Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry 7.1.2011"

Transkriptio

1 Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry Broilerin sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen hanke Matkakertomus Nordic Poultry Conference Tromssa, Norja Matkan tarkoituksena oli osallistua Pohjoismaiseen siipikarja kongressiin, joka järjestetään vuosittain eri pohjoismaissa. Tänä vuonna kongressi järjestettiin Norjan Tromssassa. Tromssa sijaitsee Pohjois-Norjassa, lähes yhtä korkealla kuin Utsjoki. Tromssassa on asukkaita ja se on Norjan seitsemänneksi suurin kaupunki. Kaupunki sijaitsee saarella, joka on 12 km pitkä ja 2 km leveä. Tromssa on yliopistokaupunki, jonka pääelinkeinoina ovat merenkulku ja kalastus. Vaikka kaupunki sijaitsee niin pohjoisessa, siellä on Golf-virran ansiosta leuto rannikkoilmasto. Kongressi on keskeinen siipikarja-alan tapahtuma pohjoismaissa, joiden kesken toimintaympäristömme on hyvin samanlainen. Konferenssi on suunnattu siipikarja-alan osaajille ja eläinlääkäreille. Osallistujia konferenssissa oli noin 80 henkilöä, Islannista, Tanskasta, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta. Kongressissa käsiteltiin olosuhteita ja hyvinvointia, terveyttä ja genetiikkaa sekä kananuorikoiden kasvatusolosuhteita. Tänä vuonna kongressissa käsiteltiin aiempaa enemmän broilerin lihan laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tässä matkaraportissa kerromme muutamia mielestämme mielenkiintoisia kongressin esityksiä. Siipikarjan valaistus Poultry lighting Alexandra Hermansson, Ruotsi Ruotsissa tehdään valaistusprojektia , joka sisältää neljä osa-aluetta. Osa-alueista ensimmäinen on kirjallisuusselvitys siipikarjalla tehdyistä valaistustutkimuksista. Toisessa osaalueessa on kartoitettu, miten ruotsalaiset munittamot ovat tällä hetkellä valaistu. Kolmannessa osa-alueessa tutkitaan voivatko HATO valaisimet olla vaihtoehto päivänvalolle (Ruotsin lainsäädäntö edellyttää, että linnuilla on päivänvaloa). Neljäs osa-alue on tutkimus LED-valojen sopivuudesta korvaamaan hehkulamput. Linnun kannalta valon tärkeimmät ominaisuudet ovat sen väri ja värähtelytaajuus. Projektin ensimmäisen kirjallisuusselvityksen mukaan kanat tunnetusti näkevät laajemman valon spektrin kuin ihminen ( nanometriä, ihminen nanometriä). Lintu huomaa valon värähtelyn huomattavasti herkemmin kuin ihminen. Valon taajuuden tulee olla yli 105 Hz, jotta lintu kokee valon jatkuvana. Tähän kuitenkin vaikuttavat lisäksi muun muassa valoteho ja valon aallonpituuksien koostumus. Valo vaikuttaa lintujen sisäiseen kellon. Se ohjaa lintujen sukukypsyyden kehittymistä ja munintaa. Valo vaikuttaa aivojen käpylisäkkeen ja silmien kautta hypotalamukseen. Sukukypsyyden

2 kehittyessä hypotalamus erittää gonadotropiineja vapauttavaa hormonia (GnRH), joka vaikuttaa aivolisäkkeeseen. Aivolisäkkeen lutenisoivan hormonin (LH) ja follikkeleita stimuloivan hormoonin (FSH) eritys aloittaa keltuaisten muodostumisen munasarjoissa sekä vaikuttaa munanjohtimen kehittymiseen. Valolla on myös iso vaikutus elimistön kalsiummetaboliaan näiden hormonien kautta. LH ja FSH nostavat veren plasman kalsiumpitoisuutta, kalsiumin sitoutumista luuhun ja lisää kalsiumia sitovan proteiinin (CaBP) määrää, joka on tärkeää D-vitamiinin muodostuksessa. Muninta aikana yön pimeys lisää melatoniinin eritystä käpylisäkkeestä. Myös melatoniini vaikutta aivolisäkkeeseen hypotalamuksen kautta. Munintakauden aikana erityisesti pimeys vaikuttaa munasolun irtoamiseen, melatoniini- ja progesteronihormonien kautta. Projektin toisessa osiossa kerätään tietoja kuudesta erilaisesta munittamosta, virikehäkkikanalasta, lattia- ja kerroslattia kanaloista (normaalituotanto ja luomutuotanto). Tiloilta mitataan valon ominaisuustietoja, kirjataan pintamateriaali- ja tuotantotietoja sekä arvioidaan kanojen fyysinen kunto. Kolmannessa osiossa verrataan HATO-lamppuja kasvatus-, häkki- ja kerroslattiakanaloissa. Valon ominaisuuksien mittauksia ja lintujen kunnon ja tuotannon arviointeja tehdään kolmesti kasvatuksen ja muninnan aikana. Osiossa neljä LED-valojen osalta suunnitelma on samanlainen kuin HATO-valokokeessa muninnan aikana. Kaikki kokeet ovat vielä kesken, joten niiden tuloksista tullaan kuulemaan varmasti myöhemmin. Valon lähteet Light sources Birger Hjalmarsson, Ruotsi Valon lähteiltä edellytettäviä asioita ovat tasainen valon jakautuminen, himmennettävyys, värähtelemättömyys, alhainen energiakulutus ja värit. Vihreä simuloi lukuisia lihassoluja ja luiden kasvua. Sininen stimuloi testosteronin tuotantoa. Punainen stimuloi lisääntymiseen tarvittavien hormonien ja unihormoni melatoniinin eritystä. Melatoniinilla on rauhoittava vaikutus. Lisäksi punainen valo vähentää kannibalismia. Linnut näkevät lisäksi ultraviolettivalo eli UV valoa. UV valo auttaa lintua erottamaan lajitoverinsa yksilöinä. UV valossa linnut ovat rauhallisempia, niiden höyhenpeite on parempi ja kuolleisuus alhaisempi, vaikka ne ovat aktiivisempia. UV valo lisää D-vitamiinin muodostumista elimistössä, mikä vahvistaa luustoa. Tutkija ei suosittele hehkulamppujen, energiasäästölamppujen eikä normaalien loisteputkien käyttöä. Joten jäljelle jäävä vaihtoehto on LED-valot. LED- valojen etuja ovat alhainen energiankulutus, pitkä ikä, himmennettävyys ja värähtelemättömyys. LED-valon valoteho on pieni, jolloin sen käyttömahdollisuudet rajoittuvat lähinnä häkkituotantoon ja kerroslattia kanaloihin. Seuraavana vaihtoehtona on LED-tekniikkaa hyväksi käytävä Agrilamp. Sen energiakulutus on hyvin alhainen. Lamppu on himmennettävissä % ja se on värähtelemätön. Lamppujen käyttöiäksi luvataan vähintään / tuntia. Lamppu on ympäristöystävällinen ja suunniteltu erityisesti siipikarjalle. HATO-putkivalaisimissa on päivänvalon spektri. Niiden energiankulutus on alhainen. Valaisimien himmennettävyys on % sekä niiden valon jakautuminen on tasaista. Lamppuja on saatavissa useita eri malleja.

3 Vertailtaessa eri lamppuja LED-Agrilamput olivat % edullisemmat verrattuna 40 W hehkulamppuun. HATO putkilamppu (58W) oli 32 % edullisempi kuin hehkulamppu. Vertailussa oli laskettu energiakustannus sekä lappujen kustannus sisältäen asennus- ja vaihtotyön. Terveellisempää lihaa, parempi omega-6/omega-3 rasvahappojensuhde ja korkeampi seleenipitoisuus broilerin lihassa. Even healthier meat, chicken meat with increased levels of selenium and lower omega- 6 / omega-3 ratio Anna Haug, Norway Liha on ravitsemuksellisesti tärkeä elintarvike. Liha sisältää runsaasti antioksidanttieja, vitamiineja ja kivennäisaineita. Näiden lisäksi liha sisältää runsaasti välttämättömiä rasvahappoja n-6 ja n-3 perheestä (EPA, DPA ja DHA). Liha on arakidonihapon(omega-6 rasvahappo) pääasiallinen lähde. Omega-6 ja omega-3 rasvahapot kilpailevat keskenään. Näiden rasvahappojen suhteen tulisi olla 2:1( Norjassa tällä hetkellä suhde on 7-15:1). Oikealla omega-6 ja omega-3 suhteella voisi olla ennalta ehkäiseviä vaikutuksia tai jopa parantaa muun muassa sydänsairauksien, syövän, allergian, kroonisten tulehdussairauksien ja kroonisten kipujen oireita. Arakidonihaposta (AA Ω-6) muodostuu lihassoluissa linolihappoa (LA Ω-6). Linolihappoa löytyy myös paljon suurempina pitoisuuksina viljoissa kuin alfalinoleenihappoa (ALA Ω-3). Alfalinoleenihappo on monityydyttömätön rasvahappo, joka voidaan muuntaa EPA, DPA ja DHA omega-3 rasvahapoiksi elimistössä. Alfalinoleenihappoa sisältävät ruoho, vihreät lehdet, pellavansiemen, rypsinsiemen ja jotkut muut siemenet kuten Camelina, ja Chia. Omega-3 ja omega-6 rasvahappojen suhde onkin alhaisempi ruohoa syövien eläinten lihassa. Broilerinlihan rasvahappokoostumusta voidaan manipuloida rehun avulla. Tavanomaisilla rehuilla ruokittuna broilerinlihassa on liikaa arakidonihappoa (AA) ja liian vähän EPA, DPA ja DHA happoja. Lisäämällä rehuihin pellavan 2 % ja rypsin 3 % siemeniä soijanöljyn (5 %) sijaan, saatiin lihan arakidonihappopitoisuutta laskettua ja lisättyä EPA pitoisuutta. Liha maku ja laatu (mitattuna sensorisilla paranmetreillä) eivät muuttuneet kun pellavan- ja rypsinsiemeniä lisättiin rehuun. Toisen tutkimuksen mukaan broilerinlihan seleenipitoisuus voidaan nostaa samalle tasolle kuin kalassa lisäämällä orgaanista seleeniä rehuihin. Useat tutkimukset ovat osoittaneet alhaisen seleenin saannin aiheuttavan oksidatiivisen stressin, jolla on mahdollisesti vaikutuksia syövän ja sydän- ja verisuonitautien syntymiseen. Länsi- Euroopassa keksimääräinen seleenin saanti on alle suositusten. Broilerilihan laatu Product quality of broiler meat Randi Erdal, Norja Norjassa on meneillään useita eri tutkimusprojekteja, joissa määritetään muun muassa broilereiden teuraspainon ja kasvun sekä eri rasvahappojen vaikutuksia lihan laatuun. Näiden ohessa tehdään samanaikaisesti erilaisia tutkimuksia tuotteiden laatumäärityksistä, lihan kulutuksesta ja trendeistä. Meneillään olevassa broilerin tutkimusprojektissa tutkitaan kasvun ja teuraspainon vaikutusta lihan laatuun ja luuston terveyteen. Kokeissa broilereiden teuraspainot olivat 1000 (nykyinen teuraspaino Norjassa) g ja 1500 g. Tutkittavien rehujen energiapitoisuudet olivat 16,4 MJ (korkea

4 energia), 13,3 MJ (kaupallinen rehu) ja 7,5 MJ (matala energia). Kokeessa paras kasvu oli ryhmissä, jotka saivat runsaasti energiaa sisältävillä tai kaupallista täysrehua. Päiväkasvu oli g/pv. Rehunkulutuksessa matalaenergistä rehua syöneet broilerit söivät lähes kaksi kertaa enemmän kuin korkeaa energiapitoista rehua saaneet. Tutkimuksen aistinvaraisessa osiossa tutkittiin sukupuolen ja teuraspainon vaikutusta lihan tiiviyteen, mureuteen, rasvaisuuteen ja mehukkuuteen. Aistinvaraisissa arviointituloksissa havaittiin, että 1500 g lintu on mehukkaampi kuin 1000 g teuraspainoltaan oleva lintu. Kukkojen rintafileiden todettiin olevan mehukkaampia, mureampia ja vähemmän tiiviitä kuin kanojen rintafileiden. Merkittävää eroa lihan laatuun ei ilmennyt rehujen välillä eikä vapaalla tai rajoitetulla ruokinnalla. Kasvu ei vaikuttanut lihan ulkoiseen laatuun. Lihan kulutus ja trendi tutkimuksissa havaittiin, että broilerinlihan kulutus on lisääntynyt. Erityisesti nuorille kuluttajille on tärkeää ruuan terveellisyys ja sen helppo valmistaminen. Tuotteen laatuun voidaan vaikuttaa esimerkiksi muuttamalla rehujen rasvahappopitoisuuksia. Mehukkaampi tuote voidaan saavuttaa teurasikää lisäämällä. Rehun viipymäaika ylemmässä ruoansulatuskanavassa vaikuttaa ravintoaineiden hyväksikäyttöön ja siipikarjan tuotantoon. Effect of retention time in the anterior digestive tract on nutrient availability and performance of poultry. Birger Svihus, Norja Ylemmäksi ruoansulatuskanavaksi lasketaan kupu ja lihasmaha, joista erityisesti kuvun merkitystä on melko vähän tutkittu. Ylemmän ruoansulatuskanavan merkitystä entsyymien toimintaan tutkitaan parhaillaan. Entsyymien toimintaan vaikuttavat tyypillisesti aika, lämpötila, kosteus ja ph. Eri entsyymien reaktioaika on hyvinkin erilainen. Fytaasin reaktioaika on min mikäli ruoansulatuskanavan olosuhteet ovat oikeat. Sen sijaan xylanaasi-entsyymin reaktioaika on 30 tuntia, jolloin aika muodostuu rajoittavaksi tekijäksi pilkottaessa polysakkarideja. Lämpötila vaikuttaa entsyymien suhteelliseen aktiivisuuteen. Tutkimusten mukaan ruoansulatuskanavan lämpötilan tulisi olla 50 C, mutta 40 C on vielä toimiva lämpötila. Entsyymien toiminta vaatii kosteutta. Eksogeenisten entsyymien toiminta vaatii vähintään 40 % kosteuden, mutta yli 50 % kosteus olisi suositeltavaa. ph alue joillakin entsyymeillä on hyvin kapea, jolla niiden aktiivisuus säilyy. Yleisimmin optimaalinen ph on 4-6, mutta entsyymien välinen vaihtelu on suuri. Tyypillisiä arvoja ruoansulatuskanavan eri osissa: kosteus ph aika, h Kupu ,5 rauhasmaha+lihasmaha 65 3,5 1,0 ohutsuoli 85 6,5 3,0 Tutkimuksen mukaan vapaasti ruokittujen 31 ja 39 vrk ikäisten lintujen kuvuissa lähes puolella linnuista oli alle 1g rehua kuvussa. Suurin osa linnuista on jatkuvasti napostelevia. Linnut eivät käytä kupua, eikä niiden ole tarve käyttää sitä. Jotta kupu tulisi paremmin käyttöön, tulisi käyttää jaksottaista tai ateriaruokintaa. Jaksottainen ruokinta on useimmiten järjestetty erilaisilla jaksottaisilla valo-ohjelmilla, jolloin rehun saatavuus on pimeänä jaksona vähäisempää. Useiden tutkimusten yhteenvetona voidaan sanoa, että rehunkulutuksen vähentyessä 3,6 %, elopaino lisääntyi 1,1 %. Jaksottainen ruokinta

5 (1h rehua, 3h tauko, *5/pvä) lisäsi maitohapon eritystä ja alensi kuvun ph:ta. Maitohapolla voi olla myös muita positiivisia vaikutuksia. Rauhas- ja lihasmaha ohjaavat rehun etenemistä. Lihasmahan koko kasvaa reilusti karkeaa rehua, erityisesti kokojyviä syötettäessä. Useiden tutkimusten mukaan rehun karkeat jakeen laskevat lihasmahan ph:ta. Syötettäessä kokojyviä, lihasmaha toimii hyvin ja ohutsuoleen virtaavan ruokasulan suurien partikkeleiden määrä on jopa puolet pienempi kuin jauhetun ja pelletöidyn rehun. Jos lihasmaha ei toimi kunnolla, linnut helposti ylensyövät. Niiden rehunkulutus on suurin, mutta AME (käyttökelpoinen muuntokelpoinen energia)jää pienemmäksi. Useissa tutkimuksissa rehun karkeus on parantanut rehun AME 3 8 %. Näin ollen rehunhyötysuhde paranee. Kokoviljaa saaneiden, jaksottaisesti ruokittujen broilereiden 31 vrk paino oli lähes 100g suurempi kuin vapaasti ruokittujen, jauhettua viljaa saaneiden broilereiden elopaino. Jaksottainen ruokinta tulee aloittaa 7-12 vrk iässä. Jaksottainen ruokinta hidastaa hieman kasvua, jolloin lintu tarvitsee loppukasvatukseen hieman lisää aikaa kompensoidakseen kasvua. Birger Svihus on vakuuttunut, että olemme tietoisia lihasmahan tärkeydestä ruoansulatukselle ja tulemme ymmärtämään myös kuvun tärkeyden tulevaisuudessa. Ilman laatu ja terveysongelmat Air quality and health problems Bruce David Ilman laatu normaalisti ymmärretään riittävänä happipitoisuutena sekä pölyn, ammoniakin, hiilidioksidin ja hiilimonoksidin vähentämisenä. Ammoniakkipitoisuudet ovat alhaisimmillaan munivien kanojen häkkituotannossa (3-12 ppm). Eniten ammoniakkia on lattiakanaloissa ( ppm). Ammoniakki on myrkyllistä soluille. Krooninen altistuminen (10 ppm) aiheuttaa jo ongelmia silmiin, hengitystie-elimiin sekä ihoon, joka on vasten pehkua. Ammoniakki lisää myös immuunijärjestelmän reaktioita, jolloin muun muassa rokotteiden (IB, ND) reaktion ovat vakavammat. Tutkimuksessa broilereille ja kanoille tarjottiin erilaisia ammoniakkipitoisuuksia. Munivat kanat valitsivat raittiin ilman, broilerit välttelivät yli 20 (20 ja 37) ppm pitoisuuksia. Linnut välttelivät ammoniakkipitoisuuksia, jotka useimmiten esiintyvät broilerikanaloissa. Ilman korkea ammoniakkipitoisuus pakottaa linnut hengittämään pinnallisemmin, joka vähentää lintujen kasvua ja tuotantoa. Munintatuloksiin ilman suuri ammoniakkipitoisuus vaikuttaa samoin kuin kalsiumin puute, tuotantokauden edetessä linnut aloittavat muninnan myöhemmin, munivat vähemmän ja isompia munia. Pöly on useimmiten peräisin rehusta, pehkusta, betonista, linnuista sekä punkeista ja hyönteisistä. Häkeissä pöly taso oli 2-2,5 mg/m 3, lattiakasvatuksessa 6,8 18 mg/m 3, kun samalla bakteerien määrä lisääntyi samassa suhteessa. Bakteereista eristettiin klostrideja, stafylokokkeja ja E.coli sekä sieniä kuten aspergilloosi. Ylemmät hengitystiet ja keuhkoputki suodattavat pölyä. Ilman suuri pölypitoisuus paksuntaa limakalvoja ja heikentää niiden toimintaa. Limakalvon puolustusjärjestelmässä on rajansa, ja systeemi helposti ylikuormittuu, jolloin immuunivaste heikentyy. Pöly on mikro-organismeille hyvä kasvualusta ja kulkeutumistie. Se aiheuttaa hengitysteiden sairauksia, yliherkkyyttä ja allergiaa. Bakteerit leviävät nopeasti ja säilyvät pölyisessä ilmassa kauan. Hautomoissakin pöly vahingoittaa epiteelisoluja, jolloin bakteerit (S.aureus ja E.coli) kulkeutuvat helposti keuhkoihin. Ammoniakin ja bakteerien välille syntyy synergiaetuja. Bakteerit kul-

6 keutuvat paremmin elimistöön ja aiheuttavat enemmän harmia ammoniakin vahingoittamille epiteelisoluille. Pölyrajat on eri maiden lainsäädännössä asetettu työntekijöille. Suomessa rajaksi on asetettu 10mg epäorgaaniselle pölylle, 5mg orgaaniselle pölylle. Norjassa 5 mg ja Ruotsissa 10 mg. Työntekijät altistuvat pölylle (24 mg/m 3 ) esimerkiksi tyhjentäessään pehkua kanalasta. Siipikarjan hengityselimistö on kuitenkin hyvin erilainen verrattuna ihmisiin. Niinpä pölyn ja ammoniakin vaikutuksia pitäisi arvioida eri tavoin ja ottaa siipikarjan erityispiirteet huomioon. Essi Tuomola

Punaheltta on Paras!

Punaheltta on Paras! on! Vuosituhannen uutuus kanojen ruokintaan tilasi parhaaksi Suomen Rehun uusilla räätälöidyillä kanatäysrehuilla onnistut kannattavasti! -rehuilla pystyt vastaamaan kunkin kanaparven muuttuviin tarpeisiin.

Lisätiedot

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerin kasvatus Kasvattamon valmistelut ennen untuvikkojen tuloa Untuvikkoaika Olosuhteet Hoitotoimet kasvatusaikana Päiväkirjan

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointifoorumi 2014

Eläinten hyvinvointifoorumi 2014 Eläinten hyvinvointifoorumi 2014 Ontuva broileri Eija Kaukonen 10.12.2014 Broilerin jalkaviat - merkitys Heikentynyt hyvinvointi Kipu Huono ja epätasainen kasvu olosuhteiden ja laitteiden säätö vaikeaa

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta Broilerin tuotantoketju Eläinjalostuksen perusteet ja hyvinvointi 20.11.2012 Eija Kaukonen / HK Agri Oy Broilerituotannon asiakasketju Aviagen Ltd Skotlanti

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Mitä on tehotuotanto ja onko broileri tehotuotettu? Onko tehotuotanto: taloudellisen tehokkuuden

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Kalkkunan hyvinvointi ääriolosuhteissa. Dr Jérôme NOIRAULT

Kalkkunan hyvinvointi ääriolosuhteissa. Dr Jérôme NOIRAULT Kalkkunan hyvinvointi ääriolosuhteissa Dr Jérôme NOIRAULT Suomessa sääolosuhteet ovat erittäin ankarat. Talvella on erittäin kylmää ja kuivaa ja kesällä on kuuma. Ilmastointi on vaikeaa tuhlaamatta energiaa:

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry

Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry Hyvinvointitavoitteet ETU-siipikarja-asiantuntijaryhmien toimesta Munintakanat 2004 Broilerit

Lisätiedot

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere Merja Manninen merja.manninen@evira.fi Luomujaosto Luomutuotanto 2 Eläintuotannon ehdot Eviran ohje 18217/4 (ei suuria muutoksia, poistetaan lupien 5 ja 15

Lisätiedot

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Suomalaiset syövät n. 35 kg/hlö porsaanlihaa vuodessa. Porsaanliha edustaa n. 50 % lihan kokonaiskulutuksesta. Vain ¾ talouksista osti v 2009 kuluttajapakattua tuoretta

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

RECEPTAL vet 4 mikrog/ml

RECEPTAL vet 4 mikrog/ml VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN KAUPPANIMI Receptal vet 4 mikrog/ml 2 VAIKUTTAVAT AINEET JA APUAINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttavat aineet: Busereliiniasetaatti

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Broileridirektiivin kansallinen toteutus. Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä

Broileridirektiivin kansallinen toteutus. Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Broileridirektiivin kansallinen toteutus Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä 9.6.2010 Broilereiden hyvinvointidirektiivin vaatimukset Kansallinen valmistautuminen Kansallinen lainsäädäntö

Lisätiedot

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila,

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila, Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta Jaakko Nuutila, 6.10.2015 Osana kokonaisuutta Väitöstutkimus, jossa tarkastellaan luomuketjua osana suomalaista elintarvikejärjestelmää ja esitetään keinoja,

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Siipikarjatutkimus MTT:llä

Siipikarjatutkimus MTT:llä Siipikarjatutkimus MTT:llä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT MTT on johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta ja kilpailukykyä kehittävä tutkimuskeskus. MTT tuottaa ja välittää tutkimukseen

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

MARTTI AHTISAAREN KOULU

MARTTI AHTISAAREN KOULU MARTTI AHTISAAREN KOULU YHTEENVETO SISÄILMATUTKIMUKSISTA JA - KORJAUKSISTA 2016 1 Tutkimusten lähtökohdat Tutkimusten alussa, marraskuussa 2015, esille nousi ongelmallisina tiloina erityisesti seuraavat:

Lisätiedot

Lähes Kaikilla Ihmisillä On Magnesiumin Puute

Lähes Kaikilla Ihmisillä On Magnesiumin Puute Lähes Kaikilla Ihmisillä On Magnesiumin Puute Mitä magnesium tarkalleen ottaen on? Magnesium on elämä. Se on kehon neljänneksi rikkain mineraali, rikin lisäksi (mikä on aivan yhtä tärkeä.) Magnesium ei

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Light and Lighting Conference with special emphasis on LEDs and Solid State Lighting; 27.-29.5.2009 Budapest. Poimintoja esityksistä

Light and Lighting Conference with special emphasis on LEDs and Solid State Lighting; 27.-29.5.2009 Budapest. Poimintoja esityksistä Light and Lighting Conference with special emphasis on LEDs and Solid State Lighting; 27.-29.5.2009 Budapest Poimintoja esityksistä LEDit ja värintoisto: - Värintoistoindeksit eivät vastaa koettua värintoistoa

Lisätiedot

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa FI 2013 Kaura Kauran viljelyllä ja rehukäytöllä on pitkät perinteet Suomessa. Yli neljäsosa Suomessa tuotetusta viljasta on a. Puhdas maaperä ja viileä ilmasto soveltuvat

Lisätiedot

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa Eviran ohje 16038/1 Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa Sivu/sivut 1 / 7 Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa lakia. Viranomaisohjeet

Lisätiedot

Luminord 2014. Valonlähteellä on väliä

Luminord 2014. Valonlähteellä on väliä Luminord 2014 Valonlähteellä on väliä Valonlähteen valinta uuteen valaisimeen - Valaisimen muoto - pyöreä, viivamainen, neliö, pieni valopiste, laaja valaistu pinta - Valonjako - joka suuntaan valoa lähettävä,

Lisätiedot

Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto

Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto Tampere 23.10.2014 Loimaa 29.10.2014 Seinäjoki 30.10.2014 Virpi Rantanen, kunnaneläinlääkäri Nykyiset tuotantomuodot virikehäkkikanala. Kanoja 10-60 kanaa / häkki.

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

OSA 2: TILAKÄYNTIRAPORTTI

OSA 2: TILAKÄYNTIRAPORTTI OSA 2: TILAKÄYNTIRAPORTTI Tilakäyntipäivämäärä: / / Edellisten parvien tuotanto- ja teurastulokset on toimitettu tiedoksi eläinlääkärille. Edellisten tuotantoerien tuotanto- ja teurastuloksista tehdyt

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS ALZHEIMERIN TAUDIN OIREET Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset

Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset Tutkija Mikko Tuori, MTT/sikatutkimus Karjujen kasvunopeus kantakokeissa vv. 1995-2005 Kasvunopeus, g/pf 1125 1050 975 900 825 750 675 600 1995 1996 1997

Lisätiedot

Rehu lisääntymiskautena. EP rehupäivät 2016 Essi Tuomola

Rehu lisääntymiskautena. EP rehupäivät 2016 Essi Tuomola Rehu lisääntymiskautena EP rehupäivät 2016 Essi Tuomola Rehu lisääntymiskautena Hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät Raaka-aineet/Ravintoaineet Rehun sulavuus Rehun maittavuus Valkuainen tiineysaikana

Lisätiedot

Kananmunatuotannon luvat. Sirpa Leväinen, Rantasalmen yhteistoimintaalueen (Joroinen, Juva, Rantasalmi ja Sulkava) maaseutupäällikkö 28.11.

Kananmunatuotannon luvat. Sirpa Leväinen, Rantasalmen yhteistoimintaalueen (Joroinen, Juva, Rantasalmi ja Sulkava) maaseutupäällikkö 28.11. Kananmunatuotannon luvat Sirpa Leväinen, Rantasalmen yhteistoimintaalueen (Joroinen, Juva, Rantasalmi ja Sulkava) maaseutupäällikkö 28.11.2013 Munien alkutuotanto Kananmunien tuotanto on elintarvikelainsäädännön

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 375/2011 Valtioneuvoston asetus. broilereiden suojelusta

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 375/2011 Valtioneuvoston asetus. broilereiden suojelusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 375/2011 Valtioneuvoston asetus broilereiden suojelusta Annettu Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Täysrehut pieneläimille

Täysrehut pieneläimille is the place for your Headline Page 1 Täysrehut pieneläimille JR FARM FARMI TÄYSREHU www.tujoma.fi is the place for your Headline Page 2 Sisältää ainulaatuisen Farm food koostumuksen jossa on mm. inuliiniä

Lisätiedot

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Kuva: Sirkka Karikko Nekroottinen enteriitti Nekroottinen enteriitti on Clostridium perfringens bakteerin

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen Sisältö Tulevaisuuden näkymät luomurehujen käyttö Rehun hygienia-asiat Rehutilanne tänään

Lisätiedot

Broilerkasvatus prosessina. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012

Broilerkasvatus prosessina. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Broilerkasvatus prosessina Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Hanna Hamina Eura hannahamina@gmail.com 0505730773 1 Tärkeät periaatteet Broilerien hyvinvoinnista huolehtiminen kaikissa vaiheissa

Lisätiedot

KANOJA! Iloksi ja hyödyksi. Mu1a mitä pi6kään o1aa huomioon

KANOJA! Iloksi ja hyödyksi. Mu1a mitä pi6kään o1aa huomioon KANOJA! Iloksi ja hyödyksi. Mu1a mitä pi6kään o1aa huomioon KANAT OVAT YKSILÖITÄ, JOTKA ELÄVÄT PARVESSA Kanoja tulee hankkia kerralla useampi. Kukko ei ole väl1ämätön. Kukon kaitsema parvi *on puuhakkaampi

Lisätiedot

Ruokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna

Ruokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Ruokatrendit 2014 Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Sisältö MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus BIP/BMO tiimien EU-hankkeet Food Navigator Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014

Lisätiedot

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma Siipikarjan terveys ja terveydenhuolto Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014 Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Suomi ja siipikarjan salmonella EU-lisävakuudet

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014 Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Toimintaympäristö Suomi Siipikarjatiheys alhainen Tuotanto lähinnä Länsi- Suomessa Toimijoita vähän Siipikarjan tarttuvat

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Terveysriskin näkökulmasta tilanne ei ole oleellisesti muuttunut Tilanne

Lisätiedot

MUNINTAKANALAN TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMAN ALKUKARTOITUS

MUNINTAKANALAN TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMAN ALKUKARTOITUS Munintakanalan terveydenhuoltosuunnitelma sivu 1 MUNINTAKANALAN TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMAN ALKUKARTOITUS Tilakäyntipäivämäärä: / / Omistaja: Puhelin: Osoite: Kanalan tunnus: Kunta: Kanalan hoitaja (jos

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Pekoni-rehut menestyvän tilan valinta. Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita

Pekoni-rehut menestyvän tilan valinta. Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita Pekoni-rehut menestyvän tilan valinta Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita Tavoitteena kestävä emakko ja elinvoimaiset, hyvin kasvavat porsaat Hyvän emakon kriteerit ovat

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

LUOMUKOTIELÄINKONFERENSSIN KUULUMISIA SUOMEN SIIPIKARJALIITTO. Ulla Holma Luomusiipikarjan syysseminaari 25.10.2012 Tampere

LUOMUKOTIELÄINKONFERENSSIN KUULUMISIA SUOMEN SIIPIKARJALIITTO. Ulla Holma Luomusiipikarjan syysseminaari 25.10.2012 Tampere IFOAMIN LUOMUKOTIELÄINKONFERENSSIN KUULUMISIA SUOMEN SIIPIKARJALIITTO Ulla Holma 25.10.2012 Tampere http://www.ifoam.org/ IFOAM is the worldwide umbrella organization for the organic movement, uniting

Lisätiedot

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla.

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla Lisää satoa hiilidioksidin avulla. 2 Suojakaasun käsikirja Puhu kasveillesi tai lisää hiilidioksidimäärää. Vanha sanonta, että kasveille tulee puhua, on totta tänäänkin.

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat:

Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: 1 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille.

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Mitä hiiva on? Märehtijän ruokinta

Mitä hiiva on? Märehtijän ruokinta Mitä hiiva on? 1860 luvun loppupuolella Louis Pasteur tunnisti hiivan eläväksi, mikroskooppiseksi, yksisoluiseksi organismiksi, joka aiheutti alkoholikäymisen ja taikinan nousemisen Pian tuli mahdolliseksi

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

VESILIUKOISET VITAMIINIT

VESILIUKOISET VITAMIINIT SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT

Lisätiedot

PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset

PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset Tutkimuksen ajankohta: vko 2-3 / 2010 Raportin päiväys: 25.01.2010 Tilaajan yhteyshenkilö: Vantaan Kaupunki Mikko Krohn, 09 839 22377 Kuntotutkimuksen suorittajat:

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

Laila Rossow Erikoistutkija/Siipikarjan taudit TUVI/TUJA Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkityksestä

Laila Rossow Erikoistutkija/Siipikarjan taudit TUVI/TUJA Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkityksestä Broilereiden kohonnut kuolleisuus Laila Rossow Erikoistutkija/Siipikarjan taudit TUVI/TUJA Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkityksestä 7.5.2015 Kolibasilloosiepidemia broilereilla Vuoden 2013 loppupuolelta

Lisätiedot

Leivän ABC. Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille

Leivän ABC. Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille Leivän ABC Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille Kiinnostaako leipä? Leipää on monenlaista; tummaa, vaaleaa, rapeaa, pehmeää, juuresta valmistettua ja padassa paistettua. Mutta mitkä ovat

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Maitoa mahan täydeltä Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Mahojen toiminta ja kehittyminen Juotto Juottomenetelmät Juottovirheet Imemisongelmat Juoksutusmahaongelmat juottokaudella

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3.

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos Tievalaistuksen elinkaariarviointi Seminaari 5.4.2016, Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos Tievalaistuksen elinkaariarviointi - Elinkaariarviointi

Lisätiedot

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Seminaari väitteistä ja täydentämisestä 27.11.2013 Elintarvikeylitarkastaja Anna Lemström Maa- ja metsätalousministeriö Keskeinen lainsäädäntö 1. Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Tuotantorakenteen uudistus kananmunantuotannossa - mitä uutta meidän on opittava? Tommi Vippola

Tuotantorakenteen uudistus kananmunantuotannossa - mitä uutta meidän on opittava? Tommi Vippola Tuotantorakenteen uudistus kananmunantuotannossa - mitä uutta meidän on opittava? Tommi Vippola Esittely Mikolan tila Laitilassa Erikoistuttu kananmunantuotantoon vuonna 1970, jolloin rakennettu häkkikanala

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot