KAIKKI OLI HENGESSÄ MUKANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAIKKI OLI HENGESSÄ MUKANA"

Transkriptio

1 KAIKKI OLI HENGESSÄ MUKANA Tapaustutkimus sosiaalisesta tuesta kansainvälisen adoptioprosessin aikana Taru Lietzén Heta Niinimäki Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Kirstinkadun yksikkö

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO ADOPTIO Historia Adoptio ja sen edellytykset Kansainvälinen adoptio Tilastotietoa Kansainvälisen adoption lähtökohtia LAPSETTOMUUS SOSIAALINEN TUKI Mitä sosiaalinen tuki on? Sosiaalisen tuen tasot ja tuottajat Sosiaaliseen tukeen vaikuttavia tekijöitä TUTKIMUS Tutkimustehtävä Tutkimusmenetelmä ja aineiston hankinta Tutkimuksen kulku Eettisyys Luotettavuus ADOPTIOPROSESSI Kaksitasoinen prosessi Lapsettomuus kriisinä Adoptioneuvonta Mitä neuvonta on? Hakijoiden valmiudet ja elämäntilanne Vuorovaikutus Vertaistuki Neuvonnan päätteeksi Adoptiopalvelu Asiakirjojen hankinta ja lähettäminen ulkomaille Tieto lapsesta Adoptiosta aiheutuvat kulut Seuranta ja jälkipalvelu...34

3 7 SOSIAALINEN TUKI ADOPTIPROSESSISSA Tiedollinen tuki Emotionaalinen ja henkinen tuki Aineellinen ja toiminnallinen tuki Tuottajien ja tasojen tarkastelua adoptioprosessissa LOPUKSI...40 LÄHTEET...43 LIITTEET Liite 1. Sanasto...46 Liite 2. Laki lapseksiottamisesta (LOL)...47 Liite 3. Asetus lapseksiottamisesta (LOA)...51 Liite 4. Yleissopimus lapsen oikeuksista...54 Liite 5. Haagin sopimus...55 Liite 6. Asetus Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunnasta...57 Liite 7. Kotiselvitys...59 Liite 8. Yhteystiedot...61 Liite 9. Haastattelun teemat...62 Liite 10. Adoptioprosessin vaiheet...64

4 1 JOHDANTO 2 ADOPTIO 2.1 Historia 2.2 Adoptio ja sen edellytykset 2.3 Kansainvälinen adoptio Tilastotietoa Kansainvälisen adoption lähtökohtia 3 LAPSETTOMUUS 4 SOSIAALINEN TUKI 4.1 Mitä sosiaalinen tuki on? 4.2 Sosiaalisen tuen tasot ja tuottajat 4.3 Sosiaaliseen tukeen vaikuttavia tekijöitä 5 TUTKIMUS 5.1 Tutkimustehtävä 5.2 Tutkimusmenetelmä ja aineiston hankinta 5.3 Tutkimuksen kulku 5.4 Eettisyys 5.5 Luotettavuus 6 ADOPTIOPROSESSI 6.1 Kaksitasoinen prosessi 6.2 Lapsettomuus kriisinä 6.3 Adoptioneuvonta Mitä neuvonta on? Hakijoiden valmiudet ja elämäntilanne Vuorovaikutus Vertaistuki Neuvonnan päätteeksi 6.4 Adoptiopalvelu Asiakirjojen hankinta ja lähettäminen ulkomaille Tieto lapsesta Adoptiosta aiheutuvat kulut 6.5 Seuranta ja jälkipalvelu 7 SOSIAALINEN TUKI ADOPTIPROSESSISSA 7.1 Tiedollinen tuki 7.2 Emotionaalinen tuki 7.3 Aineellinen, toiminnallinen ja henkinen tuki 7.4 Tuottajien ja tasojen tarkastelua adoptioprosessissa 8 LOPUKSI LÄHTEET LIITTEET

5 Liite 1. Sanasto Liite 2. Laki lapseksiottamisesta (LOL) Liite 3. Asetus lapseksiottamisesta (LOA) Liite 4. Yleissopimus lapsen oikeuksista Liite 5. Haagin sopimus Liite 6. Asetus Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunnasta Liite 7. Kotiselvitys Liite 8. Yhteystietoja Liite 9. Haastattelun teemat Liite 10. Adoptioprosessin vaiheet

6 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ (ABSTRACT) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/KIRSTINKADUN YKSIKKÖ Lietzén, Taru Niinimäki, Heta Kaikki oli hengessä mukana Tapaustutkimus sosiaalisesta tuesta kansainvälisen adoptioprosessin aikana Helsinki sivua, 19 liitesivua Tämän opinnäytetyön tehtävänä on tutkia sosiaalista tukea kansainvälisen adoptioprosessin aikana. Tutkimus pyrkii selvittämään millaista tukea, keneltä ja missä vaiheessa prosessia on saatu, onko tuki ollut riittävää ja vastannut tarpeisiin. Tutkimuksen tarkoituksena on myös esittää kuinka kansainvälinen adoptioprosessi etenee ja mitä eri käytäntöjä adoptiohakijat joutuvat käymään läpi. Tutkimusaineisto on kerätty yhdeltä adoptoineelta avioparilta teemahaastattelun keinoin. Haastattelu on suoritettu kahdessa osassa jotta tapauksesta saataisiin mahdollisimman luotettava ja kattava kuva. Koska kyseessä on tapaustutkimus, eivät tulokset ole yleistettävissä. Ennen haastatteluja tutkimuksen teoriaan on perehdytty huolellisesti, jotta haastattelusta saataisiin tutkimustehtävän kannalta oleellista tietoa. Ensimmäisen haastattelun runkona toimivat adoptioprosessin vaiheet. Toisella kerralla haastattelun teemat muodostuivat edellisen haastattelun vastausten pohjalta ja käsittelivät enemmän sosiaalista tukea. Haastattelut nauhoitettiin ja myöhemmin litteroitiin. Tärkeimmät sosiaalisen tuen muodot adoptioprosessin aikana ovat tiedollinen ja emotionaalinen tuki. Tukea saadaan eniten vertaisryhmiltä ja adoptioita työkseen hoitavilta henkilöiltä. Sosiaalinen tuki oli tärkeää koko adoptioprosessin ajan ja saatuun tukeen oltiin pääosin tyytyväisiä. Adoptioprosessin aikana on hyvin tärkeää saada sosiaalista tukea eri tahoilta. Etenkin muilta adoptioperheiltä on hakijoiden helppo vastaanottaa tukea. Tiedollista tukea tarvitaan paljon, koska adoptio on useimmille ihmisille uusi asia. Adoptioprosessi vaatii hakijoilta paljon myös psyykkistä työstämistä, joten emotionaalinen tuki on tarpeen. Henkilökohtaisesta elämäntilanteesta riippuen tuen tarve eri sosiaalisen tuen alueilla vaihtelee. Avainsanat: adoptio, sosiaalinen tuki, lapsettomuus, tapaustutkimus Säilytyspaikka: DIAK Alppikadun yksikön kirjasto

7 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC KIRSTINKATU UNIT Authors: Lietzén Taru and Niinimäki Heta Title: Kaikki oli hengessä mukana Tapaustutkimus sosiaalisesta tuesta kansainvälisen adoptioprosessin aikana A Case Study of the Social Support during the International Adoption Process Date: April 2001 Number of pages: 45 Appendices: 10 (pages 19) The aim of this study is to give an understanding of the international adoption process. It is presented in same order as the adoption applicants usually face the process. The thesis concentrates on how other people and social support help adoption applicants during the process. The study focuses on the time before the child becomes a member of the new family. This thesis is based on a qualitative case research. The material for the study was collected by a theme interview with a couple who had adopted a child from abroad one year ago. The interview was made in two parts to improve the reliability and to give a better picture of their adoption process. The results of this study indicated that the professionals as well as the extended family and friends are important in the adoption process. Especially support groups are meaningful for adoption applicants. Sharing experiences and giving advice for one another helps them to improve their ability to cope with the demanding and stressful life situations connected with the adoption process. The most sorely needed support for the adoption applicants is informational and emotional support. During the process it is very important to receive different support from various sources. Especially information concerning adoption routines is significant because the adoption includes many new and often difficult things for the people considering international adoption. The adoption demands plenty of mental resources. Therefore emotional support from other people is considered important. The need of the social support varies by the life situations of the adoption applicants. Keywords: adoption, social support, infertility, case research Stored and filed at The Alppikatu Unit Library, Diaconia Polytechnic

8 1 JOHDANTO Ei liha minun lihastani, ei luu minun luustani, mutta kiinteästi osa minua. Muista tämä elämäsi jokaisena hetkenä: Jos et kasvanutkaan sydämeni alla kasvoit sydämessäni. Tuntematon Lähipiirimme adoptioperheet ovat vuosien varrella herättäneet meidät miettimään adoptiota ja sen vaikutusta perhe-elämään. Perheet ovat olleet lähtökohdiltaan erilaisia ja heidän tapansa käsitellä ja tuoda esille adoptioon liittyviä asioita ovat olleet toisistaan hyvinkin poikkeavia. Näiden kokemusten ja Yhteiset Lapsemme ry:ssä suoritetun harjoittelun myötä halusimme perehtyä aiheeseen laajemmin, joten päätimme tehdä opinnäytetyön adoptiosta. Koulutuksessamme painotetaan monikulttuurisuutta ja olikin luonnollista valita kansainvälinen adoptio tutkimuksen kohteeksi. Tarkastelemme adoptioprosessia sosiaalisen tuen näkökulmasta, koska tulevina sosiaalialan työntekijöinä meidän on tärkeää ymmärtää sosiaalisen verkoston ja sen antaman tuen merkitys ihmisille. Aiheen ajankohtaisuus näkyy mediassa esille tulleiden kansainväliseen adoptioon liittyvien epäkohtien kautta. Adoption lähtökohtana on aina lapsen etu ja parhaan mahdollisen kodin löytäminen lapselle. Kansainvälisen adoption (Liite 1) voidaankin ajatella olevan globaalia lastensuojelua, joka samalla mahdollistaa adoptiolapsen saannin niille, jotka haluavat tulla vanhemmiksi. Adoptiolapsen saaminen on pitkä ja hankalakin prosessi, jonka eri vaiheissa on tärkeää muiden ihmisten tuki ja kannustus. Opinnäytetyömme tehtävänä onkin kuvata sosiaalista tukea kansainvälisen adoptioprosessin aikana. Lähestymme aihetta yhden perheen kokemuksien kautta. Käytämme heistä muutettuja nimiä Kaija, Eero ja Tiia Mäkinen. Työmme tarkoituksena on selvittää myös adoptioprosessin kulku ja olemme keskittyneet aikaan ennen lapsen saapumista perheeseen. Koska lapsettomuus on yleisin syy adoptioon, halusimme sisällyttää sen työhömme. Adoptiosta tehdyt aikaisemmat tutkimukset liittyvät pääasiassa lapsen sopeutumiseen ja kehitykseen, joten olemme päättäneet paneutua niihin käytäntöihin, jotka adoptiota ha-

