Luotettava yhteistyökumppani...

Transkriptio

1 Lokakuu 2/ Jari Etelämaa tilintarkastaja: Indeksitalovertailu: Taloyhtiön toimintakertomus kannattaa käydä läpi huolella Hämeenlinna edelleen melko kallis kaupunki asua Sivu 10 Sivu 3 salan Lukitus- ja turvallisuu n! ammattilaine TERVETULOA KEITTIÖ- JA TALOMYYMÄLÄÄN [ turvallisuustekijä] Onko yrityksesi tai omaisuutesi turvallisuudessa aukkoja tai haluat lisätä kohteesi turvatasoa? Ota yhteyttä meihin! Kerromme mielellämme lisää palveluistamme ja voimme yhdessä kartoittaa turvatarpeesi ja etsiä niihin oikeat ratkaisut. mii nyt myös Hämeen Lukko toi meron, So, lon Sa Forssan, alueella! Loimaan ja turun Vanajantie Hämeenlinna puh fax (03) hameenlukko@hameenlukko.fi Suurlohjankatu 14 (3. krs) Lohja Joensuunkatu Salo Viksbergintie Forssa Kiinteistömatot Vinyylitaustainen kurasyöppö vaikkapa rappukäytävään tai tuulikaappiin, nukka polypropyleenia. Leveys 90 cm 39E/jm Luotettava yhteistyökumppani... * yksityis- ja yritysasiakkaiden siivouspalvelut, ikk.pesut, yms. * pihatyöt, kaatopaikka-ajot, muutot * kodin pienet remonttityöt * kauppa-asiointipalvelut Kanttauspalvelu mars natuflex Imukykyinen kuransieppaaja, nukka puuvillaa. Leveys 100 cm 55E/jm ruskea tummanharmaa MATTO Raatihuoneenk. 5 KORTESNIEMI HML, p AVOINNA ARK LA LÄHELLÄSI TOIMIVAA HUOLTOPALVELUA * osta... Lahjakortti... kysy lisää... nnakkops. Nyt e etuja. tilaajan Tervetuloa tutustumaan ja noutamaan ideaesitteet! RAKENTAJAN TALOCENTER * käytä hyväksesi verohyöty Turuntie Hämeenlinna puh eino.kahkaro@talocenter.fi Jokaiseen kotiin ja kiinteistöön SijoituS lämpöpumppuun = SijoituS tulevaisuuteen 10-15%:n tuotolla riskittömästi ja WatMan VESIANALYYSI verottomasti! WatMan-vesianalyysilla saat nopeasti ja helposti selville, mitä kaivovesi sisältää. WatMan-vesianalyysi sisältää raudan, mangaanin, ph:n kovuuden ja sähkönjohtavuuden määrityksen sekä koesuodatuksen. Tarjoamme täydellisen lämmitysjärjestelmän kaikenkokoisiin kiinteistöihin. Sähkömestarintie 2, Hämeenlinna , center ivtcenter@lampoeko.fi Teemme vuosien kokemuksella : KIINTEISTÖHUOLLOT 24 h päivystys Hankalat rännien ja SIIVOUSTYÖT lumisten VIHERPALVELUT kattojen Kerro meille toiveesi ja tarpeesi niin suunnitellaan kohteellesi paras palvelupaketti! Hattelmalantie 9 toimisto@kh.kiinteistoala.fi Kiinteistöt, kartanot, tuotantolaitokset, kirkot, hallit ja omakotitalot! aidot saksalaiset stiebel eltron lämpöpumput meiltä KoKonaisratKaisuna. säästö jopa 75 % lämmityskuluissa. puhdistukset teemme turvallisesti kurottajan avulla. VASTUULLISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO VUODESTA 1976 Energian säästöä 20 % vuodessa ja säästöstä takuuraha Tilaa veloitukseton kartoitus ja tarjous säästötoimenpiteistä kantaputki@kantaputki.fi tai soita katso lisätietoja palvelut taloyhtiölle Hämeen Maalämpö HC Heating & Cooling Turuntie 12, HML , hc@hc-hml.fi Parolantie 68, Hml Puh Arkisin klo

2 2 Päätoimittajalta Asumiskustannukset kasvavat ja ihmisten rahat menevät suurelta osin asumiseen. Se vaikuttaa koko talouselämän pohjaan, vähentämällä mm. palvelujen ostoon käytettävää rahaa. Indeksitalovertailu osoittaa, että asumisen kustannukset nousevat kovaa vauhtia ja Hämeenlinna on melko kallis paikka asua. Monet maksut ovat riippuvaisia poliittisista päättäjistä. Sellaisia ovat ainakin kiinteistöverot ja kunnalliset maksut. Kaukolämpö on sitten oma lukunsa. Kuinka kauan se pysyy nykyhinnoittelulla kilpailukykyisenä? Hyvin ajankohtaiseksi aiheeksi näyttää valtakunnallisellakin tasolla nousevan taloyhtiön johtaminen sekä hallituksen jäsenten roolit. Niitä on avattu lehdessämme kattavasti. Voidaanko asuntoosakeyhtiötä johtaa samoilla keinoilla kuin muita osakeyhtiöitä? Yritysmaalimasta tuttu strateginen ajattelu lähtee kysymyksestä, mitä varten tämä taloyhtiön on olemassa. Omistajapolitiikan mukaisina tavoitteina voi olla vaikka laadukkaat ja turvalliset asumispalvelut sekä omaisuuden kehittäminen ja ylläpitäminen. Miten se toimii käytännössä? Tätä pohditaan lehdessämme melko laajasti Kannattaako taloyhtiöiden ryhtyä vaikka korttelikohtaiseen yhteistyöhön? Voidaanko yhteistyöllä säästää kustannuksista, toimia tehokkaammin ja oppia toisilta? Voisiko korttelia johtaa kokonaisuutena ja kilpailuttaa suurempana kokonaisuutena, esimerkiksi toimitusjohtajapalveluita, kiinteistö- ja jätehuoltoa, talonmiespalveluita tai energiahallintaa? Tähän haemme mallia yhteistyössä Teknologiakeskus Innoparkin Asumisenosaamiskeskuksen kanssa. Pilotit ovat käynnissä ja ensimmäiset kokemukset ovat hyvinkin rohkaisevia. Hallituksen valta ja vastuu sekä hyvä hallintotapa puhuttavat paljon. Onko vastuu lisääntynyt uuden lain myötä? Mitä pitää ottaa huomioon kiinteistöhuoltosopimuksissa, jotta turvallisuusvelvoitetta ei laiminlyötäisi? Artikkeli tästäkin aiheesta löytyy lehdestämme. Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen juhlavuosi lähestyy. Sen kunniaksi annamme jäsenille ja jäseniksi liittyville kiinteistöille merkittäviä etuuksia. Kiinteistöliiton jäsenyys on kannattanut aina mutta nyt erityisesti. Historiankirjoitus on työn alla. Lehdessä on kuvattu värikkäästi yhdistyksen alkutaipaleet 120 vuoden takaa. Hyvää syksyä! Mikko Rousi Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Kanta-Häme hyötypalvelu Kiinteistöliitolta Kiinteistöliiton Energianeuvonta palvelee tiistaisin ja perjantaisin klo 9 11 numerossa (09) Taloyhtiöissä ovat energiankäyttöön ja -säästöön sekä energiatehokuutta parantaviin korjauksiin liittyvät asiat erittäin ajankohtaisia. Neuvontapalvelu tarjoaa tietoa näistä asioista taloyhtiöiden toimijoille. Suomen Kiinteistöliiton neuvontapalvelujen numerot ovat: Palvelut Suomen Vuokranantajille (09) Osakasneuvonta (maksullinen) Lakineuvonta jäsenille (09) Talous- ja veroneuvonta (09) Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen tiedotuslehti Päätoimittaja Toiminnanjohtaja Mikko Rousi mikko.rousi@kiinteistoliitto.fi Toimitustyö ja kuvat Mikko Rousi Ulkoasu Pasi Nuutinen / Dudaic Oy Ilmoitusmarkkinointi, sivunvalmistus ja paino Hämeen Sanomat Oy puh Kiinteistöliitto Kanta-Häme Sibeliuksenkatu 9 A 12, HÄMEENLINNA puh H A L L I T U S Reetta-Maria Tolonen Salo (pj) Toimitusjohtaja, Etelä-Hämeen OP-Kiinteistökeskus Oy, LKV As Oy Hämeenlinnan Eureninkatu 3, pj Matti Riekkola (varapj) Toimitusjohtaja, Hämeenlinnan Asunnot Oy Suomen Kiinteistöliitto ry:n hallituksen jäsen Kiinteistöliitto auttaa säilyttämään kiinteistön kunnon ja arvon koko sen elinkaaren ajan kustannuksia sekä ympäristöä säästäen. Kanta-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry:n tehtävänä on edistää toimialueellaan näitä tekijöitä tarjoamalla asiantuntemusta, kokemus-, tutkimus- ja tilastotietoa sekä kustannustehokkuutta jäsenistönsä ja tärkeiden sidosryhmien hyödyksi. Anu Buri Arkkitehti, Rakennusliike Leimarakentajat Oy As Oy Hällätorni, pj Marko Hellevaara Toimitusjohtaja, Reim Hämeenlinna Oy Suomen Isännöintiliitto Ry, hallituksen jäsen Heikki Kilpeläinen Pankinjohtaja As Oy Palokunnankatu 15, pj Antti Latvala Yrittäjä, Valjas-Kolmio Oy KOY Paavonkulma ja As Oy Aulangonkatu 24, pj Marita Lindholm Isännöitsijä, Tiina Vehkakoski-Helén Ky Kristiina Penna Markkinointiassistentti, Mainostoimisto Precis Oy As Oy Kaurialan Satolinna, pj Suomen Kiinteistöliiton asuntoosakeyhtiötyöryhmän jäsen Kaarlo Purhonen Tavaratalon johtaja, Citymarket As Oy Hämeenlinnan Kaivokatu 4-6, pj Kari Salminen Toimitusjohtaja, Patria-Rakennus Oy As Oy Torikatu 12, pj Talonrakennusteollisuus ry hallituksen jäsen

3 3 Hämeenlinna melko kallis paikka asua Riihimäki edullisempi Suomen Kiinteistöliitto on toteuttanut kymmenen vuoden ajan Indeksitalovertailun. Sen perusteella voidaan verrata suomalaisten kaupunkien keskikokoisten kerrostalojen asumiskustannuksia. Vero- ja maksuperusteet vaihtelevat varsin paljon. Ero voi kaksiossa olla eri kaupunkien välillä jopa 400 euroa kuukaudessa. Kustannusten nousun taustatekijöistä moni johtuu energian hintojen kansainvälisestä noususta. Lisäksi energiaverotusta kiristettiin viime vuodenvaihteessa, mikä näkyy suoraan entistä kalliimpana sähkönä ja lämpönä. Tämän lisäksi kunnat ovat päättäneet nostaa tariffeja ja kiinteistöveroprosentteja kovalla kädellä. Kiinteistöliiton indeksitaloselvityksen mukaan kunnalliset maksut ja kiinteistöverot nousivat viime vuoden syyskuusta tämän vuoden syyskuuhun mennessä yhdeksän prosenttia. Eniten 39 kaupungissa nousi sähkön hinta peräti 17 prosenttia. Kakkoseksi ylsi tontin kiinteistövero, joka kipusi 12 prosenttia. Kaukolämpö on edelleen kallista Hämeenlinnassa Kaukolämmön perus- ja energiamaksuihin menee Hämeenlinnassa keskimäärin 1,19 senttiä neliöltä kuukaudessa, se on keskiarvoa kalliimpaa. Riihimäellä kaukolämmön hinta on edullisempaa. Kiinteistöveroissa ja jätehuollossa suurimmat erot Kunnallisissa maksuista suhteellisesti suurimmat erot ovat jätehuollossa. Toisaalta siinä kustannusten vertailu on vaikeinta. Iso periaatteellinen kysymys on, meneekö jäte pääosin kierrätykseen vai massapolttoon. Tontin kiinteistövero aiheuttaa suurta vaihtelua ja on Helsingissä helposti kymmenkertainen halvimpiin verrattuna. Rakennuksen kiinteistövero vaihtelee puolestaan vähemmän. Tontin kiinteistövero on Hämeenlinnassa korkeampi kuin Riihimäellä mutta rakennuksen vero on puolestaan hieman matalampi. Vertailussa mukana olleet ja asumiskustannuksiin vaikuttavat tekijät ovat kunnallisten päättäjien ja osin myös valtiovallan käsissä. Kiinteistöveroista ja kunnallisista maksuista käydään kuitenkin vähemmän keskustelua kuin kunnallisveroprosentista tai päivähoito- tai joukkoliikennemaksuista, vaikka ensin mainitut vaikuttavat kaikkien kuntalaisen asumiskustannuksiin. Kannetaanhan kiinteistöveroja ja kunnallisia maksuja kaikilta - omakotitalon omistajilta suoraan, osakkeenomistajilta vastikkeissa ja vuokralaisilta vuokrissa, oli tuloja tai ei. 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 3,000 2,500 2,000 1,500 1,000 0,500 0,000 0, Kaukolämmön hinnan kehitys Hämeenlinnassa Hämeenlinnan ja Riihimäen asumiskustannukset verrattuna koko maan keskiarvoihin Hämeenlinna Riihimäki Keskiarvo Koko Kanta-Hämeen ja Hämeenlinnan seudun kehittyminen ilahduttaa Kiinteistöalalla on käynnistynyt ja suunnitteilla monia uusia hankkeita. Se on hyvä asia. Uudet hankkeet tekevät alueesta entistä mielenkiintoisemman. Alueellemme tulee edelleen uusia asukkaita. Asuntorakentaminen ja vanhojen asuintalojen korjaus jatkuu. Tämä tarkoittaa elinvoimaa. Hämeenlinnan keskustan pysäköinti askarruttaa ja puhuttaa. Juuri nyt siinä on paljon haasteita, jotka jatkossa helpottuvat. Tässä lehdestä löytyy aiheesta myös asiaa. Pysäköintikysymys ei ole ainoastaan kauppiaiden ja muiden yritysten asiakas- ja työpaikkapysäköintiasia, vaan siihen liittyy olennaisesti myös keskustan taloyhtiöiden velvoitepaikkoihin liittyvä haaste. Asukaspysäköinti Hämeenlinnan keskustassa on myös erittäin tärkeä asia. Näitä asioita pystymme parantamaan jo valmistuneiden ja rakenteilla olevien pysäköintilaitosten lisäksi tukemalla vahvasti torinaluspysäköinnin toteuttamista. Me asukkaat, keskustassa työskentelevät ja alueen palveluita käyttävät, käännämme asenteemme uuteen kurssiin ja opettelemme käyttämään hienoa palvelua. Täytyy muis- Reetta-Maria Tolonen-Salo toimii Kiinteistöliitto Kanta- Hämeen hallituksen puheenjohtajana. taa, että mikään ei ole ilmaista aina joku maksaa automme pysäköintipaikat ja sihen liittyvät hoitokulut. Vuosi 2011 on kääntynyt loppupuolelle. Kiinteistöliitto Kanta-Häme kurkistaa ensi vuonna vahvasti 120-vuotiseen historiaansa ja viettää juhlavuotta tarjoten jäsenilleen ja asumisesta sekä kiinteistönhoidosta kiinnostuneille mielenkiintoisia tapahtumia. Ilman historiaa ei ole tulevaisuutta. Tulevaisuuteen varmasti kaikki haluamme olla vaikuttamassa. Yhdistys on kuluvan vuoden aikana solminut uusia yhteistyökumppanuuksia toiminnan sisällön kehittämiseksi ja hyödyn tuottamiseksi jäsenilleen. Uusi, taloyhtiöille suunnattu kuluihin ja uusiin teknisiin ratkaisuihin liittyvä Yhdessä tekemisen toimintamalli on käynnistynyt ja jatkuu vuonna Meitä kaikkia asuntoosakeyhtiöissä asuvia kiinnostaa asuminen ja sitä kautta taloyhtiömme. Sen hoitaminen on jokaisen asia. Vaalimmehan osakkaina, hallituksen jäseninä ja isännöitsijöinä Suomen suurinta yksittäistä omaisuutta kiinteistöjä. Kiinteistöliitto Kanta-Häme tarjoaa vielä syksyllä jäsenilleen ja muille kiinnostuneille koulutusta aiheeseen liittyvistä osa-alueista. Vuosi huipentuu pidettävään yhdistyksemme syyskokoukseen, jossa valitaan yhdistykselle tulevan vuoden hallinto ja päätetään toimintalinjoista. Siinä on mahdollisuus vaikuttaa ja kuulla toiminnastamme lisää. Toivotan kaikille lukijoille antoisaa loppuvuotta ja haastan sinua kiinnostumaan asunto-osakeyhtiösi asioista! Maailma muuttuu pysyykö kiinteistösi mukana? Kaikki kiinteistöt on suunniteltu ja rakennettu tiettyä käyttötarkoitusta varten. Myöhemmin niitä on tosin voitu muuttaa esimerkiksi lisärakentamisella tai ottamalla käyttöön entisiä ullakko- tai kellaritiloja. Energian hinta on muuttunut aikojen saatossa ja markkinoille on tullut uusia innovaatioita tai jopa kokonaan uusia lämmitystapoja. Lähes kaikki rakennukseen tehtävät muutokset vaikuttavat suoraan tai välillisesti kiinteistön olosuhteisiin tai energiankulutukseen ja toisaalta vievät kiinteistöä yhä vaan kauemmaksi siitä lähtökohdasta, joka oli vallalla kun se aikanaan rakennettiin. Maailma siis muuttuu ja niin kiinteistötkin, pienin askelin mutta varmasti. Muutokset eivät välttämättä ole silmiin pistäviä mutta niitä löytyy. Onko kiinteistöösi uusittu ikkunat, julkisivut tai vesikalusteet? Onko siellä otettu käyttöön ullakoita, vaihdettu lämmönvaihdin, asennettu huippuimuri tai vastaavaa? Kiinteistössä ja ympäristössä tapahtuvat muutokset jäävät liian usein huomaamatta niiden omistajilta ja päättäjiltä. Me omistajat hoidamme kiinteistöä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Hyväksymme sähkön ja lämmön hintojen korotuksen mukisematta ja lisäämme ne vain ensi vuoden budjettiin. Me tiedämme, että A-rapun asukkaalla on kovilla pakkasilla kylmä ja pizzerian ruuan käry tulee puolilta päivin huoneilmaan. Me opimme kuitenkin elämään näiden asioiden kanssa. Huoltosopimukseen on kirjattu jääpuikkojen pudotus katolta. Päätöksiä on taas tehty ja kaikki on hyvin, kuvaa Skapat Energia Oy:n johtaja Juhani Vättö taloyhtiön johtamista. Herätys omistajat! Energian hinta on muuttunut kymmeniä prosentteja viime vuosien aikana. Kiinteistöt ovat muuttuneet pienten toimenpiteiden kautta eri rakennuksiksi ja automaatiokin on löytänyt tiensä talon tekniseen tilaan. Lämmönvaihdin kestää keskimäärin 25 vuotta ja saattaa olla tiensä päässä. Miten nämä asiat huomioidaan päättäjien toimesta, kysyy Skapat Energia Oy:n toimitusjohtaja Tommi Vekka. Onko ennen lämmönvaihtimen hajoamista keskusteltu lämmitystavasta tai lämmön talteen otosta? Onko yläpohjan eristäminen mietitty vaihtoehtona kiinteistönhuollon ja energiayhtiön laskujen pienentämiseksi? Onko talossamme niin ammattitaitoinen huoltomies, että lämpökäyrät ovat varmasti ajan tasalla? Käytetäänkö talomme kiinteistöautomaatiota tarpeen mukaan, niin että olosuhteet ovat aina optimaaliset? Onko kaukolämpöyhtiön kanssa jo keskusteltu kustannuksista? Mikä on sähkön hinta ja kulutus, mihin se sähkö menee, jatkaa Vekka kysymyssarjaansa. Maailma on muuttunut, sanoo Vekka ja kysyy edelleen muuttuuko kiinteistösi päätöksenteko tai sinun kiinteistösi sen mukana? Vai mennäänkö vielä seuraavatkin 40 vuotta ja katsellaan rauhassa? Kannattaisi verrata rakennuksen perustamisen aikaisia ratkaisuita nykyhetkeen ainakin talotekniikan, lämmitystavan ja energia hinnan kautta. Edelleen kannattaisi tarkastaa korjaus- ja lisärakentamisen aiheuttamat muutokset sekä rakennuksen eristykset. Kun vielä varmistetaan, että rakennusautomaatio sekä sen käyttö ja ohjaus ovat ajan tasalla, ollaan jo pitkällä, toteaa Vekka.

4 4 Hallituksen ja muiden vastuuhenkilöiden roolit, työnjako ja vastuualueet Taloyhtiön hallitus voisi miettiä hallituksen jäsenten rooleja, työnjakoa ja vastuualueita sekä halutessaan hyödyntää niitä hallitustyöskentelyn kehittämisessä sekä hallitustoiminnan mielekkyyden parantamisessa, toteaa Suomen Kiinteistöliiton yhteyspäällikkö Timo Tossavainen. Hänen mukaansa seuraava listaus ei ole ainoa oikea mutta sen tarkoitus on antaa virikkeitä taloyhtiöissä pohdittaviksi. Hallitus on päättävä elin, eikä päätöksentekoa eri asioista ole järkevää tai tarkoituksenmukaista eikä aina laillistakaan siirtää yksittäisen hallituksen jäsenen tehtäväksi. Hallitus vastaa toimielimenä taloyhtiön päätöksistä ja toiminnasta. Erilaiset taloyhtiön vastuuhenkilöt toimivat erikoistuneina asioiden seuraajina ja raportoijina sekä muutosten esittäjinä hallitukselle. Puheenjohtaja johtaa hallituksen työskentelyä, vastaa hallituksen pöytäkirjojen sisällöstä sekä toimii tiiviissä yhteistyössä isännöinnin kanssa taloyhtiön asioiden hoitamisessa. Puheenjohtaja on lain mukaan valittava taloyhtiöissä, joiden hallituksessa on enemmän kuin yksi jäsen. Turvallisuuspäällikkö toimii lakisääteisenä ja on pakollinen useimmissa taloyhtiöissä. Hän vastaa taloyhtiön pelastus- ja turvallisuusasioista. Lisäksi hän huolehtii, että pelastussuunnitelma on tehty ja ajan tasalla. Se pitää olla toimitettu kunnan pelastusviranomaisille ja tiedotettu keskeisiltä osin taloyhtiön asukkaille. Tositetarkastaja on hallituksen keskuudestaan valitsema henkilö, joka määräajoin Suomen Kiinteistöliiton yhteyspäällikkö Timo Tossavainen käy läpi taloyhtiön kirjanpidon ja tarkistaa tositteiden oikeellisuuden ja asianmukaisuuden. Tositetarkastajan toiminnan pelisäännöt päätetään hallituksen kokouksessa ja sovitaan yhdessä isännöintiyhteisön kanssa. Sopimusvastaava perehtyy taloyhtiöiden sopimuksiin normaalia syvällisemmin sekä seuraa kuinka sopimuksissa olevat asiat ja tehtävät tulevat hoidetuiksi. Tehtävänä on esittää hallitukselle mahdollisia päivitystarpeita ja muutoksia sopimuksiin. Energiaekspertti seuraa taloyhtiön energiankulutusta niin lämmön, sähkön kuin veden osalta sekä perehtyy mahdollisiin energiansäästötoimiin. Seurantatietojen pohjalta energiaekspertti raportoi kulutustietojen isoimmat poikkeamat sekä tekee hallitukselle ehdotuksia energiankulutuksen alentamiseksi. Asukasvastaava perehdyttää uudet asukkaat talon tapaan toimia (järjestysmääräykset, yhtiökokous, hallitus, pelastussuunnitelma, saunavuorot, huoltoyhtiö, isännöitsijä yms.). Mikäli tehtävään sisällytetään asioiden tiedottaminen myös nykyisille asukkaille, voi nimikkeenä olla tiedotusvastaava. Tiedotusvastaava hoitaa hallituksen päättämät viestintäasiat suhteessa asukkaisiin ja osakkaisiin, sekä tarvittaessa myös muihin tahoihin. Tehtävään voi kuulua taloyhtiön kotisivujen ylläpito sekä asukastiedotteiden toimittaminen. Talkoovastaava hoitaa talkoiden organisoinnin etukäteissuunnittelun, valmistelujen sekä toteuttamisen osalta. Mm. tarvittavien välineiden ja tarjoilujen hankinta sekä talkootehtävien suunnittelu hallituksen päätösten mukaisesti kuuluvat tehtäviin. Ulkoaluevastaava seuraa leikkipaikan, roska-astioiden, jätekatoksen alueen ja parkkipaikan siisteyttä sekä tilannetta. Lisäksi hän huolehtii leikkivälineiden kunnosta. Nimike voi olla myös vihervastaava, jonka tehtävä painottuu pihaalueen viihtyisyyteen mm. kasvillisuuden osalta. Sisätilavastaava hoitaa esim. porrashuoneiden, varastotilojen ja pyörävajojen tyhjennystalkoot kerran vuodessa. Remonttivastaava toimii taloyhtiön korjaushankkeissa hallitusta edustavana yhteyshenkilönä hankkeen eri tahojen suuntaan. Hän huolehtii joko itse tai tiedotusvastaavan kanssa, että asukkaat ovat riittävän hyvin perillä valmisteilla tai käynnissä olevista korjaushankkeista. Remonttivastaava voi olla myös hallituksen nimeämänä toimija, joka yhdessä isännöinnin kanssa opastaa osakkaita ja asukkaita huoneistoremonteissa laatien mm. etukäteisohjeita ja antaen opastusta huoneistoremonteista. Hyviä käytäntöjä asunto-osakeyhtiöiden avuksi Teknologiakeskus Innoparkin Asumisen Osaamiskeskuksen hankkeessa on pohdittu mm. yhdessä tekemisen hyötyjä lähekkäin sijaitseville taloyhtiöille. Hyvien käytäntöjen juurruttaminen ja levittäminen eteenpäin ovat hankkeen kantavia ajatuksia. Sellaisia voisivat olla vaikka taloyhtiöitten nettisivujen tekeminen ja ylläpito korttelikohtaisesti tai energiakatselmusten kilpailuttaminen usealle taloyhtiölle samanaikaisesti. Hämeenlinnassa on näistä lähtökohdista istuttu muutamien naapuritaloyhtiöiden hallitusten kanssa saman pöydän ääressä ja hahmoteltu mitä yhteistyö voisi olla. Laajemmin ajateltuna kysymys voisi olla yhteisen johtamisjärjestelmän tai toimintasuunnitelman tekemisestä, kertoo projektipäällikkö Janne Haverinen. Viime aikoina on muillakin paikkakunnilla mietitty taloyhtiöiden yhdessä tekemistä ja tavoitteet ovat vaihdelleet yhteisistä putkiremonteista yhteisiin kahvittelutilaisuuksiin. Vanjanrannan kaikkien neljän taloyhtiön edustajat pohtivat yhteistä energiaratkaisua Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsyn johdannolla. Onnistuessaan tällainen ryhmäyhtyminen voi tuottaa kustannussäästöjä isoissa hankinnoissa ja ylläpidossa. Sähkön hankinta ja energiaratkaisut ovat tästä hyviä esimerkkejä, toteaa Haverinen. Hämeenlinnassa lähtökohdat ovat ryhmässä tekemisessä vieläpä käyttäjälähtöisesti, koska kaupungissa on samoja aiheita käsittelevää hanketoimintaa ryhmärakennuttamisen puitteissa. Täytyy muistaa, että korjaus- tai täydennysrakentaminenkin on rakennuttamista ja jopa uudessa hallitusohjelmassa on kirjaus toimenpiteistä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien varmistamiseksi, kertoo Haverinen. Asunto-osakeyhtiön osakkaiden vaikutusmahdollisuudet ovat yhtiökokouksessa kerran vuodessa mutta entä jos yhteiseen päätöksentekoon pyydettäisiin osallistumaan useamminkin? Taloyhtiöissä on paljon osaamista, joka jää hyödyntämättä kaikille oman yhtiön asukkaille ja yhteisen asumisviihtyvyyden hyväksi. Työnimellä puheenjohtajaklubi lähdettiin liikkeelle keväällä 2011 mutta ainakin näin alkuvaiheessa voisi olla hyödyllistä saada taloyhtiön kaikkia halukkaita osakkaita osallistumaan johtoryhmätyöskentelyyn. Oletus on, että kun toiminta saadaan käynnistettyä piloteissa, niin jatkossa taloyhtiöt osaisivat hakea vertaistukea toisistaan ja jossain vaiheessa tulevaisuudessa esim. koko kaupunginosan taloyhtiöiden edustajat, vaikkapa hallitusten puheenjohtajat, vaihtaisivat tietoja muutaman kerran vuodessa, suunnittelee Haverinen.

5 5 Taloyhtiön strategia Mitä varten tämä yhtiö on olemassa? Miltä taloyhtiön tulevaisuus näyttää? Mitä osakkaille tarjotaan ja miten? Entä mikä on toiminnan päämääränä ja toiminta-ajatuksena? Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki edellyttää taloyhtiön hallitukselta ennakoivaa suunnittelua ja arviointia taloyhtiön tilasta ja tulevaisuudesta. Vastauksia kysymyksiin voidaan määritellä laatimalla taloyhtiölle strategia, joka perusperiaatteeltaan on samanlainen kuin minkä tahansa muunlaisen osakeyhtiön tai järjestön strategia. Strategia on tavoitteelliseen päämäärään tähtäävä, johdonmukainen näkemys ja toimenpideohjelma taloyhtiön tulevaisuudesta 1-5 vuoden päähän. Strategiatyön käynnistäminen taloyhtiössä tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan keskustelua eri vaihtoehdoista, päätöksiä päämääristä ja niihin pyrkimisen keinoista. Taloyhtiön strategia on aina talokohtainen juttu. Siihen on vaikea löytää valmiita ratkaisuja eikä sitä voi kopioida. Sen tekemistä voi kuitenkin helpottaa ja jäsentää, ja sen päivittämisen pitäisikin olla jatkuvaa, kiteyttää Tulosto Oy:n strategiakonsultti Harri Hildén. Harri Hildén on perehtynyt johtamisjärjestelmiin. Miten liikkeelle strategiatyössä? On esitetty että Taloyhtiö ilman strategista ajattelua on kuin koskessa törmäilevä ajopuu; vailla tavoitetta ja tarkoitusta ajelehtiva. Hyvän elämän puitteiden tarjoaminen asukkaille ja osakkaiden omaisuuden vastuullinen hoito edellyttävät tavoitteellista toimintaa. Tarvitaan taloyhtiön oman tavoite- ja tahtotilan muodostamista. Strategian laatimisen tarkoituksena on siten strategisten vaihtoehtojen analysointi ja arviointi sekä tavoitteiden määrittäminen sekä strategian luominen, jonka keskeisenä osana on toimenpideohjelman laatiminen määriteltyjen tavoitteiden toteuttamiseksi. Yksi ensimmäisistä tehtävistä strategiatyössä on taloyhtiön mission (vastaus kysymykseen miksi olemme olemassa), vision (tulevaisuuden tavoitetilan) ja sen arvojen määritteleminen. Vision pohjalta määritellään taloyhtiön strategiset tavoitteet ja valitun strategian toteutumisen kannalta keskeiset kriittiset menestystekijät. Strategisessa analyysissä kootaan yhteen niitä sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, joilla oletetaan olevan vaikutusta esimerkiksi taloyhtiön energiatehokkuuden, taloudelliseen tilanteeseen, osakkeiden arvoon ja asumisviihtyvyyteen. Näiden määrittelyllä pyritään takaamaan osakkaiden omaisuuden arvon säilyminen ja kehittyminen. Strategisen analyysin seurauksena päädytään erilaisiin strategisiin vaihtoehtoihin, joiden vaikutuksia arvioidaan riskianalyysillä. Riskianalyysillä arvioidaan eri vaihtoehdoissa oletettujen tulevien muutosten todennäköisyyttä ja vaikuttavuutta esimerkiksi hintatason muutoksissa, toimintaympäristössä ja vaikkapa näkymiä lainsäädännön muutoksissa. Riskianalyysin jälkeen valitaan strategiset linjaukset ja rakennetaan toimenpideohjelma, jossa kukuin toimenpidekokonaisuus aikataulutetaan ja budjetoidaan ottaen huomioon taloyhtiössä omasta takaa olevat kehittämisresurssit ja osaaminen. Strategiatyön perustana keskustelu Strateginen ajattelu ei ole mystistä touhua, vaan perusasioiden pohdintaa, päättämistä ja tavoittelemista. Työn ei tarvitse olla puuduttavaa ja raskasta eikä edes paljon aikaa vievää. Oikealla lähestymistavalla ja asenteella strategian tekemiseen menee 4-6 hallituksen kokousta. Niin sanottu living strategy- ajattelu tarkoittaa, että strategiakierroksia tehdään useammin ja kevyemmin. Liiketoiminnan linjaaminen on jatkuvaa pohdintaa ja oppimista sen sijaan, että se lyötäisiin kerralla lukkoon, kertoo yksi strategiakonsulteista, Timo Jylhä Tulosto Oy:stä. Työskentely on käytännönläheistä. Strategia ei ole mitään epämääräistä ja enää liian suuri pala purtavaksi. Strategia jalkautuu selkeiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi. Kun maailma muuttuu, linjauksia ja tekemistä voidaan joustavasti myös tarkistaa. Huoneistohotelli Villa Aino Tilapäiskoteja yksiöistä isoihin asuntoihin viikko- ja kuukausisopimuksin Planiatalo-esittely la klo Rakenteilla oleva yksilöllinen omakotitalo: 3 mh+oh/ruok+ 2 wc+khh+ph+s, huoneistoala 133 m 2. Kohde ei myynnissä. Osoite: Närepolku 2, Hämeenlinnan Tarvasmäessä. Tervetuloa! Lisätiedot: Paula Oksala-Lähde PlaniaCenter Hämeenlinna: Paula Oksala-Lähde, , Nietostenkatu 7, paula.oksala-lahde@aina.net. Timo Nikkanen, , Viipurintie 34 A 3, arkkitehti@aina.net Tervetuloa! Yhteisöllisyys vanhenevista asukkaista huolehtiminen ideointi viestintä yhteiset tilat yhteinen tekeminen hoivapalvelut Tietojen ja kokemusten vaihto best practisies parhaat kumppanit remontit Puheenjohtajaklubi 1+1=3? Ryhmässä toimiminen Yhteinen koulutus johtamismallit tehtävät ja vastuut roolit yhteistyö Sopimukset ja kilpailutukset käyttö ja huolto lämpö suunnittelu, valvonta sähkö piha-alueet vesi siivous jätteet talonmies hallinto Kiinteistöjen tietojärjestelmät etähallinta kiinteistöturvallisuus nettisivut ja tiedotus

6 6 Onko sinulla kiinteistöistä vanhoja kuvia tai tarinoita? Kiinteistöliitto Kanta-Häme on Suomen vanhin toiminnassa olevan kiinteistöyhdistys. Sen perustamisesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 120 vuotta. Yhdistys on sopinut historiikin kirjoittamisesta FL Liisa Koskelaisen kanssa. Otamme mielellämme vastaa juttuja ja kuvia, varsinkin yhdistyksen alkuajoilta. Maakunta-arkisto on myös kiinnostunut niistä. Seuraava Koskelaisen kirjoittama tarina kertoo yhdistyksen perustamisesta. Liisa Koskelainen tutustumassa yhdistyksen 1940-luvun pöytäkirjoihin. Talonomistajat perustivat oman yhdistyksen Hämeenlinnassa 1892 Marraskuun kolmannen päivän iltana vuonna 1892 nähtiin Hämeenlinnan kaupungissa kadunkulmien petrolilamppujen hämyisessä valossa useiden paikkakunnan elinkeinoelämän eliittiin kuuluvien henkilöiden kiiruhtavan kohti Raittiusravintolaa. Katujen seinustoilla olevien kurkistuspeilien avulla ohikulkijat huomattiin myös talojen sisällä. Joku ehkä muisti nähneensä sanomalehdessä pienen ilmoituksen, jossa kutsuttiin Talonomistajia kokoukseen pohtimaan oman yhdistyksen perustamista. Irrallisiin katukiviin kompasteleva satunnainen kulkija saattoi heittää synkän silmäyksen vieressään olevaan taloon päin. Katukiveyksiä ei vielä tämänkään kadunpätkän varrella ollut korjattu. Rantatien suunnassa kävelevä kaupunkilainen ehkä kiitteli mielessään Hugo Standertskjöldin kustannuksella kuntoon laitettuja siistejä kiveyksiä. Kokoukseen kiiruhtavien miesten mielissä näkökulma katujen kunnostustöihin oli todennäköisesti toinen heidän hypähdellessään irrallisten katukivien yli. Talonomistajat pitivät yleensä kohtuuttomana, että katujen kunnossapito oli sälytetty lähes yksinomaan heidän vastuulleen. Huomionarvoista on, että katuosuudet kaupungin omistamien kiinteistöjen kohdalla eivät yleensä olleet juuri paremmassa kunnossa kuin yksityisten talojen kohdalla. Juuri katurasitukset ja muut Vaalea rakennus kuvan vasemmalla puolella on Steffan Häggin liike- ja asuintalo Hallituskadulla 1900-luvun alussa.. Kuva: Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kuva-arkisto. maistraatin asettamat velvollisuudet johtivat siihen, että talonomistajat eri kaupungeissa ryhtyivät ajamaan asioitaan yhteisen yhdistyksen avulla. Suomalaisissa kaupungeissa talonomistajat alkoivat kokoontua keskustelemaan kiinteistöjä koskevista asioista 1800-luvun jälkipuoliskolla - ensimmäiset talonomistajien yhdistykset perustettiin jo 1870-luvulla. Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva yhdistys on Kanta-Hämeen kiinteistöyhdistys, alkuperäiseltä nimeltään Talonomistajain yhdistys, joka perustettiin Hämeenlinnassa vuonna Uuden hämeenlinnalaisyhdistyksen tavoitteet kiteytettiin säännöissä vuonna 1893: Yhdistyksen tarkoituksena on edistää tietoa ja oikiaa käsitystä talonomistajain kesken kunnallisista laeista ja asetuksista sekä ehdoitella niihin mahdollisesti tarvittavia muutoksia ja muuten koettaa ylimalkaan toteuttaa ne mielipiteet, jotka yhdistyksessä ovat päässeet voitolle. Yksityishenkilöt rahoittivat 1800-luvulla ja vielä pitkään 1900-luvullakin kaupunkien asuin- ja liiketalojen rakentamista. Talonomistaminen oli ammattimaista ja se kelpuutettiin myös ammattinimikkeeksi. Usein talonomistajilla oli kuitenkin kaupungeissa myös muuta liiketoimintaa ja asuntojen vuokraus muodosti vain osan talonomistajan tuloista. Henkilöt, jotka talonomistajain yhdistyksiä perustivat, olivatkin yleensä hyvin näkyviä hahmoja paikkakunnalla. Talonomistajat olivat usein liikemiehiä, kauppiaita, käsityöläisiä, arkkitehteja, rakennusmestareita tai ylempiä

7 7 virkamiehiä. Näin oli myös Hämeenlinnassa. Perustavaan kokoukseen 3. marraskuuta 1892 saapui runsaasti paikkakunnan elinkeinoelämän eri alojen edustajia, joilla oli kaupungissa kiinteistöjä. Uuden yhdistyksen johtokuntaan valittiin lyseon venäjänkielen lehtori Edward Wilhelm Palander, faktori Hjalmar Öhrnberg, nahkuri Johan Ferdinand Ahlgren, rakennusmestari Wathin ja leipuri Erik Wilhelm Kronholm. Varajäseniksi valittiin maalarimestari Steffan Hägg ja värjäri Matti Hildén. Monet Hämeenlinnan talonomistajain yhdistyksen jäsenet olivat aktiivisesti mukana myös paikallispolitiikasta. Yhdistyksen ensimmäisten vuosikymmenten aikana moni johtokunnan jäsen oli toiminut myös kaupungin valtuusmiehenä ja muissa luottamustehtävissä. Yhdistys pyrki myös vaikuttamaan suoraan eri toimikuntien päätöksiin lausuntojen avulla. Lausunnot usein myös julkaistiin paikallisissa sanomalehdissä. Nykylukijaa hätkähdyttävät lausuntojen kärkevät sanamuodot. Lausunnoista paistaakin, että niiden laatijat olivat merkittäviä henkilöitä paikkakunnan elinkeinoelämässä ja he tunsivat oman arvonsa. Talonomistajayhdistyksen johtokunnan jäsenet olivat usein aktiivisia myös muissa kotiseutunsa yhdistyksissä. Ammattiin liittyvien yhdistysten lisäksi osallistuttiin mm. raittiusseuran, Suomalaisuuden seuran ja erilaisten herraklubien kokouksiin. Myös paikkakunnalle perustettu työväenyhdistys oli alun perin wrightilaisessa hengessä porvaripiirien perustama. Arvi A. Kariston elämäkerrassa kuvataankin 1900-luvun alun yhdistyselämää osuvasti, kuinka yhdistysten kokouksia ei muuten olisi erottanut toisistaan kuin katsomalla, kuka siellä heilutti puheenjohtajan nuijaa. Osanottajat ja paikka saattoivat olla miltei samoja, käsiteltävät asiat ja puheenjohtaja vain vaihtui luvun puolivälissä oltiin rakentamisen hiljentymisestä huolissaan. Rautatien rakentaminen kiihdytti nimittäin rakennustoimintaa hetkellisesti, mutta radan jatkuttua Tampereelle saakka, vähentyi rakennustoiminta Hämeenlinnassa luvun lopulla rakennettiin keskustaan kuitenkin kaksi kivitaloa ja 1880-luvun puolella neljä yksityistä kivitaloa. Talonomistajayhdistyksen perustamisen aikaan kaupungin keskustan tontit olivatkin jo suurimmaksi osaksi rakennettuja ja rakentamattomilla alueilla sitä vaikeutti vesiperäinen maasto. Uuden rakentaminen vaati vanhan purkua ja usein pitäydyttiin vielä vanhan jo huonokuntoisen rakennuskannan kunnostamisessa. Myös muutamia merkittäviä julkisia rakennushankkeita aloitettiin keskustassa 1880-luvun lopulla. Vanha 1700-luvulta peräisin ollut raatihuone purettiin uudemman tieltä ja kansakoulun sekä suomenkielisen normaalilyseon rakennustyöt aloitettiin. Eniten rakennustoimintaa oli kuitenkin Myllymäessä, jossa tihentyi erityisesti rakennussäännöistä ja asemakaavasta piittaamaton mökkiläisasutus. Lisäksi alueelle rakennettiin 1880-luvulla kaksi korttelia suomalaisen sotaväen kasarmeja. Yksi merkittävimpiä rakennushankkeita Myllymäessä oli kuitenkin Talonomistajayhdistyksen varajäseneksi valitun värjäri Hildénin kolmikerroksinen talo Turuntiellä. Talo valmistui vuonna 1889, joten tuoreella talonomistajalla oli kiinnostusta uuden yhdistyksen toimintaan. Talonomistajayhdistyksen perustamisen aikoihin rakennustoiminta jälleen hiipui, eikä vuosisadan lopulla aloitettu muita merkittäviä rakennushankkeita kuin Anniskeluyhtiön kolmikerroksinen kivitalo vuosisadan vaihteessa. Vasta uusi vuosisata toi jälleen muutoksia Hämeenlinnalaiseen kaupunkikuvaan. Kiinteistönomistajien huomio olikin Hämeenlinnassa lukuisissa kaupungin asettamissa rasituksissa, mistä syystä syntyi tarve talonomistajien yhdistyksen perustamiseen ja yhteisten intressien ajamiseen. Kun talonomistaminen oli ammattimaista, se tarkoitti asuntojen tai liiketilojen vuokraamista. Talonomistajayhdistyksen aktiivisista jäsenistä suuri osa vuokrasi tiloja. Kaupungissa taloa rakennettaessa olikin tavallista, että omistaja asettui yhteen asuntoon asumaan ja vuokrasi muita asuntoja halukkaille. Joskus rakennus suunniteltiin kokonaan vuokrakohteeksi. Yhteinen intressi talonomistajilla olikin myös sopiminen vuokra-asioista. Vuokratasoa pohdittiin yhdessä ja asunnot luokiteltiin varustelutason mukaan eri luokkiin. Asunnoista ilmoitettiin paikallisissa lehdissä. Maalarimestari Steffan Hägg, yksi Talonomistajayhdistyksen perustajajäsenistä, ilmoitti mm. Hämäläisessä 18. helmikuuta 1893 seuraavaa: Ilmoitus vuokra-asunnoksi 1. kesäkuuta alkaen neljä huonetta ja kyöcki, kolme huonetta ja kyöcki, kaksi huonetta ja osa kyöckiä sekä kaksi huonetta, toisessa sievä hella uunin ja vesikattilan kanssa. Steffan Hägg Maalarimestari Steffan Hägg oli tyypillinen esimerkki Talonomistajayhdistyksen toiminnasta kiinnostuneesta liikemiehestä. Hänellä oli eri aikoina omistuksessaan kaupungissa useampia eri kiinteistöjä. Muutama viikko ennen edellä mainittua vuokrailmoitusta oli Hämäläisessä mm. maininta, että hän oli myynyt yhden talonsa puuseppä Lindstedtille markasta. Talon rakennuttaminen ja asuntojen vuokraaminen oli vain osa hänen liiketoimintaansa. Maalarimestarin työtäkään hän ei hylännyt muiden liiketoimintojensa vuoksi, vaan sanomalehdessä mainittiin hänenkin liikkeensä, kun Käsityö- ja tehtailijayhdistys julkaisi kisälleiksi korotettujen oppilaiden nimiä. Perinteisen käsityöläisammattinsa maalarimestarin työtään hän jatkoikin aina vuoteen 1904 asti, jolloin hän perusti maali ja tapettikaupan kaupunkiin. Tämä liike toimi Hämeenlinnassa vuosikymmeniä. Liiketoimiensa lisäksi Hägg oli kiinnostunut myös paikallispolitiikasta. Hän oli monesti ehdolla valtuusmieheksi ja sanomalehdissä häntä suositteli tähän toimeen maksetuissa ilmoituksissa sekä Käsityö- ja tehtailijayhdistys että Kauppiasseura. Valtuusmiehenä hän toimikin hyvin pitkään vuodesta 1890 aina itsenäisyyden ajalle vuoteen 1918 asti. Hänellä oli paljon myös muita luottamustoimia. Hän oli lyhyempiä aikoja mm. valmistelulautakunnassa, terveydenhoitolautakunnassa, huoneenvuokralautakunnassa, tonttivaliokunnassa ja sähkövalaistuksen suunnittelukomiteassa. Liki 10 vuotta hän oli 1900-luvun alussa myös palomestarin toimessa. Talonomistajayhdist yksen johtokunnan jäsenille oli luonteenomaista aktiivisuus kaupungin elämässä monella eri taholla.

8 8 Hämeenlinnan keskustan pysäköinti joko ratkaisu on näköpiirissä? Mistä löytyy kiinteistöille velvoiteautopaikat? Hämeenlinnassa on paljon taloyhtiöitä, virastoja ja muita kiinteistöjä, joissa asemakaavan määräämät velvoitepysäköintipaikat ovat hävinneet. Sen on voinut aiheuttaa esimerkiksi pelastusreittien linjaukset tai leikkipaikkojen ja roskakatosten rakentaminen piha-alueille. Tarjoamme tällaiselle ongelmalle ratkaisun. Kun kiinteistölle ostetaan pysäköintioikeuspaikka pysäköintilaitoksesta, voi kiinteistön autopaikkavelvoite siirtyä pysyvänä rasitteena pysäköintilaitokseen. Tämän jälkeen maksetaan hoitovastiketta vastaava summa pysäköintioikeudesta, kertoo Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Kulmala. Esittely lauantaina klo Tervetuloa esittelyyn Vanhaan Panimoon klo ! Marja Korvenoja Sato-Rakennuttajat Oy Puh Hämeenlinnan VANHA PANIMO MUUTATKO TÄNNE VUODEN LOPULLA? Uniikki koti uniikille ihmiselle.kannattaa toimia nopeasti. Nettisivuilta vanhapanimo.com näet, mitkä kodit ovat vielä vapaina. Hämeenlinna Pysäköinti oy: toimitusjohtaja Jarmo Kulmala ja pysäköintiteknikko Pekka Heikkilä rakenteilla olevan Kaivoparkin alatasanteella. Pysäköinti puhuttaa Pysäköinti on Hämeenlinnan Keskustassa kestopuheenaihe. Keskustan pysäköintipaikkavajetta helpotti osaltaan viime vuonna Keinusaareen valmistunut parkkitalo. Siinä on 268 Vastuullista huolenpitoa. Meiltä kiinteistönhoito- ja siivouspalvelut asuin- ja liikekiinteistöille, teollisuuskiinteistöille sekä yksityisille asiakkaille. Lisäksi palveluumme kuuluvat remontti- ja maalaustyöt, vihertyöt ja piharakentaminen. Ota yhteyttä, mietitään yhdessä oikea palvelukokonaisuus tarpeisiisi. Puh , Palokunnankatu 16 V 16, Hämeenlinna khjvilmunen@khjvilmunen.fi K i i n t e i s t ö n h o i t o a v u o d e s t a autopaikkaa. Sen työpaikkapysäköintiasiakkaina ovat lähellä toimivat yritykset ja tietysti muuna aikoina Verkatehtaan alueen konsertti-, kokous-, elokuva- ja teatteriasiakkaat, kertoo Kulmala. Ensi vuoden huhtikuussa Kaivokadun varteen valmistuu Kaivoparkki, johon mahtuu 718 autoa kahteen kerrokseen. Kaivokadun pysäköintilaitos palvelee työpaikkapysäköintiä ja lyhytaikaista pysäköintiä. Molempien pysäköintilaitoksien käyttö on mahdollista kellon ympäri. Laitokset on varustettu tallentavalla videovalvontajärjestelmillä ja ympärivuorokautisella valvonnalla. Kaivoparkkiin haemme vielä yhteistyökumppania mahdolliselle autojen pesulapalvelulle, sanoo Kulmala. KAURIALASSA: Metalliromun kierrätyspiste Ostamme/otamme vastaan kaikkea rauta- ja metalliromua nouto- ja vaihtolavapalvelu MEiLLä MyöS MonipUoLinEn rautavarasto Sertifioitu metallienkierrättäjä. Hämeen Teräsmyynti Uhrikivenk. 4 Eino Leinon katu 19, HML p Ma pe Luo uusi tunnelma,toteuta unelma. Palvelumme sinulle, joka haluat entistäkin parempaa Toteutamme laadukkaasti vaativimmankin unelman. Meiltä kosteiden ja muiden tilojen laatoitusratkaisut lattiasta kattoon, LVI ja sähkötöistä alkaen. Tarvittaessa autamme erikoistuotteiden hankinnassa. Uudis- Kylpyhuonerakentaminen saneeraukset kylpyhuoneet LVI-työt keittiölaatoitukset sähkötyöt huonetilalaatoitukset vesieristykset terassilaatoitukset laatoitukset erikoistyöt tuotehankinnat Miten ydinkeskustan pysäköinti ratkaistaan? Monet Hämeenlinnaa isommat sekä myös pienemmät kaupungit ovat viime aikoina toteuttaneet merkittäviä keskusta-alueidensa viihtyisyyttä vahvistavia hankkeita. Ydinkeskustan parkkihalleihin on oltu tyytyväisiä kaikkialla, missä niitä on rakennettu, kuten Kuopiossa, Tampereella, Jyväskylässä ja Vaasassa. Viimeksi toriparkin sai Mikkeli. Toriparkkihallit ovat menestyneet myös taloudellisesti. Ennen kaikkea ne ovat elvyttäneet kuihtumassa olevia keskustoja. Hämeenlinnassa esimerkiksi Reskan kiinteistöjen lisä- ja täydennysrakentaminen edellyttää lisäksi autopaikkavelvoitteen täyttämistä, toteaa Kulmala Pysäköintistrategia ja hinnoittelu Kaupungin pysäköintistrategia on luvattu valmiiksi huhtikuussa Perusperiaatteena strategiassa lienee kuitenkin jo nyt noudatetut säännöt, joiden mukaan kaupungin ydinkeskustassa pysäköintipaikat ovat maksullisia ja lyhytaikaisempia. Myös vyöhykejaottelu on mahdollista eli ihan ydinkeskusta hinnoitellaan kalliimmaksi kuin Soita kysy lisää tai laita meille postia! Kaislapolku 3, Hämeenlinna puh , , fax heikki.hakio@laatta-asennus.fi w w w.laat ta-asennus.fi Hämeenlinnan pysäköinnin periaatteet Pysäköinnin järjestely Hämeenlinnassa pyritään muuttamaan palveluksi ei kiusaamiseksi. Löydät aina autollesi pysäköintipaikan. Pysäköintiajan pituudesta riippuen parkkeeraat autosi joko ydinkeskustaan kadun varteen tai hieman etäämpänä keskustasta sijaitsevaan pysäköintilaitokseen. Mitä nopeammin haluat päästä asioimaan ja ilman aikarajoitusta, aja pysäköintilaitokseen. Etsiessäsi ilmaista pidempiaikaista pysäköintipaikkaa, joudut jättämään autosi vielä etäämmälle keskustasta. reuna-alueet. Ydinkeskustan ulkopuolella pysäköintiä rajoitetaan kiekoilla. Hinnoittelulla ja pysäköintiajan rajoittamisella pyritään ohjaamaan varsinkin pidempiaikaista pysäköintiä pysäköintilaitoksiin. Hinnoittelussa lähdetäänkin siitä, että kadulla maksu on 1,40 euroa tunnissa. Pysäköintitalossa se on vastaavasti 1,20. Siellä maksat vain todellisesta pysäköintiajasta. Kuukausi kadunvarsipysäköinnissä maksaa 90 euroa, kun se esimerkiksi Kaivoparkissa tulee olemaan klo 7-17 arkipäivinä 60 euroa, valistaa Kulmala. Tarkemmat hinnastot www. hameenlinnanpysakointi.fi HATTULAN SÄHKÖ- JA KYLMÄ- HUOLTO Jari Suokas Sähkö suunnittelu Sähköasennukset Ilmalämpöpumput Kylmäkalusteet puh: , Lehijärvenrantatie 123, Parolannummi, Hattula

9 9 Hallituksen jäsenen vastuusta Uusi laki ei tuonut lisävastuita. Aika ajoin nousee otsikoihin kysymys taloyhtiön hallituksen jäsenen vastuusta. Edellisen kerran hiuksia nostatti Talouselämän artikkeli Siinä maalailtiin asunto-osakeyhtiölain muutoksen tuovan hallituksista riskipaikkoja. Vain uudella sopimuksella isännöitsijätoimiston kanssa riskit saatettiin välttää. Ongelman oli herättänyt eräs isännöitsijäketju. Uuden lain mukainen hallituksen tiedonanto yhtiökokoukselle mahdollisista korjaustarpeista oli joutunut suurennuslasin alle. Nykyisin ollaan laajasti yksimielisiä siitä, että pelkkä ilmoitus yhtiökokoukselle kunnossapitosuunnitelmasta ei lisää painetta tulkita korvausvelvollisuutta aikaisempaa ankarammin. Ongelman lähtökohtana saattoi olla lakiin kirjoitettu hallituksen ja johdon huolellisuusvelvoite. Johtohenkilön korvausvelvollisuus syntyy, jos henkilö on tahallaan tai huolimattomuudellaan aiheuttanut vahinkoa yhtiölle. Uutena klausuulina lakiin tuli huolellisuusolettama. Jos lakia tai yh- Asianajaja Jarmo Eskelinen voi tarkkailla torielämää toimistonsa ikkunasta tiöjärjestystä on rikottu, jäsen on menetellyt huolimattomasti, ellei hän osoita menetelleensä huolellisesti. Korvausvelvollisuus täytyy olla hallituksen jäsenelle henkilökohtainen. Yhtiötä ei voi velvoittaa korvaamaan hallituksena huolimattomuudesta mitään itselleen. Vastuun sisältö on kaikesta huolimatta kuitenkin samanlainen, kuin ennenkin on ollut. Hyvä hallintotapa Lakiin on kirjattu Corporate Covernance periaate (termiä kuitenkaan mainitsematta). Suomessa sitä on tituleerattu hyväksi hallintotavaksi. Huolellisuusperiaatteen lisäksi muita keskeisiä periaatteita ovat asuntoyhtiön tarkoitus eli yhtiöjärjestyksen ja lain noudattaminen sekä yhdenvertaisuus periaate. Viimeksi mainitun periaatteen mukaan kaikkia osakkeenomistajia tulee kohdella samanarvoisesti. Konkreettisesti tämä voisi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi putkiremontin yhteydessä kaikkien huoneistojen korjauksissa - olivat ne liikehuoneistoja, toimistoja tai asuinhuoneistoja - tulee noudattaa samoja korjaus- ja vastikeperiaatteita. Hyvä hallintotapa tullee jatkossa korostumaan myös kiinteistöliiton koulutuksissa. Tiedotuksen merkitystä tullaan yhä enemmän korostamaan. Jokainen osakkeenomistaja luontaisesti haluaa tietää, mitä taloyhtiössä tapahtuu. On todennäköistä, että hallituksen toimiohjeeksi jatkossa tullaan kirjaamaan vuosikelloperiaate. Siinä jokainen hallituksen jäsen voi asiakirjasta tarkastaa, mitä toimenpiteitä taloyhtiössä pitää minäkin ajankohtana ryhtyä valmistelemaan. Tarkasta huoltosopimus Tässä vielä yksittäinen ohje, jolla korvausvelvollisuusriskiä voi konkreettisesti vähentää. Aluksi esitän korkeimman oikeuden yleisesti tunnetuksi tulleen jäälohkaretapauksen tekstiosan. KKO:2007:62. Asunto-osakeyhtiön omistamassa rakennuksessa asioinut henkilö oli saanut sur-mansa jäälohkareen pudottua katolta hänen päähänsä. Kiinteistön hoito oli sopimuksella uskottu huoltoyhtiölle. Lumen ja jään poistamista katolta ei kuitenkaan ollut sisällytetty sopimuksessa lueteltuihin huoltoyhtiön tehtäviin. Kun vastuuta ei tältä osin ollut selvästi siirretty huoltoyhtiölle, asunto-osakeyhtiön tuli huolehtia tarvittaessa katon puhdistamisesta. Asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja tuomittiin kuolemantuottamuksesta, kun turvallisuusvelvoite oli laiminlyöty. Oikeustapauksessa varsin yksityiskohtaisella tavalla ohjataan olemaan kiinteistöhuoltosopimuksessa tarkkana. Mielestäni jokaisen hallituksen kannattaisi pyytää isännöitsijää esittämään huoltosopimuksen ja tarkastamaan, että jäänmuodostumisen seuranta ja pudotus on sisällytetty kunnossapitosopimukseen. Talonmiestaloissa ohjeistukseen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Jarmo Eskelinen Kaikki saman katon alta Kiinteistönhoito Siivous LVISA-työt Kylmälaitteistot Kanjoninkatu 4, Tampere, puh www TervetuloaTaloyhtiöiltaan Tiistaina klo Kiipulan auditorioon! Osoite: Kiipulantie 504, Turenki Ohjelmassa: Taloyhtiöremonttien rahoitus Tavoitteellinen energianhallinta Hallituksen tehtävät ja vastuut Yhteenveto Iltapalatarjoilu alkaen klo Arvontaa Huoneistoremontit 24 h monivalvomo Ilmoittautumiset mennessä sähköpostilla isannointi@kallonen.net tai janakkalan.ilmoittautumiset@op.fi puh. (03) tai tekstiviestillä Tilaa Hämeen Sanomat VARASTOMYYNNISTÄ EDULLISEMMIN! Vielä ehdit ennen talvea - lumiesteet - hoitotasot - seinä- ja lapetikkaat heti mukaan VArAstostAmme syystarjoushinnoin! loput WÜRTH -tuotteet kattopellit 6,-/m 2 Perinteinen ok-tiilikuvio Näyttävä ja suosittu ok-klassikko Materiaali: Rautaruukin Pural 0,6 mm Takuu 20-vuotta KULMALA -tikkaat TESTO -naulaimet HITACHI -sähkötyökalut Ota mitat mukaan. Saat BOSCH huipputarjouksen! -sähkötyökalut ERITTÄIN NOPEAT TOIMITUS- AJAT! Pietiläntie 5, Mäkelän teollisuusalue Avoinna ark p , fax hameen.peltituote@aina.net Ikkunat ja ovet Myös asennettuina ja Pihla-rahoituksella! Kimmo Hallapelto P Raikka Hakamäki P WÜRTH -tuotteet KULMALA -tikkaat TESTO -naulaimet HITACHI -sähkötyökalut BOSCH -sähkötyökalut Vanajantie 9, HML, puh Palvelemme ma-to 7-17, pe 7-18 la suljettu

10 10 Mitä asuntoyhtiön osakkaan tulisi Toimintakertomus kannattaa käydä läpi ajatuksella. Asunto-osakeyhtiölain mukaan asuntoyhtiön on laadittava jokaiselta tilikaudelta tilinpäätös. Se sisältää tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Asuntoyhtiöiden tulee laatia myös toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus yhdessä muodostavat julkistettavan tasekirjan. Osakkaan kannalta olennaisin osa tasekirjaa on toimintakertomus ja sen liitteet. Toimintakertomuksessa annetaan sanallinen selvitys yhtiön tilikauden aikaisesta toiminnasta, välittömästä tilikauden päättymisen jälkeisestä toiminnasta sekä siinä arvioidaan todennäköistä tulevaa kehitystä ja toimintaa, kertoo Jari Etelämaa. Toimintakertomuksesta selviää, mitä olennaista yhtiössä on tapahtunut tilikauden aikana. Sellaisia asioita voivat olla suuret ja merkittävät korjaustoimet ja vahinkokorjaukset. Siitä näkee myös, onko tilikaudella tapahtunut taloyhtiön hallinnossa muutoksia eli onko hallituksen jäseniä tai isännöitsijä vaihtunut. Yhtiöön kohdistuvat oikeusprosessit sekä maksetut ja saadut vahingonkorvaukset selviävät toimintakertomuksesta. Rahan kautta ajatellen asian voisi kiteyttää siten, että olennainen tapahtuma on sellainen, johon on kulunut paljon rahaa tai josta taloyhtiö on saanut paljon rahaa, sanoo Etelämaa. Toimintakertomuksesta selviää myös, mitä olennaista yhtiössä on tapahtunut tilikauden päättymispäivän ja tilinpäätöksen sekä toimintakertomuksen allekirjoituspäivän välisenä aikana. Tällä pyritään mahdollisimman reaaliaikaisen tiedon jakamiseen osakkaille tulevaa yhtiökokousta ajatellen. Siinä on vielä arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä. Sen tulisi perustua kiinteistön elinkaarimalliin ja sen pohjalta arvioidaan tulevat suuret ja merkittävät korjaustarpeet. Sen pohjalta hallituksen kannattaa sitten tehdä yhtiökokoukselle lain vaatima kirjallinen viiden vuoden kunnossapitotarveselvitys. Tältä osin tulee aina muistaa, että kyse on arviosta, joka perustuu näkemykseen kiinteistön sen hetkisestä kunnosta ja siihen liittyvään arvioon mahdollisista tulevista korjaustarpeista, neuvoo Etelämaa. Vastikejälkilaskelmista saa parhaan kuvan yhtiön taloudellisesta tilasta tilinpäätöshetkellä Selvitys vastikkeiden käytöstä selviää tasekirjaan liitettävillä vastikejälkilaskelmilla. Lain mukainen selvitysvelvollisuus syntyy, kun yhtiössä kerätään useampaa kuin yhtä vastiketta, kuten hoitovastiketta ja pääomavastiketta. Vastikejälkilaskelmien tarkoituksena on osoittaa, että vastikkeet on käytetty niihin tarkoituksiin, joita varten niitä on kerätty. Laskelmat osoittavat myös vastikkeiden oikean tason. Näistä laskelmista saa nopeimmin ja parhaan kuvan taloyhtiön taloudellisesta asemasta tilinpäätöshetkellä. Etelämaan mukaan osakkaan kannattakin katsoa jälkilaskelmista seuraavat asiat: Ovatko vastikkeet riittäneet tilikaudelta aiheutuneiden menojen kattamiseen ja maksamiseen? Onko taloyhtiölle jäänyt säästöä vastikeperinnästä? Mikä on taloyhtiön maksuvalmius? Pystyykö se maksamaan tilinpäätöksessä olevat ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat? Talousarviovertailun läpikäynti ja selvitykset olennaisista poikkeamista Tasekirjassa verrataan talousarviota toteutuneeseen tilanteeseen. Siinä on myös sanallinen selvitys merkittävistä poikkeamista talousarvioon nähden. Uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan pelkkä talousarviovertailu ei siis enää riitä, vaan olennaisia ja merkittäviä poikkeamia tulee selvittää toimintakertomuksessa vielä erikseen. Tämän voisi kuvitella parantavan talousarvioiden laatimistarkkuutta. Aina tulee tietenkin myös muistaa, että talousarvio on vain arvio tulevista menoista eli jonkinlaiset erot kuuluvat asiaan. Koska talousarvion perusteella kuitenkin määrätään osakkaille vastikkeet, on olennaisten erojen selvittäminen ja esiin tuominen ehdottoman tärkeää, sanoo Etelämaa. Tuloslaskelma asuntoyhtiössä on enemmänkin toteava laskelma eli esitys tilikaudella toteutetusta vastikeperinnästä ja toteutuneista muista tuotoista sekä tilikaudella toteutuneista kuluista. Tuloslaskelman perusteella on hankalaa ja jopa mahdotonta arvioida taloyhtiön toiminnan tuloksellisuutta toisin kuin liikeyritysten tuloslaskelman osalta voidaan tehdä. Tuloslaskelman perusteella laaditaan osakkaiden ja muiden tasekirjan lukijoiden tarpeisiin erillislaskelmia, kuten talousarviovertailu ja vastikejälkilaskelmat. Näitä laskelmia lukemalla on mahdollista saada kuvaa yhtiön toiminnan tuloksellisuudesta ja taloudellisesta asemasta. Lisäksi tuloslaskelma asuntoyhtiöissä, niin kuin muissakin yhtiöissä, toimii verotuksen perusteena. Taseaseman selvittäminen: riittävätkö rahat maksuihin? Tase koostuu kahdesta puolesta vastaavaa ja vastattavaa. Taseen vastaavaa puolella on esitetty yhtiön omaisuus. Pysyväluonteista omaisuutta ovat esimerkiksi omistettu maa-alue, rakennukset, koneet ja laitteet sekä osakkeet. - Näiden osalta on hyvä muistaa, että niiden arvo taseessa harvoin vastaa todellista, käypää arvoa. Tämä johtuu siitä, että suomalainen tilinpäätöskäytäntö tukeutuu hankintahintoihin. Esimerkiksi 50 vuotta sitten taloyhtiölle, sitä perustettaessa, hankittu tontti on mitä todennäköisimmin yhtiön taseessa tänäkin päivänä sen hintaisena, kuin mitä siitä 50 vuotta sitten maksettiin, huomauttaa Etelämaa. Taseen vastaavaa puolelta selviää myös paljonko yhtiöllä on tilinpäätöshetkellä vastike-, vuokra- ja käyttökorvaussaatavia eli rästejä. Siitä selviää myös, paljonko yhtiön pankkitileillä on rahaa tilinpäätöspäivänä. Taseen vastattavaa puolen voi jakaa pääsääntöisesti omaan pääomaan ja vieraaseen pääomaan. Omassa pääomassa on yhtiötä perustettaessa määritelty osakepääoma sekä erilaisia rahastoja. Rahastot ovat osakkaiden pääomasijoi- Hattulan Isännöitsijätoimisto lkv Parolantie 56 a, Parola Puhelin Kiinteistö Oy Hämeen Hallit LÄMMINTÄ VARASTOTILAA MP:t AUTOT VENEET. Myös ulkosäilytys. Puh puh Tulee se kevät kuitenkin... Tilaa ajoissa kuusiaitojen ja omenapuiden leikkaukset. Ilkka Suvala, lattiamestari ilkka.suvala@parkettisuvala.fi Terttuseljantie 4, Hämeenlinna Neuvonta Myynti Asennus Hionnat sekä pintakäsittelyt Isännöinti- ja kiinteistöpalvelut monipuolisesti ja ammattitaidolla kiinteistöjen hallinta toimintasuunnitelmat kunnossapidon seuranta kirjanpito vastikelaskutus tilinpäätökset kokouspalvelut T O I M I N N A N TA R K A S TA J A Kysy lisätietoja Toiminnantarkastaja -palvelustamme! kuntoarviot kuntotutkimukset korjaussuunnittelu ja valvonta LUOTETTAVAA KIINNITYSTARVIKEKAUPPAA pultit (myös haponkestävät) työasut/hanskat ruuvit turvakengät naulauslevyt suojaintarvikkeet kiinnikkeet huoltokemikaalit putkikannakkeet hiomatarvikkeet kierretangot kuljetuspyörät käsityökalut rakennusnaulaimet sähkötyökalut konenaulat/lankanaulat hitsaustarvikkeet ensiaputarvikkeet Tervetuloa palvelevaan erikoisliikkeeseen! EXPERTS WITH PASSION Vuorenharjuntie 11, HÄMEENLINNA , viherlinna@aina.net PALVELEMME KESKUSTASSA lukot helat avaimet ym. ABLOY VALTUUTETTU Sibeliuksenkatu 13 puh Av. ark. 8 17, la sulj. Koulukatu 5, Hämeenlinna , mika.huuskonen@karmi.fi Eino Leinonkatu 24, Hml, p Av. ark

11 11 ymmärtää tilinpäätöksestä? tuksia yhtiöön ja niillä varoilla on rahoitettu mm. tontin hankintaa, rakentamista ja korjaustoimintaa. Vieras pääoma taseessa kertoo tilinpäätöshetkellä olevat velat ulkopuolisille. Velat koostuvat yleensä pankkilainoista ja tilinpäätöshetkellä maksamatta olevista laskuista. Onko yhtiöllä vastuita tai velvoitteita? Jotta tilinpäätös antaisi lukijalleen oikeat ja riittävät tiedot sekä oikean ja riittävän kuvan yhtiön tuloksen muodostumisesta sekä taloudellisesta asemasta, laaditaan tilinpäätöstä tukemaan liitetiedot. Liitetiedoissa kerrotaan esimerkiksi siitä, jos tilinpäätöksen laatimisessa on poikettu aiemmin käytössä olleista periaatteista. Tilinpäätöksen lukijan kannalta varmasti yksi olennaisimmista kohdista liitetiedoissa on vastuut ja velvoitteet. Kyseisessä kohdassa tulee mainita mm. rakentamisvelvoitteet, joita ei ole vielä täytetty. Sellaisia voivat olla vaikka rakentamattomat autopaikat, opastaa Etelämaa. Jari Etelämaa Ikä 51 vuotta. Asuu Hämeenlinnassa Toiminut tilintarkastustehtävissä 25 vuotta, joista HTM-tilintarkastajana 21 vuotta. Viimeiset kuusi vuotta toiminut yksityisyrittäjänä ja tätä ennen HTM ja KHT -yhteisöissä tilintarkastajan tehtävissä. Kouluttaja- ja luennoitsijakokemusta 17 vuoden ajalta. Tällä hetkellä tilintarkastustoimeksiannot PK yrityksissä, yhdistyskentässä sekä asunto-osakeyhtiössä. Toimii kirjanpidon ja taloushallinnon kouluttajana Kiinteistöalan Koulutussäätiön tutkintokoulutusohjelmissa sekä luennoitsijana mm. Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy:n ajankohtaiskoulutuksissa ja kiinteistöyhdistysten tilaisuuksissa. Kirjoittanut asunto-osakeyhtiöiden jälki- ja lainaosuuslaskentaa ja asuntoosakeyhtiöiden tilintarkastusta koskevat kirjat sekä toiminut yhtenä kirjoittajana uudistetussa Isännöinnin käsikirjassa. Useita lehtiartikkeleita mm. Tilintarkastus-lehdessä. TAWASTIATRANS OY Kierrätysmateriaalikuljetukset Metalliromun noudot Risu-, kanto-, puu- ja purkujäte Kahmarinoutona pihapuiden kaadot, rakennustyöt ja remontoinnit puh ja sisämaalaukset ja tapetoinnit puh Suunnitelmissa energiatehokas rakentaminen tai remontointi? Yhdessä hyvä tulee. Tervetuloa rakentavaan koulutustilaisuuteen tiistaina klo Hämeenlinnan Seudun Osuuspankin pääkonttorin kokoustiloihin, Kasarmikatu 6, käynti sisäpihan kautta. Tilaisuus on tarkoitettu pientalon rakentamista tai perusparannusta suunnitteleville. Illan tavoitteena on antaa osallistujille tietoa talon ja sen osien energiatehokkuuteen vaikuttavista asioista. Koulutuksessa käydään läpi myös rakentamiseen liittyviä määräyksiä ja ohjeita. Illan aiheita ovat mm. pientalon energiankulutus, energiatehokkuusmääräykset, lämmöneristäminen, lämmitys- ja energiavalinnat, rakentamisen ja remontoinnin rahoitus- ja vakuutusturva. Koulutuksen sisällöstä vastaa Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus Ry (PRKK) yhdessä Hämeenlinnan Seudun Osuuspankin ja Pohjola Vakuutus Oy:n kanssa. Ilmoittautumiset tilaisuuteen ke mennessä puh tai Tilaisuus on maksuton. Insinööritoimisto TähtiRanta Oy on kiinteistöjen elinkaarenhallintaan erikoistunut tutkimus- ja suunnittelutoimisto. Tarjoamme taloyhtiöille kiinteistöjen ylläpitoon liittyviä palveluja mm. kuntotutkimukset ja -arviot, korjaussuunnittelu, rakennuttaminen ja valvonta. Kysy lisää palveluistamme! Vanajantie 10A, Hämeenlinna puh

12 Ter vetuloa Palvelevaan 12 Syyspihan hoitoon Multasormesta! LEHTIPUHALLIN MEILTÄ TAATUSTI AMMATTITAIDOLLA HUOLTO JA URAKOINTI PUTKI SÄHKÖ KYLMÄ AUTOMAATIO VÄESTÖNSUOJAHUOLLOT Twister 2200 Flymo Puhaltava/imuroiva A23TC BOSCH ERÄ! Nyt varastos 449,- 89,- jänisverkko Kaupanpäälle laadukkaat akkukäyttöiset oksasakset! 8,50 pl RUNGONSUOjA 3 k 5 kpl 3,30 8,50 1,5x2,5m LASSILA&TIKANOJA OYJ UURAANTIE HÄMEENLINNA PUH: KLO sa TALVITYÖVAATTEET UPEAT SyySKUKKIjAT! Muista myös CALLUNA TALVITYÖJALKINEET alk. Lisää S-Etutuotteita löydät myymälästämme sekä osoitteesta 3 kpl HÄMEENLINNA Wartiamäentie 4, Puh PALVELEMME MA-PE 8-17 LA 9-12 Keraamisten laattojen erikoisliike tarjoaa: FLOORTEC 350 B italialainen valkoinen seinälaatta 25x45 matta/kirkas 13,90 e/m2 Focus läpimassa lattialaatta 4-väriä Akkukäyttöinen perässäkäveltävä lakaisukone pölyntalteenottolla ja vetomoottorilla kustannustehokkaaseen lakaisuun. 30x30 19,90 e/m2 45x45 25,90 e/m2 30x60 29,00 e/m2 ym. paljon edullisia tarjouksia FLOORTEC 350 B Puhdistusleveys: 720 mm Työteho: 2880 m2/h Roskasäiliön tilavuus: 60 l Toimitetaan kokonaisuudessaan sisäisellä varaajalla, akuilla ja harjoilla 2295:alv 0% FLOORTEC 480 M Pää- ja kaksi sivuharjaa tekevät tästä kompaktista lakaisulaitteesta erittäin tehokkaan. Taittuva työntökahva helpottaa kuljetusta sekä säilytystä. Työleveys sivuharjoilla: 840 mm Säiliö: 34 l Paino: 16 kg lentolantie 3, Kangasala av la :alv 0% OKSASILPPURI Puh Luukkaankatu 5, Hämeenlinna Avoinna Toimitukset tarvittaessa posti matkahuolto SCRUBTEC 343 B COMBI Kompakti yhdistelmäkone, jossa yhdistyvät helppokäyttöisyys sekä tehokkuus. Puhdistusleveys: 430 mm Työteho: 1720 m2/h 3495:alv 0% SCRUBTEC 553 COMBI Leveämpi sekä tehokkaampi lattianhoitokone kaikenlaisille pinnoille. Puhdistusleveys: 530 mm Työteho: 2120 m2/h SCRUBTEC -koneet Toimitetaan käyttövalmiina sisäänrakennetulla varaajalla, akuilla ja harjoilla 6495:alv 0% Luukkaankatu 2, HämeenLinna