Maakuntalehtikatsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maakuntalehtikatsaus 11.2.14"

Transkriptio

1 Maakuntalehtikatsaus Ilkka: Jalasjärvestä ja Kurikasta voisi muodostua elinvoimainen kunta Ilkka: Backman tyrmää Soinin puheet uusista vaaleista Ilkka: Pääkirjoitus: Kokoomuksen puheenjohtajapelin avaus lisää hallituksen haparointia Ilkka: Virkkunen: Rohkeasti lukiota uudistamaan Pohjalainen: Mielipide: Nuorisotyöttömyys Keskipohjanmaa: Centrian tuho keskittämällä Keskipohjanmaa: Mielipide: Eduskuntaa vaivaa mammuttitauti Keskipohjanmaa: Kiurun Centria lausunto laukaisi demarivihan Jalasjärvestä ja Kurikasta voisi muodostua elinvoimainen kunta Tuloslaskelmassa Jalasjärven veroprosentti pienenisi, Kurikassa nousisi Jalasjärven ja Kurikan liittäminen synnyttäisi taloudellisesti elinvoimaisen kunnan. Asia kävi ilmi kuntarakenneselvityksen ohjausryhmän valmistelutyössä. Kuntalaisten kannalta oleellinen kunnallisvero laskisi Jalasjärvellä kaksi prosenttiyksikköä. Kurikkalaisille se tietäisi yhden prosenttiyksikön korotusta. Seinäjoen asukastilaisuudessa puolestaan toivotettiin kriisikunta Jalasjärvi lämpimästi maakuntakeskuksen kylkeen, ilman pakkotoimia. Backman tyrmää Soinin puheet uusista vaaleista HANNAMARI AHONEN HELSINKI SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman ihmettelee, miksi Timo Soini (ps.) ottaa lähes päivittäin kantaa SDP:n asioihin. Toivon, että Soinilla olisi aikaa ottaa kantaa oman puolueensa asioihin tai vaikka sopeutustarpeeseen. Soini sanoi maanantaina Ilkassa ja Alma Median maakuntalehdissä, että jos Antti Rinne rupeaa vetämään sdp:tä ilman päivänkään kansanedustajan kokemusta valtiovarainministerinä, siitä ei tule mitään. Soinin mukaan vaalit tulevat normaalisti, jos Jutta Urpilainen jatkaa SDP:n johdossa. Savolaisittain voi todeta, että samalla logiikalla Soini ei näköjään pyri enää pääministeriksi, koska hänellä ei ole ministerikokemusta. Myös kokoomuksen ryhmän johtaja Petteri Orpo tyrmää Soinin (ps.) arvion. Orpon mukaan Suomessa ei ole varaa ennenaikaisiin vaaleihin, koska niin suuria asioita on ratkaistavana. Orpon mukaan on toki luonnollista, että jos toisen päähallituspuolueen johto muuttuu, hallituspuolueet arvioivat yhdessä vaikutuksia. Soinia tuntuu kovasti häiritsevän, että Rinne on ilmoittautunut SDP:n puheenjohtajakilpailuun. En tiedä, kokeeko Soini Rinteen uhaksi. Jospa kysymys on enemmän siitä, että Soini pohdiskelee sen vaikutuksia perussuomalaisten kannatukseen.annika Lapintie (vas.) ei näe yhteyttä uusien eduskuntavaalien ja SDP:n puheenjohtajavaalin kanssa, koska hallitusyhteistyö perustuu hallitusohjelmaan. Outi Alanko Kahiluoto (vihr.) muistuttaa, että ay toimijana Rinteellä on pitkä kokemus neuvottelijana, mikä auttaa hallituksessa ilman kansanedustajakokemustakin. Eihän puolueessa kukaan yksin johda, vaan ne ovat organisaatioita. Kokoomuksen puheenjohtajapelin avaus lisää hallituksen haparointia Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) kertoo parin kuukauden kuluttua poliittisista jatkoaikeistaan. Todennäköisesti hän on jo polkunsa valinnut. Vastuuntuntoisena Katainen vetää ennen ilmoitustaan vielä maaliskuun kehysriihen ja hakee kompromissia miljardien

2 lisäsopeutuksiin. Kuuden puolueen hallituksessa on tarvittu paljon keskustelua ja yhteisen linjan hakemista. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) mielestä jahkailua on ollut liikaakin. Tehdään liian vähän ja vähän liian myöhään, moittii hän lehtihaastattelussa (HS 8.2.) itseäänkö vai kollegoitaan? Vapaavuori on säästellyt tähän saakka sanojaan. Nyt hän liputtaa reippaasti vain elinkeinoelämän puolesta ja vaatii kehysriiheltä uskottavia ja riittäviä päätöksiä siitä, että talouden suunta kääntyy. Senkin Vapaavuori rohkenee sanoa, että kuuden puolueen hallitus on ollut huono ratkaisu nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Kataisen luottoministeri ja puoluetoveri antaa hänen johdossaan toimineelle hallitukselle varsin kriittistä palautetta. Pääministerin esmentelyistä huolimatta Vapaavuoren sanoissa kajahtaa puheenjohtajakisan avaus. Miksi muuten Vapaavuori asettuisi ikään kuin ulkopuolisena arvostelemaan hallituksen aikaansaannoksia ja ennen muuta aikaansaamattomuutta? Vapaavuoren tavoitteena on kohottaa lausunnoillaan omaa profiiliaan. Jyrki Kataisen sovitteleva ja neuvotteleva tyyli alkaa vaikuttaa päättämättömyydeltä. Jos päätöksiä kolmen miljardin euron säästöistä vielä tehdäänkin, niiden kaatumalinja osuu seuraavan hallituksen niskaan. Tämän tuomitsi olympialaisten kisahuuman keskellä presidentti Sauli Niinistö. Samaan tarttui myös demarien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman. Velkaantumiskehitys on katkaistava, mutta rohkeuden lisäksi hallituksella olisi oltava myös viisautta oikean aikataulun lukkoon lyömiseksi. Pääministerin kanssa samanmieliset ystävät alkavat käydä vähiin. Henna Virkkunen ja Alexander Stubb ovat pelastautumassa europarlamenttiin, Jyri Häkämies siirtyi hyvissä ajoin EK:n johtoon, ja Vapaavuori on ottanut jo peitellyn startin Lahdessa kesäkuussa käytävään puheenjohtajakisaan. Backman saattoi olla oikeassa sanoessaan, että demarien ja kokoomuksen välit ovat hallituksessa lämpimämmät kuin kokoomuksen sisäiset. Jos hallituksen alkutaipaleella tuntui siltä, että pääministeri vei ja valtiovarainministeri vikisi, nyt osat ovat vaihtuneet. Urpilainen ja Katainen pelaavat hyvin yhteen. Hallituksen haparoinnin syyksi voi toki sanoa arvaamattoman huonon taloustilanteen. Päätöksentekoa puuduttanevat myös kokoomuksen johtotroikan siirto ja vaihtokuviot. Rohkeasti lukiota uudistamaan Hallituksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on varmistaa jokaiselle nuorelle opiskelupaikka peruskoulun jälkeen. Ainakin määrällisesti tässä on onnistuttu varsin hyvin, sillä nuoren ikäluokasta vain muutama tuhat nuorta jää perusopetuksen jälkeen kokonaan vaille opiskelupaikkaa. Heidän motivaatioonsa parantamiseen ja oikeaan ohjaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota jo perusopetuksen aikana. Nykyään yhä suurempi osa nuorista jatkaa perusopetuksen jälkeen ammatillisessa koulutuksessa. Se on hyvä asia, ja kertoo siitä määrätietoisesta työstä, jota vuosia on tehty ammatillisen koulutuksen sisällön ja vetovoiman parantamiseksi. Nyt on lukion kehittämisen vuoro. Tämä kevät tarjoaa siihen hyvän mahdollisuuden, sillä lukion tuntijaon ja tavoitteiden uudistamista pohtinut työryhmä on tehnyt oman esityksensä ja vaihtoehtoiset mallinsa, joiden pohjalta hallitus tekee päätökset kesään mennessä.

3 Lukiolla on suomalaisen koulutuksen kentässä oma vahva perustehtävänsä. Lukion ei ole tarkoitus olla peruskoulun jat ke. Eikä sen ole tarkoitus olla pelkkä kolmen vuoden aikalisä. Lukion tarkoitus on antaa nuorille hyvät valmiudet jatko opintoihin sekä varmistaa osaltaan suomalaisten yleissivistys. Lukion vetovoiman kannalta yksi tärkeimmistä keinoista on vahvistaa ja tiivistää lukion ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Korkeakoulujen hakua ollaan uudistamassa siten, että lukiolla ja ylioppilaskirjoituksilla on yhä tärkeämpi painoarvo sisäänotossa. Se on hyvä asia. Lukion kehittämisessä on varmistettava, että linkki korkeakouluihin on vahva jo lukio opintojen aikana. Valinnaisuuden vahvistaminen ei uhkaa yleissivistystä, kuten usein pelätään. Yhteiskunta ei ole tänä päivänä enää samanlainen kuin 1980 tai 1990 luvulla. Jatkaakseen ja pärjätäkseen korkeakouluopinnoissa ei enää ehkä niinkään tarvita yksittäisten kurssien mukanaan tuomia tietoja, vaan enemmänkin niin sanottuja geneerisiä taitoja. Ne ovat tämän päivän yleissivistystä. Muuttuneessa maailmassa keskellä tietovirtoja tarvitaan entistä vahvemmin oppimaan oppimista, kriittistä tiedonhankintaa sekä kykyä tiedon käsittelyyn, analysointiin ja hyödyntämiseen. Ei ole olemassa mitään yksittäistä kurssia tai oppiainetta, joka pystyisi tarjoamaan jokaiselle lukionsa päättävälle riittävän osaamisen tällä saralla. Siksi lukiolaisen pitäisi saada tehdä nykyistä laajemmin valintoja lukion kurssien välillä. Luotan nuorten kykyyn tehdä itseään koskevia päätöksiä nykyistä vahvemman henkilökohtaisemman opinto ohjauksen tuella, totta kai. Samoin luotan lukion opettajien kykyyn sitoa yksittäisten kurssien teemat laajempaan kontekstiin sekä heidän oman oppiaineensa sisällä että koko yhteiskunnassa. Ovathan juuri pätevät ja motivoituneet opettajat koko suomalaisen koulutuksen suurin vahvuus. Lukion uudistamista on odotettu nyt jo kauan. Uudistamisessa ei kannata tyytyä pikkufiilauksiin. Tehdään kunnollinen uudistus, joka vastaa niihin tarpeisiin, joita tulevat nuoret kohtaavat. Kansainvälistyminen, korkeakouluopinnot, kyky oppia jatkuvasti uutta ja toimia tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa ovat niitä valmiuksia, joita lukion täytyy ruokkia. Henna Virkkunen Kirjoittaja on hallinto ja kuntaministeri. Nuorisotyöttömyys Nuorisotyöttömyyden katkaisu on kaikkien sanoissa joka päivä. Hallitus siirtää asian tietenkin yrittäjien tehtäväksi. Mitenkä työllistää kun joutuu lomauttamaan työntekijöitä? Vuonna 2012 tilastoissa oli alle 20 vuotiaiden työttömyys 30 % ja 2024 vuotiaiden 20 %. Jos tämän suomentaa, niin heitä on työttömänä noin Minnekkä nämä nuoret voitaisiin sijoittaa töihin? No, yrityksiä vuonna 2012 oli , siitä mikroyrityksiä (alle 10 hengen) Mikä on syy, miksei näitä voida työllistää, kun katselee näitä lukuja? Maalaisjärjellä: syy taitaa olla meidän palkkajärjestelmissämme. Ay liikkeen ja sitän lähellä olevien puolueiden rakentama ehdoton järjestelmä. Ay liike ajaa vain parempia etuisuuksia työssä oleville. Työllistäjinä ovat myös, kunnat, valtio ja muut, jotka työllistävät ja palkkaavat työntekijöitä. Tätä järjestelmää on rakennettu vuosikymmenet, ja jokainen puolue on ollut jollain lailla mukana. Aina kun oli seitsemän hyvää vuotta, silloin aina mopo karkasi kaikilta. Mitenkä yrittäjät ovat voineet lakkoilla? Heille työntekijät ovat

4 tärkeitä, jotta yritys pystyy jatkamaan. Sieltä yrityksestä työntekijä saa toimeentulonsa. Nyt kilpailukykymme maailmalla ontuu. Hallitus pyytää jatkuvasti ammatilaisia apuun. A studiokin otti tenttiin professorit Sixten Korkmannin ja Heikki Niskakankaan Aalto yliopistosta, he tiesivät, missä mennään, ja neuvojakin tuli. Olivat mukana myös kansanedustajat Miiapetra Kumpula Natri ja Kimmo Sasi. Matti Latva Panula Ilmajoki Centrian tuho keskittämällä Ammattikorkean rehtorista Pekka Hulkosta ainoana vaihtoehtona on kaksi kampusta Hannu Verronen YLIVIESKA (KP) Opetusministeri Krista Kiurun (sd.) perjantainen lausahdus ammattikorkeakoulu Centrian opetuksen keskittämisestä Kokkolaan aiheutti maanantaina rehtorin ja muun henkilöstön kriisikokoukset Ylivieskaan ja Kokkolaan. Porilaislähtöinen ministeri Kiuru kertoi Kokkolassa näkemyksenään, että keskittäminen Kokkolaan on ainoa vaihtoehto, ja että selvitys siitä pitää tehdä. Rehtori, ammattikorkeakouluyhtiön toimitusjohtaja Pekka Hulkko katsoo, että Ylivieskan ja Kokkolan kampuksin pitää jatkaa. Molempia tarvitaan. Opetuksen keskittäminen Kokkolaan tuhoaisi koko ammattikorkeakoulun. Rahoituksen perusteena olevista opiskelijoista yli kolmannes on Ylivieskassa. Tuotannollinen toiminta tarvitsee vähintään opiskelijaa. Toisena kuoliniskuna ammattikorkealle Hulkko näkee sen, että Ylivieskan loppumisen myötä menetettäisiin yli puolet Centrian tutkimuksesta ja kehityksestä. Eiväthän nämä ministerin puheet sinänsä yllätä. Tämmöistä puhuttiin jo kolme, neljä vuotta sitten. Me kuitenkin saimme joulukuussa toimiluvan ammattikorkealle, jonka vuoteen 2020 hyväksytyssä strategiassa olemme jatkamassa kahdella kampuksella. Niiden tuotannolliset päällekkäisyydet on purettu. Toimilupaan kirjattiin myös keskittämisselvitys. Meillä on riittävä aineisto selvityksen tekemiseen vasta vuoden 2014 tai ehkä 2015 tilinpäätösten jälkeen. Silloin tiedetään, että mitkä ovat tekemiemme uudistusten ja rahoitusjärjestelmän uudistamisen vaikutukset. Selvityksen valmistumista ei Hulkon mukaan aiota pitkittää 2015 eduskuntavaalien takia, vaan kyseesi ovat asiaperusteet. Eduskuntaa vaivaa mammuttitauti Eduskunnassa on vallalla meininki, että lisäämällä väkeä asiat järjestyvät itsestään. Miksi äänestäjiä petetään? Emme ole avustajia sinne äänestäneet, vain kansanedustajia. Kansanedustajan pitäisi kyetä hoitamaan hänelle kuuluvat asiat henkilökohtaisesti. Siitä hänelle maksetaan valtion varoista varsin tuhti palkka. Palkkatyö on ehdottomasti tehtävä itse. Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin, äänestäjille kerrottiin, että kun olemme EU:ssa, eduskunnan henkilökunta voidaan vähentää jopa 150 henkilöön. Kuinka on käynyt? Väki on lisääntynyt kolminkertaiseksi. Miksi? Koska ei hoida kotimaan asioita, vaan aika menee EU:n asioihin. Hallituksen ajasta on mennyt suurin osa ulkomaiden rahoituksen ja korruption setvimiseen. Ihmetyttää vain, että äänestämämme edustajat ovatkin jonkin velkaisen valtion edustajia. Rahaa kyllä löytyy, kun niitä avustetaan, mutta kotimassa valtio ei ole vielä sijoittanut senttiäkään suoraan työllistämiseen. Minkäänlaista valtion rahoittamaa työmaata ei ole avattu. Hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin, joista kukaan ei oikein tiedä, mihin se johtaa. Se tuhlaa rahaa mielin määrin teettäen tulevaisuussuunnitelmia sadoilla tuhansilla aivan turhaan. Tulevaisuus selviää, kunhan vain kuuntelette kansanne puhetta. Ehdotukseni on, että heti ytneuvottelut käyntiin eduskunnassa, jonka menoista on leikattava puolet. Nykyinen virkakoneisto on aivan mahdoton pitää pystyssä näin pienessä valtiossa, kun ottaa huomioon, että veronmaksajat

5 vähenevät jatkuvasti ja valtion tukea saaneet yritykset pakenevat halpatyövoiman maihin. Kotimaassa väki potkitaan työttömyyskortistoon. SDP on aivan väärillä teillä, kun se antaa kokoomukselle tukensa muiden maiden rahasotkuissa. Puolueen on pikimmiten palattava omalle mandaatilleen, työväen asialle. Ei pidä unohtaa tosiasiaa, että niin kauan kuin työntekijällä on työtä, varmistaa hän myös isopalkkaisen johtajan palkan. Hyvä työntekijä on firmalle paljon tärkeämpi kuin yksittäinen johtaja. Johtaja voi olla työmaalta pitkäänkin poissa, ja silti hommat pyörivät täysillä. Mutta jos joku työntekijöistä on poissa, tämä huomataan heti tuotannossa. Työtä tekevältä kansalta puuttuu puolestapuhujat. Tällä hetkellä SDP säestää kokoomusta. Vähentäkää menojanne eduskunnassa rajulla kädellä. Olisitte paljon uskottavampia ja teihin voisi jopa luottaa silloin. Yksi tärkeä tehtävä olisi määrätä eläkekatto. Elämänsä aikana miljoonia tienanneet eivät tarvitse isoja eläkkeitä. Eläkekatoksi olisi sopiva euroa. Ei toinen eläkeläinen tarvitse elääkseen sen enempää kuin toinenkaan. Tälläkin hetkellä on henkilöitä, joiden on pakko tulla toimeen eurolla kuukaudessa. Solmu Finnilä KOKKOLA Kiurun Centria lausunto laukaisi demarivihan Oma puoluetoveri lyttää opetusministerin toimet Hannu Verronen YLIVIESKA (KP) Opetusministeri Krista Kiurun (sd.) lehdistölausunto Centrian Kokkolaan keskittämisestä näyttää herättäneen Ylivieskassa ennennäkemättömän demarivihan. Se huokui maanantaina vastaan lähes jokaisesta vastaantulijasta, joka oli asiassa jotenkin osallisena tai tietoinen. Tällaisia lausuntoja kuuli: Demarit pettävät aina! Tämä on Pietarsaaren ja Kokkolan demarien kosto Ylivieskalle! Kysy toimittaja, miten Kippola (ylivieskalainen demarivaikuttaja) selittää tämän!. Ylivieskan kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Eero Kippola (sd.) kertoo tuomitsevansa oman puolueensa opetusministeri Kiurun toimet. Kippola on Centrian hallituksen varajäsen ja profiloitunut Centriaa koskevissa lausunnoissa. Kasvavalle Ylivieskan talousalueelle tehdään hallaa. Tänne on muodostumassa koulutuspoliittinen tyhjiö. Alueemme kuntien pitää nyt heti tutkia kaikki vaihtoehdot, pitää selvittää ammattikorkean suuntautuminen Ouluun. Kokkola näyttää pelanneen korttinsa hyvin. Eivät opiskelijat täältä Kokkolaan siirry, vaan lähinnä muualle, Eero Kippola arvioi. Centrian toimitusjohtaja, rehtori Pekka Hulkko toivoo, että repivä poliittinen kuohunta ammattikorkean takia laantuisi sekä Pietarsaaressa ja Ylivieskassa. Meidän alueellamme pitäisi puhaltaa yhteen hiileen. Asemassani voin vain jatkaa viime syksynä hyväksytyllä kahden kampuksen strategialla. En voi lähteä puoli vuotta siitä päätöksestä esittämään jotain muuta, Hulkko toteaa. Ministerin lausunto otettava vakavasti Opetusministerin lausuntoa toimitusjohtaja, rehtori Pekka Hulkko pitää vakavasti otettavana asiana. Halutaan ministerin tapaaminen, jotta selvyyttä asiaan saataisiin. Samoin luontevana jatkona on pyrkiminen keskusteluihin valtiovarainministeri, puoluejohtaja Jutta Urpilaisen (sd.) kanssa. Kun ammattikorkean keskittämisselvityksen valmistumista pitäisi Hulkon mielestä nyt lykätä vuoteen 2015, hän kiistää poliittisen laskelmoinnin. Hulkon esittämällä aikataululla Centriasta tulisi paikallisesti 2015 eduskuntavaalien isoin juttu. En ole poliittinen henkilö enkä tarkastele asioita poliittisista näkökulmista. Minulla on toimitusjohtajan talousnäkökulma ja minun tekemistäni suuntaa vuoteen 2020 ulottuva strategia. Meillä pitää olla toiminnallinen ammattikorkeakoulu, joka tekee tulosta. On sopeutettu toimintoja ja poistettu päällekkäisyydet. Centrian tase on saatu vahvaksi, joka auttaa myös uudistusten tuomasta haasteellisesta vuodesta Meillä pitää olla riittävästi taloustietoa vaaditun keskittämisselvityksen tekemiseen. Selvitystyötä voi tosin jo aloitella nyt.

Eduskuntavaalit 2015. Vaalianalyysiä ja operatiivinen toiminta hallitusneuvottelujen aikana

Eduskuntavaalit 2015. Vaalianalyysiä ja operatiivinen toiminta hallitusneuvottelujen aikana Eduskuntavaalit 2015 Vaalianalyysiä ja operatiivinen toiminta hallitusneuvottelujen aikana Eduskuntavaalit 2015 21,1 % +5,3 % *) 17,6 % -1,4 % 18,2 % -2,2 % 16,5 % -2,6 % 49 +14 38-1 37-7 34-8 8,5 % +1,3

Lisätiedot

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 46/2003 vp Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Ilmapuntari 2015: Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan

Ilmapuntari 2015: Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan Ilmapuntari 5: Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan Puolue on eduskuntavaaleissa tärkeämpi kuin ehdokas. Enemmistö suomalaisista (6 %) ilmoittaa valinnan tapahtuvan

Lisätiedot

Verkosto- ja vaikuttamistyö

Verkosto- ja vaikuttamistyö Verkosto- ja vaikuttamistyö Työllisyyden kuntakokeilu Toimintasuunnitelman puolivuotisraportti 1-6/2014 Valtakunnallinen vaikuttamistyö Töihin!-palvelun edustus on käynyt esittelemässä kuntakokeilua ja

Lisätiedot

Ministereiden osallistuminen Bilderberg kokouksiin on herättänyt viime vuosina arvostelua, koska kokousten sisällöstä ei kerrota julkisuuteen.

Ministereiden osallistuminen Bilderberg kokouksiin on herättänyt viime vuosina arvostelua, koska kokousten sisällöstä ei kerrota julkisuuteen. MAAKUNTALEHTIKATSAUS 7.6.2013 ILKKA Pohjanmaan RKP luottaa nykyjohtoon RKP:n puoluekokous ei sisällä isoja myllerryksiä ainakaan henkilökysymyksissä. Puolustusministeri Carl Haglund ei ole saanut vasta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Pieksämäki VERSO ja MATKALAUKUT 4.4. 2014:

Pieksämäki VERSO ja MATKALAUKUT 4.4. 2014: Pieksämäki VERSO ja MATKALAUKUT 4.4. 2014: EHDOTUS LASTENKULTTUURIPOLIITTISEKSI OHJELMAKSI luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle ja kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle Helsingissä 14.2.2014,

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 10/2003 vp Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko Elo

Lisätiedot

EUROOPAN OMATUNTO -KONFERENSSI

EUROOPAN OMATUNTO -KONFERENSSI KONFERENSSIOHJELMA Ohjelman muutokset mahdollisia EUROOPAN OMATUNTO -KONFERENSSI Eduskunnan Pikkuparlamentti, auditorio Helsinki 18. 19.3.2014 TI 18.3.2014 09.00 Rekisteröityminen konferenssiin 10.00 Tervetuliaissanat

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

IHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten?

IHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten? IHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten? TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 10 A, 02100 ESPOO, Finland, tel. int+358- (0)9-613 500,

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Seminaari kv-valtionavustusten hakijoille OPH 5.9.2014

Seminaari kv-valtionavustusten hakijoille OPH 5.9.2014 Seminaari kv-valtionavustusten hakijoille OPH 5.9.2014 Miltä koulujen kansainvälistämisen tulevaisuus näyttää? - Näkymiä yleisestä kehityksestä ja kv-valtionavun hakuun lähetetyistä hankekuvauksista. Opetusneuvos

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634 Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Kolme miljardia on liikaa

Kolme miljardia on liikaa Ilkka: Sankelo: Keskusta piilottelee Alden linjaa Ilkka: Kolme miljardia on liikaa Soini ei kannata leikkausten ja veronkorotusten runttaamista kertarysäyksellä Ilkka: Katainen tivasi oppositiolta omia

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 01-02. 2014 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi no / /

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 01-02. 2014 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi no / / Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO 6.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 01-02. 2014 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi no / / Aineopettajaliiton (AOL

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT Markus Mervola 0..011 Tutkimusraportti JOHDANTO 1. JOHDANTO Tämän tutkimuksen avulla on pyritty selvittämään, mitä mieltä suomalaiset

Lisätiedot

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Voidaanko kansanvallan rapauttaminen pysäyttää? SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Kansanvallan rapauttaminen edennyt pitkälle

Lisätiedot

Suomalainen tarvitsee tilaa ympärilleen

Suomalainen tarvitsee tilaa ympärilleen Maarit Sireni Maaseutututkijatapaaminen 26-27.8.2010 Suomalainen tarvitsee tilaa ympärilleen Tutkimus kuntapoliitikkojen kaavoituksen tavoitteita koskevista käsityksistä 1. Johdanto Suomen alue- ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Maarit Fränti 6/7/2013 Todella karmea nuorten työttömyysluku (Uusi Suomi 23.5.2013) Työttömyys on edelleen pahentunut Suomessa. Erityisesti on räjähtänyt

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Yhteistyön vuosikello, lv. 2014-15 5.9.2014 Petäjä & Mantila PERUSOPETUS AMMATILLINEN KOULUTUS LUKIOKOULUTUS KORKEA-ASTE

Yhteistyön vuosikello, lv. 2014-15 5.9.2014 Petäjä & Mantila PERUSOPETUS AMMATILLINEN KOULUTUS LUKIOKOULUTUS KORKEA-ASTE PERUSOPETUS AMMATILLINEN KOULUTUS LUKIOKOULUTUS KORKEA-ASTE Yhteishaun valinnan Yhteishaun valinnan tulokset julki aik. 12.6.2014 tulokset julki aik. 12.6.2014 KESÄ-HEINÄKUU Yhteishaun valinnan tulokset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Julkaistavissa.. klo. Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Suomalaisista noin neljännes ( %) sijoittaa itsensä enemmän tai vähemmän vasemmistoon ja noin kolmannes ( %)

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Valitkaa oheisesta listasta itsellenne viisi mieluisinta ehdokasta Suomen seuraavaksi presidentiksi. Mieluisin ehdokas

Valitkaa oheisesta listasta itsellenne viisi mieluisinta ehdokasta Suomen seuraavaksi presidentiksi. Mieluisin ehdokas TALOUSTUTKIMUS OY 20100121 12:46:14 TYÖ 3687.00 TAULUKKO 1001 np N-LUVUT Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Tammikuu 2010 nainen mies 18-24 25-34 35-49 50-64 65-79 työn toimi eläke muu vuotta vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

Tasavallan presidentin vaali

Tasavallan presidentin vaali Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi

Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi Esityksen sisältö Nostoja hallitusohjelmasta Hallitusohjelma Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen kannalta Korkeakoulurakenteet Itä Suomessa Mikkelin ja Kymenlaakson

Lisätiedot

1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista.

1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista. 1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista. Käsittelemme tänään Rovaniemen hallintosääntöä ja kaupungin

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Pääministerin estyneenä ollessa, sosiaali- ja terveysministeri. Paula Risikko

Pääministerin estyneenä ollessa, sosiaali- ja terveysministeri. Paula Risikko Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuksista Eduskunnan työjärjestyksen 29 :n mukaisesti lähetetään eduskunnalle pääministeri Kataisen ja ministereiden Urpilainen, Tuomioja,

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat.

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat. KANSALAISTEN LUOTTAMUS: TASAVALLAN PRESIDENTTI YKKÖNEN, MEDIA KAKKONEN Suomalaisten luottamuslistan kärjessä on tasavallan presidentti ( % luottaa erittäin tai melko paljon). Kokoomuksen kannattajista

Lisätiedot

VN 1/2013 vp. Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuksista. Pääministerin sijainen, valtiovarainministeri

VN 1/2013 vp. Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuksista. Pääministerin sijainen, valtiovarainministeri VN 1/2013 vp Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuksista Eduskunnan työjärjestyksen 29 :n muka i sesti lähetetään eduskunnalle pääministeri Kataisen ja ministereiden

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015

Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015 Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015 5.2.2015 1 Tarjontalinja ainoana linjana Nykyinen 8-9 prosentin työttömyys on painettava 5 prosenttiin, ja kaikkien työhön kykenevien osallistumista

Lisätiedot

sopua muun muassa tulevien vuosien talouslinjasta tai kriisissä olevien euromaiden tukemisesta. Perus-

sopua muun muassa tulevien vuosien talouslinjasta tai kriisissä olevien euromaiden tukemisesta. Perus- toksen takia totuttua myöhemmin, vasta huhtikuussa. voimasuhteet muuttuivat. Suurimmaksi eduskuntasialidemokraatit menettivät hieman kannatustaan, mutta ylsivät toiseksi suurimmaksi eduskuntaryhsuomalaiset,

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin? A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Indikaattoritietoja halutaan paljon mutta käytetään vähemmän

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003 24 695 70,3 Eduskuntavaalit 2007 26 080 68,9 Eduskuntavaalit 2011 27 759 72,0

Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003 24 695 70,3 Eduskuntavaalit 2007 26 080 68,9 Eduskuntavaalit 2011 27 759 72,0 10 Vaalit (Luvun lähde: Keskusvaalilautakunta) 10.1 Äänioikeutetut ja äänioikeuden käyttö vuosina 1999-2011 Äänioikeutettuja Äänestysprosentti (%) Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003

Lisätiedot

Onko tämänhetkinen ehdokasvalintanne presidentinvaalissa...

Onko tämänhetkinen ehdokasvalintanne presidentinvaalissa... TALOUSTUTKIMUS OY 20120119 08:54:07 TYÖ 2703.13 TAULUKKO 9020 ss VER % Telebus vko 2-3/2012 Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 18-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke muu aikuis lapsi

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

Peruskartoituksesta tavoitteisiin Miten löydämme oikeat tavoitteet? Pekka Salminen 10.3.2010 Vantaa

Peruskartoituksesta tavoitteisiin Miten löydämme oikeat tavoitteet? Pekka Salminen 10.3.2010 Vantaa Peruskartoituksesta tavoitteisiin Miten löydämme oikeat tavoitteet? Pekka Salminen 10.3.2010 Vantaa IMS ohjeistuksen mukainen strategisen ohjelman valmisteluprosessi Prosessin vaiheet + vaihekohtaisia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Koivumäentie 18 A 35 01230 Vantaa 12.12.2014 1 (4) Puh. 040 9107054 Sp. kimmo.sundstrom1@gmail.com

Koivumäentie 18 A 35 01230 Vantaa 12.12.2014 1 (4) Puh. 040 9107054 Sp. kimmo.sundstrom1@gmail.com KIMMO SUNDSTRÖM HAKEMUS Koivumäentie 18 A 35 01230 Vantaa 12.12.2014 1 (4) Puh. 040 9107054 Sp. kimmo.sundstrom1@gmail.com Helsingin käräjäoikeus Porkkalankatu 13 00180 Helsinki HAASTEHAKEMUS Asia Kustannus

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk)

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk) TOHOLAMMIN KUNNAN TOIMIELIMET JA JÄSENET / EDUSTAJAT KUNTAYHTYMIEN YM. TOIMIELIMISSÄ 2013 2016 TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016 Harju Ulla-Riitta (sdp) II vpj. Hirvikoski Ville (kesk) Hylkilä Marja

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään?

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään? Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Olli Niemi Dosentti, TkT Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Tampereen teknillinen yliopisto 1 Ilkka Halavalta kysyttiin: Oletko Himasen ystävä? Olen vaikka en henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Valta ja maine eduskunnassa: pääministeri on ylitse muiden

Valta ja maine eduskunnassa: pääministeri on ylitse muiden Valta ja maine eduskunnassa: pääministeri on ylitse muiden KIMMO MAKKONEN, MIIRA RAISKILA JA MATTI WIBERG Johdanto Keillä kansanedustajilla on valtaa? Pyrimme tässä katsauksessa vastaamaan tähän tutkimuskysymykseen

Lisätiedot