Sosiaali- ja terveysministeriön ja Työterveyslaitoksen tulossopimus vuosille ; tarkistusvuosi 2009

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriön ja Työterveyslaitoksen tulossopimus vuosille ; tarkistusvuosi SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2008

2 Sisällysluettelo 1 MINISTERIÖN YLEISLINJAUKSET JA TAVOITTEET TYÖTERVEYSLAITOKSEN STRATEGIA JA TOIMINTAAN VAIKUTTAVAT KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTA-AJATUS, SÄÄDÖSPOHJA JA ASIAKKUUS LAITOKSEN STRATEGIA JA ARVIOINTITAVAT LAITOKSEN TOIMINTAAN VAIKUTTAVAT KESKEISET MUUTOKSET TULOSTAVOITTEET ; TARKISTUSVUOSI VAIKUTTAVUUS TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen TULOSSOPIMUKSEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN LAAJEMPI ARVIOINTI LYHYEN AIKAVÄLIN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI MUU RAPORTOINTI Liite 1: Tuloksellisuuden tunnusluvut Liite 2: Talouden ja henkilöstön voimavarat Liite 3: Alustava suunnitelma yhteisrahoitushankkeista... 17

3 1 1 MINISTERIÖN YLEISLINJAUKSET JA TAVOITTEET Tulossopimuksessa noudatetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategisia tavoitteita, jotka ovat - Edistetään terveyttä ja toimintakykyä - Lisätään työelämän vetovoimaa - Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä - Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva. Lisäksi hallitusohjelman mukaisina painotuksina on perheiden hyvinvointia sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa käsittelevät kokonaisuudet. Ministeriön strategisissa tavoitteissa valtavirtaistetaan sukupuolinäkökulma. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategisista yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteista Työterveyslaitoksen toiminta kohdistuu terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen, työelämän vetovoiman lisäämiseen ja toimivien palvelujen varmistamiseen. Lisäksi Työterveyslaitos osallistuu köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen. Työterveyslaitos noudattaa perheiden hyvinvoinnin ja sukupuolten välisen tasa-arvon tavoitteita, jonka mukaisesti sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan mahdollisuuksien mukaan kaikkeen Työterveyslaitoksen tuottamaan tietoon ja tilastoihin sekä sen toteuttamiin hankkeisiin. Työterveyslaitos tukee Terveyden edistämisen politiikkaohjelman, Työn, yrittämisen ja työelämän sekä Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman toimeenpanoa. Ministeriön asettamista strategisista hankkeista Työterveyslaitos toteuttaa Terveys kansanterveysohjelmaa, Työterveys toimeenpanosuunnitelmaa ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan työsuojelustrategiaa huomioiden vuonna 2008 valmistunut strategian arviointi. Työterveyslaitos osallistuu masennuksen ehkäisyyn ja masennusperusteisen työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävän Mastohankkeen sekä valtakunnallisen työhyvinvointia kehittävän Työhyvinvointifoorumin toimintaan. Työterveyslaitos tukee työsuojeluviranomaisten toimia. Työterveyslaitos osallistuu Kunta- ja palvelurakennehankkeen toimeenpanoon (PA- RAS-hanke) ja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan (KAS- TE-ohjelma). Työterveyslaitos huomioi toiminnassaan EU:n työsuojelustrategian tavoitteet ja osallistuu ja tukee ministeriötä toimialuettaan koskevissa EU- ja kansainvälisissä tehtävissä. Tulossopimus noudattaa tulosprisman rakennetta. Sopimuksessa esitetään tavoitetila vuodelle 2011 ja tulostavoitteet vuodelle. Toiminnalliset tulostavoitteet on määritelty vaikuttavuustavoitteiden perusteella. 2 TYÖTERVEYSLAITOKSEN STRATEGIA JA TOIMINTAAN VAIKUTTAVAT KESKEISET MUUTOKSET 2.1 Toiminta-ajatus, säädöspohja ja asiakkuus Työterveyslaitoksen toiminta-ajatus on edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Työterveyslaitos on sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa ja valvonnassa toimiva itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitoksen oikeudesta valtionapuun on säädetty erikseen laissa. Valtionosuus on 80 % eduskunnan hyväksymän valtionosuu-

4 2 teen oikeuttavan toiminnan kokonaisvolyymin kustannuksista. Tämän lisäksi Työterveyslaitos voi harjoittaa toimintaa, joka on rahoitettu kokonaisuudessaan toiminnasta saatavilla tuloilla. Työterveyslaitoksen ylimmässä johtoelimessä, johtokunnassa, ovat edustettuina työterveyden ja työsuojelun kehittämisen kannalta keskeiset viranomaiset ja työmarkkinajärjestöt. Työterveyslaitoksen tehtävistä ja hallintomallista on säädetty laissa (159/1978, viimeisin muutos 52/2006, asetus 1263/2005). Työterveyslaitoksen tehtävänä on: harjoittaa ja edistää työn ja terveyden välisen vuorovaikutuksen tutkimusta suorittaa työpaikoilla tai muutoin työympäristössä esiintyvien terveydellisten vaarojen ja haittojen ehkäisemiseen ja poistamiseen liittyvää selvitys-, mittausja palvelutoimintaa harjoittaa itsenäistä terveydenhuolto-, sairaanhoito- sekä laboratoriotoimintaa ammattitautien, työperäisten ja työhön liittyvien sairauksien toteamiseksi, hoitamiseksi ja ehkäisemiseksi sekä työkyvyn arvioimiseksi harjoittaa alaansa liittyvää koulutus-, julkaisu- ja tiedotustoimintaa. Työterveyslaitoksen asiakkaita ovat työpaikat, kansalaiset, työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvät välittäjäorganisaatiot sekä julkinen valta. 2.2 Laitoksen strategia ja arviointitavat Työterveyslaitoksen strategiset painoalueet on määritelty siten, että ne tukevat hallitusohjelman sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategisia linjauksia työterveyden ja työsuojelun alueella. Strategiassaan Työterveyslaitos on asettanut seitsemän vaikuttavuustavoitetta ja laatinut niille toteuttamisohjelman. Vaikuttavuustavoitteet ovat Työpaikan terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista ja yrityksen riskinhallintaa Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö Kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi Työprosessit sujuviksi, työmenetelmät ja työvälineet turvallisiksi ja helppokäyttöisiksi Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön. Työterveyslaitos käyttää noin puolet voimavaroistaan vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseen. Noin kolmannes voimavaroista suunnataan asiakaskysynnästä ohjautuvaan toimintaan ja viranomaisten kanssa sovittuihin erityistehtäviin. Viidennes voimavaroista varataan tulevaisuuteen varautumiseen ja ennakoimattomiin asioihin. Työterveyslaitos on sitoutunut kehittämään toimintansa tehokkuutta. Keskeisiä keinoja ovat fokusoituminen sekä toiminnan sisällöissä että osaamisessa ja vastaavasti omaa keskittymistä mahdollistava kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö, toimintaprosessien tehostaminen sekä taloudellisuuden seurannan kehittäminen. Kansallisen tiedepolitiikan kehittämissuunnitelmat ja valtiosektorin tuottavuusohjelma saattavat asettaa reunaehtoja toiminnan kehittämiseen. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta opetusministeriön alaisuudessa alkaa koordinoida koko sektoritutkimusjärjestelmää. Tulosohjaus on kehittymässä sopimusmallista tilausmenettelyyn. Työterveyslaitoksessa on varauduttava valtionavun vähentymiseen lähivuosina. Keskustelussa on myös rajoitukset ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämiseen. Ulkopuolisen rahoituksen rajoittaminen vaikuttaisi Työterveyslaitoksen toimintamallin ytimeen ja vaarantaisi strategian toteutumisen.

5 3 Työterveyslaitos valmistautuu uudistamaan strategiansa vuonna Uudistusta varten toteutetaan vuonna kansainvälinen arviointi, jonka valmistelu on aloitettu vuonna Laitoksen toimintaan vaikuttavat keskeiset muutokset Tulossopimuskaudella laitoksen toimintaan vaikuttavat keskeiset muutokset on johdettavissa seuraavista selvityksistä tai hankkeista: - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto perustetaan ALKU-hanke - Työsuojeluhallinnon resurssityöryhmä Valtion sektoritutkimuksen kehittämishanke Hallinnonalan tuottavuusohjelma - Hallitusohjelman mukaisten ohjelmien toimeenpano. Edellä lueteltujen muutosten johdosta tulossopimusta tarkistetaan mahdollisesti tavoitteiden osalta viimeistään syksyllä. 3 TULOSTAVOITTEET ; TARKISTUSVUOSI Työterveyslaitos toteuttaa sosiaali- ja terveysministeriön asettamia tavoitteita toimialueensa ja voimavarojensa puitteissa. 3.1 Vaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Vaikuttavuustavoite STM:n yleisindikaattori / TTL:n seuranta Edistetään terveyttä ja toimintakykyä Työikäisten sosioekonomisien ryhmien väliset terveyserot kaventuvat Työperäiset terveysriskit vähenevät: Työtapaturmat ja ammattitaudit vähenevät 35- vuotiaan elinajan odote sosiaaliryhmittäin, koulutuksen ja sukupuolen mukaan Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt (lkm/ työllistä) - miehet - naiset Tavoitteen lähtötaso Ero korkeimman ja alimman ryhmän välillä 6,1 v. miehillä ja 3,7 naisilla Tavoitetila ,1 v. miehillä ja 3,2 naisilla Vakavat työpaikkatapaturmat (lkm/ työllistä) - miehet - naiset Sairauksien aiheuttamat poissaolot pysyvät ennallaan ikääntymisestä huolimatta Sairauspoissaolojen osuus työpäivistä,% -miehet -naiset Sairauspäiviä/työllinen -miehet -naiset 3,4 4,6 7,5 9,6 3,4 4,4 7,5 9,3

6 4 Kriittinen menestystekijä Vaikuttavuustavoite Työikäisten työ- ja toimintakyky kohenee Työikäisten mielenterveysongelmat tunnistetaan, palvelujen saatavuus ja mielenterveystyön osaaminen turvataan STM:n yleisindikaattori / TTL:n seuranta Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus vuotiailla Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus laskee -miehet -naiset Lisätään työelämän vetovoimaa Työelämässä pysytään 2-3 vuotta nymisiän odote/vuosia 50-vuotiaan eläkkeelle siirtykyistä kauemmin -miehet Työn haittatekijät vähenevät 62,3 62,3 Taso laskee vuoden 2007 tilanteesta Vaikutusmahdollisuudet työssä paranevat Työelämän vetovoimaa tukevat joustot lisääntyvät -naiset Omassa työssä koetut tapaturmavaarat, melko paljon ja paljon vaaraa kokeneiden osuus laskee (TTL:n seuranta) Niiden työntekijöiden osuus, jotka kokevat että heillä on melko tai erittäin vähän vaikutusmahdollisuuksia itseään koskeviin asioihin työpaikalla tai omaan työmäärään laskee (TTL:n seuranta) Etätyötä tekevien osuus Työntekijöiden, joilla on paljon tai melko paljon mahdollisuuksia säädellä työpäivänsä pituutta osuus kasvaa (TTL:n seuranta) Osuus nousee vuoden 2007 tilanteesta Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä Pitkäaikaistyöttömien saamat, työkykyä ylläpitävät terveyspalvelut paranevat Työelämään tulo aikaistuu Työterveysneuvola tarjoaa pitkäaikaistyöttömille työkykyä ylläpitäviä palveluita Työterveyslaitoksen nuorten työelämään kiinnittymistä parantavien menetelmien hallinnan laajuus, koulutettujen ohjaajien määrä (TTL:n seuranta) Tavoitteen lähtötaso kaikki 7,4 o/oo miehet 7,6 o/oo naiset 7,2 o/oo kaikki 2,8 o/oo miehet 2,5 o/oo naiset 3,2 o/oo Mielenterveysongelmien ehkäisyn ohjelmalliset toimenpiteet määritelty 61,8 61, % tapaturmavaaratekijästä riippuen 14 % 36 % 15 % 38 % Konseptin kehittäminen käynnistyy Koulutettavien määrä pysyy vuoden 2007 tasolla (n. 100 henkeä) Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Työterveyshuollon saatavuus laatu paranevat Kattavuus: palkansaajat yrittäjät (TTL:n seuranta) maatalousyrittäjät (Melan tth-rekisteri) rakennusala sosiaali- ja työterveysala (TTL:n seuranta) Laatu: Hyvien käytäntöjen mää % Tavoitetila 2011 miehet 6,9 o/oo naiset 6,5 o/oo miehet 2,3 o/oo naiset 2,8 o/oo Ehkäisevä toiminta on vakiintunut. Osuus laskee vuoden 2007 tilanteesta Työterveysneuvola on toiminnassa Koulutettavien määrä kasvaa vuoden 2007 tasosta 94 x 50 x x

7 5 Kriittinen menestystekijä Vaikuttavuustavoite STM:n yleisindikaattori / TTL:n seuranta rä, Tth:n asiakkaiden antama arvosana palveluista Tavoitteen lähtötaso Tavoitetila 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon työ ja palvelurakenne kehittyy Toimintakykyiset tth-yksiköt TTH-henkilöstölle järjestetty täydennyskoulutus ja kunnille järjestetty koulutus/konsultaatio Perheiden hyvinvointi Helpotetaan työ- ja Kotiasioiden laiminlyönti työasioiden vuoksi, erittäin tai melko perhe-elämän yhteensovittamista usein kokeneiden osuus vähenee 14 % Taso laskee vuoden 2007 tilanteesta (TTL:n seuranta) Kursiivilla kirjatut indikaattorit lukumäärineen eivät ole ministeriön pääluokassa esitettyjä keskeisiä indikaattoreita. 3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuus Hankintatoimi toimii tehokkaasti. Hankintatoimi on ohjeistettu Tuottavuusvähennykset (kumulatiiviset) Johtamisen ja toiminnanohjauksen tietojärjestelmähankkeen 1. vaiheen järjestelmien toiminnallisuutta on syvennetty ja prosesseja tehostettu. Budjettirahoitteinen toiminta vuoteen 2011 mennessä - 28* htv Maksullinen/Yhteisrahoitteinen toiminta vuoteen 2011 mennessä - 55 htv Johtamisen ja toiminnanohjauksen tietojärjestelmähankkeen 1. vaiheen järjestelmien käyttöönotto vuoden alusta. Budjettirahoitteinen toiminta vuoteen mennessä - 7 htv Maksullinen/Yhteisrahoitteinen toiminta vuoteen mennessä -25 htv Suunnitelma tuottavuusohjelmassa määriteltyjen henkilötyövuosivähennysten toteuttamiseksi saavutettu. * Sisältää 3 htv, jotka johtuvat tukipalveluja koskevista tuottavuustavoitteista. Suunnitelma tuottavuusohjelmassa määriteltyjen henkilötyövuosivähennysten toteuttamiseksi laadittu vuoden loppuun mennessä. Vuodelle määritellyt ja aiempien vuosien toteutumattomat htv -tavoitteet toteutettu.

8 6 Taloudellisuus Kustannustietoisuuden lisääminen. Toiminnan kustannukset ovat Toiminnan kustannukset ovat suhteessa suoritetuotantoon. suhteessa suoritetuotantoon. Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain vuosina Menot (1000 euroa) Tulot (1000 euroa) Valtionapu (1000 euroa) Tulosalue 2008 arvio arvio 2011 arvio 2008 arvio arvio 2011 arvio 2008 arvio arvio 2011 arvio Työyhteisöt ja -organisaatiot Inhimillinen työ Työympäristö Terveys ja työkyky Hyvät käytännöt Sis. palvelut ja yhteiset Yhteensä Rahoitusosuus % Henkilötyövuodet Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Maksullisen toiminnan kannattavuus Maksulliselle toiminnalle asetetut kannattavuustavoitteet ovat toteutuneet. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuusseuranta on vakiintunut ja siitä saatava tieto hyödynnetty TTL on tehnyt esityksen ministeriölle maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuteen liittyvästä tavoitetasosta. TTL on kehittänyt maksullisen toiminnan seurantaa laitoksen toimintaan soveltuvin osin tilivirastoilta vaadittavien kustannusvastaavuuslaskelmien mukaiseksi TTL on jatkanut yhteisrahoitteisen toiminnan seurantaa JOTI -hankkeen yhteydessä. TTL:n tulee kehittää sisäistä laskentaa siten, että rahoitusläh- Yhteisrahoitteinen toiminta Kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan seuranta on vakiintunut ja siitä saatava tieto hyödynnetty. TTL:n on kehittänyt sisäistä laskentaa siten, että rahoituslähteet voidaan eritellä. teet voidaan eritellä. Kokonaisrahoitusmallin käyttöönotto uudistuksen toteutuessa soveltuvin osin. Yhteisrahoitteisen (ml. EUrahoitus) tutkimusrahoituksen osuuden arvioidaan olevan 15 % koko toimintamenorahoituksesta VM selvittää kokonaisrahoitusmalliin siirtymistä ja sen soveltamista TTL:n toimintaan.

9 7 Kannattavuus ja kustannusvastaavuus STM-TTL yhteisrahoitushankkeiden alustava suunnitelma on liitteenä 3. Taulukot esitetään liitteenä Tuotokset ja laadunhallinta Hallitusohjelma (HO) Politiikkaohjelmat: Terveyden edistämisen politiikkaohjelma (TE) Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma (TYÖ) Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma (LAPS) Masto-hanke (MASTO) Sisäisen turvallisuuden ohjelma (SIS.TURV.) Työterveyden ja työturvallisuuden kehittäminen (TT) Suoritteet ja julkishyödykkeet Edistetään terveyttä ja toimintakykyä TE TTL on kehittänyt ja levittänyt työkuormituksen TTL jatkaa kolmivuotista yhteiskehittelyhan- arviointimenetelmiä, tukenut ketta, jossa luodaan työpaikkojen edellytykset työpaikkoja varhaisen tuen toimintamallien huomioiva terveyttä edistävän työpaikan kriterveys- kehittämisessä sekä kehittänyt työteeristö. TTL jatkaa Mini-intervention käytön ja turvallisuusjohtamisen työkaluja. juurruttamista. (sis. TAE ) TE TE TT TYÖ MASTO TTL on selvittänyt työntekijöiden sosioekonomisien ryhmien välisiä terveyseroja osana kansallisen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelmaa. TTL on edistänyt ja tukenut tupakkalain työpaikkoja koskevien tupakointikieltojen toimeenpanoa, seurannut, arvioinut ja raportoinut STM:lle lain toimeenpanon tuloksellisuuden. TTL on kehittänyt hallintakeinojen sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn tapahtumaketjun eri vaiheissa; painopisteinä liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt. TTL on käynnistänyt kansallisen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman mukaisia toimenpiteitä työikäisen väestön terveyserojen kaventamiseksi. (sis. TAE ) TTL järjestää ravintoloita ja muita työpaikkoja koskevan tupakkalainsäädännön toimeenpanoa tukevaa koulutusta, seuraa ja arvioi lain toimeenpanoa, työntekijöiden altistumista tupakansavulle, raportoi asiat STM:lle ja valmistautuu v Eduskunnalle annettavaan selontekoon TTL selvittää työterveyslääkäreiden, esimiesten ja työntekijöiden valmiutta ottaa käyttöön osasairauspäivärahaetuus ja kartoittaa vuonna 2007 voimaan tulleen järjestelmän esteitä ja mahdollisuuksia. Raportoidaan kokemuksia liikuntaelinsairauksissa osasairausvapaan toteutettavuudesta erilaisissa töissä sekä työterveyshuollon ja työpaikkojen yhteistoiminnasta. TTL laatii suosituksia työolojen arviointiin ja sairauspoissaolojen hallintaan, antaa koulutusta tth-henkilöstölle depression ehkäisyn,

10 8 MASTO MASTO TTL on osallistunut Masto-hankkeen toteutukseen. TTL on kehittänyt depression hoitovalmiutta. SIS.TURV TTL on toteuttanut osaltaan Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan sisältyviä tavoitteita. TE TTL on osallistunut hyvien toimintamallien tuottamiseen sairaaloiden kosteus- ja homeongelman ratkaisemiseksi VAL- SAI-hankkeen pohjalta. hoidon ja kuntoutuksen hyvistä käytännöistä työterveyshuollossa. TTL kehittää mielenterveystekijöihin suunnatun työpaikkaselvitysmallin. TTL tukee Masto-hankkeen tavoitteiden toteutumista hankkeen toimintaohjelman mukaisesti. (sis. TAE ) TTL jatkaa asiantuntijaryhmän toimintoja ja tarvittaessa perustaa uusia ryhmiä. TTL toteuttaa osaltaan Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan sisältyviä tavoitteita. TTL osallistuu sairaalakiinteistöjen kehittämishankkeen (VALSAI) tulosten jalkauttamiseen sekä käynnistää alueellisen kehittämishankkeen sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuskannan kehittämiseksi. Lisätään työelämän vetovoimaa TYÖ TT TTL on tukenut Työhyvinvointifoorumin TTL osallistuu Työhyvinvointifoorumin toimintasuunnitelman mukaisesti foorumin tavoittei- tavoitteiden saavuttamista ja toimenpiteitä. den toteuttamiseen. Tähän kuuluu mm. työhyvinvointiprofiilien tuottaminen sekä alueellisten asiantuntijaverkostojen ja kuormittavuutta koskevien työpaikkaverkostojen toimintojen valmistelu. Yksityiskohdista sovitaan erikseen. TTL on kehittänyt hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja yhteisten työpaikkojen ja monikulttuuristen työyhteisöjen johtamiskäytäntöihin. TTL luo asiantuntijaverkoston asian hoitamiseen ja huolehtii tarvittavasta koulutuksesta sekä materiaalin tuottamisesta ja levittämisestä. TTL on tuottanut hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja toistotyön työjärjestelyihin. Työsuojelun kehittämiseksi TTL on tunnistanut ja raportoinut uusia työelämän riskejä (emerging risks) ja kehittänyt käytäntöjä niiden torjumiseen (uudet materiaalit ja tuotantotekniikat) TTL on selvittänyt suunnittelun ja ergonomian merkitystä tuottavuudelle ja hyvinvoinnille. TTL on tuottanut tietoa tuottavuutta, terveyttä ja työn sekä muun elämän yhteensovittamista edistävistä työaikajärjestelyistä ja muista hyvistä käytännöistä. TTL laatii suunnitelman toimenpiteistä toistotyöhön liittyen ja aloittaa sen käytännön toteuttamisen. (sis. TAE ) TTL osallistuu kansalliseen ja EU-tasoiseen (mm. Bilbao-virasto) toimintaan uusien terveysriskien tunnistamiseksi. (sis. TAE ) TTL osallistuu EU:n riskienarviointikampanjaan ja toteuttaa tutkimus- ja asiantuntijahankkeita seuraavaa kaksivuotista kampanjaa varten. (sis. TAE ) TTL:n suunnitteluyhteistyöverkosto markkinoi ihmisen mukaista suunnittelua verkostolleen. Suunnittele kaikille (Design for all) -näkemystä voimistetaan suunnittelu -hankkeissa. (sis. TAE ) TTL tuottaa joustojen työhyvinvointivaikutuksia koskevaa tutkimustietoa ja suosituksia viranomaisille, työmarkkinajärjestöille, yritysjohdolle ja henkilöstölle sekä työterveyshuollon

11 9 TT TT TYÖ TT ammattilaisille. Tutkimustietoa tuotetaan erityisesti vuorotyöhön ja pitkiin työaikoihin liittyvän kasautuvan univajeen toimintakyky- ja terveysvaikutuksista sekä vuorotyön yhteydestä sydän- ja verisuonisairauksien kehittymiseen. TTL on tuottanut 4-vuotiskauden aikana vuosittain STM:n kanssa valitun riskitoimialan valtakunnallisen altistus- ja terveysselvityksen. TTL on tuottanut erityisesti pk-yritysten tarpeisiin soveltuvia riskien tunnistamis- ja arviointimenetelmiä ja levittänyt niitä koulutuksen ja viestinnän avulla työpaikoille. TTL on toteuttanut toimenpiteitä, joiden avulla työpaikat ovat tietoisia EY:n ja REACH- ja GHS- asetusten sisällöstä ja velvoitteista ja mahdollisuuksista. TTL on toteuttanut kemikaaliohjelman mukaiset toimenpiteet. TTL on laatinut työsuojelun kehittämiseksi turvallisuusjohtamisen konseptin, kriteerit ja tavoitetasot, jotka toimivat työpaikkoja ohjaavina tekijöinä. TTL on levittänyt tietoa tapaturmattoman ja tuottavan työn merkityksestä, tukenut työpaikkoja työturvallisuuden kehittämisessä sekä kehittänyt turvallisuusjohtamisen työkaluja. TTL on tuottanut asiantuntijapalveluita työsuojeluviranomaisten toimintoihin työsuojelustrategian tavoitteiden mukaisesti. TTL viimeistelee valitun riskitoimialan valtakunnallisen altistus- ja terveysselvityksen ja valmistelee toisen riskialan selvityksen toteuttamisen osana Työhyvinvointifoorumia. TTL osallistuu pk-yrityksille soveltuvien riskinarviointimenetelmien viimeistelyyn ja käynnistää yhteistyön niiden levittämiseksi valituilla toimialoilla alueellisten seminaarien avulla. (sis. TAE ) TTL on selvittänyt altistumisseurantaa varten käytössä olevat ja suunnitellut tietojärjestelmät ja niiden rakenteen sekä järjestelmien tietoaukot ja osallistunut kartoitukseen muiden tahojen tietojärjestelmistä ja yhteiskäyttömahdollisuuksista. TTL kohdentaa altistumisseurantaa riskialttiille toimialoille. TTL on selvittänyt turvallisuusjohtamisen konseptin kriteerit ja sisällön, joiden pohjalta kehitetään toimialakohtaisia sovelluksia sekä kehittää yhteisten työpaikkojen ja verkostojen turvallisuusjohtamisen malleja. TTL toteuttaa Nolla tapaturmaa -foorumin toimintasuunnitelmaa sekä käynnistää projektin yhteisten työpaikkojen turvallisuuden hallinnasta. Liikkumisturvallisuutta edistetään EU-SLIP- ja Liukuesteiden tehokkuus-hankkeiden avulla. TTL tuottaa tietoa työsuojeluhallinnon päätöksenteon tueksi ja antaa muuta asiantuntijatukea sekä käynnistää Työsuojelun tuki -toimintaohjelman jatkon yhteistyön tehostamiseksi. Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä Terveydenhuoltoon on luotu toimintamallit ja ne ovat käytössä TTL on osallistunut työterveysneuvolakonseptin kehittämiseen. TTL on luonut ja saattanut käyttöön toimintamalleja kriittisten siirtymävaiheiden onnistumisen tukemiseksi (koulutuksesta työhön, työttömyydestä työhön, pitkältä sairauslomalta työhön) Työterveysneuvola -hanke on käynnistetty TTL osallistuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päävastuulla olevaan työttömien terveydenhuoltohankkeeseen. (sis. TAE ) TTL tarjoaa menetelmiä peruskoulun päättävien sekä ammatillisesta koulutuksesta työhön siirtyvien urasuunnittelun ja -hallinnan tueksi. TTL kehittää malleja työttömyydestä työhön siirtymisen helpottamiseksi ja tehostamiseksi

12 10 Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva TTL in tukenut Työterveys 2015 periaatepäätöksen toteutumista. huollon sisällön ja koulutuksen sekä työterve- TTL osallistuu palvelujärjestelmän, työterveysyshuoltolain mukaisen yhteistyön kehittämiseen valtioneuvoston periaatepäätöksen Työterveys 2015 mukaisesti. TTL on osallistunut työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyön kehittämiseen yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. TTL on tarjonnut moniammatillista koulutusta työterveyden ja muille työsuojelun asiantuntijoille. TTL osallistuu työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyön kehittämiseen yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. TTL tarjoaa työhygienian ja työturvallisuuden koulutusta ja osaamista eri tasoisessa koulutuksessa. HO TTL on kehittänyt yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa hyviä toimintamalleja koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. TTL on tukenut vanhempien alkoholinkäytön ja siitä lapsille aiheutuvien haittojen vähentämistä ottamalla se huomioon työterveysalan toimijoiden täydennyskoulutuksessa. TTL on kehittänyt maatalousyrittäjien tth:n sisältöä ja palvelujärjestelmää hallitusohjelman mukaisesti. TTL kehittää yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa. TTL tukee vanhempien alkoholinkäytön ja siitä lapsille aiheutuvien haittojen vähentämistä ottamalla se huomioon työterveysalan toimijoiden täydennyskoulutuksessa. TTL osallistuu maatalousyrittäjien työterveyshuollon järjestämistä yksityisten palveluntuottajien kautta mahdollistavan lainsäädännön toimeenpanoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan liittyvät tavoitteet (KASTE ohjelma) Työterveyshuolto integroituneena osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa Palvelujärjestelmällä keinoja terveyden edistämiseen, varhaiseen puuttumiseen ja osallisuuden lisäämiseen Hyvä sosiaali- ja terveysalan ja opetusalan työpaikka: työhyvinvointia, vetovoimaa ja tuottavuutta TTL on tuottanut uutta tutkimustietoa tilaajatuottajamallimuutoksesta ja suunniteluut uuden koulutuskokonaisuuden sote-alan esimiehille muutoksen hallinnasta työhyvinvoinnin edistämiseksi. TTL on osallistunut KASTE-ohjelman hoitotyön kehittämisen ja sosiaalialan toimintaohjelmien laa- TTL osallistuu palvelujärjestelmän kehittämiseen tavoitteena parantaa työterveydenhuollon kattavuutta ja integroitumista muuhun terveydenhuoltoon. (sis. TAE ) TTL tuottaa ja levittää tietoa ja toimintamalleja palvelujärjestelmälle, erityisesti työterveyshuollolle. TTL tuottaa ja levittää välineitä ja malleja kokonaisvaltaiseen työpaikan ja työhyvinvoinnin kehittämiseen sosiaali- ja terveysalan ja opetusalan työpaikoilla. TTL tuottaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin- ja muutosjohtamisen kehittämismalleja ja koulutuspaketin. (sis TAE )

13 11 dintaan ja tukee alueita KASTE-ohjelman hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Perheiden hyvinvointi TTL on tuottanut tietoa ja työkaluja työn TTL tuottaa tietoa työn ja perheen yhteensovittamisesta. ja perhe-elämän yhteensovittamisen tueksi. Kehitetään tasa-arvosuunnittelun malli, jonka kohteena ovat erityisesti PKyritykset. Käynnistetään koulutusta tasaarvosuunnitelmien hyödyllisyydestä osana PK -yritysten normaalia HR -toimintaa. Tuotetaan hyviä käytäntöjä segregaation purku (SEPU) -projektin pohjalta. (sis. TAE ) Tasa-arvon valtavirtaistaminen TTL on valtavirtaistanut toimintansa. Sukupuolinäkökulma on sisällytetty osaksi hyvän tutkimustavan toimintaohjetta. TTL:n tuottamat tilastot on jaoteltu sukupuolen mukaan ja sen tuottama tieto on sukupuolisensitiivistä. TTL:n aloittamat hankkeet on valmisteltu sukupuolinäkökulma huomioiden. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Valmiuden ylläpitäminen, ohjeiden tarkistaminen Tth-yksiköille on laadittu ohjeet pandemian varalta. TTL valmistautuu toimimaan tiedonväli- tarvittaessa tyslinkkinä tth-yksiköille. C-laboratoriovalmiuden ylläpito ja kehittäminen Jatketaan valmiuden ylläpitoa ja osallistutaan ympäristöterveyden erityistilanteiden oppaan päivitykseen. Tavoite Tavoite 2011 Tieteelliset julkaisu Yleistajuiset julkaisut Verkkosivuilla kävijöiden lkm/kk Asiantuntijapalvelutyö (päiviä) Työympäristön mittaukset ja analyysit Ammattitauti- ja työkyvyn arviointitutkimukset Koulutettavapäivät Palvelukyky ja laadunhallinta Sisäinen innovointimalli Sisäinen innovointimalli on käyttöönotettu. Sisäisen innovointimallin kehittäminen käynnissä.

14 12 Toimintaprosessikohtainen laadunhallintamalli Toimintaprosessikohtainen laadunhallintamalli on käyttöönotettu. Toimintaprosessikohtaisen laadunhallintamallin kehittäminen käynnissä. Mediakuvaindeksi >4 Nousee 2008 tasosta (asteikko 1 5) Sidosryhmäkysely Kaikkien sidosryhmien antamien Nousee vuoden 2008 mainemittauksen tasosta. kouluarvosanojen kes- kiarvo 9 Sisäinen valvonta Sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on kattavaa ja toimii tehokkaasti. Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan menetelmäkuvaus on päivitetty ja laitoksen johto on hyväksynyt sen. Informaatioteknologian hyödyntäminen Julkaisujen tuotanto- ja jakelujärjestelmä TTL on toimeenpannut hallinnonalan IT -strategian omalta osaltaan valittujen kärkihankkeiden kautta. TTL on uudelleenorganisoinut IT -toimintansa. TTL:n raporttien tuotanto siirretty hallinnonalan yhteiseen järjestelmään. Muiden julkaisujen tuotannon siirtämismahdollisuus arvioitu ja mahdollisista toimenpiteistä sovittu. Julkaisujen sisällön tuottaminen säilyy TTL:lla. TTL osallistuu STM:n IT -strategian kärkihankkeisiin niiltä osin kuin ne kuuluvat TTL:n toiminta-alueeseen. TTL suunnittelee IT - toimintansa uudelleen organisoinnin. TTL varautuu hallinnonalan yhteistyöhön julkaisutuotantoon liittyvissä hankinnoissa (taitto, painatus, käännöspalvelut) ja arvioi osallistumisensa hallinnonalan yhteiseen lehteen. Raporttien osalta TTL selvittää mahdollisuudet hyödyntää yhteistyötä myös varastoinnissa ja jakelussa Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstörakenne Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen, % henkilöstöstä Eläkkeellesiirtymisen keski-ikä Työhyvinvointi Työhyvinvointitutkimuksen laitoskohtainen indeksi (ilmapiiri ja yhteistyö) Esimiesarviointien tulokset (Työhyvinvointi kyselyn esimiestyötä koskevan osion tulos) Työnantajaroolin velvollisuudet ,8 (asteikko 1-5 ) 4 (asteikko 1-5 ) 63 3,5 (asteikko 1-5 ) 3,5 (asteikko 1-5 ) Varmistetaan ohjeistuksen ja esimieskoulutuksen avulla, että kaikki esimiehet myös erityisesti lähiesimiehet tuntevat työnantajaroolin sisältämät velvollisuudet.

15 13 Osaaminen Koulutusvuorokaudet / Htv 4 3,5 Osaamisen vahvistaminen TTL:n ydinosaamisalueita on vahvistettu. Varmistetaan työhyvinvoinnin kaikkien osa-alueiden asiantuntemus henkilövaihdosten yhteydessä. Jatketaan systemaattisia lähtökyselyjä ja arvioidaan niiden tai systemaattisten lähtöhaastattelujen tarve ja hyödyt jatkossa. 4 TULOSSOPIMUKSEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTISUUNNITELMA 4.1 Pitkän aikavälin tavoitteiden toteutumisen laajempi arviointi Tulossopimuskauden kokonaisarviointi käynnistetään alkusyksystä Ministeriö sopii erikseen laitoksen kanssa arviointimenettelystä. 4.2 Lyhyen aikavälin tavoitteiden toteutumisen arviointi Tulossopimuksen budjettivuoden tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan toimintavuoden toimintakertomuksessa. Tulossopimuksen toteutumista arvioidaan ministeriön antamassa toimintakertomuskannanotossa toimintavuotta seuraavan vuoden kesäkuussa, muussa tulosarvioinnissa sekä osapuolten kesken niin sopiessa myös sopimuskauden aikana. TTL:n tulee Valtiokonttorin määräyksestä mainitussa määräajassa julkaista tavoite- ja toteumatietonsa Netra tulostietojärjestelmässä. Tulossopimus ja muut suunnittelun ja seurannan asiakirjat tulee viedä omalle asiakirjasivulle internetiin. Tulossopimuksen ja siinä asetettujen tulostavoitteiden arvioinnissa käytetään asteikkoa Tulostavoitetta ei ole edistetty toimintavuonna (heikko) 2. Tulostavoite on osittain toteutunut (välttävä) 3. Tulostavoite on toteutunut lähes tulossopimuksessa suunnitellun mukaisesti (tyydyttävä) 4. Tulostavoite on saavutettu tavoitteen mukaisesti (hyvä) 5. Tulostavoite on saavutettu ja ylitetty huomattavasti (erinomainen) Tavoitetason tulkinnoissa käytetään periaatetta, jossa saavutettava arvosana riippuu saavutetun tuloksen merkityksestä tavoitteeseen nähden. Tavoitetason saavuttaminen oikeuttaa arvosanaan hyvä (4). Arvosana viisi (5) edellyttää tavoitteen merkittävää ylitystä, joka tukee ministeriön strategiaa ja ylityksestä on erityistä hyötyä ministeriön strategian toteutuksessa. Numeerisesti ilmaistuissa tavoitteissa käytetään ministeriön ja laitoksen kanssa yhteisesti sovittua vaihteluväliä kullekin arvosanalle.

16 14 TTL laatii elokuun loppuun mennessä lyhyen arvion tulossopimuksen sisällöllisestä toteutumisesta. Vähimmäisvaatimuksena raportin tulee sisältää analyysi niistä toimintavuoden tavoitteista, joiden toteutuksessa on ongelmia, viivästyksiä tai muita seuraavan vuoden tulossopimuksen laatimiseen vaikuttavia tekijöitä. 4.3 Muu raportointi Laitoksen resurssien riittävyyttä toimintavuonna seurataan toukokuussa ja syyskuussa laadittavien määrärahojen riittävyyttä koskevien raporttien avulla. Tätä sopimusta on laadittu kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Helsingissä 17 päivänä joulukuuta SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ TYÖTERVEYSLAITOS Paula Risikko Peruspalveluministeri Harri Vainio Pääjohtaja Kari Välimäki Kansliapäällikkö Kaj Husman Osaamiskeskuksen johtaja

17 15 Liite 1: Tuloksellisuuden tunnusluvut Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrä - suoritteet, suoriteryhmät Tieteelliset julkaisu Yleistajuiset julkaisut Verkkosivuilla kävijöiden lkm/kk Asiantuntijapalvelutyö (päiviä) Työympäristön mittaukset ja analyysit Ammattitauti- ja työkyvyn arviointitutkimukset Koulutettavapäivät 2007 toteuma tavoite tavoite tavoitetila Maksullinen toiminta (1 000 ) (Erikseen maksuperustelain mukaisista ja erityislakien suoritteista) Maksullisen toiminnan tuotot (palvelu ja koulutus)* - suoritteiden myyntituotot - muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Hintatuki Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus (1 000 ) 2007 toteuma 2007 toteuma 2008 tavoite tavoite 2011 tavoitetila 16,1 16,1 16,9 16, tavoite tavoite 2011 tavoitetila Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot (tutkimus ja tiedonvälitys)* 9,2 9,0 10,6 10,6 - muilta valtion virastoilta saatava rahoitus - EU:lta saatava rahoitus - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Tulot yhteensä Hankkeiden kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % * Jaottelu tehty siten, että koulutus- ja palvelutoiminnan tuotot on laitettu maksullisen toiminnan tuottoihin, tutkimuksen ja tiedonvälityksen tuotot yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoihin. Ei täysin vastaa maksullinen/yhteisrahoitteinen jaottelua. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen (Eriteltävä sukupuolen perusteella mahdollisuuksien mukaan) 2007 toteuma 2008 tavoite tavoite 2011 tavoitetila Henkilöstön hankinta, kohdentaminen ja pitäminen palveluksessa on ammattimaista Henkilöstömäärät, henkilöstörakenne ja henkilöstökulut: - henkilöstön määrä vuoden lopussa, lkm ja muutos % - henkilötyövuodet, htv:t (ei sukupuolierittelyä) * - henkilöstön keski-ikä 901 (+1,2 %) ,

18 16 - henkilöstön ikä, jako alle / yli 45-vuotiaat - vakinaiset, lukumäärä ja %-osuus - määräaikaiset, lukumäärä ja %-osuus - kokoaikaiset, lukumäärä ja %-osuus - osa-aikaiset, lukumäärä ja %-osuus Osaamista kehitetään ja johdetaan systemaattisesti Osaamisen ja työhyvinvoinnin keskeiset tunnusluvut: - koulutuspäivät/htv - työtyytyväisyysindeksi tai muu seurantatieto viraston/laitoksen oman tähänastisen käytännön mukaisesti - työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen, % henkilöstöstä - sairauspoissaolot, pv / htv - eläkkeellesiirtymisen keski-ikä 637/ 71% 244/ 29 % 799 / 89 % 87 / 10 % 3 3,7 0% 8,5 (3,4%) 63,4 3 3,5 0% 63 3,5 0 % ,8 0% 65 Esimiehet ovat kannustavia ja valmentavia Johtamiseen liittyvät keskeiset tunnusluvut: - naisten osuus laitoksen johtotehtävissä (ylin johto ja ns. keskijohto), % - esimiesarviointien tulokset (erilliset arvioinnit ja työtyytyväisyysbarometrin ao. tulos) Työhyvinvointi - Työtyytyväisyys kyselyn ilmapiiri ja yhteistyö osio 33% 35 % 38 % 3,5 3,6 3,5 3,8 3,4 3,6 3,8 * Tavoitteet vv ovat valtion talousarvioesityksen mukaisia, v toteumat sisäisestä henkilöstötilinpäätöksestä. Liite 2: Talouden ja henkilöstön voimavarat Toiminnan rahoitus 2007* toteuma Toiminnan tulot ja menot, Tulot ** - maksullinen toiminta - yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta - yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) - muut tulot Menot - henkilöstömenot - toimitilavuokrat - palvelujen ostot (myös ostot toiselta virastolta) - muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet, hankinnat ym.) Toiminnan rahoitus Valtionosuusmomentin rahoitus, netto - toimintamenomomentin bruttotulot - toimintamenomomentille bruttomenot * STM:n kehysehdotuksen mukaisesti 16,1 9,2 1,0 38,1 8,3 7,9 10, tavoite 16,1 9,9 1,4 38,3 8,2 7,9 10,7 tavoite 16,9 10,6 1,5 39,8 8,6 9,6 10, tavoitetila *

19 17 TOIMINTAMENOMOMENTIN KÄYTTÖ Siirtyvät erät - vuodelta vuodelle vuodelle 2008 Muilta momenteilta tuleva rahoitus yhteensä Muut laitoksen talousarvion tulo- ja menomomentit, Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin 2,7 2,7 2,7 2,7 (siirtomääräraha 2 v.) * Menot esitetään ilman määrärahojen siirtokirjauksista aiheutuneita menoja. ** Jaottelu tehty siten, että koulutus- ja palvelutoiminnan tuotot on laitettu maksullisen toiminnan tuottoihin, tutkimuksen ja tiedonvälityksen tuotot yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoihin. Ei täysin vastaa maksullinen/yhteisrahoitteinen jaottelua. Henkilötyövuosien erittely, htv:t 2005 TA 2006 TA 2007 TA 2008 TA TA 2011 TA Valtion talousarviossa budjetoidut henkilötyövuodet * yhteensä, josta - tuottavuusohjelman mukainen kumul. henkilötyövuosien vähennys VOO-henkilötyövuodet (oikeuttavat 80 % valtionapuun) - tuottavuusohjelman mukainen kumul. VOO henkilötyövuosien vähennys ** - Kokonaan oman toiminnan tuotoilla - tuottavuusohjelman mukainen kumul. henkilötyövuosien vähennys * Lain mukaan eduskunta päättää valtion talousarviossa 80 prosentin valtionapuun oikeuttavan toiminnan laajuudesta. Tuottavuusohjelmaa sovelletaan Työterveyslaitokseen tämän menettelyn mukaisesti. ** Sisältää 3 htv, jotka johtuvat tukipalveluja koskevista tuottavuustavoitteista. STM:n lähialueyhteistyökoordinaattorin toimen mahdollinen määräaikainen siirto TTL:lle huomioidaan lisäyksenä tuottavuusohjelman seurannassa siten, että henkilötyövuosien kokonaismäärä kasvaa yhdellä sinä aikana kun toimi on TTL:ssa. Liite 3: Alustava suunnitelma yhteisrahoitushankkeista Ministeriön ja Työterveyslaitoksen yhteisrahoitushankkeet ja niiden arvioitu rahoitus vuodelle HANKE Hankkeen kokonaiskustannus STM:n panostus ( ja htv:t) TTL:n panos-tus ( ja htv:t) Muiden rahoittajien osuus ( ja htv:t)

20 18 HANKE STM:n TUKE- rahat mom Työsuojelun tuki ohjelman jatkoprojekti; Neuvottelut käynnissä, ei vielä haettu. Lainsäädännön vaikuttavuuden arviointi ja paremman sääntelyn kehittäminen. Neuvottelut käynnissä. Työsuojelutietopankin ylläpito vuonna yhteistyö STM/Työterveyslaitos (STM/2941/2007) STM:n työterveyshuoltokoulutus mom Työterveyshuollon koulutuksen osallistumismaksujen alentamiseen haettava tuki. Neuvottelut käynnissä, ei vielä haettu. Työterveyshoitajien jatkokoulutuksen organisointi (STM/1769/2007 /45000 ) Neuvottelut käynnissä. Eräät erityishankkeet mom Työhyvinvointifoorumia tukevat hankkeet Hankkeen kokonaiskustannus STM:n panostus ( ja htv:t) TTL:n panos-tus ( ja htv:t) Muiden rahoittajien osuus ( ja htv:t) Nolla tapaturmaa foorumi. Nolla tapaturmaa foorumi hakee määrärahaa vuodelle STM:ltä. Työterveys 2015 Työterveys 2015 hankekokonaisuus Neuvottelut käynnissä Sateenkaari-hanke: Työterveyshuollon prosessit ja vaikuttavuus, Neuvottelut käynnissä Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke Työterveysneuvola-hankkeen jatkaminen. Neuvottelut käynnissä Terveyden edistäminen mom Alkoholihaittojen ehkäisyn vakiinnuttaminen työpaikalla ( ). Sopimus valmisteilla v Tupakkalain ravintoloita koskevan muutoksen toimeenpanon edistäminen. Sopimus valmisteilla. YHTEENSÄ** (1,5 htv) (1,5 htv) * * Sarakkeen lukuja ei lasketa yhteen, koska hankkeen kokonaiskustannukset eivät ole kaikkien hankkeiden osalta yhteismitallisia. ** YHTEENSÄ -rivillä STM:n panostus -sarake sisältää myös anotun/valmisteilla olevan rahoituksen; YHTEENSÄ -rivillä TTL:n rahoitusosuus -sarake on puolestaan aliarvio, sillä rahoitusosuus on määrittelemättä monista valmisteilla olevista hankkeista.