TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2008 Yhteinen kirkkovaltuusto Poikluoman seurakuntatalo, Poikluomantie 9, Kaarina

Transkriptio

1 Yhteinen kirkkovaltuusto YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika torstai klo Paikka Poikluoman seurakuntatalo, Poikluomantie 9, Kaarina Osallistujat (liite 1), liitetään erikseen pöytäkirjaan 10 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen. Alkuhartauden piti kirkkoherra Pirjo Vahtola. 11 KOKOUKSEN LAILLISUUS Kirkkoneuvoston esitys Kuulutus kokouksesta asialistoineen on ollut nähtävillä seurakuntien ilmoitustaululla Kokouskutsu esityslistoineen on toimitettu kokoukseen osallistumiseen oikeutetuille viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kuulutus kirkkovaltuuston kokouksesta on pöytäkirjan liitteenä Kirkkovaltuusto toteaa kokouksen laillisuuden. Todettiin. 12 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkoneuvoston esitys Ennen päätösvaltaisuuden toteamista suoritetaan nimenhuuto, hyväksytään ilmoitetut esteet ja todetaan varajäsenet.

2 Yhteinen kirkkovaltuusto Kirkkovaltuusto hyväksyy ilmoitetut esteet ja toteaa varajäsenet sekä kokouksen päätösvaltaisuuden. Liite Kirkkovaltuusto hyväksyi ilmoitetut esteet ja totesi varajäsenet. Nimenhuudossa todettiin, että läsnä oli 50 varsinaista jäsentä ja 8 varajäsentä eli yhteensä 58/61. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. 13 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALITSEMINEN Kirkkoneuvoston esitys Kirkkovaltuusto valitsee pöytäkirjan tarkastajat, jotka samalla toimivat ääntenlaskijoina. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mikko Nieminen ja Folke Åminne. 14 PÄÄSIÄISNÄYTELMÄ Valtuutettu Mikko Laurén, joka oli jakanut jokaiselle valtuutetulle Tuomiokirkon edustalla pidetystä pääsiäisnäytelmästä taltioidun DVD:n piti puheen., jossa hän selosti pääsiäisnäytelmän syntyä sekä kiitti näytelmän valmistumiseen vaikuttaneita tahoja ja henkilöitä. Merkittiin pöytäkirjaan. 15 BUDJETIN LÄHETEKESKUSTELU Seurakuntayhtymän budjetin valmistelu alkaa jo keväällä, kun seurakunnille ja yksiköille annetaan tulevan talousarvion laadintaohjeet. Yhteinen

3 Yhteinen kirkkovaltuusto kirkkovaltuusto on ilmaissut halunsa käydä keskustelua tulevan vuoden painopisteistä ennen näiden ohjeiden antamista. Talous ja suunnittelujohtaja Aapo Kaisti alustaa aiheen. Esitys Käydään lähetekeskustelu seurakuntayhtymän vuoden 2009 budjetista. Käsittely Talous ja suunnittelujohtaja Aapo Kaisti antoi tilanneselvityksen seurakuntayhtymän taloudesta tällä hetkellä. Kaistin alustukseen liittyvät kalvot liitteenä: Liite Kaistin pääviesti oli se, että vuosi 2008 toteutui suunnitelmien mukaan. Tästä eteenpäin on kuitenkin tiedossa isot investoinnit, jotka syövät kassavaroja. Valtuutettu Harri Raitis pahoitteli sitä, että kirkkovaltuuston kokous on tuotu paikkaan, jonne yleisöllä ei ole mahdollisuutta tulla seuraamaan kokouksen kulkua. Kokousten tulisi olla avoimia ja tästäkin olisi tullut erikseen tiedottaa normaalin ilmoitustaulukuulutuksen lisäksi. Budjettiin nähden Raitis piti tärkeänä, että seurakuntayhtymä ei vain keskittyisi omaisuuden keräämiseen vaan suuntautuisi niin, että käytettävissä olevat varat käytettäisiin toimintaan eikä niitä pantattaisi sijoituksina. Omaisuuden laki on omaisuuden lisäämisen laki eikä se voi olla seurakuntatoiminnan tavoite. Liite Valtuutettu Juha Nappu kiinnitti huomiota siihen, että verotulot ovat kasvaneet noin 6 7 %. Näyttää siltä, että vuonna 2008 verotulot nousevat myös. Valtuutettu Auvo Heikkilä kysyi, miten seurakuntayhtymän sijoitusomaisuus on nyt sijoitettu, kun varainhoitajaa on vaihdettu. Mikä on muuttunut? Talous ja suunnittelujohtaja Aapo Kaisti sanoi, että varat muutettiin vuoden vaihteessa käteiseksi, jolloin toteutui laskennallisia myyntivoittoja. Aikaisemmin Tresor Oy:n aikana varat sijoitettiin pääsääntöisesti osakkeisiin. Nyt varat sijoitetaan pääsääntöisesti rahastoihin, jolloin saavutetaan sekä maantieteellinen että toimialakohtainen hajauttaminen.

4 Yhteinen kirkkovaltuusto Valtuutettu Eivor Huldén kiinnitti huomiota siihen, että eroajien vaikutus talouteen ei tule näkyviin, koska eroajat nuorina ovat vielä pienituloisia, eikä heidän lähtöhetkensä verokertymä ole suuri. vaikutus kestää kuitenkin vuosikymmeniä, ja hyvänä suhdanneaikana eroaminen peittyy näkyvistä. Kirkkoherra Pirjo Vahtola tiedusteli, miten Piikkiön seurakunnan mukaan tulo vaikuttaa seurakuntayhtymän talouteen. Talous ja suunnittelujohtaja Aapo Kaisti vastasi, että laskelmia Piikkiöstä ei vielä ole tehty, mutta suuria vaikutuksia seurakuntayhtymän talouteen Piikkiöllä ei ole. Valtuutettu Kimmo Hollmén tiedusteli, miten seurakuntayhtymän sijoituksille olisi käynyt, mikäli vuodenvaihteessa omistettuja osakkeita ei olisikaan varainhoitajan vaihtumisen vuoksi muutettu rahaksi. Talous ja suunnittelujohtaja Kaisti vastasi, että todennäköisesti ei varainhoitaja, emmekä mekään, olisi pystynyt ennakoimaan osakekurssien alkuvuonna tapahtunutta jyrkkää laskua, minkä vuoksi osakkeisiin sijoitettujen varojen nykyarvo olisi selvästi vuodenvaihteen tilannetta alhaisempi. Valtuutettu Mikko Nieminen tiedusteli, mikä hautainhoitorahaston taloudellinen tilanne on sijoitusten suhteen. Talous ja suunnittelujohtaja Kaisti vastasi, että äsken esitetyn noin 7,7 miljoonan euron ylijäämää vastaava ylijäämä hautainhoitorahastossa oli vuonna miljoonaa euroa. Hautainhoitorahasto ei ole seurakuntayhtymän rahaa vaan se on hautojen hoidosta maksaneiden ihmisten rahaa. Näin hautainhoitorahaston varat pitää pitää erillään seurakuntayhtymän rahoista. Valtuutettu Kimmo Hollmén oli sitä mieltä, että on erinomaista, että valtuusto pitää kokousta Kaarinassa. Näin valtuutetut pääsevät näkemään muitakin toimitiloja kuin Eerikinkadulla olevia. Lisäksi kaarinalaiset voivat yhtä hyvin olla kiinnostuneita tulla seuraamaan kirkkovaltuuston työtä kuin turkulaisetkin. Hollmén tiedusteli talous ja suunnittelujohtaja Kaistilta, mikä olisi seurakuntayhtymän vuositulos ollut ilman osakkeiden myyntivoittoja. Talous ja suunnittelujohtaja Kaisti vastasi, että voitto olisi kutistunut muutamaan sadan tuhannen euron tappioksi, eli käytännössä noin nollatulokseksi. Seurakuntayhtymän taloudenpidossa on omaksuttu käytäntö, jossa osakkeiden ja sijoitusomaisuuden myyntiä ei pyritä lainkaan suhteuttamaan ennakoitavissa olevaan taloudelliseen tilanteeseen vaan

5 Yhteinen kirkkovaltuusto sijoitusomaisuuden myyntiaikoihin vaikuttavat pelkästään sijoitusten hoitoon liittyvät edullisuusarvioinnit. Valtuutettu Huldén kiinnitti huomiota siihen, että keskustelussa puhutaan rahan keräämisestä, ja nyt pitäisi pikemminkin keskustella siitä, mihin varoja tulisi käyttää. Hän tiedusteli, miten kertaalleen torjuttu esitys perheneuvojan virasta on edennyt. Hallintojohtaja Hannu Kallio vastasi, että vuoden 2007 budjettiin ei otettu perheneuvojan viran lisäystä, koska seurakunnista saadut viestit olivat ristiriitaisia. Nyt kuitenkin vuoden 2008 budjettiin uuden perheneuvojan virka on otettu ja tehtävä on tässä keväällä täytetty. Viran lisäämiseen liittyy se, että perheneuvonnalta odotetaan esitystä siitä, miten perheneuvojat organisoituvat myös seurakunnissa tehtävän ennaltaehkäisevän perhetyön tueksi. Kirkkoherra Pirjo Vahtola tiedusteli, miten on tarkoitus jatkaa uuden määrärahojen jakomallin kehittämistä. Miten seurakuntien palkkaraha, joihin nyt tehty palkkausjärjestelmän uudistus voimakkaasti vaikuttaa, on otettu huomioon. Talous ja suunnittelujohtaja Kaisti kertoi, että seurakunnat saavat käyttää vuodelta 2007 jääneet ylijäämät halunsa mukaan joko toimintaan tai palkkaukseen. Kirkkoherrat ja seurakuntaneuvostot ovat kuitenkin velvollisia huolehtimaan siitä, että vuoden 2008 palkkausmääräraha ei ylity. Valtuutettu Raitis huomautti, että varojen käytössä on varauduttava myös kulttuuripääkaupunkivuoden tuloon. Hallintojohtaja Kallio vastasi, että kulttuuripääkaupunkivuosi ei tule olemaan varainkäytöllisesti mikään erityinen ilotulituksen omainen piikki, vaan kulttuuripääkaupunkivuosi tullaan seurakuntayhtymässä näkemään prosessina, jossa harkiten ja pitkäkestoisia vaikutuksia tavoitellaan, haetaan muutoksia toimintatapoihin. Lakimies Mia Fager selitti Pirjo Vahtolalle palkkavarausten käytöstä suoritettuja laskelmia, jotka osoittavat, että joillakin seurakunnilla tälle vuodelle varattu palkkavaraus ei näyttäisi aivan riittävän. Muutamalla seurakunnalla varat kyllä riittävät. Valtuutettu Katarina Harjulahti Sarainmaa kiinnitti huomiota siihen, että näillä palkkausuudistuksen kustannuksilla ei saa aiheuttaa yllätyksiä seurakuntatalouteen. Myös investointimenot täytyy ottaa tulevan vuoden budjetoinnissa huomioon.

6 Yhteinen kirkkovaltuusto Hallintojohtaja Kallio vastasi Harjulahti Sarainmaalle, että ei ole olemassa yhtymän johdon täsmällistä esitystä palkkavarojen riittävyydestä, koska laskelmat valmistuivat vasta muutama tunti sitten eikä niistä ole vielä ehditty tehdä tarkempaa analyysia. Kirkkoneuvoston puheenjohtaja Rauno Heikola kertoi, että seurakuntayhtymässä valmistellaan kulttuuripääkaupunkivuotta koko ajan. Kiinteistöjohtaja Seppo Kosola kertoi, että valtuuston hyväksymässä 3 vuotissuunnitelmassa on kaikkiaan noin 14,5 miljoonan euron investoinnit näkyvissä. Henrikinkirkon tarjouspyynnöt lähtevät liikkeelle ensi viikolla ja sitten seuraavaksi Hirvensalon kirkko on tulossa päätöksentekoon vuonna 2009, ja muitakin hankkeita on tiedossa. Huoli liiallisista sijoitusvaroista kyllä pienenee näiden rakennusinvestointien toteuttamisen jälkeen. Täytyy muistaa, että rakennukset eivät tuo taloudellista kassavirtaa sen jälkeen kun ne on rakennettu, päinvastoin. Kosola toivoi, että valtuutetut näkisivät tulevaisuuteen näitä mittavia investointipäätöksiä tehtäessä. Lakimies Mia Fager kertoi vielä kirkkoneuvoston aiemmin tekemästä päätöksestä, jonka mukaan työntekijöiden palkkausuudistuksen mukaiset korotuserät maksetaan yhdellä kertaa sovittua työehtosopimusta nopeammassa aikataulussa. Merkittiin pöytäkirjaan. 16 SEURAKUNTAYHTYMÄN STRATEGIAN LÄHETEKESKUSTELU Seurakuntayhtymän strategia on uudistettava vastaamaan tämän hetken ja lähivuosien tarpeita. Tarkoitus on, että seurakuntayhtymän strategia edellisen strategian tapaan kattaa kokonaisuuden tarpeet. Näin seurakunnat ja seurakuntayhtymän yhteiset toiminnot saisivat yhteisen strategisen tahtotilan. Hallintojohtaja Hannu Kallio alustaa strategiatyön tavoitteista. Tarkoitus on, että kirkkovaltuutetut tuovat esille tärkeäksi kokemiaan tavoitteita ja toimintamuotoja tulevan strategiatyön pohjaksi. Oheislukemistona Meidän kirkko. Suomen evankelis luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 sekä strategiatyöryhmän laatima mietintö. Liitteet Esitys Käydään lähetekeskustelu seurakuntayhtymän strategiasta.

7 Yhteinen kirkkovaltuusto Ei muutoksenhakuoikeutta Käsittely Hallintojohtaja Hannu Kallio alusti lähetekeskustelun. Seurakuntayhtymän strategiakausi on päättynyt vuonna Tämän jälkeen strategian voimassaolokautta on jatkettu kaksi kertaa. Koko kirkon strategiaa on uudistettu, ja se tulee vaikuttamaan seurakuntien strategiseen suunnitteluun vuoteen 2015 saakka. Viime keväänä Vuontispirtillä käytiin kirkkovaltuuston jäsenten kanssa hyvä keskustelu seurakuntayhtymän nykytilanteesta. Keskustelun tuloksena laadittiin myös svot analyysi, jonka tulokset voidaan kiteyttää seuraavasti: Seurakuntayhtymän vahvuuksiksi katsottiin tilat, talous ja henkilökunta. Resurssipuoli on siis kunnossa. Vahvuuksia ovat myös yhtenäisyys, vapaus teologisista riidoista sekä läheisyyden tunne. Rippikoulu ja lapsityö ovat myös vahvuuksiksi koettuja asioita. Heikkouksiksi koetaan seurakuntayhtymän byrokraattisuus sekä jäykkyys. Tämä näkyy monimutkaisuutena, yhteistyön hankaluutena sekä ajoittain kateutena. Heikkoutta on myös jäsenten vieraantuneisuus, jäsenten tavoittaminen sekä joissain tapauksessa myös palkkatyötrendi. Mahdollisuuksiksi koettiin maallikkotyö, vapaaehtoisten panos esimerkiksi isoisina ja yleisestikin nuorten vapaaehtoisten suuri määrä. Myös yhteistyö koetaan mahdollisuutena sekä jalkautuminen jäsenten keskuuteen. Mahdollisuus on myös ihmisissä selkeästi oleva hengellinen etsintä sekä kaipuu moraaliseen johtajuuteen. Kova yhteiskunta kokee myös vastapainoa ja kriiseissä auttajaa. Myös palvelukykymme, taloutemme ja työntekijämme koetaan mahdollisuutena. Uhkia on nuorten aikuisten jäsenkato, kirkon imagoa heikentävä riitely virkakysymyksestä, yksilöllisyyden korostuminen, uudet uskonnot sekä kansankirkko ajattelun oheneminen. Jäsenten näkökulmasta seurakuntarajat eivät näytä toimivan, ja myös seurakuntien kiistely rahoista uhkaa yhteistyötä. Luottamusmiesten motivaatio sekä vapaaehtoisten puute on uhka samoin kuin henkilökunnan väsyminen. Uhkista löydettiin vielä kristillisen kasvatuksen vähittäinen heikkeneminen ja pidemmällä tähtäimellä myös rahoituksen riittävyys. Seuranneessa keskustelussa valtuutettu Harri Raitis piti valtuutetuille etukäteen jaettua kirkon strategiamietintöä hyvänä paperina. Hän kuitenkin kritisoi siinä olevaa ajatusta siinä, että kirkon jäsenet ovat korostetusti objekteja, joihin sisäpiirin toiminta kohdistuu. Raittiin esitys on kokonaisuudessaan liitteenä: Liite Valtuutettu Raimo Lähteenmäki kertoi, miten hänen tiensä seurakunnan toimintaan kulki nuorison radiokerhon kautta, jota pidettiin Kotimäen seurakuntakodilla. Noista ajoista toiminta on muuttunut, ja tänä päivänä

8 Yhteinen kirkkovaltuusto internetin käyttö on nuorille itsestäänselvyys. Kun seuraa nuorison internetin käyttöä ja toisaalta sitä, minkälaista tarjontaa seurakunta tarjoaa internetin välityksellä, on olemassa ristiriita. Internetin sivustot tulisi pitää ajan tasalla ja sinne täytyisi kehittää kaikkia nuorisoikäryhmiä houkuttelevaa materiaalia aina lukutaidottomista alkaen. Tiedotuspäällikkö Paula Heino kiitti Lähteenmäen kommenteista sekä kertoi, mihin toimenpiteisiin internetsivujen kehittämiseksi on ryhdytty. Kirkkoherra Martti Hirvonen tähdensi, että strategiaa laadittaessa täytyy kiinnittää riittävästi huomiota työntekijöiden ja luottamushenkilöiden sitouttamiseen strategiaprosessiin. Mitä tulee kokonaiskirkon strategiaan, hän on huomannut, että sen viesti on tavoittanut hyvin mm. karismaattisesti suuntautuneiden seurakuntalaisten ajatukset. Valtuutettu Ann Sofi Hurme kiinnitti huomiota jäsenmäärän huolestuttavaan laskemiseen. Tämän vuoksi tulee erityisesti huolehtia, että kirkon strategia huomioi nuoret. Tähän liittyen Ann Sofi Hurme jätti kirjallisen liitteen: Liite Valtuutettu Hurme sanoi myös, että strategiaa laadittaessa on muistettava, että ympäristöteemaa ei saa unohtaa. Se on se, jonka nuoret kokevat omakseen. Valtuutettu Pirkko Julkunen kertoi myös opiskelleensa internetin käyttöä. Hän kertoi kuitenkin, että aivan kaikkia materiaali seurakuntayhtymän internetsivuilla ei ole seurakuntayhtymän linjan mukaista, vaan sinne on päässyt mukaan sellaistakin aineistoa, jota hän pitää uskonnollisesti yksipuolisena. Valtuutettu Anja Paavonperä oli tyytyväinen siihen, että hallintojohtaja painotti perheen merkitystä keskustelussa. Hänen mukaansa seurakuntayhtymän tärkein yhteistyökumppani on perhe, ja se tulee myös strategiassa ottaa huomioon. Tulevissa kirkollisvaaleissa on paljon uusia nuoria äänestäjiä, jotka täytyy myös jo etukäteen ottaa huomioon. Seurakuntayhtymän henkilöstö ikääntyy, ja moni jää hyväkuntoisena eläkkeelle. Pitäisi miettiä, voisivatko nämä eläkeläiset toimia uusien työntekijöiden kummeina työuran alkuvaiheessa. Merkittiin pöytäkirjaan. 17 ' MUUTOKSENHAKU

9 Yhteinen kirkkovaltuusto Liite 1 ' 17. Pentti Huovinen Hannu Kallio puheenjohtaja sihteeri Pöytäkirja tarkistettu ja hyväksytty Turussa Mikko Nieminen Folke Åminne Tämä pöytäkirja on ollut nähtävänä kirkkoneuvoston kokoushuoneessa klo , josta on ilmoitettu kirkkoherranvirastojen ilmoitustaululla Hannu Kallio kirkkovaltuuston sihteeri