Sisäinen konferenssi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisäinen konferenssi 22.8.2014"

Transkriptio

1 Sisäinen konferenssi Kahvi (Pripoli) Konferenssin avaus (Pripoli) Kuuslankun retroarvo digipelien nostalgisoituminen / Jaakko Suominen, Turun Yliopisto (Pripoli) Suulliset esitykset sessio 1 (Tiedepuisto) Scheduling the Australian Football League / engl./ Kyngäs 1.2. Kolmen maakunnan yhteisprojektissa edistetään vesialan kansainvälistä liiketoimintaa / Latva 1.3. SAMKin kanssa Saksaan / Minkkinen, Myntti 1.4. Harjoittelun auditoinnin kehittäminen hoitotyön koulutuksessa / Kanerva, Olli, Sirkka 1.5. Resurssiviisaus ja yritykset, Case Huittisten seutukunta / Johansson, Ojaniittu, Sandelin 1.6. Kiinteistöjen hygieniakonsepti HYGTECH / Inkinen 1.7. Kansainvälisyysosaamisen kehittäminen terveysosaamisalueella / Hannula, Markkanen 1.8. Korkeakoulujen yhteinen mobiiliverkkojen oppimisympäristö NGN / Aromaa 1.9. Liiketoimintainstituutti BUZZBusiness / Suvanto Suulliset esitykset sessio 2 (Tiedepuisto) Finnish Universities of Applied Sciences inspiring regional actions to enhance the health of unemployed youth / engl./ JavanainenLevonen 2.2. Energiaa ja vettä säästävää SHOKtutkimusta / KeinänenToivola, PeltoHuikko 2.3. Seahorse Turvallisuusmenettelyjä ilmailualalta merenkulkualalle / Koivisto 2.4. Harjoittelun ohjauksen "Aluemalli" Pyhäjärviseudulla / Ajanko, Hannula 2.5. Tavoitteellista aluekehittämistä Satakunnan Syöpäyhdistys ry ja SAMK / Hirvonen, Santamäki 2.6. Kansainvälinen teknologiansiirto ja opetus Case AMK KVTechTrans/ Laine, Leino 2.7. Kliinisen perusosaamisen näyttökoemalli ja suositukset AHOTkäytännöksi sairaanhoitajatutkinnossa / Kanerva, Olli 2.8. Offshore Merta edemmäksi kalaan / Santanen Posterit sessio 3 (Tiedepuisto Agora) 3.1. Exploring interactive gameplay for wellbeing enhancement / engl. / Finn 3.2. Water quality changes in a building results from an office building during its first year of operation / engl. / Inkinen 3.3. Ilmastointitekniikan kirjojen laatiminen / Sandberg 3.4. Kroonisia sairauksia sairastavien ja iäkkäiden osallisuuden vahvistaminen terveydenhuollossa / Kanerva, Olli, Teeri 3.5. Sairaanhoitajakoulutuksen monimuotoopetuksen kehittäminen terveysalalla SAMKssa / JasuKuusisto 3.6. Kielten ja viestinnän opetus sekä Käännös ja kielipalvelut / Linna, Tiittanen 3.7. GAS koulutuksella kohti asiakaslähtöisyyttä / Bärlund, Heinonen, Koivuniemi, Sallinen

2 3.8. Green Care yrittäjyys Satakunnassa / Ruoho 3.9. Simulaatioopetuksen kehittäminen terveysosaamisalueella / Kujala, Kurittu, KuuriRiutta, Ojala, Pennanen Lounas (Pripoli) Kohti kestävää hyvinvointia / Marja Pirttivaara, Sitra (Pripoli) Posterit sessio 4 (Tiedepuisto Agora) 4.1. SolarForumcluster development as part of RDI and education integration / engl. / Karirinne, Olenius 4.2. Multiprofessional learning in multicultural and practical context / engl. / Kangasperko, Markkanen, Törne 4.3. Ahot Polku hoitotyön nuorten koulutuksessa / Henttonen, MikkonenOjala, RautavaNurmi 4.4. INNOKEhanke Iäkkäiden kaatumisenehkäisykoulutus pkyrityksissä / Kankaanranta, Teeri 4.5. Ohjatun harjoittelun käsikirja Terveys osaamisalueella / Hannula, kliiniset opettajat 4.6. Opinnäytetyönohjauksen Moodlealusta vaihekohtainen ohjeistus opinnäytetyöprosessin tukena / Kandelin 4.7. Esteettömyys ja saavutettavuus tuumasta tuloksiin / Karinharju 4.8. Kolmio Taiteesta hyvinvointia / Kuusimäki, Mustaniemi Suulliset esitykset sessio 5 (Tiedepuisto) Reducing the digital divide in inclusive society / engl. / Kumpulainen, Kuusinen, Sallinen, Trast 5.2. Namibian vesijärjestelmät, case Walvis Bay / Koivisto, KeinänenToivola 5.3. Digitaalisuus Suomi on alisuoriutuja / Mikkola 5.4. Terveysalan ohjatun harjoittelun kehittäminen työelämäyhteistyössä / Kanerva, Kujala, Leppänen, Olli 5.5. Satakunnan ammattikorkeakoulu maakunnan maaseutumatkailua kehittämässä / Vahela 5.6. Vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteossa / Hirvonen 5.7. Ehdollisen läsnäolopakon vaikutus läpäisyyn / Karjalainen 5.8. Sähköpostilla Suomikotiin / Linna Suulliset esitykset sessio 6 (Tiedepuisto) SAMK Namibian kala ja merentutkimuksen sekä merenkulun koulutuksen kehittäjänä / Koivisto, Marva 6.2. Viemärien sisäpuolisen saneerauksen laatu / PeltoHuikko 6.3. Design for Somebody yksilöllistä hyvinvointia teknologian keinoin / Merilampi 6.4. Apparaatti törmäysmahdollisuus / Marjanen, Lundell 6.5. Klinikkaopettajamallin kehittäminen Rauman sosiaali ja terveysvirastossa / Hannula, Virta 6.6. Massiivikurssien vaikutukset opiskeluun / Ketamo 6.7. Avaimia työkykyjohtamiseen koulutuspaketti ja opas lähiesimiehille / Latostenmaa 6.8. HLS elektroniikkaa korkean tason kielillä ohjelmoimalla / Ekholm Kahvi (Pripoli)

3 Suulliset esitykset sessio Scheduling the Australian Football League (engl.) Jari Kyngäs Generating a schedule for a professional sports league is an extremely demanding task. Good schedules have many benefits for the league, such as higher incomes, lower costs and more interesting and fairer seasons. This paper presents the 3phase process needed to schedule the Australian Football League. The building of the schedule is very challenging and requires computational intelligence to generate an acceptable schedule. There are a multitude of stakeholders with varying requests (and often requests vary significantly year on year). We used the PEAST algorithm to schedule the 2013 season. The comparison showed that there are alternative solutions available that are comparable to the current scheduling outcome Kolmen maakunnan yhteisprojektissa edistetään vesialan kansainvälistä liiketoimintaa Martti Latva Vedestä kansainvälistä liiketoimintaa projekti kerää vesialan toimijoita yhteen erityisesti Länsi Suomen alueella sekä etsii yrityksiä, jotka voivat tulevaisuudessa innovoida ja kehittää itselleen uutta liiketoimintaa vesialalta. Projektissa ohjataan yrityksiä kansainvälisille markkinoille sekä autetaan löytämään uusia mahdollisuuksia nopeasti kasvavilta vesialan markkinoilta. Projekti toteutetaan Vesi Instituutti WANDERin, Teknologiakeskus Merinovan ja insinööritoimisto Acqua Plastican yhteistyönä. Projektissa on järjestetty Vedestä liiketoimintaa seminaareja Huittisissa, Vaasassa ja Helsingissä sekä CEkoulutus Tampereella. Seminaareissa on herätetty kiinnostusta veteen ja sen tuomiin bisnesmahdollisuuksiin sekä pohdittu keinoja liiketoiminnan kansainvälistämiseen, osaamisen ja tutkimuksen tehokkaaseen yhdistämiseen. Esillä ovat olleet jo pitkään alan vientiliiketoimintaa tehneet suuryritykset, uudemmat pksektorin yritykset, alan kotimainen tutkimus sekä vientiliiketoimintaa tukevat organisaatiot. Seminaareissa on tullut hyvin esille, että alan kotimainen tutkimus ja osaaminen ovat varsin korkeatasoisia, mutta edelleen tie tutkimuksesta liiketoiminnaksi on pitkä ja kivinen. Vientiliiketoimintaan ja sen aloittamiseen on saatavilla tukitoimintaa, mutta yhteistyötä eri toimijoiden välillä tarvitaan lisää. Projektin loppuseminaari, Vauhtia veteen tapahtuma järjestetään Tampereella Lisäksi VesiInstituutti WANDER ja Finnish Water Forum (FWF) ovat toteuttaneet yhteistyössä maksuttoman webpohjaisen hakemiston, FinnWater Directoryn, joka kokoaa tiedot suomalaisten vesialan yritysten ja yhteisöjen tarjoamista palveluista ja tuotteista. Hakemisto löytyy osoitteesta ja sitä hyödynnetään suomalainen vesiosaaminen kansainvälisessä markkinoinnissa. Vedestä kansainvälistä liiketoimintaa projektia rahoittaa Satakuntaliitto EAKRrahoituksella. Projektin toteutusaikataulu on SAMKin kanssa Saksaan Eila Minkkinen, Yki Myntti Satakunnan ammattikorkeakoulussa käynnistettiin 2013 yritysyhteistyö SAMKin kanssa Saksaan, jonka tarkoituksena on auttaa satakuntalaisia pkyrityksiä etabloitumaan saksankieliselle markkina- alueelle. Tämä esitys kertoo pilottiprojektista, johon valittiin pieni elintarvikealan yritys, jonka tavoitteena oli osallistua projektin aikana kansainvälisille elintarvikealan Anuga 2013 messuille

4 Kölnissä. Projektiin osallistui kolme opiskelijaa ja kaksi ohjaavaa lehtoria. Opiskelijoiden oppimistavoitteet liittyivät markkinointiosaamiseen, kielellisiin valmiuksiin sekä kulttuurilliseen ja vuorovaikutteiseen markkinointiviestintään Harjoittelun auditoinnin kehittäminen hoitotyön koulutuksessa AnneMaria Kanerva, Seija Olli, Andrew Sirkka, Ammattitaitoa edistävä harjoittelu kattaa hieman yli kolmanneksen (75 op) sairaanhoitajatutkinnon koulutusohjelman (210 op) kokonaismäärästä ja sitä säännellään ammattikorkeakoululaissa (L351/2003) ja asetuksessa (A 352/2003 sekä EU:n ammattipätevyysdirektiivissä (2013/55/EU), joka sääntelee tutkintotodistusten tunnustamista Euroopan Unionin jäsenvaltioissa. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija tulevan ammattinsa kannalta keskeisiin työtehtäviin ja tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Harjoittelun on tapahduttava alan ammattihenkilön ohjauksessa. Ammattikorkeakoulu vastaa siitä, että opetus täyttää sille asetetut vaatimukset ja säädökset. Terveysala on yhteistyössä Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa kehittänyt harjoittelun ohjauksen laatua kehittämällä ohjausmallin erikoissairaanhoidossa tapahtuvaan harjoitteluun ja vastaavaa mallia ollaan kehittämässä myös avoterveydenhuoltoon. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan olemassa auditointikäytäntöä, jolla voitaisiin varmistua harjoittelupaikkojen sopivuudesta harjoitteluun. On tarpeen varmistaa ammatissa vaadittavan osaamisen saavuttaminen harjoittelussa osana ammattikorkeakoulun tuottamaa ammatillista osaamista. Tämän varmistamiseksi on harjoittelupaikkojen laadunarviointia kehitettävä. Tällä hetkellä vakiintuneena käytäntönä on, että ammattikorkeakoulut saavat opiskelijoilta palautetta harjoittelusta OPALAkyselyllä ja sairaanhoitopiireiltä opiskelijoilta CLEST mittarilla kerätyistä tuloksista. Tämän hankkeen tarkoituksena on selvittää, millaisia harjoittelun auditointikäytäntöjä on käytössä. Tavoitteena on tulosten perusteella kehittää oma auditointimalli yhteistyössä ammattikorkeakoulujen, työelämän ja ammattijärjestöjen kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla 1) Miten harjoitttelupaikkoja auditoidaan, 2) Millaisia malleja ja mittareita harjoittelupaikkojen auditoinnissa käytetään, 3) Millaisia tuloksia harjoittelupaikkojen auditoinnista on saatu, 4) Miten harjoittelupaikkojen auditointia tulisi kehittää? 1.5. Resurssiviisaus ja yritykset, Case Huittisten seutukunta AnnSofie Johansson, Kaisa Ojaniittu, Sirpa Sandelin Huittisten kaupungin ja Samkin yhteinen strateginen kehittämishanke keskittyy kasvattamaan Huittisten alueesta resurssiviisaan seutukunnan. Kehittämishankkeen tavoitteena oli resurssiviisaiden toimenpiteiden avulla vauhdittaa alueen ekologista kestävyyttä, edistää taloudellista kasvua ja sosiaalista hyvinvointia. Alueellinen lähestymiskulma Huittisten seutukunta kokonaisuutena mahdollisti konkreettisen tekemisen. Esityksessä tarkastellaan Huittisten seutukunnan yrityksissä tehtyä selvitystä materiaalivirroista (jäte ja sivuvirrat, mukaan lukien niiden logistiikkavirrat), hyötykäytön nykytilaa ja mahdollisuuksia hyödyntää jäte ja sivuvirtoja materiaaleina sekä hankkeen jatkotoimenpiteitä Kiinteistöjen hygieniakonsepti HYGTECH Jenni Inkinen Teollistuneissa yhteiskunnissa ihmiset viettävät pääosan elämästään sisätiloissa, joissa ihmisten terveyttä uhkaavat erilaiset vakaviakin sairauksia aiheuttavat mikrobit. HYGTECHprojektissa on koottu maailmanlaajuisestikin tarkasteltuna ensimmäistä kertaa yhteen kiinteistöjen hygienian

5 keskeiset tekijät ja teknologiset ratkaisut koko arvoketjun osalta. Vastaavaa poikkitieteellistä tutkimusta ei ole aiemmin tehty. Projektissa on painotettu sekä sisäympäristön hygieniaa parantavien ratkaisujen tutkimusta että nämä ratkaisut kokoavan liiketoimintakonseptin muodostamista. Konseptin perusta rakentuu projektissa tehdyistä tieteellisistä Livin Lab tutkimuksista, joiden avulla on saatu erittäin arvokasta tietoa Hygtechkonseptin käyttöönotosta eri rakennusvaiheissa olevissa kiinteistöissä esim. suunnitteilla oleva vs. valmis kiinteistö. Lisäksi Hygtechkonseptia on kehitetty tiiviissä yhteistyössä pilottikiinteistöjen edustajien kanssa, jolloin konseptista saadaan hiottua mahdollisimman vaivaton ja toimiva tuleville asiakkaille. Projektiin osallistuvien yritysten muodostama selkeä arvoketju on etu konseptin muodostamisessa, samoin kuin Satakunnassa ja Suomessa maailman huippuluokkaa olevat kiinteistöjen hygieenisyyden ja terveellisyyden tieteellinen tutkimus ja tuotekehitys. Projektin ja konseptin seurauksena suomalaisen, erityisesti satakuntalaisen teollisuuden liiketoiminta ja vientimahdollisuudet rakennus ja kiinteistöalalla vahvistuvat. Projektin satakuntalaiset tutkimustahot ovat SAMK; Turun yliopiston Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja TTY, Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laitos, Kankaanpään tutkimusyksikkö. SAMKin VesiInstituutti WANDER vastaa projektin operatiivisista toimista kuten näytteenotosta. Satakunnan ulkopuolisilta tahoilta ostetaan mikrobiologian määrityksiä huippuyliopistoista ja tutkimuslaitoksista, kuten Helsingin yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Turun yliopisto. Kansainvälisiä tutkimusyhteistyötahoja ovat University of Southampton, US Environmental Protection Agency ja University of Cincinnati. Tutkimus nostaa toimijat ja yhteistyön uudelle tasolle siten, että toimijoista ja verkostosta tulee houkutteleva yhteistyökumppani kansallisesti ja kansainvälisesti. HYGTECH- projektin jälkeen tavoitteena on hakea EUprojektia, jossa tutkitaan ja kehitetään uusia seuraavan sukupolven teknologisia ratkaisuja kiinteistöjen mikrobiologiseen hygieniaan sekä tarvittaessa täydennetään Hygtechkonseptia käyttäjäkokemusten perusteella. HYGTECHprojektia rahoittaa Tekes EAKRtutkimusrahoituksella. Projektin toteutusaikataulu on HYGTECH- projekti oli yksi SAMKin ehdokas Kärjet 2013 kilpailussa Kansainvälisyysosaamisen kehittäminen terveysosaamisalueella Erja Hannula, Minna Markkanen KVpolku hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet SAMK:n visiossa ja strategiassa kansainvälisyys keskeisellä sijalla. Hoitotyön opetussuunnitelmassa 2013 kansainvälisyysosaaminen on yksi ns. yleisistä kompetensseista. Kansainvälisyys integroituu opetukseen läpi koko koulutuksen. Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa opintopistettä vieraalla kielellä joko oman korkeakoulun tai kumppanikorkeakoulujen tarjonnasta. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus lähteä opiskelemaan tai harjoittelujaksoille ulkomaille. Kansainvälisyysosaaminen ilmenee kielitaitona, vuorovaikutustaitoina ja kulttuuriosaamisena. Opiskelija kykenee monikulttuuriseen kanssakäymiseen ja yhteistyöhön ja hän pystyy toimimaan ryhmissä ja verkostoissa erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Lisäksi opiskelija osaa työssään ottaa huomioon kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia. Hoitotyön koulutusohjelman opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua vaihtoohjelmiin ja SAMKin kansainvälisyyshankkeisiin, tapahtumiin ja projekteihin. Opinnoista op toteutetaan englannin kielellä. Kulttuurisia ja kielitaidollisia valmiuksia lisäämällä tulevat sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat selviytyvät monikulttuurisissa kansallisissa ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä. Tavoitteena on lisätä opiskelijavaihtoja. Tavoitteena on opiskelijoiden kvkompetenssin minimitason varmistaminen sekä saavuttaminen sekä vaihtoon lähtevien että vaihtoon tulevien opiskelijoiden osalta KVpolkuhankkeen tarkoitus: KV- hankkeessa luodaan malli, miten kansainvälisyysopinnot etenevät hoitotyön koulutuksen aikana. Malli havainnollistaa, miten hoitotyön opiskelijoiden kvosaaminen lisääntyy opintojen aikana ja mahdollistaa kvopintopolun. Mallista laaditaan SAMK:n wwwsivuille työkalu, jonka avulla opiskelija voi suunnitella oman kansainvälisyyspolkunsa sekä mahdollistaa kvpainotteisten opintojen

6 suunnittelun. Työkalu havainnollistaa konkreettisesti kvosaamista ja tätä kautta voidaan vaikuttaa opiskelijoiden kvosaamisen varmistamiseen ja vaihtoopiskelulukuihin. Ensimmäisenä pitää suunnitella englanninkielinen opintotarjonta. Tarkoituksena on myös kuvata ne harjoittelut, joissa on mahdollisuus saada ohjausta englanninkielisenä. Ketä hanke hyödyttää: Wwwsivuille luotu työkalu palvelee 1) SAMK:n omia hoitotyön opiskelijoita opintojen suunnittelussa esittämällä eri mahdollisuuksia kansainvälisyysosaamisen lisäämiseksi ja vaihtoopiskelun toteuttamiseksi 2) ulkomaisten korkeakoulujen opiskelijavaihtoa suunnittelevia opiskelijoita tiedottamalla englanninkielisestä opetustarjonnasta SAMK:n hoitotyön koulutusohjelmassa, 3) opiskelijaryhmien tuutoropettajia ja vastaavia tuutoropettajia opintojen ohjauksessa kansainvälisyysosaamisen ja opiskelijavaihdon osalta, 4) kvhenkilökuntaa opiskelijavaihtoon tulevien ja vaihtoon lähtevien ohjauksessa 5) potentiaalisia hoitotyön koulutukseen hakijoita ja sidosryhmiä tiedottamalla kansainvälistymismahdollisuuksista SAMK:n hoitotyön koulutusohjelmassa 6) markkinointia tekemällä SAMK:n kansainvälisyydestä entistä näkyvämpää ja helpommin lähestyttävää 7) muita osaamisalueita tarjoamalla esimerkin työkalusta, jota voidaan soveltaa myös muille osaamisalueille 8) Julkaisu lehdessä Korkeakoulujen yhteinen mobiiliverkkojen oppimisympäristö NGN Juha Aromaa Tietoliikennetekniikka ja tietoliikenneverkot on SAMK:ssa keskeinen osa tietotekniikan insinöörikoulutusta. Teoreettista koulutusta täydennetään laboratorioin, joissa opiskelijat pääsevät tekemään vaativia käytännön töitä ja harjoituksia (labroja). Tietoliikennetekniikan laboratorioista keskeinen on NGNlaboratorio (New Generation Networks). NGN on ainutlaatuinen tele ja mobiiliverkkoympäristö, jonka laitteisto vastaa pitkälti teleoperaattoreiden verkkoympäristöä. NGN- laboratoriota on kehitetty pitkäjänteisesti yhdessä laitetoimittajien ja teleoperaattorien kanssa monipuolisen opetuksen oppimisympäristöksi. Kehitysprojektin tavoitteena on edelleen vahvistaa NGN laboratorion asemaa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. NGNverkkoon toteutetaan eritasoisia etäkäyttöyhteyksiä tukemaan suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen tietoliikenne ja mobiiliverkkojen opetusta. SAMK saavuttaa näin keskeisen roolin alan koulutuksen mahdollistajana, kotimaassa ja laajemmin Liiketoimintainstituutti BUZZBusiness Mari Suvanto Tavoitteena on käynnistää Satakunnassa yritysten kilpailukykyä kehittävä instituutti, joka tukee yrityksiä erityisesti haastavissa muutostilanteissa sekä strategisissa henkilöstöhallinnan ja johtamisen kysymyksissä. Ajatuksena on tarjota strategisen kasvun vaiheen yrityksille yhteisö, jossa ne voivat kehittyä kriittisimpien tavoitteidensa osalta oppimalla toisiltaan. Tahtotilana on profiloida yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen keskittynyt osaajaryhmä, joka brändätään erottuvalla tavalla. Tekemisen keskiössä ovat asiakkaat. Instituutissa kehittämisen konsepti asiakkaille rakentuisi neljästä osasta: 1. Kiinnostuksen ja innostuksen herättely 2. Suosittelu 3. Kavereiden kanssa oivaltaminen 4. Otetaan hyöty irti heti Hanketta tehdään tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä Turun yliopiston ja Prizztech Oy:n kanssa. Instituutti on saanut nimekseen BUZZBusiness ja tällä hetkellä työn alla ovat mm. seuraavat toimenpiteet:

7 BuzzBusineksen sisältöjen ja prosessien kehittäminen Asiakasviestintä ja asiakastapaamiset (BUZZEvents) BUZZGallup BUZZJourney sekä BUZZBusineksen visuaalisen ilmeen rakentaminen Suulliset esitykset sessio Finnish Universities of Applied Sciences inspiring regional actions to enhance the health of unemployed youth Tarja JavanainenLevonen Keywords: Health promotion, Physical activity, Unemployment Introduction Universities of applied sciences (UAS) must response to the changes of society and collaborate with regional actors (Act 2003). Consequently, action aiming to diminish health inequalities a growing concern related to youth unemployment all over Europe (Commission of the European Commission, 2009) is a relevant topic for UAS. Physical activity and nutrition services are usually offered by work or study placement. Therefore, those who are unemployed either miss those services or need extra support to participate in those services. Methods The Finnish National Institute for Health and Welfare awarded a grant for UASconsortium to develop an action model to promote health through physical activity and nutrition (Commission of the European Commission, 2005; WHO 2006) among unemployed youngsters and adults aged 1629 years. The project (in Finnish Ota Koppi /Catch) runs in in western Finland. Results and Discussion During 2013, the pilot for nutrition took place in the town of Salo, and physical activity in the town of Pori. In the pilots, Turku and Satakunta UAS created local networks. These consisted of public and private service providers, the municipal sports office, the local employment services, and health authorities. The project aims to develop wwwpages with links to affordable services. Furthermore, in the wwwpages, information related to nutrition and physical activity and best practice in health promotion by local stakeholders will be shared. In 2014 the pilot experiences were implemented vice versa. Finally, the model will be spread out to other municipalities. The conclusions of this presentation focus in the area of physical activity. Conclusions Bachelor level students in physiotherapy education have actively participated in the project: students have organized a Move for Health day for youngsters in a work life coaching programme. Other students have carried out several theoretical or practical assignments integrated to the course of adapted physical activity. Thus far, one master level student in health promotion and two in rehabilitation counselling have integrated their theses with the project. In general, the project has been welcomed by all stakeholders. The modern hectic working life and the presence of abundant projects make the collaboration more challenging. Wwwpages will be ready in the end of Hopefully local collaborators make use of the project pages when activating their clients who are looking for work or study placement. In addition, traditional and social media will be used to

8 disseminate the products of the project. Thus, the target group will be served with and will find out more options for affordable services in physical activity and nutrition. Finally, more active social participation through increased use of services is expected as an outcome of the project. References 1. Act The Polytechnics Act 351/ Commission of the European Communities. (2009). Solidarity in health: reducing health inequalities in the EU. 3. Commission of the European Communities. (2005). Green paper. Promoting healthy diets and physical activity: a European dimension for the prevention of overweight, obesity and chronic diseases 4. WHO. (2006). Physical Activity and Health in Europe. Evidence for Action. Copenhagen: Regional Office for Europe, World Health Organization Energiaa ja vettä säästävää SHOKtutkimusta Minna KeinänenToivola, Aino PeltoHuikko Tekesin ja yritysten rahoittamassa RYM Sisäympäristö tutkimusohjelmassa yrityksillä, tutkimuslaitoksilla ja yliopistoilla on yhteinen tutkimusstrategia. Tutkimusohjelma keskittyy käyttäjälähtöisiin tiloihin, tavoitteenaan löytää ratkaisuja, joilla edistetään tilan käyttäjien tuottavuutta, viihtyvyyttä ja terveyttä ekologisesti kestävällä tavalla. Sisäympäristöohjelman Käyttäjäkeskeinen sisäympäristö työpaketin vesikokonaisuus (Potable water systems quality, safety and saving of water) keskittyy veden ja energian säästöön käyttövesijärjestelmissä sekä veden hygieniaan. Vesikokonaisuuden osallistujatahoja ovat Satakunnan ammattikorkeakoulun Energia ja ympäristöosaamisalueen VesiInstituutti WANDER (Rauma, kokonaisuuden alkuperäisidea, valmistelu ja koordinaatio), Aalto yliopisto (Espoo), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Kuopio) ja ItäSuomen yliopisto (Kuopio). VesiInstituutti WANDER on tutkimus ja kehittämisorganisaatio, jonka erityisosaamista alaa ovat vesi ja veden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien vuorovaikutus suhteet. Yritystutkimuskumppaneina ovat alan johtavat osaajat Oras Oy, Cupori Oy ja Uponor Oy. Tutkimuksen neljäs ja viimeinen kausi päättyy 03/2015. Nyt on aika koota yhteen tuloksia ja vetää johtopäätöksiä sekä miettiä, mitkä ovat tulevaisuuden tilanteet. Tutkimuksen aikana on tehty SAMKin insinööritöitä 3 kpl sekä 2 diplomityötä Aaltoyliopistoon Seahorse Turvallisuusmenettelyjä ilmailualalta merenkulkualalle Heikki Koivisto Ilmailualalla on tärkeää toteuttaa toiminnot turvallisesti ja luotettavasti ehkäisten siten onnettomuuksia ja erehdyksiä, jotka saattaisivat aiheuttaa ihmishenkien menetyksiä ja suurta tuhoa. Ilmailuala on ollut johtavassa asemassa inhimillisten virheiden kitkennässä. Eräs merkittävimmästä on vastustuskykyisen menettelyjen periaatteet. Erityisesti lentokoneen ohjaamoissa nämä on havaittu erittäin toimiviksi. Merkillepantavaa on, että maaoperaatioissa, joissa tehtävät ja menettelyt eivät ole niin tarkoin määriteltyjä, kuten esim. lentokoneiden huolloissa, on havaittu ko. vastustuskykyisten menettelyjen vaikuttavan vähemmän kuin ilmassa. Varmistaaksemme näiden hyvien menettelytapojen siirtymisen merenkulkuun, tullaan käyttämään systemaattista lähestymistapaa, joka takaa menestyksekkäiden turvallisuusmenettelytapojen siirtymisen ilmailualalta merenkulkuun. Tämä varmistetaan seuraavilla vaiheilla; 1. Tunnistetaan parhaat käytänteet ilmailualalta, erityisesti virheiden hallinta ja poikkeavien toimintojen havainnointi

9 2. Todetaan nykyiset menettelyt merenkulkualalla ja kartoitetaan mahdolliset tekijät, jotka voisivat olla esteenä uusien turvallisuusmenettelyjen käyttöönotolle Hankkeen aikana kehitetään MULTILEVEL RESILIENT MARINE TRANSPORT FRAMEWORK ilmailualan viitoittamana merenkulun erityispiirteet huomioon ottaen. Seuraavia turvallisuusmenettelyjä tullaan siirtämään ilmailualalta merenkulkualalle; Puututaan merenkulun onnettomuuksien ja läheltäpiti tilanteiden inhimillisiin ja organisatorisiin tekijöihin. Todennetaan ilmailualan parhaat käytänteet virheiden ja poikkeavien menettelyjen hallintaan Arvioidaan vastustuskykyisen menettelyjen periaatteiden käyttöönotto ilmailualalla huomioiden; Merenkulkualan erityispiirteet Kehitetään MULTILEVEL RESILIENT MARINE TRANSPORT FRAMEWORK 2.4. Harjoittelun ohjauksen "Aluemalli" Pyhäjärviseudulla Sirke Ajanko, Erja Hannula Ammattitaitoa edistävän harjoittelun kehittäminen "Aluemalli" Pyhäjärviseudulla Terveys ja hyvinvointiosaamisalueilla on käynnistetty keväällä 2011 yhdessä Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa harjoittelun ohjauksen kehittämishanke, jossa kehitettiin harjoittelun ohjaukseen uusi toimintamalli., ns. klinikkaopettajamalli. Klinikka opettajamalli kehitettiin alun perin sairaalaolosuhteisiin. Vuonna 2013 mallia on kehitetty edelleen perusterveydenhuollon ja avoterveydenhuollon tarpeisiin sopivaksi. Uuden aluemallin tarkoitus oli yhtenäistää ja systematisoida opiskelijoiden ohjatun harjoittelun toteutusta sekä opettajan ja lähiohjaajan toimintaa hajallaan tietyllä alueella sijaitsevilla pienillä kentillä. Harjoittelun ohjauksen aluemallin kehittämisen tavoitteena oli mallintaa ja pilotoida harjoittelun ohjausta perusterveydenhuollossa sekä avoterveydenhuollossa. Lisäksi tavoitteena oli myös yhtenäistää toimintatapoja, suunnata ohjausresurssit paremmin sekä taata opiskelijalle paras mahdollinen oppimisympäristö. Tavoitteena oli myös kehittää aluemalliin sopivia interventioita ja erityisesti kehittää sähköisen viestinnän käyttöä harjoittelun ohjauksessa, jossa opiskelijoiden harjoittelukentät ovat hajallaan ja etäällä toisistaan. Alemallia pilotoitiin Pyhäjärviseudulla syksyllä Alemallin keskeiset interventiot olivat: informaatio harjoittelusta ja perehdyttämisen varmistaminen, yhteistyö ohjaavan opettajan ja lähiohjaajan välillä, reflektiota edistävät kysymykset, tavoitekeskustelu, reflektiokeskustelutilaisuudet, välipalautekeskustelu, loppuarviointikeskustelu, ohjaajakoulutus, yhteistyökokoukset. Mallin keskeiset interventiot koottiin ns. Viikkomalliksi. Kontaktit ohjaajiin ja opiekljoihin toteutuvat AC- yhteydellä ja face to face sekä ryhmä että yksilökeskeisesti. Palautetieto kerättiin opiskelijoilta ja ohjaajilta sähköisellä kyselylomakkeella. Myös ohjaava opettaja arvioi hankkeen onnistumista. Saadun palautetiedon perusteella tulee edelleen kehittää (sekä käyttää) sähköisiärjärjestelmiä harjoittelun ohjauksessa sekä opiskelijoiden reflektiotaitoja tukevia interventioita. Lisäksi tulisi painottaa väliarviointikeskusteluja sekä opettajan, ohjaajan ja opiskelijan välisiä yhteyksiä esim. Moodle- alustalla. Ohjaajien kouluttaminen on myös keskeistä.

10 2.5. Tavoitteellista aluekehittämistä Satakunnan Syöpäyhdistys ry ja SAMK Eila Hirvonen, Kirsti Santamäki Satakunnan Syöpäyhdistys ry:n ja Satakunnan ammattikorkeakoulun terveys osaamisalue ovat toteuttaneet tavoitteellista kehittämistoimintaa vuodesta 2010 alkaen. Ensimmäinen kumppanuussopimus laadittiin vuosille Sopimusta on jatkettu vuosittain. Vuonna 2014 solmittu sopimus on nimeltään yhteistyösopimus. Yhteistyö käynnistyi 2010, jolloin laadittiin yhteistyössä kehittämishanke vuosille Kehittämishankkeen strategiseksi tavoitteeksi asetettiin arvioida Satakunnan Syöpäyhdistys ry:n terveyttä edistävää ja kuntoutumista tukevien toimintoja, tunnistaa ja kuvata hyviä käytäntöjä sekä kehittää arviointitiedon perusteella Satakunnan syöpäyhdistyksen toimintaa. Kehittämissuunnitelma sisälsi kolme keskeistä kehittämiskokonaisuutta, joita on viety vuositasolla eteenpäin. Kehittämiskokonaisuudet ovat: 1. Kartoittaa Satakunnan Syöpäyhdistyksen toiminnan nykytilanne lähtökohtana dokumentit, opinnäytetyöt ja toteuttaa avainhenkilöiden haastattelut ja analysoida sekä arvioida toiminta prosesseja. 2. Arvioida Satakunnan Syöpäyhdistyksen neuvontahoitajan toimintaa ja kuvata Satakunnan Syöpäyhdistystä sosiaalisena yrityksenä. 3. Kehittää Satakunnan Syöpäyhdistyksen vaikuttavaa ja laadukasta toimintaa. Kehittämiskokonaisuudet jaettiin alatavoitteisiin, joita on tarkennettu ja täsmennetty vuosittain. Opinnäytetyöt ja projektit on sidottu vuosittain tarkennettuihin tavoitteisiin. Kehittämishankkeessa on tähän mennessä valmistunut muun muassa kuusi AMK tutkinnon opinnäytetyötä, viisi YAMK projektia ja yksi hyvän käytännön kuvaus. Meneillään on kolme YAMK opinnäytetyötä, jotka keskittyvät osaamiseen arviointiin ja toiminnan kehittämiseen. Kehittämishanke on sisältynyt myös SAMKin toteuttamaa koulutusta. Opinnäytetyöt ja projektit ovat kehittäneet ja uudistaneet Satakunnan Syöpäyhdistyksen toimintaa ja lisänneet yhdistyksen 2.6. Kansainvälinen teknologiansiirto ja opetus Case AMK KVTechTrans Kari Laine, Mirka Leino Satakunnan ammattikorkeakoulu on koordinoinut Ammattikorkeakoulut kansainvälisen teknologiatiedon tulkkeina pkyrityksille projektia vuosina Kumppaneina projektissa ovat toimineet Seinäjoen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulut. Jokaisella ammattikorkeakoululla on ollut oma teknologiatiedon aihealueensa. SAMKin aihealue on ollut automaatio, SeAMKilla elintarviketeollisuuden koneet ja laitteet ja JAMKilla bioenergia. Ammattikorkeakoulut ovat toimineet erittäin tiiviissä yhteistyössä osallistuvien 16 yrityksen kanssa ja myös keskenään. Projektissa ammattikorkeakoulujen asiantuntijat eli opettajat ja projektiinsinöörit ovat hakeneet kansainvälistä teknologiatietoa projektin alussa tunnistettuihin yritysten tiedontarpeisiin ja kysymyksiin. Tietoa on suodatettu ja tulkattu mahdollisimman helposti hyödynnettävään muotoon. Monipuoliset caset monen toimialan yrityksissä ovat vieneet ammattikorkeakoulujen asiantuntijat mukavuusalueensa ulkopuolelle, mikä on johtanut poikkeuksetta uuden oppimiseen. Projektissa mukana olevien yritysten saaman hyödyn lisäksi asiantuntijoina toimineiden opettajien osaamisen taso on noussut ja uusi teknologiatieto siirtyy välittömästi myös insinöörien opetukseen. Näin pystytään varmistamaan opiskelijoiden mahdollisimman ajantasainen osaaminen. Teknologiaselvitykset ja niistä tehtävä raportointi tarjoaa myös laajasti uutta aineistoa opetukseen. Samalla opetuksessa hyödynnettävien esimerkkien määrä ja ajankohtaisuus ovat parhaalla mahdollisella tasolla. Projektissa on testattu laajasti erilaisia tiedonhakutapoja sekä tiedonlevitysmenetelmiä. Projektiryhmä on myös listannut projektissa kehitettyjä ja käytettyjä hyviä käytäntöjä. Näiden perusteella projektin lopuksi tullaan mallintamaan erityisesti ammattikorkeakouluille soveltuva teknologiatiedonsiirron malli. Projekti on tuottanut myös useita merkittäviä yhteistyöavauksia sekä julkaisuja, joista yhdelle artikkelille ja esitykselle myönnettiin Award for Science Technology Transfer palkinto International Conference on

11 Innovative Technologies INTECH2013 konferenssissa Budapestissä. Yhteistyön myötä SAMKin edustaja on myös pyydetty SeAMKin konenäköprojektin ohjausryhmän puheenjohtajaksi. Tässä esityksessä projektin tuloksia peilataan erityisesti niiden opetukseen tuomaan lisäarvoon sekä opettajan ja opiskelijoiden motivaation lisääntymiseen Kliinisen perusosaamisen näyttökoemalli ja suositukset AHOT- käytännöksi sairaanhoitajatutkinnossa AnneMaria Kanerva, Seija Olli SAMK oli mukana Metropolian, Oulun seudun ja Saimaan ammattikorkeakoulu kanssa AHOT korkeakouluissa terveysalan osahankkeessa vuosina Hankkeen tarkoituksena oli laatia suositus valtakunnalliseksi hoitotyön kliinisen perusosaamisen näyttötavaksi sairaanhoitajan (AMK) tutkintoa suorittavien lähihoitajataustaisten opiskelijoiden aiemmin hankitun osaamisen osoittamiseen ja arviointiin sekä yhtenäistää eri ammattikorkeakoulujen AHOTkäytäntöjä. Hanke eteni kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa tehdyn kartoituksen avulla voitiin tunnistaa eri tavoin tehdyt näyttökokeet. Toisessa vaiheessa laadittiin näyttökokeisiin yhtenäinen prosessikuvaus, potilasesimerkit ja arviointikriteerit. Näyttökokeiden pilotointiin osallistui 174 opiskelijaa ja 20 opettajaa. Opiskelijoista 78 prosenttia (n = 136) läpäisi näytön. Palautekyselyyn vastanneista opiskelijoista (n = 114) ja opettajista (n = 18) suurin osa piti näyttökokeisiin valmistautumista, toteutusta ja arviointia pääosin onnistuneena. Opiskelijat toivoivat itsenäisen harjoittelun mahdollisuuksia ja näyttökokeiden ajoituksen optimointia. Opettajien antamat kehittämisehdotukset liittyivät potilasesimerkkien tehtävänantoon ja arviointikriteereihin. Hankkeen tuloksena työryhmä laati suositukset hoitotyön kliinisen perusosaamisen näyttökokeiksi. Suositukset ja loppuraportti on saatavilla sähköisenä AHOT korkeakouluissa hankkeen webportaalissa. Jatkossa ammattikorkeakoulujen opettajat voivat kehittää näyttökokeita ja uusia potilasesimerkkejä internetissä casepankin avulla. Kliinisen perusosaamisen näyttökokeen tulee olla kattava ja laajuudeltaan vähintään viisi opintopistettä ja sen tulee kartuttaa opiskelijalle vuodessa vaaditun 55 opintopisteen kokonaisuutta. Näyttökokeiden avulla voidaan kehittää lähihoitajataustaisten hoitotyön opiskelijoiden (sairaan, terveyden, ensihoitaja ja kätilö) opintopolkuja siten, että pystytään lyhentämään opintoaikaa ja turvaamaan tutkinnossa saavutettava osaamisen taso Offshore Merta edemmäksi kalaan Teemu Santanen Suomalainen ja varsinkin Länsisuomalainen Offshoreteollisuus on perinteisesti ollut erittäin vahvaa. Muutaman veturiyrityksen vaikutuksesta alueelle on syntynyt vahva offshoreteollisuutta palveleva pienten ja keskisuurten yritysten ekosysteemi. Näiden veturiyritysten projektit ovat mittavia niin rahallisesti ( M ) kuin projekteinakin. Projektien mittavuus on tehnyt valmistuskapasiteetin hallinasta vaikeata, sillä jo 13 projektia riittää täyttämään valmistuskapasiteetin 24 vuodeksi. Tilauskannan pitäminen edes kohtuullisen stabiilina on näillä reunaehdoilla haastavaa. Näiden ja muiden reunaehtojen, sekä kilpailijoihin nähden epäedullisen valuutta ja työvoimakustannuskehityksen vuoksi, suomalainen offshoreteollisuus ei ole onnistunut kotiuttamaan projektikauppoja ja myös tarjoussalkku on keventynyt heikentäen tulevaisuuden näkymiä entisestään. Tällä on ollut suoria vaikutuksia pieniin ja keskisuuriin yrityksen, jotka ovat toimittaneet tuotteita offshoreteollisuuteen isompien yritysten kautta. Offshoreekosysteemissä on teknologista osaamista, kykyä toimittaa laatu aikataulu ja projektiosaamista vaatimusten mukaisesti.

12 Osittain tunnetuista syistä pienet ja keskisuuret yritykset eivät toimita suoraan norjalaisille loppukäyttäjille. SAMK on käynnistänyt projektin näiden syiden vaikutusten pienentämiseksi ja poistamiseksi. Posterit sessio Exploring interactive gameplay for wellbeing enhancement Enda Finn This workshop presents an overview of a collaborative research and development project being run between SAMKs WETRG and DkITs Department of Computing and Maths. The project which began in September 2013 involves academic staff and final year degree students from DkITs B.Sc, in Computing in Games Development, physiotherapy students at SAMK, researchers from both WETRG and DkIT and a realworld Finnish client (and users) from a residential care community. The aim of the project is to explore how innovative and creative computer games could be developed, adopted and applied towards special end users with a range of physical, cognitive, social or emotional impairments in order to promote improvement in their wellbeing. The games were developed using state of the art software development tools (for 3D visualisation, animation, sound and interaction) and highly user- centric techniques (agile development, rapid prototyping and expert driven user profiling and evaluation). The underlying philosophy of WET (Wellbeing Enhancing Technology) is explored through the application of Universal Design principles. Participants in this workshop can expect a stimulating, challenging and (hopefully) fun experience as they get to participate in live gameplay of each of the three game prototypes developed: Evoke which is a thirdperson sandbox adventure aimed at people affected by mood related conditions such as SAD (Seasonal Adjustment Disorder); Nyx which is an open world puzzle adventure for people suffering from physical impairment such as MS (Multiple Sclerosis); Babel which is an online / LAN cooperative exploration platformer game which explores the use of NVC (nonverbal communication) and gestures to support gameplay particularly for people who suffer from social anxiety. Participants will also have the opportunity to provide feedback from their own user experienceof the games and their particular technical and / or research area Water quality changes in a building results from an office building during its first year of operation Jenni Inkinen Drinking water quality is routinely monitored in waterworks but in the distribution network, especially the quality of water inside the building is not generally monitored. Complex interactions existing between water distribution systemsmaterials and water can cause a reduction in water quality and/or unwanted changes in materials; aging or corrosion of materials or formation of biofilms on surfaces. In addition to pipe materials, metals can leach from water fittings such as brass joints and couplings. The microbiological quality of water and formation of biofilms as well as substances leaching from pipe materials and water fittings were evaluated by applying a living lab theme i.e. research in real life setting using a full scale system during its first year of operation. Many changes in water quality were found in the office building during its first year of operating. Lead, zinc, copper, nickel and molybdenum concentration were found to increase due to the stay in the building. Microbiological quality was also found to decline in water due to stagnation; flow conditions were

13 postulated to be able to detach biomass from biofilms into water after the water had been standing stagnant. Water quality can change in a building, especially if the cold water is allowed to stagnate which can increase microbial counts, or metals and other substances can leach from materials or water fittings. Also increased metal concentrations in the hot water circulation can occur. From the consumerspoint of view, by flushing away the stagnant cold water through a tap before consumption and using only cold water for drinking/cooking, enables consumer to obtain highest possible water quality without excessive metal concentrations or increased microbial counts Ilmastointitekniikan kirjojen laatiminen Esa Sandberg Keväällä 2011 Markku Rantama teki Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa käytettävän opetusmateriaalin kartoituksen, jossa ilmeni selkeä tarve päivitetystä ilmastointialan kirjasta. Suomen LVIliiton toimeksiannosta Esa Sandberg teki alustavan suunnitelman 2osaisesta yhteensä 1000 sivuisesta teoksesta, jota kesällä 2013 hänen toimittamanaan alettiin laatia 30 suunnittelun, urakoinnin, valmistuksen, huollon ja käytön asiantuntijan voimin. Teos valmistuu keväällä Teoksen tavoitteena on toimia rakennusalan perusteoksena, jossa käsitellään ilmastoinnin osuus havainnollisesti ja kattavasti perusteista viimeisimpien tutkimustulosten sovelluksiin. Osa 1 Sisäilmasto ja ilmastointijärjestelmät sisältää perustietoa ilmastointitekniikasta rakentamisen ja rakennusten käytön asiantuntijoille, kuten rakennuttajille, arkkitehdeille, rakenne, sähkö, rakennusautomaatiosuunnittelijoille ja urakoitsijoille, kiinteistöpidon ja huollon henkilöille sekä sisäilmaryhmille. Sen tavoitteena on tarjota perustiedot sisäilmastosta ja sisäilmaston tavoitteisiin tähtäävistä ilmanvaihto ja ilmastointijärjestelmistä, tarvittavista ilmavirroista sekä ilman kosteuden olemuksesta ja merkityksestä. Kirjassa esitellään ilmastointilaitoksen komponentit, koneet ja konehuoneet, kanavat ja varusteet, päätelaitteet ja huonelaitteet, jäähdytyslaitteet sekä sähkö ja automaatiolaitteet. Lisäksi kuvataan ilmastoinnin suunnitteluprosessi ja yhteistyö muiden osapuolien kanssa sekä esimerkkejä hyvin suunniteltujen tavanomaisten rakennusten suunnitteluperiaatteista. Osa 2 Ilmastointilaitosten mitoitus on jatkoa osalle 1 ja sen tavoitteena on syventää osaamista ilmastointilaitosten suunnittelussa, urakoinnissa, huollossa ja käytössä. Tavoitteena on opastaa sisäilmaston tavoitteisiin tähtäävään ilmanvaihto ja ilmastointijärjestelmien suunnitteluun ja mitoitukseen Kroonisia sairauksia sairastavien ja iäkkäiden osallisuuden vahvistaminen terveydenhuollossa AnneMaria Kanerva, Seija Olli, Sari Teeri Tausta: Krooniset sairaudet, muistisairaudet, mielenterveysongelmat ja päihteiden käyttö ovat suurin kansanterveyden uhka sekä terveyserojen aiheuttaja. Näiden sairauksien hoito perustuu potilaan/asiakkaan päivittäiseen itsensä hoitamiseen ja mahdollisuutta osallistua hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Väestön ikääntyminen on yksi 2000luvun suurimmista sosiaalisista ja taloudellisista haasteista eurooppalaisissa yhteiskunnissa. Vuoteen 2025 mennessä yli 20 % eurooppalaisista on vähintään 65 vuotiaita. Erityisen nopeasti kasvaa yli 85vuotiaiden määrä ja yhä useampi saavuttaa 100 vuoden iän. Iäkkäiden henkilöiden kohdalla tarvitaan yhä enemmän yksilöllisiä palveluratkaisuja ja osallistavaa asiakaslähtöistä toimintakulttuuria, mitä myös viimeaikaiset terveyspoliittiset linjaukset korostavat. Iäkkäällä henkilöllä on oltava mahdollisuus osallistua omien palvelujensa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin myös silloin kun hänen toimintakykynsä on heikentynyt.

14 Tavoite: Tavoitteena on potilaiden/ asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen. Hanketoiminnalla kehitetään asiakaslähtöisten terveyspalvelujen laatua ja yksilön osallisuutta omaa terveydentilaansa koskevien palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Lisäksi kehitetään hoitotyön koulutuksen sisältöjen ja menetelmien näyttöön perustuvuutta, ammattilaisten osaamista sekä osallisuuden arvioimiseen käytettäviä tutkimusmenetelmiä. Tutkimustehtävät: 1) Kartoitetaan iäkkäiden ihmisten ja kroonisia sairauksia sairastavien osallisuuden ja itsehoidon toteutumista hoito ja palveluketjun eri vaiheissa heidän itsensä, omaisten, sekä sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen tuottajien, toimijoiden ja ammattilaisten näkökulmista. 2) Kehitetään ja arvioidaan näiden potilaiden ja iäkkäiden hoito ja palveluketjuja 3) Tuotetaan ja arvioidaan osallistumista ja itsehoitoa tukevaa materiaalia ja menetelmiä 4) Levitetään ja juurrutetaan ammattilaisten osaamista potilaan itsehoidon ja osallisuuden vahvistamisesta koulutuksen avulla alueellisesti ja kansainvälisesti. 5) Kehitetään osallisuuden arvioimiseen käytettäviä tutkimusmenetelmiä 3.5. Sairaanhoitajakoulutuksen monimuotoopetuksen kehittäminen terveysalalla SAMKissa Kirsti JasuKuusisto Sairaanhoitajakoulutuksessa on käytössä Moodle oppimisympäristö, AC verkkoneuvotteluohjelma, oppimistehtäviä verkossa, Ahotointia kehitetään samoin simulaatio opetusta. Steniuksen kampuksella toteutetaan aikuiskoulutusta monimuotoopetuksena. Tulevaisuudessa on näkyvissä tarve sairaanhoitajakoulutuksen joustavuuden lisäämiseen. Kokonaishanke on nelivuotinen, tämä esitys käsittelee vuoden 2014 osuuden. 1) Keväällä 2014 valmistelaan lukuvuoden monimuoto- opetus 2) 2014 syksyllä ja 2015 keväällä valmistellaan lukuvuoden monimuotoopetus 3) 2015 syksyllä ja 2016 keväällä valmistellaan lukuvuoden monimuotoopetus 4) 2016 syksyllä ja 2017 keväällä valmistellaan lukukauden kevät 17 monimuotoopetus. Tämän hankkeen tavoitteena on kerätä em. asiat yhteen, kouluttaa opettajia ja luoda Moodleen ja AC:hen toimivat käytännöt ja ottaa käyttöön Webex (Hill) ympäristö, jotta voidaan yhdelle vuoden aikana sisään otettavista väylistä tarjota monimuotoisena etenevä koulutus. Toimenpiteet Vaihe 1. Monimuoto- opetuksen kehittäminen terveysalalla syksyllä 2014 alkavalle ryhmälle Keväällä (2014) tavoitteena on suunnitella ja valmistella toteutus lukuvuoden opetus monimuotoiseksi, sekä antaa opettajille tarvittavaa koulutusta teknisten taitojen kehittämiseksi. Hyödyksi käytetään aiemmin tehtyjä tehtäviä, mutta niiden rakenne yhteismitallistetaan. Hyödyksi voidaan käyttää sekä AHOTinti projektin, että simulaatio opetuksen tuottamaa aineistoa Kielten ja veistinnän opetus sekä Käännös ja kielipalvelut Henna Tiittanen & Mari Linna Hankkeet 2013: Kielitutoroinnin kehittämishankkeen tavoitteena oli tehostaa ja yhtenäistää opiskelijoiden kieliopintojen ohjaamista ja järjestelyjä koko SAMKissa, lisätä kielistä suoritettujen opintopisteiden määrää ja edistää läpäisyä, parantaa kielistä suoriutumista lukitestauksen ja henkilökohtaisen tuen avulla sekä lisätä liikkuvuutta kampusten välillä.

15 Kielitutor työryhmä laati yhteisen infopaketin kampuskohtaisten kieliinfojen pitämistä varten. Paketti sisältää tietoa mm. tasotestitvalmentavapakollinen englanti/ruotsi putkesta, valinnaisten kielten tarjonnasta eri kampuksilla sekä valmentavien yhteistoteutuksista. Lisäksi viestinnän lehtori Pia Lahdenmaa laati tiedotteen oppimisen ongelmista ja lukitestauksista ja siihen liittyvistä tukipalveluista. Hankeryhmän jäsenten lisäksi muille kampuksille nimettiin opettajat, joiden vastuulla oli opiskelijoiden ohjaus kieliopinnoissa. Yhteistyön vaikutuksia eri kampusten välillä on nähty esimerkiksi tasotestien järjestelyissä, valmentavien yhteistoteutuksissa sekä valinnaisten kielten suuremmissa ja monialaisemmissa opiskelijaryhmissä. Kehittämiskohteina koetaan edelleen laajempi yhteistyö tutoropettajien kanssa erityistä tukea kaipaavien opiskelijoiden suhteen sekä kielten opinnoista tiedottamisen parantaminen sekä talon sisällä että sen ulkopuolelle (esim. oman nettisivu, kouluvierailut ja Open SAMK). Kielten kehittämishankkeisiin 2013 kuului myös valmentavien opintojaksojen verkkototeutusten hanke tavoitteinaan mahdollistaa jaksojen suorittaminen myös kauempana asuville, lisätä kielistä suoritettujen opintopisteiden määrää ja edistää läpäisyä koko SAMKissa sekä hakea entistä taloudellisempia ja paikasta riippumattomampia ratkaisuja kielikoulutuksen toteuttamiseen. Toteutuneet Englannin ja Ruotsin perusteet 1 ja/tai 2 opintojaksot edustivat kattavasti eri osaamisalueita, sekä opettajien että opiskelijoiden suhteen. Eri opintojensa vaiheissa olevien opiskelijoiden lisäksi näille pilottiopintojaksolle löytyi osallistujia avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Jokainen opettaja lähestyi aihetta hieman eri näkökulmasta ja tuloksena olikin 4 erinäköistä toteutusta. Materiaali on kuitenkin pyritty koostamaan niin, että se on suoraan tai muokaten käytettävissä eri aloilla ja/tai yhteisryhmissä tulevaisuuden toteutuksissa. Käännös ja kielipalvelut Satakunnan ammattikorkeakoulussa kielten opiskelun tavoitteena on opiskeltavan alan ammattikielen ja ammatissa tarvittavien viestintätaitojen oppiminen. Kieltenopettajat ovat tekniikan, liiketalouden, merenkulun, sosiaali ja terveysalan ja kuvataiteen ammattikielen asiantuntijoita. Tarjoamme eri alojen käännöspalvelua sekä yksityisille että yrityksille. Käännämme esim. päättötöiden ja pro gradujen tiivistelmiä englanniksi, erilaisia esitteitä ja muuta viestintämateriaalia, jossa erikoisalojen kielen hallinta on tärkeää. Meiltä voit tilata myös oikolukua ja esim. esityksen tai puheen editointia ja muokkausta, jossa esityspaikan kulttuurikonteksti on otettu huomioon. Tarkempia tietoja antaa Tuija Huokkola, tuija.huokkola(at)samk.fi, puh GAS koulutuksella kohti asiakaslähtöisyyttä Merja Sallinen, Esa Bärlund, Merja Koivuniemi, Timo Heinonen Goal Attainment Scaling menetelmä (GAS) on valittu välineeksi edistämään kuntoutuksen tavoitteellisuutta ja sen arviointia. KELAN kustantamassa vaikeavammaisten kuntoutuksessa palveluntuottajien on suositeltu ottavan GAS menetelmä käyttöön jo seuraavalla sopimuskaudella mutta viimeistään 2019 alkaen kattaen silloin kaikki noin 3000 avokuntoutuksen palveluntuottajaa maanlaajuisesti. Ammattikorkeakoulut ovat toteuttaneet menetelmän käyttöön liittyen koulutusta kuntoutuksen palveluntuottajille menetelmän käytöstä. Koulutukseen arvioidaan tähän mennessä osallistuneen n palveluntuottajaa. Arviointitutkimuksen avulla selvitetään, miten koulutetut ammattilaiset kokevat osaavansa ohjata asiakasta tavoitteiden määrittelyssä ja yksilöllisesti tarkoituksenmukaisten indikaattoreiden löytämisessä, joilla tavoitteiden saavuttamista arvioidaan. Tutkimus antaa siis myös tietoa menetelmän käytettävyydestä. Tämä posteriesitys / suullinen esitys

16 käsittelee hankkeen ensimmäistä vaihetta eli koulutukseen osallistuneille kohdistetun sähköisen kyselyn alustavia tuloksia Green Care yrittäjyys Satakunnassa Jaana Ruoho Suomenkielinen esitys. Postereita, diaesitys. Matkailun tiimissä käynnissä oleva Green Care esiselvitys ja tiedotushanke kartoittaa Green Caresta kiinnostuneita matkailu ja hyvinvointialan yrittäjiä Satakunnassa. Puhdas luonto on Satakunnassa matkailun vetovoimatekijä ja arvokas resurssi, jonka vastuullinen ja kestävä hyödyntäminen mahdollistaa matkailutulojen kasvun ja uusien työpaikkojen syntymisen. Green Care tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia monipuolistaa matkailu ja hyvinvointialan palvelutarjontaa ja aihe onkin herättänyt runsaasti mielenkiintoa yrittäjien parissa. Green Care toiminnalla tarkoitetaan luontoelementtien tietoista hyödyntämistä ihmisen sosiaalisen, fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Green Care on sateenvarjokäsite useille eri tavoille toteuttaa luontolähtöistä toimintaa, jossa tavoitteena on hyvinvoinnin lisääminen. Toiminnan hyvinvointivaikutukset syntyvät luonnon elvyttävyyden ja siihen liitettävän toiminnan ja yhteisöllisyyden kautta. Green Care toiminnassa matkailualan yrittäjät pystyvät kehittämään uusia palveluja ja tasamaan sesonkivaihteluja verkostoitumalla hyvinvointialan yrittäjien kanssa. Sosiaali ja terveysalalla Green Care menetelmien soveltamisen mahdollisuudet ovat monipuoliset maaseudun perhekodeista erilaisiin luontoympäristössä tapahtuviin terapiapalveluihin. Luontoa hyödyntävä matkailu, työhyvinvointitoiminta ja luonnossa tapahtuvat ohjelma ja hyvinvointipalvelut, mindfullness harjoitukset metsässä, saunaan perustuvat hyvinvointipaketit, rauhoittumiseen teemoitetut luontopolut tai hiljentymisviikonloput ovat muutamia esimerkkejä, joissa Green Caren periaatteita voi soveltaa. Esityksen runko: Green Care Suomessa Hankkeen tavoitteet Hankkeen toimenpiteet Hankkeen tulokset eli esimerkkejä satakuntalaisista Green Care yrittäjistä ja toiminnasta Simulaatioopetuksen kehittäminen terveysosaamisalueella Marita Kujala, Kristiina Kurittu, Aulikki KuuriRiutta, Merja Ojala, Tiina Pennanen Välineet: Potilassimulaattori, ekgkone, infuusiautomaatti, ruiskupumppu, letkustot, infuusiopussi, infuusion laitto välineet, RRmittari, Sp02mittari, happimaski + muut tarvikkeet Simulaatioopetuksen ja simulaattorinuken esittely, Caseesitys; perifeerisen kanyylin laitto, sydänfilmin otto, RR, Sp02, syke, periferian lämpö, hengitys ja happinaamarin laitto, kipulääkkeen antaminen, lääkemäärän laskeminen, letkuttaminen, kirjaaminen Satakunnan ammattikorkeakoulun terveysosaamisalueella yhtenä opetuksen kehittämisen kohteena vuosina on simulaatiooppimisympäristön kehittäminen ja simulaatioopetuksen integroiminen opetukseen. Tavoitteena on, että simulaatioopetus käynnistyy ja se tulee systemaattiseksi osaksi syksyllä 2013 alkanutta hoitotyön opetussuunnitelmaa aina hoitotyön perusteiden opiskelusta hoitotyön syventäviin opintoihin. Tavoitteena on myös suunnitella miten simulaatioympäristöä hyödynnetään osana teoria ja laboraatioopetusta sekä workshop viikkojen toteutusta. Simulaatiolla tarkoitetaan henkilöä, laitetta tai olosuhteiden kokonaisuutta, joka pyrkii esittämään ongelmia autenttisesti koulutusta ja arviointia silmälläpitäen. Oppimisen näkökulmasta simulaatio tarkoittaa todellisuuden jäljittelyä oppimisympäristössä, jossa simuloidut tapahtumat tapahtuvat ennalta määritellyllä tavalla. Simulaatiossa toteutettava toiminta, tekeminen ja kokeminen, sekä jälkeenpäin tapahtuva reflektio tuottavat osallistujille kokonaisvaltaisen oppimisprosessin

17 luovassa ympäristössä. Opiskelija omaa tietopohjaansa muokatessaan on mahdollisimman kokonaisvaltaisesti kosketuksessa sellaiseen todellisuuteen, jossa hän muutenkin toimii. Näin opittu uusi tai muokattu tieto on helpommin hyödynnettävissä arkitodellisuuden käytännön tilanteissa. Simuloidun toiminnan avulla opiskelija huomaa myös tiedolliset rajoitteensa opiskeltavaan asiaan, mikä haastaa opiskelijan hankkimaan lisää teoreettista tietoa, jotta hän voi tehdä simulaatioharjoituksessa ja todellisissa hoitotilanteissa oikeita ratkaisuja ja johtopäätöksiä. Tällainen oppiminen on välttämätöntä työelämässä, jossa pelkän teoreettisen tiedon omaksuminen ei riitä vaan tarvitaan sen soveltamista käytäntöön ja uuden tiedon liittämistä aikaisemmin opittuun. Simulaatioiden tulee sisältyä mielekkäästi opetussuunnitelmaan, jotta opiskelijat ymmärtävät niiden merkityksen oman kehittymisen näkökulmasta. (Cover 2011; Gallaway 2009; Herranen 2011; Jokela 2011; Nurmi, Rovamo & Jokela 2013; Åker 2010.) Posterit sessio SolarForumcluster development as part of RDI and education integration Suvi Karirinne, Meri Olenius 4.2. Multiprofessional learning in multicultural and practical context Maija Kangasperko, Minna Markkanen, Mari Törne The Finnish Government aims for an immigration policy that supports the building of an unprejudiced, safe and pluralistic Finland, and enhances Finlands international competitiveness. Research has clearly stated that a significant number of immigrants have health and wellbeing problems which cause difficulties in integrating working life. Immigration is a big change in life and adaptation to a new situation can cause huge stress. Stress is closely linked both to physical and mental wellbeing. Finnish health care professionals face more and more immigrants in their work in Satakunta region, too. The MSAH strategy for social and health policy and the government programme stress the inclusion of the special needs of immigrants in the development of social and health care services and in the education of social end health care professional Ahot Polku hoitotyön nuorten koulutuksessa Tarja Henttonen, Tiina MikkonenOjala, Hanna RautavaNurmi Valintakokeissa tammikuussa 2014 alkavaan hoitotyön koulutusohjelmaan tuli valituksi 15 lähihoitajaa. Heille postitettiin kutsu saapua kouluun kahta päivää muita aikaisemmin (2.1), sekä ennakkotehtävä alkuvaiheen hoitotyön teoriaopintojen osaamisen näytöstä.lähihoitajista 9 aloitti opintonsa ja saapui paikalle 2.1 klo 14 (ennakkotehtävät tehtyinä). Lisäksi ryhmään on tullut varasijoilta 2 opiskelijaa. AHOTpolku ryhmässä on nyt 11 opiskelijaa. Opiskelijoille luotiin AHOT kädentaitojen näyttökoetehtävät (muokaten olemassa olevia tehtäviä soveltuviksi opetussuunnitelman tavoitteisiin). Ryhmän 10 opiskelijaa on suorittanut HT Hoitotyön auttamismenetelmät, 7.0 op ja HT Kliiniset hoitotyön taidot ja toiminnot I, 5.0 op ja HT Kliiniset hoitotyön taidot ja toiminnot II, 5.0 op opintojaksoista kädentaitojen näyttökokeet hyväksytysti. (lukuun ottamatta suoniverinäytteen ja lääkehoidon osioita) Opiskelijoille on luotu

18 etenemissuunnitelma kevääksi 2014 joissa heillä on mahdollisuus suorittaa yhden vuoden opinnot puolessa vuodessa. Yhteensä 59 opintopistettä. Jatkossa kunkin opiskelijan nopeutettu eteneminen suunnitellaan yhdessä vastaavan opettajatutorin kanssa yksilöllisesti. Kahdeksan opiskelijaa kymmenestä haluaa tällä hetkellä nopeuttaa opintojaan mahdollisimman paljon jatkossakin INNOKEhanke Iäkkäiden kaatumisenehkäisykoulutus pkyrityksissä Päivi Kankaanranta, Sari Teeri Kaatumiset ovat iäkkäiden henkilöiden yleisin tapaturmaryhmä. Tutkimusten mukaan joka kolmas yli 65vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa ja useat heistä toistuvasti. Kaatumistapaturmat seurauksineen sitovat runsaasti sosiaali ja terveydenhuollon voimavaroja ja heikentävät kaatuneen henkilön elämänlaatua monin tavoin. Porissa toteutettiin vuosina iäkkäiden kaatumisten ehkäisyä koskeva tutkimus, jonka yhteydessä kehitettiin riskiryhmille soveltuva kaatumisten ehkäisyohjelma ja toimintamalli vaaratekijöiden kartoitukseen. Mallia testattiin ja kehitettiin edelleen perusterveydenhuollossa Satakunnassa. Hankkeessa keskityttiin kaatumisten sisäisiin vaaratekijöihin. Näitä sisäisiä tekijöitä ovat liikkumista haittaavat sairaudet, psyykenlääkkeiden tai keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö, heikko lihasvoima, alentunut tuntoherkkyys, huono tasapaino, heikko näkökyky, depressio, alkoholin käyttö sekä aikaisempi kaatuminen. Aikaisemmasta kaatumisesta seuraavan kaatumisen pelon on todettu johtavan päivittäisten toimintojen ja liikkumisen rajoittumiseen, jonka seurauksena fyysinen ja psyykkinen kunto sekä sosiaalinen elämänlaatu heikentyvät. INNOKEhankkeen kohderyhmänä olivat Satakunnan alueen hyvinvointialan pk- yritykset (8 yritystä), joiden kanssa tehtiin yhteistyötä iäkkäiden kaatumisten ehkäisyohjelman jatkamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Koulutuksen tarveselvitys tehtiin ottamalla ensin yhteys yritykseen. Tarveselvitysten perusteella sovittiin koulutustapaamiset, jotka toteutettiin yritysten tiloissa. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä hoitohenkilöstön osaamista iäkkäiden kaatumisriskin tunnistamiseen ja siihen, millä keinoilla iäkkäiden kaatumisia yksikössä voidaan vähentää. Koulutus sisälsi tutkittua tietoa kaatumisista ja niiden vaaratekijöistä. Ammattikorkeakoulujen tarjoaman koulutuksen tulee heijastaa työelämän muuttuvia osaamistarpeita. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä työelämän ja yritysten kanssa Ohjatun harjoittelun käsikirja Terveys osaamisalueella Erja Hannula, kliiniset opettajat Ohjatun harjoittelun käsikirja Terveys osaamisalueella Ohjatun harjoittelun käsikirjaa Terveys osaamisalueella kehitettiin 2013 osana ohjatun harjoittelun kehittämishanketta. Tavoitteena on kehittää väline, joka tukee opiskelijan ammatillisen kasvun kehittymistä koulutuksen eri vaiheissa koko koulutuksen ajan. Lisäksi käsikirjan tavoitteena on tukea harjoittelun lähiohjaajien ja opettajien työskentelyä sekä yhtenäistää edelleen harjoittelun ohjauskäytänteitä. Vuonna 2013 luotiin Terveysosaamisalueelle opiskelijan ammattitaitoa edistävä harjoittelun käsikirja opiskelijoiden, ohjaajien ja opettajien käyttöön. Samalla perustettiin harjoittelun tehtäväpankki sekä linjattiin OPS 2013 mukaiset harjoittelukäytänteet. Palautetta käsikirjasta pyydetään 2014 lopussa. Harjoittelun käsikirja sisältää mm. keskeiset harjoitteluun liittyvät käsitteen määrittelyt (esim. harjoittelun ohjausmalli, ammattitaito, ammatillinen vuorovaikutus, etiikka) harjoittelu oppimisympäristönä, harjoittelun ohjeellinen eteneminen, säädökset, opiskelijan, ohjaajan ja opettajan tehtävät, harjoittelun arviointi, harjoittelujaksojen tavoitteet sekä tehtävät eri vaiheissa sekä käytännön järjestelyt. Sisällöiksi muotoutui: OHJATUN HARJOITTELUN KÄSIKIRJA TEERVEYS OSAAMISALUEELLA 1.AMMATTITAITOA EDISTÄVÄÄ HARJOITTELUA OHJAAVAT SÄÄDÖKSET, LAINSÄÄDÄNTÖ JA OSAAMISVAATIMUKSET 2.AMMATTITAITO 3. AMMATILLINEN KASVU 4. AMMATTIETIIKKA 5. HARJOITTELU JA SOSIAALINEN MEDIA 6.AMMATTITAITOA EDISTÄVIEN HARJOITTELUJEN

19 ETENEMINEN OPETUSSUUNNITELMISSA 2008 JA OPISKELIJAN, OHJAAJAN JA OPETTAJAN VASTUUT OHJATUSSA HARJOITTELUSSA 7.1 HARJOITTELUN PROSESSIKUVAUS 7.2 HARJOITTELUN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT 8.HARJOITTELUN TEHTÄVÄT (TEHTÄVÄPANKISSA ) a) REFLEKTIOPÄIVÄKIRJA b) JAKSOKOHTAISET TEHTÄVÄT 9.HARJOITTELUN ARVIOINTI 4.6. Opinnäytetyönohjauksen Moodlealusta vaihekohtainen ohjeistus opinnäytetyöprosessin tukena Niko Kandelin Opinnäytetyönohjauksen Moodlealusta nimellä kulkeva sisäinen kehityshanke toteutettiin vuonna Projektin tavoitteena oli selkeämmän ohjausmallin ja sitä tukevan Moodlealustan luominen ja testaaminen. Projektissa rakennettiin Otan kampuksella testattavaksi nykyisille malleille osittain vaihtoehtoinen alusta. Tässä alustassa opinnäytetyö on prosessina jäsennelty päävaiheisiin siten, että opiskelijalla on mahdollisuus saada nimenomaan kyseiseen vaiheeseen liittyvää ohjeistusta ja vinkkejä eri tiedonlähteistä. Vaiheita on yhteensä yhdeksän alkaen opinnäytetyöaiheen ja toimeksiantajan etsimisestä työn toteutuksen vaiheiden kautta julkaisemiseen ja valmistumiseen liittyviin ohjeisiin. Alusta on rakennettu siten, että siinä on huomioitu myös muuttuneiden menettelyohjeiden kautta tulevat vaatimukset sähköiseen passiin ja opinnäytetyön kolmeen viiden opintopisteen laajuiseen osasuoritukseen ja niiden todentamiseen liittyen. Hankkeen tavoitteena on, että opinnäytetyöprosessia saadaan nopeutettua, keskeytysten määrää vähennettyä, aloittamista helpotettua ja opinnäytetöiden konkreettisten tulosten ja raporttien laatua parannettua. Näiden tavoitteiden osalta voidaan todeta, että kampuksella suoritettuun kyselyyn vastanneista 15 opiskelijasta 80% oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että alusta helpottaa opinnäytetyön aloittamista. Samaan kyselyyn vastanneista 74% oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että alusta selkeyttää opinnäytetyöprosessia. Alustan kehitystyö jatkuu vielä. Tähänastiset tulokset ovat kuitenkin kaikkien samkilaisten hyödynnettävissä Moodlessa Esteettömyys ja saavutettavuus tuumasta tuloksiin Kati Karinharju Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK) on tehty pitkäjänteistä ja päämäärätietoista työtä alueellisen esteettömyyden edistämiseksi jo vuosia. Vuoden 2013 alusta esteettömyys on ollut yksi Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimus ja kehittämistyön kärkialueesta, mikä osoittaa organisaation laajaa sitoutumista esteettömyyden kehittämiseen ja tutkimiseen. Tutkimus ja kehittämistyössä painopistealueita ovat toimiva arki, fyysiset olosuhteet sekä tiedollinen ja sosiaalinen toimintaympäristö. Toimivan arjen suunnittelussa ja toteuttamisessa avainasemassa ovat palveluntuottajat, asiakkaat/käyttäjät, opiskelijat sekä asiantuntijat. SAMKissa Esteettömyys ja kaikille avoin toiminta/tarjonta nähdään myös alueen yritysten ja toimijoiden kilpailukyvyn kannalta merkittävänä tekijänä, sillä palveluiden kehittäminen esteettömäksi tietää uusia potentiaalisia asiakasryhmiä. Lisäksi esteettömyys tuo lisäarvoa myös yritykselle sekä palvelun soveltuvuutena kaikille asiakkaille että imagollisesti. Tämän työpajan tavoitteena on esitellä esteettömyys ja saavutettavuus tutkimusryhmän tavoitteita, hankkeita ja niiden tuloksia sekä herättää keskustelua tulevaisuuden tutkimustarpeista. Sähköinen esteettömyyskartoitus ja raportointityökalu Satakunnan ammattikorkeakoulussa on luotu sähköinen kartoitus ja raportointityökalu, jonka tarkoituksena on helpottaa ja selkeyttää esteettömyyskartoitusten tekemistä ja raportointia. Kartoitustyökalun tuoteperheeseen kuuluvat rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus,

20 liikuntapaikkojen esteettömyyskartoitus, liikuntapaikkojen esteettömyyden tilan arviointilomake, kotiympäristön kartoituslomake sekä aistityökalu ympäristön kartoitukseen. Kartoitustyökalu sisältää julkisen rakennuksen esteettömyyskartoitukseen tarvittavat ESKEHlomakkeet sekä liikuntatilojen esteettömyyskartoituslomakkeet. ESKEHlomakkeisto sisältää yhdeksän kartoituslomaketta katu ja viheralueista sekä 22 rakennusten kartoituslomaketta. Liikuntatilojen kartoituslomakkeita on 21 kpl. Kysymyksiä kussakin lomakkeessa on 1202 kpl. Esimerkiksi tabletilla käytettävä sovellus sisältää kaikki kartoituksessa tarvittavat lomakkeet, joiden avulla kartoittaja voi kyllä ja ei vastausvaihtoehtoja käyttämällä tehdä esteettömyyskartoituksen. Jokaisen kysymyksen kohdalle voi myös kirjoittaa kommentteja. Käyttäjä saa myös valittujen vastausten perusteella kartoitettavasta kohteesta valmista raporttitekstiä, jota voi muokata esimerkiksi Wordissä. Tämä nopeuttaa kartoituksen tekemistä ja raportin kirjoittamista huomattavasti. LIEKA hanke Suomessa Opetus ja kulttuuriministeriö rahoittaa liikuntapaikkarakentamista ja liikuntapaikkojen peruskorjauksia. Liikuntalain mukaan väestölle pitää turvata tasaarvoiset liikuntapalvelut, mutta tämä toteutuu vaihtelevasti. Maaliskuussa 2013 käynnistyi Satakunnan ammattikorkeakoulun toteuttama, opetus ja kulttuuriministeriön osittain rahoittama hanke kuntien pääliikuntapaikkojen esteettömyyden tilan selvittämiseksi ja tulevien rakentamis ja korjaushankkeiden arviointimallin luomiseksi. Luotavan mallin avulla on tarkoitus arvioida liikuntapaikkarakentamisen avustushakemukset esteettömyyssuunnitelmien osalta. Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää ja kuvata valtakunnallisesti pääliikuntapaikkojen esteettömyyden tilaa sähköisellä elomakekyselyllä sekä esteettömyyskartoituksissa kerätyn tiedon avulla. Tutkimuksen 1. vaiheen laajan puhelinkyselyn perusteella selvitettiin mikä on käyttäjämäärän mukaan kunkin kunnan pääliikuntapaikka ja jaettiin saadut vastaukset kategorioihin uimahallit, jäähallit, liikuntahallit ja salit, kentät sekä muut. Puhelinkyselyä seurasi tutkimuksen 2. vaiheen sähköinen elomakekysely, jolla kerättiin tietoa pääliikuntapaikkojen esteettömyydestä kunnan edustajan näkökulmasta. Sähköisen kyselyn jälkeen 16 kohteessa suoritettiin esteettömyyskartoitus, joista saatiin objektiivista tietoa kohteiden esteettömyydestä. Kyselystä ja kartoituksesta saatuja tietoja verrattiin keskenään ja arvioitiin sähköisen kyselyn riittävyyttä esteettömyyden tilan arvioimiseksi. Tutkimuksen yhteydessä kehitettiin olemassa olevaan esteettömyyden kartoitus ja raportointityökaluun ominaisuus liikuntapaikkojen esteettömyyden tilan arviointiin, opetus ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkarakentamista koskevan päätöksenteon valmistelun ja päätöksenteon tueksi. Interaktiivinen verkkooppimisympäristö: kaikille.fi Tiedon jakaminen ja sen etsiminen sähköisesti ovat tätä päivää. Satakunnassa ei ole ollut Internet- sivua, joka kokoaisi yhteen alueen esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskevaa tietoa. Vuoden 2013 alussa Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Prizztech Oy käynnistivät esteettömyysosaamista edistävän Interaktiivinen verkkooppimisympäristö: kaikille.fi hankkeen, jossa tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa Satakunnan alueen esteettömyyttä laajasti esittelevä Internetsivusto. Sivuston luomisen taustalla oli kaksi näkökulmaa: 1) sivusto itsessään sekä sen toteuttamiseen käytetty tekniikka toimii esimerkkinä esteettömien verkkosivujen luomisesta sekä tiedon saavutettavuuden mallina ja 2) sivustojen sisältö tarjoaa tietoa, koulutuksia, osaamista ja palveluita ja sivusto toimii esteettömyyttä kokoavana tietolähteenä. (Karinharju 2014.) Sivujen käytettävyyden kehittämisessä käytettiin käyttäjien kanssa vuoropuhelevaa ja interaktiivista kehittämistapaa, jonka on todettu nopeuttavan käyttöliittymäkehitystä ja parantavan suunnittelijoiden valmiuksia ottaa kehittämisessä erilaisia tarpeita huomioon (Sinkkonen, Kuoppala, Parkkinen & Vastamäki 2006, 280). Valmistuneen sivuston sisältö koostuu eri alojen osaajien ja ammattilaisten tuottamista materiaaleista. Sivustoilta löytää tietoa Satakunnan eri palveluiden esteettömyydestä sekä ohjeita ja vinkkejä esimerkiksi kaikille avoimen luontoopetuksen kehittämiseen. Tämän lisäksi käyttäjä voi saada tietoa esteettömyydestä ja välineitä työhön ja arkeen, löytää uusia esteettömyysratkaisuja ja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

palveluinnovaatiot metropolialueella

palveluinnovaatiot metropolialueella Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Kartoitetaan olemassa oleva Green Care -toiminta Levitetään tietoa Green Care toiminnasta Lisäksi: Kartoitetaan tutkimus- ja koulutustarjonta Selvitään tutkimus-

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Mistä kysymys? Onko yrityksesi ottamassa ensi askeleita kansainvälistymisessä tai suuntaamassa uusille

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea

There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea Yhteisenä tavoitteena kansainvälinen osaava metropoli There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea Pertti Vuorela 9.6.2011 NoWrongDoor konseptoi kansainväliset asettautumispalvelut metropolialueella Asiakasta

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Korkeakoulujen kv-kevätpäivät toukokuu 2014 Tampere Sari Höylä Lehtori, kansainväliset

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011. 4.11.2011 Johanna Holvikivi

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011. 4.11.2011 Johanna Holvikivi METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 4.11.2011 Johanna Holvikivi Osaamista ja oivallusta tulevaisuuden tekemiseen Electric Race About -sähköauto 11/9/2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 3 Yhteisö, uudistaja

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista -

Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista - Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista - Helli Kitinoja Seinäjoen ammattikorkeakoulu KV-kevätpäivät Lahti 23.5.2012 4.6.2012 KESU 2011-2016

Lisätiedot

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on

Lisätiedot

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Kehittämispäällikkö Timo Halttunen, Turun yliopisto Yliopettaja Marjaana Mäkelä, HAAGA HELIA ammattikorkeakoulu Eurooppalaisen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Liiketalouden ala Tutkinto-ohjelma Liiketalous, päiväopiskelu Liiketalous, monimuoto European Business Administration International Business and Logistics

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Verkostojen voima saako rahalle vastinetta?

Verkostojen voima saako rahalle vastinetta? Verkostojen voima saako rahalle vastinetta? Kv-kevätpäivät Sessio B1, 13.5.2014 Kirsti Virtanen, Turun ammattikorkeakoulu Mervi Rantanen, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Verkostoyhteistyön johtaminen - case

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Master in Research and Innovation in Higher Education (MARIHE) Erasmus Mundus

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

Mitä meneillään FinBraTechissa?

Mitä meneillään FinBraTechissa? www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Hankkeen tavoitteena on edistää korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä seuraavasti: 1. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Työväen Akatemia Terhi Dahlman & Minna-Mari Roms Hyvät edellytykset yhteistyölle HUMAKin ja Työväen Akatemian

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot