NUKARIN KYLÄSUUNNITELMA
|
|
- Aimo Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NUKARIN KYLÄSUUNNITELMA Nukarin kyläsuunnitelmatyöryhmä
2 Sisältö 1. Mikä kyläsuunnitelma? Kyläsuunnitelman tekijät Nukarin kylän historiaa Kylä tänään erityispiirteineen Sijainti + kartta Väestö ja asuminen Elinkeinot ja palvelut Yhdistykset, yhteistoiminta Tiedottaminen Kylän visio vuonna SWOT-analyysi Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhkat Kyläkyselyn kooste Tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi (taulukko) Seuranta ja kyläsuunnitelman päivitys Lähteet
3 1. Mikä kyläsuunnitelma? Kyläsuunnitelma on asukkaiden laatima kirjallinen dokumentti siitä, millainen tulevaisuus omalle kylälle tahdotaan ja millaisin keinoin tuohon tulevaisuuteen voitaisiin päästä. Kyläsuunnitelmien tekemisessä ovat mukana asiantuntijatahoina Nurmijärven kunta, maaseudun kehittämisyhdistys Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry sekä Uudenmaan maakunnallinen kylien yhteenliittymä Länsi-Uudenmaan Kylät ry Kyläsuunnitelman tekijät Kyläsuunnitelmaa alettiin tehdä tammikuun lopussa Kiinnostuneita työryhmäläisiä haettiin nettisivuilla, ilmoitustaulumainoksilla sekä ilmoituksella päiväkodin ja koulun ovissa. Työryhmästä oli tarkoitus saada mahdollisimman laaja-alainen ja kylän eri tahoja edustava. Tässä onnistuttiin hyvin; työryhmässä on edustettuna eri ikäpolvet ja sukupuolet, syntyperäisiä nukarilaisia sekä vasta pari vuotta kylällä asuneita, yhdistyksistä mukana ovat kylätoimikunta, NKT, Haka, Nukarin osakaskunta (kalastus) ja jätevesiosuuskunta (NJVOK). Työryhmä: Kenttämies Jukka on 42-vuotias ja asunut Nukarilla vuodesta Toiminut kylätoimikunnassa ja toimii nykyään Nukarin jätevesiosuuskunnan sekä Nukarin koulun johtokunnan puheenjohtajana. Kivekäs Keijo oli 74-vuotias, useamman sukupolven nukarilainen. Hän oli yksi keskeisiä kyläkirjamme mahdollistajia. Keijo toimi Nukarin ja Raalan osakaskuntien, (kalastuskuntien) hoitokunnan puheenjohtajana ja vaikutti vahvasti kalastuskuntien järjestäytymiseen Nukarilla. Hän oli Suomiehen Metsästysseuran perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja. Keijo sai Nukarin Maljan vuonna Hän nukkui pois keväällä Kosonen Rita on 40-vuotias, neljännen polven nukarilainen. Nukarin Hakan, Nukarin koululaisten tuki ry:n ja Syvänojantien vesiyhtymän jäsen. Lehmusvaara Pentti on 68-vuotias maanviljelijä, syntyperäinen raalalainen, Nukarin Metsästysseuran ent. pitkäaikainen puheenjohtaja, Nukarin ja Raalan osakaskuntien yhteisen hoitokunnan jäsen. Multala Tuomas on 33-vuotias, kuudennen polven raalalainen ja asunut samoilla kulmilla lähes koko ikänsä. Toimii toista vuotta Nukarin kylätoimikunnan puheenjohtajana ja ensimmäistä vuotta Nukarin Hakan puheenjohtajana. Sandberg Jenni on 32-vuotias kotiäiti, syntyperäinen neljännen polven nukarilainen, kylätoimikunnan jäsen, kunnanvaltuutettu, Tammentuvan vanhempaintoimikunnan sekä Nukarin koululaisten tuki ry:n jäsen. Virolainen Paula on 37-vuotias tuotantovastaava. Asunut Nukarilla kaksi vuotta. Nukarin kylätoimikunnan varapuheenjohtaja ja Nukarin jätevesiosuuskunnan hallituksen jäsen. Weckström Siru on 37-vuotias, neljännen polven nukarilainen, Nukarin koululaisten tuki ry:n sihteeri ja Nukarin Hakan rahastonhoitaja. 3
4 2. Nukarin kylän historiaa Nukarinkosken eli Pengerkosken yli kulkeva silta ja Helsingistä Hyvinkäälle kulkeva tie edellyttivät luvulla vakituista hoitajaa. Porvari Erkki Nukari ilmoittautui halukkaaksi sillanvartijaksi, jos saisi läheisestä metsäseudusta itselleen tilan. Vuonna 1662 maaherra Ernst Johan Creutz antoikin Erkki Nukarille oikeudet Vantaan itäpuolella sijaitsevaan Vantaankorpimaahan eli nykyisen Nukarin kylän alueeseen. Nukari perusti kestikievarin ja rusthollin ja häntä voidaan pitää Vantaankorven ensimmäisenä varsinaisena viljelijänä. Nukarinkoskella on ollut iso merkitys myös Nukarin kylän teollistumisessa. Jo 1500-luvun loppupuolella koskeen rakennettiin vesimylly ja 1660-luvulla myllyjä oli jo kaksi. Lisäksi kosken varrelle rakennettiin sahoja ja 1900-luvulla toisen myllyn yhteydessä toimi lumpputehdas. Nurmijärven kunnan sähkölaitos suunnitteli luvun vaihteessa voimalaitoksen rakentamista Nukarinkoskeen, mutta siitä jouduttiin luopumaan korkeiden kustannuksien vuoksi. Nukarinkoskea käytettiin puiden uittoon luvuilla. Raalan kartanon merkitys Koko Vantaanjoen länsipuoli Suomieheltä lähtien kuului Raalan kartanoon, joka hyödynsi koskivoimaa sahaja myllytoiminnassa 1800-luvulla ajoittain jopa teollisessa mittakaavassa Nukarilla. Tästä muistomerkkeinä ovat vieläkin nähtävillä vanha kivipato Tammi, ja sen läheisyydessä punatiiliset viimeisen sahalaitoksen rauniot. Tämä toiminta toi kylään työväkeä, joka asui vaatimattomissa asumuksissa kylällä. Osa kartanon torppareista asui tiiviinä yhteisönä nykyisen kylän keskustassa, kun torppien maat olivat kylän ulkopuolella. Tämä johti tiiviiseen yhteisöllisyyteen, josta Leena Heikkilä kirjoittaa kyläkirjassa " Pengerkosken partaalla": "Nukarin torpparikylä on ollut erityislaatuisuutensa takia varsin merkittävä Suomen torpparilaitoksen historiassa." Suuri merkitys kyläyhteisön kehityksessä oli koulun rakentamisella. Kartanon emäntä Matilda Adlercreutzin toimesta Nukarille 1873 rakennettiin Raalan kartanon ylläpitämä koulu, johon kaikilla lähiseudun lapsilla oli vapaa pääsy luvun alkupuolella saha- ja myllytoiminta kartanon toimesta päättyivät ja kartano vaihtoi omistajaa useampaankin kertaan. Nukarin tiivis torpparikylä säilyi edelleen ja vasta v päättyi varsin pitkään kestänyt prosessi torppien itsenäistymiseksi. Varsinainen torppariaika päättyi; käynnistäen uusien talouskeskusten rakentamisen syntyneiden maatilojen yhteyteen. Tiiviin ryhmäkylän aika Nukarilla päättyi. Ilman Raalan kartanon voimakasta taloudellista ja työllistävää toimintaa kouluineen ja kosken rannalle syntynyttä tiivistä torpparikyläyhteisöä pitkälle 1900-luvulle jatkuneine vaikutuksineen, voidaan perustellusti kysyä, olisiko nykyisenlaista Nukarin kylää edes olemassa? 4
5 3. Kylä tänään erityispiirteineen Nukarin kylä erottuu muista Etelä-Suomen sekä myös Nurmijärven kunnan kylistä upealla Nukarinkosken kuohunnalla sekä koulumuseoon liittyvällä historiallaan. Koulumuseo toimii vanhassa koulurakennuksessa, jossa toimintansa vuonna 1873 aloitti kunnan ensimmäinen koulu. Koulumuseon lisäksi Nukarilla on muitakin historiallisesti arvokkaita rakennuksia. Nykyisin yksityisomistuksessa oleva työväentalo Kajastus valmistui 1912 ja sitä laajennettiin vuonna Työväenyhdistyksen toiminnan hiipumisen myötä rakennus myytiin vuonna 1958 seurakunnalle. Nukarin Pirtti, joka aiemmin tunnettiin nimellä Lottapirtti, on tiettävästi ainoa Lotta-Svärd järjestön kyläosaston omistama talo koko maassa. Vuonna 1923 rakennetun talon omistaa nykyään urheiluseura Nukarin Haka. Kylällä on myös oma nimikkolaulu: Nukarilaisten laulu. Laulun on säveltänyt koulun entinen rehtori Harri Nemlander ja sanoittanut kylän runoilija Alpo Vuolle. Laulua lauletaan edelleen koulun juhlissa. Nuotit ja sanat lauluun löytyvät Nukarin nettisivuilta. Nukarilla on aina ollut vahva tahtotila toimia oman kylän parhaaksi. Kylätoimikunta on perustettu vuonna Nukarilla järjestetään myös aktiivisesti erilaisia tapahtumia. Suurimpina tapahtumina viime vuosina ovat olleet vanhanajan tapahtuma Rusthollari kesäkuussa sekä Marrasmeiningit marraskuun lopulla Sijainti + kartta Nukarin kylä sijaitsee Nurmijärven kunnan koillisnurkassa. Nukarin löytää ajamalla 45-tietä Helsingistä Hyvinkään suuntaan (Tuusulanväylä Hämeentie). Kunnan päätaajamasta, Nurmijärven kirkonkylältä, Nukarille on matkaa noin 11 km tietä nro Muita etäisyyksiä: Helsinki n. 45 km Hyvinkää 14 km Järvenpää 15 km Tuusula 15 km Helsinki-Vantaan lentoasema n. 30 km Jokela n. 4 km (juna-asema) 5
6 Nukarin sijainti Nurmijärven kunnassa 6
7 3.2. Väestö ja asuminen Kyläsuunnittelun yhteydessä sovittiin muiden kylien työryhmien kanssa kylien rajoista. Sovitut Nukarin rajat seuraavat melko tarkasti vanhan koulupiirin rajoja, jolloin alueesta tulee huomattavasti maarekisterinmukaista Nukarin kylää suurempi. Kyläsuunnitelmassa käytetään Nukarin rajoina seuraavassa kuvassa esitettyä aluetta. 7
8 Väestötiedot karttaan merkityltä alueelta: Asukkaita 842 Miehiä 420 Naisia 422 Asukaskuntia 311 Asukasta/asukaskunta 2,71 Ikä Osuus väestöstä 0-6 9,98 % ,16 % ,16 % ,16 % ,16 % ,35 % ,86 % ,31 % 75-4,39 % 3.3. Elinkeinot ja palvelut Nukarilla toimii useita yrittäjiä maanrakennuksesta kotisiivoukseen. Suurimman osan yhteystiedot löytyvät vuosittain julkaistavasta Nukarin Sanomat lehdestä. Kylällä on parhaimmillaan ollut runsaasti palveluja, kun toiminnassa samanaikaisesti ovat olleet K- Kauppa, Siwa, Posti, Nurmijärven Säästöpankki, neuvola, koulu sekä pienten lasten kerhotoimintaa kahden eri järjestäjän toimesta. Suurin osa näistä palveluista lopetti toimintansa 1990-luvun puoliväliin mennessä. Huoltoasema, nykyisin Nukarin Seo, toimii kylällä edelleen. Lisäksi tällä hetkellä kylältä löytyvät Nukarin koulu (1. 6. luokka) ja Tammentuvan päiväkoti. Nykyisellä paikallaan Nukarin koulu on toiminut vuodesta Koulurakennuksia on vuosien saatossa laajennettu ja remontoitu useaan otteeseen. Nykyään Nukarin koulussa on noin 100 oppilasta ja kuusi opettajaa. Kyläläisten talkoilla 1950-luvulla rakentama urheilukenttä toimii nykyään pallokenttänä (hiekkakenttä) ja talvisin luistelukenttänä. Kierrätyspiste (keräyspaperi ja lasi) sijaitsee urheilukentän parkkipaikalla. Kirjastoauto Sepeteus pysähtyy kylällä maanantaisin iltapäivällä sekä tiistaisin aamupäivällä koulun pihalla 8
9 3.4. Yhdistykset, yhteistoiminta Kylätoimikunta, perustettu 1980 Nukarin kylätoimikunta on kyläläisten vapaaehtoinen ja riippumaton yhteistyöjärjestö. Sen tehtävänä on tuoda esiin Nukarin kylää ja nukarilaisten mielipiteitä sekä vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin. Toimikunta pyrkii myös lähentämään ja tutustuttamaan kyläläisiä toisiinsa ja vahvistamaan siten Nukarin kylähenkeä. Kylätoimikunnan arkistot Kylätoimikunnan perustamiseen antoi kimmokkeen Nukarin soranottoalueet ja pelko kylän viimeisen kauniin harjun kauhomisesta vähin erin sora-autojen lavoille. Tänä päivänä kylätoimikunta on aktiivinen tapahtumien järjestäjä, huolehtii ulkoilualueiden roskahuollosta, varustaa laavun klapeilla neljästi vuodessa sekä tukee koululaisia stipendien muodossa. Kylätoimikunta ottaa edelleen kantaa kaikkia kyläläisiä koskeviin huoliin kunnan päättäjien suuntaan (mm. liikenneturvallisuus). Nukarin Haka Ry, perustettu 1931 Nukarin Haka on vuonna 1931 perustettu urheiluseura, jonka toiminta alkuvuosina keskittyi yleisurheiluun ja sotien jälkeen hiihtoon. Tärkeimmäksi hiihtotapahtumaksi muodostui Marian-viesti, joka on hiihdetty jo yli 60 kertaa. Muita lajeja vuosien varrella ovat olleet mm. suunnistus, pesä-, lento- ja jalkapallo sekä salibandy. Nykyään toiminta keskittyy lasten hiihto- ja maastojuoksukilpailuihin. Urheilutoiminnan lisäksi Haka omistaa ja vuokraa Nukarin Pirttiä, joka on alun perin Lotta Svärd järjestön itselleen vuonna 1923 rakennuttama kokoontumistila. Lotta-järjestön lakkauttamisen jälkeen Haka hankki Pirtin omistukseensa vuonna Nukarin Nousu Ry, perustettu 1945 Nukarilla toimi jo ja 1920 luvuilla TUL:n alaiset urheiluseurat Yritys ja Riento, mutta niiden toiminta loppui hyvin pian ohjaajien puutteen takia. Lopulta vuonna 1945 perustettiin Nukarin Nousu, jonka toiminta jossain muodossa jatkuu edelleen. Alkuaikoina seuran tärkeimpänä lajina oli hiihto ja Nousu olikin järjestämässä Marian-viestiä yhdessä Hakan kanssa. Myöhemmin suosiota nostivat yleisurheilu, pöytätennis, jota pelattiin seuran omassa hiihtomajassa Vantaanjoen rannalla sekä lentopallo. Vielä ja 90-lukujen vaihteessa seurassa oli aktiivista hiihto- ja yleisurheilutoimintaa, mutta nykyään toiminta on supistunut naisten lentopalloon. Nukarin ja Raalan Osakaskunnat Nukarin ja Raalan kylien kalastuskunnat järjestäytyivät luvun alussa. Ensimmäiset viehekalastusluvat myytiin 1991 ja omat kirjolohen istutukset aloitettiin Osakaskunnat omistavat kosken rannalla olevan laavun, joka rakennettiin talkootyönä vuonna
10 Nukarin koululaisten tuki ry (NKT) Toukokuussa 1993 koululaisten vanhemmilta kartoitettiin halukkuutta vapaamuotoiseen toimintaan lastensa ja koulun hyväksi, opettajien ja johtokunnan tukena. Positiivisen vastaanoton seurauksena päätettiin aloittaa vapaamuotoinen vanhempaintoiminta. Nukarin koululaisten tuki Ry perustettiin elokuussa Nkt:n vakiintuneeksi toiminnaksi on vuosien varrella muodostunut liikuntavuorojen järjestäminen, Marrasmeiningit ja Ystävänpäivärieha, Nukarin kalenterin teettäminen, koulun kevätretken tukeminen sekä stipendien jako koululaisille. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole kerryttää varoja vaan käyttää kerätyt varat oppilaiden hyväksi. Tammentuvan vanhempaintoimikunta Tammentuvan päiväkodin vanhempaintoimikunta perustettiin tukemaan päiväkodin ja esikoulun toimintaa. Toimikunta on kerännyt varoja mm. myymällä vappupalloja ja sukkia. Lisäksi tapahtumien yhteydessä on myyty puuroa ja makkaraa. Kerätyillä varoilla on esimerkiksi hankittu esikoululle kamera sekä järjestetty konsertti lapsille. Vanhempaintoimikunta oli aktiivisesti mukana selvittämässä päiväkodille korvaavia tiloja kesällä 2012, jolloin vanha päiväkotirakennus suljettiin sisäilmaongelmien takia. Nukarin jätevesiosuuskunta, perustettu 2008 Nukarin jätevesiosuuskunta on jäsentensä omistama jätevesipalveluita tarjoava osuuskunta. Jätevesiosuuskunnan perustamiskirja allekirjoitettiin ja jätevesiosuuskunta rekisteröitiin kaupparekisteriin Nukarin jätevesiosuuskunnan toimialana on rakentaa, ylläpitää ja hoitaa viemärilaitosta ja tarjota jätevesihuoltopalveluja sekä muita palveluja pääasiassa jäsenilleen. Osuuskunta on rakentanut jätevesiverkoston kyläkeskuksen alueelle vuonna Keskitetty jätevesihuolto suojaa kylän laajoja pohjavesialueita ja Vantaanjokea. Tulevaisuudessa osuuskunta voi laajentaa viemäriverkostoaan kyläkeskuksen ulkopuolelle. Raalan Nukarin Martat, perustettu 1948 Raalan-Nukarin Martat ovat toimineet jo 65 vuoden ajan ja ovat nykyään yksi aktiivisimmista Marttayhdistyksistä Nurmijärvellä. Marttailtoihin kokoonnutaan säännöllisesti ja toimintaan kuuluu mm. kahvitusten ja retkien järjestämistä. Toiminnan pitkäjänteisyyttä kuvaa se, että mukana toiminnassa on vielä yksi perustajajäsenistä. Nukarin Metsästysseura r.y, perustettu 1972 Nukarin Metsästysseura perustettiin vuonna 1972, jolloin Raalan ja Nukarin kylissä jo 1950-luvun alkupuolelta asti toiminut Tammilehdon hirviseurue sai virallisesti järjestäytyneen muodon ja toimielimet. Toiminta-alue on pääasiassa Nukarin ja Raalan kylät. Toiminnan painopisteitä ovat riistanhoitotyö pienpetojen pyynnin ja riistan talviruokinnan muodossa sekä hirvieläinten ja pienriistan metsästys. 10
11 3.5. Tiedottaminen Nukarin kylän ajankohtaisista asioista ja tapahtumista tiedotetaan pääasiassa kylätoimikunnan toimesta seuraavissa: Facebook Nukari-ryhmä ja Nukarin kylätoimikunnan oma profiili Ilmoitustaulut (Vantalantien ja Nukarintien risteys, Raalantien ja Nukarintien risteys, Pirtti) Nukarin Sanomat (1 krt/vuosi) 4. Kylän visio vuonna 2023 Nukarin kylä on elinvoimainen, maaseutumainen ja tiivis kyläyhteisö SWOT-analyysi SWOT-analyysissa on tarkoitus koota Nukarin kylän tilannetta neljältä kantilta; tämän päivän vahvuudet ja heikkoudet sekä tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhkat Vahvuudet sijainti (mukavan matkan päässä Helsingistä, mutta silti maalla) Nukarinkoski (jotain mikä erottaa muista kylistä ja houkuttelee ihmisiä) terve väestörakenne, nuorten osuus kasvamassa sopivan kokoinen kyläkeskus Nukarin koulu ja Tammentuvan päiväkoti kylällä joukkoliikenne Helsingin ja Hyvinkään suuntiin (Ventoniemi) Heikkoudet palveluiden puute työpaikkojen puute liikenneturvallisuus 11
12 haja-asutusalue, jolle suunnittelutarveratkaisut ja rakentamaton tontti minimi 5000 m2 rakentaminen lähes mahdotonta julkinen liikenne kunnan keskukseen heikko, muualle kuntaan olematon Mahdollisuudet jätevesiosuuskunnan myötä mahdollisuus kaavoittaa asuinrakentamista "keskustaan" kuntaliitosten myötä mahdollisuus päästä "parempaan" asemaan päätöksenteossa sekä keskeisemmälle sijainnille (jos liitos Nurmijärvi-Hyvinkää; Nukari ei olisi vain Nurmijärven periferia) Jokelan laajentuminen kiinni tiiviimpi yhteistyö? Pyörätie Ridasjärventielle / Pertuntielle? joukkoliikenteen lisääntyminen metropolialueen laajentuessa maaseutumainen pieni kylä voi houkutella uusia asukkaita Uhkat koulun tai päiväkodin lopettaminen (epätodennäköistä) jääminen vielä enemmän syrjäkyläksi päätöksenteossa varsinkin kuntaliitosten myötä -> näivettyminen ympäristön laiminlyöminen (koski, ulkoilualueet) 4.2 Kyläkyselyn kooste Kyläsuunnitelman pohjaksi teetettiin kysely koko kylälle ja vastauksia käytettiin apuna kyläsuunnitelman laatimisessa. Suunnitelma on tarkoitus laatia laajapohjaisessa kyläläisistä ja kylien yrittäjistä koostuvassa työryhmässä. Tämän lisäksi kattavalla kyselyllä annettiin jokaiselle kyläläiselle mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Kyselyllä selvitettiin kylän asukkaiden, yrittäjien ja muiden toimijoiden ajatuksia omasta kylästä ja sen tulevaisuudesta sekä siitä, mitä kyläläiset voivat tehdä oman kylänsä kehittämiseksi. Kyselylomakkeita jaettiin kylässä talkoovoimin kaikkiin talouksiin. Kyselyyn oli mahdollista vastata joko sähköisesti tai palauttamalla vastauslomake johonkin saatekirjeessä mainituista jättöpaikoista. Vastauksia tuli yhteensä 77 kpl:tta, joista sähköisiä 65 kpl:tta ja paperisia 12 kpl:tta. Kyläkyselyn vastaukset on käsitellyt EMO ry:ssä luottamuksellisesti ja tulokset esitettiin työryhmälle niin, ettei niistä voi päätellä yksittäisiä vastaajia. Kysely toteutettiin välisenä aikana. 4.3 Tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi (taulukko) Seuraavilla sivuilla on taulukossa kyläsuunnitelmatyöryhmän koostamat tavoitteet toimenpiteineen tuleville vuosille. 12
13 KYLÄSUUNNITELMA TAVOITE NYKYTILA TOIMENPITEET AIKATAULU JA TOTEUTUS Koululta suora yhteys joelle - aiheuttaa vaaratilanteita ja houkutusta mennä jäälle ja rantaan Hyötyjätepisteessä on vain lasi ja paperikeräys. On tämän takia vähällä käytöllä Aita koulun ja joen väliin Hyötyjätepisteen parantaminen; pahvikeräys, metallikeräys 2013, kunnalta vähintään tarvikkeet, rakentaminen tarvittaessa talkoilla Aikataulu avoin Nurmijärven kunta Maiseman ja ympäristön parantaminen Yhteisöllisyys, kokoontuminen Joen ranta epäsiisti, paljon pusikkoa. Tien vierustoilla näkyväisyyttä estäviä puskia Kylällä on 300 lajikkeen Arboretum. Kaikki asukkaatkaan eivät tiedä missä se sijaitsee ja kukaan ei tiedä mitä siellä kasvaa. Nukarinkosken parempi hyödyntäminen virkistyskäytössä. Rannassa on useita nuotiopaikkoja, osin pusikoissa piilossa. Bussipysäkit ovat todella huonossa kunnossa. Talvisin monet pysäkinraadot ovat kinosten alla. Useimmille ulkopuolisille Nukari varsin vieras, ja kylän tunnettuutta voisi parantaa. Kyläalueella muutamia kiinteistöjä, joiden pihat tai talot ovat siivottomia ja todella huonokuntoisia (pahimmillaan sekä talo että piha). Kiinteistöt pilaavat kylämaisemaa. Ei yhteistä kokoontumistilaa. Nettisivut ovat, mutta toimivat epävarmasti. Eivät käyttäjäystävälliset. Jonkin asteista yhteistyötä on Raalan kylän kanssa (Martat, seurakunnan kerho Raalan koululla sekä kalastuksen puitteissa) Ympäristön siistiminen (pusikot) 2014 Kunnan hoidettavia alueita, talkoot mahdolliset Opastaulut ja istutuskartta näkyville, tiedotusta parannettava alueen olemassaolosta 2014 kunnan puutarhuri, talkoot,kylätoimikunta Ulkoilupolun jatkaminen Myllysillalta Lemmensillalle 2016 Nurmijärven kunta, kylän yhdistykset Opastaulujen ja kylttien tekeminen (yleisesti koskialue + historiallisten kohteiden esittely) 2015 Kylän yhdistykset Pysäkkien korjaaminen / kokonaan uusiminen 2020 ELY-keskus, Talkoilla kylän yhdistykset Tervetuloa Nukarille kylttien tekeminen teiden varsille Kylän yhdistykset, ELY (luvat kyltteihin) Romu pois pihoilta (näkyviltä) ja talojen pinnat olisi remontoitava (hilseillyt maalipinta uusittava). Auttaako kunnan siivous-/kunnostuskehoitus asiaa? Kylätalo / Pirtin käyttäminen kylän yhteisenä kokoontumispaikkana Kiinteistöjen omistajat Nurmijärven kunta (keskustelu Pirtin käytöstä 2013) Kylän yhdistykset, Nukarin Haka (Pirtti) Nettisivujen kehittäminen 2013 Kylätoimikunta, yhdistykset Yhteisiä toimintoja voisi lisätä sekä Raalan että Suomiehen kylän kanssa 2013 Kylätoimikunta, yhdistykset Ei tietoa omista tai läheisten kylien tapahtumista Kylän keskustaan ei saa rakentaa uusia rakennuksia, joten asutus hajaantuu. Tiedottamisen parantaminen (sähköposti, nettisivut, Facebook, tekstiviestit, ilmoitustaulut) ja yhteisten tapahtumien järjestäminen muiden kylien kanssa. Jätevesiosuuskunnan viemärin kattavalle alueelle lisää rakennuslupia ja rakentamista > Kylätoimikunta, yhdistykset Aikataulu avoin 13 Nurmijärven kunta (kaavoitus)
14 Uudet kyläläiset eivät välttämättä tutustu muihin, jos eivät ole oma-aloitteisia uusien asukkaiden toivottaminen tervetulleeksi esim. tee + viimeisin Nukarin Sanomat 2013 Kylätoimikunta Yhteisöllisyys, kokoontuminen Koulu ja päiväkoti ovat ahtaat Koulun tarpeiden huomioiminen uuden päiväkodin suunnittelussa. Koulun oppilasmäärän pitäminen järkevänä suhteessa käytettäviin tiloihin 2014 Nurmijärven kunta 2013-> Nurmijärven kunta 2016 Kylällä paljon talouksia, jotka tarvitsisivat apua erilaisissa, arkisissa tehtävissä Nuorten työllistäminen / aktivoiminen esim. lumenkolaus, nurmikonleikkuu, lastenhoito, kaupassakäynti ym pienaskareet. Luodaan alusta, jossa avun tarjoajat ja tekijät voisivat kontaktoitua. Käytännössä iäkkäämpien asukkaiden on helpointa hoitaa varaukset puhelimitse (ei netissä). Varaus puhelimitse / kylätalolla? Kylätalkkarin palkkaaminen. Aikataulu avoin Kylän yhdistykset Palvelut Kesäkahvilan perustaminen Aikataulu avoin. Kylällä ei ole aktiviteetteja / palveluja. Yksityinen yrittäjä/yhdistys. Aina pitää lähteä pois kylältä. Mahdollisesti yhdistykset yhdessä (esim. avoimet ovet Pirtillä vuorotellen). Leikkipuisto, joka olisi käytettävissä myös päiväsaikaan kotona oleville lapsille. Nurmijärven kunta Kylätoimikunta Lähiliikuntapaikka koulun ympäristöön kaiken ikäisille käyttäjille. Koulun piha kuntoon päiväkodin rakentamisen yhteydessä
15 Karttoihin merkityt ratsastusreitit maastossa Aikataulu avoin Kylän hevosyrittäjät & kunta/maanomistajat Nukarin ruokapiirin perustaminen, valmis asiakaskunta Raalan ruokapiiristä Neuvola ja terveydenhoitopalvelut kylälle (esim. terveydenhoitajan käynti kerran viikossa) Syksyn 2013 aikana Kylätoimikunta / yksittäinen henkilö Aikataulu avoin Nurmijärven kunta Toimintaa eri ikäryhmille Liikenneturvallisuus Alakoululaisille ei iltapäivisin toimintaa. Iltapäiväkerho 2014-> Nurmijärven kunta, NKT Harrastustoiminta vähäistä Ohjattua liikuntaa kerhotasolla (jalkapallo/pesäpallo) 2013 Kylän yhdistykset (KTK, Haka) / asukkaat Näprääjät tms. käsityökerho ja sille tilat Kylän yhdistykset (KTK, Martat)/asukkaat Yläasteikäisillä ei mitään toimintaa kylällä Nuorteniltojen aloittaminen uudestaan Nurmijärven kunta, Kylän yhdistysten /asukkaiden järjestettävä kokoontumistila. Risteysalueet ovat turvattomia (tie 45) Pertuntien risteysalueen muuttaminen esim. kiertoliittymäksi Aikataulu avoin ELY-keskus Jalankulku ja pyöräileminen on turvatonta kapeilla teillä. Pientareet ovat olemattomia. Näkyvyys on huono kesällä kasvillisuuden ja talvella kinosten vuoksi. Suuri osa koululaisista kulkee Nummenniityntien ja Nukarintien risteyksen kautta huono näkyvyys, usein liian suuri tilannenopeus autoilijoilla, ruuhkaristeys Kevyenliikenteen väylien rakentaminen Valaistuksen parantaminen Nopeusrajoituksien laskeminen kyläalueella. Korotettu risteysalue Nukarintie-Nummenniityntie Aikataulu avoin ELY-keskus Aikataulu avoin ELY-keskus, Nurmijärven kunta Aikataulu avoin ELY-keskus, Nurmijärven kunta Kasvillisuuden karsiminen ja siistiminen tien läheisyydestä > Kiinteistöjen omistajat, ELY-keskus, Nurmijärven kunta 15
16 4.4 Seuranta ja kyläsuunnitelman päivitys Kyläsuunnitelmatyöryhmä kokoontuu joka vuosi alkusyksystä päivittämään kyläsuunnitelman taulukkoosan. Toteutuneet kohdat poistetaan taulukosta ja tarvittaessa lisätään uusia tavoitteita. 5. Lähteet Kyläsuunnitelman taustatietojen sekä varsinaisen suunnitelman lähteinä on käytetty: Pengerkosken Partaalla, 2008, Leena Heikkilä Nurmijärven pitäjän historia 1: Asutus ja väestö, Päiviö Tommila, 1958 Nurmijärven pitäjän historia 2: Itsenäisen Nurmijärven pitäjän vaiheet, Päiviö Tommila, 1975 Nurmijärven pitäjän historia 3: , Irja Sormunen, 1974 Kyläkysely koko kylän alueella Kyläilta Nukarin Pirtillä Kysely paikallisille yrittäjille Kysely koulun 5.-6.lk oppilaille Tilastokeskus (Emo ry:n tilaamat tiedot) 16
Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu
PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -
LisätiedotEteläisen maaseudun osaajat EMO ry
KYLIEN TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN - esimerkkinä Nurmijärvi Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry Leader-ryhmä Keski-Uudenmaan ja Etelä- Hämeen alueelta. Kehittää maaseutua pääasiassa rahoittamalla Manner-Suomen
LisätiedotNUKARIN KYLÄKYSELYN TULOKSET. Nukarin kyläkysely ja vastaajien taustatiedot
Nukarin kyläkysely ja vastaajien taustatiedot Nukarin kyläkysely toteutettiin osana Nurmijärven kylille tehtyä kyläkyselyä helmi-maaliskuun 2013 aikana. Kyselylomakkeita jaettiin kylässä talkoovoimin kaikkiin
LisätiedotEtelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset
Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely
LisätiedotHajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu
Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon
LisätiedotKYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät
KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä
LisätiedotKYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE
KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE Tällä kyselyllä kartoitetaan Teidän mielipiteitänne omasta kylästänne. Mitkä asiat kylällä ovat hyvin ja mitkä asiat kaipaisivat muutosta? VASTAAJAN TAUSTATIEDOT: Ikä: 18-44
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotTIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI
Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,
LisätiedotITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf
Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö
LisätiedotKyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi
Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias
LisätiedotKylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013
Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen
LisätiedotViestintä ja materiaalit
Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi
LisätiedotNurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.
Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat
LisätiedotTYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA
TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua
LisätiedotAngelniemen. Esittely Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo
Angelniemen Esittely 27.11.2018 Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo www.angelniemi.fi Angelniemen historia 1659 - Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1870 1. kunnallislautakunnan
LisätiedotNurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia
Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet
LisätiedotEP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA
EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan
LisätiedotKiikalan pitäjäkyselyn tuloksia
Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:
Lisätiedot- Kylä keskellä kaikkea
1 2 VILLIKKALA - Kylä keskellä kaikkea Villikkala on elinvoimainen, kaunis ja rauhallinen maatalouskylä Kouvolassa, jonka peltomaisema on tasaista vilja- ja nurmipeltojen sävyttämää perinnemaisemaa. Kylän
LisätiedotPopinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset
Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset Popinniemen Iskun historia Popinniemen Isku RY on perustettu vuonna 16.02.1960 Popinniemen Ponnistus erosi 1960 TUL:sta, jolloin ne jäsenet, jotka halusivat
LisätiedotTulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti
Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen
LisätiedotKEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA
KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-
LisätiedotMikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?
Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE
LisätiedotAngelniemen kyläkyselyn tuloksia
Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille
Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Tämän kyselyn tarkoitus oli löytää Pohjois-Pohjanmaan kylätoiminnan tärkeimmät kehityskohteet sekä saada tietoa maakunnallisen kyläyhdistyksen, Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotKYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ
Kokoontumis- ja harrastustilat sekä kyläyhdistyksen perustaminen (Harrastus)toiminnan pitää olla uutta, tai toimintaa on laajennettava/uusittava. Kotiseutuliiton ja opetusministeriön varoja kannattaa myös
LisätiedotPalokan koulukeskuskysely
- Palokan koulukeskuskyselyssä kysyttiin kuntalaisten mielipiteitä siitä, millaiseksi koulukeskus voisi muodostua - Kysely toteutettiin hankkeen suunnittelussa mukana olevien osapuolten yhteistyönä - Käyttäjien
LisätiedotJaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010
1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne
LisätiedotSASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ
SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ vs. kaavasuunnittelija Mia Saloranta Hämeenkyrön kunta Mahnalan työpaja 28.6.2017 Jyväpirtillä Osallistujat: 27 hlöä, joista 11
LisätiedotKAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8
KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Päivitetty 2014 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Suunnitelman tarve... 3 1.2. Kylän sijainti... 3 2. Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys...
LisätiedotELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA
ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta
LisätiedotFiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät
Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma
LisätiedotToimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016
Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä
LisätiedotVastaajia 93, naisia 60, miehiä 33 Vakituisia asukkaita 80%, kesäasukkaita 20% Vastaajien ikäjakauma 15% 10 % 28%
Taustatiedot Vastaajia 93, naisia 60, miehiä 33 Vakituisia asukkaita 80%, kesäasukkaita 20% Vastaajien ikäjakauma 3% 15% 44% 10 % 28% Alle 30-vuotiaat 31-40 -vuotiaat 41-50 -vuotiaat 51-64 -vuotiaat 65-vuotta
LisätiedotEsimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto
Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke
LisätiedotTiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät
TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013
Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja
LisätiedotMIKSI KYLÄSUUNNITELMA? Kyläsuunnitelman avulla luodaan tulevaisuutta, koordinoidaan ja toteutetaan asioita.
KYLÄSUUNNITELMA MIKSI KYLÄSUUNNITELMA? Kyläsuunnitelman avulla luodaan tulevaisuutta, koordinoidaan ja toteutetaan asioita. Se on kylän, kyläyhteisön tai useamman kylän yhteinen ja tehdään oman kylän tarpeesta
LisätiedotKyläkyselyn 2001 tulosten raportointi
Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä
LisätiedotPalvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo
Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden
LisätiedotKYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille
Vesistösuunnittelu-PAKKA hanke KYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille 1. Yhteystiedot Nimi Osoite Sähköposti Puhelinnumero 2. Yhteystietoni
LisätiedotTemmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013
Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen
LisätiedotKYLÄN TURVALLISUUSLISTA
KYLÄN TURVALLISUUSLISTA KYLÄN TURVALLISUUSLISTA Kylän turvallisuussuunnittelu perustuu laaja-alaiseen turvallisuuden käsitteeseen. Se ei ole pelkästään pelastusviranomaisten työtä, vaan turvallisuus on
LisätiedotKylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry
Kylätaloista liiketoimintaa Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Millaisia kylätaloja? seurantaloja entisiä kyläkouluja kunnostettuja kauppa-
LisätiedotVaskion kyläkyselyn tuloksia
Vaskion kyläkyselyn tuloksia ke 15.10.2014 Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (134 vast.) Kumio 8 % Pampari - Toivila 37 % Vaskion kirkko - Ruotsala 24 % Sahala Perälä - Kuttila 9 % Heinäsuo 9 % Kierla
LisätiedotTervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!
1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana
LisätiedotKEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä
Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön
LisätiedotLINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2
LINNALA NEWS UUTISIA LINNALASTA GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA Sivu 2 Perjantaina 21. lokakuuta 2011 PÄÄKIRJOITUS OTA KANTAA Linnala News nettisivut on nyt avattu Kysely loi nettisivut Otso H., Casimir
Lisätiedot... yhdessä... TOIMINTASUUNNITELMA
1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014... yhdessä... JYVÄSKYLÄN LATU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. YLEISTÄ Jyväskylän Ladun tavoitteena on edistää kaiken ikäisten kuntoa ja
LisätiedotVISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017
VISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017 Tämä on Visuveden kylän asukkaille - vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille - tarkoitettu kysely kyläyhteisömme kehittämisen pohjaksi. Kyselyn järjestää Visuveden Kyläyhdistys
LisätiedotCADDIES asukaskyselyn tulokset
CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.
LisätiedotKOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT
KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT SYLVÄÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KIIKAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS MARTTILAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS TYRVÄÄNKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS
LisätiedotJyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta JHL 103 edustaa Jyväskylän kaupungilla ja osakeyhtiöissä työskenteleviä,
Lisätiedot- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.
Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista
LisätiedotHankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi
Hankesuunnittelua 7.5.2015 Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Ylä-Kintaus on vireä, maaseudun kylä Petäjäveden kunnan Jyväskylän puoleisella alueella Kohtuullinen matka moniin taajamiin: Petäjävesi
LisätiedotPajupuron kyläkyselyn tulokset
Pajupuron kyläkyselyn tulokset Kyläkysely toteutettu 9/2016 Taustatiedot Vastaajia 19, naisia 11, miehiä 7, yksi vastaaja ei ilmoittanut sukupuoltaan Vakituisia asukkaita 15, muu 2 Vastaajien ikäjakauma
LisätiedotEskolan kylän kotikoulusta Lapinjärven kunnan hallinnoimaan opetukseen. Miia Tiilikainen, Opastava Yhteisö -hanke, Eskolan Kyläyhdistys ry
Eskolan kylän kotikoulusta Lapinjärven kunnan hallinnoimaan opetukseen Miia Tiilikainen, Opastava Yhteisö -hanke, Eskolan Kyläyhdistys ry Taustaa Eskolan kylä sijaitsee Kannuksessa Keski-Pohjanmaalla 12
LisätiedotVoimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012
Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Kyllä kylä kuuluu, kun Miten välitetään kylän tahto päättäjille /perjantain lörning kafeen tulokset: TEEMA NÄKYVYYS : Alueen tapahtumat oltava mukana
LisätiedotKoko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus
Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Tervetulosanat ja muutama dia puheenjohtajalta (Olli) Kyläyhdistys on 36-vuotias ja hyvissä voimissaan Onnistuttu tiedonkulun ja avoimuuden lisäämisessä
LisätiedotVuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.
TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys
LisätiedotKyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008
Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008 Itäkeskus Visio Viihtyisä, toimiva ja maaseutumainen kylä, joka tarjoaa lähipalveluina riittävät peruspalvelut asukkailleen,
LisätiedotKyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen
LisätiedotLiite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012
Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä
LisätiedotKYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY
KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY 26.5.2009 Hyvä kylätoiminta-aktiivi! Tämän kyselyn tarkoituksena on koota tietoa Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n toiminta-alueella sijaitsevista kylistä ja niillä toimivista yhdistyksistä.
LisätiedotMAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004
MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotHURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)
Seuraavat asiat on nostettu tärkeimmiksi asioiksi Vehkapuron koululla 9.12.2010. Lähivuosina tulemme ponnistelemaan yhdessä Joensuun kaupungin kanssa näiden asioiden edistämiseksi. HURJAT IDEAT Ihan hurjat
LisätiedotPiipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011
Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa
LisätiedotSuomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %
Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 KALVOSARJAN OSAT Osa 1: Taustatiedot Osa 2: Nykytilanne Osa
LisätiedotESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI
ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista
LisätiedotEspoo Salo-oikoradan karttapalautekysely
Espoo Salo-oikoradan karttapalautekysely 08 8..09 Kyselyn toteutus Palautekysely oli avoinna 9.0.-0..08 Kyselyn kartalla esitettiin alustavan yleissuunnitelman kahden raiteen ratalinja maakuntakaavan maastokäytävässä.
LisätiedotPIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN
Venepaikat Leirikeskuksen saunan rakennus Tonttipörssin luominen Oksasilppuri joka kylälle Uimahalli Juukaan Skeittirampit kylille (kunta) Katuvalot Vihtasuon risteys-koulu, Kannas PIENET INVESTOINNIT
LisätiedotKysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille
KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki
LisätiedotKYLÄN ABC. turvallisuussuunnittelun. Kylien turvallinen ja toimiva arki
suomeksi KYLÄN turvallisuussuunnittelun ABC Kylien turvallinen ja toimiva arki Törmäätkö kylälläsi ongelmiin, jotka mielestäsi kaipaisivat ratkaisuja? Ongelmat voivat olla erilaisia arjen epäkohtia vaikkapa
LisätiedotJalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!
www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi
LisätiedotOmalta kylältä yhdistykset paikallisten palveluiden edistäjinä
Turvallisuuden ja hyvinvoinnin TKI-foorumi 16.3. SataKylät ry Kyläasiamies Hanna Ruohola Omalta kylältä yhdistykset paikallisten palveluiden edistäjinä Miksi hanke suunniteltiin? Kylien lähipalvelujen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )
INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu
LisätiedotKylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko
Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:
LisätiedotTurvallisuussuunnitelma. Lauttasaaren Kisa-Siskot ry
Turvallisuussuunnitelma Lauttasaaren Kisa-Siskot ry LAUTTASAAREN KISA-SISKOT RY TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2 (6) Sisällysluettelo 1 Turvallisuussuunnitelman tarkoitus... 3 2 Yhdistyksen toiminnan kuvaus...
LisätiedotRuhtinansalmen kyläsuunnitelma
Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku
LisätiedotPerustietoa Sukevasta
Sonkajärven kunta S Perustietoa Sukevasta Sukeva on n. 1000 asukkaan kylä vilkkaasti liikennöidyn Valtatie 5:n ja rautatien varressa Pohjois- Savossa. Hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet avaavat yhteydet
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotTeemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen
Teemahankeinfo 6.9.2017 Suomusjärven VPK Jaana Joutsen Esityslistalla 1.Lyhyt johdatus Leader-toimintaan ja teemahankkeisiin 2.Kokemuksia LIVE-teemahankkeesta 3.Uudet teemahankkeet ja niiden hakuprosessi
LisätiedotAngelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj.
Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Historia Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1659 Ensimmäinen Angelniemen kunnallislautakunnan kokous helmikuun 13. päivänä 1870 Kunta itsenäistyi
LisätiedotKyläkyselyn tuloksia. Pohjois-Kuru uuteen nousuun -hanke Taistelijan talo palveluyhdistys Kuva: A-P Joukanen
Kyläkyselyn tuloksia Pohjois-Kuru uuteen nousuun -hanke Taistelijan talo palveluyhdistys 17.2.2012 Kuva: A-P Joukanen Miten kysely tehtiin? Kysely lähetettiin sähköpostitse 50:lle ja se oli jaossa kyläkauppa
LisätiedotKylätalo seiniä ja palveluja. Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kansalaiskunta hanke 2.9.2014 Laitilan kylätaloilta Yhdistysiltamat part I
Kylätalo seiniä ja palveluja Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kansalaiskunta hanke 2.9.2014 Laitilan kylätaloilta Yhdistysiltamat part I Kylätalojen nykytila Mikä on kylätalo? Seurantalo, vanha
LisätiedotESKOLAN KYLÄPALVELU OY
ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.
LisätiedotPALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl
PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl Oletteko kokeneet Kyläavustajatoiminnan tarpeelliseksi omalla alueellanne Kyllä 27 100 % Ei 0 0 % Kyläavustajatoiminnan onnistuminen
LisätiedotKohti Mahdollisuuksien Markkuu vision toteutumista Tietoa viime vuosien toiminnasta Markkuulla
Kohti Mahdollisuuksien Markkuu vision toteutumista Tietoa viime vuosien toiminnasta Markkuulla Katso lisää: www.markkuu.fi sekä sosiaalisen median kanavista: Facebook, Instagram, Twitter, You Tube Kylämme
LisätiedotOIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen
OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii
LisätiedotPIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT
1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue
LisätiedotESPOON MATINKYLÄN URHEILUPUISTO
KOOSTE ESPOON MATINKYLÄN URHEILUPUISTO TILAISUUS URHEILUSEUROJEN JA LÄHIALUEEN KOULUJEN EDUSTAJILLE 19.3.2019 kello 17:30 19:30 TAPAHTUMAT TOIMINTA LAPSET JA NUORET LIIKKUVAT ALUEELLA Koulu-/päiväkotipäivän
LisätiedotTUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2014
TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2014 Aika 9.2.2014 klo 14.00. Paikka Tuohikoto Käsiteltävät asiat 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 14.00. ja esitteli vierailijan, Salon kyläasiamies
LisätiedotJärvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki
Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen Järvityöryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Ensimmäisessä kokouksessa keskusteltua Pysyvän järvien hoidon ja kunnostuksen
Lisätiedotkohteet ja ajatukset
Toteuttettavat projektit A. Lähiympäristö Nykytilanne Projektien kohteet ja ajatukset Toimet Aikataulu Vastuuhenkilö/ yhdistys/ järjestö - Puunkaato ja istutus luonteenomaisille lehtipuille ei ole suunnitelmaa.
LisätiedotPohjois-Espoon ratsastuspolut Kiti Santamala
Pohjois-Espoon ratsastuspolut 29.08.2018 2 Sijainti Pohjois-Espoo kartat.espoo.fi/ 3 Sijainti Pohjois-Espoo Oittaa Nupuri Röylä Reitti kulkee pääsääntöisesti Bodom-järven ympärillä ja sen varrella asustelee
Lisätiedot