työllisyys Kolmas sektori itsenäinen sektori vai kaatoluokka? Keskustelua kolmannesta sektorista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "työllisyys Kolmas sektori itsenäinen sektori vai kaatoluokka? Keskustelua kolmannesta sektorista"

Transkriptio

1 Kolmas sektori ja työllisyys kansantalouden näkökulmasta Ilja Kavonius kuvaamiseen käytetään usein kansantalouden tilinpidon yhteydessä tuotettuja tietoja voittoa tavoittelemattomista yhteisöistä. Tässä artikkelissa esitellään tämän tilastoluokituksen sisältöä ja tarkastellaan tällä tavalla määritellyn kolmannen kehitystä vuodesta Kolmas sektori itsenäinen sektori vai kaatoluokka? Keskustelua kolmannesta sektorista on leimannut eräänlainen käsitteellinen sekasorto. Välillä tuntuu, että sillä on yhtä monta määritelmää kuin aiheesta puhujaa. Usein se on nähty eräänlaisena jäännöseränä siitä, mitä yksityisestä ja julkisesta jää yli. 1) Tämä on toisaalta erityisesti sektoritarkastelun kannalta perusteltua, sillä tällöin sektoriajattelussa ei jää yli mitään toimijoita, joita ei voi sijoittaa mihinkään sektoriin. Mutta lähestymistapa on sikäli hieman omituinen, että kolmannelle sektorille ei edes pyritä hakemaan mitään ominaispiirteitä, vaan lähdetään siitä, että se on jonkinnäköinen kaatosektori. Se on nähty jonkinlaisena harmaana alueena julkisen ja yksityisen välissä. 2) Tällainen lähestymistapa edellyttäisi myös selvää yksityisen ja julkisen määrittelyä. Kolmatta tai voittoa tavoittelematonta sektoria on usein lähestytty mikronäkökulmasta. Makronäkökulma on miltei täysin unohtunut siitä puhuttaessa. kykyyn tarjota työtä vaikeasti työllistettäville asetetaan toiveita, mutta sen vaikutusta koko kansantalouteen tai vallitsevaan massatyöttömyyteen ei eritellä. Toisaalta, pystytäänkö vastaavilla panoksilla, joita satsataan kolmanteen sektoriin, tuottamaan tehokkaammin työpaikkoja tai palveluja? Harvat tämän suuntaiset puheenvuorot 3) on tyrmätty asiantuntemattomina. Lähinnä sosiaalitieteilijät ovat pyrkineet määrittelemään kolmatta sektoria teoreettisten tarkoitustensa ohjaamina huomioimatta sektoriajattelua kokonaisuutena. Tällä tarkoitan lähinnä sitä, että kolmanteen sektoriin on hyväksytty sellaisia järjestöjä, jotka kehitetyn teorian puitteissa sinne sopivat, mutta toisaalta siitä on jätetty ulos sellaiset järjestöt, jotka eivät siihen teorian puitteissa sovi, mutta toisaalta ne eivät oikein sovi muihinkaan sektoreihin, ts. julkiseen tai yksityiseen. Tämän jälkeen ei ole kuitenkaan määritelty, mihin ulos rajatut kuuluvat. Mikäli yhteiskuntaa ylipäänsä jaotellaan sektoreihin, niin eikö kaikkien tuottajien pitäisi kuulua johonkin sektoriin? Ainakin tilastoinnin kannalta on mielekästä, että jokainen tuottaja pystytään luokittelemaan sektoriluokituksessa.

2 HYVINVOINTIKATSAUS 1/2000 JOHNS HOPKINS -KRITEERIT Kansainvälisiin vertailuihin sopivaa yhtenäistä käsitteistöä ollaan luomassa 1990-luvulla toteutettu kansainvälinen Johns Hopkins -hanke pyrki ensimmäistä kertaa saamaan kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa kolmannesta sektorista. Hankkeessa pyrittiin sen osalta luomaan yhtenäinen käsitteistö, rajaamaan ilmiökenttä kansainvälisiä vertailuja varten mahdollisimman yksiselitteisellä tavalla sekä kehittämään tilastointia varten mahdollisimman mielekäs luokitusjärjestelmä. Voittoa tavoittelematon tai kolmas sektori rajataan viiden kriteerin mukaan. Sille on tunnusomaista 1) rakenteellisuus, 2) yksityisyys, 3) voittoa tavoittelemattomuus, 4) itsehallinnollisuus ja 5) vapaaehtoisuus. Rakenteellisuudella viitataan siihen, että kattavien yksiköiden tulee olla ainakin jossain mitassa institutionalisoituneita. Yksityisyydellä pyritään taas vetämään rajaa julkisiin viranomaisiin. Kriteerin pohjalta rajaa vedetään valtioon eri viranomaistyyppeineen. Voittoa tavoittelemattomuudella taas haetaan lähinnä sitä, että yksiköt eivät pääasiallisesti pyri tuottamaan voittoa. Kriteeri ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että sektoriin kuuluva organisaatio hankkii tilapäisesti itselleen tuloja omien menojensa kattamiseen. Se edellyttää kuitenkin, ettei voittoja tai tuottoja jaeta organisaation jäsenille tai johtajille. Itsehallinnollisuudella tarkoitetaan, että organisaatioilla on edellytykset valvoa omia toimintojaan. Viidennellä vapaaehtoisuuden kriteerillä tarkoitetaan vapautta osallistua organisaation toimintaan kaikilla tasoilla ja toimintamuodoissa. 4) Amerikkalaisen ajattelun voimakas vaikutus Johns Hopkins -hankkeessa kehitetyt kriteerit ovat varmasti jossain määrin perustellut kansainvälisen vertailun kannalta. määritelmät ja mikroperspektiivin keskustelu lähtee hyvin pitkälle yhdysvaltalaisen tutkimuksen pohjalta. Tämä heijastuu käytettyihin määrittelyihin ja kriteereihin. Vuosisadan vaihteeseen saakka sairauksia oli hoidettu kotona. Teknologian kehityttyä sairaanhoito sairaaloissa tuli järkeväksi. Köyhimmille ja syrjäseutujen asukkaille ei kuitenkaan perustettu yksityisiä sairaaloita. Yhdysvalloissa tämän ongelman julkinen valta ratkaisi helpoimmalla tavalla. Se myönsi ei-voittoa tavoitteleville sairaaloille monia verovapauksia. Lisäksi lahjoitukset voitiin vähentää verotuksessa. Paitsi verohelpotuksia, hyväntekeväisyydellä ostettiin myös positiivista imagoa. Lisäksi oli aitoa filantropiaa ja altruismia. Samaan aikaan Eurooppa valitsi, Saksa etunenässä, toisen tien. Julkinen valta alkoi tuottaa itse tarvittavia palveluita ja infrastruktuuria. 5) Johns Hopkins -hankkeen yhdysvaltalaiset perusteet tekevät vääryyttä suomalaiselle omintakeiselle kolmannelle sektorille. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluista 7,9 prosenttia hoidettiin Suomessa voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimesta. Nämä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden yksiköt eivät kuitenkaan tarjoa akuuttia sairaanhoitoa. Toimialan selvästi suurimpina yksiköinä voidaan mainita Invalidiliitto ja Suomen Punainen Risti. Voittoa tavoittelemattomien sairaaloiden vastuulla on Yhdysvalloissa lähes 90 prosenttia akuutteja sairauksia hoitavien sairaaloiden vuodepaikoista. Tämä kuvaa Suomen ja Yhdysvaltojen kolmannen eroa. Yhdysvalloissa on tehty selvä ideologinen valinta siinä, että perusterveydenhuolto kustannetaan yksityisin varoin. 6) Mihin sektoriin kirkot ja puolueet? Johns Hopkins -hankkeen yhtenä tavoitteena oli luoda yhtenäinen luokitus ja rajaus kolmannelle sektorille. Kirkot rajataan sen ulkopuolelle. Näin toimittiin myös varsinaisten puolueiden osalta. Taustalla tässä on ajatus, että puolueet asettavat ehdokkaitaan vaaleihin ja ovat näin ollen liian lähellä julkista sektoria. Herää kysymys, onko niitä sitten perusteltua laskea julkiseen tai yksityiseen sektoriin. Joissakin tapauksissa myös kaupalliset osuuskunnat luokitellaan kolmanteen sektoriin. Tämä on ristiriidassa voittoa tavoittelemattomuuden kanssa. 7) 9

3 Tässä artikkelissa kolmas sektori käsitetään kansantalouden tilinpidon mukaisiksi voittoa tavoittelemattomiksi yhteisöiksi institutionaalisen sektoriluokituksen perusteella. Se taas perustuu maailmanlaajuiseen System of National Accounts -järjestelmään (SNA). Kaikki OECD-maat käyttävät kansantalouden tilinpidon kehikkoa, joka perustuu SNA-jär- tuotos 10 Vaikka voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen merkitys työllistäjänä on kasvanut, niin niiden merkitys bruttokansantuotteelle on pysynyt varsin muuttumattomana. Vuonna 1975 kolmannen osuus oli kaksi prosenttia ja vuonna ,4 prosenttia BKT:sta. Osaltaan tähän vaikuttaa bruttokansantuotteen laskentatapa. Markkinatuotoksen puolella ajatuskulku on sinänsä selkeä. Perushintainen tuotos on tuloslaskelmapuolella suunnilleen sama asia kuin liikevaihto. Vastaavasti bruttoarvonlisäys on markkinatuotannossa perushintainen tuotos miinus välituotekäyttö ostajan hintaan. Tuloslaskelman puolella vastaava komponentti lasketaan vähentämällä liikevaihdosta muuttuvat ja kiinteät kulut pl. palkat ja työnantajan sosiaalimaksut. Mikä on tuotos perushintaan tai bruttoarvonlisäys voittoa tavoittelemattomille yhteisöille? Voittoa tavoittelemattomilla yhteisöillä, joilla ei ole liikevaihtoa, tuotos ja bruttoarvonlisäys lasketaan kustannuksien kautta. Bruttoarvonlisäys on palkat ja palkkiot, työnantajan sivukulut ja kiinteän pääoman kuluminen (poistot) yhteensä. Palkkojen, palkkioiden ja työnantajan sivukulujen osuus bruttoarvonlisäyksestä on noin 92 prosenttia, joten voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen volyymikehitys vastaa hyvin pitkälle kehitystä. Näin ollen muutokset indikoivat hyvin myös bruttoarvonlisäyksen muutosta. Julkisella sektorilla tilanne on vastaava, sillä laskenta perustuu täysin samalla menetelmälle. Markkinatuotannon puolella bruttoarvonlisäykseen vaikuttaa merkittävästi palkkojen ja työnantajan sivukulujen lisäksi toimintaylijäämä. jestelmään. Voittoa tavoittelemattomista yhteisöistä on siis saatavissa kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa. Tosin kaikissa maissa voittoa tavoittelematonta sektoria ei ole laskettu erikseen, vaan se on yhdistetty kotitaloussektoriin. Kansantalouden tilinpidon institutionaalisen sektoriluokituksen mukaan voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen bruttoarvonlisäyksen osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli 2,4 prosenttia vuonna Yhdysvalloissa vastaava luku oli 3,7 prosenttia vuonna 1988 (Suomessa 2,1 prosenttia vuonna 1988) ja Saksassa 2,9 prosenttia vuonna ) Institutionaalisessa sektoriluokituksessa voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ovat juridisesti itsenäisiä yksiköitä ja tarjoavat palveluksia pääasiassa kotitalouksille tuotantokustannukset alittavaan hintaan. Normaalisti kotitaloudet valvovat yhteisöjä ja rahoittavat niiden toimintaa jäsenmaksuilla ja avustuksilla. Kuitenkin myös kotitalouksia palvelevat, valtion osittain tai kokonaan rahoittamat laitokset kuuluvat tähän sektoriin. Yrityksiä, rahoituslaitoksia tai julkisyhteisöjä palvelevat, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt sen sijaan eivät kuulu tähän sektoriin, vaan siihen, johon ne toimintansa perusteella kuuluvat. Tästä voidaan mainita esimerkkinä työnantajaliitot, jotka lasketaan yrityksiä palvelevaksi toiminnaksi ja lasketaan näin ollen yritys-, ts. yksityiseen sektoriin. Institutionaalisessa sektoriluokituksessa voittoa tavoittelemattomat yhteisöt jaetaan valtionkirkkoon ja muihin voittoa tavoittelemattomiin yhteisöihin. Valtion kirkot -luokkaan kuuluvat ortodoksinen ja evankelisluterilainen kirkko. Muita voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä ovat taas terveys-, koulutus- tai sosiaalipalveluja tarjoavat yhdistykset, säätiöt, rahastot, puolueet, työntekijäjärjestöt sekä muut uskonnolliset yhteisöt kuin valtionkirkko. 9) Nykyisin institutionaalisessa sektoriluokituksessa asuntoyhteisöt eivät kuulu pääluokan voittoa tavoittelemattomat yhteisöt alle, vaan yrityssektoriin. Asuntoyhteisöjen luvut lasketaan kansantalouden tilinpidossa omana luokkanaan. Institutionaalisen sektoriluokituksen lisäksi kansantalouden tilinpitoon on sovellettu toimialaluokitusta ns. tuotantotileillä. Näin ollen yksittäisen voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimialan, esimerkiksi valtion kirkon tai ammattiyhdistysliikkeen, mm. työllisyyttä tai palkkasummaa voidaan käsitellä erikseen. Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta eurooppalaiseksi subsidiariteettiperiaatteen valtioksi ilman subsidiariteettia Erityisesti 1990-luvun alun laman ja massatyöttömyyden myötä myös Suomessa on aika kevyesti keskusteltu kolmannen työllistämispotentiaalista. Se on nähty työttömyysongelman yhtenä ratkaisijana ja tulevaisuuden a. vahvan kasvun on nähty heräävän viimeistään suurten ikäluokkien siirryttyä eläkkeelle. Julkisuudessa on todettu esimerkiksi, että suuret ikäluokat tarvitsevat tällöin paitsi erilaisia palveluja, myös oppimaansa aktiivista elämäntyyliä. 10) Toisaalta monien tutkijoiden mielestä eurooppalaisissa yhteiskunnissa ei esiinny vahvoja rajoitteita kolmannen vahvistumiselle. Eurooppalaisissa yhteiskunnissa kolmannen työlli-

4 HYVINVOINTIKATSAUS 1/2000 Kuvio 1. Voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen työllisten ja työtuntien osuus koko kansantalouden työllisistä ja työtunneista kansantalouden tilinpidon mukaan. syys on 1990-luvulla kasvanut voimakkaasti. 11) työllistämispotentiaalia perinteisessä mielessä ei yleensä pidetä merkittävänä. 12) Kansainväliset vertailut osoittavat, että se työllistää huomattavasti vähemmän hyvinvointivaltioissa kuin pienissä, ohuen hyvinvointi valtioissa. Tämän takana on puhtaasti yhteiskunnan filosofiasta ja ideologisesta valinnasta johtuva kysymys; Keski-Euroopan maissa toteutetaan ns. subsidiariteettiperiaatetta. Sen mukaan valtion ja julkisen ei tule puuttua palvelujen tuottamiseen muuta kuin siinä tapauksessa, elleivät palvelujen tarvitsijaa lähimpänä olevat palvelujen tuottajat kykene niitä yksin tuottamaan. rakenteellisessa tarkastelussa tämä on ilmennyt muun muassa siten, että Ruotsissa koulutuksen ja sosiaalija terveydenhoitopalvelujen osuus koko sektorista on selvästi pienempi kuin muissa maissa. Urheilu- ja vapaa-ajan järjestöjen osuus kolmannen volyymista on huomattavasti suurempi. 13) Kansantalouden tilinpidon työllisyys mittaa kaikkien tilivuoden aikana työssä olleiden henkilöiden määrää. Luku sisältää piilotalouden 14), mutta ei vapaaehtoistyötä palveluissa. Sektorin työllisyysluvut eivät nousisi kovin merkittävästi, vaikka vapaaehtoistyö laskettaisiin työllisyyteen mukaan. Koska se kohdistuisi lähinnä urheilu-, järjestö- ja kulttuurijärjestötoimintaan, harvat työllistyisivät kokopäivätoimisesti ja vapaaehtoiset työntekijät työllistyvät jo oman päätoimensa toimialalle. Toisaalta vapaaehtoinen työpanos on näiden järjestöjen toiminnan elinehto. Sosiaali- ja terveydenhoitopalveluissa vapaaehtoistyön merkitys on vähäisempi, sillä yksiköt ovat pääasiassa varsin suuria ja institutionalisoituneita. Kuten kuviosta 1. voi havaita, on voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen työllisyys kasvanut vuoden 1975 reilusta kahdesta prosentista vuoteen 1998 mennessä noin neljään prosenttiin. Työtuntien osuus kansantaloudessa tehdyistä työtunneista on jatkuvasti noin puoli prosenttiyksikköä pienempi kuin työllisten osuus. Ero johtuu runsaasta osapäivä- ja osavuosityöllisten osuudesta. Voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kasvu on ollut todella nopea luvun aikana työllisten osuus koko kansantalouden työllisistä on kasvanut miltei 30 prosenttia. Mikrotasolla kasvu on eittämättä valtava, mutta makrotasolta, koko kansantalouden kannalta, tarkasteltuna osuus on melko mitätön. Jos sama kasvu jatkuisi seuraavat 25 vuotta yhtä nopeana kuin mitä se on 1990-luvulla ollut, kolmannen osuus työllisistä olisi yhä vajaat seitsemän prosenttia. Työllisyys on kehittynyt kolmannella sektorilla suhteellisesti paremmin kuin muussa kansantaloudessa. Vuodesta 1975 vuoteen 1990 asti työllisyys kasvoi voittoa tavoittelemattomissa yhteisöissä keskimäärin yli kaksi prosenttia vuodessa, kun kasvua oli koko kansantaloudessa vain puoli prosenttia vuodessa. Vuosien välillä kolmannen työllisyys laski, mutta koko kansantaloudessa se laski vielä nopeammin. kasvu hidastui selvästi luvulla. Kasvua oli keskimäärin vain kaksi prosenttia, mutta koko 11

5 kansantaloudessa työllisyys laski hivenen 1990-luvulla. Laman jälkeen kolmannen kasvu näyttää taas tasaantuvan suhteessa koko kansantalouteen. Ajatus on myös looginen; laman aikana kolmannen palvelujen kysyntä kasvoi ihmisten ongelmien ja lisääntyneen vapaa-ajan myötä. Kun samaan aikaan julkisen puolella sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja karsittiin, niin paine luonnollisesti suuntautui kolmanteen sektoriin. Erityisesti ulkoistaminen on lisääntynyt entisestään 1990-luvulla: julkisia palveluja on ulkoistettu säätiöiksi tai osakeyhtiöiksi. Lisäksi kolmannen vakaa rahoitus on edistänyt kasvua. Sosiaali- ja terveydenhuollossa muun muassa RAY:n avustukset ainoina suurina rahoituslähteinä ovat kasvaneet koko 1990-luvun. Samaan aikaan julkinen sektori on supistunut tai kasvanut vain hitaasti. Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta on näin otettu askel eurooppalaisen subsidiariteettiperiaatteen valtion suuntaan. 16) rahoitus Karkeasti ottaen noin 40 prosenttia kolmannen menoista katetaan omilla myynneillä ja 60 prosenttia tulonsiirroilla. Sektorin myynnit jakautuvat markkinattomien ja markkinatuotteiden myynteihin. Markkinattomien tuotteiden myynneillä tarkoitetaan myyntituloja, joilla katetaan alle 50 prosenttia tuotantokustannuksista. Markkinatuotannolla taas tarkoitetaan tuotantoa, jolla katetaan yli 50 prosenttia tuotantokustannuksista. Markkinattomien tuotteiden myynteihin käytännössä luetaan muun muassa erilaiset palvelumaksut, yhteisöjen järjestämien tilaisuuksien sisäänpääsymaksut ja niiden julkaisemien jäsen- ja muiden lehtien tulot. Markkinatuotteiden myynneistä keskeinen osa on vuokratuloja. Järjestöt esimerkiksi puoluepoliittiset järjestöt, tutkimuslaitoksia ylläpitävät säätiöt, eräät säätiöluonteiset organisaatiot, tukiyhdistykset ja ylioppilaskunnat kattavat menoistaan myynneillä lähes 70 prosenttia. Myyntitulojen osuus menoista on huomattavan korkea myös virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnassa ja sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa. Terveydenhuollossa myynneillä katettiin noin 50 prosenttia ja sosiaalipalveluissa sekä virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnassa yli 40 prosenttia. Julkisen sosiaali- ja terveydenhoidon myynneillä katetaan noin 17 prosenttia tuotoksesta. Kotitaloudet maksavat noin 40 prosenttia saaduista tulonsiirroista. Ne ovat pääasiassa kirkollisveroja ja ammattiyhdistysjäsenmaksuja. Pieni osa on myös muiden seurojen ja järjestöjen jäsenmaksuja. Myös pääosa muiden sektoreiden tulonsiirroista kolmannelle sektorille on kirkollisveroja. Julkisyhteisöt myöntävät noin puolet kolmannen tulonsiirroista. Tulonsiirrot käsittävät lähinnä erilaisia toiminta-avustuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollossa RAY on erityisen merkittä- Kuvio 2. kehitys toimialoittain vuodesta 1975 vuoteen

6 HYVINVOINTIKATSAUS 1/2000 vä rahoittaja. Lähes neljännes toimialan kustannuksista katetaan RAY:n avustuksilla. RAY:n avustukset tuloutetaan valtiolle ja näin ollen näkyvät kansantalouden tilinpidossa tulonsiirtoina tai pääomansiirtoina valtiolta voittoa tavoittelemattomille yhteisöille. Tällaisilla julkisen rahoituksen ja myyntien osuuksilla on syytä kysyä, miten paljon on epäaitoja kolmannen organisaatioita, eli organisaatioita, jotka on joko ulkoistettu julkisesta toiminnasta ja toimivat hyvin pitkälle julkisella rahoituksella tai organisaatioita, jotka toimivat samoilla markkinoilla yksityisten kanssa. 17) Kasvua muiden sektoreiden kustannuksella Koulutus ja tutkimus 1970-luvun puolessa välissä kolmas sektori oli rakennemuutoksen edessä luvulla keskeisin kolmannen toimiala ja myös arvonlisäyksen kannalta oli koulutus. Koulutuksen parissa työskenteli kolmannes työllisistä. Uskonnolliset yhteisöt lähinnä evankelisluterilainen ja ortodoksinen kirkko työllistävät noin viidenneksen työllisistä. Muiden toimialojen merkitys oli pienempi. Esimerkiksi sosiaalipalvelujen osuus oli noin yhdeksän prosenttia työllisistä. Koulutuksen osuus työllisyydestä kääntyi kuitenkin laskuun pudoten kolmanneksen vuodesta 1975 vuoteen Koulutuspalvelujen määrä (tehtyinä työtunteina) väheni hitaammin, neljänneksen siitä mitä vuonna 1975 tehtiin. Vuodesta 1992 vuoteen 1998 koulutuksen työllisyys nousi taas yli puolella. Näiden suurten muutosten takana ovat omistuspohjan muutokset. kouluihin lukeutuvat säätiöiden omistamien koulujen lisäksi sellaiset yksityisen koulut, joilla liikevaihto on nolla eli ne ovat voittoa tavoittelemattomia luvun lopulla ja 1980-luvulla yksityisiä ja säätiöiden omistamia kouluja kunnallistettiin ja valtiollistettiin paljon luvun alusta lähtien taas lähinnä ammatillista opetusta on säätiöitetty ja yksityistetty. Koulutus toimintana on todellisuudessa jatkunut, mutta omistuspohjan muuttuessa se on Kuvio 3. kehitys indeksinä vuosina (1975=100); erikseen koulutuksen ja tutkimuksen toimialoilla. 13

7 Kuvio 4. kehitys indeksinä vuosina (1975=100); erikseen sosiaalipalveluissa ja terveyspalveluissa. siirtynyt edestakaisin sektorilta toiselle tarkasteluaikana. Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut ovat myös kasvaneet voimakkaasti tarkastelujaksolla. terveydenhoitopalvelujen volyymi ei ole milloinkaan ollut suuri. Vuonna 1998 se vastasi kymmentä prosenttia kolmannen työllisistä. Sosiaalipalvelut olivat kasvaneet vuoteen 1998 mennessä suurimmaksi työllistäjäksi; ne työllistivät noin neljänneksen työvoimasta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvu liittyi alan yleiseen kasvuun. Julkisella sektorilla kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin kolmannella sektorilla: sosiaalipalvelujen työllisten määrä 2,5-kertaistui vuodesta 1975 vuoteen Toisaalta taas 1990-luvulla kolmannen sosiaalipalvelut kasvoivat nopeammin kuin julkisella sektorilla: runsaat 12 prosenttia julkisen viittä prosenttia vastaan. Lama leikkasi terveydenhoitopalvelujen työllisyyttä sekä kolmannella että julkisella sektorilla 1990-luvulla: Kuvio 5. kehitys indeksinä vuosina (1975=100); erikseen uskonnollisten yhteisöjen ja ammattijärjestöjen toimialoilla. 14

8 HYVINVOINTIKATSAUS 1/2000 molemmilla sektoreilla työllisyys laski noin kahdeksan prosenttia. Sosiaalipalvelujen kysyntä kasvoi sekä heikentyneen taloudellisen että heikentyneen sosiaalisen tilanteen takia, mutta lamasta johtuen palvelujen kasvu kuitenkin hidastui merkittävästi edellisistä vuosista. Kasvun taustalla olivat osaltaan toimialaliukumat. Tällä tarkoitan lähinnä sitä, että kun sairaalapäiviä pyrittiin 1990-luvulla vähentämään, sairaita pyrittiin mahdollisimman nopeasti siirtämään kotihoitoon. Näin myös palvelutoimialan toimipaikat muuttuivat terveydenhoitopalveluista sosiaalipalveluihin. Toisaalta aivan puhtaasti lainsäädännölliset tekijät ovat kasvattaneet sosiaalipalveluja. Kuntien velvollisuutta järjestää lasten päivähoito laajennettiin vuodesta Kolmannella sektorilla kasvu säilyi kohtuullisen suurena, sillä palveluja tarjoavat organisaatiot eivät säätiöpohjaisina olleet riippuvaisia julkisen talouden tilasta. vakautta lisäsi entisestään suhteellisen vakaa rahoitus RAY:stä. Lisäksi nimenomaan massatyöttömyyden myötä julkisen, lähinnä kuntien, piti panostaa sosiaalipalveluihin edes jonkinlaisen sosiaaliturvan ja palveluiden takaamiseksi luvulla kasvanut trendi, ulkoistaminen, vaikutti merkittävästi. Kunnat ja valtio pyrkivät minimoimaan itse tarjoamansa palvelut ostamalla ne ulkopuolelta tai yksityistämällä tai säätiöittämällä ne. Näin kolmannen sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvussa on hieman samanlaisia piirteitä kuin koulutuksessa; kolmas sektori ei luonut reaalisesti uusia työpaikkoja. Kysymys oli lähinnä omistuspohjan muutoksesta ja näin siirtymisestä kohti subsidiariteettiperiaatetta. Ammattiyhdistysliike Ammattiyhdistysliikkeen työllistämien määrän kasvu on ollut melko maltillista. Vuodesta 1975 ammattiyhdistysliikkeen työllisyys kasvoi noin kolmanneksen luvun aikana lama iski myös ammattiyhdistyksiin. Ammattiyhdistysliike työllistää nykyään noin neljä prosenttia työllisistä. Uskonnolliset yhteisöt Uskonnollisten yhteisöjen kasvu on ollut voimakasta. Työllisten määrä kasvoi noin 80 prosenttia vuodesta 1975 vuoteen Työpaikat lisääntyivät 1990-luvulla sangen verkkaisesti. Työllisyys kasvoi kuten melkein kaikilla muillakin toimialoilla, mutta kääntyi 1990-luvun lamavuosina laskuun ja tämän jälkeen taas nousuun, noin kuusi prosenttia vuodesta 1990 vuoteen Uskonnollisten yhteisöjen kasvu on sinänsä varsin vakaalla pohjalla, sillä toimiala pitää sisällään evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon. Molempien toiminta perustuu tukevalle tukijalalle, omalle verotusoikeudelle. Verotulot luonnollisesti kasvavat talouden kasvun myötä ja vähenevät taantuman myötä. Näin ollen kirkko myös pystyy kasvattamaan toimintaansa keski- Kuvio 6. kehitys indeksinä vuosina (1975=100); erikseen virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnan sekä muiden järjestöjen toimialoilla. 15

9 määrin yhtä nopeasti kuin muukin talous. Järjestöt Järjestöjen määrä on vuodesta 1975 vuoteen 1998 kasvanut 86 prosenttia. Vuoteen 1990 muiden järjestöjen kehitys noudatti keskimääräistä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kehitystä. Vuodesta 1975 vuoteen 1990 kasvua oli noin 43 prosenttia. Vuodesta 1990 vuoteen 1998 muiden järjestöjen työllisyys kasvoi miltei kolmanneksen. Muihin järjestöihin lukeutuvat puoluepoliittiset järjestöt, tutkimusta ja kulttuuria palvelevat järjestöt ja muualla mainitsemattomat järjestöt. Ryhmä on kokonaisuudessaan varsin heterogeeninen ja kaikki siihen kuuluvat järjestöt ovat kooltaan varsin pieniä. Suurimpia järjestöjä ovat palkkasummalla mitattuna eräät puolueet, Kennelliitto ry ja Suomen 4H ry. Järjestöjen voimakas kasvu oli nimenomaan laman ilmiö. Työllisyys laski vielä vuonna 1991, mutta taloudellisen kriisin myötä se kääntyi voimakkaaseen nousuun. Laman, hyvinvointivaltion taantumisen ja lisääntyvän sosiaalisen epävarmuuden myötä ihmiset perustivat erilaisia järjestöjä ja alkoivat toimia jo perustetuissa järjestöissä omien aktiviteettiensa lisäämiseksi ja sosiaalisen asemansa parantamiseksi. Virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta Virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta on kasvanut viimeisten 25 vuoden aikana noin kaksi kolmannesta. Toimialan kehitys riippuu suhdanteiden kehityksestä. Taloudellisesti voimakkaan kasvun vuosina kulttuuriin ja urheiluun panostettiin ja toimialan työllisyys nousi tällöin noin 22 prosenttia, kun kaikkien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kasvu oli noin kahdeksan prosenttia. Vuodesta 1990 toimialan työllisyys laski aina vuoteen 1995, josta lähtien se kääntyi taas loivaan kasvuun. Toimialan kehitys heijastaa kuntien taloudellista tilannetta luvun lopussa kunnilla, kuten koko taloudella, meni lujaa, ja tällöin oli varaa sijoittaa rahaa kulttuuriin ja urheiluun. Kun 1990-luvun alussa talouden ongelmat alkoivat, kulttuurin ja urheilun menoja leikattiin ensimmäiseksi. Nyt tämä toimiala on taas kasvussa. Riippuvuus kuntien taloudellisesta tilanteesta johtuu siitä, että kuntien teatterit ja orkesterit ovat hyvin usein säätiömuotoisia tai säätiön omistuksessa ja lukeutuvat itse asiassa kolmanteen sektoriin. Toisaalta myös urheiluseurat elävät hyvin pitkälle kunnan, valtion ja liike-elämän avustuksilla luvun kehitystä on näennäisesti jossain määrin hidastanut eräiden urheiluseurojen muuttuminen yhtiöiksi. Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Kansantalouden tilinpidossa. Huomautukset ja viitteet: 1 Vertaa esim. Hietala 1997, sivut Vertaa esim. Muukkonen Vrt. esim. Hietala Helander ja Laaksonen 1999, sivut Hietala 1997, sivut Vrt. esim. Poteri 1998, sivut Hietala 1997, sivut Helander 1998, sivut Volkswirtschafliche Gesamtrechnungen, Reiche 1.3. Konten und Standardstabellen, Fachserie 18, Statistisches Bundesamt National income and product accounts of the United States, Department of Commerce Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus Yritysrekisteri, Tilastokeskus Institutionaalinen sektoriluokitus 1996, sivu Vrt. esim. Joensuun uutiset 4/ Vrt. esim. Helander 1999, sivut Vrt. esim. Weijola 1985, sivut ja Hietala Kts. esim. Helander ja Laaksonen, 1999, sivut ja Helander 1999, sivut Piilotaloudella tarkoitetaan laillista toimintaa, jota ei ole ilmoitettu viranomaisille. 15 Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus Melin 1999, sivut Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus Melin 1999, sivu 24. Lähdeluettelo: 1. Tilastot: Institutionaalinen sektoriluokitus, Tilastokeskus Kansantalouden aluetilinpito, Tilastokeskus Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus National income and product accounts of United States, Department of Commerce Volkswirtschafliche Gesamtrechnungen, Reiche 1.3. Konten und Standardstabellen, Fachserie 18, Statistisches Bundesamt Yritysrekisteri, Tilastokeskus Kirjallisuus ja lehdet: Helander, Voitto (1998): Kolmas sektori. Gaudeamus, Helsinki. Helander, Voitto ja Laaksonen, Harri (1999): Suomalainen kolmas sektori Rakenteellinen erittely ja kansainvälinen vertailu. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Helsinki. Helander, Voitto (1998): Kolmas sektori EU-maissa, STM julkaisuja 1999:2. Hietala, Kari (1997): Kolmas sektori potentiaalisena työllistäjänä. Työpoliittinen tutkimus numero 176. Työministeriö, Helsink. Joensuun uutiset kaupunginhallituksen tiedotuslehti joensuulaisille 4/96. Melin, Tuomo (1999): Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat Selvitys järjestöistä ja yrityksistä. RAY, Helsinki. Muukkonen, Martti (1999): Third sector what is it all about? Joensuun yliopiston lisensiaatin työ. Painamaton. Poteri, Riitta (1998): Meissä on ytyä Selvitys valtakunnallisten sosiaalija terveysjärjestöjen toiminnasta. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry., Helsinki. Weijola, Varpu (1985): Kolmas sektori työn ja näkökulmasta. Työvoimapoliittisia tutkimuksia nro 52, Helsinki. 16

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Kotitalouksien tuotanto ja kulutus Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Mikä tilinpito? Kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien palveluiden arvo (esim. ateriat).

Lisätiedot

Kulttuurin sateliittitilinpito 2011

Kulttuurin sateliittitilinpito 2011 Kansantalous 2013 Kulttuurin sateliittitilinpito 2011 Kulttuuri on työvaltaista taloudellista toimintaa Kulttuuri on perinteisesti ollut hyvin työvaltaista toimintaa. Kulttuurin toimialojen osuus koko

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.

Lisätiedot

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Mitä on kansantalouden tilinpito? Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä

Lisätiedot

Yhdistetty työntekijä-työnantaja-aineisto (FLEED), otos, työsuhdejaksot

Yhdistetty työntekijä-työnantaja-aineisto (FLEED), otos, työsuhdejaksot Aineistokuvaus Yhdistetty työntekijä-työnantaja-aineisto (FLEED), otos, työsuhdejaksot Sisältökuvaus Työsuhdejaksot yhdistetyn työntekijä-työnantaja-aineiston (Finnish Longitudinal Employer-Employee Data

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa Julkinen talous 215 Valtion takaukset 214, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 214 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 38,7 miljardia euroa vuoden 214

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkisyhteisöjen menot kasvoivat ja tulot pienenivät vuoden 2008 4. neljänneksellä Julkisyhteisöjen tulot

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa

LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.12.2010 KOM(2010) 774 lopullinen Liite A/Luku 14 LIITE A Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Kulttuurin satelliittitilinpito 2013

Kulttuurin satelliittitilinpito 2013 Kansantalous 2015 Kulttuurin satelliittitilinpito 2013 Kulttuurin rooli kansantaloudessa edelleen laskeva Kulttuurin rooli taloudessa on jatkunut laskevana laman syvimmästä alhosta lähtien. Tämä suuntaus

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2014

Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet Urheiluseuran varainhankinnan perusteet 1. Käsitteet yleishyödyllisyys yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta, liiketoiminta 2. Tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Lisätiedot

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Kulttuurin satelliittitilinpito 2012

Kulttuurin satelliittitilinpito 2012 Kansantalous 2014 Kulttuurin satelliittitilinpito 2012 Kulttuurialojen osuus kansantaloudessa laskee edelleen pelialan noususta huolimatta Kulttuuri on perinteisesti ollut hyvin työvaltaista toimintaa.

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2015

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2015 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema:kasvuyritykset Oulun seudulla 6 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Työkykymme tänään. Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle. Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme

Työkykymme tänään. Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle. Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle Jukka Lindberg Kehittämispäällikkö Vates säätiö 8.3.2016 Työkykymme tänään Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007 Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Saska Heino Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten siitä, kuinka Helsingin huippuravintoloissa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan korvaukseton työ kuuluu

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,6

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot