VAAN SE ON AINA SITÄ PIILOITTELUA JA STRESSAAMISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAAN SE ON AINA SITÄ PIILOITTELUA JA STRESSAAMISTA"

Transkriptio

1 VAAN SE ON AINA SITÄ PIILOITTELUA JA STRESSAAMISTA Internetin keskustelufoorumin vastaajien ajatuksia kannabiksenkäytöstä ja vastaajien ajatusten antamaa tietoa diakonia- ja sosiaalialan työntekijöille Tiina-Liisa Tuomola Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Porin yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + kirkon diakoniatyöntekijän virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Tiina-Liisa Tuomola. Internetin keskustelufoorumin vastaajien ajatuksia kannabiksenkäytöstä ja vastaajien ajatusten antamaa tietoa diakonia- ja sosiaalialan työntekijöille. Pori, kevät 2006, 52 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Porin yksikkö. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + kirkon diakoniatyöntekijän virkakelpoisuus. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Internetin keskustelufoorumin vastaajien suhtautumista kannabiksen käyttöön ja sitä, miten he haluaisivat, että diakoniatyöntekijät ja sosiaalialan ammattilaiset suhtautuvat kannabiksen käyttäjiin. Tutkijan tavoitteena oli tuottaa uutta tutkimuksellista tietoa kannabiksenkäyttäjistä ja tuoda esiin ajatuksia kannabiksen käytöstä ja uutta tietoja siitä, kuinka tulisi kohdata kannabiksenkäyttäjiä diakoniatyön ja sosiaalialan ammattilaisena. Tutkimus oli kvalitatiivinen. Tutkimuksen teoriaosassa käsiteltiin yleisesti kannabista ja kannabiksen käyttäjiä ja vertailtiin alkoholin ja kannabiksen riskialttiutta keskenään. Teoriaosuudessa käsiteltiin myös kulttuurista näkökulmaa, huumevalistusta, asiakaslähtöisyyttä ja kirkon tehtävää. Tutkimustehtäviin haettiin vastauksia Internetin keskustelufoorumilta, jossa tutkimukseen osallistui 28 vastaajaa. Tutkimustulokset analysointiin sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten mukaan suurin osa keskusteluun osallistuneista suhtautuu kannabiksen käyttöön positiivisesti. Ongelmia keskusteluun osallistuneiden mukaan aiheuttaa kannabiksen laittomuus ja siitä läheisille tuleva huoli. Noin puolet keskusteluun osallistuneista pitää tämän hetkistä valistusta leimaavana ja tehottomana. Seitsemän keskusteluun osallistunutta halusi ohjattua toimintaa kannabiksen käyttäjille. Tärkeintä ohjatussa toiminnassa olisi, että ohjaajat suhtautuisivat kannabiksen käyttäjiin ilman ennakkoluuloja, avoimesti ja ystävällisesti. Internetin keskustelufoorumin vastaajien mukaan, kannabiksen käyttäjien yleisenä taipumuksena näyttäisi olevan vähitellen luottamuksen menettäminen kaikenlaisen valistuksen. Keskusteluun osallistuneiden mielestä kannabiksen käyttö ei ole aiheuttanut kannabiksen käyttäjille sellaisia oireita ja ongelmia, mitä valistus on väittänyt. Valistuksen pitää olla siis rehellistä ja avointa, jotta se tehoaa nuoriin. Avainasemassa on avoin keskustelu päihteistä ja niiden vaaroista. Lisäksi on tärkeää perustella, miksi ei kannata käyttää päihteitä ja mitä tehokkaita keinoja on yleensä päästä pahasta olosta pois. Keskusteluun osallistuneet eivät kaivanneet sosiaalialan ihmisiä arkeensa. Heillä oli omasta mielestään kaikki hyvin. He pelkäsivät monessa tapauksessa ennakkoluuloja ja sosiaalialan ammattilaisten taholta kannabiksen käyttäjien leimaamista. Avainsanat: kannabis; päihdekulttuuri; päihdetyö; asiakaslähtöisyys; tutkimus; kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Tiina-Liisa Tuomola. Cannabis User s Thoughts about Cannabis Use. Pori, Spring 2006, 52 pages, 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Pori Unit, Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Social Work. The purpose of this study was to survey cannabis users thoughts about cannabis use and tell how diaconal and social services should respond cannabis users. The aim was to develop new research about cannabis users and tell new practices how users should be met with by professionals in diaconal and social services. The study was qualitative. The theory part deals with the meaning of cannabis and cannabis users, and compares alcohol with cannabis. The theory part also includes drug education, client-orientedness and the role of the church. The data part was collected from the Internet discussion forum in all, 28 responded to the study. The data were analyzed by content analysis. According to the results, most of all respondents take an positive attitude towards cannabis, and think the use of cannabis hasn t became into a problem to them. The problem is the illegality and the worry of the families. About a half of all respondents consider the instruction at present time is propaganda. Seven respondents wish to have directed activities for cannabis users. The most important thing in the directed activities was the directors would react cannabis users without prejudices, as liberally and friendly. The cannabis users general tendency is to little by little decide not to believe in all sorts of instruction. They think the uses of cannabis haven t caused them any kinds of symptoms and problems which the instruction has predicted. The instruction should be true and open so it would affect youngsters. In the key position are open-minded discussion about controlled substances and their dangers. The respondents didn t desire social services workers from into their lives, because they have all well in their everyday lives. The respondents were afraid of prejudices and labeling by workers from social services. Key words: cannabis; drug culture; social work with intoxicant abusers; clientorientedness; study; qualitative study

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 2 KANNABIS JA KANNABIKSEN KÄYTTÄJÄT Kannabiksen tuntomerkit ja vaikutus Säännöllinen käyttö Ketkä käyttävät kannabista 9 3 KULTTUURINEN NÄKÖKULMA Tapakulttuuri Kannabiskulttuuri Alkoholin ja kannabiksen riskialttius Huumevalistuksen kulttuurinen herkkyys 13 4 KANNABIKSEN KRIMINALISOINNIN TAUSTA JA HUUMEAALLOT Kannabiksen kieltäminen Kannabiksen tulo Suomeen Ensimmäinen huumeaalto Toinen huumeaalto 17 5 SOSIAALIALAN JA KIRKON TOIMINNAN TÄRKEIMMÄT OSA-ALUEET Päihdetyön tukijärjestelmien tarve Asiakaslähtöisyys Kirkon tehtävä yhteiskunnassa Diakonia- ja yhteistyönlinja 2010 ja Läsnäolon kirkko-mietinnöt 21 6 AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA 22 7 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TUTKIMUSTEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 24 8 TUTKIMUKSEN KULKU JA TUTKIMUSYMPÄRISTÖ Kvalitatiivinen tutkimus Internetin keskustelupalstat Onnistumisen edellytykset 28

