Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön juhlanumero OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ 60 VUOTTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön juhlanumero 13.2.2014 OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ 60 VUOTTA"

Transkriptio

1 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön juhlanumero OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ 60 VUOTTA

2 Juhlapiikki 2014 Julkaisija: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Töölönkatu 37 A Helsinki Toimitus: Päätoimittaja Sari Krappe puh Sini Kivijärvi puh Toimitusneuvosto: Hanna Kari Sini Kivijärvi (siht) Sari Krappe (pj) Merja Lauri Leena Vapaavuori Annukka Vuorinen Riitta Ylikomi Etu- ja takakannen sekä sisällyksen kuvat: YTHS Graafinen suunnittelu ja taitto: Pia Kauppinen, Grapica Oy Sisällys 3 Kolme tietä voittoon 4 Onneksi olkoon tästä on hyvä jatkaa! 5 Kela onnittelee 60-vuotiasta! 6 Isänmaan toivot 7 Kumarrus elämälle 8 YTHS:n ja yliopistojen yhteistyö ennen, nyt ja tulevaisuudessa oppilaitosselvitysten näkökulmasta 10 Minkälaista on työskennellä YTHS:llä? 13 Ylivoimaista opiskeluterveydenhuoltoa jatkossakin YTHS:ltä 13 YTHS se on kuitenkin helpointa? 14 YTHS:n merkitys opintopsykologeille 15 Opiskelijoiden Liikuntaliiton ja YTHS:n kumppanuudesta 16 Opiskelijoilta hyvää palautetta kuusikymppiselle YTHS:lle 17 YTHS Green Office -merkin arvoista terveydenhuoltoa Kokemuksia ekotyöstä 18 Pelkäätkö puhumista kokeile laulamista! 19 Seitsemän vuoden taipale Paino: Savion Kirjapaino Oy ISSN Painos kpl Painotuote - 2 -

3 PÄÄKIRJOITUS KOLME TIETÄ VOITTOON Kypsästä iästään huolimatta YTHS on aina pysytellyt kiinni ajassa ja ilmiöissä. Tässä kirjoituksessa pohdiskelemmekin säätiön nykytilaa ja tulevaisuutta minkäs muunkaan kuin nyt ajankohtaisten pelien kautta. Professori Jesper Juul tunnistaa sekä perinteisissä että digitaalisissa peleissä kolme mahdollista tietä menestykseen. Jotkut pelit on suunniteltu niin, että menestyä voi vain yhdellä tavalla, mutta useimmat niistä itse asiassa yhdistelevät kaikkia kolmea elementtiä. Ensimmäinen tie on yksinkertaisesti kova työ. Monet uusista, esimerkiksi Facebookissa pelattavista peleistä, etenevät lähes pelkästään uudestaan ja uudestaan toistettavan rutiinin avulla. Hyvä esimerkki on kestosuosikki Farm- Ville, jossa maatilan viljelyksistä ja eläimistä säännöllisesti huolehtimalla saa lisää viljelyksiä ja eläimiä huolehdittavakseen. Ja tällaistahan elämä YTHS:lläkin joskus on: arki voi tuntua rutiinilta, päivittäin edessä ovat samankaltaiset opiskelijat, samankaltaiset terveysongelmat ja samat työkaverit. Arjessa edetään, asiat muuttuvat hitaasti, eivätkä tunnu muuttuvan kuitenkaan. Tämä on tietysti kärjistys eihän terveydenhuollossa koskaan ole kahta samanlaista päivää. Yhtä kaikki, prosesseja, toistoja ja rutiineja menestys vaatii. Toinen tie menestykseen on taito. Useissa peleissä menestyminen vaatii jopa vuosia kestävän taitojen kartuttamisen, usein karvaiden epäonnistumisten avulla. Klassinen esimerkki melko puhtaasta taitopelistä on tietysti shakki. Shakissa pelaajan on mestariksi tullakseen opeteltava lukemattomia sääntöjä ja siirtoja sekä lisäksi osattava ennakoida vastapuolen siirrot. Taidoista YTHS:llä ei totisesti ole pulaa: ei ole liioiteltua sanoa, että säätiössä työskentelevät maamme parhaat opiskeluterveydenhuollon asiantuntijat. Ammattilaistemme taidot ja opiskeluterveydenhuollon hiljainen tieto ovat kertyneet vuosien ja vuosikymmenten aikana. Siitä huolimatta, että voimme sanoa olevamme parhaita, emme voi jäädä lepäilemään. Onkin hienoa huomata, että säätiössä myös kouluttautuminen ja itsensä kehittäminen on tärkeä osa arkea. Kolmas tie menestykseen on, ehkä hieman yllättäen, sattuma. Jostain oudosta syystä esimerkiksi erilaiset noppapelit ovat säilyttäneet suosionsa, vaikka niissä kyse on useimmiten puhtaasta tuurista. Kaikesta työstä ja taidosta huolimatta jokaisessa pelissä ja myös tosielämässä sattumalla on osansa siihen, miten asiat menevät. Tällä hetkellä säätiössä tehdään kovasti työtä taidolla ja toivottavasti myös onnellisten tähtien alla liittyen esimerkiksi uuteen potilastietojärjestelmään. Tarkkailemme myös erittäin tiiviisti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen liittyviä ratkaisuja. YTHS:ssä on tehty 60 vuotta työtä opiskelijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin eteen. Tämä työ jatkuu, jotta edessä olevat vuodet olisivat parhaita mahdollisia sekä opiskelijoille että koko YTHS:lle. Kristiina Kokko YTHS:n hallituksen puheenjohtaja Liisa Lähteenaho YTHS:n hallituksen varapuheenjohtaja Kuva YTHS Viestintä - 3 -

4 Onneksi olkoon tästä on hyvä jatkaa! YTHS täyttää 60-vuotta, mikä on hieno saavutus. Paljon on opiskelijoiden terveyden edistämistyötä takana ja paljon myös edessä. Omat kokemukseni YTHS:n toiminnasta palvelujen käyttäjänä ovat 1990-luvun alusta Kuopion yliopiston opiskelijana. Palvelu pelasi ja apua sai aina kun sitä tarvitsi. Toimiessani ammattikorkeakoulun yksikön johtajana, ja vararehtorina haaveilin YTHS:n laajentamisesta myös ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Olenkin tuiki tyytyväinen, että sain itse olla käynnistämässä ammattikorkeakoulujen YTHS-kokeilua viime hallituskaudella. Kokeilun perusteella YTHS-malli soveltuu myös amk-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelumalliksi niin opiskelijoiden kuin palvelutuottajien näkökulmasta. Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä tuotettuihin palveluihin, he ovat myös käyttäneet niitä ja opiskelijoiden tarpeisiin on pystytty vastamaan. Tärkeää on saada YTHS-toiminta tulevaisuudessa vakinaistettua myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Se edellyttää lainsäädäntömuutoksia mutta myös rahaa. Tulokset kuitenkin puhuvat puolestaan. Lämpimät onnittelut 60-vuotiaalle! Tästä on hyvä jatkaa kaikkien korkeakouluopiskelijoiden terveyden edistämistä. HYVÄ YTHS-VÄKI. KIITOS TYÖSTÄNNE. Paula Risikko sosiaali- ja terveysministeri (asiakas aikoja sitten) Kuva Laura Kotila, Valtioneuvoston kanslia - 4 -

5 Kela onnittelee 60-vuotiasta! Kelalla ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä on yhteistyökumppanuutta takana jo lähes 50 vuotta. YTHS:n toiminta on ollut Kelan korvattavaa vuodesta 1966, jolloin korvauksesta säädettiin sairausvakuutuslaissa. Perusteluna oli se, että haluttiin tarjota opiskelijoille työpaikkalääkintähuoltoon verrattavaa hoitoa, joka olisi voitava korvata samojen perusteiden mukaan. Tuolloin YTHS:n toimintapiiriin kuului yli opiskelijaa, ja korkeakouluohjelma kehittyi voimakkaasti, koska ylioppilastutkinnon suorittaneiden nuorten määrä oli kasvussa. Näin ollen YTHS:n toimintaedellytykset ja kehittämismahdollisuudet haluttiin turvata vakauttamalla säätiön rahoitusta, joka aikaisemmin oli ollut riippuvainen esimerkiksi raha-automaattiyhdistyksen avustuksista. Kuluneiden vuosikymmenten aikana sairausvakuutuslakiin on tullut muutoksia, mutta kustannusten korvaamisen periaate on pysynyt pääosin samankaltaisena. Alkuvuosina esimerkiksi ennaltaehkäisevää hoitoa ei korvattu, mutta vuoden 1969 lakimuutoksen myötä myös ennaltaehkäisevä hoito saatiin korvauksen piiriin. Nykypäivänä opiskelijoiden terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy nähdäänkin oleelliseksi osaksi toimintamallia. Kelan osuus YTHS:n kustannuksista maksetaan sairaanhoitovakuutuksesta, joka rahoitetaan puoliksi vakuutettujen ja valtion kesken. Käytännössä noin 60 % YTHS:n rahoituksesta tulee Kelasta. Sairausvakuutuslaki ja siihen liittyvä asetus määrittelevät hyväksyttävät kustannukset, joiden mukaisesti korvausta maksetaan. Käytäntöä voidaan verrata esimerkiksi työterveyshuollon korvauskäytäntöihin. YTHS toimittaa vuosittain ennakkohakemuksen Kelaan, jonka perusteella tehdään opiskelijakohtaiseen enimmäismäärään perustuva talousarviokehys ja ennakkopäätös. Tili- ja toimintakauden päätyttyä vahvistetaan lopullinen kokonaiskorvaus. Lisäksi YTHS toimittaa Kelaan selvityksen säätiön toiminnasta ja kirjanpitoon perustuvista menoista. Yhteistyö on vuosien varrella hioutunut luottamukselliseksi ja sujuvaksi. Korvaukseen oikeuttavia kustannuksia ovat opiskelijoiden perusterveydenhuollon kustannukset, johon sisältyvät terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy, hoidon järjestäminen, yleis- ja erikoislääkäritasoinen avosairaanhoito, mielenterveystyö sekä suun terveydenhuolto. Korvauksen edellytyksenä ovat myös hoidon tarpeellisuuden harkinta, riittävät laatukriteerit täyttävä toimintamalli sekä seuranta- ja vaikuttavuustietojen tuottaminen. Vuodesta 2010 alkaen Kela on ollut mukana kokeilussa, jonka tavoitteena on selvittää ja arvioida YTHS:ssä käytössä olevan toimintamallin soveltuvuutta ammattikorkeakouluissa opiskelevien terveydenhuoltoon. Taustalla on pyrkimys taata ammattikorkeakoululaisille yhdenmukaiset terveydenhuoltopalvelut yliopisto-opiskelijoiden kanssa. Amk-kokeilu jatkuu nykytietämyksen pohjalta heinäkuun loppuun 2014 saakka, mutta kokeilulle on esitetty yhden vuoden jatkoaikaa. YTHS:n toimintamallin vakinaistaminen ja laajentaminen kaikille ammattikorkeakoululaisille olisi merkittävä uudistus opiskelijoiden terveydenhuoltopalvelujen kannalta. Liisa Hyssälä pääjohtaja, Kansaneläkelaitos Kuva Wilma Hurskainen - 5 -

6 ISÄNMAAN TOIVOT "SPEI SUAE PATRIA DEDIT" Kun ylioppilaille rakennettiin oma talo Helsinkiin 1870, se tarkoituksella sijoitettiin keskustan laitaan, jotta meluisa opiskelijaelämä ei häiritsisi muita kaupunkilaisia. Kansalaiskeräyksen jälkeen 140 vuotta sitten talon julkisivuun kaiverrettiin ikimuistoiset sanat spei suae patria dedit eli isänmaa lahjoitti toivoilleen. Tästä lähtien Vanha ylioppilastalo onkin ollut keskus, jossa ylioppilaat oman järjestötoimintansa kautta ovat antaneet panoksensa yliopiston tehtävään kasvattaa nuorisoa isänmaan palvelukseen. Ylioppilaat voivat olla isänmaan ja nykyisin myös ihmiskunnan toivoja kahdella ehdolla. Ensinnäkin heidän tulee saada opintojensa kautta kriittisen ajattelun kyky, innostus elinikäiseen uuden tiedon etsintään ja sen asiantuntevaan käyttämiseen yhteiskunnan kehittämiseksi. Toiseksi heidän pitää oppia huolehtimaan ruumiinsa ja mielensä terveydestä ja toimintakyvystä. Jälkimmäisessä tehtävässä heidän apunaan on jo 60 vuoden ajan toiminut Suomen Ylioppilaskuntien Liiton 1954 perustama Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS. Tulin 18-vuotiaana opiskelemaan Helsingin yliopistoon syksyllä 1964, joten itselläni on meneillään viideskymmenes vuosi yliopiston piirissä. Huhtikuun alussa 2014 jään täysinpalvelleena eläkkeelle, mutta tämänkin jälkeen tarkoitukseni on jatkaa tutkimusta ja opetusta emeritussopimuksen puitteissa. Tilastokeskuksen mukaan syntymävuotenani 1946 eliniän odote Suomessa oli miehille 58,4 vuotta ja naisille 65,8 vuotta. Kun minusta tulee reimuylioppilas keväällä 2014, ylioppilaaksi kirjoittaa ja yliopistoihin pyrkii 1995 syntynyt ikäluokka, jonka eliniän odote on miehille 73,0 vuotta ja naisille 80,2 vuotta. Tähän eliniän nousuun ovat vaikuttaneet lapsikuolleisuuden väheneminen, terveellisten elämäntapojen yleistyminen, aiempaa parempi ravinto ja hygienia, tupakoinnin vähentyminen, liikuntaharrastuksen lisääntyminen, terveydenhoidon tehostuminen sekä lääketieteen edistys tautien ehkäisemisessä ja parantamisessa. Nykyisillä isänmaan toivoilla on siten odotettavissaan keskimäärin viisitoista vuotta enemmän elinaikaa kuin meillä suurten ikäluokkien jäsenillä. Tämän todennäköisenä seurauksena on eläkeiän korotus ja pidentyneet työurat, mutta myös rikkaammat mahdollisuudet vapaa-aikaan perheen ja harrastusten parissa. Omaan elämänkaareeni on jo mahtunut Suomen jälleenrakennus sodan jälkeen, hyvinvointivaltion rakentaminen, kasinotalouden nousu ja talouslamat sekä globaalin informaatioyhteiskunnan kehittyminen. On jokseenkin mahdotonta ennustaa, millaisia vaiheita nuoret isänmaan toivot tulevat kokemaan seuraavan puolen vuosisadan aikana. On kuitenkin selvää, että elämänlaatunsa varmistamiseksi uudet sukupolvet joutuvat etsimään vastauksia suuriin haasteisiin, joita asettavat uhkaava ilmastonmuutos, teknologian siivittämä työn ja rakenteiden murros sekä monikulttuurisen maailman oikeudenmukaisuus. Onneksi isänmaa on lahjoittanut toivoilleen viisasta harkintaa ja vireää yhteistoimintaa, joita tarvitaan turvaamaan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä. Professori Ilkka Niiniluoto Kuva Ari Aalto - 6 -

7 Kumarrus elämälle Merkkipäivät ovat yksilön tai yhteisön elämässä samalla kertaa sekä juhlan että arvioinnin aihe. Miltä näyttää 60-vuotias Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö yhteistyökumppanin näkökulmasta? Miten ymmärrämme säätiön vision olla Opiskelijan terveydeksi kehityksen kärjessä? YTHS palvelee sellaisen yhteisön jäseniä, joiden elämän käsikirjoitukseen kuuluu muutos. Yliopistoissa ja korkeakouluissa keskeistä on jatkuva liike, uusi tieto ja sen muodostus sekä vaihtuvat ihmiset. Epävarmuus, näköalattomuus ja turvattomuus ovat kasvamassa niin opiskelijoiden kuin korkeakoulujen henkilöstönkin mielissä. Yhtäältä vallitsee kyvyttömyys katsoa taaksepäin, ymmärtää historiaa ja toisaalta voimattomuus katsoa eteenpäin. Tällaisen henkisen maiseman keskellä kasvaa tarve saada otetta muutoksesta. Aikamme muutoshenkeä analysoidessaan arkkipiispa Kari Mäkinen peräänkuuluttaa sitä, että nykyhetken hahmottamiseksi tarvitsemme hitaan muutoksen tunnistamista. Mäkisen sanoin: Mitä kiihkeämmin joudumme reagoimaan nopeisiin muutoksiin, sitä tärkeämpää on samanaikaisesti tunnistaa historian syvät virrat. Ne vaikuttavat siihen, mitä elämä täällä on, millaista on elää. Opiskelijalle itselleen opiskeluaika ei ole vain jokin elämän välivaihe. Päinvastoin, aikuistuvan nuoren aikuisen elämässä kaikki on samanaikaisesti läsnä, mahdollista ja tapahtumassa. Opiskeluaika onkin korostetusti muutosvaihe. Opiskeluajan kehitystehtävät ovat näkyväksi tulevia itsenäisiä valintoja. Aikuistuvan nuoren elämäntilanne heijastuu kokonaisvaltaisesti hänen terveyteensä, hyvinvointiinsa ja opiskelukykyynsä. Stressatun hammas narskuu, jännittäjän mahaa polttaa, vatsahapot syövät kiireisen kurkkua, ahdistuneen päätä särkee. Niitä ei voi ohittaa olankohautuksella. Siksi on tärkeää, että näissä ihmisenä kasvamisen kipupisteissä on tarjolla YTHS:n asiantuntijoiden kaltaisia rinnallakulkijoita. YTHS on johdonmukaisesti korostanut opiskelijoiden kasvurauhan tukemisen tärkeyttä. Tämä tulee pitää mielessä erityisesti nyt, kun opiskeluihin on alettu yhä enemmän liittää talouden ja tuotannon kielenkäyttöä ja ajattelutapaa. YTHS on rohkeasti puolustanut toisenlaista näkemystä, jonka mukaan ihminen on ainutlaatuinen ominaisuuksien ja lukuisien kasvusuuntien yhdistelmä. Hän kykenee muutoksiin ja oppimiseen sekä monenlaisiin suhteisiin, jos tähän annetaan riittävästi aikaa ja tilaa. Hyvinvointiyhteiskunnan perustaa on usein kuvattu ns. kultaisen säännön avulla: Mitä tahtoisitte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Sitä voi pitää ihmiskunnan yhteisenä tajuna siitä, mitä on hyvä elämä. Kultainen sääntö eettisenä perustana merkitsee sitä, hyvä elämä on ennen muuta eläytymistä toisen asemaan. Se ei ole vain pään vaan myös sydämen asia. Tätä tosiseikkaa YTHS on tähdentänyt samassa rintamassa kirkon oppilaitostyöntekijöiden kanssa. Kyse on inhimillisestä vuorovaikutuksesta, aina toisesta ihmisestä huolehtimisesta ja vastuun kantamisesta. Elämä ei ole vain leipää ja liikettä, eikä hyvä elämä vain fyysistä terveyttä vaan myös mielen ja sielun eheyttä. Se on kykyä myötäelävästi ymmärtää itseämme ja kanssaihmisiämme. Irrallisuus ja yksinäisyys, kateus ja aggressiivisuus eivät edistä terveyttä. Hyväksytyksi tuleminen, keskinäinen kumppanuus ja muiden mukana oleminen yhteisön osana ovat keskeisiä opiskeluterveydenkin aineksia. Tällaisia ihmisen kohtaamisia Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön ammattilaisten joukko on osannut ja jaksanut kantaa koko tähänastisen historiansa ajan. Paljon on tarvittu sydämen viisautta, että on osattu asettua opiskelijoiden vierelle kuuntelemaan heidän omia ääniään. Olen kunnioituksella seurannut sitä taitoa, jolla te omaa erityistehtäväänne hoidatte. Kirkon oppilaitosyhteistyön puolesta haluan toivottaa menestystä, monia armorikkaita vuosia ja Jumalan siunausta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kaikelle työlle. Risto Korhonen yliopistopastori, Tampereen ev.lut. seurakunnat puheenjohtaja, Kirkon oppilaitostyöntekijät ry. Kuva Juhani Vallikari Tätä kirjoitusta valmistellessani mieleeni palautui Elina Luukasen grafiikanlehti, joka kuvaa klassista suomalaista maisemaa, koivumetsää. Sen voi tulkita vertauskuvallisesti myös suomalaisen opiskelijaterveyden maisemaksi. Sana terve on sekä tervehdys että sairaan vastakohta, mutta alun perin terve on merkinnyt myös ehjää ja niin on vieläkin monessa kielessä. Erkki Lyytikäisen mukaan terve on johdos sanasta terva ja edelleen sanasta tervaspuu. Terve on siten merkinnyt lujapuista ja sellaista tervettä, joka on ehjä. Luukasen teoksessa näkyy hyvinvoivia puita, kuin terveitä, koulutettuja ihmisiä. Koivut, jotka kasvavat pienissä ryhmissä, muistuttavat sosiaalisesti aktiivisia opiskelijoita. Ikään kuin ne haluaisivat näyttää, että ovat juuri sellaisia, joita kansallinen menestys ja kilpailukyky tarvitsevat. Mutta teokseen sisältyy myös muuta. Kuvan etualalla, erillään muista, kasvaa koivu, joka on painunut maahan asti. Se näyttää sanovan: todellisuus ei ole vain selviytymistä ja pärjäämistä. Mikä on se paino, joka on saanut yksinäisen koivun taipumaan maahan saakka? Niin voi käydä, kun ihminen jää sivuun, taipuu ja murtuu. Voisi ajatella, että työn nimi on Masennus tai Yksinäisyys tai Häpeä. Mutta työn nimi on Kumarrus. Se on nöyrä kumarrus elämän todellisuuden ja siihen kuuluvan haurauden edessä. Tätä elämä on. Työn nimi on samalla hyvä muistutus: Näenkö kohtaamassani opiskelijassa kokonaisen, ainutkertaisen elämän, joka toteutuu ainutkertaisella tavalla tuossa ihmisessä? Ei vasta sitten, kun hän on pääsyt pystyyn ja joku on auttanut hänet antamaan oman panoksensa yhteiseksi hyväksi. Kyse on ihmisarvosta

8 Kuva Kuva-Paijula YTHS:N JA YLIOPISTOJEN YHTEISTYÖ ennen, nyt ja tulevaisuudessa oppilaitosselvitysten näkökulmasta YTHS:ssä on vuosikymmenten kuluessa ollut useita yrityksiä opiskeluympäristön arvioinnin toteuttamiseksi, erityisesti ja 1980-luvuilla. On korkea aika päästä sanoista tekoihin! HISTORIAA Jo vuonna 1972 asetettiin YTHS:ssä työryhmä professori Kari Savosen johdolla tutkimaan ulkoisen opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta ja suunnittelemaan sen valvontaa. Tuotoksena oli kirjanen Opetuslaboratorion terveellisyys ja turvallisuus. Kymmenen vuotta myöhemmin valmistui YTHS:n työryhmäraportti Opiskeluympäristön terveellisyyden valvonta, jonka perusteella käynnistyi muutamia yhteistyömuotoja korkeakoulujen kanssa luvulla havaittiin, että yhteistyö yliopistojen kanssa oli varsinkin isommissa yliopistoissa vaikeaa. YTHS:n terveyskasvatuksen yhteistyöryhmä ehdottikin terveydenhoitoasemia jatkamaan tai käynnistämään tutustumiskäyntejä oppilaitoksiin tarkoituksella avata yhteistyö. Puhe opiskeluympäristöjen tarkastuksista hiipui 1990-luvulla. Yhteistyö yliopistojen kanssa oli varsin vähäistä vuoteen 2000 asti, jolloin säätiössä tehtiin Opiskeluympäristön terveellisyyden edistämisen tilannearvio. MIHIN AIKEET KARIUTUIVAT? Miksi toiminta ei käynnistynyt lukuisista aloitteista ja hyvästä tahdosta huolimatta? Yksi selitys on puuttuvat yhteistyörakenteet. Mikä yliopistolla olisi sopiva taho? Mikä oikeus YTHS:llä olisi noin vain mennä yliopistojen tiloja ja yhteisön henkeä arvioimaan? Toinen oli toiminnan organisoinnin puute YTHS:ssä; työlle ei osoitettu tekijöitä eikä edes ohjeellisia resursseja. Toiminnalle ei annettu myöskään tarvittavaa arvostusta: YTHS:n toimintaa mitattiin pitkään vain sairaskäyntien luvuilla. Terveyden edistämistyö kirjattiin koodilla "Ö", jota käytettiin myös esim. poissaolosta sairaan lapsen takia. Myös velvoittavuus puuttui. Vaikka Kansanterveyslaki vuodesta 1976 alkaen ohjeisti opiskeluterveydenhuollon huolehtimaan oppilaitosten terveydellisten olojen valvonnasta, katsottiin tuolloin, etteivät säädökset velvoita YTHS:ää. TERVEYDEN EDISTÄMISTYÖ KIRJATTIIN KOODILLA "Ö", JOTA KÄYTETTIIN MYÖS ESIM. POISSAOLOSTA SAIRAAN LAPSEN TAKIA. YLIOPISTOYHTEISTYÖ KEHITTYY Vuonna 2000 käynnistettiin laaja yhteistyö- ja hyvinvointihanke Kehrä YTHS:n ja opiskelijajärjestöjen voimin. Sen tueksi päätettiin YTHS:n terveyden edistämisen teemaksi vuosille Opiskeluympäristö yhteistyötä yliopistojen ja ylioppilaskuntien kanssa. Saatekirjeessä terveydenhoitoasemille todettiin: Aihe on terveydenhoitoväelle aika vaikea, sillä se ei ole perinteistä terveyskasvatustyötä. Kuitenkin mahdollisuutemme vaikuttaa opiskelijan terveyteen ovat aika pieniä, jos opiskeluympäristö tai opiskelukulttuuri ei anna mahdollisuuksia terveellisiin valintoihin. Tämän vuoksi meidän pitäisi omalla panoksellamme tarjoamalla omaa tietämystämme pyrkiä vaikuttamaan opiskelijoiden elinympäristöön. Tämä merkitsee yhteistyötä. Yhteyksien solmiminen yliopistoille organisatorisella tasolla ei ollut helppoa. Se saatiin käyntiin yliopistojen rehtorien neuvoston kautta. Hankkeen aikana pidettiin yhteisseminaareja kaikissa yliopistoissa ja opittiin tuntemaan yliopistojen toimintaympäristöä ja ihmisiä. Monenlaisia yhteistyöhankkeita virisi. Terveystyöryhmiin saatiin yliopistojen edustaja. Kaikkiin yliopistoihin perustettiin hyvinvointityöryhmät. Toimivat yhteydet oli luotu. OPISKELUYMPÄRISTÖJEN SELVITYKSET KÄYNTIIN Nykyisin YTHS:ltä edellytetään säännöllistä opiskeluympäristöjen arviointityötä. Toiminnalle laadittiin vuosina ohjeistus ja lomake, joka on pilotoinnissa todettu toimivaksi. Isojen yliopistojen tiedekuntavastuuhenkilötoiminta auttaa organisoinnissa. Ja työhön käytetty aika merkitään YTE-ajankäyttökoodeilla! Ensimmäisen selvityksen tekeminen on tietysti työ

9 ONKIN TÄRKEÄÄ, ETTEI OPISKELU- YMPÄRISTÖSELVITYS OLE VAIN KOLMEN VUODEN VÄLEIN TEHTÄVÄ IRRALLINEN TYÖLÄS TEHTÄVÄ. Turun terveystyöryhmän kokouksessa oli mukana YTHS:n oman väen lisäksi Turun yliopiston ja Åbo Akademin edustajia, Turun yliopiston ylioppilaskunnan ja Åbo Akademis Studentkårin edustajia (sopo-sihteerit ja -vastaavat). Yliopistoista paikalla ovat osastopäällikkö, opintoneuvoja, opintopsykologeja, liikuntasihteeri/-suunnittelija. läintä, mutta emme tee työtä yksin. Myös yliopistoilla ymmärretään opiskelijoiden hyvinvoinnin yhteys opintojen etenemiseen, mikä on tärkeä myös yliopistojen rahoituksen kannalta. Lainsäädäntö edellyttää myös jatkuvaa opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistämistä, ei pelkkiä tarkastuksia. Onkin tärkeää, ettei opiskeluympäristöselvitys ole vain kolmen vuoden välein tehtävä irrallinen työläs tehtävä, vaan että se nivoutuu jo tekemäämme työhön opiskeluyhteisöjen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kyseessä on siis jatkuva prosessi, josta sitten kolmen vuoden välein tehdään ikään kuin tilannekatsaus. YHTEISTYÖN TULEVAISUUS Terveyden edistämisen ohjeessamme todetaan jo nyt, että asiakkainamme ovat opiskelijat ja opiskeluyhteisöt. Toivottavasti tuleva potilastietojärjestelmämme tukee tätä ajattelua ja antaa mahdollisuuden kirjata yliopisto, sen yksikkö tai tiedekunta asiakkaaksi. Näin saisimme opiskeluympäristötyön ja -selvitykset rakenteisessa muodossa seurattavaan ja vertailtavaan muotoon. YTHS:n osaaminen tukee yliopistoja hyvinvointiohjelmien laatimisessa. Näihin sisältyvät monet jo olemassa olevat ja kehitettävät ohjeistukset esimerkiksi kriisi-, häirintä- ja kiusaamistilanteiden käsittelemiseksi. Kampusten savuttomuus, opiskelijoiden päihdeohjelmat ja liikuntapalvelut ovat terveyden kannalta tärkeitä yhteisiä teemoja, joihin yliopistoilla tarvitaan pelisääntöjä. YTHS:n, yliopistojen ja ylioppilaskuntien yhteinen tavoite on opiskelukykyinen opiskelija, joka siirtyy aikanaan hyvinvoivana työelämään. Tiivis yhteistyö on jatkossakin luonnollinen osa kaikkien näiden organisaatioiden toimintaa, entistä selvemmin opiskelijoiden työterveyshuoltoa ja työsuojelua. Kristina Kunttu yhteisöterveyden ylilääkäri Kuva Leena Karkiala - 9 -

10 Minkälaista on työskennellä YTHS:llä? Kuva Marja-Leena Solaranta-Vähä Enni Halonen, vastaava laboratoriohoitaja, Oulu OLEN OLLUT UNELMA-AMMATISSA ja unelmatyöpaikassa 20 vuotta vastaavana laboratoriohoitajana Oulun toimipisteessä. Parasta työssäni ovat nuoret, reippaat, fiksut ja hyväsuoniset potilaat, joiden kanssa homma sujuu. Antoisaa on myös työskennellä moniammatillisessa ja sopivan kokoisessa työyhteisössä. Koska jokaista ammattiryhmää on vain muutama henkilö, tunnen, että potilasta hoidetaan porukalla. Se on tiimityötä parhaimmillaan. Suuri haaveeni on myös toteutunut YTHS:n laboratorioissa nettiajanvaraus! Se on tasoittanut ruuhkahuippuja, ja myös potilaat ovat olleet siihen tyytyväisiä. Katson tulevaisuuteen luottavaisin mielin, ja uskon, että tällaiselle toiminnalle on jatkossakin tilaus. TULIN YTHS:LLE VUONNA Näiden vuosien aikana on moni asia muuttunut, mutta kehityksen rattaan täytyykin pyöriä eteenpäin. Muutospaineissa työn kuormittavuus on lisääntynyt. Mielestäni on tärkeää, että henkilöstön työssä jaksaminen turvataan jatkossakin. Työtehtäviini kuuluvat suuhygienistin työt, vastaavan hammashoitajan työt, ajanvaraus, puhelinneuvonta ja välinehuolto, eli teen täällä hommia laidasta laitaan. Niin varmaan monella muullakin pienellä toimipisteellä tehdään. Minulla on ilo työskennellä mukavien työkavereiden kanssa. Työmotivaatiota lisää myös se, että YTHS:n asiakkaat ovat yleensä kiitollisia saamastaan avusta ja hoidosta. Välillä on kiirettä ja vastaanottoaikoja tarvitaan enemmän kuin pystymme niitä tarjoamaan, mutta omalla positiivisella asenteella ja toimivalla yhteistyöllä selvitään tiukistakin tilanteista. Elsa Heikkinen, suuhygienisti, vastaava hoitaja, Kuopio Kuva Henna Korhonen Kuva Jarkko Lankinen Anne Suni, hammashoitaja, Lappeenranta TYÖSKENNELTYÄNI YLI 20 VUOTTA YKSITYISSEKTORILLA KAIPASIN uusia haasteita, ja niitä olen YTHS:llä tämän kolmen vuoden aikana saanut. Työ täällä on monipuolista ja sisältää muutakin kuin hammashoitajan perustehtäviä. Lukuisat kansainväliset vaihto-opiskelijat tuovat mukavaa haastetta niin ajanvarauksessa kuin vastaanotoillakin. Yo-kirjoitusten jälkeen pölyttynyt englanninkielentaitokin on taas aktiivisessa käytössä. Innostuneena odotan haastetta, jonka uusi potilastietojärjestelmä tuo tullessaan

11 TYÖHÖNI KUULUU RÖNTGENKUVIEN OTTAMISEN lisäksi EKG- ja spirometriatutkimukset sekä avustaa röntgenlääkäriä ultraäänitutkimuksissa ONB-näytteiden ottamisessa. Vastuulleni kuuluu STUK:in vaatimat röntgentutkimusten säteilyannosmittaukset. Joka toinen vuosi toimin tarvittaessa osastonhoitajan varamiehenä. Minulle tärkeitä seikkoja työpaikalla viihtymiseksi ovat meidän nuoret opiskelijapotilaat, jotka haastavat minut asiantuntemuksessani päivittäin. Myös joustava yhteistyö ihanien ja huumorintajuisten työkavereiden kanssa pitää huolen kivasta ilmapiiristä. Röntgenhoitajaopiskelijoiden ohjaus on minulle vielä lisämauste työssä viihtyvyyteen. Samalla saan jakaa omaa osaamistani tuleville röntgenhoitajille. Päivätyö ja viikonloppuvapaat ovat suuri plussa työssäni. Nämä seikat ovat saaneet minut viihtymään YTHS:llä jo yli 20 vuotta! Sirpa Komppa, erikoisröntgenhoitaja, Helsinki Kuva Vanessa Riki OLEMME MUKANA KOLMIVUOTISESSA KOKEILUSSA, jossa selvitetään YTHS -mallin soveltuvuutta myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolloksi. Olen innoissani tästä kokeilusta ja toivon, että tulevaisuudessa myös muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijat pääsisivät näin kokonaisvaltaisten terveydenhuoltopalvelujen piiriin. Olen työskennellyt vuosia työterveyshuollossa ja koen, että YTHS:ssä olemme näköalapaikalla tulevaisuuden työntekijöiden suhteen. Teemme monitahoista yhteistyötä opiskelijoiden opiskelukyvyn turvaamiseksi niin toimipisteissämme kuin koko säätiön tasolla. Edistämme opiskelijoiden terveellisiä elämäntapoja ja ehkäisemme sairauksien syntymistä. Lisäksi kiinnitämme huomiota opiskeluympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Nautin työskentelystäni näin innovatiivisessa työpaikassa, jossa ennakkoluulottomasti kokeillaan uusia asioita ja kehitetään palveluja asiakkaiden tarpeet huomioiden. Mielestäni tässä työpaikassa sana muutos kuulostaa innostumiselta, tässä hetkessä elämiseltä ja tulevaisuuteen tähyämiseltä. Säätiön työntekijöiden opiskeluterveydenhuollon asiantuntemus, kokemus ja kehittämishalu tuntuvat iholla. Kuluneet pari vuotta ovat olleet minulle erittäin mieluisat, ja yhteistyö koko organisaatiossa on ollut saumatonta. Pidän työni monipuolisuudesta: hallinnollisten asioiden hoitamista ja terveydenhoitajan työstä opiskelijoiden keskuudessa. Me teemme työtä ja nautimme palkkaa opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisestä. Opiskelijat ovat asiakkaitamme. Ei ole niin pientä tai suurta opiskelijan terveyteen liittyvää asiaa, ettei siihen tulisi saada vastausta. Opiskelijan parempaa terveyttä kiteyttää työni ja tavoitteeni YTHS:n palveluksessa. Satu Haapsaari, vastaava terveydenhoitaja, Seinäjoki Kuva Satu Haapsaari Kuva Arja Makkonen OLEN OLLUT TÖISSÄ YTHS:SSÄ 25 VUOTTA. Toimin Savonlinna-Joensuu terveyspalveluyksikön johtajana ja Joensuun yleisterveyden vastaavana lääkärinä. Suurin osa työajastani kuluu kuitenkin yleislääkärin tehtävissä. Se, että olen viihtynyt YTHS:ssä neljännesvuosisadan, johtuu siitä, että yliopistoopiskelijat ovat potilaina reippaita, paranemishaluisia ja toisaalta vaativiakin. Esimerkiksi terveyskeskukseen verrattuna erilaisia todistuksia on vähemmän laadittavana. Myös hyvät työtilat ja mukavat työtoverit ovat plussaa. Mielenterveysongelmia on opiskelijoilla runsaasti, ja tähän varmasti tarvitaan resursseja ja uusia työtapoja. Eija Vänskä, terveyspalveluyksikön johtaja, Joensuu Savonlinna

12 Kuva Viola Koivuranta EIVÄT NE PALKAT SUOMESSA NOUSE, sillä joka firmassa on yksi palkanlaskija. Avasin YTHS:n oven ensimmäisen kerran kesällä 1990, pieni ihmisikä sitten. Vaikka palkanlaskijat usein mielletään tylsää numerotyötä tekeviksi pilkunviilaajiksi (ja sketsien mukaan muutenkin ikäviksi ihmisiksi), on työni itse asiassa monipuolista ja antoisaa. Varsinaisen palkanlaskennan lisäksi teen paljon muutakin. Näistä ehdoton suosikkini on neuvontatyö esimiehille ja henkilökunnalle. Ilman ihmiskontakteja en olisi näin kauan viihtynyt nykyisessä työssäni. Neuvonta- ja opastustyö onkin työni ehdoton suola. Elämän/työelämän ylä- ja alamäissä olen optimistina yrittänyt noudattaa kalevalaista viisautta: Pinoan päivät pääksytysten, päälletysten pahemmat ja paremmat, päällimmäiseksi paremmat (Kalevalaa vapaasti lainaten). Ne pinon päällä olevat päivät antavat iloa ja jaksamista työhöni. Annika Jassu, laitoshuoltaja, Jyväskylä OLEN TOIMINUT YTHS:N PSYKOLOGINA vuodesta 2001 ensin sijaisena ja vuodesta 2005 vakituisena. Parasta YTHS:llä ovat mielestäni älykkäät ja yhteistyökykyiset asiakkaat, joiden kanssa saa käyttää luovuutta ja eri menetelmiä hoitosuhteissa. Olen erittäin tyytyväinen laajaan työkuvaani; neuvontatyön ohella teen lyhyttä ja pitkää psykoterapiaa, vedän ryhmiä ja teen parityötä. Saan myös olla jäsenenä toimipisteemme syömishäiriötyöryhmässä kehittämässä syömishäiriöisten asiakkaiden hoitoa. Yhteistyö mielenterveyden sisällä sekä yleisterveyden ja suunterveyden kanssa on toimivaa ja työkaverit mukavia. Ainoa miinus työssäni on Tampereen toimipisteen tilat, jotka ovat jo ohittaneet parasta ennen päivänsä. Eeva Saares, palkanlaskija, säätiön hallinto, Helsinki TULIN 2,5 VUOTTA SITTEN YTHS:LLE TÖIHIN, ja sain heti hyviä työkavereita ja koin kuuluvani joukkoon, vaikka olinkin ainut ammattini edustaja toimipisteessä. Työhöni kuuluu vastaanottohuoneiden siivous, yleinen järjestys ja viihtyvyys sekä kokoustarjoiluiden laitto. Saan vaikuttaa omaan töihin, ja niin olla mukana muutoksissa, mikä on tärkeää. Olen innolla kehittämässä uutta ja otan vastaan uudet haasteet. Koen, että olen osa työyhteisöä, jossa saan olla mukana ja kertoa mielipiteeni se innostaa minua paljon! Täällä on niin hyviä työkavereita, että se saa minut pysymään YTHS:llä. Välinehuoltajan ammattitutkinnon suoritin loppuun työn ohessa vuonna 2013 ja työpaikan kannustus oli upeaa. Kaikki olivat iloisia puolestani, kun läpäisin viimeisenkin näytön. Vähän erilaiset työpäivät ja tyhy-päivät ovat parasta vastapainoa normaaleille työntäyteisille päiville ja niissä meillä on aina hurjan mukavaa. Päiviä odotamme aina innolla, sillä niistä saa puhtia tuleviin kuukausiin! Satu Kauppinen, psykologi, Tampere Kuva Eija Berg Kuva Hannu Villikka

13 Ylivoimaista opiskeluterveydenhuoltoa jatkossakin YTHS:ltä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on selvästi murroksen kynnyksellä. Säätiö on toiminut ansiokkaasti noin puolivuosisataa, mutta mielestäni nyt puhaltaa jossain määrin muutoksen tuulet. YTHS:n palveluita pohditaan vihdoin laajennettavaksi myös ammattikorkeakouluopiskelijoille, ja valtion hallituksen ajama sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus voi tuoda muutoksia vanhaan totuttuun toimintaan. Kaikki muutos ei tietenkään ole ikinä pahasta. Itse olen saanut olla YTHS:n toiminnassa mukana lähivuosina todella aktiivisesti monella eri tasolla. Olen nähnyt säätiön toimintaa niin sanotusti sisältä päin valtuuskunnan jäsenenä, mutta ennen kaikkea olen ollut aktiivisesti mukana muutoksessa. Opiskelijakunnan puheenjohtajana sain kunnian olla käynnistämässä YTHS:n palveluiden pilotointia ammattikorkeakouluopiskelijoille Lappeenrannassa ja sen jälkeen SAMOKissa edistämässä palveluiden laajentumista myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. YTHS:n palveluiden laajentaminen myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden käyttöön on mielestäni välttämätöntä. Ja se on erittäin toivottu muutos, ainakin opiskelijoiden näkökulmasta. Jokainen korkeakouluopiskelija ansaitsee yhdenvertaiset sekä laadukkaat terveydenhuoltopalvelut, ja YTHS on se taho, joka niitä pystyy tehokkaasti toteuttamaan. Tämä uudistus vain vaatii riittävän poliittisen tahdon, jonka soisi löytyvän, jotta säätiö voi valmistautua kasvavaan asiakasmäärään asianmukaisella tavalla ja riittävällä aikataululla. Samalla kuitenkin meneillään oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus langettaa hieman ei-toivotun varjon YTHS:n tulevaisuuden ylle. Ydinkysymys kuuluu, kuka järjestää tulevaisuudessa opiskeluterveydenhuollon. Onko se kaikkien osalta kunta tai yksityinen palveluntuottaja vai edelleen korkeakouluopiskelijoiden osalta YTHS? Itse liputan vakaasti YTHS:n puolesta ja uskon sekä toivon toimivan järjestelmän pysyvän jatkossakin. En näe järkevänä muuttaa YTHS:n erittäin toimivaksi todettua prosessia. YTHS:n kanssa toimiessani on ollut ilo havaita hyvä henki, joka siellä työskentelevistä ihmisistä huokuu. Yhteistyö on lähes aina ollut saumatonta, ja voimia yhdistämällä on saatu aidosti merkityksellisiä asioita aikaan. Mikä tärkeintä, mielestäni säätiössä opiskelijat ovat kaiken keskiössä! Siis vaikka vähän harmaita pilviä taivaalla onkin näkyvissä, uskon vakaasti YTHS:n valoisaan tulevaisuuteen kaikkien korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestäjänä. YTHS on ylivoimaisen osaamisensa näyttänyt tällä saralla ja jatkaa edelleen aktiivisesti kehittymistään. Mikko Valtonen Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön valtuuskunnan jäsen 2012 Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry:n puheenjohtaja 2013 Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan puheenjohtaja Kuva Miika Tiainen YTHS se on kuitenkin helpointa? Kesällä 2003 olin tuore ylioppilas ja menossa viisaudenhampaan poistoon. Hammaslääkäri oli lehdestä bongannut nimeni ylioppilaiden joukosta ja ilmoitti, ettei meidän kannata näitä hampaita poistaa, kun sinä kuitenkin menet yliopistoon, ja se on siellä YTHS:llä sitten helpointa. Hetken kakistelin, kun opiskelupaikasta ei ollut tietoa, mutta mitäpä siinä vastaan sanomaan. Ovi yliopistoon aukeni, ja kaikki viisaudenhampaani olen YTHS:llä menettänyt. Monipuolisten hoitosuhteiden lisäksi olen tutustunut YTHS:ään opiskelija-aktiivina. Ensin pyörin Turussa terveyden edistämisen kuvioissa. Diabetesta ehkäistiin ja seksuaaliterveyttä edistettiin. Viimeiset vuodet olen työskennellyt Suomen ylioppilaskuntien liitossa vastaten terveydenhuollon kysymyksistä. Olen yhteydessä YTHS:ään monesti päivittäin. Yhä edelleen pääsen miettimään terveyden edistämistä, kun istun valtakunnallisessa terveystyöryhmässä. Eniten kulutan Töölön toimipisteen seiskakerroksen käytäviä. Säätiön hallituksessa on työstetty niin AMK-kokeilua kuin potilastietojärjestelmääkin. Milloin pääsemme kilpailuttamaan hankintoja ja milloin miettimään resurssien kohdentamista. Harrastan tyhmiä kysymyksiä, sillä on kiva tietää, mistä päättää. Kiitettävällä kärsivällisyydellä YTHS:n toimiva johto niihin vastailee. Toisinaan olen hankala. Se on edunvalvojan osa. SYL:n tehtävä on viedä ylioppilaskuntien ääntä YTHS:n päätöksentekoon. Tämä onneksi ymmärretään YTHS:ssä hyvin niin säätiön hallinnossa kuin paikallistasollakin. Toimivinta on, kun kaikessa toiminnassa otetaan huomioon käyttäjät suunnittelusta arkipäivään asti. Omat maisterinpaperini saapuivat syyskuussa. Vielä kerran ehdin hammaslääkärille ennen kuin siirryn oikeasti aikuiseksi. YTHS:llä on helppo olla opiskelija ja opiskelijoiden edustaja. Olkoon niin vastakin. Sini Terävä Suomen ylioppilaskuntien liiton sosiaalipoliittinen sihteeri ja YTHS:n hallituksen jäsen Kuva SYL:n arkisto, kuvaaja Sakari Röyskö

14 YTHS:N MERKITYS OPINTOPSYKOLOGEILLE Opintopsykologien työllä on vahvat juuret YTHS:ssä. Kun professori Kirsti Lonka ideoi uudenlaista työnkuvaa Helsingin yliopistossa 1990-luvun lopussa, kehittämistyön tukena oli YTHS:n neuvontapsykologina toiminut Salli Saari. Hän oli tehnyt samansuuntaista työtä jo 70-luvulla Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa. Psykologi Totte Vaden, joka on myös työskennellyt YTHS:ssä, oli vahvasti mukana Tampereella opintopsykologityön käynnistämisessä ja valtakunnallisen opintopsykologiverkoston rakentamisessa. YTHS:n yhteisöterveyden ylilääkäri Kristiina Kunttu Kehrähankkeen keulahahmona on tehnyt opintopsykologien työtä tunnetuksi ja pohjustanut opiskelukykyyn liittyvää tutkimusyhteistyötä. Alussa yhteistyö YTHS:n suuntaan vielä haki muotoaan. Vähitellen suorat kontaktit säätiön työntekijöihin ovat lisääntyneet ja tiivistyneet. Opiskelijat liikkuvat molempiin suuntiin: opintopsykologit ohjaavat lääkäripalveluja ja terapiaa tarvitsevia opiskelijoita YTHS:ään, ja monet opiskeluongelmien kanssa painivat opiskelijat tulevat vastaanotollemme YTHS:n kautta. Yhteistyö näkyy myös julkaisuina, esimerkiksi Opiskeluterveys-kirjassa. YTHS on jo hyvässä iässä, mutta opintopsykologityö on selvästi nuorempaa. Opintopsykologien työssä opiskelijoiden ohjaus on vakiintunutta, mutta sisällöt ja työtavat kehittyvät jatkuvasti. Opintopsykologit kouluttautuvat sekä tieteellisesti että kliinisissä taidoissa. On ollut mielenkiintoista seurata, miten iäkkäämpikin organisaatio jatkuvasti kehittyy ja uudistuu. Meidän näkökulmastamme ryhmämuotoisesta ohjauksesta ja opiskeluyhteisön kehittämisestä voisi löytyä uusia avauksia opintopsykologien ja YTHS:n yhteistyölle. Opintopsykologit pyrkivät parantamaan opiskelijoiden opiskelukykyä ohjaamalla heitä yksilöllisesti ja ryhmissä, tutkimalla yliopisto-opiskelua sekä jakamalla asiantuntemustaan opetuksen kehittäjille. Opintopsykologien yksilövastaanottoja tarjotaan opiskelijoille, joiden opinnot eivät syystä tai toisesta etene. Työ on jäsentynyt erityisohjaukseksi mielenterveystyön ja yliopiston perusohjauksen välimaastoon. Helsingin yliopisto opintopsykologit Johanna Mikkonen, Juha Nieminen ja Mikko Inkinen. Kuva Vanessa Riki

15 Opiskelijoiden Liikuntaliiton ja YTHS:n kumppanuudesta OLL:n ja YTHS:n yhteistyöllä liikkuvamman opiskeluyhteisön puolesta on jo kohtuullisen pitkät perinteet. YTHS:ltä on myös lähtöisin OLL:n eräs kaikkein pisimpään käytössä ollut ja edelleen hyvissä voimissa oleva palkitsemisperinne, josta säädetään liiton merkkiohjesäännössä seuraavaa: 10 OLL-malja OLL-malja on Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön 1970-luvulla lahjoittama kiertopalkinto, joka voidaan myöntää vuoden aikana merkittävästi liikuntatoiminnan saralla ansioituneelle OLL:n jäsenyhteisölle tai jäsenyhteisön jäsenelle. Maljan pintaa kiertää teksti Liikkuen elämää vuosiin ja siihen kaiverretaan kunakin vuonna palkitun jäsenjärjestön lyhenne. OLL-maljan myöntää liiton hallitus ja se annetaan liiton sääntömääräisessä liittokokouksessa. YTHS:n 1970-luvulla lahjoittama kiertopalkinto OLL-malja. YTHS:n ja OLL:n kumppanuus on ollut myös yllättävän monipuolista. Ikuisesti kiertävän OLL-maljan ohella jo pelkästään 2000-luvulla on mm. tehty painonhallintaan tähtäävä opas Painavaa asiaa kevyemmästä elämästä (2008), rakennettu korkeakoululiikunnalle suositukset (2010) sekä niiden pohjalta alettu yksityiskohtaisesti työstämään opiskeluterveydenhuollon ja korkeakoululiikunnan välille palveluketjua (2011 ). Viimeisin yhteistyön tulos on liikunnan mini-intervention sisällyttäminen osaksi YTHS:n virallista hoitokäytäntöä (2013). Lisäksi voin todeta, että YTHS:n OLL:lle myöntämä jatkuva asiantuntijajäsenyys valtakunnallisessa terveystyöryhmässä on ollut itselleni erinomainen näköalapaikka nykyaikaiseen opiskeluterveydenhuoltoon. YTHS on mielestäni erittäin vireä organisaatio, jonka toimijoiden kanssa on paitsi helppo myös mukava tehdä yhteistyötä liikkuvamman ja terveemmän opiskelijan puolesta. Kuten urheiluväki toteaa arvostamilleen toimijoille: Respect 60-v YTHS! Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntija Opiskelijoiden liikuntaliitto ry Kuvat OLL

16 Opiskelijoilta hyvää palautetta kuusikymppiselle YTHS:lle Opiskelijat antoivat yli asiakaspalautetta toimipisteiden auloissa oleviin palautelaitteisiin Terveyspalvelupäällikkö Hanna Kari iloitsee runsaasta palautemäärästä, joka on hänen mukaansa lyönyt säätiöläiset hyvällä tavalla ällikällä. " Aiemmin saimme opiskelijoilta noin tuhat verkkopalautetta vuosittain. Positiiviset palautteet jäivät käytännössä keräämättä. Uusien jalkalaitteiden avulla palautteet myös positiiviset sai nyt helposti kerättyä heti vastaanottokäynnin jälkeen", kertoo Hanna Kari. Palautelaitteen avulla opiskelijalla oli mahdollisuus arvioida vastaanottokäynnillä saamaansa hoitoa ja arvioida avun laadun. Sillä pystyi lähettämään myös muita terveisiä säätiölle. Eniten yli kappaletta palautetta annettiin saadusta hoidosta, jolle 95 prosenttia asiakkaista oli antanut vähintään hyvän arvosanan. Vastaajista 92 prosenttia oli antanut vähintään hyvän arvosanan myös avun saamiselle asiaansa. Asiakaspalautelaite motivoi henkilökuntaa. Lisäksi palautteen avulla 60-vuotias YTHS pystyy kehittämään edelleen toimintaansa ja palvelujaan vastaamaan paremmin nykypäivän opiskelijoiden tarpeita. Teksti Sini Kivijärvi TERVEISENSÄ PALAUTELAITTEEN KAUTTA YTHS:LLE OLI LÄHETTÄNYT 944 OPISKELIJAA. Uusi toimenpide jännitti, mutta lääkärillä oli rento asennoituminen ja toimenpide meni omalla painollaan. Jäi hyvä mieli, kiitos! Kiitos erinomaisesta palvelusta ja siitä, että otatte opiskelijoiden ongelmat todella asiaksi Puhelinpalvelu ei toimi, YTHS jätti soittopyynnön johon on mahdoton vastata automaattivastaajasta ja aukioloajoista johtuen. Kuka on olemassa ketä varten... Ihana terkkari, läsnäoleva ja käynnissä ei ollut kiireen tuntua. Kiitos! Hyvin ammattitaitoisia työntekijöitä ja todella ystävällistä palvelua. Lääkärissä ja hammaslääkärissä käynti ei tunnu enää niin kauhealta. Kiitos. On hyvä kun henkilöstö osaa ruotsia, kiitos. Akuuttiin oireeseen sain saman päivän sisällä lääkärin hoidon ja reseptin oireisiin. Hammaslääkärille nopeampia aikoja. Samoin kuin suuhygienisteille. Kiitos Ihanaa huomioimista. Lämmin ilmapiiri. Hyvää työtä jätkät! Jatkakaa samaan malliin! Vähemmän jäkätystä ja enemmän kuuntelua! Kivaa kun täällä ei tuomita vaan asioihin suhtaudutaan järkevästi ja ymmärtäen. Kiva tulla potilaaksi! Henkilökuntaa on liian vähän. Terveydenhoitajalle olisi ollut aikaa sillä välin kun odotin, mutta ketään ei ollut kertomassa siitä. Mielenterveys-palveluihin panostusta. Muuten YTHS on yksi parhaimmista sairaanhoitopalveluista! Opiskelijoiden terveydenhuolto on sijoitus tulevaisuuteen. Jatketaan samaan malliin! Mukavaa asiakaspalvelua. Jäi hyvä mieli ja suu puhdistui. Kiitos!

17 YTHS Green Office -merkin arvoista terveydenhuoltoa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö on vielä tämän lehden julkaisupäivänäkin Suomen ainoa terveydenhuollon organisaatio, jolle on myönnetty Green Office -merkki hyvin tehdystä ympäristötyöstä. Kyseessä ei ole sattuma. Green Office -merkin myöntämiseen on tähän mennessä kuljettu pitkä ekotaival, jonka säätiön ekologisesti valveutunut johto ja YTHS:n sydämellään työtä tekevät työntekijät ovat mahdollistaneet. TÖÖLÖN TOIMIPISTEEN EKOPILOTTI Ympäristötyö ei sinänsä ollut YTHS:ssä mitään uutta. Hyviä käytäntöjä oli meillä monissa yksiköissä ja osastoilla toteutettu jo vuosikymmeniä. Niitä ei oltu vain aiemmin seurattu eikä kirjattu, eikä ympäristöasioita (jätemääriä, lajittelua, kulutustapoja jne) oltu raportoitu mihinkään, jotta YTHS olisi voinut pyrkiä jatkuvan parantamisen malliin. Meillä ei ollut myöskään niin vahvaa omaa ympäristöasiantuntemusta, jotta olisimme voineet kehittää oman mallin. YTHS:llä ei ollut mitään keinoa kertoa asiakkaalle ympäristöystävällisistä tavoistamme tehdä opiskelijan parempaa terveyttä. Näitä vajeita paikkaamaan säätiöön valittiin Green Office pienen tutkimustyön, haastatteluiden ja erilaisten ympäristönhallintajärjestelmien vertailujen jälkeen. Sen asiantunteva palvelu ja käytännölliset raportointityökalut varmistivat sen, että Green Officea päätettiin meilläkin ottaa käyttöön. YTHS:lle luonnosteltiin heti alkuun kaikille yhteinen ympäristöstrategia. Siitä johdettiin ympäristösuunnitelma, jonka hallintatyökaluksi integroitiin Green Officen Kompassi-järjestelmä. Töölön toimipisteeseen perustettiin kolmiportainen ympäristötyötä koordinoiva hallinto ekojory, ekotiimi ja ekotsempparit, joilla kaikilla oli oma tärkeä funktionsa. Ekojory muodostettiin toimitusjohtajasta, yksikön johtajasta ja YTHS:n Green Office -vastaavasta. Ekotiimiin tuli upeasti töihinsä sitoutuneita osastonhoitajia, joiden tärkeä tehtävä oli ideoinnin ja ideoiden välittämisen lisäksi Green Office on Suomen WWF:n keksintö käytännössä jo tavaramerkki joka on levinnyt Suomesta kymmeneen muuhunkin maahan. Se on käytännönläheinen ja toteuttamistavaltaan kevyt ympäristöohjelma, jonka tavoitteena on toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen ja kasvihuonepäästöjen vähentäminen. viedä uusia käytäntöjä omille osastoilleen ja tuoda toisaalta palautetta henkilöstön kokemuksista näiden käytäntöjen suhteen. Ekotsempparit olivat vapaaehtoisia varsinaisia ideanikkareita joiden tehtävä oli seurata ympäristötyön toteutumista omilla osastoillaan ja auttaa, jos joku ei tiedä, miten toimia. YTHS:lle otettiin kolme mitattavaa indikaattoria, jotka olivat paperi, jäte ja energia (sähkö). Lisäksi seurattiin myös veden kulutusta ja Kulutustapamittaria. Pelkän jätesopimuksen uusiminen vei aikansa mutta uusi sopimus toi Töölöön heti runsaasti säästöjä! Samalla uusittiin lajittelukorit, ohjeistettiin lämmitysasioita ja tsempattiin täyttämään WWF:n Kulutustapamittari. Töölön toimipisteelle myönnettiin tarkan toimistotarkastuksen jälkeen Green Office -merkki Töölön onnistuneen ekopilotin ja YTHS:n sitoutuneen henkilökunnan ansiosta ympäristömerkki saatiin vuotta myöhemmin myös viiteen uuteen toimipisteeseen Ouluun, Turkuun, Otaniemeen, Kuopioon ja Tampereelle. Vuoden 2014 tavoite on saada Green Office -merkki koko YTHS:ään. Sari Krappe viestintäpäällikkö, YTHS:n GO-vastaava Kokemuksia ekotyöstä On ollut mukavaa nähdä, miten henkilökunta on oman työnsä ohella innostuneesti tuonut esiin uusia ideoita, joita on voitu hyödyntää Green Officen (GO) hengessä. Töölön toimipisteen kuvantamisyksikkö lähti innolla mukaan ekotyöhön, kun asia tuli ajankohtaiseksi pari vuotta sitten. Osastonhoitaja kuuluu ekotiimiin, ja Kuvantamisen kaksi röntgenhoitajaa toimivat ekotsemppareina. Kun ekologiset asiat otettiin ensi kerran esille, totesimme YTHS:ssä tekevämme jo paljon ekologista työtä, vaikka sitä ei sillä nimellä kutsuttukaan. Suurin ja tärkein ekoteko Kuvantamisen osastolla on ollut siirtyminen digitaaliseen kuvantamiseen, jolloin ongelmajätteeksi luokiteltavia kehityskemikaaleja ja filmijätettä ei enää synny. Luonnonvaroja säästetään hankinnoissa, joissa painotetaan täyttöpakkauksia, hankinnat tehdään isoimmissa erissä keskitetysti pari kertaa vuodessa, suosimme monikäyttöisiä tuotteita jne. Hankimme uudet sädesuojat lyijyttöminä, kierrätämme vanhat suojat mm. eläinlääkäriasemille tai alan oppilaitoksiin mallikappaleiksi. Käytämme kaksipuolista tulostusta tarvittaessa sekä uusiokäytämme vanhat kirjekuoret sisäpostissa. Hyödynnämme kattovaloista tulevaa luonnonvaloa sähkövalon tilalla. Tässä muutamia esimerkkejä. Oman Kuvantamisen koulutuspäivämme päätteeksi pääsimme alkuvuodesta tutustumaan WWF:n toimistoon Lintulahdenkadulle, jossa Green Office -asiantuntija Mikko Kuiri otti meidän vastaan. Saimme tutustua Parhaat Green Office -käytännöt -nettisivustoon, katsoa Green Officesta kertovan esityksen sekä lopuksi tehdä Green Office -toimistokierroksen. Esityksen pohjalta näimme myös sen, miten maailmalaajuista GO-toiminta on. Olemme kuitenkin ainoa terveydenhuoltoalan yksikkö Suomessa, joka on saavuttanut GO-diplomin. Olkaamme siis ylpeitä siitä. Vihrein ajatuksin kuvantamisen puolesta osastonhoitaja Teija Pietilä Kuva YTHS Viestintä

18 Pelkäätkö puhumista kokeile laulamista! Parantavaa yhteistyötä YTHS:n ja Taideyliopiston välillä Kuorolaulu kouraan -projekti käynnisti toden teolla Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön ja Taideyliopiston yhteistyön syksyllä Projektin pilotti on käynnissä Töölön toimipisteessä Kuorolaulu kouraan -kurssi on suunnattu YTHS:n palvelujen piiriin kuuluville opiskelijoille, jotka tarvitsevat työkaluja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen sekä sosiaalisten tilanteiden, pelon ja jännityksen hallitsemiseen. Projektissa huomioidaan kuorolaulamisen koko konteksti musisoimisesta sosiaalisen ryhmän muodostamiseen. Ryhmässä harjoitellaan vuorovaikutustaitoja mm. musisoinnin avulla ja hyödyntämällä teatteri-improvisaatioharjoitteita, sekä työstetään jännitykseen ja vuorovaikutukseen liittyviä aiheita niin pienryhmäkeskusteluissa kuin rentoutusharjoituksissa. Alkujaan idea lähti kehittymään YTHS:stä. Projektin avulla haluttiin selvittää, miten kuorolaulun tutkimuksellisesti todistettavia positiivisia vaikutuksia henkiseen ja fyysiseen terveyteen voitaisiin hyödyntää opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. YTHS:n yhteydenotto Taideyliopistoon toi kuvioon jatko-opiskelija Eeva Siljamäen, jonka pitkä kokemus kuorojen johtamisesta yhdistettynä YTHS:n fysioterapeutti Päivi Hamarin ja psykologi Ninni Rehnbergin kokemukseen jännittämisryhmien ohjaamisesta muodostaa projektin käytännön toteutuksen työryhmän. Projekti sai lisämaustetta teatteri-improvisaatiosta, jonka vuorovaikutusharjoitteita käytetään mm. Yhdysvaltojen Chicagossa sosiaalisen ahdistuksen hoitamisessa. YTHS:ssä jännittämisen hoitamisesta on myös jo monen vuoden ajan kerätty kokemusta suositusta Jännittäminen osana elämää -ryhmähoitomuodosta. MuM Eeva Siljamäki Taideyliopisto Sibelius-Akatemia Kuorolaulu kouraan kurssi jännittäjille TIESITKÖ, ETTÄ tutkitun tiedon perusteella kuorolaulu edistää laulajan henkistä ja fyysistä terveyttä, antaa sosiaalisia virikkeitä, ja sen avulla voidaan hoitaa jopa jännitystä / ahdistuneisuutta? Töölön YTHS:llä alkoi ensimmäistä kertaa yhteistyössä Taideyliopiston kanssa uudentyyppinen kuorolaulukurssi, jossa laulamisen riemun lisäksi hoidetaan pois jännitystiloja. Kuva Noora Mäntyranta

19 Seitsemän vuoden taipale Seitsemän on myyttinen luku, jossa ajatellaan olevan taikaa. Seitsemän lihavaa, seitsemän laihaa vuotta. Seitsemän kuolemansyntiä. Seitsemäs vuosi parisuhteessa tietää kriisiä ja niin poispäin. Oma taipaleeni YTHS:n työntekijänä on päättymässä nyt kun taloon tulostani on seitsemän vuotta. Taika toteutuu? Lähtijän kuuluu kehua. Se on helppoa. Lähden kiitollisella mielellä. Olen oppinut paljon ammattitaitoisilta ja valveutuneilta kollegoiltani. Olen saanut olla monessa mukana, kehittämässä työtä ja vaikuttamassa opiskeluyhteisöjen hyvinvointiin. Yhteistyö opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen kanssa on ollut avartavaa, elähdyttävää ja ilostuttavaa he ovat YTHS:lle loistavia sparraajia ja potilaita, jotka ovat ratkoneet kanssani elämänsä solmuja. Joskus kun olen ollut lopen kyllästynyt työhöni, se on liittynyt työn pakkotahtisuuteen ja yksinäisyyteen vähäiseen ja joskus aika muodolliseen vuorovaikutukseen työpaikalla. Työtahti on kova. Se syö työyhteisön iloa ja elävyyttä. Väsymys uhkaa, se puuduttaa ja paaduttaa, pahimmillaan kyynistää. Paineet kanavoituvat herkästi ihmisten välille. Mielenterveysongelmat ovat opiskelijoiden suurin terveysriski. Ahdistus ja masennus ovat arkipäivää YTHS:n puhelintyössä ja vastaanotoilla. Hoitoon liittyy hankala dilemma. Etäinen suhtautuminen, joka jättää potilaan hätänsä kanssa yksin, on huonoa hoitoa. Empaattinen kohtaaminen taas on riski työntekijän omalle terveydelle, kun työtä on paljon. Puhutaan myötätuntouupumuksesta. Tätä ristiriitaa ei työpaikoilla liikoja käsitellä. Tutkimuksissa selvitellään hyvää vauhtia jo sitä, millaisten neurobiologisten mekanismien kautta toisten ihmisten kokemukset tulevat vuorovaikutuksessa osaksi itseä. Tätä kovaa dataa tarvitaan, että työn henkiset riskit tulisivat terveydenhuollossa uudella tavalla agendalle. Voi vain toivoa, että auttamistyön laatua ja määrää säätelevät tulevaisuudessa yhä enemmän työsuojelunäkökohdat eivät ainoastaan tehokkuusvaatimukset. Nyt satsataan sähköisiin arviointimenetelmiin, nettiterapioihin, etäkonsultaatioihin ja muihin vastaanottokäyntejä korvaaviin työtapoihin. Uusia keinoja tarvitaan, jotta rahat riittävät auttamaan kaikkia avun tarvitsijoita. Niitä tarvitaan, että entistä useampi saisi entistä varhemmin avun ja hyvä hoito toteutuisi. Uudet menetelmät tarjoavat hienoja uusia mahdollisuuksia terveyden edistämiseen ja yhteisöterveystyöhön. Opiskelijat myös toivovat niitä. YTHS on loistava paikka kehittää uusia työvälineitä yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Mikään ei silti korvaa vuorovaikutusta, jossa ihmisyys kaikkine vivahteineen voi elää. Siihenkin pitää pa- TOIVOTAN TEILLE KAIKILLE HYVÄÄ TUULTA PURJEISIIN! nostaa. Kun ihmistä hoidetaan, oli vaiva paikannettu sitten hampaaseen, käteen, vatsaan tai mieleen, herkkyys kuulla potilaan sanalliset ja sanattomat viestit ja ymmärtää ne oikein, vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hoidon onnistumiseen. Terveydenhuollon ammattilaisen tärkeä tehtävä on olla ihminen ihmiselle tasa-arvoinen, yksilöllisyyttä kunnioittava, mutta silti ammattimainen. Erityisesti nuorten kanssa yksikin kohtaaminen voi olla käänteentekevä. Jotta nämä vuorovaikutuksen ihmeet olisivat mahdollisia, työntekijöitä tulisi auttaa pysymään herkkinä ja elävinä. Vähemmän työtä ja enemmän huvia olisi hyvä lääke. Työyhteisö on voimavara vain, jos työkavereille on aikaa. Seitsemän vuoden taipaleen jälkeen mieltäni jää kutkuttamaan moni muutoksessa oleva asia. Mahdollisuuksia on moneen suuntaan. Uskoni YTHS:n kykyyn elää ajassa ja vastata aina uusilla tavoilla vanhoihin haasteisiin on kuitenkin vankkumaton. Riitta Ylikomi Tampereen terveyspalveluyksikön psykologi ja yhteisöterveyden vastaava psykologi Kuva YTHS Viestintä

20 verkkolehti.yths.fi facebook.com/ylioppilaidenterveydenhoitosaatio

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia INSSI foorumi 17.3.2010 Joni Ranta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tausta ja tavoitteet Suomessa tapahtuneet traagiset ampumatapaukset

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

ICPC johdon työkaluna. 26.10.2011 johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS

ICPC johdon työkaluna. 26.10.2011 johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS ICPC johdon työkaluna 26.10.2011 johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) Huolehtii yliopisto-opiskelijoiden ja tällä hetkellä kokeiluna kahden ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Opiskeluterveyspäivät 14.-15.11. 2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa tavoitteena on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Miksi meillä on YTHS?

Miksi meillä on YTHS? Tilannekatsaus AYY:n edustajiston jäsenille YTHS:n rahoituksen tilanteesta Miksi meillä on YTHS? Opiskelijaterveydenhuoltoon erikoistuminen Terveydenedistämistyö (yhteisöterveys) Ennaltaehkäisevää Tutkimukset

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010. STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Taustatiedot - Kaikki -

Taustatiedot - Kaikki - Lapin yleisten kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2014 RTF Report - luotu 01.12.2014 12:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Vastaajat 2014 52 52 47 Yhteensä 52 52 47 Vastausprosentti 100 Lopettaneet

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko STYL ry 40 v. Kalastajatorppa, 28.11.2013 klo 19 puhuttaessa muutokset mahdollisia Hyvät Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry:n jäsenet Arvoisat juhlavieraat

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot