Äidit ja liikenneturvallisuus. ja kouluterveys. Punkit tarkkailuun. Vanhemmuuden vala neuvolajakeluun. 2 l 2012

Transkriptio

1 Neuvola Punkit tarkkailuun 2 l 2012 ja kouluterveys Vanhemmuuden vala neuvolajakeluun Äidit ja liikenneturvallisuus Terveyden edistämisen ja ehkäisevän lastensuojelun ammattilehti

2 KESÄMUISTOJA Kerro koskettavin kesämuistosi ja voita täydellinen kylpyläloma kahdelle! Osallistu Apobasen kesäkilpailuun paljastamalla meille rakkain, ihanin, hauskin tai haikein kesämuistosi. Kesämuistoja -kilpailu on käynnissä Facebook-sivuillamme asti. Apobase kuuluu jokaiseen kesäpäivään. Löydät sen apteekista.

3 Neuvola ja kouluterveys Neuvola ja kouluterveys on lastenhoidon erikoisjulkaisu ammattihenkilöstölle Päätoimittaja Matti Rimpelä Sisältö: Toimituspäällikkö Seija Sihvola Kannen kuva Seija Sihvola Ulkoasu Painoyhtymä Oy Tämän numeron avustajat Terhi Virtanen Hannu Hausen Sari Taipale Riittäkerttu Kaltiala-Heino Toimituksen osoite Pohjantie 3, 4 krs Espoo Toimituksen sähköpostiosoite: info@lapsi2000.fi Osoitteenmuutokset info@lapsi2000.fi Julkaisija Lapsi 2000 ry Kustantaja Painoyhtymä Oy Yhteistyökumppanit Lasten terveysfoorumi, Varhaisen vuorovaikutuksen kehittämiskeskus Alma, tyomuodot/alma Ilmoitusmyynti Ilpo Pitkänen Oy puh , christina.virtanen@pitkanen.inet.fi Tilaajapalvelu lehtitilaukset@painoyhtyma.fi puh Tilaushinta 26 euroa 4 numeroa vuodessa Painopaikka Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN Neuvola ja kouluterveyslehti 12. vuosikerta. Valtakunnallinen Neuvola ja kouluterveyslehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Lapsi 2000 ry on vuonna 1999 perustettu lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijajärjestö, joka toimii tiedonja tuenantajana lapsiperheille ja alan ammattilaisille. Järjestö toimii myös vaikuttajajärjestönä ajamalla lasten ja nuorten hyvän elämän edistämistä niin paikallisella kuin valtakunnankin tasolla. Asiantuntijajäseninä on lääkäreitä, hammaslääkäreitä, terveydenhoitajia, kätilöitä, psykologeja, ravitsemusterapeutteja, sosiaalialan ja liikunnan ammattilaisia, tutkijoita jne. 5 Pääkirjoitus 7 Jalkaterveys 9 Ihonsuoja 10 Veikeä vilja 13 Äiti odottaa -älä aja ylinopeutta 14 Hampaat ja odotusaika 15 Punkit 16 Punkit ja saaristomatkailu 19 Inka tinka tiitiäinen 20 Vanhemmuuden vala 21 Tarja Paakkonen 22 Riittakerttu Kaltiala-Heino s. 10 s.16 s.7 Neuvola ja kouluterveys 3

4 Ranneke pahoinvoinnin hoitoon aikuisille ja lapsille Vuotaviin, kutiaviin silmiin LOMUDAL silmätipat kätevät kerta-annospipetit Sopii yli 4-vuotiaille! Ei lääkeaineita, ei haittavaikutuksia Tutkitusti tehokas Akupainantaranneke Pestävä materiaali PARANNAMME ELÄMÄNLAATUA Sopii lapsille & aikuisille! Helpotusta tukkoiseen nenään LOMUDAL Nasal nenäsumute dicodral Neste Valmis glukoosi-elektrolyyttijuoma nestetasapainon tukemiseen Uutuus! ESPGHAN:n suositusten mukainen koostumus FI-ALL LOMUDAL 40 mg/ml liuos kerta-annospipetissä silmän sidekalvon allergiseen tulehdukseen eli konjunktiviittiin. Aikuiset ja yli 4-vuotiaat lapset: 1-2 tippaa kumpaankin silmään 2 kertaa vuorokaudessa. Säilöntäaineettomat kerta-annospipetit sopivat myös piilolinssien käyttäjille. Kysy tarkemmat ohjeet pehmeiden piilolinssien ja silmätippojen käytöstä apteekista. LOMUDAL NASAL 5,2 mg/annos nenäsumute, liuos, kausiluonteiseen ja ympärivuotiseen allergiseen nuhaan. Aikuiset ja lapset 1 suihke kumpaankin sieraimeen 2-4 kertaa vuorokaudessa. Elleivät oireet helpotu 2-3 viikon käytön jälkeen, ota yhteys lääkäriin. Vaikuttava aine on natriumkromoglikaatti. Jos olet raskaana tai imetät, kysy lääkäriltä tai apteekista neuvoa ennen lääkkeen käyttöä. Tutustu pakkausselosteeseen ennen käyttöä. Markkinoija Sanofi. Helppo ja heti valmis Maistuu perheen pienimmillekin Sisältää sinkkiä Pakkauksessa 3 x 2 dl PARANNAMME ELÄMÄNLAATUA

