Helsingin yliopiston kielikeskus. Toimintakertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin yliopiston kielikeskus. Toimintakertomus"

Transkriptio

1 Helsingin yliopiston kielikeskus Toimintakertomus 2000

2

3 Johtajan katsaus Toimintakertomusvuonna kielikeskus tarjosi jälleen tiedekunnille mahdollisuutta neuvotella kielenopetuskustannusten kohdentamisesta. Vain muutama tiedekunta tuli tällä kertaa neuvotteluun, loput lienevät katsoneet vuodeksi 2000 luodut kohdennuskriteerit sopiviksi. Kielikeskus neuvotteli myös kolmen taideyliopiston kanssa, koska kielenopetusta koskeva yhteistyösopimus oli päättymässä vuodenvaihteessa. Kaikki olivat halukkaita jatkamaan yhteistyötä. Vastuu sopimuksesta siirrettiin syksyllä rehtorin kanssa käydyissä tulosneuvotteluissa kokonaan kielikeskukselle. Tulosneuvotteluissa vuosiksi päätettiin myös kielikeskuksen rakenteellisesta kehittämisestä. Yliopiston henkilöstölle tarkoitettua tähän asti maksutonta kielentarkastuspalvelua jatketaan v:sta 2001 lähtien siten, että osa palvelun kustannuksista kohdennetaan käyttäjille. Kielikeskukseen päätettiin perustaa Kielipalvelut-yksikkö, jossa yhdistyvät toisaalta maksulliset kielikoulutus- ja käännöspalvelut, toisaalta yliopiston henkilökunnan käännös- ja kielentarkastuspalvelu. Kielikeskus valmisteli kertomusvuonna henkilöstösuunnitelman vuosiksi Suunnitelman eri osia työstettiin YT-elimen jäsenistä koostuvissa työryhmissä, ja yhteistyön tulos hyväksyttiin henkilökunnan kokouksessa kesän kynnyksellä. Henkilöstösuunnitelmaan on kirjattu myös henkilökunnan kouluttaminen, ja kielikeskus jatkoi kertomusvuonna sekä lisensiaatin tutkintoon tähtäävää jatkokoulutusta että laitoksen sisäistä pedagogista koulutusta (HILC). Opetuksen kehittäminen vauhdittui, kun kielikeskukseen viisivuotiskaudeksi saatu tutkijalehtori aloitti työnsä elokuussa Hänen vastuulleen siirtyivät sekä HILC-toiminta että huolehtiminen kielikeskuksen osuudesta v yliopistossa toteutettavaan opetuksen arviointiin. Esityötä kevään 2001 itsearviointia varten tehtiin tutkijalehtorin johdolla etenkin uudessa laatutyöryhmässä. Kielikeskus sai kertomusvuonna uusia yhteistyökumppaneita. Keväällä käynnistyi kielikeskuksen ja neljän Helsingin seudun ammattikorkeakoulun (Helia, Laurea, Arcada Nyland, Haaga Instituutti) välinen benchmarking-hanke vertailualueina kieliopintojen itseohjautuvuus ja laadunvarmistus. Stadian (Helsingin ammattikorkeakoulu), HKKK:n ja TKK:n kanssa neuvoteltiin opetustarjonnassa tehtävästä yhteistyöstä. Kielikeskus osallistui opetusministeriön rahoittamaan Helsingin seudun korkeakoulujen yhteiseen Språkalliansen-hankkeeseen, jossa järjestetään kotimaisten kielten kursseja ruotsinkielisille opiskelijoille. Syksyllä 2000 alkoi Fabianinkadulle kielikeskuksen naapuriin kaavaillun oppimiskeskuksen suunnittelu. Oppimiskeskushankkeessa kielikeskuksen kumppaneina ovat Opiskelijakirjasto, Opetusteknologiakeskus ja atk-keskus. Yhdessä TKK:n kieli- ja viestintäkeskuksen kanssa v:n 2001 maaliskuussa järjestetyt maanlaajuiset kielikeskuspäivät työllistivät kielikeskuksen henkilökuntaa jo toukokuusta 2000 lähtien. TOIMINTAKERTOMUS Pirkko Forsman Svensson Johtaja

4 Opetus KIELIKESKUS 4 HELSINGIN YLIOPISTON Kielikeskus vastaa Helsingin yliopiston (HY) yhdeksän tiedekunnan tutkintoasetusten mukaisesta kielenopetuksesta. Yhteistyösopimuksen nojalla kielikeskus hoitaa myös Helsingin seudun taidekorkeakoulujen kieltenopetuksen. Vuonna 2000 tarjottu opetus oli toisaalta tiedekunnittain eriytettyä, toisaalta kaikkien tiedekuntien opiskelijoille tarkoitettuja eri kielten perus-, jatko- ja erikoiskursseja. Opetusta annettiin 19 kielessä. Opintosuorituksia kertyi n ja opintoviikkoja n Syys- ja kevätlukukauden lisäksi opetusta järjestettiin kesäopetuksena touko-, kesä- ja elokuussa yhteensä lähes 900 tuntia. Kesäopetuksena tarjottiin tutkintovaatimusten mukaisia kursseja lähinnä ruotsissa sekä joitakin kursseja englannissa, ranskassa ja saksassa. Tiedekuntien tutkintovaatimusten mukaisia kielten opintojaksoja oli mahdollista suorittaa englannissa, espanjassa, italiassa, ranskassa, toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsissa/finskassa), saksassa ja venäjässä. Tutkintoihin kuuluvat kielten opintojaksot saattoi suorittaa joko ns. kielikokeella tai osallistumalla kursseille. Finskassa ei toistaiseksi ole järjestetty varsinaisia kursseja, vaan opiskelijat ovat saaneet tarvitessaan ohjausta opettajan vastaanotolla. Kaikille yhdeksälle tiedekunnalle järjestettiin eriytettyä kieltenopetusta (osin jopa koulutusohjelmittain tai oppiaineittain) englannissa ja ruotsissa, osalle myös ranskassa, saksassa ja venäjässä. Äidinkielen (modersmålet) opetusta kielikeskus antoi ainoastaan oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoille. Englannissa ja ruotsissa opetuksen pääpaino oli tutkintoon vaadittavilla kursseilla (tekstinymmärtäminen ja suullinen taito), mutta lisäksi järjestettiin joitakin ns. valmentavia kursseja sellaisille opiskelijoille, joiden kielitaito ei vastannut tutkinnon kielitaitovaatimuksia. Espanjassa, italiassa, ranskassa, saksassa ja venäjässä kieliopinnot voi aloittaa kielikeskuksessa peruskurssitasolta, koska näiden kielten kouluopiskelu on huomattavasti vähäisempää kuin englannin ja ruotsin. Lääketieteellisessä ja maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa kielikeskus järjesti muutamia jatko-opiskelijoille suunnattuja tieteellisen englannin kirjoittamiskursseja. Lisäksi kielikeskuksen opettajat ovat opettaneet puumarkkinatieteen laitoksen taloudellis-kaupallisia kielikursseja (englanti, espanja, ranska, ruotsi, venäjä) sekä valtiotieteellisen tiedekunnan kansainvälisten tehtävien opintokokonaisuuteen kuuluvia englannin ja ranskan kursseja. Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus syventää kielitaitoaan englannissa ja ruotsissa osallistumalla Academic and Professional English ja Avancerad svenska -kursseille. Ranskassa on tarjottu kielen ja kulttuurin EU-intensiivikursseja kolmella tasolla yhteensä 30 opintoviikkoa. Muissa kielissä kielitaitoa on voinut syventää osallistumalla erilaisille maantuntemus- ja kulttuurikursseille. Lisäksi kielikeskus on yhdessä Helsingin kauppakorkeakoulun (HKKK) ja Teknillisen korkeakoulun (TKK) kanssa kehittänyt erillisellä opetusministeriön hankerahalla opintoviikon laajuisia opintokokonaisuuksia eri kieliin. Näiden tavoitteena on tarjota eri tiedekuntien opiskelijoille mahdollisuus hankkia monipuolinen ja syvällinen kielitaito haluamassaan kielessä. Opiskelija voi koostaa tarjolla olevista kursseista/moduuleista sellaisen kokonaisuuden, joka soveltuu parhaiten hänen tutkintoonsa ja työelämän vaatimuksiin. Opintokokonaisuus voi koostua kielikeskuksen ja sen yhteistyötahojen (HY:n laitokset, HKKK, TKK) opetustarjonnasta valituista moduuleista sekä ulkomailla suoritetuista kieliopinnoista. Opintokokonaisuuden voi suorittaa englannissa, espanjassa, italiassa, ranskassa, ruotsissa, saksassa tai venäjässä, ja tiedekunnan päätöksellä opiskelija voi käyttää suorittamansa kokonaisuuden tutkinnossaan joko sivuaineena tai vapaasti valittavina opintoina. Kielikeskus kirjoittaa suoritetusta opintokokonaisuudesta opiskelijalle erillisen todistuksen. Ensimmäiset opintokokonaisuudet suoritettiin italian ja ranskan kielessä.

5 Tiedekunnittain eriytetyn opetuksen ohella kielikeskus tarjosi vieraan kielen perus- ja jatkokursseja 17 kielessä. Nämä olivat arabia, espanja, hollanti, italia, japani, kiina, latina, norja, nykykreikka, persia, portugali, ranska, romania, saksa, unkari, venäjä ja viro. Ns. harvinaisissa kielissä opetusta antoivat pääasiassa sivutoimiset tuntiopettajat. Englannin-, espanjan-, ranskan- ja saksankielisiin maihin kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähtevillä opiskelijoilla on ollut mahdollisuus suorittaa kielikeskuksessa erikoiskursseja, joiden aikana tutustutaan vaihtomaan opiskelijoiden käytännön elämään sekä opiskelu- ja tapakulttuuriin. Helsingin yliopistoon saapuville ulkomaalaisille opiskelijoille on järjestetty englannin (English for foreign students, laajuus yht. 7 ov) ja ruotsin kursseja (Swedish for foreigners 1-5, laajuus yht. 10 ov). Kielten kursseja on järjestetty perinteisenä luokkaopetuksena, osittaiseen itseopiskeluun pohjautuvana sekä jonkin verran myös verkko-opetuksena. Joissakin kielissä on voinut valita kielen perus- ja jatko-opiskelussa ns. tiiviskurssit, jotka ovat mahdollistaneet kielen perusteiden omaksumisen nopeammassa tahdissa. Kielikeskus jatkoi keväällä keskusteluja tiedekuntien kanssa. Tapaamisissa sovittiin kieltenopetuksen kustannusten kohdentamisperusteet vuodeksi Lokakuun lopul- la kielikeskus kutsui tiedekuntien opintosihteerit keskustelutilaisuuteen. Tapaaminen järjestettiin ns. opintosihteerikokouksena, jolloin läsnä oli edustajia myös keskushallinnon opintoasiainosaston opintojenkehittämisyksiköstä. Kielikeskuksesta paikalla olivat opintosihteerin lisäksi opintotoimiston edustaja sekä tutkijalehtori. Kokouksessa esiteltiin kielikeskuksen toimintaa sekä keskusteltiin kieliopintojen korvaavuuksista Helsingin yliopistossa ja tiedekuntien ja kielikeskuksen välisestä yhteistyöstä kieliopintojen sisällön ja laajuuden suunnittelussa. Kielikeskus järjesti taidekorkeakoulujen kieltenopetuksen voimassa olevan yhteistyösopimuksen mukaisesti. Sopimuksessa ovat mukana Taideteollinen korkeakoulu Teatterikorkeakoulu Sibelius-Akatemia Sopimus koskee mainittujen korkeakoulujen perustutkinto-opiskelijoiden tutkintoihin tarvittavaa kieltenopetusta, mikä tarkoittaa lähinnä englannin ja ruotsin kursseja. Muille kielikeskuksen kursseille taidekorkeakoulujen opiskelijat voivat osallistua JOO-yhteistyön kautta. Kuvataideakatemian tutkintoon kuuluva kieltenopetus on järjestetty kielikeskuksen maksullisten Kielikoulutus- ja käännöspalvelujen kautta. TOIMINTAKERTOMUS Opintoviikot tiedekunnittain vuonna 2000 valt. 16,7 % maat.-met. 8,7 % el. teol. 0,8 % 5,3 % oik. 13,6 % l k. 2,8 % Kielivalikoimat sekä tarjolla oleva opintoviikkojen määrä v kasv. 7,3 % mat.-lu. 16,5 % hum. 28,4 % teol kasv oik valt lääk. 662 maat.-met hum el. 188 mat.-lu yht Ruotsi Englanti Ranska Saksa Espanja Ven j Italia Muut * Viro Kiina Japani Suomi Opintoviikot 273,3 199, ,5 62, * Arabia 4 portugali 6 hollanti 2 romania 4 norja 0 tanska 2 persia 6 unkari 2 yht. 26

6 Opetuksen palvelut KIELIKESKUS 6 HELSINGIN YLIOPISTON Opintoasiainpalvelut Kielikeskuksen opintoasiainpalveluissa asioi vuosittain yli Helsingin yliopiston ja pääkaupunkiseudun muiden korkeakoulujen opiskelijaa. Opintotoimisto neuvoo, palvelee ja informoi opiskelijoita kielikursseihin ja kokeisiin liittyvissä asioissa. Tällaisia ovat ilmoittautuminen ja siihen liittyvä tiedottaminen, kieliopintojen korvaavuus ja hyväksilukeminen, kielisuoritusten rekisteröinti, todistukset kielikeskuksessa suoritetuista kokeista, kursseista ja kielten opintokokonaisuuksista. Kielikursseille ja kokeisiin ilmoittautuminen helpottui huomattavasti, kun kielikeskuksessa siirryttiin syksyllä verkon kautta tapahtuvaan ilmoittautumiseen. Aiemmin varsinkin syyskuun ensimmäisinä viikkoina kielikeskuksen tilat ruuhkautuivat, kun opiskelijat jonottivat useita tuntejakin päästäkseen kirjoittamaan nimensä kurssien ilmoittautumislistoihin. Nykyisin opiskelijat voivat ilmoittautua kokeisiin/kursseille ajasta ja paikasta riippumatta, kunhan heillä on käytettävissään internet. Kielikeskuksessa opiskelijoiden käyttöön on ilmoittautumisia varten varattu erillinen pääte, joka sijaitsee opintotoimiston aulassa, ja lisäksi ilmoittautua voi itseopiskelutietokoneluokan päätteillä. Syyslukukauden kursseille/kokeisiin oli mahdollista ilmoittautua elokuun alusta ja kevätlukukauden kursseille/kokeisiin joulukuun alusta lähtien. Elokuun ensimmäisen viikon aikana ilmoittautumisia kertyi eri kielikursseille yli Uusi ilmoittautumisjärjestelmä suunniteltiin ja toteutettiin kielikeskuksen opintotoimiston ja atk-palveluiden yhteistyönä. Vuoden 2000 alusta kielikeskuksessa uudistui myös kielten opintosuoritusten rekisteröinti, kun Helsingin yliopistossa siirryttiin käyttämään Opetuksen ja Opiskelun Tuen Tietojärjestelmää (OODI). Opintotoimiston henkilökunta oli osallistunut OODI-koulutukseen jo syksyllä Kielikeskuksesta nimettiin OODIn käytön tukihenkilöksi opintotoimiston osastosihteeri ja tekniseksi tueksi atk-palvelut. Suoritusten tallennuksen lisäksi opintotoimistoa kiinnostavat sellaiset OODIin sisältyvät mahdollisuudet kuin kurssi-/koe-ilmoittaumiset, opintosuoritusten hyväksilukeminen, opetuksen suunnittelu, opinto-oppaan teko ja erilaiset raportit. Kielikeskuksen opintosihteeri ja atk-suunnittelija osallistuivat keväällä opinto-oppaan konversioasiaa pohtivan työryhmän kokouksiin ja tarjosivat kielikeskuksen opinto-opasta eräänlaiseksi pilotiksi. Asia ei kuitenkaan edennyt OODIn keskeneräisyyden vuoksi. Opintotoimisto laajensi kielikeskuksen kotisivuilla tapahtuvaa tiedottamistaan ajankohtaisista opetusta ja opettajien vastaanottotietoja koskevista muutoksista. Kotisivuilla tiedotettiin myös opintosihteerin vastaanottoaikoihin (kielten korvaavuusasiat) tulleista muutoksista. Uusille opiskelijoille lähetettävä kieliopinnoista kertova infokirje päivitettiin. Tiedekunnat postittivat kirjeen opiskelijoilleen hyväksymispäätöksien mukana. Lisäksi eri kielten opettajat ja opintosihteeri kävivät tiedekuntien pyynnöstä kertomassa kielten opiskelusta opiskelijatuutoreiden koulutustilaisuuksissa sekä uusien opiskelijoiden orientaatiotilaisuuksissa. Kielikeskuksen opinto-opas toimitetaan vuosittain opintotoimistossa. Oppaan painosmäärä on kpl, ja oppaan ovat saaneet kaikki opiskelijat ilmoittautuessaan yliopistoon. Opinto-oppaan luettavuutta ja ulkoasua uudistettiin. Uudistettu opas ilmestyi verkkoversiona heinäkuussa ja painettu opas elokuun alussa. Tiedot ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatuista englanninkielisistä kursseista toimitettiin tiedoksi ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille jaettavaan opinto-oppaaseen. Lisäksi kielikeskuksen opintosihteeri tarkisti ja päivitti yhteistyössä tiedekuntien opintosihteereiden kanssa tiedekuntien opinto-oppaissa olevat kieliopinnoista kertovat tekstiosuudet. Opiskelijoiden ohella opintotoimisto palvelee myös kielikeskuksen opettajia esim. koe- ja opetusmateriaalien monistamisessa, opetuksen ja kokeiden suunnitteluun ja järjestelyihin sekä salivarauksiin liittyvissä asioissa.

7 Opetuksen tukipalveluiden laatua arvioidaan osana Helsingin yliopiston koulutuksen ja tutkintojen arviointihanketta vuosina Kielikeskuksen opintotoimistossa aloitettiin syksyllä opintoasiainhallinnon tehtävien ja toimenkuvien muutostarpeiden selvitys. Opintoasiainpalveluista tehdään kysely sekä opiskelijoille että kielikeskuksen henkilökunnalle keväällä Itseopiskelupalvelut Kielikeskuksessa on itseopiskelustudio ja -tietokoneluokka, joissa voi opiskella kieliä apuneuvoina kasetit, videot, tietokoneavusteiset kieltenopiskeluohjelmat sekä satelliitti-tv. Itseopiskelijoiden tukena oli myös opettajatuutoreita (englanti, ruotsi, saksa, espanja, venäjä ja ranska), jotka olivat lukukausien aikana tavattavissa itseopiskelustudiossa kerran viikossa. Itseopiskelumateriaalia oli 44 kielestä: albania, arabia, bulgaria, englanti, espanja, esperanto, hausa, heprea, hindi, hollanti, iiri, islanti, italia, japani, kiina, korea, kreikka, kroaatti, latina, latvia, ndonga, norja, persia, portugali, puola, ranska, romania, ruotsi, saame, saksa, serbi, somali, suahili, suomi, tanska, tiibet, tšekki, turkki, ukraina, unkari, venäjä, vietnam, viittomakieli ja viro. Kirjattu kävijämäärä vuonna 2000 oli n Valtaosa kävijöistä oli Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoita, mutta myös ulkomaalaisopiskelijat olivat ahkeria itseopiskelutilojen käyttäjiä. Monet kielikeskuksen opettajat ovat siirtäneet aiemmin kielistudiossa tai luokassa yhdessä opiskelijoiden kanssa tehtyjä kuuntelu-, katselu- ja ääntämistehtäviä itseopiskeluna toteutettaviksi, mikä näkyi selvästi ajoittaisena kävijöiden ruuhkana ja tietyntyyppisten materiaalien suurempana kysyntänä. AV-palvelut Opetuskäyttöön nauhoitettiin radio- ja TV-ohjelmia, mm. Fast Track English, Bon voyage, Sinimustvalge maa, Das ist Deutschland, Retkiä Espanjaan ja Tulin, näin, viitoin (viittomakieli). Maksupalvelutyönä tehtiin kopiointeja ja studioäänityksiä (mm. Inga-Britt Wikin Lars Hulden -haastatteluja), mistä kertyi tuloja 6.974,80 markkaa. Kielikeskus kustansi myös ensimmäisen kerran äänitteen: Marjukka Kenttälän suomen kielen alkeisoppikirjan Kieli käyttöön äänite on tehty kokonaan kielikeskuksessa. Se on äänitetty studiossamme, editoitu ja myös monistettu kaseteiksi ja CD:iksi. Sitä myytiin (Yliopistopainon kautta) vuoden 2000 aikana 67 sarjaa (42 kasetti- ja 25 CDsarjaa). Äänitysstudiossa jatkettiin mm. Marjaana Kuokkanen- Kekin ja Katri Palmujoen Espanol dos -kirjan äänityksiä sekä editoitiin uusi versio venäjän ääntämisharjoituksista. Viikin uusiin kielikeskuksen tiloihin saatiin 19-paikkainen multimediastudio. Siinä on internet-yhteyksien ja tavanomaisten tietokoneohjelmien lisäksi kielistudio-ohjelma, jonka avulla tietokoneita voi käyttää niin kuin ennen käytettiin kielistudionauhureita. Tavoitteena on hankkia vastaava ohjelma myös kielikeskuksen tietokoneluokkaan. AV-palveluiden hankintatoivelistalle jäivät toimintakertomusvuoden päättyessä edelleen kevyt digitaalinen videokamera, jolla olisi yksinkertaisempaa käydä esim. videoimassa vieraskielisiä luentoja, sekä digitaalinen videoeditointiohjelma. Kirjastopalvelut Vuonna 2000 kirjaston kokoelmat karttuivat 163 niteellä, joista osa oli lahjoituksia. Tilattuja lehtiä oli 60. Vuoden aikana kirjasto oli yhteistyössä muiden Helka-kirjastojen kanssa, joista erityisesti mainittakoon HY:n humanistisen tiedekunnan kirjasto. Kirjasto osallistui Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen arviointiin, jonka loppuraportti julkaistiin joulukuussa Kielikeskuksessa arviointiin sisältyivät kirjaston itsearviointi sekä ovensuukysely, johon kielikeskuksen osalta vastasivat lähinnä kirjastotoimikunnan jäsenet. Kyselyn tulokset osoittivat opettajakunnan olevan tyytyväinen kielikeskuksen kirjastopalveluihin. Kuitenkin kirjastohenkilökunnan on syytä jatkuvasti kouluttautua ja kehittää ammattitaitoaan parantaakseen palvelujen tasoa. Mainittakoon lisäksi, että kirjastotoimikunnan opettajajäsenet ovat aktiivisesti vaikuttaneet kirjaston hankintapolitiikkaan ja yleiseen kehittämislinjaan. TOIMINTAKERTOMUS

8 ATK-palvelut Tietokoneiden käyttöaste kasvoi huomattavasti, mikä aiheutti lisäkoneiden hankintapaineita. Myös vanhentuvaa konekantaa jouduttiin jonkin verran uusimaan ohjelmistojen ominaisuuksia vastaavaksi. Vuoden aikana rekisteröitiin 14 uutta työpistetietokonetta, 21 tietokonetta luokkaopetukseen (Viikki) sekä 3 kannettavaa tietokonetta. Uusien koneiden hankinnalla helpotettiin sekä opettajien mahdollisuuksia käyttää tietokoneita että tietokoneen käyttöä opetuksen apuvälineenä muuallakin kuin tietokoneluokassa. Tietoliikenneverkon ikääntyminen vaikeutti opettajien käyttöön tarkoitettujen koneiden sijoittelua, mistä syystä alettiin suunnitella verkon kunnostusta. Kielikeskuksen palvelimen käyttäjälukumäärässä ei juuri tapahtunut muutoksia. Käyttäjätunnuksia on vajaat 200, joista n. 50 on luokkatunnuksia tai tunnuksia opiskelukäyttöön. Kielikeskuksen kotisivusto sai työryhmän työn lopputuloksena uuden ilmeen kesällä Uutena palveluna avattiin kurssi- ja tentti-ilmoittautumisia vastaanottavat sivut. Opiskelijat pystyivät ilmoittautumaan kursseille vaikkapa ulkomailta käsin. Lokakuun puoliväliin mennessä oli otettu vastaan liki 9000 kurssi-ilmoittautumista, mikä osoittaa palvelun tarpeellisuuden. Verkkosivustojen käyttö kasvoikin syksyllä jopa yli kolminkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. KIELIKESKUS Käynnit kielikeskuksen kotisivustossa HELSINGIN YLIOPISTON Avattuja sivuja Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

9 Käännös- ja kielentarkastuspalvelu M aksutonta kielentarkastuspalvelua saivat käyttää Helsingin yliopiston palveluksessa olevat tutkijat ja opettajat sekä hallintohenkilökunta vieraskielisten tieteellisten julkaisujensa, esitelmiensä yms. kieliasun tarkistukseen. Vuonna 2000 tarkastuspyyntöjä esitettiin kaikista tiedekunnista, useimmista erillislaitoksista sekä keskushallinnosta. Eniten tarkastuspyyntöjä tuli humanistisesta tiedekunnasta, seuraavina järjestyksessä olivat lääketieteellinen, kasvatustieteellinen, valtiotieteellinen ja maatalousmetsätieteellinen tiedekunta. Kielentarkastuspalvelujen kysyntä kasvoi eniten kasvatustieteellisessä tiedekunnassa ja väheni erillislaitoksissa. Vuoden 2000 aikana tarkastettiin n sivua (vuonna 1999 n sivua). Valtaosa tarkastetuista teksteistä oli englanninkielisiä (1 274 tilausta). Seuraavaksi kysytyimmät kielet olivat ruotsi (25 tilausta), saksa (21 tilausta) ja ranska (16 tilausta). Eniten tarkastettiin artikkelikäsikirjoituksia, tiivistelmiä, väitöskirjoja ja esitelmiä. Osastosihteerin ja sivutoimisten tarkastajien lisäksi kielentarkistuspalvelun henkilökuntaan kuului kolme puolipäiväistä englannin kielen tarkastajaa. Englannin kielen kääntäjä teki virkatyönään keskushallinnon sekä tiedekuntien ja erillislaitosten kanslioiden tilaamat englanninkieliset käännökset. Yliopiston hallinnon pyynnöstä tehtiin käännöksiä myös muihin kieliin, useimmiten ranskaan ja saksaan. Kääntäjille maksettiin palkkiot käännös- ja kielentarkastuspalvelun vuosibudjetista. Maksullinen toiminta: Kielikoulutus- ja käännöspalvelut TOIMINTAKERTOMUS K ielikeskuksen maksullinen toiminta eli Kielikoulutusja käännöspalvelut järjesti vuonna 2000 yhteensä noin tuntia kaikille avoimia kielikursseja, yrityksille ja julkisyhteisöille räätälöityä kielikoulutusta sekä opettajien täydennyskoulutusta. Lisäksi tarjottiin käännös-, kielentarkistus- ym. kielipalveluja. Kielivalikoimaan kuului 28 kieltä: arabia, englanti, espanja, hollanti, indonesia, italia, japani, kiina, korea, kreikka, liettua, norja, persia, portugali, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, slovakki, suomi, tanska, tšekki, turkki, unkari, venäjä, vietnam ja viro. Kielikoulutus- ja käännöspalvelujen henkilöstöön kuului vuoden 2000 aikana 103 työntekijää, joista päätoimisia oli 10 ja sivutoimisia 93. Maksullinen toiminta oli myös vuonna 2000 kannattavaa, eikä siihen käytetty kielikeskuksen virkatyöresursseja. Kielikoulutus- ja käännöspalveluista vastaa koulutuspäällikkö Seija Korhonen.

10 Jatkokoulutus ja tutkimus KIELIKESKUS 10 HELSINGIN YLIOPISTON Toimintakertomusvuonna kielikeskukselle myönnettiin toisen kerran yliopiston hankerahoitusta henkilökunnan jatkokoulutukseen. Aktiivisia jatkokoulutettavia oli n. 20, ja syksystä 2000 mukaan ilmoittautui uusia opettajia. Vuoden aikana järjestettiin kahdeksan luento- tai workshop-tyyppistä koulutustilaisuutta, joihin kutsuttiin luennoijia Helsingin, Tampereen, Jyväskylän ja Tukholman yliopistoista. Luentojen aiheista mainittakoon vuorovaikutus verkkoympäristössä argumentointi ja virhepäätelmät tietokonekorpukset tutkimuksessa kollaboratiivinen dialogi kielenkehityksen edistäjänä interaktion rooli toisen/vieraan kielen oppimisessa konekääntäminen toimintatutkimus opetuksen kehittämisessä. Lisensiaattiseminaareja järjestettiin yhteensä kuusi; osa näistä oli ideointityyppisiä keskustelutilaisuuksia, muissa käsiteltiin valmiita tai vasta hahmottumassa olevia tutkimussuunnitelmia. Yhteistyö ainelaitosten kanssa jatkui siten, että toisaalta kielikeskuksen henkilökunta osallistui kielten laitosten ja AKOn seminaareihin, toisaalta jatkokoulutustilaisuuksissa hyödynnettiin mm. AKOn ja OKL:n opettajien ja tutkijoiden asiantuntemusta. Kun kielikeskus kustansi henkilökunnalleen vierailevan luennoijan Tukholman yliopistosta, luennoille kutsuttiin myös Nordican jatko-opiskelijat ja muut kiinnostuneet. Elokuussa 2000 työnsä aloittanut tutkijalehtori käynnisti syksyllä jatkokoulutettavien tarvekartoituksen: kiinnostuneet kutsuttiin keskustelemaan jatkokoulutustoiveistaan ja saamaan neuvoja tutkimuksen aloittamiseen. Kartoituksen perusteella tutkijalehtori suunnitteli kevääksi 2001 tutkimuksentekoon liittyviä tukikursseja, joille halukkaat saattoivat ilmoittautua ennen joulua. Yliopiston hankerahan turvin jatkokoulutettaville myönnettiin lyhyitä tutkimusperiodeja, jotka mitoitettiin edellisen vuoden tavoin tunnin vapautukseksi kontaktiopetuksesta. Vuoden 2000 aikana käytettiin neljä tutkimusjaksoa, yhteensä n. 400 tuntia. Yksi lisensiaatintutkimus jätettiin esitarkastukseen ennen joulua, ja kolme muuta oli varsin pitkällä. Uusia, osin vasta kehitteillä olevia tutkimusaiheita olivat mm. työelämän kielitaitotarpeet luovuus käännöstyössä suullinen kielikoe keskustelutilanteena ulkomailla opiskelevat suomalaiset maahanmuuttajalasten kielivalinnat. Tutkimusta tehtiin myös ulkopuolisen rahoituksen turvin ja opetustyön ohella. Italian kielen lehtorin väitöskirja (Un patriota che sfido la decadenza: F.T. Marinetti e l idea dell uomo nuovo fascista, ) tarkastettiin maaliskuussa Yksi ruotsin lehtoreista oli koko toimintakertomusvuoden virastaan vapaana valmistelemassa väitöskirjaa tutkimusapurahan turvin. Johtaja piti kuukauden pituisen tutkimusperiodin ja jatkoi vanhaa HSFR:n rahoittamaa hankettaan Studier i finsk syntax från 1600-talet till mitten av 1800-talet. Artikkeleita, postereita ja esitelmiä kielikeskuksessa tuotettiin vuoden aikana lähes 40, samoin valmistettiin sekä perinteistä että verkkopohjaista uutta opetusmateriaalia.

11 Kansainväliset yhteydet Jo kuudetta vuotta Helsingin yliopiston kielikeskus oli kielikeskusten eurooppalaisen kattojärjestön CercleS:n jäsen. CercleS:n kahden vuoden välein järjestettävää kansainvälistä konferenssia isännöi syyskuussa 2000 Antwerpenin yliopisto. Suomesta oli neljä osallistujaa, Teknillisen korkeakoulun ja Tampereen yliopiston kielikeskusten johtajat sekä Helsingin yliopiston kielikeskuksesta johtaja ja yksi englannin opettaja. CercleS:n pääsihteeriksi valittiin konferenssin yhteydessä Britannian kielikeskusten kansallisen järjestön puheenjohtaja, Bristolin yliopiston kielikeskuksen johtaja Ray Satchell, joka toimi 80-luvulla joitakin vuosia opettajana Helsingin yliopiston kielikeskuksessa. Hän otti jo Antwerpenissa puheeksi ns. kansallisen CercleS-jäsenyyden merkityksen ja kirjoitti asiasta myöhemmin konferenssiin osallistuneille suomalaisille kielikeskusjohtajille. Suomen osuutta pidetään tärkeänä siksi, että Suomessa on toimiva ja esikuvaksi sopiva kielikeskusorganisaatio. Jos Suomen kielikeskukset liittyvät CercleS:iin yhteisjärjestönä, ne pääsevät vaikuttamaan kattojärjestön päätöksiin. Asiasta keskustellaan kielikeskusjohtajien neuvoston kesäseminaarissa Lyhyiden tutustumiskäyntien ohella kielikeskukseen tehtiin v eri maista myös pitempiä tutustumis- ja opetusvierailuja. Ryhmiä ja yksittäisiä vierailijoita saapui Belgiasta, Bulgariasta, Iranista, Israelista, Japanista, Ruotsista, Tšekinmaalta, Venäjältä ja Virosta. Seitsenhenkinen ryhmä Bulgarian yliopistoista (Plovdiv, Shommen, Varna) oli viikon vierailulla OKL:ssa ja tutustui samalla yhden päivän ajan kielikeskuksen ALMS-opetukseen. Antwerpenin Karel de Grote-Hogeschooliin on perusteilla kielikeskus, ja CercleS-kontaktien pohjalta kyseisen korkeakoulun edustajat kävivät tutustumassa Helsingin yliopiston, TKK:n ja Tampereen yliopiston kielikeskusten johtoon ja organisaatioon. Suomalaiseen kielikeskustoimintaan kävivät perehtymässä myös Tallinnan pedagogisen yliopiston kielikeskuksen johtaja ja kaksi opettajaa. Naapurimaan Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö on monelta osin vakiintunutta. Niinpä elokuussa 2000 kielikeskuksessa pidettyyn valtakunnalliseen Språkcentersvenska-päivään oli pyydetty puhujiksi Riksföreningen Sverigekontaktin edustajina Bo Ralph ja Lennart Limberg, joiden kanssa yhteistyötä on tehty jo vuosia. Kansainvälisiä yhteyksiä hoidettiin osallistumalla eri maiden konferensseihin ja muihin tilaisuuksiin, konferenssimaina Suomen ohella mm. Belgia (Antwerpen), Italia (Siena), Kanada (Vancouver), Ranska (Tours), U.S.A. (New York) ja Viro (Tartto). Kielikeskus jatkoi edellisenä vuonna käynnistettyä romanian kielen opetusta, jonka rahoittaa suureksi osaksi Romanian suurlähetystö. Northumbria Universityn ja Novosibirsk State Technical Universityn kanssa v haettuun vaihto-ohjelmaan ei myönnetty EU-rahoitusta. Uutta raha-anomusta neljän maan (Britannia, Tšekinmaa, Slovakia, Suomi) Lingua-projektia varten valmisteltiin loppuvuodesta 2000 brittiläisen Mackworth Collegen kanssa tarkoituksena jättää hakemus seuraavan vuoden alussa. Toimintakertomusvuosi oli samalla Helsingin kulttuurikaupunkivuosi, mistä syystä yliopistossa järjestettiin tavallista enemmän kansainvälisiä konferensseja ja muita tilaisuuksia. Kielikeskuksella oli useassa tapahtumassa näkyvä osuus. Heinä- ja elokuussa järjestetyn Helsinki Summer School 2000:n ohjelmaan sisältyi kurssi Ethics in Language Testing in the New Millennium, josta vastasivat kielikeskuksen englannin lehtori sekä hänen israelilainen kollegansa. Elo- ja syyskuun vaihteessa Helsingin yliopisto isännöi Innovations in Higher Education konferenssia; tässä tapahtumassa kielikeskuksella oli oma symposiumi, minkä lisäksi henkilökunta piti sektioesitelmiä, esitti postereita ja hoiti puheenjohtajuuksia. Syyskuussa kielikeskuksen ALMS-opettajat järjestivät Autonomy konferenssin, jonka teemana oli oppijan autonomia; järjestelyjen ohella kielikeskuslaiset osallistuivat ohjelmaan esitelmin ja posterein. Plenaaripuhujana oli mm. CercleS:n monivuotinen puheenjohtaja professori David Little Dublinin Trinity Collegesta. TOIMINTAKERTOMUS

12 Kielikeskuksen ulkomaalaiset vieraat vuonna Ali Akbar Khamenavi, First Secretary, Iranin suurlähetystö 7.3. Seitsemän edustajaa Bulgarian yliopistoista ja kouluista (Agricultural University of Plovdiv 5, University of Shommen 1, Varna University of Economics 1) Hana Némcová, Department of Foreign Languages, Masaryk University, Brno (Tšekinmaa) Kolme kadettikurssilaista ja heidän suomen opettajansa, Militärhögskolan, Östersund (Ruotsi) Inger Lindberg, Centrum för tvåspråkighetsforskning, Stockholms universitet (Ruotsi) 1.8. Shoju Chiba, väitöskirjaa suomen kielestä valmisteleva japanilainen jatko-opiskelija, Department of Linguistics, University of Tokyo 1.8. Marsha Bensoussan, Ph.D.,., University of Haifa (Israel) Jevgenia Proškina roškina, Pietarin yliopisto (Venäjä) Prof. Bo Ralph, Göteborgs universitet & Svenska Akademin, ja prof. Lennart Limberg, Riksföreningen Sverigekontakt (Ruotsi) Prof rof.. Anders Pettersson ettersson, Institutionen för nordiska språk och litteraturvetenskap, Umeå universitet (Ruotsi) Anne Rooste, Ingrid Krall ja Siiri Vihmar ihmar, Tallinna Pedagoogilise ülikooli keelkeskus (Viro) Gaston Meyers ja Paul Catteuw, Karel de Grote-Hogeschool, Antwerpen (Belgia) Gabor Harrer, Finska institutionen, Stockholms universitet (Ruotsi). KIELIKESKUS 12 HELSINGIN YLIOPISTON

13 Julkaisut, esitelmät ja jäsenyydet Auvinen Lis ESITELMÄ Using and produsing web pages in a Swedish course, Innovations in Higher Education, , Helsingin yliopisto. Fiilin Ullamaija, FK An Internet-based learning environment in Swedish classes at university an example of a grammar course, Innovations in Higher Education, , Helsingin yliopisto. Millaisin taidoin yliopistoon?, Peruskoulun ja lukion A-ruotsin opettajien koulutuspäivä, , Suomi, kotimainen JÄSENYYDET Valtion kielitutkintolautakunta Pohjola Norden, kielipoliittinen lautakunta. Forsman Svensson Pirkko, FD JULKAISUT Vanhan kirjasuomen kvasirakenne. Sananjalka Vol. 41 (1999), julk. 2000, s Petter Schäferin päiväkirja - ruotsinkielisen suomeako? Pipliakielestä kirjakieleksi s /POSTERIT Particip på -s som satsmotsvarigherer i ett par 1700-talstexter. Svenska språkets historia , Helsingin yliopisto Partitiivipredikatiivi varhaisnykysuomen kynnyksellä. Kielitieteen päivät, , Oulun yliopisto Uusia teonnimijohdoksia varhaisnykysuomen kynnyksellä. FU9-kongressi, , Tarton yliopisto. Introduction and the Pedagogical Framework kielikeskuksen symposiumissa Extended Classroom for the Language Learner, Innovations in Higher Education , Helsingin yliopisto The University of Helsinki Language Centre and the Commercial Challenge. The Sixth CercleS International Conference, , Antwerpen, Belgia. JÄSENYYDET Suomen kääntäjien tutkintolautakunta (suomen kieli). CercleS:n (Euroopan kielikeskusten kattojärjestö) ja Suomen kielikeskusten yhteyshenkilö. Kotikielen Seura Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Suomen Akatemian kulttuurin tutkimuksen verkosto Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys (AFinLA) TOIMINTAKERTOMUS Hämelin Raija, FM POSTERIT Multidimensional learning process - a new way of learning Swedish, Innovations in Higher Education, , Helsingin yliopisto JÄSENYYDET Helsingin yliopiston Renvall-instituutti/Studiehelheten Norden Hämäläinen Eija, FK Sanomalehtivenäjää alkaen aakkosista, Slavistipäivä - uudistuva venäjän opetus, , Helsinki, Tieteidentalo JÄSENYYDET TEMPUS, 2000 lähtien, Suomi, kotimainen aikakauslehti, toimituskunnan jäsen Karjalainen Sinikka, FM On students perceptions of language learning effectiveness in a self-access learning environments, Innovations in Higher Education, , Helsingin yliopisto. On students perceptions of language learning effectiveness in a self-access learning environments, Autonomy 2000, , Helsinki. Karlsson Leena, FK, M.A. Learner - Teacher Dialogues on Self-Evaluation in an Autonomous Language Learning Setting, Innovations in Higher Education, , Helsingin yliopisto Harmony in Discourse: How teacher professionalism can enhance learner expertise in self-evaluation, Autonomy 2000, , Helsinki. JÄSENYYDET Nordic Autonomy Group, Kidd, Kenneth Stewart, M.Sc. in Applied Linguistics, BA International Studies English Education Placement Testing, University of Helsinki In-Service Training for Language Center Teachers, , Helsingin yliopisto Avoiding hidden control in autonomous learning situations. Autonomy 2000, , Helsinki Integrating Culture into Language Teaching, Seventh Nordic Symposium on Intercultural Communication, , Åbo Akademi JÄSENYYDET TESOL Teachers of English to Speakers of Other Languages

14 Kjisik Felicity, M.A. Opetusvierailu (aiheena autonominen oppiminen), Teachers College, Columbia University, New York, Yhdysvallat, Learner self-evaluation in autonomous learning contexts, TESOL 2000 (Teachers of English to Speakers of Other Languages), , Vancouver, Kanada Harmony in discourse: how teacher professionalism can enhance learner expertise in self-evaluation, Autonomy 2000, , Helsinki JÄSENYYDET Nordic Autonomy Group Lehtonen Tuula, EdD JULKAISUT Awareness of strategies is not enough: how learners can give each other the confidence to use them. Language awareness 9: 2, s Responses to the use of a lingua franca on teaching methodology. Teoksessa Languages at Universities: Today and Tomorrow, Tartu University Press, s Englannin tekstinymmärtäminen, Opiskelijan opas. Olsonen, Pirkko, Monni, Sari, Tolsa-Mänttäri, Ilona, Lehtonen, Tuula. Helsinki, Palmenia-Kustannus. Words, words and more words, Otavan koulutustilaisuus lukion englannin opettajille. 1., 8. ja Responses to the use of a lingua franca on teaching methodology: the situation in Finland. Languages at Universities: Today and Tomorrow Tarton yliopisto, Viro Teitä sanaston oppimiseen, UKANin lähtöorientaatio Responses to the use of a lingua franca on teaching methodology (yhdessä Pearl Lönnforsin ja Anu Virkkunen-Fullenwiderin kanssa), Innovations in Higher Education 2000, , Helsingin yliopisto Lönnfors Pearl, FK Responses to the use of a lingua franca on teaching methodology (yhdessä Tuula Lehtosen ja Anu Virkkunen-Fullenwiderin kanssa), Innovations in Higher Education 2000, , Helsingin yliopisto KIELIKESKUS 14 Mäkinen Maire, FK, M.A. An Innovation in Teaching English Reading Conversation Using a Computer System (yhdessä Donald Smartin kanssa), Innovations in Higher Education, , Helsingin yliopisto Attitudes of Students Taking Part in a Telematic English Reading Comprehension Course, The Sixth CercleS International Conference, , Antwerpen, Belgia HELSINGIN YLIOPISTON Nordlund Joan, M.A. Opetusvierailu (aiheena autonominen oppiminen), Teachers College, Columbia University, New York, Yhdysvallat, Learner self-evaluation in autonomous learning context, TESOL 2000 (Teachers of English to Speakers of Other Languages), , Vancouver, Kanada JÄSENYYDET Nordic Autonomy Group, Suomi, kansainvälinen, toimielimen jäsen Norris Carolyn Brimley, PhD Opetusvierailu, Estonian Agriculture College and Tarto University, Viro, huhtikuu Teaching young researchers to write (panel member and speaker), European Association of Science Editors, , Tours, Ranska Smart Donald, MA, BSc An Innovation in Teaching English Reading Conversation Using a Computer System (yhdessä Maire Mäkisen kanssa), Innovations in Higher Education, , Helsingin yliopisto Toepfer Tom, HuK Integration or coercion: an academic writing module within an autonomous framework Autonomy 2000, , Helsinki. Virkkunen-Fullenwider Anu, PhD Responses to the use of a lingua franca on teaching methodology (yhdessä Tuula Lehtosen ja Pearl Lönnforsin kanssa), Innovations in Higher Education 2000, , Helsingin yliopisto JÄSENYYDET Kielitutkintotoimikunta Euroopan kielten teemavuoden 2001 Suomen johtoryhmä Apurahasäätiön hallitus, SUOMI-AMERIKKA YHDISTYSTEN LIITTO r.y HELSINGIN YLIOPISTON LEHTORIT r.y. Åberg Leena-Maija, FM JÄSENYYDET Ylioppilastutkintolautakunta

15 Talous Vuoden 2000 voimavarat Kielikeskuksen tulot vuonna 2000 olivat 25,6 Mmk. Pääosa rahoituksesta (20,8 Mmk) tuli valtion budjettivaroista. Mainittu summa sisältää sekä perusrahoituksen että hankkeet. Yliopiston omien varojen osuus oli noin 13 prosenttia rahoituksesta. Toimintamäärärahat vähenivät edellisestä vuodesta noin 0,5 Mmk. PERUSRAHOITUS TULOT MK Toimintamenot määräraha Tilat Tukityöllistettyjen vakinaistaminen HANKERAHAT Yliopiston omat hankkeet - Opetuksen kehittäminen Jatkokoulutusohjelma OPM:n hankkeet - Kielikeskuksen vahvistaminen MUUT TULOT - Moniste- ja kopiopalvelut Muu maksullinen toiminta Julkisoikeudelliset suoritteet Lisäykset toimintamenot määrärahaan (mm. palkankorotukset) TOIMINTAKERTOMUS Siirto vuodelta TULOT YHTEENSÄ YLIOPISTON OMAT VARAT - Kielentarkastus- ja käännöspalvelut TULOT YHTEENSÄ MENOT MENOT MK Palkkamenot Muut toimintamenot (toimistotarvikkeet, kirjat, lehdet, matkat...) Tietokoneet, atk-ohjelmat, av-laitteet Moniste- ja kopiopalvelut Tilakustannukset Siirrot vuodelle 2001: (toimintamenot, hankerahoitus, julkisoikeudelliset suoritteet,maksullinen toiminta) MENOT YHTEENSÄ YLIOPISTON OMAT VARAT MENOT MK Käännös- ja kielentarkastuspalvelut siirto YHTEENSÄ

16 Kielikeskuksen toimintamenomäärärahat tiedekunnittain vuonna 2000 Kohdistamisperusteena on käytetty 1) tiedekuntakohtaisten opetustuntien määrää v ja 2) yhteisillä kursseilla suoritettujen opintoviikkojen määrää v Kohdistamisprosentiksi tulee siis näin saatujen prosenttilukujen keskiarvo. maat.-me 11,55 % el inl. 0,70 % teol. 8,76 % KIELIKESKUS 16 HELSINGIN YLIOPISTON (1000 mk) Teologinen Oikeustieteellinen Lääketieteellinen 194 Humanistinen Matemaattis-luonnontieteellinen Kasvatustieteellinen Valtiotieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Eläinlääketieteellinen 101 Yhteensä valt. 17,40 % kasv. 7,00 % mat.-lu 14,77 % Kielikoulutus- ja käännöspalvelut (maksullinen toiminta) 2000 TULOT oik. 13,04 % l k. 1,35 % hum. 25,44 % - Siirto vuodelta Kielikoulutuspalvelut Kielentarkistus-, käännös- ym. kielipalvelut TULOT YHTEENSÄ MENOT - Palkkamenot sivukuluineen Kiinteistö- ja yhteiskustannukset Muut menot(hankinnat,toimisto- ja mainoskulut yms.) MENOT YHTEENsä Ylijäämä (siirto vuodelle 2001)

17 Kielikeskuksen johtokunta H elsingin yliopiston konsistorin määräämän johtokunnan kolmivuotistoimikausi alkoi Johtokuntaan kuuluu kahdeksan jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Varsinainen jäsen Professori Kim von Weissenberg (pj.) Professori Eeva Martikainen Professori Arto Mustajoki (varapj.) Opiskelija Matti Vapaakallio Opiskelija Tiina Vainiomäki Opintopäällikkö Hannele Ketomäki Lehtori Eija Hämäläinen Opetusneuvot Anna-Kaisa Mustaparta Varajäsen Professori Martti Marvola Professori Reeta Pösö Professori Esa Penttinen Opiskelija Johanna Haapala Opiskelija Helene Homström Toimistopäällikkö Marjo Immonen Lehtori Tuula Lehtonen Erikoissuunn. Juha Ketolainen TOIMINTAKERTOMUS

18 Kielikeskuksen henkilökunta 2000 JOHTAJA Forsman Svensson Pirkko, FD, dos Hallintohenkilökunta KIELIKESKUS 18 HELSINGIN YLIOPISTON HALLINTO-ASIAT Salonen Kaarina, toimistosihteeri Uimonen Eija, FM, hallintopäällikkö, varajohtaja Ådjers Eija, ts. osastosihteeri (johtajan ja johtokunnan sihteeri) OPINTOASIAT Arffman Liisa, FK, osastosihteeri Auer Marko, HuK, opintoneuvoja (vs) Korhonen Terhikki, osastosihteeri Laulajainen Tiina, KTM, opintosihteeri Maraach Maija-Liisa, HuK, opintoneuvoja (vuorotteluvapaa 3 kk) AV- JA ATK-PALVELUT Hako-oja Merja, FM, toimistosihteeri Karjalainen Sinikka, FM, LuK, amanuenssi (itseopiskelun ohjaus) Lehtorit ENGLANTI Koskinen Leena, FM Lehtonen Tuula, EdD Lönnfors Pearl, FK, (virkavapaa 50 % ) Mason Deborah, MEd (virkavapaa) Nordlund Joan, MA Smart Donald, MA, BSc Virkkunen-Fullenwider Anu, PhD ESPANJA Hietaranta Miia, FK ITALIA Härmänmaa Marja, FL RANSKA Béniard Michel, DEA., LèL Nivanka Eevi, FL RUOTSI Fiilin Ullamaija, FK Helenelund Elisabeth, FL (virkavapaa) Hämelin Raija, FM Nylund Merit, FK Ros Anita, FK Woivalin Marianne, KTM SAKSA Alava-Wagner Pirkko, FK Rantakokko Anja, FK Wagner Peter, MA. VENÄJÄ Hämäläinen Eija, FK Opetushenkilökunta Laine-Murhu Katri, FM, kielistudioamanuenssi Rydenfelt Jukka, suunnittelija Johansson Anders, atk-neuvoja KIRJASTO Järveläinen Katariina, kirjastosihteeri (äitiysloma) Lehikoinen Päivi, FM, kirjastosihteeri (vs) KÄÄNNÖS- JA KIELENTARKASTUSPALVELU Harris Annikki, HuK, osastosihteeri (vuorotteluvapaa) Alho Anna-Liis, osastosihteeri (vs) Hallberg-Rautalin Irma, FK, ts. kielenkääntäjä Fullenwider Henry, PhD, ts. kielentarkastaja (osa-aik.) Whiting Margot, MPhil, kielentarkastaja (osa-aikainen) TUTKIJA Horppu Ritva, VT Määräaikaiset lehtorit (ranska) Keryell Gaela, Maitrise FLE Pelou Dominique, LèL Ylönen Ritva, FL (äitiysloma, hoitovapaa) Päätoimiset tuntiopettajat Alestalo-Shepelenko Marjatta, FM (venäjä) v. Bonsdorff Kirsti, FM (ruotsi) Boswell Simon, BSc (englanti) Briody Mícheál, MA (englanti), lehtori (vs) (virkavapaa) Dahlberg Margareta, FM (ruotsi) Ervola Kaija, FK (englanti) v. Essen Martina, FL (ranska) (vuorotteluvapaa) Göransson, Rita, FK (ruotsi) Kaikumo Pekka, FK (ruotsi) Karlsson Leena FK, MA (englanti) (vuorotteluvapaa) Kiviranta Viira, FK (ruotsi) Kjisik Felicity, MA (englanti), lehtori (vs) Kuokkanen-Kekki Marjaana, FK (espanja) Lallukka Gabriella, FL (venäjä) Meadows Anthony, BSc (englanti) (virkavapaa 50 %) Mäenpää Tiina, FM (ruotsi) (hoitovapaa) Mäkinen Maire, FK, MA (englanti) Norris Carol, PhD (englanti) Pyrhönen Tuula, FK (saksa) Reuter Siv, FK (ruotsi), lehtori (vs) Rosenberg Ros-Mari, FM (ruotsi) (virkavapaa 50 %) Syvähuoko Leena, FK (ranska), lehtori (vs) Toepfer Thomas, HuK (englanti) Wood Graham, MA (englanti) Åberg Leena-Maija, FK (ruotsi) Öberg Jan-Håkan, FM (ruotsi)

19 Määräaikaiset päätoimiset tuntiopettajat Auvinen Lis, FK, (ruotsi) lehtori (vs) Graves Paul, BA, MFA (englanti) Hallamaa Eeva, FK (saksa) Hentola Taru, FK (ruotsi) Hopkins Susan, MEd (englanti) Jering Nina, FK (ruotsi) Keryell Gaela, DEA, (ranska) Kidd Kenneth, BA, MSc (englanti) Kurppa Maarit, FK (ranska) Lappalainen Pia-Marita, FK (ruotsi) Matveinen Anita, FK (ranska) Miettinen Elise, FK (ruotsi) Moore Kate, MA (englanti) Palmujoki Katri, FK (espanja) Pesola Satu Sinikka, FM (englanti) Siddall Roy, PhD (englanti) Suurnäkki Tiina, HuK (ruotsi) von Wolff Stuart, MA (englanti) Sivutoimiset tuntiopettajat Aldea Marilena, FT (romania) Almonkari Merja Tuulia (lis.luento) Antere Eeva, FM (venäjä) Basili Alberto (italia) Carlson Lauri, prof. (lis.luento) Chesterman Andrew, prof. (lis.luento) Collinson Michael, MA (englanti) Ebgjini Mohamed (frankofonialuento) Ek Mari Johanna, FM (unkari) Elo Tuulikki, FM (latina) Eronen Jacqueline, Lic. (espanja) Feroldi Giuseppe (italia) Ferrand Joel, MeD (ranska) Geber Erik, FK (suomi) Gerevich-Kopteff, Eva, FL (unkari) Grönroos Susanne, FK (englanti) Guldbaek-Ahvo Karin (tanska) Guo Hai, FM (kiina) Heikkilä-Kyyhkynen Erkki, FM (portugali) le Henaff Christophe, LèL (ranska) Henry Hagen, Reg. Dir. (saksa) Hämäläinen Katja, FM (ruotsi) Janker Irene, MA (saksa) Jatakari Tuija, FL, TM (latina) Jeminen Riika, FK (portugali) Kaivanto-Juhola Soila, FM (ranska) Karjalainen Päivi, FK (ruotsi) Keinonen Heli, FM (arabia) Kerppola Niina, fil.yo (englanti) Kouvalainen Caroline, FM (ranska) Kuula Timo, FK (ranska) Kuusikko Pirjo-Riitta, FK (japani) Laine Marja-Liisa, fil.yo (espanja) Landgraf Pavel (saksa) Lauranto Johanna, FK (espanja) Lear Howard, PhD (englanti) Leman Nina, FK (espanja) Lind Anna Leena (atk-koulutus) Lindberg Inger, FD (lis.luento) Lintula Anna Kristiina (lis.luento) Lounatvuori Reita, FK (ranska) Maniraho Joseph (frankofonialuento) Martinas Kirsti Maria, FK (englanti) Matveinen Anita, FK (ranska, TaiK) Mauranen Anna, prof. (lis.luento) McLean Alisdair (englanti) Money Phillip (englanti) Mäenpää Tiina, FM (ruotsi) Nozais Frederic, DEA (ranska) Pahimanolis Katariina, FK (ranska) Palmgren Sten, FL (ruotsi) Pantzar Carita, FM (ranska) Parant Paul (ranska) Paz Guadalix (espanja) Pierrier Robert (ranska) Reinert Michael, FK (saksa) Rissanenne Goda Judit, FM (unkari) Ruiz Jose (espanja) Ryd Benny, FK (lis.luento) Rytkönen, Larisa (venäjä) Räsänen Anne (lis.luento) Sach Remy, OTK (frankofonialuento) Sagne Silvain, LèL (frankofonialuento) Sander Klarika, FK (viro) Siddall Roy, PhD (engalnti) Starmans Peter, Drs.liz. (hollanti) Takanen-Körperich Pirjo, FM (saksa) Tiirinlahti Riitta, FL (italia) Tikkanen Rakel, FK (ruotsi) Torpo Asta, FM (ruotsi) Westerlund Kristina, FK (englanti) Vincent Kirby, MA, TEFL (englanti) Voster Robin, MA, TESOL (englanti) Vuorento Anu, FM (lis.luento) Väkevä Susanna, FK (englanti) TOIMINTAKERTOMUS

20 Kielikoulutus- ja käännöspalveluiden henkilökunta (maksullinen toiminta) Hallinto Korhonen Seija, koulutuspäällikkö Puhakka Kaisa, kielikoulutusassistentti ( asti) Evesti Leena, suunnittelija ( alkaen) Kervinen Mari, markkinointiassistentti ( asti) Plosila Nina, kurssisihteeri (vuorotteluvapaalla alkaen) Nikkanen Riitta-Liisa, kurssisihteeri ( alkaen) Eskelinen Mervi, kurssisihteeri ( alkaen) Opettajina, kielentarkistajina ja kääntäjinä toimineet KIELIKESKUS 20 HELSINGIN YLIOPISTON Antere Eeva (venäjä) Arnold Lisa (englanti) Asanti Hilkka (ranska) Auvinen Lis (ruotsi) Boswell Simon (englanti) von Bonsdorf Christoffer (ruotsi) Bullivant David B. (englanti) Britton William (englanti) Carr Nicholas (englanti) Cox Michael (englanti) Cvetanovic Dragana (kroaatti, serbia) Diekmann Helmut (saksa) Elagoz Salah (arabia) Elg Aija (suomi) Ervola Kaija (englanti) Evesti Leena, pt. tuntiopettaja ( asti) (englanti) Fay Malcolm (englanti) Fullenwider Henry (englanti) Graves Paul (englanti) Grünzweig Dorothea (saksa) Gundersen Eva-Riise (norja) Guo Hai (kiina) Haba-Rantamo Malgorzata (puola) Hallberg-Rautalin Irma (englanti) Heidorn Lisa (englanti) Helli-Kaymaz Rauha (suomi) Henderson Darian (englanti) Herttuainen Eva (saksa) Hirvonen Maaret (englanti) Hopkins Susan (englanti) Huitu Marketta, pt. tuntiopettaja (suomi) Huhtikangas Elina (englanti) Huusko Marjo (ruotsi) Hämäläinen Katja (ruotsi) Issabeigloo Hooshang (persia) Jokinen Jaana (ruotsi) Kenttälä Marjukka, pt. tuntiopettaja (suomi) Kilpinen Päivi (englanti) Kindt-Sarojärvi Krista (hollanti) Kiviharju Annika (englanti, ranska) Kokkonen Marja (suomi) Kontro Tiina (ruotsi) Koskinen Leena (englanti) Kuisma Karoliina (suomi) Kuusisto Tuula (ruotsi) Laakso Pertti (indonesia) Lauranto Johanna (espanja) Lear Howard (englanti) Le Clech Rodolphe (ranska) Le Henaff Cristophe (ranska) Lehtilä Merja (saksa) Lessa Ana (espanja) Liertz Uta-Maria (saksa) Lounatvuori Reita (ranska) Luoma Pirkko (suomi) Luomi Anna Maija (suomi) McConchie Roderick (englanti) McKee Howard (englanti) McLean Alisdair (englanti) Meri Tuulevi (englanti) Merrill Gwen (englanti) Monaco Pia (englanti) Money Phillip (englanti) Moore Kathleen (englanti) Moulton Elizabeth (englanti) Munn Roger (englanti) Nordlund Joan (englanti) Norris Carol (englanti) O Reilly Joseph (englanti) Ovell Peter (englanti) Pelli Carol (englanti) Piekkala Jussi (ruotsi) Pöntinen Tatjana (venäjä) Quesada Tocino Maria (espanja) Recorbet André (ranska) Reinert Michael (saksa) Salahudin Elmi (somali) Seidel Nancy (englanti) Seppälä Soile (ruotsi) Siddall Roy (englanti) Simpson Nicholas (englanti) Smart Donald (englanti) Solè Isabel (espanja) Suurnäkki Tiina (ruotsi) Svensson Jörgen (ruotsi) Talonen Irma (englanti) Tarvainen Ljuba (englanti, venäjä) Teerenhovi Sanna (suomi) Thewrewk-Pallaghy Pierre (ranska) Thompson James (englanti) Tikkanen Rakel (ruotsi) Torrent Maria (espanja) Vetsch Päivi, pt. tuntiopettaja (suomi) Wichmann Irene (suomi) Åberg Leena-Maija (ruotsi) Öberg Jan-Håkan (ruotsi)

Kielipalvelut Toimintakertomus 2006

Kielipalvelut Toimintakertomus 2006 Kielipalvelut Toimintakertomus 2006 Kielipalvelut Kielipalvelut-yksikkö tarjoaa maksullisia kielipalveluja sekä yliopiston yksiköille ja henkilöstölle että yliopiston ulkopuolisille yrityksille, julkisyhteisöille

Lisätiedot

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun 1 Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun Korkea-asteen Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja 2 3 Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja Työelämän kielitaito

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Johtajan katsaus TOIMINTAKERTOMUS 2001

Johtajan katsaus TOIMINTAKERTOMUS 2001 Johtajan katsaus Vuosi 2001 oli kielikeskuksessa vertailun ja arvioinnin aikaa. Osana Helsingin yliopiston koulutuksen ja tutkintojen arviointia kielikeskus toteutti keväällä laajan itsearvioinnin selvittääkseen,

Lisätiedot

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Seminaari 17.11.2010 Fulbright Center Anu Virkkunen-Fullenwider Helsingin yliopiston kielikeskus anu.virkkunen@helsinki.fi Esityksen sisältö - Ensin

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 9.5.2014 Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki YANZU 言 祖 Kiinan kieltä lukioissa Kansainvälistymisen

Lisätiedot

TERVETULOA PÄIVITTÄMÄÄN TIETOSI KORKEAKOULUOPINNOISTA! HUMANISTINEN, VALTIOTIETEELLINEN JA KÄYTTÄYTYMISTITEELLIEN

TERVETULOA PÄIVITTÄMÄÄN TIETOSI KORKEAKOULUOPINNOISTA! HUMANISTINEN, VALTIOTIETEELLINEN JA KÄYTTÄYTYMISTITEELLIEN HUMANISTINEN, VALTIOTIETEELLINEN JA KÄYTTÄYTYMISTITEELLIEN Helsingin yliopisto, Päärakennus, Fabianinkatu 33, Sali 5, 3. krs. AIKA ma 18.4.2011 klo 13 16 Anna Lyra-Katz, Yoyo -hanke, projektipäällikkö

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka PROFESSORILUENTO Professori Heini-Marja Järvinen Vieraiden kielten didaktiikka Kasvatustieteiden tiedekunta 30.9.2015 Professori Heini-Marja Järvinen pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela

Lisätiedot

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO kaikille englannin opiskelijoille to 21.4.2016 klo 16.00 Paikalla englannin oppiaineen pääedustaja professori Paula Kalaja, yliopistonopettaja Jaana Toomar ja amanuenssi Anna-Maria

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 25.9.2015 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeiden määräysten kanssa kevään 2018 tutkintoon saakka. Näitä määräyksiä

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Haapakoski Marjaana Pääsihteeri Oulun seudun ammattikorkeakoulun osako.ps@students.oamk.fi

Haapakoski Marjaana Pääsihteeri Oulun seudun ammattikorkeakoulun osako.ps@students.oamk.fi OPINNÄYTETÖIDEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISHAASTEET Työseminaari 11.2.2005 klo 9.00 15.30, auditorio 221, II kerros Ilmoittautuneet yhteensä 63 henkilöä [päivitetty 9.2.2005] Nimi Työtehtävä Organisaatio Sähköposti

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Opetushallitus 15.1.2016 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki KIIKARISSA KIINA JA JAPANI 9:30 Seminaarin avaus Eira Kasper, Vaskivuoren

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Kielikeskus Toimintakertomus 2005

Kielikeskus Toimintakertomus 2005 Kielikeskus Toimintakertomus 2005 Johtajan katsaus Keväällä 2005 oli käynnissä useita samanaikaisia uudistuksia, joista varsinkin tutkinnonuudistus ja uuteen palkkausjärjestelmään (UPJ) liittyvä työ uuvuttivat

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

Kirjaston tilastot. Kävijät vuonna 2004...1. Lainaus 2004...2. Kirjaston lainaajat toimipisteittäin 2004...3

Kirjaston tilastot. Kävijät vuonna 2004...1. Lainaus 2004...2. Kirjaston lainaajat toimipisteittäin 2004...3 Kirjaston tilastot 2004 Kävijät vuonna 2004...1 Lainaus 2004...2 Kirjaston lainaajat toimipisteittäin 2004...3 Aineistojen lainaus aineistolajeittain 2004...4 Kirjojen lainaus 2004...5 Musiikkiäänitteiden

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

Terveyden- Mts 8 Lotta Kovanen Kirsi Koivulehto. Mts 8 Minna Kursi Minna Paavonsalo. Minna Paavonsalo. Mts 8 Laura Pohls Raili Klimschesffkij

Terveyden- Mts 8 Lotta Kovanen Kirsi Koivulehto. Mts 8 Minna Kursi Minna Paavonsalo. Minna Paavonsalo. Mts 8 Laura Pohls Raili Klimschesffkij HELSINKI-ESPOON TERVEYSPALVELUYKSIKÖN TIEDEKUNTIEN/KORKEAKOULUJEN YHDYSHENKILÖVERKOSTOT Yliopistoittain 16.3.2012 Tiedekunta tai korkeakoulu AY Insinööritieteiden kk Terveystyöryhmä Työryhmät Yleisterveys

Lisätiedot

Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 6.2.2015 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki Kiinaa meillä ja muualla 9:30-10:00 Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden

Lisätiedot

Helsingin yliopiston kielikeskus. Toimintakertomus

Helsingin yliopiston kielikeskus. Toimintakertomus Helsingin yliopiston kielikeskus Toimintakertomus 2003 Johtajan katsaus Kielikeskuksen toiminnan suunnitteluun vaikuttivat vuonna 2003 etenkin Bolognan prosessiin liittyvän kaksiportaisen tutkintorakenteen

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja 25.8.2015. Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy

Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja 25.8.2015. Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja 25.8.2015 Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy Kuka muuttaa Suomeen? Vain joka kymmenes tulee pakolaisena, suojelun

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Työelämä muuttuu monipuolisen

Työelämä muuttuu monipuolisen Työelämä muuttuu monipuolisen kielitaidon merkitys elinkeinoelämälle kasvaa Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KIELITIVOLI-konferenssi 27..202 Esityksen sisältö Tavat tehdä töitä muuttuvat

Lisätiedot

Kieli- ja viestintäkoulutus, Täydentävien opintojen keskus Oulun yliopisto

Kieli- ja viestintäkoulutus, Täydentävien opintojen keskus Oulun yliopisto Yhteenveto kieliopintoinfoista lukuvuodelle 2014 15: 1. Mistä löydät meidät 2. Humanistinen tiedekunta 3. Kasvatustieteiden tiedekunta 4. Luonnontieteellinen tiedekunta + TOL 5. Tieto- ja sähkötekniikan

Lisätiedot

SUOMEN JA RUOTSIN KIELEN TAIDON OSOITTAMINEN JA KYPSYYSNÄYTTEET AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISSA SEKÄ KIELTEN HYVÄKSILUKU

SUOMEN JA RUOTSIN KIELEN TAIDON OSOITTAMINEN JA KYPSYYSNÄYTTEET AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISSA SEKÄ KIELTEN HYVÄKSILUKU Sanna-Liisa Koski Kielten opetuksen koordinaattori Aila Markus Opintoasianpäällikkö SUOMEN JA RUOTSIN KIELEN TAIDON OSOITTAMINEN JA KYPSYYSNÄYTTEET AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISSA SEKÄ KIELTEN HYVÄKSILUKU

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Korkeakoulujen kv-kevätpäivät toukokuu 2014 Tampere Sari Höylä Lehtori, kansainväliset

Lisätiedot

Kielistrategiasta toiminnasta

Kielistrategiasta toiminnasta Kielistrategiasta toiminnasta Heidi Rontu FT, Dos, Aalto-yliopisto, heidi.rontu@aalto.fi Kerstin Stolt, Arcada ammattikorkeakoulu kerstin.stolt@arcada.fi Session ohjelma Alustus kielistrategioista Aalto-yliopisto

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattoritapaaminen 29.- 30.10.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Minkä kielten opetusta mukana olevat kunnat ja koulut aikovat lisätä tai kehittää?

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK. Filosofian maisterin tutkinto

OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK. Filosofian maisterin tutkinto VAAS A N Y L I O P I S TO 2 0 1 2 2013 OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK Filosofian maisterin tutkinto Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta Postiosoite: PL 700, 65101 VAASA Käyntiosoite: Fabriikki, Yliopistonranta

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Terveyden- Mts 8 Lotta Kovanen Kirsi Koivulehto. Pekka Koskivirta. Nieminen. Mts 8 Piia Moisio Pekka Koskivirta. Minna Paavonsalo Pekka Koskivirta

Terveyden- Mts 8 Lotta Kovanen Kirsi Koivulehto. Pekka Koskivirta. Nieminen. Mts 8 Piia Moisio Pekka Koskivirta. Minna Paavonsalo Pekka Koskivirta HELSINKI-ESPOON TERVEYSPALVELUYKSIKÖN TIEDEKUNTIEN/KORKEAKOULUJEN YHDYSHENKILÖVERKOSTOT Yliopistoittain 1.9.2013 Tiedekunta tai korkeakoulu AY Insinööritieteiden kk Terveystyöryhmä Työryhmät Yleisterveys

Lisätiedot

Kiinan kielen kasvava merkitys

Kiinan kielen kasvava merkitys Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

OPISKELIJAVAIHTOON POHJOLAAN

OPISKELIJAVAIHTOON POHJOLAAN OPISKELIJAVAIHTOON POHJOLAAN VAIHTOEHTONA POHJOLA ALTERNATIV NORDEN 14.11.2014 HEIDI ILOMÄKI & LARS BÄCKMAN Kansainvälisen vaihdon palvelut MIKSI LÄHTISIN? Kielitaito Ulkomaankokemus Itsenäistyminen Uusia

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Terveyden- Mts 8 Lotta Kovanen Kirsi Koivulehto. Satu Selänne. Pekka Koskivirta. Nieminen. Mts 8 Piia Moisio Pekka Koskivirta

Terveyden- Mts 8 Lotta Kovanen Kirsi Koivulehto. Satu Selänne. Pekka Koskivirta. Nieminen. Mts 8 Piia Moisio Pekka Koskivirta HELSINKI-ESPOON TERVEYSPALVELUYKSIKÖN TIEDEKUNTIEN/KORKEAKOULUJEN YHDYSHENKILÖVERKOSTOT Yliopistoittain 3.3.2014 Tiedekunta tai korkeakoulu AY Insinööritieteiden kk Terveystyöryhmä Työryhmät Yleisterveys

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

LUUMÄEN PERUSKOULUJEN JA LUKION HENKILÖSTÖ 2014 2015

LUUMÄEN PERUSKOULUJEN JA LUKION HENKILÖSTÖ 2014 2015 LUUMÄEN PERUSKOULUJEN JA LUKION HENKILÖSTÖ 2014 2015 KANGASVARREN KOULU Rehtori Timo Piesanen Opettajat Luokat Maija Parkkari-Räty Maaret Liikkanen Kaisa Jääskeläinen Tarja Käyhty Simo Jääskeläinen Timo

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Onnittelut valinnoistasi Ensinnäkin siitä, että olet valinnut

Lisätiedot

STRATEGIA JA VAIKUTTAVUUSHANKE: Vieraiden kielten ja kulttuurien koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi

STRATEGIA JA VAIKUTTAVUUSHANKE: Vieraiden kielten ja kulttuurien koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi STRATEGIA JA VAIKUTTAVUUSHANKE: Vieraiden kielten ja kulttuurien koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Loppuraportti Pirkko Nuolijärvi ja työryhmä 25.3.2015 1 Johtoryhmän

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Kahvittelusta tositoimiin

Kahvittelusta tositoimiin Kahvittelusta tositoimiin Vierailut ja delegaatiot Aaltoon osana kansainvälistymisstrategiaa Toukokuu 2012 Leena Plym-Rissanen Aalto University - Where Science and Art meet Technology and Business A merger

Lisätiedot

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Tervetuloa opiskelemaan Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 1 Ennen opiskelua Tutustu hyvin opinto-ohjelmaan verkkopalvelussa: luentojen ajat ja

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Terveyden- Mts 8 Lotta Kovanen Kirsi Koivulehto. Mts 8 Minna Kursi Minna Paavonsalo

Terveyden- Mts 8 Lotta Kovanen Kirsi Koivulehto. Mts 8 Minna Kursi Minna Paavonsalo HELSINKI-ESPOON TERVEYSPALVELUYKSIKÖN TIEDEKUNTIEN/KORKEAKOULUJEN YHDYSHENKILÖVERKOSTOT Yliopistoittain 18.9.2012 Tiedekunta tai korkeakoulu AY Insinööritieteiden kk Terveystyöryhmä Työryhmät Yleisterveys

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / lokakuu 2014 Mira Pihlström Kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

1 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU 28.3.2014 1 (6)

1 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU 28.3.2014 1 (6) 1 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU 28.3.2014 1 (6) KAIKKIEN ALOJEN YHTEISET VAPAASTI VALITTAVAT OPINTOJAKSOT LUKUVUODELLE 2014-2015, TOTUTUVAT OPINTOJAKSOT 1) Osasta opintojaksoista löydät kuvauksen opinto-oppaasta

Lisätiedot

Atlantin ylittävää yhteisohjelmayhteistyötä

Atlantin ylittävää yhteisohjelmayhteistyötä Atlantin ylittävää yhteisohjelmayhteistyötä Vs. kv-päällikkö Anu Härkönen 23.9.2013 Turun AMK:n EU-Kanada ja EU-USA projektien taustaa Turun AMK mukana kolmessa TEP-projektissa ja yhdessä TDP-projektissa

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)

Lisätiedot

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Eurooppalainen opintopolku verkosto http://eurooppalainenopintopolku.fi/index.php Leonardo kesäpäivät 2014 3.6.2014 Anne Mari Behm Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto

Lisätiedot

Yliopistonlehtori, dosentti

Yliopistonlehtori, dosentti Eva Havu Yliopistonlehtori, dosentti Humanistinen tiedekunta Romaanisten kielten laitos PL 24 (Unioninkatu 40 B) 00014 Helsingin yliopisto Puh. (09) 191 23086, GSM 040 591 1371 Eva.Havu@helsinki.fi www.hum.helsinki.fi/hum/romkl/fra

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Opintoihin orientointi

Opintoihin orientointi Opintoihin orientointi Tervetuloa opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 2.9.2014 1 Ennen opintojen alkua Tutustu huolellisesti ja hyvin opinto-ohjelmaan. Tee HOPS eli henkilökohtainen

Lisätiedot