6 Sisäilman sairastuttama

Transkriptio

1 Hengitysliiton jäsenlehti 3/ Sisäilman sairastuttama 16 Liikuttavaa COPD-hoitoa 20 Avustajakoira Calle auttaa arjen askareissa Hengitysliitto

2 HOTELLIMAJOITUSTA HENGITYSLIITON JÄSENILLE EDULLISESTI! Hotelli-ravintola Lasaretti tarjoaa kesällä edullista majoitusta Hengitysliiton jäsenille. Alennus viikkohinnoista jopa 10% sekä viikonloppu- ja kesähinnoista 5%. Kaikki tilamme ovat luonnollisesti savuttomia. Osa huoneista on perhehuoneita, joihin 4- tai 5-henkinenkin perhe majoittuu mukavasti. OULUN KESÄ TÄYNNÄ TAPAHTUMIA Oulun kesä on täynnä erilaisia musiikki- ja kulttuuritapahtumia sekä opastettuja kierroksia ja risteilyjä merellä ja Oulujoella. Oulun kiertoajelulle pääset kesällä suoraan Lasaretin pihasta Potnapekka-katujunalla! Lisätietoja Oulun tapahtumista löydät mm. -sivustolta. HERKUTTELE RAVINTOLASSAMME A la carte -aterioista ja lounaasta 10% alennukset (henkilökohtainen etu). Katso koko à la carte -listamme osoitteessa Jos järjestät perhejuhlat, karonkan, häät tai syntymäpäivät, saat tilavuokrastamme 10% alennuksen ja ruokatilauksista 5% alennuksen. Ilmoita varausta tehdessäsi jäsenyydestä, etu on henkilökohtainen. Hotelliin kirjautuessa esitä voimassa oleva jäsenkorttisi. Ryhmämatkoissa ja ruokailuissa joka 15. huone/ ateria on ilmainen. Bussinkuljettajat majoittuvat ja ruokailevat ryhmämatkoissa veloituksetta.

3 Hengitysliiton jäsenlehti 3/2013 Toimitus Hengitysliitto ry PL 40, HELSINKI Puh Sähköpostiosoitteet: Päätoimittaja Mervi Puolanne Toimitus Toimituspäällikkö: Tuula Hakkarainen Tämän lehden sinulle tekivät Tuija Helander, Virpi Hämeen- Anttila, Heidi-Johanna Jokelainen, Virve Järvinen, Jaana Kaunisto, Marjatta Karvinen, Tuula Ketola, Anne Leinonen, Tarja Mänty, Katri Nokela ja Tarja Pajunen Käännökset Thomas Harald Taitto Sauli Heikkilä/Pieni Huone Oy Ulkoasu Arto Sivonen/Työmaa Oy Kansi Kuva: Timo Hartikainen Jäsenasiat ja tilaukset Susanne Peura Puh Kesäiloja ja jäähyväisiä Minulle kesä tarkoittaa ulkoilmaelämää parvekkeella, pihalla ja puutarhassa. Nautin kesäkaupungilla vaeltelusta, puistoihin ja torille poikkeamisesta sekä lenkkeilystä jokivarren maisemissa. Parvekkeella vierähtää tovi jos toinenkin kahvikupillisen, kirjan tai töiden parissa. Mökillä niin ruuanlaitto kuin ateriatkin siirtyvät sujuvasti ulos luonnon keskelle grillin ääreen ja terassikatoksen alle. Viileinä päivinä ja sateella päälle vain puetaan enemmän vaatekerroksia ja villasukkia. Kesällä luonnon vehreys ilahduttaa, samoin kesätuoksut kuten kukat ja vastaleikattu nurmi. Hengityssairaille mikään edellisistä ei ole itsestään selvää. Homeesta työpaikallaan sairastunut Marjatta Saarelainen nauttii kesästä lähinnä ikkunalasien takaa. Sairaus on herkistänyt hänet niin, että kesän voimakkaat tuoksut ja maaperän aromit alkavat pian tuntua hänen keuhkoissaan tukalalta. Marjatta on joutunut luopumaan kukista niin ulkona kuin sisällä sekä hautaamaan puutarhanhoitohaaveensa. Tehostetun ilmanvaihdon ansiosta hän voi kotonaan hyvin, sillä raikas ja viileä sisäilma helpottaa hengittämistä. Lue Marjatan tarina sivulta 6 alkaen. Esittelemme sivun 20 artikkelissamme avustajakoira-callen. Musta labradorinnoutaja on pelastanut vaikeasti sairaan avustettavansa tuomalla tälle oma-aloitteisesti lisähappea. Koirasta on arjessa uskomatonta apua: se osaa kantaa kasseja, avata ovia ja täyttää jopa pesukoneen. Calle onkin saanut sankarikoira-kunniamaininnan. Kansallisessa allergiaohjelmassa puhutaan allergiaterveyden puolesta ja siedättymisen tärkeydestä. Kyse ei ole vain tahdon asiasta, sillä vaikeasti allerginen vaatii tehokasta ja määrätietoista hoitoa sairauteensa. Sen sijaan ne meistä, joiden allergia ei ole vakavaa sorttia, pystyvät turvallisesti siedättämään itseään esimerkiksi möyrimällä kesäpuutarhassa. Lue monimuotoisesta luonnosta ja allergiaterveydestä sivulta 34. Tämän Hengitys-lehden myötä minun on aika kiittää ja sanoa näkemiin. Siirryn lähes yhdeksän vuoden järjestöviestinnän ja lehdentekorupeaman jälkeen viestinnän opetustehtäviin. Kiitän teitä lämpimästi, hyvät lukijat, yhteisestä taipaleesta ja lehdelle tulleesta kannustavasta palautteesta. Tilaushinta Vuosikerta 35 Julkaisija Hengitysliitto ry PL 40 (Oltermannintie 8) HELSINKI Puh Ilmoitusmarkkinointi Je-Mark Ky Puh. (09) , fax (09) info@je-mark.fi Painos vuosikerta ISSN ISSN-L Toimitus ei julkaise tilaamatta lähetettyjä juttuja ja kuvia. Tuula Hakkarainen Toimituspäällikkö Mauri Ratilainen Hengitysliitto Hengitys >

4 Tässä numerossa 6 Sisäilman sairastuttama Marjatta Saarelainen sairastui työskenneltyään lähes 20 vuotta sisäilmaongelmaisessa työpaikassa. Hän pitää itseään esimerkkinä siitä, että vaikeuksista voi selvitä. 16 Liikuttavaa COPD-hoitoa Markus Lang aloitti liikuntaharrastuksen, jotta saisi keuhkoahtaumatautinsa pysymään kurissa. Hän onnistui siinä. 20 Avustajakoira Calle auttaa arjen askareissa Labradorinnoutaja Calle auttaa vaikeaa hengityssairautta sairastavaa omistajaansa esimerkiksi ovien avaamisessa ja pesukoneen täytössä. 28 Hengitysliitto perää lisää keinoja homeesta sairastuneiden auttamiseksi 10 Kolumni 11 Sosiaaliturva 12 Pyöräily pitää pään ja kropan kunnossa 14 Irti ahminnasta Tehtyä ja tulevaa 26 Huolla talosi ulkoiset osat 30 Savuttomuus vaikuttaa positiivisesti työpaikan henkeen 32 Idiopaattinen keuhkofibroosi on harvinainen sairaus 34 Monimuotoinen luonto on allergiaterveyden perusta 36 Liittovaltuusto ja -hallitus strategian äärellä 39 Hämeen-Anttila: Roiskuu kun rapataan 40 Terveysuutisia 41 Kesäristikko 42 Yhdistyskuulumisia Svenska sidor 4 Hengitys >

5 Ilmassa nyt Koonnut: Anne Leinonen Tuula Roos Curaphotography/Dreamstime Kesän askareista hyötyliikuntaa Kesällä ja lomaillessa kannattaa muistaa hyötyliikunnan merkitys. Mökillä voit liikkua käymällä kalareissulla soutaen, pilkkomalla puita tai kantamalla saunavettä. Myös puutarhatyöt ovat hyötyliikuntaa parhaimmillaan. Hyvä kesäinen liikuntamuoto on pyöräily. Pyöräillen sujuvat niin kauppareissut kuin retket luontoonkin. Säännöllinen pyöräily koko kesän ajan kohottaa kuntoa huomattavasti. Muista käyttää kypärää! Lähde: KKI Uusi tarvittavat reseptit ajoissa Muista uusia käyttämiesi lääkkeiden reseptit ajoissa niin, että lääkkeet riittävät kesäkauden. Tarkista myös kotona olevien lääkkeidesi kelpoisuus eli niiden käytettävä ennen -päiväykset. Näin varmistat lääkärin määräämän lääkehoidon jatkuvuuden myös kesäaikana. Tarkasta mökillä lääkekaapin sisältö ja päivitä se tarvittaessa. Kun matkailet tai mökkeilet, muista myös lääkkeiden oikea säilytys, sillä osa lääkkeistä pitää säilyttää viileässä tai kylmässä. Uusi palvelu lääkkeiden tunnistukseen Uuden verkossa olevan palvelun kautta voi lääkkeet tunnistaa niiden ulkonäön perusteella. Palvelu sisältää tiedot tabletti- ja kapselimuotoisista lääkkeistä. Pharmaca Fennica Lääketunnistus -palvelun avulla on mahdollista varmistaa oikea lääkitys luotettavalla tavalla. Palvelun tarjoaa ja sen tietoja hallinnoi Lääketietokeskus. Palvelu on avattu ennakkokäyttöön osoitteessa ja se on käytettävissä rajoitetun ajan maksutta. Euroopan unioni pyrkii eroon asbestista Euroopan parlamentti kehottaa Euroopan unionia tekemään suunnitelmia, joiden mukaisesti asbesti voitaisiin poistaa turvallisesti vuoteen 2028 mennessä julkisista rakennuksista. Lisäksi parlamentti kehottaa päätöslauselmassaan 14. maaliskuuta unionia varmistamaan, että kaikki asbestiperäiset sairaudet tunnustetaan ammattitaudeiksi. Asbestin kieltämisestä huolimatta sitä on edelleen esimerkiksi monissa laivoissa ja junissa sekä erityisesti julkisissa ja yksityisissä rakennuksissa. WHO:n arvioiden mukaan asbesti aiheuttaa EU:n alueella vuosittain sairastapausta ja määrä on edelleen nousussa. Mav888/Dreamstime Hengitys >

6 Sisäilman sairastuttama Teksti: Tuula Hakkarainen Kuvat: Timo Hartikainen Liki 20 vuotta sisäilmaongelmaisessa työpaikassa sairastutti kuopiolaisen Marjatta Saarelaisen. Marjatta Saarelaisen kotona ilma tuntuu raikkaalta ja viileältä. Kerrostaloasunnon ilmanvaihtoa on parannettu. Tarvitsen raikasta ja virtaavaa ilmaa. Lämmin, seisova ja kostea ilma on pahinta niin ulkona kuin sisälläkin, Marjatta toteaa. Hän osoittaa Kauko-miehensä asentamia korvausilmaventtiileitä ikkunoissa ja esittelee huoneistoon asennetun ilmalämpöpumppusysteemin ja talossa olevat ilmanpuhdistimet. Vuosikausien altistuminen sädesienelle ja homeille on murentanut aiemmin terveen ja liikunnallisen Marjatan terveyden. Hän sairastui astmaan ja allergisoitui sädesienelle kosteusvaurioituneen työpaikkansa sisäilmaongelmien vuoksi. Kylkiäisenä tuli herkistyminen pölyille, savuille, hajuille ja kemikaaleille. Herkistyminen rajoittaa hänen elämäänsä hyvästä lääkehoidosta huolimatta. Matkustaminen on käynyt vaikeaksi. Myös ranta- ja metsälenkit ovat jääneet. Kevät, kesä ja syksy ovat hankalia. Talvi pakkasineen ja lumineen on parasta aikaa, kun maaperä on peitossa. Pakkasilla suojaudun hengitysilmanlämmittimellä, Marjatta kertoo. Vähittäistä altistumista Marjatta työskenteli lähes 20 vuotta sairaanhoitajana sairaalan syöpäosastolla. Hän piti ihmisläheisestä ja tärkeästä työstään. Osasto muutti uusiin tiloihin syyskuussa 1985, rakennuksen ylimpään kerrokseen. Ensimmäisistä sateista lähtien katto alkoi vuotaa. Alkuun naureskelimme asialle kantaessamme sankoja ja vateja vuotopaikkoihin, Marjatta muistelee. Henkilökunta ei osannut silloin vielä huolestua asiasta. Rakennuksen korjaukset olivat kosmeettisia. Marjatta huomasi oireilevansa. Silmät olivat vetiset, kirvelivät ja tulehtuivat. Korvakäytävät kutisivat, suu kuivui ja ääni hävisi. Nenäverenvuodot yleistyivät. Päähän nousi hilsepaukamia. Nivel- ja lihassäryt olivat tavallisia. Lisäksi hän sai pahoja poskiontelotulehduksia, oli jatkuvasti tukkoinen, yski ja tunsi itsensä epätavallisen väsyneeksi. Ensiksi hän ei osannut yhdistää oireiluaan työhön. Työnantaja oli tietoinen sisäilmaongelmista 1990-luvun alkupuolella, sillä asiaa tutkittiin. 6 Hengitys >

7 Hengitys >

8 Marjatta Saarelainen tarvitsee paljon raikasta ilmaa voidakseen hyvin. Kannettava ilmanpuhdistin on mukana matkoilla. Osastoilla tehtiin sisäilman laatua ja koettua terveyshaittaa selvittäviä Örebro-kyselyitä. Henkilöstöltä mitattiin myös IgE-vasta-aineita, Marjatta muistelee. Henkilöstön, myös Marjatan, vastaaineet olivat selvästi koholla verrokkeihin nähden. Rakennuksen tutkimukset ja korjaukset eivät auttaneet luvun loppupuolella Marjatta alkoi olla varma siitä, että hänen oireensa liittyivät työpaikkaan. Hän ei oireillut yksin, jotkut hänen kollegoistaan vaihtoivat työpaikkaa. Marjatta jäi osastolle, vaikka oireilu paheni. Keuhkoissa ja rinnassa oli laattamainen puristus. Yöt olivat erittäin vaikeita tukkoisuuden, yskän ja hengenahdistuksen vuoksi. Nukkuminen ei onnistunut ilman lääkitystä, eikä juuri senkään kanssa. Töissä kävin vuosia erittäin vähäisillä yöunilla. Lisäksi hän huomasi muistikatkoksia ja keskittymisen ongelmia. Se oli vaarallista työssäni, jossa käsittelin ja annostelin muun muassa sytostaatteja potilaille. Oireiluista kyllä puhuttiin työterveyshuollossa, mutta kenelläkään ei tuntunut olevan keinoja asian ratkaisemiseksi. En saanut ohjausta toisiin tiloihin tai ohjeita siitä, mitä pitäisi tehdä, Marjatta toteaa. Sisäilmasta sairastuessaan ihminen joutuu monissa asioissa yli kävellyksi. Luotettavasta työntekijästä tulee ihminen, joka ei ymmärrä omasta tilanteestaan mitään. Helposti annetaan ymmärtää, että vika on korvien välissä. Astmadiagnoosi Lokakuussa 2002 Marjatan verenpaine nousi rajusti ja työtoverit patistivat hänet päivystykseen. Siellä hän uskalsi tunnustaa hengenahdistuksensa ja yöyskimisensä. Siitä alkoivat tarkemmat tutkimukset. Huhtikuussa 2004 hän sai astmadiagnoosin ja lähetteen Työterveyslaitokselle, jossa hänelle tehtiin seuraavana vuonna homeuutealtistukset. Viimeisen työpäiväni tein Sitä ennen olin ollut kuusi viikkoa sairaus- ja kesälomilla. Tarkoitus oli tehdä kahden viikon mittainen työpaikalla tapahtuva PEF-seuranta. Kuuden työvuoron jälkeen oireeni olivat kuitenkin niin pahat, etten voinut jatkaa töissä. Työterveyslääkäri antoi porttikiellon työpaikalle henkeä uhkaavan anafylaktisen shokin vuoksi, Marjatta kertoo. Työkyvyttömyyseläkkeelle valituskierteen jälkeen Marjatta joutui toteamaan, ettei hän pysty olemaan töissä eläkeikäänsä asti. Se oli raskasta, koska pidin työstäni. Hän oli sairauslomajaksolla toinen toisensa perään. Kelan näkemyksen mukaan hän olisi ollut työkykyinen puhtaassa sisäilmassa, joten se ei maksanut sairausloma-ajalta korvauksia. Työnantaja peri häneltä maksettuja palkkoja takaisin. Häntä kehotettiin ilmoittautumaan työvoimatoimistoon työhakijaksi. Syksyllä 2005 Marjatta jäi vanhuuseläkkeelle. Ammattitautiasian käsittely jatkui pitkänä kirjeenvaihtona vakuutusyhtiön kanssa. Työterveyslaitoksen tutkimusten jälkeisessä E-lausunnossa oli virheitä, joita se ei vakuutusyhtiönkään vaatimuksesta huolimatta halunnut korjata. Vakuutusyhtiö vei vuonna 2008 asian vakuutusoikeuteen. Heinäkuussa 2010 vakuutusoikeus vahvisti ammattiastmadiagnoosin. Työpaikalla alkaneen oireilun todentaminen oli vaikeaa ja henkisesti raskasta. Hän oli useasti lopettamassa valitusprosessia, mutta on nyt hyvillään, että jaksoi viedä sen loppuun. 8 Hengitys >

9 Oikeuden päätös mahdollisti korvauksien saamisen jälkikäteen ansionmenetyksistä ja astman hoitoon liittyvistä lääkkeistä. Lääkekatto oli monena vuotena täyttynyt jo toukokuussa. Vastoinkäymiset eivät ole murentaneet Marjatan huumorintajua ja valoisaa elämänasennetta. Elämänvakaumukseni on syvän kristillinen. Sain siitä voimaa myös vuosien oikeustaisteluun, joskin olen joutunut kamppailemaan myös katkeruutta vastaan. Nyt jaksan taas hymyillä, vaikka muutama vuosi menikin hymyttömänä, hän kertoo. Multaporkkanoista pakastekasviksiin Sairastumisen vuoksi Marjatta joutui järjestelmään eläkesuunnitelmansa uudestaan. Ajattelin aina, että eläkkeelle jäätyäni kasvattaisimme kesäpaikassamme perunoiden lisäksi muutakin, Marjatta kertoo. Hän ei kuitenkaan pysty oireilunsa vuoksi viettämään siellä pitempiä aikoja. Kauko harjaa itse kasvattamistaan perunoista pahimmat mullat pois ulkona. Marjatta suosii muutenkin pakastevihanneksia. Kalastusta harrastava Kauko on joutunut luopumaan kalareissuista, sillä kalan haju ja proteiini aiheuttavat oireilua ja hengenahdistusta. Jumppasaleille Marjatalla ei ole asiaa. Kuntoaan ja rangan liikkuvuutta hän hoitaa ministepperillä ja harjanvarsijumpalla. En voi mennä jumpparyhmään, mutta pystyn rääkkäämään keuhkojani kotona. Sairauteen kuuluu väsymys. Kaikki ylimääräiset ponnistukset kuten siivous vievät voimani. Hyvän elämän palasia Marjatalla on hyvä hoitava lääkäri, jota hän tapaa kaksi kertaa vuodessa. Muuna aikana yhteyttä pidetään tarvittaessa puhelimitse ja sähköpostitse. Minulla on riittävän tehokkaat lääkkeet riittävän suurilla annoksilla. Se on auttanut erakoitumisen estämisessä, Marjatta kertoo. Laulaminen on Marjatalle tärkeä harrastus, jonka hän on yllätyksekseen pystynyt aloittamaan muutama vuosi sitten pitkän tauon jälkeen. Marjatta toimii Kuopion Seudun Hengitysyhdistykseen homeesta altistuneiden vertaisryhmän vetäjänä. Asia koskettaa monia, mutta kaikki eivät halua tulla mukaan ryhmään. Hän viettää siksi paljon aikaa puhelimessa ja sähköpostin ääressä, joiden kautta ihmiset ovat häneen yhteydessä kysyen neuvoja ja haluten kuuntelijaa. Marjatta myös vaikuttaa valtakunnallisesti Hengitysliiton liittovaltuutettuna. n Olen esimerkki esimerkki siitä, että vaikeistakin asioista voi selvitä, Marjatta Saarelainen sanoo. Hengityssairautta sairastaville kuntoutuskurssit Kankaanpäässä Työelämässä oleville Nro , ja Nro , ja Työelämästä poissaoleville Nro , ja Tarjoamme myös yksilöllistä laitoskuntoutusta! Hakeutuminen: Toimita alle vuoden vanha B-lausunto/kuntoutusuunnitelma Kelalle yhdessä kuntoutushakemuksen KU132 kanssa. Kurssit ovat Kelan kustantamia. Lisätiedot: Kirsi Lukka-Aro puh Tarja Lammi puh etunimi.sukunimi(at)kuntke.fi Kelankaari 4 * Kankaanpää * p Hengitys >

10 Kolumni Studio P.S.V. Hengitysliitto ammatillisen erityisopetuksen järjestäjänä Ammatillisen erityisopetuksen järjestäminen on perinteisesti ollut järjestöjen ja säätiöiden tehtävä. Suomessa toimii tällä hetkellä seitsemän ammatillista erityisoppilaitosta, joista yksi on kunnallinen ja muut yksityisten koulutuksenjärjestäjien ylläpitämiä. Hengitysliitolla on ollut ammatillista koulutustoimintaa jo 1940-luvun lopulta lähtien. Ajan saatossa Hengitysliiton koulutustoiminta on laajentunut ja lisääntynyt. Lisäksi koulutuksen kohderyhmä on muuttunut hengityssairaista hyvin monimuotoiseksi ryhmäksi erityistä tukea tarvitsevia nuoria ja aikuisia. Hengitysliiton ylläpitämää koulutustoimintaa järjestää Ammattiopisto Luovi. Luovi syntyi elokuussa 2007, kun silloiset Hengitysliiton koulutusorganisaatiot (Merikosken ja Kaprakan ammatilliset koulutuskeskukset sekä Hoikan opisto) yhdistyivät. Vuoden 2009 alussa valtion omistama Alavuden erityisammattikoulu yhdistettiin Luoviin. Tänä päivänä Luovi onkin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos. Oppilaitos toimii valtakunnallisesti 25 paikkakunnalla, pääosin Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä Pohjanmaan maakunnissa ja Satakunnassa. Lisäksi koulutusta järjestetään Tampereella ja Helsingissä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijoita on noin ja aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä on vuosittain ollut noin Ammattiopisto Luovissa työskentelee noin 850 ammattilaista. Luovin opiskelijat opiskelevat erityisoppilaitoksessa, koska tarvitsevat opinnoissaan ja työllistymisessään erityistä tukea. Opiskelijoiden tuen tarpeen syynä ovat useimmiten kehitysvamma tai muut oppimisen vaikeudet sekä mielenterveyteen liittyvät ongelmat. Henkilöstön moniammatillisen tuen tavoitteena on, että opiskelijat valmistuvat ammattiin ja työllistyvät koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Yksi merkittävä tavoite koulutuksessa on itsenäistyminen ja aikuistuminen. On tärkeää, että työn lisäksi nuori saavuttaa sellaiset elämänhallinnan taidot, joilla yhteiskunnassa selviää mahdollisimman itsenäisesti. Koko Suomessa kannetaan tällä hetkellä huolta nuorista, ja nuorten syrjäytymisestä puhutaan paljon. Ammatillisen erityisopetuksen päämääränä onkin jo vuosikymmenien ajan ollut nuorten liittäminen osaksi yhteiskuntaa. Työllä ja omalla elämänhallinnalla on keskeinen merkitys siinä, että nuori kasvaa vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi. Ammattiopisto Luovi on suosittu oppilaitos. Vuosittain koulutukseen on huomattavasti enemmän hakijoita kuin mitä voidaan ottaa opiskelijoiksi. Runsas hakijamäärä kertoo konkreettisesti, että Luovissa on onnistuttu perustehtävän toteutuksessa. Viime vuosina Luovi on lisäksi menestynyt erinomaisesti organisaation tilaa mittaavissa arvioinneissa. Merkittävä saavutus oli kunniamaininta opetus- ja kulttuuriministeriön laatupalkintokilpailussa marraskuussa Kunniamaininnan mukaan Ammattiopisto Luovi pystyy toteuttamaan merkittävällä tavalla omaa vaativaa tehtäväänsä kansallisella tasolla syrjäytymisen ehkäisyssä, tukemaan erityistä tukea tarvitsevia nuoria ja aikuisia sekä osaltaan olemaan yhteiskuntatakuun toteuttajana. Koko Hengitysliitossa voidaankin olla ylpeitä siitä yhteiskunnallisesta panoksesta, jonka annamme maamme nuorten tulevaisuuden parhaaksi. Tarja Mänty Ammattiopisto Luovin johtaja 10 Hengitys >

11 Sosiaaliturva Koonnut: Tarja Pajunen, sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija Uusi vanhuspalvelulaki turvaa iäkkään hengityssairaan palvelut Vanhuspalvelulaki eli laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista tulee pitkän valmistelutyön jälkeen voimaan heinäkuun alusta. Lain tavoitteena on varmistaa, että iäkkäät ihmiset saavat yksilöllistä, tarpeidensa mukaista hoitoa ja huolenpitoa yhdenvertaisesti koko maassa laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen avulla. Laki edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointieroja sekä pyrkii tukemaan vanhusten osallisuutta ja voimavaroja. Ikääntyneen toimintakyvyn heikkenemiseen ja sen riskitekijöihin halutaan puuttua ajoissa, mikä osaltaan edistää heidän itsenäistä selviytymistään. Vanhuksille turvataan pääsy palvelutarpeen arviointiin sekä taataan laadultaan ja määrältään riittävät palvelut. Kuntien tulee varautua väestön ikärakenteen muutokseen. Siksi kuntien velvollisuuksia laissa täsmennetään ja iäkkäiden mahdollisuuksia saada palveluja vahvistetaan. Lakia sovelletaan vanhuuseläkeikäiseen väestöön sekä henkilöön, jonka toimintakyky on merkittävästi heikentynyt ikääntymisen myötä alkaneen tai pahentuneen sairauden tai rappeutumisen vuoksi. Kotona asumista tuetaan Laissa korostetaan kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuutta. Laitoshoidon mahdollisuutta arvioidaan silloin, kun on olemassa lääketieteelliset perustelut laitoshoidolle ja iäkkään turvallinen ja arvokas elämä on turvattava. Lain mukaan hoitojärjestelyn pysyvyys on turvattava ja avio- ja avopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä. Palvelutarve selvitettävä monipuolisesti Iäkkäällä hengityssairaalla on oikeus palvelujen tarpeen viivytyksettömään ja monipuoliseen arviointiin. Sen perusteella laaditaan hänelle palvelusuunnitelma. Se on tehtävä yhdessä iäkkään kanssa neuvotellen vaihtoehdoista ja kirjaten tämän näkemykset palvelusuunnitelmaan. Hänen tuekseen on nimettävä vastuutyöntekijä, mikäli tulee esille, että hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelut on järjestettävä viipymättä, ja muissa tapauksissa viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksenteosta. Hoitopaikkojen palvelujen laatua valvotaan Laissa säädetään iäkkäille henkilöille palveluja tarjoavien toimintayksikköjen palvelujen laadusta. Tulevan vuoden aikana hallitus seuraa ja arvioi esimerkiksi henkilöstömäärän riittävyyttä. Mikäli ympärivuorokautista hoitoa tarjoavissa yksiköissä henkilöstön määrä jää alle suositusten, voidaan lakia täsmentää tämän osalta asetuksella. Hyvä uudistus laissa on se, että toimintayksiköitä velvoitetaan omavalvontaan eli seuraamaan ja arvioimaan tuottamiaan palveluja niiden laadun ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Omavalvonta sisältää säännöllisen palautteen keräämisen toimintayksikön työntekijöiltä. Samoin omaisilla ja potilailla tulee olla mahdollisuus antaa palautetta ja tulla kuulluksi. Vanhusneuvoston kautta vaikuttamaan Vanhusneuvostot tulee ottaa entistä vahvemmin mukaan kunnan toimintaan, sen suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan aina kun käsitellään ja päätetään asioita, jotka koskettavat kunnan ikääntynyttä väestöä. Hengitysyhdistysten on hyvä muistaa tämä paikallisessa toiminnassaan. Hakeutukaa paikkakuntanne vanhusneuvostoon, kuulostelkaa ja viekää hengityssairaita koskevia kysymyksiä sen käsittelyyn. Tuokaa esille hyvät käytänteet ja ehdotukset, mutta myös muutosta vaativat asiat. Ollaan mukana jokaisessa vanhusneuvostossa vaikuttamassa! Hengitysliitto pitää tärkeänä, että hallitus seuraa ja arvioi lain tavoitteiden toteutumista ja vaikutusta ikääntyneen väestön hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn, sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen sekä kunnille aiheutuviin kustannuksiin. Liitto seuraa tarkasti lain toteutusta ja vaikutuksia ikääntyneen hengityssairaan näkökulmasta. Lähteet: ja Hengitys >

12 Pyöräily pitää pään ja kropan kunnossa Teksti ja kuvat: Tuija Helander Marika Köykällä todettiin keuhkoverenpainetauti kuusi vuotta sitten. Etenevä sairaus heikensi ennen pyöräilystä nauttineen naisen toimintakykyä. Sähköpyörä palautti rakkaan harrastuksen ja pitkät pyörälenkit takaisin Marikan elämään. 12 Hengitys >

13 Marika Köykän kunto alkoi heiketä kuopuksen, nyt kahdeksanvuotiaan Suvin, syntymän jälkeen. Oireet Marika tulkitsi ensin vain synnytyksen jälkeiseksi normaaliksi huonoksi kunnoksi, ja ajatteli, että pitää alkaa liikkua enemmän. Pyörryttyään tammikuussa 2006 hän hankkiutui tutkimuksiin. Siitä alkoi vuoden verran kestänyt ravaaminen lääkäriltä lääkärille ja tutkimuksesta toiseen. Diagnoosin löytyminen kesti Minulle tehtiin varmaan kaikki mahdolliset tutkimukset ja kuvaukset keuhkoista, kertoo Pohjanmaan Jokipiissä asuva Marika. Diagnoosiksi esitettiin kaikenlaisia keuhkosairauksia astmasta lähtien, mutta asiaan ei löytynyt selvyyttä. Marikan olo heikkeni. Hän muistaa kesän 2006 painajaismaisena, kun hellelukemat hipoivat taivaita ja hengitys oli vaikeaa. Välillä tuntui, kuin kurkkua olisi kuristanut vaijeri, kertoo Marika. Tilanne alkoi selvitä Marikan saatua lähetteen Seinäjoen keskussairaalan kardiologille. Tämä osasi oireiden perusteella epäillä keuhkovaltimoiden verenpainetautia (PAH eli primääri pulmonaaliarteriahypertensio). Nielun kautta tehdyllä ultraäänitutkimuksella epäily vahvistui. Lisätutkimuksissa Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa hänelle tehtiin katetrisaatio. Siinä mitataan keuhkovaltimon paine nivusesta laitettavan katetrin avulla. Tutkimus varmisti diagnoosin, sillä Marikan keuhkovaltimosta mitattu paine ylitti selvästi normaaliarvot. Keuhkoverenpainetaudin tutkimus ja hoito ovat menneet eteenpäin kovaa vauhtia. Vielä 1990-luvulla tauti usein johti melko nopeaan menehtymiseen. Nyt sitä voidaan helpottaa ja hidastaa useilla eri lääkkeillä. Marikakin sai käyttöönsä kaksi lääkettä, joiden ansiosta hänen keuhkopaineensa laski ja olonsa koheni. Työkyky ei kuitenkaan palautunut ja Marika kirjattiin eläkkeelle viisi vuotta sitten 33-vuotiaana. Vertaistukea PAH-tapaamisista Saatuaan diagnoosin Marika sai myös käteensä nipun papereita, joista alimmaisena olivat Hengitysliiton yhteystiedot. Marika liittyi jäseneksi. Liiton kautta löytyi myös vertaistukiryhmä ja vuosittaisista PAH-tapaamisista on tullut vakituinen ohjelmanumero Marikan ja hänen miehensä Timon kalenteriin. Muutaman pahislaisen kanssa on tullut pidettyä yhteyttä tapaamisten välilläkin. Henkisen jaksamisen kannalta on tärkeää löytää ihmisiä, joiden kanssa voi jakaa sairauden mukanaan tuomia kokemuksia ja ongelmia, ja jotka tietävät, mistä sairaudessa todella on kyse. Myös kohtalotovereiden kanssa viljeltävä hurtti huumori auttaa jaksamaan. Vertaistukiryhmässä olevan kollegan kautta Marika sai kimmokkeen hankkia sähköpyörän. Sähköpyörällä pääsee taas Marika, kuten muutkin hengityssairaat, saavat lääkäreiltä ohjeen liikkua ja pitää hyvää huolta kunnostaan. Liikkua pitäisi oman suorituskyvyn ja kunnon mukaan mottona liikettä se on pienikin liike. Marika yritti ensin jatkaa vanhaa mieltymystään pyöräilyä, mutta Pohjanmaalla on aina jompaankumpaan suuntaan vastatuuli. Sitä vastaan polkemiseen Marikan voimat eivät enää riittäneet ja pyöräilystä oli luovuttava. Marika oli nähnyt lehdissä mainoksia sähköpyörästä. Kun hänen kohtalotoverinsa PAH-ryhmästä hankki sellaisen, haave alkoi kyteä Marikan päässä yhä voimakkaammin. Sähköpyörät ovat melko kalliita, joten hän otti yhteyttä Tukilinjaan ja teki hakemuksen sähköpyörän hankkimiseksi. Haaveiden täyttymys, kuvailee Marika uutuuttaan kiiltelevää sähköpyörää, jonka hän sai viime syksynä. Kyytiä on saanut niin pyörä kuin sen omistajakin, sillä talven taituttua on kilometrejä kertynyt peräti 500. Marika kertoo myös pudottaneensa painoa kymmenen kiloa vuoden alusta ja voivansa tällä hetkellä tosi hyvin. Kun mies aamulla lähtee töihin ja lapset kouluun, hyppää Marika pyörän selkään ja tekee pidennetyn kauppareissun tai pyörälenkin lähiseudulle. Näillä kotiseuturetkillä matkaa taittuu vähintään 20, joskus jopa 40 kilometriä. Välillä Marika istahtaa kivelle tai penkille, kuuntelee linnun laulua ja nauttii hetkestä. Elämä on ihanaa! n Sähköpyörissä myötätuuli vakiona Sähköpyörät ovat olleet jo pitkään suosittuja Keski-Euroopassa. Esimerkiksi Hollannissa se on tavallisten perheenäitien käyttämä yleinen kulkupeli, jonka avulla kuskataan lapsia hoitoon ja kauppatavaroita kotiin. Polkemista keventävä sähkömoottori auttaa etenkin vastatuulessa. Sähköpyörät ovat yleistyneet myös Suomessa. Meillä vuosittain ostettavasta pyörästä noin on sähköpyöriä. Valikoima on myös laajentunut, samoin hintahaarukka. Lisäksi myytävänä on muunnossarjoja, jotka voi kytkeä omaan pyörään. Sähköpyörien hinnat vaihtelevat muutamasta sadasta eurosta pariin tuhanteen euroon. Halvimmat ovat yleensä kiinalaisvalmisteisia pyöriä, joiden akkujen lataukset riittävät kilometriin. Kalliimpien pyörien akut kestävät ajotavasta ja -kuormasta riippuen jopa kilometriä. Pyörissä on usein myös kolme eri tehoa moottorille: kevyesti, kohtalaisesti ja paljon avustava. Mitä enemmän moottori avustaa polkemista, sitä enemmän se syö akusta virtaa. Sähköpyörien moottorit toimivat vain silloin, kun pyörällä poljetaan ne vähentävät vastusta ja tekevät polkemisesta kevyttä. Tästä on apua etenkin ylämäissä ja kovassa vastatuulessa. Sähköpyörä on myös hyvä vaihtoehto huonokuntoisille ja sairaille, joiden oma fysiikka ei riitä tavallisella pyörällä polkemiseen. Sähköpyörien on todettu mataloittavan kynnystä lähteä liikkeelle polkien. Etelän kaupunkien ruuhkissa ne ovatkin autoa ketterämpi ja nopeampi kulkuväline. Ne myös säästävät niin luontoa kuin polkijan kukkaroakin samalla kun nostavat kuntoa. Ei saasteita, ei melua, ei ruuhkassa istumista, sanotaan sähköpyörän valmistajien mainoslauseissa. Hengitys >

14 Irti ahminnasta Teksti: Virve Järvinen Kuva: Timhesterphotography/ Dreamstime Rivi ei riitä ja paketti tuntuu pieneltä, kun ahmintakohtaus iskee. Myöhemmin paino ja oma mieli kärsivät. Perhepizza ja paketillinen jäätelöä. Kokonainen kananpoika ja keksipaketti. Ahmijan annoksilla ruokkisi kokonaisen perheen minkä ahmija kyllä tietää. Mutta kun ahmintakohtaus iskee ja itsekontrolli katoaa, syötävän määrällä eikä välttämättä laadullakaan ole väliä. Ahmija mättää, kunnes vatsaan sattuu tai ruoka loppuu. Myöhemmin hän syyllistyy, häpeää ja ahdistuu tekonsa vuoksi. Ruoka turruttaa, ja sen avulla voi niellä pahan mielen ja ikävät tunteet mutta vain hetkeksi. Se voi olla aikuiselle tutti, joka tyynnyttää ja helpottaa oloa, psykologi Katarina Meskanen HUS:n Syömishäiriöklinikalta kertoo. Useimmiten ahmiminen liittyy kielteisiin tunteisiin. Joskus se on ihmisen keino palkita itseään ja lisätä hyvää oloa. Oli sen taustalla minkälaisia asioita tai tunteita tahansa, seuraukset näkyvät mielen lisäksi vyötäröllä. Ahmija syö tarpeeseensa nähden monin verroin. Ahmija voi elää henkisesti rasittavaa kaksoiselämää. Vieraiden seurassa hän syö tavattoman niukasti, mutta yksin ollessa syöminen riistäytyy käsistä. Päiväkirjalla taustat tutuiksi Ahminnasta voi päästä eroon. Ongelmaan pääsee käsiksi, kun ensin tunnistaa sen taustalla piilevät asiat. Se onnistuu, kun miettii, miksi ja millaisissa tilanteissa ahmii. Ruoka voi olla ystävä, joka lohduttaa. Kiireessä, pettymyksen hetkellä ja tukahdutettujen tunteiden kanssa tulee usein ahmittua. Oma syy kannattaa selvittää, ja se voi löytyä yhdistetyn ruoka- ja tunnepäiväkirjan avulla. Päiväkirjaan kirjataan syömisiin liittyneitä ajatuksia ja tunteita. Merkintöjen myöhempi tarkastelu auttaa huomaamaan, millaiset tilanteet ja tunteet edeltävät ahmimiskohtausta. Ahmimiskohtaus puhkeaa tyypillisesti illalla päivän paaston jälkeen. Oman syömisrytmin seuraaminen voi auttaa pääsemään tavasta irti, Katarina Meskanen vinkkaa. Syömisrytmin seuraaminen sujuu vaikka perinteisen ruutupaperin avulla: Ruudut numeroidaan vastaamaan vuorokauden kellonaikoja tunneittain. Aina kun suuhun sujahtaa jotain, ruutuun vedetään rasti. Ohjakset nälälle Säännöllinen syöminen auttaa sekä päiväpaastoajaa että tunnesyöjää. Kun syö kolmen neljän tunnin välein, nälkä ei ehdi kasvaa hevosenkokoiseksi. Tällä tapaa päivään mahtuu kaksi kunnon ateriaa, aamu- ja iltapala sekä yksi välipala. Näläntunteen tulisi säädellä syömisiä, mutta ahmijalta tuo tunne on usein kadonnut. Epäsäännöllinen energiansaanti laittaa elimistön säästöliekille ja 14 Hengitys >

15 häiritsee nälän- ja kylläisyydensäätelyä. Myönteinen näläntunne palaa, kun elimistö tietää odottaa polttoainetta säännöllisesti. Tottumattoman voi olla tarpeen muistuttaa itseään munakellolla ruoka-ajoista. Säännöllinen ateriarytmi pitää myös verensokerin tasaisena ja siten mielen virkeänä. Mahdollisuus syödä matalaan mieleen vähenee. Tuttu lautasmalli ohjaa terveelliseen syömiseen jokaista, mutta liian tiukka ei sen kanssa pidä olla. Ahmijankin arkeen mahtuu herkkuja. Suhde ruokaan palautuu tasapainoisemmaksi, kun ei kiellä itseltään mitään. Kielletty hedelmä houkuttelee sallittua enemmän. Kun sellaisen saa käsiinsä, se on menoa! Lisää myönteisyyttä Jos ahminta on keino hallita tunteita, tarvitaan muita tapoja kuin ruoka niiden käsittelyyn. Ellei tunteista voi kertoa toiselle ihmiselle, ne voi kirjoittaa ylös paperille tai tietokoneelle. Kielteisiä tunteita on turha pelätä, hehkuva raivo ei ketään riko. Sosiaalisessa mediassa on erilaisia yhteisöjä, apua ja vertaistukea syömisongelmien kanssa kamppaileville. Lenkkipolku ja jumppasali voivat olla kelpoja paikkoja purkaa pahaa mieltä. Ahmijasta voi tuntua, että kaikki hänen tunteensa ovat kielteisiä. Kielteiset tunteet peittävät helposti alleen myönteiset, ellemme etsi ja vahvista niitä. Myönteisten tunteiden vaaliminen vahvistaa aivoissa positiivisten tunteiden kokemiseen liittyviä hermoyhteyksiä ja saa elämämme tuntumaan valoisammalta. Myönteisiä tunteita voi lisätä esimerkiksi lisäämällä omiin päiviin tietoisesti itsestä mukavalta tuntuvia asioita, kuten hetkiä hyvän kirjan tai lempimusiikin kanssa. Myönteisten tunteiden kokemista kannattaa harjoitella ja nauttia itselle langenneista kehuista ja tehdyistä töistä tai vaikka puhua itselle kauniisti peilin edessä. Kengän näyttäminen kielteisille tunteille toimii: kun oma mieli kutsuu vetäytymään sohvan nurkkaan häntä koipien välissä, kannattaa tarttua pölyrättiin tai lenkkikenkiin. Kaikkia ikäviä asioita, tilanteita ja ihmisiä ei voi poistaa elämästä ajatuksella ja puheella. Voimme kuitenkin muuttaa suhtautumistamme ikävyyksiin ja etäännyttää itsemme niistä. Jotta uudet ongelmanratkaisukeinot korvaisivat ahminnan, tarvitaan harjoitusta ja lukuisia toistoja. Siivousrättiä suklaan sijasta Harjoituksesta huolimatta takapakkeja tulee. Ahmimisen voi kuitenkin pysäyttää, vaikka suklaa jo maistuisi suussa. Lipsahdusten varalle kannattaa miettiä ennakkoon keinoja, mitä tehdä. Suklaalevyn voi laittaa sivuun ja luvata itselleen, että palaa siihen viiden minuutin kuluttua jos vielä haluaa. Useimmiten ihminen ei halua. Vähitellen aikaa sopii pidentää. Soitto ystävälle ja mikä tahansa ajatukset ruoasta poisvievä tekeminen auttavat. Lipsahdukset eivät mustaa mieltä, kun opettelee suhtautumaan niihin yksittäisinä, ohimenevinä takapakkeina. Haitaksi ne ovat, jos ne johtavat toivottomuuteen ja estävät uudet, ahmimista hillitsevät yritykset. Syömistä ei hallita tiukoilla säännöillä ja itsekurilla, vaan ymmärryksellä ja hyväksynnällä. Ahmiminen ei tee kenestäkään huonoa ihmistä. n Lue lisää: Anna Keski-Rahkonen, Katarina Meskanen. Minna Nalbantoglu (toim.) Irti ahminnasta, Duodecim Kirjaan perustuva itsehoito-ohjelma löytyy netistä osoitteesta Hemmottelua herkkujen sijaan Laita itsellesi lämmin kylpy tuoksuvine kylpyvaahtoineen. Kruunaa hetki ihanalla vartalovoiteella. Nappaa iltapäivänokoset. Kirjoita ja postita itsellesi kannustava kirje. Vuokraa hyvä elokuva. Pistäydy puutarhassa ihastelemassa kukkia. Käy taidenäyttelyssä tai lainaa kirjastosta taidekirja. Muistele onnistumisiasi. Lähde kävelylle metsään tai rantaan auringonlaskua ihastelemaan. Lähde: Anna Keski-Rahkonen, Katarina Meskanen. Minna Nalbantoglu (toim.) Irti ahminnasta, Duodecim 2013 Hengitys >

16 Liikuttavaa COPD-hoitoa Teksti: Marjatta Karvinen Kuvat: Mauri Ratilainen Markus Lang alkoi harrastaa liikuntaa, jotta saisi keuhkoahtaumataudin pysymään kurissa. Hän onnistui. Urheilu ei innostanut helsinkiläistä Markus Langia nuorena. Nyt 70-vuotiaana hän löytää monta syytä liikkua. Tärkein niistä on keuhkoahtaumataudin hoito: Liikunta hidastaa taudin etenemistä ja vähentää oireita, hän tietää. Hän on saanut keuhkotoimintansa pysymään kunnossa ja välttänyt lääkkeiden käytön todennäköisesti pitkälti elämäntapojensa ansiosta. Liikunta auttaa häntä pitämään painoa kurissa ja kohentaa mielialaa. Samalla se hyödyttää muiden iän tuomien sairauksien ja kremppojen hoidossa. Diagnoosi muutti arjen Markus Lang ei uskonut olevansa sairas, kun hän kuusikymppisenä astui lääkärin vastaanotolle. Hän ei ollut sairastanut juuri muuta kuin angiinaa ja keuhkoputkentulehduksia, ja niistäkin nielurisaleikkaus oli vapauttanut hänet vuosia sitten. Lähdin vain selvittämään, mistä johtuu, että hengästyn varsinkin rasituksessa kovin herkästi, laulua harrastava mies kertoo. Terveyskeskuksen mikrospirometria osoitti, ettei kaikki ollut kunnossa. Lang sai lähetteen Meilahden sairaalaan. Kun keuhkojen toimintaa ja tilavuutta tutkittiin tarkemmin, hänellä todettiin lievä keuhkoahtaumatauti. Uloshengityksen sekuntivirtaus eli FEV1 oli 86 prosenttia normaalista. Markus käänsi diagnoosin haasteeksi: Päätin huolehtia kunnostani niin hyvin kuin mahdollista. Hän työskenteli tuolloin terveydenhoitotuotteiden maahantuonnin yrittäjänä. Työ oli vastuullista ja kiireistä. Liikeelämään liittyi 70-luvulla kosteita aterioita ja yövalvomisia. Lang oli tupakoinut pitkään, mutta lopettanut seitsemän vuotta aikaisemmin. Elämäntavoissani on parantamisen varaa, hän tajusi sairaudesta kuultuaan. Hän alkoi panostaa liikuntaan, kehittää ruokavaliotaan ja höllätä stressiä. Alkuun yrittäjän aikataulut säätelivät hänen tekemisiään, mutta kolme vuotta diagnoosista hän jäi eläkkeelle ja pystyy nyt keskittymään itsehoitoon. Sopivat ja mieluisat Markus Lang tarttuu sauvoihin, vetää keuhkot täyteen ilmaa, lähtee rauhallisesti liikkeelle ja kiihdyttää vauhdin ripeäksi. Hän reippailee viiden kilometrin lenkin kolmesti viikossa. Reittinä on läheinen pururata tai kauniin omakotialueen pihakadut Pohjois-Helsingissä. Liikuntaohje keuhkoahtaumatautia sairastavalle Terveysliikunnan viikoittainen minimitavoite on kolme kertaa puoli tuntia. Liikkuessa tulee hengästyä ja hikoilla ainakin vähän. Liikunnan tulee olla rasittavaa, jotta kunto kohoaa tai säilyy. Jo kymmenen minuutin tehokkaista liikuntapätkistä on hyötyä, kunhan niitä on riittävästi. Liikunnaksi lasketaan yhtä hyvin varsinaiset liikuntaharjoitteet kuin hyötyliikunta kuten siivoaminen, rakennustyöt ja marjan poiminta kunhan rasitustaso on riittävä. Keuhkoahtaumatautia sairastavan kannattaa harjoittaa myös lihaskuntoa. Sopivien liikkeiden löytämisessä auttaa tarvittaessa asiaan perehtynyt fysioterapeutti. Esimerkiksi senioriliikuntaryhmät ja pilates- ja joogaryhmät sopivat useimmille keuhkoahtaumapotilaille. Vesijuoksu, allasjumppa ja uinti ovat monille mieluisia lajeja, eikä niiden harrastamista rajoita edes talven pakkanen tai liukas keli. 16 Hengitys >

17 Markus Lang on huomannut, että liikunnan avulla hän pystyy vaikuttamaan hänelle kertyneiden sairauksien etenemiseen ja edistämään elämänlaatuaan. Hengitys >

18 Laulu on Markus Langin rakkain harrastus. Ahtauttavaa hengityssairautta sairastavalle miehelle siitä löytyy myös kuntouttava puoli, sillä laulu on hyvää treeniä hengityslihaksille. Mieluiten hän kulkee yksin ja omassa tahdissaan. Vaimokin lenkkeilee mutta pitää rauhallisemmasta menosta. Huono sää ei estä Langin menoa. Motivaatio nousee ulkoilun ilosta ja hyvistä tuntemuksista. Jokaisen lenkin jälkeen hengitys kulkee kevyemmin ja mieli on hyvä. Myös voimaharjoittelu kuuluu hänen säännölliseen liikuntaohjelmaansa. Siihenkin kimmokkeen antoi odottamaton vastoinkäyminen. Langit olivat mukana surullisenkuuluisassa Malagan bussiturmassa vuonna Törmäyksessä Markus loukkaantui ylävartaloonsa. Hänen keuhkojaan hoidettiin kahteen otteeseen veririnnan eli hemothoraxin takia. Ensin vasemman ja sitten oikean keuhkopussin onteloon kertyi verta ja samalla uloshengityksen sekuntikapasiteetti putosi 64:ään ja myöhemmin 51:een, mistä se on nyt kohonnut 52:een. Turman aiheuttama olkapäävamma ja sen jälkeinen pitkä fysioterapia johdattivat hänet salille. Ajan mittaan lihasharjoittelusta tuli tapa. Lihasten vahvistaminen on hyödyksi myös keuhkoahtaumataudin hoidossa, hän tähdentää. Markuksen työhuoneen nurkassa nököttää kuntopyörä. Satulaan hän nousee kuitenkin harvoin: Miksi huhkisin sisällä, jos voin lähteä ulos raittiiseen ilmaan! Mökkeily on Markuksen henkireikä ja loistavaa hyötyliikuntaa. Hän rakentelee poikiensa kanssa, hoitaa vaimon kanssa puutarhaa ja asentelee lintupönttöjä lapsenlasten kanssa. Laulusta treeniä keuhkoille Markus Langin rakkain harrastus on laulu, siitä oli vähällä tulla miehelle ammatti. Hänellä on voimakas ja kantava ääni, joka luontuu klassiseen yksinlauluun. Markusta miellyttävät liedit ja aariat, joita hän esittää nykyisin lähinnä omaksi ja lähipiirin iloksi, useimmiten kotona vaimon säestäessä flyygelillä. Hän on löytänyt laulamisestakin kuntouttavan puolen: Laulu on treeniä hengityslihaksille. Ahtauttavaa tautia sairastavan keuhkotuuletus kohenee, kun laulaessa joutuu vetämään välillä ilmaa keuhkoihin ja sitten taas äänen tuottamisen aikana puhaltamaan ilman kontrolloidusti ulos. Myös suuontelon takaosan lihakset jäntevöityvät laulun harjoituksesta, mistä on erityistä hyötyä uniapneaa potevalle, kuten Markukselle. Hänellä tauti todettiin pian COPD-diagnoosin jälkeen ja hänellä ylipaine- eli CPAP-hoito. Markus on havainnut, että loppujen lopuksi liikunta vaikuttaa kaikkiin sairauksiin, joita hänelle iän myötä on ilmaantunut. Onneksi voin itse vaikuttaa sairauksien etenemiseen ja elämänlaatuun, hän sanoo. Markus pyrkii pudottamaan painoaan muutaman kilon ja kiinnittää huomiota myös ruokavalioon. Langien keittiössä vältetään elukkarasvoja. Vitamiinit tulevat pääosin ravinnosta, vain D-vitamiini otetaan purkista. Itse poimittuja marjoja riittää ympäri vuoden. Alkoholin rajoitukset eivät ole Markukselle ongelma, sillä olutkaan hänelle ei juuri maistu. Mutta makeannälkä yllättää joskus: Suklaa ja jäätelö ovat heikkouksiani, hän tunnustaa. Lääkkeitä varalta Markus käy kahdesti vuodessa tarkastuksessa ja seuraa lääkärinsä kanssa taudin kulkua. 18 Hengitys >

19 Molempien iloksi keuhkojen toiminta on pysynyt pitkään samana. Jos potilas pystyy liikkumaan rivakasti eikä hänellä ole toistuvia pahenemisvaiheita eikä hengenahdistusta, hän selviää ilman lääkkeitä, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Milla Katajisto sanoo. Hyvä kunto voi vähentää avaavan lääkkeen tarvetta, koska se vähentää oireiden kokemista. Suomalaisen 25 vuoden seurantatutkimuksen mukaan liikunta voi jonkin verran säilyttää keuhkojen toimintakapasiteettia, mutta näyttöä sen vaikutuksesta keuhkofunktioon ei toistaiseksi ole. Jo aiempi nelivuotinen saksalaistutkimus antoi vahvaa näyttöä säännöllisen liikunnan merkityksestä. Ne, jotka kävelivät yli askelta päivittäin, elivät tutkintajakson päättyessä hyvissä voimin, kun taas kolmasosa alle askelta kävelleistä tutkittavista oli samassa ajassa menehtynyt. Markus ei kärsi pahenemisvaiheista eikä limanerityksestä. Kun hänellä on hengenahdistusta, hän henkäisee lyhytvaikutteista keuhkoputkia avaavaa salbutamolia. Lääkärin varalta kirjoittamaa hoitavaa lääkettä hän ei vielä tarvitse. Keuhkon vauriot eivät korjaannu, mutta tautihan etenee hitaasti. Kun harrastan liikuntaa, tasaan eroa niihin, joilla tätä sairautta ei ole. n Puutarhan hoito ja lintupöntöistä huolehtiminen ovat Markus Langin harrastuksia. ELÄMÄÄ HELPOTTAVAT KOTIHAPPIHOITOLAITTEET KESKUSTELE lääkärisi kanssa sopivasta vaihtoehdosta erilaisista tarpeista ja tilanteista KANNETTAVAT eri kokoja erilaisiin käyttötarkoituksiin jopa päivän käyttö yhdellä täytöllä medicaltilaus@woikoski.fi (09) Hengitys >

20 20 Hengitys >