OHJELMOINNIN VAIKEUS JA OPISKELIJOIDEN HEIKKO MOTIVAATIO OHJELMOINNIN ALKEISKURSSIEN HAASTEINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OHJELMOINNIN VAIKEUS JA OPISKELIJOIDEN HEIKKO MOTIVAATIO OHJELMOINNIN ALKEISKURSSIEN HAASTEINA"

Transkriptio

1 Martti Hyvönen OHJELMOINNIN VAIKEUS JA OPISKELIJOIDEN HEIKKO MOTIVAATIO OHJELMOINNIN ALKEISKURSSIEN HAASTEINA Tietotekniikan kandidaatintutkielma Jyväskylän yliopisto Aineenopettajakoulutus

2 Tekijä: Martti Hyvönen Yhteystiedot: Työn nimi: Ohjelmoinnin vaikeus ja opiskelijoiden motivaatio Title in English: The Difficulty of Programming and Lack Of Student Motivation As a Challenge in CS1 Courses Työ: Kandidaaatintutkielma Sivumäärä: 26 Linja: Aineenopettajakoulutus Teettäjä: Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos Avainsanat: Ohjelmoinin opetus, motivaatio Keywords: Teaching programming, motivation Tiivistelmä: Abstract:

3 Sisältö 1 JOHDANTO OHJELMOINNIN VAIKEUS MIKÄ OHJELMOINNISSA ON VAIKEINTA? MITEN OHJELMOINTIA OPPII PARHAITEN? OHJELMOINTIKIELTEN SYNTAKSI OHJELMOINTIKIELEN VALINTA JA KEHITYSYMPÄRISTÖT OPETUKSEEN SUUNNITELLUT KIELET OHJELMOINTIYMPÄRISTÖT OHJELMOINNIN OPETUKSESSA MOTIVAATIO MOTIVAATIOTEORIAA MOTIVOIVA OPETTAJA KOHTI MOTIVOIVAA OHJELMOINNIN OPETUSTA PELIT OHJELMOINNIN OPETUKSESSA ROBOTIT OHJELMOINNIN OPETUKSESSA: ROBOCODE JA LEGO MINDSTORMS YHTEENVETO JA POHDINTA...25 LÄHTEET...27

4 1 Johdanto Ohjelmoinnin alkeiden oppiminen tuntuu monien tutkimusten ja raporttien mukaan olevan erittäin vaikeaa. Tästä kertoo myös yliopistojen alkeiskurssien usein korkeat lopettamisprosentit. (Robins ym., 2003; Kinnunen ja Malmi, 2006) Kysymys kiinnostaa minua, koska olen itse opiskellut ja opettanut ohjelmointia ja havainnut, että suurella osalla opiskelijoita on aluksi huomattavia vaikeuksia hahmottaa ohjelmoinnin alkeita, vaikka he tekisivätkin paljon töitä asian eteen. Mitkä ovat syitä tähän ja kuinka näitä opiskelijoita voisi auttaa? Kinnunen ja Malmi (2006) tutkivat syitä kurssin kesken jättämiseen Helsingin teknillisessä yliopistossa. Tutkimus koostui kyselystä ja haastattelusta. Kysely lähetettiin kaikille kurssin keskeyttäneille, joista noin puolet (N=105) vastasi kyselyyn. Lisäksi 18 kurssin keskeyttänyttä opiskelijaa haastateltiin tarkemmin. Opiskelijoilla oli useimmiten enemmän kuin yksi syy kurssin keskeyttämiseen, mutta kaksi syytä nousi tutkimuksessa erityisesti esiin: opiskelijoilla ei ollut aikaa eikä motivaatiota. Kinnunen ja Malmi jakoivat opiskelijoiden motivaatio-ongelmat vielä kolmeen alaryhmään: 1. Opiskelijan yleinen opiskelumotivaatio on alhainen. 2. Kurssista saatava hyöty on vähäinen kurssin työmäärään nähden. 3. Kurssi tai jotkut osat siitä ovat liian vaikeita, joten motivaatio laskee. Kurssin vaikeus ei vaikuta ainoastaan motivaatioon, vaan Kinnunen ja Malmi (2006) havaitsivat sen aiheuttavan opiskelijoille myös ajankäytön ongelmia. Kun kurssi on vaikeampi kuin opiskelja olettaa, ei aika riitäkkään kurssin suorittamiseen. Se, että opiskelijat kokevat ohjelmointikurssin vaikeaksi, vaikuttaa siis molempiin pääsyihin joita tutkimuksessa havaittiin: sekä motivaatioon, että ajan riittämättömyyteen. 1

5 Tutkijat ja opettajat ovat löytäneet yliopisto-opiskelijoiden ongelmiin ohjelmointikursseilla myös joukon muita syitä. Syyt voidaan jaotella ainakin neljään ryhmään: oppijaan liittyvät syyt, opettajaan ja opetukseen liittyvät syyt, ohjelmointiin sinällään liittyvät syyt ja opetuksen järjestämiseen liittyvät syyt. Alla listattuna jotain syitä muutamasta eri tutkimuksesta. Lista ei pyri olemaan täydellinen. Oppijaan liittyvät syyt Motivaatio (Jenkins, 2002; Kinnunen ja Malmi, 2006) Väärät oppimisstrategiat (Jenkins 2002; Gomes ja Mendes, 2007) Liian vähän aikaa opiskeluun (Kinnunen ja Malmi, 2006) Opiskelijat eivät työskentele tarpeeksi ahkerasti (Gomes ja Mendes, 2007) Opettajaan ja opetukseen liittyvät syyt Opettaja ei tue kaikkien oppilaiden luonnollisinta tapaa oppia (Gomes ja Mendes, 2007) Opetetaan dynaamista asiaa staattisilla materiaaleilla, mutta osa oppilaista ei opi ohjelmoinnin dynamiikkaa näin (Gomes ja Mendes, 2007) Opetetaan enemmän tietyn ohjelmointikielten syntaksia, kuin yleistä ongelmanratkaisua (Gomes ja Mendes, 2007) Ohjelmointiin sinällään liittyvät syyt Ohjelmointi itsessään on vaikeaa (Smith ja Webb, 1999; Rogalski ja Samurcay, 1990; Jenkins, 2002; Du Boylay 1989) 2

6 Ohjelmointikielissä on monesti vaikea syntaksi (Gomes ja Mendes, 2007) Ohjelmointi vaatii abstrahointikykyä (Gomes ja Mondes. 2007) Opetuksen järjestämiseen liittyvät syyt Suuret opetusryhmät (Gomes ja Mendes, 2007) Ohjelmointikurssi järjestetään opintojen alusssa, jolloin juuri kotoa pois muuttaneilla opiskelijoilla on usein paljon muutakin opeteltavaa. (Jenkins, 2002; Gomes ja Mendes, 2007) Joskus myös puuttellisten matemaattisten taitojen ajatellaan aiheuttavan ongelmia ohjelmointikursseilla (mm. Beaubouef ja Mason, 2005; Gomes ja Mendes, 2007). Tästä on kuitenkin myös ristiriitaisia tutkimuksia ja mielipideitä (mm. Evans ja Simkin, 1989; Jenkins, 2002), joten se on jätetty listauksesta pois. Ohjelmointikursseilla ponnistelevien ongelmat saattavat siis olla hyvin monisyisiä, kuten Kinnunen ja Malmi (2006) tutkimuksessaan toteavat. Tässä tutkielmassa keskitytään lähinnä ohjelmoinnin vaikeaan luonteeseen sekä opiskelijoiden motivaatioon. Aluksi tutkielmassa käsitellään ohjelmoinnin vaikeaa luonnetta, jonka jälkeen tarkastellaan motivaatiota ohjelmoinnin oppimisen näkökulmasta. Lopuksi ohjelmoinnin vaikeutta ja motivaation yhteyttä pohditaan tarkemmin yhteenvedossa. 3

7 2 Ohjelmoinnin vaikeus Du Boulay (1989 viitattu Robins ym. 2003) kuvaa, kuinka ohjelmoinnissa täytyy hallita viisi yhteen limittyvää aluetta, jotka jokainen voivat osaltaan olla vaikeita: (1) mitä ohjelmat ovat ja mitä niillä voi tehdä, (2) käsitys siitä kuinka tietokone suorittaa ohjelmia, (3) käytettävän ohjelmointikielen syntaksi ja semantiikka, (4) rakenteita, kaavioita ja malleja sekä (5) pragmatiikka, eli kuinka suunnitellaan, kehitetään, testataan, debugataan ja niin edelleen. Myös Jenkinsin (2002) mielestä ohjelmointi vaatii useita eri taitoja. Boulaysta eroten Jenkins kuitenkin väittää, että taidot ovat hierarkkisessa järjestyksessä. Ensin opitaan syntaksin perusteet, sitten semantiikka, rakenne ja lopulta tyyli. Rogalskin ja Samurcayn (1990) ovat samaa mieltä Du Boulayn (1989 viitattu Robins ym. 2003) ja Jenkinsin (2002) kanssa siitä, että ohjelmoinnin oppiminen on monimutkainen prosessi. Rogalskin ja Samurcayn (1990) mielestä ohjelmointi on vaikeaa, koska siinä pitää hallita samanaikaisesti useita kognitiviisia aktiviteetteja ja mentaalisia malleja. Smith ja Webb (1999) puolestaan mainitsevat, kuinka ohjelmoinnissa tarvittavat mallit ja taidot voivat erota paljon opiskelijoiden aikaisemmin opituista taidoista. Ohjelmointi vaatii siis uudenlaista ajattelua, jota aikaisemmalla opinpolulla ei ole vielä opittu. Tutkimusten perusteella ohjelmointi ja sen oppiminen näyttäisikin olevan haastava prosessi. 2.1 Mikä ohjelmoinnissa on vaikeinta? Kun mietitään, kuinka ohjelmoinnin oppimista voitaisiin helpottaa, on oleellista ymmärtää mitkä asiat ohjelmoinnissa aiheuttavat opiskelijoille erityisesti vaikeuksia. Tällöin opetuksessa voidaan keskittää enemmän voimavaroja näiden erityisten vaikeiden ohjelmoinnin osa-alueiden opiskeluun. Lahtisen, Ala-Mutkan ja Järvisen (2005) tekemään kansainväliseen ohjelmoinnin opetusta koskevaan tutkimukseen osallistui yli 500 opiskelijaa ja yli 30 opettajaa. Vastaajista 73,4% 4

8 ohjelmoinnin peruskurssilla käytettiin C++-kieltä ja 17,3% Java-kieltä. Tutkimuksessa käytetty kysely oli viisiportainen, jossa erittäin helppo oppia sai arvon 1 ja erittäin vaikea arvon 5. Tutkimuksen mukaan vaikeinta ohjelmoinnin peruskurssilla oli ymmärtää, kuinka ohjelma suorittaa tietyn tehtävän, jakaa ohjelman toiminta aliohjelmiin ja paikantaa bugeja eli ohjelmointivirheitä ohjelmista (ks. taulukko 1). What kind of issues you feel difficult in learning programming? Students Avg Teachers Avg Using program development environment 2,43 2,61 Gaining access to computers/networks 2,11 1,97 Understanding programming structures 2,92 3,27 Learning the programming language syntax 3,27 2,70 Designing a program to solve a certain task 3,12 3,12 Dividing functionality into procedures 3,10 4,06 Finding bugs from my own program 3,28 3,91 Taulukko 1: What kind of issues you feel difficult in learning programming? (Lahtinen ym., 2005) Vaikeimmat ohjelmoinnin rakenteet olivat puolestaan rekursio, osoittimet ja viitteet, abstraktit tietotyypit ja virheiden hallinta (ks. taulukko 2). Helpoimmaksi koettiin sen sijaan muuttujat, valintarakenteet ja silmukat. 5

9 Which programming concepts have been difficult for you to learn? Students Avg Teachers Avg Variables (lifetime, scope) 2,10 2,41 Selection structures 1,98 2,38 Loop structures 2,09 2,79 Recursion 3,22 4,06 Arrays 2,79 3,24 Pointers, references 3,59 4,44 Parameters 2,60 3,47 Structures data types 2,90 3,45 Absctract data types 3,02 4,06 Input/output handling 2,96 3,75 Error handling 3,33 4,13 Using language libraries 3,04 3,88 Taulukko 2: Which programming concepts have been difficult for you to learn? (Lahtinen ym., 2005) Ohjelmoinnin opetusta suunniteltaessa on hyvä tiedostaa ohjelmoinnin oppimisen sudenkuopat ja kiinnittää näiden kohtien opettamiseen erityistä huomiota. 2.2 Miten ohjelmointia oppii parhaiten? Hyvän opetuksen kannalta on hyvin tärkeää tiedostaa, kuinka opiskelijat oppivat ohjelmointia parhaiten. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että oppiminen on yksilöllistä ja eri ihmiset oppivat eri tavalla. Niinpä on järkevää käyttää monipuolisia opetustapoja. Monipuoliset työtavat saattavat myös lisätä oppilaiden motivaatiota, kuten selviää luvusta 4.2. Lahtisen ym. (2005) tutkimuksessa selkeästi parhaimmaksi materiaaliksi sekä oppilaat että opettajat kokivat esimerkkiohjelmat. Oppilaiden mielestä seuraavaksi parhaat materiaalit järjestyksessä olivat luentomoniste, oppikirja, interaktiiviset visualisaatiot, 6

10 esimerkkitehtävät ja vastaukset sekä still-kuvat ohjelmoinnin rakenteista. Esimerkkiohjelmia lukuunottamatta oppilaat kokivat muut oppimateriaalit keskimäärin yhtä hyviksi. Opettajat löysivät muistakin oppimateriaaleista eroja selkeämmin. Esimerkkiohjelmien jälkeen seuraavina tulivat interaktiiviset visualisaatiot, still-kuvat ohjelmoinnin rakenteista, harjoitustehtävät ja vastaukset, luentomoniste ja viimeisenä oppikirja. What kind of materials have helped/would help you in learning programming? Students Teachers Programming course book 3,35 3,30 Lecture notes/copies of transparencies 3,39 3,47 Exercise questions and answers 3,33 3,62 Example programs 4,19 4,24 Still pictures of programming structures 3,15 3,70 Interactive visualizations 3,33 3,70 Taulukko 3: Opiskelijoiden vastaukset kysymykseen "What kind of materials have helped/would help you in learning programming?" (Lahtinen ym., 2005) Lahtisen ym. (2005) kyselytutkimuksessa kysyttiin myös, että milloin opiskelijat kokevat oppivansa ohjelmointia. Opiskelijat kokivat oppivansa parhaiten silloin kun he työskentelevät yksinään kurssitehtävien parissa. Opettajat sen sijaan kokivat opiskelijoiden oppivan parhaiten käytännön harjoituksissa (demoissa) ja seuraavaksi parhaiten silloin kun he työskentelevät yksin kurssitehtävien parissa. Sekä opettajat että opiskelijat kokivat, että ohjelmointia oppii huonoiten istumalla luennoilla. Luentojen soveltuvuutta ohjelmoinnin opetukseen kannattaakin pohtia. Yliopisto-opettajan käsikirja sanoo, että luentojen tarkoitus ole ainakaan siirtää tietoa: Edelleenkin luento-opetus puoltaa paikkaansa yliopisto-opetuksessa, kun tavoitteena on opettaa suuria opiskelijamääriä samanaikaisesti. Tällöin on 7

11 kuitenkin tärkeää oivaltaa, ettei tarkoituksena niinkään ole siirtää tietoa vaan motivoida opiskelijoita kriittiseen ajatteluun, pohdintaan, kokonaisuuksien hahmottamiseen ja laajempaan itseopiskeluun. Koska kirjoja ja materiaaleja on nykyään runsaasti saatavilla, ei ole mielekästä käyttää arvokasta kontaktiopetusaikaa triviaalin tiedon siirtämiseen. Yliopisto-opettajan käsikirja, s When do you feel that you learn issues about programming? Students Teachers In lectures 3,01 3,21 In exercise sessions in small groups 3,44 3,44 In practical sessions 3,77 3,77 While studying alone 3,79 3,42 While working alone on programming coursework 3,98 4,00 Taulukko 4: Tulokset kysymykseen "When do you feel that you learn issues about programming?" (Lahtinen ym., 2005) 2.3 Ohjelmointikielten syntaksi Gomes ja Mendes (2007) esittävät yhdeksi ohjelmoinnin oppimista vaikeuttavaksi tekijäksi ohjelmointikielten monimutkaista syntaksia. Tätä ongelmaa voidaan helpottaa esimerkiksi valitsemalla opetukseen soveltuvan ohjelmointikielen tai käyttämällä jotain integroitua kehitysympäristöä (Integrated development environment = IDE). Seuraavassa luvussa käsitellään tarkemmin ohjelmointikielen valintaa sekä ohjelmoinnin oppimista helpottavia ympäristöjä. 8

12 3 Ohjelmointikielen valinta ja kehitysympäristöt Useimmat tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että ohjelmointikurssien tarkoituksena on opettaa opiskelijat ohjelmoimaan, eikä opettaa heille tiettyä ohjelmointikieltä. (Jenkins, 2002) Mielipiteet eriävät kuitenkin sen suhteen, pitäisikö ohjelmoinnin alkeiskursseille valita pedagogisesti hyvä kieli, joka olisi helppo oppia, vai kieli josta olisi mahdollisimman paljon hyötyä työelämässä. Jenkins (2002) esittää myös kolmannen näkökulman, jonka mukaan ohjelmointikielen valinnalla ei ole juurikaan merkitystä. Ohjelmointikielen valinnalla voi olla vaikutusta sekä siihen kuinka vaikeana opiskelijat ohjelmointia pitävät, että opiskelijoiden motivaatioon. Curzon ja Rix (1998) esittävät, että kaupallisesti yleinen ohjelmointikieli voisi motivoida opiskelijoita enemmän, koska näiden kielten osaajia työnantajat hakevat. Toisaalta he pohtivat myös, että jos kieli on monimutkainen, voi tämä myös vähentää opiskelijoiden motivaatiota, koska kieli on tällöin vaikeampi oppia. Vujosevic-Janicic ja Tosic (2008, sivu 67) esittävät, että ohjelmoinnin peruskurssille valittavalla ohjelmointikielellä pitäisi olla ainakin seuraavat ominaisuudet: Helppokäyttöiset syöttö- ja tulostusoperaatiot Luettava ja johdonmukainen syntaksi Pieni ja ortogonaalinen määrä ominaisuuksia Syntaktisesti selkeästi erilaiset ohjelmointirakenteet Vujosevic-Janicic ja Tosic (2008, sivu 67) korostavat myös, että ohjelmointiympäristössä pitäisi olla hyvä kääntäjä ja debuggeri, koska aloittelevat ohjelmoijat tekevät paljon virheitä ja ohjelmoijat oppivat pääasiassa kokeilemalla yrityksen ja erehdyksen kautta. 9

13 Kääntäjän virheilmoitusten tulisikin olla selkeällä kielellä ja heijastaa tapahtunutta syntaktista tai semanttista virhettä. 3.1 Opetukseen suunnitellut kielet Erityisesti opetuskäyttöön suunniteltu ohjelmointikieli ei ole uusi idea. Logo-kielen kehitys alkoi MIT:n tekoälylaboratoriosta ja sen ensimmäinen versio valmistui Pieni joukko MIT:n tutkijoita aloitti tutkimuksen Logon käytöstä peruskoulun opetuksessa. Useissa Logo-ohjelmointiympäristössä on käytössä kilpikonna Turtle, jonka liikkumista pystyy ohjelmoimaan. (Logo, 2012) Vuonna 1971 Niklaus Wirth kehitti Algol-kielestä yksinkertaisemman version opetuskäyttöön ja antoi sille nimeksi Pascal, matemaatikko ja filosofi Blaise Pascalin mukaan. 10

14 3.1.1 RoboMind Kuvio 1: RoboMind-ympäristö on helppokäyttöinen työkalu ohjelmoinnin alkeiden opiskeluun RoboMind on ohjelmointiympäristö ohjelmoinnin alkeiden oppimiseen, jossa ohjelmoidaan robottia. Robotti pystyy liikkumaan, katsomaan ympärilleen, liikuttamaan esineitä ja maalaamaan. Tässä mielessä RoboMind muistuttaakin paljon Logon Turtlea, mutta siinä missä Turtle liikkua esteettömässä ympäristössä, voi RoboMindissa luoda robotille haastavampia esteitä sisältäviä karttoja. Ohjelmointikielenä ympäristössä on opetukseen suunniteltu oma yksinkertainen ROBO-kieli, joka muistuttaa syntaksiltaan hieman Java-kieltä. Ympäristö antaa silmäyksen myös robotiikkaan ja tekoälyyn, vaikka onkin ensijaisesti suunniteltu ohjelmoinnin alkeiden oppimiseen. Tähän se soveltuukin erittäin hyvin, sillä RoboMindia on helppo käyttää ja ennen kaikkea se oli todella helppo asentaa. Ohjelmointiympäristön asentaminen Windowsille tapahtui yhdestä exe-tiedostosta, jonka 11

15 jälkeen kaikki toimii automaattisesti. RoboMind on Windowsin lisäksi saatavilla myös Os X ja Linux -käyttöjärjestelmille. (Robomind, 2012) 3.2 Ohjelmointiympäristöt ohjelmoinnin opetuksessa Ohjelmointiympäristöissä on useita ominaisuuksia, jotka helpottavat ohjelmointia. Ne saattavat sisältää mm. automaattisen syntaksivirheiden korostuksen, koodin täydennystoiminnon ja jopa tiettyjen loogisten virheiden automaattisen korjaamisen. On selvää, että esimerkiksi syntaksivirheiden automaattinen korostus auttaa huomaamaan syntaksivirheet jo ennen ohjelman kääntämistä ja ajamista. Ohjelmointiympäristön voisikin olettaa helpottavan ohjelmoinnin alkeiden oppimista, mutta aloittelevalla ohjelmoijalla siitä voi olla myös haittaa. Chen ja Marx (2005) ovat todenneet, että osa kehitysympäristöistä on niin täynnä ominaisuuksia, että niiden oppiminen vie paljon aikaa. Ohjelmointiympäristön valinta ei siis ole helppoa. Pitäisikö valita ympäristö, joka on suunniteltu opetuskäyttöön, kuten esimerkiksi BlueJ, vai ns. oikea teollisuudessakin käytössä oleva ympäristö, kuten Eclipse, jonka oppiminen voi viedä enemmän aikaa? Chen ja Marx (2005) ovat kokeilujensa perusteella päätyneet ratkaisuun, jossa he aloittavat Java-ohjelmointikurssin ilman ohjelmointiympäristöä, jolloin opiskelijat oppivat ohjelmoinnin perusteet. Kahdeksan viikon jälkeen he vaihtavat käyttämään teollisuudesakin käytettyä Eclipse-ohjelmontiympäristöä, jolloin opiskelijat ymmärtävät paremmin ohjelmointiympäristön toimintaa ja voivat tehostaa omaa ohjelmointiaan BlueJ BlueJ on Kentin yliopistossa kehitetty Java-ympäristö erityisesti olio-ohjelmoinnin alkeiden opiskeluun. Erityisen BlueJ:stä tekee se, että luokat ja oliot on mahdollista nähdä koko ajan sekä graafisena esityksenä, että koodina. Ympäristö on suunniteltu aloittelijoille ja siksi hyvin pelkistetty ja helppokäyttöinen. (BlueJ, 2012) 12

16 Kuvio 2: BlueJ Java-ympäristö näyttää luokat sekä graafisena esityksenä että koodina Codecademy Codeacademy on verkkokurssi ohjelmoinnin alkeiden opiskeluun JavaScript-kielellä. Sivustolla on tehtäviä, jotka tehdään sivustolla olevalla JavaScript-konsolilla. Sivusto antaa välittömän palautteen automaattisesti, eikä näin ollen vaadi opettajaa, vaan opiskelua voi tehdä täysin itsenäisesti omaan tahtiin. Motivointia on lisätty antamalla käyttäjälle pisteitä tehdyistä tehtävistä ja lisäämällä sovellukseen sosiaalisen median elementtejä Muita ympäristöjä Ohjelmointiympäristöjä on paljon muitakin. Teollisuudessa suosittuja ovat ainakin Eclipse, NetBeans ja Microsoftin Visual Studio. Ohjelmointiympäristön valintaan vaikuttaa tietenkin ohjelmointikurssille valittua ohjelmointikieli, tai ohjelmointiympäristön valinta vaikuttaa ohjelmointikielen valintaa riippuen kumpi valitaan ensin. Useat ympäristöt tukevat useita eri kieliä, mutta jotkut on suunniteltu vain tietylle kielelle. 13

17 4 Motivaatio Kinnunen ja Malmi (2006) huomasivat tutkimuksessaan, että motivaation puute on yksi suurimpia syitä miksi opiskelijat jättävät ohjelmointikurssin kesken yliopistossa. He huomasivat myös, että ohjelmointikurssin vaikeudella saattaa olla yhteyttä opiskeljoiden motivaatiotaan. Myös Jenkins (2002) sekä Gomes ja Mendes (2007) ovat havainneet motivaation ongelmana yliopiston ohjelmointikursseilla. Oppilaat eivät välttämättä ole kiinnostuneita itse ohjelmoinnin oppimisesta, vaan sen oppiminen voi olla ainoastaan väline esimerkiksi hyväpalkkaisen työn saavuttamiseen. Toiset taas voivat opiskella ohjelmointia miellyttääkseen vanhempiansa. Tätä kutsutaan ulkoiseksi motivaatioksi (Malmberg ja Little, 2002). Tämän vastakohtana voidaan nähdä se, että ohjelmointi itsessään on kiinnostavaa ja motivoivaa, eli opiskelijalla on sisäinen motivaatio ohjelmoinnin oppimiseen. Jenkinsin (2002) motivaatiotutkimuksen mukaan yleisin syy ohjelmointikursseille osallistumiseen on se, että ne ovat pakollinen osa opintoja. Tutkimukseen osallistui 226 Leedsin yliopiston ensimmäisen ohjelmointikurssin opiskelijaa ja 139 Kentin yliopiston ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssin opiskelijaa. Opiskelijoista 48% ilmoitti syyksi ohjelmointikurssille osallistumiseen, koska se on pakollinen osa opintoja, toiseksi yleisin tärkein syy kurssille tuloon oli oppiminen (20%) ja kolmanneksi sisältö (14%). Muita syitä olivat mm. ura ja työllistyminen. (Jenkins, 2001) Middlesexin yliopistossa Lontoossa vuonna 1998 tehdyssä tutkimuksessa ainoastaan 23% opiskelijoista ilmoitti 10 vaihtoehdosta ensimmäiseksi syykseen ohjelmointikurssille tulemiseen olevan oppia ohjelmoimaan. Opiskelijoista 20% halusi ymmärtää paremmin ohjelmia ja ohjelmointia. Suosituin syy, jonka 33% opiskelijoista valitsi, oli kuitenkin koska ohjelmoinnin ymmärtäminen auttaa minua tulevalla urallani. Noin kolmasosa 14

18 opiskelijoista ei siis selvästikään ollut sisäisesti motivoituneita ohjelmoinnin oppimiseen. (Curzon ja Rix, 1998) Kolmannessa tutkimuksessa ainoastaan 22% valitsi ohjelmointikurssin, koska olivat kiinnostuneet itse ohjelmoinnista, ja loput vastanneista valitsivat kurssin jostain muusta syystä. Muita syitä olivat halu saada tai vaihtaa työpaikkaa (40%) ja kurssin pakollisuus (35%). (Mamone, 1992) Näiden kolmen tutkimuksen perusteella opiskelijoiden motivaatio saattaa olla alhainen jo kurssille tultaessa, eikä ohjelmoinnin oppimisen vaikeus ainakaan helpota tilannetta. Yllä mainittujen tutkimusten perusteella osalla korkeakouluopiskelijoista on heikko sisäinen motivaatio ohjelmointiin. Tässä luvussa esitellään nykypäivän motivaatioteorioita ja keinoja siihen, kuinka opettaja voisi lisätä opiskelijoiden motivaatiota. 4.1 Motivaatioteoriaa Sisäinen ja ulkoinen motivaatio Motivaatio voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen motivaation. Sisäiseen motivaatioon kuuluu uteliaisuutta, spontaaniutta ja kiinnostusta ilman ulkoisia palkkioita. Ulkoisesti motivoituneelle ihmiselle sen sijaan tärkeitä ovat palkkiot, suosio, hyväksyntä ja rangaistuksen välttäminen. (Malmberg ja Little, 2002, s. 129) Linus Torvalds kertoo kirjassa Just for fun Torvalds omaa suhtautumistaan ohjelmointiin: En tiedä miten voisin selittää, miten jännittävää koodin kirjoittaminen on, mutta yritän kuitenkin. Henkilölle, joka harrastaa ohjelmointia, se on jännempää kuin mikään muu maailmassa. Se on shakkia monimutkaisempi peli. Siinä ikään kuin 15

19 itse laatii pelin säännöt, ja lopputulos on se minkä pystyt siitä luomaan. (Torvalds ja Diamond, 2001, s. 89) On helppo tunnistaa, että Torvaldsilla on sisäinen motivaatio ohjelmointiin. Kuvauksen perusteella häntä ei motivoi ulkoiset palkkiot kuten raha, menestys tai kunnoitus, vaan ainoastaan kiinnostus itse ohjelmontia kohtaan. Bergin ja Reilly (2005) havaitsivat tutkimuksessaan, että sisäisellä motivaatiolla on suuri positiivinen vaikutus ohjelmointikurssilla menestymiseen. Ihanteellista olisikin jos opiskelijoissa saisi sytytettyä sisäisen motivaation ohjelmointia kohtaan. On kuitenkin myönnettävä, että ohjelmointi ei voi herättää sisäistä motivaatiota kaikissa opiskelijoissa, joten myös ulkoiselle motivaatiolle on paikkansa Itsemääräytymisteoria Ryanin ja Decin (viitattu Malmberg ja Little, 2002) itsemääräytymisteorian mukaan ihmisellä on kolme universaalia psykologista perustarvetta: autonomia, kompentessi ja yhteenkuuluvuus, jotka vaikuttavat ihmisen ulkoiseen ja sisäiseen motivaation. Kompetenssilla tarkoitetaan yksilön tarvettta tuntea itsensä tehokaaksi sosiaalisessa ympäristössään ja kokemusta mahdollisuuksista harjoittaa ja näyttää omia kykyjään. (Deci ja Ryan, 2002) Ohjelmoinnin opetuksen näkökulmasta kompetenssi nousee erityisesti esiin. Ohjelmointi on vaikea taito, kuten luvussa 2 todettiin. Niinpä ohjelmoinnin opiskelu ei välttämättä ainakaan aluksi anna opiskelijalle kompetenssin eli pätevyyden tuntua, joka itsemääräytymisteorian mukaan laskee opiskelijoiden motivaatiota. Itsemääräytymisteorian perusteella voikin olla, että ohjelmoinnin vaikeudella ja motivaatiolla on yhteys, joka perustuu opiskelijoiden kokemaan kompetenssiin. Jos tämä pitäisi paikkaansa, voitaisiin opiskelijoiden motivaatiota siis parantaa myös helpottamalla ohjelmoinnin oppimista ja lisäämällä opiskelijoiden onnistumisen kokemuksia. 16

20 Parhaimillaan kompetenssin kokeminen saattaa aiheuttaa kierteen, joka lisää motivaatiota ja oppimista entisestään. Jos opiskelija kokee ohjelmoinnissa onnistumisen tunteita (kompetenssi) hänen motivaationsa kasvaa ja hän opiskelee yhä enemmän, jolloin hän todennäköisesti osaa yhä paremmin ja tuntee yhä enemmän kompentessia. Sama saattaa valitettavasti toimia myös käänteisesti. Jos opiskelija kokee olevansa huono ohjelmoinnissa, hänen motivaationsa laskee, jolloin hän jaksaa harjoitella ja opiskella yhä vähemmän ja tuskin oppiikaan kovin hyväksi ohjelmoijaksi. Kompetenssin kokemisen, motivaation ja ohjelmoinnin oppimisen yhteyttä pitäisi tutkia lisää. Uskallan kuitenkin väittää, että opettaja voi lisätä oppilaiden motivaatiota tuottamalla heille onnistumisen kokemuksia. Yksi keino tähän voisi olla tehdä eri tasoisia harjoitustehtäviä, jotta kaikki voisivat saada onnistumisen elämyksen. Jos kurssilla on esimerkiksi käytännönharjoituksia, voisi ensimmäinen tehtävä olla aina sellainen, että jokainen osaa varmasti sen ratkaista. Kompetenssin kokemisen lisäksi itsemääräytymisteorian mukaan opiskeljoiden motivaatiota voidaan lisätä autonomialla ja yhteenkuuluvuuden tunteella. Ohjelmointikursseilla autonomiaa voitaisiin lisätä esimerkiksi tarjoamalla opiskelijoille valinnanvapautta harjoitustehtäviin. Yhteenkuuluvuutta sen sijaan voitaisiin lisätä järjestämällä esimerkiksi tilaisuuksia, joissa harjoitustehtäviä voisi pohtia ja ratkoa yhdessä. 4.2 Motivoiva opettaja Yksi tärkeimmistä asioista, jonka opettaja voi tehdä, on välittää oma intohimonsa asiaan. Tällä tavoin opettaja voi tehdä kiehtovan myös asiasta, jota opiskelija ei ehkä etukäteen pitänyt kiinnostavana. (Himanen, 2010, s.130) 17

21 Himasen (2010) mukaan opittavan asian tekeminen merkitykselliseksi on opettajan tärkeimpiä tehtäviä. Nimittäin jos opiskelija ei koe asiaa kiinnostavaksi ja merkitykselliseksi, hän saattaa opetella asian kokeeseen, mutta unohtaa sen välittömästi kokeen jälkeen. Jos sen sijaan opiskelija kokisi opiskeltavan asian kiinnostavaksi ja merkitykselliseksi niin hieman kärjistettynä oppiminen seuraisi tämän jälkeen kuin itsestään. Kun nykypäivänä tietoa on helposti saatavilla esimerkiksi Internetin välityksellä, voisi pelkkä innostaminen johtaa huikeisiin oppimistuloksiin. Himasen ajatusten taustalla on sokraattinen idea luovan intohimon paarmaan pistosta. Lindblom-Ylänne ym. (2009, s. 88) ovat listanneet yliopisto-opettajan työkaluja motivaation ja kiinnostuksen rakentamiseksi. Julkista oppimistavoitteet ja pane opiskelijat miettimään henkilökohtaisia tavoitteitaan kurssillasi Vaihtele aktiivisesti työskentelytapoja: pane opiskelijat työskentelemään itsenäisesti, ryhmässä, pareittain ja verkossa. Rakenna turvallista oppimisympäristöä. Kannusta kysymään ja kysy itsekin. Tarjoa vaihtoehtoisia suoritustapoja ja valinnan mahdollisuuksia Kytke opetus ajankohtaisiin ja opiskelijoiden omiin kysymyksiin. Anna palautetta ja pane opiskelijat antamaan palautetta toisilleen. Kerro, mistä olet itse kiinnostunut ja anna innostuksesi näkyä. 18

22 4.3 Kohti motivoivaa ohjelmoinnin opetusta Perinteisesti ohjelmoinnin opetus on alkanut konsoliohjelmien tekemisellä. Ensimmäinen ohjelma tulostaa usein konsoliin tekstin Hello World. Myöhemmin siirrytään tehtäviin, joissa käyttäjältä kysytään syötteitä konsolissa, joiden perusteella ohjelman toiminta sitten muuttuu. Feldgen ja Clua (2003) ovat huomanneet, että opiskelijoita motivoi konsoliohjelmien sijaan pelien ja web-sovellusten tekeminen eli sovellukset, joihin he törmäävät myös vapaa-ajallaan. We begin our course with game programs using only integer variables and logical conditions modeling the rules. Class after class we introduce algorithms and control structures, to work out the games. After midterm we introduce complex algorithms and complex data structures to build card and board games, and game competitions with ranking and awards. We use CGI Web programming to let students play with fancy user interfaces. (Feldgen ja Clua, 2003, s. T3C- 24) Ennen uuden pelien tekemiseen perustava lähestymistavan aloittamista 25% opiskelijoista jätti kurssin kesken ja 10% jätti koko oppilaitoksen. Opetuksen muuttamisen jälkeen kurssin jätti kesken enää 10%, eikä yksikään opiskelija jättänyt koko oppilaitosta. 4.4 Pelit ohjelmoinnin opetuksessa Yulia ja Adipranata (2010) tutkivat muutosta opiskelijoiden menestyksessä, kun perinteinen olio-ohjelmoinnin opetus korvataan pelisuunnittelun kautta tapahtuvalla yhteistoiminnallisella opetuksella (Cooperative Learning). Yhteistoiminnallisessa oppimisessa oppilaat ratkaisevat tehtäviä ryhmässä ja jokainen on vastuussa oman oppimisensa lisäksi myös muiden oppimisesta. Olio-ohjelmointi kurssi ei ollut Petran 19

23 kristillisessä yliopistossa ensimmäinen ohjelmoinnin kurssi vaan peruskurssin jälkeen pidettävä jatkokurssi. Aluksi oppilaat tekivät yksinkertaisen pelin käyttämällä GameMaker-sovellusta joka ei vaadi vielä ohjelmointiosaamista ja jossa opiskelijat oppivatkin enemmän pelisuunnittelua. Tämän aikana opiskelijoille opetetaan kuitenkin olio-ohjelmoinnin ideaa. GameMakerillä tehdyn pelin jälkeen oppilaat alkavat ohjelmoimaan käyttämällä C++-kieltä. Olioiden suunnittelun apuna käytettiin minimuml-ohjelmistoa, joka näyttää oliot visuaalisesti luokkakaavioina. Olioiden opetuksessa käytettiin esimerkkinä oikeaa World of Warcraft -peliä. Muutosten tuloksena kuuden edellisen kurssin keskimääräinen läpipääsyprosentti nousi prosenttiin. Myös Jyväskylän Yliopistossa on otettu peliohjelmointi ohjelmoinnin alkeiskurssin lähtökohdaksi. Kurssilla käytettiin yliopistossa kehitettyä Jypeli-kirjastoa, joka perustuu Microsoftin XNA-pelikehitysympäristöön, ja jossa ohjelmontikielenä on C#. Isomöttösen ja Lappalaisen (2012) tutkimuksesta selviää, että opiskelijat kokivat peliteeman muun muassa ajankohtaiseksi, mukavaksi, inspiroivaksi, motivoivaksi, tehokkaaksi ja helposti lähestyttäväksi. Kun opiskeljoilta kysyttiin, kävisivätkö he kurssin mielummin perinteisesti Java-kielellä, suurin osa vastaajista (35%) oli täysin eri mieltä asteikolla yhdestä viiteen. (1= täysin eri mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä.). Toiseksi eniten vastauksia sai vaihtoehto 3 (32%), joka voineen tulkita niin, että suuri osa vastaajista ei myöskään osannut oikein sanoa, oliko peliteema heidän mielestään hyvä vai ei. Huomattavaa kuitenkin on, että vaihtoehdot 4 ja 5, eli perinteinen Java-kurssi, olisi ollut ainoastaan 11% vastaajan mieleen. Kysymys on kieltämättä hankala aloitteleville ohjelmoijille, koska heillä ei välttämättä ole kokemusta Java-kielestä, joten voi olla vaikea sanoa, kummalla tapaa kurssin kävisi mieluiten. Opiskelijoiden pysymistä mukana kursilla mitattiin viikottaisten kurssiehtävien palauttaneiden opiskelijoiden määrällä. Opiskelijat pysyivätkin selvästi paremmin mukana kurssilla verrattuna aiempiin vuosiin. (kts. Kuvio 3). 20

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Automaation ja sähkötekniikan maisteriohjelman Projektityökurssi-case Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Sessio 3 Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE Ohjelmointi 1 / syksy 2007 10/20: IDE Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Tämän luennon rakenne

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun

Lisätiedot

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto Johdanto C++ Ohjelmoijan käsikirja Johdanto Tervetuloa Inside C++-kirjan pariin. Tämä on opaskirja standardi C++:n käyttöön. Käsittelemme kirjassa kaikki syntaksin, kieliopin, olio-ohjelmoinnin ja standardikirjastojen

Lisätiedot

Näin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut www.helsinki.fi

Näin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut www.helsinki.fi Näin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut Ohjelmointikurssin järjestäminen Helsingin yliopiston Ohjelmoinnin MOOC-kurssimateriaalin avulla 15.4.2016 1 Linkki Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s ) 11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/

Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen 19.1.2017 https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Mitä on koodaaminen? Koodaus on puhetta tietokoneille. Koodaus on käskyjen antamista tietokoneelle.

Lisätiedot

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Oppimisaihiot opetuksessa Tomi Jaakkola, Sami Nurmi & Lassi Nirhamo Opetusteknologiayksikkö Turun yliopisto

Oppimisaihiot opetuksessa Tomi Jaakkola, Sami Nurmi & Lassi Nirhamo Opetusteknologiayksikkö Turun yliopisto Oppimisaihiot opetuksessa Tomi Jaakkola, Sami Nurmi & Lassi Nirhamo Turun yliopisto Oppimisaihiot (Learning Object, LO) Opetusteknologian kansainvälisen standardointikomitean määritelmän mukaan oppimisaihio

Lisätiedot

Bootstrap / HTDP2 / Realm of Racket. Vertailu

Bootstrap / HTDP2 / Realm of Racket. Vertailu Bootstrap / HTDP2 / Realm of Racket Vertailu Bootstrap http://www.bootstrapworld.org/ Tarkoitettu yläkoululaisille (12-15v) Ohjelmointi on integroitu matematiikan opetukseen Materiaalina tuntisuunnitelmat

Lisätiedot

Opiskelumotivaatio 12.11.2015. Tiina Kerola

Opiskelumotivaatio 12.11.2015. Tiina Kerola Opiskelumotivaatio 12.11.215 Tiina Kerola Motivaatiosta yleisesti Motivaatiolla viitataan yleisesti ottaen syyhyn, syihin tai perusteluihin, miksi joku tekee jonkin teon tai suorituksen Opiskelussa: perustelu

Lisätiedot

Verkoston päätyypit. Nykyään rihmastomainen puuhailu, ei keskusmaista, mielipidejohtajatyyppistä toimintaa.

Verkoston päätyypit. Nykyään rihmastomainen puuhailu, ei keskusmaista, mielipidejohtajatyyppistä toimintaa. SOMETU-VERKOSTON JÄSENTEN ROOLEJA: Supermoodi Ryvästäjä Siiloittaja Verkottuja Seurattava Seuraaja Mittakaavaton verkosto 1-9-90-sääntö Verkosto Internetissä 2030 Verkoston päätyypit Nykyään rihmastomainen

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Nuoret, päihteet ja elämänhallinta Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Suunnittelija, psykologi Elina Marttinen elina.marttinen@nyyti.fi Agenda 1. Mitä nuoruuteen kuuluu?

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN

DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Diplomityö Tietotekniikan osasto 20.5.1997 Ari Korhonen WORLD WIDE WEB (WWW) TIETORAKENTEIDEN JA ALGORITMIEN TIETOKONEAVUSTEISESSA OPETUKSESSA Työn valvoja

Lisätiedot

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET.

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. Pekka Ollikainen Open Source Microsoft CodePlex bio Verkkosivustovastaava Suomen Sarjakuvaseura

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto MOOC toiveita ja pelkoja Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Messukeskus 2.12.2013 massive open online course 1980 jokaisella on pilvi taskussa 1869 2013 Aika

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä 6.10.2015 Learning services / OPIT Timo Ovaska Keskeinen sisältö ja osaamistavoitteet Käänteisen opetuksen suunnittelu ja elementit Erilaisten

Lisätiedot

Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset

Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Paikkatietomarkkinat: Paikkatietoikkuna opetuksessa 4.11.2014 Sanna Mäki Maantieteen ja geologian laitos Esityksen aiheita Paikkatieto-osaaminen

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

KTKO104. Luento

KTKO104. Luento KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka DILAPORT Digital Language Portfolio -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu Teemat kielisalkkutyöskentelystä pedagogisia lähtökohtia kielisalkkutyöskentelyn

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

MIKSI YLIOPISTON MATEMATIIKAN OPETUSTA PITÄÄ KEHITTÄÄ?

MIKSI YLIOPISTON MATEMATIIKAN OPETUSTA PITÄÄ KEHITTÄÄ? YLIOPISTOMATEMATIIKAN OPETTAJUUDEN KEHITTÄMINEN JORMA JOUTSENLAHTI YLIOPISTONLEHTORI (TAY), DOSENTTI (TTY), 1 2 MIKSI YLIOPISTON MATEMATIIKAN OPETUSTA PITÄÄ KEHITTÄÄ? 3 1. Opiskelijoiden lähtötaso Yliopisto-opiskelijoiden

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Kurssin sisältö pääpiirteittäin Tarvittavat pohjatiedot Avainsanat Abstraktio Esimerkkiohjelman tehtäväkuvaus Abstraktion käyttö tehtävässä Abstrakti tietotyyppi Hyötyjä ADT:n

Lisätiedot

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form herttaoksanen@gmail.com 25 responses Edit this form View all responses Publish analytics Summary Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? 16% 28% 36% 20% Ei sovi. 5 20% Sopii melko hyvin. 9 36% Sopii hyvin.

Lisätiedot

https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/811122p/etusivu

https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/811122p/etusivu Johdatus ohjelmointiin 811122P Yleiset järjestelyt: Kurssin sivut noppa -järjestelmässä: https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/811122p/etusivu 0. Kurssin suorittaminen Tänä vuonna kurssin suorittaminen tapahtuu

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

11/20: Konepelti auki

11/20: Konepelti auki Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op Markus Norrena Ko#tehtävä 4 Viimeistele "alkeellinen kuvagalleria". Käytännössä kaksi sivua Yksi jolla voi ladata kuvia palvelimelle (file upload) Toinen jolla ladattuja

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Lausekielinen ohjelmointi II Ensimmäinen harjoitustyö

Lausekielinen ohjelmointi II Ensimmäinen harjoitustyö Lausekielinen ohjelmointi II Ensimmäinen harjoitustyö Yleistä Tehtävä: Tee Javalla LineBreaker-ohjelma tekstirivin sovittamiseen tekstialueelle riviä katkomalla. Lausekielinen ohjelmointi II -kurssin pakollinen

Lisätiedot

Suomen kieli / Finnish language, Финский язык

Suomen kieli / Finnish language, Финский язык KUOPION KANSALAISOPISTO KEVÄT 2016 Suomen kieli / Finnish language, Финский язык UUDET RYHMÄT Suomi aloittelijoille UUSI, Finnish for beginners NEW Puistokartano, C128 Valokuvaus, Puistokatu 20, Elina

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Kohtuu kaikessa: sopivalla kuormituksella hyviin oppimistuloksiin. Jaakko, Ilkka ja Katariina

Kohtuu kaikessa: sopivalla kuormituksella hyviin oppimistuloksiin. Jaakko, Ilkka ja Katariina Kohtuu kaikessa: sopivalla kuormituksella hyviin oppimistuloksiin Jaakko, Ilkka ja Katariina 21.3.2016 Kuormittavuus Opiskelijan (ja opettajan) kurssin hyväksi käyttämä aika ja yksilöllinen kokemus kurssin

Lisätiedot

Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen

Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen Mieti valmiiksi: Yksi omaan opetukseen liittyvä issue : Opiskelijapalaute

Lisätiedot

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi eduhakkeri Pekka Peura Martinlaakson lukio pekka.peura@eduvantaa.fi blogi: www.maot.fi www.facebook.com/eduhakkerit 12.4.2014 Aiheet 1) Oppimispotentiaali

Lisätiedot

AADA, AARON JA ONNI: MITOITUS, AJANKÄYTÖN HALLINTA, HENKILÖKOHTAISEN OPPIMISEN SEURANTA. Opiskelun seurannan työkaluja

AADA, AARON JA ONNI: MITOITUS, AJANKÄYTÖN HALLINTA, HENKILÖKOHTAISEN OPPIMISEN SEURANTA. Opiskelun seurannan työkaluja AADA, AARON JA ONNI: MITOITUS, AJANKÄYTÖN HALLINTA, HENKILÖKOHTAISEN OPPIMISEN SEURANTA Opiskelun seurannan työkaluja Aada & Aaron Kehitetty Kuopion yliopiston oppimiskeskuksen, Turun yliopiston ja Tritonia

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined

Lisätiedot

Verkkokeskustelulla tuettu massaluento

Verkkokeskustelulla tuettu massaluento Verkkokeskustelulla tuettu massaluento Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian laitos TieVie-koulutuksen seminaari 16.1.2003 Jyväskylä Lähtökohtia Johdatus historiatieteeseen - historian perusopintojen

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen VAHVUUDET

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen VAHVUUDET TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen VAHVUUDET 19.1. 2017 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Agenda 19.1.2017 Läsnäololista Keskustelua kurssin tehtävistä Vahvuudet itsensä tuntemisessa ja johtamisessa

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 2016 International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 koulua 150 maassa (yli1 235 000 opp.) Opinnot kestävät

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Heidi Krzywacki, Jari Lavonen, Tiina Korhonen 12.2.2010 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka The Association of Finnish elearning Works as an unbiased, non-profit advocate for elearning

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

Unipoli Tampere Mentoring Programme. Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014

Unipoli Tampere Mentoring Programme. Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014 Unipoli Tampere Mentoring Programme Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014 Taustaa Taustaa: WorkPlace Pirkanmaa 3/2009-5/2011 -> osaksi Unipolin toimintoja 1. mentorointinohjelma

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kurssijärjestelyt. ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos

Kurssijärjestelyt. ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos Kurssijärjestelyt ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos (Alkuperäiset luentokalvot: Markku Laine) 8. syyskuuta 2015 Luennon sisältö Kurssin

Lisätiedot