KAIKKI OLI HENGESSÄ MUKANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAIKKI OLI HENGESSÄ MUKANA"

Transkriptio

1 KAIKKI OLI HENGESSÄ MUKANA Tapaustutkimus sosiaalisesta tuesta kansainvälisen adoptioprosessin aikana Taru Lietzén Heta Niinimäki Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Kirstinkadun yksikkö

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO ADOPTIO Historia Adoptio ja sen edellytykset Kansainvälinen adoptio Tilastotietoa Kansainvälisen adoption lähtökohtia LAPSETTOMUUS SOSIAALINEN TUKI Mitä sosiaalinen tuki on? Sosiaalisen tuen tasot ja tuottajat Sosiaaliseen tukeen vaikuttavia tekijöitä TUTKIMUS Tutkimustehtävä Tutkimusmenetelmä ja aineiston hankinta Tutkimuksen kulku Eettisyys Luotettavuus ADOPTIOPROSESSI Kaksitasoinen prosessi Lapsettomuus kriisinä Adoptioneuvonta Mitä neuvonta on? Hakijoiden valmiudet ja elämäntilanne Vuorovaikutus Vertaistuki Neuvonnan päätteeksi Adoptiopalvelu Asiakirjojen hankinta ja lähettäminen ulkomaille Tieto lapsesta Adoptiosta aiheutuvat kulut Seuranta ja jälkipalvelu...34

3 7 SOSIAALINEN TUKI ADOPTIPROSESSISSA Tiedollinen tuki Emotionaalinen ja henkinen tuki Aineellinen ja toiminnallinen tuki Tuottajien ja tasojen tarkastelua adoptioprosessissa LOPUKSI...40 LÄHTEET...43 LIITTEET Liite 1. Sanasto...46 Liite 2. Laki lapseksiottamisesta (LOL)...47 Liite 3. Asetus lapseksiottamisesta (LOA)...51 Liite 4. Yleissopimus lapsen oikeuksista...54 Liite 5. Haagin sopimus...55 Liite 6. Asetus Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunnasta...57 Liite 7. Kotiselvitys...59 Liite 8. Yhteystiedot...61 Liite 9. Haastattelun teemat...62 Liite 10. Adoptioprosessin vaiheet...64

4 1 JOHDANTO 2 ADOPTIO 2.1 Historia 2.2 Adoptio ja sen edellytykset 2.3 Kansainvälinen adoptio Tilastotietoa Kansainvälisen adoption lähtökohtia 3 LAPSETTOMUUS 4 SOSIAALINEN TUKI 4.1 Mitä sosiaalinen tuki on? 4.2 Sosiaalisen tuen tasot ja tuottajat 4.3 Sosiaaliseen tukeen vaikuttavia tekijöitä 5 TUTKIMUS 5.1 Tutkimustehtävä 5.2 Tutkimusmenetelmä ja aineiston hankinta 5.3 Tutkimuksen kulku 5.4 Eettisyys 5.5 Luotettavuus 6 ADOPTIOPROSESSI 6.1 Kaksitasoinen prosessi 6.2 Lapsettomuus kriisinä 6.3 Adoptioneuvonta Mitä neuvonta on? Hakijoiden valmiudet ja elämäntilanne Vuorovaikutus Vertaistuki Neuvonnan päätteeksi 6.4 Adoptiopalvelu Asiakirjojen hankinta ja lähettäminen ulkomaille Tieto lapsesta Adoptiosta aiheutuvat kulut 6.5 Seuranta ja jälkipalvelu 7 SOSIAALINEN TUKI ADOPTIPROSESSISSA 7.1 Tiedollinen tuki 7.2 Emotionaalinen tuki 7.3 Aineellinen, toiminnallinen ja henkinen tuki 7.4 Tuottajien ja tasojen tarkastelua adoptioprosessissa 8 LOPUKSI LÄHTEET LIITTEET

5 Liite 1. Sanasto Liite 2. Laki lapseksiottamisesta (LOL) Liite 3. Asetus lapseksiottamisesta (LOA) Liite 4. Yleissopimus lapsen oikeuksista Liite 5. Haagin sopimus Liite 6. Asetus Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunnasta Liite 7. Kotiselvitys Liite 8. Yhteystietoja Liite 9. Haastattelun teemat Liite 10. Adoptioprosessin vaiheet

6 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ (ABSTRACT) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/KIRSTINKADUN YKSIKKÖ Lietzén, Taru Niinimäki, Heta Kaikki oli hengessä mukana Tapaustutkimus sosiaalisesta tuesta kansainvälisen adoptioprosessin aikana Helsinki sivua, 19 liitesivua Tämän opinnäytetyön tehtävänä on tutkia sosiaalista tukea kansainvälisen adoptioprosessin aikana. Tutkimus pyrkii selvittämään millaista tukea, keneltä ja missä vaiheessa prosessia on saatu, onko tuki ollut riittävää ja vastannut tarpeisiin. Tutkimuksen tarkoituksena on myös esittää kuinka kansainvälinen adoptioprosessi etenee ja mitä eri käytäntöjä adoptiohakijat joutuvat käymään läpi. Tutkimusaineisto on kerätty yhdeltä adoptoineelta avioparilta teemahaastattelun keinoin. Haastattelu on suoritettu kahdessa osassa jotta tapauksesta saataisiin mahdollisimman luotettava ja kattava kuva. Koska kyseessä on tapaustutkimus, eivät tulokset ole yleistettävissä. Ennen haastatteluja tutkimuksen teoriaan on perehdytty huolellisesti, jotta haastattelusta saataisiin tutkimustehtävän kannalta oleellista tietoa. Ensimmäisen haastattelun runkona toimivat adoptioprosessin vaiheet. Toisella kerralla haastattelun teemat muodostuivat edellisen haastattelun vastausten pohjalta ja käsittelivät enemmän sosiaalista tukea. Haastattelut nauhoitettiin ja myöhemmin litteroitiin. Tärkeimmät sosiaalisen tuen muodot adoptioprosessin aikana ovat tiedollinen ja emotionaalinen tuki. Tukea saadaan eniten vertaisryhmiltä ja adoptioita työkseen hoitavilta henkilöiltä. Sosiaalinen tuki oli tärkeää koko adoptioprosessin ajan ja saatuun tukeen oltiin pääosin tyytyväisiä. Adoptioprosessin aikana on hyvin tärkeää saada sosiaalista tukea eri tahoilta. Etenkin muilta adoptioperheiltä on hakijoiden helppo vastaanottaa tukea. Tiedollista tukea tarvitaan paljon, koska adoptio on useimmille ihmisille uusi asia. Adoptioprosessi vaatii hakijoilta paljon myös psyykkistä työstämistä, joten emotionaalinen tuki on tarpeen. Henkilökohtaisesta elämäntilanteesta riippuen tuen tarve eri sosiaalisen tuen alueilla vaihtelee. Avainsanat: adoptio, sosiaalinen tuki, lapsettomuus, tapaustutkimus Säilytyspaikka: DIAK Alppikadun yksikön kirjasto

7 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC KIRSTINKATU UNIT Authors: Lietzén Taru and Niinimäki Heta Title: Kaikki oli hengessä mukana Tapaustutkimus sosiaalisesta tuesta kansainvälisen adoptioprosessin aikana A Case Study of the Social Support during the International Adoption Process Date: April 2001 Number of pages: 45 Appendices: 10 (pages 19) The aim of this study is to give an understanding of the international adoption process. It is presented in same order as the adoption applicants usually face the process. The thesis concentrates on how other people and social support help adoption applicants during the process. The study focuses on the time before the child becomes a member of the new family. This thesis is based on a qualitative case research. The material for the study was collected by a theme interview with a couple who had adopted a child from abroad one year ago. The interview was made in two parts to improve the reliability and to give a better picture of their adoption process. The results of this study indicated that the professionals as well as the extended family and friends are important in the adoption process. Especially support groups are meaningful for adoption applicants. Sharing experiences and giving advice for one another helps them to improve their ability to cope with the demanding and stressful life situations connected with the adoption process. The most sorely needed support for the adoption applicants is informational and emotional support. During the process it is very important to receive different support from various sources. Especially information concerning adoption routines is significant because the adoption includes many new and often difficult things for the people considering international adoption. The adoption demands plenty of mental resources. Therefore emotional support from other people is considered important. The need of the social support varies by the life situations of the adoption applicants. Keywords: adoption, social support, infertility, case research Stored and filed at The Alppikatu Unit Library, Diaconia Polytechnic

8 1 JOHDANTO Ei liha minun lihastani, ei luu minun luustani, mutta kiinteästi osa minua. Muista tämä elämäsi jokaisena hetkenä: Jos et kasvanutkaan sydämeni alla kasvoit sydämessäni. Tuntematon Lähipiirimme adoptioperheet ovat vuosien varrella herättäneet meidät miettimään adoptiota ja sen vaikutusta perhe-elämään. Perheet ovat olleet lähtökohdiltaan erilaisia ja heidän tapansa käsitellä ja tuoda esille adoptioon liittyviä asioita ovat olleet toisistaan hyvinkin poikkeavia. Näiden kokemusten ja Yhteiset Lapsemme ry:ssä suoritetun harjoittelun myötä halusimme perehtyä aiheeseen laajemmin, joten päätimme tehdä opinnäytetyön adoptiosta. Koulutuksessamme painotetaan monikulttuurisuutta ja olikin luonnollista valita kansainvälinen adoptio tutkimuksen kohteeksi. Tarkastelemme adoptioprosessia sosiaalisen tuen näkökulmasta, koska tulevina sosiaalialan työntekijöinä meidän on tärkeää ymmärtää sosiaalisen verkoston ja sen antaman tuen merkitys ihmisille. Aiheen ajankohtaisuus näkyy mediassa esille tulleiden kansainväliseen adoptioon liittyvien epäkohtien kautta. Adoption lähtökohtana on aina lapsen etu ja parhaan mahdollisen kodin löytäminen lapselle. Kansainvälisen adoption (Liite 1) voidaankin ajatella olevan globaalia lastensuojelua, joka samalla mahdollistaa adoptiolapsen saannin niille, jotka haluavat tulla vanhemmiksi. Adoptiolapsen saaminen on pitkä ja hankalakin prosessi, jonka eri vaiheissa on tärkeää muiden ihmisten tuki ja kannustus. Opinnäytetyömme tehtävänä onkin kuvata sosiaalista tukea kansainvälisen adoptioprosessin aikana. Lähestymme aihetta yhden perheen kokemuksien kautta. Käytämme heistä muutettuja nimiä Kaija, Eero ja Tiia Mäkinen. Työmme tarkoituksena on selvittää myös adoptioprosessin kulku ja olemme keskittyneet aikaan ennen lapsen saapumista perheeseen. Koska lapsettomuus on yleisin syy adoptioon, halusimme sisällyttää sen työhömme. Adoptiosta tehdyt aikaisemmat tutkimukset liittyvät pääasiassa lapsen sopeutumiseen ja kehitykseen, joten olemme päättäneet paneutua niihin käytäntöihin, jotka adoptiota ha-

9 2 keva joutuu käymään läpi. Työmme antaa tietoa ja kokonaiskuvan adoptioprosessista kaikille kiinnostuneille ja erityisesti niille, jotka kohtaavat adoptiolasta hakevia tai lapsettomia ihmisiä. Lapsettomuus on maassamme kasvava ongelma ja yhä useammat harkitsevat adoptiolapsen ottamista. Toivommekin, että työmme voisi poikia uusia tutkimuksia ja projekteja adoptiosta ja näin vastata kasvavaan tiedon tarpeeseen. Haluamme kiittää Yhteiset Lapsemme ry:n työntekijöitä kannustuksesta ja avusta sekä tutkimukseen osallistunutta perhettä, joka halusi jakaa omia kokemuksiaan adoptiosta meidän kanssamme. Kiitos vaivannäöstänne.

10 3 2 ADOPTIO 2.1 Historia Adoptio on tunnettu kautta aikojen, kaikissa kulttuureissa ja sivilisaatioissa. Sana adoptio juontuu latinankielisestä ilmauksesta ad optio, valitsen joukosta parhaan. Aikaisemmin adoption tarkoituksena olikin löytää suvulle jatkaja ja omaisuudelle perijä. Siitä syystä adoptoitu lapsi oli useimmiten poika. (Rautanen 1989, 145; Garam 1988, ) Suomessa säädettiin ensimmäinen ottolapsilaki vuonna 1925 (Interpedia, 5). Se mahdollisti osalle sijaislapsista virallisen paikan kasvatusperheessään. Sotien seurauksena Suomeen jäi tuhansien lasten koditon joukko, joka tarvitsi kipeästi apua. Lastenkoteja perustettiinkin tiheään tahtiin eikä adoptiota suunnittelevien tarvinnut kauan lasta odottaa. (Garam 1988, ) Vielä 60-luvun alkuun saakka lapsia oli tarjolla enemmän kuin halukkaita perheitä adoptoimaan. Tilanne mahdollisti sen, että adoptiota pidettiin lähinnä hyväntekeväisyytenä. (Rautanen 1989, 146.) Yksinhuoltajien sosiaalisen ja taloudellisen aseman parantuessa sekä ehkäisyn kehittyessä ei lapsia pian ollutkaan kaikkien halukkaiden adoptoitavaksi. Vuonna 1970 aborttilain tultua voimaan ei-toivotut raskaudet kävivät yhä harvinaisemmiksi. (Jousimaa, K. 1983, 131; Rautanen 1989, 146.) Kun lapset vähenivät, ei kriteeriksi adoptointiin enää riittänyt halu auttaa, vaan tarvittiin todellinen halu saada lapsi (Garam 1988, 15). Suomalaisten alkaessa liikkua maailmalla monille heräsi kiinnostus adoptoida lapsi ulkomailta. Ensimmäiset 60 kansainvälistä adoptiota tehtiin 70- luvulla. Lapset saapuivat silloin lähinnä Koreasta, Thaimaasta ja Vietnamista. Vuonna 1980 adoptiolakiin tehtiin muutoksia, jolloin voimaan astui määräys adoptioneuvonnan antamisesta sekä ns. vahva adoptio, jossa ottolapsisuhde on täysin verrattavissa biologiseen lapsivanhempi suhteeseen ja jossa suhteet alkuperäiseen biologiseen sukuun juridisesti katkeavat. Kansainvälisestä adoptiosta tehtiin lisäyksiä lakiin vuonna (Interpedia, 6.) Suomi ratifioi Haagin yleissopimuksen (1993) lastensuojelusta sekä yhteistyöstä kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa vuonna Samana vuonna tuli voimaan asetus Suomen kansainvälisestä lapseksiottamisasioiden lautakunnasta. (Peltoniemi-Ojala 1999, )

11 4 2.2 Adoptio ja sen edellytykset Varilo (1993, 8) määrittelee adoption seuraavasti "Adoptiolla eli lapseksi ottamisella tarkoitetaan tilannetta, jolloin ihmisen, useimmiten lapsen, juridinen vanhemmuus vaihtuu". Käytännössä tämä merkitsee, että biologiset vanhemmat ja suku luopuvat kaikista oikeuksistaan sekä velvollisuuksistaan suhteessa lapseen ja vastaavasti lapsi saa täydet oikeudet uuden perheensä ja sukunsa keskellä (LOL 12, 14 ). Adoptio jaetaan lain mukaan kolmeen päätyyppiin: Varsinaiset eli vieraslasten adoptiot, perheen sisäiset adoptiot ja aikuisadoptiot (LOL 2, 6 ). Varsinaisessa adoptiossa biologinen vanhempi tai vanhemmat luopuvat vanhemman oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ja lapsi siirtyy avioparin tai yksinäisen henkilön lapseksi. Lapseksi ottajalla ei ole aikaisemmin ollut vanhemmuussuhdetta lapseen. Perheen sisäisillä adoptiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa laillistetaan jo aikaisemmin muodostuneita perhesuhteita. Aikuisadoptiossa voidaan adoptoida aikuinen, joka on lapsena ollut perheen hoidossa, mutta adoptiota ei ole aikaisemmin vahvistettu. (Gottberg 1997, 237; Varilo 1993, 9-11.) Adoption lähtökohtana tulee aina olla lapsen etu. Ennen adoption vahvistamista pitää selvittää, että lapsi saa hyvän hoidon ja kasvatuksen. Adoptiovanhemman tulee olla iältään vähintään 25-vuotias, mutta laissa ei ole määritelty yläikärajaa. Pariskunnan tulee olla naimisissa ja heidän tulee yhdessä adoptoida lapsi. (LOL 1, 2, 5-7 ). Kuitenkin yksittäinen ihminen voi saada adoptiolapsen. Käytännössä avopari tai samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat adoptoida lapsen vain toisen tulessa viralliseksi vanhemmaksi. (Gottberg 1997, 237.) Laki mahdollistaa siten myös perheiden sisällä tapahtuvan lapseksi ottamisen esim. tapauksissa, joissa perheeseen tulee uusi äiti tai isä (Varilo 1993, 11). Adoptiota ei voida vahvistaa, jos luovuttavalta osapuolelta ei saada siihen suostumusta. Luovuttavalle osapuolelle tulee antaa riittävästi tietoa adoption seurauksista. Myös lasta tulee kuulla, huomioiden hänen ikänsä ja kehitystasonsa. (LOL 8 10.)

12 5 2.3 Kansainvälinen adoptio Tilastotietoa Suomessa adoptoitaviksi annettavien lasten määrä ei ole kovin suuri, joten on luonnollista, että kansainväliset adoptiot ovat yleistyneet viime vuosien aikana. Tarkkoja tilastoja ulkomailta adoptoiduista lapsista on tehty vasta vuodesta 1985 alkaen, jolloin lakiin tehtiin lisäyksiä kansainvälisestä adoptiosta. (Interpedia, 5.) Vuoteen 2000 mennessä lapsia oli adoptoitu yhteensä 1606 (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001). Interpedian tietojen mukaan ennen vuotta 1985 lapsia on saapunut Suomeen arviolta 150 (Interpedia, 5) KUVIO 1. Suomeen saapuneiden lasten lukumäärä vuosina (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001.) Suomeen tulleiden lasten lukumäärä on moninkertaistunut kuudessatoista vuodessa. Vuonna 2000 lapsia on saapunut eniten, vaikka välillä näyttikin siltä, että adoptiot olisivat olleet laskussa (kuvio 1). Syynä tilapäiseen laskuun on voinut olla kohdemaissa tapahtuneet muutokset esim. yhteiskunnallisesti epävakaa tilanne.

13 6 Taiw an Dominik. Tasav. Guatemala Puola Romania Vietnam Sri Lanka Viro Intia 90 Kiina Etiopia Thaimaa 253 Kolumbia 303 Venäjä KUVIO 2. Lapsen luovuttajamaat vuosina (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001.) < 1 v. 1 v. 2 v. 3 v. 4 v. 5 v. 6 v. tai > KUVIO 3. Suomeen vuosina adoptoitujen lasten ikäjakauma. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001.) Suurin määrä adoptiolapsia vuosina on saapunut Venäjältä, Kolumbiasta ja Thaimaasta (kuvio 2). Lähes puolet lapsista ovat Suomeen adoptoitaessa olleet

14 7 1-vuotiaita tai nuorempia, kuten monet adoptiovanhemmat toivovatkin heidän olevan (kuvio 3). Adoptiolapsista tyttöjä ja poikia on lähestulkoon sama määrä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001) Kansainvälisen adoption lähtökohtia Kansainvälistä adoptiotoimintaa säätelee ja valvoo: Laki (-85) ja asetus (-97) lapseksiottamisesta (Liite 2&3) Yleissopimus lapsen oikeuksista (-91) (Liite 4) Yleissopimus lastensuojelusta sekä yhteistyöstä kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa (-97) Haagin sopimus (Liite 5) Asetus Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunnasta (-97) (Liite 6) Sosiaali- ja terveysministeriö suunnittelu, ohjaus ja valvonta Kohdemaiden lainsäädäntö (Interpedia, 11.) Lapsen oikeuksien sopimuksessa ja Haagin sopimuksessa määritellään kansainvälisen adoptiotoiminnan periaatteet. Sopimuksilla pyritään turvaamaan lapsen etu hyvään ja turvalliseen perheeseen sekä ehkäisemään väärinkäytöksiä adoptiotoiminnassa. (Ottolapsineuvonta 1998, 31.) Kansainvälisten adoptioiden erityisenä asiantuntijaelimenä toimii sosiaali- ja terveysministeriön alainen Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioden lautakunta (LOL 20 ). Lautakunta on Suomessa Haagin lasten suojelusta ja yhteistyöstä kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa tehdyn yleissopimuksen mukainen keskusviranomainen (Haagin sopimus 6 artikla). Lapseksiottamisasioden lautakunnan tehtävänä on mm. adoptioluvan myöntäminen perheille, hyväksyä/perua suomalaisten palvelunantajien ulkomaiset palvelunantajat sekä kerätä ja ylläpitää tietoa vieraiden valtioiden adoptioista ja kansainvälistä adoptiopalvelua koskevasta lainsäädännöstä (LOA 1 ).

15 8 Kansainvälinen adoptio eroaa kotimaisesta siten, että adoptioneuvonnan päätteeksi tehdään kotiselvitys (Liite 7). Sillä näytetään toteen perheen soveltuvuus kansainväliseen adoptioon ja se edustaa hakijoita ulkomailla. Kotiselvitystä tarvitaan haettaessa lupaa kansainväliseltä lapseksiottamisasioden lautakunnalta. Lupahakemus lähtee lautakuntaan palvelunantajan kautta, jota ilman kansainvälinen adoptio ei ole mahdollista. (Peltoniemi- Ojala 1999, 58, ) Adoptiopalvelunantaja toimii linkkinä hakijoiden ja luovuttajamaan viranomaisten sekä ulkomaalaisen palvelunantajan välillä. Suomessa adoptiopalveluita antavat (Liite 8) Sosiaali- ja terveysministeriön valtuuttamat Pelastakaa Lapset ry, Interpedia ry ja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto (Ottolapsineuvonta 1998, 34). Palvelunantaja valitaan adoptioneuvonnan aikana tai viimeistään kotiselvityksen valmistuessa. Palvelunantajalta hakijat saavat tietoa eri kontaktimaista ja adoptiomahdollisuuksista. (Peltonemi-Ojala 1999, ) Hakijat eivät voi olla useamman palvelunantajan asiakkaana samanaikaisesti (Helsingin kaupunki, 3).

16 9 3 LAPSETTOMUUS Lääketieteessä lapsettomuus jaetaan kolmeen osaan: Alentunut fertiliteetti eli vaikeus tulla raskaaksi, infertiliteetti eli kyvyttömyys synnyttää eläviä lapsia ja steriliteetti eli kyvyttömyys tulla raskaaksi (Kats 1989, 23). Kun raskautta on yritetty aktiivisesti 12 kuukauden ajan eikä se ole alkanut, voidaan puhua tahattomasta lapsettomuudesta. Primaarisesta lapsettomuudesta puhutaan, kun parilla ei ole ollut aikaisempia raskauksia. Sekundaarista lapsettomuutta on niillä pareilla, joilla on jo lapsi tai aikaisempia raskauksia. (Oinonen 1998, 11). Suomessa hedelmällisessä iässä olevista pareista noin 35000:lla on vaikeuksia saada lapsia. Vuosittain lapsettomuushoitoihin hakeutuu uutta paria. (Lapsettomien tuki ry 2000.) Arvioidaan, että maailmassa lapsettomuus koskee 10 15% lasta toivovista pareista. Teollistuneissa maissa lapsettomuus on kasvava ongelma. Yksi suurimmista tekijöistä on se, että lasten hankkimisikä on noussut. Usein ihmiset haluavat ensin opiskella ja hankkia työpaikan, jotta elämäntilanne olisi lapsen saamiselle riittävän vakaa. (Väestöliitto 1986.) Nainen on kuitenkin hedelmällisin vuoden iässä ja 35 ikävuoden jälkeen fertiliteetti alkaa selvästi laskea (Sipiläinen 2000). Muita syitä lapsettomuuden yleistymisen ovat mm. lisääntyneet sukupuolitaudit, abortit sekä ympäristömyrkyt (Salzer 1994, 25). Lapsettomuus on puolisoiden yhteinen asia ja onkin tärkeää, että molemmat osallistuvat tutkimuksiin. Syyt hedelmättömyyteen löytyvät yhtä usein niin naisesta kuin miehestä tai molemmista. Osalla pareista syy jää tuntemattomaksi. Naisesta aiheutuvia syitä hedelmättömyyteen voivat olla munasolun irtoamishäiriö, munanjohdinvauriot, endometrioosi (kohdun limakalvon kasvaminen kohdun ulkopuolella) ja erilaiset kohdunviat. Miehestä aiheutuvia syitä ovat erilaiset siittiötuotannon häiriöt, jotka voivat olla synnynnäisiä tai tulehdusten, erilaisten lääkeaineiden tai myrkkyjen aiheuttamia. Lapsettomuushoidot ovat kehittyneet nopeasti viime vuosina: % alkaa raskaus hoitojen aikana. Hoidot koetaan yleensä raskaiksi ja ne voivat viedä vuosikausia. Pari saa itse päättää, kuinka kauan jatkavat hoitoja. Hoitohenkilökunnan tehtävänä on kertoa hoitomahdollisuuksista sekä mahdollisista vaikeuksista. (Oinonen 1998, 13 16,18.)

17 10 4 SOSIAALINEN TUKI 4.1 Mitä on sosiaalinen tuki? Kumpusalo (1991, 14) on tiivistänyt Caplanin (1974), Thoitsin (1982), Gottliebin (1983), House & Kahnin (1985), Deanin (1986) ja Nutbeamin (1986) käsitykset seuraavasti: Sosiaalinen tuki on ihmisten välistä vuorovaikutusta, jossa he antavat ja saavat henkistä, emotionaalista, tiedollista, toiminnallista ja aineellista tukea. Henkisellä tuella tarkoitetaan ihmisen saamaa tukea elämänkatsomuksellisista asioista kuten yhteisestä uskosta, aatteesta tai filosofiasta. Emotionaalista tukea ovat empatia, pitäminen, rakkaus, luottamus, kuuntelu ja kannustus. Sosiaalinen tuki voi olla luonteeltaan myös tiedollista, kuten neuvoja ja opastusta, jotka voivat tukea henkilöä päätöksenteossa. Toiminnalliseen tukeen kuuluu konkreettinen apu, jolloin henkilöä voidaan auttaa vaikkapa lasten hoidossa tai kaupassa käynnissä. Aineellista tukea voi saada esim. rahana, tavarana tai apuvälineenä. Sosiaalinen tuki voi olla suoraa, vuorovaikutusta kahden henkilön välillä tai epäsuoraa, jolloin tuki on esim. yhteisön tuomaa turvallisuuden tunnetta. (Kumpusalo 1991, 14 15; Langford, Bowsher, Maloney & Lillis 1997, ) Sosiaalinen tuki on tärkeää ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Se saa henkilön tuntemaan itsensä rakastetuksi ja arvostetuksi. Jo pelkästään tieto siitä, että apua on saatavilla, kun sitä tarvitsee, auttaa yksilöä selviytymään stressaavasta tilanteesta tai elämänmuutoksessa. (Kaunonen, Tarkka, Hautamäki & Paunonen 2000, ) Sosiaalinen tuki on myös palautetta henkilön omasta käyttäytymisestä ja sitä kautta tietoa siitä, miten hän on hyväksytty ja arvostettu omassa perheessään, koulussaan, työpaikassaan ja naapurustossaan (Kumpusalo 1991, 17). Tuen avulla henkilön usko omiin kykyihinsä vahvistuu ja sitä kautta hänen itsetuntonsa voi kasvaa. Kuormittavissa tilanteissa ihmistä auttaa selviämään tieto siitä, miten muut ovat samankaltaisista tilanteista selvinneet. (Vahtera 1993, 28 29; Tarkka 1996, 16.) Sosiaalisen tuen saaminen ja antaminen riippuu ihmisen sosiaalisesta verkostosta, toisin sanoen sosiaalisten suhteiden olemassaolosta ja niiden rakenteesta (Vahtera & Uutela 1994, 1055). House, Landis ja Umberson (1988) puhuvat sosiaalisesta liittymisestä, jolla tarkoitetaan sosiaalisten suhteiden olemassaoloa ja määrää (Vahtera

18 11 & Uutela 1994, 1055). Verkostosta puhuttaessa voidaan sen ajatella muodostuvan lähinnä perheestä, suvusta, ystävistä ja työ/opiskelutovereista, mutta siihen voidaan liittää myös laajempia kokonaisuuksia, kuten julkisen sektorin palvelut. 4.2 Sosiaalisen tuen tasot ja tuottajat viranomaiset, julkiset ja yksityiset palvelut ystävät, työtoverit ja naapurit perhe ja lähimmäiset yksilö KUVIO 4. Sosiaalisen tuen tasot Casselin mukaan (Kumpusalo 1991, 15.) Cassel (1976) jakaa sosiaalisen tuen eri tasoihin sosiaalisten suhteiden läheisyyden perusteella. Niitä ovat kuviossa 4 esitetyt primaaritaso, sekundaaritaso ja tertiaaritaso. Yksilöä lähellä olevaan primaaritasoon kuuluvat perhe ja lähimmät ihmiset. Sekundaaritaso käsittää ystävät, työ- tai opiskelutoverit ja naapurit. Tertiaaritason tukirakenteen muodostavat viranomaiset sekä julkisen- ja yksityisen sektorin palvelut. Sosiaalisen tuen antajana voi toimia yhtä hyvin maallikko kuin ammatti-ihminen. Tertiaaritason henkilöillä on yleensä sosiaalialan, terveydenhuollon tai muun erityisalan koulutus. Erityisen tärkeiksi Cassel osoittaa primaaritason suhteet, kun kyseessä on emotionaalisen tuen tarve. (Kumpusalo 1991, 15.)

19 12 Kansalainen Henkilökohtaiseen tuttavuuteen perustuva syyperuste tai sektorittainen tarve tai normiohjautunut tarve Julkinen sektori vertaisryhmään perustuva Järjestöt KUVIO 5. Sosiaalisen tuen tuottajat Kinnusen mukaan (Kinnunen 1998, 77.) Kinnunen (1998, 77) on tutkinut sosiaalisen tuen verkostojen jäsentymistä 1990-luvun lopun Suomessa ja päätynyt jaottelemaan sosiaalisen tuen tuottajat tuen erilaisuuden perusteella seuraavasti: Julkinen sektori, järjestöt ja kansalainen (kuvio 5). Julkisen sektorin toimijat ovat ammattiauttajia ja heidän antamansa tuki määräytyy annettujen normien perusteella, esim. sosiaalityöntekijä myöntää toimeentulotukea sitä tarvitsevalle. Vertaisuuteen perustuvaa sosiaalista tukea on mahdollista saada mm. erilaisista ryhmistä, joiden taustalla on usein jokin järjestö. Kolmantena jaottelussa ovat henkilökohtaiseen tuttavuuteen perustuvat toimijat kuten perheenjäsenet ja naapurit. 4.3 Sosiaaliseen tukeen vaikuttavia tekijöitä Verkoston rakenteella on vaikutusta sosiaalisen tuen saamiseen. Verkoston tiheydellä tarkoitetaan verkoston ihmisten välisiä suhteita, jotka eivät välttämättä ole riippuvaisia tuen saajasta. Tiheässä verkostossa (Cohen & Syme 1985) tieto liikkuu helpommin ja se aktivoituu antamaan tukea nopeammin kuin harva verkosto. Negatiivisena puolena on tiheän verkoston kontrolli, joka voi rajoittaa yksilön elämää. (Vahtera 1993, 30 32; Vahtera & Uutela 1994, 1056.) Sosiaalisten suhteiden määrällä ja verkoston koostumuksella on myös merkityksensä. Koostumus tarkoittaa sitä, mihin sosiaalinen

20 13 suhde perustuu, esim. työtoveruuteen tai sukulaisuuteen. Ihmisten maantieteellinen sijainti vaikuttaa mm. siihen, kuinka usein henkilöt voivat tavata toisiaan. Myös ihmisen sosiaaliluokka muovaa hänen sosiaalista verkostoa. (Vahtera & Uutela 1994, ) Kaikki sosiaaliset suhteet ovat luonteeltaan erilaisia. Jotkut suhteet perustuvat tunteelle, kun taas toiset jäävät enemmänkin asialliselle tasolle. Annettuun sosiaalisen tuen muotoon vaikuttaa mm. suhteen läheisyys. Primaaritaso eli perhe ja muut läheiset ovat tärkeitä emotionaalisen tuen antajia, mutta tiedollista tukea haetaan useimmiten tertiaaritason asiantuntijoilta. Antonuccin ja Jacksonin (1990) mukaan useimmat ihmiset odottavat saavansa samassa suhteessa tukea takaisin, kuin ovat sitä antaneetkin. Mitä läheisempi suhde on, sitä enemmän tuen tulisi olla vastavuoroista ettei tuen antaja kuormittuisi liikaa. Hobfoll (1988) jaottelee sosiaalisen tuen antamisen syyt seuraavasti: 1) henkilön välittäessä toisesta tukea annetaan, koska tunnetaan vastuuta, 2) henkilö hyötyy auttamisesta, 3) sosiaalinen rooli velvoittaa auttamaan ilman odotusta vastapalvelusta, esim. lääkärin auttaessa potilasta. (Vahtera & Uutela 1994, ) Hobfollin (1986) mukaan sukupuoli vaikuttaa ihmisen sosiaaliseen verkostoon (Vahtera & Uutela 1994, 1057). Naisilla on usein laajempi verkosto ja heidän ihmissuhteensa ovat läheisempiä ja luottamuksellisempia kuin miehillä. Naisen on helpompi antaa ja ottaa vastaan tukea muilta ihmisiltä. Sekä miehet että naiset kokevat saavansa enemmän tukea suhteessaan naiseen. (Vahtera 1993, 32.) Sukupuolen lisäksi on myös muita tukijan/tuettavan henkilökohtaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat sosiaaliseen tukeen. Ihmisen persoonasta riippuu, kuinka hyvät valmiudet hänellä on huomioida toisten tarpeita. Aina ei kuitenkaan ole helppoa antaa tukeaan, koska ei tiedä miten sen tekisi. Myös tuen vastaanottaminen tai pyytäminen voi tuntua hankalalta, jos tuntee jäävänsä kiitollisuuden velkaan tai kokee itsensä kyvyttömäksi hoitaa omia asioitaan. (Vahtera & Uutela 1994, ) Auta miestä mäessä, älä mäen alla. Kuten edellisestä sananlaskusta selviää, ajoitus on tärkeää sosiaalisen tuen vaikuttavuuden kannalta. Liian aikaisessa vaiheessa annettu tuki vähentää omatoimisuutta ja saattaa aiheuttaa riippuvuutta auttajaan. Kun apu tulee liian myöhään, ongelmilla on tapana monimutkaistua. (Kumpusalo 1991, 17.)

21 14 5 TUTKIMUS 5.1 Tutkimustehtävä Opinnäytetyömme tehtävänä on tutkia sosiaalista tukea kansainvälisen adoptioprosessin aikana. Haluamme selvittää millaista tukea, keneltä ja missä vaiheessa prosessia caseperheemme on saanut, onko tuki ollut riittävää ja vastannut heidän tarpeisiinsa. Tutkimuksen tarkoituksena on myös esittää kuinka kansainvälinen adoptioprosessi etenee ja mitä eri käytäntöjä adoptiohakijat joutuvat käymään läpi. 5.2 Tutkimusmenetelmä ja aineiston hankinta Valitsemaamme aihetta on mielestämme järkevintä lähestyä laadullisen tutkimuksen keinoin, koska kvalitatiivinen tutkimus soveltuu hyvin ihmisten sekä heidän kokemustensa tutkimiseen (Peräkylä 1995, 42). Opinnäytetyömme kautta pyrimme saamaan yksityiskohtaista ja intensiivistä tietoa yksittäisestä tapauksesta (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 130). Kuvaamme tarkasti yhden perheen adoptioprosessia ja heidän saamaansa sosiaalista tukea. Koska kyseessä on tapaustutkimus, eivät tulokset ole yleistettävissä eikä siihen ole tutkimuksessa pyrittykään. Kuitenkin case-perheemme kokemuksista ja tutkimuksemme tuloksista on hyötyä niin adoptiohakijoille kuin heidän kanssaan työskenteleville ihmisille. Aineisto on kerätty teemahaastattelulla. Ennen haastatteluja perehdyimme tutkimuksemme teoriaan monipuolisesti, saadaksemme haastateltavilta tutkimustehtävän kannalta oleellista tietoa. Teimme haastattelun kahdessa osassa saadaksemme tapauksesta mahdollisimman luotettavan ja kattavan kuvan. Ensimmäisen haastattelun runkona (Liite 9) toimivat adoptioprosessin vaiheet ja haastateltavat saivat suhteellisen vapaasti kertoa omasta prosessistaan. Toisen kerran haastattelun teemat muodostuivat edellisen haastattelun vastausten pohjalta ja käsittelivät enemmän heidän saamaansa sosiaalista tukea. Tällä tavalla pystyimme tarkentamaan tarvittavia kohtia ja pääsemään syvemmälle aiheeseen. Haastattelut nauhoitettiin ja myöhemmin litteroitiin.

ADOPTIOLAUTAKUNTA. 25.1.2013 Jonna Salmela/Merja Vuori 1

ADOPTIOLAUTAKUNTA. 25.1.2013 Jonna Salmela/Merja Vuori 1 ADOPTIOLAUTAKUNTA 25.1.2013 Jonna Salmela/Merja Vuori 1 1.7.2012 UUSI ADOPTIOLAKI TULI VOIMAAN 25.1.2013 Jonna Salmela/Merja Vuori 2 ADOPTIOASIOIDEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO MUUTOKSET 1.7.2012 LUKIEN

Lisätiedot

LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA

LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA Taina Majuri TtM, hoitotyön lehtori, terveydenhoitaja, lastensairaanhoitaja KOTIMAINEN ADOPTIO 30 50 adoptiota

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Mitä on kotimainen adoptio?

Mitä on kotimainen adoptio? Mitä on kotimainen adoptio? 20.5.2014 Perheaikaa.fi Yhteistyössä Adoptioperheet ry:n kanssa www.adoptioperheet.fi Projektivastaavat Heli Reinikainen Päivi Partanen Kohtaaminen - kotimaisen adoption kehittämishanke

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Taustamuistio 2: Adoptiopalvelujärjestelmä ja muut adoptioperheiden palvelut

Taustamuistio 2: Adoptiopalvelujärjestelmä ja muut adoptioperheiden palvelut Adoptiovisio 2035 Taustamuistio 2: Adoptiopalvelujärjestelmä ja muut adoptioperheiden palvelut Tähän muistioon on koottu huomioita ja kysymyksiä, jotka koskevat adoptioneuvontaa, adoptiopalvelua, adoptiolautakuntaa,

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Kuvaa ei voi näyttää nyt. ULKOMAILLA OLEVIEN BIOLOGISTEN VANHEMPIEN SUOSTUMUKSET. Tuula Jattu, sosiaalityöntekijä

Kuvaa ei voi näyttää nyt. ULKOMAILLA OLEVIEN BIOLOGISTEN VANHEMPIEN SUOSTUMUKSET. Tuula Jattu, sosiaalityöntekijä ULKOMAILLA OLEVIEN BIOLOGISTEN VANHEMPIEN SUOSTUMUKSET Tuula Jattu, sosiaalityöntekijä Perheen sisäinen adoptio Tilanteessa, kun lapsen toinen vanhempi asuu ulkomailla Adoptiolaki 2012/Adoption ensisijaisena

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2011 vp

Lakivaliokunnalle. SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2011 vp SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2011 vp Hallituksen esitys eduskunnalle adoptiota koskevan lainsäädännön uudistamiseksi sekä lasten adoptiota koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen hyväksymiseksi

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

OMA LAPSI. Tutkimus vanhemmuudesta ja kiintymyksestä perheissä, joissa on sekä adoptoituja että biologisia lapsia

OMA LAPSI. Tutkimus vanhemmuudesta ja kiintymyksestä perheissä, joissa on sekä adoptoituja että biologisia lapsia OMA LAPSI Tutkimus vanhemmuudesta ja kiintymyksestä perheissä, joissa on sekä adoptoituja että biologisia lapsia Miia Sarita Jokinen Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalityö Pro gradu-tutkielma

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT

ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT / Lakimies, adoptiolautakunnan sihteeri, Adoptiokoulutus 26.1.2016 Säätytalo 1. ILMAN PALVELUNANTAJAA TAPAHTUVAT ADOPTIOT (SUKULAISADOPTIOT) 2. ADOPTIOLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

kansainvälinen adoptio: missä mennään? Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen Työpaperi 2012 (2)

kansainvälinen adoptio: missä mennään? Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen Työpaperi 2012 (2) kansainvälinen adoptio: missä mennään? Heidi Ruohio Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos hruohio@gmail.com Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen Työpaperi 2012 (2) Aihe Työpaperi tarjoaa yleiskatsauksen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Vinkkejä vuorovaikutukseen ja tuen kartoittamiseen

Vinkkejä vuorovaikutukseen ja tuen kartoittamiseen Vinkkejä vuorovaikutukseen ja tuen kartoittamiseen Kehitysvammaiset vanhempina seminaari Pia Henttonen Enemmän otetta ja osallisuutta-projekti RAY 2006-2009 Sähköposti pia.henttonen@kvtl.fi Puhelin 0503029608

Lisätiedot

Monta tietä sateenkaari-isäksi

Monta tietä sateenkaari-isäksi 16.4.2015 Monta tietä sateenkaari-isäksi Juha Jämsä Esitetty nettiluentona Perheaikaa.fi -palvelussa Sateenkaariperhe Sateenkaariperhe on lapsiperhe, jonka vanhemmista yksi tai useampi kuuluu seksuaali-

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Olemme siis epäilyttäviä monessa mielessä, naljailee Antti hyväntuulisesti

Olemme siis epäilyttäviä monessa mielessä, naljailee Antti hyväntuulisesti OMIA MUTTA EI BIOLOGISIA Adoptioon hakeutuu silloin tällöin perhe, jolle adoptio on oikea vaihtoehto, vaikka tiedossa ei ole esteitä biologisten lasten hankinnalle. Teksti ja kuvat Johanna Lassy-Mäntyvaara

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

Järvenpään kaupunki/ lasten ja nuorten palvelualue. Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797

Järvenpään kaupunki/ lasten ja nuorten palvelualue. Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 1 / 7 Tietosuojaseloste 1/6 - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 3.1.2014 1. Rekisterinpitäjä Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta Järvenpään kaupunki/

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet

Lisätiedot

Monimuotoiset perheet

Monimuotoiset perheet Monimuotoiset perheet MITÄ MONINAISUUDEN KOHTAAMINEN VAATII YKSILÖILTÄ JA AMMATTILAISILTA? Erilaisuus mahdollisuutena Juha Jämsä Perhesosiologi VTM Moninaisuuskouluttaja Tietokirjailija Sateenkaariperheet

Lisätiedot

Miten lapsia tehdään?

Miten lapsia tehdään? 2.5.2013 Miten lapsia tehdään? Anna Moring Koulutussuunnittelija anna.moring@sateenkaariperheet.fi Erilaisia sateenkaariperheitä Ydinperheitä (naisparin tai miesparin) Apilaperheitä (2 miestä + nainen,

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 6.2.2014 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen 12 :ään, jossa on säädetty lautakunnan

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Adoptio. Jonna Mankinen. Ranuan kr. Kansanopisto, kielilinja 2008-2009

Adoptio. Jonna Mankinen. Ranuan kr. Kansanopisto, kielilinja 2008-2009 Adoptio Jonna Mankinen Ranuan kr. Kansanopisto, kielilinja 2008-2009 Sisällysluettelo 1. Johdanto...2 2. Adoptiolainsäädäntö...3 3. Homoparien oikeudet adoptoida...5 4. Adoptioprosessin vaiheet...6 4.1.

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena. Anne Vuori

Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena. Anne Vuori Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena Anne Vuori Mitä ihmisten kokemukset merkitsevät Kun halutaan tukea perheen hyvää vointia, mitä ihmisten erilaiset kokemukset siinä merkitsevät

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Sateenkaariperheet ry:n poliittiset tavoitteet vuosille 2010 2015

Sateenkaariperheet ry:n poliittiset tavoitteet vuosille 2010 2015 Sateenkaariperheet ry:n poliittiset tavoitteet vuosille 2010 2015 1. Perhevapaat ja -etuudet tasapuolisiksi 2. Yhdenvertainen avioliitto 3. Samaa sukupuolta olevien avoparien lapsiperheet otettava huomioon

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot