Elintarviketeollisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintarviketeollisuus"

Transkriptio

1 Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia Elintarviketeollisuus i

2 Elintarviketeollisuus Toimialaraportti Leena Hyrylä 3/2012 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

3 Sisältö Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kehitykseen vaikuttavia asioita Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus Elintarviketeollisuuden kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Toimialan yritykset ja rakenne Henkilöstö ja työllisyyden kehitys Toimialan alueellinen jakautuma Yrityskannan muutokset lan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kehitys Kulutus Hintakehitys Liikevaihdon kehitys ja kasvuhakuisuus Elintarviketeollisuuden asiakkuudet kotimaassa Päivittäistavarakauppa HoReCa-kauppa Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Elintarvikkeiden vienti Elintarvikkeiden tuonti Tuotanto ja tuotantomenetelmät Tuotanto- ja kapasiteettitilanne Laatu ja lainsäädäntö Luomu Luonnonmukainen tuotantotapa Taloudellinen tilanne Kustannusrakenne Kannattavuus ja taloudellinen asema Investoinnit Tuotannolliset investoinnit Tuotekehitys TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

4 6 Toimialan keskeisiä menestystekijöitä, ongelmia ja kehittämistarpeita Menestystekijöitä Keskeisiä ongelmia Keskeisiä kehittämistarpeita Tulevaisuuden näkymiä toimialalla Visio Toimintaympäristön muutostekijöitä Kilpailukyvyn kehitysennuste Koulutus ja kehittämistoiminta Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Lähteet Liite 1 Elintarvikeyritysten tilinpäätöstietoja Liite 2 Finpro ry:n laatima kansainvälistymiskatsaus teemalla Market Opportunities of Health Enhancing Food Products TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

5 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2012 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Leena Hyrylä Toimialapäällikkö Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Elintarviketeollisuus Tiivistelmä Elintarviketeollisuus on tuotannon arvolla mitattuna neljänneksi suurin teollisuusala metalli-, metsä- ja kemianteollisuuden jälkeen ja kolmanneksi suurin teollinen työllistäjä Suomessa. Koko elintarvikesektori työllistää noin henkeä, joka on 12 % työllisestä työvoimasta. Elintarviketeollisuudessa työskentelee yli henkilöä (1,5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna). Ala on myös merkittävä kausityön tarjoaja. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tuotannon bruttoarvo vuonna 2011 oli 11,3 miljardia euroa (lisäystä edellisvuoteen 9,7 %) ja jalostusarvo lähes 2,5 miljardia euroa (lisäystä 1,7 %). Elintarviketeollisuus jakautuu kahteen päätoimialaan elintarvikkeiden valmistukseen (TOL 10) ja juomien valmistukseen (TOL 11) sekä useisiin alatoimialoihin. Elintarvikeyritysten ja toimipaikkojen määrät vaihtelevat tilastoittain, mutta toimipaikkoja on kaikkialla Suomessa. Tilastokeskuksen yritystilaston mukaan maassamme vuonna 2010 oli noin yritystä, ja toimipaikkoja oli Monialaisista maatiloista vajaa 480 harjoitti elintarvikkeiden jalostusta, ja määrän väheneminen on jatkunut. Ruoka- Suomi teemaryhmän selvityksen mukaan maassamme on lähes alan yritystä. Alalla on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Elintarvikkeiden vienti on kehittynyt suotuisasti. Viennin arvo kasvoi viime vuonna lähes 1,6 miljardiin euroon. Venäjä on tärkein vientimaa 26,5 %:n ja Ruotsi toiseksi tärkein 16,3 %:n osuudella. Tärkeimmät vientituoteryhmät olivat juustot, alkoholijuomat, voi ja muut maitorasvat, ohra, sianliha, kaura, sokerikemian tuotteet ja suklaa. Elintarviketeollisuusliiton jäsenyritysten ulkomaan liiketoimintojen arvo vuonna 2011 oli yli 4,2 miljardia euroa. Vuonna 2011 Suomeen tuotiin teollisia elintarvikkeita ja alkutuotannon tuotteita lähes 4,0 miljardin euron arvosta (lisäystä 13,6 %). Tuonnista merkittävimpiä tuotteita ovat alkoholijuomat, hedelmät, raakakahvi, juusto, vihannekset ja kasvikset sekä tuore kala. Elintarvikevienti on tänä vuonna kehittynyt myönteisesti. Kansainvälistyvän elintarvikealan rinnalla luomu- ja lähiruoan sekä suomalaisen ruokakulttuurin arvostus on noussut. Elintarvikeala on ala, missä trendit vaikuttavat. Kuluttamiseen liittyy yhä enemmän arvovalintoja. TEM:n yhdyshenkilö: Tieto-osasto/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, puh , Toimialapäällikkö: Leena Hyrylä, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, puh Asiasanat Elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden ja juomien valmistus ISSN Kokonaissivumäärä 97 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

6 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon / HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) Författare Leena Hyrylä Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Sydöstra Finland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Livsmedelsindustrin Referat Mätt genom värdet av produktionen är livsmedelsindustrin, näst efter metallindustrin, skogsindustrin och den kemiska industrin, den fjärde största industribranschen i Finland och den tredje största industriella sysselsättaren. Hela livsmedelssektorn sysselsätter cirka personer, vilket är ca 12 % av den sysselsatta arbetskraften. Inom livsmedelindustrin arbetar drygt personer (1,5 % färre än året innan). Branschen erbjuder också säsongarbete för en betydlig skara människor. Enligt Statistikcentralens preliminära uppgifter uppgick produktionens bruttovärde år 2011 till 11,3 miljarder euro (en ökning med 9,7 % jämfört med året innan) och förädlingsvärde till närmare 2,5 miljarder euro (en ökning med 1,7 %). Livsmedelsindustrin kan delas in i två huvudgrenar: livsmedelsframställning (TOL 10) och dryckesframställning (TOL 11) samt flera underliggande sektorer. Antalet livsmedelsföretag och verksamhetsställen varierar beroende på statistik, men verksamhetsställen finns det överallt i Finland. Enligt Statistikcentralens statistik över företag fanns det cirka företag och verksamhetsställen i Finland år Av lantgårdar med flera produktionsinriktningar sysslade knappa 480 med beredningen av livsmedel, och antalet har fortsatt att minska ytterligare. Enligt en utredning som temagruppen Mat- Finland gjort finns det närmare livsmedelsföretag i Finland. Det finns många små och medelstora företag i branschen. Exporten av livsmedel har utvecklats i en positiv riktning. Värdet av exporten ökade till närmare 1,6 miljarder euro förra året. Ryssland är det viktigaste exportlandet med 26,5 procents och Sverige nästviktigast med 16,3 procents andel av den totala exporten. De viktigaste exportproduktgrupperna var ost, alkoholdrycker, smör och andra mjölkfetter, korn, griskött, havre, sockerkemiska produkter och choklad. Livsmedelsindustriförbundets medlemsföretag hade 2011 utländsk affärsverksamhet till ett värde av drygt 4,2 miljarder euro. År 2011 importerade Finland industriella livsmedel och primärprodukter till ett värde av nästan 4,0 miljarder euro (en ökning med 13,6 %). De viktigaste importerade produkterna var alkoholdrycker, frukt, råkaffe, ost, grönsaker och vegetabilier samt färsk fisk. Livsmedelsexporten har i år utvecklats i en positiv riktning. Vid sidan av att internationaliseringen av livsmedelsbranschen fortsätter har ekologiskt producerad mat och närproducerad mat samt den finländska matkulturen börjat värdesättas i allt högre grad. Livsmedelsbranschen är en sektor som påverkas av trender. Värderingarna spelar en allt större roll i konsumtionen. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Avdelningen för kunskapshantering/branschtjänst/esa Tikkanen, tfn , Branschchef: Leena Hyrylä, Närings-, trafik- och miljöcentralen Sydöstra Finland, tfn Nyckelord Livsmedelsindustrin, tillverkning av livsmedel och drycker ISSN Sidoantal 97 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris Förläggare

7 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän toimialaryhmää: elintarviketeollisuus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, uusiutuva energia, kaivos- ja kiviteollisuus, matkailualat, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Vuonna 2012 uutena toimialana on mukaan otettu luovat toimialat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa nykyisin ilman rekisteröitymistä TEM Toimialapalvelun internet-sivulta osoitteesta Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa kyseisen raportinkohdalta. Toimialapäälliköt ovat laatineet toimialaraporttien tueksi omat rahoitusnäkemyksensä ensisijaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tukien suuntaamiseksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi. Laaditut rahoitusnäkemykset kuten toimialaraportitkin edustavat kunkin tekijän henkilökohtaisia näkemyksiä. Tavoitteena on, että rahoitusnäkemykset yhdessä toimialaraporttien ja Toimiala Online -tilastokuvien kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka tukee yrityshankkeiden suunnittelussa sekä työvoimakoulutuksen suuntaamisessa. Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala metalli-, metsä- ja kemianteollisuuden jälkeen. Tämä toimialaraportti käsittelee Elintarvikkeiden valmistusta (TOL 10) ja Juomien valmistusta (TOL11). Raportissa käsitellään elintarviketeollisuuden nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Esitetyt arviot ja kannanotot perustuvat käytettävissä oleviin lähdeaineistoihin ja tilastoihin sekä tehtyihin haastatteluihin. Raporttiin sisältyy Finpro ry:n laatima kansainvälistymiskatsaus teemalla Market Opportunities of Health Enhancing Food Products. Sen ovat Finprossa laatineet seuraavat henkilöt: Esa Wrang, Head of Food Industry, Leading Consultant, Finpro Monica Orsini, Global Industry Analyst Life Sciences, Finpro Italy Market Insight Europe: Monica Orsini Finpro Italy, Satu Pohjola Finpro Germany, Janna Mure & Rita Smalley Finpro UK, Olga Makeeva Finpro Russia Market Insight USA: Val Arthur Kratzman Finpro USA Market Insight Asia: Jonny Cheung Finpro Hongkong. Katsaus on varsin laaja ja yksityiskohtainen ja sisältää lukuisia benchmark esimerkkejä kaikista tutkituista markkina-alueista (Italia, Saksa, Venäjä, Iso-Britannia, USA ja Aasia). Raportista ja sen sisältämistä esimerkeistä on todellista hyötyä suomalaiselle elintarviketeollisuudelle sen ehkä kaikkein potentiaalisimmalla alueella, terveysvaikutteisilla elintarvikkeilla. Haluan esittää parhaimmat kiitokseni kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyötahoille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että ra- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

8 portti antaa virikkeitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa sekä palvelee myös muita alasta kiinnostuneita. Lappeenrannassa lokakuussa 2012 Leena Hyrylä Toimialapäällikkö 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

9 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Elintarviketeollisuus on tuotannon arvolla mitattuna neljänneksi suurin teollisuusala metalli-, metsä- ja kemianteollisuuden jälkeen ja kolmanneksi suurin teollinen työllistäjä Suomessa. Koko elintarvikesektori työllistä lähes henkeä, joka on 12 % työllisestä työvoimasta. Elintarviketeollisuudessa työskentelee yli henkilöä (1,5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna). Ala on myös merkittävä kausityön tarjoaja. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tuotannon bruttoarvo vuonna 2011 oli 11,3 miljardia euroa (lisäystä edellisvuoteen 10 %) ja jalostusarvo 2,5 miljardia euroa (lisäystä1,7 %). Elintarviketeollisuus jakautuu kahteen päätoimialaan elintarvikkeiden valmistukseen (TOL 10) ja juomien valmistukseen (TOL 11) sekä useisiin alatoimialoihin. Taulukko 1. Elintarviketeollisuuden tuotannon brutto- ja jalostusarvo vuonna 2011, ennakko Tuotannon bruttoarvo Muutos-% Tuotannon jalostusarvo Muutos-% Elintarviketeollisuus , ,74 10 Elintarvikkeiden valmistus , , Teurastus, lihan säilyvyyskäsittely , ,04 ja lihatuotteiden valmistus 102 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten , ,88 jalostus ja säilöntä 103 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja , ,91 säilöntä 104 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen , ,94 valmistus 105 Maitotaloustuotteiden valmistus , , Mylly- ja tärkkelystuotteiden , ,07 valmistus 107 Leipomotuotteiden, makaronien , ,71 yms. valmistus 108 Muiden elintarvikkeiden valmistus , , Eläinten ruokien valmistus , ,07 11 Juomien valmistus , ,01 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, teollisuuden alue- ja toimialatilasto Elintarviketeollisuus on Suomessa suurin kulutustavaroiden valmistaja. Ala kehittää ja valmistaa kotimaisista maataloustuotteista sekä tuontiraaka-aineista ruokaa kuluttajille. Elintarviketeollisuuden käyttämistä raaka-aineista noin 80 % on kotimaisia. Yritysten asiakkaina ovat vähittäiskauppa, HoReCa-sektori, muut elintarvikeyritykset ja kuluttajat. Ala huolehtii osaltaan maamme elintarvikeomavaraisuudesta sekä vaalii ruokakulttuuriamme. Elintarviketeollisuuden tuottavuus Suomessa on parempi kuin niin sanotuissa vanhoissa EU- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

10 maissa keskimäärin. Ala on parantanut kilpailukykyään ja tuottavuuttaan toimintojaan määrätietoisesti kehittämällä. 1.2 Toimialan kehitykseen vaikuttavia asioita Vielä 1990-luvun alussa pääosin kotimarkkinoilla toiminut elintarviketeollisuus on kansainvälistynyt EU-jäsenyyden aikana. Maamme on kytköksissä globaaleihin muutoksiin. Ruuan kysynnän kasvaminen maailmalla, raaka-ainemarkkinoilla tapahtuvat muutokset sekä luonnonkatastrofit nostavat raaka-aineiden hintoja. Kansainvälistymisen lisäksi elintarviketeollisuuden toimintaympäristöön vaikuttavat muun muassa ympäristö-, ilmasto- ja energiakysymykset, keskittynyt kaupan rakenne, kilpailutilanteen kiristyminen, talousennustamisen vaikeutuminen, kustannusten nouseminen, kulutuskysynnän muutokset, teknologian kehittyminen sekä arvojen muutokset. Tuonti lisääntyy ja kuluttajien tarpeet erilaistuvat entisestään. Kaupan vapautumisen seurauksena myös kotimarkkinoilla toimivien yritysten on sopeuduttava kansainvälistyvään kilpailuun. Kaupan ketjuliiketoiminta vaikuttaa elintarviketeollisuuden toimintaympäristöön. Tehokkaiden logististen toimintamallien ja ketjujohtamisen avulla kauppa edellyttää tavarantoimittajiltaan ketjuliiketoiminnan osaamista, oman asiakkuuden kehittämiseen tähtäävää kumppanuutta ja hyvää toimitusvarmuutta ajankohdasta tai sesongista riippumatta. Kauppa haluaa kehittää ja markkinoida omia private label -tuotteitaan ja vastata siten kilpailuun kuluttajien huomiosta. Kauppaketjujen tavoitteena on lisätä private label -tuotteiden lukumäärää ja menekkiä. Useimmille elintarvikeyrityksille niiden valmistus on strateginen valinta, joka tasaa tuotantokapasiteettia ja tuo tasaista tulovirtaa sekä jakaa kiinteitä kustannuksia. Vahva, kuluttajien haluama brändi on kuitenkin monelle yrityksille private label -tuotteita tärkeämpi asia, sillä omien brändiensä hallinnasta yritys vastaa itse. Kilpailutus private label -tuotteiden valmistuksesta käydään usein sähköisen huutokaupan avulla yritysten kesken, joista yhä suurempi osa on ulkomaisia yrityksiä. Suomalaisen ruuantuotannon ja jalostuksen arvostus on noussut. Ruuasta käydään vilkasta keskustelua ja sosiaalinen media sekä ruokaohjelmat lisäävät sen kuuluvuutta. Huomisen ruoka -kansallisen ruokastrategian tavoitteena on tehdä ruoka-alasta kilpailukykyinen kasvuala. Pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa ruoka-ala kuvataan tulevaisuuden kasvualana, jonka kilpailukykyä ja yhteistyötä kehitetään kansallisessa ruokastrategiassa ja ruokapoliittisessa selonteossa asetettujen suuntaviivojen mukaisesti. Hallituksen tavoitteena on suomalaisten elintarvikkeiden, luomu- ja erikoistuotteiden jalostuksen, markkinoinnin ja viennin tehostaminen. Maa- ja metsätalousministeriön asettama Elintarvikeketjun neuvottelukunta hyväksyi lokakuussa 2011 ruokaketjun yhteistyötä korostavan toimenpideohjelman. Kehitystä ohjaavina arvoina ovat kuluttajalähtöisyys, kilpailukyky ja vastuullisuus. Julkiset hankinnat ovat keskittyneet ja pyrkimys tehokkuuteen ja edullisuuteen vaikuttavat päätöksenteossa. Valtioneuvoston periaatepäätöksen (2009) kestävän kehityksen edistämisestä julkisissa ruokapalveluissa pitäisi lisätä kasvisruokien, luonnonmukaisesti tuotetun tai sesonginmukaisen ruoan tarjontaa. Toimialaan vaikuttavat myös väestön ikääntyminen, perhekokojen pienentyminen, sähköistymisen sekä palvelujen ja monikanavaisuuden lisääntyminen. 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

11 1.3 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus on maamme vanhimpia teollisuudenaloja. Juomien valmistus työllistää noin henkeä. Suomessa panimotuotteiden kokonaismyynti tilastoidaan Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden neljän jäsenyrityksen myynnin mukaan. Liittoon kuuluvat Oy Hartwall Ab, Oy Sinebrychoff Ab, Olvi Oyj ja Nokian Panimo Oy. Vuodesta 2011 lähtien lukuihin sisältyvät myös kyseisten valmistamat private label -tuotteet. Panimoliiton lukuihin ei sisälly liiton ulkopuolisia toimijoita eikä panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia. Lisäksi Pienpanimoliittoon kuuluu 21 yritystä. Pienpanimoksi luokitellaan tuotantolaitos, joka valmistaa kalenterivuoden aikana enintään 10 miljoonaa litraa olutta. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton mukaan vuonna 2011 kotimaan myynti oli 827 miljoonaa litraa (lisäystä edellisvuoteen 4 %), josta oluiden osuus oli noin puolet eli 423 miljoonaa litraa (lisäystä 7 %). Oluessa vähittäismyynnin osuus oli 83 %, ravintolamyynti 15 % ja Alkon osuus 2 %. Siidereitä myytiin 33 miljoonaa litraa (lisäystä 8 %), long drink -juomia 43 miljoonaa litraa (lisäystä 6 %), virvoitusjuomia 260 miljoonaa litraa (vähennystä 1 %) sekä kivennäisvesiä 67 miljoonaa litraa (lisäystä 3 %). Juomien myyntimäärissä ei ole ollut luvulla kasvua, mutta luvuissa on vuosittaista vaihtelua sekä siirtymää tuoteryhmien sisällä. Tölkin osuus juomapakkauksena on kasvanut vuosittain. Tölkin osuus oluen myynnissä oli 73 % ja siidereissä sekä long drink -juomissa 55 %. Virvoitusjuomissa tölkin osuus on 4 %. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran mukaan Suomessa myytiin olutta 449 miljoonaa litraa, siideriä 47 miljoonaa litraa ja long drink -juomia 50 miljoonaa litraa. Myöskään Valviran luvut eivät sisällä tilastoimatonta yksityistuontia. Osa myynnin kasvusta viime vuonna johtuu siitä, että kaupat ostivat joulukuussa juomia varastoon ennen vuoden 2012 alussa voimaan tullutta veronkorotusta. Suomen olutmarkkinat elävät muutoksessa. Vuonna 2010 olutta juotiin noin 87,4 litraa, siideriä 10,5 litraa ja long drink -juomia 11,4 litraa henkeä kohden. Kuluvana vuonna markkinoille tuodun niin sanotun kakkosoluen myynti on ollut ennakoitua suurempaa. Erilaiset hintakampanjat vaikuttavat myyntiin ja keskusliikkeiden omat merkit valtaavat alaa sekä kiristävät hintakilpailua. Myös erikoisoluiden myynti on kasvussa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

12 Elintarvikealan arvoketju 1.4 Elintarviketeollisuuden kytkennät muihin toimialoihin Kuva 1. Elintarvikealan arvoketju Maatalous Raaka-aineet Elintarvike-ikteollisuus Päivittäistavara- Päivittäistavara- Kuluttajat kaupan myymälät logistiikkayhtiöt HoReCa Julkinen Yksityinen Alihankkijat Raaka-aineet Pakkaukset Palvelut HoReCa-tukut ut Muut Kioskit Huoltamot Lähde: Elintarviketeollisuusliitto 1 12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

13 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimialan yritykset ja rakenne Elintarvikealan toimipaikkoja on kaikkialla Suomessa. Yritysten määrät vaihtelevat tilastoittain. Tilastokeskuksen vuoden 2010 yritystilaston mukaan maassamme oli 1703 yritystä. Toimipaikkoja oli 1966, joista juomia valmistettiin 135 toimipaikassa. Eniten toimipaikkoja on tuoreiden leipomotuotteiden valmistuksessa. Ruoka-Suomen tilastojen mukaan maassamme on lähes elintarvikealan yritystä. Monialaisista maatiloista vajaa 480 harjoitti elintarvikkeiden jalostusta. Määrä on laskenut 2000-luvulla. Alalla on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan yli 250 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja oli 22 vuonna Alle 10 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja oli Alle 5 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja on noin 63 %. Taulukko 2. Elintarviketeollisuuden toimipaikkojen kehitys ja muutos-% Muutos- % 10 Elintarvikkeiden valmistus ,3 101 Teurastus, lihan säilyvyyskäsittely ja ,9 lihatuotteiden valmistus 102 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja ,7 säilöntä 103 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja ,3 säilöntä 104 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen ,4 valmistus 105 Maitotaloustuotteiden valmistus ,3 106 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus ,6 107 Leipomotuotteiden, makaronien yms ,6 valmistus 108 Muiden elintarvikkeiden valmistus ,0 109 Eläinten ruokien valmistus ,5 11 Juomien valmistus ,0 YHTEENSÄ Tol 10 ja Tol ,2 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2.2 Henkilöstö ja työllisyyden kehitys Elintarviketeollisuus työllistää noin henkilöä. Henkilöstömäärä on vähentynyt vuosittain. Poistumaennusteen mukaan työmarkkinoilta poistuu vuoteen 2015 mennessä 15,2 % vuonna 2009 työllisenä olleista. Edelleen vuosina poistuu noin 23,7 % työvoimasta. Vaikka yli kolmannes työvoimasta poistuu elintarvikkeiden valmistuksesta, ovat alan poistumaennusteet kaikkia toimialoja (42,6 %) pienempiä. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

14 Taulukko 3. Henkilöstömäärän kehitys Elintarvikkeiden valmistus Teurastus, lihan säilyvyyskäsittely ja lihatuotteiden valmistus 102 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus Maitotaloustuotteiden valmistus Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus Leivän valmistus; tuoreiden leivonnaisten ja kakkujen valmistus 108 Muiden elintarvikkeiden valmistus Eläinten ruokien valmistus Juomien valmistus Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen pitkän aikavälin ennusteiden mukaan työvoimasta saattaa tulla pulaa, mikä johtaa kilpailuun työvoimasta ja työvoimakustannusten kasvuun. Elintarvikealalla työllisten määrän ennustetaan laskevan. Vuoteen 2025 mennessä työllisten määrä elintarvikealalla olisi perusuran mukaan , mutta tavoiteuran mukaan noin Perusuran mukainen ennuste vaikuttaa pessimistiseltä, mutta henkilöstön määrän voidaan arvioida vähenevän myös jatkossa. Suomalaiset elintarvikeyritykset työllistävät myös ulkomailla. Elintarviketeollisuuden työllisten ikärakenne on pääosin samanlainen kuin koko teollisuudessa. Elintarviketeollisuus tarjoaa nuorille sekä vakituisia työpaikkoja että kausityöpaikkoja. Yli 57 -vuotiaita työskentelee ikäluokittain yhä vähemmän. Kuva 2. Työssäkäyvien ikärakenne elintarviketeollisuudessa Elintarvikkeiden valmistus Juomien valmistus Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

15 Työvoiman kohtaantotilanne Suomen TE-toimistoissa tehdään kolme kertaa vuodessa arvio 200 ammatin kysyntä- ja tarjontanäkymistä ja työvoiman saatavuudesta. Tiedot alueiden näkemyksistä kootaan Ammattibarometri-järjestelmään. Työvoiman kysyntä-tarjontatilanne vaihtelee ammateittain ja alueittain. Toimialan keskittämiset vaikuttavat alueellisiin työvoimatarjontoihin. Selvityksen mukaan työvoimaa on saatavilla useimmilla alueilla. Suunta työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa on kehittynyt tasapainoisemmaksi. Työttömiä työnhakijoita elokuussa 2012 oli hieman yli 2000 ja avoimia työpaikkoja lähes 200. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

16 Kuva 3. Työvoiman kohtaantotilanne eräissä elintarvikealan ammateissa toukokuussa 2012 Leipurit ja kondiittorit Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Lappi Tasapaino Liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Pirkanmaa Häme Uusimaa Pohjois- Savo Etelä- Savo Pohjois- Karjala Kaakkois-Suomi 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

17 juoma- ja tupakkatyöntekijät Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Lappi Tasapaino Liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Etelä- Pohjanmaa Häme Uusimaa Keski- Suomi Pohjois- Savo Pirkanmaa Etelä- Savo Pohjois- Karjala Kaakkois-Suomi TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17

18 Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Lappi Tasapaino Liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita Teurastajat ja lihavalmistetyöntekijät Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Etelä- Pohjanmaa Häme Uusimaa Keski- Suomi Pohjois- Savo Pohjois- Karjala Pirkanmaa Etelä- Savo Kaakkois-Suomi 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

19 Meijerityöntekijät Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Lappi Tasapaino Liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Pirkanmaa Häme Uusimaa Pohjois- Savo Etelä- Savo Pohjois- Karjala Kaakkois-Suomi TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19

20 Einestyöntekijät Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Lappi Tasapaino Liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Pirkanmaa Häme Uusimaa Pohjois- Savo Etelä- Savo Pohjois- Karjala Kaakkois-Suomi Lähde: TEM 20 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

21 Pk-yritysbarometrin 2/2012 -tutkimukseen osallistuneista elintarvikeyrityksistä 16 % odottaa henkilöstön määrän kasvavan seuraavan vuoden aikana ja 11 % arvioi määrän laskevan. Suurin osa vastaajista, 73 %, arvioi määrän pysyvän ennallaan. Elintarvikeyrityksiä voidaan siten pitää melko varmoina työnantajina. Yt-neuvotteluja on kuitenkin käynnissä osassa yrityksissä. Yleisessä pk-yritysbarometrissä selvitettiin ulkomaalaistaustaisen työvoiman käyttöä. Tulokset olivat positiiviset, sillä selvästi ennakkokäsitystä useammassa pk-yrityksessä on ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Elintarvikeyrityksistä 24 % ilmoitti palveluksessaan olevan Suomessa asuvaa ulkomaalaistaustaista työvoimaa. Keskeiseksi syyksi olla käyttämättä ulkomaalaistaustaista työvoimaa nousi kielitaitoa. Heikko suomen kielen taito nousi esteeksi 80 %:lla vastaajista. Kielitaidon merkitystä lisää se, että puutteelliseen kielitaitoon yhdistyy usein myös puutteellinen tieto suomalaisesta kulttuurista. Työvoiman ammattitaidon puutteen arvioi syyksi 32 % vastaajista. Noin 24 % ilmoitti ulkomaalaistaustaisen työvoiman käytön ongelmaksi oman tiedonpuutteensa monikulttuurisista työyhteisöistä. Maahanmuuttajien rekrytointia tukevista julkisista palveluista kaivataan myös lisätietoa. 2.3 Toimialan alueellinen jakautuma Toimipaikkojen alueellisessa jaossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. ELY-keskusalueittain tapahtuneet muutokset heijastelevat pääsääntöisesti toimipaikkojen valtakunnallisen määrän muutoksia. Alueelliseen tietoon liikevaihdosta on suhtauduttava varauksella, sillä usean yrityksen liikevaihtotiedot kohdistuvat päätoimipaikan mukaan. Luvut kuitenkin antavat karkean kuvan alueilla syntyvästä volyymista. Taulukko 4. Elintarviketeollisuuden toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto ELY-keskuksittain vuonna 2010 ELY-keskus Elintarvikkeiden valmistus Juomien valmistus Yhteensä Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1000 euroa) Henkilöstö Toimipaikka Henkilöstä Liikevaihto Toimipaikka Liikevaihto Koko maa Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 21

22 Taulukko 5. Toimipaikkojen jakautuma ELY-keskuksittain ja alatoimialoittain vuonna Teurastus, lihan säilyvyyskäsittely ja lihatuotteiden valmistus 102 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä 103 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 104 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 105 Maitotaloustuotteiden valmistus 106 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 107 Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus 108 Muiden elintarvikkeiden valmistus 109 Eläinten ruokien valmistus 11 Juomien valmistus Koko maa Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Yritykset ovat arvioineet tyytyväisyyttään omaa sijaintikuntaansa kohtaan pk-yritysbarometrissä. Keskimäärin elintarvikeyritykset ovat tyytyväisiä sijaintikunnan olosuhteisiin. Tyytyväisyyttä herätti erityisesti sijaintikunnan viihtyisyys asuinympäristönä. Heikoimman arvosanan puolestaan sai yritysten yhteistyö yliopistojen tai korkeakoulujen kanssa, mikä johtunee osin yritysten ja korkeakoulutuksen erilaisista sijainneista. Keskimääräistä vähemmän oltiin myös tyytyväisiä kunnan elinkeinopolitiikkaan sekä yhteistyöhön yritysten kanssa. 22 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

23 Kuva 4. Elintarvikeyritysten sijaintikuntaa koskevat arviot asteikolla = erittäin huono ja 5 = erittäin hyvä (n=193) Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2012, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM 2.4 Yrityskannan muutokset Elintarvikealan yrityskenttä on jatkuvassa muutoksessa; osa yrityksistä lopettaa, mutta uusiakin aloittaa. Lopettaneita ja konkurssiin menneitä yrityksiä on 2000-luvulla ollut enemmän kuin aloittaneita. Vuonna 2010 ja 2011 uusia yrityksiä perustettiin enemmän kuin toimintansa lopetti tai ajautui konkurssiin. Myös erilaisia lähiruokaan liittyviä myymälöitä on perustettu viime vuosina. Konkurssien osuus on ollut elintarviketeollisuuden yrityskannasta keskimäärin noin prosentin luokkaa. Eniten konkursseja on tapahtunut leipomoissa, liha-alalla sekä hedelmien, marjojen ja kasvisten säilönnässä. Taulukossa 6 yrityskanta on muita tilastoja isompi. Taulukko 6. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut elintarvikealan yritykset ELINTARVIKKEIDEN VALMISTUS 1 JUOMIEN VALMISTUS Aloittaneita Lopettaneita Konkurssit Yrityskanta Aloittaneita Lopettaneita Konkurssit Yrityskanta Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, aloittaneet, lopettaneet yritykset, konkurssit toimialoittain TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 23

24 2.5 Alan suurimpia yrityksiä Suomen suurimmat elintarvikealan yritykset ovat usein rakenteeltaan konserneja. Konsernirakenteesta johtuen toimialana voi olla muuhunkin kuin elintarvikkeiden jalostukseen liittyvä. Taulukko 7. Elintarviketeollisuuden suurimpia yrityksiä Yritys Liikevaihto milj.euroa Henkilöstö Toimiala HK-Scan - konserni liha- ja siipikarjatuotteiden valmistus Valio -konserni maitotaloustuotteiden ja juuston valmistus Fazer -konserni leipomotuotteet, makeiset, suklaa Atria -konserni liha- ja siipikarjatuotteiden valmistus Paulig-konserni teen ja kahvin valmistus, muut Raisio -konserni myllytuotteet, rehut Altia -konserni alkoholijuomien valmistus Vaasan Group -konserni leivän valmistus Sinebrychoff- konserni oluen valmistus Lännen tehtaat-konserni sokeri, muut elintarvikkeet Saarioinen -konserni liha- ja siipikarjatuotteiden valmistus Hartwall -konserni oluen valmistus Arla Ingman 316 maitotaloustuotteiden, rasvojen valmistus Itämaito -konserni maitotuotteiden ja juustojen valmistus Olvi -konserni oluen valmistus Snellman-konserni lihavalmisteet, muut elintarvikkeet Suomen Nestle muut elintarvikkeet Pohjolan Maito maitotaloustuotteiden, rasvojen valmistus Avena-Nordic Grain-konserni Kasvi- ja eläinperäisten öljyjen ja -rasvojen valmistus Tuottajain Maito - konserni maitotaloustuotteiden, rasvojen valmistus Nordic Sugar-konserni sokerin valmistus Polttimo Oy mallas, entsyymit, aromit, viljakauppa Viking Malt maltainen valmistus Leaf makeisten valmistus Meira -konserni 87,7 22 teen ja kahvin valmistus, muut Länsi-Maito Osk 87,6 347 maitotaloustuotteiden valmitus Felix Abba 87,2 65 muu hedelmien, marjojen ja kasvist. jalost. ja säilöntä Lunden einekset, muut elintarvikkeet Chips Perunoiden jalostus Danisco Sweeterners 69,1 222 Sokereiden valmistus Lähde: Suomen asiakastieto Oy, Talouselämä ja TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

25 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kehitys Elintarviketeollisuus on Suomessa pääosin kotimarkkinateollisuutta. Kotimaisen valmistuksen osuus elintarvikkeiden vähittäismyynnistä on 79 % (Lähde: ETL/Tietohaarukka). Paikallisuus on myös ominaista elintarvikealallemme. Vahvan kotimaan markkina-aseman lisäksi elintarviketeollisuutemme on kansainvälistynyt ja etabloitunut erityisesti Itämeren ympäristömaihin sekä Venäjälle. Elintarviketeollisuudelle on tyypillistä muutamien yritysten vahva rooli alatoimialoilla. Kuva 5. Elintarvikeyritysten ensisijaiset markkinat (n=190) Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2012, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM Paikallisten ja alueellisten markkinoiden merkitys on keskeinen monelle elintarvikeyritykselle, kuten kuva 5 osoittaa. Suurin osa maamme elintarvikeyrityksistä on pieniä. Toisaalta kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten kokonaisliikevaihdosta merkittävä osa tulee ulkomailta. Keskustelua elintarvikeomavaraisuudesta on aktivoinut muun muassa maidon tuonti. Suomen elintarvikeomavaraisuus eli tuotannon %-osuus kulutuksesta (tuotanto + tuonti) vaihtelee eri tuoteryhmissä. Alkutuotannon monien teollisuuden käyttämien raaka-aineiden omavaraisuusaste on alle 100 %. Maitotuotteiden nesteomavaraisuus vuonna 2011 oli 95 %. Lihavalmisteissa naudanlihan omavaraisuus oli 83 % ja sianlihan 103 %. Kananmunien omavaraisuus vuonna 2011 oli 116 %. Alkuvuodesta 2012 koettiin ajoittaista pulaa kananmunista, koska vuoden alussa voimaan tullut EU-direktiivi häkkikanaloiden kiellosta osaltaan vaikutti joka neljännen suomalaisen kanatilan lopettamiseen. Jatkavilla tiloilla ka- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 25

26 namäärät ovat kuitenkin nousussa, joten merkittävää pudotusta omavaraisuuteen tulevina vuosina ei ole odotettavissa. Leipäviljan omavaraisuusaste oli kokonaisuudessaan 123 %, mutta rukiin oli 77 %. Kasvisten suhteen omavaraisuus vaihtelee, mutta esimerkiksi kotimaisia tomaatteja tai kurkkuja on saatavilla ympäri vuoden Kulutus Yksityinen kulutus on kansantaloudelle tärkeää. Vuonna 2010 Suomessa oli noin 2,5 miljoonaa kotitaloutta. Kotitalouksien keskikoko oli 2,06 henkeä ja koon lasku on jatkunut. Yhden hengen talouksia on maassamme yli 40 %, kahden hengen talouksia 35 % ja yli neljän hengen kotitalouksia 15 %. Asuminen ja energia muodostavat kotitalouksien suurimman kulutusmenon. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien yksityiset kulutusmenot olivat miljoonaa euroa. Kotitalouksien kulutusmenoista 12 % käytetään elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin. Asukasta kohti laskettuna yksityiset ravintomenot ilman muita juomia vuonna 2011 olivat euroa. Ruuan osuus kulutusmenoista on pysynyt melko samalla tasolla 2000-luvulla ja taso on melko yhtenevä monien EU-maiden kanssa. Kuvassa 7 on esitetty ravintomenojen kulutusjakauma. Ravintomenot vaihtelevat hieman kotitaloustyypeittäin. Kuva 6. Yksilölliset kulutusmenot käyttötarkoituksen mukaan vuosina Osuus kulutusmenoista (%) Asuminen Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Kuljetus ja tietoliikenne Virkistys, kulttuuri ja koulutus Sekalaiset tavarat ja palvelut Hotellit, kahvilat ja ravintolat Sisustus ja kodinhoito Vaatetus ja jalkineet Terveys Lähde: Findikaattori, Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Ruuan kulutusmäärissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina. Muutoksia kuitenkin tapahtuu sekä elintarvikeryhmien välillä että niiden sisällä. Maidon kulutus on hieman vähentynyt mutta juuston kulutus puolestaan lisääntynyt. Lihan kokonaiskulutus on nousussa. Sianlihaa kulutettiin 36 kiloa, naudanlihaa 19 kiloa ja siipikarjan lihaa 18 kiloa henkeä kohden. Viljan kokonaiskulutuksessa on lievää laskua. Vaikka valmisruokien ja erilaisten puolivalmisteiden tarjonta on monipuolistunut, niiden menekki ei ole kasvanut teollisuuden toivomalla tavalla. Erilaiset ruokatrendit vaikuttavat kulutukseen. Tämä ilmeni esimerkiksi voin, kerman tai kananmunien lisääntyneenä kulutuksena viime vuonna. Osa nii- 26 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

27 den kulutuksen lisäyksestä saattoi johtua kuluttajien hiilihydraattitietoisesta ruokavaliosta. Elintarviketeollisuus seuraa trendejä ja pyrkii kehittämään kuluttajia kiinnostavia uutuuksia. Yritykset panostavat jatkuvasti tuoteparannuksiin, kuten lisäaineiden käytön vähentämiseen nykyisissä tuotteissa. Mielihyvä, hyvinvointi, mukavuus ja eettisyys ovat elintarviketeollisuutta ohjaavia kuluttajatrendejä. Kuva 7. Kotitalouksien ravintomenojen % -osuudet asukasta kohden vuonna 2011 Muut (ei sisällä muita juomia) 11 % Leipä- ja viljatuotteet 17 % Sokeri 1 % Kahvi,tee ja kaakao 3 % Peruna ja perunavalmisteet 2 % Hedelmät ja kasvikset 17 % Rasvat ja öljyt 2 % Liha ja lihatuotteet 22 % Kala ja kalatuotteet 4 % Maito, juusto, munat 19 % Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Ruokatieto yhdistys ry / Tietohaarukka, Pohjoismaisten ravitsemussuositusten päivitystyö on alkanut vuonna 2009, ja uudet suositukset suunniteltiin julkaistavan kuluvana vuonna. Voimassa olevat Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset on julkaistu vuonna Kuluttajat kaipaavat selkokielistä viestintää ravitsemuksensa suunnitteluun ja ymmärtämiseen. Esimerkiksi pakkauksissa olevia ravitsemussisältöjä pidetään vaikeaselkoisina. Elintarvikelainsäädäntö edellyttää pakkauksiin selkeitä ja luotettavia merkintöjä. EU:n uusi asetus elintarvikkeita koskevien tietojen antamisesta kuluttajalle tuli voimaan Siirtymäaika pakollisia elintarviketietoja koskevien vaatimusten soveltamiselle on kolme vuotta ja ravintoarvomerkinnöille viisi vuotta. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi myös hallitusohjelmaan on kirjattu tarve selventää elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä. Paikallisesti tuotetun ruuan suosio kasvaa Suomessa sekä EU:n alueella. Kiinnostus lähiruokaan on vahvistunut niin kuluttajien kuin ammattilaisostajien keskuudessa. Käsitteelle on kaivattu yhtenäistä määrittelyä. Määrittely vaihtelee toimijoittain, mutta sille on ominaista jäljitettävyyden lisäksi aluetaloudellinen näkökulma sekä markkinointiin liittyvä suoraan kuluttajalle -ajattelu. Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä määritteli keväällä 2012 lähiruoan olevan paikallisruokaa. Lähiruoan kulutuksen ennakoidaan kasvavan voimakkaasti. Tällä hetkellä kysynnän on todettu olevan tarjontaa suurempi. Lähiruuan osuuden arvioidaan olevan noin kahdeksan prosenttia päivittäistavarakaupasta ostetusta ruuasta ja noin 10 % ruuan erikoismyymälöiden, ravintoloiden ja kahviloiden sekä julkisten laitosten tarjonnasta. Lähiruoka-alan kehitystä jarruttaa kuitenkin kuluttajien kysynnän ja toimitusketjujen tarjonnan kohtaamattomuus. Muita haasteita ovat muun muassa volyymiongelmat, logistiikka ja markkinointilähtöisen yrittäjyyden kehitty- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 27

28 mättömyys. Lähiruuan tuottajat ja valmistajat ovat puolestaan kokeneet valvontabyrokratian haasteellisena. Reilun kaupan sertifiointijärjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kilpailussa. Järjestelmän kriteerit asettaa Fairtrade Labelling Organizations International (FLO). Kahvista vuonna 1988 alkunsa saanutta periaatetta sovelletaan nykyään myös muihin tuotteisiin. Nykyisin tuotteita tuottaa 1,2 miljoonaa pienviljelijää tai suurtilan työntekijää 66 maassa. Tuotteita on tarjolla kymmeniä tuhansia ja niitä myydään yli 120 maassa. Suomessa on myynnissä noin Reilun kaupan tuotetta, joista yli puolet on luomusertifioituja. Suomalaiset käyttivät eniten rahaa Reilun kaupan kahviin, kaakaoon, banaaniin, sokeriin, teehen ja kukkiin. Maailmanlaajuisesti vuonna 2011 Reilun kaupan tuotteisiin käytettiin 4,9 miljardia euroa, ja myynti on kasvanut vuosittain. Suomalaiset sijoittuivat neljänneksi mitattaessa keskimääräistä kulutusta asukasta kohden. Jokainen suomalainen hankki keskimäärin 19 eurolla Reilun kaupan tuotteita. Markkinoille on tullut sekä Reilun kaupan välipala-automaatteja sekä Luomumaatteja. Taulukko 8. Eräiden elintarvikkeiden kulutus henkeä kohti vuosina % ed.v. Nestemäiset maitotuotteet kg 188,1 185,9 185,4 183,8-0,9 maidot, l 132,1 130,8 129,6 127,6-1,5 kermat, l 5,8 5,8 5,9 6,3 6,4 juotavat piimät, 12,6 12, ,5-4,2 jogurtit 22,4 22,5 23,4 23,9 2,3 Juusto (sis. Rahka), kg 19,9 20,7 21,5 22,5 4,7 Voi, kg 2,7 2,9 3,4 4,1 20,6 Jäätelö, l 12,6 12,9 13,9 12,3-11,7 Liha yhteensä, kg 71,7 70,8 72,7 74,5 2,5 naudanliha,kg 18,2 17,8 18,6 18,6 0 sianliha,kg 35,3 34,4 34,9 36,4 4,5 siipikarjanliha, kg 17,2 17,5 18,2 18,2 0,4 Kananmunat, kg 9,4 9,5 9, Kala, perattu kg 15,6 16,3 15,2 Viljat yhteensä, kg 80,2 79,5 79,5 Vihannekset yhteensä, kg 68,6 71,4 68,3 Hedelmät ja marjat,kg 81,3 79,4 81 Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, TIKE, Matilda Hintakehitys Ruuan kulutushinnat ovat nousussa. Ruuan hintakehitystä sekä jakaumaa elintarvikeketjussa seurataan aktiivisesti. Tilastokeskuksen tiedotteen mukaan vuodesta 2005 huhtikuuhun 2012 ruuan hinta on noussut maassamme vanhoista EU-maista toiseksi nopeimmin. Suomessa ruoka on kallistunut tänä aikana 23,5 % ja vanhoissa EU-maissa keskimäärin 18,7 %. Toukokuussa 2012 ruuan hinnan vuosinousu oli Suomessa 4,8 %. Korotus on joh- 28 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

29 tunut osin makeis- ja virvoitusjuomien veronkorotuksista sekä maailmanmarkkinahintojen ja kotoisten tuottajahintojen noususta. Viljatuotteiden hintojen keskimääräistä hitaampi kallistuminen johtui puolestaan leipäviljan tuottajahintojen laskusta, mutta vuoden 2012 sääolosuhteet ovat alentaneet viljelykasvien satoja eri puolella maailmaa. Elintarvikkeiden hintojen nousu seuraa muuta hintakehitystä. PPT-ennusteen (2/2012) tänä vuonna elintarvikkeiden hinnat nousevat keskimäärin 4,5 %. Keskimääräinen hintojen nousu on ensi vuonna 3,2 %. Päätuoteryhmistä lihan ja maitotuotteiden hinnat ovat kallistuneet ja nousun arvioidaan jatkuvan. Ennusteen mukaan lihan hinnat nousevat ensi vuonna keskimäärin 5,6 %. Maitotuotteissa hintakehitys eroaa tuotteittain. Tuonnin lisääntyminen ja tuontihintojen lasku vaikuttaa erityisesti juuston ja jogurttien hintoihin. Maitotaloustuotteissa ennakoidaan kulutuksen siirtymää lisäarvotuotteista edullisempiin perustuotteisiin. Keskimääräin maitotuotteiden hinnat kallistuvat ensi vuonna 2,1 %. Viljatuotteissa ja leivässä nousun ennakoidaan olevan 2,4 %. Myös tuontituotteiden hinnat ovat kallistuneet. Ruuan hinnan kallistumisen uskotaan jatkuvan myös alan yrityksissä, kuten kuvassa 8 ilmenee. Kuva 8. Elintarvikeyritysten arviot hintojen muutoksesta seuraavan 12 kuukauden aikana (n=193) Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2012, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM Vaikka ruuan hinta on kallistunut, elintarviketeollisuudella on eri kustannuserien noususta johtuen tarpeita hintojen korottamiseen. Suomessa kauppaa tehdään melko pitkillä hinnoittelujaksoilla. Elintarvikeala toivookin nykyistä nopeampaa kustannusvaihteluiden siirtoa hintoihin. Elintarvikkeiden kuluttajahinnoissa erilaisten veroerien osuus on melko suuri. Ensi vuonna hintojen nousua aiheuttaa hallituksen kehysriihessä sopima yleinen arvonlisäveron korotus, jolloin ruuan arvolisäveroprosentti nousee vuoden 2013 alusta nykyisestä 13 prosentista 14 prosenttiin. Vuonna 2011 tuli voimaan makeisvero, joka koskee myös virvoitusjuomia ja jäätelöä. Myös sokeriveron mahdollisuutta selvitetään. Mahdollisen sokeriveron toivotaan ohjaavan elintarvikevalmistajia tuomaan markkinoille entistä terveellisempiä ruokia. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos (inflaatio) oli 2,7 % elokuussa Nousu johtuu elintarvikkeiden, liikenteen, alkoholijuomien vähittäishintojen ja asumisen kallistumisesta. Vuosimuutokseen on elintarvikkeista vaikuttanut lihan, hedelmien, maitotuotteiden sekä makeisten ja jäätelön kallistuminen. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 29

30 Elintarvikkeiden hintakehitys Suomessa Kuva 9. Elintarvikkeiden kuluttajahintakehitys Suomessa 1/2010 8/ Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Elintarvikkeiden valmistajahinnat Lähde: Tilastokeskus Lähde: Elintarviketeollisuusliitto (Tilastokeskus) Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisemassa tutkimuksessa (2012) todettiin hinnan ohjaavan ruoan ostopäätöksiä enemmän kuin aiemmin. Keskeisimpinä valintaa ohjaavina kriteereinä olivat herkullisuus, terveellisyys ja hinta Liikevaihdon kehitys ja kasvuhakuisuus Elintarvikealan suhdanneriippuvuus on muuta teollisuutta vähäisempää, ja toimiala on melko vakaa maailmantalouden suhdanteista. Elintarviketeollisuuden liikevaihto on kehittynyt suotuisasti johtuen myynnin kasvusta sekä hintojen noususta. Lihavalmisteissa liikevaihdon kasvu on ollut voimakkainta. Elintarvikkeiden kokonaisvolyymissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Liiketoiminnan kuukausikuvaajat kertovat noin kolmen kuukauden viiveellä tietoa Suomen markkinoiden kehityksestä. 30 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

31 Kuva 10. Liikevaihdon kehitys valituilla elintarvikealan toimialoilla Indeksi, 2005 = Teurastus, lihan säilyvyyskäsittely ja lihatuotteiden valmistus 10 Elintarvikkeiden valmistus TOL 105 Maitotaloustuotteiden valmistus 107 Leipomotuotteet 103 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, liiketoiminnan kuukausikuvaajat; indeksi 2005 = 100 Talouden ennustaminen on vaikeutunut. Taloudellinen epävarmuus heijastui kuluttajakäyttäytymiseen lisäten varovaisuutta. Yhtenä kuluttajien säästötoimenpiteenä on todettu olevan siirtyminen edullisempiin tavaramerkkeihin. Myös hallituksen verokaavailut tulevat osaltaan heikentämään kansalaisten ostovoimaa. Elintarvikeyritykset suhtautuvat tulevaisuuteen luottavaisesti, sillä 35 % pk-yritysbarometriin 2/2012 vastanneista arvioi suhdanteiden paranevan ja 50 % ennakoi tilanteen pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Tilanteen huonevan ennakoi 15 % vastanneista. 34 % yrityksistä arvioi suhdannetilanteen parantuneen vuoden takaiseen verrattuna, 45 % arvioi sen pysyneen ennallaan 45 % ja 21 % huonontuneen. Suhdannenäkymissä on hajontaa eri kyselyissä. Elinkeinoelämän suhdannebarometrissä (elokuu 2012) elintarvikeyritykset kuvasivat suhdennetilannetta keskimääräistä heikommaksi ja suhdenäkymien saldoluku heinäkuussa oli 14, kun se oli huhtikuussa 5. Kuvassa 11 on eritelty elintarvikeyritysten vastauksia eri osatekijöistä. Tuotteiden hintojen, tuotantokustannusten ja liikevaihdon ennakoidaan kasvavan eniten. Tilausten määrän arvioi 43 % kehittyvän suotuisasti. Kannattavuuden kehittymiseen suhtaudutaan varovasti. Hieman yli neljännes yrityksistä arvioi kannattavuuden parantuvan. Tätä ilmentävät myös vastaajien näkemykset tuotantokustannusten sekä tuotteiden ja palveluiden hintojen kohoamisesta. Myöskään vakavaraisuuteen parantumiseen ei yrityksillä ole suuria odotuksia. Kassatilanne on pysynyt tiukkana monissa pk-yrityksissä. Lähes joka kuudes vastanneista elintarvikeyrityksistä (18 %) raportoi vaikeuksista hoitaa maksujaan kyselyä edeltävän kolmen kuukauden aikana. Suhdannenäkymiä voidaan luonnehtia vakaiksi mutta varauksellisiksi. Haastattelun ajankohta vaikuttaa vastauksiin, sillä syksyllä tehdyt lisähaastattelut nostivat positiivisia odotuksia. Yleinen keskustelu eurokriisistä ja talousongelmista sekä talouden epävarmuus vaikuttavat myös yritysten näkymiin. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 31

32 Kuva 11. Elintarviketeollisuuden pk-yritysten (n=193) suhdannenäkymät tulevan vuoden aikana Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2012, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM; 1 = suhdanteet kohoavat, 2 = suhdanteet pysyvät ennallaan ja 3 = suhdanteet huonontuvat Innovatiiviset, kasvavat yritykset ovat tärkeitä kansantalouden kasvun ja työllisyyden takia. Vahvaa kasvua tavoittelevien elintarvikeyritysten määrä on melko pieni. Yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhaluisia yrityksiä oli 8 % ja mahdollisuuksien mukaan kasvavia 43 %. Yrityksistä 14 % ilmoitti, ettei niillä ole kasvutavoitteita, ja lopettamista ennakoi 4 %. Kasvuhaluttomuutta selitetään tyytyväisyydellä yrityksen nykyiseen kokoon. Hallittu kasvuhakuisuus vähentää osaltaan markkinoiden muutoksista johtuvia riskejä. Kuva 12. Yritysten kasvuhakuisuus (n=191) Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2012, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM 32 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

33 3.2 Elintarviketeollisuuden asiakkuudet kotimaassa Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakauppa on osa suomalaista elintarvikeketjua. Kaupan tehtävänä on tarjota kuluttajille laajaa tuotevalikoimaa, uusia tuotteita sekä ylläpitää koko maan kattavaa palveluverkostoa. Päivittäistavarakaupalle on ominaista ketjuuntuminen sekä hankinnan ja logistiikan keskittyminen. Kauppa hoitaa merkittävän osan elintarvikeketjun logistiikasta. Kaupan sääntely Suomessa on OECD-maiden tiukempia, ja päivittäistavarakauppa tavoitteleekin sääntelyn vähentämistä. Kauppa on Suomen suurin työllistäjä, mutta myös se on aloittanut työvoiman määrän vähentämisen. Kauppa on panostanut ympäristöasioihin, tuoteturvallisuuteen ja omavalvonnan kehittämiseen. Vuonna 2011 päivittäistavaroiden vähittäismyynnin arvo oli 15,3 miljardia euroa, ja kasvua vuoteen 2010 verrattuna oli arvossa 5,0 % ja volyymissa1,1 %. Suurten myymälöiden rooli on vahvistunut. Yli 1000-neliöisten myymälöiden markkinaosuus on Nielsen -tutkimusten mukaan 64,5 %. Myymälät, jotka muodostavat kymmenesosan myymälöiden kokonaismäärästä, kattavat noin 50 % päivittäistavaramyynnin arvosta. Asiakkaiden toive monipuolisista valikoimista, edullisista hinnoista ja pitkistä aukioloajoista sekä kaupan keskinäinen kilpailu ovat johtaneet myymäläkokojen kasvuun. Lukumääräisesti noin puolet maamme myymälöistä vastaa noin 9 %:sta myynnin arvosta. Elintarvikkeiden osuus päivittäistavaramyynnistä on noin 80 %. Monissa kaupan yksiköissä on paljon elintarvikkeiden ja ruoan valmistusta. Tavaratalo- ja hypermarketketjuissa elintarvikkeiden liikevaihto on kasvanut 5,6 %:lla viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Myymälämäärän väheneminen on pysähtynyt. Vuoden 2012 alussa oli 3964 myymälää. Lisäksi maassamme toimi 385 kyläkauppaa ja 24 myymäläautoa tai -venettä. Kyläkauppojen lukumäärä on vähentynyt noin 30 myymälällä vuosittain. Jokainen talous asioi kaupassa noin 3,3 kertaa viikossa, ja ostoskorin arvo on ollut keskimäärin 21 euroa. Keskimäärin ostoskori sisältää kolmentoista tuoteryhmän tuotteita, joista yhdeksän on elintarvikkeita. Myynti asukasta kohti on euroa viime vuonna. Kaupan keskimääräinen neliömyynti on euroa. Yhtä päivittäistavaramyymälää kohden on keskimäärin asukasta. Suomen päivittäistavarakauppa on erittäin keskittynyt. Julkisuudessa on keskustelu paljon päivittäistavarakaupan rakenteesta ja kilpailutilanteesta. Kilpailuvirasto jatkaa selvityksiään kaupan asemasta ja mahdollisen määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Maamme hallitus kaavailee kilpailulakiin muutosta osana terveen kilpailun edistämisohjelmaa. Tavoitteena on lisätä Kilpailuviraston keinoa valvoa päivittäistavarakauppaa. Kilpailulakiin kaavaillaan uutta pykälää, jonka mukaan päivittäistavarakaupan toimija olisi määräävässä markkina-asemassa, jos sen markkinaosuus ylittää 30 %. Kahden suurimman kaupparyhmittymän osuus on yhteensä 78,5 % vuonna 2011, ja niiden yhteenlaskettu osuus on kasvanut vuodesta S-ryhmän markkinaosuus vuonna 2011 oli 45,2 %. K-ryhmän osuus oli 35,3 % ja Suomen Lähikauppa Oy:n 7,8 %. Kymmenen vuotta maas- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 33

34 samme olleen Lidlin markkinaosuus oli 6,2 %, ja muut yhteensä muodostivat 5,5 % osuuden. Paikallisilla alueilla markkina-asemat vaihtelevat ja kilpailua käydään myymälätasolla. Kuva 13. Päivittäistavarakaupan ryhmittymien markkinaosuudet vuonna ,4 % 1,4 % 0,7 % 0,6 % 1,4 % 6,2 % 7,8 % 45,2 % 35,3 % S-ryhmä K-ryhmä Suomen Lähikauppa Lidl Stockmann Tokmanni -konserni M-ketju Minimani Muut yksityiset Lähde: PTY-Päivittäistavarakauppa , Kaupan liitto Monikanavaisuus tulee lisääntymään. Tämä näkyy uusina lähi- ja luomuruokaan erikoistuneina myymälöinä, tilapuoteina ja lisääntyneinä verkkokauppoina. Ruoka-Suomi-toimijoiden kokoamien tietojen mukaan lähiruokamyymälöitä on maassamme noin 130. Myös erilaisia ruokapiirejä sekä -osuuskuntia on syntynyt. Monikanavaisuus lisää kaupan kilpailutilanteen koventumista. Elintarvikekauppa on kiinnostunut verkkokaupan kehittämisestä. Myös K-kauppa aloitti joulukuussa 2011 verkkokauppakokeilun jo aiemmin aloittaneen S-ryhmän ohella. Nettiruokakaupan uskotaan löytävän asiakkaita muun muassa kiireisistä työikäisistä tai liikuntarajoitteisista. Verkkokauppaostaminen on kasvattanut suosiotaan rahoituspalveluissa ja elintarvikkeissa. Verkkokaupan yhteenlaskettu arvo vuonna 2011 oli 10,1 miljardia euroa ja kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna noin 10 %. NetTrack tutkimuksen vuotiaista suomalaisista verkosta ostaneita oli yli 3 miljoonaa, joista aktiiviostajia lähes 1,7 miljoonaa ja harvoin ostavia 1,4 miljoonaa. Ei-ostaneita oli yli miljoona. Vuonna 2010 elintarvikkeita hankittiin verkkokaupasta hieman yli 12 miljoonalla eurolla. Vähittäiskaupan perinteiset kilpailukeinot, valikoima, laatu ja asioinnin helppous, yhdistyvät tiukkenevaan hintakilpailuun. Kansainvälistymisen aiheuttamat uudet konseptit ja tarjonta sekä kuluttajien eriytyvät tuote- ja palveluodotukset luovat kehittämistarpeita. Kauppa on tietointensiivinen ala ja elintarvikeketjun osana keskittyy asiakkuuden hallinnan parantamiseen tiedon avulla. Kauppa hyödyntää informaatio- ja viestintäteknologiaa toimintojensa kehittämisessä sekä tuoteryhmäntason tuloksellisuuden optimoinnissa. Tavarantoimittajien haasteena on kuluttajien odotusten ja tarpeiden lisäksi ymmärtää kaupan ostotoimintaa sekä eri jakeluteiden erilaisia painotuksia. Päivittäistavarakauppaan vaikuttavia muutoksia Elintarvikekauppa on kansainvälistynyt ja hakee kasvua avaamalla uusia myymälöitä Venäjälle sekä Baltian maihin. Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritykset ovat mukana seu- 34 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

35 raavissa kansainvälisissä yhteisosto-organisaatioissa: AMS-Sourcing, Coop Trading, United Nord ja EMD. Yhteisosto-organisaatioilla on enemmän neuvotteluvoimaa kuin yksittäisillä ostajilla. Niiden kautta hankitaan myös kaupan omia merkkituotteita, kuten Euro Shopper, First Price tai Eldorado-tuotteita. Tuontituotteiden osuus päivittäistavaroiden tarjonnasta lisääntyy. Kaupan omien tuotemerkkien valikoimat sekä markkinaosuudet ovat viime vuosina kasvaneet ja kasvun uskotaan jatkuvan. Nielsen HomeScan -kuluttajapaneelin arvion mukaan kaupan omien merkkien osuus kuluttajaostoista vuonna 2011 oli noin 19 %. Euroopan unionissa osuus oli 23 %, ja se kasvaa noin 4 %:n vuosivauhdilla. Private label -tuotteiden yleistyminen on yleiseurooppalainen ilmiö. Vahvimmillaan se on toteutunut Isossa- Britanniassa, jossa niiden osuuden arvioidaan olevan 50 % vähittäiskaupan myynnistä. Kilpailuviraston selvityksen mukaan kaupan omien merkkien vahvistumisella ja vahvalla valikoimanhallinnalla saattaa olla kilpailun kannalta haitallisia vaikutuksia. Keväällä 2011 Nielsenin tekemässä tutkimuksessa suomalaisista vastaajista 58 % kertoi ostaneensa taantuman aika enemmän kaupan omia merkkituotteita. Tutkimuksessa lähes kaikki vastaajat (95 %) kertoivat jatkavansa omien merkkien ostamista myös taloustilanteen parantuessa. Päivittäistavarakauppa näkee elintarvikealan pk-yritykset kumppaneina, jotka ylläpitävät elintarviketuotannon monimuotoisuutta ja paikallista ruokakulttuuria sekä tarjoavat kuluttajille paikallisia erikoisuuksia. Lähiruoan tarjonta on lisääntynyt ja monipuolistunut, ja kehityksen ennakoidaan jatkuvan. Kauppa on kehittänyt yhteistyötä pienten tavarantoimittajien kanssa ja luonut liikesuhteen aloittamista helpottavaksi työkaluksi tuotekortin. Toisaalta valtakunnallisilla markkinoilla toimivien yritysten on tähdättävä volyymituotteissa kaupan ykkös-, kakkos- tai korkeintaan kolmostoimittajaksi. Elintarvikemarkkinoilla tapahtuu vuosittain vähäisiä muutoksia, koska ruoan kulutus on vakaata. Nielsen Scan Track -seurantajärjestelmä poistui käytöstä vuonna 2008, ja kauppa keskittyi oman kanta-asiakastiedon hallintaan. Tämä on lisännyt kaupan tietoylivaltaa elintarvikeketjussa sekä vähentänyt tietämystä elintarvikekaupan kehityksestä, jolloin yritysten on vaikeampi hahmottaa omaa kilpailukenttää HoReCa-kauppa Suomessa on vahva kodin ulkopuolella syömisen perinne. HoReCa-tukkukauppa on tärkeä osa elintarvikeketjuamme. Vaikka valtaosa elintarvikkeista kulkee vähittäiskaupan kautta kuluttajille, on erilaisia kahviloita, ravintoloita ja julkisia keittiöitä (HoReCa) Suomessa lähes Määrä on kasvanut vuodesta 2009 noin 2,3 %:lla, vaikka julkisten keittiöiden määrä on vähentynyt yli 9 %:lla. Viime vuosina on perustettu varsinkin kahviloita ja ravintoloita. Ravintolatoiminta poikkeaa muusta vakaasti kehittyvästä ravitsemistoiminnan linjasta siinä, että yritysten liikeidean ja toimintakonseptin elinkaari on yleensä hyvin lyhyt. Keskittäminen on vähentänyt perinteisten laitoskeittiöiden määrää. Ulkoistaminen on lisännyt ravintola- ja ateriapalveluliiketoimintaa viime vuosina. Kodin ulkopuolella syödyistä lähes 890 miljoonasta annoksesta lähes puolet (47 %) oli julkisen sektorin keittiöiden valmistamia. Julkisissa keittiöissä valmistettujen aterioiden määrä on laskussa. Yksityinen TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 35

36 sektori on puolestaan kasvussa. Kahviloissa ja ravintoloissa tarjottiin lähes 400 miljoonaa annosta. Määrä on kasvanut vauhdilla, sillä muutos vuodesta 2009 vuoteen 2011 oli 15,4 %. Henkilöstöravintoloissa nautittiin 72 miljoonaa annosta, ja kasvua vuodesta 2009 oli14,3 %. Henkilöä kohden laskettuna syömme yli 160 ateriaa kodin ulkopuolella. Noin 40 % kaikista ulkona syödyistä aterioista liittyy työaikaan tai opiskeluun. Ruoka-ajat ovat muuttumassa joustavimmiksi, varsinkin viikonloppuisin. Ammattikeittiöiden raaka-aineista valtaosa hankitaan tukkukaupasta. Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten HoReCa-tukkukaupan liikevaihto vuonna 2011 oli 1783 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 7,8 %. HoReCa-tukkukaupan kumulatiivinen liikevaihto tämän vuoden tammi-elokuussa oli 8,1 % edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa suurempi. Ammattikeittiöiden merkitys osana elintarvikeketjua kasvaa. HoReCa-tukkukaupan tavoitteena on toimia kustannustehokkaana väliportaana tuotteiden valmistajien ja niiden loppukäyttäjien välillä. Elintarvikeyritysten myynnistä HoReCa-kauppa muodostaa noin %:n osuuden. Ammattikeittiöt toivovat tiiviimpää yhteistyötä elintarvikeyritysten kanssa. Varsinkin pkyrityksille erilaiset ruokapalvelut tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta se edellyttää niiltä asiakastuntemusta ja realistista kuvaa omasta toiminnasta sekä usein palvelumuotoilua. Ravintolatoiminnassa lähiruoka voi olla lisäarvotekijä. Ruokamatkailu on kehittymässä sekä meillä että ulkomailla. Toisaalta ammattikeittiöt, varsinkin julkiset, ovat keskittäneet hankintaansa, jolloin pienten yritysten on haasteellista pärjätä yksin kilpailussa. Yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittämiseksi tarvitaan tarjonnan monipuolistumisen ja erikoistumisen lisäksi yhteistyötä ja verkostoitumista toimijoiden kesken. Sekä ostajien ja myyjien hankinta- ja tarjoamisosaamisen kehittämistä tarvitaan sekä tahtotilaa. 3.3 Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Kansainvälistymisellä tarkoitetaan yritystoimintojen maantieteellistä laajentamista ja taloudellisten toimintojen ulkoistamista kotimaan rajojen ulkopuolelle. Vienti on pk-yrityksillä tyypillinen kansainvälistymistapa, koska se tarjoaa kanavan kv-markkinoille, mutta ei edellytä pääomaa sitovia investointeja. Perinteisesti pk-yritykset ovat kansainvälistyneet maltillisesti, sillä useimmat haluavat ensin merkittävän markkina-aseman kotimaassa, jonka jälkeen vasta hakeudutaan vientiin. Esteinä kansainvälistymiseen on ollut sopivien jakelukanavien ja asiakkaiden etsiminen, kansainvälinen markkinointi sekä erilaiset säädännöt kuten lait, tuotemääräykset, tullit). Kasvu ja kansainvälistyminen liittyvät yhä kiinteämmin yhteen. Kansainvälistyminen edellyttää yrityksiltä oman riskinottokyvyn pohdintaa, pitkäaikaista sitoutumista, asioiden selvittämistä, verkostoitumista sekä menestystekijää, jolle toimintaa rakennetaan. Elintarvikealalla tällaisia menetystekijöitä ovat olleet esimerkiksi ksylitoli, Lactobacillus GG (Gefilus), Benecol, Yosa tai laktoosittomat maitotuotteet. Tuotekonseptien kehittämisen ohella on tärkeää miettiä niiden kaupallinen potentiaali ja markkinointistrategia. EU-jäsenyydestä alkanut kansainvälistyminen on tarjonnut elintarvikeyrityksille kasvumahdollisuuksia erityisesti lähialueilla. Elintarviketeollisuutemme on kansainvälistynyt 36 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

37 2000-luvulla. Se on osin tapahtunut yritysostoina Ruotsiin, Baltiaan, Venäjälle, Puolaan ja muualle Itämeren alueelle. Niiden markkinoiden koko ja läheinen sijainti ovat suomalaisille yrityksille sopivia. Suomalaisyrityksillä on yli 80 tuotantolaitosta ulkomailla ja lisäksi paljon osakkuus- ja yhteisyrityksiä, myyntikonttoreita, pakkaamoja ja varastoja. Elintarviketeollisuusliiton jäsenyritysten ulkomaan liiketoimintojen arvo vuonna 2011 oli yli 4,2 miljardia euroa. Yritysostojen ja sijoituksien kautta etabloituminen on tuotteiden viennin lisäksi hyvä kasvukeino. Toisaalta elintarvikealan kansainvälistyminen on merkinnyt Suomen markkinoille hakeutuneita kilpailijoita, ulkomaisia sijoittajia tai yritysten siirtymistä kansainväliseen omistukseen. Ulkomaiseen omistukseen on siirtynyt muun muassa panimo-, makeis-, keksi-, sokeri-, margariini- tai lastenruokateollisuutta. Huom. Raportin liitteenä on Finpro:n laatima elintarvikealan kansainvälistymiskatsaus teemalla Market Opportunities of Health Enhancing Food Products Elintarvikkeiden vienti Elintarvikkeiden vienti on kehittynyt suotuisasti. Elintarvikeviennin arvo kasvoi viime vuonna lähes 1,6 miljardiin euroon. Teollisten elintarvikkeiden osuus viennistä oli 80,9 %, alkutuotannon tuotteiden 16,9 % ja rehujen 2,2 %. Alkuvuodesta vienti on lisääntynyt. Elintarvikkeiden ulkomaankauppa tammi-heinäkuussa 2012 oli 952 miljoonaa euroa. Merkittävimmän osan viennistä muodostavat maitotaloustuotteet sekä vilja ja viljatuotteet. Kasvavia tuoteryhmiä ovat olleet puolestaan kala ja kalavalmisteet, rehuaineet sekä juomat. Elintarviketeollisuuden vienti on vaihdellut EU-jäsenyyden aikana. Se on ollut pitkälti suurten yritystemme varassa, ja pk-yritysten kansainvälistyminen on ollut melko vähäistä. Noin 12 %:lla pk-yrityksistä on vientitoimintaa. Alalla on kuitenkin kasvavaa kiinnostusta sekä potentiaalia vientitoimintaan. Kansainväliset markkinat varsinkin Itämeren ympäristössä tarjoavat suomalaisille osaamiselle ja erikoistuotteille mahdollisuuksia. Suomen kaltaisten maiden elintarvikevalmistajat eivät menesty kansainvälisessä kilpailussa standardituotteilla vaan hyvälaatuisilla ja erilaistetuilla erikoistuotteilla. Yritysten mahdollisuudet viennissä ovat kapeisiin tai alueellisiin markkinasegmentteihin erikoistumisessa, erikoisosaamisessa sekä yhteistyötoiminnassa muiden yritysten tai kauppaketjujen kanssa. Pitemmälle jalostettujen elintarvikkeiden viennissä (esim. free from-tuotteet, luomutuotteet, luonnontuotteet, hyvinvointiin tai vastuulliseen kuluttamiseen liittyvät tuotteet, kaura- ja viljatuotteet) on kasvupotentiaalia. Luomutuotteet ovat kasvattaneet osuuttaan kuluttajien ostokorissa monissa teollisuusmaissa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 37

38 Kuva 14. Elintarvikkeiden vienti 2011 tuoteryhmittäin TEOLLISET ELINTARVIKKEET 80,9 % Juusto 11,0 % Alkoholijuomat 8,2 % Voi ja muut maitorasvat 6,2 % Sianliha 4,9 % Sokerikemian tuotteet Suklaa 3,8 % 3,1 % Kahvi Makeiset 3,1 % 2,1 % Jogurtti 2,1 % Maitojauhe 2,1 % Rasvat ja öljyt 1,9 % Margariini Maito ja kerma 1,7 % 1,7 % Maltaat 1,6 % Kide - ja muu sokeri 1,6 % Marjapakasteet Siipikarjanliha 1,5 % 1,0 % Olut 0,8 % Muut 22,5 % REHUT 2,2 % ALKUTUOTANNON TUOTTEET 16,9 % Ohra Kaura Vehnä Kala, tuore Muut 5,8 % 4,2 % 2,8 % 1,0 % 3,1 % Lähde: Elintarviketeollisuusliitto (Tullihallitus) Venäjä on tärkein vientimaa 26,5 %:n ja Ruotsi toiseksi tärkein 16,3 %:n osuudella koko viennistä vuonna Viron osuus viennistä oli 8,8 %, Saksan 5,5 %, USA:n 3,5 %, Tanskan 2,9 % ja Norjan 2,9 %. Tärkeimmät vientituoteryhmät ovat juustot, alkoholijuomat, voi ja muut maitorasvat, ohra, sianliha, kaura, sokerikemian tuotteet ja suklaa. Iso osa vientituotteista on peruselintarvikkeita tai ruoan raaka-aineita, ja jalostusarvoltaan korkeampien, tietotaitoa vaativien elintarvikkeiden vienti on ollut melko vähäistä. Erikoistuotteilla on kuitenkin kasvavaa kysyntää. Suomalaisten elintarvikkeiden vienti Venäjälle kasvaa tasaisesti. Viime vuonna sen arvo oli 376 miljoonaa euroa ja kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 13 %. Elintarvikeviennin osuus maamme Venäjän-viennistä oli 6,9 % viime vuonna. Viljassa ja viljatuotteissa viennin nousu oli 40 %. Lihan ja lihajalosteiden vienti kehittyi 16 % ja maitotaloustuotteiden 6 %. Venäläiset mieltävät ulkomaiset tuotteet laadukkaiksi ja aidoiksi, sillä kotimaisten tuotteiden laatu vaihtelee. Maitotaloustuotteissa kulutus on painottumassa kalliimpiin tuotteisiin esimerkiksi halvemman voin sijaan. Venäjän viennin arvo on kasvanut 11 % tämän vuoden tammi-heinäkuussa edellisvuodesta. Venäjän taloudessa valtiolla on ollut poikkeuksellisen vahva rooli. Maa on suojannut elintarvikesektoriaan noudattaen omavaraisuuteen tähtäävää elintarviketurvallisuusdoktriinia. Pitkään valmisteilla ollut Venäjän liittyminen kansainvälisen kauppajärjestön WTO:n jäseneksi varmistui kesällä Tämän uskotaan luovan vakautta vientikauppaan ja helpottavan maan kehityksen ennustettavuutta. Venäjän jäsenyys vaikuttaa myös Venäjän suojatullien alentamiseen, minkä pitäisi parantaa elintarviketeollisuutemme hintakilpailukykyä ja vientimahdollisuuksia. Suomalaiset kauppaketjut hakevat kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. S-ryhmän tavoitteena on kasvattaa yksiköiden määrää Suomen lähialueilla kauppaan vuoteen 2015 mennessä. S-ryhmällä oli vuoden 2011 lopussa 13 toimipaikkaa Baltiassa ja 12 Ve- 38 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

39 näjällä. K-ryhmä on avaamassa neljää uutta myymälää Venäjälle ja lisäksi hakee uusia kauppapaikkoja Pietarin ja Moskovan alueilta. Myös Stockmann-konsernilla on myymälöitä Venäjällä, Virossa ja Latviassa. Venäjällä toimivan Kauppaliike Lendin kautta on avautunut myös vientimahdollisuuksia sekä pienille että suurille elintarvikeyrityksille. Venäläisten ostomatkailu on lisääntynyt maassamme ja näkyy etenkin rajaseuduilla. Vaatteiden lisäksi noin kolme neljäsosa kävijöistä ostaa elintarvikkeita. Varsinkin kala ja erilaiset jalostetut tuotteet kiinnostavat ostajia. Myös alkoholituotteita hankitaan Suomesta. Alan kehittäjätahoilla on kasvavaa kiinnostusta osaamisen vientiin. Esimerkiksi Food Safety Management Finland -yhdistys pyrkii viemään suomalaista elintarviketurvallisuuden osaamista maailmanmarkkinoille. Kattava tukijärjestelmä Elintarvikeyritysten kiinnostus kansainvälistymiseen ja vientiin on kasvussa. Yritysten kansainvälistymisvalmiuksia ja vientiponnistuksia on kehitetty eri tahoilla ja toimenpiteillä (Finpro ry, Sapuska -ohjelma, Suomalaisen ruuan edistämisohjelma SRE, Elintarvikekehityksen klusteriohjelma, Food for Life Finland -foorumi, vientirengastoiminta, erilaiset kehittämishankkeet, tuotteistetuista asiantuntijapalveluista esim. Globaali ym.). Tekesin Sapuska - Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ohjelma on edistänyt rahoituksella ja ohjelmapalveluilla pk-elintarvikeyritysten kehittymistä ja kansainvälistä kasvua. Sapuska-ohjelmassa elintarvikealan tutkimus- ja kehitystyön kohteena on ollut esimerkiksi liiketoimintamallit, prosessit ja toimintamallit, jakelu- tai asiakasrajapintaratkaisut ja kansainvälistymisen keinot. Ohjelmaan liittyen yli 110 hanketta on rahoitettu. Lisäksi ohjelma on järjestänyt lähes 50 tapahtumaa (joista 6 opintomatkoja), mentoroinut 40 yritystä sekä täsmäaktivoinut 39 yritystä. Ohjelmatoimijat ovat arvioineet yrityksen haluavan aitoa kansainvälistymistä. Useat yritykset hakevat kuitenkin aktiivisesti tietoa kansainvälistysmahdollisuuksista. Foodwest Oy:n koordinoima Elintarvikekehityksen klusteri on pyrkinyt tuottamaan kasvua, kansainvälistymistä ja uutta liiketoimintaa toimialalle yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Food for Life Finland -portaali puolestaan toimii linkkinä kotimaisten ja ulkomaisten elintarvikealan toimijoiden sekä tutkimusyksiköidensä välillä. Food from Finland -palvelu on avattu edistämään suomalaisten elintarvikkeiden vientiä. Palvelu tarjoaa yritysten käyttöön näkyvyyttä parantavan suomalaisen ruoan vientibrändin. Kansainvälisen talouden heikkenemisestä huolimatta teollisuuden vientiodotukset ovat parantuneet alkuvuodesta. Elintarvikeyritykset arvioivat viennin arvon kasvavan seuraavan vuoden aikana, koska saldoluku oli 18 pk-yritysbarometrissa. Vastanneista elintarvikeyrityksistä 17 % harjoittaa vientiä ja suoraa tuontitoimintaa on 26 % yrityksistä. Tiedusteltaessa pk-yritysbarometrissä vientikaupan rahoitusvaihtoehtojen tuntemisesta 39 % vientiä harjoittavista yrityksistä arvioi tuntevansa niitä jonkin verran, melko huonosti 23 % ja erittäin huonosti 19 %. Vientiä harjoittavista yrityksistä vain 19 % arvioi tietävänsä erittäin tai melko hyvin vientikaupan rahoitusvaihtoehdot. Julkiset kansainvälistymispalvelut tunnetaan kuitenkin paremmin, sillä hyvin tai melko hyvin ne koki tuntevansa 37 %. Melko huonosti arvioi tuntevansa 13 % ja erittäin huonosti 17 %. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 39

40 Kuva 15. Elintarvikkeiden vienti ja tuonti Suomeen Elintarvikkeiden tuonti ja vienti milj koko tuonti Teollisten valmisteiden tuonti koko vienti Teollisten valmisteiden vienti Lähde: Elintarviketeollisuusliitto Elintarvikkeiden tuonti Vuonna 2011 Suomeen tuotiin teollisia elintarvikkeita ja alkutuotannon tuotteita lähes 4,0 miljardin euron arvosta, jossa kasvua oli13,6 %. Tuonnin arvo oli noin 2,5-kertainen vientiin verrattuna. EU-maiden osuus tuonnista oli 72,1 %, Itä-Euroopan 0,6 %, EFTA-maiden 5,8 % ja muiden maiden 22 %. Tärkeimmät tuojamaat olivat Saksa 13,8 %, Ruotsi 11,5 %, Alankomaat 10,4 %, Ranska 6,9 % ja Brasilia 6,5 %. Tuonti on kasvanut EU-aikana lähes vuosittain. Tuonnissa merkittävimpiä tuotteita ovat alkoholijuomat, hedelmät, raakakahvi, vihannekset ja kasvikset sekä tuore kala. Teollisten elintarvikkeiden tuonti oli kaksi kolmasosaa tuonnin arvosta (66 %). Alkutuotannon tuotteiden osuus oli 28 % ja rehujen 6 %. Myös alkuvuodesta tuonti on ollut kasvussa, sillä tammi-heinäkuussa maahamme on tuotu 2,2 miljardin euron (lisäystä 7 %) edestä tuotteita. Erityisesti lihan ja lihavalmisteiden, maitotaloustuotteiden sekä viljan ja viljavalmisteiden tuonnit ovat lisääntyneet. Tuontituotteet ovat saaneet hyllytilaa kaupoista ja lisänneet siten kuluttajan valintamahdollisuuksia. Osa tuonnista käytetään myös elintarviketeollisuuden raaka-aineena. Ruuan kauppataseen heikkeneminen on jatkunut. Tuonnin kasvun voidaan olettaa jatkuvan myös ensi vuonna. MTT:n tutkimusraportin (2012) mukaan Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste oli 75 % vuonna 2008, mitä voidaan pitää varsin korkeana. Valmiselintarviketuonnin osuus elintarvikemarkkinoiden kokonaisarvosta oli 7 % ja elintarviketoimialojen panostuonnin osuus 18 %. Kotimaisuuden arvostus, sijainti, pieni markkina-alue sekä kieli ovat osaltaan suojanneet tuonnilta. Peruselintarvikkeiden valmistus nojaa kotimaiseen raaka-aineeseen, joten elinvoimainen maataloustuotanto on edellytys elintarviketeollisuudelle. EU:n maatalouspolitiikka vaikuttaa suomalaiseen ruoka-alaamme. Kaupan kansainvälinen keskittyminen luo paineita elintarviketeollisuudelle. Teollisuuden keinoina ovat tuotannon tehostaminen, erikoistuminen ja palveluiden liittäminen omiin tuotteisiinsa. OECD:n ar- 40 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

41 vion mukaan maapallon ruoantuotannon on kaksinkertaistuttava vuoteen 2050 mennessä. Väestönkasvu, lisääntyvä biopolttoaineiden kysyntä, ilmastonmuutos sekä elintason noususta johtuvat kulutustottumuutokset vaikuttavat ruokatuotantoon. Globaalit muutokset tarjoavat kasvumahdollisuuksia suomalaiselle elintarvikealalle. Elintarviketeollisuuden tavoitteena on olla kasvuala, joka menestyy kansainvälisessä kilpailussa ja voimakkaassa toimintaympäristön muutoksessa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 41

42 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät Elintarviketeollisuus on prosessiteollisuutta, missä hyödynnetään runsaasti teknologiaa. Volyymituotteiden valmistus on tehokasta pitkälle automatisoiduilla tuotanto- ja pakkauslinjoilla. Myös varastotilojen ja jakeluvarastojen toiminnallisuutta on kehitetty. Mikroyrityksissä on edelleen käsityövaltaisia työvaiheita. Toisaalta yksilölliset tuotteet ovat yritykselle mahdollisuus erilaistua ja tarjota ei-bulkkituotteita vaihtelunhaluisille kuluttajille. Kannattavuus puoltaa suuria sarjakokoja, myös pienemmän hävikin takia. Säilyvissä tuotteissa voidaan valmistaa suuria eräkokoja ja tehdä osa tuotannosta varastoon, mutta samalla se edellyttää varastoinnin optimointia. Myöskään turvallisuuden tai tietoturvan kehittämistä ei ole unohdettu. Elintarviketeollisuus on investoinut viime vuosina erityisesti koneisiin ja laitteisiin. Yritykset ovat kehittäneet tuotantoprosesseja hygieenisemmiksi (esim. puhdastilat) ja energiatehokkaammiksi sekä pyrkineet vähentämään erilaisia sivuvirtoja. Tuottavuuden parantamisen lisäksi tuotantoprosessien kehittämisessä on pyritty tuoreuden säilyttämiseen, kevyempään luonnollisuuden säilyttävään prosessointiin (esim. ESL-valmistus), käyttömukavuuden lisäämiseen sekä pakkaamisen vähentämiseen. Tehokas teknologia parantaa kilpailukykyä, ja teknologioiden hyödyntäminen lisääntyy entisestään ruuan valmistuksessa. Teknologinen etumatka ei kuitenkaan riitä yrityksen menestymiseen. Tuotanto- ja pakkauslaitteita sekä toiminnanohjausteknologioita tarvitaan kaikissa yrityksissä. Niillä kasvatetaan tehokkuutta ja tuotantomääriä. Automatisoinnilla pystytään vähentämään henkilöresurssien tarvetta sekä rasittavia työvaiheita. Tuotantoprosessien älykkyyttä kehitetään esimerkiksi konenäön, erilaisten sensorien, tunnistus- ja anturiteknologioiden sekä seurantamittalaitteistojen avulla. Nämä edellyttävät henkilöstöltä tietotekniikkaosaamista. Automatisoidut prosessit edellyttävät prosessiohjauksen sekä huolto- ja kunnossapito-osaamisen lisäksi henkilöstöltä vikojen haun ja tunnistamisen kykyä. Tieto- ja viestintäteknologiaa, bioteknologiaa ja nanoteknologiaa hyödynnetään jatkossa yhä enemmän. Tulevaisuudessa nanomateriaalien hyödyntämisellä voidaan parantaa tuotantolaitosten puhtautta, vähentää energiakulutusta sekä lisätä koneenosien käyttöikää. Uusiin teknologioihin suhtaudutaan myös varauksellisesti (esim. gm tai nanoteknologia). Vastuullisuus on voimakas ajuri elintarvikeyrityksissä. Elintarvikkeiden jakelu ja myynti ovat vahvasti sidoksissa pakkauksiin. Pakkauksen avulla voidaan parantaa tuotteen kilpailukykyä. Pakkausteknologioiden ja materiaalien kehittyminen mahdollistaa tuotannon ja markkinoinnin tehostamisen. Tuotteiden laatua varmistavat yhä useammin monikerrosratkaisut tai suojakaasut. Pakkaamiseen liittyy monia innovaatiomahdollisuuksia (kuten RFID, älypakkaukset, lisätty todellisuus, aktiiviset pakkaukset, biohajoavat pakkaukset, kuitupakkaukset). Toimiva pakkaus kertoo tuotteesta ja sen käytöstä, suojaa tuotetta ympäristöltä ja ympäristöä tuotteelta, tehostaa jakelua ja vähentää hävikkiä. Pakkausmerkintöjen uudistamista koskevalla EU:n asetuksella (1169/2011/ EU) pyritään täsmentämään elintarviketietoja. Uudet merkinnät on oltava pakkauksissa mennessä. 42 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

43 Turvallisuus, käyttömukavuus, ympäristöystävällisyys, ylipakkaamisen välttäminen ja markkinoinnillinen kehittäminen ovat keskeisiä elintarvikepakkauksia kehitettäessä. Ympäristöystävällisyys näkyy esimerkiksi itse pakkauksen määrän vähentämisenä sekä kierrätettävyyden (esim. kuljetuslaatikot, lavat) tai hävitettävyyden (esim. kuitupohjaiset pakkaukset) huomioimisena. Markkinoinnillisten näkökulmien lisäksi pakkauksen on oltava toimiva sekä kuljetustehokas. Tuote, sen ominaisuudet, käyttötarkoitus ja säilyvyys ratkaisevat pitkälti pakkaustyypin ja materiaaliratkaisut olemassa olevien pakkauslinjastojen lisäksi. Tuotteiden säilyvyys ja laadun takaaminen ovat perusedellytyksiä. Pakkauksen merkitys markkinoinnillisena mediana on yhä tärkeämpi, ja tämä on osaltaan nostanut pakkausdesignin merkitystä. 4.1 Tuotanto- ja kapasiteettitilanne Elintarviketeollisuus on investoinut viime vuosina tuotantonsa kehittämiseen ja tehtyjen investointien kautta yritysten kapasiteetit ovat kasvaneet. Toisaalta tuotantolaitoksia on suljettu ja tuotantoa keskitetään. Elintarvikeyrityksissä kapasiteetin käyttöaste on melko alhainen muuhun teollisuuteen verrattuna. Valmistusta tapahtuu usein yhdessä vuorossa, ja osaa koneista käytetään vain muutamia tunteja. Myös sesongit vaikuttavat kapasiteetin käyttöön. Alihankinnan hyödyntäminen ja tarjoaminen vaikuttaa lisääntyneen, sillä 46 % pk-yritysbarometriin vastanneista kertoi, ettei käytä alihankintaa tai tarjoa sitä. Elinkeinoelämän keskusliiton elokuussa 2012 julkaistun suhdannebarometrin mukaan vastaajayritysten tuotanto kääntyi alkuvuonna laskuun. Kapasiteettia oli vajaakäytössä lähes puolella toimialan yrityksistä. Tuotannon määrän uskotaan kuitenkin loppuvuodesta tasaantuvan. Kapasiteetin puute tai työvoiman huono saatavuus eivät pääsääntöisesti ole olleet myynnin kasvun esteenä. Elintarviketeollisuuden kokonaisvolyymissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Osassa alatoimialoja on kuitenkin jatkunut useamman vuoden volyymin lasku. Kuva 16. Volyymi-indeksin kehitys 2005 elokuu 2012 Teollisuustuotannon volyymin muutos, indeksi 2005 = Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä 103 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 101 Teurastus, lihan säilyvyyskäsittely ja lihatuotteiden valmistus 108 Muiden elintarvikkeiden valmistus Elintarvikkeet ja juomat 106 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 107 Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus 11 Juomien valmistus 104 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritysten suhdanteet, teollisuuden volyymi-indeksi, indeksi 2005 = 100 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 43

44 Yhteistyön kehittäminen on tärkeää riskien pienentämiseksi, resurssien kasvattamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Yksi vaihtoehto on toimintojen ulkoistaminen. Yritykset tekevät yhteistyötä muun muassa seuraavilla alueilla: Tuotanto: alihankkijoiden käyttö, tuotantokapasiteetin tasaaminen muiden yritysten kanssa, yhteiset koneet, yhteiset toimitilat Markkinointi: yhteismainonta, yhteiset alihankinnat, tuotemerkit (esim. Hyvä Konditoria) Kuljetus ja jakelu: yhteiskuljetukset Tuotekehitys: tiedon jako ja yhteiset kehitysprojektit Osaamisen kehittäminen, yhteinen työvoima. 4.2 Laatu ja lainsäädäntö Kuluttajat, asiakkaat, lainsäätäjät ja kireä kilpailutilanne kohdistavat elintarvikeyrityksille vaatimuksia muun muassa tuotteiden laadusta, jäljitettävyydestä, puhtaudesta, sopivuudesta erikoisruokavalioihin. Elintarvikevalvonta jakautuu tuotevalvontaan ja olosuhdevalvontaan. Kuluttajien ja median kiinnostus elintarvikkeiden turvallisuudesta ja säädöstenmukaisuudesta ovat lisänneet tuotevalvonnan merkitystä. Tuotevalvonnalla tarkoitetaan tuotteita koskevan lainsäädännön noudattamisen valvontaa. Tuotelainsäädäntö koskee tuotteiden turvallisuutta, koostumusta ja niistä kuluttajille annettavia tietoja. Tuoteturvallisuuteen kuuluu mikrobiologinen, kemiallinen ja fysikaalinen turvallisuus. Tuoteturvallisuutta koskeva lainsäädäntö uudistuu koko ajan. Elintarvikevalvontaa on muutettu riskiperusteisemmaksi. Elintarvikealan toimija vastaa tuotteiden turvallisuudesta ja määräysten mukaisuudesta. Toimijoiden on noudatettava HACCP-periaatteisiin perustuvia menettelyjä, omavalvontaa. Viranomaisvalvonnan tehtävänä on varmistaa, että omavalvonta toimii. Elintarvikealan toimijoiden tietotasoa pidetään vaihtelevana johtuen alan monimuotoisuudesta. Elintarvikkeiden myynti internetin ja muiden uusien myyntikanavien luo haasteita valvonnalle. Elintarvikeprosessien turvallisuus nojaa elintarvikehygienian hyviin käytänteisiin, joita on esitetty lainsäädännössä, EVIRAn soveltamisohjeissa, kansainvälisissä laatustandardeissa ja toimialojen omissa hygieniaoppaissa. Elintarviketeollisuus kaipaakin kohtuuhintaisia, reaaliaikaisia ja luotettavia analyysimenetelmiä vastatakseen kuluttajien tarpeisiin kansainvälistyvillä markkinoilla. Henkilökunnan osaamista koskeva hygieniaosaamisvaatimus on ollut voimassa vuodesta 2002 lähtien. 4.3 Luomu Luonnonmukainen tuotantotapa Luonnonmukainen tuotantotapa on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista elintarviketuotantoa. Luomutuotteen maatalousperäisestä raaka-aineesta vähintään 95 % on luonnonmukaisesti tuotettu. Luomu on valvottua tuotantoa. Suomessa on useista EU-maista poiketen viranomaispohjainen luomutuotannon valvontajärjestelmä. Meillä luomuelintarvikkeiden tuotantoa ja markkinoita valvovat Evira, ELY-keskukset, Valvira, kunnat ja Tullihallitus. 44 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

45 Luomuala koostuu erilaisista toimijoista ja arvoketjuista. Jokaisen tuotantoa harjoittavan maatilan, mehiläistarhan, elintarvikejalostusyksikön, maahantuojan, pakkaajan tai tukkukauppaa harjoittavan on kuuluttava luomuvalvontaan. Suomalaisen valvontajärjestelmän vaihtoehtoja selvitetään, ja selvityksen on määrä valmistua marraskuussa Luomutuotteet tunnistetaan luomumerkeistä, joista osa on vapaaehtoisia. EU:n luomutunnuksen, Eurolehden, käyttö on pakollista kaikissa EU:ssa valmistetuissa valmiiksi pakatuissa luomuelintarvikkeissa. Luomutuotantoehtojen vaatimuksia noudatetaan hyvin maassamme. Luomutuotanto on vahvassa kasvussa. Tänä vuonna maataloustuotannon luomuvalvontaan on liittynyt 364 tilaa, mikä on enemmän kuin yhtenäkään vuonna 2000-luvulla. Eläintuotannon luomuvalvontaan on hakeutunut 113 eläintilaa. Maassamme on noin luomuviljelijää. Eviran ennakkotietojen mukaan Suomen luomupeltopinta-ala nousee tänä vuonna noin hehtaariin eli yhdeksään prosenttiin koko maan peltoalasta. Keskikokoisella luomutilalla on peltoa noin 48 hehtaaria, jolloin keskimääräinen tilakoko on 10 hehtaaria tavanomaista suurempi. Hallitusohjelmaan liittyvän luomukehittämisohjelman tavoitteena on saada peltoalasta luomutuotantoon vähintään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi pyritään monipuolistamaan kotimaisten luomuelintarvikkeiden tarjontaa ja määrää sekä kannustetaan kotimaisen luomuruoan kuluttamiseen. Luomualan toimijoiden yhteinen tavoite on, että Suomen luomumarkkinat kolminkertaistuvat vuoden 2011 tasosta vuoteen 2015 mennessä. Tällöin markkinoiden arvo olisi 330 miljoonaa euroa. Maabrändityöryhmän Tehtävä Suomelle raportissa (2010) luovuviljelyn tavoitteeksi vuoteen 2030 mennessä esitettiin 50 % luomutuotanto-osuutta. Luomuvalvontaan kuuluvien elintarvikealan toimijoiden määrä vuoden 2011 lopussa oli 487. Maataloustuotannon lisäksi myös luomuelintarvikkeiden valmistaminen on kasvussa. Tänä vuonna valvontaan on liittynyt jo lähes sata uutta toimijaa, erityisesti leipomoita ja paistopisteitä. Luomutuotannon suosioon vaikuttaa hyvä markkinatilanne, luomulle myönteinen ilmapiiri sekä EU:n maaseudun kehittämisohjelman uuden kauden alkaminen vuonna Myös alkutuotannon tuotantopanosten kallistuvat hinnat haastavat etsimään muita vaihtoehtoja. Luomun sekä muun kestävän ja vastuullisen ruuantuotannon arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Luomu vastaa myös useisiin kuluttajatrendeihin; terveellisyyteen, aitouteen, harkittuun erikoistumiseen sekä eettisyyteen ja ekologisuuteen. Luomumarkkinat ovat Suomessa vielä pienet, mutta kasvussa. Nielsenin Kuluttajapaneelin tietojen mukaan markkinoiden arvo kasvoi viime vuonna 46 %. Kasvu on tänä vuonna jatkunut, ja tammi-kesäkuun luomuelintarvikkeiden myynnin arvon arvioidaan lisääntyneen 23 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tuotteiden pääjakelukanava on vähittäiskauppa. Luomutuotteita on saatavilla lähes kaikissa tuoteryhmistä ja valikoimat monipuolistuvat. Tarjonta on monipuolistunut esimerkiksi leipähyllyssä. Monissa tuoteryhmissä kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Lisää luomutarjontaa toivotaan erityisesti lihaan ja lihavalmisteisiin, vihanneksiin, kasviksiin, hedelmiin sekä maitotaloustuotteisiin. Tämä osaltaan edistää luomutuotteiden maahantuontia. Luomu tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Osuus vähittäiskaupan elintarvikemyynnistä on noin 1,3 %. Ammattikeittiöiden raaka-aineista luomutuotteiden osuuden ar- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 45

46 vioidaan olevan noin puoli prosenttia. Portaat Luomuun -ohjelmassa on mukana yli 1400 keittiötä, ja päiväkodit edustavat ohjelman suurinta ryhmää. Luomutuotteita aktiivisesti ja säännöllisesti käyttävien kuluttajien sekä ammattikeittiöiden määrät ovat kasvussa. Luomua käyttää viikoittain lähes viidennes ammattikeittiöistä. Kuluttajien kiinnostus ennakoi markkinoiden kasvun jatkumista. Tämä edellyttää valikoiminen ja saatavuuden kehittämistä. Varsinkin kotieläin- ja puutarhatuotantoa on lisättävä nykyisestä. Luomutuotteiden kulutukseen vaikuttavia trendejä Luomu- ja lähiruoka ovat vahvoja trendejä. Lähiruoka-ajatteluun liittyy aluetaloudellinen näkökulma. Luomussa keskeistä on luonnonvarojen kestävä käyttö ja kierrättäminen sekä mahdollisimman vähäinen uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö. Tuotannossa panostetaan eläinten hyvinvointiin ja niiden lajikohtaisiin käyttäytymistarpeisiin. Luomu on todennettavasti jäljitettävää ja eettisesti tuotettua ruokaa. Lähiruoka, ympäristötietoisuus ja reilu kauppa ovat luomun ohella eettisiä vaihtoehtoja, jotka puhuttelevat LOHAS-kuluttajia (Lifestyles of Health and Sustainability). Suosiota on osaltaan lisännyt kuluttajien kasvanut kiinnostus ruuan terveellisyyteen ja mahdollisimman vähäiseen lisäaineiden käyttöön. Kuluttajat liittävät luomutuotteisiin puhtauden mielikuvan. Aktiivisimmat luomun ostajat ovat 30 vuotta täyttäneitä naisihmisiä. Aktiivikäyttäjiä on paljon myös yli 50-vuotiaissa naisissa. Lisäksi lapsiperheet suosivat luomutuotteita. Pääkaupunkiseudulla ostetaan edelleen muuta maata enemmän luomutuotteita. Hinta on edelleen keskeinen luomutuotteiden käytön este. Taloustutkimuksen Suomi syö -tutkimuksessa 18 % vastanneista ilmoitti ostavansa luomutuotteita aina kun se on mahdollista hintaa katsomatta. Maamme merkittävimmät luomuvientituotteet ovat syntyneet viljaketjussa. Luomukauraa on ollut viennin erityisvahvuus. Suomesta viedään myös marjatuotteita, meijerituotteita, perunajauhoa ja -hiutaleita, rypsiöljyä, maltaita, lakritsaa, koivunmahlaa sekä siitakesieniä. Suurimmat luomumarkkinat ovat Saksassa ja sen naapurimaissa. Luomutuotteilla on vientipotentiaalia. 46 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

47 5 Taloudellinen tilanne 5.1 Kustannusrakenne Elintarvikeyritysten kustannuksista suurin osa, yli 63 %, on materiaalikustannuksia. Työvoimakustannusten osuus on keskimäärin 13 % liikevaihdosta. Muiden kustannusten osuus on lähes 16 %. Kustannusrakenteissa on vaihtelua toimialojen sisällä ja välillä. Työvoimakustannukset ovat laskeneet johtuen esimerkiksi automaation lisääntymisestä. Elintarvikealan kustannukset ovat nousseet. Kohonneet materiaalikustannukset sekä palkkakustannukset siirtyvät viiveellä tuotteiden hintoihin. Elintarviketeollisuusliiton kyselytutkimuksen mukaan alan kustannukset nousivat viime vuonna 7,1 %. Kuluvana vuonna kustannusten ennakoidaan kallistuvat keskimäärin 4,7 %:n vauhdilla. Kustannusten nousu johtuu kohonneista raaka-ainekuluista sekä kallistuvasta energiasta. Tänä vuonna raaka-ainekustannusten arvioidaan kallistuvan 5,1 %, energiakustannusten 5,1 % ja kuljetuskustannusten 6,0 %. Myös pk-yritysbarometrissä tuotantokustannusten arvioi nousevan 64 %, pysyvän ennallaan 30 % ja laskevan 6 %. Elintarvikeyritysten näkemykset tuotantokustannusten noususta olivat synkemmät kuin keskimäärin teollisuudessa (45 %), kaupassa (40 %), palveluissa (44 %) tai rakentamisessa (39 %). Kuluttajahinnat nousivat viime vuonna. Raaka-aineiden hintavaikutukset ulottuvat useisiin eri tuotteisiin elintarvikeketjussa. Esimerkiksi lihantuotannossa vilja on keskeinen rehuraaka-aine, jonka hinnannousu vaikuttaa lihatuotteiden hintoihin. Kuva 17. Elintarviketeollisuuden kustannusrakenne Verot Korot Poistot Muut kustannukset Työvoimakustannukset Materiaalikustannukset Kustannusten osuus, % Lähde: Elintarviketeollisuusliitto, www-sivut, Ruokatieto yhdistys ry / Tietohaarukka TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 47

48 5.2 Kannattavuus ja taloudellinen asema Pk-yritysbarometrissa 2/2012 vastanneista 27 % arvioi kannattavuuden parantuvan, mutta suurin osa, 56 %, uskoi kannattavuuden pysyvän ennallaan. Kannattavuutensa laskemista ennakoi 16 % tulevan vuoden aikana. Elintarviketeollisuusliiton jäsenyrityksille tehdyssä kyselyssä 40 % yrityksistä arvioi kannattavuutensa paranevan, 42 % arvioi tilanteen pysyvän ennallaan ja lähes viidennes vastaajista arvioi kannattavuutensa heikkenevän. Tulosten perusteella voidaan tulkita, että suuremmissa elintarvikeyrityksissä tilanne kannattavuuden kehityksen suhteen on pienempiä yrityksiä hieman parempi. Pk-yritysbarometrin mukaan epävarma taloustilanne vaikuttaa eri toimialojen kysyntään ja liikevaihtoon heijastuen selvästi kannattavuuden odotuksiin. Elintarviketeollisuutemme tuottavuus on noussut 2000-luvulla, ja kansainvälisessä vertailussa se on EU-maiden keskiarvo parempi ja lähes USA:n tasolla. Vaikka tuottavuus on noussut, kiristyneen kilpailun takia osa hyödystä on siirtynyt kuluttajahintoihin. Toimialan kannattavuutta heikentävät myös kireä hintakilpailu, laajentunut tuontituotevalikoima sekä kasvaneet kustannukset. Tuottavuuden ja kannattavuuden jatkuva parantaminen on alalla tärkeää. Hyvä kannattavuus mahdollistaa panostukset kilpailukyvyn kehittämiseen sekä tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Elintarviketeollisuuden kannattavuutta tarkasteltaessa on huomattava, että ala jakautuu moniin alatoimialoihin, jotka eroavat toisistaan muun muassa toiminnan pääoma- ja työvaltaisuudessa, kustannusrakenteissa ja yrityskokojakautumassa. Kannattavuuden ja muun taloudellisen aseman vaihtelu toimialatasolla, eri alatoimialojen välillä ja niiden sisällä on suuri. Eri alatoimialoilla on hyvin kannattavia, mutta myös huonommin pärjääviä yrityksiä. Taloudellisia tunnuslukuja käytettäessä ja niitä vertailtaessa on muistettava nämä rakenteelliset tekijät. Taulukossa 9 on esitetty tuloslaskelma. Liitteessä 1 on lisää yritysten taloudellisia tunnuslukuja. 48 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

49 Taulukko 9. Tuloslaskelma %, mediaaniarvoja 10 ELINTARVIKKEIDEN VALMISTUS e Alle 10 henkilöä 10- henkilöä Alle 10 henkilöä 10- henkilöä Alle 10 henkilöä 10- henkilöä Yritysten lkm jakaumassa LIIKETOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ Aine- ja tarvikekäyttö -34,5-37,1-33,1-35,2-33,9-37,1 Ulkopuoliset palvelut 0-1,1 0-1,2 0-1,4 Palkat ja henkilösivukulut -14,6-25,8-15,1-26,6-15,7-26,5 Liiketoiminnan muut kulut ,6-19,4-17,2-20,1-17,4 KÄYTTÖKATE 7,1 7 8,3 7,2 7,2 6,5 LIIKETULOS 3,2 3,8 4,1 4 3,5 3,3 NETTOTULOS 1,1 2,6 2,1 3,1 1,5 2,2 KOKONAISTULOS 1,2 2,5 2,2 2,8 1,7 1,9 TILIKAUDEN TULOS 8,4 2,4 8,1 2,8 7 1,9 Rahoitustulos 5,1 5,5 5,9 6,2 5,1 5,3 11 JUOMIEN VALMISTUS Yritysten lkm jakaumassa LIIKETOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ Aine- ja tarvikekäyttö -34,4-49,6-33,3-41,6-33,3-44,4 Ulkopuoliset palvelut -0,1-1,5-0,5-1,2-0,5-1,5 Palkat ja henkilösivukulut -21,9-14,6-19,5-15,9-17,1-15,1 Liiketoiminnan muut kulut -33,1-21,9-29,7-21,4-28,3-17,9 KÄYTTÖKATE 4,9 11,8 2 12,4 7,9 11,8 LIIKETULOS 1,1 6,1-0,2 7 3,6 6,7 NETTOTULOS -1,5 4,3-0, ,5 KOKONAISTULOS 0 1,4-0,4 4,6 0,8 4,5 TILIKAUDEN TULOS 0,1 1,7 0,4 4,5 3,5 4,3 Rahoitustulos 1,7 9,1 2 11,4 4,6 9,5 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, tilinpäätöstilasto, vuosi 2011= ennakkotieto Yritysten tilinpäätöstietojen mukaan elintarvikkeiden valmistuksessa (TOL 10) kannattavuutta kuvaavissa tunnusluvuissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia viime vuosina. Vuonna 2011 kannattavuutta kuvaavat tunnusluvut ovat kuitenkin matalampia kuin vuonna Juomissa (TOL 11) toimialan yritysten kannattavuusluvut ovat heikentyneet vuodesta 2010 muissa kuin mikroyrityksissä. Juomien kannattavuusluvut ovat keskimäärin hieman elintarvikkeiden valmistusta parempia. Elintarviketeollisuuden kannattavuus on muuta teollisuutta hieman vaatimattomampaa. Elintarviketeollisuuden toimialojen kannattavuusluvuissa on vaihtelua, ja toimialalla on myös hyvin kannattavia yrityksiä. Elintarviketeollisuuden sijoitetun pääoman tuotto on myös melko matala. Vakavaraisuutta kuvaava omavaraisuusaste on pysynyt melko vakaana viime vuodet. Juomissa tilanne on hieman elintarvikkeiden valmistusta huonompi, varsinkin alle 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Maksuvalmiudet ovat olleet keskimäärin kunnossa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 49

50 Tuottavuuden kehitys elintarviketeollisuudessa on ollut positiivista. Tunnusluvuissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Taulukko 10. Elintarviketeollisuuden kannattavuuden tunnuslukuja vuonna 2011 e (mediaanit) 10 Elintarvikkeiden valmistus 101 Teurastus, lihatuotteiden valmistus 102 Kalan, äyr. ja nilv. jal. ja säil. 103 Hedelm. ja kasvisten jal. ja säil. 104 Kasvi-, eläinöljyjen ja -rasv. valm 105 Maitotaloustuotteiden valmistus 106 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valm. 107 Leipomotuott, makaronien yms. valm. 108 Muiden elintarvikkeiden valmistus 109 Eläinten ruokien valmistus 11 Juomien valmistus Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto/yritys 1000e 221,8 400,9 179,4 304,3 512,8 481,2 176,1 172,3 278,7 1013,2 231,3 Liiketoiminnan tuotot/yritys 1000e ,7 184,9 308,1 512, , ,5 1026,2 231,7 Jalostusarvo/henkilöstökulut 1,2 1,4 1,4 1,5 1,3 1,4 1,4 1,1 1,3 1,6 1,4 Taseen loppusumma/yritys 1000e 147,4 267,3 79,6 228,9 630,8 308,1 207,8 77,2 215, ,9 Myyntikate-% 64,9 51,2 43,8 51,5 52,3 50,8 61,7 71,9 56, ,5 Käyttökate-% 6,9 7,2 4,6 9,7 9,3 3,7 9,3 6,1 8,2 6,6 8,7 Rahoitustulos-% 5,1 5,6 3,5 6,8 7,4 5 7,9 4,2 6,5 5,3 6,7 Liiketulos-% 3,4 3,5 2,5 4,4 3,7 0,5 4,6 3,1 4,2 3,6 3,8 Nettotulos-% 1,7 2,6 1,1 2,2 2,9 0,3 3,6 1,4 2 1,7 0,5 Kokonaistulos-% 1,7 2,6 1 2,2 3 0,3 2,8 1,4 2 2,2 1,6 Tilikauden tulos-% 4,9 4 2,7 4 6,5 0,3 5,8 7,6 4,1 2,4 3,9 Omavaraisuusaste-% 36,3 37,3 34,9 32,4 43,9 19,9 50,8 37,3 33,6 46,1 33,7 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritysten tilinpäätöstilasto, vuosi 2011 = ennakkotieto 5.3 Investoinnit Tuotannolliset investoinnit Elintarviketeollisuus on erittäin merkittävä investoija, ja monissa alan yrityksissä on menossa isoja investointeja. Elintarviketeollisuuden aineelliset nettoinvestoinnit Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2011 olivat 305 miljoonaa euroa, missä oli kasvua 19 % edelliseen vuoteen nähden. Näistä 66 % kohdistui koneisiin sekä laitteisiin ja 33 % rakennuksiin tai rakennelmiin. Elinkeinoelämän keskusliiton kokoamien tietojen mukaan elintarviketeollisuuden kiinteät investoinnit vuonna 2011 olivat 405 miljoonaa euroa ja 314 miljoonaa euroa vuonna Tänä vuonna investointien odotetaan kasvavan 488 miljoonaan euroon. Elintarviketeollisuuden osuus tehdasteollisuuden kiinteistä investoinneista on tänä vuonna noin 13 %. Lukujen eroavuus johtuu osin kirjaamiskäytänteistä, sillä EK:n tiedusteluissa investoinnit raportoidaan kuluiksi niiden valmistumisasteen ( kassavirran ) mukaisina. Tilastokeskus puolestaan tilastoi investoinnit niiden valmistumisajankohdan perusteella. 50 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

51 Investoinnit ovat tärkeitä suorituskyvyn takia. Myös elintarviketeollisuudessa merkittävin investoinnin tarkoitus on vanhan tuotantokapasiteetin korvaaminen. Elintarviketeollisuuden tälle vuodelle suunnitelluista investoinneista kohdistuu 66 % kapasiteetin korvaamiseen, 11 % kapasiteetin lisäämiseen, 15 % rationalisointiin ja 8 % muuhun. Kuva 18. Elintarviketeollisuuden investoinnit (1000 euroa) Investoinnit muihin aineellisiin hyödyk. Investoinnit koneisiin Investoinnit rakennuksiin ja rakennelmiin Investoinnit maa- ja vesirakennuksiin Investoinnit maa- ja vesialueisiin Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, teollisuuden alue- ja toimialatilasto, 2011= ennakkotieto Pk-yritysbarometrin 2/2012 mukaan 57 % yrityksistä arvioi investointiensa olevan seuraavan vuoden kuluttua yhtä suuret kuin tällä hetkellä. Kasvua ennustaa15 % yrityksistä Tuotekehitys Elintarvikeyritysten on vastattava eri tahoilta tuleviin haasteisiin ja odotuksiin sekä tarjottava hyvänmakuista ja vastuullisesti tuotettua ruokaa entistä yksilöityvämmälle kuluttajalle. Elintarviketeollisuuden tutkimus ja tuotekehityspanostus vuonna 2010 oli 64,5 miljoonaa euroa ja osuus jalostusarvosta oli 2,6 % (ETL/Tilastokeskus). Vuonna 2011 tutkimus ja kehittämistoimintaan suunniteltiin käytettävän 75,6 miljoonaa euroa. Elinkeinoelämän keskusliiton tekemien investointitiedustelujen mukaan teollisuuden tutkimus- ja kehitysmenoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta vuosittaista vaihtelua esiintyy. Pk-yritysbarometri 2/2012 tutkimuksessa 30 % vastanneista elintarvikeyrityksistä aikoi lisätä tuotekehityspanostuksia tulevan vuoden aikana ja 61 % suunnitteli panostuksen säilyttämistä ennallaan. Valtaosa (90 %) tutkimukseen ja kehittämiseen käytetyistä määrärahoista on yritysten omaa rahoittamaa. Suomalainen ruoka-, prosessi- ja ravitsemusosaaminen on korkeatasoista, mutta sen kaupallistaminen kansainväliseksi kilpailukyvyksi on haasteellista. Tuotekehitystoimintaa ohjaavia trendejä ovat luonnollisuus, aitous, terveellisyys, vastuullisuus, nautiskelu ja helppous. Yritykset ovat kiinnostuneita palveluiden kytkemisestä ruokatuotteisiin, jolloin niiden kopiointi on hankalampaa. Palveluiden kehittämiseen liittyy myös riskejä, kuten piilokustannusten lisääntyminen ja ulkoistettaessa hallittavuus. Asiakaslähtöinen kehittäminen (kus- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 51

52 tomointi) on mahdollisuus erilaistaa toimintaa. Yritykset ovat kehittäneet ravitsemuksellista ja markkinoinnillista puolta sekä panostavat jäljitettävyyteen unohtamatta tuotteiden hyvää makua. Myös kasvava senioriväestö on huomattu. Tuotekehityksen tehtävänä on varmistaa, että yrityksellä on jatkuvasti kilpailukykyinen tuote- ja palveluvalikoima. Kehittämisessä pitäisi pyrkiä jalostusasteen nostamiseen ja parempaan tuotteistamiseen. Tämä lisää myös hinnoittelumahdollisuuksia. Hyvä esimerkki pitkäjänteisestä panostamisesta tutkimus- ja tuotekehitykseen on Valio, jolla on perustuotteiden lisäksi monia myynnillisesti merkittäviä lisäarvotuotteita. Elintarvikealan kehittämistyötä suuntaavat erilaiset kuluttajatrendit sekä arvomaailmat. Trendit kuuluvat ruokamaailmaan yhtä kiinteästi kuin vaateteollisuuteen. Viime vuonna karppaus eli kuluttajien hiilihydraattitietoinen ruokavalio aktivoi yrityksiä kehittämään vähemmän hiilihydraatteja sisältäviä tuotteita. Yritysten kokema epävarmuus trendeihin reagoimiseen johtuu usein siitä, että on vaikea ennakoida, kuinka kauan ilmiö kestää ja miten se näkyy kuluttajien ostokäyttäytymisessä. Lisäksi trendien runsaus hankaloittaa valintoja. Kuluttajakäyttäytyminen on monen asian yhdistelmä. Elintarvikekehityksen osaamiskeskusohjelman yksi tämän vuoden kärkihankkeista on tulevaisuustiedon ennakointi. New Nutrition Business julkaisee vuosittain trendiraportin, missä nostetaan markkinoiden seurantaan ja haastatteluihin perustuen kymmenen avaintrendiä. Raportin mukaan vuoden 2012 trendit ovat seuraavat: 1. Luonnollisuus (läpimenoteema) 2. Energia ja energian luonnollisuus 2. Vatsan ja ruuansulatuksen hyvinvointi (esim. kuidut) 4. Kuluttajan helposti havaitsemat hyödyt 5. Painonhallinta (esim. proteiinit, matalat GI-arvot, palvelukytkökset) 6. Liikkuminen (esim. luuston ja nivelten terveys) 7. Ikäihmisten ravitsemus - senioreiden kasvava määrä 8. Hedelmät, marjat ja vihannekset (esim. helppokäyttöiset välipala- ja juomatuotteet) 9. Meijerituotteet (esim. maitoproteiinien hyödyt) 10. Hyvät viljatuotteet (esim. vanhat viljalajikkeet, matalat GI-arvot) Raportin mukaan elintarvikemarkkinoilla luonnollisuus-trendi tulee entisestään vahvistumaan sekä vakiintumaan. Trendien ennakoiminen ja hyödyntäminen mahdollistavat kuluttajia puhuttelevan tuotetarjonnan kautta lisämyynnin ja kannattavuuden kehittymisen. Innovaatioiden lisäksi niitä voidaan hyödyntää tutkimuksen ja kehittämispanostuksen kohdentamisessa tai markkinointiviestinnässä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on vuodesta 2008 lähtien arvioinut erilaisten terveysväitteiden käyttöä ja lista sallituista terveysväitteistä on tulossa. Tämä on saattanut hidastaa terveyttä edistävien tai funktionaalisten tuotteiden kehittämistä ja kaupallistamista. Uudistuskyvyn jatkuva ylläpitäminen on haasteellista. Harvoilla yrityksillä on voimia tehdä yksin tutkimusta ja tuotekehitystä. Pk-yritysten kehittämisideat tarvitsevat yhtä lailla resursseja ja tietotaitoa tuekseen kuin suurempien yritysten ideat. 52 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

53 Kuva 19. Elintarviketeollisuuden tutkimus- ja kehittämispanostus e 80 75,6 milj. euroa ,4 59,7 64,8 58,4 62,9 57,1 64, e Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta Ravitsemukselliset laatutavoitteet ovat osa prosessoinnin kehittämistä, ja huomio kiinnittyy yhä enemmän koko elintarvikkeeseen kuin sen ainesosiin. Myös tuoterakenteeseen (kuidut, mineraalit) kiinnitetään kasvavaa huomiota. Ajurina voidaan pitää kuluttajien valveutumista ja ryhmäytymistä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Vastuullisuus näkyy toimintojen ja prosessien kehittämisessä. Ruokaketju ja sen eri valmistusprosessit ovat keskeinen osa elintarvikekehitystä. Yritykset eivät riittävästi hyödynnä teknologian mahdollistamia keinoja esimerkiksi asiakas- tai markkinatiedon keräämiseksi. Suomen elintarvikemarkkinat SELMA-palvelut tuottaa yrityksille tietoa päivittäistavaramarkkinoiden tilanteesta liha- ja valmisruokatuoteryhmistä sekä tuoreista leipomotuotteista. Foodle-tutkimustietopalvelu puolestaan kokoaa uutta tutkimustietoa teknologian ja tuotekehityksen sekä markkinoinnin ja uuden liiketoiminnan näkökulmista. Sosiaalinen media voidaan valjastaa palvelemaan kuluttajien ja yritysten välistä vuorovaikutusta. Yhtenä metodina voidaan käyttää esimerkiksi joukkoistamista (crowdsourcing; Moilas-konsernin parvileipomispalvelu). Toisaalta on muistettava, etteivät kuluttajat voi tietää teknologian kehittymisen tuomia mahdollisuuksia. Myös erilaisia ennakointimenetelmiä (työpajat, living lab) voidaan hyödyntää tuotekehityksessä ja kaupallistamisessa. Tuoteinnovaation lisäksi voi olla prosessi- tai liiketoimintainnovaatioita. Innovaatiota tarvitaan toimintojen kehittämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Innovaatioiden kehittämiseksi tarvitaan yhteistyötä sekä toimialan sisällä että yli toimialarajojen. Myös yritysten osallistumista tutkimuslaitosten työn ohjaamiseen ja tutkimustuloksien hyödyntämiseen tulisi kehittää. Lisäksi eri tieteenalojen kehittämiskumppanuuksia olisi vahvistettava. Elintarvikealan tutkimusta ja kehitystä rahoittavat useat tahot Suomessa. Hallituksen kaavailua tutkimus- ja kehittämismenojen verovähennyksestä voidaan pitää toteutuessaan erittäin tervetulleena. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 53

54 6 Toimialan keskeisiä menestystekijöitä, ongelmia ja kehittämistarpeita 6.1 Menestystekijöitä Elintarviketeollisuus on perinteisesti paikallista toimintaa niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Tämä on johtunut tuoreustekijöistä ja kuluttajien makutottumuksista sekä alueellisista ruokakulttuureista. Suomalaisen kuluttajan ostamasta ruuasta noin 80 % on kotimaista. Yritykset ovat säilyttäneet kilpailukykynsä kotimaassa, ja monet yritykset ovat laajentaneet toimintaansa Itämeren ympäristöön sekä Venäjälle. Kansainvälistyvän elintarvikealan rinnalla luomu- ja lähiruuan sekä suomalaisen ruokakulttuurin arvostus on noussut. Suomalainen kuluttaja arvostaa Suomessa tehtyä ruokaa. Sitä ilmentää muun muassa Taloustutkimuksen tekemän arvostetuimmat brändit 2012 tutkimuksen tulokset, missä voiton vei jälleen Fazerin Sininen ja toisella sijalla oli Fazer. Joutsenlippu (alkuperämerkki) ja Joutsenmerkki (ympäristömerkki) olivat 2. ja 4. sijalla. 20 parhaan brändiin sijoittuivat myös Valio voi, Valio, Juhlamokka, Valiojäätelö, Valio Oltermannin ja Presidentti-kahvi. Tulokset kertovat myös pitkäjänteisestä työstä brändien rakentamisessa ja kuluttajien brändi-uskollisuudesta. Suomalaisen elintarvikeketjun rikkaus on sen monimuotoisuus, missä suuret yritykset vastaavat volyymista ja pienet yritykset vastaavat valikoimien monimuotoisuudesta lisäämällä paikallista tarjontaa. Maassamme on vahvan ruokaosaamisen lisäksi osaavaa tutkimusta ja kehittämistä, koulutusta sekä rahoitusta. Työtä katkeamattoman laatuketjun eteen on tehty vuosia, ja sen toteuttamiseen osallistuu koko elintarvikeala. Laatutyö perustuu kuluttajalähtöisyyteen, kilpailukyvyn parantamiseen ja vastuulliseen toimintaan, jotka saavutetaan eri toimijoiden yhteistyöllä. Elintarvikeala seuraa ja ennakoi kuluttajakäyttäytymistä sekä trendejä. Vuorovaikutus kuluttajien ja yritysten välillä elintarvikeketjussa on lisääntynyt. Elintarvikeketjun vahvuutena pidetään myös kykyä toimia yhtenäisenä toimijana. Elintarviketeollisuus on vahvistanut kilpailukykyään ja tuottavuuttaan toimintoja määrätietoisesti kehittämällä. Alihankintayhteistyö ja verkostoituminen ovat kasvussa ja toimialarationalisointeja on tehty. Yritykset satsaavat tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen, toiminnan korkeaan laatuun, ruokaturvallisuuden varmistamiseen ja tehokkaaseen tieto- ja tavaravirtahallintaan. Maassamme on hyvät tuotannolliset ja toiminnalliset edellytykset sekä tietotaitoa tuottaa maistuvia ja turvallisia elintarvikkeita vastuullisesti sekä kotimaisille kuluttajille että vientiin. Myös toimiva logistiikka ja kylmäkuljetukset ovat osa elintarvikeketjumme vahvuuksia. Suomen luontaisina elintarvikealan vahvuuksina pidetään maamme maaperä- ja vesivaroja sekä todennäköisesti ilmastomuutoksen myötä paranevia kasvuolosuhteita. Alan menestymisen kannalta on tärkeää varmistaa kotimaisten laadukkaiden raaka-aineiden sekä ammattitaitoisen työvoiman saanti. Menestyminen vaatii tuekseen perustutkimusta, tuotekehitystä, palvelujen kehittämistä, koulutusta ja verkostoitumista. Kuluttajien tarpeiden ennakointi ja luottamuksen säilyttäminen koko ruokaketjussa ovat keskeisiä menestystekijöitä. 54 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

55 6.2 Keskeisiä ongelmia Elintarvikealalla kilpailu jatkuu kireänä. Kilpailu on kiristynyt toimialan kansainvälistymisen ja lisääntyneen tuonnin myötä. Kauppa on keskittynyttä. Ketjuliiketoiminnan vahvistuminen ja kaupan omien tuotemerkkien voimakas kehittäminen ovat lisänneet sen neuvotteluasemaa elintarvikeketjussa. Kaupat kilpailuttavat kotimaisia valmistajia sekä keskenään että ulkomaisten yritysten kanssa. Kansainvälisten hankintaorganisaatioiden ja esimerkiksi nettihuutokauppojen avulla kaupat pyrkivät tarjoamaan kuluttajille hintatasoltaan houkuttelevia tuotteita, mutta systeemi on haasteellinen varsinkin pk-yrityksille. Kireässä kilpailutilanteessa hinta määräytyy pitkälti markkinoilla, jolloin yritysten on haettava kannattavuutta kustannusten minimoinnilla. Kotimaan markkinat ovat pienet ja vienti haasteellista. Kotimarkkinoilla ei tapahdu merkittäviä muutoksia, jotka voisivat lisätä kysyntää tulevaisuudessa. Ylikapasiteetti lisää osaltaan kilpailua. Elintarviketeollisuus on melko keskittynyttä, ja monilla toimialoilla muutamalla toimijalla on vahva rooli. Elintarvikeketjun haasteet liittyvät sekä uudistumiskyvyn ylläpitämiseen että kannattavuuden parantamiseen. Elintarvikeala on matalien marginaalien alaa, ja kannattavuus on keskimäärin vaatimatonta. Elintarviketeollisuuden kustannukset ovat nousseet nopeammin kuin kuluttajahinnat. Lisäksi tuotannontekijöistä johtuvat kallistumiset siirtyvät viiveellä hintoihin. Spekulaatiot raaka-ainemarkkinoilla ja lisääntyneet luonnonkatastrofit nostavat raaka-ainehintoja. Myös erilaiset verokantojen muutokset, sääntely sekä kuluttajan ostovoiman muutokset vaikuttavat elintarvikemarkkinoihin. Vain kannattava toiminta alkutuotannossa ja jalostuksessa takaa jatkuvuuden ja mahdollistaa elintarvikkeiden korkean kotimaisuusasteen ylläpidon. Kasvua voidaan aikaansaada jalostusarvoa nostamalla. Tämän johdosta pitää tuotteisiin rakentaa tutkimuksilla, kehittämisellä tai markkinoinnilla kuluttajien arvostamaa lisäarvoa tai palveluita, joista he ovat valmiita maksamaan, myös toistuvasti. Kuluttajien ostopäätökset ovat yhä useammin arvopohjaisia. Pienten yritysten mahdollisuudet panostaa kehittämiseen ovat rajalliset. Haasteena on myös tutkimusten tulosten hyödyntämisen vaatima aika. Elintarvikealan kasvun nähdään tulevan maan rajojen ulkopuolelta. Kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen ja ymmärtäminen on kuitenkin yrityksissä vielä vähäistä. Yrittäjiltä puuttuu myös rohkeutta sekä näkemyksellisyyttä tehdä tulevaisuutta koskevia ratkaisuja. Strateginen suunnittelu varsinkin pienissä yrityksissä jää arjen kiireiden keskellä tekemättä. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan suunnattuja varoja ei käytetä riittävästi suhteessa tarjolla oleviin mahdollisuuksiin. Myös tutkimustulosten hyödyntäminen ja innovaatioiden onnistunut kaupallistaminen on vielä valitettavan vähäistä. Ongelmia aiheuttaa suomalaisen yrityskentän rakenne, sillä maassamme on lukuisia pienyrityksiä ja muutamia suuryrityksiä. Suuretkin yritykset ovat kansainvälisillä markkinoilla melko pieniä. Valtaosa yrityksistä on mikroyrityksiä, jolloin niiden resurssit eivät yksinään riitä keskittyvän kotimaan kaupan tai julkisten ammattikeittiöiden tarpeisiin. Ongelmallisena on pidetty sekä julkisten toimijoiden hankintaosaamista että toimijoiden tarjontaosaamista. Yhteistoiminnan kehittämiseksi on laadittu erilaisia oppaita, kuten Julkisten ruokapalveluiden laatukriteerit ja lähiruokaan liittyvät Ostajan Opas ja Myyjän Opas sekä tuotekort- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 55

56 ti. Hallitusohjelmaan liittyykin tavoite kasvattaa luomu- ja lähiruuan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla ja vahvistamalla pienyritysten ja lähiruoan tuottajien osallistumista julkisten hankintojen kilpailutuksiin parantamalla hankintaosaamista ja laadullisten kriteereiden esilletuloa. Suunnitelmissa on myös hankintalain uudistaminen. Yritystoiminnan prosessien kehittäminen ja uudistaminen jää varsinkin pienissä yrityksissä vähäiseksi. Tehottomuutta aiheuttavat myös tilaus- ja toimitusliikenteen monet päällekkäiset standardit. Talousnäkökulmat ja olemassa oleva tuotantotekniikka ohjaavat liikaa johtamista. Totutut toimintatavat pitäisi ajoittain kyseenalaistaa ja tehdä esimerkiksi tuotekarsintaa. Myös toimialojen rajapinnoilta (esim. panosteollisuus, metsäteollisuus, hyvinvointiala, matkailu) pitäisi aktiivisemmin etsiä yhteisiä mahdollisuuksia. 6.3 Keskeisiä kehittämistarpeita Yritysten toimintaedellytykset muuttuvat toimintaympäristön muutosten johdosta. Tämä edellyttää myös yrityksiltä jatkuvaa toiminnan kehittämistä. Tämän vuoksi on yllättävää, että 26 % pk-yritysbarometriin vastanneista koki, ettei heillä ole minkäänlaisia kehittämistarpeita. Luku on korkea verrattuna kaikkiin yrityksiin (18 %) tai muuhun teollisuuteen (11 %). Myynti ja markkinointi ovat perinteisesti olleet pienten yritysten keskeisempiä ongelmia. Markkinoinnin ja myynnin kehittämistä piti tärkeänä 25 % vastanneista yrityksistä. Myös tuotanto- ja materiaalitoimien, tietotekniikan, tuotekehityksen ja laadun arvioitiin tarvitsevan kehittämistä. Yhteistyö, verkottuminen ja alihankinta eivät nouse yritysten kokemaksi kehittämistarpeiksi, vaikka eri yhteyksissä yhteistyön ja verkostoitumisen on nähty olevan keskeinen menestymiskeino. Kuva 20. Merkittävimmät alan yritysten kehittämistarpeet (n=191) Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2012, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM 56 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

57 Yrityksiltä tiedusteltiin myös, mitkä tekijät hidastavat niiden kehitystä eniten. Elintarvikealan yrityksissä nousee muista aloista poiketen keskeiseksi kehittämisen esteeksi resurssitekijät. Kustannukset nähdään esteenä elintarviketeollisuudessa kuten muuallakin teollisuudessa. Vaatimaton kannattavuus ehkäisee toimintojen kehittämistä. Suuri osa vastanneista koki yleisen suhdannetilanteen hidastavan heidän kehitystään. Kuva 21. Merkittävimmät alan yritysten kehittämisesteet (n=193) Punainen = pahin este, keltainen = toiseksi pahin este, harmaa = kolmanneksi pahin este Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2012, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM Yhteistyötä ja verkostoitumista olisi kehitettävä koko elintarvikeketjussa. Kustannuksia säästäviä yritysten yhteistyömuotoja on löydettävissä muun muassa logistiikassa, hankinnassa tai markkinoinnista. Myös tutkimushankkeissa tehtävä yhteistyö tarjoaa eri osapuolia hyödyttäviä ratkaisuja. Keskittyneen kaupan ja ammattikeittiöiden asettamat vaatimukset ovat kasvaneet. Valmiuksia uuden teknologian hyväksikäyttöön tuotannossa, logistiikassa, asiakastiedon hallinnassa, markkinoinnissa sekä ketjun yhteistyössä on kehitettävä varsinkin pienyrityksissä. Kustannustehokkaat prosessit koko ketjussa varmistavat tuotteiden hintakilpailukykyä ja menestymistä markkinoilla. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 57

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Esityksen sisältö: Lihateollisuuden rakenne. Markkinatilanne Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä

Esityksen sisältö: Lihateollisuuden rakenne. Markkinatilanne Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Esityksen sisältö: Lihateollisuuden rakenne TOL 1011 Teurastus ja lihan säilyvyyskäsittely TOL 1012 Siipikarjan teurastus ja lihan säilyvyyskäsittely TOL 1013 Liha- ja siipikarjatuotteiden valmistus Markkinatilanne

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Enterprise Forum /0, Oulun yliopisto 8.0.0 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarvikeala muutoksessa muutos

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus

Elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuus Toimialaraportti 4/2010 Leena Hyrylä TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI PL

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus 19.3.2014 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto 19.3.2014 Vuosi 2013 Elintarviketeollisuus selvisi taantumasta lähes kolhuitta

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 JULKAISUVAPAA 27.3.2013 klo 11.00 LISÄTIEDOT: Maajohtaja Sanna Kotakorpi Sähköposti: sanna.kotakorpi@nielsen.com Puhelin: 09-4300 3239, 050

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014 Muut yksityiset S-ryhmä Stockmann M-ketju Minimani Tokmanni-konserni K-ryhmä Suomen Lähikauppa Oy Lidl SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 20 PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTI 16 705 MILJOONAA EUROA RYHMÄ

Lisätiedot

Lihasektorin hintarakenteet

Lihasektorin hintarakenteet Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Tietoa alalta tarjoavatelintarviketeollisuusliitto ry ja Lipidi ry / Elintarvikeylioppilaiden yhdistys

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Tietoa alalta tarjoavatelintarviketeollisuusliitto ry ja Lipidi ry / Elintarvikeylioppilaiden yhdistys Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Tietoa alalta tarjoavatelintarviketeollisuusliitto ry ja Lipidi ry / Elintarvikeylioppilaiden yhdistys Elintarvikkeiden tuotanto, isoja lukuja Euroopassa elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki)

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Luomua lisää - lähiruokaa tottakai! -miniseminaari 22.8.2013 Helsinki, Ateneum-sali Ylitarkastaja

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle 10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Näe hyvä lähelläsi 29.1.2014 Joensuu Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Baltia

Atria Capital Markets Day Atria Baltia Atria Capital Markets Day Atria Baltia Toimitusjohtaja Rauno Väisänen 9.11.2012 9.12.2011 Rauno Väisänen Atria Oyj Konsernin rakenne 2010 Liikevaihto 1.301 milj. Henkilöstö 5 812 (keskimäärin) Suomi Skandinavia

Lisätiedot

Tulevaisuus tarjottimella. Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy

Tulevaisuus tarjottimella. Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy Tulevaisuus tarjottimella Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy Elintarviketeollisuus Valmistaa laajaa valikoimaa raaka-aineista ruoanlaittoa helpottaviin ja käyttövalmiisiin tuotteisiin Myy tuotteitaan

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Suomen elintarvikevienti ja -tuonti

Suomen elintarvikevienti ja -tuonti Kauppa 21 Handel Trade Suomen elintarvikevienti ja -tuonti Kuvio 1. Suomen elintarvikevienti ja -tuonti v. 22-29 Milj. euroa 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 22 23 24 25 26 27 28 29 Tuonti Vienti Helsinki 5.8.21 Tietoja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Maitosektorin hintarakenteet Suomessa Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Huomioita & kysymyksiä ruokamarkkinoiden toimivuudesta Elintarvikkeiden hintataso, kehitys

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat

Lisätiedot

Luomulle on kysyntää!

Luomulle on kysyntää! 3.12.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomulle on kysyntää! S-ryhmä/PKO Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Olli Kurppa Prismajohtaja/Ptostopäällikkö PKO Luomu

Lisätiedot

Ruokakulttuurimme on monipuolinen ja rikas. Kuva: Studio Apris, Marjo Koivumäki

Ruokakulttuurimme on monipuolinen ja rikas. Kuva: Studio Apris, Marjo Koivumäki Ruokakulttuurimme on monipuolinen ja rikas Kuva: Studio Apris, Marjo Koivumäki Pohjoisen luonnon puhdas maku Aitous ja konstailemattomuus Luonnonmarjoilla, sienillä, kaloilla ja riistalla herkutellaan

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Sijoittajasuhdepäällikkö Kesko Liikevaihto 9,1 mrd - K-ryhmän myynti 11,3 mrd Liikevaihto 2014 9 071 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä

Lisätiedot

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Saksan elintarvikemarkkinoiden koko Saksan elintarvikemarkkinat ovat valtavat. Vuoden 2010 kokonaisliikevaihto oli 149,5 mrd. euroa ja se kasvoi 1,2 % vuoteen

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi

Maitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi Maitosektorin hintarakenteet Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi Kuluttajahintakehitys maitotuotteissa ja muissa tuotteissa vuosina

Lisätiedot

Keski-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellinen vaikuttavuus -selvityksen tuloksia

Keski-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellinen vaikuttavuus -selvityksen tuloksia Keski-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellinen vaikuttavuus -selvityksen tuloksia Susanna Määttä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi Keski-Suomen ruokakulttuuriseminaari IV 29.1.2013 30.1.2013 1 Sisältö

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Ennusteyhteistyöllä tehoa elintarviketoimitusketjuun Kyösti Orre 18.9.2013

Ennusteyhteistyöllä tehoa elintarviketoimitusketjuun Kyösti Orre 18.9.2013 Ennusteyhteistyöllä tehoa elintarviketoimitusketjuun Kyösti Orre 18.9.2013 19.9.2013 KO 1 Esityksen agenda YTL ja sen rooli logistiikassa Tietoa joukkoruokailusta Hävikit elintarvikeketjussa Miten pienentää

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Ruokatietoa 2015. Lisätietoja: pasi.saarnivaara@tnsglobal.com riitta.saikkonen@tnsglobal.com

Ruokatietoa 2015. Lisätietoja: pasi.saarnivaara@tnsglobal.com riitta.saikkonen@tnsglobal.com Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miestentie 9 C / P.O. Box 500, 02151 Espoo t +358 9 613 500 f +358 9 6135 0510 www.tns-gallup.fi www.tnsglobal.com Ruokatietoa 2015 Ruokatietoa 2015 -julkaisu on kattava

Lisätiedot

Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä

Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä Jyväskylä 14.12. 2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot