Selvitys koskien pakolaisten vastaanottamista Paraisille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys koskien pakolaisten vastaanottamista Paraisille"

Transkriptio

1 Selvitys koskien pakolaisten vastaanottamista Paraisille

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Pakolaisten valinta 4 2. Tiedottaminen 4 3. Asuminen 5 4. Terveydenhuolto 5

3 5. Sosiaalihuolto Alkuvaiheen tukitoimet Alkukartoitus Kotoutumissuunnitelma ja kielikoulutus Sosiaalihuollon palvelut 8 6. Maahanmuuttajien työllistyminen Kaupunki työllistäjänä Sivistys Päivähoito Perusopetus Ruotsinkielinen perusopetus Suomenkielinen perusopetus Vapaa-aika, kulttuuri ja kirjasto Vapaa sivistys Kielipalvelujen järjestäminen Kiintiöpakolaisryhmät Talous Kaupungin menot Valtiolta saatavat korvaukset Yhteistyö Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset 19

4 Liite 1. Nelikenttäanalyysi pakolaisten vastaanottamisesta Liite 2. Terveydenhuoltopalvelut

5 1. Johdanto Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on esittänyt , että Paraisten kaupunki tekisi päätöksen pakolaisten vastaanottamiseksi Syyriasta (4 5 perhettä/20 pakolaista) vuonna Kotoutumislain mukaan valtio myöntää korvauksia kiintiöpakolaisista. Korvausten saamiseksi ELY-keskus edellyttää kunnalta voimassa olevaa kotouttamisohjelmaa sekä sopimusta henkilöiden kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Paraisilla seudullinen kotouttamisohjelma vuosille on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Pakolaisten vastaanottopäätös edellyttää kaupungilta sopimuksen tekemistä ELY-keskuksen kanssa. Sopimuksessa sovitaan kaupungin pakolaiskiintiöstä, johon voi kuulua sekä kaupunkiin osoitettuja kiintiöpakolaisia että myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneita turvapaikanhakijoita. Sopimuksessa on myös määriteltävä, montako pakolaista kaupunki vastaanottaa vuosittain tai säännöllisin väliajoin. Paraisten kaupungin vuoden 2014 talousarvion käsittelyn yhteydessä päätettiin, että kaupunki tekee selvityksen kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta. Tarkoitusta varten asetettiin työryhmä, joka sai tehtäväksi selvittää Paraisten kaupungin edellytykset pakolaisten vastaanottamiselle. Työryhmän oli myös määrä laatia alustava suunnitelma pakolaisten vastaanottamisen järjestämisestä ja selvittää mahdollisesta vastaanottamisesta aiheutuvat kustannukset. Työryhmän jäsenet ovat olleet: Pia Hotanen, päivähoidon päällikkö (työryhmän puheenjohtaja) Minna Lindroos, työllisyyskoordinaattori Oili Söderblom, asuntosihteeri 5

6 Hedda Mattson, terveydenhoitaja Työryhmän kokouksiin on kutsuttu asiantuntijoina myös talouspäällikkö Svante Nysten ja sosiaalipalvelupäällikkö Heidi Ulriksson. Työryhmän sihteerinä on toiminut Solveig Wilén. Ryhmä on kokoontunut viisi kertaa ja muutamia pienempiä alakohtaisia työkokouksia. Työkokousten lisäksi työryhmän kokouksiin ovat olleet kutsuttuina maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki ELY-keskuksesta, maahanmuuton seutuohjaaja Miia Österbacka Turun kaupungilta, Punaisten Ristin sekä ruotsin- ja suomenkielisen seurakunnan edustajia, James Simpson (YH Novia), Janakkalan kunnan edustajia ja Tomas Bergman UNHCR:sta/YK:sta Pakolaisten valinta Kiintiöpakolaiset odottavat Suomesta kuntapaikkaa YK:n pakolaisjärjestön UNCHR:n leireillä. Suomen viranomaiset haastattelevat UNHCR:n ehdottamia pakolaisia ja valitsevat haastattelujen perusteella henkilöt, jotka otetaan Suomeen. Haastatteluja tehdään pakolaisten oleskelumaissa, yleensä pakolaisleireillä tai UNHCR:n tiloissa. Sisäasiainministeriö päättää, mistä maista kiintiöpakolaisia otetaan. Suomeen valittavat pakolaiset esimerkiksi Syyriasta ovat usein äitejä lapsineen. Kiintiöpakolaisten valintaan vaikuttavat esimerkiksi seuraavat asiat: pakolainen tarvitsee kansainvälistä suojelua pakolaisen ihmisoikeudet eivät toteudu maassa, jossa hän oleskelee pakolainen ei ole uhka Suomen turvallisuudelle pakolaisella on edellytykset kotoutua Suomeen. Kunnat tekevät sopimuksen ELY-keskuksen kanssa tietyn kiintiöpakolaismäärän vastaanottamisesta vuosittain/joka toinen/joka kolmas vuosi. ELY-keskuksen kautta tieto kulkee Maahanmuuttovirastolle (Migri), joka lähettää esityksen pakolaisryhmästä taustatietoineen. ELY-keskus tekee lopulliset kuntapaikkapäätökset kiintiöpakolaisille. 2. Tiedottaminen Kaupungin tiedotuspäälliköllä on päävastuu kaupungin ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä. Kaupungin tekemän päätöksen jälkeen on päätöksestä tiedotettava niin asukkaille kuin henkilökunnalle käyttäen sekä kaupungin omia viestintäkanavia (tiedotuslehti, verkkopalvelu/intranet, sosiaalinen media) että mediaviestintää (paikallislehdet ja radio). 6

7 Viestinnän avulla voidaan toimia proaktiivisesti ja antaa asukkaille oikeanlaista ja konkreettista tietoa pakolaisuudesta ja pakolaisista, mm. taustoittamalla kansainvälistä pakolaisuutta ja herättämällä keskustelua pakolaisten elämästä kriisialueilla ja Suomessa. On myös tärkeää saada kolmas sektori mukaan yhteistyöhön. Seurakuntien, koulujen ja eri alueellisten yhdistysten rooli on paikallisessa tiedottamisessa ja mielipiteen muodostamisessa tärkeä. 3. Asuminen Pakolaisille ei ole erikseen asumispalveluja kaupungissa. Vuokra-asuntojen saatavuus on tällöin tärkeää. Julkisen liikenteen saavutettavuus pitää ottaa erityisesti huomioon kiintiöpakolaisten kotouttamisen kannalta. Heidän on päästävä mahdollisimman joustavasti hoitamaan viranomaisasioita, osallistumaan koulutuksiin ja saavuttaa kunnan lähipalvelut. Tällä hetkellä Paraisten kunta-alueella vuokra-asuntotilanne on hyvä. Vapaita asuntoja löytyy 28 kpl. Kas-vuokrataloissa isompia 3 h + keittiön asuntoja on 15 ja 2 h + keittiön asuntoja 9. Muualla kaupungissa vuokra-asuntoja vapautuu korkeintaan 1 2 kuukaudessa. Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniö alueella vuokra-asuntojen määrä ei aina riitä edes omien kuntalaisten tarpeeseen. Tämänhetkisessä asuntotilanteessa ei kaupungin vielä tarvitse varautua vuokraamaan mahdollisia asuntoja ennakkoon. Vapaiden vuokra-asuntojen tilannetta voidaan seurata kuukausittain, ja tilanteen muuttuessa oleellisesti tämänhetkisestä voidaan asuntoja vuokrata ennakkoon. 4. Terveydenhuolto Terveyskeskuksen rooli alkuvaiheessa kiintiöpakolaisten saapuessa uudelle kotipaikkakunnalleen on suuri. Kaupungin/terveyskeskuksen tulee ottaa kantaa siihen, kuka terveyskeskuksen puolelta alkuvaiheessa toimii pakolaisten 7

8 yhteyshenkilönä (= terveydenhoitaja/sairaanhoitaja) ja kuinka kauan. Terveyskeskuksen on nimettävä lääkäri tai lääkärit, joka tai jotka hoitavat maahantulijoiden terveystarkastukset. Maahantuloterveystarkastukset on tehty, pakolaiset integroidaan mahdollisimman nopeasti kaupungin normaaliin terveydenhuoltojärjestelmään. Erikoissairaanhoito ja vammaishuolto saattavat tulla ajankohtaisiksi, ja niistä aiheutuvat kustannukset valtio korvaa anomusta vastaan. Kaupungin/terveyskeskuksen tulee nimetä henkilö, joka vastaa korvausanomusten tekemisestä. On muistettava, että pakolaisten terveydenhuollossa käytetään samoja työmenetelmiä kuin muunkin väestön terveydenhuollossa, mutta terveystarkastukseen tarvittava aika on vähintään kaksinkertainen tulkin käytön vuoksi. Perusterveysvalistus voi viedä kauan pakolaisten taustasta riippuen. Jos pakolaiset tulevat kovin vaatimattomista oloista, terveydenhuoltohenkilökunnan on kaikkien käyntikertojen yhteydessä yritettävä pitää tämä näkökohta mielessään. Terveysaiheesta tulee järjestää ryhmätilaisuuksia. Terveydenhuoltopalveluja on saatavilla myös saaristossa, muttei kuitenkaan samassa laajuudessa kuin Paraisten keskustassa. 5. Sosiaalihuolto 5.1. Alkuvaiheen tukitoimet Uusi laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) painottaa alkuvaiheen palvelujen järjestämisen tärkeyttä maahanmuuttajan kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi. Lain soveltamisalaa on laajennettu etenkin alkuvaiheen palvelujen osalta. Laissa uutena tehtävänä kunnille tuli alkukartoituksen järjestäminen. Pakolaiset tarvitsevat apua ja tukea suomalaiseen yhteiskuntaan ja Paraisten seudulle kotoutumiseen. Alkuvaiheen tukitoimenpiteet tulee hoitaa keskitetysti, koska tietotaitoa tarvitaan. Lähtökohtana tulee olla varautuminen siihen, etteivät pakolaiset välttämättä tunne niitä perusasioita, joita suomalaiset pitävät 8

9 itsestäänselvyyksinä (esimerkiksi sähkö, lämmitys, saniteettitilat, ruuan hankinta, hintataso, lastenhoito, koulunkäynti palvelut ja niiden käyttö). Perhekäsitys saattaa olla heillä erilainen, samoin kuin naisen ja miehen asema. Yhteisöllisyys, ns. moniaikainen aikakäsitys ja suuri valtahierarkia ovat tyypillisiä kulttuuripiirteitä pakolaisasiakkaiden lähtömaissa. Varsinkin alkuvaiheessa olisi tärkeää, että pakolaisilla olisi yksi tietty kaupungin työntekijä, joka ohjaisi ja opastaisi heitä arjen toiminnassa. Pakolaiset joutuvat moniin sellaisiin tilanteisiin, jotka meille ovat itsestään selviä, mutta eivät heille. Vastaanottovaiheessa pakolaisille pitää selvittää myös suomalaiseen sosiaaliturvaan liittyvät perusasiat ja opastaa asiakkaita heille kuuluvien etuuksien hakemisessa. Pakolaiset opastetaan kielen opiskeluun, ohjataan terveyspalvelujen ja muiden kaupungin palvelujen käyttöön, ja heitä neuvotaan julkisten liikennevälineiden käytössä. Suomessa asumisesta ja elämisestä sekä eri viranomaisten ja järjestöjen palveluista löytyy tietoa myös Infopankki-sivuilta Infopankki palvelee kaikkiaan viidellätoista kielellä sekä viranomaisia että maahanmuuttajia Alkukartoitus Pakolaisten kotoutumista ja työllistymistä edistävien toimenpiteiden ja palvelujen tarve arvioidaan alustavasti alkukartoituksessa, jonka käynnistää joko kaupungin sosiaalitoimi tai työ- ja elinkeinotoimisto. Alkukartoitus voidaan tehdä itse tai se voidaan hoitaa ostopalveluna. Sosiaalitoimi tekee aina alkukartoituksen niille pakolaisille, jotka eivät ole TE-toimiston asiakkaita, eivätkä ole hakeutumassa asiakkaaksi ja joiden toimeentulo perustuu pääosin toimeentulotukeen. Sosiaalityöntekijä arvioi tällöin alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet. Kunnat ovat ostaneet kielellistä alkukartoitusta ainakin Luupista, joka on Turun suomenkielisen työväenopiston ja Åbo svenska arbetarinstitutin yhteistyönä perustama, maahanmuuttajia palveleva monikulttuurisuustiimi. Tavoitteena on, että alkukartoituksen avulla asiakas pääsisi heti kotoutumisajan alussa valmiuksiaan 9

10 vastaavaan kielikoulutukseen ja opetusryhmään joko Luupin järjestämään tai esimerkiksi kunnan oman työväenopiston järjestämään koulutukseen. Varsinais-Suomessa työttömien maahanmuuttaja-asiakkaiden palvelu on keskitetty Varsinais-Suomen TE-toimistoon Turkuun. TE-toimisto käynnistää alkukartoituksen työttömille pakolaisille. Heillä täytyy olla myös oleskelulupa-asiat kunnossa ollakseen oikeutettuja alkukartoitukseen. TE-toimisto ostaa tällä hetkellä kielellisen alkukartoituksen yksityiseltä taholta. Alkukartoituksessa selvitetään seuraavia työllistymiseen, opiskeluun ja kotoutumiseen liittyviä valmiuksia: 1) luku- ja kirjoitustaito 2) suomen kielen taito 3) opiskelutaidot ja -valmiudet 4) aikaisempi koulutus- ja työkokemus 5) erityistaitoihin liittyvä osaaminen ja muut vahvuudet 6) omat työllistymis- ja koulutustoiveet 7) elämäntilanne ja siitä johtuvat palvelutarpeet Kotoutumissuunnitelma ja kielikoulutus Varsinais-Suomen alueella ei kotoutumissuunnitelmia ole tehty yhdessä sosiaalitoimen ja TE-toimiston kesken, vaan TE-toimisto on laatinut suunnitelman työllistymisen kannalta ja sosiaalitoimisto omasta näkökulmastaan. Kotoutumissuunnitelmaan oikeuttava enimmäisaika on kolme vuotta. Aikaa voidaan erityistapauksissa, esimerkiksi sairauden tai äitiysloman vuoksi, pidentää kahdella vuodella. Esimerkiksi Janakkalan kunnassa maahanmuuttajatyössä on käytössä kiintiöpakolaisille laadittu sosiaalinen selvitys -lomake, johon kerätään tietoa kotouttamista varten eri tahoilta. Alkukartoituksen jälkeen työttömälle asiakkaalle tehdään kotoutumissuunnitelma ja hänet liitetään oikeaan kielikoulutuksen kurssijonoon. Pakolaisille tarjotaan kielikoulutusta työvoimapoliittisena ja omaehtoisena koulutuksena. Keskeinen ongelma Varsinais-Suomessa ovat olleet pitkät jonot kielikoulutuksiin. ELY-keskus 10

11 kilpailuttaa vuosittain koulutukset ja nyt niitä on ostettu Turun ammatillisesta aikuiskoulutuskeskuksesta ja Raision seudun koulutuskuntayhtymästä Rasekosta (Timali). Paraisten kaupunki edellyttää ELY-keskukselta, että kielikoulutukseen pääsy on mahdollisimman nopeata ja että koulutus järjestettäisiin niin, että opetusta olisi mahdollisimman lähellä kuntalaisia. Kielikoulutus on kotouttamisen avainasioita. Pakolaisina tuleville kotiäideille ja kotona oleville naisille tarvittaisiin Paraisten kaupungin alueelle jokin taho (esim. kolmas sektori), joka pystyy tarjoamaan kieliopetusta. Kurssi voisi sisältää myös muuta aktivointia, esim. käsityö-, lastenkasvatus- ym. teemoja. Opetuksen ajaksi olisi järjestettävä lastenhoito. Yhteistyö neuvolan, seurakunnan, kirjaston, liikuntatoimen, sosiaalitoimen, lastensuojelun ja muiden Paraisten kaupungin alueen toimijoiden kanssa olisi suotavaa Sosiaalihuollon palvelut Maahanmuuttajien/pakolaisten sosiaalihuoltopalvelut järjestetään samansisältöisinä ja -laajuisina kuin kunnan muidenkin asukkaiden sosiaalihuoltopalvelut ottaen kuitenkin huomioon kotoutumislain (1386/2010) säännökset kunnan tehtävistä ja maahanmuuttajien oikeudesta kotoutumissuunnitelmaan ja kotoutumistukeen. Paraisten aikuissosiaalityössä, jossa käsitellään muun muassa toimeentulotukiasioita, on kaksi sosiaalityöntekijää Paraisten toimistossa, yksi Nauvossa sekä puolipäiväinen etuuskäsittelijä. Tulkkausta vaativien asioiden käsittely kestää vähintään kaksinkertaisen ajan muihin asioihin verrattuna. Edellytyksenä on, että kaupunkiin palkataan pakolaisohjaaja, jolla on riittävästi tietoa erilaisista sosiaalipalvelun muodoista voidakseen ohjata ja opastaa ja joka hoitaa ennakkotietojen keräämisen ja auttaa pakolaisia konkreettisesti erilaisten hakemusten kanssa. Pakolaisten asiat voidaan keskittää kahdelle sosiaalityöntekijälle, jotka saavat käytännön erikoisosaamisen, sekä yhdelle työntekijälle, joka voi toimia nimettynä yhteyshenkilönä muiden yhteistyötahojen suuntaan ja osallistua erilaisiin yhteistyöja verkostokokouksiin. 11

12 Mikäli pakolaisten joukossa on vammaisia, esimerkiksi asunnot ja lähiympäristö on mukautettava vammaisten tarpeisiin ennakolta. Vaikeavammaisilla on subjektiivinen oikeus henkilökohtaisiin avustajiin. Vammaispalvelut hoidetaan samoin kriteerein ja samassa laajuudessa kuin muunkin väestön vammaispalvelut. Pakolaisten kanssa tehtävä perhetyö on aloitettava varhain maahantulon jälkeen. Tärkeää on saada perheiden tavallinen kotielämä ja päivittäiset rutiinit toimimaan. Käsitys perheestä, kasvatusmenetelmistä sekä lasten oikeuksista voivat olla toisesta kulttuurista tulleilta hyvin toisenlaisia ja on tärkeätä, että niistä keskustellaan avoimesti. Pakolaisasiakkaan kohdalla lastensuojelun työntekijän on erityisen tärkeää varata riittävästi aikaa ja käyntikertoja käydä tulkin välityksellä läpi lastensuojelun laissa määrittämät asiat sekä varmistaa, että asiakas on ymmärtänyt asiat oikein. Asiakkaalla on lain mukaan oikeus saada tiedot siten, että hän ymmärtää niiden merkityksen. Maahanmuuttajataustaisten vanhempien ja viranomaisten yhteistyö voi olla haastavaa, koska monissa kulttuureissa kaikki perheeseen liittyvät kysymykset koetaan yksiselitteisesti perheen omiksi asioiksi. Viranomaisten puuttuminen niihin saattaa vanhemmista tuntua loukkaavalta ja mahdottomalta ymmärtää. Vanhustenhuollon erityisestä syystä kunnalle aiheutuneet kustannukset korvataan todellisten kulujen mukaan enintään 10 vuotta. Kansaneläkelaitos voi myöntää yli 65-vuotiaille tai työkyvyttömille, Suomessa vähintään 5 vuotta asuneille pakolaisille tarveharkintaisesti sosiaaliavustuksena enintään täyden kansaneläkkeen suuruista maahanmuuttajien eritystukea. 6. Maahanmuuttajien työllistyminen TE-toimiston tehtäviin kuuluu kotoutumislain piirissä olevien asiakkaiden henkilökohtainen ohjaustyö, asiakkaan motivointi sekä yksilöllisen kotoutumissuunnitelman tekeminen ja seuranta suhteessa työllistymiseen. Siihen sisältyy myös keskeisen lainsäädännön asettamien oikeuksien, velvollisuuksien ja niistä aiheutuvien seuraamusten henkilökohtainen informointi. Aktivointitoimenpiteet ovat kotouttamisaikana mahdollisia. Näitä palveluja ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu. 12

13 Jos asiakkaalla on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma, työmarkkinatuki maksetaan kotoutumistukena. Tuki on kotoutumissuunnitelman ajaksi tarkoitettu taloudellinen tuki, jonka avulla pyritään parantamaan työelämään ja jatkokoulutukseen hakeutumisen edellytyksiä. Kotoutumistuki koostuu Kansaneläkelaitoksen myöntämästä työmarkkinatuen suuruisesta kotoutumistuesta tai sosiaalitoimiston myöntämästä toimeentulotuesta. Maahanmuuttajalla ei ole oikeutta työmarkkinatukeen kolmen vuoden aikana muutoin kuin kotoutumistukena. Kotoutumistuki ja toimeentulotuki korvataan kunnalle kolmen vuoden ajalta. Maahanmuuttajat ovat potentiaalista työvoimaa yrityksille. Työ on yksi kotoutumisen kannalta tärkeimmistä seikoista. Sen avulla toivotaan löytyvän mielekäs rooli uudessa yhteiskunnassa. Työn kautta sosiaaliset kontaktit kantaväestöön mahdollistuvat ja henkilön kielitaito karttuu. Yrityksillä on monesti korkea kynnys rekrytoida maahanmuuttajia. Syyksi mainitaan usein puutteellinen kielitaito. Sellaisissa tapauksissa, jossa työorganisaatio tarvitsee etenkin toisen maan kulttuurin tai toimintaympäristön tuntemusta ja kontakteja vientimaihin, saattaa maahanmuuttajan rekrytointi olla ajankohtaista. Seudun yritysyhteistyössä pitäisi jatkossa ottaa huomioon myös maahanmuuttajien rekrytointikäytännöt ja erityisosaaminen. Varsinais-Suomessa pitkäaikaistyöttömyys, rakennetyöttömyys, nuorten työttömyys ja maahanmuuttajien työttömyys ovat olleet kasvussa. Paraisilla työttömyysaste oli maaliskuun lopussa 6,7 % (n. 500 henkilöä). Näistä alle 25-vuotiaita oli 60 henkilöä. Paraisilla investoinnit ovat olleet vähäisiä ja asuntokauppa on hiljaista. Matkailu työllistää kaupungissa, mutta matkailijat käyttävät aiempaa vähemmän rahaa lomillaan ja tämä vaikuttaa yritysten mahdollisuuksiin työllistää ulkopuolista työvoimaa. Kaupan ala ja rakentaminen ovat hiljentyneet ja yleisesti ostohalukkuus on vähentynyt. Paraisilla asuu äidinkieleltään muita kuin suomen- ja ruotsinkielisiä noin 320 henkilöä. Tähän ryhmään kuuluvista suurin osa on muuttanut kaupunkiin itsenäisesti esim. avioliiton tai työn kautta. 250 heistä kuuluu työllisten ikäryhmään. Maaliskuun lopussa TE-toimistossa työnhakijana heistä oli 60 henkilöä eli n. 25 % ja 30 henkilöä oli työttömänä työnhakijana. Loput henkilöistä ovat löytäneet elantonsa itse. He ovat perustaneet omia yrityksiä esimerkiksi hieronta- tai muille palvelualoille ja työllistyneet ilmeisesti metalli-, rakennus- ja palvelualan yrityksiin. 13

14 14

15 6.1. Kaupunki työllistäjänä Paraisten kaupungin työllistämisasioita hoitavat henkilöstöpalvelut, sosiaalitoimi ja nuorten työpaja Aktiva. Sosiaalitoimiston vastuulla on lähinnä ollut kaupungin työmarkkinatuen maksuosuuslistalla olevien henkilöiden aktivointi ja työllistämistoimenpiteet sekä sosiaalitoimen asiakkaiden aktivointi. Kaupunki on järjestänyt työttömille kuntouttavaa työtoimintaa, työkokeiluja, palkkatukitöitä ja nuorten kesätöitä. Kaupunki tekee yhteistyötä työllistämisessä myös Kaarinan työttömät ry:n kanssa, joka ylläpitää Paraisten kierrätyskeskusta. Kaupungissa aloittavalla Silta Bro -hankkeen avulla yritetään löytää enemmän työpaikkoja työttömille henkilöille Paraisten ja Varsinais-Suomen alueen yrityksistä. Kielikoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestyminen ja sitä kautta maahanmuuttajien työllistyminen on kaupungin tavoite. Ammatteihin valmentavia koulutuksia maahanmuuttajille on järjestetty eri oppilaitoksissa Varsinais-Suomessa suomen kielellä. Turun AKK valmistelee syksyksi ammattisuomi -koulutuksia eri aloille, ne ovat pohjustusta sille, että ammatillinen koulutus sujuisi paremmin. Ammatillisen koulutuksen suorittaminen aikuisena Suomessa näyttötutkintona on vaativaa. Suullisen ja kirjallisen kielitaidon pitää olla hyvää. Koulutuksen keskeyttäminen, riittämätön kielitaito ja koulutuksen puute ovat olleet suurimmat esteet maahanmuuttajien työllistymiselle. Hoivatyö voisi sopia tietyille pakolaisille, mutta lähihoitajan tutkinto on useasti sisällöltään liian vaativa. Kevyempi koulutus tai osatutkinnon suorittaminen voisivat onnistua. Työ- ja elinkeinoministeriönkin tuoreimman ammattibarometrin arvion mukaan työvoimapula jatkuu lähitulevaisuudessa erityisesti sosiaali- ja terveysalan ammateissa. 7. Sivistys 7.1. Päivähoito 15

16 Pakolaislasten päivähoidosta ei oletettavasti aiheudu suurempia erityisjärjestelyjä. Päivähoidolla on jo nyt käytössään monia tarkoituksenmukaisia menetelmiä, joita voidaan hyvin käyttää pakolaislasten päivähoidossa. Tällaisia ovat muun muassa Lapsen silmin -malli, pienryhmätoiminta, ulkoilmapedagogiikka, kuvien käyttö tukena ym. Henkilöstöresursseja saatetaan kuitenkin tarvita lisää ainakin ensimmäisen vuoden aikana lasten määrästä ja heidän taustastaan riippuen. Tulkkauspalvelu on välttämätöntä varsinkin kontakteissa vanhempien kanssa. Paraisten kunta-alueella päivähoidossa on kuitenkin tilapula varsinkin toimintavuonna Muilla kunta-alueilla tilaa on enemmän Perusopetus Perusopetuslain 4 :n mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Opetussuunnitelman perusteissa on määritelty, miten maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten lasten valmistava opetus pitää järjestää. Valmistava opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ja/tai muut valmiudet eivät riitä esitai perusopetuksen ryhmässä työskentelemiseen. Valmistava opetusta annetaan 4-10 oppilaan ryhmissä. Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen, kun hän kykenee seuraamaan perusopetusta. Siirtymistä perusopetukseen valmistellaan valmistavan opetuksen aikana integroimalla lapsi kykyjensä mukaan perusopetukseen Ruotsinkielinen perusopetus Ruotsinkielisissä kouluissa ei tällä hetkellä ole maahanmuuttajataustaisia oppilaita, eikä opetuksen järjestämisestä sen vuoksi ole olemassa valmista suunnitelmaa. Ruotsinkielisessä opetuksessa parhaat edellytykset opetuksen järjestämiselle on Malms skolalla ottaen huomioon opettajien rekrytointi ja tukipalvelut, kuten koulunkäyntiavustajat. Malms skolalla on ainoana luokkien 1 6 opetusta järjestävänä kouluna virkarehtori ja kanslisti. Tilat ovat kuitenkin suuri ongelma, koska oppilasvirta on lähivuosina suuri eikä koululla ole vapaita tiloja 16

17 pienryhmäopetukseen. Myöskään pienemmissä syrjäkouluissa ei ole tiloja, jotka olisivat riittävät pientä pakolaisten luokkaa varten. Saariston osalta on käynnissä selvitys. Päätös saariston koulurakenteesta tulee vaikuttamaan tiloihin, minkä vuoksi kyseisiin tiloihin ei tässä vaiheessa ole tarkoituksenmukaista suunnitella pakolaisryhmää Suomenkielinen perusopetus Suomenkielisessä opetuksessa on lukuvuonna maahanmuuttajataustaisia lapsia, jotka ovat jo kokonaan integroituneet perusopetukseen. Suomenkieliseen opetukseen on vuonna 2012 laadittu perusopetukseen valmistavalle opetukselle opetussuunnitelma (sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto ). Parhaat edellytykset suomenkielisessä opetuksessa järjestää maahanmuuttajille valmistavaa opetusta on Koivuhaan koululla. Koulu sijaitsee keskeisesti ja opettaja- ja kielitaitoisen avustajahenkilöstön rekrytointi on helpointa hyvien kulkuyhteyksien vuoksi. Myös maahanmuuttajaoppilaiden tarvitsemat muut oppilashuollolliset tukipalvelut on helpointa järjestää siellä. Koulua vaivaa kuitenkin vielä tänä vuonna tilapula, mutta uuden lisärakennuksen valmistuttua keväällä 2015 sopiva opetustila opetuksen järjestämiseksi löytyy. Myös Nilsbyn koulusta löytyvät syksyllä 2015 edellytykset valmistavan opetuksen järjestämiseen. Etäisyys keskustaan aiheuttaa kuitenkin päivittäisen kuljetustarpeen, mikäli asunnot ovat keskustan alueella. Saariston osalta on käynnissä selvitys. Päätös saariston koulurakenteesta tulee vaikuttamaan tiloihin, minkä vuoksi kyseisiin tiloihin ei tässä vaiheessa ole tarkoituksenmukaista suunnitella pakolaisryhmää Vapaa-aika, kulttuuri ja kirjasto Kaupungilla on monipuolista vapaa-aika- ja kulttuuritoimintaa. Tarvittaessa voidaan järjestää myös räätälöityä toimintaa. Lisäksi erilaisilla yhdistyksillä on omaa normaalia toimintaansa, johon otetaan mielellään vastaan uusia aktiiveja. 17

18 Kirjastolla on mahdollisuus ja resursseja ostaa aineistoa toivotulla kielellä, lisäksi käytössä on sähköinen Pressdisplay-palvelu, jossa on yli 300 lehteä noin 60 maasta 35 eri kielellä. Kirjasto voi myös lainata kirjallisuutta Helsingin monikielisestä kirjastosta. Monikielinen kirjasto tarjoaa kirjallisuutta yli 80 kielellä Vapaa sivistys Suomen- ja ruotsinkielisellä kansalaisopistolla on molemmilla hyvät mahdollisuudet tarjota maahanmuuttajille räätälöityjä kursseja sekä suomeksi että ruotsiksi ja auttaa kotoutumisen tukemisessa. Valtio avustaa maksamalla ylimääräistä taloudellista tukea maahanmuuttajille suunnattuun kurssitoimintaa. 8. Kielipalvelujen järjestäminen Kielipalveluilla tarkoitetaan käännös- ja tulkkipalveluja. Kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa (1386/2010) ja hallintolaissa (434/2003) säädetään, että viranomaisen on järjestettävä tulkitseminen ja kääntäminen, jos maahanmuuttaja ei osaa viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä taikka hän ei vammaisuutensa tai sairautensa vuoksi voi tulla ymmärretyksi asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta. Asia voidaan tulkita tai kääntää sellaiselle kielelle, jota maahanmuuttajan voidaan todeta riittävästi ymmärtävän. Pakolaisasiakkaiden tulkkipalvelut korvataan kunnille valtion varoista ilman aikarajaa kansalaisuuden saamiseen saakka. Paraisten kaupunki hankkii tulkkauspalvelut Turun seudun tulkkikeskuksesta. Asiakkaan oikeuksien, taloudellisten etujen tai lainmukaisten velvollisuuksien ollessa kyseessä on ensiarvoisen tärkeää, että tulkki on ammattitaitoinen. Siksi viranomaisasioinnissa on aina käytettävä ammattitulkkia, ei koskaan lasta, lähiomaista tai tuttavaa. Tulkattuun tapaamiseen on varattava vähintään kaksinkertainen aika normaaliin asiakaskäyntiin verrattuna sekä huomioitava esimerkiksi tulkin sukupuolen merkitys. Turun seudun tulkkikeskuksessa tarjolla olevat tulkit pystyvät tarjoamaan tulkkausja käännöspalveluja Paraisille tulevalle mahdolliselle pakolaisryhmälle vain suomeksi. Tulkkikeskus voi järjestää kaupungin henkilökunnalle myös koulutusta vieraiden kulttuurien kohtaamiseen ja tulkin kanssa työskentelyyn. 18

19 9. Kiintiöpakolaisryhmät Kunta voi saada euron bonusrahan kaikista kiintiöpakolaisryhmistä. Edellytyksenä on se, että kunta vastaanottaa minimissään 20 hengen ryhmän vuosien tai vuoden 2014 pakolaiskiintiöstä. ELY-keskuksesta saadun tiedon mukaan vuoden 2014 syyrialaisten pakolaiskiintiö on täynnä, eli Suomeen vuonna 2014 tuleville syyrialaisille on löydetty jo tällä hetkellä kuntapaikat. Muutamien muiden ryhmien osalta kuntapaikkoja puuttuu. Ryhmiä ovat: kongolaiset vuoden 2013 kiintiöstä, ilman kuntapaikkaa noin 100 henkeä kongolaiset vuoden 2012 kiintiöstä, ilman kuntapaikkaa noin 70 henkeä sudanilaiset vuoden 2013 kiintiöstä, ilman kuntapaikkaa noin 125 henkeä (Kaikista yllämainituista ryhmistä tulevat pakolaiset ovat valmiina tulemaan Suomeen heti kun kuntapaikka ja asunto ovat valmiina.) Vuoden 2014 kiintiöstä tulee vielä: kongolaiset (yhteensä 150), valinta syksyllä 2014 sudanilaiset (yhteensä 150), valinta syksyllä 2014 afgaanit (yhteensä 150), valinta-aikataulusta ei ole vielä tietoa Mahdollisessa Paraisten kaupungin positiivisessa päätöksessä voidaan ilmoittaa, milloin ensimmäinen pakolaisryhmä voidaan vastaanottaa. Jos kaupunki haluaa nimetä tietyn ryhmän, esim. syyrialaiset, niin siitä ilmoitetaan myös ELY-keskukselle. Valtion taholta on halua yrittää myöntää bonusrahaa myös sellaisille kunnille, jotka aloittavat pakolaisten vastaanoton vuonna 2015, mutta ELY-keskus ei voi antaa asiasta lupauksia. Vielä ei myöskään tiedetä, miten vuoden 2015 kiintiö tullaan suuntaamaan. 19

20 Kaupungin ei tarvitse välttämättä lyödä lukkoon tiettyä kansallisuutta. Sen sijaan kaupunki voi epävirallisesti sopia ELY-keskuksen kanssa, että sijoitettavat pakolaiset ovat syyrialaisia, jos Suomi ottaa syyrialaisia myös vuonna Talous Kaupungin menot Kaupungille pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuvia kustannuksia on vaikea ennakoida, koska pakolaisten elämäntilanne ja yksilöllinen palvelujen tarve ei ole tiedossa. Edellytyksenä pakolaisten vastaanottamiselle on se, että kaupungilla on pakolaisohjaaja, joka muun muassa hoitaa yhteydenpidon eri viranomaisiin, lomakkeet, ohjauksen jne. Ohjaajan kustannukset ovat noin euroa vuodessa (palkka + sosiaalimaksut). Kaupungin muut henkilöstöresurssit vastaavat nykytilanteessa kaupungin tarpeita. Asiakasmäärän lisääntyminen merkitsee sitä, että nykyiset resurssit eivät riitä. Aikuissosiaalityön henkilöstöresurssit riittävät juuri lakisääteisissä käsittelyajoissa pysymiseen. Aikuissosiaalityöntekijän työajasta pakolaisasioiden hoitamiseen arvioidaan menevän noin 2 3 työpäivää kuukaudessa. Tämä vastaa noin euroa kuukaudessa (ml. sosiaalimaksut). Asiakasmäärän lisääntyminen merkitsee sitä, että nykyiset sosiaalityöntekijäresurssit eivät riitä, vaan tietyt muut palvelut on järjestettävä ostopalveluna. Muiden henkilöstökustannusten arvioidaan olevan noin euroa vuodessa (lastensuojelu, perhetyöntekijät, terveydenhoitajat, avustajat päiväkodissa ja koulussa, taloushallinto ym.). Vuokriin sisältyy pakolaisohjaajan työhuone, noin euroa vuodessa. Siltä ajalta kun pakolaisille varatut asunnot ovat tyhjillään, vuokrat maksaa ELY-keskus Valtiolta saatavat korvaukset 20

Selvitys koskien pakolaisten vastaanottamista Paraisille

Selvitys koskien pakolaisten vastaanottamista Paraisille Selvitys koskien pakolaisten vastaanottamista Paraisille 9.5.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 1.1. Pakolaisten valinta 4 2. Tiedottaminen 4 3. Asuminen 5 4. Terveydenhuolto 5 5. Sosiaalihuolto 6 5.1.

Lisätiedot

Selvitys koskien pakolaisten vastaanottamista Paraisille

Selvitys koskien pakolaisten vastaanottamista Paraisille Selvitys koskien pakolaisten vastaanottamista Paraisille 9.5.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 1.1. Pakolaisten valinta 4 2. Tiedottaminen 4 3. Asuminen 5 4. Terveydenhuolto 5 5. Sosiaalihuolto 6 5.1.

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kemin kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ KASELY 1306/05.13.05/2013 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Luumäen kunta (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

SELVITYS KIINTIÖPAKOLAISTEN VASTAANOTOSTA 9.2.2014

SELVITYS KIINTIÖPAKOLAISTEN VASTAANOTOSTA 9.2.2014 SELVITYS KIINTIÖPAKOLAISTEN VASTAANOTOSTA 9.2.2014 Siilinjärvi päätti 1990-luvun alussa ottaa vastaan noin 10 pakolaista vuoden 1992 aikana (kv 22.10.1990 68). Siilinjärvellä asuu edelleen yksi pakolaisperhe

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ [Diaarinumero] SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kouvolan kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Luonnos/Malli POPELYXXXXXXXX SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja ---- kunta/kaupunki (jäljempänä

Lisätiedot

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013.

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013. SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kauniaisten kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Valtuustoaloitteessa esitetään seuraavaa:

Valtuustoaloitteessa esitetään seuraavaa: Valtuustoaloite: Kiintiöpakolaisille apua myös Riihimäeltä Kaupunginhallitus on pyytänyt sosiaali- ja terveystoimen lausuntoa Riihimäen Kristillisdemokraattien ja Riihimäen Vihreitten valtuustoryhmien

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA HAMELY/195/05.13.05/2010 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Heinolan kaupunki sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

Kiintiöpakolaisten vastaanotto Sonkajärvelle ja Ylä-Savoon

Kiintiöpakolaisten vastaanotto Sonkajärvelle ja Ylä-Savoon Kunnanhallitus 126 11.06.2012 Kunnanvaltuusto 32 25.06.2012 Kiintiöpakolaisten vastaanotto Sonkajärvelle ja Ylä-Savoon Kunnanhallitus Valmistelija: kunnansihteeri Pirjo Vatanen Suomen valtio on sitoutunut

Lisätiedot

Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015. Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla 557/042/2015

Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015. Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla 557/042/2015 Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015 Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla Kunnanhallitus 19.10.2015 187 557/042/2015 Sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Espoon TE-toimiston maahanmuuttajapalvelut yksikkö Palvelee työnhakija-asiakkaita, jotka maahanmuuttajuutensa vuoksi tarvitsevat erityispalvelua

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) SIPOON SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTON TOIMIALALLA

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) SIPOON SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTON TOIMIALALLA ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) SIPOON SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTON TOIMIALALLA Asia: Pakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen uusiminen Asiasta päättävä taho ja

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten

Lisätiedot

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Työhallinnon ja Turun kaupungin yhteistyön tiivistäminen maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi

Lisätiedot

Tervetuloa kuntaan! Kertomus maahanmuuttaja-asiakkaan saamasta palvelusta suomalaisessa kunnassa. Opas kuntatyöntekijöille ja maahanmuuttajille

Tervetuloa kuntaan! Kertomus maahanmuuttaja-asiakkaan saamasta palvelusta suomalaisessa kunnassa. Opas kuntatyöntekijöille ja maahanmuuttajille Tervetuloa kuntaan! 1 Kertomus maahanmuuttaja-asiakkaan saamasta palvelusta suomalaisessa kunnassa Opas kuntatyöntekijöille ja maahanmuuttajille 2 Ok, katsotaanpa Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Pakolaisten vastaanottaminen Lohjalle

Pakolaisten vastaanottaminen Lohjalle Kaupunginhallitus 144 04.04.2016 Kaupunginvaltuusto 34 13.04.2016 Pakolaisten vastaanottaminen Lohjalle 978/05.11.00/2013 KH 04.04.2016 144 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan.

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuton tilannekuva (1) Ennätysmäärä kansainvälistä suojelua hakevia; 32 400 saapui 2015 Valtaosa Irakista

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella Tilannekatsaus 1/2 Maahanmuuttajat maaseudun arjessa hanke jatkaa Maahanmuuttajat kylille -hankkeen hyvien käytäntöjen jalkauttamista

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki. Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto

Uusi kotoutumislaki. Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto Uusi kotoutumislaki Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto 8.11.2011 Kotoutumislakiuudistuksen tavoitteet Selkeyttää sääntelyä; kaksi eri lakia Tehostaa ja nopeuttaa

Lisätiedot

KUINKA KUNTAPAIKKOJEN MÄÄRÄN NOSTAMINEN VAIKUTTAA PORVOON KAUPUNGIN PALVELUIHIN?

KUINKA KUNTAPAIKKOJEN MÄÄRÄN NOSTAMINEN VAIKUTTAA PORVOON KAUPUNGIN PALVELUIHIN? KUINKA KUNTAPAIKKOJEN MÄÄRÄN NOSTAMINEN VAIKUTTAA PORVOON KAUPUNGIN PALVELUIHIN? KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖS 26.5.2016 Kuntapaikkojen tarve on suuri, jopa kriittinen alaikäisten turvapaikanhakijoiden osalta.

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)

Lisätiedot

Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite. Dno OUKA: 1411 /020/2010

Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite. Dno OUKA: 1411 /020/2010 Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite Dno OUKA: 1411 /020/2010 Valtuutettu Olli Immonen on kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.3.2010 jättänyt seuraavan valtuustoaloitteen:

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Alaikäisille, ilman huoltajaa Suomeen saapuneille pakolaisille tarkoitetun perheryhmäkotipalvelun järjestäminen.

Alaikäisille, ilman huoltajaa Suomeen saapuneille pakolaisille tarkoitetun perheryhmäkotipalvelun järjestäminen. SOPIMUS Alaikäisille, ilman huoltajaa Suomeen saapuneille pakolaisille tarkoitetun perheryhmäkotipalvelun järjestäminen. 1. Sopijaosapuolet Palvelun ostaja: Palvelun tuottaja: Sopimuksen hyväksyjä: Kontiolahden

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA

PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA Helsinki, 7.1.2016 Sisältö PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA...3 Uusien vastaanottokeskusten perustaminen... 3 Turvapaikanhakijalasten opetuksen järjestäminen... 4 Oleskeluluvan

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Järjestämisvastuun siirto Kelaan Kyseessä on hallinnollinen siirto Asiakkaan oikeus tulkkauspalveluun säilyy pääosin entisellään Siirron

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä

Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä Helsinki 30.3.2015 Hannu-Pekka Huttunen Asiantuntijakonsultti Laki kotoutumisen edistämisestä: LUVUT 1-4 1. Yleiset säännökset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA Suunnittelijat Heli Kamppari ja Anni Itähaarla Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kotofoorumi 18.4.2013 2 MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUSTA BRAHEASSA 22 VUOTTA Asioimistulkkikoulutus

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Suomeen arvioidaan tulevan

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET OPH 2012 PERUSTEISTA KÄYTÄNTÖÖN Kristel Kivisik ja Sari Liski Työryhmä opetusneuvos Leena Nissilä, OPH, pj opetusneuvos Liisa

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärven kuntasuunnitelma: uusi, ennakkoluuloton ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven elinvoimatekijä

Lisätiedot

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin

Lisätiedot

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa?

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Kalle Myllymäki 18.1.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 1. Maahanmuuton tilanne Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Hankkeen toimijat Hankkeessa mukana päivähoito, maahanmuuttajapalvelut ja taidemuseo

Lisätiedot

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alkuvaiheen suomen kielen ja kotoutumista edistävän opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA 15.11.2012 maakunta-asiantuntija Tuula Telin Visio: SATAKUNTA ON MONIARVOINEN MAAKUNTA, JOSSA KAIKILLA MAAKUNNAN ASUKKAILLA ON MAHDOLLISUUS TEHDÄ TYÖTÄ, SAADA TOIMEENTULO

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tervehdys

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tervehdys Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tervehdys Siirtolaisuusinstituutti 23.4.2014 Maahanmuuttopäällikkö Varsinais-Suomi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano 26.5.2016 Hallituksen hyväksymät linjaukset Maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet 11.9.2015 Turvapaikkapoliittinen

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella Perusturvalautakunta 35 10.03.2015 Kaupunginhallitus 119 16.03.2015 Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu Etelä-Savossa 1/37/379/2015 PTL 35 Selostus: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta

Lisätiedot

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella Tilannekatsaus 1/2 Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskustoimintaa ollut kunnassa vuodesta 1992. Keskus toimii nyt neljättä

Lisätiedot

PARKANON KAUPUNKI Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma vuosille 2013-2016. 11.4.2013 Parkanon perusturvalautakunta

PARKANON KAUPUNKI Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma vuosille 2013-2016. 11.4.2013 Parkanon perusturvalautakunta PARKANON KAUPUNKI Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma vuosille 2013-2016 11.4.2013 Parkanon perusturvalautakunta 1 MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISOHJELMA 1. LAKI MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISESTA... 2 2. MAAHANMUUTTAJAN

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016 Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Jouni Vataja, Satakunnan ELY-keskus 4.3.2016 1 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu

Lisätiedot

PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA

PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA Helsinki, 16.9.2015 Sisältö PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA...3 Uusien vastaanottokeskusten perustaminen... 3 Turvapaikanhakijalasten opetuksen järjestäminen... 4 Oleskeluluvan

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot