KESTÄVÄ RUOANTUOTANTO TARVITSEE MÄREHTIJÖITÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESTÄVÄ RUOANTUOTANTO TARVITSEE MÄREHTIJÖITÄ"

Transkriptio

1 KESTÄVÄ RUOANTUOTANTO TARVITSEE MÄREHTIJÖITÄ Kati Berninger Tyrsky-Konsultointi Oy Heinäkuu 2015

2 Sisältö Esipuhe 5 1. Ruokaturvaa miljardeille 6 2. Mainio märehtijä 8 3. Karjatilojen kirjoa Ruokinta ratkaisee Laiduntaminen tekee hyvää Hyviäkin ilmastotekoja Maatalouden monitoimikone 20 JÄRKI on luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun järkevää edistämistä maa- ja metsätaloudessa. JÄRKI on Luonnon- ja riistanhoitosäätiön ja Baltic Sea Action Groupin yhteinen vuonna 2009 käynnistynyt hanke, jota rahoittavat mm. Sophie von Julinin säätiö, Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Ympäristöministeriö. 8. Kestävää bisnestä 24 Sanasto 28 Lähteet 29 Teksti: Kati Berninger, Tyrsky-Konsultointi Oy Etukannen kuva: Hia Sjöblom Takakannen kuva: Eija Hagelberg Taitto: Toinen Keksi Oy Paino: Paino-Kaarina Oy Copyright JÄRKI / Baltic Sea Action Group 2015

3 Tärkeä ympäristötyöläinen Märehtijä on kerrassaan hieno systeemi. Se pystyy muuttamaan ihmisravinnoksi sellaista kasvillisuutta, joka ei ihmisen vatsaan sovi. Märehtijöiden ruoansulatuksen kautta heinät, apilat, vesakot ja järviruo ot muuttuvat suussa sulavaksi pihviksi ja maitotuotteiksi. Märehtijät, kuten naudat ja lampaat, näkyvät nykyisin liian usein lehtien palstoilla negatiivisessa valossa: Nautojen röyhtäilyt ovat ilmastonmuutoksen suurin aiheuttaja. Lehmät likaavat Itämeren. Välttäkää punaisen lihan syöntiä, se on epäterveellistä! Jospa maailma olisikin yhtä mustavalkoinen kuin äskeiset väittämät. Vaan kun ei ole. Siksi katsoimme aiheelliseksi koota yksiin kansiin myös muita näkökulmia märehtijöiden ympäristövaikutuksista. Yllättävän usein ne ovatkin positiivisia. Kyse on valinnoista tuotantoketjun eri vaiheissa, ja kyse on myös viime kädessä siitä, kuinka usein ja kuinka paljon eläinperäisiä tuotteita nautitaan ravinnoksi. Tämän raportin on JÄRKI -hankkeelle tieteellisestä laajasta aineistosta koonnut tutkimusjohtaja Ph.D. Kati Berninger Tyrsky-Konsultointi Oy:stä. Toivomme tämän teoksen avaavan uusia näkökulmia lukijoille. Valintoja voi tehdä hyvin monella eri tavalla Eija Hagelberg Projektijohtaja JÄRKI Ravinteet Baltic Sea Action Group 4 5

4 1 Ruokaturvaa miljardeille Maailmassa on tällä hetkellä riittävästi ruokaa kaikkien ihmisten ruokkimiseen. Käytettävissä olevan ravinnon energiamäärä henkilöä kohti päivässä on noussut vuoden kilokalorista vuoden kilokaloriin 1. Maailmassa on kuitenkin nälkää ja aliravitsemusta, joka johtuu ruoan epätasaisesta jakautumisesta ja köyhyydestä. miljardia Maailman väestö Kuva 1.1. Maapallolla on tällä hetkellä yli 7.3 miljardia ihmistä. Vuoteen 2050 mennessä maailman väkimäärän on arvioitu kasvavan 9.6 miljardiin ja vuoteen 2100 mennessä 10.9 miljardiin ja jäävän suurin piirtein tälle tasolle 2. Maailman väestön kasvaessa (Kuva 1.1) ruoan tuotantoon ja sen kestävyyteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Jos nykyinen kehitys jatkuu, maailman lihan ja maidon kulutuksen on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Jotta ruoan tuotanto olisi kestävää, meidän olisi kuitenkin sopeuduttava paljon nykyistä alhaisempaan lihankulutukseen. Erään arvion mukaan kestävä taso olisi 25 kiloa lihaa ja 53 kiloa maitoa henkilöä kohti vuodessa 3. Suomalaisten lihankulutus on yli kaksinkertaistunut muutamassa vuosikymmenessä, mutta kasvu on viimeisten vuosien aikana tasaantunut (Kuva 1.2). Uusissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan kasvispainotteista ruokavaliota, jossa lihavalmisteiden ja punaisen lihan, eli naudan, sian ja lampaan lihan, kulutusta vähennetään nykyisestä 4. Jos suomalaiset siirtyisivät ravitsemussuositusten mukaiseen ruokavalioon, ruoan hiilijalanjälki pienenisi 15 prosentilla 5. Maailman ruokkimisen näkökulmasta on ongelmallista se, että noin puolet maailman viljasta ja suurin osa soijasta käytetään eläinten rehuksi, vaikka eläinten ravitsemus voisi koostua kokonaan myös heinästä, laidunruohosta ja tähteistä 7. Erityisen ongelmallista on se, että teollisuusmaiden ruoantuotanto nykyisellään heikentää köyhien ihmisten mahdollisuuksia tuottaa ruokaa sekä aiheuttaa ym- päristöongelmia kehitysmaissa. Eläintuotanto ja eläinten rehun tuotanto kasteluviljelyllä kuluttavat suuria määriä makeaa vettä myös niillä alueilla joilla on vedestä pulaa 8. Maailman ruokkimiseksi tarvitaan siis sekä kulutustottumuksien muutoksia että nykyistä kestävämpiä ja luonnonmukaisempia viljelymenetelmiä. Kehitysmaissa luonnonmukaisilla viljelymenetelmillä voidaan moninkertaistaa sadot. Tällöin ei puhuta sertifioidusta luomusta, vaan ekologisesti järkevistä, ekosysteemien toimintaa ylläpitävistä ja noudattavista menetelmistä, joihin myös köyhillä viljelijöillä on varaa 9. Märehtijät ovat tärkeä osa maailman ruokaturvaa, sillä ne mahdollistavat ruoantuotannon myös vaikeissa olosuhteissa ja ovat osa ravinteiden kierrätykseen perustuvaa maataloutta. Kuva 1.3. Pintamaan orgaanisen aineksen määrä on vähentynyt maailmalaajuisesti vuosien saatossa ja kehitys jatkuu edelleen. Orgaaninen aines vähenee kun viljelymaasta poistetaan enemmän eloperäistä ainesta kuin sinne lisätään tai kun tuuli- ja vesieroosio kuljettaa pintamaata pois. Kuvassa on uomaeroosiota Ghanassa. Kuva: Kati Berninger Kuva 1.2. Lihan kokonaiskulutus henkilöä kohden vuodessa on Suomessa kasvanut tasaisesti aina 2010-luvulle saakka, jolloin se on tasaantunut noin 77 kiloon. Naudanlihan kulutus on vähentynyt 1970-luvulta lähtien, kun taas sianlihan ja siipikarjanlihan kulutus on kasvanut. 6 7 Kg/henkilö vuodessa Lihan ja kananmunien kulutus Suomessa Naudanliha Siipikarjanliha Sianliha Kananmunat

5 2 Mainio märehtijä Maailmassa oli vuonna 2010 noin kaksi miljardia lammasta ja vuohta ja noin 1.6 miljardia nautaa ja vesipuhvelia 10. Märehtijät ovat tärkeitä maailman ravintotaloudessa, koska ne pystyvät muuttamaan heinää ihmisravinnoksi. Märehtijöiden avulla ruokaa voidaan tuottaa myös sellaisilla alueilla, joilla esimerkiksi viljanviljely ei ankarien luonnonolosuhteiden takia onnistu. Esimerkiksi lehmät ja vuohet myös lisäävät köyhien perheiden ruokaturvaa ja parantavat ravitsemusta. PAKSUSUOLI UMPI- SUOLI OHUT- SUOLI JUOKSUTUS MAHA PÖTSI SATAKERTA RUOKATORVI VERKKO- MAHA Kuva 2.1. Märehtijän ruoansulatus on monimutkaisempi kuin yksimahaisella eli esimerkiksi ihmisellä tai sialla. Märehtijällä on neljä mahaa: pötsi, verkkomaha, satakerta (etumahat) ja juoksutusmaha (vastaa muiden nisäkkäiden mahalaukkua). Pötsissä erilaiset mikrobit hajottavat selluloosapitoista ravintoa eläimelle käyttökelpoiseen muotoon. Verkkomaha lajittelee jo hajonneen massan eteenpäin satakerran läpi juoksutusmahaan ja karkean aineksen uudelleen pureskeltavaksi eli märehdittäväksi. 11 Piirros: Toinen Keksi Oy, alkuperäinen kuva Ruokatieto 12. Kuva 2.2. Märehtijöitä hyödynnetään paitsi ravintona myös esimerkiksi vetojuhtina. Kuvassa on vesipuhveleita Intiassa. Kuva: Kati Berninger. Märehtijät syövät luontaisesti pääasiassa ruohoa ja heinää. Vuohet ja lampaat syövät mielellään myös puiden ja pensaiden lehtiä, joita on Suomessa perinteisesti sidottu oksanipuiksi eli kerpuiksi. Märehtijöille voidaan antaa lisäksi väkirehua eli rehuviljaa ja erilaisia ravinnerikkaita rehuseoksia, jotka sisältävät mm. valkuaispitoista rehua, vitamiineja ja kivennäisaineita. Märehtijät saavat osan tarvitsemastaan valkuaisesta etumahojen sisältämistä mikrobeista 13 (Kuva 2.1). Märehtijöiden luontainen ruokailu tapahtuu laitumella. Laiduntaminen ylläpitää maatalousluonnon monimuotoisuutta ja maiseman avoimuutta. Erityisesti perinteisen maatalouden muovaamien perinnebiotooppien hoidossa laiduntaminen on avainasemassa. Märehtijöiden ruuansulatuksessa syntyy metaania, minkä vuoksi märehtijöiden lihan ilmastovaikutuksia pidetään korkeana verrattuna muiden eläinten lihaan. Toisaalta märehtijöiden ruokinnassa tärkeät laitumet ja muut pysyvät nurmet toimivat hiilen varastona ja voivat myös sopivissa olosuhteissa sitoa hiiltä. Hiilivarastojen lisääminen on yksi keino torjua ilmastonmuutosta. Märehtijöille ei syötetä yhtä paljon soijapitoista rehua kuin sioille ja siipikarjalle. Suurin osa soijasta tulee Etelä-Amerikasta, missä sen viljely aiheuttaa maankäytön muutoksesta syntyviä ilmastovaikutuksia ja monimuotoisuuden vähenemistä. Laitumet ja pitkäikäiset nurmet pitävät myös pintamaan paikallaan eli torjuvat tehokkaasti eroosiota ja sitä kautta tapahtuvaa maaperän köyhtymistä. Myös maahiukkasiin sitoutuneen fosforin ja typen vesistöpäästöt ovat näillä ympäri vuoden kasvipeitteisillä alueilla pienemmät kuin pelloilla. Märehtijät ja niille kasvatettava ravinto kuten nurmirehu sekä niiden tuottama lanta ovat tärkeä osa viljelykiertoa. Lanta on usein jakautunut alueellisesti epätasaisesti ja sen prosessointi helpottaa lannan ravinteiden ja orgaanisen aineksen hyödyntämistä kasvinviljelyssä. 8 9

6 3 Karjatilojen kirjoa Maailmassa on suuri kirjo erilaisia märehtijöiden kasvatusmenetelmiä tuhansien eläinten yksiköistä aina perheisiin, joille ainokainen lypsävä lehmä tuo tärkeän tulolisän. Mukaan mahtuu ympäristöä paljon kuormittavia ja ympäristön kannalta kestäviä menetelmiä. Seuraavassa esitellään Suomen näkökulmasta merkittävimpiä kasvatusmenetelmiä. Maitoa lypsykarjasta Valtaosa Suomen nautakarjatiloista on edelleen maitotiloja, joissa pidetään lypsykarjaa. Lehmät poikivat kerran vuodessa ja tuottavat runsaasti maitoa kun niitä lypsetään säännöllisesti ja ruokitaan hyvin. Nykyinen lypsykarja on jalostettu korkeatuottoisiksi ja suomalainen lehmä lypsää keskimäärin litraa maitoa vuodessa. Kerralla maitoa voi tulla parhaan tuotoksen aikana noin 20 litraa 14. VÄHENEVÄ LYPSY UMMESSA Taulukko 3.1. Eri kotieläinten lukumääriä Suomessa vuoden 2014 lopussa 16. Nautoja yhteensä Lypsylehmiä Emolehmiä Hiehoja, sonneja ja vasikoita Lampaita yhteensä Vuohia yhteensä Sikoja yhteensä Siipikarjaa yhteensä Munivia kanoja Broilereita Muuta siipikarjaa TASAINEN LYPSY POIKIMINEN Kuva 3.1. Lypsylehmän vuosikierto. Piirros: Toinen Keksi Oy, alkuperäinen kuva Ruokatieto 15. HERUTUS Lihaa naudoista Suurin osa Suomen naudanlihantuotannosta tulee lypsykarjasta, jonka sonnivasikat kasvatetaan lihantuotantoa varten joko maitotilalla tai lihantuotantoon erikoistuneella tilalla. Emolehmätuotannossa emolehmää pidetään vain vasikan synnyttämistä, imettämistä ja hoitoa varten. Poikiminen ajoitetaan maalis-huhtikuulle ja vasikka seuraa emoaan koko laidunkauden ajan. Syksyllä eläimet otetaan sisäruokintaan ja vasikat vieroitetaan emostaan. Vasikat kasvatetaan noin vuoden ikäisiksi tai hieman yli, jolloin ne ovat saavuttaneet teuraspainon eli noin kiloa 18. Suomessa perinteisesti emolehmätuotannon vasikat kasvatetaan teuraaksi asti syntymätilalla. Tätä kutsutaan yhdistelmätuotannoksi. Tilat voivat myös valita pihvivasikantuotannon eli myydä vasikat vieroituksen jälkeen loppukasvatukseen erikoistuneille tiloille 19. Kuva 3.2. Nykyaikaisissa navetoissa lypsytyötä on tekniikan avulla helpotettu. Esimerkiksi lypsyrobotti hoitaa lypsyn automaattisesti ja lehmä hakeutuu itse lypsettäväksi tarpeen mukaan. Kuva: Eija Hagelberg energiaa ja valkuaisaineita sisältävää rehua. Tällainen ruokavalio aiheuttaa kuitenkin naudoilla terveysongelmia. 20 Pohjois-Amerikassa nautojen loppukasvatukseen käytettävien kasvatustarhojen (feedlots) tehokkuusvaatimukset, eläinmäärät ja maissivaltainen ruokinta ovat johtaneet siihen, että nautojen rehun sekaan lisätään antibiootteja 21. Sekä kasvuhormonit että antibioottien lisääminen märehtijöiden rehuun on koko EU:n alueella kielletty 22. Kasvatustarhojen vastakohdaksi onkin noussut tuotantosuunta, joka perustuu laidunnukseen ja siihen, että naudat syövät luontaista ravintoa eli ruohoa ja heinää myös loppukasvatuksen aikana (grass-fed beef) 23. Lampaat ja vuohet Lammastuotannossa mahdollisia tuotantosuuntia ovat lihantuotanto, villan tuotanto, jalostuseläinten kasvatus ja maisemalaidunnus 24. Toisin kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa, ammattimaista lampaan maidon tuotantoa on Suomessa vain vähän. Lammastila voi erikoistua myös tuotteiden jatkojalostukseen tai matkailuun. Lammas on laumaeläin, joten sen kasvatus tapahtuu usean eläimen ryhmissä. Suomessa on tavallista, että pässikaritsat vieroitetaan 2-3 kuukauden iässä ja uuhikaritsat seuraavat emäänsä koko kasvatuskauden ajan. 25 Perinteisesti suomalaisilla lammastiloilla ei ole ollut kaksivaihekasvatusta, jossa karitsat siirtyvät vieroituksen jälkeen toiselle tilalle kasvamaan. Nykyisin kaksivaihekasvatusta on käytössä jonkin verran. 26 Vuohia pidetään Suomessa lähinnä maidontuotannon takia. Vuohi synnyttää yleensä kerran vuodessa, mutta hyvin maitoa tuottava kuttu voi olla tuottoisa, vaikkei se synnyttäisikään joka vuosi 27. Vuohi ei ole yhtä voimakkaasti laumaeläin kuin lammas. Vuohilla on myös selkeä arvojärjestys, jonka huipulla ovat vanhimmat, suurimmat ja sarvekkaimmat yksilöt 28. Kuva 3.4. Vuohet kiipeilevät mielellään. Kuva: Kimmo Härjämäki. Niittyliha Niittylihalla eli luonnonlaidunlihalla tarkoitetaan lihaa, joka on peräisin märehtijöistä, jotka ovat laiduntaneet osan vuodesta lannoittamattomilla luonnonlaitumilla, kuten niityillä ja hakamailla. Näille laitumille ei viedä muuta lisäravintoa kuin kivennäisiä. Yleensä näiden eläinten avulla on hoidettu ja ylläpidetty luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita perinnebiotooppeja ja arvokkaita kulttuurimaisemakokonaisuuksia. Luomutuotanto Kaikki edellä mainitut tuotantomuodot voivat olla joko luomua tai niin sanottua tavanomaista tuotantoa. Luomutuotannossa ruokaa tuotetaan ilman keinotekoisia väkilannoitteita ja kemiallisia torjunta-aineita. Luonnonmukaisella tuotannolla on omat menetelmänsä ja tarkat säännöt. Luonnonmukaisella eläintilalla eläimillä on eläinsuojassa enemmän tilaa kuin tavanomaisilla tiloilla. Luomueläin syö luonnonmukaisesti kasvatettua rehua, joka usein on peräisin omalta tilalta. Laiduntaminen on luomutuotannossa tärkeää. 30 Vuonna 2013 Suomessa oli 814 luomueläintilaa kun eläintiloja oli yhteensä vajaat kappaletta 32. Valtaosa maailman naudanlihantuotannosta perustuu väkirehuvaltaiseen loppukasvatukseen, jossa % rehun kuiva-aineesta on väkirehua eli paljon Kuva 3.3. Emolehmätuotannossa vasikka seuraa emoaan koko laidunkauden ajan. Kuva: Fredrik von Limburg Stirum. Kuva 3.5. EU:n luomutuotannon ehdot täyttävillä elintarvikkeilla on oikeus käyttää EU:n luomumerkkiä

7 4 Ruokinta ratkaisee Suomalaiset naudat ja muut märehtijät syövät pääasiassa karkearehua eli kuitupitoista rehua, joka voi olla kesällä laidunta tai nurmirehua, talvella taas säilörehua tai kuivaheinää. Karkearehun lisäksi naudoille annetaan väkirehua eli hyvin energia- ja valkuaispitoista rehua. Väkirehua ovat esimerkiksi viljat ja niiden erilaiset sivutuotteet, ja erilaiset valkuaisrehut, kuten rypsi, soija, herne ja härkäpapu. Väkirehua voidaan valmistaa tilalla tai se voi olla teollisesti tuotettua. Naudanlihantuotannon ilmasto- ja vesistövaikutusten kannalta on edullisinta jos eläimet kasvavat nopeasti. Nopeaan kasvatukseen ei välttämättä tarvita suuria määriä väkirehua vaan tärkeintä on rehujen oikea yhdistäminen siten, että eläimet pystyvät käyttämään ravintoaineet mahdollisimman tarkasti hyväkseen. Yliruokinta lisää päästöjä ympäristöön 34. Suurin osa Suomessa käytettävästä valkuaisrehusta on soijaa. Suomen proteiinirehun omavaraisuusaste on hyvin alhainen, noin 15 prosenttia 35. Kotimaista rehuproteiinia voidaan kuitenkin tuottaa mm. härkäpavusta ja sinilupiinista, joiden viljelyllä voitaisiin erään arvion mukaan korvata suurin osa tuontisoijasta 36. Muita suomalaisia rehuproteiinin lähteitä ovat rypsirouhe, sinimailanen ja apila. Suomeen tuodusta soijasta noin 95 % menee eläinten rehuksi. Eniten soijaa käytetään sian ja broilerin rehun valmistukseen, sitä on jonkin verran myös naudan ja munintakanojen rehuissa. Soijaa on kaikesta kotieläintuotannossa käytettävästä rehuraaka-aineesta arviolta noin 5 % 38. Suomeen tuotiin vuonna miljoonaa kiloa soijaa, josta suurin osa oli peräisin Brasiliasta joko suoraan tai muiden maiden kautta tuotuna. Soijan viljelyn nopea lisääntyminen Etelä-Amerikassa aiheuttaa maankäyttöpaineita ja sitä kautta metsien häviämistä ja sosiaalisia ongelmia. 39 Soijanviljelyala on Etelä-Amerikassa lisääntynyt vuosien 1990 ja 2010 välillä noin 1,5 miljoonalla hehtaarilla vuodessa. Suurin osa tästä viljelypinta-alan lisäyksestä on tapahtunut luonnonekosysteemien kuten sademetsien, kuivien metsien ja ruohoarojen kustannuksella 40. Suomessa käytettävästä soijasta arviolta neljännes on tuotettu vastuullisen tuotannon standardien mukaisesti. 41 Kuva 4.2. Pelkkää karkearehua syövien eläinten liha muistuttaa rasvahappokoostumukseltaan riistan lihaa. Esimerkiksi omega-3-rasvahappojen osuus on samaa tasoa Kuva: Kimmo Härjämäki. Tutkimusten mukaan naudoille annetaan Suomessa enemmän valkuaisrehua kuin olisi tarpeen. Tyypillisellä suomalaisella ruokinnalla yli 200-kiloisten kasvavien nautojen typen tarve täyttyy säilörehulla ja viljalla eikä erityistä valkuaisrehua tarvita. Valkuaisruokinnan vähentämisellä voidaan myös vähentää naudanlihantuotannon typpipäästöjä. 42 Pelkkää karkearehua syövien nautojen liha on tutkimusten mukaan tavanomaista väkirehua ja erityisesti maissia syövien (grain-fed) nautojen lihaa vähärasvaisempaa ja sillä on ihmisen terveyden kannalta parempi rasvahappokoostumus. Karkearehulla kasvatettujen eläinten lihassa on mm. enemmän Omega 3-rasvahappoja. Niiden lihassa on omanlaisensa aromi ja vähärasvaisuuden vuoksi lihan liian pitkää kypsennystä on varottava. 43 Kuva 4.1. Härkäpavun avulla voidaan parantaa proteiinirehun omavaraisuusastetta Suomessa. Härkäpapua on myös mahdollista käyttää kotimaisena kasviproteiinin lähteenä ihmisravinnossa. 37 Härkäpavusta ja muista kotimaisista kasviproteiiniraaka-aineista onkin kehitetty viime aikoina uusia kuluttajatuotteita. Kuva: Kimmo Härjämäki. Ruokinnalla on yhteys myös märehtijöiden ruoansulatuksesta tuleviin metaanipäästöihin. Ravinnon kuitupitoisuus lisää metaanipäästöjä verrattuna tärkkelyspitoiseen ravintoon. Tällöin nurmeen perustuva ruokinta tuottaa enemmän metaanipäästöjä kuin ruokinta, jossa käytetään enemmän väkirehuja ja esimerkiksi tärkkelyspitoista kokoviljasäilörehua. 46 On kuitenkin muistettava, että lihantuotannon ilmastovaikutuksiin vaikuttaa myös laitumien hiilivarasto ja hiilen sidonta, joita käsitellään seuraavassa luvussa. Luomueläintiloilla eläimiä ruokitaan luomun periaatteiden mukaisesti pääasiassa omalla tilalla tuotetulla karkearehulla. Luomueläinten rehun tulee olla luonnonmukaisesti tuotettua. Kaikki eläimet laiduntavat kesällä. Väkirehua saa olla luomunautojen ruokinnassa enintään 40 prosenttia kuiva-aineesta, lypsylehmillä poikimisen jälkeen hieman enemmän. 47 Väkirehuna annetaan viljoja. Joskus tarvitaan myös valkuaislisäksi hernettä, härkäpapua tai rypsiä

8 5 Karjatilojen Laiduntaminen tekee hyvää määrä on viimeisten vuosikymmenien aikana vähentynyt ja tilat ovat keskittyneet voimakkaasti alueellisesti. Suomalaisista karjatiloista suurin osa on maitotiloja luvulla maitotiloja oli Suomessa ja vuonna 2013 noin Vuonna 2010 noin 87 prosentilla maitotiloista, 58 prosentilla muista nautakarjatiloista ja 84 prosentilla lammas- ja vuohitiloista laidunnettiin 50. Suurimmilla maitotiloilla ei laidunneta, joten laiduntavien lehmien osuus Suomen kaikista lehmistä on selvästi pienempi kuin laiduntavien maitotilojen osuus 51. Kaikkien lypsylehmien, jotka ovat muuten kytkettynä, pitää päästä vähintään 60 päiväksi ulkoilemaan laidunkauden aikana 52 ja kaikkien luomunautojen pitää päästä laitumelle. Laitumella naudat pääsevät toteuttamaan monia lajinmukaisen käyttäytymisen piirteitä, jotka eivät ole navetassa mahdollisia. Ne pääsevät repimään kasveja maasta ja tarkkailemaan samalla ympäristöään. Laidun on mukava makuualusta ja suurikin lehmä mahtuu siellä lepäämään raajat kunnolla oikoisenaan. Lisäksi luontaiseen sosiaaliseen käyttäytymiseen on laitumella tilaa ja liikunnan mahdollisuus lisää myös eläinten terveyttä. 53 Myös lampaat pääsevät laitumella käyttäytymään lajinmukaisesti helpommin kuin eläinsuojassa. Lammaslaumassa syöminen, juominen, liikkuminen ja lepääminen tapahtuvat kaikki samanaikaisesti, mikä voi olla sisätiloissa hankalaa. Vuohet taas liikkuvat laiduntaessaan paljon ja kiipeilevät mielellään esimerkiksi kiville. 54 Karjatalous ja varsinkin laiduntaminen on maatalousluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää. Laitumet, nurmet ja heinäpellot tuovat tilan viljelykiertoon monivuotista kasvustoa ja ylläpitävät maan kasvukuntoa. Laitumet ovat monille eläinlajeille tärkeä elinympäristö lannan ja matalan kasvuston takia. 55 Karjan ja laitumien väheneminen on vaikuttanut monen peltolintulajin, kuten kuovin, töyhtöhyypän ja kottaraisen kantojen taantumiseen. Nurmikasvustojen maaperästä löytyy linnuille paremmin ravintoa kuin kevätkylvöisiltä pelloilta. Myös lentäviä hyönteisiä, joita esimerkiksi haara- ja räystäspääskyt syövät, on karjatilojen ympäristössä muita alueita runsaammin tarjolla. 56 Kuva 5.1. Lehmät märehtivät levätessään. Laitumella niillä on mukava alusta ja riittävästi tilaa. Kuva: Kimmo Härjämäki. Tuttu kottarainen on vähentynyt viime vuosikymmeninä huolestuttavasti. Siellä missä on laiduntavaa karjaa, on kuitenkin poikkeuksetta myös kottaraisia. Kuva: Roine Larsson. Laiduntaminen pitää maisemaa avoimena peltoja laajemmalla alueella. Avoimien alueiden sulkeutumista ja umpeenkasvua pidetään maatalousympäristön lajien uhanalaistumisen suurimpana syynä 57. Laiduntavia eläimiä tarvitaan ylläpitämään uhanalaisia perinnebiotooppeja eli perinteisen maatalouden muokkaamia alueita kuten erilaisia niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia. Perinnebiotoopit ovat maatalousympäristön lajirikkaimpia alueita ja monet niihin erikoistuneet lajit ovat uhanalaistuneet perinnebiotooppien vähentyessä 58. Hoitamalla tätä kulttuuriperintöä lisätään samalla maaseudun vetovoimaisuutta. Laitumien ja muiden pitkäikäisten nurmien maaperä on tärkeä hiilen varasto ja nurmet voivat tietyissä olosuhteissa myös sitoa hiiltä 59. Tämä hiilen varasto on tärkeää säilyttää ja hiilivarastoja voi myös lisätä maatilalla lisäämällä pitkäikäisten nurmien määrää. Nurmia voidaan hoitaa hyvin eri tavoin intensiivisestä lannoituksesta aina niihin nurmiin, joita ei lannoiteta lainkaan, kuten perinnebiotoopit ja pelloille vesistöjen varsille perustetut suojavyöhykkeet. Nurmilta tuleva ravinnekuormitus riippuu pitkälti lannoitus- ja käyttötavoista ja siksi siitä on vaikea esittää yleistyksiä

9 5 Yleensä kuitenkin laitumilta ja muilta pysyvästi kasvipeitteisiltä alueilta tulee vähemmän eroosiota ja maa-ainekseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesistöihin kuin saman alueen muokatuilta pelloilta. Kasvipeitteisyys vähentää typpikuormitusta vesistöihin. 60 Esimerkiksi pitkäaikaisessa suomalaisessa tutkimuksessa todettiin luonnonnurmelta tulevan huomattavasti pienempi kokonaistyppihuuhtouma kuin laidunkierrossa, jossa vilja ja nurmi vuorottelevat 61. Fosforirikkailla mailla liukoisen fosforin huuhtouma nurmelta voi olla kuitenkin huomattavan suurta. 62 Laitumilta tuleva ravinnekuormitus riippuu pitkälti siitä, miten laidunta lannoitetaan, onko kyseessä maidon- vai lihantuotanto ja annetaanko laiduntaville eläimille lisärehua. Lypsykarjan laitumelta poistuu ravinteita tuotetun maidon mukana. Korkeatuottoisille lypsylehmille tarjotaan rehevä laidun, josta eläimet syövät vain osan. Hajoavat kasvinosat vapauttavat ravinteet maan pintaan ja maan pintaosiin muodostuu fosforirikas kerros. Laiduntavien eläinten syömän ravinnon ravinteet palautuvat laitumelle sonnan ja virtsan mukana. Jos eläimille annetaan lisärehua, osa tämän rehun sisältämistä ravinteista kulkeutuu laitumelle. Laitumen sonta- ja virtsalaikut lisäävät vesistökuormitusriskiä. 63 Toisaalta perinnebiotoopeilla laiduntava karja köyhdyttää maaperää, sillä ravinteita poistuu alueelta nuorkarjan kasvun mukana eikä perinnebiotoopeilla saa yleensä antaa lisäravintoa. Rantaniityillä laiduntava karja siirtää ravinteita kauemmaksi vesirajasta erityisesti lepäilyalueille. Ylilaiduntamisen aiheuttama maaperän kuluminen voi lisätä ravinteiden huuhtoutumisen riskiä rantaniityillä. Suurin huuhtoutumisen riski on tulvien aikana. 64 Kuva 5.3. Perinnebiotoopeilla laiduntavat eläimet poistavat alueelta ravinteita ja köyhdyttävät maaperää, jolloin karuissakin oloissa toimeen tulevat kasvit saavat kasvutilaa paljon ravinteita vaativilta kasveilta. Kuva: Eija Hagelberg Kuva 5.2. Kestävästi hoidetuilla luonnonlaitumilla lantakasat ovat osa laitumien ravinnekiertoa. Lantakuoriaiset ja muut hajottajat siirtävät ravinteet takaisin maahan ja kasvien käyttöön. Ne ovat osa luonnonlaidunten rikasta monimuotoisuutta. Kuva: Eija Hagelberg 16 17

10 6 Hyviäkin ilmastotekoja Yksi tapa mitata lihantuotannon ilmastovaikutuksia on hiilijalanjälkilaskenta, joka perustuu elinkaariarviointiin. Hiilijalanjäljet vaihtelevat kuitenkin suuresti mm. sen mukaan, miten tarkastelu on rajattu 65. Eri lihoille lasketuilla hiilijalanjäljillä on suuria vaihteluvälejä, kuten kuvasta 6.1 näkyy. Hiilijalanjäljen suurta vaihtelua naudoilla selittää osaltaan myös se, että yhdistetyssä lihan ja maidon tuotannossa osa eläimen elinaikaisesta ilmastovaikutuksesta lasketaan maidolle ja osa lihalle, kun taas lihakarjantuotannon kaikki päästöt lasketaan lihalle. Eri lihojen hiilijalanjälkien vaihteluvälejä kg CO2-ekv./kg Naudanliha Sianliha Broileri Kuva 6.1. Naudanlihan, sianlihan ja broilerinlihan hiilijalanjälkien vaihteluvälejä eri tutkimusten mukaan 66. Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan tuotteen elinkaarensa aikana aiheuttamaa laskennallista ilmastokuormaa. Hiilijalanjäljen yksikkönä käytetään hiilidioksidiekvivalenttikiloa, joka ottaa huomioon eri kasvihuonekaasujen väliset erot. Märehtijöiden liha, kuten naudanliha, häviää yksimahaisten eläinten lihoille hiilijalanjälkien vertailussa ja usein ilmastovaikutusten perusteella suositellaankin, että naudanliha vaihdettaisiin sian- tai siipikarjan lihaan. Tämän perusteella vaikuttaisi siis siltä, että märehtijöiden ilmastovaikutus tuotettua lihakiloa kohden on suurempi kuin yksimahaisilla koska ne tuottavat metaanipäästöjä ruoansulatuksessaan. Kuva 6.2. Maan alla on kasvien juurissa suuri biomassa. Juurten tehtävänä on mm. ottaa maasta vettä ja ravinteita ja kiinnittää kasvi maahan. Kasvi voi myös varastoida juuriin ravintoa. Juuret ovat pysyvillä nurmilla merkittävä hiilen varasto. Juuret parantavat maan rakennetta tekemällä maahan reikiä, kuivattamalla maata ja tuomalla maahan eloperäistä ainesta. Hyvärakenteisessa maassa kasvit kasvavat paremmin. 70 Kuva: RaHa-hanke, Markus Gustafsson Perinnebiotooppien ja pitkäikäisten nurmien maaperässä on suuri hiilivarasto. Kuva: Kati Berninger. Lisäksi märehtijät tarvitsevat yksimahaisia enemmän energiaa rehusta tuottaakseen kilon lihaa. 67 Laskennallinen hiilijalanjälki jättää kuitenkin huomiotta monia märehtijöille edullisia seikkoja. Kun ne otetaan huomioon, märehtijät eivät välttämättä häviäkään ilmastovertailussa yksimahaisille eläimille. Jos märehtijöille annetaan pääasiassa nurmirehua ja ne pääsevät laiduntamaan, laitumien ja muiden pysyvien nurmien maaperä on tärkeä hiilivarasto ja joissakin tapauksissa laitumien maaperä myös sitoo hiiltä. 68 Laajan eurooppalaisen tutkimuksen mukaan vuoristoalueiden luonnonlaidunten maaperässä on yhtä suuri hiilivarasto kuin metsämaassa. Luonnonlaitumet eivät sido hiiltä, vaan ne ovat hiilen suhteen tasapainossa eli hiiltä sitoutuu ja vapautuu yhtä paljon. Laidunnettujen vuoristoniittyjen maaperän hiilivarasto on yhtä suuri kuin hoitamattomien vuoristoniittyjen eli hoitamatta jättäminen ei lisää hiilen sidontaa. 69 Monivuotisten nurmien lisääntymisen hiiltä sitovaa vaikutusta ei yleensä oteta huomioon lihan hiilijalanjäljen laskennassa. Lisäksi lannan käyttö viljelyssä lisää orgaanisen aineksen määrää eli hiilivarastoa maaperässä. Toinen seikka, joka harvoin sisältyy hiilijalanjälkilaskelmiin, ovat maankäytön muutoksen aiheuttamat ilmastovaikutukset 71. Erityisesti soijan tuotanto aiheuttaa ilmastovaikutuksia Etelä-Amerikassa. Soijarehua käytetään Suomessa eniten sikojen ja siipikarjan rehussa, mutta jonkin verran myös nautojen rehussa. Lisäksi ruokinnalla on mahdollisuus jonkin verran vaikuttaa märehtijöiden metaanipäästöihin 72. Tästä kerrotaan tarkemmin luvussa

11 7 Maatalouden monitoimikone Viljelykierto on tärkeä osa kestävää ruuantuotantoa. Märehtijät mahdollistavat monipuolisen viljelykierron. Viljelykierto perustuu siihen, että samalla peltolohkolla vuorotellaan eri kasveja. Viljelykierrossa samalla peltolohkolla vuorotellaan useaa erityyppistä kasvia kuten palkokasveja, heinää, viljaa ja öljykasveja. Monipuolinen viljelykierto lisää satovarmuutta ja on usein kannattavampaa kuin yksipuolinen viljely. Viljelykierron avulla voidaan torjua kasvitauteja ja rikkakasveja. Hyvin hoidettu monivuotinen nurmi viljelykierron osana vähentää rikkakasvillisuutta sekä parantaa maan muokkautuvuutta, vesitaloutta ja biologista aktiivisuutta. 73 Esimerkiksi monivuotiset apilanurmet ovat hyviä maan viljavuuden parantamiseksi. Nurmirehu on siis olennainen osa viljelykiertoa ja silloin on tärkeää, että rehu voidaan joko antaa oman tilan eläimille tai myydä toiselle tilalle. Ravinteet palautuvat takaisin pellolle lannan mukana. 74 Märehtijöitä voidaan hyödyntää maatilan ympäristönhoitotöissä muullakin tavoin kuten suojavyöhykkeiden hoidossa. Suojavyöhykkeet ovat torjunta-aineettomia ja lannoittamattomia nurmikaistaleita pellon ja vesistön välillä. Vuonna 2013 Suomessa oli noin hehtaaria suojavyöhykkeitä ja silloisen maaseudun kehittämisohjelman asettama suojavyöhyketavoite oli ha 75. Maataloustukijärjestelmän uudistusten myötä suojavyöhykkeiden suosio on kasvanut, ja kesällä 2015 niiden määrä nousi noin hehtaariin. Suojavyöhykkeiden vesiensuojelullinen teho perustuu siihen, että niiltä korjataan kasvusto pois. Suojavyöhykkeistä kerätylle kasvustolle pitäisi siis löytää yhä enemmän hyötykäyttöä. Märehtijöille voi syöttää suojavyöhykkeiltä kerättyä kasvustoa tai ne voivat laiduntaa suojavyöhykkeillä. Kuva 7.1. Apilat ovat typensitojakasveja, jotka juurinystyröillään sitovat typpeä ilmakehästä. Suosimalla typensitojakasveja viljelykierrossa voidaan vähentää teollisten typpilannoitteiden käyttöä. Kuva: Eija Hagelberg. Kuva 7.2. Nurmet kuuluvat kestävään viljelykiertoon ja märehtijät tekevät nurmiviljelyn mielekkääksi. Kuva: Fredrik von Limburg Stirum. Lannassa on arvokkaita ravinteita, joilla voi korvata väkilannoitteita. Ravinteiden kierrätys on järkevää resurssien käyttöä ja säästää energiaa. Fosforilannoitteen tuotanto perustuu uusiutumattomaan luonnonvaraan eli fosfaattiin, jota saadaan kaivoksista. Joidenkin näkemysten mukaan maailman raakafosfaattivarat ovat ehtymässä 76. Raakafosfaatin hinnoissa on ollut suuria vaihteluita ja toimitusvarmuus voi kärsiä esimerkiksi tuotantomaiden epävakaudesta tai suuresta kysynnästä 77. Typpilannoitteiden valmistus taas nielee valtavasti energiaa. Lanta myös parantaa maan kasvukuntoa lisäämällä maaperän orgaanista ainesta ja mikrobitoimintaa. Erityisesti naudan kuivalanta on hyvä orgaanisen aineksen lähde. 78 Ravinnehävikkejä vähentävillä lannanlevitystavoilla ja levitysajankohdilla voidaan vähentää ravinnepäästöjä

12 7 Kuva 7.4. Lantafosforin jakautuminen Suomessa. Muokattu lähteestä Ylivainio ym Suomessakin kotieläintuotanto on viime vuosina keskittynyt voimakkaasti. Tämä tarkoittaa sitä, että eläintilat ovat entistä suurempia ja ne ovat myös keskittyneet tietyille alueille. Lantaa voi siis olla epätasaisesti eli liikaa jossain ja jossain liian vähän verrattuna peltopinta-alaan, jolle sitä voidaan levittää (Kuva 7.4). Lannan epätasaisen jakautumisen vuoksi onkin tärkeää, että on keinoja helpottaa lannan siirtämistä kotieläintiloilta kasvinviljelytiloille sekä ylijäämäalueilta ravinteita tarvitseville alueille. Lantaa voidaan käsitellä eri tavoin. Lannasta voidaan ottaa metaani talteen biokaasulaitoksella, mikä vähentää lannan ilmastovaikutuksia. Biokaasulla kor- vataan fossiilisia polttoaineita: sillä voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä ja puhdistettua biokaasua voidaan käyttää myös liikennepolttoaineena. Biokaasun tuotanto ei vielä ratkaise sitä, mitä lannan sisältämille ravinteille tapahtuu, mutta erityisesti keskitetty biokaasulaitos mahdollistaa käsittelyjäännöksen tehokkaan prosessoinnin. Lantaa tai biokaasulaitoksen käsittelyjäännöstä voidaan jakeistaa siten, että siitä syntyy nestettä, joka voidaan käyttää lannoitteena lähialueella, ja paljon ravinteita sisältävää kuivajaetta, joka voidaan edelleen jalostaa esimerkiksi rakeiksi. Rakeita on raakalantaa helpompi ja edullisempi kuljettaa pitkiäkin matkoja. 80 Kuva 7.3. Hyvin toimivalta suojavyöhykkeeltä on kerätty kasvusto pois ennen talvea. Kuva: Eija Hagelberg

13 8 Kestävää bisnestä Märehtijät voivat olla olennainen osa Suomen biotaloutta silloin kun märehtijöiden kasvatus perustuu uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. Suomen biotalousstrategian mukaan Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisee ekosysteemien köyhtymistä sekä luo uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 81 Yksi kestävän kehityksen mukainen liiketalousmahdollisuus liittyy siihen ajatukseen, että ihmiset söisivät entistä vähemmän mutta parempaa lihaa. Silloin laadukkaasta ja ympäristöä säästäen tuotetusta lihasta voidaan maksaa myös parempi hinta. Yksi tällainen mahdollisuus on niittyliha eli luonnonlaidunliha. Suomessa niittylihaa myydään lähinnä suoramyyntinä tiloilta ja joissakin erikoisliikkeissä. Erikoisliikkeissä tosin ei käytetä sanaa niittyliha tai luonnonlaidunliha, vaikka yleensä alkuperätila ja lihakarjan rotu mainitaan. Suomessa on kehitetty Ruotsin mallin mukaan kriteerit luonnonlaidunlihalle. Kriteerit julkistettiin vuonna 2013, mutta niitä ei ole vielä jalostettu sertifiointijärjestelmäksi. 83 Ruotsissa on kaupoista saatavilla sertifioitua luonnonlaidunlihaa nimellä naturbeteskött. Luonnonlaidunliha on osa Svenskt Sigill -sertifiointijärjestelmää. Luonnonlaidunlihan pitää täyttää järjestelmän elintarviketurvallisuuden, eläinten hyvinvoinnin ja ympäristövastuullisuuden perusvaatimukset. Sertifioinnin tarkoituksena on varmistaa, että arvokkaita laidunmaita, kuten hakamaita, rantaniittyjä ja kalkkikiviniittyjä hoidetaan ja niiden luontoarvot säilyvät. 84 Monissa maissa on kehitetty sertifiointisysteemejä pelkästään karkearehua syöville naudoille (grass-fed tai pasture-fed). Esimerkkinä tästä on American Grassfed Associationin sertifiointijärjestelmä, jonka mukaan naudat ovat koko ajan laitumella, mutta niille voi antaa lisäksi nurmirehua ja säilörehua jos laitumen laatu on riittämätön. Viljaa tai muuta väkirehua ei anneta. Sertifioituja liha- ja maitotuotteita voi suoramyynnin ohella ostaa myös joistakin kaupoista. 87 Kyytöt ovat suomalaista uhanalaista itäsuomenkarjaa. Kyyttö-nimi tulee selässä kulkevasta käärmemäisestä valkoisesta juovasta. 93 Kuva: Kimmo Härjämäki. Kuva 8.1. Ruotsin luonnonlaidunlihan merkki naturbeteskött 85 ja American Grassfed Associationin merkki 86. Laadukkaiden ja vastuullisten lihatuotteiden jalostuksessa ja myynnissä on runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia. Suomessa toimi vuonna 2012 noin 60 pienteurastamoa. Teurastamoiden lisäksi on paljon enemmän muita liha-alan laitoksia, joissa tuotetaan lihajalosteita. Myös maidontuotannossa on mahdollisuus jalostaa uusia tuotteita ja saada ne menestymään. Suomessa on suurten meijerien lisäksi lukuisia pienmeijereitä. Yhteensä Suomessa on 106 maitoa jalostavaa laitosta. 89 Kuva 8.2. Biotaloudessa bussit kulkevat esimerkiksi biokaasulla. Liikennepolttoainekäyttö on tällä hetkellä Suomessa kannattavin tapa hyödyntää biokaasua. Kuva: Kirmo Kivelä

14 8 Märehtijöiden avulla voidaan tarjota maisemanhoitopalveluita sekä arvokkaille perinnebiotoopeille että esimerkiksi sähkölinjojen alle, puistoalueille tai muuten hyödyntämättömänä oleville joutomaille. Uutena ajatuksena on viime aikoina noussut esille hiilen sidontapalveluiden tarjoaminen pysyvien nurmien ja ehkä myös niihin sijoitettavan biohiilen avulla, mutta tähän pitäisi kehittää vielä kannattava liiketoimintamalli. Ravinteiden kierrätys ja erityisesti lannan tehokas hyötykäyttö ovat biotalouden avainasioita. Lannasta voi ottaa energian talteen biokaasuna. Biokaasun tällä hetkellä kannattavin käyttömuoto on liikennepolttoainekäyttö kaasuautoissa ja kaasubusseissa 95. Sitä varten biokaasulaitokselta tuleva biokaasu on vielä puhdistettava ja sen suhteellista metaanin määrää on nostettava siten, että se vastaa maakaasua 96. Biokaasulaitoksen mädätysjäännös tai raakalanta voidaan käsitellä ja jalostaa erilaisiksi orgaanisiksi lannoitetuotteiksi. Esimerkiksi rakeiden muodossa kierrätysravinteita on mahdollista kuljettaa edullisesti pitkiäkin matkoja. Yksi mielenkiintoinen uusi biotalouden liiketoimintamahdollisuus liittyy nurmirehun biojalostukseen valkuaisrehuksi. Valio on kehittämässä Tekesin rahoituksella prosessia, jossa hiertämällä ja entsyymikäsittelyllä voidaan erottaa säilörehusta kuitupitoinen massa ja valkuaispitoinen nesterehu. Tällä tavoin voitaisiin korvata tuontivalkuaista ja jäännöskuitu voidaan hyödyntää biokaasulaitoksessa 97. Esimerkkejä märehtijäbisneksestä Kuva 8.3. Naudan lietelannan separoinnissa kasaan kertyvä kuiva-aine on loistavaa maanparannusainetta ja siitä voidaan jalostaa edelleen lannoiterakeiksi. Kuva: Kaisa Riiko. Laidun Hereford Ravintola Nokka 3 Kaverin Jäätelö Saloniemen Juustola Laidun Herefordilta voi tilata mm. paistia. Kuva: Heikki Mahlamäki Laidun Hereford on kolmen Kauhajoella ja Teuvalla sijaitsevan emolehmäkasvattajan yhteisyritys, joka on perustettu tiloilla tuotettujen Herefordlihatuotteiden markkinointia varten. Yrityksellä on verkkokauppa, josta voi tilata esimerkiksi postin lämpötilavalvotun toimituksen kotiin. Tarjolla on myös luomutuotteita. Tuotteita on saatavilla myös joiltakin jälleenmyyjiltä. 82 Ravintola Nokka tarjoaa mm. Bovikin tilalta Tammisaaresta peräisin olevaa ilmakuivattua kyytönlihaa sekä lampaan- ja karitsanlihaa 91. Kuva: Kati Berninger Helsingin Katajanokalla sijaitseva huippuravintola Nokka käyttää korkealaatuisia kotimaisten pientuottajien raaka-aineita ja kertoo tarjoamansa ruoan alkuperästä tarinan. Ravintolan yhteydessä on myös pientilapuoti, josta voi ostaa mukaan sesongin mukaisia pientuottajien tuotteita. 90 Sauli Saarnisto pakkaa 3 Kaverin Jäätelöä. Kuva: Veikko Kastemaa 3 Kaverin Jäätelö on vuonna 2012 perustettu pieni jäätelötehdas, joka on lyönyt itsensä läpi nopeasti. Raaka-aineena käytetään kotimaista maitoa ja kotimaisia marjoja. Markkinoilla on alkuvuodesta 2015 kymmenen makua ja jäätelöä saa ostaa tavallisista supermarketeista 94. Tämän yrityksen menestys on osoitus siitä, että sopivalla tuotteella on mahdollista menestyksellisesti kilpailla suurten yritysten kanssa. Saloniemen juustolan tuotteita. Kuva: Kimmo Härjämäki. Saloniemen juustola on laitilalainen pienjuustola, joka on perustettu Saloniemen tilan yhteyteen. Juustolassa tuotetaan jalosteita luonnonmukaisesti tuotetusta vuohenmaidosta ja kyytönmaidosta. Tilalla eläimet laiduntavat myös laajalla rantaniityllä. Tuotteita voi ostaa joko tilalta tai jälleenmyyjiltä, joita on noin 35 eri puolilla Suomea. Saloniemen juustolalla on parikymmentä erilaista tuotetta. Juuston lisäksi tarjolla on mm. raakamaitoa ja makkaraa

15 Sanasto Hiilijalanjälki Tuotteen elinkaarensa aikana aiheuttama ilmastokuorma 98. Kasvihuonekaasu Karkearehu Märehtijä Kaasu, joka ilmakehässä imee osan maan pinnasta tulevasta lämpösäteilystä ja säteilee sitä takaisin maahan. Kasvihuonekaasuja ovat mm. hiilidioksidi ja metaani. Ihminen on lisännyt kasvihuonekaasujen pitoisuutta ilmakehässä, mikä aiheuttaa ilmastonmuutosta 99. Kuitupitoista rehua, joka voi olla laidunta, nurmirehua, säilörehua tai kuivaheinää. Märehtijät ovat sorkkaeläimiin kuuluvia nisäkkäitä, jotka pureskelevat ruokansa kahteen kertaan. Eläimen märehtiessä lepoaikoina osittain sulanutta ruokaa nousee pötsistä uudelleen pureskeltavaksi. Märehtijöillä on neljä mahaa, joista pötsissä tapahtuu hajotus mikrobien avulla. Märehtijöitä ovat esimerkiksi lehmä, lammas, vuohi ja hirvi 100. Niittyliha eli Niityillä ja muilla luonnonlaitumilla osan vuodesta laiduntaneiden luonnonlaidunliha märehtijöiden liha 101. Typensitojakasvi Viljelykierto Väkirehu Yksimahainen Kasvi, joka pystyy sitomaan ilmasta typpeä juurinystyröissä elävien bakteerien avulla. Typensitojakasveja ovat mm. apilat ja herne. Viljelykierrossa samalla peltolohkolla vuorotellaan eri kasveja. Hyvin suunnitellun viljelykierron hyötyjä ovat esimerkiksi maan kasvukunnon ylläpito sekä kasvitautien ja rikkakasvien pysyminen paremmin kurissa 102. Hyvin energia- ja valkuaispitoinen rehu. Väkirehua ovat esimerkiksi viljat ja niiden erilaiset sivutuotteet ja erilaiset valkuaisrehut. Yksimahaisilla nisäkkäillä on märehtijöitä yksinkertaisempi ruoansulatuselimistö, jossa ruoka menee suoraan mahalaukkuun, jossa entsyymit sitä hajottavat. Yksimahaisia ovat esimerkiksi sika, hevonen ja ihminen. Hevosilla ja monilla muilla suurilla laiduntajilla on laajentunut paksusuoli, jossa mikrobit hajottavat kasvikui tuja kuten märehtijöiden pötsissä 103. Lähteet 1 FAO Food and nutrition in numbers FAO, Rooma. Saatavilla osoitteessa: Viitattu United Nations, Department of Economic and Social Affairs, Population Division World Population Prospects: The 2012 Revision. Saatavilla osoitteessa: Garnett, T. Livestock and climate change. Teoksessa. D Silva, J. & Webstern, J. The meat crisis. Developing more sustainable production and consumption. Ss Terveyttä ruoasta. Suomalaiset ravitsemussuositukset Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Helsinki. Saatavilla osoitteessa: Viitattu Kaskinen, T., Kuittinen, O., Sadeoja, S.-R. & Talasniemi, A Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville. Teos., Porvoo. 6 Luonnonvarakeskus, maataloustilastot. Ravintotase 2012 ennakko ja 2011 lopulliset tiedot. Internet-sivu. Viitattu Tudge, C How to raise livestock and how not to. Teoksessa. D Silva, J. & Webstern, J. The meat crisis. Developing more sustainable production and consumption. Ss FAO Livestock s long shadow. Environmental issues and options. FAO, Rome. Saatavilla osoitteessa: Viitattu Berninger, K Totta vai tarua? Tieteellisesti perusteltuja vastauksia maatalouden ympäristöasioista esitettyihin väitteisiin. Järki-hanke. 25 s. 10 FAO Statistical yearbook World food and agriculture. FAO, Rome. Saatavilla osoitteessa: Viitattu Ruuansulatuskanavan rakenne kertoo ruokatottumuksista. Teoksessa: Nisäkkäät Osa 1. Weilin & Göös, Porvoo. Ss Ruokatieto Yhdistys ry Ruuan matka pellolta pöydälle. Lypsykarja. Internet-sivut. kotielaimet/lypsykarja Viitattu Ruuansulatuskanavan rakenne kertoo ruokatottumuksista. Teoksessa: Nisäkkäät Osa 1. Weilin & Göös, Porvoo. Ss Ruokatieto Yhdistys ry Ruuan matka pellolta pöydälle. Lypsykarja. Internet-sivut. kotielaimet/lypsykarja Viitattu Ruokatieto Yhdistys ry Ruuan matka pellolta pöydälle. Lypsykarja. Internet-sivut. kotielaimet/lypsykarja Viitattu Luonnonvarakeskus, maataloustilastot. Kotieläinten lukumäärä. Internet-sivu. Viitattu Rajala, H Nautakarjatalous. Kirjayhtymä, Rauma. 18 Ruokatieto Yhdistys ry Ruuan matka pellolta pöydälle. Lihakarja. Internet-sivut. kotielaimet/lihakarja Viitattu Lähteet 28 29

16 Lähteet 19 Vehkaoja, S. & Holmström, M.-H Emolehmätuotanto. Teoksessa: Tauriainen, S. (toim.) Naudanlihantuotanto. Opetushallitus. Ss Pesonen, M., & Huuskonen, A Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset kirjallisuusselvitys. MTT Raportti 156. MTT, Jokioinen. 41 WWF Suuret yritykset, suuri vastuu WWF Suomen soijakysely Saatavilla osoitteessa: Viitattu Pesonen, M., & Huuskonen, A Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset kirjallisuusselvitys. MTT Raportti 156. MTT, Jokioinen. Lähteet 21 Hahn Niman, N Defending Beef. The case for sustanable meat production. Chelsea Green Publishing, White River Junction Vermont 43 Daley, C.A., Abbott, A., Doyle, P.S., Nader, G.A. & Larson, S A review of fatty acid profiles and antioxidant content in grass-fed and grain-fed beef. Nutrition Journal 9: Lääkkeet ja hormonit. Lihatiedotusyhdistyksen internet-sivusto. Viitattu American Grassfed Association. Internet-sivut. Viitattu Hyvä tapa toimia lammastuotannossa. Opas. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/muutelaimet/lammasketju/ 556D16533D39B2C5E040A8C0023C2440 Viitattu Villiä tai puolivilliä maukasta lihaa! Viikki Food Centre. Saatavilla osoitteessa: Viitattu Daley, C.A., Abbott, A., Doyle, P.S., Nader, G.A. & Larson, S A review of fatty acid profiles and antioxidant content in grass-fed and grain-fed beef. Nutrition Journal 9: Pesonen, M., & Huuskonen, A Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset kirjallisuusselvitys. MTT Raportti 156. MTT, Jokioinen. 25 Rautiainen, J. & Talola, S. (toim.) Hyvä lammas! Näkökulmia lammasketjun vastuulliseen toimintaan. ProAgria Pirkanmaa, Tampere. 26 Tahkokallio, N Lammastuotannon taloudellinen kehittäminen. Opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu. Saatavilla osoitteessa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/26061/tahkokallio_niina.pdf?sequence=1 Viitattu Agronet. Luomunauta. Internet-sivu https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/luomu/kotielaintuotanto/luomunauta Viitattu Agronet, Luomulihanaudan ruokinta. Internet-sivu https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/luomu/kotielaintuotanto/luomunauta/ luomulihanaudan_ruokinta Viitattu Aaltonen, U Kuttu ja kutunpito. Otava, Keuruu. 28 Valros, A., Teräväinen, H. & Helin, J Hyvinvoiva tuotantoeläin. Tieto tuottamaan 109. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Keuruu. 29 Ikonen, I Ruotsi edelläkävijänä niittylihan tuotannossa ja markkinoinnissa. Ketonoidanlukko 2/2012: 7. Saatavilla osoitteessa: Viitattu Luomueläin laatua hyvinvoinnista. Internet-sivu. Viitattu Tike Kotieläintilastot Tilastovakka. Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta. Saatavilla osoitteesta: Viitattu Tike, Maatalouden rakennetutkimus, maatalouslaskenta Viitattu Murtorinne, P. & Havukainen, H Laiduntaminen lypsyrobottitilalla ja laiduntamisen kustannukset. Savonia -ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. 31 Evira Luomueläimet. Internet-sivu. Viitattu Luonnonvarakeskus, maataloustilastot. Maatalous- ja puutarhayritysten tuotantosuunnat. Taulukko internet-sivustolla. Viitattu EU Commission. Agriculture and Rural Development. Organic Farming. Logo. Viitattu Pesonen, M., & Huuskonen, A Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset kirjallisuusselvitys. MTT Raportti 156. MTT, Jokioinen. 35 Rehustrategiatyöryhmän raportti Työryhmämuistio mmm 2010:9. 36 Berninger, K Alkutuotannon ympäristöindikaattoreita etsimässä esimerkkejä lihaketjusta. Elintarvike ja terveys 7: Kaukovirta-Norja, A., Leinonen, A., Mokkila, M., Wessberg, N. & Niemi, J Tiekartta Suomen proteiiniomavaraisuuden parantamiseksi. VTT visions 6. VTT, Espoo. 38 Lihatiedotus. Lisää lihasta, eläinten rehut internetsivut. Viitattu WWF Suuret yritykset, suuri vastuu WWF Suomen soijakysely Saatavilla osoitteessa: Viitattu WWF The growth of soy. Impacts and solutions. Saatavilla osoitteesta: Viitattu Valtioneuvoston asetus nautojen suojelusta 592/ Raussi, S. & Hänninen, L Naudan lajinmukainen käyttäytyminen. Nurmitieto Suomen Nurmiyhdistyksen ja MTT:n julkaisusarja. Saatavilla osoitteessa: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/nurmiyhdistys/nurmitieto/sisallysluettelo Viitattu Valros, A., Teräväinen, H. & Helin, J Hyvinvoiva tuotantoeläin. Tieto tuottamaan 109. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Keuruu. 55 Tiainen, J., Helenius, J. & Salonen, J Monimuotoisuuden hoito tavanomaisessa maatalousympäristössä. Teoksessa: Tiainen, J., Kuussaari, M., Laurila, I. & Toivonen, T. (toim.) Elämää pellossa. Suomen maatalousympäristön monimuotoisuus. Edita, Helsinki. Ss Tiainen, J., Piha, M., Piiroinen, J., Rintala, J. & Vepsäläinen, V Maatalousympäristön pesimälinnusto. Teoksessa: Tiainen, J., Kuussaari, M., Laurila, I. & Toivonen, T. (toim.) Elämää pellossa. Suomen maatalousympäristön monimuotoisuus. Edita, Helsinki. Ss Luonnontila.fi Indikaattori Ma 12. Maatalousympäristön uhanalaiset lajit. Viitattu Pykälä, J. Pöyry, J., Kuussaari, M. & Heikkinen, R Perinnebiotooppien kasvi- ja eläinlajisto. Teoksessa: Tiainen, J., Kuussaari, M., Laurila, I. & Toivonen, T. (toim.) Elämää pellossa. Suomen maatalousympäristön monimuotoisuus. Edita, Helsinki. Ss Soussana, J.F., Tallec, T. & Blanfort, V. Greenhouse gas balance of ruminant production systems through carbon sequestration in grasslands. Animal 4:

17 Lähteet 60 Uusitalo, R., Ekholm, P., Turtola, E., Pitkänen, H., Lehtonen H., Granlund, K., Bäck, S., Puustinen, M., Räike, A., Lehtoranta, J., Rekolainen, S., Walls, M. & Kauppila, P Maatalous Itämeren rehevöittäjänä. Maa- ja elintarviketalous 96. MTT, Jokioinen. 61 Lemola, R., Esala, M. & Turtola, E Luomuviljelyn mahdollisuudet vesistökuormituksen vähentäjänä. Maataloustieteen päivät Paasonen-Kivekäs, M., Peltomaa, R., Vakkilainen, P. & Äijö, H Maan vesi- ja ravinnetalous. Ojitus, kastelu ja ympäristö. Salaojayhdistys, Helsinki. 63 Saarijärvi, K. & Virkajärvi, P Nurmiviljelyn fosforikuormitus on liuenneessa muodossa. Vesitalous 2/2010: Viitattu BSAG Järki-Lanta hankkeen tulosraportti. Saatavilla osoitteessa: Viitattu Ylivainio, K., Sarvi, M., Lemola, R., Uusitalo, R. & Turtola, E Regional P stocks in soil and in animal manure as compared to P requirement of plants in Finland. MTT Raportti 124. MTT, Jokioinen. 80 Luostarinen, S., Logrén, J., Grönroos, J., Lehtonen, H., Paavola, T., Rankinen, K., Rintala, J., Salo, T., Ylivainio, K. & Järvenpää, M. (toim.) Lannan kestävä hyödyntäminen. Hyötylanta-tutkimusohjelman loppuraportti. MTT Raportti 21. MTT, Jokioinen. Lähteet 64 Niemelä, M Eläimet rantaan kyllä vai ei? Opas kestävään rantalaiduntamiseen. Natureship-julkaisuja. 81 Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Saatavilla osoitteesta: https://www.tem.fi/files/39784/suomen_biotalousstrategia.pdf Viitattu Berninger, K Alkutuotannon ympäristöindikaattoreita etsimässä esimerkkejä lihaketjusta. Elintarvike ja terveys 7: Laidun Herefordin internet-sivut Viitattu Katajajuuri, J.-M. & Pulkkinen, H Vastuuverkko/Luonnonvarakeskus. 83 WWF Suomi. Luonnonlaidunliha. Internet-sivu. Viitattu Garnett, T. Livestock and climate change. Teoksessa. D Silva, J. & Webstern, J. The meat crisis. Developing more sustainable production and consumption. Ss Soussana, J.F., Tallec, T. & Blanfort, V. Greenhouse gas balance of ruminant production systems through carbon sequestration in grasslands. Animal 4: Berninger, F., Susiluoto, S., Gianelle, D., Bahn, M., Wohlfahrt, G., Sutton, M., Garcia-Pausas, J., Gimeno, C., Sanz, M.J., Dore, S., Rogiers, N., Furger, M., Eugster, W., Balzarolo, M., Sebastia, M.T., Tenhunen, J., Straszewski, T. & Cernusca, A. In print. Management and site effects on carbon balances of European mountain meadows and rangelands. Boreal Environmental Research. 70 RaHa-hanke Juuristotietopaketti Juuret maan rakenteen parantajina. Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa), Faktaa 8/elokuu Saatavilla osoitteessa: Viitattu Penttilä, K., Kotro, J., Berninger, K., Lehtinen, K., Rahkio, M., Salonen, J., Jalkanen, L. & Timonen, A Lihaketjun vastuullisuuden läpinäkyvyys ja jäljitettävyys esimerkkinä sianlihan tuotantoketju. Katsaus nykytilaan ja tulevaisuuteen. MTT Raportteja 58. Saatavilla osoitteesta: Viitattu Pesonen, M., & Huuskonen, A Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset kirjallisuusselvitys. MTT Raportti 156. MTT, Jokioinen. 73 Toukoluoto, N. & Peltonen, S. (toim.) Viljelykiertojen monipuolistaminen. Tieto tuottamaan 141. ProAgria Keskusten Liitto, Porvoo. 84 IP Sigill Nötkött. Standard för kvalitetssäkrad nötköttsproduktion med tillval för naturbeteskött ock klimatcertifiering. Utgåva 2011:2. Saatavilla osoitteessa: CERTIFIERING-AV-NOTKOTTS-PRODUKTION/REGELHANDBOK/Regelhandbok-IP-Sigill- Notkott/ Viitattu Svenskt Sigill. IP Sigill Naturbeteskött. NOTKOTTS-PRODUKTION/OM-IP-SIGILL-NOT/Naturbeteskott/ Viitattu Merkin kuva ja linkki Creative Commons -lisenssiin ovat saatavilla osoitteessa: Viitattu American Grassfed Association. Sähköpostikontakti American Grassfed Association. Our standards. Internet-sivu Viitattu Lehto, M., Salminen, P., Valtari, H. & Venelampi, O. (toim.) Opas pientuoteurastamon sivutuotteiden hyödyntämisestä ja hävittämisestä. Ruoka-Suomi teemaryhmän julkaisu 1/2012. Saatavilla osoitteesta: Viitattu Pienten maidonjalostajien toiminta ammattimaistuu. Käytännön maamies Viitattu Ravintola Nokan internet-sivut. Viitattu Agronet. Viljelykierto. Internet-sivu https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/luomu/peltoviljely/viljelykierto/laatiminen Viitattu Maa- ja metsätalousministeriö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuoden 2013 vuosikertomus. Saatavilla osoitteessa: https://www.maaseutu.fi/fi/ohjelman-tuloksia/arvionti-ja-seuranta/vuosikertomukset/sivut/default.aspx Viitattu Soil Association A rock and a hard place. Peak phosphorus and the threat to our food security. Saatavilla osoitteessa: Viitattu Euroopan komissio Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja Alueiden komitealle. Kuulemista koskeva tiedonanto fosforin kestävästä käytöstä. COM(2013) 517 final Saatavilla osoitteesta: 91 Ravintola Nokan internet-sivut. Viitattu Saloniemen juustolan internet-sivusto. Viitattu Bovikin tilan internet-sivut. Viitattu kaverin jäätelön internetsivut. Viitattu Parikkalan kunta Biokaasun hyödyntäminen Parikkalan kunnan kaukolämpöverkostossa. Raki-hankkeen loppuraportti. 96 Berninger, K Hiilineutraali Suomi. Miten luodaan ilmastoystävällinen yhteiskunta. Gaudeamus. Helsinki 97 Harju, M Esitelmä Suomen luonnonsuojeluliiton seminaarissa maatalouden kasvihuonekaasu- ja ammoniakkipäästöistä

18 Lähteet 98 Berninger, K Hiilineutraali Suomi. Miten luodaan ilmastoystävällinen yhteiskunta. Gaudeamus. Helsinki. 99 Berninger, K., Tapio, P. & Willamo, R Ympäristönsuojelun perusteet. Gaudeamus, Helsinki. 100 Ruuansulatuskanavan rakenne kertoo ruokatottumuksista. Teoksessa: Nisäkkäät Osa 1. Weilin & Göös, Porvoo. Ss Karhunen, A Niittyjen tuottamasta lihasta syntyy brändi. Ketonoidanlukko 2/2012: 5-6. Saatavilla osoitteessa: Viitattu Toukoluoto, N. & Peltonen, S. (toim.) Viljelykiertojen monipuolistaminen. Tieto tuottamaan 141. ProAgria Keskusten Liitto, Porvoo. 103 Ruuansulatuskanavan rakenne kertoo ruokatottumuksista. Teoksessa: Nisäkkäät Osa 1. Weilin & Göös, Porvoo. Ss

19 Märehtijät ovat olennainen osa kestävää maataloutta ja paikallista ravinteiden kierrätystä - kokonaan ilman niitä emme pärjää missään päin maailmaa. Märehtijöiden ympäristöhyötyjä: Märehtijä pystyy käyttämään ravinnokseen esimerkiksi ruohoa ja heinää eikä siten kilpaile ravinnosta ihmisen kanssa. Laidunnus on mainio ruoan tuotannon muoto, joka lisää luonnon monimuotoisuutta. Laitumet ja nurmet pitävät pintamaata paikoillaan. Lanta on arvokas lannoite ja maanparannusaine, ei jäte. Monivuotisten nurmien kasvien juuret ovat tärkeä hiilivarasto. 36

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä 14.12.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Luomun tavoitteet ja keinot ravinnekierrätyksessä

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku 12.1.2015 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 16.1.2015 Luonnonvarojen hupeneminen ja ilmastonmuutos Väestönkasvu

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta, LUKE, Maaninka FootPrintBeef-hankkeen loppuseminaari 21-4-2016 Helsinki Naudanlihantuotannon ympäristöhaitat Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Tehtävänne on tutkia Elonkierron sikoja, niiden käyttäytymistä ja ravintoa. Käyttäkää hyväksi 1 Tutkimus A: Sikojen aitaus (aitaukseen meno kielletty) 1. Tarkkailkaa

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella 3.6.2013 panu.kunttu@wwf.fi Metsäasiantuntija Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF WWF Suomi Puustoisten

Lisätiedot

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA Saara Kankaanrinta Soilfood Oy, perustaja-, hallituksen jäsen, T&K Qvidja Kraft Ab, perustaja-, hallituksen jäsen BSAG säätiö, perustaja-, hallituksen jäsen Carbon to Soil Ltd,

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja ravinteiden kierrätys Helsinki Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Vesiensuojelu ja ravinteiden kierrätys Helsinki Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Vesiensuojelu ja ravinteiden kierrätys 21.1.2016 Helsinki Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 22.1.2016 Sivu 2 22.1.2016 Esityksen sisältö Kiertotalous Ravinteiden kierrätyksestä

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere Merja Manninen merja.manninen@evira.fi Luomujaosto Luomutuotanto 2 Eläintuotannon ehdot Eviran ohje 18217/4 (ei suuria muutoksia, poistetaan lupien 5 ja 15

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet

Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet ELÄINTUOTANTO Tuuli Pulkkisen aineistoa muokannut Eeva Vornanen 18.2.2011Tuuli Pulkkinen Tuuli Pulkkinen Luomutuotannon yleisiä periaatteita Eläintuotannolla oltava yhteys

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Bionurmi-loppuseminaari Säätytalo

Bionurmi-loppuseminaari Säätytalo Bionurmi-loppuseminaari 13.3.2014 Säätytalo Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Lehtonen, Jukka

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN Kerääjäkasvien hyötykäyttö HAMK Mustiala 8.4.2016 Jari Heikkonen, lehtori, kotieläintuotanto HAMK Mustiala Laidun on lampaiden tärkein rehu 1. Kevätkaritsoinnissa tärkein tuotantorehu

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lampaat luomussa Rokua 23.11.2013 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lammas luomu vs. tavanomainen Sisätiloissa enemmän tilaa Lampaat (myös kartitsat) laitumelle

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Siirtyisinkö luomuun?

Siirtyisinkö luomuun? Siirtyisinkö luomuun? Uusikaupunki 27.1.2012 Anne Johansson, ProAgria Satakunta KENELLE LUOMU SOPII? Luomu vaatii ammattitaitoa ja kiinnostusta uuden oppimiseen Usein vaaditaan panostamista perusparannuksiin

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Luomun uudet tutkimus- ja tuotekehitysinnovaatiot - esimerkkinä maito

Luomun uudet tutkimus- ja tuotekehitysinnovaatiot - esimerkkinä maito Luomun uudet tutkimus- ja tuotekehitysinnovaatiot - esimerkkinä maito Tuomo Tupasela, erikoistutkija, Luke 6.10.2016, Vanha Ylioppilastalo, Helsinki 2 4.10.2016 Luke ja maitotutkimus http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa-vastuullisuusruokaketjussa/tuoteturvallisuus/omavalvonta/elintarvikkeidenkylmaketju-ei-saa-katketa

Lisätiedot

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen edistäminen Kuluttajajäseniä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 11.3.2010 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus

Lisätiedot

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä Kristiina Regina Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvintuotannon tutkimus 23.4.2012 1 Suomen kasvihuonekaasupäästöt v. 2010 Lähde:

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Luomukotieläinten olot ja valvonta Mikkeli 26.1.2016 Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 8 Pellon pinnan liukoisesta fosforista valtaosa lähtee kevättulvien mukana Reijo Vesterinen, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaana Kankaanpää Hevosten aitauksista

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke) Papuilta, Jokioisten Martat, 16.3.2016 YK:n yleiskokouksen nimeämä, FAO:n organisoima http://iyp2016.org/

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Kohti kestävämpää kotieläintuotantoa

Kohti kestävämpää kotieläintuotantoa Kohti kestävämpää kotieläintuotantoa Kuva: Janne Lehtinen / Luken arkisto. Ympäristöystävällisempi maatalous ei ole rakettitiedettä. Pienillä, arkisilla ratkaisuilla voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä.

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Ohjelmapäällikkö Pasi Rikkonen 28.9.2016 1 Luke Maatalouden KHK-päästöt 1990-2014 ~6.5 milj. t CO 2 ekv. raportoitu maataloussektorilla ~1 milj. t CO 2 raportoitu energiasektorilla

Lisätiedot