Itä-Suomen EAKR toimenpideohjelma Lausuntojen yhteenveto Itä-Suomen maakuntahallituksille Vuokatin kokoukseen

Transkriptio

1 Itä-Suomen EAKR toimenpideohjelma Lausuntojen yhteenveto Itä-Suomen maakuntahallituksille Vuokatin kokoukseen Seuraavilla sivuilla on päivätyn lausuntopyynnön perusteella annetuissa lausunnoissa tehdyt muutosesitykset EAKR-ohjelmaluonnokseen sisältörungon mukaisessa järjestyksessä. Listaan on huomioitu lausunnoissa olleet muutosesitykset. Muutosesitykset ovat ohjelman pääotsikkojen alla maakunnittaisessa järjestyksessä: 1. Kainuu 2. Etelä-Savo 3. Pohjois-Karjala 4. Pohjois-Savo Kaikki alkuperäiset lausunnot kokonaisuudessaan ovat saatavissa tarvittaessa Kainuun maakunta kuntayhtymästä.

2 0. YLEISET KOMMENTIT Lausunnon antaja Joensuun Tiedepuisto Oy Joensuun yliopisto Ylä-Savon Kehitys Oy Savon Yrittäjät ry SAK Pohjois-Savon aluepalvelukeskus Finnavia Kuopio Kuopion kaupunki Muutosesitys Tekstin ymmärtämisen ja ainakin ohjelman käytännön toteuttamisen kannalta olisi hyvä, jos toimenpideohjelmassa käytettyjä keskeisiä käsitteitä määriteltäisiin tarkemmin esim. erillisessä liitteessä. Ohjelmaluonnoksessa aikuiskoulutus ja Venäjän läheisyys jää vähäiselle huomiolle. Tulevalla ohjelmakaudella alueellisen korkeakouluyhteistyön muodot tiivistyvät, tämä tulee vaatimaan myös alueellisia resursseja, joita toivotaan tuettavan alueellisista ohjelmista. Ohjelmaluonnoksen sisältö on hyvä. Toimenpiteet edistävät hyvin kasvua ja työllisyyttä. Ohjelmassa on korostettava seudullisen ajattelun ja seudullisten linjausten sekä vahvuuksien tunnistamista ja huomioonottamista käytännön toteutuksessa ja rahoituspäätöksissä. EAKR-ohjelma on liian suurpiirteinen ja väljä. Tämä johtaa siihen, että maakuntaohjelmien ja TOTSUjen merkitys korostuu entisestään. Ohjelmaluonnoksen valmisteluun on kutsuttu ja päässyt vaikuttamaan laaja joukko pohjoissavolaisia tahoja. Ohjelmaluonnos sallii riittävän monimuotoisten ja alaisten hankkeiden toteuttamisen. Valituille osaamisalueille olisi myös määriteltävä ainakin keskeiseltä osin hankekriteerit. Se edesauttaisi MYR-työskentelyä ohjelmakauden aikana. Ohjelmaluonnoksen yleissävy on paljolti ongelmia kirjaava ja niitä surkutteleva ilman selkeitä ratkaisuesityksiä. Monille asioille emme mahda mitään, mm. maantieteelliselle sijainnillemme. Siksi Itä-Suomen on oltava tehokkaampi ja parempi monessa asiassa kuin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Vahvuuksien esiintuominen ja heikkouksien ylittäminen pitäisi esiintyä myös tässä ohjelmassa. EAKR-ohjelmaluonnos on mahdollistava ja rakenteellisesti selkeä. 1. JOHDANTO Lausunnon antaja Kainuun TE-keskus Joensuun Tiedepuisto Oy Kuopion yliopisto Työterveyslaitos Muutosesitys Luvut 1. Johdanto, 2.Itä-Suomen tila ja kehitysnäkymät sekä 3. Itä-Suomen kehittämisstrategia: Tulisi lyhentää tekstiä tiivistämällä, keskittymällä vain Itä-Suomen tason tietoihin sekä laittamalla osa taulukoista liitetiedoiksi. Johdantoon kokoava yhteenveto Itä-Suomen keskeisimmistä haasteista ja siitä, miten ne liittyvät toisiinsa. Valmistelu tehty avoimessa yhteistyössä alueellisten tahojen ja yliopiston kanssa. EAKR-ohjelman valmistelu on tehty kiitettävän laaja-alaisena yhteistyönä. Työterveyslaitos korostaa kuitenkin, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ohella myös sektoritutkimuslaitosten rooli on tärkeä sosiaalisten innovaatioiden tuottajana ja levittäjänä, terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä sekä tutkimustiedon ja innovaatioiden hyödyntämisessä.

3 2. ITÄ-SUOMEN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT Lausunnon antaja Kuhmon kaupunki Kainuun TE-keskus Maataloustuottajien Itä- Suomen piirijärjestöt Savonlinnan kaupunki Joensuun Tiedepuisto Oy KETI, Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy Nurmeksen kaupunki Muutosesitys Kainuun aluekuvaus: Teollisuuden vientituotteita ovat lisäys ensimmäiseksi > mekaanisen puun toisen asteen jalostus. Itä-Suomen sijainti ja saavutettavuus: Tekstiin lisätään yöjunaliikenteen kehittäminen paremmin matkailua ja asiointia palvelevaksi (s. 11) Pietarin lisäksi mainittava Arkangelin alue (s. 12) SWOT-analyysin uhkista kohta ympäristön rappeutuminen muutetaan rakennetun ympäristön rappeutumiseksi ja listaan lisätään yhdeksi uhkaksi palvelujen heikentyminen. Yritystoiminta-kohtaan (s. 15) laajempi kuvaus yritystoiminnan tilanteesta, sen keskeisistä haasteista sekä ratkaisutavoista, joihin perustuen toimenpiteet toteutetaan. Erityisiä panostuksia sukupolven- ja yrittäjäpolvenvaihdoksiin. Tulee luoda menetelmiä, joilla maakunnan ulkopuolella opiskelevia kytketään kotimaakuntaan ja alennetaan kynnystä palata takaisin opiskelujen jälkeen. s.18 kohtaan Liikenne- ja tietoliikenneverkot ja niihin liittyvät palvelut tulisi lisätä seuraavaa.., mutta palvelutasossa ja liikenneturvallisuudessa on edelleen erityisesti valtatiellä 5 Lusista pohjoiseen ja valtatiellä 6 Joensuun läheisyydessä sekä valtatiellä 14 Savonlinnan keskustan kohdalla. Sivulla 15 mainitaan Esim. julkisella sektorilla voidaan rekrytoinnissa siirtää panoksia päivähoidon vähenevistä tarpeista vanhustenhuollon kasvaviin tarpeisiin. Mikäli Itä-Suomeen halutaan tänne pysyvästi asettuvia osaajia perheineen, on erityisesti päivähoitoon ja muuhunkin nuorille perheille tärkeisiin asioihin kiinnitettävä erityistä huomiota ja alueelle olisi pikemminkin panostettava kuin toimintaa vähennettävä. Pohjois-Karjala kuvaukseen s. 10 hyvät juna- ja lentoliikenneyhteydet muotoon melko hyvät juna- ja lentoliikenneyhteydet. Kuvauksen lopussa olevaan työttömyyden helpottamiseen voisi mainita yhtenä tavoitteena uudet keinot alentaa työllistämisen kynnystä (esim. Sailaksen kokeilu koskemaan koko Itä-Suomea). Sivuille 9 10 kohdan Pohjois-Karjala 1. kappaleen viimeinen lause tulisi muuttaa: Maakunnan syrjäistä asemaa parantavat sen eteläisiin osiin ulottuvat ja lisätä lause: Maakunnan tasapuolisen kehittymisen kannalta on tärkeää niiden säilyttäminen ja kehittäminen sen koko alueella. Sivuille kohtaan Työmarkkinat ja työelämä 1 kappaleen lauseen Itä-Suomen työttömyysaste laskee nopeasti koko alueella eli lähes prosenttiyksikön vuosivauhdilla. jälkeen tulisi lisätä lause: Kuitenkin seudulliset ja kuntakohtaiset erot ovat varsin suuria.

4 Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Oy Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Sisä-Savon seutuyhtymä, Suonenjoki, Tervo, Vesanto Työterveyslaitos Pohjois-Savon metsäkeskus Keski-Savon Kehittämisyhtiö Oy Ylä-Savon Kehitys Oy Savon Yrittäjät ry Sivuille 9 10 kohdan Pohjois-Karjala 1. kappaleen viimeinen lause tulisi muuttaa: Maakunnan syrjäistä asemaa parantavat sen eteläisiin osiin ulottuvat ja lisätä lause: Maakunnan tasapuolisen kehittymisen kannalta on tärkeää niiden säilyttäminen ja kehittäminen sen koko alueella. Sivuille kohtaan Työmarkkinat ja työelämä 1 kappaleen lauseen Itä-Suomen työttömyysaste laskee nopeasti koko alueella eli lähes prosenttiyksikön vuosivauhdilla. jälkeen tulisi lisätä lause: Kuitenkin alueelliset ja kuntakohtaiset erot ovat varsin suuria. Itä-Suomen tilaa ja kehitysnäkymiä kuvaavassa osiossa on sivuutettu täysin sosiaali- ja terveydenhuollon erittäin suuret haasteet, jotka rasittavat kuntasektoria tulevina vuosina enemmän kuin mikään muu toimiala ja vaikuttaa tätä kautta välillisesti kaikkeen julkiseen toimintaan alueella. Sivulla 12 oleva jako perinteisiin ja kasvaviin globaaleihin elinkeinoihin tulisi muotoilla niin, että perinteiset elinkeinot ovat myös globaaleja ja että myös uudet elinkeinot pohjautuvat niihin. Sivulla 18 tulee huomioida VT 9:n kehittäminen. Tien liikennemäärät vastaavat jo pohjois-etelä-suuntaista liikennettä. Elinkeinojen ja toimintaympäristöjen kehittäminen, yritysten kilpailukyvyn sekä työvoiman hyvinvoinnin ja tuottavuuden kannalta työterveyden ja turvallisuuden näkökulma on keskeinen. Itä-Suomessa ammattitautitapaukset ja työtapaturmat ovat keskimääräistä suuremmat. Pohjois-Savo ei ole metsäisin maakunta. Ehdotamme lausetta korvattavaksi: Pohjois-Savo on metsäinen maakunta, jonka viljavat maapohjat ja hyvä metsänhoidon historia mahdollistavat metsien hyvän tuottokyvyn. Sivulla 19 todetaan, että energiapuuvaroista käytössä on 40 %. Mihin tämä arvio perustuu? Mielestämme se tuntuu suurelta, jos siihen luetaan nuoren metsän hoitokohteiden energiapuu ja uudistushakkuukohteiden hakkuutähde. Keski-Savon väestökehitys on ollut valitettavan negatiivinen ja työllisyystilanne Pohjois-Savon heikoimpia. Tilannetta heikentää edelleen suurteollisuuden rakennemuutos. Voimakas työpaikkojen menetys tulee huomioida erityistoimenpitein joko kansallisessa tai maakunnallisessa aluepolitiikassa. Pohjois-Savon alueella vahvistettava etelä-pohjainen kehityskäytävää sekä Keski-Savon osalta tehtävä tiivistä yhteistyötä myös Etelä-Savon kanssa. Alueen saavutettavuuden ja yritystoiminnan kansainvälisyyden turvaamiseksi panostettava lentoliikenteen ylläpitämiseksi kaikille Itä-Suomen kentille. Toivomme, että Itä-Suomen kansallismaisemien luetteloon (s. 17) lisätään Väisälänmäen kansallismaisema Lapinlahdella. Itä-Suomen tilaa koskevat analyysit ovat oikeaan osuneita. Maakunnittaiset kuvaukset antavat sitten toisenlaisen ja aivan liian myönteisen kuvan maakuntien, myös Pohjois-Savon, tilanteesta. Nämä valmistelijoiden työstämät analyysit voivat johtaa päätöksentekijöissä vääränlaiseen ja harhaiseen käsitykseen, että eiköhän tämä tästä ja eiköhän mennä kuten tähänkin saakka.

5 GTK Itä-Suomen yksikkö Kuopion kauppakamari Savoniaammattikorkeakoulu Kuopion kaupunki Sivulle 14 lisäys: Itä-Suomessa on muutamia globaaleilla markkinoilla toimivia oman alansa kehityksen kärkiyrityksiä, mutta niiden määrä on muuhun valtakuntaan verrattuna liian vähäinen. Lisäys: Yritysten määrä on kasvanut hitaasti ja kasvu tosin on tapahtunut mikroyrityskentässä. Sivulle 17: T&k-henkilöstön määrä on viime vuosien kasvusta huolimatta vain puolet valtakunnan keskimääräisestä ja t&kmenojen osuus arvonlisäyksestä alle puolet valtakunnan keskiarvosta. On käytettävä nykyiseltä kaudelta hyviksi havaittuja keinoja, mutta sen lisäksi on otettava käyttöön jotakin uutta, luovaa, rohkeaa ja vaikuttavaa yritysten keskinäisen yhteistyön kertaluokkana vahvistaminen. Maakuntien kuvaukset voisi laatia samansisältöisiksi, jolloin tietoja olisi helpompi verrata keskenään. Talouskehitykseen sivulle 14 lisäys: Tällaisen paikalliseen raaka-aineeseen ja korkeaan tuotantoteknologiseen osaamiseen perustuvan tuotannon Esitetään harkittavaksi, onko Itä-Suomen sijainti ja saavutettavuus tarpeen määritellä suhteessa pääkaupunkiseutuun ja Helsinkiin. Tämä tukee ajatusmallia, jossa kaikki väylät lähtevät Helsingistä ja päätyvät sinne. Myös ministeriön esim. maantieja rautatieliikenteen on runkoverkkohankkeen luonnoksissa poikittaisyhteydet puuttuvat kokonaan. Arvonlisäyksen kasvumittarit eivät kuvasta riittävällä tarkkuudella väestön elintasoa, koska nämä mittarit eivät ota huomioon todellisten elinkustannusten eroja maan eri osissa. Yritysten lukumäärän kehitys ei kuvaa välttämättä oikein todellista kehitystä yrityssektorilla. Olisikin syytä määritellä alueen yritystoiminnan kehitys muutoin kuin vertaamalla yritysten lukumäärän kasvua maan muihin osiin. Huolimatta positiivisesta trendistä ei Itä-Suomen t&k-panostusta voi katsoa riittäväksi. Jotta Itä-Suomen kilpailukyky, vetovoimaisuus ja taloudellinen kehitys olisi tavoitteen mukaista, t&k- ja innovatiotoiminnan panostusta on lisättävä maan keskimääräistä panostusta selvästi enemmän. Tasapuolisuus valtakunnassa johtaa väistämättä eroon pysymiseen tasolla. Pohjois-Savosta tulisi mainita soveltavan ICT-sektorin kehittäminen muutoin hyvin esitettyjä teemoja täydentäen. Matkailua voidaan pitää Itä-Suomessa vahvuutena ja mahdollisuutena. Matkailun merkitystä elinkeinotoiminnassa ei ole huomioitu ja sen nostaminen esille olisi perusteltua, esim. sivulla 15. Lisäksi mukaan halutaan liitettäväksi analyyttinen matkailututkimus, joka puuttuu kokonaan kaikista yhteyksistä, niin yritystoiminnan kuin koulutuksenkin osalta. Kohtaan Itä-Suomen sijainti ja saavutettavuus huomautetaan, että meriyhteys ainakin Kuopioon toimii keskeytyksettä nykyisin läpi talven.

6 3. ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Lausunnon antaja Kainuun TE-keskus Mikko Kettunen, Kainuun Etu Oy. Maataloustuottajien Itä- Suomen piirijärjestöt Oulun kauppakamari Sotkamon kunta Muutosesitys Taulukko 3:ssa esitettävä lähtökohtavuoden 2007 tiedot. Työnjako EAKR- ja ESR ohjelmien välillä: Mahdollisuutta soveltaa ESR-tyyppisiä toimenpiteitä EAKR-ohjelmassa ei tule rajata vain toimintalinjaan 2, vaan myös toimintalinjassa 1. Kuva 6. Itä-Suomen kehittämisstrategia: strategiseksi tavoitteeksi myös T&K -toiminnan lisäys Luvun Itä-Suomen osaamisalueisiin lisättävä elintarviketalous.. Kehittämisstrategian ydin muodostuu kolmesta keskeisestä näkökulmasta; kilpailukykyiset ja uudistuvat yritykset, innovaatiojärjestelmä ja vetovoimainen ympäristö, toimivat työmarkkinat. Näille kehittämisalueille on syytä kehittää riittävät mittarit ohjelmatavoitteiden lisäksi. Matkailu on pidettävä Itä-Suomen toimenpideohjelman kärkialueena. Kaivostoiminnan uudet hankkeet on huomioitava ohjelman rahoituksessa. Liikenneväylien (raide-, lento- ja maantieyhteyksien) turvaaminen ja kehittäminen on huomioitava. Erityistä huomiota osaamiseen, matkailuun, kaivostoimintaan, Venäjä-yhteistyöhön ja liikenneyhteyksiin. Hyvä ympäristö tulisi lisätä kehittämisen ydinalueeksi kuviossa alueellisen kilpailukyvyn elementit Itä-Suomessa s Ohjelman painopisteet ja alueelliset teemat; lisättävä elintarviketeollisuuden ja talouden osaamisalana Kainuun Vasemmisto ry. Kainuun ympäristökeskus Sulkavan kunta Elinkeinoelämän keskusliitto s.33 Kokeilutoiminta / experimentaatio (3.4.7) osana Itä-Suomen ohjelmaa on hyvä painotus. Kokeilutoiminnan osalta on myös varattava rahaa ja tiedotusresursseja hyvien tulosten käyttöön levittämiseen. Joensuun Tiedepuisto Oy Itä-Suomi strategia ja alussa esiteltävien maakuntien ja Itä-Suomen kuvausten välinen looginen yhteys ja edelleen toimenpideohjelmien tavoitteiden ja Itä-Suomi strategian tavoitteiden väliset yhteydet jäävät hiukan epäselväksi. Yhteydet ovat kyllä tunnistettavissa mutta suunnitelmamallina teemme näitä asioita, jotta saisimme aikaiseksi näitä tuloksia olisi hyvä viedä toimintalinjaosista myös yleisemmälle tasolle. Josek, Joensuun seudun kehittämisyhtiö Oy Metsänomistajien liitot: SWOT-analyysia on käytetty periaatteessa väärin; SWOTin pohjaksi olisi aina esitettävä jokin strategia ja/tai toimintalinja jonka vahvuuksia, heikkouksia jne. arvioidaan tämän työkalun avulla. Kehittämisen ytimeen vahvemmin esille klustereiden prosessointi ja kehittäminen esim. lisäämällä kuvan 8 kehittämisen ydinalueeksi Valittujen klustereiden ja yritysryppäiden muodostaminen ja kehittäminen. Eri rahastojen toimien yhteensovittaminen ( päivätyssä toimenpideohjelmaluonnoksessa kohta ): kohta

7 Järvi-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo Pohjois-Karjalan kauppakamari Pohjois-Karjalan taidetoimikunta muotoiltava huolella ja ajatuksella uudelleen ja niin, että se todella tulee otettavaksi huomioon käytännössä ja kaikilla tahoilla. Elintarviketeollisuus osaamisalueeksi. SWOT-analyysissä esitettyihin uhkatekijöihin tulisi lisätä valtakunnalliset tavoitteet koulutuspaikkojen vähentämiseksi. Ohjelman painopisteissä ja alueellisissa teemoissa on selvä ristiriita valmisteilla olevan Itä-Suomen innovaatiostrategian kanssa. Itä-Suomen valittuihin osaamisalueisiin tulisi lisätä esim. vapaa-ajan ja matkailun alle myös kulttuurimatkailu, kulttuuri ja taidetarjonta, hyvinvointiin puolestaan myös terveyttä ja hyvinvointia lisäävät kulttuurihankkeet. Hallitusohjelmaan kirjattu taiteen ja kulttuurin tasavertaisen saavutettavuuden periaate tulisi näkyä ohjelman kehittämisstrategioissa sekä itse toimintalinjoissa. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelmassa mainitaan kulttuuriteollisuuden lukeutuvan kasvaviin vahvoihin aloihin, tämä näkemys tulisi olla mukana myös Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus SAK:n Pohjois-Karjalan aluepalvelukeskus Savo-Karjalan tiepiiri Esim. innovaatiojärjestelmän kehittämissuunnitelmissa huomioitaisiin luovuuden kehittämien sen kaikissa muodoissaan. Tällä saralla tärkeää työtä tehdään taidekasvatuksen ja lastenkulttuurin kautta, joiden tulisi näkyä myös ohjelmassa kehittämiskohteina. Kehittämisen ydinalueita kuvaavan kuvan sisäkehään ja tekstiin sivulla 30 tulisi lisätä myös ympäristövastuullisuus, ympäristöosaaminen ja ekotehokkuus. Työntekijä-näkökulma on EAKR-ohjelmaesityksessä puutteellinen, on panostettava työntekijöihin (työllisyys, osaaminen, inhimillinen hyvä työ, kokoaikaiset ja pysyvät työsuhteet jne.), siksi ESR-rahoituksen merkitys korostuu. Liikennejärjestelmän ja liikenneinfrastruktuurin kehittäminen tulisi näkyä ohjelmassa painokkaammin, koska alueen syrjäinen sijainti ja huono saavutettavuus todetaan alueen ongelmaksi niin yrityselämän toimintaympäristön kuin alueen kilpailukyvyn kannalta. kehittämiseen tulisi varata esitettyä enemmän voimavaroja. SWOT-analyysissä infrastruktuuri on nähty vahvuutena samaan aikaan kuin heikkoutena on nähty huono saavutettavuus ja uhkana ympäristön rappeutuminen, tosiasiassa Itä-Suomen alueen päätieverkosta suuri osa ei vastaa edes nykyisen liikenteen tarpeita. Ohjelman painopistetoimialojen (metsä, maatalous, matkailu, kaivannaiset) toimintaedellytyksiin liittyy olennaisesti liikenneinfrastruktuuri sekä liikennejärjestelmän ja logistiikan toimivuus. Viennin lisäämisellä ja yritysten verkottumisella on välitön vaikutus liikennetarpeisiin, bioenergian käytön lisääminen vaikuttaa alueen sisäisiin raskaisiin kuljetuksiin.

8 TE-keskus Kuopion yliopisto SDP PS Sisä-Savon seutuyhtymä, Suonenjoki, Tervo, Vesanto Työterveyslaitos Lapinlahden kunta Keski-Savon Ohjelmassa tulisi kautta linjan tuoda esille yhteensovitustarve muihin ohjelmiin nähden. Ohjelmaluonnoksessa on kattavasti käsitelty Itä-Suomen maakuntien kehittämisen tavoitteita ja ydinstrategioita. Esitetyt linjaukset ovat Kuopion yliopiston tahtotilan kanssa pääosin samansuuntaisia. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen merkitystä innovaatioiden lähteinä korostetaan Yliopistot edistävät mm. uusyritystoimintaa ja yleensä yritystoiminnan kehittymistä ja yliopisto-osaamisen kaupallistamista. Yliopiston vaikutuksesta syntyy merkittävää uutta korkean teknologian yritystoimintaa koko Itä-Suomeen. EAKR-ohjelma on merkittävä aluekehittämisen strategia, jonka pohjalta MYRin ja rahoittajaviranomaisten on pystyttävä tekemään vaikuttavia hankepäätöksiä. Tämä korostuu erityisesti valittujen osaamisalueiden valinnassa. Kuopion yliopisto korostaa maakuntien omiin vahvuuksiin perustuvaa elinvoimaista aluetaloutta sekä aluekeskusten kehittämistä vahvoiksi kansallisiksi ja kv. kasvukeskuksiksi. Kuopion yliopisto korostaa myös maaseudun kehittämistä ja ylläpitämistä EAKR-toimenpiteillä. Kuopion yliopisto pitää tärkeänä varmistaa monia vaiheita sisältävän innovaatioketjun tosiasiallinen toimivuus ja riittävä asiantuntemus. Kuopion yliopisto tähdentää, että kansallinen aluepolitiikka on erityisen tärkeää, jota EAKR-ohjelman tulee tukea. Kuopion yliopisto pitää erittäin tärkeänä, että EAKR ohjelmassa on mahdollisuus rahoittaa myös koulutustoimenpiteitä. Kuopion yliopisto pitää tärkeänä, että EAKR ohjelmassa huomioidaan riittävässä määrin myös ESR-ohjelman painopisteet. Rahoitus selkeytyy, kun ohjelmaa toteutetaan pääosin kolmen toimintalinjan kautta. Hankkeiden vaikuttavuus aluetalouteen ja niiden pitkävaikutteisuus tulee olla tärkeimpinä kriteereinä. On välttämätöntä, että ESR-ohjelma tukee EAKR:n ja maakuntasuunnitelman tavoitteita. Ohjelma korostaa innovatiivisuutta, koulutusta ja uusia elinkeino-oloja. Ohjelma korostaa keskuskaupunkien merkitystä ja perustelee, että ne säteilevät kehitystä myös laajemmille alueille. Uhkakuva kuitenkin on, että samaan aikaan, kun valtakunnassa pyritään alueellistamisessa sijoittamaan laitoksia maakuntiin, Itä-Suomessa ja maakuntatasolla keskitetään yhä kovemmin. Ohjelman tulisi kattaa kaikissa osissaan kansainvälistymisen ja markkinoinnin sekä tehostetut toimet myös yksittäisten yritysten kehittämiseksi kehittämisohjelmissa. Työhyvinvoinnin edistäminen tulisi nähdä yhtenä merkittävänä yritysten tuottavuus- ja kilpailukykytekijänä ja siten yhtenä osana toimenpideohjelman tavoitteita. Työkyvyn ylläpitäminen on erityisen tärkeää ikääntyvän työvoiman keskuudessa. Työterveyshuoltojärjestelmällä on tässä tavoitteessa keskeinen rooli. EAKR-ohjelma on hyvä, koska se painottaa yritystoiminnan rahoituksen turvaamista myös tulevalla ohjelmakaudella. Ohjelmasta pitäisi pystyä jatkossa rahoittamaan paremmin myös kansallisesti merkittäviä kulttuurihankkeita ja tapahtumia. Liikuntamatkailu ja hyvinvointi tulisi sisällyttää entistä painavammin ohjelmaan. Innovaatioympäristön kehittämisen perustuttava alueellisen osaamiseen ja hajautumista keskittämisen sijaan tulee suosia.

9 Kehittämisyhtiö Oy Tuusniemen kunta Savon Yrittäjät ry SAK Pohjois-Savon aluepalvelukeskus Finnavia Kuopio GTK Itä-Suomen yksikkö Savon Voima Savon koulutuskuntayhtymä Itä-Suomen yliopistojen yhteistyöhön tulee panostaa ja hakea kontaktipintaa myös kansainvälisistä yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. SWOTissa hyvän työvoiman saatavuus ei ole enää vahvuus. Erittäin suuri mahdollisuus on rajapintateknologioiden hyödyntäminen. Heikkouksissa tulee mainita kuntayhteistyö ja uhkissa valtakunnallinen keskittymiskehitys. Kansainvälistyminen on otettava selkeäksi painopisteeksi. Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tulee käynnistää työperäiseen maahanmuuttoon tähtäävä toimenpideohjelma koko Itä- Suomen alueella. Venäjän korostamisen tulee johtaa myös konkreettisiin toimenpiteisiin. EAKR-ohjelman merkittävänä periaatteena tulee olla koko Itä-Suomen alueen tasapuolinen kehittäminen. Tärkeinä alueina kunnanhallitus näkee yrittäjyyden, koulutuksen, tuotekehittelyn ja infrastruktuurin kehittämisen ja parantamisen. Rakennerahastokauden läpivirtaavana teemana on oltava yritysten välinen yhteistyö, yritysryppäissä ja klustereissa toimiminen, verkottuminen ja erityisesti kannustus näihin yhteistyön muotoihin. Työttömyysprosentin tavoitetaso Pohjois-Savossa v on määritelty liian korkeaksi. Tavoitteena tulisi olla täystyöllisyys (+/- 5 %). Myös työvoimaosuudeksi olisi tavoiteltava 70 % tai jopa yli 68 %:n sijaan. SWOT-analyysistä puuttuu matkailu sekä Itä-Suomen raaka-aineisiin perustuva jatkojalostaminen. Luonnonvarat on mainittu, mutta mahdollisuutena on nimenomaan innovoida jalostusketju työllisyysvaikutuksiltaan merkittäväksi. Kuvaan 8 esitetään, että kehittämisen ydinalueet sisäkehälle lisätään raaka-ainemahdollisuuksien monipuolistaminen. alueella on luontaisia ja ihmistoiminnan materiaaleja ja biomassoja, joista voidaan innovatiivisen t&k-toiminnan kautta kehittää raaka-aineita tuotekehitykseen (esim. teollisuuden sivutuotteet/jätteet, maakamaran kivet/ mineraalit/kasvit). Ohjelma on oikeansuuntainen ja siinä esitetyt tavoitteet ovat alueen kehityksen näkökulmasta katsoen erittäin tärkeitä. Tavoite alueen energiaomavaraisuudesta on oikean suuntainen mutta erittäin kunnianhimoinen. Olemme huolissamme etenkin puuperäisten bioenergialähteiden riittävästä saatavuudesta. Haluamme painottaa, että käytännössä lähes kaikki ohjelmassa mainitut uusiutuvaa energiaa hyödyntävät tuotantoratkaisut etenkin uusien ja kokeiluvaiheessa olevien teknologioiden käyttöönotto vaativat tulevaisuudessakin julkista tukea ollakseen kannattavia. Näin ollen EAKR ohjelman kautta kanavoitavat rahat eivät ole yksin riittäviä kannattavien investointien turvaamiseksi. Ehdotamme, että toimenpideohjelmaan lisättäisiin tavoite Itä-Suomessa olevien vesivoimavarojen hyödyntämisestä entistä tehokkaammin. Tämä koskee sekä olemassa olevaa tuotantokapasiteettia että myös tällä hetkellä koskien suojelulain piirissä olevia hyödyntämättömiä vesivoimavaroja, joiden ympäristöarvot tulisi mielestämme harkita uudelleen. Alueen pienehköissä vesivoimalaitoksissa tuotettu energia täyttää nytkin ympäristöystävällisen energian sertifioinnin edellytykset. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen edistäisi oleellisesti energiaomavaraisuustavoitetta. Innovaatiotoimintaa tapahtuu kaikilla tutkimuksen ja ammatillisen koulutuksen asteilla ja erityisesti yrityksissä. Innovaatiotoiminnan nivominen eri toimijoiden yhteistoiminnaksi on haaste, joka pitäisi olla mainittu tavoitteena.

10 Savo-Karjalan tiepiiri Kuopion kauppakamari Pohjois-Savon TE-keskus Kuopion kaupunki Liikennejärjestelmän ja liikenneinfastruktuurin kehittäminen tulisi näkyä ohjelmassa painokkaammin. Ohjelmassa useassa kohti esiin nostettu bioenergian käytön lisääminen vaikuttaa alueen sisäisiin raskaisiin kuljetuksiin. Palvelurakenteen muutos tulee korostamaan kuntien välisten yhteyksien kehittämistarvetta. Ohjelmassa käsitellään liikenneyhteyksiä lähinnä olemassa olevien yritysten näkökulmasta. Keskuskauppakamarin selvitysten mukaan liikenneyhteydet ja saavutettavuus ovat kuitenkin merkittävimpiä uusien yritysten sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä. SWOT-analyysissä infrastruktuuri on nähty vahvuutena samaan aikaan kun heikkoutena on nähty huono saavutettavuus ja uhkana ympäristön rappeutuminen. Tosiasia on, että suuri osa Itä-Suomen alueen päätieverkkoa ei vastaa edes nykyisen liikenteen tarpeita. Vähäliikenteisen tieverkon kuntoa voidaan pitää korkeintaan tyydyttävänä ja siellä on jatkunut jo vuosia rappeutuminen. Ohjelmassa tulisi varmistaa mahdollisuus myös TEN-verkolle tehtävien sekä maankäytön kehityksen että elinkeinoelämän investointien edellyttämien paikallisten liikennejärjestelyjen rahoittaminen. Perustienpidon rahoitus ei riitä alueellisiin investointitarpeisiin alueen kehityksen ja elinkeinoelämän tarpeiden edellyttämässä tahdissa. Nykyisellä ohjelmakaudella yritystuilla, vaikka ne ovat olleet vaatimattomat, on saatu aikaan vaikuttavuutta TL 1:n hankkeissa. Ohjelmaluonnoksen mukaan reagointi ja sopeutuminen kansainvälisen työnjaon ja kilpailuympäristön muutoksiin ovat keskeisiä, mutta kauppakamari katsoo, että vähintään yhtä keskeisiä haasteita tuo kansallisen kilpailuympäristön muutos sekä valtion toimet näiden muutosten suhteen. Itä-Suomen strategiset tavoitteet ja niiden tavoitetasot eivät kuvasta väestön elintasoa ja elämisen laatua. Esim. väestön väheneminen ei tarkoita sitä, että Itä-Suomeen asumaan jäävällä väestöllä menisi aiempaa huonommin. Sama koskee BKT:n kehitystä. Itäsuomalaisilla menee nyt selkeästi paremmin kuin puolitoista vuosikymmentä sitten lamavuosina, vaikka Itä-Suomen BKT:n kasvu onkin ollut hitaampaa kuin maassa keskimäärin. Työnjako EAKR- ja ESR-ohjelmien välillä on toteutettava niin, että myös ESR-ohjelmat ja hankkeet tukevat kilpailukyvyn lisäämistä yritystoiminnan kautta. Maakuntasuunnitelmat eivät ole vahva EAKR-ohjelman rahoitusta ohjaava väline. Maakuntaohjelma on käytännöllisempi ohjausväline. Kokonaisuudessaan maakuntasuunnitteluprosessi on niin raskas, että EU-ohjelmien valmistelu uhkaa hukkua jatkuvaan suunnitteluun. Rahoittamisstrategiaa vaikeuttaa EAKR- ja ESR-ohjelmien irrottaminen maakunnallisesta suunnittelusta toisistaan melko riippumattomiin ja eri hallinnonalojen ohjaamiin EU-ohjelmiin. Hengeltään strategia on ongelmakeskeinen. Toinen näkökulma on strategian sallivuus ja avoimuus. Strateginen lähestymistapa ei toimi kehittämistoimia ja rahoittamista yhteen sovittavana ja ohjaavana välineenä, vaan antaa tilaa päivittäisille järkeville rahoituspäätöksille ja vuosittaisille rahoituksen uudelleen suuntaamiselle MYAK-asiakirjassa. Ohjelmarakenne mahdollistaa Lissabonin strategian toteuttamisen. Kokemukset kuluvasta rakennerahastokaudesta on esitetty hyvin ja vertailuluvut kuvaavat vallitsevaa tilannetta. Tarkastelu on myös rakentavan kriittistä. Esitetty tavoite pitkäjännitteisestä kehitystyöstä on tärkeä. Tulevassa ohjelmassa voisi kuitenkin korostaa t&k-toimijoiden toimintaedellytyksistä huolehtimista enemmän. Samassa yhteydessä tulisi mainita kaupunkien kilpailukyvyn turvaamisesta innovaatiotoiminnan osana. Nyt kyseinen kaupunkipoliittinen näkemys ei ole esillä, vaikka EU:n linjaukset sitä edellyttäisivätkin.

11 Rautavaaran kunta Ohjelmaluonnoksessa esitettyjä tavoitteita voidaan pitää kovina, mutta toisaalta näin pitää ollakin. EAKR-ohjelman ja kansallisen rakennepolitiikan kokonaisuus on toisiaan tukeva ja siten tärkeä seurannan kannalta asetettu tavoite. Myös sivulla 32 olevat ohjelman painopisteet nähtiin oikein asetetuiksi. Kansainvälinen yhteistyö ei tule rajoittua vain EU:n kanssa tapahtuvaan toimintaan, jos asetukset eivät rajaa sitä pois. Esim Kiina ja USA yhteistyömahdollisuudet on perusteltua mainita. Itä-Suomen SWOT-analyysiin ehdotetaan seuraavia muutoksia: - vahvuuksiin olojen rauhallisuus, turvallisuus - heikkouksiin vähäinen ulkomaalaisten osuus väestöstä; yritysten ja organisaatioiden verkottuminen vähäistä; Itä- Suomen sisäinen yhteistyö vähäistä - mahdollisuuksiin ulkomaisten investointien houkuttelu; kansainvälisen matkailun kehittäminen; alueen kansainvälisen näkyvyyden ja markkinoinnin parantaminen - uhkiin toiminnallinen eristäytyminen (syrjäisen sijainnin ja vähäisen verkostoitumisen takia) Globalisaatio ei ole ainoastaan ongelma, se on tuonut uusia mahdollisuuksia erikoistuvalle yritystoiminnalle. Venäjä teemaa olisi paikallaan vahvistaa pitkin ohjelmaa. Siinä saattaisi olla aineksia Itä-Suomea yhdistäväksi teemaksi. Sivulle 24 viimeiseen kappaleeseen: Muuttoliike ja väestön ikääntyminen yhdessä syrjäisen sijainnin kanssa ovat mittava haaste Itä-Suomen kilpailukyvylle eteläiseen Suomeen nähden. Miten hyödyntää alueella olevat työvoimareservit mukaan lukien alueella jo asuvat ulkomaalaistaustaiset työnhakijat? Sivun 32 kaavio: Hyvä kaavio. Mahtuuko mukaan turvallisuus, sosiaalinen eheys ja suvaitsevaisuus? Sivu 33: Kansainvälinen alueiden yhteistyö on uusi mahdollisuus. Tuleeko tukikelpoisiin toimiin laajennuksia, mahdollistaako ohjelma nykyistä laajemmin myös rajat ylittävän liikkumisen kulujen säilyttämisen hanketoimintaan? Kokeilutoimet ovat hyvin määriteltyjä. Niiden volyymi jää kuitenkin auki. Kuka jatkossa määrittää? MYRkö? Toimenpideohjelman keskeisenä suurena linjauksena tulee olla kaikilla osa-alueilla läpikäyvänä periaatteena koko Itä-Suomen alueen, myös syrjäisten alueiden tasapuolinen kehittäminen.

12 4. TOIMINTALINJAT Yleistä KETI, Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy METLA, Joensuun toimintayksikkö Nurmeksen kaupunki Pohjois-Karjalan taidetoimikunta Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Toimivien yritysten kasvua (s ) kehittävänä toimenpiteenä voisi olla mainita työllistämiskynnyksen alentamisesta erilaisten kokeilujen avulla. Mikäli mahdollista, metsäntutkimusosaaminen taustoissa ja toimintalinjojen kuvauksissa selkeämmin näkyville. Toimintalinjojen kuvaamisessa mainittaisiin sopivissa kohdissa puurakentaminen, puun käytön ympäristöystävällisyys sekä metsäsektorin yhteistyömahdollisuudet erityisesti Luoteis-Venäjän kanssa. Ohjelman eri toimintalinjoissa tulisi korostaa seudullisen rakenteen ja keskusten vahvistamisen tärkeyttä mm. yritystoiminnan vahvistamisessa, verkostojen luomisessa ja saavutettavuudessa. Toimintalinjojen tasa-arvovaikutuksia sivutaan toimenpideohjelmassa ainoastaan TL 1:n osalta ohuesti. Tasa-arvoajattelun muut prinsiipit, kuten tasa-arvo suhteessa ikään, vammaisuuteen/terveyteen, etniseen taustaan tai ihonväriin tai seksuaaliseen suuntautumiseen jäävät ohjelmassa hyvin vähäiselle huomiolle. Ympäristöasiat integroitava kaikkeen toimintaan ja toteuttamiseen, siten ympäristöasioiden tulee sisältyä kaikkiin ohjelman toimintalinjoihin. Toimintalinja 1: Yritystoiminnan uudistaminen ja vahvistaminen Lausunnon antaja FINNVERA OYJ Kajaani FINNVERA OYJ Kajaani FINNVERA OYJ Kajaani Oulun lääninhallitus, sivistysosasto Muutosesitys Tavoitteet: Vientiyritysten lukumäärän kasvu mittariksi Miten seurataan työvoimapulan kehitystä > olisi kehitettävä sopiva mittari, esimerkiksi yöperusteisen (paluu)muuton mittaaminen Painopisteet: Painotusta lisää kasvuyritysten ja kansainvälistyvien yritysten kehittämiseen. Tämä olisi linjassa myös kansallisten linjausten kanssa Kansalliset tukijärjestelmät : N+2 ongelman hoitamiseksi ensimmäisenä vuonna olisi hyvä irrottaa isompi summa Finnveran tytäryhtiön Veraventuren kautta pääomasijoitusinstrumentteihin käytettäväksi. Rahaa olisi silloin mahdollista käyttää joko pelkästään aloittavien yritysten rahoitukseen (Aloitusrahasto Vera Oy) taikka kasvuun ja kansainvälistymiseen (alueelliset rahastot) Tuen kohdistuminen ja hyödynsaajat : yitysten lisäksi yritystoimintaa tukevat koulutus- ja osaamisorganisaatiot ja Toimeenpanon vastuuviranomaisiin on lisättävä lääninhallitusten sivistysosastot

13 FINNVERA OYJ Kajaani Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi, Pohjois- Karjala, Pohjois-Savo Itä-Suomen lääninhallitus, sivistysosasto Kainuun TE-keskus Vastuuviranomaiset Tekes puuttuu listasta, mutta lienee ajateltu, että kuuluu TE-keskuksen alle tässä yhteydessä. Finnveran osalta voidaan mainita, että Finnveran naisyrittäjälainalla edistetään erityisesti naisyrittäjyyttä. Finnveran ympäristölaina ja -takaus ovat puolestaan perustetut myötävaikuttamaan ympäristön kannalta edullisten investointien toteutumista. Eri rahastojen toimien yhteensovittaminen -osio on kirjoitettu kohdassa hyvin väljään muotoon ja on kokonaan kirjoittamatta kohtiin 4.2. ja 4.3. Em. kohdat on muotoiltava uudelleen ja niin, että se todella tulee otettavaksi huomioon käytännössä ja kaikilla tahoilla. Tuen saajien kohderyhmässä on mainittava koulutus- ja osaamisorganisaatiot ja kunnat. Toimeenpanon vastuuviranomaisiin on lisättävä lääninhallituksen sivistysosasto Toimintalinjan tekstissä tulisi painottaa KTM/TEKES-, OPM- ja tarvittaessa YM hallinnonalojen yhteistyön ja työnjaon tärkeyttä yhteistoimintaetujen, synergian saavuttamiseksi. Kaikki yrityskohtainen tukeminen samaan toimintalinjaan eli toimintalinja 1:een. Siirron jälkeen toimintalinjojen tekstit uutta tilannetta vastaaviksi. Tukijärjestelmien kuvaukset samalla tarkkuustasolla kaikkien järjestelmien osalta Toimintalinjan 1 tulisi tukijärjestelmiin myös Tekesin instrumenttivalikoima siten, että TEKES/TE-keskukset (teknologian kehittämisosasto) lisätään yhdeksi vastuuviranomaiseksi [KTM/TE-keskusten (yritysosastot) lisäksi] Lähtökohdat Toimintalinjan tavoitteeksi on esitetty mm. yritysrakenteen muuttaminen. Yritysrakenteen muuttamisella voidaan tarkoittaa monenlaisia asioita. TE-keskuksen näkemyksen mukaan kysymys on enemmän rakennekehityksen hallinnasta, joten tekstiä tulisi näiltä osin tarkentaa. Toimintalinjan tavoitteissa mukaan uudistetut työpaikat, koska mm. yritysten murrosvaiheiden tukeminen on yksi painopiste. Tavoitteeksi esitetty yritysten viennin kasvu on ok. Yritysten kansainvälistyminen ei kuitenkaan välttämättä näy aina viennin kasvuna, yritys voi toimia myös epäsuorana viejänä tai hanke voi olla vasta kansainvälistymistä edeltävää kehittämistä. Mittari on siten relevantti mittari todennäköisesti vain pienessä osassa hankkeita. Tulisi kehittää kilpailukykyä laajemmin kuvaava mittari.

14 Maataloustuottajien Itä- Suomen piirijärjestöt Oulun lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto Joensuun yliopisto Savonlinnan seutu HKKK, Pienyrityskeskus Etelä-Savon TE-keskus Mikkelin AMK Finnvera Oyj, Mikkeli Painopisteet Kohdassa 1) Toimenpiteiden kohdassa tukemalla aloittavien yritysten investointi- ja kehittämishankkeita mainittava suluissa myös ESR-toimenpitein. Kohdassa 2) Toimivat yritykset Yrityksille suunnatut kehittämistoimenpiteet Tekstiä tulisi muuttaa loogisemmaksi eli Yrityksille suunnatut kehittämistoimenpiteet kohdistetaan erityisesti innovatiivista osaamista edustaviin ja/tai kasvupotentiaalia omaaviin yrityksiin ja yritysryppäisiin niiden kilpailukykyä vahvistaviin hankkeisiin. Tukea myönnetään yritysten investointi- että kehittämishankkeisiin. Tukea myönnetään myös sellaisiin yrityshankkeisiin, joissa tavoitteena on työpaikkojen säilyttäminen. Yrityksiä tuetaan ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien. Toimivien yritysten kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamisen keinoissa tulisi mainita myös verkostomaisen toimintatavan edistäminen Toimeenpanon vastuuviranomaiset Vastuuviranomaisiksi myös KTM/TE-keskuksen teknologian kehittämisosasto. Maaseudun kehittämisrahasto po. maaseudun kehittämisohjelma tai maaseuturahasto. Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastot tulisi mainita toimenpideohjelman toimeenpanon vastuuviranomaisina s. 36 Toimintalinjan tuensaajina ovat yritykset, korkeakouluilla tulee kuitenkin olla merkittävä osuus yhteistyöverkostossa palvelututkimuksen ja tuotekehitystyön kehittäjänä ja toteuttajana. s. 37 Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen yritystoiminnan vahvistajana on valtakunnallisesti tunnustettu merkittäväksi; ohjelmaluonnoksessa yrittäjyyskasvatus on kuitenkin valitettavasti täysin sivuutettu. Toimintalinja 1 unohtaa lähtökohdiltaan muut kaupunkiseudut kuin maakuntakeskukset. Maakuntakeskusten vuorovaikutusketjun varaan eivät muut kaupunkiseudut voi tulevaisuuttaan rakentaa. s. 36 kohtaan Tavoitteet lisätään: liiketoimintaosaamisen vahvistaminen kilpailukyvyn kehittämisen lähtökohtana Tekesin yrityshankkeiden rahoitus tulisi sijoittaa TL 1:een s.36 Painopisteen tulee kohdentua erityisesti korkeasti koulutettujen perustamiin, kasvuhakuisiin pk- ja mikroyrityksiin. Opetuksen ja tutkimuksen roolia yritystoiminnan uudistamisessa ja vahvistamisessa on korostettava. s Tavoitteet Tavoitteena olevat mittarit ovat riittävän vähälukuiset, jotta ohjelman toteutumista voidaan seurata. Hyviä mittareita ovat uudet työpaikat, uudet yritykset ja nämä vielä jaoteltuina sukupuolen perusteella. Samoin viennin kasvu on hyvä mittari, joskin vientiyritysten lukumäärän kasvun seuraaminen saattaisi vielä täydentää tätä mittaria. Projektien aikaiset työpaikat ovat heikompi tavoite ja mittari yritystoiminnan vahvistamisesta puhuttaessa. Työvoimapulan ilmetessä ohjelmakauden loppuaikana Itä-Suomessakin pahenevana monilla aloilla täytyisi ehkä tätä silmällä pitäen pyrkiä

15 Itä-Suomen lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto Joensuun Tiedepuisto Oy Joensuun yliopisto Pohjois-Karjalan ympäristökeskus TE-keskus kehittelemään jokin mittari ja tavoite. Työperusteisen (paluu)muuton mittaaminen tms voisi olla hyvä. Ohjelmakauden lopulla yritysten työvoimapula saattaa olla työttömyyttä vakavampi ongelma. Vetovoimatekijät ja osaajien saaminen yritysten palvelukseen ohjelmakauden lopulla on kova haaste. s Painopisteet: Painotusta voisi lisätä kasvuyritysten ja kansainvälistyvien yritysten kehittämiseen. Tämä toimisi hyvin siinäkin mielessä, että useat valtion elinkeinopolitiikkaa toteuttavat toimijat ovat omissa linjauksissaan näin päättäneet ja siten toimet tukisivat ja vahvistaisivat toisiaan (Finnvera, Tekes, Finnpro ja TE-keskukset) s.36 N+2 ongelman hoitamiseksi ensimmäisenä vuonna olisi hyvä irrottaa isompi summa Finnveran tytäryhtiön Veraventuren kautta pääomasijoitusinstrumentteihin käytettäväksi. Rahaa olisi silloin mahdollista käyttää joko pelkästään aloittavien yritysten rahoitukseen (Aloitusrahasto Vera Oy) taikka kasvuun ja kansainvälistymiseen (alueelliset rahastot). s Vastuuviranomaiset :Tekes puuttuu listasta Nais- ja hyvinvointiyrittäjyyden painottaminen toimintalinjassa erityisen kannatettavaa. Lähtökohdat -kappaleessa ei korkeatasoisen osaamisen luettelossa ole mainittu optiikan ja nanoteknologian osaamisista. Väite, että kappaleessa 3 olisi kuvattu Itä-Suomen yrityselämän luonne, on aika liioiteltu; korkeintaan on kuvattu muutamia siihen liittyviä piirteitä, nekin hyvin yleisellä tasolla. Korkeakouluilla tulee olla merkittävä osuus yhteistyöverkostoissa palvelututkimuksen ja tuotekehitystyön kehittäjinä ja toteuttajina. Ohjelmaluonnoksessa yrittäjyyskasvatus on täysin sivuutettu. Toimintalinjan tavoitteeksi tulisi nostaa yritysten ympäristöosaamisen ja ekotehokkuuden parantaminen. Toimintalinjan hankkeiden täydentäväksi valintakriteeriksi tulisi lisätä edistävät yritysten ympäristöosaamista ja ekotehokkuutta. Tukitermistö tulevan yritystukilain mukaiseksi. Toimivaltaiseksi viranomaiseksi TE-keskus (ao. osasto voidaan mainita suluissa). Kuopion kaupunki Kuopion yliopisto Vastuuviranomaisiin lisättävä Tekes/TE-keskukset (teknologian kehittämisosastot). Sivu 35: Luvun tekstin tulisi sisältää myös sensoriteknologian mahdollisuus ( idänkaari ). Sivu 36: Tavoitteissa huomioitava kansainvälisyysteema. Korostettava enemmän yritysverkostojen merkitystä. Esitys: Sivu 34 otsikko muutettava muotoon kehittämällä kasvuyrityksiä ja yritysverkostoja.

16 Pohjois-Savon ympäristökeskus Sisä-Savon seutuyhtymä, Tervo,Vesanto, Suonenjoki Työterveyslaitos Finnvera Oyj Savon Yrittäjät ry Savon koulutuskuntayhtymä Kuopion kauppakamari Pohjois-Savon TE-keskus Hankkeiden hallinnointikäytäntöjä tulee yhdenmukaistaa uudella ohjelmakaudella eri rahoittajaviranomaisten kesken ( viranomaisten menettelytavat, lomakkeet, avustusten maksukäytännöt). Itä-Suomen osalta on tärkeää lisätä yritysten ympäristöosaamista ja sitä kautta kansainvälistyminen ja kilpailukyvyn parantaminen lisääntyy. Ympäristöosaamisen kehittäminen ja ekotehokkuuden lisääminen tulisi olla mukana yhtenä hankkeiden valintakriteerinä. Tuettavan toiminnan tulisi sisältää myös markkinoinnin. Työterveydellinen näkökulma tulee liittää mukaan tuote- ja kehitystoimintaan sekä innovaatioprosessiin jo alkuvaiheessa. Sektoritutkimuslaitosten (jota mm. työterveyslaitos edustaa) työelämälähtöisyyttä, toimintaa, kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja merkitystä innovaatioprosessin toteutumisessa voisi korostaa kaikissa toimintalinjoissa Ohjelman painotusta voisi vieläkin vahvemmin lisätä kasvuyritysten ja kansainvälistyvien yritysten kehittämiseen. Sivu 36: Toimintalinjan tavoitteet (4.1.2): Yhdeksi tavoitteeksi lisättävä yritysten välisen yhteistyön tiivistäminen (ostot, myynti, alihankinta, yritysryppäissä toimiminen, koulutus ja kehittäminen jne). Sivu 37: Toimivien yritysten kasvua ja kilpailukykyä vahvistetaan luetteloon lisättävä kannustetaan yritysten väliseen yhteistyöhön. Kohtaan Hankkeiden täydentävät valintakriteerit : Lisättävä luetteloon edis-tää yritysten välistä yhteistyötä, yritysryppäissä ja klustereissa toimimista. Kohdassa 4.1.2/ 4.1.3: Tavoitteena ja painopistealueena tulee olla uusien yrittäjien kouluttaminen ja tukeminen yritysten ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön keinoin sekä tukea nuorta ja uutta yrittäjää yrittäjyyden alkutaipaleella enemmän kuin pelkästään käynnistysvaiheessa. Kohdassa Tasa-arvon vaikutukset on ymmärretty suppeasti pelkästään sukupuolten tasa-arvoon liittyväksi. Sitä tulisi käsitellä laajemmin huomioiden mm. maahanmuuttoon liittyvät etniset vähemmistöt. Toimintalinjoilla määritelty kriteerit, jotka ohjaavat hankkeiden valintaa. Kriteeritason määrittely olisi toivottava. Ohjelmaan tulisi varata mahdollisuus myös tavoitteiden/kriteerien tarkistamiseen ohjelmakauden aikana. TEKES:in yritystoimintaa koskeva rahoitus tulisi sijoittaa toimintalinja 1:een (nyt toimintalinja 2:ssa). TEKES:in yritysrahoitus tulisi siirtää nykyisestä toimintalinja 2:sta toimintalinja 1:een. TL1:n yhdeksi painopisteeksi tulisi lisätä myös yritysten liiketoiminnan kehittäminen ja lisääminen innovaatioita, tutkimustuloksia ja osaamista hyödyntämällä. KTM:n energiatuki: Luonnoksessa tämä tukijärjestelmä on toimintalinja1:ssä, mutta uusiutuvien energialähteiden lisäämiseen liittyvä tekstiosio toimintalinja 2:ssa. Mikäli tämä tukijärjestelmä jää ainoastaan toimintalinja 1:een (sekä yrityksille että yhteisöille annettava avustus) vastaavaan tekstiosaan tulee liittää toimintaa kuvaava lisäys. Toinen mahdollisuus olisi, että energiatuki kokonaisuudessaan tai yhteisöjen osalta olisi TL3:ssa, mutta tämän ratkaisun myötä TL3:een jäisi vain pienehkö

17 Savoniaammattikorkeakoulu yksittäinen KTM:n hallinnonalan määräraha. Jotta muuta maata heikommat kehityssignaalit vahvistuisivat, olisi oleellista keskittää EAKR-tavoitteet yleisellä tasolla niihin toimenpiteisiin, joilla on suurimmat todennäköisyydet kohottaa Itä-Suomen tilanne lähemmäksi valtakunnan tasoa. Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä innovaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistaminen Lausunnon antaja Metsänomistajien liitot: Järvi-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Oulun lääninhallitus, sivistysosasto Itä-Suomen lääninhallitus, sivistysosasto Muutosesitys Innovaatiotoimintaa tuettava erityisesti maaseudulla, sillä uhkana on se, että vahvojen keskusten ulkopuolella tapahtuu edelleen köyhtymistä. Maaseudun yritysverkostojen luominen ja tukeminen on oltava erityinen painopistealue. Pienille maaseudun yrityksille on tukimahdollisuuksia lisättävä. Tavoitteeksi ei tule asettaa pelkästään yritysten innovaatiotoiminnan lisäämistä, vaan innovaatiot on nähtävä yrityskenttää laajemman toimintaympäristön kehittämisenä (otsikko 4.2.2). Muutetaan otsikon ensimmäisen kappaleen aloitusta; Tavoitteena on lisätä innovaatiotoimintaa, kehittää. Otsikon neljännen kappaleen ensimmäinen lause muotoon: Itä-Suomen maakuntien osaamisrakenteet tukevat jo tällä hetkellä (poisto: melko) hyvin elinkeinoelämän... Otsikko muotoon: (Poisto: Yritystoiminnan) Innovaatiotoiminnan edistäminen ja verkostoituminen. Ohjelmassa tulee kehittää innovaatiotoimintaa kokonaisvaltaisesti. Kohderyhmässä on mainittava yritykset, kunnat, valtion julkinen sektori, koulutus- ja osaamisorganisaatiot (mm. tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatiot). Innovaatio-sanan sisällöllinen merkitys tulisi eri asiayhteyksissä määritellä tarkemmin. Koko ohjelman ja erityisesti Toimintalinjan 2 tavoitteena tulee olla innovaatiotoiminnan ja siihen liittyvien ympäristöjen kehittäminen. Otsikon kohdassa 2) alueellisten innovaatio- ja otsikon alla lauseessa ohjelmalla vahvistetaan yliopistojen, korkeakoulujen. tulee mainita toisen asteen koulutus yhtenä merkittävänä osana alueellisia innovaatiojärjestelmiä. Kansalliset tukijärjestelmät ja toimeenpanon vastuuviranomaiset kohdissa OPM on ensisijaisena toimivaltaisena aluehallintoviranomaisena kirjattava listassa ensimmäiseksi. Toinen johdonmukainen kirjaustapa olisi jokaisen tukijärjestelmäluettelon yhteydessä aakkosjärjestykseen perustuva toimijoiden kirjaus.

18 Kohderyhmässä on mainittava yritykset, kunnat, valtion julkinen sektori, koulutus- ja osaamisorganisaatiot (mm. tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatiot, Artikla 5:n mukaisesti). Lääninhallitus korostaa kilpailukyvyn näkökulmasta alueen liiketoiminta- ja uudenlaisen logistiikkaosaamisen vahvistamisen tärkeyttä toimintalinjassa. Kainuun liikunta Toimintalinja 2, sivu 41 ja sivu 42 Kehitetään julkisen, yksityisen ja kansalaissektorin uusia yhteistyömalleja Kainuun TE-keskus Itä-Suomen lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto Mikko Kettunen, Kainuu Etu Oy. Kajaanin kaupunki HY, Ruralia -instituutti Savonlinnan seutu Ko. täsmennykset ovat tarpeen esim. vapaa-ajan palveluihin, matkailuun ja hyvinvointiin liittyvän innovaatiotoiminnan edistämisen ja verkostoitumisen kehittämisessä Koska TE-keskus esittää kaikkien yrityskohtaisten hankkeiden kuulumista TL 1:een, tulisi TL 2 kaikkien osien tekstiä muokata. Samalla tulee tarkistaa, että tässä yhteydessä esitetyt tiedot siirretään TL tekstiin. Toimintalinja 2:een tulisi kirjata myös sellaiset kehittämistoimenpiteet, jotka kehittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Toimintalinjassa itäsuomalaisesta näkökulmasta keskeisiä kehittämisalueita ovat omaishoito ja sosiaali- ja terveydenhoidon integroitu hallintomalli; näitä asioita pitäisi viedä eteenpäin EU-rahoituksella myös Suomessa. Lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto pitää tärkeänä, että se voisi osaltaan kantaa vastuuta tästä toimintalinjasta, erityisesti toimenpidekokonaisuudesta 2.2 ja esittää, että se nimettäisiin yhdeksi toimeenpanon vastuuviranomaiseksi. Sivu 43. Itä-Suomen valitut osaamisalueet: ICT - Onko sana "digitointi" väärä? -> mitä se tarkoittaa? Keskusten osaamisrakenteiden vahvistamiseen tulee varata ohjelman rahoitusta. s.44 Ohjelmassa ei anneta tilaa itäsuomalaiselle elintarvikealan yrittäjyydelle ja sen kehittämiselle osana innovaatiotoimintaa. Vaikka maassa on erillinen maaseutuohjelma, ei se ratkaise elintarvikkeisiin ja luomutuotteisiin liittyvää tuotekehitystyön ja innovaatiotoiminnan kysymyksiä. s.44 Itä-Suomen valitut osaamisalueet: Osaamisalueen metsä- ja metalli tulee kattaa myös paikallisen puun teollinen jalostaminen. Lisäksi seuraavat osaamisalat olisi tarpeen nostaa esiin: 1. Kansainväliset/globaalit palveluliiketoimintakonseptit ja osaaminen 2. Koneenrakennuksen valmistuksen ja järjestelmä-toimittajuuden kehittäminen ICT, osaamisalaksi lisäksi: Teollisuuselektroniikka sekä puunjalostuksen ja (bio)energiateknologian ohjelmistotuotteet. Vapaa-aika ja matkailu lisäksi: Matkailukeskittymien kilpailukyvyn parantaminen.

19 HKKK, Pienyrityskeskus Mikkelin AMK Mikkelin kaupunki Joensuun Tiedepuisto Oy s. 42 kehitettäviin asioihin lisätään; Akateemisen yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen vahvistaminen eri aloilla s. 43 Ohjelmalla tulee vahvistaa korkeakoulujen, erityisesti ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja osaamiskeskusten edellytyksiä ja roolia tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen ja teknologiaohjelmien hyödyntäjinä sekä tiedon välittäjinä ja soveltajina. EU-resursseja keskitetään tähänastista vahvemmin osaamispotentiaalin, innovaatioympäristöjen ja vetovoiman vahvistamiseen. s. 44 Ohjelmaan sisältyvä lista Itä-Suomen valituista osaamisalueista on keskeneräinen. Varsinaiset huippuosaamisen alueet ovat väistämättä paljon listattuja kapeampia, mutta toisaalta globaalisti kilpailukykyistä yritystoimintaa voi olla myös aloilla, joilla perustutkimustyyppistä tutkimusta ai alueella ole. Väite Suurilla yrityksillä on merkittävä rooli innovaatiojärjestelmässä tiedon ja osaamisen kehittäjinä on sinällään totta, mutta tutkimustenkin mukaan nimenomaan pk-yritykset toimivat varsinaisena uusien ideoiden kehittäjänä ja synnyttäjänä; kappaleessa tätä voisi tuoda paremmin esille. Innovaatiotoiminnassa, kuten muussakin yhteistoiminnassa, keskeistä on ihmisten välinen toiminta. Sellaiseen yritysverkostojen ja innovaatiotoimintaa tukevien palvelujärjestelmien kehittämiseen, joka lähtee ihmisten välisen yhteistoiminnan lähtökohdista, löytyy toistaiseksi Itä-Suomesta vähän osaajia. Näiden osaajien saamiseen alueelle ja uusien osaajien kouluttamiseen olisi myös hyvä panostaa. Metsänomistajien liitot: Järvi-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Painopistealue 3 sisältää periaatteessa kaikki Itä-Suomelle keskeiset yritystoiminnan alueet, kuitenkin alueiden ryhmittely on osittain erikoinen: Osaamisalue metsä ja metalli on koko Itä-Suomen kannalta selkeästi merkittävämpi kuin mikään muu esitetty alue. Tämä osaamisalue olisi syytä jakaa pienempiin ja kuvaavampiin kokonaisuuksiin. Lisäksi herää kysymys, mikä on rautatieteknologian merkitys koko Itä-Suomi tasolla. Enemmän merkitystä ainakin työpaikkojen määrässä luulisi olevan kivimateriaalin jalostuksessa. Innovaatiotoimintaa tuettava erityisesti maaseudulla. Maaseudun yritysverkostojen luominen ja tukeminen on oltava erityinen painopistealue. Alueellisten innovaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistamisen tukeminen siten, että myös julkinen sektori voi sitä hyödyntää: sosiaali- ja terveydenhuollossa julkinen sektori muodostaa jatkossakin palvelurakenteen rungon, mutta yksityisen sektorin osuus tullee kasvamaan merkittävästi nykyisestä; näiden hallittu yhteensovittaminen, jota hankerahoituksen tulee kaikin keinoin tukea. Ympäristömyötäisten innovaatioiden tukeminen ja ympäristöteknologian edistäminen Itä-Suomessa tulee liittää kiinteästi EU:n ympäristöteknologian toimintaohjelmaan ja sen kansalliseen toimenpanoon rahoituksen vaikuttavuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi.

20 TE-keskus Keski-Savon Kehittämisyhtiö Oy Savon Yrittäjät ry SAK Pohjois-Savon aluepalvelukeskus Geologian tutkimuskeskus/itä-suomen yksikkö Savon Voima Savon koulutuskuntayhtymä Toimivaltaiseksi viranomaiseksi TE-keskus (ao. osasto voidaan mainita suluissa). Toimeenpanon vastuuviranomaisiin TE-keskukset (työvoimaosastot), kehittämiskohteet: työvoiman osaamista parantavat rakenteet sekä tieto- ja kommunikaatioteknologiaa hyödyntävien innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen, julkisen ja yksityisen palvelusektorin uudet yhteistyömallit). Itä-Suomen valittuihin osaamisalueisiin, kohtaan metsä ja metalli tulee kirjata yhdeksi painopisteeksi energiateknologia. s. 42 Parannetaan yritysten valmiuksia toimia verkoissa, yritysryppäissä ja klustereissa. s. 43 /viimeinen kappale: kehitetään julkisia yrityspalveluorganisaatioita po:lla yksityistä yrityspalvelutoimintaa, siten että ne voivat s. 44 Itä-Suomen valitut osaamisalueet/hyvinvointi tulee lisätä hyvinvointipalvelut Itä-Suomelle valituissa osaamisalueissa bioenergian yhteydessä olisi huomioon otettava biopolttoaineiden yhteydessä myöskin yhdyskuntajätteen hyödyntäminen energiatuotannossa. Itä-Suomen valitut osaamisalueet: Ympäristö (lisäys) - integroitu ympäristö- ja terveysriskien arviointi ja -hallinta Kaivannaistoiminta - maankamaran raaka-aineiden arviointiteknologiat - mineraalien ja metallien tuotanto- ja jatkojalostusteknologia - luonnonkivien tuotanto- ja tuoteteknologia - kestävän kaivannaistoiminnan teknologiaosaaminen Osaamisaluetavoitteet / Olemme hämmästyneitä siitä, että ohjelmassa ei mainita osaamisalueiden yhteydessä energia-alan osaamista yhtenä alueellisen kilpailukyvyn elementtinä. Innovaatiotoimintaa tapahtuu kaikilla tutkimuksen ja ammatillisen koulutuksen asteilla ja erityisesti yrityksissä. Innovaatiotoiminnan nivominen eri toimijoiden yhteistoiminnaksi on haaste, jonka pitäisi tavoitteena olla mainittu. Oppilaitokset ja erityisesti niiden muodostama toiminnallinen kokonaisuus tulee mainita innovaatioympäristön merkittävänä osana ja sen kehittämisen tavoitteena. Luonnoksesta puuttuu kuitenkin se ajatus, että laajan ja kattavan koulutuksemme tulee muodostaa entistä parempi kokonaisuus, jossa eri asteinen, peruskoulutuksen jälkeinen koulutus (korkeakoulut, toisen asteen ammatillinen koulutus, toisen asteen lukiokoulutus) toimivat paremmin yhteen, muodostaen joustavia koulutusväyliä, keskenään linkittynyttä innovaatiotoimintaa sekä yhteistyötä t&k- ja kansainvälisessä toiminnassa. Kohdassa todetaan, että korkeakoulut ja tutkimuslaitokset hyödyntävät t&k-rahoitusta ja teknologiaohjelma. Tiedon