KESTÄVÄ RUOANTUOTANTO TARVITSEE MÄREHTIJÖITÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESTÄVÄ RUOANTUOTANTO TARVITSEE MÄREHTIJÖITÄ"

Transkriptio

1 KESTÄVÄ RUOANTUOTANTO TARVITSEE MÄREHTIJÖITÄ Kati Berninger Tyrsky-Konsultointi Oy Heinäkuu 2015

2 Sisältö Esipuhe 5 1. Ruokaturvaa miljardeille 6 2. Mainio märehtijä 8 3. Karjatilojen kirjoa Ruokinta ratkaisee Laiduntaminen tekee hyvää Hyviäkin ilmastotekoja Maatalouden monitoimikone 20 JÄRKI on luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun järkevää edistämistä maa- ja metsätaloudessa. JÄRKI on Luonnon- ja riistanhoitosäätiön ja Baltic Sea Action Groupin yhteinen vuonna 2009 käynnistynyt hanke, jota rahoittavat mm. Sophie von Julinin säätiö, Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Ympäristöministeriö. 8. Kestävää bisnestä 24 Sanasto 28 Lähteet 29 Teksti: Kati Berninger, Tyrsky-Konsultointi Oy Etukannen kuva: Hia Sjöblom Takakannen kuva: Eija Hagelberg Taitto: Toinen Keksi Oy Paino: Paino-Kaarina Oy Copyright JÄRKI / Baltic Sea Action Group 2015

3 Tärkeä ympäristötyöläinen Märehtijä on kerrassaan hieno systeemi. Se pystyy muuttamaan ihmisravinnoksi sellaista kasvillisuutta, joka ei ihmisen vatsaan sovi. Märehtijöiden ruoansulatuksen kautta heinät, apilat, vesakot ja järviruo ot muuttuvat suussa sulavaksi pihviksi ja maitotuotteiksi. Märehtijät, kuten naudat ja lampaat, näkyvät nykyisin liian usein lehtien palstoilla negatiivisessa valossa: Nautojen röyhtäilyt ovat ilmastonmuutoksen suurin aiheuttaja. Lehmät likaavat Itämeren. Välttäkää punaisen lihan syöntiä, se on epäterveellistä! Jospa maailma olisikin yhtä mustavalkoinen kuin äskeiset väittämät. Vaan kun ei ole. Siksi katsoimme aiheelliseksi koota yksiin kansiin myös muita näkökulmia märehtijöiden ympäristövaikutuksista. Yllättävän usein ne ovatkin positiivisia. Kyse on valinnoista tuotantoketjun eri vaiheissa, ja kyse on myös viime kädessä siitä, kuinka usein ja kuinka paljon eläinperäisiä tuotteita nautitaan ravinnoksi. Tämän raportin on JÄRKI -hankkeelle tieteellisestä laajasta aineistosta koonnut tutkimusjohtaja Ph.D. Kati Berninger Tyrsky-Konsultointi Oy:stä. Toivomme tämän teoksen avaavan uusia näkökulmia lukijoille. Valintoja voi tehdä hyvin monella eri tavalla Eija Hagelberg Projektijohtaja JÄRKI Ravinteet Baltic Sea Action Group 4 5

4 1 Ruokaturvaa miljardeille Maailmassa on tällä hetkellä riittävästi ruokaa kaikkien ihmisten ruokkimiseen. Käytettävissä olevan ravinnon energiamäärä henkilöä kohti päivässä on noussut vuoden kilokalorista vuoden kilokaloriin 1. Maailmassa on kuitenkin nälkää ja aliravitsemusta, joka johtuu ruoan epätasaisesta jakautumisesta ja köyhyydestä. miljardia Maailman väestö Kuva 1.1. Maapallolla on tällä hetkellä yli 7.3 miljardia ihmistä. Vuoteen 2050 mennessä maailman väkimäärän on arvioitu kasvavan 9.6 miljardiin ja vuoteen 2100 mennessä 10.9 miljardiin ja jäävän suurin piirtein tälle tasolle 2. Maailman väestön kasvaessa (Kuva 1.1) ruoan tuotantoon ja sen kestävyyteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Jos nykyinen kehitys jatkuu, maailman lihan ja maidon kulutuksen on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Jotta ruoan tuotanto olisi kestävää, meidän olisi kuitenkin sopeuduttava paljon nykyistä alhaisempaan lihankulutukseen. Erään arvion mukaan kestävä taso olisi 25 kiloa lihaa ja 53 kiloa maitoa henkilöä kohti vuodessa 3. Suomalaisten lihankulutus on yli kaksinkertaistunut muutamassa vuosikymmenessä, mutta kasvu on viimeisten vuosien aikana tasaantunut (Kuva 1.2). Uusissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan kasvispainotteista ruokavaliota, jossa lihavalmisteiden ja punaisen lihan, eli naudan, sian ja lampaan lihan, kulutusta vähennetään nykyisestä 4. Jos suomalaiset siirtyisivät ravitsemussuositusten mukaiseen ruokavalioon, ruoan hiilijalanjälki pienenisi 15 prosentilla 5. Maailman ruokkimisen näkökulmasta on ongelmallista se, että noin puolet maailman viljasta ja suurin osa soijasta käytetään eläinten rehuksi, vaikka eläinten ravitsemus voisi koostua kokonaan myös heinästä, laidunruohosta ja tähteistä 7. Erityisen ongelmallista on se, että teollisuusmaiden ruoantuotanto nykyisellään heikentää köyhien ihmisten mahdollisuuksia tuottaa ruokaa sekä aiheuttaa ym- päristöongelmia kehitysmaissa. Eläintuotanto ja eläinten rehun tuotanto kasteluviljelyllä kuluttavat suuria määriä makeaa vettä myös niillä alueilla joilla on vedestä pulaa 8. Maailman ruokkimiseksi tarvitaan siis sekä kulutustottumuksien muutoksia että nykyistä kestävämpiä ja luonnonmukaisempia viljelymenetelmiä. Kehitysmaissa luonnonmukaisilla viljelymenetelmillä voidaan moninkertaistaa sadot. Tällöin ei puhuta sertifioidusta luomusta, vaan ekologisesti järkevistä, ekosysteemien toimintaa ylläpitävistä ja noudattavista menetelmistä, joihin myös köyhillä viljelijöillä on varaa 9. Märehtijät ovat tärkeä osa maailman ruokaturvaa, sillä ne mahdollistavat ruoantuotannon myös vaikeissa olosuhteissa ja ovat osa ravinteiden kierrätykseen perustuvaa maataloutta. Kuva 1.3. Pintamaan orgaanisen aineksen määrä on vähentynyt maailmalaajuisesti vuosien saatossa ja kehitys jatkuu edelleen. Orgaaninen aines vähenee kun viljelymaasta poistetaan enemmän eloperäistä ainesta kuin sinne lisätään tai kun tuuli- ja vesieroosio kuljettaa pintamaata pois. Kuvassa on uomaeroosiota Ghanassa. Kuva: Kati Berninger Kuva 1.2. Lihan kokonaiskulutus henkilöä kohden vuodessa on Suomessa kasvanut tasaisesti aina 2010-luvulle saakka, jolloin se on tasaantunut noin 77 kiloon. Naudanlihan kulutus on vähentynyt 1970-luvulta lähtien, kun taas sianlihan ja siipikarjanlihan kulutus on kasvanut. 6 7 Kg/henkilö vuodessa Lihan ja kananmunien kulutus Suomessa Naudanliha Siipikarjanliha Sianliha Kananmunat

5 2 Mainio märehtijä Maailmassa oli vuonna 2010 noin kaksi miljardia lammasta ja vuohta ja noin 1.6 miljardia nautaa ja vesipuhvelia 10. Märehtijät ovat tärkeitä maailman ravintotaloudessa, koska ne pystyvät muuttamaan heinää ihmisravinnoksi. Märehtijöiden avulla ruokaa voidaan tuottaa myös sellaisilla alueilla, joilla esimerkiksi viljanviljely ei ankarien luonnonolosuhteiden takia onnistu. Esimerkiksi lehmät ja vuohet myös lisäävät köyhien perheiden ruokaturvaa ja parantavat ravitsemusta. PAKSUSUOLI UMPI- SUOLI OHUT- SUOLI JUOKSUTUS MAHA PÖTSI SATAKERTA RUOKATORVI VERKKO- MAHA Kuva 2.1. Märehtijän ruoansulatus on monimutkaisempi kuin yksimahaisella eli esimerkiksi ihmisellä tai sialla. Märehtijällä on neljä mahaa: pötsi, verkkomaha, satakerta (etumahat) ja juoksutusmaha (vastaa muiden nisäkkäiden mahalaukkua). Pötsissä erilaiset mikrobit hajottavat selluloosapitoista ravintoa eläimelle käyttökelpoiseen muotoon. Verkkomaha lajittelee jo hajonneen massan eteenpäin satakerran läpi juoksutusmahaan ja karkean aineksen uudelleen pureskeltavaksi eli märehdittäväksi. 11 Piirros: Toinen Keksi Oy, alkuperäinen kuva Ruokatieto 12. Kuva 2.2. Märehtijöitä hyödynnetään paitsi ravintona myös esimerkiksi vetojuhtina. Kuvassa on vesipuhveleita Intiassa. Kuva: Kati Berninger. Märehtijät syövät luontaisesti pääasiassa ruohoa ja heinää. Vuohet ja lampaat syövät mielellään myös puiden ja pensaiden lehtiä, joita on Suomessa perinteisesti sidottu oksanipuiksi eli kerpuiksi. Märehtijöille voidaan antaa lisäksi väkirehua eli rehuviljaa ja erilaisia ravinnerikkaita rehuseoksia, jotka sisältävät mm. valkuaispitoista rehua, vitamiineja ja kivennäisaineita. Märehtijät saavat osan tarvitsemastaan valkuaisesta etumahojen sisältämistä mikrobeista 13 (Kuva 2.1). Märehtijöiden luontainen ruokailu tapahtuu laitumella. Laiduntaminen ylläpitää maatalousluonnon monimuotoisuutta ja maiseman avoimuutta. Erityisesti perinteisen maatalouden muovaamien perinnebiotooppien hoidossa laiduntaminen on avainasemassa. Märehtijöiden ruuansulatuksessa syntyy metaania, minkä vuoksi märehtijöiden lihan ilmastovaikutuksia pidetään korkeana verrattuna muiden eläinten lihaan. Toisaalta märehtijöiden ruokinnassa tärkeät laitumet ja muut pysyvät nurmet toimivat hiilen varastona ja voivat myös sopivissa olosuhteissa sitoa hiiltä. Hiilivarastojen lisääminen on yksi keino torjua ilmastonmuutosta. Märehtijöille ei syötetä yhtä paljon soijapitoista rehua kuin sioille ja siipikarjalle. Suurin osa soijasta tulee Etelä-Amerikasta, missä sen viljely aiheuttaa maankäytön muutoksesta syntyviä ilmastovaikutuksia ja monimuotoisuuden vähenemistä. Laitumet ja pitkäikäiset nurmet pitävät myös pintamaan paikallaan eli torjuvat tehokkaasti eroosiota ja sitä kautta tapahtuvaa maaperän köyhtymistä. Myös maahiukkasiin sitoutuneen fosforin ja typen vesistöpäästöt ovat näillä ympäri vuoden kasvipeitteisillä alueilla pienemmät kuin pelloilla. Märehtijät ja niille kasvatettava ravinto kuten nurmirehu sekä niiden tuottama lanta ovat tärkeä osa viljelykiertoa. Lanta on usein jakautunut alueellisesti epätasaisesti ja sen prosessointi helpottaa lannan ravinteiden ja orgaanisen aineksen hyödyntämistä kasvinviljelyssä. 8 9

6 3 Karjatilojen kirjoa Maailmassa on suuri kirjo erilaisia märehtijöiden kasvatusmenetelmiä tuhansien eläinten yksiköistä aina perheisiin, joille ainokainen lypsävä lehmä tuo tärkeän tulolisän. Mukaan mahtuu ympäristöä paljon kuormittavia ja ympäristön kannalta kestäviä menetelmiä. Seuraavassa esitellään Suomen näkökulmasta merkittävimpiä kasvatusmenetelmiä. Maitoa lypsykarjasta Valtaosa Suomen nautakarjatiloista on edelleen maitotiloja, joissa pidetään lypsykarjaa. Lehmät poikivat kerran vuodessa ja tuottavat runsaasti maitoa kun niitä lypsetään säännöllisesti ja ruokitaan hyvin. Nykyinen lypsykarja on jalostettu korkeatuottoisiksi ja suomalainen lehmä lypsää keskimäärin litraa maitoa vuodessa. Kerralla maitoa voi tulla parhaan tuotoksen aikana noin 20 litraa 14. VÄHENEVÄ LYPSY UMMESSA Taulukko 3.1. Eri kotieläinten lukumääriä Suomessa vuoden 2014 lopussa 16. Nautoja yhteensä Lypsylehmiä Emolehmiä Hiehoja, sonneja ja vasikoita Lampaita yhteensä Vuohia yhteensä Sikoja yhteensä Siipikarjaa yhteensä Munivia kanoja Broilereita Muuta siipikarjaa TASAINEN LYPSY POIKIMINEN Kuva 3.1. Lypsylehmän vuosikierto. Piirros: Toinen Keksi Oy, alkuperäinen kuva Ruokatieto 15. HERUTUS Lihaa naudoista Suurin osa Suomen naudanlihantuotannosta tulee lypsykarjasta, jonka sonnivasikat kasvatetaan lihantuotantoa varten joko maitotilalla tai lihantuotantoon erikoistuneella tilalla. Emolehmätuotannossa emolehmää pidetään vain vasikan synnyttämistä, imettämistä ja hoitoa varten. Poikiminen ajoitetaan maalis-huhtikuulle ja vasikka seuraa emoaan koko laidunkauden ajan. Syksyllä eläimet otetaan sisäruokintaan ja vasikat vieroitetaan emostaan. Vasikat kasvatetaan noin vuoden ikäisiksi tai hieman yli, jolloin ne ovat saavuttaneet teuraspainon eli noin kiloa 18. Suomessa perinteisesti emolehmätuotannon vasikat kasvatetaan teuraaksi asti syntymätilalla. Tätä kutsutaan yhdistelmätuotannoksi. Tilat voivat myös valita pihvivasikantuotannon eli myydä vasikat vieroituksen jälkeen loppukasvatukseen erikoistuneille tiloille 19. Kuva 3.2. Nykyaikaisissa navetoissa lypsytyötä on tekniikan avulla helpotettu. Esimerkiksi lypsyrobotti hoitaa lypsyn automaattisesti ja lehmä hakeutuu itse lypsettäväksi tarpeen mukaan. Kuva: Eija Hagelberg energiaa ja valkuaisaineita sisältävää rehua. Tällainen ruokavalio aiheuttaa kuitenkin naudoilla terveysongelmia. 20 Pohjois-Amerikassa nautojen loppukasvatukseen käytettävien kasvatustarhojen (feedlots) tehokkuusvaatimukset, eläinmäärät ja maissivaltainen ruokinta ovat johtaneet siihen, että nautojen rehun sekaan lisätään antibiootteja 21. Sekä kasvuhormonit että antibioottien lisääminen märehtijöiden rehuun on koko EU:n alueella kielletty 22. Kasvatustarhojen vastakohdaksi onkin noussut tuotantosuunta, joka perustuu laidunnukseen ja siihen, että naudat syövät luontaista ravintoa eli ruohoa ja heinää myös loppukasvatuksen aikana (grass-fed beef) 23. Lampaat ja vuohet Lammastuotannossa mahdollisia tuotantosuuntia ovat lihantuotanto, villan tuotanto, jalostuseläinten kasvatus ja maisemalaidunnus 24. Toisin kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa, ammattimaista lampaan maidon tuotantoa on Suomessa vain vähän. Lammastila voi erikoistua myös tuotteiden jatkojalostukseen tai matkailuun. Lammas on laumaeläin, joten sen kasvatus tapahtuu usean eläimen ryhmissä. Suomessa on tavallista, että pässikaritsat vieroitetaan 2-3 kuukauden iässä ja uuhikaritsat seuraavat emäänsä koko kasvatuskauden ajan. 25 Perinteisesti suomalaisilla lammastiloilla ei ole ollut kaksivaihekasvatusta, jossa karitsat siirtyvät vieroituksen jälkeen toiselle tilalle kasvamaan. Nykyisin kaksivaihekasvatusta on käytössä jonkin verran. 26 Vuohia pidetään Suomessa lähinnä maidontuotannon takia. Vuohi synnyttää yleensä kerran vuodessa, mutta hyvin maitoa tuottava kuttu voi olla tuottoisa, vaikkei se synnyttäisikään joka vuosi 27. Vuohi ei ole yhtä voimakkaasti laumaeläin kuin lammas. Vuohilla on myös selkeä arvojärjestys, jonka huipulla ovat vanhimmat, suurimmat ja sarvekkaimmat yksilöt 28. Kuva 3.4. Vuohet kiipeilevät mielellään. Kuva: Kimmo Härjämäki. Niittyliha Niittylihalla eli luonnonlaidunlihalla tarkoitetaan lihaa, joka on peräisin märehtijöistä, jotka ovat laiduntaneet osan vuodesta lannoittamattomilla luonnonlaitumilla, kuten niityillä ja hakamailla. Näille laitumille ei viedä muuta lisäravintoa kuin kivennäisiä. Yleensä näiden eläinten avulla on hoidettu ja ylläpidetty luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita perinnebiotooppeja ja arvokkaita kulttuurimaisemakokonaisuuksia. Luomutuotanto Kaikki edellä mainitut tuotantomuodot voivat olla joko luomua tai niin sanottua tavanomaista tuotantoa. Luomutuotannossa ruokaa tuotetaan ilman keinotekoisia väkilannoitteita ja kemiallisia torjunta-aineita. Luonnonmukaisella tuotannolla on omat menetelmänsä ja tarkat säännöt. Luonnonmukaisella eläintilalla eläimillä on eläinsuojassa enemmän tilaa kuin tavanomaisilla tiloilla. Luomueläin syö luonnonmukaisesti kasvatettua rehua, joka usein on peräisin omalta tilalta. Laiduntaminen on luomutuotannossa tärkeää. 30 Vuonna 2013 Suomessa oli 814 luomueläintilaa kun eläintiloja oli yhteensä vajaat kappaletta 32. Valtaosa maailman naudanlihantuotannosta perustuu väkirehuvaltaiseen loppukasvatukseen, jossa % rehun kuiva-aineesta on väkirehua eli paljon Kuva 3.3. Emolehmätuotannossa vasikka seuraa emoaan koko laidunkauden ajan. Kuva: Fredrik von Limburg Stirum. Kuva 3.5. EU:n luomutuotannon ehdot täyttävillä elintarvikkeilla on oikeus käyttää EU:n luomumerkkiä

7 4 Ruokinta ratkaisee Suomalaiset naudat ja muut märehtijät syövät pääasiassa karkearehua eli kuitupitoista rehua, joka voi olla kesällä laidunta tai nurmirehua, talvella taas säilörehua tai kuivaheinää. Karkearehun lisäksi naudoille annetaan väkirehua eli hyvin energia- ja valkuaispitoista rehua. Väkirehua ovat esimerkiksi viljat ja niiden erilaiset sivutuotteet, ja erilaiset valkuaisrehut, kuten rypsi, soija, herne ja härkäpapu. Väkirehua voidaan valmistaa tilalla tai se voi olla teollisesti tuotettua. Naudanlihantuotannon ilmasto- ja vesistövaikutusten kannalta on edullisinta jos eläimet kasvavat nopeasti. Nopeaan kasvatukseen ei välttämättä tarvita suuria määriä väkirehua vaan tärkeintä on rehujen oikea yhdistäminen siten, että eläimet pystyvät käyttämään ravintoaineet mahdollisimman tarkasti hyväkseen. Yliruokinta lisää päästöjä ympäristöön 34. Suurin osa Suomessa käytettävästä valkuaisrehusta on soijaa. Suomen proteiinirehun omavaraisuusaste on hyvin alhainen, noin 15 prosenttia 35. Kotimaista rehuproteiinia voidaan kuitenkin tuottaa mm. härkäpavusta ja sinilupiinista, joiden viljelyllä voitaisiin erään arvion mukaan korvata suurin osa tuontisoijasta 36. Muita suomalaisia rehuproteiinin lähteitä ovat rypsirouhe, sinimailanen ja apila. Suomeen tuodusta soijasta noin 95 % menee eläinten rehuksi. Eniten soijaa käytetään sian ja broilerin rehun valmistukseen, sitä on jonkin verran myös naudan ja munintakanojen rehuissa. Soijaa on kaikesta kotieläintuotannossa käytettävästä rehuraaka-aineesta arviolta noin 5 % 38. Suomeen tuotiin vuonna miljoonaa kiloa soijaa, josta suurin osa oli peräisin Brasiliasta joko suoraan tai muiden maiden kautta tuotuna. Soijan viljelyn nopea lisääntyminen Etelä-Amerikassa aiheuttaa maankäyttöpaineita ja sitä kautta metsien häviämistä ja sosiaalisia ongelmia. 39 Soijanviljelyala on Etelä-Amerikassa lisääntynyt vuosien 1990 ja 2010 välillä noin 1,5 miljoonalla hehtaarilla vuodessa. Suurin osa tästä viljelypinta-alan lisäyksestä on tapahtunut luonnonekosysteemien kuten sademetsien, kuivien metsien ja ruohoarojen kustannuksella 40. Suomessa käytettävästä soijasta arviolta neljännes on tuotettu vastuullisen tuotannon standardien mukaisesti. 41 Kuva 4.2. Pelkkää karkearehua syövien eläinten liha muistuttaa rasvahappokoostumukseltaan riistan lihaa. Esimerkiksi omega-3-rasvahappojen osuus on samaa tasoa Kuva: Kimmo Härjämäki. Tutkimusten mukaan naudoille annetaan Suomessa enemmän valkuaisrehua kuin olisi tarpeen. Tyypillisellä suomalaisella ruokinnalla yli 200-kiloisten kasvavien nautojen typen tarve täyttyy säilörehulla ja viljalla eikä erityistä valkuaisrehua tarvita. Valkuaisruokinnan vähentämisellä voidaan myös vähentää naudanlihantuotannon typpipäästöjä. 42 Pelkkää karkearehua syövien nautojen liha on tutkimusten mukaan tavanomaista väkirehua ja erityisesti maissia syövien (grain-fed) nautojen lihaa vähärasvaisempaa ja sillä on ihmisen terveyden kannalta parempi rasvahappokoostumus. Karkearehulla kasvatettujen eläinten lihassa on mm. enemmän Omega 3-rasvahappoja. Niiden lihassa on omanlaisensa aromi ja vähärasvaisuuden vuoksi lihan liian pitkää kypsennystä on varottava. 43 Kuva 4.1. Härkäpavun avulla voidaan parantaa proteiinirehun omavaraisuusastetta Suomessa. Härkäpapua on myös mahdollista käyttää kotimaisena kasviproteiinin lähteenä ihmisravinnossa. 37 Härkäpavusta ja muista kotimaisista kasviproteiiniraaka-aineista onkin kehitetty viime aikoina uusia kuluttajatuotteita. Kuva: Kimmo Härjämäki. Ruokinnalla on yhteys myös märehtijöiden ruoansulatuksesta tuleviin metaanipäästöihin. Ravinnon kuitupitoisuus lisää metaanipäästöjä verrattuna tärkkelyspitoiseen ravintoon. Tällöin nurmeen perustuva ruokinta tuottaa enemmän metaanipäästöjä kuin ruokinta, jossa käytetään enemmän väkirehuja ja esimerkiksi tärkkelyspitoista kokoviljasäilörehua. 46 On kuitenkin muistettava, että lihantuotannon ilmastovaikutuksiin vaikuttaa myös laitumien hiilivarasto ja hiilen sidonta, joita käsitellään seuraavassa luvussa. Luomueläintiloilla eläimiä ruokitaan luomun periaatteiden mukaisesti pääasiassa omalla tilalla tuotetulla karkearehulla. Luomueläinten rehun tulee olla luonnonmukaisesti tuotettua. Kaikki eläimet laiduntavat kesällä. Väkirehua saa olla luomunautojen ruokinnassa enintään 40 prosenttia kuiva-aineesta, lypsylehmillä poikimisen jälkeen hieman enemmän. 47 Väkirehuna annetaan viljoja. Joskus tarvitaan myös valkuaislisäksi hernettä, härkäpapua tai rypsiä

8 5 Karjatilojen Laiduntaminen tekee hyvää määrä on viimeisten vuosikymmenien aikana vähentynyt ja tilat ovat keskittyneet voimakkaasti alueellisesti. Suomalaisista karjatiloista suurin osa on maitotiloja luvulla maitotiloja oli Suomessa ja vuonna 2013 noin Vuonna 2010 noin 87 prosentilla maitotiloista, 58 prosentilla muista nautakarjatiloista ja 84 prosentilla lammas- ja vuohitiloista laidunnettiin 50. Suurimmilla maitotiloilla ei laidunneta, joten laiduntavien lehmien osuus Suomen kaikista lehmistä on selvästi pienempi kuin laiduntavien maitotilojen osuus 51. Kaikkien lypsylehmien, jotka ovat muuten kytkettynä, pitää päästä vähintään 60 päiväksi ulkoilemaan laidunkauden aikana 52 ja kaikkien luomunautojen pitää päästä laitumelle. Laitumella naudat pääsevät toteuttamaan monia lajinmukaisen käyttäytymisen piirteitä, jotka eivät ole navetassa mahdollisia. Ne pääsevät repimään kasveja maasta ja tarkkailemaan samalla ympäristöään. Laidun on mukava makuualusta ja suurikin lehmä mahtuu siellä lepäämään raajat kunnolla oikoisenaan. Lisäksi luontaiseen sosiaaliseen käyttäytymiseen on laitumella tilaa ja liikunnan mahdollisuus lisää myös eläinten terveyttä. 53 Myös lampaat pääsevät laitumella käyttäytymään lajinmukaisesti helpommin kuin eläinsuojassa. Lammaslaumassa syöminen, juominen, liikkuminen ja lepääminen tapahtuvat kaikki samanaikaisesti, mikä voi olla sisätiloissa hankalaa. Vuohet taas liikkuvat laiduntaessaan paljon ja kiipeilevät mielellään esimerkiksi kiville. 54 Karjatalous ja varsinkin laiduntaminen on maatalousluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää. Laitumet, nurmet ja heinäpellot tuovat tilan viljelykiertoon monivuotista kasvustoa ja ylläpitävät maan kasvukuntoa. Laitumet ovat monille eläinlajeille tärkeä elinympäristö lannan ja matalan kasvuston takia. 55 Karjan ja laitumien väheneminen on vaikuttanut monen peltolintulajin, kuten kuovin, töyhtöhyypän ja kottaraisen kantojen taantumiseen. Nurmikasvustojen maaperästä löytyy linnuille paremmin ravintoa kuin kevätkylvöisiltä pelloilta. Myös lentäviä hyönteisiä, joita esimerkiksi haara- ja räystäspääskyt syövät, on karjatilojen ympäristössä muita alueita runsaammin tarjolla. 56 Kuva 5.1. Lehmät märehtivät levätessään. Laitumella niillä on mukava alusta ja riittävästi tilaa. Kuva: Kimmo Härjämäki. Tuttu kottarainen on vähentynyt viime vuosikymmeninä huolestuttavasti. Siellä missä on laiduntavaa karjaa, on kuitenkin poikkeuksetta myös kottaraisia. Kuva: Roine Larsson. Laiduntaminen pitää maisemaa avoimena peltoja laajemmalla alueella. Avoimien alueiden sulkeutumista ja umpeenkasvua pidetään maatalousympäristön lajien uhanalaistumisen suurimpana syynä 57. Laiduntavia eläimiä tarvitaan ylläpitämään uhanalaisia perinnebiotooppeja eli perinteisen maatalouden muokkaamia alueita kuten erilaisia niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia. Perinnebiotoopit ovat maatalousympäristön lajirikkaimpia alueita ja monet niihin erikoistuneet lajit ovat uhanalaistuneet perinnebiotooppien vähentyessä 58. Hoitamalla tätä kulttuuriperintöä lisätään samalla maaseudun vetovoimaisuutta. Laitumien ja muiden pitkäikäisten nurmien maaperä on tärkeä hiilen varasto ja nurmet voivat tietyissä olosuhteissa myös sitoa hiiltä 59. Tämä hiilen varasto on tärkeää säilyttää ja hiilivarastoja voi myös lisätä maatilalla lisäämällä pitkäikäisten nurmien määrää. Nurmia voidaan hoitaa hyvin eri tavoin intensiivisestä lannoituksesta aina niihin nurmiin, joita ei lannoiteta lainkaan, kuten perinnebiotoopit ja pelloille vesistöjen varsille perustetut suojavyöhykkeet. Nurmilta tuleva ravinnekuormitus riippuu pitkälti lannoitus- ja käyttötavoista ja siksi siitä on vaikea esittää yleistyksiä

9 5 Yleensä kuitenkin laitumilta ja muilta pysyvästi kasvipeitteisiltä alueilta tulee vähemmän eroosiota ja maa-ainekseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesistöihin kuin saman alueen muokatuilta pelloilta. Kasvipeitteisyys vähentää typpikuormitusta vesistöihin. 60 Esimerkiksi pitkäaikaisessa suomalaisessa tutkimuksessa todettiin luonnonnurmelta tulevan huomattavasti pienempi kokonaistyppihuuhtouma kuin laidunkierrossa, jossa vilja ja nurmi vuorottelevat 61. Fosforirikkailla mailla liukoisen fosforin huuhtouma nurmelta voi olla kuitenkin huomattavan suurta. 62 Laitumilta tuleva ravinnekuormitus riippuu pitkälti siitä, miten laidunta lannoitetaan, onko kyseessä maidon- vai lihantuotanto ja annetaanko laiduntaville eläimille lisärehua. Lypsykarjan laitumelta poistuu ravinteita tuotetun maidon mukana. Korkeatuottoisille lypsylehmille tarjotaan rehevä laidun, josta eläimet syövät vain osan. Hajoavat kasvinosat vapauttavat ravinteet maan pintaan ja maan pintaosiin muodostuu fosforirikas kerros. Laiduntavien eläinten syömän ravinnon ravinteet palautuvat laitumelle sonnan ja virtsan mukana. Jos eläimille annetaan lisärehua, osa tämän rehun sisältämistä ravinteista kulkeutuu laitumelle. Laitumen sonta- ja virtsalaikut lisäävät vesistökuormitusriskiä. 63 Toisaalta perinnebiotoopeilla laiduntava karja köyhdyttää maaperää, sillä ravinteita poistuu alueelta nuorkarjan kasvun mukana eikä perinnebiotoopeilla saa yleensä antaa lisäravintoa. Rantaniityillä laiduntava karja siirtää ravinteita kauemmaksi vesirajasta erityisesti lepäilyalueille. Ylilaiduntamisen aiheuttama maaperän kuluminen voi lisätä ravinteiden huuhtoutumisen riskiä rantaniityillä. Suurin huuhtoutumisen riski on tulvien aikana. 64 Kuva 5.3. Perinnebiotoopeilla laiduntavat eläimet poistavat alueelta ravinteita ja köyhdyttävät maaperää, jolloin karuissakin oloissa toimeen tulevat kasvit saavat kasvutilaa paljon ravinteita vaativilta kasveilta. Kuva: Eija Hagelberg Kuva 5.2. Kestävästi hoidetuilla luonnonlaitumilla lantakasat ovat osa laitumien ravinnekiertoa. Lantakuoriaiset ja muut hajottajat siirtävät ravinteet takaisin maahan ja kasvien käyttöön. Ne ovat osa luonnonlaidunten rikasta monimuotoisuutta. Kuva: Eija Hagelberg 16 17

10 6 Hyviäkin ilmastotekoja Yksi tapa mitata lihantuotannon ilmastovaikutuksia on hiilijalanjälkilaskenta, joka perustuu elinkaariarviointiin. Hiilijalanjäljet vaihtelevat kuitenkin suuresti mm. sen mukaan, miten tarkastelu on rajattu 65. Eri lihoille lasketuilla hiilijalanjäljillä on suuria vaihteluvälejä, kuten kuvasta 6.1 näkyy. Hiilijalanjäljen suurta vaihtelua naudoilla selittää osaltaan myös se, että yhdistetyssä lihan ja maidon tuotannossa osa eläimen elinaikaisesta ilmastovaikutuksesta lasketaan maidolle ja osa lihalle, kun taas lihakarjantuotannon kaikki päästöt lasketaan lihalle. Eri lihojen hiilijalanjälkien vaihteluvälejä kg CO2-ekv./kg Naudanliha Sianliha Broileri Kuva 6.1. Naudanlihan, sianlihan ja broilerinlihan hiilijalanjälkien vaihteluvälejä eri tutkimusten mukaan 66. Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan tuotteen elinkaarensa aikana aiheuttamaa laskennallista ilmastokuormaa. Hiilijalanjäljen yksikkönä käytetään hiilidioksidiekvivalenttikiloa, joka ottaa huomioon eri kasvihuonekaasujen väliset erot. Märehtijöiden liha, kuten naudanliha, häviää yksimahaisten eläinten lihoille hiilijalanjälkien vertailussa ja usein ilmastovaikutusten perusteella suositellaankin, että naudanliha vaihdettaisiin sian- tai siipikarjan lihaan. Tämän perusteella vaikuttaisi siis siltä, että märehtijöiden ilmastovaikutus tuotettua lihakiloa kohden on suurempi kuin yksimahaisilla koska ne tuottavat metaanipäästöjä ruoansulatuksessaan. Kuva 6.2. Maan alla on kasvien juurissa suuri biomassa. Juurten tehtävänä on mm. ottaa maasta vettä ja ravinteita ja kiinnittää kasvi maahan. Kasvi voi myös varastoida juuriin ravintoa. Juuret ovat pysyvillä nurmilla merkittävä hiilen varasto. Juuret parantavat maan rakennetta tekemällä maahan reikiä, kuivattamalla maata ja tuomalla maahan eloperäistä ainesta. Hyvärakenteisessa maassa kasvit kasvavat paremmin. 70 Kuva: RaHa-hanke, Markus Gustafsson Perinnebiotooppien ja pitkäikäisten nurmien maaperässä on suuri hiilivarasto. Kuva: Kati Berninger. Lisäksi märehtijät tarvitsevat yksimahaisia enemmän energiaa rehusta tuottaakseen kilon lihaa. 67 Laskennallinen hiilijalanjälki jättää kuitenkin huomiotta monia märehtijöille edullisia seikkoja. Kun ne otetaan huomioon, märehtijät eivät välttämättä häviäkään ilmastovertailussa yksimahaisille eläimille. Jos märehtijöille annetaan pääasiassa nurmirehua ja ne pääsevät laiduntamaan, laitumien ja muiden pysyvien nurmien maaperä on tärkeä hiilivarasto ja joissakin tapauksissa laitumien maaperä myös sitoo hiiltä. 68 Laajan eurooppalaisen tutkimuksen mukaan vuoristoalueiden luonnonlaidunten maaperässä on yhtä suuri hiilivarasto kuin metsämaassa. Luonnonlaitumet eivät sido hiiltä, vaan ne ovat hiilen suhteen tasapainossa eli hiiltä sitoutuu ja vapautuu yhtä paljon. Laidunnettujen vuoristoniittyjen maaperän hiilivarasto on yhtä suuri kuin hoitamattomien vuoristoniittyjen eli hoitamatta jättäminen ei lisää hiilen sidontaa. 69 Monivuotisten nurmien lisääntymisen hiiltä sitovaa vaikutusta ei yleensä oteta huomioon lihan hiilijalanjäljen laskennassa. Lisäksi lannan käyttö viljelyssä lisää orgaanisen aineksen määrää eli hiilivarastoa maaperässä. Toinen seikka, joka harvoin sisältyy hiilijalanjälkilaskelmiin, ovat maankäytön muutoksen aiheuttamat ilmastovaikutukset 71. Erityisesti soijan tuotanto aiheuttaa ilmastovaikutuksia Etelä-Amerikassa. Soijarehua käytetään Suomessa eniten sikojen ja siipikarjan rehussa, mutta jonkin verran myös nautojen rehussa. Lisäksi ruokinnalla on mahdollisuus jonkin verran vaikuttaa märehtijöiden metaanipäästöihin 72. Tästä kerrotaan tarkemmin luvussa

11 7 Maatalouden monitoimikone Viljelykierto on tärkeä osa kestävää ruuantuotantoa. Märehtijät mahdollistavat monipuolisen viljelykierron. Viljelykierto perustuu siihen, että samalla peltolohkolla vuorotellaan eri kasveja. Viljelykierrossa samalla peltolohkolla vuorotellaan useaa erityyppistä kasvia kuten palkokasveja, heinää, viljaa ja öljykasveja. Monipuolinen viljelykierto lisää satovarmuutta ja on usein kannattavampaa kuin yksipuolinen viljely. Viljelykierron avulla voidaan torjua kasvitauteja ja rikkakasveja. Hyvin hoidettu monivuotinen nurmi viljelykierron osana vähentää rikkakasvillisuutta sekä parantaa maan muokkautuvuutta, vesitaloutta ja biologista aktiivisuutta. 73 Esimerkiksi monivuotiset apilanurmet ovat hyviä maan viljavuuden parantamiseksi. Nurmirehu on siis olennainen osa viljelykiertoa ja silloin on tärkeää, että rehu voidaan joko antaa oman tilan eläimille tai myydä toiselle tilalle. Ravinteet palautuvat takaisin pellolle lannan mukana. 74 Märehtijöitä voidaan hyödyntää maatilan ympäristönhoitotöissä muullakin tavoin kuten suojavyöhykkeiden hoidossa. Suojavyöhykkeet ovat torjunta-aineettomia ja lannoittamattomia nurmikaistaleita pellon ja vesistön välillä. Vuonna 2013 Suomessa oli noin hehtaaria suojavyöhykkeitä ja silloisen maaseudun kehittämisohjelman asettama suojavyöhyketavoite oli ha 75. Maataloustukijärjestelmän uudistusten myötä suojavyöhykkeiden suosio on kasvanut, ja kesällä 2015 niiden määrä nousi noin hehtaariin. Suojavyöhykkeiden vesiensuojelullinen teho perustuu siihen, että niiltä korjataan kasvusto pois. Suojavyöhykkeistä kerätylle kasvustolle pitäisi siis löytää yhä enemmän hyötykäyttöä. Märehtijöille voi syöttää suojavyöhykkeiltä kerättyä kasvustoa tai ne voivat laiduntaa suojavyöhykkeillä. Kuva 7.1. Apilat ovat typensitojakasveja, jotka juurinystyröillään sitovat typpeä ilmakehästä. Suosimalla typensitojakasveja viljelykierrossa voidaan vähentää teollisten typpilannoitteiden käyttöä. Kuva: Eija Hagelberg. Kuva 7.2. Nurmet kuuluvat kestävään viljelykiertoon ja märehtijät tekevät nurmiviljelyn mielekkääksi. Kuva: Fredrik von Limburg Stirum. Lannassa on arvokkaita ravinteita, joilla voi korvata väkilannoitteita. Ravinteiden kierrätys on järkevää resurssien käyttöä ja säästää energiaa. Fosforilannoitteen tuotanto perustuu uusiutumattomaan luonnonvaraan eli fosfaattiin, jota saadaan kaivoksista. Joidenkin näkemysten mukaan maailman raakafosfaattivarat ovat ehtymässä 76. Raakafosfaatin hinnoissa on ollut suuria vaihteluita ja toimitusvarmuus voi kärsiä esimerkiksi tuotantomaiden epävakaudesta tai suuresta kysynnästä 77. Typpilannoitteiden valmistus taas nielee valtavasti energiaa. Lanta myös parantaa maan kasvukuntoa lisäämällä maaperän orgaanista ainesta ja mikrobitoimintaa. Erityisesti naudan kuivalanta on hyvä orgaanisen aineksen lähde. 78 Ravinnehävikkejä vähentävillä lannanlevitystavoilla ja levitysajankohdilla voidaan vähentää ravinnepäästöjä

12 7 Kuva 7.4. Lantafosforin jakautuminen Suomessa. Muokattu lähteestä Ylivainio ym Suomessakin kotieläintuotanto on viime vuosina keskittynyt voimakkaasti. Tämä tarkoittaa sitä, että eläintilat ovat entistä suurempia ja ne ovat myös keskittyneet tietyille alueille. Lantaa voi siis olla epätasaisesti eli liikaa jossain ja jossain liian vähän verrattuna peltopinta-alaan, jolle sitä voidaan levittää (Kuva 7.4). Lannan epätasaisen jakautumisen vuoksi onkin tärkeää, että on keinoja helpottaa lannan siirtämistä kotieläintiloilta kasvinviljelytiloille sekä ylijäämäalueilta ravinteita tarvitseville alueille. Lantaa voidaan käsitellä eri tavoin. Lannasta voidaan ottaa metaani talteen biokaasulaitoksella, mikä vähentää lannan ilmastovaikutuksia. Biokaasulla kor- vataan fossiilisia polttoaineita: sillä voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä ja puhdistettua biokaasua voidaan käyttää myös liikennepolttoaineena. Biokaasun tuotanto ei vielä ratkaise sitä, mitä lannan sisältämille ravinteille tapahtuu, mutta erityisesti keskitetty biokaasulaitos mahdollistaa käsittelyjäännöksen tehokkaan prosessoinnin. Lantaa tai biokaasulaitoksen käsittelyjäännöstä voidaan jakeistaa siten, että siitä syntyy nestettä, joka voidaan käyttää lannoitteena lähialueella, ja paljon ravinteita sisältävää kuivajaetta, joka voidaan edelleen jalostaa esimerkiksi rakeiksi. Rakeita on raakalantaa helpompi ja edullisempi kuljettaa pitkiäkin matkoja. 80 Kuva 7.3. Hyvin toimivalta suojavyöhykkeeltä on kerätty kasvusto pois ennen talvea. Kuva: Eija Hagelberg

13 8 Kestävää bisnestä Märehtijät voivat olla olennainen osa Suomen biotaloutta silloin kun märehtijöiden kasvatus perustuu uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. Suomen biotalousstrategian mukaan Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisee ekosysteemien köyhtymistä sekä luo uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 81 Yksi kestävän kehityksen mukainen liiketalousmahdollisuus liittyy siihen ajatukseen, että ihmiset söisivät entistä vähemmän mutta parempaa lihaa. Silloin laadukkaasta ja ympäristöä säästäen tuotetusta lihasta voidaan maksaa myös parempi hinta. Yksi tällainen mahdollisuus on niittyliha eli luonnonlaidunliha. Suomessa niittylihaa myydään lähinnä suoramyyntinä tiloilta ja joissakin erikoisliikkeissä. Erikoisliikkeissä tosin ei käytetä sanaa niittyliha tai luonnonlaidunliha, vaikka yleensä alkuperätila ja lihakarjan rotu mainitaan. Suomessa on kehitetty Ruotsin mallin mukaan kriteerit luonnonlaidunlihalle. Kriteerit julkistettiin vuonna 2013, mutta niitä ei ole vielä jalostettu sertifiointijärjestelmäksi. 83 Ruotsissa on kaupoista saatavilla sertifioitua luonnonlaidunlihaa nimellä naturbeteskött. Luonnonlaidunliha on osa Svenskt Sigill -sertifiointijärjestelmää. Luonnonlaidunlihan pitää täyttää järjestelmän elintarviketurvallisuuden, eläinten hyvinvoinnin ja ympäristövastuullisuuden perusvaatimukset. Sertifioinnin tarkoituksena on varmistaa, että arvokkaita laidunmaita, kuten hakamaita, rantaniittyjä ja kalkkikiviniittyjä hoidetaan ja niiden luontoarvot säilyvät. 84 Monissa maissa on kehitetty sertifiointisysteemejä pelkästään karkearehua syöville naudoille (grass-fed tai pasture-fed). Esimerkkinä tästä on American Grassfed Associationin sertifiointijärjestelmä, jonka mukaan naudat ovat koko ajan laitumella, mutta niille voi antaa lisäksi nurmirehua ja säilörehua jos laitumen laatu on riittämätön. Viljaa tai muuta väkirehua ei anneta. Sertifioituja liha- ja maitotuotteita voi suoramyynnin ohella ostaa myös joistakin kaupoista. 87 Kyytöt ovat suomalaista uhanalaista itäsuomenkarjaa. Kyyttö-nimi tulee selässä kulkevasta käärmemäisestä valkoisesta juovasta. 93 Kuva: Kimmo Härjämäki. Kuva 8.1. Ruotsin luonnonlaidunlihan merkki naturbeteskött 85 ja American Grassfed Associationin merkki 86. Laadukkaiden ja vastuullisten lihatuotteiden jalostuksessa ja myynnissä on runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia. Suomessa toimi vuonna 2012 noin 60 pienteurastamoa. Teurastamoiden lisäksi on paljon enemmän muita liha-alan laitoksia, joissa tuotetaan lihajalosteita. Myös maidontuotannossa on mahdollisuus jalostaa uusia tuotteita ja saada ne menestymään. Suomessa on suurten meijerien lisäksi lukuisia pienmeijereitä. Yhteensä Suomessa on 106 maitoa jalostavaa laitosta. 89 Kuva 8.2. Biotaloudessa bussit kulkevat esimerkiksi biokaasulla. Liikennepolttoainekäyttö on tällä hetkellä Suomessa kannattavin tapa hyödyntää biokaasua. Kuva: Kirmo Kivelä

14 8 Märehtijöiden avulla voidaan tarjota maisemanhoitopalveluita sekä arvokkaille perinnebiotoopeille että esimerkiksi sähkölinjojen alle, puistoalueille tai muuten hyödyntämättömänä oleville joutomaille. Uutena ajatuksena on viime aikoina noussut esille hiilen sidontapalveluiden tarjoaminen pysyvien nurmien ja ehkä myös niihin sijoitettavan biohiilen avulla, mutta tähän pitäisi kehittää vielä kannattava liiketoimintamalli. Ravinteiden kierrätys ja erityisesti lannan tehokas hyötykäyttö ovat biotalouden avainasioita. Lannasta voi ottaa energian talteen biokaasuna. Biokaasun tällä hetkellä kannattavin käyttömuoto on liikennepolttoainekäyttö kaasuautoissa ja kaasubusseissa 95. Sitä varten biokaasulaitokselta tuleva biokaasu on vielä puhdistettava ja sen suhteellista metaanin määrää on nostettava siten, että se vastaa maakaasua 96. Biokaasulaitoksen mädätysjäännös tai raakalanta voidaan käsitellä ja jalostaa erilaisiksi orgaanisiksi lannoitetuotteiksi. Esimerkiksi rakeiden muodossa kierrätysravinteita on mahdollista kuljettaa edullisesti pitkiäkin matkoja. Yksi mielenkiintoinen uusi biotalouden liiketoimintamahdollisuus liittyy nurmirehun biojalostukseen valkuaisrehuksi. Valio on kehittämässä Tekesin rahoituksella prosessia, jossa hiertämällä ja entsyymikäsittelyllä voidaan erottaa säilörehusta kuitupitoinen massa ja valkuaispitoinen nesterehu. Tällä tavoin voitaisiin korvata tuontivalkuaista ja jäännöskuitu voidaan hyödyntää biokaasulaitoksessa 97. Esimerkkejä märehtijäbisneksestä Kuva 8.3. Naudan lietelannan separoinnissa kasaan kertyvä kuiva-aine on loistavaa maanparannusainetta ja siitä voidaan jalostaa edelleen lannoiterakeiksi. Kuva: Kaisa Riiko. Laidun Hereford Ravintola Nokka 3 Kaverin Jäätelö Saloniemen Juustola Laidun Herefordilta voi tilata mm. paistia. Kuva: Heikki Mahlamäki Laidun Hereford on kolmen Kauhajoella ja Teuvalla sijaitsevan emolehmäkasvattajan yhteisyritys, joka on perustettu tiloilla tuotettujen Herefordlihatuotteiden markkinointia varten. Yrityksellä on verkkokauppa, josta voi tilata esimerkiksi postin lämpötilavalvotun toimituksen kotiin. Tarjolla on myös luomutuotteita. Tuotteita on saatavilla myös joiltakin jälleenmyyjiltä. 82 Ravintola Nokka tarjoaa mm. Bovikin tilalta Tammisaaresta peräisin olevaa ilmakuivattua kyytönlihaa sekä lampaan- ja karitsanlihaa 91. Kuva: Kati Berninger Helsingin Katajanokalla sijaitseva huippuravintola Nokka käyttää korkealaatuisia kotimaisten pientuottajien raaka-aineita ja kertoo tarjoamansa ruoan alkuperästä tarinan. Ravintolan yhteydessä on myös pientilapuoti, josta voi ostaa mukaan sesongin mukaisia pientuottajien tuotteita. 90 Sauli Saarnisto pakkaa 3 Kaverin Jäätelöä. Kuva: Veikko Kastemaa 3 Kaverin Jäätelö on vuonna 2012 perustettu pieni jäätelötehdas, joka on lyönyt itsensä läpi nopeasti. Raaka-aineena käytetään kotimaista maitoa ja kotimaisia marjoja. Markkinoilla on alkuvuodesta 2015 kymmenen makua ja jäätelöä saa ostaa tavallisista supermarketeista 94. Tämän yrityksen menestys on osoitus siitä, että sopivalla tuotteella on mahdollista menestyksellisesti kilpailla suurten yritysten kanssa. Saloniemen juustolan tuotteita. Kuva: Kimmo Härjämäki. Saloniemen juustola on laitilalainen pienjuustola, joka on perustettu Saloniemen tilan yhteyteen. Juustolassa tuotetaan jalosteita luonnonmukaisesti tuotetusta vuohenmaidosta ja kyytönmaidosta. Tilalla eläimet laiduntavat myös laajalla rantaniityllä. Tuotteita voi ostaa joko tilalta tai jälleenmyyjiltä, joita on noin 35 eri puolilla Suomea. Saloniemen juustolalla on parikymmentä erilaista tuotetta. Juuston lisäksi tarjolla on mm. raakamaitoa ja makkaraa

15 Sanasto Hiilijalanjälki Tuotteen elinkaarensa aikana aiheuttama ilmastokuorma 98. Kasvihuonekaasu Karkearehu Märehtijä Kaasu, joka ilmakehässä imee osan maan pinnasta tulevasta lämpösäteilystä ja säteilee sitä takaisin maahan. Kasvihuonekaasuja ovat mm. hiilidioksidi ja metaani. Ihminen on lisännyt kasvihuonekaasujen pitoisuutta ilmakehässä, mikä aiheuttaa ilmastonmuutosta 99. Kuitupitoista rehua, joka voi olla laidunta, nurmirehua, säilörehua tai kuivaheinää. Märehtijät ovat sorkkaeläimiin kuuluvia nisäkkäitä, jotka pureskelevat ruokansa kahteen kertaan. Eläimen märehtiessä lepoaikoina osittain sulanutta ruokaa nousee pötsistä uudelleen pureskeltavaksi. Märehtijöillä on neljä mahaa, joista pötsissä tapahtuu hajotus mikrobien avulla. Märehtijöitä ovat esimerkiksi lehmä, lammas, vuohi ja hirvi 100. Niittyliha eli Niityillä ja muilla luonnonlaitumilla osan vuodesta laiduntaneiden luonnonlaidunliha märehtijöiden liha 101. Typensitojakasvi Viljelykierto Väkirehu Yksimahainen Kasvi, joka pystyy sitomaan ilmasta typpeä juurinystyröissä elävien bakteerien avulla. Typensitojakasveja ovat mm. apilat ja herne. Viljelykierrossa samalla peltolohkolla vuorotellaan eri kasveja. Hyvin suunnitellun viljelykierron hyötyjä ovat esimerkiksi maan kasvukunnon ylläpito sekä kasvitautien ja rikkakasvien pysyminen paremmin kurissa 102. Hyvin energia- ja valkuaispitoinen rehu. Väkirehua ovat esimerkiksi viljat ja niiden erilaiset sivutuotteet ja erilaiset valkuaisrehut. Yksimahaisilla nisäkkäillä on märehtijöitä yksinkertaisempi ruoansulatuselimistö, jossa ruoka menee suoraan mahalaukkuun, jossa entsyymit sitä hajottavat. Yksimahaisia ovat esimerkiksi sika, hevonen ja ihminen. Hevosilla ja monilla muilla suurilla laiduntajilla on laajentunut paksusuoli, jossa mikrobit hajottavat kasvikui tuja kuten märehtijöiden pötsissä 103. Lähteet 1 FAO Food and nutrition in numbers FAO, Rooma. Saatavilla osoitteessa: Viitattu United Nations, Department of Economic and Social Affairs, Population Division World Population Prospects: The 2012 Revision. Saatavilla osoitteessa: Garnett, T. Livestock and climate change. Teoksessa. D Silva, J. & Webstern, J. The meat crisis. Developing more sustainable production and consumption. Ss Terveyttä ruoasta. Suomalaiset ravitsemussuositukset Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Helsinki. Saatavilla osoitteessa: Viitattu Kaskinen, T., Kuittinen, O., Sadeoja, S.-R. & Talasniemi, A Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville. Teos., Porvoo. 6 Luonnonvarakeskus, maataloustilastot. Ravintotase 2012 ennakko ja 2011 lopulliset tiedot. Internet-sivu. Viitattu Tudge, C How to raise livestock and how not to. Teoksessa. D Silva, J. & Webstern, J. The meat crisis. Developing more sustainable production and consumption. Ss FAO Livestock s long shadow. Environmental issues and options. FAO, Rome. Saatavilla osoitteessa: Viitattu Berninger, K Totta vai tarua? Tieteellisesti perusteltuja vastauksia maatalouden ympäristöasioista esitettyihin väitteisiin. Järki-hanke. 25 s. 10 FAO Statistical yearbook World food and agriculture. FAO, Rome. Saatavilla osoitteessa: Viitattu Ruuansulatuskanavan rakenne kertoo ruokatottumuksista. Teoksessa: Nisäkkäät Osa 1. Weilin & Göös, Porvoo. Ss Ruokatieto Yhdistys ry Ruuan matka pellolta pöydälle. Lypsykarja. Internet-sivut. kotielaimet/lypsykarja Viitattu Ruuansulatuskanavan rakenne kertoo ruokatottumuksista. Teoksessa: Nisäkkäät Osa 1. Weilin & Göös, Porvoo. Ss Ruokatieto Yhdistys ry Ruuan matka pellolta pöydälle. Lypsykarja. Internet-sivut. kotielaimet/lypsykarja Viitattu Ruokatieto Yhdistys ry Ruuan matka pellolta pöydälle. Lypsykarja. Internet-sivut. kotielaimet/lypsykarja Viitattu Luonnonvarakeskus, maataloustilastot. Kotieläinten lukumäärä. Internet-sivu. Viitattu Rajala, H Nautakarjatalous. Kirjayhtymä, Rauma. 18 Ruokatieto Yhdistys ry Ruuan matka pellolta pöydälle. Lihakarja. Internet-sivut. kotielaimet/lihakarja Viitattu Lähteet 28 29

16 Lähteet 19 Vehkaoja, S. & Holmström, M.-H Emolehmätuotanto. Teoksessa: Tauriainen, S. (toim.) Naudanlihantuotanto. Opetushallitus. Ss Pesonen, M., & Huuskonen, A Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset kirjallisuusselvitys. MTT Raportti 156. MTT, Jokioinen. 41 WWF Suuret yritykset, suuri vastuu WWF Suomen soijakysely Saatavilla osoitteessa: Viitattu Pesonen, M., & Huuskonen, A Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset kirjallisuusselvitys. MTT Raportti 156. MTT, Jokioinen. Lähteet 21 Hahn Niman, N Defending Beef. The case for sustanable meat production. Chelsea Green Publishing, White River Junction Vermont 43 Daley, C.A., Abbott, A., Doyle, P.S., Nader, G.A. & Larson, S A review of fatty acid profiles and antioxidant content in grass-fed and grain-fed beef. Nutrition Journal 9: Lääkkeet ja hormonit. Lihatiedotusyhdistyksen internet-sivusto. Viitattu American Grassfed Association. Internet-sivut. Viitattu Hyvä tapa toimia lammastuotannossa. Opas. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/muutelaimet/lammasketju/ 556D16533D39B2C5E040A8C0023C2440 Viitattu Villiä tai puolivilliä maukasta lihaa! Viikki Food Centre. Saatavilla osoitteessa: Viitattu Daley, C.A., Abbott, A., Doyle, P.S., Nader, G.A. & Larson, S A review of fatty acid profiles and antioxidant content in grass-fed and grain-fed beef. Nutrition Journal 9: Pesonen, M., & Huuskonen, A Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset kirjallisuusselvitys. MTT Raportti 156. MTT, Jokioinen. 25 Rautiainen, J. & Talola, S. (toim.) Hyvä lammas! Näkökulmia lammasketjun vastuulliseen toimintaan. ProAgria Pirkanmaa, Tampere. 26 Tahkokallio, N Lammastuotannon taloudellinen kehittäminen. Opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu. Saatavilla osoitteessa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/26061/tahkokallio_niina.pdf?sequence=1 Viitattu Agronet. Luomunauta. Internet-sivu https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/luomu/kotielaintuotanto/luomunauta Viitattu Agronet, Luomulihanaudan ruokinta. Internet-sivu https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/luomu/kotielaintuotanto/luomunauta/ luomulihanaudan_ruokinta Viitattu Aaltonen, U Kuttu ja kutunpito. Otava, Keuruu. 28 Valros, A., Teräväinen, H. & Helin, J Hyvinvoiva tuotantoeläin. Tieto tuottamaan 109. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Keuruu. 29 Ikonen, I Ruotsi edelläkävijänä niittylihan tuotannossa ja markkinoinnissa. Ketonoidanlukko 2/2012: 7. Saatavilla osoitteessa: Viitattu Luomueläin laatua hyvinvoinnista. Internet-sivu. Viitattu Tike Kotieläintilastot Tilastovakka. Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta. Saatavilla osoitteesta: Viitattu Tike, Maatalouden rakennetutkimus, maatalouslaskenta Viitattu Murtorinne, P. & Havukainen, H Laiduntaminen lypsyrobottitilalla ja laiduntamisen kustannukset. Savonia -ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. 31 Evira Luomueläimet. Internet-sivu. Viitattu Luonnonvarakeskus, maataloustilastot. Maatalous- ja puutarhayritysten tuotantosuunnat. Taulukko internet-sivustolla. Viitattu EU Commission. Agriculture and Rural Development. Organic Farming. Logo. Viitattu Pesonen, M., & Huuskonen, A Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset kirjallisuusselvitys. MTT Raportti 156. MTT, Jokioinen. 35 Rehustrategiatyöryhmän raportti Työryhmämuistio mmm 2010:9. 36 Berninger, K Alkutuotannon ympäristöindikaattoreita etsimässä esimerkkejä lihaketjusta. Elintarvike ja terveys 7: Kaukovirta-Norja, A., Leinonen, A., Mokkila, M., Wessberg, N. & Niemi, J Tiekartta Suomen proteiiniomavaraisuuden parantamiseksi. VTT visions 6. VTT, Espoo. 38 Lihatiedotus. Lisää lihasta, eläinten rehut internetsivut. Viitattu WWF Suuret yritykset, suuri vastuu WWF Suomen soijakysely Saatavilla osoitteessa: Viitattu WWF The growth of soy. Impacts and solutions. Saatavilla osoitteesta: Viitattu Valtioneuvoston asetus nautojen suojelusta 592/ Raussi, S. & Hänninen, L Naudan lajinmukainen käyttäytyminen. Nurmitieto Suomen Nurmiyhdistyksen ja MTT:n julkaisusarja. Saatavilla osoitteessa: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/nurmiyhdistys/nurmitieto/sisallysluettelo Viitattu Valros, A., Teräväinen, H. & Helin, J Hyvinvoiva tuotantoeläin. Tieto tuottamaan 109. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Keuruu. 55 Tiainen, J., Helenius, J. & Salonen, J Monimuotoisuuden hoito tavanomaisessa maatalousympäristössä. Teoksessa: Tiainen, J., Kuussaari, M., Laurila, I. & Toivonen, T. (toim.) Elämää pellossa. Suomen maatalousympäristön monimuotoisuus. Edita, Helsinki. Ss Tiainen, J., Piha, M., Piiroinen, J., Rintala, J. & Vepsäläinen, V Maatalousympäristön pesimälinnusto. Teoksessa: Tiainen, J., Kuussaari, M., Laurila, I. & Toivonen, T. (toim.) Elämää pellossa. Suomen maatalousympäristön monimuotoisuus. Edita, Helsinki. Ss Luonnontila.fi Indikaattori Ma 12. Maatalousympäristön uhanalaiset lajit. Viitattu Pykälä, J. Pöyry, J., Kuussaari, M. & Heikkinen, R Perinnebiotooppien kasvi- ja eläinlajisto. Teoksessa: Tiainen, J., Kuussaari, M., Laurila, I. & Toivonen, T. (toim.) Elämää pellossa. Suomen maatalousympäristön monimuotoisuus. Edita, Helsinki. Ss Soussana, J.F., Tallec, T. & Blanfort, V. Greenhouse gas balance of ruminant production systems through carbon sequestration in grasslands. Animal 4:

17 Lähteet 60 Uusitalo, R., Ekholm, P., Turtola, E., Pitkänen, H., Lehtonen H., Granlund, K., Bäck, S., Puustinen, M., Räike, A., Lehtoranta, J., Rekolainen, S., Walls, M. & Kauppila, P Maatalous Itämeren rehevöittäjänä. Maa- ja elintarviketalous 96. MTT, Jokioinen. 61 Lemola, R., Esala, M. & Turtola, E Luomuviljelyn mahdollisuudet vesistökuormituksen vähentäjänä. Maataloustieteen päivät Paasonen-Kivekäs, M., Peltomaa, R., Vakkilainen, P. & Äijö, H Maan vesi- ja ravinnetalous. Ojitus, kastelu ja ympäristö. Salaojayhdistys, Helsinki. 63 Saarijärvi, K. & Virkajärvi, P Nurmiviljelyn fosforikuormitus on liuenneessa muodossa. Vesitalous 2/2010: Viitattu BSAG Järki-Lanta hankkeen tulosraportti. Saatavilla osoitteessa: Viitattu Ylivainio, K., Sarvi, M., Lemola, R., Uusitalo, R. & Turtola, E Regional P stocks in soil and in animal manure as compared to P requirement of plants in Finland. MTT Raportti 124. MTT, Jokioinen. 80 Luostarinen, S., Logrén, J., Grönroos, J., Lehtonen, H., Paavola, T., Rankinen, K., Rintala, J., Salo, T., Ylivainio, K. & Järvenpää, M. (toim.) Lannan kestävä hyödyntäminen. Hyötylanta-tutkimusohjelman loppuraportti. MTT Raportti 21. MTT, Jokioinen. Lähteet 64 Niemelä, M Eläimet rantaan kyllä vai ei? Opas kestävään rantalaiduntamiseen. Natureship-julkaisuja. 81 Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Saatavilla osoitteesta: https://www.tem.fi/files/39784/suomen_biotalousstrategia.pdf Viitattu Berninger, K Alkutuotannon ympäristöindikaattoreita etsimässä esimerkkejä lihaketjusta. Elintarvike ja terveys 7: Laidun Herefordin internet-sivut Viitattu Katajajuuri, J.-M. & Pulkkinen, H Vastuuverkko/Luonnonvarakeskus. 83 WWF Suomi. Luonnonlaidunliha. Internet-sivu. Viitattu Garnett, T. Livestock and climate change. Teoksessa. D Silva, J. & Webstern, J. The meat crisis. Developing more sustainable production and consumption. Ss Soussana, J.F., Tallec, T. & Blanfort, V. Greenhouse gas balance of ruminant production systems through carbon sequestration in grasslands. Animal 4: Berninger, F., Susiluoto, S., Gianelle, D., Bahn, M., Wohlfahrt, G., Sutton, M., Garcia-Pausas, J., Gimeno, C., Sanz, M.J., Dore, S., Rogiers, N., Furger, M., Eugster, W., Balzarolo, M., Sebastia, M.T., Tenhunen, J., Straszewski, T. & Cernusca, A. In print. Management and site effects on carbon balances of European mountain meadows and rangelands. Boreal Environmental Research. 70 RaHa-hanke Juuristotietopaketti Juuret maan rakenteen parantajina. Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa), Faktaa 8/elokuu Saatavilla osoitteessa: Viitattu Penttilä, K., Kotro, J., Berninger, K., Lehtinen, K., Rahkio, M., Salonen, J., Jalkanen, L. & Timonen, A Lihaketjun vastuullisuuden läpinäkyvyys ja jäljitettävyys esimerkkinä sianlihan tuotantoketju. Katsaus nykytilaan ja tulevaisuuteen. MTT Raportteja 58. Saatavilla osoitteesta: Viitattu Pesonen, M., & Huuskonen, A Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset kirjallisuusselvitys. MTT Raportti 156. MTT, Jokioinen. 73 Toukoluoto, N. & Peltonen, S. (toim.) Viljelykiertojen monipuolistaminen. Tieto tuottamaan 141. ProAgria Keskusten Liitto, Porvoo. 84 IP Sigill Nötkött. Standard för kvalitetssäkrad nötköttsproduktion med tillval för naturbeteskött ock klimatcertifiering. Utgåva 2011:2. Saatavilla osoitteessa: CERTIFIERING-AV-NOTKOTTS-PRODUKTION/REGELHANDBOK/Regelhandbok-IP-Sigill- Notkott/ Viitattu Svenskt Sigill. IP Sigill Naturbeteskött. NOTKOTTS-PRODUKTION/OM-IP-SIGILL-NOT/Naturbeteskott/ Viitattu Merkin kuva ja linkki Creative Commons -lisenssiin ovat saatavilla osoitteessa: Viitattu American Grassfed Association. Sähköpostikontakti American Grassfed Association. Our standards. Internet-sivu Viitattu Lehto, M., Salminen, P., Valtari, H. & Venelampi, O. (toim.) Opas pientuoteurastamon sivutuotteiden hyödyntämisestä ja hävittämisestä. Ruoka-Suomi teemaryhmän julkaisu 1/2012. Saatavilla osoitteesta: Viitattu Pienten maidonjalostajien toiminta ammattimaistuu. Käytännön maamies Viitattu Ravintola Nokan internet-sivut. Viitattu Agronet. Viljelykierto. Internet-sivu https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/luomu/peltoviljely/viljelykierto/laatiminen Viitattu Maa- ja metsätalousministeriö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuoden 2013 vuosikertomus. Saatavilla osoitteessa: https://www.maaseutu.fi/fi/ohjelman-tuloksia/arvionti-ja-seuranta/vuosikertomukset/sivut/default.aspx Viitattu Soil Association A rock and a hard place. Peak phosphorus and the threat to our food security. Saatavilla osoitteessa: Viitattu Euroopan komissio Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja Alueiden komitealle. Kuulemista koskeva tiedonanto fosforin kestävästä käytöstä. COM(2013) 517 final Saatavilla osoitteesta: 91 Ravintola Nokan internet-sivut. Viitattu Saloniemen juustolan internet-sivusto. Viitattu Bovikin tilan internet-sivut. Viitattu kaverin jäätelön internetsivut. Viitattu Parikkalan kunta Biokaasun hyödyntäminen Parikkalan kunnan kaukolämpöverkostossa. Raki-hankkeen loppuraportti. 96 Berninger, K Hiilineutraali Suomi. Miten luodaan ilmastoystävällinen yhteiskunta. Gaudeamus. Helsinki 97 Harju, M Esitelmä Suomen luonnonsuojeluliiton seminaarissa maatalouden kasvihuonekaasu- ja ammoniakkipäästöistä

18 Lähteet 98 Berninger, K Hiilineutraali Suomi. Miten luodaan ilmastoystävällinen yhteiskunta. Gaudeamus. Helsinki. 99 Berninger, K., Tapio, P. & Willamo, R Ympäristönsuojelun perusteet. Gaudeamus, Helsinki. 100 Ruuansulatuskanavan rakenne kertoo ruokatottumuksista. Teoksessa: Nisäkkäät Osa 1. Weilin & Göös, Porvoo. Ss Karhunen, A Niittyjen tuottamasta lihasta syntyy brändi. Ketonoidanlukko 2/2012: 5-6. Saatavilla osoitteessa: Viitattu Toukoluoto, N. & Peltonen, S. (toim.) Viljelykiertojen monipuolistaminen. Tieto tuottamaan 141. ProAgria Keskusten Liitto, Porvoo. 103 Ruuansulatuskanavan rakenne kertoo ruokatottumuksista. Teoksessa: Nisäkkäät Osa 1. Weilin & Göös, Porvoo. Ss

19 Märehtijät ovat olennainen osa kestävää maataloutta ja paikallista ravinteiden kierrätystä - kokonaan ilman niitä emme pärjää missään päin maailmaa. Märehtijöiden ympäristöhyötyjä: Märehtijä pystyy käyttämään ravinnokseen esimerkiksi ruohoa ja heinää eikä siten kilpaile ravinnosta ihmisen kanssa. Laidunnus on mainio ruoan tuotannon muoto, joka lisää luonnon monimuotoisuutta. Laitumet ja nurmet pitävät pintamaata paikoillaan. Lanta on arvokas lannoite ja maanparannusaine, ei jäte. Monivuotisten nurmien kasvien juuret ovat tärkeä hiilivarasto. 36

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi

Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi Tausta Metsälaidunhanke eli Puustoisten perinneympäristöjen hoito

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Tehtävänne on tutkia Elonkierron sikoja, niiden käyttäytymistä ja ravintoa. Käyttäkää hyväksi 1 Tutkimus A: Sikojen aitaus (aitaukseen meno kielletty) 1. Tarkkailkaa

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Ravinteiden kierrätys Suomessa Ravinteiden kierrätys Suomessa Eija Hagelberg, FM Projektijohtaja Järki-hanke Baltic Sea Action Group 2015 Dry Toilet konferenssin Suomi-päivänä Tampere 19.8.2015 Kuvat: Eija Hagelberg, Hia Sjöblom, Foodpark

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius Ilmastonmuutos lautasella 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius FAO:n mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Lähde: Steinfeld et al.

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha-matti.katajajuuri@mtt.fi

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet

Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet ELÄINTUOTANTO Tuuli Pulkkisen aineistoa muokannut Eeva Vornanen 18.2.2011Tuuli Pulkkinen Tuuli Pulkkinen Luomutuotannon yleisiä periaatteita Eläintuotannolla oltava yhteys

Lisätiedot

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Porvoo 10.12.15

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Porvoo 10.12.15 Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Porvoo 10.12.15 Sivu 1 10.12.2015 Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 MMM:n LUKElta tilaama kaksivuotinen hanke käynnistää

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkimusaiheet vuosina 2012-2014 Edistystä luomutuotantoon 1) Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Tiina Harrinkari MMM, agr Maisematie 643, 39120 Mahnala Sposti: tiina.harrinkari @ netti.fi p. 040 700 1597 Luennon aihealueet 1. Syy: miksi ruokinta

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012

Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tavoitteina ilmastovastuullinen arki ja yhteisöllisyyden edistäminen Toteuttajana Ekokumppanit Oy Rahoittajat : Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR,) Pirkanmaan liitto,

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä Kristiina Regina Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvintuotannon tutkimus 23.4.2012 1 Suomen kasvihuonekaasupäästöt v. 2010 Lähde:

Lisätiedot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Brita Suokas, Luomuinstituutti, Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Luomuinstituutti / Suokas

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Mervi Seppänen Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto Terveys tulee maatilalta, ei apteekista Health comes from the farm, not from the pharmacy

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lampaat luomussa Rokua 23.11.2013 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lammas luomu vs. tavanomainen Sisätiloissa enemmän tilaa Lampaat (myös kartitsat) laitumelle

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen SFS-ISO 2252 -sertifioitu TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA Satakunta Kiikoinen 21.3.212 Reijo Pirttijärvi Työ 221196-11 Maatilatalouden tietoa kunnittain, ELYkeskuksen ja tuottajaliiton alueella Aikasarjatietoa

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Perinnemaisemien hoito

Perinnemaisemien hoito Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia ENPOS Maaseudun Energiaakatemia Jukka Ahokas Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hannu Mikkola Energian käyttö ja säästö maataloudessa 1.3.2011 1 Maaseudun

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista 18.11.2014 Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja

Lisätiedot

Lannan ravinteet kiertoon. Nautaparlamentti 23.7.2015 Tampere Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Lannan ravinteet kiertoon. Nautaparlamentti 23.7.2015 Tampere Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Lannan ravinteet kiertoon Nautaparlamentti 23.7.2015 Tampere Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 27.7.2015 Esityksen sisältö Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 hanke Kiertotalous Lannan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT LUOMUKANANMUNIEN TUOTANTO PIENKANALASSA HY/RURALIA-INSTITUUTTI 28.11.2013 Ulla Holma Luonnonmukainen kotieläintuotanto Luonnonmukaisesti viljellyn maatilan tuotantotapa

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys

Ravinteiden kierrätys Ravinteiden kierrätys ravinteita kierrättävä luomuviljely Uutta tuotantoon - Luomupäivä 14.11.2012 Jukka Kivelä Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Sisältö 1. Ravinteiden kierrätys 2. Ruokajärjestelmän

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN OSANA HEVOSEN JA LAITUMEN HOITOA Luonnonlaitumet. Markku Saastamoinen MTT hevostutkimus

LAIDUNTAMINEN OSANA HEVOSEN JA LAITUMEN HOITOA Luonnonlaitumet. Markku Saastamoinen MTT hevostutkimus LAIDUNTAMINEN OSANA HEVOSEN JA LAITUMEN HOITOA Luonnonlaitumet Markku Saastamoinen MTT hevostutkimus JOHDANTO Luonnonlaitumet ja hakamaat ovat syntyneet laiduntamalla Aiemmin laiduntavat eläimet olivat

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Luomueläintuotanto Tiivistelmä tuotantoehdoista 2014

Luomueläintuotanto Tiivistelmä tuotantoehdoista 2014 Luomueläintuotanto Tiivistelmä tuotantoehdoista 2014 Kaikkia eri tuotantosuuntia ja tiloja koskevat luomutuotantoehdot Sisältö Valvontaan liittyminen, suunnitelmat ja valvontakohteet Luomu ja tavanomainen

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy (ent. VamBio Oy) Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa

Lisätiedot

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Kohti kestävämpää kotieläintuotantoa

Kohti kestävämpää kotieläintuotantoa Kohti kestävämpää kotieläintuotantoa Kuva: Janne Lehtinen / Luken arkisto. Ympäristöystävällisempi maatalous ei ole rakettitiedettä. Pienillä, arkisilla ratkaisuilla voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä.

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen Infopäivät Kyyttö - ISK Eeva Vornanen/Juha Kantanen Kyyttökarja Kyyttö - itäsuomalainen nautarotu kuuluu perinteiseen suomenkarjarotuun ISK, johon kuuluu lisäksi lapinlehmä PSK ja länsisuomalainen LSK

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen Kuva: Arttu Muukkonen Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno ILMASE työpaja, Kotkan merikeskus Vellamo Ilmastomuutokseen varautuminen Ei niin suotuisiin yhteiskunnallisiin

Lisätiedot

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 8 Pellon pinnan liukoisesta fosforista valtaosa lähtee kevättulvien mukana Reijo Vesterinen, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaana Kankaanpää Hevosten aitauksista

Lisätiedot

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus

Lisätiedot