5 8.3.1 Keskustelijoiden valikoituminen Tutkimuksen eteneminen ja aineiston käsittely Sisällönanalyysi 31 9 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Ajatuksia kannabiksen käytöstä Kannabiksen käytöstä johtuvat ongelmat Kannabiksen käytön ehkäisy Kehittämisajatuksia keskusteluun osallistuneilta sosiaali- ja diakonia-aloille Yhteistyön muodostumisen esteet ja mahdollisuudet JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA 45 LÄHTEET 50 LIITTEET

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa Internetin keskustelufoorumilla käytyjen keskustelujen perusteella vastaajien suhtautumista kannabiksen käyttöön ja sitä miten he haluavat että diakoniatyöntekijät ja sosiaalialan ammattilaiset suhtautuvat kannabiksen käyttäjiin. Aihetta käsitellään opinnäytetyössä kulttuurisesta lähtökohdasta, huomioiden tapakulttuurin ja huumevalistuksen kulttuurisen herkkyyden. Opinnäytetyön aihe kehittyi kesällä 2004 tutkijan ollessa kesätöissä seurakunnan rippileireillä. Tutkija huomasi, kuinka helppoa kannabiksen saaminen on jo viisitoista vuotiaana ja kuinka osa seurakunnan toiminnassa olevista nuorista käytti sitä. Tutkijaa kummastutti se, että seurakunnan työntekijät eivät leireillä ja seurakunnan toiminnassa joko nähneet, kuinka nuoret polttivat kannabista, tai he eivät halunneet nähdä sitä. Kun tutkija saman kesän 2004 aikana luki Turun arkkihiippakunnan piispa Ilkka Kantolan kirjaa Vastaan, siis kysyn, tutkijan huomio kiinnittyi Ilkka Kantolan asettamaan haasteeseen, jonka hän antoi diakoniselle tutkimukselle. Siinä painotettiin, että diakonisen tutkimuksen tulisi ottaa kohteekseen sen elämän havainnoiminen ja tutkiminen, joka on ajautunut yhteiskunnan äärimmäiselle laidalle tai sen ulkopuolelle. On rohkeasti katsottava sinne, minne muut eivät uskalla katsoa ja esitettävä sellaisia kysymyksiä, joita muut eivät uskalla kysyä. (Kantola 2003, 176.) Niin tutkijalle syntyi ajatus tehdä opinnäytetyö, johon liittyy jotenkin huumausaineiden käytön tutkinta. Vähitellen tutkija rajasi tarkasteltavaksi huumausaineeksi vain kannabiksen, koska se on yleisin Suomessa käytettävä huumausaine ja ristiriitaisesti pidetty porttina kovempiin huumeisiin.

7 7 Jos ihminen ei luota valtion tukemaan valistukseen, on vaarana että pohja menee myös virkamiehien uskottavuudelta. Samaan aikaan kirkon uskottavuus on vaakalaudalla, jos siellä ei huomioida huumeidenkäyttäjiä. Opinnäytetyö tukee tutkijan ammatillista kehittymistä mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaiseksi ja antaa keinoja miten nähdä ennakkoluulojen ja ennakkokäsitysten läpi tukemalla tutkijaa rohkeasti etsimään monipuolisesti tietoa monelta eri taholta. Tutkimus aineisto kerättiin Internetin keskustelufoorumilla Hamppu.net sivustolla. Tutkimukseen osallistui 28 henkilöä. Tutkimus oli laadullinen ja se hyödyntää keskustelufoorumin kirjoituksia tutkimuksessa mielipidekirjoituksina. Tutkimustulokset analysointiin sisällönanalyysillä. Tutkimustulokset kertovat miten keskusteluun osallistuneet kokevat, että kannabiksen käyttäjät suhtautuvat käyttöönsä, ja miten muut siihen suhtautuvat ja miten se heijastuu kannabiksen käyttäjien elämään. 2 KANNABIS JA KANNABIKSEN KÄYTTÄJÄT 2.1 Kannabiksen tuntomerkit ja vaikutus Hasis on tällä hetkellä lääkkeiden jälkeen nuorten tavallisemmin käyttämä huume. Hasis muistuttaa ulkonäöltään pieniä "korkinpaloja" ja sen väri vaihtelee vaaleanruskeasta ja keltaisesta mustaan. Hasista saadaan hamppukasvista. Sanaa kannabis käytetään hasiksen, marihuanan ja hasisöljyn yhteisnimityksenä. (Terveyden tietolähde.) Kannabistuotteita on kolmea eri tyyppinä. Marihuana kuivatetaan kasvin lehdistä ja kukinnoista. Se on vihertävää, kellertävää tai ruskeaa rouhetta. Hasis valmistetaan kasvin pihkasta. Hasis on kovaa, murenevaa levyä, jonka väri vaihtelee vaalean harmahtavasta ruskeaan tai miltei mustaan. Kannabisöljyä puserretaan kasvin öljypitoisista pähkylöistä tai uutetaan orgaanisella liuottimella kukinnoista tai lehdistä. Se on tuoreena vihertävää, ruskehtavaa tai lähes väritöntä öljyä. Marihuanaa

8 8 käytetään käärimällä kannabisrouhe savukkeeksi tupakan tavoin. Hasis taas annostellaan yleisimmin polttamalla piipussa tai sätkässä tupakkaan sekoitettuna tai sellaisenaan. Hasista voidaan käyttää myös erilaisissa leivonnaisissa ja keitoksissa. (Päihdelinkki.) Kannabiksen käyttöön vaikuttaa käytetäänkö kannabista yhdessä muiden päihteiden kanssa ja se, onko käyttäjä ensikertalainen vai kokenut käyttäjä. Usein kannabiksen käytön välittömät vaikutukset ilmenevät puheliaisuutena, iloisuutena, estojen katoamisena sekä voimakkaana nälän tunteena. Fyysisiä vaikutuksia ovat pulssin kiihtyminen ja silmien verestäminen. (Päihdelinkki.) Kannabis luetaan hallusinogeeneihin, aineisiin, jotka aiheuttavat hallusinaatioita eli aistiharhoja. Se vaikuttaa moniin kehon elimiin. Se kulkeutuu solujen rasvapitoisiin kalvoihin ja jää sinne pitkäksi aikaa eikä kehon aineenvaihdunta pysty siihen vaikuttamaan. Vaikutus elimistöön on siis huomattavasti pitkäaikaisempi kuin itse päihtymys, joka kestää yhdestä tunnista useampiin tunteihin. Kannabiksen käytön pystyy nykyään jäljittämään virtsasta useiden viikkojen kuluttua nauttimisesta. Kannabiksen käyttö aiheuttaa terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja mutta myös psyykkisiä haittoja, varsinkin kognitiivisen ajattelun alueella. (Terveyden tietolähde.) 2.2 Säännöllinen käyttö Jatkuvan, pidempiaikaisen käytön vaikutuksista ei vielä ole varmoja tutkimustuloksia. Kuitenkin kannabiksen polttaminen lisää hengitysteiden sairauksien ja keuhkosyövän riskiä, sillä kannabissavu sisältää tervaa huomattavasti enemmän kuin tavallinen tupakka. Suun kautta nautittuna tätä riskiä ei ole, toisaalta annoksen suuruutta on vaikea kontrolloida, koska vaikutus alkaa myöhemmin ja se on voimakkaampi kuin poltettuna. Joillakin pitkään ja runsaasti kannabista käyttäneillä on todettu psyykkisiä muutoksia, joiden tunnuspiirteitä ovat apatia, haluttomuus kohdata haasteita, kiinnostuksen katoaminen hygieniaan ja seksiin sekä sosiaalisten kontaktien välttely. (Päihdelinkki.)

9 9 Säännöllinen ja pitkäaikainen kannabiksen käyttö johtaa sietokyvyn kehittymiseen ja käyttäjä alkaa tarvita suurempia annoksia saadakseen aineesta saman vaikutuksen. Psyykkinen riippuvuus kannabikseen voi kehittyä, kun kannabista käytetään säännöllisesti. Päivittäin suuria annoksia käyttävälle voi kehittyä kannabikseen myös fyysinen riippuvuus. Jos kannabista poltetaan tupakkaan sekoitettuna, syntyy psyykkinen ja fyysinen riippuvuus nikotiiniin nopeasti. Kannabiksen vieroitusoireita ovat unihäiriöt, hermostuneisuus, hikoilu ja ruokahaluttomuus. Fyysiset oireet kestävät yleensä vajaan viikon. (Päihdelinkki.) 2.3 Ketkä käyttävät kannabista Tutkija löysi parhaiten kuvailevaa tietoa kannabiksen käyttäjistä Osmo Kontulan kokoomateoksesta Huumeidenkäyttäjät Suomessa. Kokoomateoksessa aktiivisesti Suomen kannabisyhdistyksessä toimiva Timo Larmela kuvailee kannabiksen käyttöä ja sen hyviä ja huonoja puolia. Artikkelissa kannabiksen vaikutusta kuvataan rauhoittavaksi ja euforoivaksi. Yleistys on väärä, sillä jotkut kokevat kannabiksen aiheuttavan rauhattomuutta ja pelokkuutta. Kannabis ei sovi kaikille, niin kuin ei alkoholi tai kahvikaan sovi kaikille. Kannabiksen käyttäjät ovat useasti valinneet alkoholin sijasta kannabiksen, koska se on paljon kevyempi kokemus heille kuin kännit, eikä siitä seuraa krapulaa. (Larmela & Laine 1992, ) Kannabiksen käyttäjät voidaan jakaa kahteen osaan; kunnon kansalaiset ovat onnistuneet välttymään viranomaiskontrollilta. He pitävät matalaa profiilia suhteessaan kannabikseen. He eivät osoita mitään erikoista kiinnostusta huumekysymyksiin ja he välttävät julkisesti ottamatta kantaan mihinkään huumeita koskeviin kysymyksiin. Heidän kotonaan ei ole esillä mitään kannabikseen liittyvää kuten piippuja, kuvia tai julkaisuja. Kannabis yleensä hankitaan vakiintuneita kanavia pitkin eikä sitä etsitä kadulta tai ravintoloista. Jos kannabista ei ole saatavilla, niin silloin ollaan ilman. Kannabiksen käyttö tapahtuu perhepiirissä tai läheisten kannabista käyttävien ystävien kanssa

10 10 neljän seinän sisällä. (Larmela & Laine 1992, ) Toisen ryhmän muodostaa yhteiskunnasta syrjäytyneet tai syrjäytetyt. He ovat saaneet tuomion huumerikoksista, ja se johtaa nuorelle yleensä koulun keskeyttämiseen tai työelämässä olevan irtisanomiseen. He joutuvat velkakierteeseen ja voivat velkakierteen vuoksi yrittää tulla toimeen järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella tai sosiaaliavustuksella. (Larmela & Laine 1992, 84.) 3 KULTTUURINEN NÄKÖKULMA Tähän opinnäytetyöhön kuuluu olennaisesti kulttuurinen näkökulma. Suomalainen päihdekulttuuri on alkoholikeskeistä, siksi tutkija käsittelee kulttuurisessa näkökulmassa myös alkoholin ja kannabiksen eroja ja vertailee niiden vaikutuksia. Huumevalituksella on myös aina yhteys siihen kulttuuriin, jossa se vaikuttaa. Huumevalistus ei tehoa, jos se ei ota monipuolisesti huomioon kohderyhmää ja sen mukaan ottamista itse valistusprojektiin. 3.1 Tapakulttuuri Päihteiden ja huumeidenkäyttöä eri maissa tarkastellessa nähdään helposti eroja. Erot eri maiden välillä voivat johtua lainsäädännöstä tai siitä mitä pidetään hyvän maun mukaisena. Tapakulttuuri kuvastaa sitä, mitkä päihteet ovat luvallisia käyttää ja mitkä eivät. Suomen kielessä yleisesti puhutaan päihteiden ja huumeiden käytöstä, jossa huumeella viitataan nimenomaan päihdyttävien aineiden laittomaan käyttöön. (Weckroth 2001, ) Länsimaisissa maissa sallittuja päihdyttäviä aineita ovat alkoholi, tupakka ja kahvi, kun taas puolestaan jossain määrin kiellettyjä ovat kannabis, kokaiini, amfetamiini ja opiaatit. Toisissa kulttuureissa kannabiksen, kokaiinin ja oopiumin käytöllä on pitkät perinteet ja länsimaissa sallittu alkoholi on taas

11 11 kiellettyä. Merkittävä tekijä, joka vaikuttaa niin laillisen kuin laittoman väliseen eroon, on päihteiden ympärille rakentuneet elinkeinot. Laillisen päihteen käyttö tuottaa verotuloja ja mahdollistaa liiketoiminnan. Laittoman päihteen myynti on rikollista ja paljastuessaan johtaa tuomioon ja tuoton menetykseen. (Weckroth 2001, 35.) 3.2 Kannabiskulttuuri Kannabis näyttää vakiintuneen osaksi suomalaista päihde- ja nuorisokulttuuria ja myös sen kasvattaminen itse on yleistynyt. Yläaste-, lukio- ja ammattikouluikäisillä kannabiksesta on tullut suhteellisen normaali osa juhlimiskulttuuria, tai ainakin sen olemassaolo suvaitaan vaikka itse ei sitä käytetäkään. Viikonloppuisin juhlittaessa nuoret edelleen käyttävät useimmiten alkoholia mutta joskus samoissakin sosiaalisissa tilanteissa myös kannabista, joskus molempia. Kannabikseen liittyy nuorilla selvästi uutuudenviehätystä ja sen käyttöä pidetään usein erityisenä ja jännittävänä tapahtuma. Vaikutuksia pyritään usein liioittelemaan ja porukka hakee tietoisesti kummallisia kokemuksia. Kannabis liittyy joillain myös arkikäyttöön, niin arki-iltoihin kaveriporukassa kuin yksin. Joskus kannabis kuuluu käyttäjänsä arkeen kuten valtaväestön keskuudessa esimerkiksi kahvi, tupakka, olut tai viini. (Seppälä 2003, ) Kannabista pidetään nuorten keskuudessa hyvin vähäriskisenä päihteenä, ja siksi jotkut polttavat sitä suuria määriä ja tiheästi. Kannabista poltetaan mielikuvaulottuvuuden vuoksi. Sen käyttö tuo esiin Jamaikan reggae-kulttuurin ja rastahiukset, toisaalta Aasian hengellisyyden; se liittyy buddhismiin ja joogaan. Kannabis kuvastaa myös reppumatkailua ja luonnonmukaista elämäntapaa unohtamatta yhdysvaltalaista hip-hop-kulttuuria. Kannabis ei ole länsimainen päihde ja se kuvastaa käyttäjänsä rentoa elämänasennetta. Se on ele länsimaista suorituskeskeisyyttä, pinnallisuutta ja jännittämistä vastaan. Myös valtakulttuuriin kuuluvissa piireissä käytetään kannabista, se on levinnyt

12 12 isoimpien kaupunkien kulttuuriin yli ja ohi alakulttuurirajojen. (Seppälä 2003, ) Kannabis on läsnä nykyisissä nuorison kulttuuripiireissä, muun muassa hiphop-, skeittaus- ja lumilautailukulttuurissa, jossa sen käyttäminen on enemmän hauskanpitoa, katu-uskottavuutta ja auktoriteettikapinaa kuin tajunnanlaajentamista. Kannabis ei kuitenkaan ole keskeinen tai koko harrastajakuntaa koskeva osa näitä kulttuuripiirejä, vaan osa käyttää ja osa ei käytä. Kannabis liittyy olennaisesti myös yhdysvaltalaisista suurkaupunkilähiöistä mukailtuun gangsta - eli gangsterikulttuuriin, joka vetoaa myös suomalaisten lähiöiden jengeihin. Hippiaatteen, reggae-kulttuurin ja hiphopin rinnalla myös valtakulttureihin kuuluvissa piireissä käytetään kannabista, esimerkiksi yli 25-vuotiaiden kaupunkilaisten rentoutuskeinona työpäivän jälkeen. Kannabis on selvästi levinnyt helsinkiläiseen kulttuuriin yli ja ohi alakulttuurirajojen. (Seppälä 2003, 39.) 3.3 Alkoholin ja kannabiksen riskialttius Alkoholi on Suomen yleisin päihde ja kannabis yleisin laiton päihde. Alkoholilla on tunnetusti voimakas kuolleisuutta lisäävä voima niin populaatiotasolla kuin alkoholistitasolla. Kannabiksen ei ole todettu lisäävän kuolleisuutta. Alkoholimyrkytykset aiheuttavat suurimman osan alkoholikuolleisuudesta. Kannabis ei sen sijaan ole erityisen myrkyllinen aine, eikä sen ole havaittu aiheuttavan lisää kuolemia. Kannabiksen haittavaikutukset suun alueelle ja hengityselimistössä lienevät samankaltaisia kuin tupakan. (Saarnio 2000.) Niin alkoholi kuin kannabiskin aiheuttavat riippuvuutta. Kannabis ei kuitenkaan aiheuta voimakasta fyysistä riippuvuutta, kuten alkoholi, vaan psyykkisen riippuvuuden. Amerikkalaistutkimuksessa selvitettiin sitä, kuinka suurelle osalle eri päihteitä kokeilleista syntyi riippuvuus. Alkoholin osalta tulos oli 15% ja kannabiksen 10%. Kiinnostavaa oli, että vastaava luku nikotiinilla oli 32% ja opiaateilla 23%. (Saarnio 2000.)

13 13 Tieteellistä tukea on saanut hypoteesi, että monet kannabiksen käytön nuorena aloittaneet henkilöt ovat riskialttiita monenlaiselle ongelmakäyttäytymiselle. Samaan tapaan on voitu todistaa, että nuorena aloitettu tupakointi ennakoi suurella todennäköisyydellä ongelmallista alkoholin käyttöä varhaisessa aikuisiässä. Toisen hypoteesin mukaan siirtyminen muihin huumeisiin tapahtuu usein sosiaalisen verkoston kautta. Kaveriporukalla ja sen yhteyksillä huumausainekulttuuriin on suuri merkitys. Kannabiksen kriminalisointi lisää todennäköisyyttä siirtyä muihin huumausaineisiin. Tunnetusti ammattirikolliset myyvät mitä tahansa, kunhan siitä saa voittoa. Niin syntyy tavarataloketjuista tuttuja heräteostoksia. (Saarnio 2000.) 3.4 Huumevalistuksen kulttuurinen herkkyys Hyvän valistuksen tuntomerkkejä ovat kulttuurinen herkkyys, tietohuolto sekä tilan ja tilaisuuksien luominen omalle ajattelulle. Kommunikaatio ei onnistu, jos kommunikoivat eivät ymmärrä toisiaan tai eivät ole valmiita kuuntelemaan toisiaan. Yksi tapa parantaa kulttuurista herkkyyttä on antaa kohderyhmän edustajalle mahdollisimman paljon roolia valistuksessa. Toinen tapa on itse paneutua kohderyhmän kulttuuriin. Tietoverkkojen kehityksen muutos on vähentänyt yksisuuntaista ylhäältä alas viestintää. Kaikki sanomat kilpailevat samoin ehdoin, ja vastaanottaja ei ole enää tiedon passiivinen vastaanottaja, vaan aktiivinen etsijä. Nuorille pitää antaa mahdollisuuksia omalle ajattelulle, vain se tuottaa kestäviä vakaumuksia. (Soikkeli 2001, 70.) Huumekeskustelu on useasti luonteeltaan poliittista. Poliittiselle keskustelulle on ominaista, että puhujat eivät etsi yhteisymmärrystä asioissa. Päinvastoin on tehokasti ja suosittua käyttää suuria sanoja jotka ovat koskettavia, yleistäviä ja joita on helppoa tulkita eri tavalla. Huumeet nostattavat pintaan tunteita, ja kun puhutaan huumeista, on kielenkäyttö aihepiirin ympärillä hämärää ja kuritonta. Julkisuuden kannalta on parempi puhua huomiota herättävillä kysymyksillä ja metsästää syyllisiä. (Soikkeli 2004, 13.)

14 14 On tärkeää puhua eri aineista ja niiden ominaisuuksista tarkasti ja välttää yleistävää puhetapaa huumeista. Puolitotuudet, stereotypiat ja väärät yleistykset aiheuttavat vain oikeutettuja vastaväitteitä. On totta, että heroiiniaddikti ei pysty hankkimaan päivittäistä annostaan rehellisellä työllä, mutta kannabiksen ja synteettisten huumeiden viikonloppukäyttäjä kyllä. Jotkut huumeet aiheuttavat riippuvuuden miltei kaikille vakiokäyttäjille, toiset vain harvoille. Riippuvuuden hankkiminen tarvitsee avukseen opettelun. Vaikutukset terveyteen riippuvat käyttötavasta ja ovat hyvin erilaisia. (Soikkeli 2004, 18.) Alkoholimyönteinen mutta huumekielteinen kulttuuri ei ole tulevaisuudessa mahdollinen. Huumeet arkipäiväistyvät ja niiden käyttö yleistyy. Ratkaiseva kysymys ei enää ole päihteen valinta vaan päihteiden valtaama suurempi osuus yksilön elämäntavasta. Valistuksen ja ehkäisevän päihdetyön tulee koskea yhtäläisesti kaikkia päihteitä. Ainekeskeisyys ei ole tärkeää, vaan ennen muuta on käsiteltävä päihteille altistavia ja niiltä suojaavia tekijöitä yksilön elämässä ja yhteiskunnassa. Tulevaisuuden päihdeongelmien ehkäisijöitä ovat kaikki jotka tarjoavat ihmisille tekemistä ja virikkeitä aktiiviseen olemiseen. Ehkäisevä päihdetyö keskittyy vaihtoehtoihin ja niiden tukemiseen, joille ongelmia tulee. (Soikkeli 2004, 33.) 4 KANNABIKSEN KRIMINALISOINNIN TAUSTA JA HUUMEAALLOT Tutkimuksessa keskusteluun osallistuneet korostivat kriminalisoinnin haittoja, siksi tutkija lisäsi työhön kriminalisoinnin taustoja. Koska Suomessa on ollut kaksi huumeaaltoa, halusi tutkija ottaa myös ne huomioon. Tutkija piti tärkeänä, tuoda esiin miten kannabiksen käytön suosio on vaihdellut eri aikakausina ja kuinka kannabiksen käyttö on ollut nousujohteista ja pysyvää 1980-luvun lopusta alkaen. Kannabiksen käyttö on siis tutkijan mielestä olennaisesti pysyvä osa suomalaista päihdekulttuuria.

15 Kannabiksen kieltäminen Report of the Indian Hemp Drugs Commission raportin mukaan: Kohtuukäyttö ei johda hampun liikakäyttöön sen enempään kuin alkoholin kohdalla. Säännöllinen ganjan tai bhangin kohtuukäyttö aiheuttaa samoja seurauksia kuin kohtuulliset ja säännölliset whiskyannokset. Täydellinen kieltolaki on toimikunnanmielestä täysin poissuljettu. (Mikkonen 2001, 151.) Enforcement of the Narcotic Drug Laws in the USA mietintö, jonka H. J. Anslinger jätti Kansainliiton Oopiumkomitealle : Tähän huumeeseen (marihuana) liittyy sen vanhasta maailmasta tuleva murhien, väkivallan, raiskauksien, fyysisen turmeltumisen ja henkisen luhistumisen perinne. Toimiston asiakirjat osoittavat sen käytön liittyvän mielisairauksiin ja rikoksiin. Siksi poliisityön näkökulmasta se on vaarallisempi huume kuin heroiini tai kokaiini. (Mikkonen 2001, 151.) 1900-luvun alussa Yhdysvalloissa kannabista käyttivät lähinnä Lähi-idästä muuttaneet siirtolaiset, ja ilmiö keskittyi suuriin kaupunkeihin, kuten New Yorkiin, Bostoniin, Chicagoon, Philadelphiaan sekä New Orleansiin. Yhdysvalloissa kannabista käytettiin 1900-luvun alussa vain marginaalisissa väestönosissa, kuten meksikolaisten, mustien blues- ja jazz-piirien keskuudessa. Geneven konferenssissa vuosina kannabiksen kontrollia tuotiin esille vaihtelevalla innolla. Vuodet 1925 kansainvälisessä oopiumisopimuksessa myös kannabiksen kansainvälinen kauppa sallittiin vain lääketieteellisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin. (Mikkonen 2001, ) YK:n huumausainetoimikunta, Commission on Narcotic Drugs (CND), alkoi käsitellä kannabista vuonna Meksikon ja Intian edustajien mukaan kannabiksen käytöstä ei ollut ilmennyt haittoja ja sen kieltäminen voisi johtaa paljon haitallisemman alkoholin käytön lisääntymiseen. Vuonna 1952 Maailman terveysjärjestö (WHO) antoi todisteitta lausunnon, jonka mukaan kannabistuotteilla ei ole lääketieteellistä käyttöä. Maailman kannabistakavarikot

16 16 nousivat räjähdysmäisesti vuoden 1950 jälkeen: vuonna 1946 takavarikot olivat 24 tonnia mutta vuonna tonnia. Suurin osa takavarikoista tehtiin Yhdysvalloissa, missä oli paljon villiintyneitä kuituhamppupensaita. (Mikkonen 2001, ) Intia vastusti päätöksiä, koska sillä oli laaja ja perinteinen kannabiksen käyttökulttuuri. Intialle ja Pakistanille myönnettiin 25 vuotta lisäaikaa kiellon toteuttamiseksi, ja virallisesti Intia kielsi kannabiksen käytön Vuoden 1961 YK:n huumausaineyleissopimus merkitsi kannabikselle kieltolakia. Kannabis sijoitettiin vahingollisuuden mukaan riippuvuutta ja vakavia terveydellisiä haittavaikutuksia olevien aineiden listaan. Itse kasvista kontrollin kohteeksi saatiin rajattua pelkästään latvat. Kansainvälisesti kannabis luokiteltiin yhtä vaaralliseksi kuin heroiini. (Mikkonen 2001, ) Vuonna 1988 tehtiin Wienin sopimus. Siinä tukittiin aikaisempien sopimusten porsaanreiät kriminaalikontrollilla. Keskeisin kohta on sopimuksen 3.artikla, jolla sopijapuolet velvoitetaan kriminalisoimaan kaikki mahdolliset huumausaineisiin liittyvät teot. Vuoden 1961 yleissopimuksen 36.artikla vaati osapuolia kriminalisoimaan kannabiksen valmistus, kauppa ja hallussapito ja rajoittamaan käyttö vain tieteellisiin ja lääketieteellisiin tarkoituksiin luvulla useat maat jaottelivat huumeet pehmeisiin ja koviin huumeisiin, mikä ei perustunut kansainvälisiin määräyksiin. (Mikkonen 2001, ) 4.2 Kannabiksen tulo Suomeen Erityisesti hasiksen käyttö levisi Suomeen vuosina Hasiksen suosio oli osa lähes kaikissa länsimaissa tapahtunutta yhteiskunnallista murrosta, joka vaikutti erityisesti nuorison asemaan. Se saavutti jalansijaa erityisesti Helsingissä. Käyttäjien keskuudessa alkoi pikkuhiljaa kehittyä oma yhtenäinen alakulttuuri. (Salasuo 2001, 179.)

17 Ensimmäinen huumeaalto Kannabiksen käyttö kasvoi huippuunsa 1960 ja 1970 lukujen vaihteessa. Voimakkaaseen laskuun käyttäjien määrä kääntyi Tämä oli niin sanottu ensimmäinen huumeaalto. Koulun kautta kannabis levisi kaikkiin sosiaaliluokkiin. Kun vuonna 1970 helsinkiläisistä koululaisista 23 prosenttia oli kokeillut huumausaineita, vuonna 1976 luku oli pudonnut alle neljään prosenttiin. (Salasuo 2001, ) Ensimmäisen aallon hajoamisen suurin syy oli kiristynyt viranomaiskontrolli. Kannabiksen käyttö oli 1970-luvun alussa avointa, ja käyttäjien löytäminen oli helppoa. Kontrollin kiristymisen merkitys oli erityisen suuri ensimmäisiä kokeilujaan tekeville ja satunnaisille käyttäjille. Heidän piirissään poliisin toiminta pelotti. Kymmenen, ja jopa sadan ihmisen joukkoja vietiin oikeuteen. Poliisit pelottivat käyttäjiä pelkällä läsnäolollaan, joten poliisin käyttämät toimintamallit olivat tehokkaita ja tuottivat runsaasti rikosjuttuja. (Salasuo 2001, ) Myyntiorganisaatiot eivät olleet järjestäytyneitä ja toiminta oli amatöörimäistä. Myyntiverkostot perustuivat lähinnä ystävyys ja kaveruussuhteisiin, ja useissa tapauksissa verkosto katosi myyjän jäätyä kiinni. Tiedotusvälineissä luotiin kannabiksen käytöstä kuva, jossa siihen liitettiin rikollisuus ja psyykkiset häiriöt. (Salasuo 2001, ) Toinen huumeaalto Yhteiskunnallinen painostus teki käytöstä vaikean ja pelottavan. Kannabis kulttuuri hajosi, jäljelle jäivät vain vanhat ideologiset käyttäjät, heihin kontrolli ei yltänyt eikä julkinen tiedotus tehonnut. Valistuksesta ja kontrollista huolimatta 1980-luvun lopussa käynnistyi uusi huumeaalto, ns. toinen huumeaalto. Se oli voimakkaasti sidoksissa syntyneeseen nuorisokulttuuriin. Toisen huumeaallon aikana lainvalvontaviranomaiset huomasivat vanhojen toimintamalliensa olevan voimattomia käyttäjämäärien kasvaessa. (Salasuo 2001, )

18 18 Kannabiksen kokeilijat ovat nuorentuneet niin 1960-luvun kuin 1990-luvunkin huumeaaltojen aikana. Rauhallisempi vaihe kannabiksenkäytössä oli luvulla. Kannabista kokeillaan selvästi yleisimmin pääkaupunkiseudulla asuvien nuorten, naimattomien, yksin asuvien ja pidemmälle koulutettujen keskuudessa. He muodostavat ydinjoukon kannabiksenkäytössä heidän seikkailevan elämäntyylinsä vuoksi. Vuodesta 1992 vuoteen 1998 kannabiksenkäytön suurin nousu on tapahtunut yli 40-vuotiaiden keskuudessa, Turun- ja Porin läänissä, maan itäisimmissä ja pohjoisimmissa osissa, työntekijöiden ja yrittäjien keskuudessa, maaseudulla ja vähiten koulutusta saaneiden keskuudessa. Eli kannabiskokeilut ovat tasaisemmin lisääntyneet eri sosiaaliluokissa ja eri puolille maata. (Partanen ja Metso 1999, ) 5 SOSIAALIALAN JA KIRKON TOIMINNAN TÄRKEIMMÄT OSA-ALUEET Sosiaalialan ja kirkon toiminnan tärkeimmissä osa-alueissa tutkija korostaa päihdetyön verkostotyötä. Internet on jatkuva kilpailija nuorten päihdevalistuksessa. Päihdetyön pitää olla näyttävästi ja uskottavasti esillä, jotta se tavoittaisi nuoret. Asiakaslähtöisyys on kannabiksen käyttäjien kohtaamisessa tärkeää. Kannabiksen käyttäjät eivät lähde mukaan toimintaan, jos heihin ei suhtauduta vakavasti. Kirkon tehtävä yhteiskunnassa on tarjota avointa foorumia ja kirkko tarjoaa sitä parhaiten yhteiskunnallisen keskustelun mahdollistamisella. Kirkon tehtävä on ajaa oikeudenmukaisuutta, osallisuutta ja lähimmäisrakkautta yksilöiden välille. Kirkon tehtävä on lisäksi lisätä verkostoitumista ja tukea järjestöjä toiminnan aloittamisessa.

19 Päihdetyön tukijärjestelmien tarve Suomessa harvoin keskitytään päihdevalistuksessa vain huumeidenkäytön ehkäisyyn. Ehkäisevä päihdetyö on pikemminkin kokonaisvaltaista päihteiden käytön aloittamisen ehkäisemistä ja aloitusiän lykkäämistä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1998, 44.) Ehkäisevässä päihdetyössä on tärkeää nuorten oman itsekontrollin vahvistaminen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1998, 76). Jean Baudrillardin mukaan lisääntynyt huumeidenkäyttö 1980-luvulta lähtien johtuu yhteiskunnan liiallisesta tehokkuus vaatimuksesta ja pyrkimyksestä ehdottomaan tasapainoon, säännöllisyyteen ja järkiperäisyyteen. Jean Baudrillardin mielestä mitä voimakkaammin yhteiskunta pyrkii vapautumaan erilaisuuksista ja poikkeavuuksista, sitä tehokkaammin se yliorganisoituu ja saa tietyt ryhmät käyttämään enemmän huumeita. (Kontula 1988, 27.) Ihmisiin on yksilöitymiskehityksen tuloksena enää vaikeaa vaikuttaa kollektiivisesti. Nykynuorisokulttuuri on pirstoutunut, siksi myös ehkäisevän päihdetyön on luotava avukseen laajoja tukijärjestelmiä. Ehkäisevä päihdetyö on monipuolista, pitkäjänteistä ja tavoitteellista yhteistyötä. Toiminta on onnistunutta vasta kun siihen on saatu mukaan mahdollisimman moni taho. (Dahl & Hirschovits 2000, 103.) Päihdetyöntekijälle on tärkeää muodostaa toimivat omat verkostonsa. Verkostotyön rikkaus on siinä, että työntekijöillä on erilaisia näkemyksiä ja käsityksiä. Avoimuus erilaisille ajatuksille ja ehdotuksille on verkostotyön suurin ideoiden ja toimintatapojen muuttaja. (Dahl & Hirschovits 1998, 138.) Huumeeton yhteiskunta on epärealistinen utopia, eikä huumeidenkäyttöä voida ehkäistä pelottelulla. Nuorilla on nykyään hyvät mahdollisuudet etsiä tietoa Internetistä ja he tietävät huumeista usein enemmän kuin valistajat luulevat. Verkosto on toimiva, kun toimijoiden välillä on organisoiduttu yhteiseen ongelmaan. Ennen sitä toimijoiden on ymmärrettävä riippuvuutensa asiaan ja hyväksyä se. Yhteistyö voi vain perustua lojaalisuuteen, solidaarisuuteen, luottamukseen ja keskinäiseen tukeen. (Saarinen 2001, 4.)

20 Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisyys on päihdetyön perusta. Asiakas ei saa olla vain vastaanottava taho, vaan asiakas on huomioitava kokonaisvaltaisesti ja sitoutettava toimintaan mukaan. Asiakkaalle pitää aina antaa tietoa siitä missä mennään ja mitkä hänen vaihtoehtonsa ovat. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1998, 152.) Hoitavan kohtaamisen tunnusmerkki on suhtautuminen päihteenkäyttäjään myönteisesti, kunnioitettavasti, hyväksyvästi ja myötäelävästi. Ammatillinen hoitava kohtaaminen toteutuu, kun ammattihenkilö kykenee pitämään toista ihmistä vertaisenaan mutta samalla erillisenä itsenäisenä yksilönä. (Inkinen 2000, 129.) Päihteiden käyttäjän kohtaamisessa ongelmaa on lähestyttävä osana kyseisen ihmisen elämäntilannetta. On muistettava, että päihteidenkäyttäjällä voi olla samalla jokin somaattinen sairaus, psyykkinen häiriö tai sosiaalinen ongelma. Päihteiden käyttäjää on kohdattava oikealla tasolla ja ymmärtää hänen käyttäytymisensä taustalla olevia oireita ja häiriöitä. Asiakassuhteen tulisi olla luottamuksellinen ja hyvä. Kaiken perusta on päihteidenkäyttäjän ihmisarvoinen kohtelu. (Inkinen 2000, 129.) 5.3 Kirkon tehtävä yhteiskunnassa Kristillinen usko on alusta asti toiminnassaan ottanut erityisesti huomioon yhteiskunnan vähävaraiset ja syrjäytyneet. Rakkaudenpalvelua, diakoniaa on tehty köyhiä, sairaita, vammaisia, yksinäisiä ja sosiaalisesti eristettyjä kohtaan ja 1970-lukujen taitteen keskeinen kysymys oli kirkon tehtävä yhteiskunnassa. Tuliko kirkon olla integroiva tekijä yhteiskunnassa ja tarjota avoin foorumi yhteiskunnallisten ristiriitojen osapuolten kohtaamiseen vai tuliko kirkon selkeästi ottaa kantaa, sitoutua auttamaan köyhiä ja antaa heille ääni. Selkeää linjaa ei luotu, vaan käytännön toiminnassa vaikuttivat molemmat linjat lähinnä työstä vastaavan työntekijän asennoitumisen mukaan. Nykyään linjana diakonia- ja yhteiskuntatyössä on yhdistää nämä kaksi linjaa: tarjotaan avoin

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

KANNABISILMIÖ (LÄHI)HISTORIASTA NYKYAIKAAN SUOMESSA

KANNABISILMIÖ (LÄHI)HISTORIASTA NYKYAIKAAN SUOMESSA KANNABISILMIÖ (LÄHI)HISTORIASTA NYKYAIKAAN SUOMESSA Esitelmä Päihde- ja mielenterveyspäivillä Asiantuntija Jussi Perälä, VTT, EHYT ry Neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta, VTT, STM Lähihistoria 1950-luvulla

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

VERTAISTOIMINTA A-Klinikkasäätiön Vinkeissä

VERTAISTOIMINTA A-Klinikkasäätiön Vinkeissä VERTAISTOIMINTA A-Klinikkasäätiön Vinkeissä Kaikkein pahinta on olla tarpeeton Abbe Pierre Ihmiset pelkäävät sitä mitä eivät ymmärrä ja vihaavat sitä mitä pelkäävät Jo Nesbo Hyvinvointivaltion eettinen

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2011 1 212 LAUSUNTO ALOITTEESTA EUROPEAN CITIES AGAINST DRUGS - JÄRJESTÖSTÄ EROAMISESTA Terke 2011-690 Esityslistan asia TJA/15 PÄÄTÖS Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta

Lisätiedot

Erilainen naapuri - toimintamalli

Erilainen naapuri - toimintamalli Erilainen naapuri - toimintamalli Miten suhtautua päihteidenkäyttäjiin ja sekavasti käyttäytyviin ihmisiin? Satu Viskari Helsingin kaupunginkanslia Turvallisuus- ja valmiusyksikkö 2017 19.6.2017 Erilainen

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla Miikka Niskanen 18.3.2017 Onko meidän tarpeen keskustella osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukemisesta?

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA HUUMEET EUROOPASSA FAKTATIETOA JA LUKUJA EMCDDA:n Vuosiraportti 2006 Euroopan huumeongelmasta sekä Tilastotiedote 2006 (2006 Statistical bulletin) Ei julkaistavaksi ennen: klo 11.00 CET 23.11.2006 Nämä

Lisätiedot

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN?

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? Anne Tapola hanketyöntekijä (psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalikasvattaja) Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 23.1.2012 1 JOHDANTO

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku

TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku Riitta Hämäläinen-Bister Dirikka Oy Gsm. 050 336 4056 riitta.hamalainen-bister@dirikka.fi Dirikka Oy 1 Ryhmätöiden pelisäännöt: Lennokkaat ja villit näkemykset ovat

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Virittävä valistus

Virittävä valistus Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

,6 % 44,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:3.18, Hajonta:2.43) (Vastauksia:606)

,6 % 44,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:3.18, Hajonta:2.43) (Vastauksia:606) 1 (6) KENELLÄ ON VASTUU NUORILLE ANNETTAVASTA PÄIHDEKASVATUKSESTA Selvitys yläkouluikäisten nuorten vanhempien ajatuksista koskien nuorille suunnattua päihdekasvatusta ja nuorten päihteidenkäyttöä Etelä-Karjalassa

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN. Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos

PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN. Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos TAUSTAA Poliisille päihtyneiden nuorten tapaaminen on tavallista Huumeet ja lääkkeet enemmän piilossa,

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Diakonian talousneuvonnan projektityöntekijä Soile Niemi Takuu-Säätiön ajankohtaispäivä 14.12.2016 On osa ev.lut.

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Useasti Kysyttyä ja Vastattua

Useasti Kysyttyä ja Vastattua 1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai

Lisätiedot

ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana (hasis)

ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana (hasis) 4.11.2014 LÄHDE: Cannabis sativa -hamppukasvi - Yleisimmin käytetty huumausaine ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Anu Pärssinen, Sosiaalityöntekijä Merikratos lastensuojelu Oy 30.9.2014 Esityksen runko Miten päädyin verkkoon? Miksi nuorille? Case: A-klinikkasäätiön Varjomaailma.fi

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1254 Huumekysely 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä.

Lisätiedot

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes. Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT,

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Suomalaisen huumekulttuurin muutos Terveysneuvontapäivät 2011 Helsingin Paasitornissa 21 22.9.2011 Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Nuorisotutkimusseura ry. Kaksi teemaa 1. Tuoreen huumekyselyn tulokset ja

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät Seminaari 7

Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät Seminaari 7 Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät 6.6.2017 Seminaari 7 Tuuli Pitkänen & Jouni Tourunen A-klinikkasäätiö Pitkänen ja Tourunen 2017 1 Digipalvelut Henkilökohtaista, yksityistä, anonyymiä, luottamuksellista

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Lapsen kuuleminen mitä se on?

Lapsen kuuleminen mitä se on? Lapsen kuuleminen mitä se on? Marjatta Kalliala Pirkanmaan VARHAISKASVATTAJA 2015 Tampere, 21.4.2015 Lähtökohta: lapsen kuuleminen ja kuunteleminen on hyvä asia, lapsen sivuuttaminen ja välinpitämätön

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Asumissosiaalinen työote

Asumissosiaalinen työote 31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, projektipäällikkö Ehkäisevä päihdetyö EHYT AMIS Arjen Ammattilaiset AMIS Arjen Ammattilaiset Kehittämishanke

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot