokiteltavia kehityskemikaaleja ja filmijätettä ei enää synny. Luonnonvaroja säästetään hankinnoissa, joissa painotetaan täyttöpakkauksia, hankinnat tehdään isoimmissa erissä keskitetysti pari kertaa vuodessa, suosimme monikäyttöisiä tuotteita jne. Hankimme uudet sädesuojat lyijyttöminä, kierrätämme vanhat suojat mm. eläinlääkäriasemille tai alan oppilaitoksiin mallikappaleiksi. Käytämme kaksipuolista tulostusta tarvittaessa sekä uusiokäytämme vanhat kirjekuoret sisäpostissa. Hyödynnämme kattovaloista tulevaa luonnonvaloa sähkövalon tilalla. Tässä muutamia esimerkkejä. Oman Kuvantamisen koulutuspäivämme päätteeksi pääsimme alkuvuodesta tutustumaan WWF:n toimistoon Lintulahdenkadulle, jossa Green Office -asiantuntija Mikko Kuiri otti meidän vastaan. Saimme tutustua Parhaat Green Office -käytännöt -nettisivustoon, katsoa Green Officesta kertovan esityksen sekä lopuksi tehdä Green Office -toimistokierroksen. Esityksen pohjalta näimme myös sen, miten maailmalaajuista GO-toiminta on. Olemme kuitenkin ainoa terveydenhuoltoalan yksikkö Suomessa, joka on saavuttanut GO-diplomin. Olkaamme siis ylpeitä siitä. Vihrein ajatuksin kuvantamisen puolesta osastonhoitaja Teija Pietilä Kuva YTHS Viestintä

18 Pelkäätkö puhumista kokeile laulamista! Parantavaa yhteistyötä YTHS:n ja Taideyliopiston välillä Kuorolaulu kouraan -projekti käynnisti toden teolla Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön ja Taideyliopiston yhteistyön syksyllä Projektin pilotti on käynnissä Töölön toimipisteessä Kuorolaulu kouraan -kurssi on suunnattu YTHS:n palvelujen piiriin kuuluville opiskelijoille, jotka tarvitsevat työkaluja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen sekä sosiaalisten tilanteiden, pelon ja jännityksen hallitsemiseen. Projektissa huomioidaan kuorolaulamisen koko konteksti musisoimisesta sosiaalisen ryhmän muodostamiseen. Ryhmässä harjoitellaan vuorovaikutustaitoja mm. musisoinnin avulla ja hyödyntämällä teatteri-improvisaatioharjoitteita, sekä työstetään jännitykseen ja vuorovaikutukseen liittyviä aiheita niin pienryhmäkeskusteluissa kuin rentoutusharjoituksissa. Alkujaan idea lähti kehittymään YTHS:stä. Projektin avulla haluttiin selvittää, miten kuorolaulun tutkimuksellisesti todistettavia positiivisia vaikutuksia henkiseen ja fyysiseen terveyteen voitaisiin hyödyntää opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. YTHS:n yhteydenotto Taideyliopistoon toi kuvioon jatko-opiskelija Eeva Siljamäen, jonka pitkä kokemus kuorojen johtamisesta yhdistettynä YTHS:n fysioterapeutti Päivi Hamarin ja psykologi Ninni Rehnbergin kokemukseen jännittämisryhmien ohjaamisesta muodostaa projektin käytännön toteutuksen työryhmän. Projekti sai lisämaustetta teatteri-improvisaatiosta, jonka vuorovaikutusharjoitteita käytetään mm. Yhdysvaltojen Chicagossa sosiaalisen ahdistuksen hoitamisessa. YTHS:ssä jännittämisen hoitamisesta on myös jo monen vuoden ajan kerätty kokemusta suositusta Jännittäminen osana elämää -ryhmähoitomuodosta. MuM Eeva Siljamäki Taideyliopisto Sibelius-Akatemia Kuorolaulu kouraan kurssi jännittäjille TIESITKÖ, ETTÄ tutkitun tiedon perusteella kuorolaulu edistää laulajan henkistä ja fyysistä terveyttä, antaa sosiaalisia virikkeitä, ja sen avulla voidaan hoitaa jopa jännitystä / ahdistuneisuutta? Töölön YTHS:llä alkoi ensimmäistä kertaa yhteistyössä Taideyliopiston kanssa uudentyyppinen kuorolaulukurssi, jossa laulamisen riemun lisäksi hoidetaan pois jännitystiloja. Kuva Noora Mäntyranta

19 Seitsemän vuoden taipale Seitsemän on myyttinen luku, jossa ajatellaan olevan taikaa. Seitsemän lihavaa, seitsemän laihaa vuotta. Seitsemän kuolemansyntiä. Seitsemäs vuosi parisuhteessa tietää kriisiä ja niin poispäin. Oma taipaleeni YTHS:n työntekijänä on päättymässä nyt kun taloon tulostani on seitsemän vuotta. Taika toteutuu? Lähtijän kuuluu kehua. Se on helppoa. Lähden kiitollisella mielellä. Olen oppinut paljon ammattitaitoisilta ja valveutuneilta kollegoiltani. Olen saanut olla monessa mukana, kehittämässä työtä ja vaikuttamassa opiskeluyhteisöjen hyvinvointiin. Yhteistyö opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen kanssa on ollut avartavaa, elähdyttävää ja ilostuttavaa he ovat YTHS:lle loistavia sparraajia ja potilaita, jotka ovat ratkoneet kanssani elämänsä solmuja. Joskus kun olen ollut lopen kyllästynyt työhöni, se on liittynyt työn pakkotahtisuuteen ja yksinäisyyteen vähäiseen ja joskus aika muodolliseen vuorovaikutukseen työpaikalla. Työtahti on kova. Se syö työyhteisön iloa ja elävyyttä. Väsymys uhkaa, se puuduttaa ja paaduttaa, pahimmillaan kyynistää. Paineet kanavoituvat herkästi ihmisten välille. Mielenterveysongelmat ovat opiskelijoiden suurin terveysriski. Ahdistus ja masennus ovat arkipäivää YTHS:n puhelintyössä ja vastaanotoilla. Hoitoon liittyy hankala dilemma. Etäinen suhtautuminen, joka jättää potilaan hätänsä kanssa yksin, on huonoa hoitoa. Empaattinen kohtaaminen taas on riski työntekijän omalle terveydelle, kun työtä on paljon. Puhutaan myötätuntouupumuksesta. Tätä ristiriitaa ei työpaikoilla liikoja käsitellä. Tutkimuksissa selvitellään hyvää vauhtia jo sitä, millaisten neurobiologisten mekanismien kautta toisten ihmisten kokemukset tulevat vuorovaikutuksessa osaksi itseä. Tätä kovaa dataa tarvitaan, että työn henkiset riskit tulisivat terveydenhuollossa uudella tavalla agendalle. Voi vain toivoa, että auttamistyön laatua ja määrää säätelevät tulevaisuudessa yhä enemmän työsuojelunäkökohdat eivät ainoastaan tehokkuusvaatimukset. Nyt satsataan sähköisiin arviointimenetelmiin, nettiterapioihin, etäkonsultaatioihin ja muihin vastaanottokäyntejä korvaaviin työtapoihin. Uusia keinoja tarvitaan, jotta rahat riittävät auttamaan kaikkia avun tarvitsijoita. Niitä tarvitaan, että entistä useampi saisi entistä varhemmin avun ja hyvä hoito toteutuisi. Uudet menetelmät tarjoavat hienoja uusia mahdollisuuksia terveyden edistämiseen ja yhteisöterveystyöhön. Opiskelijat myös toivovat niitä. YTHS on loistava paikka kehittää uusia työvälineitä yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Mikään ei silti korvaa vuorovaikutusta, jossa ihmisyys kaikkine vivahteineen voi elää. Siihenkin pitää pa- TOIVOTAN TEILLE KAIKILLE HYVÄÄ TUULTA PURJEISIIN! nostaa. Kun ihmistä hoidetaan, oli vaiva paikannettu sitten hampaaseen, käteen, vatsaan tai mieleen, herkkyys kuulla potilaan sanalliset ja sanattomat viestit ja ymmärtää ne oikein, vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hoidon onnistumiseen. Terveydenhuollon ammattilaisen tärkeä tehtävä on olla ihminen ihmiselle tasa-arvoinen, yksilöllisyyttä kunnioittava, mutta silti ammattimainen. Erityisesti nuorten kanssa yksikin kohtaaminen voi olla käänteentekevä. Jotta nämä vuorovaikutuksen ihmeet olisivat mahdollisia, työntekijöitä tulisi auttaa pysymään herkkinä ja elävinä. Vähemmän työtä ja enemmän huvia olisi hyvä lääke. Työyhteisö on voimavara vain, jos työkavereille on aikaa. Seitsemän vuoden taipaleen jälkeen mieltäni jää kutkuttamaan moni muutoksessa oleva asia. Mahdollisuuksia on moneen suuntaan. Uskoni YTHS:n kykyyn elää ajassa ja vastata aina uusilla tavoilla vanhoihin haasteisiin on kuitenkin vankkumaton. Riitta Ylikomi Tampereen terveyspalveluyksikön psykologi ja yhteisöterveyden vastaava psykologi Kuva YTHS Viestintä

20 verkkolehti.yths.fi facebook.com/ylioppilaidenterveydenhoitosaatio