HYVÄN OLON TYÖKALUPAKKI

Transkriptio

1 HYVÄN OLON TYÖKALUPAKKI

2 yvän olon työkalupakki kiittää kaikkia yhteistyötahojaan: Salon seudun ammattiopiston opettajia ja muuta henkilökuntaa, terveyskeskuksen työntekijöitä, yksityisiä toimijoita, Salon kaupungin eri toimialojen edustajia ja muita projekteja. Erityiskiitokset Hottis hanke lähettää mukana olleille nuorille; teissä on tulevaisuus. Jos hyvän olon saat, niin hyvän olon myös muille jaat. Iloteos Teksti: Mari Kuittinen Taitto: Markus Leppä Painopaikka: Maigrafi Oy

3 SISÄLTÖ Alkusanat Hankkeen tausta Tupakoinnin ja päihteiden käytön vähentämisen toimenpideohjelmat Nettipohjainen hyvinvointimittari Suun terveyden edistäminen Mielen hyvinvoinnin tukeminen ryhmätoiminnalla Liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen oppilaitoksessa...14 Hyvinvointi- ja liikuntapäivä Hottis-päivä...14 Hottis-päivän järjestäjän vinkkilista...16 Raineri...18 Liikuntaryhmät ja kuntosali Tempauksia, ideoita ja tapahtumia, joissa hanke on ollut mukana/järjestämässä...19 Lisätietoja

4 ALKUSANAT T ämä hanke on ollut matka. Pitkä ja hieno matka. Joskus ihmeellinen, joskus haastava, joskus aivan mahtava ja koko ajan opettavainen. Ammattiin opiskelevien nuorten terveyden edistäminen on niin hauskaa, mutta toisaalta niin haastavaa työtä, ettei ainakaan minulle ole näiden kolmen vuoden aikana selvinnyt, mikä lopulta vaikuttaa esimerkiksi elämäntapavalintoihin ja mikä ei. Kysymyksiä, joihin olen törmännyt toistuvasti on useita: Miten saada nuoret tekemään omaa terveyttä edistäviä valintoja elämässään? Onko heillä todellinen mahdollisuus tehdä terveyttä edistäviä elämäntapavalintoja? Miten opiskelupaikassa voidaan näihin valintoihin vaikuttaa? Terveyden edistäminen koostuu pienistä puroista. Tai tässä ehkä poluista, jotka yhdessä kasvavat ja levenevät hyvän olon valtatieksi. Monenlaiset tapahtumat, tempaukset, interventiot, toimenpideohjelmat Ne kaikki ovat olleet pieniä polkuja terveyden edistämisen tiellä ja ovat yhdessä luoneet Hyvän olon työkalupakin. Tässä julkaisussa esitellään hankkeen aikana toteutettuja toimintoja sekä hankkeen tuotoksena syntyneitä materiaaleja. Näistä hyviksi havaituista toiminnoista voi lukija poimia omaan organisaatioon sopivimmat joko sellaisenaan tai muokattuna. Salossa marraskuussa 2012 projektityöntekijä Mari Kuittinen 4

5 1. Hankkeen tausta alon seudun ammattiopisto osallis- Terveyden ja hyvinvoinnin laitok- Stui sen valtakunnalliseen kouluterveyskyselyyn keväällä Kyselyyn vastasi 626 ammattiopiston 1. ja 2. vuoden opiskelijaa. Kouluterveyskysely tuotti tietoa oppilaitoksen opiskelijoiden elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä opiskelijahuollosta ja tulokset ovat olleet pohjana hankkeen eteenpäin viemisessä. Kouluterveyskyselyn jälkeen Salon terveyskeskus ja Salon seudun ammattiopisto tekivät yhdessä Sosiaali- ja terveysministeriölle hankehakemuksen, jossa haettiin rahaa ammattiopiston opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Hakemusta tehdessä myös monissa valtakunnallisissa medioissa oli noussut esiin huoli väestön terveyserojen lisääntymisestä ja ammattiin opiskelevien terveydestä ja terveystottumuksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos myönsi terveyden edistämisen määrärahaa vuodelle 2010 ja maaliskuun alussa käynnistyi hanke Hyvän olon työkalupakki nuorille. Hankkeelle haettiin ja myönnettiin jatkorahoitusta aina vuoden 2012 loppuun. Hanketta hallinnoi Salon terveyskeskus. Hankkeen projektityöntekijänä on toiminut terveyskeskuksen terveydenhoitaja, jonka varsinainen päätyö on opiskeluterveydenhoitajan toimi Salon seudun ammattiopistossa. Hankkeen tarkoituksena on ollut vaikuttaa nuorten terveysvalintoihin ja tottumuksiin. Tavoitteena oli nuorten terveyserojen kaventaminen ja hyvinvoinnin edistäminen. Hankkeen avulla lisättiin nuorten tietoisuutta omasta hyvinvoinnistaan kehittämällä nettipohjainen hyvinvointimittari. Hankkeen aikana toteutettiin Nuorten terveyden edistämisen ohjelma, johon sisällytettiin päihteiden käytön ja tupakoinnin vähentäminen, suun terveydestä huolehtiminen sekä liikuntaaktiivisuuden lisääminen. Nämä hankehakemuksissa mainitut asiat konkretisoituivat kolmen vuoden aikana erilaisissa tapahtumissa ja toimenpiteissä.

6 2. Tupakoinnin ja päihteiden käytön vähentämisen toimenpideohjelmat ankkeen tavoitteena oli vähentää nuorten tupakointia ja päihteiden käyttöä sekä lisätä suun terveydestä huolehtimista ja liikunta-aktiivisuutta luomalla järjestelmällinen nuorten hyvinvoinnin edistämisen ohjelma. Tavoite nähtiin järkeväksi pilkkoa osiin ja vuonna 2010 hankkeessa päätettiin keskittyä nuorten terveyden edistämiseen vähentämällä nuorten tupakointia ja nuuskaamista. Vuonna 2011 toimenpideohjelmaa laajennettiin koskemaan kaikkia päihteitä tupakoinnin lisäksi. Tässä esitetään yhteenveto molemmista toimenpideohjelmista. Ohjelma luotiin yhteistyönä laaja-alaisessa työryhmässä. Työryhmässä oli mukana ammattiopiston opiskelijoita ja opettajia, hankkeen projektityöntekijä, Salon kaupungin ennaltaehkäisevän päihdetyön työntekijä sekä opiskeluterveydenhuollon osastonhoitaja. Ohjelman suunnittelu toteutettiin Intervention Mapping terveydenedistämismenetelmällä. Intervention Mapping on terveyden edistämiseen tähtäävien interventioiden suunnittelun ja arvioinnin työkalu. IM:ssa on uusi eri porrasta tai askelta, joihin sisältyy erilaisia tehtäviä. Kunkin portaan toteuttaminen johtaa seuraavalle portaalle. Lopputuloksena on ns. interventio kartta eli intervention map. (Bartholomew, Parcel, Kok & Gottlieb 2000.) Kirjallisuuden ja keskustelujen pohjalta ohjelman päätavoitteeksi kirjattiin: Terveyden edistäminen nuorten päihteiden käyttöä vähentämällä. Ja osatavoitteeksi: Salon seudun ammattiopiston opiskelijoiden kannustaminen päihteettömyyteen. 6

7 Ensin luotiin toimenpideohjelman yleissuunnitelma. Tällöin tarkentui, että ohjelman toteutus kannattaa rakentaa kolmelle eri tasolle. Ensimmäisenä on yhteisön tason (kaupungin ja kunnan tasot), toisena tulee koulun tason ja kolmantena yksilötason toimenpiteet. Yleissuunnitelmassa määriteltiin ohjelman tavoitteet, toimenpiteet, toimijat ja aikataulu. Toteutussuunnitelma sisälsi konkreettisemmin kunkin henkilön tehtävät ja aikataulun. Toimenpideohjelma toi oppilaitokseen ennen kaikkea erilaisia tapahtumia ja tempauksia sekä tietoisuutta ja keskustelunavauksia liittyen nuorten päihteidenkäyttöön. Monet tapahtumat jäivät elämään oppilaitoksen arkeen toimenpideohjelmien läpiviennin jälkeen. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käytön vähentäminen toimenpideohjelma: Yhteisön tason toteutus Tavoite Toteutus Yleisen tietoisuuden herättäminen tupakointitilanteesta/nuorten päihteiden käytöstä ja ohjelman tunnetuksi tekeminen Ohjelma tiedoksi: sosiaali- ja terveyslautakuntaan, SSKKY:n hallitukselle. Lehtija radiojutut. Yhteisö Facebookiin. Paneelikeskustelu vanhemmille, kotiväenillat Nuorten kanssa vapaa-ajalla toimivien tahojen tuki Seminaari toimijoille Koulun läheisyydessä toimivien yritysten sekä alkoholia myyvien liikkeiden aktivoiminen Esite ohjelmasta. Sisältyy Salon kaupungin ehkäisevän päihdetyön suunnitelmaan Terveyskeskuksen työntekijöiden työmenetelmien kehittäminen Materiaalia ja koulutusta 7

8 Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käytön vähentäminen toimenpideohjelma: Koulun tason toteutus Tavoite Toteutus Henkilökunnan tietoisuuden lisääminen tupakointitilanteesta ja päihteiden käytöstä ja ohjelman esittely Tiedotus laajennetulle johtoryhmälle. Koulutusta opettajille. Opetuksen tukimateriaalia opettajille Opiskelijoiden tietoisuuden lisääminen terveyshaitoista Info- ja teemapäivät. Suun terveydenhuollon tiedotus. Naarila-päivät. Opinnäytetyön aihepiirit. Improvisaatioteatteri Kieltäytymistaitojen ja elämänhallintataitojen vahvistaminen Tupakka- ja päihdeaiheen käsittely opetuksessa. Liikuntamahdollisuuksia. Tupakastavieroitusryhmät. Henkilökunnan koulutus Tupakoimattomuuden ja päihteettömyyden vahvistaminen Alaikäisten tupakointikielto. Motivoidaan henkilökuntaa puuttumaan alaikäisten tupakointiin. Tupakoimattomuuden tukiopetus. Kirje kotiin. Henkilökunnan esimerkki. Henkilökunnan vieroitusryhmät. Kilpailut ja teemapäivät. Työkykypassi. Hyvinvointi- ja liikuntapäivä. Hyvinvointisuunnitelma Savuton ja päihteetön toimintakulttuuri Toiminnan vakiinnuttaminen 8

9 Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käytön vähentäminen toimenpideohjelma: Yksilötason toteutus Tavoite Toteutus Opiskelijan mielenkiinnon herättäminen terveysasioihin Kontaktit hoitohenkilökunnan ja suun terveydenhuollon kanssa Tupakoinnin lopettaminen ja vähentäminen Tupakastavieroitusryhmät Vanhemmuuden vahvistaminen Kotiväenillat. Avoimet ovet. Kirje kotiin. Paneelikeskustelu Odotan taas iltaa, kun rinnallasi kävelen pitkin siltaa. Hymyn kasvoilleni tuot ja iloa sydämeeni luot. Yhdessä kävelemme aina. Iloteos

10 3. Nettipohjainen hyvinvointimittari Nettipohjainen hyvinvointimittari muodostui kaksiosaiseksi. Sen sisältö on: Sähköinen terveyskysely opiskeluterveydenhuollon käyttöön Sähköinen hyvänolon työkalupakki ammattiopiston www-sivuilla Sähköinen terveyskysely sijoitettiin omalle palvelimelle ja sitä hallinnoi Salon terveyskeskuksen tietohallinto. Sähköinen kysely on nelisivuinen. Ensimmäisellä sivulla kysytään henkilötiedot, toisella yleisestä terveydentilasta. Kolmannella sivulla kartoitetaan elämäntavat ja viimeisellä elämänhallintavalmiuksia. Yhden sivun täytettyään vastaaja pääsee seuraavalle sivulle. Lopuksi kiitetään kyselyn täyttämisestä. Elämä voi olla lyhyt, mutta nauru on ikuista. Iloteos Ensimmäisen vuoden opiskelija saa koulun sähköpostiin linkin, käyttäjätunnuksen ja salasanan terveyskyselyyn Opiskelija täyttää kyselyn Vastaukset värikoodautuvat katselunäkymässä; punainen=hälyttävä, keltainen=välttävä, vihreä=ok Opiskeluterveydenhoitaja katsoo lomakkeet läpi ja suunnittelee terveystarkastusaikataulun. Runsaasti punaisia vastauksia antaneet kutsutaan ensin 10

11 Sähköinen hyvänolon työkalupakki on Salon seudun ammattiopiston nettisivuilta löytyvä koonti nuoren hyvinvointiin liittyvistä asioista. Pakki on tarkoitettu koulun henkilökunnalle opiskelijan ohjauksen tueksi. Nuorelle siellä on opiskeluun ja oppimiseen liittyviä vinkkejä sekä työkaluja oman hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn ylläpitoon. Pakki löytyy osoitteesta Opiskelijalle Hyvänolon työkalupakki. Otsikkopalkki ja kolme ensimmäistä saraketta sisältävät oppilaitokseen liittyviä ohjeita ja viimeinen sarake on yleistä asiaa. Kolmessa ensimmäisessä sarakkeessa tekstilaatikoita klikkaamalla aukeaa aiheeseen liittyvää tekstiä ja linkkejä. Linkit ohjaavat sekä oppilaitoksen omille nettisivuille, että ulkopuolisille nettisivuille. Neljännessä palkissa olevia laatikoita klikkaamalla aukeaa otsikon aiheeseen liittyvä lista linkkejä oppilaitoksen ulkopuolisille nettisivuille sekä erilaisiin testeihin ja peleihin. Neljänteen laatikoon sijoitettiin myös Turun ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä tehty seksuaalisuuteen ja seurusteluun liittyvä nettipeli PariSuhdetta. 11

12 4. Suun terveyden edistäminen uun terveydenhuollon toimintamalli luotiin oppilaitokseen aktivoimaan opiskelijoita huolehtimaan hampaistaan ja suun terveydestään. Toimintamalli luotiin yhteistyössä Salon terveyskeskuksen suun terveydenhuollon ja oppilaitoksen terveystiedon opettajan kanssa. Opetusmateriaalin teki suun terveydenhuolto ja sen esitti terveystiedon opettaja opiskelijoille ensimmäisen vuoden pakollisella terveystiedon kurssilla. Opiskelijoita aktivoitiin hakeutumaan hammashoitolaan suuhygienistin vastaanotolle. Vastaanotolla annettiin ohjausta ja neuvontaa sekä arvioitiin hammashoidon tarve. Olet minulle rakas, olet minulle banaani. Mustikkakukko ja perunalastu. Niin maistuva, auringon valossa paistuva. Iloteos Suun terveydenhuollon opetusmateriaali - opettaja esittää 1. vuoden pakollisella terveystiedon kurssilla - jaetaan yhteystiedot suun terveydenhuoltoon Ajanvaraus hammashoitolaan suuhygienistin vastaanotolle - asetuksen mukaisesti Yksilöllinen käynti suuhygienistin vastaanotolla - terveyden edistäminen - hoidon tarpeen arviointi 12

13 5. Mielen hyvinvoinnin tukeminen ryhmätoiminnalla irkon yhteisvastuukeräyksen vuoden 2011 teemana on ollut yhteisvastuu nuorista; nuorten yksinäisyyden torjuminen. Suomen Mielenterveysseura, Kriisikeskukset ja seurakunnat ovat olleet yhteisvastuuhankkeen tuoton saajina. Näillä varoilla on kehitetty Suomen mielenterveysseurassa Löydä oma tarinasi vertaistukiryhmän toimintamalli. Malli on ammatillisesti ohjattu ryhmämuotoinen vertaistukimalli nuorille ja nuorille aikuisille. Hyvän olon työkalupakki hankkeen myötä oppilaitoksen henkilökuntaa osallistui Löydä oma tarinasi -ryhmämallin ryhmänohjaaja koulutukseen. Oppilaitoksessa toteutettiin hankkeen aikana kaksi omaa ryhmää kyseisen ryhmätoimintamallin mukaisesti. Kokemukset toiminnasta olivat positiivisia. Ryhmät toteutettiin kouluaikana ja opiskelija sai ryhmään osallistumisesta yhden opintoviikon vapaastivalittaviin opintohin. Lisätietoja toimintamallista saa Suomen Mielenterveysseuralta. Ystävät ja puistot, niistä syntyy muistot. Nauru raikaa, eikä kouluun mieleni kaipaa. Kesällä rannalla löhöillään, toisillemme hymyillään. Perheen kanssa matkustetaan, radion mukana lauletaan ja toisiamme hölmösti kehutaan. Hyvää musiikkia kun kuunnellaan, samalla maisemia katsellaan. Iloteos

14 6. Liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen oppilaitoksessa Hyvinvointi- ja liikuntapäivä Hottis-päivä Opiskelijoiden liikuntapäivä jalostui hankkeen aikana koko koulun väen yhteiseksi messutyyppiseksi hottis-päiväksi. Vuosittain vaihtuva teema ja kymmenet erilaiset mahdollisuudet liikkua ja hankkia hyvinvointia yhdessä opiskelutoverien kanssa toivat kouluun yhteisöllisyyttä ja tekemisen meininkiä. Päivä vaatii jonkin verran järjestelyjä ja paljon yhteistyökumppaneita. Tarkoituksena on, että opiskelijat ja opettajat pääsevät liikkumaan, eivätkä he ole lainkaan järjestelyvastuussa. Tässä esimerkkinä vuosien 2011 ja 2012 päivien aikataulut. Vuoden 2011 aikataulu Vuoden 2012 aikataulu 14

15 Hottis-päivässä on aina ollut teema. Vuonna 2010 päivä vietettiin merkeissä: hyvää oloa ja terveyttä. Vuoden 2011 teema oli kaveria ei jätetä ja 2012 oman elämän sankari elämä on valintoja. Teema näkyi mm. päivän mainoksissa ja infopisteiden toteutuksessa. Esimerkiksi 2011 liikuntapisteissä oli pareittain tehtäviä juttuja ja 2012 infopisteissä annettiin mahdollisuus valintojen tekemiseen. Hankkeen aikana suunnittelu- ja järjestelyvastuussa on ollut projektityöntekijä. Päivän suunnittelua varten on koottu työryhmä oppilaitoksen ja terveyskeskuksen väestä sekä yhteistyökumppaneista. Projektityöntekijä on ollut henkilö, jonka käsissä kaikki langat ovat kuitenkin lopulta olleet. Salossa on erinomaiset mahdollisuudet päivän järjestämiseen Urheilupuistossa, jossa lähekkäin sijaitsevat suuri liikuntahalli, ratsastustalli, jäähalli, keilahalli sekä uimahalli. Hottispäivä on vietetty kokonaan Urheilupuistossa. Ruokailu on järjestetty liikuntahalliin, jonne koulun keittiöhenkilökunta on rakentanut linjaston ja suunnitellut helposti tarjoiltavan ruuan. Esimerkiksi leipien toimittaja on toimittanut leivät suoraan liikuntahalliin, joten ylimääräisiä kuljetuksia on pystytty välttämään. tahdissaan. Kahtena ensimmäisenä vuotena opiskelijoiden kontrollivälineenä toimi osallistumispassi, johon toimintapisteen vetäjät kuittasivat suorituksen toiminnon päätyttyä. Passeihin tuli kerätä mahdollisimman monta merkintää. Vuonna 2012 opiskelijaryhmille annettiin tehtävä. Päivän alkaessa ryhmät kokoontuivat ennalta sovittuihin paikkoihin ryhmänohjaajan johdolla. Ryhmille annettiin kysymyksiä, joihin heidän tuli etsiä vastaukset päivän aikana. Vastaukset löytyivät pienellä etsimisellä eri infopisteistä. Päivän päätteeksi ryhmät jälleen kokoontuivat ja kirjasivat vastaukset kysymyslomakkeisiin. Jokaisella kerralla mukana on ollut juontaja. Juontaja on vetänyt pienen yhteisen alkuverryttelyn, mainostanut eri toimintoja päivän mittaan ja päivän päättyessä vetänyt lyhyen loppuvenyttelyn sekä suorittanut osallistumispalkintojen arvonnan osallistumispassin/ kysymyslomakkeiden palauttaneiden kesken. Päivän aikana opiskelijat ja opettajat ovat kiertäneet toimintapisteestä toiseen täysin vapaasti omassa 15

16 HOTTIS-PÄIVÄN JÄRJESTÄJÄN VINKKILISTA - Kartoita päivän budjetti ja lähde sen pohjalta suunnittelemaan päivän sisältöä. - Perustetaanko päivää varten oma suunnittelutyöryhmä? Päivän aikana käytännön järjestelyjä varten on myös hyvä olla toteuttajatyöryhmä. Salossa opiskelijahuollon jäsenistä koostuva ryhmä on auttanut projektityöntekijää käytännön järjestelyissä. Yksi ihminen ei ehdi kaikkea! - Varaa tila(t), johon kaikki osallistujat varmasti mahtuvat. Täytyykö tilat siivota päivän päätteeksi? - Mieti päivän teema ja miten se näkyy päivän aikana. - Kartoita mahdolliset yhteistyökumppanit (esimerkiksi ammattikorkeakoulu, yksityiset toimijat mm. yksityinen liikuntapalveluja tarjoava yritys, kaupungin eri toimijat mm. terveyskeskus, nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, erilaiset kulttuuri- ja liikuntapalveluja tarjoavat järjestöt, yhdistykset ja seurat). Vinkkejä yhteistyökumppaneiksi saat vuosien 2011 ja 2012 päivien aikatauluista. - Tarvitseeko päivä juontajan? Toimintapisteiden ylläpitäjillä on hyvä olla yhteys juontajaan, joka voi tiedottaa mm. alkamassa olevista toiminnoista. - Äänentoisto. Onko päivän aikana käytössä taustamusiikkia? Juontajalle tulee olla oma äänentoisto ja esimerkiksi jumpparyhmiin erillinen äänentoisto. Huomioi, ettei ääntä ja melua tule liikaa. - Suunnittele toimintapisteitä riittävä määrä. Laske, kuinka monta osallistujaa yhteen toimintapisteeseen tulee kerrallaan. - Miten monipuolisia toimintapisteitä halutaan tarjota? Salossa on ollut kulttuuria, hyvinvointia, liikuntaa ja erilaista infoa sisältäviä toimintapisteitä. Myös infopisteissä on pyritty toiminnallisuuteen. - Kukin toimintapisteen järjestäjä vastaa itse pisteensä pystytyksestä ja purkamisesta. Aikaa pystytykseen ja mm. opastekylttien kiinnittämiseen ennen päivän alkua on varattu 1-2 tuntia ja purkamiseen päivän päätteeksi noin tunti. 16

17 - Järjestetäänkö päivän aikana esimerkiksi sählyturnaus opiskeluryhmien välillä? Tämä jonkin verran sitoo osallistujia tiettyyn aikatauluun, mutta innostaa opiskelijoita osallistumaan peliin. - Kontrolloidaanko kävijöiden osallistumista jotenkin? Esimerkiksi osallistumispassilla tai ryhmänohjaajien avulla. Arvotaanko osallistujien kesken kannustuspalkintoja? - Miten päivän ruokailu järjestetään? Tee yhteistyötä ruokapalveluhenkilöstön kanssa. Onko tilassa vesipisteitä ja roskiksia riittävästi? Voisiko jokin yksityinen toimija, esimerkiksi urheiluseura, tulla pitämään päivän ajaksi kahvilaa? - Miten päivän ensiapuvalmius järjestetään? Salossa ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat ensiapupisteet. - Miten järjestetään tarvittaessa kuljetus terveyskeskukseen? Salossa yhdellä opettajista oli koulun auto paikalla koko päivän ja puhelinyhteys ensiapuihmisiin. - Miten päivää mainostetaan, miten siitä tiedotetaan, miten päivän kulku ohjeistetaan osallistujille? Salossa projektityöntekijä teki mainokset ja infokirjeet opiskelijoille ja ryhmänohjaajille. Tietoa välitettiin sähköpostin kautta. Toimintapisteiden ylläpitäjille tehtiin omat infokirjeet. - Mitä tarvikkeita päivän aikana tarvitaan? Esimerkiksi opastekyltit, sermit infopisteisiin, julisteiden kiinnitystarvikkeet, arvontapalkinnot, jatkojohdot, nettiyhteyksien käyttäjätunnukset, infopisteiden materiaalit yms. mitä toimintapisteiden ylläpitäjät eivät pysty hankkimaan. - Tarvitseeko paikalla olla liikenteenohjausta tai järjestyksenvalvontaa? Salossa ei tarvinnut, mutta asia varmistettiin poliisilaitokselta. - Päivän aikana päävastuussa oleva henkilö on koko ajan puhelimitse tavoitettavissa. Erilaisia haasteita ja kysymyksiä tulee luultavasti vastaan kaikesta suunnittelusta ja varautumisesta huolimatta! 17

18 Raineri Raineri (sanoista Personal Training) oli opiskelijoille tarjottavaa henkilökohtaista liikunnanohjausta. Liikunnanopettaja suunnitteli halukkaille henkilökohtaisen liikuntaohjelman opiskelijan omien tavoitteiden ja tarpeiden mukaan. Apuna suunnittelussa käytettiin Liikuntin nettiohjelmaa. Kun halukkaita ohjaukseen oli enemmän, opettaja muodosti osallistujista pieniä ryhmiä. Ryhmiin koottiin opiskelijoita, joilla oli samansuuntaiset tarpeet. Rainerin tavoitteena oli innostaa ja rohkaista liikkumaan niitä nuoria, joilla liikunta muuten jää vähäiseksi. He jotka eivät tienneet, mistä aloittaa tai miten liikkua, saivat Rainerin avulla alkustartin liikuntaan. Tavoitteessa onnistuttiin hyvin. Liikunnanopettaja tunsi opiskelijat ja osasi tarjota palvelua kohdennetusti sitä erityisesti tarvitseville opiskelijoille. Liikunnanohjauksen kustannukset eivät olleet suuria: nettiohjelman kuukausikustannukset olivat noin 30 euroa ja lisäksi opettajalle maksettiin tuntipalkkiota ohjauksesta. Ryhmämuotoisen toiminnan lisääntyessä ohjaustunteja oli noin kaksi viikossa. Kunkin opiskelijan ohjaus ja liikuntaohjelman tekeminen vei yhteensä noin kaksi tuntia. Tuttu opettaja ja omalla koululla tapahtuva ohjaus toimi hyvin arempienkin nuorien kohdalla. Liikuntaryhmät ja kuntosali Hankkeen aikana koululla tarjottiin ilmaista jumppaa ja pallopelejä opiskelijoille ja henkilökunnalle. Ryhmiin osallistumiselle pyrittiin tekemään hyvin matala kynnys. Ryhmät alkoivat heti koulupäivän jälkeen, olivat ilmaisia ja ne toteutettiin koulun omissa tiloissa. Myöhemmin jumppa siirrettiin paikallisen liikuntakeskuksen tiloihin lajivalikoiman laajentamiseksi ja näin uusien jumppaajien houkuttelemiseksi. Jumpan ohjaus ostettiin tilauspalveluna paikalliselta liikuntakeskukselta. Pallopelejä oli vetämässä salibandy seuran pelaajat. Koulun omien liikuntaryhmien lisäksi mainostettiin aktiivisesti koulun oman kuntosalin käyttömahdollisuutta ja Salon kaupungin tarjoamia liikuntaryhmiä. Näin erilaisia liikuntamahdollisuuksia saatiin näkyville runsaammin. Koulun kuntosali oli ilmaiseksi opiskelijoiden käytössä. Liikunnanopettaja toteutti kuntosalilla Raineri-ohjausta ja veti treenihetkiä, jolloin laitteet tulivat tutuiksi ja niiden käyttöön sai ohjausta. 18

19 7. Tempauksia, ideoita ja tapahtumia, joissa hanke on ollut mukana/järjestämässä Tässä on vapaasti lainattavaksi ja jatkokehitettäväksi lyhyet kuvaukset erilaisista toiminnoista hankkeen aikana. Aiheita opinnäytetöihin = Opinnäytetöiden aiheita suunnittelevaan työryhmään vietiin tupakkaan ja päihteisiin liittyviä aihealueita ja yhteistyövinkki terveyskeskuksen päihdetyön kanssa. Esitelmäaihelista = Äidinkielen opettajille tehty lista terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä esitelmäaiheista. Listassa oli myös kirjattuna vinkkejä luotettavista nettilähteistä aiheisiin liittyen. Iloteos = Opiskelijoiden runo- ja valokuvauskilpailujen sadosta tehty kirjanen. Molempien kilpailujen aiheena oli ilo. Julistekilpailu = Opiskelijoille järjestetty julistekilpailu hankkeen alussa. Töiden aiheena oli hyvä olo. Kuka olen ryhmä = Ammattiopiston henkilökunnan kanssa yhteistyössä suunniteltu ja toteutettu 10 tapaamiskerran elämänhallintaa tukeva ryhmä opiskelijoille. Lähdetään ulos = Opiskelijahuollon henkilöstön kanssa yhteistyössä toteutettu koko oppilaitoksen jouluinen ulkoiluhetki. Kaupungin torilla tarjottiin glögiä ja joulutorttuja. Torille oli tarkoitus tulla kävellen opiskeluryhmittäin. Naarilapäivät = Opiskelijahuollon järjestämä toiminnallinen tutustumis- ja ryhmäyttämispäivä ensimmäisen vuoden opiskelijoille lukuvuoden alussa. Hanke järjesti yhden toimintapisteen yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon kanssa. Nuorten maailma, elämyksellinen kotiväenilta = Kouluterveyskyselyn tulosten oppilaitoskohtainen esittely. Kävijät pääsivät kulkemaan erilaisten lavastettujen huoneiden läpi. Huoneissa oli esillä kouluterveyskyselyn tuloksia. Paneelikeskustelu = Opiskelijoiden vanhemmat kutsuttiin keskustelemaan nuorten hyvinvoinnista. Paneelissa oli mukana mm. poliisi, koululääkäri, yrittäjien/työelämän edustaja, koulun rehtori sekä ammattiopiston opiskelijoita. Päihdeteemapäivä = Yhteistyössä Autoliiton paikallisosaston ja terveyskeskuksen ennaltaehkäisevän päihdetyön kanssa järjestetty teemapäivä. Luennoitsijana vanhempi rikoskonstaapeli evp. Hannu Jore. Päihdetietovisa = Toiminnallinen tietovisa päihteistä ja niiden vaikutuksista. Oikealla 19

20 vastauksella pääsee etenemään harppauksen eteenpäin. Pisimmälle päässyt voittaa. Toteutettu Naarilapäivien aikana. Savuttomat toimintamalli = Tupakoinnin lopettamisen tuen toimintamalli opiskeluterveydenhuoltoon. Terveydenhoitaja koordinoi ja toteuttaa toiminnan päiväsaikaan. Toiminta voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmämuotoisena. Teatteriesitykset = Kiertävien teatteriseurueiden koululle tilattuja esityksiä. Aiheina mm. yksinäisyys ja päihteet. Tupakkainfo naapureille = Koulun läheisyydessä asuvat yksityishenkilöt ja toimivat yrittäjät kutsuttiin koululle kahville ja keskustelemaan nuorten tupakoinnista sekä Suomen tupakkalaista. Tupakkatietokansio = Opettajille opetuksen ja ohjauksen tueksi koottu materiaalikansio tupakasta ja nuuskasta. Tupakkatilanne luennot = Opettajille pidetyt luennot nuorten tupakoinnista ja siihen vaikuttamisesta yhteistyössä THL:n kanssa. Tupakoimattomuuden tukiopetus = Toimintamalli, jossa tupakoinnista kiinni jääneet alaikäiset kutsutaan keskustelemaan tupakoinnistaan opiskeluterveydenhuoltoon. Työkykypeli = Opiskelijan omaa työ- ja toimintakykyä testaava peli. Peliä sai pelata itsenäisesti. Palautteena pelistä sai itselleen vinkkejä, miten parantaa omaa työkykyään. Täytyykö elämässä selvitä yksin -seminaari = Ammattiopiston kotiväenilta, jossa keskustelemassa koulupsykologi, terveydenhoitaja ja oppilaitoksen edustaja. Univiikko = Opiskeluterveydenhoitajien kanssa yhteistyössä toteutettu aulatapahtuma unen ja rentoutumisen merkityksestä. Verenluovutus haastekampanja = Useamman kerran järjestetty haastekampanja yhteistyössä Veripalvelun kanssa. Ensimmäisillä kerroilla opiskelijaryhmät haastoivat toisensa ja myöhemmin ammattiopisto haastoi seudun lukiot. 20

21 LISÄTIETOJA Salon terveyskeskus terveyden edistämisen koordinaattori Marita Päivärinne puh Salon seudun ammattiopisto rehtori Harri Havanko puh