Näkökulmia Keski-Suomen kilpailukyvyn kehittämiseen DEFRIS hankkeen selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näkökulmia Keski-Suomen kilpailukyvyn kehittämiseen DEFRIS hankkeen selvitys"

Transkriptio

1 Näkökulmia Keski-Suomen kilpailukyvyn kehittämiseen DEFRIS hankkeen selvitys

2 NÄKÖKULMIA KESKI-SUOMEN KILPAILUKYVYN KEHITTÄMISEEN SISÄLLYSLUETTELO A. LÄHTÖKOHDAT 1. DEFRIS hanke 3 2. Toiminta-ajatus 3 3. Selvitykselle asetetut tavoitteet 3 4. Prosessin kuvaus ja toimijaosapuolet 3 B. ANALYYSI 1. Tulevaisuuden muutostekijät, megatrendien kuvaus 5 2. Markkina-analyysi 6 3. Toimintaympäristön analyysi Keski-Suomen imago Keski-Suomen vahvuudet ja heikkoudet Yritysten toimintaympäristö Analyysi valittujen indikaattorien pohjalta Esimerkkejä alueellistamisesta ja yritysten sijoittumisesta Keski-Suomeen Julkinen sektori Yritykset 16 C. NÄKÖKULMIA KEHITTÄMISEEN 1. Keski-Suomen uhkatekijät ja mahdollisuudet Miten kilpailussa pärjätään? Viestintästrategia Markkinointi- ja myyntistrategia Verkostostrategia Alueellistamisen strategia Koulutusstrategia Kehittämissuunnitelmat ja toimenpiteet Ideoita kilpailukyvyn parantamiseksi Asiakkaat ja muut kohderyhmät Markkinoitavat osaamisalueet Toimintasuunnitelma kilpailukyvyn parantamiseksi Kilpailukykyä ja markkinointia koskevat tavoitteet Markkinointiviestintä, markkinointikanavat ja työkalut Toimenpiteiden vaiheistus Toiminnan organisointi 30 LIITTEET: 1. Indikaattorivertailu 2. Pääkaupunkiseudun haastattelujen yhteenveto 3. Keski-Suomen haastattelujen yhteenveto 2

3 A. LÄHTÖKOHDAT 1. DEFRIS-hanke DEFRIS (Development of First Division Regions) on EU:n BSR Interreg IIIB ohjelmaan ruotsalaisen pääpartnerin Regional Development Council of Östergötland (ÖSTSAM) johdolla valmisteltu hanke. Partnereina hankkeessa ovat edellä mainitun pääpartnerin lisäksi Keski-Suomen liitto, Pohjois-Savon liitto, Kaunas County Governors Administration Liettuasta sekä Marshall s Office of Kujawsko-Pomorskie Voivodeship Puolasta. Keski-Suomen liiton toteuttama Defris-hankeosuus on Euroopan aluekehitysrahaston lisäksi Ympäristöministeriön, Keski-Suomen kehittämisrahaston ja Keski-Suomen liiton rahoittama. Hankkeessa koottavan ja analysoitavan aineiston avulla vertaillaan seudullisia kehittämisen lähtökohtia ja mahdollisuuksia (WP1). Lisäksi tarkastellaan ja vertaillaan aluesuunnittelun menetelmiä ja vaihdetaan niistä saatuja kokemuksia (WP2). Kolmannessa osiossa valmistellaan ja toteutetaan kansainvälisiä ja maakunnallisia hankkeita ja selvityksiä, joissa tarkastellaan pääkaupunkiseudun ulkopuolisten, mutta pääkaupunkiseudun vaikutuspiirissä olevien seutujen mahdollisuuksia hyötyä pääkaupunkiseudun kasvunäkymistä ja kuinka nämä ykkösdivisioonan keskisuuret seudut voivat yhteistyötään ja verkostojaan kehittämällä lisätä kilpailukykyään (WP3). Hankkeen neljäs osio keskittyy tiedon levittämiseen, saavutettujen tulosten vaikuttavuuden turvaamiseen ja toimenpiteiden jatkuvuuden varmistamiseen hankkeen päättymisen jälkeen (WP4). Keskisuomalaiset hankeosuudet täydentävät myös maakuntakaavaa varten tehtäviä selvityksiä. 2. Toiminta-ajatus Keski-Suomen strategista toiminta-ajatusta ei ole yksiselitteisesti määritelty, mutta Keski- Suomen toimijat tähtäävät olemaan kilpailukyvyltään yksi Suomen kärkimaakuntia. Alueella tavoitellaan tunnettua asemaa kärkitoimialojen ja teemojen kautta. Laadukas ja viihtyisä asuinympäristö, yrityksiä houkutteleva sijainti ja lyhyet etäisyydet ovat toiminta-ajatuksen pohjana. Päämarkkina-alueita ovat pääkaupunkiseudun ohella suurimmat kaupunkiseudut: Tampereen, Turun, Oulun ja Kuopion seudut. 3. Selvitykselle asetetut tavoitteet Tässä selvityksessä keskitytään DEFRIS hankkeen kolmanteen osioon, jossa erityisesti Keski-Suomen liitolla on keskeinen rooli. Työn päätavoitteena on selvittää, millä tavalla Keski-Suomen maakunta voisi parhaiten hyötyä pääkaupunkiseudun kasvusta ja toisaalta vastata kasvusta aiheutuviin tulevaisuuden haasteisiin. Tavoitteena on ollut selvittää pääkaupunkiseudun toimijoiden tämän hetkiset mm. osaamiseen, työvoiman saatavuuteen ja palvelujen saatavuuteen liittyvät tarpeet. Keski-Suomen osalta on selvitetty, mitkä valmiudet keskisuomalaisilla toimijoilla on vastata pääkaupunkiseudun kysyntään. Selvitystyön tuloksena pyritään luomaan uusia näkökulmia Keski- Suomen kilpailukyvyn kehittämiseen. Tavoitteena on ollut laatia kehittämis- ja toimenpidesuunnitelma, jossa kuvataan myös konkreettisia, kehitettäviä alueita ja kohteita. 4. Prosessin kuvaus ja toimijaosapuolet Selvityksen on laatinut Nesenta Oy Keski-Suomen liiton toimeksiannosta. Nesenta Oy on itse luonut Suomeen uniikin toimintamallin, jossa pyritään kanavoimaan pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kysyntää pääkaupunkiseudun ulkopuolisille alueille. Nesenta on rakentanut palvelujen tuottamiseksi n. 700 yksittäisen osaajan, 350 kumppaniyrityksen, neljän palvelukeskuksen ja 30 yhteistyöalueen muodostaman verkoston. 3

4 Toiminnan tavoitteena on kehittää alueilla olevaa osaamista vastaamaan pääkaupunkiseudun toimijoiden tarpeita sekä käynnistää alihankinta-, markkinointi- ja kehittämisyhteistyö alueilla. Yhteistyö Keski-Suomessa on jo käynnistynyt alue-, yritys- ja osaajatasolla. Nesentassa selvitystyön laatimisesta vastaa aluekehityspäällikkö, FM Kimmo Vähäjylkkä. Selvitys koostuu useista osakokonaisuuksista. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin pääkaupunkiseudun toimijoiden: suuryritysten, järjestöjen ja julkisen sektorin johtavassa asemassa olevien henkilöiden näkemyksiä tulevaisuuden haasteista. Tutkimuksessa kysyttiin myös näkemyksiä alueellistamiseen sekä mielikuvia Keski-Suomesta. Toisessa vaiheessa haastattelututkimuksen avulla pohdittiin keskisuomalaisten toimijoiden kykyä vastata pääkaupunkiseudun kasvun haasteisiin. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään erityisesti vastauksia kysymyksiin: mikä on keskisuomalaisten toimijoiden mahdollisuus vastata pääkaupunkiseudun haasteisiin?, voidaanko asioihin vaikuttaa? ja mitä pitäisi tehdä?. Molempien haastattelututkimusten tueksi on laadittu indikaattorivertailu, jossa valittujen väestöä, elinoloja, terveyttä, ympäristöä, liikennettä ja muuta infrastruktuuria kuvaavien indikaattorien avulla vertaillaan pääkaupunkiseutua ja Keski-Suomea. Lopuksi erilaiset näkökulmat vedettiin yhteen, kerättiin kokemuksia Keski-Suomeen alueellistetuista toiminnoista ja etabloituneista yrityksistä, laadittiin keskeiset strategiat sekä konkreettinen toimenpidesuunnitelma. Keski-Suomen liitosta työn laatimiseen ovat osallistuneet DEFRIS hankkeen toimijat. Kommentoijina työssä on toiminut myös Keski-Suomen liiton muuta henkilöstöä. Pääkaupunkiseudun haastattelututkimuksen ja indikaattorivertailun jälkeen kokoontui liiton organisoima ns. sparrausryhmä, johon kuului Keski-Suomen liiton edustajien lisäksi alueen keskeisten toimintaorganisaatioiden viestinnästä vastaavia henkilöitä ja projektipäälliköitä. Keski-Suomen liiton lisäksi keskeisiä suunnitteluosapuolia ovat Keski-Suomen TE-keskus, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän seudun elinkeinoyhtiö Jykes Oy sekä Keski-Suomen muut seutukunnat: Jämsän seutukunta (Jämsek Oy), Viitaseutu (Witas Oy), Saarijärven seutu (SSYP) ja Ääneseutu (Äänekosken kehitys Oy). Näiden tahojen edustajia on ollut mukana työryhmissä ja lisäksi heitä on haastateltu Keski-Suomea koskevassa selvityksessä. Defris-hankkeen kilpailukykyselvityksen vaiheet Työvaiheet Pääkaupunkiseudun tarveselvitys / 2005 Haastattelututkimus Keski-Suomessa 10 / / 2006 Raportti ja toimenpideohjelma /2006 Jatkotoimenpiteet Indikaattorivertailu Esimerkit alueellistamisesta ja etabloitumisesta Kuva 1. Prosessin kuvaus 4

5 B. ANALYYSI 1. Tulevaisuuden muutostekijät, megatrendien kuvaus Yhteiskuntien tulevaisuuteen vaikuttavat monet suuret muutostekijät, jotka on otettava huomioon myös alueiden kehittämisessä. Suurista muutosvoimista puhutaan ns. megatrendeinä, jotka ovat yhteiskunnan rakenteita syvällisesti muuttavia kehityksen suuria linjoja. Yritykset ja julkisen sektorin toimijat pyrkivät hyödyntämään näitä usein globaaleja ilmiöitä toiminnassaan tai sopeuttamaan toimintaansa, jos megatrendin vaikutus alueelle on negatiivinen. Tulevaisuustutkijan Mika Mannermaan (2000) 1 mukaan megatrendejä ovat mm. verkostoituminen, toimintojen reaaliaikaisuus, tuotannon ja työn logistiikka, teknologian (erityisesti informaatioteknologian) kehitys, globalisoituminen, ekologinen kilpailukyky, työn murros, verkkopalvelujen kasvu, EU:n itälaajeneminen sekä väestön ja työvoiman ikääntyminen Euroopassa. Ennakoinnin asiantuntija Keijo Mäkelä (2000) 2 on lisännyt megatrendeihin myös syrjäytymisen lisääntymisen ja julkisen sektorin kevenemisen. Kaikki globaalit ilmiöt eivät ole Suomen kehityksen kannalta yhtä merkittäviä. Vuonna 2000 avainklusteriprojektissa 3 eri alojen asiantuntijat määrittelivät Suomen kannalta merkittävimmiksi seuraavat megatrendit: 1. Globaali integraatio Eri toiminnot ja toimijat verkottuvat keskenään ja toimintojen reaaliaikaisuus lisääntyy. Työ on mahdollista jakaa uudelleen globaalisti. Valtioiden, alueiden ja kaupunkien suhteet monimutkaistuvat. 2. Osaaminen työn muovaajana Työ (ja alueet) polarisoituvat osaamisen perusteella. Koulutuksen ja oppimisen merkitys korostuu ja osaavien työntekijöiden saatavuudesta muodostuu alueiden keskeinen menestystekijä. 3. Ympäristötietoisuuden kasvu Ympäristöongelmat kasvavat ja kärjistyvät. Suurten ympäristömuutosten kuten ilmaston lämpenemisen riski kasvaa. Ympäristömuutokset pakottavat eri tahoja muuttamaan kulutuskäyttäytymistään ja toimintojaan ympä-ristövastuullisempaan suuntaan. 4. Teknologian muutosvoimat Teknologinen kehitys muokkaa yhteiskunnan kaikkia osia ja tuotantoaloja. Innovaatiotoiminta kiihtyy ja tietoteknologiset sovellukset ovat osa ihmisten arkipäivää. Tiedon ja uuden teknologian merkitys tuotannontekijänä kasvaa. 5. Palveluyhteiskunnan murros Hyvinvointiyhteiskunta ja julkiset palvelut ovat muutosten edessä. Vastatakseen palvelujen kysyntään palvelut yksityistyvät ja palvelun tarjoajat verkottuvat. Kuntasektorilla palvelujen tarjonta alueellistuu. 6. Väestön ikääntyminen Suomessa siirrytään lyhyellä aikajaksolla työttömyydestä työvoimapulaan kun ns. suuret ikäluokat eläköityvät. Ikääntyminen vaikuttaa myös hyödykemarkkinoihin ja asuntotuotantoon. Suurten ikäluokkien vanheneminen lisää terveys- ja sosiaalipalveluiden tarvetta ja heikentää huoltosuhdetta. 1 Mannermaa, Mika (2000) 2 Mäkelä, Keijo (2000) 3 Hernesniemi, Hannu (2000) 5

6 Näiden megatrendien lisäksi Uudenmaan tulevaisuus 2035 skenaariotyössä on tunnistettu mm. seuraavia kehityssuuntia 4 - Väestön keskittyminen (teknologisesta kehityksestä huolimatta paikan merkitys säilyy). Osaamisen ja innovatiivisuuden vaatimus kiihdyttää keskittymistä. Myös kaupungistuminen ja metropolien kasvu jatkuu) - Energiankulutuksen lisääntyminen. Energiankulutus kasvaa sekä kehittyneissä maissa, että etenkin kehittyvissä maissa Keski-Suomen tulevaisuuteen nämä tulevaisuuden muutosvoimat vaikuttavat suoraan tai välillisesti ainakin jossain määrin. Erityisesti väestön keskittymiskehitys, ikääntyminen, palveluyhteiskunnan murros, julkisen sektorin roolin muuttuminen ja toimintojen globalisoituminen tuovat Keski-Suomenkin kehittämiselle suuria haasteita. Toisaalta Keski-Suomessa ympäristötietoinen toimintatapa, käytössä olevat ja kehittyvät tietoteknologiat ja osaava työvoima tarjoavat erityisiä mahdollisuuksia. Megatrendit muuttuvat jatkuvasti ja alueellisesti voi syntyä megatrendien vasta-aaltoja, jotka pyrkivät kumoamaan tai heikentämään vallitsevaa trendiä. Esimerkiksi globalisoitumisen vastavoimana paikallisten yhteisöjen merkitys on kasvamassa ja keskittymiskehityksen vastapainoksi haetaan laadukkaita asuinympäristöjä keskusten ulkopuolelta. Tällä voi olla suurta merkitystä esimerkiksi Jämsän, Saarijärven ja Ääneseudun kehittymisen kannalta. 2. Markkina-analyysi Keski-Suomen kilpailukykyä peilattiin tässä selvityksessä pääkaupunkiseutuun, jossa kehitysnäkymistä ja kasvuun kohdistuvista haasteista tehtiin haastattelututkimus. Pääkaupunkiseudulla haastateltiin tutkimuksessa n. 20 järjestöjen, julkisen sektorin ja suuryritysten edustajaa. 5 Haastateltaviksi valittiin sellaisia tahoja, joilla tiedettiin olevan alueellistettua toimintaa tai jotka olivat kiinnostuneita tuotannon tai palvelujen ulkoistamisesta niin, että palvelu voitaisiin hoitaa muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Haastatellut henkilöt olivat yrityksissä toimitusjohtajia tai kehityspäälliköitä ja julkisella sektorilla kanslia- tai osastopäällikkötasolta. Pääkaupunkiseudulla laaditussa selvityksessä tutkittiin kokemuksia ja kiinnostusta sekä ulkoistamiseen että alueellistamiseen. Ulkoistaminen ja alueellistaminen ovat kaksi eri asiaa: Ulkoistaminen tarkoittaa palvelun hankkimista joltakin organisaation ulkopuoliselta kumppanilta. Tyypillisesti ulkoistetaan ydinliiketoimintaan kuulumattomia työtehtäviä. Alueellistaminen tarkoittaa tuotannon tai palvelun siirtämistä maantieteellisesti toiselle alueelle, Suomessa yleensä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Alueellistaminen voi olla organisaation sisäistä toimintaa (esim. aluetoimistot) tai siihen voi liittyä ulkoistamista. Lähes kaikilla haastatelluilla oli kokemuksia toimintojen alueellistamisesta pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen ja yrityksillä myös ulkoistamisesta. Julkisen hallinnon alueellistaminen on edennyt hitaasti, mutta useilla hallinnonaloilla on päästy toteuttamaan joitakin alueellistamispilotteja ja hankkimaan niistä kokemuksia. Ulkoistus- (ja alueellistamistarve) tulee kaikkien haastateltujen mielestä lähivuosina kasvamaan tai vähintäänkin säilymään nykyisellä tasollaan. 4 UTU skenaariotyöryhmä 5 Liite 1. Pääkaupunkiseudulla haastatellut henkilöt ja heidän edustamansa organisaatio 6

7 Ulkoistaminen Merkittävimmät syyt ulkoistaa palveluja liittyvät kapasiteetin tasaamiseen tai henkilöresurssien saatavuuteen. Monessa yrityksessä oli myös tehty strateginen päätös keskittyä ydinliiketoimintaan ja ulkoistaa sen ulkopuoliset toiminnot. Ulkoistamiselle ei ole merkittäviä periaatteellisia esteitä, mutta joskus palvelujen ja osaamisen tarjonnan heikko laatu estää ulkoistamisen. Syyt ulkoistamiseen Uuden teknologian käyttöönotto Henkilöresurssien saatavuus Parempi kontrolloitavuus Kapasiteetin tasaaminen Kiinteät kustannukset muuttuviksi Alhaisemmat kustannukset Strateginen päätös 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Nesentan selvityksen mukaan merkittävimpinä syinä ulkoistaa toimintoja ja palveluja pidetään kapasiteetin tasaamista, jolloin voimakkaiden suhdannevaihtelujen tilanteessa voidaan hankkia tarvittava työpanos joustavammin. Ulkoistaminen on usein strateginen päätös keskittyä ydinliiketoimintaan ja ulkoistaa sen ulkopuoliset tukipalvelut. Samanaikaisesti usein haetaan tuottavuuden lisääntymistä mm. sähköisten palvelujen käyttöönoton myötä. Sekä yrityksille että julkisen sektorin toimijoille on erittäin tärkeää turvata tulevaisuudessa osaavan työvoiman saatavuus. Jo tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla on tietyillä aloilla työvoimapulaa, mikä lisää kiinnostusta sijoittaa toimintoja maakuntakeskuksiin, jossa työvoimaa on paremmin saatavilla ja sitoutuminen työhön parempaa. Ulkoistamisen esteet Kustannussyyt Kokemusten puuttuminen Kontrolloinnin vaikeus Ostamisen hankaluus Tarjonnan heikko laatu Tarjonnan puuttuminen Strategiset syyt 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 7

8 Ulkoistamisen suurimpana esteenä nousi esille tarjottavan palvelun heikko laatu. Kyse on laatutekijöissä pitkälti luottamuksesta ja mielikuvista. Haastateltavien mukaan esimerkiksi maakunnasta tarjottu palvelu ei aina vakuuta pääkaupunkiseudulla toimivaa ostajaa palvelun laadukkuudesta. Sen jälkeen kun palvelua on kokeiltu, ollaan useimmissa tapauksissa hyvin tyytyväisiä toimintaan. Ulkoistamisen esteinä pidetään myös mm. hajautetun toiminnan hallinnoinnin vaikeutta, osaamisen puutetta ja asenteellisia esteitä. Jos kyse on toiminnan alueellistamisesta voi merkittäväksi esteeksi muodostua haluttomuus muuttaa se, etteivät muut perheen jäsenet löydä työpaikkaa. Alueellistaminen Julkisen sektorin (lähinnä valtion hallinnon) alueellistaminen on edennyt melko heikosti. Pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välistä vuorovaikutusta pidetään yleisesti melko heikosti toimivana ja sitä olisi haastateltavien mielestä syytä huomattavasti parantaa. Alueellistaminen ei kuitenkaan saa olla itsetarkoitus ja muutamat haastateltavat arvelivat, että pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla alueilla on usein epärealistisia odotuksia alueellistamisen suhteen. Suurimmat yhteistyön esteet ovat usean haastateltavan mielestä asenneilmapiirissä: pääkaupunkiseudulla ollaan itseriittoisia ja toisaalta muualla Suomessa kritisoidaan turhaan Helsingin hallintokeskuksia. Muutamat haastateltavat ehdottivat radikaaleja alueellistamistoimenpiteitä kuten ministeriöiden alueellistamista. Ongelmana pidettiin sitä, että maakunnissa panostetaan hyvin vahvasti julkisen sektorin alueellistamiseen, eikä yrityskentässä toimita riittävän aktiivisesti. Pääkaupunkiseudun ja muiden alueiden välistä yhteistyötä voitaisiin parantaa mm. toteuttamalla yhteisiä kehityshankkeita (yli maakunta- ja hallintorajojen), kehittämällä moninapaisia osaamiskeskittymiä maakuntiin sekä rakentamalla edelleen sellaisia tietoteknisiä ratkaisuja, joilla pitkistä etäisyyksistä aiheutuvat ongelmat voidaan voittaa. Keskuskauppakamari on selvittänyt alueiden kilpailukykyä yritysten näkökulmasta vuosina 2000, 2003 ja Haastattelututkimuksessa on selvitetty mm. sitä, minne yritykset ovat investoineet tai aikovat investoida lähitulevaisuudessa. Kolmannes yritysjohtajista ei kerro investoinneistaan, mutta pääosa investoinneista on tutkimuksen mukaan suunnattu Suomeen (63 %). Tulevia investointeja leimaa epävarmuus, sillä puolet yritysjohtajista ei kerro tulevaisuuden suunnitelmista. Kerrotuista investointipäätöksistä ja suunnitelmista valtaosa suuntautuu kotimaahan. Samassa tutkimuksessa on selvitetty yrityksen sijaintipäätökseen vaikuttavia tekijöitä. Tekijöistä nousee kolme seikkaa selvästi muita korkeammalle: 1) markkinoiden läheisyys, 2) yritykselle sopivan työvoiman saatavuus ja 3) hyvät liikenneyhteydet. Myös sillä, että alue on kasvukeskus, on suurta merkitystä. Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan alueen kilpailukykyä voi parantaa tehokkaimmin kehittämällä tietoliikenneyhteyksiä ja liikenneinfraa. Yritysten kilpailukykyä tehokkaasti edistävänä asiana koetaan myös alueen hyvät kansainvälistymispalvelut. Houkuttelevalla alueella tulee lisäksi olla turvallinen elinympäristö ja hyvät terveyspalvelut. Suurta merkitystä on myös toimivalla yritys- ja alueyhteistyöllä. Kilpailukykyä ja sen kehittymisedellytyksiä Keski-Suomen osalta on toimintaympäristön analyysissa, luvussa Keskuskauppakamari. Alueiden kilpailukyky yritysten näkökulmasta

9 3. Toimintaympäristön analyysi 3.1. Keski-Suomen imago Mielikuvilla ja imagollisilla seikoilla on suurta merkitystä kilpailukyvyn kannalta. Ei ole yhdentekevää miten alue näyttäytyy ulkopuolisille toimijoille, koska useat ulkoistamis- ja alueellistamispäätöksetkin liittyvät mielikuviin alueista. Usein ulkoistus- tai alueellistamispäätöksen tekevillä henkilöillä on jo jokin olemassa oleva suhde seutuun ja myönteisissä päätöksissä useimmiten mielikuvat alueen kilpailukyvystä ovat myönteisiä. Tärkeintä on olla tunnettu päämarkkina-alueilla. Mielikuvat Keski-Suomesta olivat pääkaupunkiseudun tutkimuksessa haastateltujen keskuudessa pääasiassa myönteisiä. Keski-Suomi mielletään maakuntana, joka ei herätä suuria intohimoja puoleen eikä toiseen. Hyvin usein Keski-Suomi mielletään samana kuin Jyväskylän kaupunki, joka tunnetaan nuorekkaana ja dynaamisena, mutta toisaalta persoonattomana, hajuttomana kaupunkina. Jyväskylä tunnetaan koulutuskaupunkina, jossa on merkittävää tutkimustoimintaa. Haastateltavien mielestä Keski-Suomi on kaunis maakunta, jonka sijainti on hyvä ja jossa on osaavaa työvoimaa ja hyvät kokouspalvelut. Keski- Suomen tunnettuus pääkaupunkiseudulla on kuitenkin melko huono ja yleisesti mielletään että Jyväskylän ulkopuolella ei ole mitään. Keski-Suomen ongelmana ovat maakunnan suuret kehityserot ja Jyväskylä-keskeisyys. Keskisuomalaisten toimijoiden mielestä maakunnan imago on hyvä. Tosin Keski-Suomessa haastatellut henkilöt myönsivät sen, että maakunnasta tunnetaan ainoastaan Jyväskylä ja että keskisuomalaista imagoa on vaikea luoda. Useimmat haastatellut henkilöt olivat valmiita hyväksymään Jyväskylä-vetoisuuden ja näkivät että vetovoimaisen maakuntakeskuksen kehittymisestä hyötyvät muutkin alueet Keski-Suomen vahvuudet ja heikkoudet Maakunnan vahvuuksia ja heikkouksia on jo selvitetty useissa maakuntaa ja alueen kuntia koskevissa kehittämissuunnitelmissa. Tässä selvityksessä pyrittiin löytämään erityisesti sellaisia vahvuuksia ja heikkouksia, joilla Keski-Suomi voisi erottua pääkaupunkiseudulla suhteessa kilpaileviin maakuntiin. Keski-Suomessa on pääkaupunkiseudun selvityksen ja laaditun indikaattorivertailun perusteella paljon sellaisia vahvuuksia, joilla maakunta voi vastata pääkaupunkiseudun haasteisiin. Tässä selvityksessä esiin nousivat tärkeimpinä maakunnan vahvuuksina ja heikkouksina mm. seuraavat asiat: Vahvuudet - Keskeinen sijainti - Yliopisto- ja ammattikorkeakoulu sekä niiden toimintaan liittyvä tutkimustyö - Koulutetun työvoiman saatavuus - Laadukas elinympäristö - Lyhyet etäisyydet alueen sisällä (Jyväskylän seudulla) - Toimiva yhteistyö viranomaisten, yritysten ja oppilaitosten kesken - Vahva, vetovoimainen maakuntakeskus - Hyvät harrastus- ja liikuntamahdollisuudet - Teknologinen kehitys, poikkitieteellisyys Heikkoudet - Maakunnan heterogeenisuus, vetovoiman puuttuminen Jyväskylän ulkopuolella - Etäisyys pääkaupunkiseudusta ja heikko liikenteellinen saavutettavuus - Rakennemuutoksen (teollisuudesta uusille kärkitoimialoille) mukanaan tuomat ongelmat - Korkeana pysytellyt työttömyys - Kuntatalouden ongelmat - Kuntarakenne Jyväskylän seudulla 9

10 3.3. Yritysten toimintaympäristö Keskuskauppakamarin selvityksessä Alueiden kilpailukyky yritysten näkökulmasta 2005 todettiin, että yritysten sijoittumisen kannalta tärkeimpiä syitä ovat markkinoiden läheisyys, yritykselle sopivan työvoiman saatavuus, (toimivat) liikenneyhteydet sekä se, että alue on kasvukeskus. Kysyttäessä yritysten edustajilta miten alueiden kilpailukykyä voidaan parantaa, mainittiin keskeisimpinä kilpailukykyä parantavina tekijöinä tehokkaiden tietoliikenneyhteyksien rakentaminen sekä nykyisen liikenneinfrastruktuurin ylläpito ja kunnostaminen. Seuraavassa taulukossa on arvioitu, kuinka hyvin nämä kilpailukyvyn kannalta keskeiset kriteerit toteutuvat Keski-Suomessa. Koska Jyväskylän seutu poikkeaa lähtökohdiltaan ja kasvuedellytyksiltään ratkaisevasti muusta Keski-Suomesta on seutua tarkasteltu omana kokonaisuutenaan. Kriteeristöön on otettu mukaan myös tuotanto- ja työvoimakustannuksiin sekä elinympäristöön liittyvät kriteerit vaikka niillä ei ollut tutkimuksen mukaan kovin suurta vaikutusta sijoittumispäätökseen. Kilpailukykyyn vaikuttava kriteeri Markkinoiden läheisyys Yrityksille sopivan työvoiman saatavuus Toimivat liikenneyhteydet Alue on kasvukeskus Hyvät tietoliikenneyhteydet Alhaiset työvoima- ja tuotantokustannukset Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Toteutuminen Jyväskylän seudulla Toteutuu kohtalaisesti tai hyvin Toteutuu erittäin hyvin Toteutuu melko huonosti Toteutuu hyvin Toteutuvat erittäin hyvin Toteutuvat kohtalaisesti Toteutuu hyvin Toteutuminen muualla Keski-Suomessa Toteutuu kohtalaisesti Toteutuu kohtalaisesti, joillakin aloilla hyvin Toteutuu melko huonosti Toteutuu melko huonosti (seutukeskuksissa) Toteutuvat pääasiassa hyvin Toteutuvat hyvin Toteutuu hyvin Erilaisilla yhteistyöverkostoilla on suuri merkitys etenkin aloittavan ja kasvuvaiheessa olevan yrityksen kannalta. Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan oppilaitosyhteistyö sekä alihankinta- ja tuotantoyhteistyö sujuvat erityisen hyvin juuri Keski-Suomessa. Keski- Suomessa tehtyjen yrityshaastattelujenkin mukaan oppilaitosten kanssa voidaan joustavasti neuvotella työvoima- ja koulutustarpeista ja yhteistyö toimii hyvin myös työvoimaviranomaisten kanssa. Erityiskiitokset sai haastateltavilta Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Keski-Suomessa on hyvin tarjolla yritystoimintaan soveltuvia tiloja. Tosin Jyväskylässä hintataso on noussut viime vuosina voimakkaasti ja siksi osa maakuntaan sijoittuvista ja laajentuvista yrityksistä on sijoittunut Jyväskylän ympäristökuntiin tai muille seuduille. Pääkaupunkiseudulla tunnettiin Jyväskylän ulkopuolisista kunnista erityisesti vuonna 2004 Suomen yrittäjäystävällisimmäksi ja vuonna 2002 Suomen luovimmaksi kunnaksi valittu Muurame. Hyvät toimintaedellytykset Keski-Suomeen sijoittuville yrityksille ovat onnistuneet tarjoamaan myös mm. Jämsän seutukunta, Saarijärven seutu ja Viitaseutu. 10

11 4. Analyysi selvityksen näkökulmien pohjalta Markkina- ja toimintaympäristön analyysia voidaan syventää vertailemalla pääkaupunkiseudun ja Keski-Suomen toimintaedellytyksiä ja elinoloja valittujen indikaattorien avulla. Tässä selvitystyössä on tarkasteltu mm. työvoiman saatavuuteen, koulutukseen, tutkimukseen ja yritystoimintaan sisältyviä indikaattoreita. Lähtökohtana analyysissa on pyritty käyttämään Keskuskauppakamarin selvityksessä yrityksen sijoittumispäätökseen vaikuttavia tekijöitä, joita on täydennetty valituilla indikaattoreilla. Indikaattorit on pyritty valitsemaan puolueettomasti ja niin, että tulokset ovat havainnollisia. Osaavan työvoiman saatavuus Osaavan ja (hyvin koulutetun) työvoiman saatavuus on yksi Keski-Suomen merkittävä kilpailutekijä. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla on työvoimapulaa jo hyvin monella sektorilla ja tilanne näyttää lähivuosina mm. suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen myötä entisestään pahenevan. Keski-Suomessa on Uuttamaata huomattavasti enemmän työvoimareserviä: Vuoden 2004 keskimääräinen työttömyysaste oli Keski-Suomessa 12,1 %, kun se Uudellamaalla oli 6,6 %. Vastaavasti työllisyysaste oli Keski-Suomessa 61,2 % ja Uudellamaalla 73,2 %. Merkittävää on se, että suurella osalla Keski-Suomessa työttömänä olevista henkilöistä on vähintään keskiasteen koulutus. Työllisyys, työttömyys ja työvoima maakunnittain Vuosi Maakunta % 2004 Tiedot Työttömyysaste Työllisyysaste (15-64v.) Uusimaa 6,6 73,2 Keski-Suomi 12,1 61,2 Tilastokeskus 10/20/2005 Työvoiman sitoutumista pidetään yleisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolisten alueiden vahvuutena. Keski-Suomen selvityksessä korostuivat maakunnan vahvuuksina sellaiset seikat kuin työilmapiirin ja työympäristön viihtyisyys sekä työmatkojen lyhyys. Indikaattorivertailun mukaan keskimääräinen työmatkan pituus on yhdeksän kilometriä lyhyempi Keski- Suomessa kuin Uudellamaalla. Lisäksi pääkaupunkiseudulla ajetaan usein ruuhkissa, mikä lisää työmatkaliikennöinnin stressivaikutusta. Keski-Suomessa väestön koulutustaso on alhaisempi kuin pääkaupunkiseudulla. Korkeaasteen tutkinnon suorittaneita on Helsingin seutukunnalla 33,3 % 15 vuotta täyttäneestä väestöstä, kun luku on koko Keski-Suomessa 23,1 %. Jyväskylän seudulla korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on muuta Keski-Suomea huomattavasti enemmän. Työttömistä työnhakijoista Keski-Suomessa oli alimman korkea-asteen suorittaneita (opistoasteen ammatilliset tutkinnot) 9,8 %, alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita 5,4 % ja ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneita 4,3 %. Kaikkiaan työnhakijoita oli henkilöä. Uudenmaan TE-keskuksen alueelta vastaavia lukuja ei ollut käytettävissä. 11

12 Yli 15-vuotiaiden koulutustaso pääkaupunkiseudulla ja Keski- Suomessa vuonna % 80 % 60 % 40 % korkea-asteen tutkinto keski-asteen tutkinto ei tutkintoa 20 % 0 % Helsingin seutukunta Keski-Suomi Toimivat liikenneyhteydet Keski-Suomen sijainti on hyvä, mutta sen liikenteellinen saavutettavuus tällä hetkellä melko huono. Esimerkiksi Oulun ja Tampereen seutuihin verrattuna, alueelta puuttuvat joko tehokkaat ja kansainväliset lentoyhteydet tai sujuva moottoritieyhteys pääkaupunkiseudulle. Matka-aika Helsingin keskustasta Jyväskylään on tällä hetkellä nopeimmillaan lentäen 2 h 50 min. (odotusaikoineen ja siirtymisineen), junalla 3 h ja autolla 3 h 10 min. Tampereelle matka kestää ajaen n. 1 h 45 min ja Ouluun lentäen 2 h 40 min kentän sijainnista johtuen. Keski-Suomen sisäinen liikenne ja erityisesti työmatkaliikenne toimii hyvin. Keskimääräisen työmatkan pituus on pääkaupunkiseudulla 22 km, kun se on Keski-Suomessa 13 km. Pääkaupunkiseudulla liikenne etenee ruuhkista johtuen huomattavasti hitaammin kuin työmatkaliikenne Keski-Suomessa. Erityisesti Jyväskylän seudulla suoritetaan suuri osa työmatkoista jalan tai kevyen liikenteen välineillä. Työmatkat ,9 2-4,9 5-9, , , ,9 50- Keski-Suomi, % työssäkäyvistä Helsingin seutu, % työssäkäyvistä Kasvukeskuksen merkitys Kasvukeskuksen merkitystä ja vetovoimaa yksiselitteisesti kuvaavia indikaattoreita ei ollut käytettävissä. Kasvukeskuksen vaikutus heijastuu ympäröiville alueille monella eri tavalla. 12

13 Kilpailukyvyn kannalta keskeisiä asioita kasvukeskuksissa ovat mm. paremmat vaikuttamismahdollisuudet, kehittämistoimenpiteet ja investoinnit, yhteistyöverkostot (mm. yliopistoyhteistyö) sekä muita alueita parempi liikenne- ja muu infrastruktuuri. Jyväskylän asema muuhun maakuntaan nähden on poikkeuksellisen korostunut. Keski-Suomen maakunnan kannalta on kuitenkin välttämätöntä, että alueella on edes yksi vetovoimainen keskus. Hyvät tietoliikenneyhteydet Tietoliikenneyhteydet ovat tällä hetkellä lähes kaikkialla Keski-Suomessa kohtuullisen hyvät ja toimivat. Laajakaistayhteys on saatavissa ainakin kaikkiin kuntakeskuksiin, mutta hajaasutusalueilla saatavuuden kanssa voi olla ongelmia. Pääkaupunkiseutuun verrattuna tietoliikennekustannukset yrityksille ja yksityisille käyttäjille ovat Keski-Suomessa suuremmat. Teleoperaattorit eivät julkaise verkkosivuillaan laajakaistan saatavuutta koskevia tietoja, vaan saatavuus ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Elinympäristön laatu ei ole tärkeimpiä syitä yritysten sijoittumispäätökselle, mutta sillä on yksilötasolla erittäin suuri merkitys ja välillisesti hyvä elinympäristö heijastuu myös hyvänä työviihtyvyytenä. Elinympäristön laatuun vaikuttavat monet tekijät, kuten asumiskustannukset, asuinympäristön viihtyisyys, puhtaus ja turvallisuus, luonnon läheisyys, etäisyydet palveluista ja työpaikasta, harrastusmahdollisuudet sekä sosiaalinen ympäristö. Asumiskustannukset ovat Keski-Suomessa pääkaupunkiseutua selvästi alhaisemmat. Vaikka indikaattorivertailussa oli käytettävissä ainoastaan Keski-Suomen kalleimman asuinpaikan, Jyväskylän keskineliöhintoja, näkyy jo siinä ero pääkaupunkiseudun asunnonhankintahintoihin. Muualla Keski-Suomessa, erityisesti maalaiskunnissa, asuntojen keskineliöhinnat ovat Jyväskylän hintoja huomattavasti alhaisemmat. Tilastokeskuksen 7 mukaan vanhojen kerrostaloasuntojen velattomat neliöhinnat olivat vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä pääkaupunkiseudulla /m 2, koko maassa keskimäärin /m 2 ja Keski-Suomessa ainoastaan /m 2. Asuntojen keskineliöhinta Kaikki Rivitalo Omakotitalo Kerrostalo Helsinki Espoo Vantaa Jyväskylä Keskineliöhinta Asumisväljyydessä on myös selviä eroja Keski-Suomen ja pääkaupunkiseudun välillä. Keski-Suomessa asutaan pääkaupunkiseutua väljemmin, mutta kuitenkin ahtaammin kuin koko maassa keskimäärin. Jyväskylässä asutaan taas muuta Keski-Suomea hieman ahtaammin. 7 Tilastokeskus Vanhojen kerrostaloasuntojen velattomat neliöhinnat keskimäärin

14 Asumisväljyyttä kuvaavat luvut selittyvät asuntotyypeillä: asumisväljyys on sitä suurempi, mitä enemmän alueella on suhteellisesti omakotitaloja. Asumisväljyys, m2/henkilö 36, , , , ,5 Uudenmaan maakunta Helsingin seutukunta Keski-Suomi Jyväskylä Koko maa Viihtyisään elinympäristöön liittyy olennaisesti myös vapaa-ajan vietto ja vapaa-ajan asuminen. Keski-Suomea voi pitää todellisena mökkimaakuntana, sillä Keski-Suomessa on yksi kesämökki n. kahdeksaa asukasta kohti kun taas Uudellamaalla on yksi kesämökki n. 143:a asukasta kohti. Keski-Suomessa on melko runsaasti myös uusmaalaisten omistamia mökkejä. Kesäm ökkien m äärä Helsingin seutukunta Keski-Suomen maakunta Turvallisuutta mitattiin Länsi-Suomen lääninhallituksen valtakunnallisen turvallisuustutkimuksen perusteella. Siinä indikaattoreina on käytetty omalla asuinalueellaan olonsa turvattomaksi tunteneiden ja asuinkuntansa keskustassa olonsa turvattomaksi tunteneiden osuuksia koko alueen väestöstä. Kaikilla vertailualueilla oma asuinalue koetaan asuinkunnan keskustaa turvallisempana paikkana. Erot turvattomuuden tunteessa ovat kaupunkien välillä melko pieniä, sen sijaan maaseutu- ja kaupunkiasumisessa on selviä eroja: maaseudulla ihmiset tuntevat olonsa turvallisemmaksi kuin kaupungeissa. 14

15 Turvattomuus Uusimaa Keski-Suomi Helsinki Espoo Vantaa Jyväskylä Asuinalueella olonsa turvattomaksi tunteneet % Asuinkuntansa keskustassa olonsa turvattomaksi tunteneet % 5. Esimerkkejä alueellistamisesta ja yritysten sijoittumisesta Keski-Suomeen Tässä selvityksessä pyrittiin löytämään myös käytännön esimerkkejä Keski-Suomeen alueellistetuista julkisen sektorin toiminnoista sekä maakuntaan etabloituneista yrityksistä. Tavoitteena oli kerätä kokemuksia maakuntaan sijoittumisen eduista ja haitoista sekä löytää uusia näkökulmia alueellistamisen ja yritysten sijoittumisedellytysten kehittämiseksi. Toimijoita valittaessa selvitettiin, mitä julkisen sektorin toimintoja on viimeisen kolmen vuoden aikana alueellistettu Keski-Suomeen. Työllisyysvaikutusten näkökulmasta tärkeimmät alueellistetut toiminnot ovat Maanmittauslaitoksen yhteisarkisto (30 henkilöä), Koulutuksen arviointineuvoston sihteeristö (8) ja Lapsiasiainvaltuutetun toimisto (6). Keski-Suomeen on päätetty alueellistaa Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus (40) ja suunnitteilla on mm. Massaverotuskeskus (130), Stakesin alueyksikkö (15), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen alueyksikkö (7) sekä Tekesin alueyksikkö (5). 8 Julkisen sektorin toimijoihin ja yrityksiin oltiin yhteydessä ja heiltä kysyttiin kiinnostusta olla mukana selvityksessä toteutuneena käytännön esimerkkinä. Yksi julkisen sektorin edustaja ja yksi yrityksen edustaja haastateltiin Julkinen sektori Julkisen sektorin ja erityisesti valtion hallinnon alueellistamisesta on puhuttu pitkään. Jo 1960-luvulla tehtiin hajasijoittamispäätöksiä, joiden tuloksena rakennettiin mm. kattava yliopistoverkko maakuntakeskuksiin luvulla alueellistamista on valmistellut mm. alueellistamisen koordinaatioryhmä sisäministeriön alaisuudessa. Odotukset alueellistamisen työllisyysvaikutusten suhteen ovat maakunnissa olleet suuria, jopa epärealistisia. Alueellistaminen on edennyt hitaasti ja toteutuneet työllisyysvaikutukset olivat vuoden 2006 alussa yhteensä koko maassa n henkilöä. Valtion hallinnon alueellistaminen ei siis yksin tule ratkaisemaan maakuntien työllisyyteen liittyviä ongelmia, mutta parhaassa tapauksessa toimenpiteillä voi olla merkittäviä positiivisia heijastusvaikutuksia. Tästä hyvänä esimerkkinä on Poliisin tietohallintokeskuksen sijoittamispäätös Rovaniemelle, joka on merkittävästi vaikuttanut turvaklusterin kehittymiseen alueella. Keski-Suomeen on alueellistettu n. 50 työpaikkaa, näistä merkittävimpänä Maanmittauslaitoksen yhteisarkisto. Esimerkkitapauksena tähän selvitykseen poimittiinkin Maanmittauslaitos, sillä sen työllisyysvaikutukset ovat alueellistetuista toiminnoista suurimmat, kaikkiaan 23 henkilöä. Jyväskylässä haastateltiin Maanmittauslaitoksen yhteisarkiston johtajaa. 8 Keskisuomalainen

16 Case Maanmittauslaitos, Jyväskylä Maanmittauslaitos toimii valtakunnallisesti ja sen toiminta on jo 13 aluetoimiston kautta vahvasti alueellista. Valtakunnallisia tuotanto- ja palveluyksiköitä on perustettu samanaikaisesti Jyväskylään sijoitetun yhteisarkiston ohella. Jyväskylään sijoitettu, tällä hetkellä 23 henkilöä työllistävä keskusarkisto on kuitenkin ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiva yksikkö. Aloite alueellistamisesta tuli Maanmittauslaitoksen sisältä, ilman ulkopuolista painetta, mikä koettiin erityisen hyvänä asiana. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi päätöksen sijoittaa keskusarkisto Jyväskylään. Muitakin alueita oli vertailussa mukana, mutta Jyväskylän etuna koettiin olevan yliopiston läheisyys ja hyvä yhteistyö Keski-Suomen maakunta-arkiston kanssa. Myös Jyväskylän kaupunki oli aktiivisesti tarjoamassa toimintaan soveltuvaa paikkaa. Kaikki virat laitettiin avoimesti auki muutosvaiheessa. Noin puolet henkilöstöstä rekrytoitiin talon sisältä ja puolet ulkoa, muualta Keski-Suomeen muutti työpaikan saannin myötä kuitenkin vain muutamia henkilöitä. Toiminnan käynnistyminen Keski-Suomessa vuodesta 2005 on sujunut hyvin, vaikka kyseessä on ollut iso muutosprosessi. Alueellistamiseen on liittynyt mm. toimintojen keskittymistä, rekrytointia ja toimitilojen suunnittelua. Samanaikaisesti organisaatiossa on otettu käyttöön sähköinen palvelumalli (sähköiseen palvelutuotantoon siirtyminen), mikä on tässä alueellistamisvaiheessa osoittautunut erittäin hyväksi ratkaisuksi. Alueellistamisprosessissa ei tapahtunut irtisanomisia, mikä on pehmentänyt muutosvastarintaa. Suurin epäilys kohdistui sijoittumispäätöksessä sähköisen palvelutuotannon käynnistämiseen ja siihen, löydetäänkö osaajia paikkakunnalta. Hakijoita virkoihin on kuitenkin ollut erittäin hyvin ja Jyväskylässä on Maanmittauslaitoksen tarpeisiin hyvää, soveltavaa koulutusta. Sisäisen asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan muutostilanne on otettu hyvin vastaan ja kokemukset ovat pääosin myönteisiä. Kokemukset Jyväskylästä toimintaympäristönä ovat suurimmaksi osaksi hyviä. Jyväskylän vahvuutena on kaupungin kompakti koko, lyhyet etäisyydet, mutta kuitenkin ison kaupungin fasiliteetit. Palvelut ja työpaikka ovat lähellä kävelymatkan päässä. Myös keskisuomalainen kulttuuri, asioiden hoitaminen suoraviivaisesti on saanut kiitosta. Liikenteellistä saavutettavuutta pidetään kuitenkin huonona, esimerkiksi lentoyhteydet eivät ole kilpailukykyisiä. Jyväskylän kaupunki on myös asumistasoltaan melko kallis ja lähellä esimerkiksi pääkaupunkiseudun kehyskuntien hintatasoa. Toisaalta työmatkakustannukset ovat huomattavasti alemmat. Keski-Suomessa ja erityisesti Jyväskylän seudulla tulisi haastateltavan mielestä kehittää nopeita junayhteyksiä. Myös kuntarajan poistaminen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan väliltä olisi palvelujen kehittämisen kannalta toivottavaa. Keski-Suomeen voidaan saada lisää alueellistettavia toimintoja hyvin onnistuneiden pilottien kautta. Alueellistaminen ei kuitenkaan saa olla itsetarkoitus vaan organisaatiossa tulee olla aito tarve kehittää toimintojaan ja muuttaa organisaatiotaan, johon voi sisältyä alueellistamistoimenpiteitä. Siinä vaiheessa kun sijoittumispäätös on tehty, organisaation on hyvä saada monipuolisesti tietoa alueesta Yritykset Yritysten sijoittumispäätöksen taustalla on usein strateginen päätös laajentaa toimintaa, ulkoistaa toimintoja tai muuttaa yrityksen toiminnan sisältöä. Sijoittumispäätökseen vaikuttavat ratkaisevasti edellä kuvatut, kilpailukyvyn kannalta tärkeät asiat: markkinoiden läheisyys, työvoiman saatavuus, liikenneyhteydet ja kasvukeskuksen läheisyys. Keski-Suomeen uusia yrityksiä on sijoittunut viime vuosina mm. ulkoistamistoimenpiteiden ja uusien palvelutoimintojen myötä. Kattavia tietoja Keski-Suomeen sijoittuneista yrityksistä 16

17 ei ollut saatavilla, mutta maakuntaan sijoittuneet yritykset toimivat mm. callcentertoimialalla, taloushallinnossa, ICT-sektorilla ja metalliteollisuuden alihankintayrityksinä. Case Midas Touch Midas Touch Media Oy on Midas Touch konserniin kuuluva yritys, joka on perustanut yksikön Jämsään vuonna Yhtiön pääkonttori on Lapinlahdella. Midas Touch Mediaan on työvoimakoulutusten kautta rekrytoitu n. 80 henkilöä, jotka hoitavat media-alaan kuuluvaa kampanjointia ja myyntiä pääasiassa yrityksille. Sijoittumispäätöksen teki yrityksen johto ja vertailtavina oli muutamia alueita Keski- Suomesta. Jämsän seutukunnan etuna olivat mm. alueen työttömissä oleva hyvä potentiaali, Jämsän kaupungin tarjoamat hyvät tilat sekä kohtuullinen etäisyys Tampereelta. Jämsän kaupunki, seudullinen elinkeinoyhtiö Jämsek Oy ja paikallinen työvoimatoimisto ovat olleet aktiivisia ja hyviä kumppaneita toiminnan käynnistyessä. Näillä seikoilla on yrityksen toimitusjohtajan mielestä erittäin suuri merkitys. Yrityksen toiminta Jämsässä on käynnistynyt hyvin, eikä mitään negatiivisia yllätyksiä ole tullut vastaan. Mielikuvat alasta ovat toimitusjohtajan mukaan vääriä, mikä alkuvaiheessa vaikeutti rekrytointeja. Yritys on toimintansa kautta kuitenkin vakiinnuttanut asemansa ja tällä hetkellä työnhakijoita on hyvin tarjolla. Motivoitunut, työstään ylpeä henkilöstö onkin yrityksen menestymisen kannalta erittäin tärkeää. Yrityksen sijoittuminen Jämsään on aktivoinut muutamia tulomuuttajia seudulle. Sijainti Jämsässä on yritykselle positiivinen asia. Alue tunnetaan mm. Himoksen matkailukeskuksesta ja sitä seikkaa voidaan hyödyntää markkinoinnissa. Keski-Suomi voisi houkutella lisääkin sijoittumispäätöstä harkitsevia yrityksiä, mutta tämä edellyttää aktiivista täsmämarkkinointia kasvaville toimialoille ja henkilökohtaista kontaktointia. Pelkät lehtiilmoitukset ja maininnat IT-taloista eivät riitä. 17

18 C. NÄKÖKULMIA KEHITTÄMISEEN 1. Keski-Suomen uhkatekijät ja mahdollisuudet Selvityksen eri vaiheissa on noussut esille runsaasti Keski-Suomen kehittymiseen liittyviä mahdollisuuksia. Uudet, tulevaisuudessa maakunnan kilpailukykyä parantavat asiat ovat erityisesti: ICT osaamisen kehittyminen kaikkien maakunnan kärkitoimialojen sisällä ja niiden rajapinnassa, osaavan, hyvin koulutetun työvoiman saatavuus, korkeakoulutus ja tutkimuksen huippuyksiköt sekä kokous- ja konferenssimatkailu. Selvityksen perusteella on tunnistettu mm. seuraavia, Keski-Suomen tulevaisuuteen vaikuttavia mahdollisuuksia ja uhkia: Mahdollisuudet - Huipputeknologinen osaaminen ja linkittyminen kaikille elämän alueille Human Technology - Täsmäkoulutettu työvoima - Koulutusosaaminen Jyväskylä Suomen koulutuspääkaupunki - Kotimaan matkailun ja matkailukeskusten kasvu (Himos) - Liikenneyhteyksien nopeutuminen - Teknologioiden kehittyminen, etäisyyksien voittaminen - Jyvässeudun kehittyminen kasvukeskuksena - Laadukkaiden asuinympäristöjen kysyntä lähellä palveluja Uhkat - Tuloerojen kasvu, muun kuin Jyvässeudun näivettyminen - Liikenneinvestointien hitaus ja kalleus - Teollisuuden tuottavuusongelmat, Kiinailmiö - Ympäristökatastrofit, terrorismi ja pandemiat - Yhteistyökyvyn puute - Ikärakenteen heikkeneminen - Kuntatalouksien jatkuva heikkeneminen 2. Miten kilpailussa pärjätään? Alueiden välinen kilpailu tulee globalisaation myötä edelleen kiristymään. Alueellisilla rajoilla ei tulevaisuudessa ole nykyisen kaltaista merkitystä. Vaikka Euroopan Unionin yhdentymiskehitys on tällä hetkellä vaikeuksissa, on todennäköistä että integraatio jatkuu ja Unioni laajenee uusiin jäsenmaihin. Maakuntien Euroopassa, jossa työvoiman ja palvelujen liikkuvuus on vapaata, voi yksittäisillä alueilla olla tulevaisuudessa valtioita merkittävämpi rooli osaajien ja pääomien houkuttelussa. Tämä edellyttää tunnettuutta, vahvaa profiilia ja erottautumista kilpailevista alueista. Suomen mittakaavassa Keski-Suomen olisi erottauduttava esimerkiksi Pirkanmaasta, Pohjois-Savosta tai vaikkapa Kainuusta. Maakuntia ei tunneta maamme rajojen ulkopuolella. Suomen tunnettuus on EU:n alueellakin yleisesti heikko, tunnetuimmat alueet ovat todennäköisesti Lappi, Järvi-Suomi ja Helsinki. Jyväskylä on varmasti tunnetumpi kuin Keski-Suomen maakunta. Kilpailukyvyn kannalta onkin siksi tärkeää että kasvukeskukset vahvistuvat ja vaikutukset heijastuvat ympäröiville alueille. On epärealistista odottaa, että maakuntien reuna-alueet kehittyvät keskusten tahtiin. Tehdyissä haastatteluissa ehdotettiin jopa maakuntarajojen poistamista tai maakuntien nimien muuttamista niiden kasvukeskusten mukaisiksi. 18

19 Kilpailukyvyn edellytyksenä on riittävä väestö- ja yrityspohja. Keski-Suomessa väkiluku tulee ennusteiden mukaan kasvamaan lähivuosina hieman ja samanaikaisesti keskittymään entistä vahvemmin Jyväskylän ympärille. Tulevaisuuden uhkina ovat ikärakenteen nopea heikkeneminen (väestön vanheneminen), syntyvyyden aleneminen sekä nuorten ja parhaassa työiässä olevien poismuutto. Nuorten poismuutto tulee entistä voimakkaammin suuntautumaan muualle Eurooppaan ja muihin maanosiin. Jyväskylän ja lähiseutujen houkuttelevuutta nuoria kiinnostavana alueena tulee siksi kaikin keinoin lisätä. Toimenpiteet tulee kohdistaa erityisesti oppilaitoksista valmistuviin, jotka hakevat ensimmäistä työpaikkaansa. Toinen ratkaiseva vaihe on perheen perustaneilla siinä vaiheessa kun ensimmäinen lapsi menee kouluun. Silloin turvallisen ja viihtyisän elinympäristön sekä lähipalvelujen merkitys korostuu. Elinkeinorakenteen muutoksen myötä palvelujen osuus tulee entisestään kasvamaan. Maatalouden merkitys vähenee ja sen sisältö muuttuu niin että jäljelle jäävät tilat tuottavat lähija luomuruokaa. Teollisuudessa on viime vuosina tuottavuuden heikentyessä siirtynyt tuhansia työpaikkoja halvempien työvoimakustannusten maihin: Kiinaan, muualle Kauko- Itään ja Intiaan. Tämä trendi tulee jatkumaan ja mm. Afrikan maat voivat houkutella tulevaisuudessa yrityksiä sijoittamaan tuotantoa sinne. Palvelusektorilla erityisesti yksityisten palvelujen osuus kasvaa. Julkinen sektori ja kuntarakenteet ovat muutosten edessä ja yhä useampi palvelu tullaan hankkimaan jatkossa jonkin palveluyrityksen tuottamana. Ulkoistaminen tarjoaa mahdollisuuden myös alueellistamiseen. Keski-Suomen ja muidenkin Suomen maakuntien mahdollisuus pärjätä kilpailussa liittyy olennaisesti osaamiseen. Suomi tullee säilymään korkeiden työvoima- ja tuotantokustannusten alueena, joten mahdollisuuksina on kehittää osaaminen ja tuotekehitys riittävän korkealle tasolle tai erikoistua jollekin kapealle tuotesektorille. Keski-Suomessa vahva koulutusosaaminen, oppilaitosten, yritysten ja julkishallinnon toimiva yhteistyö sekä huippuosaamisen poikkitieteellisyys luovat vahvan pohjan pärjätä kilpailussa. Kilpailukyky ei rakennu ilman yksilöitä, jotka tekevät sijoittumisensa suhteen itsenäisiä päätöksiä. Individualismi tulee entisestään lisääntymään ja valinnoissa vaikuttavat hyvin vahvasti alueiden ympäristöön, kulttuuriin, viihtyisyyteen ja sosiaalisiin verkostoihin liittyvät asiat. Työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät. Tietoyhteiskunnasta siirrytään elämysyhteiskuntaan tai unelmayhteiskuntaan 9. Ihmiset vaativat urbaanin yhteiskunnan kokemuksia ja palveluja, mutta toisaalta laadukkaan elinympäristön, esteettisyyden, elämisen helppouden (mm. lyhyet välimatkat) ja monipuolisten aktiviteettien merkitys kasvaa. Keski-Suomessa erityisesti Jyväskylän seudulla ja jossain määrin myös seutukeskuksissa on mahdollista luoda elinympäristöjä, jossa nämä edellytykset toteutuvat. Vaikka tulevaisuudessa toimitaan entistä vahvemmin tietoverkoissa, ei liikkuminen vähene, ellei energian loppuminen aiheuta merkittävää kustannusten nousua. Erityisesti globalisoituneessa yrityskentässä, nopeiden ja joustavien liikennöintimahdollisuuksien merkitys on suuri. Suorien, kansainvälisten liikenneyhteyksien toimivuus tulee olemaan yritystoiminnan perusedellytys, sillä ajasta tulee yksi tärkeimmistä kilpailutekijöistä. Keski-Suomessa tämä tarkoittaa merkittäviä panostuksia eri liikennemuotoihin ja logistiikkaan. 9 Rolf Jensen (1999). The Dream Society. How the Coming Shift from Information to Imagination Will Transform Your Business. 19

20 2.1 Viestintästrategia Viestinnässä keskeistä on pohtia viestin sisältö eli mitä viestitään. Yhtä tärkeitä kysymyksiä ovat kenelle viestitään, millä tavalla viestitään ja milloin viestitään? Keski-Suomesta ja sen mahdollisuuksista kerrottaessa on tärkeää, että viesti on lähettäjästä riippumatta samankaltainen. Tämä edellyttää keskeisten toimijatahojen kuten Keski- Suomen liiton, Jykes Oy:n Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun sekä keskisuomalaisten kaupunkien ja kuntien hyvää viestintäyhteistyötä. Yhteistyö viestinnässä onkin lähtenyt hyvin liikkeelle Jyväskylän seudulla. Jatkossa mukaan on saatava muut seutukunnat ja Keski-Suomessa sijaitsevat yritykset. Tässä tehokkaana keinona ovat yleispiirteiset viestintäohjeet, joissa kuvataan tiiviisti Keski-Suomen vahvuudet ja mahdollisuudet sekä keskeiset asiat, joihin viestinnässä kannattaa kiinnittää huomiota. Jyväskylässä ja sen lähiseudulla lanseerattu slogan Human Technoly City kannattaa laajentaa koskemaan koko maakuntaa siinä vaiheessa kun seutukunnittain on mietitty, mitä asioita voidaan kytkeä Human Technology brandin alle. Vastuu Human Technology Region brandin ja viestin rakentamisessa on seudullisilla elinkeinoyhtiöillä ja alueen kunnilla. Viestinnän tapa riippuu kohteesta, eli siitä kenelle viesti suunnataan. On selvää, että yritysjohtajia kiinnostavat tuotantoon ja markkinoihin liittyvät tunnusluvut, kun taas Keski- Suomeen muuttamisesta kiinnostuneille on tärkeämpää kertoa asumis- ja harrastusmahdollisuuksista. Informaatio tulee paketoida ja kohdentaa jokaiselle kohderyhmälle erikseen. Tämä tulee ottaa huomioon kaikissa viestintämuodoissa ja vastuu kehittämisestä on jokaisella organisaatiolla itsellään. Esimerkiksi Keski-Suomen liiton, Jykes Oy:n ja Jyväskylän kaupungin internet-sivuilta puuttuu tällä hetkellä mahdollisuus hakea informaatiota yrittäjänä, matkailijana tai muuttajana. Informaatio on rakennettu lähinnä sille oletukselle, että sivujen käyttäjä jo toimii tai asuu Keski-Suomessa. Viestinnän muodot ovat kehittyneet nopeasti tietoteknologisen kehityksen myötä. Tänä päivänä valtaosa informaatiosta haetaan internetin kautta. Siksi Keski-Suomen viestinnässäkin tulee panostaa ennen muuta sähköiseen, reaaliaikaiseen tiedottamiseen. Viestinnän formaatteja tulee kehittää niin, että materiaali on helposti muunnettavissa ja jaettavissa esimerkiksi paperimuotoisena esitteenä, internet-sivujen kautta, mobiiliviestinä tai digi-tv.n kautta. Viestinnän tapoja ja uusia mahdollisuuksia tulee kehittää esimerkiksi maakunnan viestintään liittyvissä hankkeissa sekä yhteistyössä ICT-yritysten ja oppilaitosten kanssa. Viestinnän oikea-aikaisuus on tärkeää. Alueellistamispäätöksen tehneiden organisaatioiden ja yritysten edustajat kokivat, että siinä vaiheessa kun muuttoa Keski-Suomeen ollaan konkreettisesti toteuttamassa, on hyvin tärkeää saada informaatiota seudun asumismahdollisuuksista, liikkumisesta, työvoiman rekrytointimahdollisuuksista jne. Keskeisten toimijoiden, kuten Jykesin, Keski-Suomen liiton, yliopiston, Jyväskylän kaupungin sekä muiden kuntien on hyvä tehdä yhdessä tällainen alueellistamisen infopaketti, jota jaetaan sekä alueellistamista harkitseville että päätöksen jo tehneille organisaatioille. 2.2 Markkinointi- ja myyntistrategia Markkinoinnissa ja myynnissä pätevät pitkälti samat pelisäännöt kuin viestinnässä. Tehokkainta markkinointi on silloin, kun se kohdistetaan paketoituna täsmämarkkinointina ennakolta valitulle kohderyhmälle oikeaan aikaan. Yleisellä kaikille kaikkea tyylisellä imagomarkkinoinnilla ei tämän selvityksen perusteella ole kovin suurta merkitystä alueen kilpailukyvyn kehittymisen kannalta. Alueen pitää olla toki kohderyhmälle tunnettu ja imagoltaan vähintään neutraali. Keski-Suomea markkinoitaessa on kyettävä priorisoimaan kohderyhmiä. Vaikuttavuudeltaan, maakunnan työllisyyden ja aluetalouden kannalta ovat kansainvälisillä markkinoilla 20

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Alavieska. Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä

Alavieska. Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä Alavieska Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä 12.12.2016 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti johtopäätökset

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Turun kaupungin toimenpiteet valmistavan teknologiateollisuuden sekä teknillisen

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011

Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 1 (56) Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO-Länsi-Uusimaa ohjelmalle Mikko Kesä Kaisa Mäki-Kihniä Juuso Heinisuo Innolink Research Oy 2011 2 (56) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA... 4 2. TULOKSET...

Lisätiedot

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Kuinka huono imago muutetaan hyväksi

Kuinka huono imago muutetaan hyväksi Kuinka huono imago muutetaan hyväksi Future Workshop, Vaasa 19.5.2008 Tomi Lähteenmäki Porin kaupunki Poimintoja lähimenneisyydestä I New York Perustui hokemiseen Lahti - Business City Perustui nollafaktaan

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot