VAAN SE ON AINA SITÄ PIILOITTELUA JA STRESSAAMISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAAN SE ON AINA SITÄ PIILOITTELUA JA STRESSAAMISTA"

Transkriptio

1 VAAN SE ON AINA SITÄ PIILOITTELUA JA STRESSAAMISTA Internetin keskustelufoorumin vastaajien ajatuksia kannabiksenkäytöstä ja vastaajien ajatusten antamaa tietoa diakonia- ja sosiaalialan työntekijöille Tiina-Liisa Tuomola Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Porin yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + kirkon diakoniatyöntekijän virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Tiina-Liisa Tuomola. Internetin keskustelufoorumin vastaajien ajatuksia kannabiksenkäytöstä ja vastaajien ajatusten antamaa tietoa diakonia- ja sosiaalialan työntekijöille. Pori, kevät 2006, 52 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Porin yksikkö. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + kirkon diakoniatyöntekijän virkakelpoisuus. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Internetin keskustelufoorumin vastaajien suhtautumista kannabiksen käyttöön ja sitä, miten he haluaisivat, että diakoniatyöntekijät ja sosiaalialan ammattilaiset suhtautuvat kannabiksen käyttäjiin. Tutkijan tavoitteena oli tuottaa uutta tutkimuksellista tietoa kannabiksenkäyttäjistä ja tuoda esiin ajatuksia kannabiksen käytöstä ja uutta tietoja siitä, kuinka tulisi kohdata kannabiksenkäyttäjiä diakoniatyön ja sosiaalialan ammattilaisena. Tutkimus oli kvalitatiivinen. Tutkimuksen teoriaosassa käsiteltiin yleisesti kannabista ja kannabiksen käyttäjiä ja vertailtiin alkoholin ja kannabiksen riskialttiutta keskenään. Teoriaosuudessa käsiteltiin myös kulttuurista näkökulmaa, huumevalistusta, asiakaslähtöisyyttä ja kirkon tehtävää. Tutkimustehtäviin haettiin vastauksia Internetin keskustelufoorumilta, jossa tutkimukseen osallistui 28 vastaajaa. Tutkimustulokset analysointiin sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten mukaan suurin osa keskusteluun osallistuneista suhtautuu kannabiksen käyttöön positiivisesti. Ongelmia keskusteluun osallistuneiden mukaan aiheuttaa kannabiksen laittomuus ja siitä läheisille tuleva huoli. Noin puolet keskusteluun osallistuneista pitää tämän hetkistä valistusta leimaavana ja tehottomana. Seitsemän keskusteluun osallistunutta halusi ohjattua toimintaa kannabiksen käyttäjille. Tärkeintä ohjatussa toiminnassa olisi, että ohjaajat suhtautuisivat kannabiksen käyttäjiin ilman ennakkoluuloja, avoimesti ja ystävällisesti. Internetin keskustelufoorumin vastaajien mukaan, kannabiksen käyttäjien yleisenä taipumuksena näyttäisi olevan vähitellen luottamuksen menettäminen kaikenlaisen valistuksen. Keskusteluun osallistuneiden mielestä kannabiksen käyttö ei ole aiheuttanut kannabiksen käyttäjille sellaisia oireita ja ongelmia, mitä valistus on väittänyt. Valistuksen pitää olla siis rehellistä ja avointa, jotta se tehoaa nuoriin. Avainasemassa on avoin keskustelu päihteistä ja niiden vaaroista. Lisäksi on tärkeää perustella, miksi ei kannata käyttää päihteitä ja mitä tehokkaita keinoja on yleensä päästä pahasta olosta pois. Keskusteluun osallistuneet eivät kaivanneet sosiaalialan ihmisiä arkeensa. Heillä oli omasta mielestään kaikki hyvin. He pelkäsivät monessa tapauksessa ennakkoluuloja ja sosiaalialan ammattilaisten taholta kannabiksen käyttäjien leimaamista. Avainsanat: kannabis; päihdekulttuuri; päihdetyö; asiakaslähtöisyys; tutkimus; kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Tiina-Liisa Tuomola. Cannabis User s Thoughts about Cannabis Use. Pori, Spring 2006, 52 pages, 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Pori Unit, Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Social Work. The purpose of this study was to survey cannabis users thoughts about cannabis use and tell how diaconal and social services should respond cannabis users. The aim was to develop new research about cannabis users and tell new practices how users should be met with by professionals in diaconal and social services. The study was qualitative. The theory part deals with the meaning of cannabis and cannabis users, and compares alcohol with cannabis. The theory part also includes drug education, client-orientedness and the role of the church. The data part was collected from the Internet discussion forum in all, 28 responded to the study. The data were analyzed by content analysis. According to the results, most of all respondents take an positive attitude towards cannabis, and think the use of cannabis hasn t became into a problem to them. The problem is the illegality and the worry of the families. About a half of all respondents consider the instruction at present time is propaganda. Seven respondents wish to have directed activities for cannabis users. The most important thing in the directed activities was the directors would react cannabis users without prejudices, as liberally and friendly. The cannabis users general tendency is to little by little decide not to believe in all sorts of instruction. They think the uses of cannabis haven t caused them any kinds of symptoms and problems which the instruction has predicted. The instruction should be true and open so it would affect youngsters. In the key position are open-minded discussion about controlled substances and their dangers. The respondents didn t desire social services workers from into their lives, because they have all well in their everyday lives. The respondents were afraid of prejudices and labeling by workers from social services. Key words: cannabis; drug culture; social work with intoxicant abusers; clientorientedness; study; qualitative study

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 2 KANNABIS JA KANNABIKSEN KÄYTTÄJÄT Kannabiksen tuntomerkit ja vaikutus Säännöllinen käyttö Ketkä käyttävät kannabista 9 3 KULTTUURINEN NÄKÖKULMA Tapakulttuuri Kannabiskulttuuri Alkoholin ja kannabiksen riskialttius Huumevalistuksen kulttuurinen herkkyys 13 4 KANNABIKSEN KRIMINALISOINNIN TAUSTA JA HUUMEAALLOT Kannabiksen kieltäminen Kannabiksen tulo Suomeen Ensimmäinen huumeaalto Toinen huumeaalto 17 5 SOSIAALIALAN JA KIRKON TOIMINNAN TÄRKEIMMÄT OSA-ALUEET Päihdetyön tukijärjestelmien tarve Asiakaslähtöisyys Kirkon tehtävä yhteiskunnassa Diakonia- ja yhteistyönlinja 2010 ja Läsnäolon kirkko-mietinnöt 21 6 AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA 22 7 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TUTKIMUSTEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 24 8 TUTKIMUKSEN KULKU JA TUTKIMUSYMPÄRISTÖ Kvalitatiivinen tutkimus Internetin keskustelupalstat Onnistumisen edellytykset 28

5 8.3.1 Keskustelijoiden valikoituminen Tutkimuksen eteneminen ja aineiston käsittely Sisällönanalyysi 31 9 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Ajatuksia kannabiksen käytöstä Kannabiksen käytöstä johtuvat ongelmat Kannabiksen käytön ehkäisy Kehittämisajatuksia keskusteluun osallistuneilta sosiaali- ja diakonia-aloille Yhteistyön muodostumisen esteet ja mahdollisuudet JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA 45 LÄHTEET 50 LIITTEET

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa Internetin keskustelufoorumilla käytyjen keskustelujen perusteella vastaajien suhtautumista kannabiksen käyttöön ja sitä miten he haluavat että diakoniatyöntekijät ja sosiaalialan ammattilaiset suhtautuvat kannabiksen käyttäjiin. Aihetta käsitellään opinnäytetyössä kulttuurisesta lähtökohdasta, huomioiden tapakulttuurin ja huumevalistuksen kulttuurisen herkkyyden. Opinnäytetyön aihe kehittyi kesällä 2004 tutkijan ollessa kesätöissä seurakunnan rippileireillä. Tutkija huomasi, kuinka helppoa kannabiksen saaminen on jo viisitoista vuotiaana ja kuinka osa seurakunnan toiminnassa olevista nuorista käytti sitä. Tutkijaa kummastutti se, että seurakunnan työntekijät eivät leireillä ja seurakunnan toiminnassa joko nähneet, kuinka nuoret polttivat kannabista, tai he eivät halunneet nähdä sitä. Kun tutkija saman kesän 2004 aikana luki Turun arkkihiippakunnan piispa Ilkka Kantolan kirjaa Vastaan, siis kysyn, tutkijan huomio kiinnittyi Ilkka Kantolan asettamaan haasteeseen, jonka hän antoi diakoniselle tutkimukselle. Siinä painotettiin, että diakonisen tutkimuksen tulisi ottaa kohteekseen sen elämän havainnoiminen ja tutkiminen, joka on ajautunut yhteiskunnan äärimmäiselle laidalle tai sen ulkopuolelle. On rohkeasti katsottava sinne, minne muut eivät uskalla katsoa ja esitettävä sellaisia kysymyksiä, joita muut eivät uskalla kysyä. (Kantola 2003, 176.) Niin tutkijalle syntyi ajatus tehdä opinnäytetyö, johon liittyy jotenkin huumausaineiden käytön tutkinta. Vähitellen tutkija rajasi tarkasteltavaksi huumausaineeksi vain kannabiksen, koska se on yleisin Suomessa käytettävä huumausaine ja ristiriitaisesti pidetty porttina kovempiin huumeisiin.

7 7 Jos ihminen ei luota valtion tukemaan valistukseen, on vaarana että pohja menee myös virkamiehien uskottavuudelta. Samaan aikaan kirkon uskottavuus on vaakalaudalla, jos siellä ei huomioida huumeidenkäyttäjiä. Opinnäytetyö tukee tutkijan ammatillista kehittymistä mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaiseksi ja antaa keinoja miten nähdä ennakkoluulojen ja ennakkokäsitysten läpi tukemalla tutkijaa rohkeasti etsimään monipuolisesti tietoa monelta eri taholta. Tutkimus aineisto kerättiin Internetin keskustelufoorumilla Hamppu.net sivustolla. Tutkimukseen osallistui 28 henkilöä. Tutkimus oli laadullinen ja se hyödyntää keskustelufoorumin kirjoituksia tutkimuksessa mielipidekirjoituksina. Tutkimustulokset analysointiin sisällönanalyysillä. Tutkimustulokset kertovat miten keskusteluun osallistuneet kokevat, että kannabiksen käyttäjät suhtautuvat käyttöönsä, ja miten muut siihen suhtautuvat ja miten se heijastuu kannabiksen käyttäjien elämään. 2 KANNABIS JA KANNABIKSEN KÄYTTÄJÄT 2.1 Kannabiksen tuntomerkit ja vaikutus Hasis on tällä hetkellä lääkkeiden jälkeen nuorten tavallisemmin käyttämä huume. Hasis muistuttaa ulkonäöltään pieniä "korkinpaloja" ja sen väri vaihtelee vaaleanruskeasta ja keltaisesta mustaan. Hasista saadaan hamppukasvista. Sanaa kannabis käytetään hasiksen, marihuanan ja hasisöljyn yhteisnimityksenä. (Terveyden tietolähde.) Kannabistuotteita on kolmea eri tyyppinä. Marihuana kuivatetaan kasvin lehdistä ja kukinnoista. Se on vihertävää, kellertävää tai ruskeaa rouhetta. Hasis valmistetaan kasvin pihkasta. Hasis on kovaa, murenevaa levyä, jonka väri vaihtelee vaalean harmahtavasta ruskeaan tai miltei mustaan. Kannabisöljyä puserretaan kasvin öljypitoisista pähkylöistä tai uutetaan orgaanisella liuottimella kukinnoista tai lehdistä. Se on tuoreena vihertävää, ruskehtavaa tai lähes väritöntä öljyä. Marihuanaa

8 8 käytetään käärimällä kannabisrouhe savukkeeksi tupakan tavoin. Hasis taas annostellaan yleisimmin polttamalla piipussa tai sätkässä tupakkaan sekoitettuna tai sellaisenaan. Hasista voidaan käyttää myös erilaisissa leivonnaisissa ja keitoksissa. (Päihdelinkki.) Kannabiksen käyttöön vaikuttaa käytetäänkö kannabista yhdessä muiden päihteiden kanssa ja se, onko käyttäjä ensikertalainen vai kokenut käyttäjä. Usein kannabiksen käytön välittömät vaikutukset ilmenevät puheliaisuutena, iloisuutena, estojen katoamisena sekä voimakkaana nälän tunteena. Fyysisiä vaikutuksia ovat pulssin kiihtyminen ja silmien verestäminen. (Päihdelinkki.) Kannabis luetaan hallusinogeeneihin, aineisiin, jotka aiheuttavat hallusinaatioita eli aistiharhoja. Se vaikuttaa moniin kehon elimiin. Se kulkeutuu solujen rasvapitoisiin kalvoihin ja jää sinne pitkäksi aikaa eikä kehon aineenvaihdunta pysty siihen vaikuttamaan. Vaikutus elimistöön on siis huomattavasti pitkäaikaisempi kuin itse päihtymys, joka kestää yhdestä tunnista useampiin tunteihin. Kannabiksen käytön pystyy nykyään jäljittämään virtsasta useiden viikkojen kuluttua nauttimisesta. Kannabiksen käyttö aiheuttaa terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja mutta myös psyykkisiä haittoja, varsinkin kognitiivisen ajattelun alueella. (Terveyden tietolähde.) 2.2 Säännöllinen käyttö Jatkuvan, pidempiaikaisen käytön vaikutuksista ei vielä ole varmoja tutkimustuloksia. Kuitenkin kannabiksen polttaminen lisää hengitysteiden sairauksien ja keuhkosyövän riskiä, sillä kannabissavu sisältää tervaa huomattavasti enemmän kuin tavallinen tupakka. Suun kautta nautittuna tätä riskiä ei ole, toisaalta annoksen suuruutta on vaikea kontrolloida, koska vaikutus alkaa myöhemmin ja se on voimakkaampi kuin poltettuna. Joillakin pitkään ja runsaasti kannabista käyttäneillä on todettu psyykkisiä muutoksia, joiden tunnuspiirteitä ovat apatia, haluttomuus kohdata haasteita, kiinnostuksen katoaminen hygieniaan ja seksiin sekä sosiaalisten kontaktien välttely. (Päihdelinkki.)

9 9 Säännöllinen ja pitkäaikainen kannabiksen käyttö johtaa sietokyvyn kehittymiseen ja käyttäjä alkaa tarvita suurempia annoksia saadakseen aineesta saman vaikutuksen. Psyykkinen riippuvuus kannabikseen voi kehittyä, kun kannabista käytetään säännöllisesti. Päivittäin suuria annoksia käyttävälle voi kehittyä kannabikseen myös fyysinen riippuvuus. Jos kannabista poltetaan tupakkaan sekoitettuna, syntyy psyykkinen ja fyysinen riippuvuus nikotiiniin nopeasti. Kannabiksen vieroitusoireita ovat unihäiriöt, hermostuneisuus, hikoilu ja ruokahaluttomuus. Fyysiset oireet kestävät yleensä vajaan viikon. (Päihdelinkki.) 2.3 Ketkä käyttävät kannabista Tutkija löysi parhaiten kuvailevaa tietoa kannabiksen käyttäjistä Osmo Kontulan kokoomateoksesta Huumeidenkäyttäjät Suomessa. Kokoomateoksessa aktiivisesti Suomen kannabisyhdistyksessä toimiva Timo Larmela kuvailee kannabiksen käyttöä ja sen hyviä ja huonoja puolia. Artikkelissa kannabiksen vaikutusta kuvataan rauhoittavaksi ja euforoivaksi. Yleistys on väärä, sillä jotkut kokevat kannabiksen aiheuttavan rauhattomuutta ja pelokkuutta. Kannabis ei sovi kaikille, niin kuin ei alkoholi tai kahvikaan sovi kaikille. Kannabiksen käyttäjät ovat useasti valinneet alkoholin sijasta kannabiksen, koska se on paljon kevyempi kokemus heille kuin kännit, eikä siitä seuraa krapulaa. (Larmela & Laine 1992, ) Kannabiksen käyttäjät voidaan jakaa kahteen osaan; kunnon kansalaiset ovat onnistuneet välttymään viranomaiskontrollilta. He pitävät matalaa profiilia suhteessaan kannabikseen. He eivät osoita mitään erikoista kiinnostusta huumekysymyksiin ja he välttävät julkisesti ottamatta kantaan mihinkään huumeita koskeviin kysymyksiin. Heidän kotonaan ei ole esillä mitään kannabikseen liittyvää kuten piippuja, kuvia tai julkaisuja. Kannabis yleensä hankitaan vakiintuneita kanavia pitkin eikä sitä etsitä kadulta tai ravintoloista. Jos kannabista ei ole saatavilla, niin silloin ollaan ilman. Kannabiksen käyttö tapahtuu perhepiirissä tai läheisten kannabista käyttävien ystävien kanssa

10 10 neljän seinän sisällä. (Larmela & Laine 1992, ) Toisen ryhmän muodostaa yhteiskunnasta syrjäytyneet tai syrjäytetyt. He ovat saaneet tuomion huumerikoksista, ja se johtaa nuorelle yleensä koulun keskeyttämiseen tai työelämässä olevan irtisanomiseen. He joutuvat velkakierteeseen ja voivat velkakierteen vuoksi yrittää tulla toimeen järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella tai sosiaaliavustuksella. (Larmela & Laine 1992, 84.) 3 KULTTUURINEN NÄKÖKULMA Tähän opinnäytetyöhön kuuluu olennaisesti kulttuurinen näkökulma. Suomalainen päihdekulttuuri on alkoholikeskeistä, siksi tutkija käsittelee kulttuurisessa näkökulmassa myös alkoholin ja kannabiksen eroja ja vertailee niiden vaikutuksia. Huumevalituksella on myös aina yhteys siihen kulttuuriin, jossa se vaikuttaa. Huumevalistus ei tehoa, jos se ei ota monipuolisesti huomioon kohderyhmää ja sen mukaan ottamista itse valistusprojektiin. 3.1 Tapakulttuuri Päihteiden ja huumeidenkäyttöä eri maissa tarkastellessa nähdään helposti eroja. Erot eri maiden välillä voivat johtua lainsäädännöstä tai siitä mitä pidetään hyvän maun mukaisena. Tapakulttuuri kuvastaa sitä, mitkä päihteet ovat luvallisia käyttää ja mitkä eivät. Suomen kielessä yleisesti puhutaan päihteiden ja huumeiden käytöstä, jossa huumeella viitataan nimenomaan päihdyttävien aineiden laittomaan käyttöön. (Weckroth 2001, ) Länsimaisissa maissa sallittuja päihdyttäviä aineita ovat alkoholi, tupakka ja kahvi, kun taas puolestaan jossain määrin kiellettyjä ovat kannabis, kokaiini, amfetamiini ja opiaatit. Toisissa kulttuureissa kannabiksen, kokaiinin ja oopiumin käytöllä on pitkät perinteet ja länsimaissa sallittu alkoholi on taas

11 11 kiellettyä. Merkittävä tekijä, joka vaikuttaa niin laillisen kuin laittoman väliseen eroon, on päihteiden ympärille rakentuneet elinkeinot. Laillisen päihteen käyttö tuottaa verotuloja ja mahdollistaa liiketoiminnan. Laittoman päihteen myynti on rikollista ja paljastuessaan johtaa tuomioon ja tuoton menetykseen. (Weckroth 2001, 35.) 3.2 Kannabiskulttuuri Kannabis näyttää vakiintuneen osaksi suomalaista päihde- ja nuorisokulttuuria ja myös sen kasvattaminen itse on yleistynyt. Yläaste-, lukio- ja ammattikouluikäisillä kannabiksesta on tullut suhteellisen normaali osa juhlimiskulttuuria, tai ainakin sen olemassaolo suvaitaan vaikka itse ei sitä käytetäkään. Viikonloppuisin juhlittaessa nuoret edelleen käyttävät useimmiten alkoholia mutta joskus samoissakin sosiaalisissa tilanteissa myös kannabista, joskus molempia. Kannabikseen liittyy nuorilla selvästi uutuudenviehätystä ja sen käyttöä pidetään usein erityisenä ja jännittävänä tapahtuma. Vaikutuksia pyritään usein liioittelemaan ja porukka hakee tietoisesti kummallisia kokemuksia. Kannabis liittyy joillain myös arkikäyttöön, niin arki-iltoihin kaveriporukassa kuin yksin. Joskus kannabis kuuluu käyttäjänsä arkeen kuten valtaväestön keskuudessa esimerkiksi kahvi, tupakka, olut tai viini. (Seppälä 2003, ) Kannabista pidetään nuorten keskuudessa hyvin vähäriskisenä päihteenä, ja siksi jotkut polttavat sitä suuria määriä ja tiheästi. Kannabista poltetaan mielikuvaulottuvuuden vuoksi. Sen käyttö tuo esiin Jamaikan reggae-kulttuurin ja rastahiukset, toisaalta Aasian hengellisyyden; se liittyy buddhismiin ja joogaan. Kannabis kuvastaa myös reppumatkailua ja luonnonmukaista elämäntapaa unohtamatta yhdysvaltalaista hip-hop-kulttuuria. Kannabis ei ole länsimainen päihde ja se kuvastaa käyttäjänsä rentoa elämänasennetta. Se on ele länsimaista suorituskeskeisyyttä, pinnallisuutta ja jännittämistä vastaan. Myös valtakulttuuriin kuuluvissa piireissä käytetään kannabista, se on levinnyt

12 12 isoimpien kaupunkien kulttuuriin yli ja ohi alakulttuurirajojen. (Seppälä 2003, ) Kannabis on läsnä nykyisissä nuorison kulttuuripiireissä, muun muassa hiphop-, skeittaus- ja lumilautailukulttuurissa, jossa sen käyttäminen on enemmän hauskanpitoa, katu-uskottavuutta ja auktoriteettikapinaa kuin tajunnanlaajentamista. Kannabis ei kuitenkaan ole keskeinen tai koko harrastajakuntaa koskeva osa näitä kulttuuripiirejä, vaan osa käyttää ja osa ei käytä. Kannabis liittyy olennaisesti myös yhdysvaltalaisista suurkaupunkilähiöistä mukailtuun gangsta - eli gangsterikulttuuriin, joka vetoaa myös suomalaisten lähiöiden jengeihin. Hippiaatteen, reggae-kulttuurin ja hiphopin rinnalla myös valtakulttureihin kuuluvissa piireissä käytetään kannabista, esimerkiksi yli 25-vuotiaiden kaupunkilaisten rentoutuskeinona työpäivän jälkeen. Kannabis on selvästi levinnyt helsinkiläiseen kulttuuriin yli ja ohi alakulttuurirajojen. (Seppälä 2003, 39.) 3.3 Alkoholin ja kannabiksen riskialttius Alkoholi on Suomen yleisin päihde ja kannabis yleisin laiton päihde. Alkoholilla on tunnetusti voimakas kuolleisuutta lisäävä voima niin populaatiotasolla kuin alkoholistitasolla. Kannabiksen ei ole todettu lisäävän kuolleisuutta. Alkoholimyrkytykset aiheuttavat suurimman osan alkoholikuolleisuudesta. Kannabis ei sen sijaan ole erityisen myrkyllinen aine, eikä sen ole havaittu aiheuttavan lisää kuolemia. Kannabiksen haittavaikutukset suun alueelle ja hengityselimistössä lienevät samankaltaisia kuin tupakan. (Saarnio 2000.) Niin alkoholi kuin kannabiskin aiheuttavat riippuvuutta. Kannabis ei kuitenkaan aiheuta voimakasta fyysistä riippuvuutta, kuten alkoholi, vaan psyykkisen riippuvuuden. Amerikkalaistutkimuksessa selvitettiin sitä, kuinka suurelle osalle eri päihteitä kokeilleista syntyi riippuvuus. Alkoholin osalta tulos oli 15% ja kannabiksen 10%. Kiinnostavaa oli, että vastaava luku nikotiinilla oli 32% ja opiaateilla 23%. (Saarnio 2000.)

13 13 Tieteellistä tukea on saanut hypoteesi, että monet kannabiksen käytön nuorena aloittaneet henkilöt ovat riskialttiita monenlaiselle ongelmakäyttäytymiselle. Samaan tapaan on voitu todistaa, että nuorena aloitettu tupakointi ennakoi suurella todennäköisyydellä ongelmallista alkoholin käyttöä varhaisessa aikuisiässä. Toisen hypoteesin mukaan siirtyminen muihin huumeisiin tapahtuu usein sosiaalisen verkoston kautta. Kaveriporukalla ja sen yhteyksillä huumausainekulttuuriin on suuri merkitys. Kannabiksen kriminalisointi lisää todennäköisyyttä siirtyä muihin huumausaineisiin. Tunnetusti ammattirikolliset myyvät mitä tahansa, kunhan siitä saa voittoa. Niin syntyy tavarataloketjuista tuttuja heräteostoksia. (Saarnio 2000.) 3.4 Huumevalistuksen kulttuurinen herkkyys Hyvän valistuksen tuntomerkkejä ovat kulttuurinen herkkyys, tietohuolto sekä tilan ja tilaisuuksien luominen omalle ajattelulle. Kommunikaatio ei onnistu, jos kommunikoivat eivät ymmärrä toisiaan tai eivät ole valmiita kuuntelemaan toisiaan. Yksi tapa parantaa kulttuurista herkkyyttä on antaa kohderyhmän edustajalle mahdollisimman paljon roolia valistuksessa. Toinen tapa on itse paneutua kohderyhmän kulttuuriin. Tietoverkkojen kehityksen muutos on vähentänyt yksisuuntaista ylhäältä alas viestintää. Kaikki sanomat kilpailevat samoin ehdoin, ja vastaanottaja ei ole enää tiedon passiivinen vastaanottaja, vaan aktiivinen etsijä. Nuorille pitää antaa mahdollisuuksia omalle ajattelulle, vain se tuottaa kestäviä vakaumuksia. (Soikkeli 2001, 70.) Huumekeskustelu on useasti luonteeltaan poliittista. Poliittiselle keskustelulle on ominaista, että puhujat eivät etsi yhteisymmärrystä asioissa. Päinvastoin on tehokasti ja suosittua käyttää suuria sanoja jotka ovat koskettavia, yleistäviä ja joita on helppoa tulkita eri tavalla. Huumeet nostattavat pintaan tunteita, ja kun puhutaan huumeista, on kielenkäyttö aihepiirin ympärillä hämärää ja kuritonta. Julkisuuden kannalta on parempi puhua huomiota herättävillä kysymyksillä ja metsästää syyllisiä. (Soikkeli 2004, 13.)

14 14 On tärkeää puhua eri aineista ja niiden ominaisuuksista tarkasti ja välttää yleistävää puhetapaa huumeista. Puolitotuudet, stereotypiat ja väärät yleistykset aiheuttavat vain oikeutettuja vastaväitteitä. On totta, että heroiiniaddikti ei pysty hankkimaan päivittäistä annostaan rehellisellä työllä, mutta kannabiksen ja synteettisten huumeiden viikonloppukäyttäjä kyllä. Jotkut huumeet aiheuttavat riippuvuuden miltei kaikille vakiokäyttäjille, toiset vain harvoille. Riippuvuuden hankkiminen tarvitsee avukseen opettelun. Vaikutukset terveyteen riippuvat käyttötavasta ja ovat hyvin erilaisia. (Soikkeli 2004, 18.) Alkoholimyönteinen mutta huumekielteinen kulttuuri ei ole tulevaisuudessa mahdollinen. Huumeet arkipäiväistyvät ja niiden käyttö yleistyy. Ratkaiseva kysymys ei enää ole päihteen valinta vaan päihteiden valtaama suurempi osuus yksilön elämäntavasta. Valistuksen ja ehkäisevän päihdetyön tulee koskea yhtäläisesti kaikkia päihteitä. Ainekeskeisyys ei ole tärkeää, vaan ennen muuta on käsiteltävä päihteille altistavia ja niiltä suojaavia tekijöitä yksilön elämässä ja yhteiskunnassa. Tulevaisuuden päihdeongelmien ehkäisijöitä ovat kaikki jotka tarjoavat ihmisille tekemistä ja virikkeitä aktiiviseen olemiseen. Ehkäisevä päihdetyö keskittyy vaihtoehtoihin ja niiden tukemiseen, joille ongelmia tulee. (Soikkeli 2004, 33.) 4 KANNABIKSEN KRIMINALISOINNIN TAUSTA JA HUUMEAALLOT Tutkimuksessa keskusteluun osallistuneet korostivat kriminalisoinnin haittoja, siksi tutkija lisäsi työhön kriminalisoinnin taustoja. Koska Suomessa on ollut kaksi huumeaaltoa, halusi tutkija ottaa myös ne huomioon. Tutkija piti tärkeänä, tuoda esiin miten kannabiksen käytön suosio on vaihdellut eri aikakausina ja kuinka kannabiksen käyttö on ollut nousujohteista ja pysyvää 1980-luvun lopusta alkaen. Kannabiksen käyttö on siis tutkijan mielestä olennaisesti pysyvä osa suomalaista päihdekulttuuria.

15 Kannabiksen kieltäminen Report of the Indian Hemp Drugs Commission raportin mukaan: Kohtuukäyttö ei johda hampun liikakäyttöön sen enempään kuin alkoholin kohdalla. Säännöllinen ganjan tai bhangin kohtuukäyttö aiheuttaa samoja seurauksia kuin kohtuulliset ja säännölliset whiskyannokset. Täydellinen kieltolaki on toimikunnanmielestä täysin poissuljettu. (Mikkonen 2001, 151.) Enforcement of the Narcotic Drug Laws in the USA mietintö, jonka H. J. Anslinger jätti Kansainliiton Oopiumkomitealle : Tähän huumeeseen (marihuana) liittyy sen vanhasta maailmasta tuleva murhien, väkivallan, raiskauksien, fyysisen turmeltumisen ja henkisen luhistumisen perinne. Toimiston asiakirjat osoittavat sen käytön liittyvän mielisairauksiin ja rikoksiin. Siksi poliisityön näkökulmasta se on vaarallisempi huume kuin heroiini tai kokaiini. (Mikkonen 2001, 151.) 1900-luvun alussa Yhdysvalloissa kannabista käyttivät lähinnä Lähi-idästä muuttaneet siirtolaiset, ja ilmiö keskittyi suuriin kaupunkeihin, kuten New Yorkiin, Bostoniin, Chicagoon, Philadelphiaan sekä New Orleansiin. Yhdysvalloissa kannabista käytettiin 1900-luvun alussa vain marginaalisissa väestönosissa, kuten meksikolaisten, mustien blues- ja jazz-piirien keskuudessa. Geneven konferenssissa vuosina kannabiksen kontrollia tuotiin esille vaihtelevalla innolla. Vuodet 1925 kansainvälisessä oopiumisopimuksessa myös kannabiksen kansainvälinen kauppa sallittiin vain lääketieteellisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin. (Mikkonen 2001, ) YK:n huumausainetoimikunta, Commission on Narcotic Drugs (CND), alkoi käsitellä kannabista vuonna Meksikon ja Intian edustajien mukaan kannabiksen käytöstä ei ollut ilmennyt haittoja ja sen kieltäminen voisi johtaa paljon haitallisemman alkoholin käytön lisääntymiseen. Vuonna 1952 Maailman terveysjärjestö (WHO) antoi todisteitta lausunnon, jonka mukaan kannabistuotteilla ei ole lääketieteellistä käyttöä. Maailman kannabistakavarikot

16 16 nousivat räjähdysmäisesti vuoden 1950 jälkeen: vuonna 1946 takavarikot olivat 24 tonnia mutta vuonna tonnia. Suurin osa takavarikoista tehtiin Yhdysvalloissa, missä oli paljon villiintyneitä kuituhamppupensaita. (Mikkonen 2001, ) Intia vastusti päätöksiä, koska sillä oli laaja ja perinteinen kannabiksen käyttökulttuuri. Intialle ja Pakistanille myönnettiin 25 vuotta lisäaikaa kiellon toteuttamiseksi, ja virallisesti Intia kielsi kannabiksen käytön Vuoden 1961 YK:n huumausaineyleissopimus merkitsi kannabikselle kieltolakia. Kannabis sijoitettiin vahingollisuuden mukaan riippuvuutta ja vakavia terveydellisiä haittavaikutuksia olevien aineiden listaan. Itse kasvista kontrollin kohteeksi saatiin rajattua pelkästään latvat. Kansainvälisesti kannabis luokiteltiin yhtä vaaralliseksi kuin heroiini. (Mikkonen 2001, ) Vuonna 1988 tehtiin Wienin sopimus. Siinä tukittiin aikaisempien sopimusten porsaanreiät kriminaalikontrollilla. Keskeisin kohta on sopimuksen 3.artikla, jolla sopijapuolet velvoitetaan kriminalisoimaan kaikki mahdolliset huumausaineisiin liittyvät teot. Vuoden 1961 yleissopimuksen 36.artikla vaati osapuolia kriminalisoimaan kannabiksen valmistus, kauppa ja hallussapito ja rajoittamaan käyttö vain tieteellisiin ja lääketieteellisiin tarkoituksiin luvulla useat maat jaottelivat huumeet pehmeisiin ja koviin huumeisiin, mikä ei perustunut kansainvälisiin määräyksiin. (Mikkonen 2001, ) 4.2 Kannabiksen tulo Suomeen Erityisesti hasiksen käyttö levisi Suomeen vuosina Hasiksen suosio oli osa lähes kaikissa länsimaissa tapahtunutta yhteiskunnallista murrosta, joka vaikutti erityisesti nuorison asemaan. Se saavutti jalansijaa erityisesti Helsingissä. Käyttäjien keskuudessa alkoi pikkuhiljaa kehittyä oma yhtenäinen alakulttuuri. (Salasuo 2001, 179.)

17 Ensimmäinen huumeaalto Kannabiksen käyttö kasvoi huippuunsa 1960 ja 1970 lukujen vaihteessa. Voimakkaaseen laskuun käyttäjien määrä kääntyi Tämä oli niin sanottu ensimmäinen huumeaalto. Koulun kautta kannabis levisi kaikkiin sosiaaliluokkiin. Kun vuonna 1970 helsinkiläisistä koululaisista 23 prosenttia oli kokeillut huumausaineita, vuonna 1976 luku oli pudonnut alle neljään prosenttiin. (Salasuo 2001, ) Ensimmäisen aallon hajoamisen suurin syy oli kiristynyt viranomaiskontrolli. Kannabiksen käyttö oli 1970-luvun alussa avointa, ja käyttäjien löytäminen oli helppoa. Kontrollin kiristymisen merkitys oli erityisen suuri ensimmäisiä kokeilujaan tekeville ja satunnaisille käyttäjille. Heidän piirissään poliisin toiminta pelotti. Kymmenen, ja jopa sadan ihmisen joukkoja vietiin oikeuteen. Poliisit pelottivat käyttäjiä pelkällä läsnäolollaan, joten poliisin käyttämät toimintamallit olivat tehokkaita ja tuottivat runsaasti rikosjuttuja. (Salasuo 2001, ) Myyntiorganisaatiot eivät olleet järjestäytyneitä ja toiminta oli amatöörimäistä. Myyntiverkostot perustuivat lähinnä ystävyys ja kaveruussuhteisiin, ja useissa tapauksissa verkosto katosi myyjän jäätyä kiinni. Tiedotusvälineissä luotiin kannabiksen käytöstä kuva, jossa siihen liitettiin rikollisuus ja psyykkiset häiriöt. (Salasuo 2001, ) Toinen huumeaalto Yhteiskunnallinen painostus teki käytöstä vaikean ja pelottavan. Kannabis kulttuuri hajosi, jäljelle jäivät vain vanhat ideologiset käyttäjät, heihin kontrolli ei yltänyt eikä julkinen tiedotus tehonnut. Valistuksesta ja kontrollista huolimatta 1980-luvun lopussa käynnistyi uusi huumeaalto, ns. toinen huumeaalto. Se oli voimakkaasti sidoksissa syntyneeseen nuorisokulttuuriin. Toisen huumeaallon aikana lainvalvontaviranomaiset huomasivat vanhojen toimintamalliensa olevan voimattomia käyttäjämäärien kasvaessa. (Salasuo 2001, )

18 18 Kannabiksen kokeilijat ovat nuorentuneet niin 1960-luvun kuin 1990-luvunkin huumeaaltojen aikana. Rauhallisempi vaihe kannabiksenkäytössä oli luvulla. Kannabista kokeillaan selvästi yleisimmin pääkaupunkiseudulla asuvien nuorten, naimattomien, yksin asuvien ja pidemmälle koulutettujen keskuudessa. He muodostavat ydinjoukon kannabiksenkäytössä heidän seikkailevan elämäntyylinsä vuoksi. Vuodesta 1992 vuoteen 1998 kannabiksenkäytön suurin nousu on tapahtunut yli 40-vuotiaiden keskuudessa, Turun- ja Porin läänissä, maan itäisimmissä ja pohjoisimmissa osissa, työntekijöiden ja yrittäjien keskuudessa, maaseudulla ja vähiten koulutusta saaneiden keskuudessa. Eli kannabiskokeilut ovat tasaisemmin lisääntyneet eri sosiaaliluokissa ja eri puolille maata. (Partanen ja Metso 1999, ) 5 SOSIAALIALAN JA KIRKON TOIMINNAN TÄRKEIMMÄT OSA-ALUEET Sosiaalialan ja kirkon toiminnan tärkeimmissä osa-alueissa tutkija korostaa päihdetyön verkostotyötä. Internet on jatkuva kilpailija nuorten päihdevalistuksessa. Päihdetyön pitää olla näyttävästi ja uskottavasti esillä, jotta se tavoittaisi nuoret. Asiakaslähtöisyys on kannabiksen käyttäjien kohtaamisessa tärkeää. Kannabiksen käyttäjät eivät lähde mukaan toimintaan, jos heihin ei suhtauduta vakavasti. Kirkon tehtävä yhteiskunnassa on tarjota avointa foorumia ja kirkko tarjoaa sitä parhaiten yhteiskunnallisen keskustelun mahdollistamisella. Kirkon tehtävä on ajaa oikeudenmukaisuutta, osallisuutta ja lähimmäisrakkautta yksilöiden välille. Kirkon tehtävä on lisäksi lisätä verkostoitumista ja tukea järjestöjä toiminnan aloittamisessa.

19 Päihdetyön tukijärjestelmien tarve Suomessa harvoin keskitytään päihdevalistuksessa vain huumeidenkäytön ehkäisyyn. Ehkäisevä päihdetyö on pikemminkin kokonaisvaltaista päihteiden käytön aloittamisen ehkäisemistä ja aloitusiän lykkäämistä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1998, 44.) Ehkäisevässä päihdetyössä on tärkeää nuorten oman itsekontrollin vahvistaminen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1998, 76). Jean Baudrillardin mukaan lisääntynyt huumeidenkäyttö 1980-luvulta lähtien johtuu yhteiskunnan liiallisesta tehokkuus vaatimuksesta ja pyrkimyksestä ehdottomaan tasapainoon, säännöllisyyteen ja järkiperäisyyteen. Jean Baudrillardin mielestä mitä voimakkaammin yhteiskunta pyrkii vapautumaan erilaisuuksista ja poikkeavuuksista, sitä tehokkaammin se yliorganisoituu ja saa tietyt ryhmät käyttämään enemmän huumeita. (Kontula 1988, 27.) Ihmisiin on yksilöitymiskehityksen tuloksena enää vaikeaa vaikuttaa kollektiivisesti. Nykynuorisokulttuuri on pirstoutunut, siksi myös ehkäisevän päihdetyön on luotava avukseen laajoja tukijärjestelmiä. Ehkäisevä päihdetyö on monipuolista, pitkäjänteistä ja tavoitteellista yhteistyötä. Toiminta on onnistunutta vasta kun siihen on saatu mukaan mahdollisimman moni taho. (Dahl & Hirschovits 2000, 103.) Päihdetyöntekijälle on tärkeää muodostaa toimivat omat verkostonsa. Verkostotyön rikkaus on siinä, että työntekijöillä on erilaisia näkemyksiä ja käsityksiä. Avoimuus erilaisille ajatuksille ja ehdotuksille on verkostotyön suurin ideoiden ja toimintatapojen muuttaja. (Dahl & Hirschovits 1998, 138.) Huumeeton yhteiskunta on epärealistinen utopia, eikä huumeidenkäyttöä voida ehkäistä pelottelulla. Nuorilla on nykyään hyvät mahdollisuudet etsiä tietoa Internetistä ja he tietävät huumeista usein enemmän kuin valistajat luulevat. Verkosto on toimiva, kun toimijoiden välillä on organisoiduttu yhteiseen ongelmaan. Ennen sitä toimijoiden on ymmärrettävä riippuvuutensa asiaan ja hyväksyä se. Yhteistyö voi vain perustua lojaalisuuteen, solidaarisuuteen, luottamukseen ja keskinäiseen tukeen. (Saarinen 2001, 4.)

20 Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisyys on päihdetyön perusta. Asiakas ei saa olla vain vastaanottava taho, vaan asiakas on huomioitava kokonaisvaltaisesti ja sitoutettava toimintaan mukaan. Asiakkaalle pitää aina antaa tietoa siitä missä mennään ja mitkä hänen vaihtoehtonsa ovat. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1998, 152.) Hoitavan kohtaamisen tunnusmerkki on suhtautuminen päihteenkäyttäjään myönteisesti, kunnioitettavasti, hyväksyvästi ja myötäelävästi. Ammatillinen hoitava kohtaaminen toteutuu, kun ammattihenkilö kykenee pitämään toista ihmistä vertaisenaan mutta samalla erillisenä itsenäisenä yksilönä. (Inkinen 2000, 129.) Päihteiden käyttäjän kohtaamisessa ongelmaa on lähestyttävä osana kyseisen ihmisen elämäntilannetta. On muistettava, että päihteidenkäyttäjällä voi olla samalla jokin somaattinen sairaus, psyykkinen häiriö tai sosiaalinen ongelma. Päihteiden käyttäjää on kohdattava oikealla tasolla ja ymmärtää hänen käyttäytymisensä taustalla olevia oireita ja häiriöitä. Asiakassuhteen tulisi olla luottamuksellinen ja hyvä. Kaiken perusta on päihteidenkäyttäjän ihmisarvoinen kohtelu. (Inkinen 2000, 129.) 5.3 Kirkon tehtävä yhteiskunnassa Kristillinen usko on alusta asti toiminnassaan ottanut erityisesti huomioon yhteiskunnan vähävaraiset ja syrjäytyneet. Rakkaudenpalvelua, diakoniaa on tehty köyhiä, sairaita, vammaisia, yksinäisiä ja sosiaalisesti eristettyjä kohtaan ja 1970-lukujen taitteen keskeinen kysymys oli kirkon tehtävä yhteiskunnassa. Tuliko kirkon olla integroiva tekijä yhteiskunnassa ja tarjota avoin foorumi yhteiskunnallisten ristiriitojen osapuolten kohtaamiseen vai tuliko kirkon selkeästi ottaa kantaa, sitoutua auttamaan köyhiä ja antaa heille ääni. Selkeää linjaa ei luotu, vaan käytännön toiminnassa vaikuttivat molemmat linjat lähinnä työstä vastaavan työntekijän asennoitumisen mukaan. Nykyään linjana diakonia- ja yhteiskuntatyössä on yhdistää nämä kaksi linjaa: tarjotaan avoin

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Virittävä valistus

Virittävä valistus Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus

Lisätiedot

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN?

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? Anne Tapola hanketyöntekijä (psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalikasvattaja) Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 23.1.2012 1 JOHDANTO

Lisätiedot

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA HUUMEET EUROOPASSA FAKTATIETOA JA LUKUJA EMCDDA:n Vuosiraportti 2006 Euroopan huumeongelmasta sekä Tilastotiedote 2006 (2006 Statistical bulletin) Ei julkaistavaksi ennen: klo 11.00 CET 23.11.2006 Nämä

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Lapsen kuuleminen mitä se on?

Lapsen kuuleminen mitä se on? Lapsen kuuleminen mitä se on? Marjatta Kalliala Pirkanmaan VARHAISKASVATTAJA 2015 Tampere, 21.4.2015 Lähtökohta: lapsen kuuleminen ja kuunteleminen on hyvä asia, lapsen sivuuttaminen ja välinpitämätön

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa TT Auli Vähäkangas, DIAK Etelä, Järvenpää Diakonian tutkimuksen päivä

Lisätiedot

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä,

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä, Sosiaalinen media matkailualalla Harto Pönkä, 23.02.2010 83 prosenttia vastaajista toteaa, ettei sosiaalisilla medioilla ole roolia yritysten markkinoinnissa, 74 prosentin mukaan ei viestinnässäkään. Lähde:

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT,

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Suomalaisen huumekulttuurin muutos Terveysneuvontapäivät 2011 Helsingin Paasitornissa 21 22.9.2011 Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Nuorisotutkimusseura ry. Kaksi teemaa 1. Tuoreen huumekyselyn tulokset ja

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Rikoksen kuvaus ja menettelytapa

Rikoksen kuvaus ja menettelytapa Rikoksen kuvaus ja menettelytapa Nimi: Päivämäärä: Vastaa alla oleviin kysymyksiin, jonka jälkeen voidaan jatkaa aiheesta keskustellen. Mistä rikoksesta/rikoksista sinut tuomittiin viimeksi? Milloin, missä

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

ZA5563. Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland

ZA5563. Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland ZA5563 Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland EUROBAROMETER 2011 Youth attitudes on drugs D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY MERKITSE SOPIVIN] Mies... 1 Nainen... 2 D2. Minkä

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission The Judges Certification Project this project is made possible by a grant of the European Commission Tausta Kansainvälisiä kilpailuja vuodesta 1958 Laadun takaamiseksi Säännöt TC (Technical Committee)

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Mediatutkimuksen päivät, Turku 4.2.2011 Esa Reunanen Perustiedot Käynnistyi syksyllä 2010 Valmistuu vuodenvaihteessa 2011 / 2012 Tutkijat: Esa Reunanen, Auli Harju,

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

HAKEMUS TÄYSIAIKAISEKSI OPISKELIJAKSI TEOLOGINEN SEMINAARI

HAKEMUS TÄYSIAIKAISEKSI OPISKELIJAKSI TEOLOGINEN SEMINAARI HAKEMUS TÄYSIAIKAISEKSI OPISKELIJAKSI TEOLOGINEN SEMINAARI Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Valokuva Henkilötunnus Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero (t) Sähköposti 1 Siviilisääty

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille

Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille Kannattaako yrittää? Varsinais-Suomen maakuntakirjasto on laatimassa yhteistyössä verkostonsa kanssa uusia visioita maakunnan, Vaskin

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry Sosiaalisen median pelisäännöt FC Honka ry 16.05.2016 Honkalaisuus on tukemista, jakamista ja arvostamista Honkalaiseen perheeseen kuuluvat niin pelaajat kuin heidän läheisensä, joukkueiden ja seuran toimijat

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot