Näkökulmia Keski-Suomen kilpailukyvyn kehittämiseen DEFRIS hankkeen selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näkökulmia Keski-Suomen kilpailukyvyn kehittämiseen DEFRIS hankkeen selvitys"

Transkriptio

1 Näkökulmia Keski-Suomen kilpailukyvyn kehittämiseen DEFRIS hankkeen selvitys

2 NÄKÖKULMIA KESKI-SUOMEN KILPAILUKYVYN KEHITTÄMISEEN SISÄLLYSLUETTELO A. LÄHTÖKOHDAT 1. DEFRIS hanke 3 2. Toiminta-ajatus 3 3. Selvitykselle asetetut tavoitteet 3 4. Prosessin kuvaus ja toimijaosapuolet 3 B. ANALYYSI 1. Tulevaisuuden muutostekijät, megatrendien kuvaus 5 2. Markkina-analyysi 6 3. Toimintaympäristön analyysi Keski-Suomen imago Keski-Suomen vahvuudet ja heikkoudet Yritysten toimintaympäristö Analyysi valittujen indikaattorien pohjalta Esimerkkejä alueellistamisesta ja yritysten sijoittumisesta Keski-Suomeen Julkinen sektori Yritykset 16 C. NÄKÖKULMIA KEHITTÄMISEEN 1. Keski-Suomen uhkatekijät ja mahdollisuudet Miten kilpailussa pärjätään? Viestintästrategia Markkinointi- ja myyntistrategia Verkostostrategia Alueellistamisen strategia Koulutusstrategia Kehittämissuunnitelmat ja toimenpiteet Ideoita kilpailukyvyn parantamiseksi Asiakkaat ja muut kohderyhmät Markkinoitavat osaamisalueet Toimintasuunnitelma kilpailukyvyn parantamiseksi Kilpailukykyä ja markkinointia koskevat tavoitteet Markkinointiviestintä, markkinointikanavat ja työkalut Toimenpiteiden vaiheistus Toiminnan organisointi 30 LIITTEET: 1. Indikaattorivertailu 2. Pääkaupunkiseudun haastattelujen yhteenveto 3. Keski-Suomen haastattelujen yhteenveto 2

3 A. LÄHTÖKOHDAT 1. DEFRIS-hanke DEFRIS (Development of First Division Regions) on EU:n BSR Interreg IIIB ohjelmaan ruotsalaisen pääpartnerin Regional Development Council of Östergötland (ÖSTSAM) johdolla valmisteltu hanke. Partnereina hankkeessa ovat edellä mainitun pääpartnerin lisäksi Keski-Suomen liitto, Pohjois-Savon liitto, Kaunas County Governors Administration Liettuasta sekä Marshall s Office of Kujawsko-Pomorskie Voivodeship Puolasta. Keski-Suomen liiton toteuttama Defris-hankeosuus on Euroopan aluekehitysrahaston lisäksi Ympäristöministeriön, Keski-Suomen kehittämisrahaston ja Keski-Suomen liiton rahoittama. Hankkeessa koottavan ja analysoitavan aineiston avulla vertaillaan seudullisia kehittämisen lähtökohtia ja mahdollisuuksia (WP1). Lisäksi tarkastellaan ja vertaillaan aluesuunnittelun menetelmiä ja vaihdetaan niistä saatuja kokemuksia (WP2). Kolmannessa osiossa valmistellaan ja toteutetaan kansainvälisiä ja maakunnallisia hankkeita ja selvityksiä, joissa tarkastellaan pääkaupunkiseudun ulkopuolisten, mutta pääkaupunkiseudun vaikutuspiirissä olevien seutujen mahdollisuuksia hyötyä pääkaupunkiseudun kasvunäkymistä ja kuinka nämä ykkösdivisioonan keskisuuret seudut voivat yhteistyötään ja verkostojaan kehittämällä lisätä kilpailukykyään (WP3). Hankkeen neljäs osio keskittyy tiedon levittämiseen, saavutettujen tulosten vaikuttavuuden turvaamiseen ja toimenpiteiden jatkuvuuden varmistamiseen hankkeen päättymisen jälkeen (WP4). Keskisuomalaiset hankeosuudet täydentävät myös maakuntakaavaa varten tehtäviä selvityksiä. 2. Toiminta-ajatus Keski-Suomen strategista toiminta-ajatusta ei ole yksiselitteisesti määritelty, mutta Keski- Suomen toimijat tähtäävät olemaan kilpailukyvyltään yksi Suomen kärkimaakuntia. Alueella tavoitellaan tunnettua asemaa kärkitoimialojen ja teemojen kautta. Laadukas ja viihtyisä asuinympäristö, yrityksiä houkutteleva sijainti ja lyhyet etäisyydet ovat toiminta-ajatuksen pohjana. Päämarkkina-alueita ovat pääkaupunkiseudun ohella suurimmat kaupunkiseudut: Tampereen, Turun, Oulun ja Kuopion seudut. 3. Selvitykselle asetetut tavoitteet Tässä selvityksessä keskitytään DEFRIS hankkeen kolmanteen osioon, jossa erityisesti Keski-Suomen liitolla on keskeinen rooli. Työn päätavoitteena on selvittää, millä tavalla Keski-Suomen maakunta voisi parhaiten hyötyä pääkaupunkiseudun kasvusta ja toisaalta vastata kasvusta aiheutuviin tulevaisuuden haasteisiin. Tavoitteena on ollut selvittää pääkaupunkiseudun toimijoiden tämän hetkiset mm. osaamiseen, työvoiman saatavuuteen ja palvelujen saatavuuteen liittyvät tarpeet. Keski-Suomen osalta on selvitetty, mitkä valmiudet keskisuomalaisilla toimijoilla on vastata pääkaupunkiseudun kysyntään. Selvitystyön tuloksena pyritään luomaan uusia näkökulmia Keski- Suomen kilpailukyvyn kehittämiseen. Tavoitteena on ollut laatia kehittämis- ja toimenpidesuunnitelma, jossa kuvataan myös konkreettisia, kehitettäviä alueita ja kohteita. 4. Prosessin kuvaus ja toimijaosapuolet Selvityksen on laatinut Nesenta Oy Keski-Suomen liiton toimeksiannosta. Nesenta Oy on itse luonut Suomeen uniikin toimintamallin, jossa pyritään kanavoimaan pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kysyntää pääkaupunkiseudun ulkopuolisille alueille. Nesenta on rakentanut palvelujen tuottamiseksi n. 700 yksittäisen osaajan, 350 kumppaniyrityksen, neljän palvelukeskuksen ja 30 yhteistyöalueen muodostaman verkoston. 3

4 Toiminnan tavoitteena on kehittää alueilla olevaa osaamista vastaamaan pääkaupunkiseudun toimijoiden tarpeita sekä käynnistää alihankinta-, markkinointi- ja kehittämisyhteistyö alueilla. Yhteistyö Keski-Suomessa on jo käynnistynyt alue-, yritys- ja osaajatasolla. Nesentassa selvitystyön laatimisesta vastaa aluekehityspäällikkö, FM Kimmo Vähäjylkkä. Selvitys koostuu useista osakokonaisuuksista. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin pääkaupunkiseudun toimijoiden: suuryritysten, järjestöjen ja julkisen sektorin johtavassa asemassa olevien henkilöiden näkemyksiä tulevaisuuden haasteista. Tutkimuksessa kysyttiin myös näkemyksiä alueellistamiseen sekä mielikuvia Keski-Suomesta. Toisessa vaiheessa haastattelututkimuksen avulla pohdittiin keskisuomalaisten toimijoiden kykyä vastata pääkaupunkiseudun kasvun haasteisiin. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään erityisesti vastauksia kysymyksiin: mikä on keskisuomalaisten toimijoiden mahdollisuus vastata pääkaupunkiseudun haasteisiin?, voidaanko asioihin vaikuttaa? ja mitä pitäisi tehdä?. Molempien haastattelututkimusten tueksi on laadittu indikaattorivertailu, jossa valittujen väestöä, elinoloja, terveyttä, ympäristöä, liikennettä ja muuta infrastruktuuria kuvaavien indikaattorien avulla vertaillaan pääkaupunkiseutua ja Keski-Suomea. Lopuksi erilaiset näkökulmat vedettiin yhteen, kerättiin kokemuksia Keski-Suomeen alueellistetuista toiminnoista ja etabloituneista yrityksistä, laadittiin keskeiset strategiat sekä konkreettinen toimenpidesuunnitelma. Keski-Suomen liitosta työn laatimiseen ovat osallistuneet DEFRIS hankkeen toimijat. Kommentoijina työssä on toiminut myös Keski-Suomen liiton muuta henkilöstöä. Pääkaupunkiseudun haastattelututkimuksen ja indikaattorivertailun jälkeen kokoontui liiton organisoima ns. sparrausryhmä, johon kuului Keski-Suomen liiton edustajien lisäksi alueen keskeisten toimintaorganisaatioiden viestinnästä vastaavia henkilöitä ja projektipäälliköitä. Keski-Suomen liiton lisäksi keskeisiä suunnitteluosapuolia ovat Keski-Suomen TE-keskus, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän seudun elinkeinoyhtiö Jykes Oy sekä Keski-Suomen muut seutukunnat: Jämsän seutukunta (Jämsek Oy), Viitaseutu (Witas Oy), Saarijärven seutu (SSYP) ja Ääneseutu (Äänekosken kehitys Oy). Näiden tahojen edustajia on ollut mukana työryhmissä ja lisäksi heitä on haastateltu Keski-Suomea koskevassa selvityksessä. Defris-hankkeen kilpailukykyselvityksen vaiheet Työvaiheet Pääkaupunkiseudun tarveselvitys / 2005 Haastattelututkimus Keski-Suomessa 10 / / 2006 Raportti ja toimenpideohjelma /2006 Jatkotoimenpiteet Indikaattorivertailu Esimerkit alueellistamisesta ja etabloitumisesta Kuva 1. Prosessin kuvaus 4

5 B. ANALYYSI 1. Tulevaisuuden muutostekijät, megatrendien kuvaus Yhteiskuntien tulevaisuuteen vaikuttavat monet suuret muutostekijät, jotka on otettava huomioon myös alueiden kehittämisessä. Suurista muutosvoimista puhutaan ns. megatrendeinä, jotka ovat yhteiskunnan rakenteita syvällisesti muuttavia kehityksen suuria linjoja. Yritykset ja julkisen sektorin toimijat pyrkivät hyödyntämään näitä usein globaaleja ilmiöitä toiminnassaan tai sopeuttamaan toimintaansa, jos megatrendin vaikutus alueelle on negatiivinen. Tulevaisuustutkijan Mika Mannermaan (2000) 1 mukaan megatrendejä ovat mm. verkostoituminen, toimintojen reaaliaikaisuus, tuotannon ja työn logistiikka, teknologian (erityisesti informaatioteknologian) kehitys, globalisoituminen, ekologinen kilpailukyky, työn murros, verkkopalvelujen kasvu, EU:n itälaajeneminen sekä väestön ja työvoiman ikääntyminen Euroopassa. Ennakoinnin asiantuntija Keijo Mäkelä (2000) 2 on lisännyt megatrendeihin myös syrjäytymisen lisääntymisen ja julkisen sektorin kevenemisen. Kaikki globaalit ilmiöt eivät ole Suomen kehityksen kannalta yhtä merkittäviä. Vuonna 2000 avainklusteriprojektissa 3 eri alojen asiantuntijat määrittelivät Suomen kannalta merkittävimmiksi seuraavat megatrendit: 1. Globaali integraatio Eri toiminnot ja toimijat verkottuvat keskenään ja toimintojen reaaliaikaisuus lisääntyy. Työ on mahdollista jakaa uudelleen globaalisti. Valtioiden, alueiden ja kaupunkien suhteet monimutkaistuvat. 2. Osaaminen työn muovaajana Työ (ja alueet) polarisoituvat osaamisen perusteella. Koulutuksen ja oppimisen merkitys korostuu ja osaavien työntekijöiden saatavuudesta muodostuu alueiden keskeinen menestystekijä. 3. Ympäristötietoisuuden kasvu Ympäristöongelmat kasvavat ja kärjistyvät. Suurten ympäristömuutosten kuten ilmaston lämpenemisen riski kasvaa. Ympäristömuutokset pakottavat eri tahoja muuttamaan kulutuskäyttäytymistään ja toimintojaan ympä-ristövastuullisempaan suuntaan. 4. Teknologian muutosvoimat Teknologinen kehitys muokkaa yhteiskunnan kaikkia osia ja tuotantoaloja. Innovaatiotoiminta kiihtyy ja tietoteknologiset sovellukset ovat osa ihmisten arkipäivää. Tiedon ja uuden teknologian merkitys tuotannontekijänä kasvaa. 5. Palveluyhteiskunnan murros Hyvinvointiyhteiskunta ja julkiset palvelut ovat muutosten edessä. Vastatakseen palvelujen kysyntään palvelut yksityistyvät ja palvelun tarjoajat verkottuvat. Kuntasektorilla palvelujen tarjonta alueellistuu. 6. Väestön ikääntyminen Suomessa siirrytään lyhyellä aikajaksolla työttömyydestä työvoimapulaan kun ns. suuret ikäluokat eläköityvät. Ikääntyminen vaikuttaa myös hyödykemarkkinoihin ja asuntotuotantoon. Suurten ikäluokkien vanheneminen lisää terveys- ja sosiaalipalveluiden tarvetta ja heikentää huoltosuhdetta. 1 Mannermaa, Mika (2000) 2 Mäkelä, Keijo (2000) 3 Hernesniemi, Hannu (2000) 5

6 Näiden megatrendien lisäksi Uudenmaan tulevaisuus 2035 skenaariotyössä on tunnistettu mm. seuraavia kehityssuuntia 4 - Väestön keskittyminen (teknologisesta kehityksestä huolimatta paikan merkitys säilyy). Osaamisen ja innovatiivisuuden vaatimus kiihdyttää keskittymistä. Myös kaupungistuminen ja metropolien kasvu jatkuu) - Energiankulutuksen lisääntyminen. Energiankulutus kasvaa sekä kehittyneissä maissa, että etenkin kehittyvissä maissa Keski-Suomen tulevaisuuteen nämä tulevaisuuden muutosvoimat vaikuttavat suoraan tai välillisesti ainakin jossain määrin. Erityisesti väestön keskittymiskehitys, ikääntyminen, palveluyhteiskunnan murros, julkisen sektorin roolin muuttuminen ja toimintojen globalisoituminen tuovat Keski-Suomenkin kehittämiselle suuria haasteita. Toisaalta Keski-Suomessa ympäristötietoinen toimintatapa, käytössä olevat ja kehittyvät tietoteknologiat ja osaava työvoima tarjoavat erityisiä mahdollisuuksia. Megatrendit muuttuvat jatkuvasti ja alueellisesti voi syntyä megatrendien vasta-aaltoja, jotka pyrkivät kumoamaan tai heikentämään vallitsevaa trendiä. Esimerkiksi globalisoitumisen vastavoimana paikallisten yhteisöjen merkitys on kasvamassa ja keskittymiskehityksen vastapainoksi haetaan laadukkaita asuinympäristöjä keskusten ulkopuolelta. Tällä voi olla suurta merkitystä esimerkiksi Jämsän, Saarijärven ja Ääneseudun kehittymisen kannalta. 2. Markkina-analyysi Keski-Suomen kilpailukykyä peilattiin tässä selvityksessä pääkaupunkiseutuun, jossa kehitysnäkymistä ja kasvuun kohdistuvista haasteista tehtiin haastattelututkimus. Pääkaupunkiseudulla haastateltiin tutkimuksessa n. 20 järjestöjen, julkisen sektorin ja suuryritysten edustajaa. 5 Haastateltaviksi valittiin sellaisia tahoja, joilla tiedettiin olevan alueellistettua toimintaa tai jotka olivat kiinnostuneita tuotannon tai palvelujen ulkoistamisesta niin, että palvelu voitaisiin hoitaa muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Haastatellut henkilöt olivat yrityksissä toimitusjohtajia tai kehityspäälliköitä ja julkisella sektorilla kanslia- tai osastopäällikkötasolta. Pääkaupunkiseudulla laaditussa selvityksessä tutkittiin kokemuksia ja kiinnostusta sekä ulkoistamiseen että alueellistamiseen. Ulkoistaminen ja alueellistaminen ovat kaksi eri asiaa: Ulkoistaminen tarkoittaa palvelun hankkimista joltakin organisaation ulkopuoliselta kumppanilta. Tyypillisesti ulkoistetaan ydinliiketoimintaan kuulumattomia työtehtäviä. Alueellistaminen tarkoittaa tuotannon tai palvelun siirtämistä maantieteellisesti toiselle alueelle, Suomessa yleensä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Alueellistaminen voi olla organisaation sisäistä toimintaa (esim. aluetoimistot) tai siihen voi liittyä ulkoistamista. Lähes kaikilla haastatelluilla oli kokemuksia toimintojen alueellistamisesta pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen ja yrityksillä myös ulkoistamisesta. Julkisen hallinnon alueellistaminen on edennyt hitaasti, mutta useilla hallinnonaloilla on päästy toteuttamaan joitakin alueellistamispilotteja ja hankkimaan niistä kokemuksia. Ulkoistus- (ja alueellistamistarve) tulee kaikkien haastateltujen mielestä lähivuosina kasvamaan tai vähintäänkin säilymään nykyisellä tasollaan. 4 UTU skenaariotyöryhmä 5 Liite 1. Pääkaupunkiseudulla haastatellut henkilöt ja heidän edustamansa organisaatio 6

7 Ulkoistaminen Merkittävimmät syyt ulkoistaa palveluja liittyvät kapasiteetin tasaamiseen tai henkilöresurssien saatavuuteen. Monessa yrityksessä oli myös tehty strateginen päätös keskittyä ydinliiketoimintaan ja ulkoistaa sen ulkopuoliset toiminnot. Ulkoistamiselle ei ole merkittäviä periaatteellisia esteitä, mutta joskus palvelujen ja osaamisen tarjonnan heikko laatu estää ulkoistamisen. Syyt ulkoistamiseen Uuden teknologian käyttöönotto Henkilöresurssien saatavuus Parempi kontrolloitavuus Kapasiteetin tasaaminen Kiinteät kustannukset muuttuviksi Alhaisemmat kustannukset Strateginen päätös 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Nesentan selvityksen mukaan merkittävimpinä syinä ulkoistaa toimintoja ja palveluja pidetään kapasiteetin tasaamista, jolloin voimakkaiden suhdannevaihtelujen tilanteessa voidaan hankkia tarvittava työpanos joustavammin. Ulkoistaminen on usein strateginen päätös keskittyä ydinliiketoimintaan ja ulkoistaa sen ulkopuoliset tukipalvelut. Samanaikaisesti usein haetaan tuottavuuden lisääntymistä mm. sähköisten palvelujen käyttöönoton myötä. Sekä yrityksille että julkisen sektorin toimijoille on erittäin tärkeää turvata tulevaisuudessa osaavan työvoiman saatavuus. Jo tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla on tietyillä aloilla työvoimapulaa, mikä lisää kiinnostusta sijoittaa toimintoja maakuntakeskuksiin, jossa työvoimaa on paremmin saatavilla ja sitoutuminen työhön parempaa. Ulkoistamisen esteet Kustannussyyt Kokemusten puuttuminen Kontrolloinnin vaikeus Ostamisen hankaluus Tarjonnan heikko laatu Tarjonnan puuttuminen Strategiset syyt 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 7

8 Ulkoistamisen suurimpana esteenä nousi esille tarjottavan palvelun heikko laatu. Kyse on laatutekijöissä pitkälti luottamuksesta ja mielikuvista. Haastateltavien mukaan esimerkiksi maakunnasta tarjottu palvelu ei aina vakuuta pääkaupunkiseudulla toimivaa ostajaa palvelun laadukkuudesta. Sen jälkeen kun palvelua on kokeiltu, ollaan useimmissa tapauksissa hyvin tyytyväisiä toimintaan. Ulkoistamisen esteinä pidetään myös mm. hajautetun toiminnan hallinnoinnin vaikeutta, osaamisen puutetta ja asenteellisia esteitä. Jos kyse on toiminnan alueellistamisesta voi merkittäväksi esteeksi muodostua haluttomuus muuttaa se, etteivät muut perheen jäsenet löydä työpaikkaa. Alueellistaminen Julkisen sektorin (lähinnä valtion hallinnon) alueellistaminen on edennyt melko heikosti. Pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välistä vuorovaikutusta pidetään yleisesti melko heikosti toimivana ja sitä olisi haastateltavien mielestä syytä huomattavasti parantaa. Alueellistaminen ei kuitenkaan saa olla itsetarkoitus ja muutamat haastateltavat arvelivat, että pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla alueilla on usein epärealistisia odotuksia alueellistamisen suhteen. Suurimmat yhteistyön esteet ovat usean haastateltavan mielestä asenneilmapiirissä: pääkaupunkiseudulla ollaan itseriittoisia ja toisaalta muualla Suomessa kritisoidaan turhaan Helsingin hallintokeskuksia. Muutamat haastateltavat ehdottivat radikaaleja alueellistamistoimenpiteitä kuten ministeriöiden alueellistamista. Ongelmana pidettiin sitä, että maakunnissa panostetaan hyvin vahvasti julkisen sektorin alueellistamiseen, eikä yrityskentässä toimita riittävän aktiivisesti. Pääkaupunkiseudun ja muiden alueiden välistä yhteistyötä voitaisiin parantaa mm. toteuttamalla yhteisiä kehityshankkeita (yli maakunta- ja hallintorajojen), kehittämällä moninapaisia osaamiskeskittymiä maakuntiin sekä rakentamalla edelleen sellaisia tietoteknisiä ratkaisuja, joilla pitkistä etäisyyksistä aiheutuvat ongelmat voidaan voittaa. Keskuskauppakamari on selvittänyt alueiden kilpailukykyä yritysten näkökulmasta vuosina 2000, 2003 ja Haastattelututkimuksessa on selvitetty mm. sitä, minne yritykset ovat investoineet tai aikovat investoida lähitulevaisuudessa. Kolmannes yritysjohtajista ei kerro investoinneistaan, mutta pääosa investoinneista on tutkimuksen mukaan suunnattu Suomeen (63 %). Tulevia investointeja leimaa epävarmuus, sillä puolet yritysjohtajista ei kerro tulevaisuuden suunnitelmista. Kerrotuista investointipäätöksistä ja suunnitelmista valtaosa suuntautuu kotimaahan. Samassa tutkimuksessa on selvitetty yrityksen sijaintipäätökseen vaikuttavia tekijöitä. Tekijöistä nousee kolme seikkaa selvästi muita korkeammalle: 1) markkinoiden läheisyys, 2) yritykselle sopivan työvoiman saatavuus ja 3) hyvät liikenneyhteydet. Myös sillä, että alue on kasvukeskus, on suurta merkitystä. Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan alueen kilpailukykyä voi parantaa tehokkaimmin kehittämällä tietoliikenneyhteyksiä ja liikenneinfraa. Yritysten kilpailukykyä tehokkaasti edistävänä asiana koetaan myös alueen hyvät kansainvälistymispalvelut. Houkuttelevalla alueella tulee lisäksi olla turvallinen elinympäristö ja hyvät terveyspalvelut. Suurta merkitystä on myös toimivalla yritys- ja alueyhteistyöllä. Kilpailukykyä ja sen kehittymisedellytyksiä Keski-Suomen osalta on toimintaympäristön analyysissa, luvussa Keskuskauppakamari. Alueiden kilpailukyky yritysten näkökulmasta

9 3. Toimintaympäristön analyysi 3.1. Keski-Suomen imago Mielikuvilla ja imagollisilla seikoilla on suurta merkitystä kilpailukyvyn kannalta. Ei ole yhdentekevää miten alue näyttäytyy ulkopuolisille toimijoille, koska useat ulkoistamis- ja alueellistamispäätöksetkin liittyvät mielikuviin alueista. Usein ulkoistus- tai alueellistamispäätöksen tekevillä henkilöillä on jo jokin olemassa oleva suhde seutuun ja myönteisissä päätöksissä useimmiten mielikuvat alueen kilpailukyvystä ovat myönteisiä. Tärkeintä on olla tunnettu päämarkkina-alueilla. Mielikuvat Keski-Suomesta olivat pääkaupunkiseudun tutkimuksessa haastateltujen keskuudessa pääasiassa myönteisiä. Keski-Suomi mielletään maakuntana, joka ei herätä suuria intohimoja puoleen eikä toiseen. Hyvin usein Keski-Suomi mielletään samana kuin Jyväskylän kaupunki, joka tunnetaan nuorekkaana ja dynaamisena, mutta toisaalta persoonattomana, hajuttomana kaupunkina. Jyväskylä tunnetaan koulutuskaupunkina, jossa on merkittävää tutkimustoimintaa. Haastateltavien mielestä Keski-Suomi on kaunis maakunta, jonka sijainti on hyvä ja jossa on osaavaa työvoimaa ja hyvät kokouspalvelut. Keski- Suomen tunnettuus pääkaupunkiseudulla on kuitenkin melko huono ja yleisesti mielletään että Jyväskylän ulkopuolella ei ole mitään. Keski-Suomen ongelmana ovat maakunnan suuret kehityserot ja Jyväskylä-keskeisyys. Keskisuomalaisten toimijoiden mielestä maakunnan imago on hyvä. Tosin Keski-Suomessa haastatellut henkilöt myönsivät sen, että maakunnasta tunnetaan ainoastaan Jyväskylä ja että keskisuomalaista imagoa on vaikea luoda. Useimmat haastatellut henkilöt olivat valmiita hyväksymään Jyväskylä-vetoisuuden ja näkivät että vetovoimaisen maakuntakeskuksen kehittymisestä hyötyvät muutkin alueet Keski-Suomen vahvuudet ja heikkoudet Maakunnan vahvuuksia ja heikkouksia on jo selvitetty useissa maakuntaa ja alueen kuntia koskevissa kehittämissuunnitelmissa. Tässä selvityksessä pyrittiin löytämään erityisesti sellaisia vahvuuksia ja heikkouksia, joilla Keski-Suomi voisi erottua pääkaupunkiseudulla suhteessa kilpaileviin maakuntiin. Keski-Suomessa on pääkaupunkiseudun selvityksen ja laaditun indikaattorivertailun perusteella paljon sellaisia vahvuuksia, joilla maakunta voi vastata pääkaupunkiseudun haasteisiin. Tässä selvityksessä esiin nousivat tärkeimpinä maakunnan vahvuuksina ja heikkouksina mm. seuraavat asiat: Vahvuudet - Keskeinen sijainti - Yliopisto- ja ammattikorkeakoulu sekä niiden toimintaan liittyvä tutkimustyö - Koulutetun työvoiman saatavuus - Laadukas elinympäristö - Lyhyet etäisyydet alueen sisällä (Jyväskylän seudulla) - Toimiva yhteistyö viranomaisten, yritysten ja oppilaitosten kesken - Vahva, vetovoimainen maakuntakeskus - Hyvät harrastus- ja liikuntamahdollisuudet - Teknologinen kehitys, poikkitieteellisyys Heikkoudet - Maakunnan heterogeenisuus, vetovoiman puuttuminen Jyväskylän ulkopuolella - Etäisyys pääkaupunkiseudusta ja heikko liikenteellinen saavutettavuus - Rakennemuutoksen (teollisuudesta uusille kärkitoimialoille) mukanaan tuomat ongelmat - Korkeana pysytellyt työttömyys - Kuntatalouden ongelmat - Kuntarakenne Jyväskylän seudulla 9

10 3.3. Yritysten toimintaympäristö Keskuskauppakamarin selvityksessä Alueiden kilpailukyky yritysten näkökulmasta 2005 todettiin, että yritysten sijoittumisen kannalta tärkeimpiä syitä ovat markkinoiden läheisyys, yritykselle sopivan työvoiman saatavuus, (toimivat) liikenneyhteydet sekä se, että alue on kasvukeskus. Kysyttäessä yritysten edustajilta miten alueiden kilpailukykyä voidaan parantaa, mainittiin keskeisimpinä kilpailukykyä parantavina tekijöinä tehokkaiden tietoliikenneyhteyksien rakentaminen sekä nykyisen liikenneinfrastruktuurin ylläpito ja kunnostaminen. Seuraavassa taulukossa on arvioitu, kuinka hyvin nämä kilpailukyvyn kannalta keskeiset kriteerit toteutuvat Keski-Suomessa. Koska Jyväskylän seutu poikkeaa lähtökohdiltaan ja kasvuedellytyksiltään ratkaisevasti muusta Keski-Suomesta on seutua tarkasteltu omana kokonaisuutenaan. Kriteeristöön on otettu mukaan myös tuotanto- ja työvoimakustannuksiin sekä elinympäristöön liittyvät kriteerit vaikka niillä ei ollut tutkimuksen mukaan kovin suurta vaikutusta sijoittumispäätökseen. Kilpailukykyyn vaikuttava kriteeri Markkinoiden läheisyys Yrityksille sopivan työvoiman saatavuus Toimivat liikenneyhteydet Alue on kasvukeskus Hyvät tietoliikenneyhteydet Alhaiset työvoima- ja tuotantokustannukset Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Toteutuminen Jyväskylän seudulla Toteutuu kohtalaisesti tai hyvin Toteutuu erittäin hyvin Toteutuu melko huonosti Toteutuu hyvin Toteutuvat erittäin hyvin Toteutuvat kohtalaisesti Toteutuu hyvin Toteutuminen muualla Keski-Suomessa Toteutuu kohtalaisesti Toteutuu kohtalaisesti, joillakin aloilla hyvin Toteutuu melko huonosti Toteutuu melko huonosti (seutukeskuksissa) Toteutuvat pääasiassa hyvin Toteutuvat hyvin Toteutuu hyvin Erilaisilla yhteistyöverkostoilla on suuri merkitys etenkin aloittavan ja kasvuvaiheessa olevan yrityksen kannalta. Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan oppilaitosyhteistyö sekä alihankinta- ja tuotantoyhteistyö sujuvat erityisen hyvin juuri Keski-Suomessa. Keski- Suomessa tehtyjen yrityshaastattelujenkin mukaan oppilaitosten kanssa voidaan joustavasti neuvotella työvoima- ja koulutustarpeista ja yhteistyö toimii hyvin myös työvoimaviranomaisten kanssa. Erityiskiitokset sai haastateltavilta Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Keski-Suomessa on hyvin tarjolla yritystoimintaan soveltuvia tiloja. Tosin Jyväskylässä hintataso on noussut viime vuosina voimakkaasti ja siksi osa maakuntaan sijoittuvista ja laajentuvista yrityksistä on sijoittunut Jyväskylän ympäristökuntiin tai muille seuduille. Pääkaupunkiseudulla tunnettiin Jyväskylän ulkopuolisista kunnista erityisesti vuonna 2004 Suomen yrittäjäystävällisimmäksi ja vuonna 2002 Suomen luovimmaksi kunnaksi valittu Muurame. Hyvät toimintaedellytykset Keski-Suomeen sijoittuville yrityksille ovat onnistuneet tarjoamaan myös mm. Jämsän seutukunta, Saarijärven seutu ja Viitaseutu. 10

11 4. Analyysi selvityksen näkökulmien pohjalta Markkina- ja toimintaympäristön analyysia voidaan syventää vertailemalla pääkaupunkiseudun ja Keski-Suomen toimintaedellytyksiä ja elinoloja valittujen indikaattorien avulla. Tässä selvitystyössä on tarkasteltu mm. työvoiman saatavuuteen, koulutukseen, tutkimukseen ja yritystoimintaan sisältyviä indikaattoreita. Lähtökohtana analyysissa on pyritty käyttämään Keskuskauppakamarin selvityksessä yrityksen sijoittumispäätökseen vaikuttavia tekijöitä, joita on täydennetty valituilla indikaattoreilla. Indikaattorit on pyritty valitsemaan puolueettomasti ja niin, että tulokset ovat havainnollisia. Osaavan työvoiman saatavuus Osaavan ja (hyvin koulutetun) työvoiman saatavuus on yksi Keski-Suomen merkittävä kilpailutekijä. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla on työvoimapulaa jo hyvin monella sektorilla ja tilanne näyttää lähivuosina mm. suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen myötä entisestään pahenevan. Keski-Suomessa on Uuttamaata huomattavasti enemmän työvoimareserviä: Vuoden 2004 keskimääräinen työttömyysaste oli Keski-Suomessa 12,1 %, kun se Uudellamaalla oli 6,6 %. Vastaavasti työllisyysaste oli Keski-Suomessa 61,2 % ja Uudellamaalla 73,2 %. Merkittävää on se, että suurella osalla Keski-Suomessa työttömänä olevista henkilöistä on vähintään keskiasteen koulutus. Työllisyys, työttömyys ja työvoima maakunnittain Vuosi Maakunta % 2004 Tiedot Työttömyysaste Työllisyysaste (15-64v.) Uusimaa 6,6 73,2 Keski-Suomi 12,1 61,2 Tilastokeskus 10/20/2005 Työvoiman sitoutumista pidetään yleisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolisten alueiden vahvuutena. Keski-Suomen selvityksessä korostuivat maakunnan vahvuuksina sellaiset seikat kuin työilmapiirin ja työympäristön viihtyisyys sekä työmatkojen lyhyys. Indikaattorivertailun mukaan keskimääräinen työmatkan pituus on yhdeksän kilometriä lyhyempi Keski- Suomessa kuin Uudellamaalla. Lisäksi pääkaupunkiseudulla ajetaan usein ruuhkissa, mikä lisää työmatkaliikennöinnin stressivaikutusta. Keski-Suomessa väestön koulutustaso on alhaisempi kuin pääkaupunkiseudulla. Korkeaasteen tutkinnon suorittaneita on Helsingin seutukunnalla 33,3 % 15 vuotta täyttäneestä väestöstä, kun luku on koko Keski-Suomessa 23,1 %. Jyväskylän seudulla korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on muuta Keski-Suomea huomattavasti enemmän. Työttömistä työnhakijoista Keski-Suomessa oli alimman korkea-asteen suorittaneita (opistoasteen ammatilliset tutkinnot) 9,8 %, alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita 5,4 % ja ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneita 4,3 %. Kaikkiaan työnhakijoita oli henkilöä. Uudenmaan TE-keskuksen alueelta vastaavia lukuja ei ollut käytettävissä. 11

12 Yli 15-vuotiaiden koulutustaso pääkaupunkiseudulla ja Keski- Suomessa vuonna % 80 % 60 % 40 % korkea-asteen tutkinto keski-asteen tutkinto ei tutkintoa 20 % 0 % Helsingin seutukunta Keski-Suomi Toimivat liikenneyhteydet Keski-Suomen sijainti on hyvä, mutta sen liikenteellinen saavutettavuus tällä hetkellä melko huono. Esimerkiksi Oulun ja Tampereen seutuihin verrattuna, alueelta puuttuvat joko tehokkaat ja kansainväliset lentoyhteydet tai sujuva moottoritieyhteys pääkaupunkiseudulle. Matka-aika Helsingin keskustasta Jyväskylään on tällä hetkellä nopeimmillaan lentäen 2 h 50 min. (odotusaikoineen ja siirtymisineen), junalla 3 h ja autolla 3 h 10 min. Tampereelle matka kestää ajaen n. 1 h 45 min ja Ouluun lentäen 2 h 40 min kentän sijainnista johtuen. Keski-Suomen sisäinen liikenne ja erityisesti työmatkaliikenne toimii hyvin. Keskimääräisen työmatkan pituus on pääkaupunkiseudulla 22 km, kun se on Keski-Suomessa 13 km. Pääkaupunkiseudulla liikenne etenee ruuhkista johtuen huomattavasti hitaammin kuin työmatkaliikenne Keski-Suomessa. Erityisesti Jyväskylän seudulla suoritetaan suuri osa työmatkoista jalan tai kevyen liikenteen välineillä. Työmatkat ,9 2-4,9 5-9, , , ,9 50- Keski-Suomi, % työssäkäyvistä Helsingin seutu, % työssäkäyvistä Kasvukeskuksen merkitys Kasvukeskuksen merkitystä ja vetovoimaa yksiselitteisesti kuvaavia indikaattoreita ei ollut käytettävissä. Kasvukeskuksen vaikutus heijastuu ympäröiville alueille monella eri tavalla. 12

13 Kilpailukyvyn kannalta keskeisiä asioita kasvukeskuksissa ovat mm. paremmat vaikuttamismahdollisuudet, kehittämistoimenpiteet ja investoinnit, yhteistyöverkostot (mm. yliopistoyhteistyö) sekä muita alueita parempi liikenne- ja muu infrastruktuuri. Jyväskylän asema muuhun maakuntaan nähden on poikkeuksellisen korostunut. Keski-Suomen maakunnan kannalta on kuitenkin välttämätöntä, että alueella on edes yksi vetovoimainen keskus. Hyvät tietoliikenneyhteydet Tietoliikenneyhteydet ovat tällä hetkellä lähes kaikkialla Keski-Suomessa kohtuullisen hyvät ja toimivat. Laajakaistayhteys on saatavissa ainakin kaikkiin kuntakeskuksiin, mutta hajaasutusalueilla saatavuuden kanssa voi olla ongelmia. Pääkaupunkiseutuun verrattuna tietoliikennekustannukset yrityksille ja yksityisille käyttäjille ovat Keski-Suomessa suuremmat. Teleoperaattorit eivät julkaise verkkosivuillaan laajakaistan saatavuutta koskevia tietoja, vaan saatavuus ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Elinympäristön laatu ei ole tärkeimpiä syitä yritysten sijoittumispäätökselle, mutta sillä on yksilötasolla erittäin suuri merkitys ja välillisesti hyvä elinympäristö heijastuu myös hyvänä työviihtyvyytenä. Elinympäristön laatuun vaikuttavat monet tekijät, kuten asumiskustannukset, asuinympäristön viihtyisyys, puhtaus ja turvallisuus, luonnon läheisyys, etäisyydet palveluista ja työpaikasta, harrastusmahdollisuudet sekä sosiaalinen ympäristö. Asumiskustannukset ovat Keski-Suomessa pääkaupunkiseutua selvästi alhaisemmat. Vaikka indikaattorivertailussa oli käytettävissä ainoastaan Keski-Suomen kalleimman asuinpaikan, Jyväskylän keskineliöhintoja, näkyy jo siinä ero pääkaupunkiseudun asunnonhankintahintoihin. Muualla Keski-Suomessa, erityisesti maalaiskunnissa, asuntojen keskineliöhinnat ovat Jyväskylän hintoja huomattavasti alhaisemmat. Tilastokeskuksen 7 mukaan vanhojen kerrostaloasuntojen velattomat neliöhinnat olivat vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä pääkaupunkiseudulla /m 2, koko maassa keskimäärin /m 2 ja Keski-Suomessa ainoastaan /m 2. Asuntojen keskineliöhinta Kaikki Rivitalo Omakotitalo Kerrostalo Helsinki Espoo Vantaa Jyväskylä Keskineliöhinta Asumisväljyydessä on myös selviä eroja Keski-Suomen ja pääkaupunkiseudun välillä. Keski-Suomessa asutaan pääkaupunkiseutua väljemmin, mutta kuitenkin ahtaammin kuin koko maassa keskimäärin. Jyväskylässä asutaan taas muuta Keski-Suomea hieman ahtaammin. 7 Tilastokeskus Vanhojen kerrostaloasuntojen velattomat neliöhinnat keskimäärin

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma

Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma Kaisa Saario Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma 24.11.2011 Mitä on alueiden kilpailukyky? VERKOSTOT INFRA STRUKTUURI Imago YRITYKSET INSTI OSAAMINEN TUUTIOT ASUIN JA ELINYMPÄRISTÖ Linnamaa

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013

KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 30.4.2013 KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 Diasarjan lähteenä Innolink Research Oy:n tuottama raportti sekä tutkimushaastatteluiden tietokanta. 1 Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Innolink Research

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

kehittämistä 29.9.2014 / YW

kehittämistä 29.9.2014 / YW S t d lli t Sote osana seudullista kehittämistä 29.9.2014 / YW Kehittämisyhtiöiden tavoite SEKESissä 40 jäsentä, henkilökuntaa n.600 Missiona yritysten kehittyminen Tehtävänä toimia niin, että yritystoiminta

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset

Lisätiedot

Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla

Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla Case pääkaupunkiseutu PLL ry:n vuosikokous 22.3.2012 Markku Tinnilä ja Jukka Kallio Perusteesi Joukkoliikenteen

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Hallituksen puheenjohtaja, Ladec Oy Johtaja, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus LADEC Oy Syntyi vuoden 2013 alussa Lahden tiede- ja

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi

Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi 1. AVAUS JA KATSAUS SEUDUN KEHITTYMISNÄKYMIIN, Ilkka Salminen, Jämsän kaupunki 2. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Seudun esitykset lähivuosien toimenpiteiksi

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Keskitä yhteydet kasvun paikkaan.

Keskitä yhteydet kasvun paikkaan. Joensuun seutu Keskitä yhteydet kasvun paikkaan. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Investoi osaajiin ASIAKASPALVELUA, KOMMUNIKAATIOTA, VIESTINTÄÄ, TUKIPALVELUJA, SÄHKÖISTÄ LIIKETOIMINTAA, MARKKINOINTIA,

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot