Isyys haastaa ja palkitsee. Isät kotiin, äidit töihin? Eurooppalaiset perhevapaat puntarissa. Kaupunki vetää lapsiperheitä puoleensa.

Transkriptio

1 & e h r e P i r a P Väestöliitto 3/2010 Isät kotiin, äidit töihin? Eurooppalaiset perhevapaat puntarissa Kaupunki vetää lapsiperheitä puoleensa Sosiaalisessa sirkuksessa on hohtoa Isät kertovat: Isyys haastaa ja palkitsee Pari&Perhe 3/2010 1

2 Päätoimittaja Helena Hiila Toimituspäällikkö Ritva Åberg Ulkoasu ja taitto Otto Paakkanen Toimituksen osoite Kalevankatu 16 A PL 849, Helsinki Puh. (09) pari.perhe@vaestoliitto.fi Kansikuva Shutterstock/Privilege Kustantaja Väestöliitto ry. Painopaikka Forssan Kirjapaino Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Kaarina Rautelin (09) etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi ISSN X (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Neljäs vuosikerta. Aikakauslehtien Liiton jäsen. Pari&Perhe-lehti ei vastaa tilaamattoman aineiston säilyttämisestä eikä palauttamisesta Painotuote Päätoimittajalta Helena Hiila Isät vanhempainvapaalle ja äidit töihin? n Suomi näyttäytyy kansainvälisissä vertailuissa tasa-arvon ja perhepolitiikan mallimaana. Vanhempainvapaat ovat kohtuullisen pitkiä, ja paluu työpaikkaan on turvattu. Vanhempainvapaalle voi jäädä yhtä hyvin äiti kuin isä. Päivähoitojärjestelmän ansiosta kenenkään ei tarvitse valita perheen ja työn välillä. Eipä ihme, että monet kadehtivat ja ihailevat järjestelmäämme. Näin teoriassa. Käytännössä lähes aina äidit ovat vanhempainvapaalla, ja useimmat jatkavat vapaata kotihoidon tuella. Pätkätöiden aikana ei monella äidillä ole työpaikkaa, minne palata vaikka haluaisikin. Vaihtoehtona on jäädä kotihoidon tuen turvin hoitamaan lapsia tai ilmoittautua työttömänä työnhakijana työttömyyskorvauksen piiriin. Sosiaalisesti arvostetumpaa, vaikka taloudellisesti ehkä epäedullisempaa, on valita kotihoidon tuki varsinkin, kun lapsissa on kädet täynnä työtä. Suomalaislapsi on keskimäärin yhdeksän kuukauden ikäinen, kun vanhempien oikeus vanhempainvapaaseen loppuu. Jos isä pitää loput vanhempainvapaasta, voi lapsi päästä kymmenkuiseksi vanhempiensa hoivissa. Hyvin harva isä toimii näin. Käytännössähän se edellyttäisi, että äidillä olisi työ, mihin palata ja hän haluaisi palata sinne pitemmäksi aikaa kuin kuukaudeksi. Harva työnantaja ilahtuisi työntekijän ilmaantumisesta kuukaudeksi töihin ja sitten taas poistumisesta kotihoidon tuelle. Miksi sitten isiä pitää väen vängällä houkutella käyttämään mahdollisuuksiaan vanhempainvapaaseen? Isyys on etuoikeus, kuten lehdessämme haastatellut isät kertovat. Isän ja lapsen Käytännössä lähes aina äidit ovat vanhempainvapaalla, ja useimmat jatkavat vapaata kotihoidon tuella. suhteelle on hyväksi, jos isä hoitaa lasta jo ihan pienenä. Tasa-arvo lastenhoidossa voi myös vahvistaa parisuhdetta. Ehkä nuorten naisten työsyrjintäkin vähenisi. Silti, onko isyys arvokkaampaa kuin äitiys? Miksi kotiin lasta hoitamaan jäävä isä on arjen sankari, mutta saman ratkaisun tekevää äitiä saatetaan pitää luuserina? Useimpien vanhempien mielestä yhdeksänkuukautinen pienokainen ei ole vielä tarpeeksi iso päiväkotiin. Perhepäivähoito voisi olla hyvä ratkaisu, mutta se alkaa olla katoavaa kansanperinnettä. Lyhennetyt työpäivät ja joustava päivähoito ja kotihoidon tuki ovat monen vanhemman toivelistalla ykkösenä ja sinne ne myös jäävät. Työn ja perheen parempi tasapaino toteutuu vain juhlapuheissa. Vanhemmat tuntevat lastensa tarpeet parhaiten. Jos heistä valtaosa haluaa jatkaa lapsen kotihoitoa vähintään, kunnes lapsi osaa kävellä ja puhua muutaman sanan, eivätkö he yksinkertaisesti ajattele lapsensa parasta? Tästä ratkaisusta vanhempia, eli käytännössä äitejä, ei pitäisi syyllistää. Onko kotihoidon tuki yhteiskunnalle liian halpa ratkaisu? Oikeampaa olisi pidentää vanhempainvapaakautta. Isät osallistuvat pikkulastensa hoitoon, jos joustoa ja korvaustasoa lisätään. Se on nähty Ruotsissa ja Saksassa. Isä voi kuitenkin olla hyvä isä, vaikka ei jääkään vanhempainvapaalle. Eikä äiti ole yhteiskunnan elätti, vaikka hoitaisikin jonkin aikaa lapsiaan kotona. 2 Pari&Perhe 3/2010

3 3/ Perhe vapaalla Perhevapaa on intohimoja nostattava asia eri puolilla Eurooppaa. 7 Ruotsissa Erik Zinn pitää 420 päivää isyyslomaa. 8 Englannissa Monet yritykset tarjoavat äitiyspaketteja. 9 Saksassa Papa-Café on Gerald Sabelbergin henkireikä. 10 Isyys on nousussa miten eri ikäiset miehet kokevat isyytensä? 12 Kaupunki rohkaisee lasta vireään elämäntapaan Kolme lapsiperhettä kertoo suhteestaan kaupunkiasumiseen. s. 4 Perheen ja työn yhteensovittaminen aiheuttaa monissa eurooppalaisissa perheissä päänvaivaa. Ajankohtaista 14 Raisa Cacciatore: Kasvurauhaa lapsille ja nuorille 15 "Kaikki tarvitsevat toista ihmistä" Tohtori Susan Johnson vierailulla Suomessa. 16 Ipanoille valmiit bileet? 18 RAY aloittaa verkkopelit 20 Sosiaalisessa sirkuksessa onnistumisen iloa Maailma ja Me 22 Muslimiperhe tarjoaa elinikäisen tukiverkoston 24 Ruandan syrjityt homot Nuoret 26 Poistuvatko pääsykokeet? Nopeutetaanko opintoja? Unohtuuko nuorten hyvinvointi? Lapsettomuus 28 Munasoluja lahjoittamassa Luovuttajalta vaaditaan vaivannäköä ja vankkaa auttamishalua. 30 Turun klinikka uudistui Väestöliiton Turun lapsettomuusklinikka esitteli uudet tilansa. s. 12 Kaupunkimainen asuinympäristö vetoaa myös lapsiperheisiin. Vakiopalstat 17 Kolumni Pirjo Somerkivi 21 Kysy asiantuntijalta Lakimies vastaa. 31 Kurssit ja koulutus s. 16 Juhlapalvelusta valmis lastenjuhla. Pari&Perhe 3/2010 3

4 Teksti Helena Hiila Kuva Shutterstock/Privilege Perhe vapaalla Eurooppalaiset perhevapaat puntarissa Perhevapaa on intohimoja nostattava asia eri puolilla Eurooppaa. Perheen ja työn yhteensovittaminen aiheuttaa monissa eurooppalaisissa perheissä päänvaivaa. Mikä on lapsen etu, kotihoito vai päiväkoti? Vaikeutuuko äidin paluu työmarkkinoille? Isyys on nousussa ja isiä houkutellaan kotiin. Miten vapaan kustannukset jaetaan? S osiaali- ja terveysministeriön vanhempainvapaatyöryhmä käynnistyi ja jatkaa työtään vuoden loppuun. Toimikuntaa vetää lapsiasian valtuutettu Maria Kaisa Aula. Jäseninä ovat niin työmarkkinaosapuolten, eri järjestöjen kuin ministeriöidenkin edustajat. Uudistamisen tavoitteena: n Vanhemmuuden tukeminen n Isien kannustaminen perhevapaiden pitoon n Työnantajille aiheutuvien kustannusten korvaamisen parantaminen ja niiden jakaminen tasapuolisemmin mies- ja naisvaltaisten työnantajien kesken Mietinnön tavoitteita puntaroidaan varmaankin kevään eduskuntavaaleissa ja hallitusneuvotteluissa. Perhevapaat ovat Suomessa olleet ns. kolmikanta-asioita, joihin työmarkkinaosapuolet ovat vaikuttaneet vahvasti. Tämä näkyy myös perhevapaita koskevien ehtojen monimutkaisuutena ja vaikeaselkoisuutena. Ovathan monelle perheelle vanhempainvapaan loppuun sijoittuvan isäkuukauden n Perheen ja työn yhteensovittamisen 4 Pari&Perhe 3/2010 parantaminen. Kuva Antero Aaltonen

5 täistä työaikaansa tai ottaa muuten vapaita vanhempainvapaan turvin. Tarkoitus on, että vapaat käytetään lapsen kanssa olemiseen, mutta kukaan ei valvone, tehdäänkö silloin remonttia vai mennäänkö kalaan. Kysymys perhevapaiden kustannusten jakamisesta on myös esillä STM:n vanhempainvapaatyöryhmässä. Erityisesti naisyrittäjät ja naisvaltaisten alojen edustajat ovat tuoneet esille huolensa, että lapsen syntymä ja sitä seuraava pikkulapsivaihe sairauksineen rasittaa eniten naisvaltaisia aloja. Monessa maassa mm. Tanskassa ja Ruotsissa perhevapaiden kustannukset joko jaetaan kaikkien työnantajien kesken tai korvataan koko- Äitiydestä tullut Ruotsissa vanhanaikaista ehdot niin vaikeaselkoiset, että niistä ei ota selvää maisterin papereillakaan. Onneksi Kela on nyt julkaissut perhe-etuutensa myös selkokielisenä. Isiä houkutellaan Perhevapaa koostuu noin neljän kuukauden mittaisesta äitiysvapaasta, reilu puoli vuotta kestävästä vanhempainvapaasta ja isyysvapaasta. Isyysvapaan pituus on 1 18 arkipäivää, ja isä voi pitää sen yhtä aikaa äidin kanssa. Isäkuukausi on päivän mittainen aika vanhempainvapaan päätteeksi edellyttäen, että isä käyttää (äidin sijasta) osan vanhempainvapaasta. Sen voi käyttää heti vanhempainvapaan päättyessä tai puolen vuoden sisällä viimeisestä vanhempainvapaapäivästä. Vanhempainvapaa ja isyysraha ovat keskenään samansuuruisia. Lähes kaikki isät pitävät isyysloman. Sen sijaan isäkuukausi ei ole osoittautunut erityisen suosituksi. Kokemukset Euroopan maista osoittavat, että jos isän osuuden käyttöaikaa määritellään tiukasti, sille asetetaan muita ehtoja (esimerkiksi että äiti ei saa olla yhtä aikaa vapaalla) ja jos kompensaatiota ei ole tai se on vähäinen, isät eivät juuri käytä oikeuttaan. Ehtoja helpottamalla ja korvaustasoa nostamalla on isiä houkuteltu käyttämään enemmän perhevapaita. Perhevapaan pituus Ruotsissa on 16 kk ja Saksassa 14 kk. Näistä isät molemmissa maissa käyttävät vapaata noin viidenneksen. Englannissa äidillä on 12 kuukauden äitiysvapaa ja isillä kahden viikon lakisääteinen isyysvapaa. Ruotsissa vanhempainvapaata on mahdollista käyttää aina lapsen kahdeksanteen ikävuoteen saakka. Vanhemmat voivat lyhentää viikoittaista tai päivitn Ruotsalaista valinnanvapautta, tasa-arvoa ja vanhemmuutta puolustavan Haro-järjestön puheenjohtaja Madeleine Wallin on huolissaan ruotsalaisesta äitiydestä. Hän on itse viiden lapsen äiti. Madeleine Wallinin mielestä ruotsalaisäidit ovat nykyisin hätää kärsimässä. Toisaalta Ruotsissa esitetään täydellisen äitiyden kuvaa prameissa aikakauslehdissä, nettisivuilla ja televisiossa. Usein nämä naiset onnistuvat samanaikaisesti käymään töissä, hoitamaan lapsensa ja pitämään kauniin kotinsa ja itsensä täydellisessä kunnossa. Heillä saattaa olla lastenhoitaja ja taloudenhoitaja, mutta sitä ei koskaan mainita. Tämän päivän perheenäidillä on uransa ja hän tekee samaan aikaan korvauksetta työtä kotona. Raskaus otetaan Ruotsissa vakavasti terveysnäkökulmasta katsottuna. Samaan aikaan raskautta ei kuitenkaan nähdä terveysongelmana, vaikka keho voi olla hyvinkin rasittunut. Raskaana olevien naisten vaikeudet saada sairauslomaa on johtanut joihinkin oikeustapauksiin. Useammin kuin kerran olen kuullut jonkun sanovan syytä itseäsi, jos raskaana oleva nainen tarvitsee apua jossakin tietyssä tilanteessa, Madeleine Wallin valittelee. Tasa-arvoa ajava liike on tehnyt kovasti töitä saadakseen isyydestä ja äitiydestä yhdenvertaisen. Madeleine Wallinista on hyvä, että isiä yritetään saada yhä enemmän osallisiksi tosin sillä seurauksella, että isyyttä rummutetaan kaikkialla ja kaiken aikaa, kun taas äitiydestä on tullut vanhanaikaista. Madeleine Wallinin näkemyksen mukaan päivähoito nähdään tärkeämpänä kuin äidit ja isät. Ruotsin kansanterveyslaitos jopa esitteli viime vuonna raporttia, jonka mukaan lapsille päivähoito on parempi kuin kotihoito vanhempien kanssa. Kotona vastasyntynyttä hoitavat vanhemmat vievät nykyisin varsin usein sisarukset päivähoitoon tämä on aivan uusi tapa kasvattaa lapset Ruotsissa. Ruotsissa 77,7 prosenttia vanhemmista, jotka käyttävät vanhempainvapaata, ovat äitejä. Vuosina palkattomaan työhön käytetty aika enintään 6-vuotiaiden lasten vanhemmilla oli miehillä 26 tuntia viikossa ja naisille 42 tuntia. Jos Ruotsi haluaa toimia tasa-arvon mallimaana, äitiyden arvon on parannuttava ja enimmäkseen äitien tekemä palkaton lastenhoitotyö korvattava, Madeleine Wallin vaatii. Lähde: Madeleine Wallinin julkilausuma perhefoorumin (Familyplatform) konferenssissa Lissabonissa Pari&Perhe 3/2010 5

6 Perhe vapaalla Perhevapaat meillä ja muualla Eurooppalaiset perhevapaat puntarissa naan verovaroista. Kaikissa maissa perhevapaaseen ei liity rahallista korvausta, jolloin ei synny kiistaa maksajastakaan. Lapsen etu huomioon Perhevapaita uudistettaessa on otettu huomioon työmarkkinaosapuolten näkemykset ja tasa-arvovaatimukset. Nyt tulisi ottaa huomioon myös lapsen etu ja uusin tutkimustieto lasten hyvinvoinnista. Lapsen kehityksen asiantuntijat korostavat pysyvää varhaista kiintymyssuhdetta mieluummin yhteen aikuiseen. Käytännössä äitiin. Perhevapaita pohdittaessa joudutaan miettimään myös, miten lapsen hoito perhevapaan jälkeen järjestetään. Asiantuntijat varoittavat suurten päiväkotiryhmien ja kovan melutason aiheuttavan lapsille stressihormonin nousemista tasolle, joka ei ehdi laskea ennen seuraavaa hoitopäivää. Alle kolmevuotiaita ei pitäisi olla ryhmässä neljää enempää. Perhepäivähoito täyttäisi tämän ehdon, mutta perhepäivähoitajien määrä vähenee eikä uusia ole tulossa alalle. Perhevapaan päättyessä lapsi on 9 10 kuukauden ikäinen riippuen siitä, käyttääkö isä isäkuukauden ja sijoittaako hän sen vanhempainvapaan jatkoksi. Monet vanhemmat haluaisivat lapsen osaavan kävellä ja puhua ainakin muutaman sanan ennen päiväkotiin menoa. Perhevapaan pidentäminen olisi varmasti valtaosan mieleen. Kotihoidon tuki, joka voi jatkua, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta, onkin erittäin suosittu. Valtaosa lapsista hoidetaan sen turvin ainakin muutama kuukausi perhevapaiden päättymisen jälkeen. Kotihoidon tukea vastaava järjestelmä on Suomen lisäksi mm. Ruotsissa, Norjassa, Unkarissa ja Portugalissa. Ruotsissa kyseessä on uusi tuki, jonka kolmannes kunnista on ottanut käyttöön. Suomessa ja Unkarissa kyseessä on vanha järjestelmä, jonka tuen taso on suhteellisen alhainen tasasumma. Muissa maissa käy- tössä on vain vapaa eli vanhempi voi jäädä määräajaksi kotiin hoitamaan lasta ja palata sitten entisin ehdoin työhön. Ansa naisille? Kotihoidon tuki saattaa muodostua naisille ansaksi, joka vaikeuttaa siirtymistä työelämään. Se on kuitenkin mm. Väestöliiton perhebarometrien perusteella joko suosituin tai toiseksi suosituin perhepoliittinen tuki. Kotihoidon tuen saannin ehtona on, että lapsi ei ole samaan aikaan päivähoidossa. Viime aikoina monet kunnat, mm. Espoo ja Vantaa ovat asettaneet kuntalisän ehdoksi sen, että perheen kaikki lapset hoidetaan kotona. Kun vanhempainvapaisiin toivotaan joustavuutta, samaa haluttaisiin myös kotihoidon tukeen. Sata-komitean perusturvajaostossa ehdotettiin kotihoidon tuen joustavampaa osittaisen tuen, osa-aikapäivähoidon ja osa-aikatyön joustavaa yhdistelmää. Tuen tulisi olla tarpeeksi suuri, jotta se kompensoisi pois jäävää palkkaa tarpeeksi. Muuten sen merkitys esimerkiksi yksinhuoltajille jäisi vähäiseksi. Odotettavissa on kuumaa keskustelua siitä, lisääkö vapaan pidentäminen erityisesti äitien työmarkkinasyrjintää. Perhevapaa on intohimoja nostattava asia. Odotettavissa siis on kuumaa keskustelua siitä, lisääkö vapaan pidentäminen erityisesti äitien työmarkkinasyrjintää, onko oikein pakottaa isät käyttämään perhevapaita sillä uhalla, että muutoin perhe menettää isä osuuden. Onko lapsen parempi olla kotona oman vanhemman, käytännössä äidin, hoidossa mahdollisimman pitkään? Vai onko päiväkoti virikkeineen ja leikkikavereineen lapsen paras paikka? l Ruotsin aktiivisen perhepolitiikan seurauksena jo lähes 23 prosenttia ruotsalaisisistä jää joksikin aikaa kotiin lapsen synnyttyä. Yksi heistä on Erik Zinn, 34, jonka Edwin-poika syntyi viime vuoden helmikuussa. Suur-Göteborgin alueella, Kungälvin kunnan Ytterbyssä asuva kehitysinsinööri tekee tänä vuonna töitä vain kymmenen tuntia viikossa. - Isyysloma on fantastinen mahdollisuus saada käsitys siitä, mitä vanhemmuus on ja tulla lähelle omaa lasta, kehuu isyyslomamahdollisuutensa maksimissaan hyödyntävä perheenisä. Zinn on töissä Göteborg Energian biokaasuosastolla puolen päivän verran kahtena päivänä viikossa. Työaikaa kertyy siten vain 25 prosenttia. - Tämä toimii oikein hyvin minulle. Lapsenhoitoa ja vähän älyllistä piristystä siihen lomaan, Erik lohkaisee. - Olemme lukeneet tutkimustuloksia siitä, miten lapsen ja vanhempien välinen yhteys syntyy varhaislapsuudessa, emmekä siksi halua viedä Edwiniä päiväkotiin ennen kuin hän täyttää kaksi ja puoli vuotta, selittää aviovaimo Maria Zinn, 30, miehensä pitkää isyyslomaa. Raha ratkaisee Opettajaksi opiskeleva Maria itse käytti vain äidille kiintiöidyt 60 äitiyslomapäivää heti Edwinin synnyttyä. Loput jätettiin tarkoituksella suurituloisemmalle isälle, jotta tulot saataisiin maksimoitua. - Saamani isyyspäiväraha hipoo maksimia, kun siksi lasketaan 80 prosenttia tuloistani, kertoo Erik perheen vanhempainvapaasuunnittelusta. Eikä siinä kaikki. Erikin työantaja antaa lisäksi hänelle kolmen kuukauden ajan 10 prosentin palkkabonuksen. Sen avulla yhtiö pyrkii kannustamaan kaikkia suurempituloisia, mutta ennen muuta isiä, pitämään vanhempainvapaata. Tätä taustaa vastaan ei olekaan ihme, että työpaikalla on suhtau- 6 Pari&Perhe 3/2010

7 Teksti ja kuva Teija Martinsson Teksti ja kuva Teija Martinsson Isyys yhä vahvemmilla Ruotsissa duttu hyvin positiivisesti Erikin pitkään isyyslomaan. - Minulla on enimmäkseen naispuolisia pomoja, jotka ovat hyvin huomaavaisia, Erik virnistää. Sopiminen sujuu Myös yhteistyö täkäläisen Kelan eli Ruotsin vakuutuskassan kanssa on toiminut. - Systeemi hoituu kätevästi tietokoneella internetin kautta, eivätkä maksut ole olleet myöhässä, Erik kiittelee. Mariallakaan ei ole ollut ongelmia hidastaa opintotahtiaan yliopistolla. Myös etäopiskelu on järjestynyt hyvin. Hän on nostanut opintolainaa ja -tukea, mutta vuoden verran perhe elää vain Erikin palkalla. - Taloutemme on suunnilleen yhtä hyvä kuin ennenkin, kun opiskelin. Me tosin asumme vuokralla, emme omista autoa ja tänä vuonna emme varmaankaan matkusta minnekään lomalle, Maria huomauttaa. - Muutimme Göteborgin keskustassa sijaitsevasta kerrostalokaksiosta nykyiseen rivitalokolmioomme kesäkuussa ja viihdyimme kesän oikein hyvin terassillamme ja ruohomatolla, Maria iloitsee. Äiti jää yksin Vaikka yhä useampi isä Ruotsissa hyödyntää mahdollisuutensa vanhempainvapaaseen, on Erikin isyysloma silti laajuudessaan ainutlaatuinen. - Joo, olemme vähän erilainen perhe, poninhäntäinen isä virnistää. Erilaisia Zinnit ovat siinäkin mielessä, Maria ja Erik Zinn nauttivat kesästä puolitoistavuotiaan poikansa Edwinin kanssa Erikin pitkän isyysloman ansiosta. että edes Ruotsin edistyksellinen perhevapaajärjestelmä ei heitä tyydytä. - Järjestelmä on rakennettu vain sitä silmällä pitäen, että vanhemmat palaavat tuottavina työelämään, ei lasta varten. Vanhempainvapaata voisi olla vielä enemmän, koska se on aivan perustavaa laatua tärkeydessään lapselle, pohtii Erik. Hän kaipaa eritoten mahdollisuutta vanhemmille olla yhdessä kotona lapsen kanssa tämän kahden ensimmäisen elinvuoden aikana. Erik Zinn pitää 420 päivää isyyslomaa. - Nykyään perheet eivät saa juurikaan tukea omilta vanhemmiltaan, joten äidit joutuvat olemaan paljon yksin kotona. Näin puolisot saisivat tukea edes toisiltaan, huomauttaa Erik, jonka mielestä yhteiskunta voittaisi näin menetellen jo yksin pienten lasten vanhempien avioerotilastoja ajatellen. Roolimalleja isille Marian vanhemmat asuvat satojen kilometrien päässä Sundsvallissa ja ovat edelleen työelämässä mukana, joten sieltä ei lastenhoitoapua heru. Hänen mielestään ennen lapsen syntymää äideille annettava tieto voisikin olla rehellisempää. - Äitiydestä annetaan vääränlainen kuva. Ei sanota suoraan, millainen muutos on tulossa ja että näin yksin tulet olemaan. Eikä neuvolassa kysytä, miten minä voin ja mitä ajattelen. Kaikki pyörii vain lapsen ympärillä, hän kritisoi. Zinnit kaipaavat myös jonkinlaista vanhemmuuskoulua tuleville lasten vanhemmille ongelmien ehkäisemiseksi etukäteen. Erik toivoisi erityisesti jonkinlaisia isien keskusteluryhmiä, jotta nämä löytäisivät itselleen sopivan roolimallin isyyteen. - Sellaisia ei ole tarjolla, minkä takia isien on vaikea löytää oma paikkansa kotona. Nykysysteemin ainoa tavoite on, että isän tulee olla kotona, piste. Uskon, että juuri tästä syystä monet isät sanovat, että tasa-arvo on mennyt liian pitkälle Ruotsissa. l Ruotsin perhevapaajärjestelmä n Vanhemmilla ja adoptiovanhemmilla on käytössään 480 päivää vanhempainrahapäivää. Niistä 60 päivää on kiintiöity kullekin vanhemmalle erikseen. Loput 240 päivää vanhemmat voivat jakaa keskenään. Useamman lapsen syntyessä vapaata kertyy 180 päivää lisää lasta kohti. Tällöin vanhemmat voivat myös olla pitempään yhdessä kotona ja nostaa vanhempainrahaa. n Vanhempainvapaan päivät voi jakaa korkeintaan kolmeen jaksoon kalenterivuoden aikana tai useampaan, mikäli tämä sopii työnantajalle. Päivät on käytettävä siihen mennessä, kun lapsi täyttää kahdeksan vuotta. n Vanhempainrahan suuruus on 80 prosenttia aiemmista tuloista tai peruspäiväraha. Tuloraja on noin euroa vuodessa eli noin euroa kuukaudessa. n Jotta vanhempainvapaa jakaantuisi mahdollisimman tasaisesti äidille ja isälle, on käytössä erityinen tasa-arvobonus. Mitä tasaisemmin päivät jakautuvat, sitä suurempi on rahallinen bonus. n Alle 18 kuukauden ikäisen lapsen vanhemmilla on oikeus olla kokonaan poissa töistä. Alle 8-vuotiaan lapsen vanhemmilla on oikeus lyhentää työaikaansa neljännekseen. n Isyyslomaa pitävien isien määrä on Ruotsissa noussut tasaisesti 1970-luvulta lähtien. Viime vuonna 22,8 prosenttia ruotsalaismiehistä piti isyyslomaa, eniten suurkaupungeissa. Pari&Perhe 3/2010 7

8 Teksti ja kuva Miia Godwin Englannissa yritykset tarjoavat äitiyspaketteja Lontoossa asuvat Connellyt päättivät esikoisen synnyttyä, että äiti jäisi vuodeksi kotiin vaikka perheen tulotaso tippuisikin. K un Isobel Connelly alkoi vuonna 2008 odottaa esikoistaan, hän pohti miehensä Aidenin kanssa äitiysvapaan tuomia taloudellisia vaikutuksia. Teimme Aidenin kanssa laskelmia siitä, kuinka monta kuukautta minun olisi järkevää olla poissa töistä. Asioita tutkittuamme totesimme, että säästäisimme lastenhoitokuluissa niin paljon, että minun kannattaisi jäädä kotiin vuodeksi alun perin suunnittelemamme puolen vuoden sijaan, Isobel, 36, muistelee. Vaikka nyt mainitsimmekin rahan, silti suurimpana vaikuttimena päätökseemme oli molempien halu pitää Marty kotihoidossa mahdollisimman pitkään, Aiden, 36, korostaa. Yllätys työnantajalle Kun markkinointijohtajana työskentelevä Isobel kertoi äitiysvapaapäätöksestään amerikkalaiselle työnantajalleen, kaikki ei mennyt aivan odotusten mukaan: Työnantajalleni oli shokki, kun ilmoitin pitäväni vuoden äitiysvapaata. Amerikkalaisessa yritysmaailmassa yli parin kuukauden äitiysvapaata pidetään pitkänä. Aluksi he eivät ymmärtäneet, että englantilaisen järjestelmän mukaan olen oikeutettu pitämään 12 kuukauden vapaan, Isobel nauraa. Isobel sanoo, että tauko työelämästä lapsen hyväksi kannatti. Ymmärrän, ettei vuoden äitiysvapaa sovi kaikille. Monet palaavat nopeam- Aiden ja Isobel Connelly ovat enimmäkseen tyytyväisiä englantilaiseen perhevapaajärjestelmään. Pieni Marty saa pian sisaruksen. min töihin myös työelämän paineiden vuoksi. En itse ole huippukunnianhimoinen. Luulen, että toimitusjohtajaksi havitteleva nainen ei voisi nykyisessä yritysmaailmassa ottaa vuoden äitiysvapaata, Isobel miettii. Kansainvälisessä lääkealan yrityksessä markkinointipäällikkönä työskentelevä Aiden piti isyysvapaata lakisääteiset kaksi viikkoa heti Martyn syntymisen jälkeen. Minulle oli itsestään selvää pitää isyysvapaa. Valtion isyysrahan lisäksi työnantajani korotti summaa vastaamaan normaalia palkkaani. Työnkuvani on joustava ja pystyin järjestelemään työni siten, että työpaineita ei kertynyt, Aiden sanoo. - Oli todella hyvä, että Aiden oli tukenani kotona heti vauvan syntymän jälkeen, Isobel toteaa. Kahta viikkoa pidempään isyysvapaaseen ei Aidenin työnantaja tarjonnut mahdollisuutta. Edut vaihtelevat Aidenin englantilainen työnantaja antaa äideille paremmat äitiysedut kuin Isobelin. Yrityksessä joustetaan perheasioissa ja siellä ymmärretään henkilöstöön sijoittamisen tärkeys. Harmi vain, etteivät isät voi käyttää äitiyspaketin etuja hyväkseen. Meille olisi sopinut paremmin äitiys- ja isyysvapaiden tasaisempi jako, Aiden pohtii. Isobel on samaa mieltä ja sanoo, että toimivammassa järjestelmässä pariskunnat voisivat valita perhevapaat joustavasti. Tämä myös jakaisi vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia tasaisemmin eri alojen yrityksille, Aiden lisää. Connellyt ovat muutenkin tasaisemman jaon puolesta: On väärin, että valtio jakaa lapsilisiä ja avustusrahoja kaikille tuloista riippumatta. Monille hyvätuloisille ne eivät merkitse mitään. Esimerkiksi kaikille äideille annettava 190 punnan terveysraha ei monesti mene äidin hyvinvointiin, vaan mihin tahansa shoppailuun. Avustuksia pitäisi jakaa tulojen perusteella tai niiden pitäisi olla etuseteleinä rajoitettu tiettyihin tuoteryhmiin. Tässä olisi lamaaikana valtiolle säästön paikka. Connellyt ovat suhteellisen tyytyväisiä Ison-Britannian perhevapaajärjestelmään. On tärkeää, että kaikilla on oikeus äitiysvapaaseen, vaikka valtion rahallinen tuki onkin rajallista, Aiden painottaa. Haluan myös tässä yhteydessä kiittää brittiläistä yleisen terveyshuollon neuvolajärjestelmää. Olemme saaneet erinomaista palvelua, tukea ja huolenpitoa, joskus jopa ylihuolehtivuuteen saakka, Isobel hymyilee. l Englannin perhevapaajärjestelmä n Kaikki äidit ovat oikeutettuja 12 kuukauden äitiysvapaaseen. n Pakollinen äitiysvapaa on vähintään 2 viikkoa (fyysisen työn tekijöille 4 viikkoa). n Työssäkäyvä äiti on oikeutettu palkkaan soviteltuun äitiysrahaan oltuaan työsuhteessa vähintään 26 viikkoa. n Ensimmäiset 6 viikkoa äiti saa 90 % palkasta, tämän jälkeen äitiyspäivärahaa maksetaan 124,88 puntaa / viikko (150 euroa) 33 viikkoa. n Valtio ei maksa korvausta äitiysvapaan viimeisiltä 13 viikolta. n Työttömät äidit saavat valtiolta äitiysrahaa 124,88 puntaa / viikko (150 euroa) maksimissaan 39 viikon ajan. n Useat työnantajat tarjoavat valtiota parempia äitiyspaketteja. n Lakisääteinen isyysvapaa on 2 viikkoa, jolloin isä saa 124,88 puntaa / viikko (150 euroa). Usein työnantajat täydentävät summaa vastaamaan normaalia palkkaa. n Kaikki äidit saavat 25. raskausviikon alettua 190 puntaa (228 euroa) verotonta terveysrahaa. n Englantilaista lapsilisää, 80 puntaa / kuukausi (96 euroa), maksetaan kunnes lapsi täyttää 16 tai 20 ikävuoteen saakka, jos hän opiskelee täysipäiväisesti. 8 Pari&Perhe 3/2010

9 Teksti ja kuva Anna Kauppi Saksassa joka viides isä jää vapaalle Saksa kannustaa isiä isyysvapaalle vanhempainrahan avulla. Tavallisesti isä ottaa perhevapaata kaksi niin sanottua partnerikuukautta, joista äiti ei saa tukea. Berliiniläiset Sabelbergit päättivät toisin. P uolitoistavuotias Nikolai virnistää, kun isä Gerald Sabelberg, 32, työntää keinun vauhtiin Berliinin Kollwitzplatzin leikkipaikalla. Ilta kuudelta keinujiin liittyy äiti Linda Sabelberg, 26, ja Nikolain hymy levenee. Leikkikenttä on perheen kohtauspaikka, jonne äiti kiirehtii suoraan töistä. Isä on ollut pojan kanssa kotona vanhempainvapaalla kahdeksan kuukautta. Päätös oli minun. Kotiäidin rooli ei riittänyt minulle. Koska Gerald on lapsirakas, vanhempainvapaan jakaminen oli hyvä ratkaisu, Linda kertoo. Sabelbergit ovat malliesimerkki Saksan vanhempainrahauudistuksen toteutumisesta. Vuoden 2007 uudistuksen yhtenä tarkoituksena on kannustaa isiä jäämään kotiin. Uusimmat tulokset julkaistiin elokuussa. Vanhempainraha on menestysmalli. Joka viides isä ottaa nykyisin partnerikuukaudet ja on siten hyvä esikuva eikä enää eksoottinen tapaus, Saksan perheministeri Kristina Schröder totesi tiedotustilaisuudessa. Ennen uudistusta isistä vain 3,5 prosenttia jäi kotiin. Silloin vanhempainrahaa sai 300 euroa kuussa. Nyt tuki on sidottu tuloihin. Sitä maksetaan pidempään, jos isä pitää vähintään niin sanotut kaksi partnerikuukautta. Työnantajilla on totuttelemista Sabelbergit tietävät olevansa erikoistapaus. Moni Geraldin miespuolinen kollega oli pitänyt vähimmäiskuukautensa tehden lyhennettyä työviikkoa. Kun Gerald ilmoitti jäävänsä kotiin useammaksi kuukaudeksi, työnantaja hämmästyi. Työtoverit ovat suhtautuneet positiivisesti. Moni suunnittelee nyt samaa. Lindan työnantaja otti konseptisuunnittelijan mielellään takaisin töihin, mutta moni kyseli, kuinka äiti saattoi erota vain kahdeksan kuukautta vanhasta pojastaan. Vanhempainvapaata voi pitää Saksassa kolme vuotta, joskin tukea siihen saa vain ensimmäiset neljätoista kuukautta. Alle kolmevuotiaiden lasten äideistä noin kolmannes on mukana työelämässä, isistä lähes jokainen. Kotiäitejä arvostetaan etenkin Länsi- Saksassa. Joissakin kaupungeissa päiväkotipaikkaa on mahdoton saada alle kolmevuotiaalle lapselle. Itäsaksalaiset äidit palaavat edelleen nopeammin töihin. DDR:ssä äitiys- ja vanhempainloma kesti yhteensä vuoden. n Saksassa voi pitää vanhempainvapaata kolme vuotta. Aikaa voi jakaa, kunnes lapsi 7-vuotiaana aloittaa koulunkäynnin. n Valtio kannustaa vanhempia jäämään kotiin lapsen ensimmäisiksi 14 kuukaudeksi. Vain tältä ajalta maksetaan vanhempainrahaa. Tuen saamiseksi äiti tai isä voi joko jäädä kokonaan kotiin tai tehdä lyhyempää, korkeintaan 30 tunnin työviikkoa. n Äidin on oltava kotona kaksi kuukautta lapsen syntymästä. Muutoin vanhemmat voivat jakaa 14 tukikuukautta vapaasti keskenään. Jos isä ei Gerald ja Nikolai Sabelberg viettivät kesän leikkipaikoilla, puistoissa ja jalkapallokatsomoissa. Äitien opittava antamaan isille tilaa Nikolai aloittaa päiväkodissa tänä syksynä. Vanhempainrahakuukaudet ovat loppuneet, ja isä kaipaa takaisin töihin. Ikävöin jo valmiiksi vanhempainvapaata ja aikaa poikani kanssa, mutta tarvitsen työelämää. Nyt huolehdin yhden ihmisen tarpeista ja elän lasten maailmassa, joka ei yksin riitä aikuiselle. Lisäksi Gerald toteaa elävänsä naisten maailmassa. Leikkipaikoilla ja perhekahviloissa näkyy päiväsaikaan vain harvakseltaan muita miehiä. Olen sopinut hyvin mukaan, tosin isänä ja kasvattajana enkä miehenä. Geraldin henkireikä on ollut Papa- Café, Saksan ainoa isille suunnattu kahvila. Aamupalan äärellä isät keskustelevat kasvatuksesta ja vaihtavat pilttivinkkejä mutta puhuvat myös perimiehisistä jutuista kuten jalkapallosta ja autoista. Kohtauspaikkaa pyörittävä yhdistys Väterzentrum Berlin tukee ja edistää isien kasvattajaroolia perheessä. Yhdistyksen toiminnanjohtajan Eberhard Schäferin mukaan isien osallistumista jarruttaa miesten omien asenteiden lisäksi yhä kaksi perussyytä. Ensinnäkin yritysten on opittava hyväksymään isien pitemmät vanhempainvapaat. Toiseksi moni äiti ei tahdo luopua omista vapaistaan, eli naisten olisi opittava tunnustamaan isän tärkeys pienelle lapselle. Sabelbergien mukaan roolien vaihto on tehnyt ehdottoman hyvää koko perheelle. Nikolailla on kaksi vanhempaa, jotka tuntevat pojan läpikotaisin. Jos en olisi jäänyt kotiin, en olisi koskaan ymmärtänyt, miksi aika ei aina riitä vaipan vaihdon välissä kaupassa käymiseen, Gerald toteaa. l Saksan perhevapaajärjestelmä hae vanhempainrahaa, tuki loppuu vuoden kuluttua. Kahta vain isälle varattua kuukautta kutsutaan partnerikuukausiksi. n Vanhempainraha korvaa 67 prosenttia nettotuloista, kuitenkin korkeintaan euroa ja vähintään 300 euroa kuussa. n Saksan tilastokeskuksen mukaan isät hakevat vanhempainrahaa keskimäärin 3,7 kuukaudeksi, äidit 11,7 kuukaudeksi. n Saksan hallitus aikoo säästöpaketissaan lyhentää yli euron nettotulojen vanhempainrahan 65 prosenttiin ja poistaa tuen pitkäaikaistyöttömiltä. Pari&Perhe 3/2010 9

10 Teksti Vuokko Hurme Kuvat Antero Aaltonen Isyys on etuoikeus Miten eri elämänvaihetta elävät isät kokevat isyytensä? Kolme eri-ikäistä isää, Jani Korpelaa, Jukka Niemelää ja Matti Wacklinia, yhdistää halu kantaa vastuuta ja olla aidosti läsnä. Heistä isyys on etuoikeus. Isyydessä hyvät asiat peittoavat kevyesti huonot E spoolainen toimitusjohtaja Jani Korpela suhtautuu vakavasti sekä työhön että isyyteen. Nyt 4-vuotiaan Nean, ja 2-vuotiaan Joonan isyyslomillakin Korpela joutui pyörittämään yritystään. Vanhempainvapaata jakavaa porkkanaa, isäkuukautta, ei perheessä myöskään pystytty hyödyntämään. Kotona lapsia on hoitanut vaimo. Apuna ovat olleet myös lasten isovanhemmat. Olen pitänyt kuitenkin kiinni siitä, että töistä lähden aina neljältä. On ollut aika kauhistuttava huomio, miten vähän aikaa meille lasten kanssa jää joka ilta. Korpelan perheen arjessa on pyritty tasapainoon. Yhdessä on ymmärretty, miten tärkeää pienten lasten perheessä on rytmien ja rutiinien noudattaminen. Suomalainen neuvolajärjestelmä saa Korpelalta kiitosta. Tuleville isille voin vihjata, että apu arjen ongelmiin löytyy läheltä. Kannattaa hyödyntää kaikki neuvot ja kuunnella ammattitaitoista väkeä. Tiistai-illat on Korpeloilla pyhitetty vaimon, torstait Janin omalle ajalle. Keskiviikkoisin koko perhe käy uimassa. Yhdessä ollessa lastenkasvatusvastuu jakautuu tasan. Vaikka arkikasvatus jää suurelta osin äidille, minulle on ollut tärkeää, että hoidan yövalvomisia, vaipanvaihtoja, ristiriitatilanteita ja syöttämisiä siinä missä lasten äitikin. Miesten juttuja Korpela haluaa osallistua lasten kasvatukseen enemmän kuin oma isä aikanaan pystyi. Nuoruudessaan välillä kahtakin työtä puskenut isä on yrittäjä hänkin. Paljon oman isän mallista on kuitenkin myös tarttunut Korpelan omaan isyyteen. Olemme isän kanssa läheisempiä kuin siskoni, ja koen itsekin helpommaksi Joonan kanssa olemisen. Tykkään tehdä lasten kanssa miesten juttuja, riehuttaa ja heitellä, kantaa saunaan puita tai savustaa kalaa. Toivon, että lapset saavuttavat elämässään asioita, joista he todella aidosti pitävät, olivatpa ne mitä vain. Entisenä partiolaisena Korpela on halunnut opettaa lapsille myös erätaitoja. Esikoisen kanssa tehtiin viime syksynä ensimmäinen yön yli kestävä metsäretki. Partiolaisen seikkailunhalu vei Korpelan aikanaan myös matkustelemaan ympäri maailmaa. Tämän kokemuksen hän haluaa aikanaan tarjota myös lapsilleen. Viisi vuotta sitten ultrassa tuleva isä meinasi pyörtyä jännityksestä. Niin suuria tunteita vatsassa oleva lapsi ja tuleva isyys herättivät. Mitään niin huonoa isyydessä ei ole, että se peittoaisi hienot puolet. Välillä väsymys on ollut ihan mieletöntä ja vapaus on moneksi vuodeksi menetetty, Korpela miettii. Aika moni asia jää toisaalta näkemättä ja kokematta, jos ei ole onnea saada lapsia. Korpela on onnistunut löytämään työn, josta hän todella nauttii. Toivon, että lapset saavuttavat elämässään asioita, joista he todella aidosti pitävät, olivatpa ne mitä vain. Toivon, että onnistun antamaan heille hyvän itsetunnon, josta ponnistaa eteenpäin. Hienointa olisi, että kun he ovat aikuisia, he voisivat ajatella, että heillä on ollut apuna ja ohjaajana hyvä isä. l 10 Pari&Perhe 3/2010

11 Lapset kulkevat mukana mielessä K un helsinkiläinen Jukka Niemelä erosi vaimostaan kuusi vuotta sitten, oli hänelle kaikkein tärkeintä hoitaa ero niin, ettei lapsista tehty pelinappuloita. Nyt 11-vuotias Taika ja 7-vuotias Pessi viettävät isänsä kanssa viikonloppuja ja lomia. Yritän välttää sitä, että isän luona oleminen olisi jotakin ekstraa, Niemelä pohtii. Lasten kanssa vietetty aika koostuu arkisesta yhdessäolosta, ulkoilusta ja ruuanlaitosta. Lapset pelailevat keskenään ja jutellaan. Isänä oleminen on sitä, että lapsilla on puuroa pöydässä, katto pään päällä ja joku joka kuuntelee ja on kiinnostunut. Hyvä isä tarjoaa lapsilleen aikaa, henkistä pääomaa ja tunteen, että he ovat turvassa. Silloin, kun lapset eivät ole fyysisesti läsnä, he kulkevat mukana mielessä. Hek- Matti Wacklinin kokemuksen mukaan isyyden perusta ei muutu, vaikka lapset kasvavat. Tamperelaisen tietokirjailijan lapset, 30-vuotias Saara ja 27-vuotias Ville ovat asuneet useissa eri kaupungeissa ja maissa. Isyys siis rakentuu pitkien erojen ja intensiivisten yhdessäolon jaksojen varaan. Isänä Wacklinille on ollut tärkeää ylittää sukupolvien välinen kuilu. Aikuisten lasten kanssa asioista ja tunteista puhutaan jo tasavertaisesti. Eniten minua ilahduttaa se suoruus ja avoimuus, jolla molemmat lapseni minut kohtaavat. En usko, että välillämme on kääntämättömiä kiviä. Molemmilla lapsillani on paljon arvoja, jotka ovat olleet tärkeitä myös minulle. Olen halunnut siirtää heille ajatuksia tasa-arvosta ja vastuuta ihmisenä olemisesta. Olen tahtonut auttaa heitä ymmärtämään, ettei onni synny materiasta, ja että ihmiseen kuuluu rikkinäisyys. Kun oma isä vielä turvautui periaatteeseen joka vitsaa säästää, se ei lastaan ratisen viikonlopun jälkeen Niemelä huokaisee ja nauttii omasta ajasta hetken. Usein siinä päivä menee, ja sitten jo alkaa ikävöidä. Onneksi puhelin on keksitty. Huoli eron vaikutuksista Henkilökohtaisena avustajana toimivan Niemelän työajat ovat vaihtelevia ja mahdollistivat osallistumisen lasten hoitoon näiden ollessa pieniä. Vaikeinta isyydessä olikin aika heti eron jälkeen. Ympäröivät olosuhteet ja oma mieli tuntuivat haurailta. Edelleen mietityttää, miten ero on vaikuttanut lapsiin. Ero toi mukanaan myös paljon uutta ja kaunista. Niemelän uudesta puolisosta on tullut lapsille tärkeä. Uudessa kumppanissa tärkeintä oli se, että tämä tulee toimeen lasten kanssa. Avovaimoni toimii hienona naisen mallina Taikalle. Uskon, että lasten äitikin on tähän asiaan tyytyväinen. Niemelä uskoo, että isyys on myös kasvua, johon on vaikeaa etukäteen valmistautua. Etukäteen kuvittelin itseni hekottelevaksi piippua polttelevasi familymaniksi, joka viruttelee jalkojaan lammessa, ja lapset leikkivät taustalla niityllä. Mielikuvien tasolla Niemelä on tällaista isyyttä toteuttanutkin. Missään nimessä en halua elää lasteni kautta. Temperamenttisen Taikan lähestyvä murrosikä mietityttää, mutta Niemelä uskoo järkeen ja tunteeseen. Voisi käyttää aikaa kasvatusoppaita lukemalla ja pelkäämällä, mitä on tulossa. Parempi kuitenkin ottaa rennosti ja luottaa siihen, että kaikesta selvitään. l Lasteni arvot ovat tärkeitä myös minulle Kuva Juho Paavola kasta, Wacklin halusi vaimonsa kanssa katkaista sukupolvien kierteen ja uskalsi luottaa isyydessään omaan intuitioonsa ja ihmiskäsitykseensä. Toki olen tehnyt isänä virheitä, ollut joskus epäoikeudenmukainen ja välillä työelämä on rasittanut niin, että kotona olen ollut puhki ja ulkona. Alusta asti olen kuitenkin ollut läsnä ja ottanut vastuuta. Ilman lapsia olisin vähemmän Wacklin uskoo, ettei auktoriteetti synny pelkästä asemasta, vaan se vaatii läsnäoloa ja kuuntelemista, rajallisuuden ja omien virheiden tunnustamista. Isänä hän on halunnut antaa lapsilleen turvaa ja hyväk- syntää. Tärkeää on ollut myös tukea lapsia löytämään vahvuus itsestään. Uskon, että ilman lapsia olisin paljon vähemmän. Lapset ovat mahdollistaneet kasvun yhä kokonaisemmaksi ihmiseksi. Parhaimmillaan isyys tuo ymmärryksen, että jakaminen on elämän perusjuttu. Katse kääntyy itsestä ulos. Isyydestä selviytyy parhaiten, kunhan antaa sen kummuta omasta itsestä eikä toteuta malleja tai ulkopuolisten ristiriitaisia odotuksia. Syksyllä Wacklin astuu uusiin saappaisiin, kun perheeseen syntyy ensimmäinen lapsenlapsi. Lapsi on äärimmäisen odotettu ja se merkitsee minulle paljon. Oma elämäni jatkuu lapsenlapsessa ja vie eteenpäin myös minun tarinaani. Muutama vuosi sitten Wacklin lähti vaimonsa mukaan Tansanian kehitysyhteistyöprojektiin kolmeksi kuukaudeksi. Paikallisten keskuudessa syntyi nimi Papa Mati. Vaari, ukki tai pappa ei tunnu Wacklinista luontevilta. Olen jo pitkään haaveillut Papa Matin roolista. l Pari&Perhe 3/

12 Teksti ja kuvat Antti Möller Kaupunkimainen asuinympäristö rohkaisee lasta aktiiviseen elämäntapaan Ennen lapsiperheet muuttivat taajamiin oman pihan ja väljien neliöiden perässä, mutta ajat ovat muuttumassa. K aupunkien keskustojen vetovoima on vahvistunut ja juuri lapsiperhe on oiva mittari kaupungin toimivuudelle. Ennen lapsiperheet muuttivat taajamiin oman pihan ja väljien neliöiden perässä, mutta ajat ovat muuttumassa. Suvi Otranen, 29, 12 Pari&Perhe 3/2010 Kruununhaka Mia Mikkola, 34, Vuosaari Kaupunkien keskustojen vetovoima on vahvistunut ja juuri lapsiperhe on oiva mittari kaupungin toimivuudelle. Yksi elämän kauaskantoisimmista päätöksistä on oman kodin valinta. Avainpäätös tapahtuu yleensä noin kolmekymppisenä, jolloin useimmilla on jo vaippaiän ylittänyt lapsi: silloin muutetaan kuntaan, josta ei lasten ystäväpiirien vuoksi enää hevillä tohdi irtautua. Pitkään trendi oli Suomessa sellainen, että kaupunkialueilla asuneet lapsiperheet muuttivat pois keskusta-alueilta laitamille tai taajamiin. Nyt suurkaupungeissa on havaittavissa muutos. Maantieteilijä Johanna Lilius haastatteli lopputyössään helsinkiläisiä lapsiperheitä ja havaitsi, että tukholmalaisten tapaan monet helsinkiläiset jäivät kantakaupunkiin. Syynä oli se, että vanhempien omat tarpeet oli helpommin yhdistettävissä lasten arkeen. Aalto-yliopiston erikoistutkija, FT Marketta Kyttä on pitkään tutkinut lapsiystävällistä ympäristöä ja seurannut kansainvälisiä tutkimuksia aiheesta. Hänen mukaansa keskustaalueiden vetovoima on nähtävissä myös muualla, kuten Amsterdamissa. - Nuorten arvomaailma taitaa olla muuttumassa. Nurmijärvi-ilmiön idylli voikin käytännössä osoittautua harhaksi, kun harrastukset ovat kaukana, ja urbaani elämäntapa ei toteudukaan, hän toteaa. Marketta Kyttä tutki palkitussa väitöskirjassaan lapsiystävällistä elinympäristöä. Ihanteellista lapsen näkökulmasta on, jos liikkumisvapautta ja mahdollisia aktiviteetteja on paljon. - Eri puolilla maailmaa on huomattu, että kaupunkimainen asuinympäristö rohkaisee aktiiviseen elämäntapaan, ja siksi lapset liikkuvat siellä harvaan rakennettuja seutuja enemmän. Olemme todenneet saman Turussa. Maalainen maisema ei tarjoa lapsen kaipaamia urbaaneja iloja. Pelon maantiede Toisaalta pelon maantiede tulvii myös Suomeen. Vaikka kaikki viittaa siihen, että maailma on nykyään turvallisempi kuin ennen, on lapsien reviiri kaventunut. Kuva Otto Paakkanen

13 Jani Marjanen, 30, Roihuvuori Tällöin ei tule ajatelleeksi, että nimenomaan muut ihmiset luovat verkoston, jonka varassa lapsi voi liikkua. Jokainen ikkuna on mahdollinen, inhimillinen valvontakamera. Marketta Kyttä, voiko kaupunkituttujen valvovaan silmään luottaa? - Minä luotan! Toki helpottaa, jos ihmiset ovat tutunoloisia, ei tarvitse välttämättä tuntea heitä nimeltä. Helsingin Meilahdessa olen voinut luottaa vastuuntunnon kulttuuriin eli siihen, että puistossa myös muut aikuiset valvovat lapsiani, Marketta Kyttä kertoo. Hänestä järkevällä kaupunkisuunnittelulla on mahdollista luoda turvallisia ja erilaisia asuinpiirejä eri tarpeisiin. Suomessa tässä on jo kohtuullisesti onnistuttu. - Esimerkiksi monet ulkomailta Suomeen muuttaneet ovat jääneet tänne, koska Suomessa koko perhe voi järjestää itselleen mukavan elämän. Kun koululaiset kulkevat itsenäisesti kouluun, niin vanhempien aika vapautuu muuhun. l Maalainen maisema ei tarjoa lapsen kaipaamia urbaaneja iloja. Lasten kanssa Helsingissä Polkupyörän perävaunulla päiväkotiin Jani Marjanen, 30, Roihuvuori Hyvä tunnelma ja enemmän elämää Mia Mikkola, 34, Vuosaari Asut miehesi ja yksivuotiaan lapsesi kanssa Vuosaaressa. Jos asuisit jossain muualla, niin missä ja miksi? Asuisimme mielellämme Helsingin kantakaupungissa. Kaupungissa on hyvä tunnelma ja enemmän elämää kuin lähiössä. Liikkuminen on siellä vaivatonta. Harrastusmahdollisuudet ja erilaisia liikkeet sekä palvelut olisivat helpommin saavutettavissa. Nimeä kolme paikkaa Helsingissä, joihin mieluiten menette lapsenne kanssa. Uutelan niemi, jossa on helppokulkuinen luontopolku ja vaihtelevaa luontoa. Kaivopuisto, jossa on tilaa leikkiä ja mukavia kahviloita lähistöllä. Kampin kauppakeskus, jossa on hyvä lastenhoitohuone, riittävästi hissejä sekä tilavat käytävät ja liikkeet. Onko Helsinki hyvä paikka kasvattaa lasta? On. Helsinki on puhdas ja turvallinen. Täällä on toimiva ja edullinen julkinen liikenne. Lapsille ja vanhemmille on tarjolla paljon erilaisia aktiviteetteja ja tukiverkkoja. Meille on tärkeää myös monikulttuurinen ja suvaitsevainen kaupunkikulttuuri. Rikhardinkadun kirjasto ei petä koskaan Suvi Otranen, 29, Kruununhaka Kuinka liikut kaupungissa 3-vuotiaan lapsesi kanssa? Liikumme kaupungissa julkisilla, pyörällä tai kävellen. Kolmevuotias tyttäreni ei enää käytä rattaita, joten hänkin kävelee, ajaa omalla pyörällään tai istuu minun pyöräni kyydissä. Meillä on mahdollisuus käyttää autoa. Sitä tarvitsen kuitenkin todella harvoin ja silloinkin vain pitkiin matkoihin. Nimeä kolme paikkaa Helsingissä, joihin mieluiten menet lapsesi kanssa. Kruununhaan edustalla sijaitseva puistosaari, Tervasaari, on suosikkipaikka, sillä siellä on turvallinen lasten leikkipuisto ja viihtyisiä nurmikkoalueita. Kaunis ja tunnelmallinen Rikhardinkadun kirjasto ei petä koskaan. Ja Tokoinrannan leikkipuistossa tulee käytyä usein, huolimatta sen liepeillä makoilevista laitapuolen kulkijoista. Aina hyvin eloisa ja kiva kokemus. Millaisia toiveita sinulla on kaupunkitilaa kohtaan? Kruununhaan terveyskeskus lakkautettiin vuonna 2006 ja sitä kaivataan takaisin. Palvelut siirrettiin Viiskulman terveyskeskukseen, mikä tuottaa vaivaa lapsiperheille, sekä varsinkin vanhuksille, joita Kruununhaassa asuu paljon. Kuinka liikut kaupungissa kolmeja yksivuotiaiden lastesi kanssa? Eniten liikumme rattaiden kanssa kävellen ja pidemmät matkat julkisilla. Metro on aivan ylivoimainen, sillä siihen on helppo nousta, ja tilaa löytyy lähes aina. Pyöräilemme myös paljon. Lapset menevät nyt päiväkotiin, ja olemme hankkineet polkupyörään perävaunun niin, että voin viedä molemmat lapset yksin päiväkotiin työmatkallani. Vaunu jää päiväkotiin, ja vaimoni käy hakemassa lapset iltapäivällä omalla pyörällään. Nimeä kolme paikkaa Helsingissä, joihin mieluiten menette lastenne kanssa. Leikkipuistoon, kirjastoon ja rannalle. Nämä ovat kaikki lähellä, niissä on paljon virikkeitä lapsille, eivätkä ne maksa mitään. Lähileikkipuisto Tuhkimossa vietin hoitovapaalla ollessani lähes koko kevään. Lapsilla on siellä seuraa ja vanhemmilla vertaistukea. Minne itse haluaisit mennä, mutta lasten vuoksi et kuitenkaan mene? Tämä liittyy enemmän aikaan kuin paikkaan. Jos kyläilemme viikonloppuna ystävien luona, Rautatieaseman tienoo ja yöbussit jäävät käyttämättä paluumatkalla. Verrattuna aikaisempaan ovat teatterissa, elokuvissa tai ravintolassa käymiset vähentyneet. Pari&Perhe 3/

14 Ajankohtaista Ihmiset ja ilmiöt s.14 Lapsen tunnekehitys vaikuttaa läpi elämän Raisa Cacciatoren kehittämä Kasvurauhaa-malli rinnastaa nuoren tunnekehityksen fyysiseen kehitykseen. s.15 Parisuhde on turvallisen tunnesuhteen etsimistä Uusi pariterapian menetelmä perustuu kiintymyssuhdeteoriaan. s.15 s.16 s.18 s.19 s.19 Laatua palveluihin Reilun palvelun yhdistys vaalii sosiaali- ja terveysalan palvelujen laatua. Lastenjuhlat juhlapalvelusta Ipanoille valmiit bileet? RAY ja nettipelit RAY aukaisee syksyllä oman nettipelisivustonsa. E-pilleri 50 vuotta Nykyisin e-pillereitä käyttää noin 100 miljoonaa naista. Vaikutusmahdollisuudet vähissä kunnissa? Terveyden edistämisen barometri 2010 julkaistu. Muista myös Väestöliiton julkaisut. Farkkumummoja ja pehmovaareja uusia ikkunoita isovanhemmuuteen Monipuolinen katsaus isovanhempien merkitykseen suurten ikäluokkien lapsuudesta nykyajan monimuotoisiin perhesuhteisiin ja kansainvälistymisen tuomiin uusiin haasteisiin toimituskulut Tilaukset: 14 Pari&Perhe 3/2010 Teksti Annaliina Niitamo Piirros Otto Paakkanen Lapsen tunnekehitys vaikuttaa läpi elämän Lapsen ja nuoren tunnekehityksen kysymykset ovat jääneet vähemmälle huomiolle kuin seksuaalikasvatus. V äestöliiton asiantuntijalääkäri ja lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren mukaan se, miten lapsi ja nuori oppii hallitsemaan tunteitaan, määrittää vielä aikuisenakin suhdetta omaan kehoon, seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen. Myös ympäristöstä saatu palaute vaikuttaa tunteiden ilmaisuun. Tunne- ja arvokehityksen vääristymät syrjäyttävät ihmisen parisuhteessa ja vaikeuttavat tämän mahdollisuuksia menestymiseen ja tasapainoiseen elämään. Raisa Cacciatoren kehittämä Kasvurauhaamalli rinnastaa nuoren tunnekehityksen fyysiseen kehitykseen. Malli esittää lapsen ja nuoren tunnemaailman ja seksuaalisen kehityksen eri vaiheet suhteessa eri ikävaiheisiin. Vanhemmat ja ammattikasvattajat voivat käyttää mallia työvälineenä eri kehitysvaiheisiin liittyvissä kysymyksissä. Lapset tarvitsevat tunnekehityksensä kannalta asiallista ja luotettavaa tietoa seksistä. Riippuu tunnekehityksen vaiheesta, millä tavalla lapselle tai nuorelle siitä puhutaan. Huoli pornon vaikutuksista lasten käsityksiin seksistä on ilmeinen, sillä nykyisessä median kyllästämässä yhteiskunnassa on vaikeaa välttyä yliseksuaalisilta kuvastoilta. Raisa Cacciatore haluaa kuitenkin välttää pelottelua ja korostaakin kehitysvaiheiden ihanuutta ja tunnekehityksen myönteisyyttä. Vanhemmilta vaaditaan kykyä empatiaan ja tarkkaan havainnointiin, sillä lapset ja nuoret eivät kysy aina kysymyksin, vaan teoin. Lapset usein kysyvät uhmaamalla ja koettelemalla rajojaan. Vanhemman tulisi Cacciatoren mukaan huomata nämä merkit ja keskustella lapsen tai nuoren kanssa asiasta ja antaa työvälineet kasvuun ja kysymyksiin. l Tutustu Kasvurauhaa-malliin: Aikuinen Nuori aikuinen Murrosikäinen Koululainen Pikkulapsi

15 Teksti Anne Leinonen Kuva Pari&Perhe toimitus Parisuhde on turvallisen tunnesuhteen etsimistä Jokainen meistä tarvitsee turvallisen tunnesuhteen elämäänsä, toteaa kanadalainen psykologian tohtori Susan Johnson. Vanhemmilta vaaditaan kykyä empatiaan ja tarkkaan havainnointiin, sillä lapset ja nuoret eivät kysy aina kysymyksin, vaan teoin. n Olemme nyt alkaneet ymmärtää tätä tarvetta paremmin. Aiemmin meille opetettiin, ettemme tarvitse ketään, vaan jokaisen on oltava itsenäinen, Susan Johnson kertoo. Nyt tiedekin allekirjoittaa sen, että kaikki tarvitsevat toista ihmistä kehdosta hautaan. Tästä rakkauden tieteestä puhutaan Johnsonin mukaan kuitenkin liian vähän. Ajatuksesta, että tarvitsemme toista aikuisenakin, ei pidetä. Se on heikkouden merkki. Kuitenkin monilla nuorilla Pohjois-Amerikassa on haave saada rakastava parisuhde, joka kestää loppuelämän. Menetelmä auttaa useimpia pareja Tunnekeskeinen pariterapia on osoittautunut tehokkaaksi pariterapian menetelmäksi. Pareista Katkennut yhteys 90 prosenttia kokee hyöjohtaa ristiriitoihin Susan Johnson tyvänsä terapiasta. Seitsemän kymmenestä tesusan Johnson on tunnerapiassa käyneestä parista pystyy sen keskeisen pariterapian kehittäjä. Uusi avulla korjaamaan parisuhteensa. Vaipariterapian menetelmä perustuu kiintykutukset ovat pysyviä. myssuhdeteoriaan, jonka mukaan kaik Terapeutit ovat asian ytimessä, siksi ki tavoittelevat turvallista tunnesuhdetta. tämä menetelmä on niin tehokas, JohnUsein tämä on juuri parisuhde. son sanoo. Parisuhteessa kysytäänkin jatkuvasti, Myös Suomessa on koulutettu teraolenko toiselle riittävä ja merkityksellipeutteja tunnekeskeiseen pariterapinen omana itsenäni. Konfliktit ja ristiriiaan. Suomen Pariterapiayhdistys ja dat johtuvat usein siitä, että tunneyhteys Väestöliitto järjestivät ensimmäisen katkeaa. Se nostaa esiin pelon siitä, ettei peruskoulutuksen Suomen Paole kumppanille riittävä. riterapiayhdistys on myös jatkokoulutpari reagoi tähän hyökkäämällä tai tanut terapeutteja. l pakenemalla; toinen nalkuttaa ja toinen vetäytyy. Reilun palvelun yhdistys vaalii sosiaalija terveys-alan palvelujen laatua n Yksitoista sosiaali- ja terveysalan valtakunnallista järjestöä on perustanut Helsingissä kesäkuussa Reilu Palvelu ry:n, jonka tehtävänä on vaalia palveluiden laatua ja edistää vastuullista liiketoimintaa sosiaalija terveysalalla. Reilu Palvelu ry:n tarkoituksena on edistää ja kehittää sosiaalija terveysalan järjestöjen ja niiden omistamien yritysten vastuullisen palvelutoiminnan edellytyksiä ja toi- Tämä negatiivinen kehä jättää kuitenkin lopulta molemmat yksin, Johnson sanoo. Terapia auttaa pareja ymmärtämään toisiaan paremmin. Se kertoo myös parisuhteen kehistä, joille pari helposti ristiriitatilanteissa joutuu. Autamme paria lähestymään toisiaan sen sijaan, että he vain etääntyisivät lisää. mintakulttuuria sekä parantaa palveluiden laatua. Yhdistyksen tavoite on rakentaa Reilun palvelun tuotemerkki sertifikaatiksi palvelun laadusta ja vastuullisesta liiketoiminnasta. Merkin käyttöoikeus voidaan myöntää kriteerit täyttäville, palveluita tuottaville järjestöille tai järjestöjen omistamille palveluyrityksille Reilun palvelun merkin haltijat erottautuvat kilpailussa laadukkaiden palvelui- den tarjoajina ja vastuullisina, pitkäjänteisinä toimijoina, joiden liiketoiminnasta saamat tuotot palautuvat rahoittamaan järjestöjen yleishyödyllistä toimintaa. Yhdistyksen perustajajärjestöt ovat Asumispalvelusäätiö ASPA, Iholiitto, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Kuuloliitto, Kuurojen Liitto, Kuurojen Palvelusäätiö, Nuorisoasuntoliitto, Nuorten Ystävät, Vanhustyön Keskusliitto, Väestöliitto sekä Suomen CP-liitto. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Asumispalvelusäätiö ASPAn toimitusjohtaja Pekka Mikkola. Pari&Perhe 3/

16 Ajankohtaista Ihmiset ja ilmiöt Ipanoille valmiit bileet juhlapalvelusta? Teksti Annaliina Niitamo Kuva Anna Kauppila Hei me juhlitaan! Suomeen on rantautunut ilmiö lastenjuhlapalvelujen ostamisesta. Yhä useampi vanhempi ostaa apua lasten syntymäpäiväjuhlien järjestämiseen. Lapsetkin osaavat jo vaatia enemmän kuin pelkkää aasinhännän leikkimistä. Katriina Laslo on yksi lastenjuhlapalvelujen tuottajista. Mikä saa vanhemmat ostamaan valmiita mehubileitä ipanoilleen? Lastenjuhlapalvelut ovat alun perin lähtöisin Pohjois-Amerikasta, jossa palvelut ovat varsin kehittyneitä ja pidemmälle vietyjä kuin Suomessa. Atlantin toisella puolella vanhemmat saattavat sijoittaa juhliin jopa tuhansia dollareita ja tilata kaiken näyttävistä ruuista ja koristeluista ohjelmaan asti. Katriina Laslon mukaan Suomessa vanhemmat tuntuvat hakevan lähinnä helppoutta ja apua lastensa syntymäpäiväjuhlien järjestämiseen. Vanhemmat kaipaavat Katriinan mukaan uusia ideoita sekä apua lasten leikittämiseen. Siinä missä Pohjois-Amerikassa järjestetään suureellisia ja näyttäviä kutsuja, ollaan meillä vielä melko vaatimattomia. Katriinan perustama Mehubileet-lastenjuhlapalvelu räätälöi juhlat asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Näin kustannuksetkin ovat asiakkaan hallitta- vissa. Juhlat voidaan järjestää pitkän kaavan kautta, jolloin asiakas tilaa ruokatarjoilut, koristelut sekä ohjelman ja juhlat pidetään mahdollisesti jossain muualla kuin perheen kotona. Kustannuksia minimoidakseen useimmat vanhemmat pitävät juhlat kotonaan ja tekevät itse ruuat, mutta tilaavat lastenjuhlapalvelusta ammattimaisen leikittäjän. Leikittäjät ovat eri hahmoja, joista eniten riemunkiljahduksia lapsille aiheuttavat Peppi ja pelle. Yleisimmin ostettuun pakettiin kuuluu leikittäjähahmo ja kakku, jotka maksavat yhteensä noin pari sataa euroa ja lisäpalvelut tästä sitten ylöspäin. Uusia yrittäjiä jatkuvasti Suomessa ilmiö on vasta alussa, vaikkakin voimakkaasti kasvava liikeala. Uusia lastenjuhlapalveluita syntyy jatkuvasti. Asiakkaat löytyvät lähes poikkeuksetta puskaradion kautta. Useat ovat lastenjuhlapalveluiden käyttäjinä ensikertalaisia. He vannovat jo juhlien jälkeen palveluiden nimeen ja ihmettelevät, miten jotkut jaksavat vielä järjestää juhlansa itse. Paine tulee myös lapsilta itseltään kovana: käytyään kaverin järjestetyillä syntymäpäivillä on selvää, että omienkin juhlien tulee olla yhtä makeat. Katriina nauttii erilaisten ohjelmien ja teemojen suunnittelusta: tähän asti on järjestetty muun muassa teatterin ja muotishown tekoa, temppuratoja, tieteellisiä kokeiluja ja tanssien opettelua. Haaveena olisi järjestää paloautojuhlat. Teemajuhlat ovat hurjan suosittuja: pojat innostuvat merirosvoista ja avaruusolioista ja tytöt puolestaan prinsessa- ja pukuleikeistä. Lastenjuhlapalveluille loi pohjaa vuonna 2006 Suomessa aloittanut Hop- Lop, joka tarjoaa lastenjuhlien järjestämistä seikkailupuistomaisessa ympäristössä. Myös perinteiset McDonald ssyntymäpäivät on useaan kertaan koettu. Nyt kaivataan uusia tuulia juhliin. Katriina on huomannut, että suurimmalla osalla hänen asiakkaistaan on kansainvälinen tausta. Tämä viestii siitä, että perinne on lähtöisin ulkomailta ja vasta löytämässä maaperää Suomesta. Miksi juhlia halutaan ostaa? Lastenjuhlapalvelujen suosion kasvu saattaisi olla heijastusta suomalaisten kulutuskäyttäytymisen ja asenteiden muutoksista. Rahaa käytetään palveluihin ja kokemuksiin aiempaa enemmän. Voidaan ehkä ajatella, että talonpoikaisesta omavaraisuuden ja säästäväisyyden ihanteesta 16 Pari&Perhe 3/2010

17 Kolumni Pirjo Somerkivi Kirjoittaja on Väestöliiton varapuheenjohtaja. Idea lähtöisin Kanadasta Kuka? Katriina Laslo Mitä? Katriina perusti Mehubileetlastenjuhlapalvelun syksyllä Jäätyään äitiyslomalle Katriina alkoi järjestää juhlia omille lapsilleen ja tuttavilleen. Toiminta levisi siitä ja tällä hetkellä yritys tekee noin kolme keikkaa viikossa. Syntymäpäiväsankarien ikähaarukka on noin 4-10 vuotta. Mehubileet on kokonaan Katriinan pyörittämä yritys, jolla on palkkalistoillaan kolme keikkatyöntekijää. Miksi? Katriina kokee lastenjuhlien järjestämisen hyvin mielekkääksi, sillä lapsiyleisö on niin valloittava ja äärimmäisen kiitollinen. Idea lastenjuhlapalvelusta tuli Kanadasta, josta Katriinan mies on kotoisin. Kanadassa juhlat ovat suureellisempia kuin Suomessa. Sieltä saa kuitenkin poimittua hyviä ideoita, joita voi kokeilla täällä. Kuva Annaliina Niitamo ollaan siirtymässä kohti amerikkalaistyylisiä kulutustottumuksia. Arjen elämää helpottamaan ostetaan palveluja helpommin kuin ennen, myös juhlien järjestelyissä. Palvelujen lisäksi rahaa käytetään nykyään enemmän itsensä hoitamiseen, kuten kauneus- ja hyvinvointipalveluihin. Suomalaisessa kulutusmentaliteetissa näyttäisi olevan tapahtumassa muutos suuntaan, jossa ei tarvitse häpeillä tai selitellä rahankäyttöään. Lastenjuhlapalvelut eivät ehkä vielä tavoita yksinhuoltajaäitejä lähiökerrostaloihin, mutta kasvusta päätellen se on yhä useamman suomalaisperheen käyttämä palvelu.l Koti-isä on tosi isä! Mummo rakas! n Et varmaan silloin vuonna 2010, mummoksi tultuasi, olisi uskonut todeksi tätä koti-isäbuumia. Olet kertonut, että tuolloin isät malttoivat juuri ja juuri olla kolme viikkoa isyyslomalla, ja muunlaisen perhevapaan pitäminen oli äitien juttu. Miten tämä muutos oikein alkoikaan silloin 10-luvulla? Kerroit, että isejä alettiin houkutella kotiin erilaisin positiivisin pakoin ja porkkanoin. Vanhempainvapaissa otettiin käyttöön isäkiintiö. Äidin ja isän työnantajat jakoivat perhevapaakustannukset tasan, ja perhevapaat otettiin huomioon työeläkekertymissä. Perhevapaakäsite laajeni, kun siihen oikeutettiin myös etä- ja bonusvanhemmat ja jopa isovanhemmat. Toki näitä uudistuksia aluksi vastustettiin kovasti. Epäiltiin, että Suomen kansantalous ja työmarkkinat ovat vakavassa kriisissä, jos isät sankoin joukoin jäävät kotia leikkimään ja syrjäytyvät työelämästä kenties lopullisesti. Toiset pelkäsivät miehisyyden menettämistä. Tärkeänä muutosajurina oli erilaisten joustojen ja vaihtoehtojen lisääminen työelämään ja varhaiskasvatuspalveluihin. Nyt vanhemmat eivät enää joudu valitsemaan työn ja perhe-elämän välillä, vaan halutessaan heillä on todelliset mahdollisuudet tehdä osa-aikatyötä. Käännekohta taisi kuitenkin olla se, kun maan isä, tasavallan presidenttimme jäi osa-aikaiselle vanhempainvapaalle. Eikä mennyt kauan, kun esimerkkiä seurasi useampi johtavassa asemassa oleva mies. Eräät pörssiyhtiöiden johtajat vaihtoivat bonuksensa perhevapaaseen, vanhempainkvartaaliin. Jouduttiin myöntämään, etteivät edes vaikutusvaltaisimmat johtajat ole työelämässä korvaamattomia. Sen sijaan vanhemman rakkautta ja syliä on vaikea delegoida muille tai siirtää eläkepäivien iloksi. Vähitellen tällaisesta isämallista on tullut tärkeä imagotekijä niin isille itselleen kuin heidän työnantajilleen. Perhevapaata pidetään yleisesti jokamiehen oikeutena ja kunnia-asiana, se ei ole mikään sankaritarinan aihe. Isien, sen enempää kuin äitienkään, ei enää tarvitse uhrata perhe-elämäänsä työn vuoksi. Näiden noin kolmenkymmenen vuoden aikana syntyvyys ja parisuhteessa elävän työikäisen väestön määrä on lisääntynyt ja avioerojen määrä laskenut jossain määrin. Perhevapaita pidetään paljon, vaikka se kiristääkin perheiden taloutta. Nämä seikat viittaavat siihen, että perhe on entistä enemmän arvossaan ja siihen myös panostetaan. Työvoima ei olekaan merkittävästi vähentynyt, sillä isät ovat olleet vain lyhytaikaisesti poissa työmarkkinoilta ja äitien työpanos on lisääntynyt. On myös viitteitä siitä, että pidemmällä aikavälillä perhevapaajärjestelmällä on myönteisiä vaikutuksia niin vanhempien ja lasten hyvinvoinnin kuin työelämänkin kannalta. Perhevapaita pitäneiden vanhempien työura näyttää muodostuvan sekä pituudeltaan että tuloksiltaan keskimääräistä paremmaksi. Tärkeimmästä asiasta on kuitenkin vähiten puhuttu: onko kotihoito pienille lapsille paras vaihtoehto? Totuuden kuulemme sitten aikanaan lastemme suusta heidän vähän vartuttuaan. Tällä hetkellä saan näiltä pomoiltani kovin ristiriitaista ad hoc palautetta: olen välillä maailman paras isä, välillä täysi tollo! l Rakkain terveisin lapsenlapsesi Juuso Tärkeimmästä asiasta on kuitenkin vähiten puhuttu: onko kotihoito pienille lapsille paras vaihtoehto? Pari&Perhe 3/

18 kuva: RAY/ Peter Forsgård Teksti ja kuva Anne Leinonen RAY mukaan nettipelien maailmaan RAY aukaisee syksyllä oman nettipelisivustonsa. Rahapelitoiminnan johtajan Janne Peräkylän mukaan tarkoituksena on tarjota suomalaiselle kuluttajalle laillinen pelipaikka ja kääntää ulkomaisille pelisivustoille menevää rahavirtaa takaisin Suomeen. T avoitteena on luoda nettiin koko kansan pelipaikka, joka tarjoaa hyvän ja monipuolisen pelivalikoiman. Nettiin tulee niin kasinopelejä, automaattipelejä, korttipelejä kuin pokerikin. Nettipeleihin siirtyminen on meille askel eteenpäin, Janne Peräkylä toteaa. Netissä pelaavien joukko kasvaa koko ajan. Pelejä tarjoavien sivustojen määrä on lisääntynyt muutamassa vuodessa paljon, eikä kasvu ole loppumassa. Tällä hetkellä suomalaiset pelaavat netissä useilla kymmenillä ulkomaisilla sivustoilla. Arviomme mukaan suomalaiset pelaavat 130 miljoonaa euroa vuodessa rajojen ulkopuolelle, ja summa kasvaa koko ajan, Peräkylä kertoo. Suomessa ulkomaalaisia pelisivustoja ei estetä RAY:n pelisivuston avautuessa. Kaikkia nettipelaajia ei näin Janne Peräkylän mukaan saada omalle sivustolle houkuteltua. Suurimmat voittojen tavoittelijat pelaavat varmasti edelleen muualla, Peräkylä sanoo. Luotamme kuitenkin siihen, että meidät tunnetaan monipuolisena ja luotettavana. Vastuullisuus tärkeää RAY:n rahapelitoiminnan johtaja Janne Peräkylä. Monipuolisen pelivalikoiman lisäksi RAY haluaa Janne Peräkylän mukaan painottaa asiakkaiden peleistä saamia kokemuksia ja pelien hyvää käytettävyyttä. Myös pelien vastuullisuus on otettu huomioon. Pelisivustolle vaaditaan rekisteröityminen, jonka yhteydessä pelaajan ikä ja tiedot tarkistetaan Väestörekisterikeskuksesta. Lisäksi rekisteröitymisen yhteydessä jokainen asettaa itselleen omat päivä- ja kuukausikohtaiset rajoitukset pelaamiseen, Peräkylä kertoo. Pelaamista sivustolla säädellään eri tavoin. Jokaisella pelaajalla on oma pelitilinsä, jonka saldolla on vuorokausikohtaisia rajoituksia. Pelisivusto on auki vuorokauden ympäri, mutta rahan siirtäminen pelitilille on estetty puolesta yöstä kello kuuteen aamulla. Luotolla ei sivustolla voi pelata. Otamme käyttöön myös pitkälle kehitetyn työkalun, Playscanin, jonka avulla pelaaja voi asettaa itselleen haluamiaan lisärajoituksia ja ennen kaikkea seurata pelaamistaan, Peräkylä sanoo. Ensi vuosi on haastava Taantuma on vaikuttanut myös pelimaailmaan. Peräkylän mukaan se on osunut pahiten kasinopeleihin ja erityisesti ravintoloissa tapahtuvaan pelaamiseen. Ensi vuonna RAY:n tilanne vaikeutuu entisestään. Arpajaisveron todennäköisen nousun suora vaikutus RAY:n tulokseen lasketaan olevan noin 10 miljoonaa euroa. Lisäksi rahapelaamisen ikäraja nousee 18 vuoteen ensi vuonna. Sen vaikutukset ovat noin miljoonaa euroa, Peräkylä sanoo. Kehitämmekin nyt toimintaamme, jotta pysyisimme tästä huolimatta maltillisen kasvun tiellä. Emme halua hukata toiminnallista tehokkuutta, vaan tehostaa sitä. Kuluneet kolme vuotta ovat olleet RAY:ssä suurten investointien vuosia, joilla on luotu pohjaa tulevaan. Nettipeleihin mukaan lähteminen on osa tulevaisuuteen sijoittamista. Vedämme tiukemmin yhteen netissä tapahtuvan ja fyysisen pelaamisen, niin turvaamme järjestötoiminnan rahoituksen, Peräkylä toteaa. l 18 Pari&Perhe 3/2010

19 Teksti Ritva Åberg Kuva Bayer Schering Pharma AG Mainettaan parempi 50-vuotias e-pilleri Naisen ehkäisypilleri täytti tänä vuonna 50 vuotta. Yhdysvalloissa kehitetty pilleri rantautui Suomeen Nykyisin e-pillereitä käyttää noin 100 miljoonaa naista ympäri maailmaa. Suomessa noin joka neljäs vuotias nainen käyttää yhdistelmäehkäisypillereitä. Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan ylilääkäri Dan Apter, onko e-pilleri mainettaan parempi? Sitä on pidetty viime vuosisadan merkittävimpänä lääketieteellisenä keksintönä, mutta toisaalta sen on katsottu kahlitsevan naisia uudella tavalla. Suuria vaikutuksia väestönkehitykseen ja seksuaalielämään sillä on kieltämättä ollut. Edelleen se on eniten käytetty raskaudenehkäisymenetelmä kehittyneissä maissa. E-pillerin edut ja haitat? Tärkein e-pillerin etu on, että se tarjoaa luotettavan raskaudenehkäisyn helpolla tavalla, kunhan muistaa ottaa pillerin päivässä. Raskaudenehkäisyn myötä e-pillerin terveyttä edistävä vaikutus ja kustannustehokkuus ovat vahvasti plussan puolella. Vakavin haittavaikutus on lisääntynyt laskimoveritulppariski. Riski on suurin ensimmäisen käyttövuoden aikana ja laskee sitten. Ottamalla huomioon muut veritulpan riskitekijät riskiä saada veritulppa voidaan pienentää. Vaikutukset mielialaan ovat vaihtelevia, mutta masentuneisuutta e-pilleri ei lisää. Samaten vaikutukset seksielämään ovat vaihtelevia: joillakin tilanne paranee, toisille voi tulla ongelmia. Päinvastoin, kuin mitä usein luullaan, e-pilleri ei vaikuta painoon. E-pilleri yleensä vähentää kuukautiskipuja ja vuotojen määrää. Kuinka suuri on rintasyöpäriski? Vaikutus rintasyöpäriskiin on hyvin pieni. Nuorella iällä aloitettu e-pillerihoito nostaa minimaalisesti rintasyöpäriskiä, noin %. Käytön jälkeen vaikutus häviää vähitellen ja kymmenen vuotta e-pillerikäytön lopettamisesta riskiä nostava vaikutus on täysin hävinnyt. Eli siinä vaiheessa, kun iän myötä rintasyöpäriskiä yleensä vasta alkaa esiintyä, e-pillerin mahdollinen vaikutus asiaan on jo ohi. Vaihtoehdot e-pillerille? Suomessa on markkinoilla monia hyviä raskaudenehkäisyvaihtoehtoja, joista valitaan elämäntilanteeseen ja yksilölle sopivin. Kondomi on yleensä hyvä vaihtoehto nuorille ja vähän vanhempienkin pitäisi muistaa seksitautiriski. Kondomi on ainoa ehkäisymenetelmä, joka suojaa seksitaudeilta. Kun seurustelusuhde vakiintuu, siirrytään usein hormonaaliseen raskaudenehkäisyyn, joka on varmempi. Löytyy mm. rengasta, laastaria, kapselia ja kierukkaa. Jos ehkäisyntarve on pitkäaikainen, kannattaa yleensä valita pitkäaikainen ehkäisymenetelmä, kuten esimerkiksi hormoni- tai kuparikierukka, jotka molemmat sopivat synnyttämättömällekin naiselle. Miten miesten e-pilleri jakselee? Miesten e-pilleri jaksaa valitettavasti melko huonosti tällä hetkellä. Väestöliitto oli mukana varsin lupaavissa miesten hormonaalisen ehkäisyn tutkimuksissa, mutta sitten kyseisten lääketehtaiden kiinnostus asiaan loppui. Tällä hetkellä kaupalliset tahot eivät ole aktiivisesti kehittämässä miehille hormonaalista ehkäisyä. WHO ja eräät järjestöt jatkavat pienimuotoisempaa tutkimustyötä. Miehille tarkoitettua valmistetta ei ole lähitulevaisuudessa näköpiirissä. l Ajankohtaista Ihmiset ja ilmiöt Terveyden edistämisen barometri 2010: Kuntalaiset eivät usko vaikutusmahdollisuuksiinsa n Suomalaiset eivät usko voivansa vaikuttaa päätöksentekoon kotikunnassaan. Reilut puolet (57 %) kansalaisista pitää mahdollisuuksiaan vaikuttaa kotikuntansa päätöksentekoon heikkoina. Kuntapäättäjät taas näkevät asiat toisin kuin kansalaiset. Kunnanjohtajista kolme neljäsosaa pitää kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia joko erinomaisina tai hyvinä. Järjestöjohtajat pitävät kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia kaikkein heikoimpina. Lisäksi vain noin puolet kansalaisista katsoo yhdenvertaisen kohtelun toteutuvan kotikunnassaan hyvin. Tulokset selviävät viime keväänä julkaistusta Terveyden edistämisen keskuksen (Tekry) Terveyden edistämisen barometrista 2010, Kuntavastaajista 42 prosenttia pitää terveyden edistämisen tulevaisuutta ristiriitaisena ja varsinkin kunnanhallitusten puheenjohtajat jopa synkkänä. Odotukset ovat samankaltaisia myös järjestöissä. Heikko kuntatalous on kyselyn perusteella keskeisin uhka suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Työllisyyden arvioidaan paranevan, mutta tuloerojen, lastensuojelun tarpeen ja sosioekonomisten terveyserojen kasvavan. Erityisesti järjestöjen vastauksissa näkyy huoli Suomen talouskehityksestä ja sen heikompiosaisten asemaa heikentävistä vaikutuksista. l Terveyden edistämisen barometri 2010 kuvaa kansalaisten ja päättäjien näkemyksiä terveyden edistämisen nykytilanteesta, ajankohtaisista kysymyksistä ja tulevaisuudesta Suomessa. Barometri julkaistiin 18. kerran ja siihen haastateltiin yhteensä 268 kunta-, terveysja järjestöjohtajaa. Kansalaiskyselyyn vastasi suomalaista. Pari&Perhe 3/

20 Sosiaalinen sirkus on yhdessä tekemisen riemua Teksti ja kuvat Tuula Ainasoja Jyväskylässä kokeillaan perhesirkusta, joka soveltuu hyvin erityistä tukea tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen. Vanhemmatkin pääsevät areenalle, sillä jokaiselle perheenjäsenelle etsitään se oma juttunsa. Sosiaalista sirkusta erityisryhmille n Sosiaalisella sirkuksella on pitkä historia Euroopassa ja muualla maailmassa. Suomessakin on useita sosiaaliseen sirkukseen liittyviä hankkeita. n Sirkustelu on inspiroiva ja palkitseva harrastus. Epäonnistumisia ei ole, vaan jokainen on mukana omilla kyvyillään ja löytää itsessään ja läheisissä ihan uusia taitoja. Sirkuksessa ei kilpailla keskenään vaan haetaan yhteisöllisiä elämyksiä. n Sosiaalinen sirkus sopii myös kaiken ikäisille, joilla on erityistarpeita oppimisessa, liikkumisessa tai sosiaalisessa kasvussa, ja jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Sirkusharrastus soveltuu ja viehättää monia myös siksi, että se ei vaadi puhuttua kieltä. Pyramiditemppu saa Rasmuksen usein kiljahtelemaan riemusta, kun hän saa kiivetä Aaro isänsä selän päälle. Peppi-sisko ja Annu-äiti täydentävät muodostelman. T ärkeintä sosiaalinen sirkuksessa on se, että jokainen voi kokea onnistumisen tunteen. Jokaisen ideoita ja suorituksia kunnioitetaan ja mietitään yhdessä soveltavia välinevalintoja, sanoo Jyväskylän kaupungin erityisliikunnan suunnittelija ja vastuuohjaaja Tuula Henttu. Pelleilystä tykkäävää Tuula Henttua puraisi sirkuskärpänen toden teolla nelisen vuotta sitten. Kiertävänä erityisliikunnanopettajana toimiessaan hän oli huomannut, että ilo oli jäänyt koululiikunnassa suorituspaineiden jalkoihin. Sirkusliikunnassa häntä viehättää nimenomaan se, että se on riemullista ja sallivaa, mitään ei pidä tehdä juuri niin tai näin. Nyt Tuula Henttu sparraa osana kaupungin erityisliikunnan ohjattua toimintaa Perhe-Zirkusryhmää sekä kahta vammaisten koululaisten ryhmää, jotka temppuavat opettajiensa ja avustajiensa myötävaikutuksella. Perhe-Zirkusryhmään voi osallistua perhe, jossa on ainakin yksi erityistä tukea tarvitseva lapsi, nuori tai aikuinen. Ryhmän muodostavat lapset, nuoret ja aikuiset yhdessä. Kaikkia kannustetaan tasavertaisesti, nautitaan tekemisestä ja treenataan temppuja kunkin kykyjen mukaan. Zirkus-ryhmässä päästään kokeilemaan esimerkiksi jonglöörausta, akrobatiaa, taikuruutta ja klovneriaa. Kerran kuussa pidettävät tapaamiset sunnuntai iltapäivisin ovat myös teatterintekijäpariskunta Annu Sankilammin ja Aaro Vuotilan perheelle tärkeitä. Yhdeksänvuotias kehitys- ja näkövammainen Rasmuspoika sirkustelee yhtälailla innolla kuin neljävuotias Peppi-siskonsakin. Kehitysvammaisen lapsen kanssa ei ole helppo löytää sopivia harrastuksia. Innoistuimme heti sosiaalisesta sirkuksesta, kun sitä esiteltiin Kehitysvammaisten Tukiliiton lasten tapaamisessa. Perhesirkuksessa olemme oppineet tekemään yhdessä kivoja asioita, Annu Sankilampi sanoo. Suorituspaineista vapaalle sirkusareenalle Sirkuksen kautta perheet saavat luontevasti kontaktia toisiinsa. Tuula Henttu on huomannut sirkustyössään, että vammaisten lasten perheiden yhteensaattaminen on monelle kullanarvoinen asia. Paikkakuntalaiset perheet tutustuvat toisiinsa, ja heillä on yhteisiä puheenaiheita, kun jokaisessa perheessä on tavalla tai toisella vammainen perheenjäsen. Meillä on esimerkiksi yksi perhe, jossa isällä on pitkälle edennyt Parkinsonin 20 Pari&Perhe 3/2010