5 PÄÄKIRJOITUS Syrjäytymisen juurille hyvinvointiarviointi perusopetuksen alussa Matti Rimpelä Syrjäytymisestä ja sen ehkäisemisestä puhutaan paljon. Erityisesti kannetaan huolta nuorten syrjäytymisestä. Hallitus investoi yhdessä kuntien kanssa yhteiskuntatakuuseen tavoitteena taata ainakin muutama kuukausi työtä sitä ilman jääneille nuorille. Presidentti valmistelee omaa syrjäytymisen ehkäisyohjelmaansa. Milloin syrjäytyminen alkaa? Tiedämme useita tunnusmerkkejä muutamista seurantatutkimuksista. Nuoren vaara jäädä koulutuksen ja työn ulkopuolelle kasvaa esimerkiksi, kun - vanhemmat joutuvat elämään toimeentulotuen varassa - neuvolakäyntejä laiminlyödään - lapsi kokee toistuvaa kiusaamista, - lapsella on käyttäytymishäiriöitä, ongelmia tarkkaavaisuudessa, yms. Mutta mikä on tärkein yksittäinen merkki syrjäytymisvaarasta? Käytettävissä olevasta tutkimusaineistosta tulee yksiselitteinen vastaus. Se on menestyminen peruskoulussa ja mittarina on arvosanojen keskiarvo. Esimerkiksi: Jos oppilaan keskiarvo 8-9 vuosiluokilla on kahdeksan tai enemmän, noin joka kymmenes raportoi masentuneisuuteen viittaavia oireita. Mutta keskiarvon ollessa alle seitsemän joka toisella on näitä oireita. Oppimisen ongelmien ja syrjäytymisvaaran voimakas yhteys tulee näkyviin jo 7-8 vuoden iässä, kun oppilaita aletaan tavalla tai toisella koulussa arvioida. Tämän yhteyden syy-seurausluonne on monimuotoinen. Oppiminen edellyttää kohtuullista hyvinvointia ja onnistuminen oppimisessa tuottaa hyvinvointia. On todennäköistä, että alle seiskan keskiarvon oppilaiden masentuneisuuden vähentämisessä mielenterveyspalvelut eivät ole ensisijaista. Huomattavasti tärkeämpää olisi tuottaa näille lapsille onnistumisen kokemuksia oppimisessa peruskoulun alusta alkaen. Mitä nämä havainnot tarkoittavat syrjäytymisen ehkäisyssä? On tärkeää järjestää koulutusta ja työtä niille nuorille, jotka jäävät oppivelvollisuuden jälkeen näistä osattomiksi. Mutta samalla on ymmärrettävä, että tämä on pääosin oireiden hoitoa. Jos keskitymme vain nuoriin, jokainen uusi ikäluokka tuottaa tuhansia uusia syrjäytymisvaarassa olevia 17-vuotiaita. Kun jo aika hyvin tiedämme syrjäytymisvaaraa ilmaisevat tunnusmerkit varhaislapsuudesta alkaen, meillä a pitäisi olla hyvät mahdollisuudet niiden tunnistamiseen: - Käytännössä jokainen tuleva äiti käy neuvolassa raskausviikolla. Kunnat on velvoitettu järjestämään raskauden aikana ainakin yksi laaja terveystarkastus, jossa arvioidaan koko perheen hyvinvointitilannetta. - Ensimmäisinä ikävuosina on lukuisia neuvolakäyntejä ja ainakin kolme laajaa terveystarkastusta. - Valtaenemmistö 4-5-vuotiaista on päivähoidossa, jossa lasten hyvinvointia ja perheiden tilannetta arvioidaan toistuvasti - Esiopetus kattaa jo yli 95 % kuusivuotiaista. - Jokaisen lapsen koulukypsyyteen otetaan kantaa oppivelvollisuuden alkaessa. - Kouluterveydenhuollossa tehdään koko perheen hyvinvointitilannetta selvittävä laaja terveystarkastus kaikille seitsemänvuotiaille. Viimeistään peruskoulun alkaessa pitäisi siis olla mahdollista tunnistaa syrjäytymisvaarasta kertovat tunnusmerkit. Ne eivät välttämättä löydy vielä lapsesta, mutta tulevat esiin, kun tarkastellaan lapsiperhettä kokonaisuutena. Tunnusmerkkejä kannattaa hakea samanaikaisesti sekä oppimisen että muissa hyvinvoinnin näkökulmissa. Miksi koko varhaislapsuuden kattavasta arviointiverkosta huolimatta niin monen lapsen syrjäytymiskehitys vain jatkuu? Suurin syy saattaa olla yksinkertaisesti siinä, että nykyinen toimintajärjestelmä jakaa lapsen lukuisiin osiin, joista mikään ei anna mahdollisuutta muodostaa kokonaiskuvaa. Tähän ongelmaan on toistuvasti kiinnitetty huomiota. Esimerkiksi Stakes ja opetushallitus järjestivät keväällä 2006 laajan asiantuntijakokouksen, jonka tuloksen tehtiin sosiaali- ja terveysministeriölle aloite lapsiperheen yhden ja yhtenäisen hyvinvointiarvioinnin kehittämiseksi. Aloite unohtui ministeriön arkistoihin. Lapsen jakaminen osiin näkyy selvimmin 6-7 -vuotiaiden tuessa ja palveluissa. Ensin toiminnat jaetaan terveys-, sosiaali- ja koulutussiiloihin ja nekin katkaistaan. Varhaiskasvatus muuttuu esiopetuksen kautta perusopetukseksi. Neuvolatyö muuttuu peruskoulun oppilashuolloksi, joka jakautuu kouluterveydenhuoltoon ja psykososiaalisiin oppilashuoltopalveluihin. Samasta lapsesta voidaan tallentaa tietoja jopa kahdeksaan rekisteriin, joiden kesken pelataan juristien johtamaa tietosuojapeliä. Lapsi- ja perhesuuntautuneisuudesta on puhuttu ainakin yhtä kauan kuin syrjäytymisestä. Vaikka valtion tasolla eteneminen on hidasta, useissa kunnissa on alettu pohtia, voisiko lasten ja lapsiperheiden tuen ja palvelut järjestää yhtenä kokonaisuutena ilman sektorirajoja. Hämeenlinnassa ollaan jo aika pitkällä. Pilottihankkeissa on kehitetty neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä sekä esiopetuksen ja perusopetuksen 1-2 vuosiluokkien yhdistämistä. Tavoitteena on rakentaa neuvolalle, päivähoidolle, esiopetukselle ja 1-2 luokille yhteinen yksikkö. Laajempana hankkeena pohditaan, onko mahdollista yhdistää toiminta niin, että on vain yksi ja yhteinen lasten ja nuorten palvelujen kokonaisuus olisi tukemassa lapsen hyvinvointia ja oppimista, ja myös koko lapsiperheen hyvinvointia. Miten voitaisiin edetä käytännössä? Stakesin aloite lapsiperheen laajasta hyvinvointiarvioinnista voisi olla hyvä toimintamalli, esimerkiksi seuraavasti: - Uuden toimintamallin ytimessä ovat huoltajien ja lapsen kanssa puolen vuoden välein käytävät arviointikeskuste- Neuvola ja kouluterveys 5

6 lut, joissa yhdistetään eri tahoilta kertyvä tieto lapsen ja hänen perheensä hyvinvoinnista (Näin väistetään juristien pelkäämät tietosuojaongelmat) - Ensimmäinen arviointikeskustelu on kesän jälkeen, kun lapsi on seuraavana vuotena menossa peruskouluun. Arviointikeskustelu järjestetään esiopetuksen puitteissa ja siihen otetaan mukaan neuvolassa ja varhaiskasvatuksessa kertyneet tiedot. Uutena menetelmänä käytetään Vahvuudet ja vaikeudet hyvinvointimittaria, jonka avulla huoltajat ja varhaiskasvatuksen työntekijä arvioivat lapsen hyvinvointi. Yhdessä sovitaan jatkotoimenpiteistä ja allekirjoitetaan lapselle yksi ja yhteinen hyvinvointisuunnitelma seuraavan puolen vuoden ajaksi. - Toinen arviointikeskustelu järjestetään esiopetuksen johdolla tammi-helmikuussa. Päivitetään tiedot viimeisen puolen vuoden ajalta. Arvioidaan edellisillä kerralla sovitun hyvinvointisuunnitelman toteutumista. Vanhemmat ja opettaja täyttävät Vahvuudet ja vaikeudet hyvinvointimittarin. Sovitaan niistä ydintiedoista, jotka toimitetaan peruskoululla hyödynnettäväksi uuden oppilaan sijoittamisessa kouluun ja arvioitaessa tehostetun tai erityisen tuen tarvetta ja siihen tarvittavia voimavaroja. - Kolmas yhteinen arviointikeskustelu on syksyllä, kun lapsi on aloittanut peruskoulun. Nyt mukaan tulee myös kouluterveydenhuollon laaja terveystarkastus, joka sovitetaan tähän kokonaisuuteen. Taaskin päivitetään tiedot lapsen kehityksestä ja edellisen hyvinvointisuunnitelman toteutumisesta. Huoltajat ja opettaja arvioivat lapsen hyvinvointia Vahvuudet ja vaikeudet hyvinvointimittarilla. Sovitaan yhdessä mahdollisista jatkotoimenpiteistä ja allekirjoitetaan seuraavan vuoden hyvinvointisunnitelma (sisältää oppimisen että muun hyvinvoinnin edistämiseksi tarkoitetut toiminnat). Tämän ytimen ympärille rakentuisi kriittisessä vaiheessa yksi ja yhteinen lapsen ja hänen perheensä hyvinvointiarviointi. Kun keskeiset tiedot määritellään rakenteisina ja tallennetaan vertailukelpoisesti, kertyy samalla jatkuvaa tietoa koko ikäluokan hyvinvointikehityksestä. Yhteisen hyvinvointiarvioinnin ydintiedot kirjataan lapsen hyvinvointikertomukseen, jonka käyttöoikeudet rajattaisiin vain niille, joille se on perusteltua. Siis samalla tavalla kuin nykyisin toimitaan terveydenhuollossa. Ydintiedot voitaisiin esiopetuksen ja perusopetuksen asiakastietojärjestelmiin eräänlaisena lokikirjana (hyvinvoinnin varastokirjanpito ), josta näkyisi onko ollut tarvetta kirjata havaintoja yksityiskohtaisemmin eri ammattiryhmien asiakastietoihin. Yhteinen hyvinvointiarvioinnin prosessi tuskin tuottaisi mainittavaa lisäkuormitusta. Lähes kaikkea tätä jo tehdään, mutta useina erillisinä arviointeina. On täysin mahdollista, että tämä toimintamalli olisi tehokkaampi ja tuottavampi kuin nykyinen lasta ja tietoa sirpaloiva menettely. Oma kysymyksensä on lapsen ja perheen hyvinvointitarpeisiin vastaaminen siten kuin ne hyvinvointisuunnitelmaan kirjataan. Arvioinnista on hyötyä vain silloin kun se rakentaa tulevaa toimintaa. Todennäköistä on, että yhteisen arviointiprosessin rinnalla olisi tehostettava perhetyötä Imatran mallin mukaisesti: Palkataan päätoimisia perhetyöntekijöitä ilman vastaanottohuoneita - tukemaan perheitä kotikäynneillä ja vertaisryhmissä. Yhteinen hyvinvointiarviontiprosessi 6-7 vuoden iässä tuottaisi jokaisesta kunnassa kirjoilla olevasta lapsesta hyvinvointisuunnitelman. Näin pääsisimme syrjäytymisen juurille viimeistään silloin kun lapset tulevat oppivelvollisuusikään. Tulevaisuuden tarinat VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT Helsinki, Finlandia-talo Ilmoittaudu yhdeksi, kahdeksi tai kolmeksi päiväksi. JOKA PÄIVÄ VALINNAISIA SEMINAAREJA! Puhujina muun muassa: Magnus Lindkvist, Saku Tuominen, Olli Kangas, Hille Koskela, Pekka Myrskylä, Anna-Kaisa Ikonen, Mirja Satka, Johanna Lammi-Taskula, Timo Harrikari ja Kirsi Juhila Lastensuojelupäivät on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja kuntien edustajille, lastensuojelun asiantuntijoille, opettajille ja kasvattajille, lasten vapaa-ajan toiminnan ohjaajille, oppilashuollon henkilöstölle, terveydenalan ammattilaisille ja kaikille lasten hyvinvoinnista kiinnostuneille. Seuraa Lastensuojelun Keskusliittoa myös Facebookissa

7 LLasten ja nuorten jalkaterveys on heikentynyt monesta syystä. Luonnollinen liikkuminen - erityisesti epätasaisessa maastossa kävely - on vähentynyt ja jatkuva istuminen ja lihavuus on lisääntynyt. Myös lasten kengät ja sukat ovat usein liian pieniä. Epäsopivat kengät ja sukat aiheuttavat lapsille ja nuorille jalkaterän ja varpaiden asentomuutoksia sekä iho- ja kynsimuutoksia sekä erilaisia jalkasairauksia. Terveydenhuollon vastaanotolla niin neuvolassa kuin kouluterveydenhuollossa on tärkeää kiinnittää huomiota jalkaterveyteen ja ottaa puheeksi myös lasten jalkineet. Lapsille sopivat kengät Lasten ja nuorten epäsopivista kengistä suurin osa on liian pieniä. Epäsopivia kenkiä käyttää kaikkiaan % lapsista. Useimmiten lapsi tai nuori kuitenkin sanoo, että kengät ovat sopivat, kun häneltä sitä kysytään. Eräässä tutkimuksessa 6 10-vuotiaista koululaisista 60 % oli sitä mieltä, että heidän kenkänsä ovat sopivankokoiset, vaikka mittauksessa ne todettiin liian pieniksi. Vanhempien tulisi tarkistaa lapsen ja nuoren kenkien sopivuus käytössä olevista kengistä säännöllisin väliajoin ja varmistaa sopivuus aina uusia kenkiä hankittaessa. Lasta ja nuorta tulisi myös opastaa arvioimaan ja tarkkailemaan kenkiensä kokoa ja muita ominaisuuksia. Kenkävalinnoista kannattaa keskustella lasten ja nuorten kanssa sekä pohtia kenkien vaikutuksia jalkaterveyteen. Kengät tulee sovittaa huolella ja pienetkin lapset tulee ottaa mukaan kauppaan. Kouluikäisillä ryhmäpaineet ja muoti määräävät kenkien hankintaa. Jos varhaislapsuudessa on oppinut Lasten jalkaterveys huolestuttaa asiantuntijoita Lasten ja nuorten epäsopivista kengistä suurin osa on liian pieniä. kenkien koon määrittelyn, jalkaterät ovat oppineet tuntemaan, millainen kenkä on hyvä, jolloin on helpompaa hankkia mahdollisimman sopivia muotikenkiäkin. Vanhempien kannattaa käyttää lasten kenkien hankinnassa apuna ammattitaitoisia kenkämyyjiä. Suomessa koulutetut kenkämyyjät auttavat lasten kenkien valinnassa kenkäkaupoissa, joissa on Lasten kenkäasiantuntija merkki. Lähde Kenkien merkitys lapsen ja nuoren jalkaterveydelle. Riitta Saarikoski, Minna Stolt ja Irmeli Liukkonen. Artikkelin tunnus: jal00059 ( ) 2012 Kustannus Oy Duodecim. Neuvola ja kouluterveys 7

8 Suomen vahvin ja tasapainoisin toivottaa tervetulleeksi perheen pienimmän Biophilus Drops sisältää Lactobacillus r. GG -maitohappobakteereita, jotka antavat lisäsuojan kätevinä annostippoina perheen pienimmille. Nyt saatavana myös D-vitaminoituna! Lapsen ääni - tarina minulta Mitä on osallisuus? Miksi lapsen ääni on tärkeä? Miten mediailmaisu auttaa lapsen äänen esille tuomisessa? Lapsen ääni tarina minulta auttaa aikuista näkemään, kuulemaan ja ajattelemaan toisin. Lasten osallisuus haastaa aikuiset kohtaamaan lapsen maailman sellaisena kuin lapset sen kokevat. Osallisuuden edistäminen on merkityksellistä tässä ja nyt - juuri siinä arjessa, jossa lapset elävät. Materiaalissa pohditaan erityisesti pienten lasten osallisuuden edistämistä, mutta soveltuu kaiken ikäisten lasten kanssa työskenteleville. Lisätietoja ja materiaalitilaukset: Löydät meidät Apteekista!

9 Auringosta kannattaa nauttia kohtuudella Auringon ultraviolettisäteilyn voimistuessa kevään myötä tulee muistaa suojautua liialliselta säteilyltä. Jatkuva ihon altistuminen UV-säteilylle voi aiheuttaa ihosyövän. IIlmatieteen laitos, Syöpäjärjestöt ja Säteilyturvakeskus haluavat muistuttaa auringon ultraviolettisäteilyn terveysriskeistä kevään kynnyksellä. Oikealla asenteella aurinkoon Talvella ohentunut ja kalpea iho ei kestä yhtäkkistä, suurta UV-säteilymäärää ja palaa keväällä erittäin helposti. UVannostaan ja palamisriskiään on helppo vähentää ennakoivalla asenteella ja muistamalla muutama perusasia suojautumisesta. Aurinkoon kannattaa totutella vähitellen, jolloin ihon luontaiset suojamekanismit, kuten rusketus ja päällimmäisten ihosolukerrosten paksuuntuminen, ehtivät suojata ihoa. Parhaimman suojan iholle antaa vaatetus. Aurinkorasvat pystyvät estämään UV-säteilyn aiheuttaman ihon palamisen, mutta niiden tarjoama suoja riippuu suojakertoimen lisäksi iholle levitettävän voiteen määrästä. Mikäli rasva kuluu pois, aurinkosuojavoidetta on luonnollisesti lisättävä. Silmät kannattaa myös muistaa suojata aurinkolaseilla. Lasten silmien suojaaminen on erityisen tärkeää. Suotavinta on käyttää aurinkolaseja, jotka suojaavat silmät myös sivulta tulevalta säteilyltä. UV-indeksi kertoo suojautumistarpeesta Ilmatieteen laitoksella käytettään kansainvälistä UV-indeksiä, joka kertoo auringon haitallisen UV-säteilyn määrän yhdellä luvulla. Ihon ja silmien suojautumistarve alkaa, kun UV-indeksi on 3 tai enemmän. Keskimäärin tämä toteutuu Etelä-Suomessa toukokuun alusta elokuun loppuun ja Pohjois- Suomessa kesäkuun alusta elokuun puoliväliin. Yksittäisenä vuonna kausi voi alkaa jopa kuukautta aiemmin tai päättyä kuukautta myöhemmin. Suomessa UV-indeksin suurin toistaiseksi mitattu arvo on 7. Voimakasta säteilyä eli indeksin arvo 6 7 havaitaan Etelä-Suomessa tyypillisesti 5 15 päivänä kesä-heinäkuussa. Ilmatieteen laitos antaa varoituksen, jos ennustettu UV-säteily on voimakasta. Välimeren maissa keskipäivän UV-indeksi on kesällä Päiväntasaajan leveysasteilla UV-indeksi voi nousta 12:een, vuoristossa jopa 15:een saakka. Pitkällä aikajänteellä UV-säteilyn on ennustettu vähenevän otsonikerroksen oletetun toipumisen myötä, mutta toistaiseksi tästä ei ole todisteita. Ilmatieteen laitoksen Jokioisten observatorion tarkkuusmittaukset osoittavat UV-säteilyn pikemminkin lisääntyneen kesäaikaan. Lisätietoja: Säteilyturvakeskus, laboratorionjohtaja Riikka Pastila, puh. (09) , riikka.pastila@stuk.fi Ilmatieteen laitos, tutkija Tapani Koskela, puh. (09) , tapani.koskela@fmi.fi Syöpäjärjestöt, ylilääkäri Liisa Pylkkänen, puh , gsm UV-indeksi kännykkään Ihosyövät yleistyvät edelleen Suomessa sairastui 2725 ihmistä ihosyöpään vuonna Naisia sairastuneista oli 1345 ja miehiä Tässä luvussa ovat mukana melanoomaan ja okasolusyöpään sairastuneet. Tämän lisäksi tyvisolusyöpään eli basalioomaan sairastui ihmistä. Basalioomia ei sisällytetä syöpätilastoihin, koska eivät juuri koskaan lähetä etäpesäkkeitä, jolloin tauti ei johda kuolemaan vuosienkaan sairastamien jälkeen. Melanooma on ihosyövistä vaarallisin, koska se lähettää etäpesäkkeitä. Uusia tapauksia todettiin 1228 vuonna Näistä 637 oli naisilla ja 591 miehillä. Melanooma on myös vuotiaiden naisten yleisin syöpä: siihen sairastuu yhtä moni kuin kilpirauhassyöpään. Tässä ikäluokassa todettiin 20 tapausta vuonna Saa tarkat UV-indeksitiedot helposti tekstiviestillä numerosta Palvelun hinta on 0,84 /viesti (DNA 0,85 /viesti) ja se toimii Soneran, Elisan, DNA:n, Saunalahden, Tele Finlandin ja AinaComin liittymillä. Lähetä tekstiviesti uv paikkannimi (esimerkiksi uv hania) numeroon Vastausviestinä saat uv-indeksin ennusteen, joka sisältää ensimmäiselle vuorokaudelle päivän maksimiarvon sekä indeksin arvon kolmen tunnin välein (klo 9,12,15 ja 18 ). Toiselle ja kolmannelle päivälle saat päivän maksimiarvon. Neuvola ja kouluterveys 9

10 Terhi Virtanen Lisää kuitua lasten ruokavalioon Leipätiedotuksen ja Maa- ja kotitalousnaisten leikki-ikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen suunnattu hanke, Veikeä vilja kiva kuitu, nostaa parrasvaloihin leivän ja muiden viljatuotteiden hyvät ominaisuudet. Syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana Maa- ja kotitalousnaiset toteuttavat perhekahviloissa ja -kerhoissa tapahtumia, joissa ovat esillä maistuvat kuidun lähteet sekä terveellinen ja monipuolinen ruokailu lapsiperheissä. Lasten ravitsemuksen haasteena on usein liiallinen sokerin saanti sekä ruokavalion vähäinen kuidun määrä. Myös suurella osalla aikuisväestöä olisi tarve tehdä korjausliike näiden ruokailutottumusten suhteen. Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittamassa Veikeä vilja kiva kuitu -kampanjassa korostetaan täysjyväviljatuotteiden sisältämän kuidun terveellisyyttä ja riittävää saantia. Tutkimusten mukaan alle kouluikäisten lasten ruokavalion laatu heikkenee usein ensimmäisen ikävuoden jälkeen lasten siirtyessä syömään samaa ruokaa muun perheen kanssa. Tällöin ruokavalio muuttuu helposti liikaa suolaa, sokeria ja kovaa rasvaa sisältäväksi. Sokeripitoisten mehujuomien, suklaan ja makeisten kulutus yleistyy toisesta ikävuodesta alkaen. Ruokavalioneuvontaa ja tukea tulisikin tässä vaiheessa kohdentaa koko perheelle. Runsas sokeripitoisuus huonontaa ruoan ravintoainetiheyttä. Runsaasti energiaa, mutta vähän ravintoaineita sisältävät elintarvikkeet köyhdyttävät ruokavaliota. Näin käy etenkin lasten ravitsemuksessa, koska lasten annokset ovat pieniä. Pienen ruokamäärän tulisi sisältää paljon ravintoaineita eli sen tulisi olla hyvin ravintoainetiheää. Runsas sokerin saanti on yhteydessä ravitsemuksellisesti huonompaan ruokavalioon. Paljon sokeripitoisia elintarvikkeita syövien lasten ruokavalioon kuuluu vähemmän vilja- ja maitotuotteita kuin vähemmän sokeria syövillä lapsilla. Näin heidän kuidun saantinsa on myös vähäisempää. Ruokavalion rasvan laadun on todettu olevan runsaasti sokeria ruokavaliostaan saavilla lapsilla muita lapsia huonompi. Hammasterveyden kannalta hälyttävää on se, että makeita välipaloja syödään lähes päivittäin tai jopa useasti päivän aikana. Täysjyväviljan terveellisyyden peruspilarina on ravintokuitu Lasten vatsat tarvitsevat kuitua voidakseen hyvin. Viljavalmisteet ovat lasten ruokavalion perusta ja kuuluvat monipuoliseen ruokavalioon. Runsaastakaan kuidun saannista ei ole haittaa lasten kasvulle. Viimeisimpien tutkimusten mukaan runsaasta kuidun saannista on etua sekä ravitsemuksellisesti että sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä. Sen on todettu laskevan veren kolesteroliarvoja lapsilla. Kuitua ruokavaliostaan runsaasti saavat lapset saavat enemmän vitamiineja ja kivennäisaineita. Kun arkisin syödään terveellisesti ja monipuolisesti, voi välillä herkutella. Monipuolinen ruokavalio Lautasmallin avulla voi koota myös lapsille terveellisen aterian: puolet lautasesta täytetään kasviksilla, neljännes perunalla, riisillä tai pastalla ja toinen neljännes kala-, liha- tai munaruoalla. Ruoanvalmistuksessa kannattaa suosia öljyä ja kasvirasvoja sekä välttää runsasta suolan käyttöä. Salaatin päälle voi laittaa öljypohjaista salaatinkastiketta. Ruoan lisäksi voi tarjota palan leipää margariinilla voideltuna ja juomaksi rasvatonta maitoa tai piimää. Marjat tai hedelmät jälkiruokana täydentävät aterian. Samat ohjeet pätevät lapsille ja aikuisille, lasten annoskoot ovat vain pienempiä. Terveen lapsen ruokahalu kertoo sopivan ruokamäärän. Lasten syömisessä tärkeitä ovat monipuolinen ruokavalio ja säännöllinen ateriarytmi. Terve ja monipuolisesti syövä lapsi ei 10 Neuvola ja kouluterveys

11 tarvitse lisäravinteita lukuun ottamatta D-vitamiinilisää, jota suositellaan käytettäväksi ympäri vuoden. Maistamalla tutuksi Uudet maut ovat vieraita, mutta maistamalla ne tulevat tutuiksi. Uusiin makuihin tottuminen vie aikaa, joten lapselle kannattaa tarjota ruokaa useita kertoja. Uuteen makuun tottuu maistelukerran jälkeen. Kun lapsi maistaa jotain uutta tai käyttäytyy ruokapöydässä kauniisti, hän ansaitsee kehuja. Ruokaa on mukava maistella, kun tietää miten se on tehty tai on itse saanut olla mukana sitä valmistamassa. Tarinoiden avulla voi kertoa lapselle, miten ruoka päätyy pellolta kauppaan ja sieltä kotiin ruokapöytään. Kauppareissuilla lapsi voi olla mukana valitsemassa vihanneksia ja leipää. Kolmivuotias osaa auttaa pöydän kattamisessa ja 5-6 -vuotias vihannesten pesemisessä ja pilkkomisessa. Välipalalla on väliä Lapset syövät kerrallaan pieniä määriä, joten välipalat auttavat jaksamaan aterioiden välillä ja ovat tärkeä osa leikki-ikäisen ruokavaliota. Välipala on nimensä veroinen: se nautitaan pääaterioiden välillä eikä sillä ole tarkoitus korvata lounasta tai päivällistä. Runsaskuituiset viljavalmisteet, vähärasvaiset ja -sokeriset maitotuotteet sekä kasvikset, hedelmät ja marjat ovat terveellisiä ja hyvänmakuisia välipaloja. Välipalojen laatuun on syytä kiinnittää huomiota. Monet alle kouluikäiset lapset syövät päivän aikana yhtä paljon suolaisia ja makeita leivonnaisia ja keksejä kuin leipää. Sokeriset ja rasvaiset herkut sisältävät niin paljon Kotoa opitut hyvät ruokailutottumukset antavat kestävän pohjan syömiselle. energiaa, että ne kattavat helposti suuren osan lapsen päivittäisestä energian tarpeesta eikä ruoka maistu enää pääaterioilla. Sokeria ja rasvaa sisältävien välipalojen korvaaminen täysjyväleivällä ja muilla viljatuotteilla parantaa ruokavalion terveellisyyttä ja auttaa ehkäisemään epätasapainoisesta ruokavaliosta seuraavia ongelmia. Kun arkisin syödään terveellisesti ja monipuolisesti, voi välillä herkutella. Kun herkkuja saa harvemmin, osaa niitä arvostaakin enemmän. Yhdessä lasten kanssa voi leipoa tai valmistaa muita suosikkiherkkuja. Ruokailu- ja ravintotottumukset luodaan jo lapsuudessa Lapsuudessa omaksutut ruokailuun, lepoon ja liikuntaan liittyvät elintavat ovat suhteellisen pysyviä. Varhaislapsuuden ravitsemuksella voidaan vaikuttaa useisiin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin. Erityisesti vähän tyydyttynyttä rasvaa ja runsaasti kuitua sisältävällä ruokavaliolla on edullisia vaikutuksia terveyteen jo lapsuudessa. Kotoa opitut hyvät ruokailutottumukset antavat kestävän pohjan syömiselle. Perheen yhteinen ateriointi lisää perheen yhteenkuuluvuutta, muokkaa lapsen mieltymyksiä ja tapoja sekä parantaa mahdollisuuksia tarjota koko perheelle ravitsemussuositusten mukaista ruokaa. Lapsiperheiden ruokapöydissä opitaan hyvän aterian malli, maistellaan uusia makuja ja rakennetaan perheen arjen rytmiä. Yhdessä syöminen edistää aterioiden monipuolisuutta. On kannustavampaa koota kaikki aterian osat - pääruoka, kasvislisäkkeet, leipä, juoma ja jälkiruoka - tarjolle, kun syöjiä on useampia. Aikuisilla on vastuu leikki-ikäisten lasten terveellisistä ruokavalinnoista, pöytätavoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Omalla esimerkillä voi osoittaa terveellisen ja monipuolisen syömisen mallia ja ruoan arvostamista. Aikuisten ei tule alleviivata lapsille omaa laihduttamistaan, omia ennakkoluulojaan tai ruokia, joista ei itse pidä. Aikuisellekaan ei ole myöhäistä totutella uusiin makuihin tai terveellisimpiin tapoihin. Pakkausmerkinnät Lasten rasvan ja suolan saantiin kannattaa kiinnittää huomiota. Pakkauksesta voi helposti tarkistaa, mitä elintarvike sisältää. Näin on helppo valita kuitupitoisia ja vähemmän suolaa tai kovia eläinrasvoja sisältäviä tuotteita. Kuitu Runsaskuituinen leipä = kuitua vähintään 6 g/ 100 g Kuidun lähde = kuitua vähintään 3 g / 100 g Suola tuo leipään makua ja rakennetta. Vähemmän suolaa sisältävä ruokaleipä = suolaa enintään 0,9 painoprosenttia Vähemmän suolaa sisältävät näkkileivät ja hapankorput = suolaa enintään 1,2 painoprosenttia Julkisuudessa käytävä ravitsemuskeskustelu hämmentää Ruoasta ja ravitsemuksesta julkaistut artikkelit kiinnostavat ihmisiä. Kirjoitukset ohimenevistä trendeistä sekä vahvat perusteettomat väitteet hämmentävät kuluttajia ja he kokevat suositusten muuttuvan jatkuvasti. Yksityiskohtiin tarttuminen saattaa viedä huomion pois kokonaisuudesta ja edullisista elämäntapamuutoksista. Tämä on haaste tilanteessa, jossa lihan ja tyydyttyneen rasvan kulutusta kehotetaan lisäämään, vaikka suurimmalle osalle suomalaisväestöä se ei terveyden kannalta ole edullista. Ruoan kulutustilastojen perusteella kuluttajien ruokavalinnat eivät ole muuttuneet terveellisemmiksi viime vuosina: hiilihydraatteja ei ole ruokavaliossa korvattu kasviksilla, sillä niiden kulutus ei ole lisääntynyt. Sen sijaan makeisten ja virvoitusjuomien myynti on lisääntynyt huomattavasti. Hiilihydraattien lähteet ovat muuttuneet sokerisiksi välipaloiksi, jotka eivät energian lisäksi sisällä muita ravintoaineita. Julkisuuden luoma mielikuva, että viljatuotteiden, myös täysjyväviljan, välttäminen olisi suositeltavaa, on väärä. Viljatuotteiden ja täysjyväleivän terveellisyyttä tuleekin korostaa. Täysjyväleipä on terveellistä ja täysipainoista ravintoa, josta saadaan paljon ravintoaineita. Leipä on laadukas hiilihydraatin lähde, koska samassa paketissa tulee proteiineja hyviä rasvahappoja B-ryhmän vitamiineja kivennäisaineita kuitua bioaktiivisia aineita Neuvola ja kouluterveys 11

12 Bioaktiiviset yhdisteet ovat tehoaineita, jotka vaikuttavat suotuisasti terveyteen. Etenkin täysjyvärukiin sisältämien yhdisteiden uskotaan ehkäisevän lihavuutta, sydäntauteja, diabetesta ja ruoansulatuskanavan syöpiä. Kuitua tulisi saada monenlaisista lähteistä Ruoan sisältämät hiilihydraatit ovat sekoitus ravintokuituja, tärkkelystä ja yksinkertaisia sokereita. Tärkein hiilihydraattien- ja kuidunlähde ovat täysjyväviljavalmisteet, kuten leivät, puurot ja pastat. Hiilihydraatteja ja kuitua on myös kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa, mutta ne sisältävät vähemmän kuituja kuin viljavalmisteet. Suomalaisten kuidun saanti (22 g) ei yllä suositusten tasolle. Päivittäisen kuidun saannin tavoite on naisilla vähintään 25 g ja miehillä 35 g. Suomalaisten ravitsemuksessa kuitua saadaan ylivoimaisesti eniten (61 %) viljavalmisteista. Viljatuotteet ovatkin parhaita kuidun lähteitä. Vaikka kasvikset ovat terveydelle monin tavoin edullisia ja keskeinen osa terveellistä ruokavaliota, tarvitaan niiden lisäksi viljatuotteita riittävän kuidunsaannin turvaamiseksi. Myös kuidun laadun monipuolisuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Pelkkä vihanneksista ja hedelmistä saatava kuitu ei tarjoa kuidun parhaita terveysvaikutuksia. Lasten kuidunsaannille ei ole suomalaisia suosituksia, mutta energiaan suhteutettu suositus olisi 3 g / MJ (3 g / 717 kcal). Kuidun saantisuositukset lapsille perustuvat keskimääräisiin arviointeihin ja aikuisten suosituksiin. Tälle tasolle alle kouluikäisten lasten kuidun saanti ei kuitenkaan yllä. Lasten päivittäisen suositellun kuidun (n. 16 g) saa neljästä viipaleesta täysjyväleipää. Lautasellinen kaurapuuroa sisältää kuitua 4,4 g ja lautasellinen mannapuuroa 2,4 g. Sata grammaa (100 g) keitettyä täysjyvämakaronia sisältää kuitua 1,7 g. Perunassa ja porkkanassa kuitua on 1 g ja omenassa 2,5 g. Hiilihydraatteja tarvitaan Hiilihydraatit tuottavat energiaa perusaineenvaihduntaan, kehon lämpimänä pysymiseen ja liikkumiseen. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan antamien suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan hiilihydraateista tulisi saada % päivittäisestä energiasta. Yli puolet päivittäisestä energiasta tulisi saada hyvistä hiilihydraattien lähteistä, kuten täysjyväviljasta ja vain alle 10 % sokerista. Hiilihydraatit turvaavat vakaan sokeritason verenkierrossa. Verensokeritason vakaana pitäminen on oleellista aivojen energiansaannin ja toiminnan kannalta, koska normaalisti ne käyttävät vain glukoosia (hiilihydraatti) energiakseen. Myös kaikki muut solut voivat käyttää glukoosia energianlähteenään. Veikeä vilja ja kivat kuidun lähteet tutuiksi toimintaradalla Veikeä vilja kiva kuitu -tilaisuus tarjoaa mukavaa puuhaa ja ajankohtaista asiaa lapsiperheen terveellisestä ravitsemuksesta. Perhekerhoissa järjestettävissä tilaisuuksissa keskustellaan lasten ravitsemuksen haasteista ja tutustutaan veikeään viljaan ja kivoihin kuidun lähteisiin yhdessä lasten kanssa. Noin tunnin kestävässä tapahtumassa lapsilla ja vanhemmilla on mahdollisuus itse tehden ja kokeillen tutustua viljoihin, viljatuotteisiin, terveellisen aterian koostamiseen, riittävän kuidun saannin arvioimiseen ja sokerin välttämiseen. Jos kiinnostuit, tiedustele järjestämismahdollisuutta alueesi Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksesta. Yhteystiedot löytyvät nettisivuilta www. maajakotitalousnaiset.fi kohdasta piirikeskukset. Lisätietoja Veikeä vilja kiva kuitu -kampanjasta Terhi Virtanen ETM, projektikoordinaattori Leipätiedotus ry terhi.virtanen@leipatiedotus.fi Terveyttä havumetsistä... Tuote johon Sinun ei tarvitse uskoa - se toimii sittenkin! Antioksidanttiteho Antioksidanteffekt 95% HAVUPUU-UUTEJUOMA Turun yliopistossa tutkittu luonnon antioksidantti länsirannikon männystä Valmistettu lähdeveteen. Ravintolisän valmistukseen on käytetty nuoren männyn kuorta ja nilaa. Ravintolisä Havupuu-uutejuoma sisältää juuri niitä luonnonmukaisia ravintoaineita, joita ihmisen elimistö tarvitsee päivittäin pitääkseen itsensä kunnossa. Saatavana luontaistuotekaupoista kautta maan Siikainen, (02) ravintorengas.fi 12 Neuvola ja kouluterveys

13 Äiti odottaa älä aja ylinopeutta Äidit arvostavat tieliikenteen turvallisuutta keskiverto kansalaista enemmän. Liikenneturvan kyselyssä äidit kannattivat muita useammin muun muassa alhaisempia nopeuksia suojateiden läheisyydessä ja automaattisen nopeusvalvonnan lisäämistä. Liikenneturvan kyselyyn vastanneet äidit olivat valmiita alentamaan sekä nopeuksia että poliisin Äiti odottaa älä aja puuttumiskynnystä ja lisäämään automaattista nopeusvalvontaa muita vastaajia useammin. Äideistä puolet oli sitä mieltä, että nopeusrajoituksen tulisi olla suojatien kohdalla maantiellä korkeintaan 40 km tunnissa ja taajamassa 30 km tunnissa. Kaikkien vastaajien osalta vastaava osuus oli neljä kymmenestä. ylinopeutta Äitien mielipiteet olivat yleisesti ottaen samansuuntaisia muiden kyselyyn vastanneiden naisten antamien vastausten kanssa. TNS Gallup haastatteli 1426 suomalaista joista äitejä oli 209 joulukuussa Äidit arvostavat tieliikenteen turvallisuutta keskiverto kansalaista enemmän. Liikenneturvan kyselyssä äidit kannattivat muita useammin muun muassa alhaisempia nopeuksia suojateiden läheisyydessä ja automaattisen nopeusvalvonnan lisäämistä. Liikenneturvan kyselyyn vastanneet äidit olivat valmiita alentamaan sekä nopeuksia että poliisin puuttumiskynnystä ja lisäämään automaattista nopeusvalvontaa muita vastaajia useammin. Äideistä puolet oli sitä mieltä, että nopeusrajoituksen tulisi olla suojatien kohdalla maantiellä korkeintaan 40 km tunnissa ja taajamassa 30 km tunnissa. Kaikkien vastaajien osalta vastaava osuus oli neljä kymmenestä. Äitien mielipiteet olivat yleisesti ottaen samansuuntaisia muiden kyselyyn vastanneiden naisten antamien vastausten kanssa. TNS Gallup haastatteli 1426 suomalaista joista äitejä oli 209 joulukuussa Turvallisesti äidin luo Aikaisemmissa Liikenneviraston nopeustilastoista on huomattu, että erityisesti äitienpäivänä ajetaan suuremmilla nopeuksilla kuin vuoden muina päivinä. Neuvoloissa on siten hyvä muistaa ja muistuttaa äitienpäivään liittyvä liikenneturvallisuusriski Turvallisesti äidin luo ja korostaa kaikille lapsiperheille turvallisen ajon tärkeyttä. Liikenneturva kehottaa autoilijoita noudattamaan turvallisen ajon tärkeyttä. nopeusrajoituksia. Liikenteen sääntöjä noudattamalla säästyttäisiin yhä kymmeniltä kuolonkolareilta joka vuosi. Kun nopeus kasvaa, havaintojen ja päätösten tekoon jää vähemmän aikaa ja auton liikkumiseen liittyvät voimat kasvavat. Myös pysähtymismatka pitenee. Kun auto liikkuu muuta liikennettä nopeammin, ohitustarve kasvaa, ja ohitus- sekä muiden ajotapavirheiden määrä lisääntyy. Uskon, että äidit arvostavat täsmällisyyden sijaan enemmän turvallisuutta. Älä siis aja ylinopeutta, Liikenneturvan viestintäpäällikkö Kare Ojaniemi toteaa. Nopeus tuo mukanaan vakavammat seuraukset onnettomuuksissa. Emme ole liikenteessä yksin. Aikaisemmissa Liikenneviraston nopeustilastoista on huomattu, että erityisesti äitienpäivänä ajetaan suuremmilla nopeuksilla kuin vuoden muina päivinä. Neuvoloissa on siten hyvä muistaa ja muistuttaa äitienpäivään liittyvä liikenneturvallisuusriski ja korostaa kaikille lapsiperheille Lisätietoja Viestintäpäällikkö Kare Ojaniemi Kuva: Teemu Toivanen Neuvola ja kouluterveys 13

14 HHH Hampaista on pidettävä hyvää huolta odotusaikana Lapsi voi altistua hampaiden reikiintymiselle, jos vanhemmilla on hoitamattomia kariesvaurioita. Kuva Sirpa Ruotsalainen Odottava äiti saattaa altistua suun ja hampaiden terveysongelmille. Jos ne hoidetaan asianmukaisesti, pysyvää haittaa ei aiheudu. Raskausaikana hampaat on muutoinkin hyvä hoitaa kuntoon. Lapsi voi altistua hampaiden reikiintymiselle, jos vanhemmilla on hoitamattomia kariesvaurioita. Odottavien vanhempien suunterveyteen liittyvät tottumuksetkin saattavat vaatia kohentamista. Lapsi oppii niin hyvät kuin huonotkin tavat ottamalla mallia vanhemmistaan. Raskauden alkuaikoina lähes jokaisella naisella esiintyy pahoinvointia. Jos mahan sisältöä päätyy toistuvasti suuhun, hampaat altistuvat eroosiolle, jolla tarkoitetaan hampaan pinnan kemiallista syöpymistä. Raskauden jälkipuoliskolla yleisesti esiintyvään närästykseen voi niin ikään liittyä altistuminen eroosiovaurioille. Hampaitten terveyden näkökulmasta raskauden kesto on kuitenkin niin lyhytaikainen, että vakavia vaurioita ei yleensä ehdi aiheutua. Pahoinvointia ja närästystä neuvotaan torjumaan nauttimalla pieniä välipaloja. Jos ne ovat kovin sokeripitoisia, ne saattavat altistaa hampaat reikiintymiselle. Raskauden aikana hampaat ovat muutoinkin tavanomaista alttiimpia kariesvaurioille, sillä sylki on silloin normaalia happamampaa, ja syljen kyky puskuroida happohyökkäyksiä on alentunut. Onneksi varhaisten kariesvaurioiden eteneminen paikkausta vaativiksi rei iksi on melko hidas prosessi. Kun ruokatottumukset ovat terveelliset ja hampaiden puhtaudesta huolehditaan hyvin, pienet kariesvauriot voivat korjaantua niin, että paikkaushoito ei ole tarpeen. Hampaiden reikiintymisen riskiä voi pienentää käyttämällä ksylitolituotteita päivittäin ainakin kolmen syöntikerran jälkeen (yhteensä vähintään 5 g ksylitolia päivässä). Ikenien tulehdus on yleistä raskauden aikana. Raskauden aikaiset hormonimuutokset eivät käynnistä sairautta, mutta ne pahentavat aiemmin alkanutta ientulehdusta. Odotusaikana ientulehdukseen voi liittyä ikenien paikallista liikakasvua, jota joskus kutsutaan raskausajan ienkasvaimeksi. Hammashoitoloissa ientulehdusta hoidetaan ennen muuta poistamalla paikalliset ärsyttävät tekijät. Omahoitona on moitteettoman suuhygienian noudattaminen. Tavallisesti kudosmuutokset häviävät muutamassa kuukaudessa synnytyksen jälkeen. Raskaus ei lisää vakavampien hampaiden kiinnityskudossairauksien riskiä, sillä tulehdusmuutokset rajoittuvat yleensä ikenien alueelle. Ennen uskottiin, että raskaus turmelee hampaat. Tämä ei pidä paikkaansa. Raskaus voi toki altistaa suun ja hampaiden sairauksille, mutta pysyviä vaurioita ei synny, jos hampaista pidetään hyvää huolta. Siihen kuuluu, että hampaat harjataan vähintään kahdesti päivässä fluorihammastahnaa käyttäen. Hammasvälit puhdistetaan tarvittaessa erikseen. Ruoka pyritään nauttimaan suunnitelluilla aterioilla, joiden välillä tapahtuvaa napostelua tulee välttää. Tavallinen vesi on paras janojuoma. Sokeria sisältäviä ja/tai happamia juomia ei tule käyttää janojuomana. Hannu Hausen Kirjoittaja on Suomen Hammaslääkäriliitto ry:n asiantuntijahammaslääkäri 14 Neuvola ja kouluterveys

15 Punkit tarkkailuun Punkit ovat ikäviä kesähelteiden seuralaisia, jotka ovat liikkeellä aina huhtikuusta lokakuuhun. Ne yleistyvät ja leviävät Suomessa koko ajan pohjoisemmaksi. Punkit elävät kosteissa ja varjoisissa paikoissa: seka- ja lehtimetsissä, metsänreunoilla, pensasniityillä ja ruohikoissa, mistä ne tarttuvat iholle tai vaatteisiin. Enimmäkseen punkit vaanivat saalistaan ruohonvarressa muutaman kymmenen sentin korkeudella maanpinnasta. Punkit levittävät kahta tautia: borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Viime kesänä puutiaisaivokuumeeseen sairastui Suomessa 60 henkilöä ja borrelioositapauksia tilastoitiin yhteensä Puutiaisaivokuumeella suuret riskit Puutiaisaivokuume, Kumlingen tauti, TBE, engl. Tick-Borne Encephalitis) on vakava sairaus, jonka punkki voi tartuttaa ihmiseen. Tätä virusta on pikkujyrsijöissä, jotka eivät itse sairastu siihen. Jyrsijöistä virus siirtyy punkkiin ja sen syljen mukana seuraavaan eläimeen tai ihmiseen, jota se puree. Suurten nisäkkäiden tai lintujen mukana virus voi levitä edelleen uusille alueille. TBE-virustartunnan saaneelle kehittyy 1 2 viikon kuluttua flunssan kaltaisia oireita, kuten lievää kuumetta, päänsärkyä ja nivelsärkyä. Vaivat kestävät viikon verran ja sen jälkeen useimmat paranevat ja saavat elinikäisen immuunisuojan. Mutta joillekin tartunnan saaneista tauti palaa noin viikon kuluttua. Noin kolmanneksella tartunnan saaneista virus tunkeutuu aivoihin ja aivokalvoihin. Heille kehittyy noin viikon kuluessa uudet oireet, kuten korkea kuume, päänsärky, niskan jäykkyys, pahoinvointi ja yleiskunnon heikkeneminen. He tarvitsevat tällöin sairaalahoitoa. Diagnoosi tehdään verinäytteestä ja selkäydinnestenäytteestä. Borrelioosi Borrelioosi puolestaan paranee antibiooteilla, kunhan purema hoidetaan heti alkuvaiheessa. Kaikkia punkinpuremia ei tarvitse hoitaa lääkekuurilla, mutta jos ihoon syntyy rengasmaista ihottumaa, joka alkaa laajeta, on aika lähteä lääkäriin. Hoitamattomana borrelioosi jatkuu ja muuttaa muotoaan. Taudin myöhäisvaihe ilmenee eri tavoilla, kuten esimerkiksi nivel- ja hermokipuina. Punkkirokote Punkki tulee aina poistaa mahdollisimman nopeasti siihen tarkoitetuilla punkkipinseteillä. Punkki imee ihmisestä tai kotieläimestä verta useita tunteja, joten se tuskin jää huomaamatta. Rokotusta puutiaisaivotulehdusta vastaan suositellaan otettavaksi viimeistään toukokuussa, jotta suoja ehditään saada ennen puutiaiskauden alkua. Vaikka punkkirokotus olisi jäänyt ottamatta, puremaa ei kannata pelätä, sillä suuri osa punkeista ei kanna mitään tautia. Punkkirokote alkaa vaikuttaa noin kuukauden kuluttua ensimmäisestä pistoksesta. Rokote koostuu kolmen pistoksen sarjasta. Pureman tunnistaminen ja oikea-aikainen hoitaminen on joka tapauksessa ensiarvoisen tärkeää, sillä rokote ei suojaa borrelioosilta, kertoo yleislääkäri Minna Mikkola Terveystalo Leppävaarasta. Mitä pikemmin punkin löytää ja poistaa, sen pienempi todennäköisyys on, että punkki ehtii tartuttamaan tauteja, Mikkola painottaa. Kenen pitäisi harkita rokotusta? Suomessa tartunnan voi saada punkin puremasta vain maantieteellisesti rajatulla alueella. Riski sairastua puutiaisaivotulehdukseen on Ahvenanmaan maakunnassa suuri ja sairastuvuus on kansainvälisesti vertailtuna erittäin korkea. Puutiaisaivotulehdusta esiintyy yksittäistapauksina myös muualla Suomessa: Turun saaristossa, Kokkolan seudulla, Helsingin ulkosaarilla sekä Lappeenrannan ja Imatran seudulla. Tartuntariski on merkittävä myös Ruotsissa Tukholman saaristossa ja sieltä etelään lähinnä rannikolla (myös Gotlannissa ja Öölannissa), Baltian maissa, Venäjällä ja osissa Keski- ja Itä-Eurooppaa. Rokotetta suositellaan yleensä niille seitsemän vuotta täyttäneille, jotka altistuvat puutiaisaivotulehdusvirukselle liikkuessaan luonnossa taudin endeemisillä alueilla. Hailuoto tarjoaa ilmaisen TBE-rokotteen alle 16-vuotiaille asukkailleen Hailuodon kunta tarjoaa hailuotolaisille alle 16-vuotiaille lapsille ilmaisen rokotteen TBE-viruksen aiheuttamaa puutiaisaivokuumetta vastaan. Päätös syntyi kunnanvaltuuston kokouksessa ja sen myötä kaikki Hailuodon alle 16-vuotiaat lapset saavat ilmaisen TBE-rokotteen keväästä 2012 alkaen. Vuonna 1996 tai sen jälkeen syntyneet lapset saavat rokotteen kunnanvaltuuston päätöksellä kunnan maksamana, ja lisäksi muut voivat saada rokotteen Hailuotoon saapuvasta rokotebussista maksullisena. Rokotteen hinta on 50 euroa. Yhteistyötä koulujen kanssa Hailuodon kunta tekee yhteistyötä koulujen kanssa, jotta rokotukset etenisivät sujuvasti. Opettajat ovat jakaneet oppilaille kotiin vietäväksi esitteitä rokotusmahdollisuudesta. Rokotuksen jouhevan sujumisen takaamiseksi opettajat jakavat etukäteen rokotuskortteja oppilaille kotona valmiiksi täytettäväksi, kertoo Hailuodon kunnan vt. perusturvajohtaja Aila Alasalmi. Lisätietoa Hailuodon kunnan TBE-rokotuksista: Aila Alasalmi, vt perusturvajohtaja Neuvola ja kouluterveys 15

16 Saaristo on liikkuvan perheen paikka Saaristossa voi liikkua veneellä, polkupyörällä, autolla, moottoripyörällä tai linja-autolla. Autolla pääsee Nauvoon, Korppooseen ja Houtskäriin suurilla maantielosseilla. Hiittisten Rosalaan ja Iniöön pääsee yhteysaluksilla, joihin mahtuu jopa 50 autoa kerrallaan. Näiden lisäksi eri kunta-alueiden välillä on lossiyhteyksiä. Kaikki yhteysalukset eivät kuljeta autoja, mutta silloin voi jättää auton rantaan odottamaan ja nauttia päivästä merellä! Veneily on mukava ja kätevä tapa liikkua Saaristomerellä. Omalla veneellä liikkuessa voi suunnitella matkan vapaasti oman aikataulun mukaan ja poiketa matkan varrella oleviin vierasvenesatamiin. Monissa satamissa on huomioitu myös lasten tarpeet. Saaristokauppoja on myös suurimmilla paikkakunnilla. Tieverkosto on kattava, siellä missä tiet päättyvät, toimivat sillat, maantielossit ja yhteysalukset teiden jatkeina. Nykyään suurimpiin kyläsaariin pääsee myös linja-autolla. Maissa liikuttaessa ovat kaksipyöräiset kulkuneuvot helppo tapa taittaa taivalta. Yhä useammat polkupyöräilijät ja myös moottoripyöräilijät ovatkin jo huomanneet saariston heille tarjoamat erinomaiset mahdollisuudet. Suurin osa yhteysaluksista kuljettaa pyöriä ja moottoripyöriä, vaikka ei autoja huolittaisikaan Saariston Rengastie kulkee useimpien Saaristomeren ja sen lähistön kuntien ja Punkkiriskistä huolimatta suomalainen saaristo on verraton lomakohde lapsiperheille. kunta-alueiden läpi. Rengastie on noin 250 km pitkä, ja sen varrella on kymmenkunta lossia ja kaksitoista siltaa. Saaristomeren ja sen ympäristön suurimpiin tapahtumiin kuuluu muinaistulien yö, joka järjestetään kaikkialla saaristossa elokuun viimeisenä lauantaina. Mereltä päin katseltuna voi tuolloin nähdä rannoilla tulia ja kokkoja lähes katkeamattomana nauhana ja taivaalla ilotulitusrakettien räiskettä. 16 Neuvola ja kouluterveys

17 Multi-tabs Raskaus Plus Ainutlaatuinen yhdistelmä vitamiineja, hivenaineita ja 1 miljardi LGG Lactobacillus Rhamnosus GG-maitohappobakteeria. Sisältää mm. rautaa ja suosituksen mukaisen määrän foolihappoa (400 mikrog.). Tukee immuunijärjestelmää ja vastustuskykyä. VARATTU Annostus: 1 tabletti päivässä. Saatavilla apteekeista. MUISTA MYÖS! Muista myös! Multi-tabs Raskaus ja Imetys 120 tabl. Monivitamiini -hivenainevalmiste 4/2012 Multi-tabs Raskaus Omega kaps. Omega-3 -kalaöljyvalmiste

18 VARATTU

19 Inka tinka tiitiäinen Äiti on vähän väsynyt - tai oikeastaan ihan poikki Lähdetään liikkeelle siitä faktasta, että kaikkien pikkulasten vanhemmat ovat väsyneitä. Ok, hyväksytään tosiasia vastaan mukisematta, mutta ei anneta kuitenkaan asian olla. Omasta suhteellisen tuoreesta kokemuksesta keräsin muutamia vinkkejä, joilla ei voiteta uupumusta (koska se on mahdotonta), mutta jotka saattavat antaa näkökulmaa, vertaistukea tai ovat vain kirjoittajan omaa itseterapiaa. Tiedosta se tosiasia, että kaikkien pikkulasten vanhemmat ovat väsyneitä. Tiedostaminen riittää, mitään muuta ei tarvitse tehdä. Itse asiassa, mitään ei saa tehdä. Tiedät, ettet ole ainut väsynyt vanhempi tässä maailmassa, vaan kanssasi kärsiviä on vino pino ja iso kasa. Helpottaa. Hanki välittömään läheisyyteesi ainakin yksi vanhempi, joka on suunnilleen samanlaisessa tilanteessa kuin sinä. Hän ei siis ole sellainen täydellinen isä eikä äiti, joka leipoo lapsen synttäreille siilikakut ja käpykakut, vaan sellainen vanhempi, joka syöttää lastaan samoilla lähikaupan pilteillä (ei luomu) kuin sinä ja joka näyttää vähintään yhtä paljon tai mieluummin enemmän pandakarhulta kuin sinä. Tämä ihan oikea ja konkreettinen vertaistuki on painonsa arvosta kultaa ja vähän enemmänkin. Mieti tarkkaan, kenelle kerrot, että sinua väsyttää. Väärää myötätuntoa on tarjolla yllin ja kyllin. Tervetuloa perheellisten maailmaan!, Sun täytyy nyt vain jaksaa ja Sinulla sentään on lapsi, ajattele niitä, jotka eivät sellaista voi saada. Kukaan ei tarkoita pahaa, mutta kukaan ei myöskään auta noilla kuluneilla fraaseilla yhtäkään väsynyttä vanhempaa, päinvastoin. Näitä pahimmillaan syyllistäviä latteuksia kuullessaan täytyy tehdä töitä, ettei avaa oman sanaisen arkkunsa sitä osastoa, jonne on tallennettu poliittisesti erittäin epäkorrektit lausekkeet. Jos ja kun kuitenkin törmäät näihin mukamyötätuntoisiin, paras tapa reagoida on edelleen se, ettet reagoi. Häviä paikalta vähin äänin ja hissun kissun. Äläkä vain tee sitä virhettä, että alat puolustaa itseäsi. Toivo, että läheisyydessäsi on runsain mitoin oikeaa myötätuntoa. Se tarjoaa kätensä ja jalkansa avuksi. Se tulee oven taakse ja kysyy, haluaisiko äiti tai isä lähteä lenkille, elokuviin tai vaikka lähibaariin pitsalle. Se tulee kylään eikä istu sohvalla passattavana, vaan viikkaa pyykit, vie roskat ja keittää kahvia. Sillä on isot korvat ja pieni suu. Ja lopuksi: itke, kun itkettää välillä konsertti oman pikku piltin kanssa on itkuterapiaa parhaimmillaan mutta naura myös aina, kun mahdollista. Vaikka vähän ja vaikka väkisin. Auttaa. Inkan äiti Neuvola ja kouluterveys 19

20 Vanhemmuuden vala kokeilujakeluun Halukkaat neuvolat voivat ilmoittautua VVanhemmuuden vala on Suomen Naisyhdistyksen tuote vanhemmuuden vahvistamiseksi. Sen tavoitteena on syventää naisen ja miehen välistä ymmärrystä vanhemmuuden myönteisestä vastuusta lapsen hyvinvoinnin luojana ja rohkaista vanhempia keskinäiseen kunnioitukseen. Vala on tarkoitettu kaikille: lapsen kanssa asuville ja lapsesta erillään asuville vanhemmille. Se on kannustus niin biologisille, sosiaalisille, uusvanhemmille ja adoptiovanhemmille kuin myös samaa sukupuolta oleville vanhemmille. Suomen Naisyhdistys antaa 500 kpl Vanhemmuuden valoja neuvolakokeiluun jaettavaksi uusille vanhemmille. Kokeiluneuvolat sitoutuvat antamaan palautettu Vanhemmuuden valan soveltuvuudesta neuvolatyössä. Perusteluja valan olemassaolon oikeutukselle: 1. Lasten oikeuksien sopimus ei yhteiskunnassamme täyty niin kuin sen pitäisi.valalla yritetään vaikuttaa lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumiseen. Artikla 9. Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Tapaaminen voidaan estää, jos se on lapsen edun vastaista. Artikla 18. Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä lapsen edun mukaisesti. Valtion on tuettava vanhempia lasten kasvatuksessa. Artikla 27. Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. 2. Alhaalta ylöspäin lähtevää muutosinnovaatiota tarvitaan lisää Poliittisten päätösten seurauksena muutoksia syntyy hitaasti, eivätkä ne välttämättä kohdennu oikein. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma päättyi ja sai varsin vähän uutta muutosta aikaiseksi. Kolmas sektori toimii ripeämmin ja rohkeammin ja voi ylittää rajoja.vanhemmuuden vala rohkaisee ruohonjuuritasolta lähtevään muutokseen ohi yhteiskunnallisen päätöksenteon tai poliittisen ohjannan. 3. Nainen on suunnannäyttäjä ja arjen pyörittäjä lapsen hyvinvoinnin toteuttamisessa. Naistahto ja naistunto ovat naisessa olevia uudistavia voimia, joiden avulla yritetään saada mies mukaan Vanhemmuuden valan sanomaan. Miesjärjestöjen toivotaan tulevan mukaan vanhemmuuden valaan levittämiseen. 4. Arvokkaita rituaalituokioita ei ajassamme ole liikaa. Vanhemmuuden valan sanominen ääneen saattaa sitouttaa sen sanojaa asiaansa. 5. Tutkimukset osoittavat, että paljon on vielä tehtävissä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Vala on pehmeä interventio vanhempien tukemiseen. 6. Vala on turvallinen tuote. Jos valan avulla edes yksikin lapsi voi paremmin, välttyy kaltoin kohtelulta tai jommankumman vanhemman hylkäämiseltä, vala on tehnyt tehtävänsä. Tilaus Tilaamme neuvolaamme ilmaiseksi kpl Vanhemmuuden valaa jaettavaksi uusille vanhemmille. Postitustiedot: Neuvolan Katuosoite Postinumero Yhteyshenkilö ja gsm Suomen Naisyhdistys Neuvola ja kouluterveys