työllisyys Kolmas sektori itsenäinen sektori vai kaatoluokka? Keskustelua kolmannesta sektorista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "työllisyys Kolmas sektori itsenäinen sektori vai kaatoluokka? Keskustelua kolmannesta sektorista"

Transkriptio

1 Kolmas sektori ja työllisyys kansantalouden näkökulmasta Ilja Kavonius kuvaamiseen käytetään usein kansantalouden tilinpidon yhteydessä tuotettuja tietoja voittoa tavoittelemattomista yhteisöistä. Tässä artikkelissa esitellään tämän tilastoluokituksen sisältöä ja tarkastellaan tällä tavalla määritellyn kolmannen kehitystä vuodesta Kolmas sektori itsenäinen sektori vai kaatoluokka? Keskustelua kolmannesta sektorista on leimannut eräänlainen käsitteellinen sekasorto. Välillä tuntuu, että sillä on yhtä monta määritelmää kuin aiheesta puhujaa. Usein se on nähty eräänlaisena jäännöseränä siitä, mitä yksityisestä ja julkisesta jää yli. 1) Tämä on toisaalta erityisesti sektoritarkastelun kannalta perusteltua, sillä tällöin sektoriajattelussa ei jää yli mitään toimijoita, joita ei voi sijoittaa mihinkään sektoriin. Mutta lähestymistapa on sikäli hieman omituinen, että kolmannelle sektorille ei edes pyritä hakemaan mitään ominaispiirteitä, vaan lähdetään siitä, että se on jonkinnäköinen kaatosektori. Se on nähty jonkinlaisena harmaana alueena julkisen ja yksityisen välissä. 2) Tällainen lähestymistapa edellyttäisi myös selvää yksityisen ja julkisen määrittelyä. Kolmatta tai voittoa tavoittelematonta sektoria on usein lähestytty mikronäkökulmasta. Makronäkökulma on miltei täysin unohtunut siitä puhuttaessa. kykyyn tarjota työtä vaikeasti työllistettäville asetetaan toiveita, mutta sen vaikutusta koko kansantalouteen tai vallitsevaan massatyöttömyyteen ei eritellä. Toisaalta, pystytäänkö vastaavilla panoksilla, joita satsataan kolmanteen sektoriin, tuottamaan tehokkaammin työpaikkoja tai palveluja? Harvat tämän suuntaiset puheenvuorot 3) on tyrmätty asiantuntemattomina. Lähinnä sosiaalitieteilijät ovat pyrkineet määrittelemään kolmatta sektoria teoreettisten tarkoitustensa ohjaamina huomioimatta sektoriajattelua kokonaisuutena. Tällä tarkoitan lähinnä sitä, että kolmanteen sektoriin on hyväksytty sellaisia järjestöjä, jotka kehitetyn teorian puitteissa sinne sopivat, mutta toisaalta siitä on jätetty ulos sellaiset järjestöt, jotka eivät siihen teorian puitteissa sovi, mutta toisaalta ne eivät oikein sovi muihinkaan sektoreihin, ts. julkiseen tai yksityiseen. Tämän jälkeen ei ole kuitenkaan määritelty, mihin ulos rajatut kuuluvat. Mikäli yhteiskuntaa ylipäänsä jaotellaan sektoreihin, niin eikö kaikkien tuottajien pitäisi kuulua johonkin sektoriin? Ainakin tilastoinnin kannalta on mielekästä, että jokainen tuottaja pystytään luokittelemaan sektoriluokituksessa.

2 HYVINVOINTIKATSAUS 1/2000 JOHNS HOPKINS -KRITEERIT Kansainvälisiin vertailuihin sopivaa yhtenäistä käsitteistöä ollaan luomassa 1990-luvulla toteutettu kansainvälinen Johns Hopkins -hanke pyrki ensimmäistä kertaa saamaan kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa kolmannesta sektorista. Hankkeessa pyrittiin sen osalta luomaan yhtenäinen käsitteistö, rajaamaan ilmiökenttä kansainvälisiä vertailuja varten mahdollisimman yksiselitteisellä tavalla sekä kehittämään tilastointia varten mahdollisimman mielekäs luokitusjärjestelmä. Voittoa tavoittelematon tai kolmas sektori rajataan viiden kriteerin mukaan. Sille on tunnusomaista 1) rakenteellisuus, 2) yksityisyys, 3) voittoa tavoittelemattomuus, 4) itsehallinnollisuus ja 5) vapaaehtoisuus. Rakenteellisuudella viitataan siihen, että kattavien yksiköiden tulee olla ainakin jossain mitassa institutionalisoituneita. Yksityisyydellä pyritään taas vetämään rajaa julkisiin viranomaisiin. Kriteerin pohjalta rajaa vedetään valtioon eri viranomaistyyppeineen. Voittoa tavoittelemattomuudella taas haetaan lähinnä sitä, että yksiköt eivät pääasiallisesti pyri tuottamaan voittoa. Kriteeri ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että sektoriin kuuluva organisaatio hankkii tilapäisesti itselleen tuloja omien menojensa kattamiseen. Se edellyttää kuitenkin, ettei voittoja tai tuottoja jaeta organisaation jäsenille tai johtajille. Itsehallinnollisuudella tarkoitetaan, että organisaatioilla on edellytykset valvoa omia toimintojaan. Viidennellä vapaaehtoisuuden kriteerillä tarkoitetaan vapautta osallistua organisaation toimintaan kaikilla tasoilla ja toimintamuodoissa. 4) Amerikkalaisen ajattelun voimakas vaikutus Johns Hopkins -hankkeessa kehitetyt kriteerit ovat varmasti jossain määrin perustellut kansainvälisen vertailun kannalta. määritelmät ja mikroperspektiivin keskustelu lähtee hyvin pitkälle yhdysvaltalaisen tutkimuksen pohjalta. Tämä heijastuu käytettyihin määrittelyihin ja kriteereihin. Vuosisadan vaihteeseen saakka sairauksia oli hoidettu kotona. Teknologian kehityttyä sairaanhoito sairaaloissa tuli järkeväksi. Köyhimmille ja syrjäseutujen asukkaille ei kuitenkaan perustettu yksityisiä sairaaloita. Yhdysvalloissa tämän ongelman julkinen valta ratkaisi helpoimmalla tavalla. Se myönsi ei-voittoa tavoitteleville sairaaloille monia verovapauksia. Lisäksi lahjoitukset voitiin vähentää verotuksessa. Paitsi verohelpotuksia, hyväntekeväisyydellä ostettiin myös positiivista imagoa. Lisäksi oli aitoa filantropiaa ja altruismia. Samaan aikaan Eurooppa valitsi, Saksa etunenässä, toisen tien. Julkinen valta alkoi tuottaa itse tarvittavia palveluita ja infrastruktuuria. 5) Johns Hopkins -hankkeen yhdysvaltalaiset perusteet tekevät vääryyttä suomalaiselle omintakeiselle kolmannelle sektorille. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluista 7,9 prosenttia hoidettiin Suomessa voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimesta. Nämä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden yksiköt eivät kuitenkaan tarjoa akuuttia sairaanhoitoa. Toimialan selvästi suurimpina yksiköinä voidaan mainita Invalidiliitto ja Suomen Punainen Risti. Voittoa tavoittelemattomien sairaaloiden vastuulla on Yhdysvalloissa lähes 90 prosenttia akuutteja sairauksia hoitavien sairaaloiden vuodepaikoista. Tämä kuvaa Suomen ja Yhdysvaltojen kolmannen eroa. Yhdysvalloissa on tehty selvä ideologinen valinta siinä, että perusterveydenhuolto kustannetaan yksityisin varoin. 6) Mihin sektoriin kirkot ja puolueet? Johns Hopkins -hankkeen yhtenä tavoitteena oli luoda yhtenäinen luokitus ja rajaus kolmannelle sektorille. Kirkot rajataan sen ulkopuolelle. Näin toimittiin myös varsinaisten puolueiden osalta. Taustalla tässä on ajatus, että puolueet asettavat ehdokkaitaan vaaleihin ja ovat näin ollen liian lähellä julkista sektoria. Herää kysymys, onko niitä sitten perusteltua laskea julkiseen tai yksityiseen sektoriin. Joissakin tapauksissa myös kaupalliset osuuskunnat luokitellaan kolmanteen sektoriin. Tämä on ristiriidassa voittoa tavoittelemattomuuden kanssa. 7) 9

3 Tässä artikkelissa kolmas sektori käsitetään kansantalouden tilinpidon mukaisiksi voittoa tavoittelemattomiksi yhteisöiksi institutionaalisen sektoriluokituksen perusteella. Se taas perustuu maailmanlaajuiseen System of National Accounts -järjestelmään (SNA). Kaikki OECD-maat käyttävät kansantalouden tilinpidon kehikkoa, joka perustuu SNA-jär- tuotos 10 Vaikka voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen merkitys työllistäjänä on kasvanut, niin niiden merkitys bruttokansantuotteelle on pysynyt varsin muuttumattomana. Vuonna 1975 kolmannen osuus oli kaksi prosenttia ja vuonna ,4 prosenttia BKT:sta. Osaltaan tähän vaikuttaa bruttokansantuotteen laskentatapa. Markkinatuotoksen puolella ajatuskulku on sinänsä selkeä. Perushintainen tuotos on tuloslaskelmapuolella suunnilleen sama asia kuin liikevaihto. Vastaavasti bruttoarvonlisäys on markkinatuotannossa perushintainen tuotos miinus välituotekäyttö ostajan hintaan. Tuloslaskelman puolella vastaava komponentti lasketaan vähentämällä liikevaihdosta muuttuvat ja kiinteät kulut pl. palkat ja työnantajan sosiaalimaksut. Mikä on tuotos perushintaan tai bruttoarvonlisäys voittoa tavoittelemattomille yhteisöille? Voittoa tavoittelemattomilla yhteisöillä, joilla ei ole liikevaihtoa, tuotos ja bruttoarvonlisäys lasketaan kustannuksien kautta. Bruttoarvonlisäys on palkat ja palkkiot, työnantajan sivukulut ja kiinteän pääoman kuluminen (poistot) yhteensä. Palkkojen, palkkioiden ja työnantajan sivukulujen osuus bruttoarvonlisäyksestä on noin 92 prosenttia, joten voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen volyymikehitys vastaa hyvin pitkälle kehitystä. Näin ollen muutokset indikoivat hyvin myös bruttoarvonlisäyksen muutosta. Julkisella sektorilla tilanne on vastaava, sillä laskenta perustuu täysin samalla menetelmälle. Markkinatuotannon puolella bruttoarvonlisäykseen vaikuttaa merkittävästi palkkojen ja työnantajan sivukulujen lisäksi toimintaylijäämä. jestelmään. Voittoa tavoittelemattomista yhteisöistä on siis saatavissa kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa. Tosin kaikissa maissa voittoa tavoittelematonta sektoria ei ole laskettu erikseen, vaan se on yhdistetty kotitaloussektoriin. Kansantalouden tilinpidon institutionaalisen sektoriluokituksen mukaan voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen bruttoarvonlisäyksen osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli 2,4 prosenttia vuonna Yhdysvalloissa vastaava luku oli 3,7 prosenttia vuonna 1988 (Suomessa 2,1 prosenttia vuonna 1988) ja Saksassa 2,9 prosenttia vuonna ) Institutionaalisessa sektoriluokituksessa voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ovat juridisesti itsenäisiä yksiköitä ja tarjoavat palveluksia pääasiassa kotitalouksille tuotantokustannukset alittavaan hintaan. Normaalisti kotitaloudet valvovat yhteisöjä ja rahoittavat niiden toimintaa jäsenmaksuilla ja avustuksilla. Kuitenkin myös kotitalouksia palvelevat, valtion osittain tai kokonaan rahoittamat laitokset kuuluvat tähän sektoriin. Yrityksiä, rahoituslaitoksia tai julkisyhteisöjä palvelevat, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt sen sijaan eivät kuulu tähän sektoriin, vaan siihen, johon ne toimintansa perusteella kuuluvat. Tästä voidaan mainita esimerkkinä työnantajaliitot, jotka lasketaan yrityksiä palvelevaksi toiminnaksi ja lasketaan näin ollen yritys-, ts. yksityiseen sektoriin. Institutionaalisessa sektoriluokituksessa voittoa tavoittelemattomat yhteisöt jaetaan valtionkirkkoon ja muihin voittoa tavoittelemattomiin yhteisöihin. Valtion kirkot -luokkaan kuuluvat ortodoksinen ja evankelisluterilainen kirkko. Muita voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä ovat taas terveys-, koulutus- tai sosiaalipalveluja tarjoavat yhdistykset, säätiöt, rahastot, puolueet, työntekijäjärjestöt sekä muut uskonnolliset yhteisöt kuin valtionkirkko. 9) Nykyisin institutionaalisessa sektoriluokituksessa asuntoyhteisöt eivät kuulu pääluokan voittoa tavoittelemattomat yhteisöt alle, vaan yrityssektoriin. Asuntoyhteisöjen luvut lasketaan kansantalouden tilinpidossa omana luokkanaan. Institutionaalisen sektoriluokituksen lisäksi kansantalouden tilinpitoon on sovellettu toimialaluokitusta ns. tuotantotileillä. Näin ollen yksittäisen voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimialan, esimerkiksi valtion kirkon tai ammattiyhdistysliikkeen, mm. työllisyyttä tai palkkasummaa voidaan käsitellä erikseen. Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta eurooppalaiseksi subsidiariteettiperiaatteen valtioksi ilman subsidiariteettia Erityisesti 1990-luvun alun laman ja massatyöttömyyden myötä myös Suomessa on aika kevyesti keskusteltu kolmannen työllistämispotentiaalista. Se on nähty työttömyysongelman yhtenä ratkaisijana ja tulevaisuuden a. vahvan kasvun on nähty heräävän viimeistään suurten ikäluokkien siirryttyä eläkkeelle. Julkisuudessa on todettu esimerkiksi, että suuret ikäluokat tarvitsevat tällöin paitsi erilaisia palveluja, myös oppimaansa aktiivista elämäntyyliä. 10) Toisaalta monien tutkijoiden mielestä eurooppalaisissa yhteiskunnissa ei esiinny vahvoja rajoitteita kolmannen vahvistumiselle. Eurooppalaisissa yhteiskunnissa kolmannen työlli-

4 HYVINVOINTIKATSAUS 1/2000 Kuvio 1. Voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen työllisten ja työtuntien osuus koko kansantalouden työllisistä ja työtunneista kansantalouden tilinpidon mukaan. syys on 1990-luvulla kasvanut voimakkaasti. 11) työllistämispotentiaalia perinteisessä mielessä ei yleensä pidetä merkittävänä. 12) Kansainväliset vertailut osoittavat, että se työllistää huomattavasti vähemmän hyvinvointivaltioissa kuin pienissä, ohuen hyvinvointi valtioissa. Tämän takana on puhtaasti yhteiskunnan filosofiasta ja ideologisesta valinnasta johtuva kysymys; Keski-Euroopan maissa toteutetaan ns. subsidiariteettiperiaatetta. Sen mukaan valtion ja julkisen ei tule puuttua palvelujen tuottamiseen muuta kuin siinä tapauksessa, elleivät palvelujen tarvitsijaa lähimpänä olevat palvelujen tuottajat kykene niitä yksin tuottamaan. rakenteellisessa tarkastelussa tämä on ilmennyt muun muassa siten, että Ruotsissa koulutuksen ja sosiaalija terveydenhoitopalvelujen osuus koko sektorista on selvästi pienempi kuin muissa maissa. Urheilu- ja vapaa-ajan järjestöjen osuus kolmannen volyymista on huomattavasti suurempi. 13) Kansantalouden tilinpidon työllisyys mittaa kaikkien tilivuoden aikana työssä olleiden henkilöiden määrää. Luku sisältää piilotalouden 14), mutta ei vapaaehtoistyötä palveluissa. Sektorin työllisyysluvut eivät nousisi kovin merkittävästi, vaikka vapaaehtoistyö laskettaisiin työllisyyteen mukaan. Koska se kohdistuisi lähinnä urheilu-, järjestö- ja kulttuurijärjestötoimintaan, harvat työllistyisivät kokopäivätoimisesti ja vapaaehtoiset työntekijät työllistyvät jo oman päätoimensa toimialalle. Toisaalta vapaaehtoinen työpanos on näiden järjestöjen toiminnan elinehto. Sosiaali- ja terveydenhoitopalveluissa vapaaehtoistyön merkitys on vähäisempi, sillä yksiköt ovat pääasiassa varsin suuria ja institutionalisoituneita. Kuten kuviosta 1. voi havaita, on voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen työllisyys kasvanut vuoden 1975 reilusta kahdesta prosentista vuoteen 1998 mennessä noin neljään prosenttiin. Työtuntien osuus kansantaloudessa tehdyistä työtunneista on jatkuvasti noin puoli prosenttiyksikköä pienempi kuin työllisten osuus. Ero johtuu runsaasta osapäivä- ja osavuosityöllisten osuudesta. Voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kasvu on ollut todella nopea luvun aikana työllisten osuus koko kansantalouden työllisistä on kasvanut miltei 30 prosenttia. Mikrotasolla kasvu on eittämättä valtava, mutta makrotasolta, koko kansantalouden kannalta, tarkasteltuna osuus on melko mitätön. Jos sama kasvu jatkuisi seuraavat 25 vuotta yhtä nopeana kuin mitä se on 1990-luvulla ollut, kolmannen osuus työllisistä olisi yhä vajaat seitsemän prosenttia. Työllisyys on kehittynyt kolmannella sektorilla suhteellisesti paremmin kuin muussa kansantaloudessa. Vuodesta 1975 vuoteen 1990 asti työllisyys kasvoi voittoa tavoittelemattomissa yhteisöissä keskimäärin yli kaksi prosenttia vuodessa, kun kasvua oli koko kansantaloudessa vain puoli prosenttia vuodessa. Vuosien välillä kolmannen työllisyys laski, mutta koko kansantaloudessa se laski vielä nopeammin. kasvu hidastui selvästi luvulla. Kasvua oli keskimäärin vain kaksi prosenttia, mutta koko 11

5 kansantaloudessa työllisyys laski hivenen 1990-luvulla. Laman jälkeen kolmannen kasvu näyttää taas tasaantuvan suhteessa koko kansantalouteen. Ajatus on myös looginen; laman aikana kolmannen palvelujen kysyntä kasvoi ihmisten ongelmien ja lisääntyneen vapaa-ajan myötä. Kun samaan aikaan julkisen puolella sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja karsittiin, niin paine luonnollisesti suuntautui kolmanteen sektoriin. Erityisesti ulkoistaminen on lisääntynyt entisestään 1990-luvulla: julkisia palveluja on ulkoistettu säätiöiksi tai osakeyhtiöiksi. Lisäksi kolmannen vakaa rahoitus on edistänyt kasvua. Sosiaali- ja terveydenhuollossa muun muassa RAY:n avustukset ainoina suurina rahoituslähteinä ovat kasvaneet koko 1990-luvun. Samaan aikaan julkinen sektori on supistunut tai kasvanut vain hitaasti. Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta on näin otettu askel eurooppalaisen subsidiariteettiperiaatteen valtion suuntaan. 16) rahoitus Karkeasti ottaen noin 40 prosenttia kolmannen menoista katetaan omilla myynneillä ja 60 prosenttia tulonsiirroilla. Sektorin myynnit jakautuvat markkinattomien ja markkinatuotteiden myynteihin. Markkinattomien tuotteiden myynneillä tarkoitetaan myyntituloja, joilla katetaan alle 50 prosenttia tuotantokustannuksista. Markkinatuotannolla taas tarkoitetaan tuotantoa, jolla katetaan yli 50 prosenttia tuotantokustannuksista. Markkinattomien tuotteiden myynteihin käytännössä luetaan muun muassa erilaiset palvelumaksut, yhteisöjen järjestämien tilaisuuksien sisäänpääsymaksut ja niiden julkaisemien jäsen- ja muiden lehtien tulot. Markkinatuotteiden myynneistä keskeinen osa on vuokratuloja. Järjestöt esimerkiksi puoluepoliittiset järjestöt, tutkimuslaitoksia ylläpitävät säätiöt, eräät säätiöluonteiset organisaatiot, tukiyhdistykset ja ylioppilaskunnat kattavat menoistaan myynneillä lähes 70 prosenttia. Myyntitulojen osuus menoista on huomattavan korkea myös virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnassa ja sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa. Terveydenhuollossa myynneillä katettiin noin 50 prosenttia ja sosiaalipalveluissa sekä virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnassa yli 40 prosenttia. Julkisen sosiaali- ja terveydenhoidon myynneillä katetaan noin 17 prosenttia tuotoksesta. Kotitaloudet maksavat noin 40 prosenttia saaduista tulonsiirroista. Ne ovat pääasiassa kirkollisveroja ja ammattiyhdistysjäsenmaksuja. Pieni osa on myös muiden seurojen ja järjestöjen jäsenmaksuja. Myös pääosa muiden sektoreiden tulonsiirroista kolmannelle sektorille on kirkollisveroja. Julkisyhteisöt myöntävät noin puolet kolmannen tulonsiirroista. Tulonsiirrot käsittävät lähinnä erilaisia toiminta-avustuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollossa RAY on erityisen merkittä- Kuvio 2. kehitys toimialoittain vuodesta 1975 vuoteen

6 HYVINVOINTIKATSAUS 1/2000 vä rahoittaja. Lähes neljännes toimialan kustannuksista katetaan RAY:n avustuksilla. RAY:n avustukset tuloutetaan valtiolle ja näin ollen näkyvät kansantalouden tilinpidossa tulonsiirtoina tai pääomansiirtoina valtiolta voittoa tavoittelemattomille yhteisöille. Tällaisilla julkisen rahoituksen ja myyntien osuuksilla on syytä kysyä, miten paljon on epäaitoja kolmannen organisaatioita, eli organisaatioita, jotka on joko ulkoistettu julkisesta toiminnasta ja toimivat hyvin pitkälle julkisella rahoituksella tai organisaatioita, jotka toimivat samoilla markkinoilla yksityisten kanssa. 17) Kasvua muiden sektoreiden kustannuksella Koulutus ja tutkimus 1970-luvun puolessa välissä kolmas sektori oli rakennemuutoksen edessä luvulla keskeisin kolmannen toimiala ja myös arvonlisäyksen kannalta oli koulutus. Koulutuksen parissa työskenteli kolmannes työllisistä. Uskonnolliset yhteisöt lähinnä evankelisluterilainen ja ortodoksinen kirkko työllistävät noin viidenneksen työllisistä. Muiden toimialojen merkitys oli pienempi. Esimerkiksi sosiaalipalvelujen osuus oli noin yhdeksän prosenttia työllisistä. Koulutuksen osuus työllisyydestä kääntyi kuitenkin laskuun pudoten kolmanneksen vuodesta 1975 vuoteen Koulutuspalvelujen määrä (tehtyinä työtunteina) väheni hitaammin, neljänneksen siitä mitä vuonna 1975 tehtiin. Vuodesta 1992 vuoteen 1998 koulutuksen työllisyys nousi taas yli puolella. Näiden suurten muutosten takana ovat omistuspohjan muutokset. kouluihin lukeutuvat säätiöiden omistamien koulujen lisäksi sellaiset yksityisen koulut, joilla liikevaihto on nolla eli ne ovat voittoa tavoittelemattomia luvun lopulla ja 1980-luvulla yksityisiä ja säätiöiden omistamia kouluja kunnallistettiin ja valtiollistettiin paljon luvun alusta lähtien taas lähinnä ammatillista opetusta on säätiöitetty ja yksityistetty. Koulutus toimintana on todellisuudessa jatkunut, mutta omistuspohjan muuttuessa se on Kuvio 3. kehitys indeksinä vuosina (1975=100); erikseen koulutuksen ja tutkimuksen toimialoilla. 13

7 Kuvio 4. kehitys indeksinä vuosina (1975=100); erikseen sosiaalipalveluissa ja terveyspalveluissa. siirtynyt edestakaisin sektorilta toiselle tarkasteluaikana. Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut ovat myös kasvaneet voimakkaasti tarkastelujaksolla. terveydenhoitopalvelujen volyymi ei ole milloinkaan ollut suuri. Vuonna 1998 se vastasi kymmentä prosenttia kolmannen työllisistä. Sosiaalipalvelut olivat kasvaneet vuoteen 1998 mennessä suurimmaksi työllistäjäksi; ne työllistivät noin neljänneksen työvoimasta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvu liittyi alan yleiseen kasvuun. Julkisella sektorilla kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin kolmannella sektorilla: sosiaalipalvelujen työllisten määrä 2,5-kertaistui vuodesta 1975 vuoteen Toisaalta taas 1990-luvulla kolmannen sosiaalipalvelut kasvoivat nopeammin kuin julkisella sektorilla: runsaat 12 prosenttia julkisen viittä prosenttia vastaan. Lama leikkasi terveydenhoitopalvelujen työllisyyttä sekä kolmannella että julkisella sektorilla 1990-luvulla: Kuvio 5. kehitys indeksinä vuosina (1975=100); erikseen uskonnollisten yhteisöjen ja ammattijärjestöjen toimialoilla. 14

8 HYVINVOINTIKATSAUS 1/2000 molemmilla sektoreilla työllisyys laski noin kahdeksan prosenttia. Sosiaalipalvelujen kysyntä kasvoi sekä heikentyneen taloudellisen että heikentyneen sosiaalisen tilanteen takia, mutta lamasta johtuen palvelujen kasvu kuitenkin hidastui merkittävästi edellisistä vuosista. Kasvun taustalla olivat osaltaan toimialaliukumat. Tällä tarkoitan lähinnä sitä, että kun sairaalapäiviä pyrittiin 1990-luvulla vähentämään, sairaita pyrittiin mahdollisimman nopeasti siirtämään kotihoitoon. Näin myös palvelutoimialan toimipaikat muuttuivat terveydenhoitopalveluista sosiaalipalveluihin. Toisaalta aivan puhtaasti lainsäädännölliset tekijät ovat kasvattaneet sosiaalipalveluja. Kuntien velvollisuutta järjestää lasten päivähoito laajennettiin vuodesta Kolmannella sektorilla kasvu säilyi kohtuullisen suurena, sillä palveluja tarjoavat organisaatiot eivät säätiöpohjaisina olleet riippuvaisia julkisen talouden tilasta. vakautta lisäsi entisestään suhteellisen vakaa rahoitus RAY:stä. Lisäksi nimenomaan massatyöttömyyden myötä julkisen, lähinnä kuntien, piti panostaa sosiaalipalveluihin edes jonkinlaisen sosiaaliturvan ja palveluiden takaamiseksi luvulla kasvanut trendi, ulkoistaminen, vaikutti merkittävästi. Kunnat ja valtio pyrkivät minimoimaan itse tarjoamansa palvelut ostamalla ne ulkopuolelta tai yksityistämällä tai säätiöittämällä ne. Näin kolmannen sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvussa on hieman samanlaisia piirteitä kuin koulutuksessa; kolmas sektori ei luonut reaalisesti uusia työpaikkoja. Kysymys oli lähinnä omistuspohjan muutoksesta ja näin siirtymisestä kohti subsidiariteettiperiaatetta. Ammattiyhdistysliike Ammattiyhdistysliikkeen työllistämien määrän kasvu on ollut melko maltillista. Vuodesta 1975 ammattiyhdistysliikkeen työllisyys kasvoi noin kolmanneksen luvun aikana lama iski myös ammattiyhdistyksiin. Ammattiyhdistysliike työllistää nykyään noin neljä prosenttia työllisistä. Uskonnolliset yhteisöt Uskonnollisten yhteisöjen kasvu on ollut voimakasta. Työllisten määrä kasvoi noin 80 prosenttia vuodesta 1975 vuoteen Työpaikat lisääntyivät 1990-luvulla sangen verkkaisesti. Työllisyys kasvoi kuten melkein kaikilla muillakin toimialoilla, mutta kääntyi 1990-luvun lamavuosina laskuun ja tämän jälkeen taas nousuun, noin kuusi prosenttia vuodesta 1990 vuoteen Uskonnollisten yhteisöjen kasvu on sinänsä varsin vakaalla pohjalla, sillä toimiala pitää sisällään evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon. Molempien toiminta perustuu tukevalle tukijalalle, omalle verotusoikeudelle. Verotulot luonnollisesti kasvavat talouden kasvun myötä ja vähenevät taantuman myötä. Näin ollen kirkko myös pystyy kasvattamaan toimintaansa keski- Kuvio 6. kehitys indeksinä vuosina (1975=100); erikseen virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnan sekä muiden järjestöjen toimialoilla. 15

9 määrin yhtä nopeasti kuin muukin talous. Järjestöt Järjestöjen määrä on vuodesta 1975 vuoteen 1998 kasvanut 86 prosenttia. Vuoteen 1990 muiden järjestöjen kehitys noudatti keskimääräistä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kehitystä. Vuodesta 1975 vuoteen 1990 kasvua oli noin 43 prosenttia. Vuodesta 1990 vuoteen 1998 muiden järjestöjen työllisyys kasvoi miltei kolmanneksen. Muihin järjestöihin lukeutuvat puoluepoliittiset järjestöt, tutkimusta ja kulttuuria palvelevat järjestöt ja muualla mainitsemattomat järjestöt. Ryhmä on kokonaisuudessaan varsin heterogeeninen ja kaikki siihen kuuluvat järjestöt ovat kooltaan varsin pieniä. Suurimpia järjestöjä ovat palkkasummalla mitattuna eräät puolueet, Kennelliitto ry ja Suomen 4H ry. Järjestöjen voimakas kasvu oli nimenomaan laman ilmiö. Työllisyys laski vielä vuonna 1991, mutta taloudellisen kriisin myötä se kääntyi voimakkaaseen nousuun. Laman, hyvinvointivaltion taantumisen ja lisääntyvän sosiaalisen epävarmuuden myötä ihmiset perustivat erilaisia järjestöjä ja alkoivat toimia jo perustetuissa järjestöissä omien aktiviteettiensa lisäämiseksi ja sosiaalisen asemansa parantamiseksi. Virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta Virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta on kasvanut viimeisten 25 vuoden aikana noin kaksi kolmannesta. Toimialan kehitys riippuu suhdanteiden kehityksestä. Taloudellisesti voimakkaan kasvun vuosina kulttuuriin ja urheiluun panostettiin ja toimialan työllisyys nousi tällöin noin 22 prosenttia, kun kaikkien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kasvu oli noin kahdeksan prosenttia. Vuodesta 1990 toimialan työllisyys laski aina vuoteen 1995, josta lähtien se kääntyi taas loivaan kasvuun. Toimialan kehitys heijastaa kuntien taloudellista tilannetta luvun lopussa kunnilla, kuten koko taloudella, meni lujaa, ja tällöin oli varaa sijoittaa rahaa kulttuuriin ja urheiluun. Kun 1990-luvun alussa talouden ongelmat alkoivat, kulttuurin ja urheilun menoja leikattiin ensimmäiseksi. Nyt tämä toimiala on taas kasvussa. Riippuvuus kuntien taloudellisesta tilanteesta johtuu siitä, että kuntien teatterit ja orkesterit ovat hyvin usein säätiömuotoisia tai säätiön omistuksessa ja lukeutuvat itse asiassa kolmanteen sektoriin. Toisaalta myös urheiluseurat elävät hyvin pitkälle kunnan, valtion ja liike-elämän avustuksilla luvun kehitystä on näennäisesti jossain määrin hidastanut eräiden urheiluseurojen muuttuminen yhtiöiksi. Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Kansantalouden tilinpidossa. Huomautukset ja viitteet: 1 Vertaa esim. Hietala 1997, sivut Vertaa esim. Muukkonen Vrt. esim. Hietala Helander ja Laaksonen 1999, sivut Hietala 1997, sivut Vrt. esim. Poteri 1998, sivut Hietala 1997, sivut Helander 1998, sivut Volkswirtschafliche Gesamtrechnungen, Reiche 1.3. Konten und Standardstabellen, Fachserie 18, Statistisches Bundesamt National income and product accounts of the United States, Department of Commerce Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus Yritysrekisteri, Tilastokeskus Institutionaalinen sektoriluokitus 1996, sivu Vrt. esim. Joensuun uutiset 4/ Vrt. esim. Helander 1999, sivut Vrt. esim. Weijola 1985, sivut ja Hietala Kts. esim. Helander ja Laaksonen, 1999, sivut ja Helander 1999, sivut Piilotaloudella tarkoitetaan laillista toimintaa, jota ei ole ilmoitettu viranomaisille. 15 Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus Melin 1999, sivut Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus Melin 1999, sivu 24. Lähdeluettelo: 1. Tilastot: Institutionaalinen sektoriluokitus, Tilastokeskus Kansantalouden aluetilinpito, Tilastokeskus Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus National income and product accounts of United States, Department of Commerce Volkswirtschafliche Gesamtrechnungen, Reiche 1.3. Konten und Standardstabellen, Fachserie 18, Statistisches Bundesamt Yritysrekisteri, Tilastokeskus Kirjallisuus ja lehdet: Helander, Voitto (1998): Kolmas sektori. Gaudeamus, Helsinki. Helander, Voitto ja Laaksonen, Harri (1999): Suomalainen kolmas sektori Rakenteellinen erittely ja kansainvälinen vertailu. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Helsinki. Helander, Voitto (1998): Kolmas sektori EU-maissa, STM julkaisuja 1999:2. Hietala, Kari (1997): Kolmas sektori potentiaalisena työllistäjänä. Työpoliittinen tutkimus numero 176. Työministeriö, Helsink. Joensuun uutiset kaupunginhallituksen tiedotuslehti joensuulaisille 4/96. Melin, Tuomo (1999): Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat Selvitys järjestöistä ja yrityksistä. RAY, Helsinki. Muukkonen, Martti (1999): Third sector what is it all about? Joensuun yliopiston lisensiaatin työ. Painamaton. Poteri, Riitta (1998): Meissä on ytyä Selvitys valtakunnallisten sosiaalija terveysjärjestöjen toiminnasta. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry., Helsinki. Weijola, Varpu (1985): Kolmas sektori työn ja näkökulmasta. Työvoimapoliittisia tutkimuksia nro 52, Helsinki. 16

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2008

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2008 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2008 15.7.2010 korjattu painos Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuus heikkeni vuonna 2008 Korjattu 15.7.2010. Korjatut kohdat on merkitty punaisella

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2011 Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Julkinen talous 2017 Valtion takaukset 2016, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 45,3 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2015

Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 1. vuosineljännes Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 43,8 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 44,7 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen kysyntäkomponentit pakkasella Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

Työkykymme tänään. Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle. Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme

Työkykymme tänään. Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle. Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle Jukka Lindberg Kehittämispäällikkö Vates säätiö 8.3.2016 Työkykymme tänään Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet Urheiluseuran varainhankinnan perusteet 1. Käsitteet yleishyödyllisyys yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta, liiketoiminta 2. Tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain:

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Alueittain tarkasteltuna liikevaihto kasvoi vuoden 2016 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kymmenellä ELY-alueella.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2014 Neljännesvuositilinpito 2014, 1. vuosineljännes Neljännesvuositilinpidon EKT2010:n mukaiset aikasarjat julkistettu, bruttokansantuote väheni 0,4 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2007

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2009 Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2007 Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuus jatkoi laskuaan vuonna 2007 Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Valinnanvapaus on hyvästä, mutta päävastuun palveluiden tuottamisesta tulee olla julkisella sektorilla Kysymystä yksityisen panoksen

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta ja tilastot Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta 1. Yhteistoiminta-alueet isäntäkunta mallilla» Isäntäkunnan tilasto» Sopimuskunnan tilasto 2. Kuntayhtymät» Kuntayhtymän tilasto»

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 10:2015

TILASTOKATSAUS 10:2015 TILASTOKATSAUS 10:2015 23.11.2015 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2013 laisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka lla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli jossain

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma Tämän hetkinen tilanne ja todennäköinen toteutuma

Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma Tämän hetkinen tilanne ja todennäköinen toteutuma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma 2013 2015 1. Yleistä Ylioppilaskunnan hallitus on valmistellut keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman (KTS). KTS:n

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2015

Verot ja veronluonteiset maksut 2015 Julkinen talous 2016 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 2,4 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,4 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 92,1

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4982 Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area [KAIKILLE] C1. Yleisesti ottaen,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Saska Heino Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten siitä, kuinka Helsingin huippuravintoloissa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan korvaukseton työ kuuluu

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2015

Verot ja veronluonteiset maksut 2015 Julkinen talous 2016 Verot ja veronluonteiset maksut 2015 Verokertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2015 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2015. Kertymä oli

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Sektoritilit neljännesvuosittain

Sektoritilit neljännesvuosittain Kansantalous 2017 Sektoritilit neljännesvuosittain 2016, 4. vuosineljännes Kotitaloussektorin säästämisaste oli negatiivinen vuoden 2016 neljännellä vuosineljänneksellä Säästämisastetta on pitänyt loppuvuoden

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2010

Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2010 ensimmäinen neljännes Kasvavat menot ja pienenevät tulot heikensivät julkisyhteisöjen rahoitusasemaa Julkisyhteisöjen tulot

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Helsinki, 26.8.2014 Suomen talous kärsii nestevajauksesta, mikä haittaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot