Luonnonmukainen. Luomu ja terveys. Terveellistä herkuttelua. Tule sinäkin turisemaan luomufoorumille!

Transkriptio

1 Luomu terveys TOTUUS LUOMUN TERVEELLISYYDESTÄ 04 Luonnonmukainen Nro / Terveellistä herkuttelua 07 Turun yliopiston Luomupiirin yhdistyslehti Luomu terveys Mielipiteiden vaihtoa, väittelyä, keskustelua, luomureseptien koa... Tule sinäkin turisemaan luomufoorumille!

2 . m arras ku u ta 009 Luonnonmukainen Pääkirjoitus Päätoimitta on joogaava luomuintoili, tutki ennen kaikkea äiti Luomupiiri pyörii Ympäristö on sitä mitä syöt 04 Ja niin olet sinäkin Vastuullinen syöminen kuulostaa ankaralta, mutta termi hämää. Ympäristön hyvinvoinnin huomioonottaminen omissa ruokavalinnoissa ei tee aterioista tylsiä mauttomia, vaan useimmiten täysin päinvastoin. Kasvispainotteinen luomuruoka on maittavaa tarjoaa jokaiselle jotakin, puhtaista makuelämyksistä mielikuvitukselliseen lähiruoan eksoottisten makujen yhdistelyyn. Ilouutinen on kaiken lisäksi se, että ympäristövastuullinen ruoka on parasta myös syöjälleen. Oman ruokavalion eettisyyttä pohdittaessa kannattaa mustavalkoinen attelutapa heittää menemään, etsiä sen sian juuri itselle sopivia ratkaisu. Joillekin esimerkiksi vegaanisuus on helppo ratkaisu, kun taas toisille pihveistä luopuminen vaatisi hirveää hampaiden kiristelyä. Toisaalta vannoutunut kasvissyöjä saattaa popsia tuontisoia sillä aikaa kun lähiruokaa suosiva sekasyöjä hakee lihansa naapurin luomupossulasta. Ei ole lainkaan tarpeen, että kaikki maailman ihmiset hylkäävät lihan kokonaan. Sekä ympäristön, itse eläinten että oman terveytemme kannalta itsensä kuunteleminen on tärkeää. Keskimäärin suomalainen syö tällä hetkellä noin 80 kg lihaa vuodessa, kun kymmenesosa siitä olisi sekä terveytemme että ympäristön kannalta sopivampi. Riista luomulihan suosiminen, samoin kuin kasvisten viltuotteiden lähituotannon sekä ekologisen viljelytavan valitseminen on vastuullisen valinta. Myös hyvin pienillä arkisilla valinnoilla voi vaikuttaa paljon. Marjo tulisi suosia tuontihedelmien sian aina kun se on mahdollista, riisi korvata kotimaisella perunalla. Tässä Luonnonmukaisen numerossa käsittelemme erityisesti luomuruokaa terveyttä (s.6 7) amme terveellisiä luomureseptejä (s.8 9). Henna-Maria Lehtonen Tu ru n yli opi s ton Lu om u pi i ri n yh di s tys le h ti Päätoi m i ttaj a Henna-Maria Lehtonen puh henna-maria.lehtonen@utu.fi I lm e s tyy lu ku vu ode n ai kan a ke rtaa. 1. vu os i ke rta Pai n o I-print Luomu terveys Onko luomuruoka terveellisempää? 06 Luomua pikkukoululaiselle 07 terveellistä luomuherkuttelua 08 Ompele vanhasta uutta Puutarhan syksy Lähde luomumatkalle! Kierrätysdesignia jokirannassa Perhonen Lento perhosen, ain kevähällä. Katseet kääntää ihailuun. Kun auringon jo paiste hellä, saa sen, ensilentohonsa kaivattuun. Lentäen siivin kuin samettisin, Monenlaisin värikuvioin, Sisintämme vihdyttävin, Taide elämysten tavoin. Lapsikin niin kirkkain silmin, Katsoo kepeätä leijuntaa. Ihastuen suloon lentorytmiin, Jota perhonen ain noudattaa. Katsoessaan hän ymmärtää, Kauneemmuutta kevään. Se hänen mielehensä jää, Kun siirrytään jo kohta kesään. Viel vanhuksena hän odottaa, Liihottavaa kevään keijukaista. Sen lennon kepeätä keinuntaa, Ja siipein värikästä ihanuutta. Risto Leinonen

3 Puheenjohtan palsta 3. m arras ku u ta 009 Kesä tuli kesä meni, mutta mites terveyden laita... Pohjolan kesä on lyhyt lyhyyden tunnetta voimistaa lähes puoli vuotta kestävä pimeä vuodenaika. Suomalaisen median suhtautuminen kesään on kuitenkin ehkä turhankin liioitteleva. Kun kesäkuun puolivälissä kirjoitetaan: "Nyt alkaa kesä, helteet saapuvat" toisaalta heinäkuun jälkeen todetaan "Kesä meni, miten ksat loman jälkeen töissä." Onko kesän pituus tosiaan vain 1,5 kuukautta? Oletko sinä median kanssa samaa mieltä? Se jos mikä heikentää mielenterveyttä... Vaikka omalla kohdalla kesä menikin työskennellen auringolta suotussa paikassa, koen kesän olleen paljon 1,5 kuukautta pidempi. Entäs sitten jos hellettä ei ole, kun kauniita aurinkoisia (ehkä jopa lämpimiäkin) päiviä oli tarjolla toukokuusta syyskuuhun? Ei helteet tai loma kesää tee, vaan kesä on leikatun ruohon tuoksun, luonnon vihreyden tuoreen ruuan aikaa! Voi että nautin luonnon suomasta sadosta tänä vuonna: mustikkaa oli joka notkelmassa, vadelmaakin löytyi mukavasti puolukoitakin tuli kerättyä. Eikä vielä ole myöhäistä hakea omenoita, pihlanmarjo ruusunkiulukoitakaan. Itse ainakin säntään ruusupuskiin! Puheenjohta on urheileva luonto- luomuharrasteli, joka työskentelee kamerahuollossa. Motto: kaiken voi tehdä itse. Jos totta puhutaan, niin kesä viuhahti itselläni kovin epäterveellisen ravinnon parissa... En aina ehtinyt syömään päivän aikana. Jos ehdin, niin sitten puolivalmista tai valmisruokaa mikrokuumennettuna. Missä mahtoi olla tuoretuotteet tai luomu? Ei ainakaan minun lautasellani, marjo lukuunottamatta. Mitä pidemmälle kesä eteni, sitä enemmän hanurista ruokavalioni oli sitä enemmän urheilin. Liikuin ulkosalla enemmän kuin koskaan. Onneksi syksy tuli: ehdin taas olla keittiössä vatsakin voi paremmin. Päätin äskettäin, että ruuanlaittoni tulee talvikauden aikana perustumaan kotimaiseen luomutuotantoon, vaikka joskus saatan hakea vaihtelua ulkomaisilla luomuhedelmillä. Kokkauspuuhat ovat saaneet luomufiilikseni kesän jälkeen nousemaan kuljen innokkaasti eri markettien hyllyväleissä tutkaillen luomuvalikoimia. Ja mikäs onkaan tutkailla, kun luomua on esillä taas entistä enemmän. Eikä mutu olo ole ihan tuulesta temmattu, sillä virallisten tahojenkin mukaan luomun suosio on kasvussa! Jarno Paavola Kuva Henna-Maria Lehtonen

4 Luomupiiri pyörii 4. m arras ku u ta 009 Juttusarssa esitellään aina yksi Luomupiirille tuotteitaan toimittavista tuottajista. Tuula Kinnunen Kaaosteoriaa luomuvila Tuulan vinkit pienimuotoista sivutoimista viljelyä suunnitteleville: - Tuotteita tarvitsee lostaa itse eteenpäin, vähintään käyttää myllyssä pakata - Erikoistuminen kannattaa - Pienelle maa-alalle sopii mm. kasvihuoneviljely tai marjojen viljely - Liiketoimintasuunnitelman markkinointisuunnitelman laatimisesta ei liene ainakaan haittaa - Ainakin alussa kannattaa atella edistävänsä luomua, tienata elantonsa muulla tavoin. Tuula Kinnunen on ikään kuin palannut juurilleen, sillä hänen vanhempansa olivat outokumpulaisia viljelijöitä. Tuulan polku Auraan sivutoi miseksi viln viljelijäksi ei kui tenkaan ole ollut suoraviivainen. Elämänpo lun vaiheisiin kun mahtuu niin lisensiaatintyö kaaosteo riasta kauppakorkeakoulus sa kuin kohtalokas oman talon tulipalokin, jonka seu rauksena perhe luopui po neistaan entisille kaisista viljelymenetelmistä oli luonteva, sillä Tuula itse rehupelloille päätettiin kyl vää vila. Valinta luonnonmu oli lähtenyt kotoaan opiskele maan ennen tehoviljelyn alka "toimintaa kannattaakin atella ensisiisesti luomuideologian luomun tunnettavuuden edistämisenä" Tuula Kinnunen tilallaan Kuva Pia Jalkannen Ruska-aika luomutilalla mista, keinolannoitus sekä myrkytykset olivat hä nelle vieraita. Viisi vuotta sit ten peltoa saatiin hieman lisää, kun Tuula osti 4,5 kilo metrin päästä n. hehtaarin ti lan, mutta toiminta on yhä hyvin pienimuotoista. Laatu päällikkönäkin toiminut Tuu la ei kuitenkaan koe luomutuotantoon liittyviä lupa käsittelyjä laaduntarkkai lua raskaana, sillä hän näkee sertifikaattien tar kastusten tähtäävän sekä tuottan että kuluttan etuun. Rahallisesti sivutoi minen luomuviln tuotanto ei ole kovin tuottavaa, mutta toimintaa kannattaakin a tella ensisiisesti luomui deologian luomun tunnettavuuden edistämise nä, Tuula vinkkaa. Tuula pakkaa tuot teensa itse u hattaa viln kyröläisessä pien myllyssä. Tällä het kellä Tuula toimii päivätyössään ma tematiikan opetta na Helsingissä. Tulevaisuudessa hän aikoo kunnos taa tilansa raken nuksia vähitellen. Vanhasta myllystä saisi viihtyisän kah vilan, muista piha rakennuksista museon. Kahvila oma myyntipiste kesäisin olisi muka va, mutta vaatisi ehkä hieman liian paljon läsnäoloa nykyisessä raken nusten kunnostus vaiheessa. Kuva Henna-Maria Lehtonen Teksti Henna-Maria Lehtonen

5 5. m arras ku u ta 009 PIENEN KOULULAISEN RAVITSEVIA JA LUOMUISIA VÄLIPALOJA Pienenkin koululaisen päi vä on pitkä, kun aika laske taan heräämisestä alkaen. Lounas syödään kouluissa aikaisin (joskus jopa 10.0), eka tokaluokkalai nen on usein kiivaassa kas vuvaiheessa. Niinpä kotiin klo 13 tai 14 palaavalla kou lulaisella on usein kiljuva nälkä. Ravitsemuksellisesti täysipai noinen välipala on siis joka päivä tarpeen ennen päivälli saikaa. Ihanteellisinta tietysti olisi, jos vanhempi voisi suun nitella viikon välipalat lapsel le etukäteen koulun ruokalistan perusteella, jol loin riittävä vaihtelu tulisi otet tua huomioon. Luultavasti useimmissa perheissä silti syödään välipalaksi sitä, mi tä kaapissa kulloinkin sattuu olemaan. Myös lapsen omat mieltymyk set vuodenaikojen vaihte lun voi ottaa huomioon pääasia kuitenkin on, että vä lipala on sekä maukas että terveellinen. Viisainta siis lie neekin täyttää kaappinsa hy villä (luomu )elintarvikkeilla, joista välipala valmistuu kä den käänteessä. Kun sekä tie tää oman tulevan päivällisruokansa että kysyy lapselta koulun lounaasta, voi välipalan sitten valmistaa sopivan kevyeksi tai täyttä väksi. Ohessa muutama erilai nen esimerkki luomuaineksista tehdyistä vä lipaloista. Puuro mart ovat oiva aamiainen pienelle koululaiselle Vinkkejä pienen koululaisen luomuvälipaloiksi Mehukeitto (luomusekamehusta) luomunäkkileipä ilman päällysteitä. (Oletamme, että sekä lounas päivällinen ovat tukevia aterioita.) Lämmin kaakao luomumaidosta luomukaakaouheesta sekä pehmeä luomuleipä luomujuuston kurkun kera. Luomulihasta kasviksista leivottu suolainen piirakka sekä lasi luomumaitoa. (Oletamme, että lounaaksi on ollut keittoa.) Pannukakku luomumunista, uhoista maidosta. Lisänä mansikkahilloa kermavaahtoa luomukermasta. (Tahdotaan juhlistaa esim. loman alkua.) Luomujogurttia luomumyslin kera, luomuappelsiini. "Ihanteellisinta tietysti olisi, jos vanhempi voisi suunnitella viikon välipalat lapselle etukäteen koulun ruokalistan perusteella" Lotta Valve Kirjoitta on TM, Vanhan testamentin eksegetiikan tko-opiskeli (ÅA) sekä kouluikäisen Kaarinan kolmen kuukauden vanhan Paulin äiti.

6 6. m arras ku u ta 009 Luomu terveys Auttaako luomuruoan osta myös itseään? On kiistatonta, että luonnonmukaisesti tuotetun ruoan valitseminen vaikuttaa ekosysteemiin suotuisasti, moni valitseekin luomua ostoskoriinsa juuri tästä syystä. Luomua on perinteisesti pidetty myös terveellisenä tästä onkin luomuviljelyn yleistyessä käyty laaa keskustelua jopa väittelyä. Väittelyn juuret juontavat 1970 luvulle, jolloin raportoitiin muu tamien syöpätapausten täydelli nen parantuminen luomuruokavalioon siirtymäl lä1,. Lääketieteen edustat kri tisoivat näitä tapaustutkimuksia voimakkaas ti. Luomuruoan terveellisyydes tä verrattuna tehotuotettuun on kuitenkin viime vuosinakin tehty jonkin verran tieteellisiä tutkimuksia. Valitettavasti osa niistäkään ei täytä tieteen kri teerejä toteutustapojensa suh teen, mikä vaikeuttaa johtopäätösten vetämistä enti sestään. Luonnonmukainen lehti päätti pureutua asiaan selvittää mitä luomutuotteiden koostumuksesta terveysvai kutuksista verrattuna tehoviljel tyihin lopulta tiedetään. tallisten yhdisteiden käytön ko ko tuotantoketjun aikana rikkakasvien torjunnasta tuottei den säilyvyyden parantami seen. Muutama vuosi sitten toteutettu tutkimus osoitti, että päivittäiselintarvikkeiden vaihta minen luomuversioiksi vain vii deksi päiväksi poisti tuholaisten torjunnassa käyte tyt organofosfaatit tutkimushen kilöinä olleiden lasten virtsasta käytännössä kokonaan3. Täy tyy kuitenkin muistaa, että tä mänhetkisen tutkimustiedon valossa ei voida väittää, että or ganofosfaattien tai muiden tor junta aineiden pienistä pioisuuksista ihmisen aineen vaihdunnassa olisi haittaa ter veydelle. Puhtaus Lannoittaminen, varsinkin typpi lannoitus, vaikuttaa kasvin ai neenvaihduntaan varsinkin kykyyn muodostaa juuri niitä fy tokemikaale vitamiine, joilla nykykäsityksen mukaan Yksi luonnonmukaisen tuotan non kulmakivistä on tiukat sää dökset, jotka kieltävät ihmiselle /tai ympäristölle hai Koostumus on suotuisia vaikutuksia ter veyteen. Myös torjunta ainei den käyttö häiritsee näiden yhdisteiden tuottoa kasveissa. On siis perusteita olettamuk selle, että luonnonmukaisesti tuotetuissa kasvikunnan tuot teissa olisi enemmän terveyttä edistäviä yhdisteitä. Reilun 10 vuoden aikana on tehty kolme kattavaa kirllisuuskatsausta tutkimuksista, joissa on vertail tu luomu tehotuotettujen elintarvikkeiden ravintoaine koostumusta pitoisuutta4, 5, 6. Katsauksissa on ollut muka na yksittäistä tutkimus ta. Jokainen katsaus päätyi samaan tulokseen suurin osa tutkimuksista on todennut luo mutuotteiden sisältävän enem män ravintoaineita. Kaikkein yhtenäisimmät tulokset ovat proteiinien laadun, C vitamiini pitoisuuden sekä kalsiumin, magnesiumin, raudan man ganeesin pitoisuuksien osalta. "Suurin osa tutkimuksista on todennut luomutuotteiden sisältävän enemmän ravintoaineita"

7 7 "Raskauden aikainen emon luomuruoka vähensi syntyneen poikasen infektiotautiriskiä eläinkokeessa". m arras ku u ta 009 Terveysvaikutukset Kasvikunnan tuotteet sisältä vät runsaasti antioksidantte, eli yhdisteitä jotka estävät hapettumisreaktioita, kansan kielellä härskiintymistä. Tällai sia yhdisteitä ovat esimerkiksi fenoliyhdisteet. On vielä epäselvää, millä ta valla nämä kasvissa ruoas sa antioksidatiivisesti toimivat yhdisteet tarkalleen ottaen toi mivat elimistössä. Vaikuttaa kuitenkin kiistattomalta, että ruoasta saatuna niistä on ter veydelle hyötyä4. Liiallinen an tioksidanttien popsiminen kapseleista tai muista luontais tuotevalmisteista voi kuiten kin olla jopa haitallista, antioksidantit olisikin tärkeää saada itse ruoasta. Luonnonmukaisesti tuotetuil la kasvikunnan tuotteilla sekä maidolla on osoitettu olevan korkeampi antioksidanttikapa siteetti useissa tutkimuksis sa7, 8, 9, 10. Tämä tarkoittaa, että ne sisältävät enemmän antioksidantte kuin tehoviljel ty muuten identtinen tuote. Eräässä tutkimuksessa verrat tiin lisäksi plasman antioksi danttikapasiteetin muutosta välimeren ruokavaliolla, joka koostui joko tehoviljellyistä tai luomuviljellyistä tuotteita10. Luomutuotteita sisältävä ruo kavalio nosti 14 päivän koe kson aikana plasman antioksidanttikapasiteettia 1 %, kun tehoviljeltyjä tuotteita sisältävässä ryhmässä muu tosta ei havaittu. Tämä viittaa siihen, että luomutuotteissa runsaampina pitoisuuksina esiintyvät antioksidantit, imey tyisivät olisivat siten kudos ten käytettävissä. Tämä on tärkeää, koska esimerkiksi länsimaissa yleistyvien elin keinosairauksien yhtenä tär keimpänä riskitekijänä pidetään juuri elimistössä ta pahtuvia liiallisia hapettumis reaktioita. Yksittäisissä eläimillä tehdyis sä tutkimuksissa on havaittu näyttöä myös luomuruoan po sitiivisesta vaikutuksesta li sääntymiskykyyn sekä maidon tuotantoon imetyk sen aikana11. Raskauden ai kainen emon luomuruoka vähensi syntyneen poikasen infektiotautiriskiä sekä lisäsi seuraavan sukupolven hedel mällisyyttä hiirikokeessa1. Voidaan siis todeta, että luomuruoassa on vähemmän ih miselle mahdollisesti haitallisia yhdisteitä, enemmän terveyteen positiivisesti vaikuttavia yhdisteitä kuin teho tuotetussa, siten luomuruoalla saattaa olla terveyteen positiivinen vaikutus.tästä huolimatta en lähtisi syöpäpo tilaille ehdottamaan tavanomaisten hoitojen vaihtamista luomuruokaan. Meidän perheessä pöytään katetaan t kossakin luomuruokaa. Lähteet 1. Jukes ym. (1974) J Am. Med. Assoc 30, Finesilver ym. (1989) Comparison of Food Quality of Organically versus Conventionally Grown Plant Foods. Quebec, Canada. Ecological Agriculture Projects/McGill University 3. Lu ym. (006) Environ Health Perspect 114, Worthington (1998) Altern Ther Health Med 4, Heaton (001) Organic Farming, Food Quality, and Human Health: A Review of the Evidence. Briston: Soil Association 6. Worthington (001) J Altern Complement Med 7, Brandt ym. (001) Sci Food Agric 81, Caris Veyrat ym (004) J Agric Food Chem 5, Tarozzi ym (006) Eur J Nutr 45, Renzo ym (007) Eur Rew Med Pharmacol Sci 11, McSheely ym (1975) Plant Foods Hum 5, Staiger ym (1988) IFOAM Bull 4, 9 1 Henna-Maria Lehtonen

8 8. m arras ku u ta 009 Herkullista terveellistä Luomukeittiö Pimeinä syysiltoina tekee usein mieli herkutella, pian pitää alkaa miettiä tarjottavaa jo pikkujoulukekkereihinkin. Ohessa muutama resepti, joilla loihdit herkullista, mutta terveellistä nautiskeltavaa. Kuitu vatsalle Leseet ovat oiva tapa lisätä reseptien kuitupitoisuutta, eikä niiden käyttöä makeissa leivonnaisissa kannata lainkaan arastella! Leseillä saa leivonnaisiin mukavaa rakennetta täyteläistä makua. Päivittäinen kuituannos, vähintään 5 30 g, on helpointa koostaa viljojen kasvisten kuiduista. Kuidut pitävät vatsan toiminnassa, vähentävät mm. paksusuolensyövän riskiä. Sulkaakookosmuffinit herkutteluun Auringonkukkaleipä Sekoita: dl luomuruisleseitä 1 dl sokerijuurikaskuitua 1 pussi kuivahiivaa 5,5 dl + 4 asteista vettä Lisää: tl vuorisuolaa rkl fariinisokeria 1 rkl leipäsiirappia 3 dl luomuruisuho 0,5 dl ruismaltaita 0,5 dl luomuperunakuituuho 0,5 dl luomusoiuho 1 dl luomuauringonkukansiemeniä ¼ dl kylmäpuristettua luomuryp siöljyä Sekoita taikina. Nosta taikina lusi koiden avulla a 1 osaan uu nipellille. Muotoile kostutetuin käsin litteitä leipäsiä. Anna koho ta lämpimässä paikassa 45 min. Paista 5 asteisessa uunissa noin 35 minuuttia. Suklaakookosmuffinit 1 dl luomuvehnäleseitä ½ dl vehnänalkioita 1 dl luomugrahamuho 1 dl luomuvehnäuho 1 tl vanilsokeria 3 tl leivinuhetta 1 dl luomutäyskaakaouhetta 1 dl luomumaitoa 1 ½ dl pop amarantte (luomu) 1 ½ dl luomurusinoita tai kuivattu marjo 1 dl luomukookoshiutaleita ½ dl luomusoiuho 1 luomusuklaata paloina luomukananmunaa 1,5 dl intiaanisokeria 1 dl kylmäpuristettua luomuryp siöljyä 1 purkki Alpro Soya tumma suklaavanukasta 150 g tummaa luomusuklaata Sekoita kuiva aineet. Paloittele suklaan palat lisää kuiva ainei siin. naan lopuksi vanukas. Jaa taikina muffinivuokiin paista 5 asteisessa uunissa noin 0 minuuttia. Kuorrutus: Sulata tumma suklaa levitä muffinien päälle. Ripottele lopuk si koristeeksi kookoshiutaleita. Vatkaa munat sokeri vaahdok si. Lisää lopuksi öljy. Sekoita vaahto kuiva aineisiin. Lisää taiki Polyfenoleita suoksi Tumma suklaa etenkin täyskaakaouhe sekä kuivatut mart sisältävät runsaasti erilaisia polyfenoleita. Polyfenolien runsas saanti ravinnosta on terveyden kannalta tärkeää, sillä näiden yhdisteiden uskotaan yleisesti nykytiedon valossa vaikuttavan suotuisasti mm. sydän verisuonitautien sekä syövän riskitekijöihin. Leivän leipominen itse hivelee kukkaroa terveyttä Teksti Henna-Maria Lehtonen, Reseptit kuvat Pia JAlkanen

9 9. m arras ku u ta 009 Mausteiset porkkana ama ranttimuffinit Mausteiset porkkana-amaranttimuffini sopivat pikkujoulupöytäänkin Hyvät rasvat voitelevat kehon mielen Porkkana amaranttimuffineista saat hyviä rasvo pähkinöistä, vehnänalkioista sekä rypsiöljystä. Rasvaa kammoksutaan ravinnossa usein suotta, sillä pehmeät rasvat ovat terveydelle välttämättömiä päivittäin. Pehmeä rasva kautuu omega 3 omega 6 rasvoihin, oleellista on saada näitä rasvo oikeassa suhteessa toisiinsa. Muffinien rasvahappokoostumus on ihanteellinen saat omega 3 omega 6 rasvo juuri sopivassa suhteessa. Vihernurkka Kuorrute: (1 kpl) 150 g valkosuklaata sekä pähkinärouhetta 1 dl luomuvehnäleseitä 1 dl luomugrahamuho ½ dl luomuvehnäuho ½ dl vehnänalkiohiutaleita ½ dl luomusoiuho Sekoita vehnäleseet, uhot, vehnänalkiohiutaleet sekä ka neli, leivinuhe, vanilsokeri Caram Masala. Lisää rou hitut pähkinät amarantit. ½ dl pop amarantte (luomu) 1 ½ dl rouhittu luomusaksanpähkinöitä Vatkaa munat fariinisokeri vaahdoksi lisää lopussa rypsiöljy. Sekoita vaahto kui va aineisiin. Lisää joukkoon porkkanaraaste, maito va nukas. Noin 5 tl ceylonin kanelia 3 tl leivinuhetta tl vanilsokeria 1 ½ tl Caram Masala mauste seosta luomukananmunaa dl fluomuariinisokeria 1 dl kylmäpuristettua luomurypsiöljyä 4 dl luomuporkkanoita raas teena 1 purkki (15 g) Alpro Soya vanilvanukasta 1 dl luomumaiitoa Jaa taikina muffinivuokiin (1 kpl) paista 5 asteisessa uunissa n. 0 5 minuuttia. Kuorrutus: Sulata valkosuklaa levitä muffinien päälle. Ripottele lo puksi koristeeksi pähkinärou hetta. PUUTARHAN SYKSY Syksy on työntäyteistä aikaa kotipuutarhurille. Kesällä alkanut sadonkorjuu voi tkua lumentuloon asti. Yleensä sato on vielä säilöttävä jotenkin, ellei ole ollut täydellinen katovuosi. Sadonkorjuun jälkeen kasvimaa on muokattava odottamaan roudan tuloa. Talven aikana routa pakkanen murentavat multapaakku, erityisesti muokattu savimaa on keväällä ilmavampi kuin muokkaamaton. Puutarha siistiksi Hyvin lyhyeksi leikattu nurmik ko talvehtii huonosti. Ruoho onkin syytä jättää leikkaamat ta syksyllä kun kasvu alkaa hi dastua. Toisaalta pitkä ruoho vaikeuttaa lehtien haravoin tia. Lehdillä lehdillä on eroa. Vaahteranlehdet on ha ravoitava pois nurmikolta jo syksyllä, muuten nurmikko tu kahtuu maatuvan lehtimas san alle. Koivunlehdet puolestaan katoavat omatoi misesti talven aikana. Haravoidut lehdet voi kasata muokatun kasvimaan päälle. Tosin paksu lehtikerros ei hu pene merkittävästi talven aika na lehdet onkin siivottava varhain keväällä pois. Leh tien kasvimaasäilytys on pai kallaan silloin, kun kompostoinnille ei ole kun non tilo tai käytössä on vain kompostisäiliö. Välivaras toinnilla voidaan tasata kom postin kuormitusta. Syksyistä haravointia ei pidä ottaa liian vakavasti, hutiloi va työnjälki on aivan riittävä. Maahan jääneet lehdet maa tuvat vähitellen ravitsevat maata. Kiirettäkään haravoin nin kanssa ei tarvitse pitää, eteläisessä Suomessa hara vointikausi kestää yleensä tammikuulle. Lisää syystöitä Joitakin kasve pitää suo ta talveksi. Esimerkiksi ruusut monet köynnökset on suottava pakkaselta. Mo net puuvartisten kasvien tai met on puolestaan suottava myyriltä jäniksil tä. Nuoret havupuut muut nuoret ikivihreät kasvit pitää suota varjostuskankaalla ke vätauringon polttavilta säteil tä. Suous on parasta tehdä jo syksyllä, ettei se jäisi koko naan tekemättä. Syksy on hyvää aikaa istut taa puita, pensaita kukkasi puleita. Niiden ei tarvitse juurtua ennen talven tuloa istutukset talvehtivat yleensä hyvin. Perennat eli monivuo tiset koristekasvit muut ruohovartiset kasvit kannat taa istuttaa jo elokuussa, jot ta ne ehtisivät juurtua kunnolla. Kun kaikki sadonkorjuu, säi löntä, muokkaus, suous siivoustyöt on tehty, onkin aika siirtyä nautiskelemaan lopputuloksesta. Monen kuu kauden huhkimisen jälkeen kotipuutarhuri on ansainnut rauhoittavan talvilevon puu tarhastaan. "Syksy on hyvää aikaa istuttaa puita, pensaita kukkasipuleita" Tan Hallenberg Kirjoitta on koulutukseltaan muun muassa puutarhuri.

10 10 Määränpäänä ekokohde Vierailemalla ekomatkakoh teissa voit yhdistää huvin hyödyn nauttia lomasta auttaa luomuviljelijöitä ympäristövastuullisia mat kailuyrittäjiä säilyttämään maaseudun elävänä moni muotoisena. ECEAT verkosto (European Centre for Ecological and Agricultural Tourism) aloitti toi mintansa Itä Euroopassa 1990 luvun alussa. Tavoittee na oli tukea matkailun avulla luomu perinteisiä pienviljeli jöitä kannustaa heitä tka maan ammattiaan sekä suojelemaan samalla ympäris ECEAT:in kohteista tuli aarre aitto länsieurooppalaisille vie railijoille, jotka halusivat tutustua aitoon perintei seen maaseutukulttuuriin. Ver koston suosio kasvoi nopeasti tällä hetkellä sii hen kuuluu yli 100 luomu biodynaamista tilaa muuta ympäristövastuullista majoitus paikkaa noin 0 Euroopan maassa. Vierailemalla ECEATin matka kohteissa voit yhdistää huvin hyödyn nauttia lomasta auttaa luomuviljelijöitä ym päristövastuullisia matkailuyrit täjiä säilyttämään maaseudun elävänä monimuotoisena. Aidot elämykset tuoksuvat metsältä mullalta. Ekologinen matkaa nauttii pyörä, kanootti tai ratsastusretkestä. Oppii luomuviljelystä kompostoinnista. Osallistuu heinätöihin. Kokee palasen kadonnutta maalaismummolaa. Seikkailee viln vehnästen syntylähteille Laatua ovat luomuisat elä mykset ECEAT Suomi ry:n matkakoh teissa majoitus vaihtelee yk sinkertaisesta ylelliseen telttapaikasta, mökistä tai ai tasta aamiaismajoitukseen täysihoitoon. Tarjolla on usein hilisuutta rauhaa, mutta myös aktiivista tutustumista maatilan elämään sekä ympä röivään luontoon kulttuu riin. Joskus vieraat voivat myös osallistua tilan töihin tai erilaisille kursseille. Luomumatkailussa laatu mer kitsee ennen kaikkea ekolo gista kulttuurista kestävyyttä: luomuviljelyn "Luomumatkailussa laatu merkitsee ennen kaikkea ekologista kulttuurista kestävyyttä" töä arvokasta kulttuurimaise maa.. m arras ku u ta 009 paikallisten perinteiden tuke mista, luonnon monimuotoi suuden edistämistä, vastuullista veden ener giankäyttöä, ympäristöasiois ta oppimista. Aina ei tarvitse yöpyä, voi myös poiketa vaikka syö mään tai kahville. Ruokapal veluissa on oltava päivittäin tarjolla ainakin paria luomu tuotetta mahdollisimman paljon lähiruokaa. Usein pöy dältä löytyy paljon oman tilan lähimetsän tuotteita. Yhdistys on myös ottamassa käyttöön laatujärjestelmän, jo ka kannustaa jäsenyrityksiä erikoistumaan kestävyyden eri osa alueisiin. Terhi Arell Jutun kirjoitta, ECEAT suomen toiminnanjohta Terhi Arell tutustumassa Vekkilän museotilan suomenlampaisiin. Maatiaisrodut sopivat luomumatkailun henkeen Eritiysen hyvin, sillä yhdistys haluaa tukea myös paikallisen kulttuurin sekä vanhojen suomalaisten eläinrotujen kasvilajien säilymistä. Suomen luomumatkailuyhdistys ECEAT Suomi ry ylläpitää kehittää luomumatkailuverkostoa, johon kuuluu yli 30 luomutilaa muuta ekologista matkakohdetta ympäri Suomea. Tavoitteena on ympäristövastuullisen matkailun avulla tukea luomuviljelyä, luonnon ympäristönsuojelua, kestävää maankäyttöä, maaseudun ekologisia toimeentulomahdollisuuksia sekä kulttuuriperinnön kulttuurimaisemien suojelua. Tärkeällä silla on myös ympäristökasvatus. ECEAT:in kohteista lähinnä Turkua ovat Westersin luomutila Kemiössä, Villa Solhaga Särkisalossa sekä Bergshagen Iniössä. Miten jäseneksi? Yrittäjäjäseneksi voivat hakea kaikki matkailupalvelu tarjoavat luomutilat muut ekologiset majoitus matkailuyritykset, jotka täyttävät ECEAT:in kriteerit. Kannatusjäsenyys on avoin kaikille ympäristön hyvinvoinnista, luomusta kestävästä matkailusta kiinnostuneille ihmisille, jotka haluavat tukea yhdistyksen toimintaa. Kannatusjäsenet saavat mm. alennuksia tai muita etu ECEAT:in suomalaisissa matkakohteissa vieraillessaan. Tukijäseniksi toivomme järjestöjä, yhdistyksiä yhteisöjä, jotka haluavat tukea luomumatkailua, saada näkyvyyttä kauttamme auttaa myös meitä näkymään! Tervetuloa mukaan rakentamaan kestävää luomumatkailuverkostoa! Lisätieto ECEAT Suomi ry:stä matkakohteista: Lisätieto kansainvälisestä ECEATista:

11 11 Ompelittaren nurkkaus kierrätysvinkkejä poropeukaloille taitajille Viime numeron luomun hengessä vietetystä illallisesta kertovassa jutussa vilahtivat vanhasta lakanasta ommellut lautasliinat. Kankaiset lautasliinat tekevät kattauksesta hetkessä astetta elegantimman ovat samalla myös käytännöllisiä. Nyt siis seuraa ohje, jonka avulla jokainen voi helposti ommella itselleen samanlaiset! Tarvikkeet: vanha lakana, ompelulankaa, nuppineulo, ompelukone, silitysrauta. Lakana voi olla joko yksivärinen tai kuviollinen, materiaaleiksi sopivat parhaiten puuvilla pellava. Ei haittaa, vaikka lakana olisi hyvinkin kulunut tai haalistunut. Lakanan voi halutessaan värjätä ennen työn aloittamista esim. pesukoneväreillä. Valmistelut: silitä puhdas lakana, jotta leikkuu onnistuu helpommin. Leikkaa lakanasta Kierrätysdesignia Turku pullollaan Turun design tarjonta on ihas tuttavan ekologista innova tiivista. Pieniä, usein yhden tai useamman nuoren suunnit telin pyörittämiä, lähiaikoi na perustettu yrityksiä löytyy todella runsaasti, aina kin jos osaa etsiä. Tunnetta vuutta suunnittelijoille on tuonut mm. tämän syksyn Au ra Street Market tapahtuma, mutta suuren yleisön tavoitta minen on yhä suuri haaste pienellä budjetilla. Luonnonmukainen kävi tutus tumassa Turun ekodesign tar jontaan syyskuisessa Aura Street Marketissa. Varsinkin naisille lapsille löytyy ilah. m arras ku u ta 009 duttavan runsaasti tarjontaa paikallisilta lähialueen suun nittelijoilta. Esimerkiksi Punai sesta Norsusta löytää pääosin kierrätysmateriaaleis ta valmistettu laukku, lelu, lasten päähineitä sekä lasten naisten takke. Nut tu Liinassa jopa lasten vaattei siin käytettyjen nostalgisten kierrätyskankaiden jämäpa lat hyötykäytetään ihaniin eläinhahmo rintamerkkeihin. Naisten vaatteita, koru, lauk ku sekä erilaisia pussukoi ta kodin käyttötarvikkeita valmistaa lisäksi useampikin nuori suunnitteli, kuten Kaj sa Wikman Sykosta, Karus ki, ihanna Design sekä neliönmuotoisia palo kahden cm:n päärmevaroilla. Jos lakana on jostain kohdin hyvin ohueksi kulunut tai reikäinen, leikkaa palat niistä osista, jotka ovat paremmin säilyneet (useimmiten patn alle taitettavat reunat). Yleisimmät lautasliinojen koot ovat cm (leikkaa cm kokoinen pala) tai cm (leikkaa cm kokoinen pala). Kauneimman lopputuloksen saat, kun leikkaat palaset kankaan langansuunnan mukaisesti suoraan. Käännä jokaisesta reunasta 1 cm. Silittämällä saat käänteen pysymään paikoillaan. Tämän jälkeen käännä vielä toisen kerran 1 cm, silitä kiinnitä nuppineuloin. Ompele päärmeet mahdollisimman läheltä taitteen reunaa. Tadaa, lautasliinat ovat valmiit! Vinkki: käytä hyväksesi lakanan reunojen valmiit päärmeet palo leikatessasi, näin pääset ompelussa vieläkin helpommalla! Taru Tamminen Jämätilkuista syntyy ihastuttavia rintamerkkejä Kiertääkö design. Kaikilla suunnittelijoilla ei tällä hetkel lä ole omia myyntitilo, mut ta heidän tuotteitaan myy mm. Kui Design Yono, joil la molemmilla on omaakin osittain kierrätysmateriaale hyödyntävää designia. Mie hille suunnattu tuotteita ei kuitenkaan juurikaan ollut tar jolla. Onneksi sentään Globe Hope, kierrätysdesignin edel läkävijä menestystarina, valmistaa myös miehille eko muotia. Turustakin Globe Ho pin tuotteita saa jo monesta paikasta, esimerkiksi Ruo honjuuresta. Kierrätyskoru Myssyjä pikkuisille Henna-Maria Lehtonen

12 . m arras ku u ta 009