9 2 keva joutuu käymään läpi. Työmme antaa tietoa ja kokonaiskuvan adoptioprosessista kaikille kiinnostuneille ja erityisesti niille, jotka kohtaavat adoptiolasta hakevia tai lapsettomia ihmisiä. Lapsettomuus on maassamme kasvava ongelma ja yhä useammat harkitsevat adoptiolapsen ottamista. Toivommekin, että työmme voisi poikia uusia tutkimuksia ja projekteja adoptiosta ja näin vastata kasvavaan tiedon tarpeeseen. Haluamme kiittää Yhteiset Lapsemme ry:n työntekijöitä kannustuksesta ja avusta sekä tutkimukseen osallistunutta perhettä, joka halusi jakaa omia kokemuksiaan adoptiosta meidän kanssamme. Kiitos vaivannäöstänne.

10 3 2 ADOPTIO 2.1 Historia Adoptio on tunnettu kautta aikojen, kaikissa kulttuureissa ja sivilisaatioissa. Sana adoptio juontuu latinankielisestä ilmauksesta ad optio, valitsen joukosta parhaan. Aikaisemmin adoption tarkoituksena olikin löytää suvulle jatkaja ja omaisuudelle perijä. Siitä syystä adoptoitu lapsi oli useimmiten poika. (Rautanen 1989, 145; Garam 1988, ) Suomessa säädettiin ensimmäinen ottolapsilaki vuonna 1925 (Interpedia, 5). Se mahdollisti osalle sijaislapsista virallisen paikan kasvatusperheessään. Sotien seurauksena Suomeen jäi tuhansien lasten koditon joukko, joka tarvitsi kipeästi apua. Lastenkoteja perustettiinkin tiheään tahtiin eikä adoptiota suunnittelevien tarvinnut kauan lasta odottaa. (Garam 1988, ) Vielä 60-luvun alkuun saakka lapsia oli tarjolla enemmän kuin halukkaita perheitä adoptoimaan. Tilanne mahdollisti sen, että adoptiota pidettiin lähinnä hyväntekeväisyytenä. (Rautanen 1989, 146.) Yksinhuoltajien sosiaalisen ja taloudellisen aseman parantuessa sekä ehkäisyn kehittyessä ei lapsia pian ollutkaan kaikkien halukkaiden adoptoitavaksi. Vuonna 1970 aborttilain tultua voimaan ei-toivotut raskaudet kävivät yhä harvinaisemmiksi. (Jousimaa, K. 1983, 131; Rautanen 1989, 146.) Kun lapset vähenivät, ei kriteeriksi adoptointiin enää riittänyt halu auttaa, vaan tarvittiin todellinen halu saada lapsi (Garam 1988, 15). Suomalaisten alkaessa liikkua maailmalla monille heräsi kiinnostus adoptoida lapsi ulkomailta. Ensimmäiset 60 kansainvälistä adoptiota tehtiin 70- luvulla. Lapset saapuivat silloin lähinnä Koreasta, Thaimaasta ja Vietnamista. Vuonna 1980 adoptiolakiin tehtiin muutoksia, jolloin voimaan astui määräys adoptioneuvonnan antamisesta sekä ns. vahva adoptio, jossa ottolapsisuhde on täysin verrattavissa biologiseen lapsivanhempi suhteeseen ja jossa suhteet alkuperäiseen biologiseen sukuun juridisesti katkeavat. Kansainvälisestä adoptiosta tehtiin lisäyksiä lakiin vuonna (Interpedia, 6.) Suomi ratifioi Haagin yleissopimuksen (1993) lastensuojelusta sekä yhteistyöstä kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa vuonna Samana vuonna tuli voimaan asetus Suomen kansainvälisestä lapseksiottamisasioiden lautakunnasta. (Peltoniemi-Ojala 1999, )

11 4 2.2 Adoptio ja sen edellytykset Varilo (1993, 8) määrittelee adoption seuraavasti "Adoptiolla eli lapseksi ottamisella tarkoitetaan tilannetta, jolloin ihmisen, useimmiten lapsen, juridinen vanhemmuus vaihtuu". Käytännössä tämä merkitsee, että biologiset vanhemmat ja suku luopuvat kaikista oikeuksistaan sekä velvollisuuksistaan suhteessa lapseen ja vastaavasti lapsi saa täydet oikeudet uuden perheensä ja sukunsa keskellä (LOL 12, 14 ). Adoptio jaetaan lain mukaan kolmeen päätyyppiin: Varsinaiset eli vieraslasten adoptiot, perheen sisäiset adoptiot ja aikuisadoptiot (LOL 2, 6 ). Varsinaisessa adoptiossa biologinen vanhempi tai vanhemmat luopuvat vanhemman oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ja lapsi siirtyy avioparin tai yksinäisen henkilön lapseksi. Lapseksi ottajalla ei ole aikaisemmin ollut vanhemmuussuhdetta lapseen. Perheen sisäisillä adoptiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa laillistetaan jo aikaisemmin muodostuneita perhesuhteita. Aikuisadoptiossa voidaan adoptoida aikuinen, joka on lapsena ollut perheen hoidossa, mutta adoptiota ei ole aikaisemmin vahvistettu. (Gottberg 1997, 237; Varilo 1993, 9-11.) Adoption lähtökohtana tulee aina olla lapsen etu. Ennen adoption vahvistamista pitää selvittää, että lapsi saa hyvän hoidon ja kasvatuksen. Adoptiovanhemman tulee olla iältään vähintään 25-vuotias, mutta laissa ei ole määritelty yläikärajaa. Pariskunnan tulee olla naimisissa ja heidän tulee yhdessä adoptoida lapsi. (LOL 1, 2, 5-7 ). Kuitenkin yksittäinen ihminen voi saada adoptiolapsen. Käytännössä avopari tai samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat adoptoida lapsen vain toisen tulessa viralliseksi vanhemmaksi. (Gottberg 1997, 237.) Laki mahdollistaa siten myös perheiden sisällä tapahtuvan lapseksi ottamisen esim. tapauksissa, joissa perheeseen tulee uusi äiti tai isä (Varilo 1993, 11). Adoptiota ei voida vahvistaa, jos luovuttavalta osapuolelta ei saada siihen suostumusta. Luovuttavalle osapuolelle tulee antaa riittävästi tietoa adoption seurauksista. Myös lasta tulee kuulla, huomioiden hänen ikänsä ja kehitystasonsa. (LOL 8 10.)

12 5 2.3 Kansainvälinen adoptio Tilastotietoa Suomessa adoptoitaviksi annettavien lasten määrä ei ole kovin suuri, joten on luonnollista, että kansainväliset adoptiot ovat yleistyneet viime vuosien aikana. Tarkkoja tilastoja ulkomailta adoptoiduista lapsista on tehty vasta vuodesta 1985 alkaen, jolloin lakiin tehtiin lisäyksiä kansainvälisestä adoptiosta. (Interpedia, 5.) Vuoteen 2000 mennessä lapsia oli adoptoitu yhteensä 1606 (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001). Interpedian tietojen mukaan ennen vuotta 1985 lapsia on saapunut Suomeen arviolta 150 (Interpedia, 5) KUVIO 1. Suomeen saapuneiden lasten lukumäärä vuosina (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001.) Suomeen tulleiden lasten lukumäärä on moninkertaistunut kuudessatoista vuodessa. Vuonna 2000 lapsia on saapunut eniten, vaikka välillä näyttikin siltä, että adoptiot olisivat olleet laskussa (kuvio 1). Syynä tilapäiseen laskuun on voinut olla kohdemaissa tapahtuneet muutokset esim. yhteiskunnallisesti epävakaa tilanne.

13 6 Taiw an Dominik. Tasav. Guatemala Puola Romania Vietnam Sri Lanka Viro Intia 90 Kiina Etiopia Thaimaa 253 Kolumbia 303 Venäjä KUVIO 2. Lapsen luovuttajamaat vuosina (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001.) < 1 v. 1 v. 2 v. 3 v. 4 v. 5 v. 6 v. tai > KUVIO 3. Suomeen vuosina adoptoitujen lasten ikäjakauma. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001.) Suurin määrä adoptiolapsia vuosina on saapunut Venäjältä, Kolumbiasta ja Thaimaasta (kuvio 2). Lähes puolet lapsista ovat Suomeen adoptoitaessa olleet

14 7 1-vuotiaita tai nuorempia, kuten monet adoptiovanhemmat toivovatkin heidän olevan (kuvio 3). Adoptiolapsista tyttöjä ja poikia on lähestulkoon sama määrä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001) Kansainvälisen adoption lähtökohtia Kansainvälistä adoptiotoimintaa säätelee ja valvoo: Laki (-85) ja asetus (-97) lapseksiottamisesta (Liite 2&3) Yleissopimus lapsen oikeuksista (-91) (Liite 4) Yleissopimus lastensuojelusta sekä yhteistyöstä kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa (-97) Haagin sopimus (Liite 5) Asetus Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunnasta (-97) (Liite 6) Sosiaali- ja terveysministeriö suunnittelu, ohjaus ja valvonta Kohdemaiden lainsäädäntö (Interpedia, 11.) Lapsen oikeuksien sopimuksessa ja Haagin sopimuksessa määritellään kansainvälisen adoptiotoiminnan periaatteet. Sopimuksilla pyritään turvaamaan lapsen etu hyvään ja turvalliseen perheeseen sekä ehkäisemään väärinkäytöksiä adoptiotoiminnassa. (Ottolapsineuvonta 1998, 31.) Kansainvälisten adoptioiden erityisenä asiantuntijaelimenä toimii sosiaali- ja terveysministeriön alainen Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioden lautakunta (LOL 20 ). Lautakunta on Suomessa Haagin lasten suojelusta ja yhteistyöstä kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa tehdyn yleissopimuksen mukainen keskusviranomainen (Haagin sopimus 6 artikla). Lapseksiottamisasioden lautakunnan tehtävänä on mm. adoptioluvan myöntäminen perheille, hyväksyä/perua suomalaisten palvelunantajien ulkomaiset palvelunantajat sekä kerätä ja ylläpitää tietoa vieraiden valtioiden adoptioista ja kansainvälistä adoptiopalvelua koskevasta lainsäädännöstä (LOA 1 ).

15 8 Kansainvälinen adoptio eroaa kotimaisesta siten, että adoptioneuvonnan päätteeksi tehdään kotiselvitys (Liite 7). Sillä näytetään toteen perheen soveltuvuus kansainväliseen adoptioon ja se edustaa hakijoita ulkomailla. Kotiselvitystä tarvitaan haettaessa lupaa kansainväliseltä lapseksiottamisasioden lautakunnalta. Lupahakemus lähtee lautakuntaan palvelunantajan kautta, jota ilman kansainvälinen adoptio ei ole mahdollista. (Peltoniemi- Ojala 1999, 58, ) Adoptiopalvelunantaja toimii linkkinä hakijoiden ja luovuttajamaan viranomaisten sekä ulkomaalaisen palvelunantajan välillä. Suomessa adoptiopalveluita antavat (Liite 8) Sosiaali- ja terveysministeriön valtuuttamat Pelastakaa Lapset ry, Interpedia ry ja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto (Ottolapsineuvonta 1998, 34). Palvelunantaja valitaan adoptioneuvonnan aikana tai viimeistään kotiselvityksen valmistuessa. Palvelunantajalta hakijat saavat tietoa eri kontaktimaista ja adoptiomahdollisuuksista. (Peltonemi-Ojala 1999, ) Hakijat eivät voi olla useamman palvelunantajan asiakkaana samanaikaisesti (Helsingin kaupunki, 3).

16 9 3 LAPSETTOMUUS Lääketieteessä lapsettomuus jaetaan kolmeen osaan: Alentunut fertiliteetti eli vaikeus tulla raskaaksi, infertiliteetti eli kyvyttömyys synnyttää eläviä lapsia ja steriliteetti eli kyvyttömyys tulla raskaaksi (Kats 1989, 23). Kun raskautta on yritetty aktiivisesti 12 kuukauden ajan eikä se ole alkanut, voidaan puhua tahattomasta lapsettomuudesta. Primaarisesta lapsettomuudesta puhutaan, kun parilla ei ole ollut aikaisempia raskauksia. Sekundaarista lapsettomuutta on niillä pareilla, joilla on jo lapsi tai aikaisempia raskauksia. (Oinonen 1998, 11). Suomessa hedelmällisessä iässä olevista pareista noin 35000:lla on vaikeuksia saada lapsia. Vuosittain lapsettomuushoitoihin hakeutuu uutta paria. (Lapsettomien tuki ry 2000.) Arvioidaan, että maailmassa lapsettomuus koskee 10 15% lasta toivovista pareista. Teollistuneissa maissa lapsettomuus on kasvava ongelma. Yksi suurimmista tekijöistä on se, että lasten hankkimisikä on noussut. Usein ihmiset haluavat ensin opiskella ja hankkia työpaikan, jotta elämäntilanne olisi lapsen saamiselle riittävän vakaa. (Väestöliitto 1986.) Nainen on kuitenkin hedelmällisin vuoden iässä ja 35 ikävuoden jälkeen fertiliteetti alkaa selvästi laskea (Sipiläinen 2000). Muita syitä lapsettomuuden yleistymisen ovat mm. lisääntyneet sukupuolitaudit, abortit sekä ympäristömyrkyt (Salzer 1994, 25). Lapsettomuus on puolisoiden yhteinen asia ja onkin tärkeää, että molemmat osallistuvat tutkimuksiin. Syyt hedelmättömyyteen löytyvät yhtä usein niin naisesta kuin miehestä tai molemmista. Osalla pareista syy jää tuntemattomaksi. Naisesta aiheutuvia syitä hedelmättömyyteen voivat olla munasolun irtoamishäiriö, munanjohdinvauriot, endometrioosi (kohdun limakalvon kasvaminen kohdun ulkopuolella) ja erilaiset kohdunviat. Miehestä aiheutuvia syitä ovat erilaiset siittiötuotannon häiriöt, jotka voivat olla synnynnäisiä tai tulehdusten, erilaisten lääkeaineiden tai myrkkyjen aiheuttamia. Lapsettomuushoidot ovat kehittyneet nopeasti viime vuosina: % alkaa raskaus hoitojen aikana. Hoidot koetaan yleensä raskaiksi ja ne voivat viedä vuosikausia. Pari saa itse päättää, kuinka kauan jatkavat hoitoja. Hoitohenkilökunnan tehtävänä on kertoa hoitomahdollisuuksista sekä mahdollisista vaikeuksista. (Oinonen 1998, 13 16,18.)

17 10 4 SOSIAALINEN TUKI 4.1 Mitä on sosiaalinen tuki? Kumpusalo (1991, 14) on tiivistänyt Caplanin (1974), Thoitsin (1982), Gottliebin (1983), House & Kahnin (1985), Deanin (1986) ja Nutbeamin (1986) käsitykset seuraavasti: Sosiaalinen tuki on ihmisten välistä vuorovaikutusta, jossa he antavat ja saavat henkistä, emotionaalista, tiedollista, toiminnallista ja aineellista tukea. Henkisellä tuella tarkoitetaan ihmisen saamaa tukea elämänkatsomuksellisista asioista kuten yhteisestä uskosta, aatteesta tai filosofiasta. Emotionaalista tukea ovat empatia, pitäminen, rakkaus, luottamus, kuuntelu ja kannustus. Sosiaalinen tuki voi olla luonteeltaan myös tiedollista, kuten neuvoja ja opastusta, jotka voivat tukea henkilöä päätöksenteossa. Toiminnalliseen tukeen kuuluu konkreettinen apu, jolloin henkilöä voidaan auttaa vaikkapa lasten hoidossa tai kaupassa käynnissä. Aineellista tukea voi saada esim. rahana, tavarana tai apuvälineenä. Sosiaalinen tuki voi olla suoraa, vuorovaikutusta kahden henkilön välillä tai epäsuoraa, jolloin tuki on esim. yhteisön tuomaa turvallisuuden tunnetta. (Kumpusalo 1991, 14 15; Langford, Bowsher, Maloney & Lillis 1997, ) Sosiaalinen tuki on tärkeää ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Se saa henkilön tuntemaan itsensä rakastetuksi ja arvostetuksi. Jo pelkästään tieto siitä, että apua on saatavilla, kun sitä tarvitsee, auttaa yksilöä selviytymään stressaavasta tilanteesta tai elämänmuutoksessa. (Kaunonen, Tarkka, Hautamäki & Paunonen 2000, ) Sosiaalinen tuki on myös palautetta henkilön omasta käyttäytymisestä ja sitä kautta tietoa siitä, miten hän on hyväksytty ja arvostettu omassa perheessään, koulussaan, työpaikassaan ja naapurustossaan (Kumpusalo 1991, 17). Tuen avulla henkilön usko omiin kykyihinsä vahvistuu ja sitä kautta hänen itsetuntonsa voi kasvaa. Kuormittavissa tilanteissa ihmistä auttaa selviämään tieto siitä, miten muut ovat samankaltaisista tilanteista selvinneet. (Vahtera 1993, 28 29; Tarkka 1996, 16.) Sosiaalisen tuen saaminen ja antaminen riippuu ihmisen sosiaalisesta verkostosta, toisin sanoen sosiaalisten suhteiden olemassaolosta ja niiden rakenteesta (Vahtera & Uutela 1994, 1055). House, Landis ja Umberson (1988) puhuvat sosiaalisesta liittymisestä, jolla tarkoitetaan sosiaalisten suhteiden olemassaoloa ja määrää (Vahtera

18 11 & Uutela 1994, 1055). Verkostosta puhuttaessa voidaan sen ajatella muodostuvan lähinnä perheestä, suvusta, ystävistä ja työ/opiskelutovereista, mutta siihen voidaan liittää myös laajempia kokonaisuuksia, kuten julkisen sektorin palvelut. 4.2 Sosiaalisen tuen tasot ja tuottajat viranomaiset, julkiset ja yksityiset palvelut ystävät, työtoverit ja naapurit perhe ja lähimmäiset yksilö KUVIO 4. Sosiaalisen tuen tasot Casselin mukaan (Kumpusalo 1991, 15.) Cassel (1976) jakaa sosiaalisen tuen eri tasoihin sosiaalisten suhteiden läheisyyden perusteella. Niitä ovat kuviossa 4 esitetyt primaaritaso, sekundaaritaso ja tertiaaritaso. Yksilöä lähellä olevaan primaaritasoon kuuluvat perhe ja lähimmät ihmiset. Sekundaaritaso käsittää ystävät, työ- tai opiskelutoverit ja naapurit. Tertiaaritason tukirakenteen muodostavat viranomaiset sekä julkisen- ja yksityisen sektorin palvelut. Sosiaalisen tuen antajana voi toimia yhtä hyvin maallikko kuin ammatti-ihminen. Tertiaaritason henkilöillä on yleensä sosiaalialan, terveydenhuollon tai muun erityisalan koulutus. Erityisen tärkeiksi Cassel osoittaa primaaritason suhteet, kun kyseessä on emotionaalisen tuen tarve. (Kumpusalo 1991, 15.)

19 12 Kansalainen Henkilökohtaiseen tuttavuuteen perustuva syyperuste tai sektorittainen tarve tai normiohjautunut tarve Julkinen sektori vertaisryhmään perustuva Järjestöt KUVIO 5. Sosiaalisen tuen tuottajat Kinnusen mukaan (Kinnunen 1998, 77.) Kinnunen (1998, 77) on tutkinut sosiaalisen tuen verkostojen jäsentymistä 1990-luvun lopun Suomessa ja päätynyt jaottelemaan sosiaalisen tuen tuottajat tuen erilaisuuden perusteella seuraavasti: Julkinen sektori, järjestöt ja kansalainen (kuvio 5). Julkisen sektorin toimijat ovat ammattiauttajia ja heidän antamansa tuki määräytyy annettujen normien perusteella, esim. sosiaalityöntekijä myöntää toimeentulotukea sitä tarvitsevalle. Vertaisuuteen perustuvaa sosiaalista tukea on mahdollista saada mm. erilaisista ryhmistä, joiden taustalla on usein jokin järjestö. Kolmantena jaottelussa ovat henkilökohtaiseen tuttavuuteen perustuvat toimijat kuten perheenjäsenet ja naapurit. 4.3 Sosiaaliseen tukeen vaikuttavia tekijöitä Verkoston rakenteella on vaikutusta sosiaalisen tuen saamiseen. Verkoston tiheydellä tarkoitetaan verkoston ihmisten välisiä suhteita, jotka eivät välttämättä ole riippuvaisia tuen saajasta. Tiheässä verkostossa (Cohen & Syme 1985) tieto liikkuu helpommin ja se aktivoituu antamaan tukea nopeammin kuin harva verkosto. Negatiivisena puolena on tiheän verkoston kontrolli, joka voi rajoittaa yksilön elämää. (Vahtera 1993, 30 32; Vahtera & Uutela 1994, 1056.) Sosiaalisten suhteiden määrällä ja verkoston koostumuksella on myös merkityksensä. Koostumus tarkoittaa sitä, mihin sosiaalinen

20 13 suhde perustuu, esim. työtoveruuteen tai sukulaisuuteen. Ihmisten maantieteellinen sijainti vaikuttaa mm. siihen, kuinka usein henkilöt voivat tavata toisiaan. Myös ihmisen sosiaaliluokka muovaa hänen sosiaalista verkostoa. (Vahtera & Uutela 1994, ) Kaikki sosiaaliset suhteet ovat luonteeltaan erilaisia. Jotkut suhteet perustuvat tunteelle, kun taas toiset jäävät enemmänkin asialliselle tasolle. Annettuun sosiaalisen tuen muotoon vaikuttaa mm. suhteen läheisyys. Primaaritaso eli perhe ja muut läheiset ovat tärkeitä emotionaalisen tuen antajia, mutta tiedollista tukea haetaan useimmiten tertiaaritason asiantuntijoilta. Antonuccin ja Jacksonin (1990) mukaan useimmat ihmiset odottavat saavansa samassa suhteessa tukea takaisin, kuin ovat sitä antaneetkin. Mitä läheisempi suhde on, sitä enemmän tuen tulisi olla vastavuoroista ettei tuen antaja kuormittuisi liikaa. Hobfoll (1988) jaottelee sosiaalisen tuen antamisen syyt seuraavasti: 1) henkilön välittäessä toisesta tukea annetaan, koska tunnetaan vastuuta, 2) henkilö hyötyy auttamisesta, 3) sosiaalinen rooli velvoittaa auttamaan ilman odotusta vastapalvelusta, esim. lääkärin auttaessa potilasta. (Vahtera & Uutela 1994, ) Hobfollin (1986) mukaan sukupuoli vaikuttaa ihmisen sosiaaliseen verkostoon (Vahtera & Uutela 1994, 1057). Naisilla on usein laajempi verkosto ja heidän ihmissuhteensa ovat läheisempiä ja luottamuksellisempia kuin miehillä. Naisen on helpompi antaa ja ottaa vastaan tukea muilta ihmisiltä. Sekä miehet että naiset kokevat saavansa enemmän tukea suhteessaan naiseen. (Vahtera 1993, 32.) Sukupuolen lisäksi on myös muita tukijan/tuettavan henkilökohtaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat sosiaaliseen tukeen. Ihmisen persoonasta riippuu, kuinka hyvät valmiudet hänellä on huomioida toisten tarpeita. Aina ei kuitenkaan ole helppoa antaa tukeaan, koska ei tiedä miten sen tekisi. Myös tuen vastaanottaminen tai pyytäminen voi tuntua hankalalta, jos tuntee jäävänsä kiitollisuuden velkaan tai kokee itsensä kyvyttömäksi hoitaa omia asioitaan. (Vahtera & Uutela 1994, ) Auta miestä mäessä, älä mäen alla. Kuten edellisestä sananlaskusta selviää, ajoitus on tärkeää sosiaalisen tuen vaikuttavuuden kannalta. Liian aikaisessa vaiheessa annettu tuki vähentää omatoimisuutta ja saattaa aiheuttaa riippuvuutta auttajaan. Kun apu tulee liian myöhään, ongelmilla on tapana monimutkaistua. (Kumpusalo 1991, 17.)

21 14 5 TUTKIMUS 5.1 Tutkimustehtävä Opinnäytetyömme tehtävänä on tutkia sosiaalista tukea kansainvälisen adoptioprosessin aikana. Haluamme selvittää millaista tukea, keneltä ja missä vaiheessa prosessia caseperheemme on saanut, onko tuki ollut riittävää ja vastannut heidän tarpeisiinsa. Tutkimuksen tarkoituksena on myös esittää kuinka kansainvälinen adoptioprosessi etenee ja mitä eri käytäntöjä adoptiohakijat joutuvat käymään läpi. 5.2 Tutkimusmenetelmä ja aineiston hankinta Valitsemaamme aihetta on mielestämme järkevintä lähestyä laadullisen tutkimuksen keinoin, koska kvalitatiivinen tutkimus soveltuu hyvin ihmisten sekä heidän kokemustensa tutkimiseen (Peräkylä 1995, 42). Opinnäytetyömme kautta pyrimme saamaan yksityiskohtaista ja intensiivistä tietoa yksittäisestä tapauksesta (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 130). Kuvaamme tarkasti yhden perheen adoptioprosessia ja heidän saamaansa sosiaalista tukea. Koska kyseessä on tapaustutkimus, eivät tulokset ole yleistettävissä eikä siihen ole tutkimuksessa pyrittykään. Kuitenkin case-perheemme kokemuksista ja tutkimuksemme tuloksista on hyötyä niin adoptiohakijoille kuin heidän kanssaan työskenteleville ihmisille. Aineisto on kerätty teemahaastattelulla. Ennen haastatteluja perehdyimme tutkimuksemme teoriaan monipuolisesti, saadaksemme haastateltavilta tutkimustehtävän kannalta oleellista tietoa. Teimme haastattelun kahdessa osassa saadaksemme tapauksesta mahdollisimman luotettavan ja kattavan kuvan. Ensimmäisen haastattelun runkona (Liite 9) toimivat adoptioprosessin vaiheet ja haastateltavat saivat suhteellisen vapaasti kertoa omasta prosessistaan. Toisen kerran haastattelun teemat muodostuivat edellisen haastattelun vastausten pohjalta ja käsittelivät enemmän heidän saamaansa sosiaalista tukea. Tällä tavalla pystyimme tarkentamaan tarvittavia kohtia ja pääsemään syvemmälle aiheeseen. Haastattelut nauhoitettiin ja myöhemmin litteroitiin.

Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta

Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta 8.2.2016 Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta Tiia Forsström koulutus@sateenkaariperheet.fi Sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten lapsiperheitä Sukupuoli ja sen moninaisuus

Lisätiedot

LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA

LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA Taina Majuri TtM, hoitotyön lehtori, terveydenhoitaja, lastensairaanhoitaja KOTIMAINEN ADOPTIO 30 50 adoptiota

Lisätiedot

ADOPTIOLAUTAKUNTA. 25.1.2013 Jonna Salmela/Merja Vuori 1

ADOPTIOLAUTAKUNTA. 25.1.2013 Jonna Salmela/Merja Vuori 1 ADOPTIOLAUTAKUNTA 25.1.2013 Jonna Salmela/Merja Vuori 1 1.7.2012 UUSI ADOPTIOLAKI TULI VOIMAAN 25.1.2013 Jonna Salmela/Merja Vuori 2 ADOPTIOASIOIDEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO MUUTOKSET 1.7.2012 LUKIEN

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

ADOPTIOKOULUTUS

ADOPTIOKOULUTUS 6.2.2014 ADOPTIOKOULUTUS 30.1.2014 ADOPTIOLAUTAKUNNAN NÄKÖKULMIA LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISESTA KÄYTÄNNÖSSÄ / Ylitarkastaja, adoptiolautakunnan sihteeri, Jonna Salmela 6.2.2014 1. Adoptionhakijan ikärajat

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

ADOPTIOKOULUTUS

ADOPTIOKOULUTUS ADOPTIOKOULUTUS 26.1.2017 Merja Vuori Adoptiolautakunnan puheenjohtaja 26.1.2017 Merja Vuori, puh 0504301560, merja.vuori@valvira.fi 1 Hyvät koulutustilaisuuden osanottajat, - 7/2012 uusi adoptiolaki voimaan,

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96 Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 1 LIITE 4 1. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Lapsen elämänjana Elämänjanalla tarkoitetaan janaa, jolle kootaan aikajärjestyksessä, syntymästä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Kuvaa ei voi näyttää nyt. ULKOMAILLA OLEVIEN BIOLOGISTEN VANHEMPIEN SUOSTUMUKSET. Tuula Jattu, sosiaalityöntekijä

Kuvaa ei voi näyttää nyt. ULKOMAILLA OLEVIEN BIOLOGISTEN VANHEMPIEN SUOSTUMUKSET. Tuula Jattu, sosiaalityöntekijä ULKOMAILLA OLEVIEN BIOLOGISTEN VANHEMPIEN SUOSTUMUKSET Tuula Jattu, sosiaalityöntekijä Perheen sisäinen adoptio Tilanteessa, kun lapsen toinen vanhempi asuu ulkomailla Adoptiolaki 2012/Adoption ensisijaisena

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT

ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT / LAKIMIES, ADOPTIOLAUTAKUNNAN SIHTEERI, JONNA SALMELA ADOPTIOKOULUTUS 26.1.2017 SÄÄTYTALO 1. ILMAN PALVELUNANTAJAA TAPAHTUVAT ADOPTIOT 2. ASUINPAIKKA 3. KOTONAOLON

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2011 vp

Lakivaliokunnalle. SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2011 vp SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2011 vp Hallituksen esitys eduskunnalle adoptiota koskevan lainsäädännön uudistamiseksi sekä lasten adoptiota koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen hyväksymiseksi

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE

+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE PK5_plus 1 *1469901* PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka muu omainen kuin puoliso tai huollossasi oleva alle 18-vuotias lapsi hakee ensimmäistä

Lisätiedot

Järvenpään kaupunki/ lasten ja nuorten palvelualue. Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797

Järvenpään kaupunki/ lasten ja nuorten palvelualue. Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 1 / 7 Tietosuojaseloste 1/6 - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 3.1.2014 1. Rekisterinpitäjä Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta Järvenpään kaupunki/

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

HLBT Queer Heteronormatiivisuus

HLBT Queer Heteronormatiivisuus Puolison kuolema queernäkökulmasta tarkasteltuna Varpu Alasuutari YTM, Tohtorikoulutettava Sukupuolentutkimus Turun yliopisto varpu.alasuutari@utu.fi Esityksen rakenne 1. Määritelmät 2. Väitöstutkimus:

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT

ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT / Lakimies, adoptiolautakunnan sihteeri, Adoptiokoulutus 26.1.2016 Säätytalo 1. ILMAN PALVELUNANTAJAA TAPAHTUVAT ADOPTIOT (SUKULAISADOPTIOT) 2. ADOPTIOLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti Petri Paju Tutkija, Lastensuojelun Keskusliitto Emma & Elias -ohjelma 2016 1 / 28 Emma & Elias

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Ei kai taas kaappiin?

Ei kai taas kaappiin? Ei kai taas kaappiin? Sateenkaariseniorit asiakkaina Yhdenvertainen vanhuus II -projekti Seta ry Setan Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus www.facebook.com/yhdenvertainen-vanhuus

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Käsitteitä omasta työstä omaan työhön 1 LÄHTÖKOHTAINEN LUOTTAMUS LAPSEN TODELLISTUMINEN 2 Lähtökohtainen luottamus Luottamusta asiakkaaseen ja siihen, että

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä. sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson

Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä. sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson 2000-luvun alussa adoptioneuvontaan haluavien jono oli pitkä ja lapsia tuli

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Sateenkaariperheet ry:n poliittiset tavoitteet vuosille 2010 2015

Sateenkaariperheet ry:n poliittiset tavoitteet vuosille 2010 2015 Sateenkaariperheet ry:n poliittiset tavoitteet vuosille 2010 2015 1. Perhevapaat ja -etuudet tasapuolisiksi 2. Yhdenvertainen avioliitto 3. Samaa sukupuolta olevien avoparien lapsiperheet otettava huomioon

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

OMA LAPSI. Tutkimus vanhemmuudesta ja kiintymyksestä perheissä, joissa on sekä adoptoituja että biologisia lapsia

OMA LAPSI. Tutkimus vanhemmuudesta ja kiintymyksestä perheissä, joissa on sekä adoptoituja että biologisia lapsia OMA LAPSI Tutkimus vanhemmuudesta ja kiintymyksestä perheissä, joissa on sekä adoptoituja että biologisia lapsia Miia Sarita Jokinen Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalityö Pro gradu-tutkielma

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot