OHJELMOINNIN VAIKEUS JA OPISKELIJOIDEN HEIKKO MOTIVAATIO OHJELMOINNIN ALKEISKURSSIEN HAASTEINA
|
|
- Auvo Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Martti Hyvönen OHJELMOINNIN VAIKEUS JA OPISKELIJOIDEN HEIKKO MOTIVAATIO OHJELMOINNIN ALKEISKURSSIEN HAASTEINA Tietotekniikan kandidaatintutkielma Jyväskylän yliopisto Aineenopettajakoulutus
2 Tekijä: Martti Hyvönen Yhteystiedot: Työn nimi: Ohjelmoinnin vaikeus ja opiskelijoiden motivaatio Title in English: The Difficulty of Programming and Lack Of Student Motivation As a Challenge in CS1 Courses Työ: Kandidaaatintutkielma Sivumäärä: 26 Linja: Aineenopettajakoulutus Teettäjä: Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos Avainsanat: Ohjelmoinin opetus, motivaatio Keywords: Teaching programming, motivation Tiivistelmä: Abstract:
3 Sisältö 1 JOHDANTO OHJELMOINNIN VAIKEUS MIKÄ OHJELMOINNISSA ON VAIKEINTA? MITEN OHJELMOINTIA OPPII PARHAITEN? OHJELMOINTIKIELTEN SYNTAKSI OHJELMOINTIKIELEN VALINTA JA KEHITYSYMPÄRISTÖT OPETUKSEEN SUUNNITELLUT KIELET OHJELMOINTIYMPÄRISTÖT OHJELMOINNIN OPETUKSESSA MOTIVAATIO MOTIVAATIOTEORIAA MOTIVOIVA OPETTAJA KOHTI MOTIVOIVAA OHJELMOINNIN OPETUSTA PELIT OHJELMOINNIN OPETUKSESSA ROBOTIT OHJELMOINNIN OPETUKSESSA: ROBOCODE JA LEGO MINDSTORMS YHTEENVETO JA POHDINTA...25 LÄHTEET...27
4 1 Johdanto Ohjelmoinnin alkeiden oppiminen tuntuu monien tutkimusten ja raporttien mukaan olevan erittäin vaikeaa. Tästä kertoo myös yliopistojen alkeiskurssien usein korkeat lopettamisprosentit. (Robins ym., 2003; Kinnunen ja Malmi, 2006) Kysymys kiinnostaa minua, koska olen itse opiskellut ja opettanut ohjelmointia ja havainnut, että suurella osalla opiskelijoita on aluksi huomattavia vaikeuksia hahmottaa ohjelmoinnin alkeita, vaikka he tekisivätkin paljon töitä asian eteen. Mitkä ovat syitä tähän ja kuinka näitä opiskelijoita voisi auttaa? Kinnunen ja Malmi (2006) tutkivat syitä kurssin kesken jättämiseen Helsingin teknillisessä yliopistossa. Tutkimus koostui kyselystä ja haastattelusta. Kysely lähetettiin kaikille kurssin keskeyttäneille, joista noin puolet (N=105) vastasi kyselyyn. Lisäksi 18 kurssin keskeyttänyttä opiskelijaa haastateltiin tarkemmin. Opiskelijoilla oli useimmiten enemmän kuin yksi syy kurssin keskeyttämiseen, mutta kaksi syytä nousi tutkimuksessa erityisesti esiin: opiskelijoilla ei ollut aikaa eikä motivaatiota. Kinnunen ja Malmi jakoivat opiskelijoiden motivaatio-ongelmat vielä kolmeen alaryhmään: 1. Opiskelijan yleinen opiskelumotivaatio on alhainen. 2. Kurssista saatava hyöty on vähäinen kurssin työmäärään nähden. 3. Kurssi tai jotkut osat siitä ovat liian vaikeita, joten motivaatio laskee. Kurssin vaikeus ei vaikuta ainoastaan motivaatioon, vaan Kinnunen ja Malmi (2006) havaitsivat sen aiheuttavan opiskelijoille myös ajankäytön ongelmia. Kun kurssi on vaikeampi kuin opiskelja olettaa, ei aika riitäkkään kurssin suorittamiseen. Se, että opiskelijat kokevat ohjelmointikurssin vaikeaksi, vaikuttaa siis molempiin pääsyihin joita tutkimuksessa havaittiin: sekä motivaatioon, että ajan riittämättömyyteen. 1
5 Tutkijat ja opettajat ovat löytäneet yliopisto-opiskelijoiden ongelmiin ohjelmointikursseilla myös joukon muita syitä. Syyt voidaan jaotella ainakin neljään ryhmään: oppijaan liittyvät syyt, opettajaan ja opetukseen liittyvät syyt, ohjelmointiin sinällään liittyvät syyt ja opetuksen järjestämiseen liittyvät syyt. Alla listattuna jotain syitä muutamasta eri tutkimuksesta. Lista ei pyri olemaan täydellinen. Oppijaan liittyvät syyt Motivaatio (Jenkins, 2002; Kinnunen ja Malmi, 2006) Väärät oppimisstrategiat (Jenkins 2002; Gomes ja Mendes, 2007) Liian vähän aikaa opiskeluun (Kinnunen ja Malmi, 2006) Opiskelijat eivät työskentele tarpeeksi ahkerasti (Gomes ja Mendes, 2007) Opettajaan ja opetukseen liittyvät syyt Opettaja ei tue kaikkien oppilaiden luonnollisinta tapaa oppia (Gomes ja Mendes, 2007) Opetetaan dynaamista asiaa staattisilla materiaaleilla, mutta osa oppilaista ei opi ohjelmoinnin dynamiikkaa näin (Gomes ja Mendes, 2007) Opetetaan enemmän tietyn ohjelmointikielten syntaksia, kuin yleistä ongelmanratkaisua (Gomes ja Mendes, 2007) Ohjelmointiin sinällään liittyvät syyt Ohjelmointi itsessään on vaikeaa (Smith ja Webb, 1999; Rogalski ja Samurcay, 1990; Jenkins, 2002; Du Boylay 1989) 2
6 Ohjelmointikielissä on monesti vaikea syntaksi (Gomes ja Mendes, 2007) Ohjelmointi vaatii abstrahointikykyä (Gomes ja Mondes. 2007) Opetuksen järjestämiseen liittyvät syyt Suuret opetusryhmät (Gomes ja Mendes, 2007) Ohjelmointikurssi järjestetään opintojen alusssa, jolloin juuri kotoa pois muuttaneilla opiskelijoilla on usein paljon muutakin opeteltavaa. (Jenkins, 2002; Gomes ja Mendes, 2007) Joskus myös puuttellisten matemaattisten taitojen ajatellaan aiheuttavan ongelmia ohjelmointikursseilla (mm. Beaubouef ja Mason, 2005; Gomes ja Mendes, 2007). Tästä on kuitenkin myös ristiriitaisia tutkimuksia ja mielipideitä (mm. Evans ja Simkin, 1989; Jenkins, 2002), joten se on jätetty listauksesta pois. Ohjelmointikursseilla ponnistelevien ongelmat saattavat siis olla hyvin monisyisiä, kuten Kinnunen ja Malmi (2006) tutkimuksessaan toteavat. Tässä tutkielmassa keskitytään lähinnä ohjelmoinnin vaikeaan luonteeseen sekä opiskelijoiden motivaatioon. Aluksi tutkielmassa käsitellään ohjelmoinnin vaikeaa luonnetta, jonka jälkeen tarkastellaan motivaatiota ohjelmoinnin oppimisen näkökulmasta. Lopuksi ohjelmoinnin vaikeutta ja motivaation yhteyttä pohditaan tarkemmin yhteenvedossa. 3
7 2 Ohjelmoinnin vaikeus Du Boulay (1989 viitattu Robins ym. 2003) kuvaa, kuinka ohjelmoinnissa täytyy hallita viisi yhteen limittyvää aluetta, jotka jokainen voivat osaltaan olla vaikeita: (1) mitä ohjelmat ovat ja mitä niillä voi tehdä, (2) käsitys siitä kuinka tietokone suorittaa ohjelmia, (3) käytettävän ohjelmointikielen syntaksi ja semantiikka, (4) rakenteita, kaavioita ja malleja sekä (5) pragmatiikka, eli kuinka suunnitellaan, kehitetään, testataan, debugataan ja niin edelleen. Myös Jenkinsin (2002) mielestä ohjelmointi vaatii useita eri taitoja. Boulaysta eroten Jenkins kuitenkin väittää, että taidot ovat hierarkkisessa järjestyksessä. Ensin opitaan syntaksin perusteet, sitten semantiikka, rakenne ja lopulta tyyli. Rogalskin ja Samurcayn (1990) ovat samaa mieltä Du Boulayn (1989 viitattu Robins ym. 2003) ja Jenkinsin (2002) kanssa siitä, että ohjelmoinnin oppiminen on monimutkainen prosessi. Rogalskin ja Samurcayn (1990) mielestä ohjelmointi on vaikeaa, koska siinä pitää hallita samanaikaisesti useita kognitiviisia aktiviteetteja ja mentaalisia malleja. Smith ja Webb (1999) puolestaan mainitsevat, kuinka ohjelmoinnissa tarvittavat mallit ja taidot voivat erota paljon opiskelijoiden aikaisemmin opituista taidoista. Ohjelmointi vaatii siis uudenlaista ajattelua, jota aikaisemmalla opinpolulla ei ole vielä opittu. Tutkimusten perusteella ohjelmointi ja sen oppiminen näyttäisikin olevan haastava prosessi. 2.1 Mikä ohjelmoinnissa on vaikeinta? Kun mietitään, kuinka ohjelmoinnin oppimista voitaisiin helpottaa, on oleellista ymmärtää mitkä asiat ohjelmoinnissa aiheuttavat opiskelijoille erityisesti vaikeuksia. Tällöin opetuksessa voidaan keskittää enemmän voimavaroja näiden erityisten vaikeiden ohjelmoinnin osa-alueiden opiskeluun. Lahtisen, Ala-Mutkan ja Järvisen (2005) tekemään kansainväliseen ohjelmoinnin opetusta koskevaan tutkimukseen osallistui yli 500 opiskelijaa ja yli 30 opettajaa. Vastaajista 73,4% 4
8 ohjelmoinnin peruskurssilla käytettiin C++-kieltä ja 17,3% Java-kieltä. Tutkimuksessa käytetty kysely oli viisiportainen, jossa erittäin helppo oppia sai arvon 1 ja erittäin vaikea arvon 5. Tutkimuksen mukaan vaikeinta ohjelmoinnin peruskurssilla oli ymmärtää, kuinka ohjelma suorittaa tietyn tehtävän, jakaa ohjelman toiminta aliohjelmiin ja paikantaa bugeja eli ohjelmointivirheitä ohjelmista (ks. taulukko 1). What kind of issues you feel difficult in learning programming? Students Avg Teachers Avg Using program development environment 2,43 2,61 Gaining access to computers/networks 2,11 1,97 Understanding programming structures 2,92 3,27 Learning the programming language syntax 3,27 2,70 Designing a program to solve a certain task 3,12 3,12 Dividing functionality into procedures 3,10 4,06 Finding bugs from my own program 3,28 3,91 Taulukko 1: What kind of issues you feel difficult in learning programming? (Lahtinen ym., 2005) Vaikeimmat ohjelmoinnin rakenteet olivat puolestaan rekursio, osoittimet ja viitteet, abstraktit tietotyypit ja virheiden hallinta (ks. taulukko 2). Helpoimmaksi koettiin sen sijaan muuttujat, valintarakenteet ja silmukat. 5
9 Which programming concepts have been difficult for you to learn? Students Avg Teachers Avg Variables (lifetime, scope) 2,10 2,41 Selection structures 1,98 2,38 Loop structures 2,09 2,79 Recursion 3,22 4,06 Arrays 2,79 3,24 Pointers, references 3,59 4,44 Parameters 2,60 3,47 Structures data types 2,90 3,45 Absctract data types 3,02 4,06 Input/output handling 2,96 3,75 Error handling 3,33 4,13 Using language libraries 3,04 3,88 Taulukko 2: Which programming concepts have been difficult for you to learn? (Lahtinen ym., 2005) Ohjelmoinnin opetusta suunniteltaessa on hyvä tiedostaa ohjelmoinnin oppimisen sudenkuopat ja kiinnittää näiden kohtien opettamiseen erityistä huomiota. 2.2 Miten ohjelmointia oppii parhaiten? Hyvän opetuksen kannalta on hyvin tärkeää tiedostaa, kuinka opiskelijat oppivat ohjelmointia parhaiten. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että oppiminen on yksilöllistä ja eri ihmiset oppivat eri tavalla. Niinpä on järkevää käyttää monipuolisia opetustapoja. Monipuoliset työtavat saattavat myös lisätä oppilaiden motivaatiota, kuten selviää luvusta 4.2. Lahtisen ym. (2005) tutkimuksessa selkeästi parhaimmaksi materiaaliksi sekä oppilaat että opettajat kokivat esimerkkiohjelmat. Oppilaiden mielestä seuraavaksi parhaat materiaalit järjestyksessä olivat luentomoniste, oppikirja, interaktiiviset visualisaatiot, 6
10 esimerkkitehtävät ja vastaukset sekä still-kuvat ohjelmoinnin rakenteista. Esimerkkiohjelmia lukuunottamatta oppilaat kokivat muut oppimateriaalit keskimäärin yhtä hyviksi. Opettajat löysivät muistakin oppimateriaaleista eroja selkeämmin. Esimerkkiohjelmien jälkeen seuraavina tulivat interaktiiviset visualisaatiot, still-kuvat ohjelmoinnin rakenteista, harjoitustehtävät ja vastaukset, luentomoniste ja viimeisenä oppikirja. What kind of materials have helped/would help you in learning programming? Students Teachers Programming course book 3,35 3,30 Lecture notes/copies of transparencies 3,39 3,47 Exercise questions and answers 3,33 3,62 Example programs 4,19 4,24 Still pictures of programming structures 3,15 3,70 Interactive visualizations 3,33 3,70 Taulukko 3: Opiskelijoiden vastaukset kysymykseen "What kind of materials have helped/would help you in learning programming?" (Lahtinen ym., 2005) Lahtisen ym. (2005) kyselytutkimuksessa kysyttiin myös, että milloin opiskelijat kokevat oppivansa ohjelmointia. Opiskelijat kokivat oppivansa parhaiten silloin kun he työskentelevät yksinään kurssitehtävien parissa. Opettajat sen sijaan kokivat opiskelijoiden oppivan parhaiten käytännön harjoituksissa (demoissa) ja seuraavaksi parhaiten silloin kun he työskentelevät yksin kurssitehtävien parissa. Sekä opettajat että opiskelijat kokivat, että ohjelmointia oppii huonoiten istumalla luennoilla. Luentojen soveltuvuutta ohjelmoinnin opetukseen kannattaakin pohtia. Yliopisto-opettajan käsikirja sanoo, että luentojen tarkoitus ole ainakaan siirtää tietoa: Edelleenkin luento-opetus puoltaa paikkaansa yliopisto-opetuksessa, kun tavoitteena on opettaa suuria opiskelijamääriä samanaikaisesti. Tällöin on 7
11 kuitenkin tärkeää oivaltaa, ettei tarkoituksena niinkään ole siirtää tietoa vaan motivoida opiskelijoita kriittiseen ajatteluun, pohdintaan, kokonaisuuksien hahmottamiseen ja laajempaan itseopiskeluun. Koska kirjoja ja materiaaleja on nykyään runsaasti saatavilla, ei ole mielekästä käyttää arvokasta kontaktiopetusaikaa triviaalin tiedon siirtämiseen. Yliopisto-opettajan käsikirja, s When do you feel that you learn issues about programming? Students Teachers In lectures 3,01 3,21 In exercise sessions in small groups 3,44 3,44 In practical sessions 3,77 3,77 While studying alone 3,79 3,42 While working alone on programming coursework 3,98 4,00 Taulukko 4: Tulokset kysymykseen "When do you feel that you learn issues about programming?" (Lahtinen ym., 2005) 2.3 Ohjelmointikielten syntaksi Gomes ja Mendes (2007) esittävät yhdeksi ohjelmoinnin oppimista vaikeuttavaksi tekijäksi ohjelmointikielten monimutkaista syntaksia. Tätä ongelmaa voidaan helpottaa esimerkiksi valitsemalla opetukseen soveltuvan ohjelmointikielen tai käyttämällä jotain integroitua kehitysympäristöä (Integrated development environment = IDE). Seuraavassa luvussa käsitellään tarkemmin ohjelmointikielen valintaa sekä ohjelmoinnin oppimista helpottavia ympäristöjä. 8
12 3 Ohjelmointikielen valinta ja kehitysympäristöt Useimmat tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että ohjelmointikurssien tarkoituksena on opettaa opiskelijat ohjelmoimaan, eikä opettaa heille tiettyä ohjelmointikieltä. (Jenkins, 2002) Mielipiteet eriävät kuitenkin sen suhteen, pitäisikö ohjelmoinnin alkeiskursseille valita pedagogisesti hyvä kieli, joka olisi helppo oppia, vai kieli josta olisi mahdollisimman paljon hyötyä työelämässä. Jenkins (2002) esittää myös kolmannen näkökulman, jonka mukaan ohjelmointikielen valinnalla ei ole juurikaan merkitystä. Ohjelmointikielen valinnalla voi olla vaikutusta sekä siihen kuinka vaikeana opiskelijat ohjelmointia pitävät, että opiskelijoiden motivaatioon. Curzon ja Rix (1998) esittävät, että kaupallisesti yleinen ohjelmointikieli voisi motivoida opiskelijoita enemmän, koska näiden kielten osaajia työnantajat hakevat. Toisaalta he pohtivat myös, että jos kieli on monimutkainen, voi tämä myös vähentää opiskelijoiden motivaatiota, koska kieli on tällöin vaikeampi oppia. Vujosevic-Janicic ja Tosic (2008, sivu 67) esittävät, että ohjelmoinnin peruskurssille valittavalla ohjelmointikielellä pitäisi olla ainakin seuraavat ominaisuudet: Helppokäyttöiset syöttö- ja tulostusoperaatiot Luettava ja johdonmukainen syntaksi Pieni ja ortogonaalinen määrä ominaisuuksia Syntaktisesti selkeästi erilaiset ohjelmointirakenteet Vujosevic-Janicic ja Tosic (2008, sivu 67) korostavat myös, että ohjelmointiympäristössä pitäisi olla hyvä kääntäjä ja debuggeri, koska aloittelevat ohjelmoijat tekevät paljon virheitä ja ohjelmoijat oppivat pääasiassa kokeilemalla yrityksen ja erehdyksen kautta. 9
13 Kääntäjän virheilmoitusten tulisikin olla selkeällä kielellä ja heijastaa tapahtunutta syntaktista tai semanttista virhettä. 3.1 Opetukseen suunnitellut kielet Erityisesti opetuskäyttöön suunniteltu ohjelmointikieli ei ole uusi idea. Logo-kielen kehitys alkoi MIT:n tekoälylaboratoriosta ja sen ensimmäinen versio valmistui Pieni joukko MIT:n tutkijoita aloitti tutkimuksen Logon käytöstä peruskoulun opetuksessa. Useissa Logo-ohjelmointiympäristössä on käytössä kilpikonna Turtle, jonka liikkumista pystyy ohjelmoimaan. (Logo, 2012) Vuonna 1971 Niklaus Wirth kehitti Algol-kielestä yksinkertaisemman version opetuskäyttöön ja antoi sille nimeksi Pascal, matemaatikko ja filosofi Blaise Pascalin mukaan. 10
14 3.1.1 RoboMind Kuvio 1: RoboMind-ympäristö on helppokäyttöinen työkalu ohjelmoinnin alkeiden opiskeluun RoboMind on ohjelmointiympäristö ohjelmoinnin alkeiden oppimiseen, jossa ohjelmoidaan robottia. Robotti pystyy liikkumaan, katsomaan ympärilleen, liikuttamaan esineitä ja maalaamaan. Tässä mielessä RoboMind muistuttaakin paljon Logon Turtlea, mutta siinä missä Turtle liikkua esteettömässä ympäristössä, voi RoboMindissa luoda robotille haastavampia esteitä sisältäviä karttoja. Ohjelmointikielenä ympäristössä on opetukseen suunniteltu oma yksinkertainen ROBO-kieli, joka muistuttaa syntaksiltaan hieman Java-kieltä. Ympäristö antaa silmäyksen myös robotiikkaan ja tekoälyyn, vaikka onkin ensijaisesti suunniteltu ohjelmoinnin alkeiden oppimiseen. Tähän se soveltuukin erittäin hyvin, sillä RoboMindia on helppo käyttää ja ennen kaikkea se oli todella helppo asentaa. Ohjelmointiympäristön asentaminen Windowsille tapahtui yhdestä exe-tiedostosta, jonka 11
15 jälkeen kaikki toimii automaattisesti. RoboMind on Windowsin lisäksi saatavilla myös Os X ja Linux -käyttöjärjestelmille. (Robomind, 2012) 3.2 Ohjelmointiympäristöt ohjelmoinnin opetuksessa Ohjelmointiympäristöissä on useita ominaisuuksia, jotka helpottavat ohjelmointia. Ne saattavat sisältää mm. automaattisen syntaksivirheiden korostuksen, koodin täydennystoiminnon ja jopa tiettyjen loogisten virheiden automaattisen korjaamisen. On selvää, että esimerkiksi syntaksivirheiden automaattinen korostus auttaa huomaamaan syntaksivirheet jo ennen ohjelman kääntämistä ja ajamista. Ohjelmointiympäristön voisikin olettaa helpottavan ohjelmoinnin alkeiden oppimista, mutta aloittelevalla ohjelmoijalla siitä voi olla myös haittaa. Chen ja Marx (2005) ovat todenneet, että osa kehitysympäristöistä on niin täynnä ominaisuuksia, että niiden oppiminen vie paljon aikaa. Ohjelmointiympäristön valinta ei siis ole helppoa. Pitäisikö valita ympäristö, joka on suunniteltu opetuskäyttöön, kuten esimerkiksi BlueJ, vai ns. oikea teollisuudessakin käytössä oleva ympäristö, kuten Eclipse, jonka oppiminen voi viedä enemmän aikaa? Chen ja Marx (2005) ovat kokeilujensa perusteella päätyneet ratkaisuun, jossa he aloittavat Java-ohjelmointikurssin ilman ohjelmointiympäristöä, jolloin opiskelijat oppivat ohjelmoinnin perusteet. Kahdeksan viikon jälkeen he vaihtavat käyttämään teollisuudesakin käytettyä Eclipse-ohjelmontiympäristöä, jolloin opiskelijat ymmärtävät paremmin ohjelmointiympäristön toimintaa ja voivat tehostaa omaa ohjelmointiaan BlueJ BlueJ on Kentin yliopistossa kehitetty Java-ympäristö erityisesti olio-ohjelmoinnin alkeiden opiskeluun. Erityisen BlueJ:stä tekee se, että luokat ja oliot on mahdollista nähdä koko ajan sekä graafisena esityksenä, että koodina. Ympäristö on suunniteltu aloittelijoille ja siksi hyvin pelkistetty ja helppokäyttöinen. (BlueJ, 2012) 12
16 Kuvio 2: BlueJ Java-ympäristö näyttää luokat sekä graafisena esityksenä että koodina Codecademy Codeacademy on verkkokurssi ohjelmoinnin alkeiden opiskeluun JavaScript-kielellä. Sivustolla on tehtäviä, jotka tehdään sivustolla olevalla JavaScript-konsolilla. Sivusto antaa välittömän palautteen automaattisesti, eikä näin ollen vaadi opettajaa, vaan opiskelua voi tehdä täysin itsenäisesti omaan tahtiin. Motivointia on lisätty antamalla käyttäjälle pisteitä tehdyistä tehtävistä ja lisäämällä sovellukseen sosiaalisen median elementtejä Muita ympäristöjä Ohjelmointiympäristöjä on paljon muitakin. Teollisuudessa suosittuja ovat ainakin Eclipse, NetBeans ja Microsoftin Visual Studio. Ohjelmointiympäristön valintaan vaikuttaa tietenkin ohjelmointikurssille valittua ohjelmointikieli, tai ohjelmointiympäristön valinta vaikuttaa ohjelmointikielen valintaa riippuen kumpi valitaan ensin. Useat ympäristöt tukevat useita eri kieliä, mutta jotkut on suunniteltu vain tietylle kielelle. 13
17 4 Motivaatio Kinnunen ja Malmi (2006) huomasivat tutkimuksessaan, että motivaation puute on yksi suurimpia syitä miksi opiskelijat jättävät ohjelmointikurssin kesken yliopistossa. He huomasivat myös, että ohjelmointikurssin vaikeudella saattaa olla yhteyttä opiskeljoiden motivaatiotaan. Myös Jenkins (2002) sekä Gomes ja Mendes (2007) ovat havainneet motivaation ongelmana yliopiston ohjelmointikursseilla. Oppilaat eivät välttämättä ole kiinnostuneita itse ohjelmoinnin oppimisesta, vaan sen oppiminen voi olla ainoastaan väline esimerkiksi hyväpalkkaisen työn saavuttamiseen. Toiset taas voivat opiskella ohjelmointia miellyttääkseen vanhempiansa. Tätä kutsutaan ulkoiseksi motivaatioksi (Malmberg ja Little, 2002). Tämän vastakohtana voidaan nähdä se, että ohjelmointi itsessään on kiinnostavaa ja motivoivaa, eli opiskelijalla on sisäinen motivaatio ohjelmoinnin oppimiseen. Jenkinsin (2002) motivaatiotutkimuksen mukaan yleisin syy ohjelmointikursseille osallistumiseen on se, että ne ovat pakollinen osa opintoja. Tutkimukseen osallistui 226 Leedsin yliopiston ensimmäisen ohjelmointikurssin opiskelijaa ja 139 Kentin yliopiston ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssin opiskelijaa. Opiskelijoista 48% ilmoitti syyksi ohjelmointikurssille osallistumiseen, koska se on pakollinen osa opintoja, toiseksi yleisin tärkein syy kurssille tuloon oli oppiminen (20%) ja kolmanneksi sisältö (14%). Muita syitä olivat mm. ura ja työllistyminen. (Jenkins, 2001) Middlesexin yliopistossa Lontoossa vuonna 1998 tehdyssä tutkimuksessa ainoastaan 23% opiskelijoista ilmoitti 10 vaihtoehdosta ensimmäiseksi syykseen ohjelmointikurssille tulemiseen olevan oppia ohjelmoimaan. Opiskelijoista 20% halusi ymmärtää paremmin ohjelmia ja ohjelmointia. Suosituin syy, jonka 33% opiskelijoista valitsi, oli kuitenkin koska ohjelmoinnin ymmärtäminen auttaa minua tulevalla urallani. Noin kolmasosa 14
18 opiskelijoista ei siis selvästikään ollut sisäisesti motivoituneita ohjelmoinnin oppimiseen. (Curzon ja Rix, 1998) Kolmannessa tutkimuksessa ainoastaan 22% valitsi ohjelmointikurssin, koska olivat kiinnostuneet itse ohjelmoinnista, ja loput vastanneista valitsivat kurssin jostain muusta syystä. Muita syitä olivat halu saada tai vaihtaa työpaikkaa (40%) ja kurssin pakollisuus (35%). (Mamone, 1992) Näiden kolmen tutkimuksen perusteella opiskelijoiden motivaatio saattaa olla alhainen jo kurssille tultaessa, eikä ohjelmoinnin oppimisen vaikeus ainakaan helpota tilannetta. Yllä mainittujen tutkimusten perusteella osalla korkeakouluopiskelijoista on heikko sisäinen motivaatio ohjelmointiin. Tässä luvussa esitellään nykypäivän motivaatioteorioita ja keinoja siihen, kuinka opettaja voisi lisätä opiskelijoiden motivaatiota. 4.1 Motivaatioteoriaa Sisäinen ja ulkoinen motivaatio Motivaatio voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen motivaation. Sisäiseen motivaatioon kuuluu uteliaisuutta, spontaaniutta ja kiinnostusta ilman ulkoisia palkkioita. Ulkoisesti motivoituneelle ihmiselle sen sijaan tärkeitä ovat palkkiot, suosio, hyväksyntä ja rangaistuksen välttäminen. (Malmberg ja Little, 2002, s. 129) Linus Torvalds kertoo kirjassa Just for fun Torvalds omaa suhtautumistaan ohjelmointiin: En tiedä miten voisin selittää, miten jännittävää koodin kirjoittaminen on, mutta yritän kuitenkin. Henkilölle, joka harrastaa ohjelmointia, se on jännempää kuin mikään muu maailmassa. Se on shakkia monimutkaisempi peli. Siinä ikään kuin 15
19 itse laatii pelin säännöt, ja lopputulos on se minkä pystyt siitä luomaan. (Torvalds ja Diamond, 2001, s. 89) On helppo tunnistaa, että Torvaldsilla on sisäinen motivaatio ohjelmointiin. Kuvauksen perusteella häntä ei motivoi ulkoiset palkkiot kuten raha, menestys tai kunnoitus, vaan ainoastaan kiinnostus itse ohjelmontia kohtaan. Bergin ja Reilly (2005) havaitsivat tutkimuksessaan, että sisäisellä motivaatiolla on suuri positiivinen vaikutus ohjelmointikurssilla menestymiseen. Ihanteellista olisikin jos opiskelijoissa saisi sytytettyä sisäisen motivaation ohjelmointia kohtaan. On kuitenkin myönnettävä, että ohjelmointi ei voi herättää sisäistä motivaatiota kaikissa opiskelijoissa, joten myös ulkoiselle motivaatiolle on paikkansa Itsemääräytymisteoria Ryanin ja Decin (viitattu Malmberg ja Little, 2002) itsemääräytymisteorian mukaan ihmisellä on kolme universaalia psykologista perustarvetta: autonomia, kompentessi ja yhteenkuuluvuus, jotka vaikuttavat ihmisen ulkoiseen ja sisäiseen motivaation. Kompetenssilla tarkoitetaan yksilön tarvettta tuntea itsensä tehokaaksi sosiaalisessa ympäristössään ja kokemusta mahdollisuuksista harjoittaa ja näyttää omia kykyjään. (Deci ja Ryan, 2002) Ohjelmoinnin opetuksen näkökulmasta kompetenssi nousee erityisesti esiin. Ohjelmointi on vaikea taito, kuten luvussa 2 todettiin. Niinpä ohjelmoinnin opiskelu ei välttämättä ainakaan aluksi anna opiskelijalle kompetenssin eli pätevyyden tuntua, joka itsemääräytymisteorian mukaan laskee opiskelijoiden motivaatiota. Itsemääräytymisteorian perusteella voikin olla, että ohjelmoinnin vaikeudella ja motivaatiolla on yhteys, joka perustuu opiskelijoiden kokemaan kompetenssiin. Jos tämä pitäisi paikkaansa, voitaisiin opiskelijoiden motivaatiota siis parantaa myös helpottamalla ohjelmoinnin oppimista ja lisäämällä opiskelijoiden onnistumisen kokemuksia. 16
20 Parhaimillaan kompetenssin kokeminen saattaa aiheuttaa kierteen, joka lisää motivaatiota ja oppimista entisestään. Jos opiskelija kokee ohjelmoinnissa onnistumisen tunteita (kompetenssi) hänen motivaationsa kasvaa ja hän opiskelee yhä enemmän, jolloin hän todennäköisesti osaa yhä paremmin ja tuntee yhä enemmän kompentessia. Sama saattaa valitettavasti toimia myös käänteisesti. Jos opiskelija kokee olevansa huono ohjelmoinnissa, hänen motivaationsa laskee, jolloin hän jaksaa harjoitella ja opiskella yhä vähemmän ja tuskin oppiikaan kovin hyväksi ohjelmoijaksi. Kompetenssin kokemisen, motivaation ja ohjelmoinnin oppimisen yhteyttä pitäisi tutkia lisää. Uskallan kuitenkin väittää, että opettaja voi lisätä oppilaiden motivaatiota tuottamalla heille onnistumisen kokemuksia. Yksi keino tähän voisi olla tehdä eri tasoisia harjoitustehtäviä, jotta kaikki voisivat saada onnistumisen elämyksen. Jos kurssilla on esimerkiksi käytännönharjoituksia, voisi ensimmäinen tehtävä olla aina sellainen, että jokainen osaa varmasti sen ratkaista. Kompetenssin kokemisen lisäksi itsemääräytymisteorian mukaan opiskeljoiden motivaatiota voidaan lisätä autonomialla ja yhteenkuuluvuuden tunteella. Ohjelmointikursseilla autonomiaa voitaisiin lisätä esimerkiksi tarjoamalla opiskelijoille valinnanvapautta harjoitustehtäviin. Yhteenkuuluvuutta sen sijaan voitaisiin lisätä järjestämällä esimerkiksi tilaisuuksia, joissa harjoitustehtäviä voisi pohtia ja ratkoa yhdessä. 4.2 Motivoiva opettaja Yksi tärkeimmistä asioista, jonka opettaja voi tehdä, on välittää oma intohimonsa asiaan. Tällä tavoin opettaja voi tehdä kiehtovan myös asiasta, jota opiskelija ei ehkä etukäteen pitänyt kiinnostavana. (Himanen, 2010, s.130) 17
21 Himasen (2010) mukaan opittavan asian tekeminen merkitykselliseksi on opettajan tärkeimpiä tehtäviä. Nimittäin jos opiskelija ei koe asiaa kiinnostavaksi ja merkitykselliseksi, hän saattaa opetella asian kokeeseen, mutta unohtaa sen välittömästi kokeen jälkeen. Jos sen sijaan opiskelija kokisi opiskeltavan asian kiinnostavaksi ja merkitykselliseksi niin hieman kärjistettynä oppiminen seuraisi tämän jälkeen kuin itsestään. Kun nykypäivänä tietoa on helposti saatavilla esimerkiksi Internetin välityksellä, voisi pelkkä innostaminen johtaa huikeisiin oppimistuloksiin. Himasen ajatusten taustalla on sokraattinen idea luovan intohimon paarmaan pistosta. Lindblom-Ylänne ym. (2009, s. 88) ovat listanneet yliopisto-opettajan työkaluja motivaation ja kiinnostuksen rakentamiseksi. Julkista oppimistavoitteet ja pane opiskelijat miettimään henkilökohtaisia tavoitteitaan kurssillasi Vaihtele aktiivisesti työskentelytapoja: pane opiskelijat työskentelemään itsenäisesti, ryhmässä, pareittain ja verkossa. Rakenna turvallista oppimisympäristöä. Kannusta kysymään ja kysy itsekin. Tarjoa vaihtoehtoisia suoritustapoja ja valinnan mahdollisuuksia Kytke opetus ajankohtaisiin ja opiskelijoiden omiin kysymyksiin. Anna palautetta ja pane opiskelijat antamaan palautetta toisilleen. Kerro, mistä olet itse kiinnostunut ja anna innostuksesi näkyä. 18
22 4.3 Kohti motivoivaa ohjelmoinnin opetusta Perinteisesti ohjelmoinnin opetus on alkanut konsoliohjelmien tekemisellä. Ensimmäinen ohjelma tulostaa usein konsoliin tekstin Hello World. Myöhemmin siirrytään tehtäviin, joissa käyttäjältä kysytään syötteitä konsolissa, joiden perusteella ohjelman toiminta sitten muuttuu. Feldgen ja Clua (2003) ovat huomanneet, että opiskelijoita motivoi konsoliohjelmien sijaan pelien ja web-sovellusten tekeminen eli sovellukset, joihin he törmäävät myös vapaa-ajallaan. We begin our course with game programs using only integer variables and logical conditions modeling the rules. Class after class we introduce algorithms and control structures, to work out the games. After midterm we introduce complex algorithms and complex data structures to build card and board games, and game competitions with ranking and awards. We use CGI Web programming to let students play with fancy user interfaces. (Feldgen ja Clua, 2003, s. T3C- 24) Ennen uuden pelien tekemiseen perustava lähestymistavan aloittamista 25% opiskelijoista jätti kurssin kesken ja 10% jätti koko oppilaitoksen. Opetuksen muuttamisen jälkeen kurssin jätti kesken enää 10%, eikä yksikään opiskelija jättänyt koko oppilaitosta. 4.4 Pelit ohjelmoinnin opetuksessa Yulia ja Adipranata (2010) tutkivat muutosta opiskelijoiden menestyksessä, kun perinteinen olio-ohjelmoinnin opetus korvataan pelisuunnittelun kautta tapahtuvalla yhteistoiminnallisella opetuksella (Cooperative Learning). Yhteistoiminnallisessa oppimisessa oppilaat ratkaisevat tehtäviä ryhmässä ja jokainen on vastuussa oman oppimisensa lisäksi myös muiden oppimisesta. Olio-ohjelmointi kurssi ei ollut Petran 19
23 kristillisessä yliopistossa ensimmäinen ohjelmoinnin kurssi vaan peruskurssin jälkeen pidettävä jatkokurssi. Aluksi oppilaat tekivät yksinkertaisen pelin käyttämällä GameMaker-sovellusta joka ei vaadi vielä ohjelmointiosaamista ja jossa opiskelijat oppivatkin enemmän pelisuunnittelua. Tämän aikana opiskelijoille opetetaan kuitenkin olio-ohjelmoinnin ideaa. GameMakerillä tehdyn pelin jälkeen oppilaat alkavat ohjelmoimaan käyttämällä C++-kieltä. Olioiden suunnittelun apuna käytettiin minimuml-ohjelmistoa, joka näyttää oliot visuaalisesti luokkakaavioina. Olioiden opetuksessa käytettiin esimerkkinä oikeaa World of Warcraft -peliä. Muutosten tuloksena kuuden edellisen kurssin keskimääräinen läpipääsyprosentti nousi prosenttiin. Myös Jyväskylän Yliopistossa on otettu peliohjelmointi ohjelmoinnin alkeiskurssin lähtökohdaksi. Kurssilla käytettiin yliopistossa kehitettyä Jypeli-kirjastoa, joka perustuu Microsoftin XNA-pelikehitysympäristöön, ja jossa ohjelmontikielenä on C#. Isomöttösen ja Lappalaisen (2012) tutkimuksesta selviää, että opiskelijat kokivat peliteeman muun muassa ajankohtaiseksi, mukavaksi, inspiroivaksi, motivoivaksi, tehokkaaksi ja helposti lähestyttäväksi. Kun opiskeljoilta kysyttiin, kävisivätkö he kurssin mielummin perinteisesti Java-kielellä, suurin osa vastaajista (35%) oli täysin eri mieltä asteikolla yhdestä viiteen. (1= täysin eri mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä.). Toiseksi eniten vastauksia sai vaihtoehto 3 (32%), joka voineen tulkita niin, että suuri osa vastaajista ei myöskään osannut oikein sanoa, oliko peliteema heidän mielestään hyvä vai ei. Huomattavaa kuitenkin on, että vaihtoehdot 4 ja 5, eli perinteinen Java-kurssi, olisi ollut ainoastaan 11% vastaajan mieleen. Kysymys on kieltämättä hankala aloitteleville ohjelmoijille, koska heillä ei välttämättä ole kokemusta Java-kielestä, joten voi olla vaikea sanoa, kummalla tapaa kurssin kävisi mieluiten. Opiskelijoiden pysymistä mukana kursilla mitattiin viikottaisten kurssiehtävien palauttaneiden opiskelijoiden määrällä. Opiskelijat pysyivätkin selvästi paremmin mukana kurssilla verrattuna aiempiin vuosiin. (kts. Kuvio 3). 20
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotPELIEN KEHITYSTÄ (OHJELMOINTIA) OPISKELIJOIDEN KANSSA
PELIEN KEHITYSTÄ (OHJELMOINTIA) OPISKELIJOIDEN KANSSA Antti-Jussi Lakanen, tohtorikoulutettava, FM Vesa Lappalainen, lehtori, FT Tietotekniikan laitos, Jyväskylän yliopisto 1 TÄMÄ ESITYS VIDEONA http://kurssit.it.jyu.fi/itkp102/2013s/luentomaol/luentomaol13
LisätiedotKysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)
Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:
LisätiedotNetwork to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi
Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi
LisätiedotOhjelmien kehittämisstudiot varmistavat laadukkaat ja linjakkaat maisteriohjelmat Maire Syrjäkari ja Riikka Rissanen
Ohjelmien kehittämisstudiot varmistavat laadukkaat ja linjakkaat maisteriohjelmat 18.8.2016 Maire Syrjäkari ja Riikka Rissanen Miksi ja miten studiot? Todellinen tarve: uudet maisteriohjelmat alkamassa
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotOpiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio
Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella
LisätiedotInformation on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve
LisätiedotLÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA
LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava Yliopistopedagogiikan keskus Jenni Krapu, Yliopisto-opettaja, Avoin yliopisto Risto Uro, Yliopistonlehtori,
LisätiedotKoulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:
TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme
LisätiedotOppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012
Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)
LisätiedotNäkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo
LisätiedotPortfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund
Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin
LisätiedotJohdatus ohjelmointiin 811122P Yleiset järjestelyt: Kurssin sivut noppa -järjestelmässä: https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/811122p/etusivu 0. Kurssin suorittaminen Tänä vuonna kurssin suorittaminen tapahtuu
LisätiedotTyöelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu
Automaation ja sähkötekniikan maisteriohjelman Projektityökurssi-case Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Sessio 3 Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan
LisätiedotSCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.
SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja
LisätiedotOpiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla
Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki
LisätiedotP e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa
P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa Java-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät Java-kielen perusteet 3 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN 10 JAVA-KIELEN PERUSTEET 10 OPISKELUN ALOITTAMINEN
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotNäin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut www.helsinki.fi
Näin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut Ohjelmointikurssin järjestäminen Helsingin yliopiston Ohjelmoinnin MOOC-kurssimateriaalin avulla 15.4.2016 1 Linkki Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotFlippausta 3 korkeakoulun opiskelijoille
Pedaforum 2018 16.8.2018 Erkki Pesonen, yliopistonlehtori, Erkko Sointu tutkijatohtori Flippausta 3 korkeakoulun opiskelijoille UEF // University of Eastern Finland What is coming? Opintojakson sisältö
LisätiedotTehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg
Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
Lisätiedot1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä
OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?
LisätiedotVertaispalaute. Vertaispalaute, /9
Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt
Lisätiedot11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )
11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet
LisätiedotOhjelmointi 1 / syksy /20: IDE
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 10/20: IDE Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Tämän luennon rakenne
LisätiedotCHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi
Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin
LisätiedotC++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto
Johdanto C++ Ohjelmoijan käsikirja Johdanto Tervetuloa Inside C++-kirjan pariin. Tämä on opaskirja standardi C++:n käyttöön. Käsittelemme kirjassa kaikki syntaksin, kieliopin, olio-ohjelmoinnin ja standardikirjastojen
LisätiedotMillaiset mahdollisuudet avautuvat KODUpeliohjelmoinnilla. Lehtori Jarkko Sievi 3.12.2012 Virtuaaliopetuksen päivät
Millaiset mahdollisuudet avautuvat KODUpeliohjelmoinnilla Lehtori Jarkko Sievi 3.12.2012 Virtuaaliopetuksen päivät Työpajan sisältö Oppimisympäristönä peliohjelmointi hanke Hankkeen esittely Hankkeen tavoitteet
LisätiedotUusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen
The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project
LisätiedotOP1. PreDP StudyPlan
OP1 PreDP StudyPlan PreDP The preparatory year classes are in accordance with the Finnish national curriculum, with the distinction that most of the compulsory courses are taught in English to familiarize
LisätiedotNaps ja Bloom teollisuusrobotiikan Peda-Forum,
Naps ja Bloom teollisuusrobotiikan simulaatio-opetuksessa @sakarikoivunen Peda-Forum, 15.8.2018 Johdanto Tuotantoautomaation koulutus- ja tutkimusvastaava Oma opetus lähinnä Tuotantoautomaation perusteet
LisätiedotYLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN
YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotLokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä
Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä Kaisu Rättyä Itä-Suomen yliopisto Tero Juuti Tampereen teknillinen yliopisto Teoreettinen viitekehys kognitiiviskonstruktivistinen oppimiskäsitys opettajan tiedon
LisätiedotSTEP 1 Tilaa ajattelulle
Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu
LisätiedotLuovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja
Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö
Lisätiedot1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä
OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan
Lisätiedot19/20: Ikkuna olio-ohjelmoinnin maailmaan
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 19/20: Ikkuna olio-ohjelmoinnin maailmaan Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007
LisätiedotHankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi
Ideasta projektiksi - kumppanuushankkeen suunnittelun lähtökohdat Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta
LisätiedotInformation on preparing Presentation
Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotSulautuva yliopisto opetus, syksy 2009
Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto
VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,
LisätiedotTAITO TARTTUU TREENAAMALLA!
TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotTentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla.
Tentti Tentti Tentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla. Omia koneita ei saa käyttää. Sähköisessä tentissä on paperitentin tapaan osaamisen
LisätiedotKäyttöliittymät II. Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta. Keskeisin kälikurssilla opittu asia?
Käyttöliittymät II Sari A. Laakso Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta Keskeisin kälikurssilla opittu asia? 1 Käyttöliittymät II Kurssin sisältö Käli I Käyttötilanteita Käli II Käyttötilanteet selvitetään
LisätiedotATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto
ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
LisätiedotApuja ohjelmointiin» Yleisiä virheitä
Apuja ohjelmointiin» Yleisiä virheitä Ohjelmaa kirjoittaessasi saattaa Visual Studio ilmoittaa monenlaisista virheistä "punakynällä". Usein tämä johtuu vain siitä, että virheitä näytetään vaikket olisi
LisätiedotKiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited
Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,
LisätiedotYrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)
Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen
LisätiedotPythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat
LisätiedotECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana
ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä
LisätiedotVaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012
Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden
LisätiedotRomanikielen oppimistulokset vuosiluokilla Mari Huhtanen
Romanikielen oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Mari Huhtanen Arvioinnin toteuttaminen Romanikielen arviointi toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki romanikieltä
LisätiedotSisällysluettelo Table of contents
Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely
LisätiedotHUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.
Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.
LisätiedotAalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa
Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,
LisätiedotMikä ihmeen projektioppiminen?
Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja
LisätiedotBlended Learning ja sen hyödyntäminen avoimen yliopistoopetuksen. Blended learning & tulevaisuuden menestystekijät
Blended Learning ja sen hyödyntäminen avoimen yliopistoopetuksen kehittämisessä Avoimien yliopistojen valtakunnalliset neuvottelupäivät Turussa 4-5.10.2007 Avoimen yliopiston menestystekijöiden pohtiminen
LisätiedotOsaamisen ja sivistyksen parhaaksi
1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä
LisätiedotUusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition)
Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen Click here if your download doesn"t start automatically Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen
LisätiedotOhjelmointi II. Erkki Pesonen Luennot ja harjoitukset. Itä-Suomen yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2015
Ohjelmointi II Erkki Pesonen Luennot ja harjoitukset Itä-Suomen yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2015 1 Johdantoa kurssilla opiskeluun: oppimistavoitteet. 1. Tiedän mitä asioita kurssilla opiskellaan
LisätiedotOPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT
OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi
LisätiedotSummanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013
TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kevät 2013 Perusopetuksen päättövaihe Arviointiin osallistui 3 652 oppilasta, joista 1. tyttöjä 1 754 (48,0 %)
LisätiedotDigitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu
Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.
LisätiedotSähköiset oppimateriaalit osana opetusta
Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja
LisätiedotKoodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/
Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen 19.1.2017 https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Mitä on koodaaminen? Koodaus on puhetta tietokoneille. Koodaus on käskyjen antamista tietokoneelle.
LisätiedotYHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA
1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)
LisätiedotSelainpelien pelimoottorit
Selainpelien pelimoottorit Teemu Salminen Helsinki 28.10.2017 Seminaaritutkielma Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytiede ! 1 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta
Lisätiedot812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010
812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin (1p kaikista): a) Mitä tarkoittaa funktion ylikuormittaminen (overloading)? b) Mitä tarkoittaa jäsenfunktion ylimääritys
Lisätiedot1. Liikkuvat määreet
1. Liikkuvat määreet Väitelauseen perussanajärjestys: SPOTPA (subj. + pred. + obj. + tapa + paikka + aika) Suora sanajärjestys = subjekti on ennen predikaattia tekijä tekeminen Alasääntö 1: Liikkuvat määreet
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotMONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
LisätiedotMillainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?
Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:
LisätiedotSUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN
SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan
LisätiedotYmpäristökriisi ja ilmastokatastrofi Tiedon luonteen muutos Tieto- ja viestintäteknologian kehitys, digitalisaatio Työelämän murros, automatisaatio
Ympäristökriisi ja ilmastokatastrofi Tiedon luonteen muutos Tieto- ja viestintäteknologian kehitys, digitalisaatio Työelämän murros, automatisaatio ja robotisaatio Hyvinvoinnin ongelmat eli niin sanottu
LisätiedotWindows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo
Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotA! PEDA INTRO (5 op)
A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija
LisätiedotKTKO104. Luento
KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-
LisätiedotAjanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu
Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg
LisätiedotHyvä ja paha pelillistäminen
Hyvä ja paha pelillistäminen Kalle Huhtala, kehitysjohtaja @Kalle_Huhtala #pelillistäminen #gamification #vvop2014 A NORDIC MORNING COMPANY Hyvässä hypessä Big Data Sosiaalinen media työelämässä Gamification/
LisätiedotOpiskelumotivaatio 12.11.2015. Tiina Kerola
Opiskelumotivaatio 12.11.215 Tiina Kerola Motivaatiosta yleisesti Motivaatiolla viitataan yleisesti ottaen syyhyn, syihin tai perusteluihin, miksi joku tekee jonkin teon tai suorituksen Opiskelussa: perustelu
Lisätiedothttps://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/811122p/etusivu
Johdatus ohjelmointiin 811122P Yleiset järjestelyt: Kurssin sivut noppa -järjestelmässä: https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/811122p/etusivu 0. Kurssin suorittaminen Tänä vuonna kurssin suorittaminen tapahtuu
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotAS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin
AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013
LisätiedotEtäopetuksen monet muodot
Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi
LisätiedotKurssin aloitus. AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola
Kurssin aloitus AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola English Summary The lectures will be held in Finnish The slides are in Finnish, too All other material is in English The course book
LisätiedotDIPLOMITYÖ ARI KORHONEN
DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Diplomityö Tietotekniikan osasto 20.5.1997 Ari Korhonen WORLD WIDE WEB (WWW) TIETORAKENTEIDEN JA ALGORITMIEN TIETOKONEAVUSTEISESSA OPETUKSESSA Työn valvoja
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut
Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 1613 Oletko kokenut, että seuraavia asioita on mielestäsi enemmän, saman verran tai vähemmän kuin Oppitunnilla istutaan
LisätiedotC-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti
C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti Mitä haluan oppia C-kurssilla? ja miksi? Tutustu lähimpään naapuriin Keskustelkaa miksi halusitte / jouduitte tulemaan kurssille 3 minuuttia è kootaan vastauksia
Lisätiedot