NAISIA YHTEISÖTALOUDESSA

Transkriptio

1 NAISIA YHTEISÖTALOUDESSA NAISTEN TILANNE ITÄVALLASSA JA ALUEELLISESSA YHTEISÖTALOUDESSA EQUAL-HANKKEEN EQ ENGAGEMENT MIT QUALITÄT FÜR STEYR- KIRCHDORF. REGIONALE SOZIALWIRTSCHAFT ALS CHANCE FÜR FRAUEN TILAAMA RAPORTTI (EQ LAADUN HYVÄKSI STEYR-KIRCHDORFISSA. ALUELLINEN YHTEISÖTALOUS NAISTEN MAHDOLLUSUUTENA) KLAUDIA BURTSCHER MSC. WOLFERN, JOULUKUU 2004 Itävallan liittotasavallan talous- ja työministeriön sekä Euroopan sosiaalirahaston tukema hanke.

2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ SIVU Alkuhuomiot 2 1 Naisten asema Itävallassa Tasa-arvon valtavirtaistaminen ja yhtäläiset mahdollisuudet Koulutus ja työllisyys 4 2 Sukupuoli ja alueellinen yhteisötalous Yhteisötalouden palkattu ja palkkaamaton työ Sukupuolen mukaan eriytynyt palvelutarjonta Tiedon ja tuen tarve Johtopäätökset 14 3 Esimerkkejä 15 E-TRAIN - Lentävä luokkahuone 15 FIFTITU% - Ylä-Itävallan taiteen ja kulttuurin naisverkosto 16 Naisten terveyskeskus, Linz 17 goeinfach Gleichstellung - Just GeM 18 VFQ 19 Kirjallisuus 21 1

3 ALKUHUOMIOT ALKUHUOMIOT Tämän tutkimuksen on tilannut Steyr-Kirchdorfin maakuntafoorumi osana monikansallista EQUAL-rahoitteista IF A TREE -kumppanuutta, jossa tehdään samanaiheiset maakohtaiset tutkimukset myös Italian ja Suomen osalta. Ensimmäisenä on tämän monikansallisen tutkimuksen rakenteen mukaisesti yleinen katsaus naisten asemaan Itävallassa. Naisten koulutus- ja ansiotulotilanne kuvataan yleispiirteittäin; sitä seuraa lyhytkatsaus tasa-arvon valtavirtaistamiseen sekä perheen ja työelämän yhteensovittamisen yleisiin edellytyksiin. Tutkimuksen toinen osio keskittyy eritysesti naisten asemaan yhteisötaloudessa ja sisältää myös ensimmäisen sukupuolisensitiivisen analyysin Ylä-Itävallan osavaltiossa sijaitsevan Steyr-Kirchdorfin maakunnan palvelutarjonnasta. Lopuksi raportin kolmannessa osiossa esitellään esimerkkejä hyvistä ( best practice -) hankkeista, joissa yhteisötalous pyrkii innovatiivisiin ja kestäviin strategioihin parantaakseen naisten asemaa. 2

4 1 NAISTEN ASEMA ITÄVALLASSA 1.1 TASA-ARVON VALTAVIRTAISTAMINEN JA YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET Tasa-arvon valtavirtaistaminen ja yhtäläisten mahdollisuuksien parantaminen naisten tukemisen kautta on määritelty kaksoisstrategioiksi. Kuitenkin se missä määrin Itävallassa voidaan tosiasiallisesti ajaa molempia strategioita konkreettisella tasolla on ollut toistuvan keskustelun aihe. Tasa-arvon valtavirtaistamisen toteuttamiseksi on EU:n Amsterdamin sopimuksen jälkeen syntynyt lukuisia instituutioita, työryhmiä ja säännöksiä, joita tässä on mahdollista kuvata vain valikoiden. Liittovaltiotasolla on ensiksi mainittava IMAG GM eli ministeriöiden välinen Tasa-arvon valtavirtaistamisen työryhmä; tämä on vuodesta 2000 toiminut konsultoinnin, tiedonvaihdon ja evaluointien kautta tasa-arvon valtavirtaistumisen toteutumisen perustan luomiseksi, jotta Itävalta täyttäisi kansainväliset sitoumuksensa. Sen lisäksi kaikki liittovaltion ministeriöt ovat ottaneet vastuulleen viedä läpi sisäisiä ja ulkoisia tasa-arvohankkeita, joiden tulee mm. pyrkiä ottamaan huomioon yleisiä näkökulmia kaikessa budjetoinnissa. Myös Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tasa-arvon valtavirtaistamisen koordinointitoimisto vaikuttaa liittovaltiotasolla; toimisto toimii tiedon solmukohtana ja työmarkkinoiden tasa-arvokysymyksen alustana ja tukee tasa-arvon valtavirtaistamishankkeita. Itävallan osavaltiossa on luotu joiltakin osin varsin eriluonteisia rakenteita ja suuntaviivoja tasa-arvon valtavirtaistamisen läpiviemiseksi. Esimerkiksi Ylä-Itävallan osavaltiohallitus on v.2002 yksimielisesti päättänyt asettaa tasa-arvon valtavirtaistamisen strategian politiikassa ja hallinnossa noudatettavaksi ohjenuoraksi ja menetelmäksi. siten täytyy ennen lakien ja määräysten hyväksymistä ensin selventää, missä laajuudessa tekeillä olevat säädökset vaikuttavat eri lailla miehiin ja naisiin eli onko tasa-arvo todettavissa. Tämän lisäksi Ylä-Itävallan osavaltiohallinto on perustanut tasaarvotyöryhmän,jonka tehtävänä on kehittää tasa-arvon toteuttamiselle yleissuunnitelma sekä konkrettisia toimenpide-ehdotuksia. Kunnissa on niukalti esimerkkejä tasa-arvon valtavirtaistamisen pilottihankkeista. Eräs on Ylä-Itävallassa sijaitsevassa Pettenbachin kunnasta, missä sovittiin toimenpiteistä tasa-arvon parantamiseksi tukiprosessin avulla, jossa oli mukana kunnan edustajia. Kaiken kaikkiaan poliittinen prosessi on liittovaltio-, osavaltio- ja yksittäistapauksissa kuntatasollakin saanut aikaan instituutioita, työryhmiä tai säädöksiä tasa-arvon valtavirtaistamiseksi, mutta polittinen edustus itsessään on Itävallassa silti yhä hyvin miesvaltainen alue. Esimerkiksi Itävallan parlamentissa naisten osuus edustajista on vain 30 %, ja hallituksissa (liittohallitus ja osavaltiohallitukset) naisia on ainoastaan 27 % (vrt. Weinzinger et al. 2004). Kunnan- ja kaupunginjohtajista naisia on lähes näkymätön 1 % (vrt. Land Oberösterreich, ei julkaisuvuotta). Koska tasa-arvon valtavirtaistaminen ei toistaiseksi ole rakenteellisesti muuttanut naisten poliittista edustusta hallituksissa ja muissa päätöksentekoelimissä ja koska yhä on pitkä matka sukupuolten todelliseen tasa-arvoon, naisia tukevat toimet ovat välttämätön kakkosstrategia yhtäläisten mahdollisuuksien parantamiseksi. Naisten tukemisen lisäksi kuten osoittaa tutkimuksen kolmannessa osiossa esitelty yhteisötalousesimerkki perheen ja työn (puutteellinen) yhteensovittaminen nousee 3

5 toistamiseen keskeiseksi aiheeksi tasa-arvoa koskevassa julkisessa keskustelussa 1. Lastenhoitovelvoitteet ovat siinä pääaiheena, kun taas aniharvoin nostetaan esille työn ja sukulaisten hoivan yhteensovittaminen. 2 Lapsen syntyessä on äidiltä työ lain mukaan ehdottoman kiellettyä 16 viikon ajan, minkä ajan työssäkäyvät naiset saavat täyden palkkansa valtiolta. Syntymästä siihen asti kunnes lapsi täyttää 2½ vuotta voi äiti saada lastenhoidon tukea 435 euroa/kk tai 3 vuoden ikää asti jos isä on valmis ottamaan vähintään 6 kk lastenhoitojaksosta. Lastenhoidon tuen lisäksi saa olla työtuloja enintään euroa vuodessa. Klassinen sukupuoleen sidottu työnjakomalli voidaan Itävallassa todeta viimeistään lapsen syntyessä: siinä missä isät voivat jatkaa työtään ja heillä jää vain vähän aikaa perheelleen, naisten kohdalla työ ei ole sovitettavissa perhe-elämään. Lastenhoitovapaan jakaminen on yhä harvinaista: 97 % tapauksista lastenhoidon tuen nostaa lapsista ja kodista hoitava nainen. Perheen ja työn yhteensopimattomuuden seuraukset näkyvät dramaattisesti naisten kohdalla: tuore tutkimus viittaa siihen että vain noin 40 % naisista onnistuvat saamaan normaalia palkkatyötä vanhempainvapaan tai lastenhoidon tuen päätyessä. Tämän lisäksi 20 % työskentelee vain joitakin tunteja viikossa, eli heidän työllisyystilanteensa on epätyydyttävä. Neljännes naisista ei edes yritä palata ammattiinsa, koska monet näistä naisista eivät näe mitään mahdollisuutta yhdistää työtä ja perhettä sitä taustaa vasten miten heidän elämänsä on järjestynyt. (Synthesis Research 2004, s. 2) Ammattiin paluun epäonnistumisen syiksi luetaan joustavien lastenhoitoinstituutioiden puuttuminen tai vähyys. Niissä osavaltioissa, joissa on saatavilla asianmukaista lastenhoitoa, naisten onnistuu useammin palata työhön hoitovapaan jälkeen. Itävallassa käydään toistuvasti poliittista keskustelua siitä paljonko oikeasti puuttuu lastenhoitopaikkoja; arvio vaihtelee ja paikan välillä. (vrt. CeiberWeiber 2004) 1.2 KOULUTUS JA TYÖLLISYYS Naiset osallistuvat huomattavasti enemmän koulutuksen Itävallassa 60-luvun koulunkäyntikampanjan jälkeen, ja ylemmän koulutuksen kohdalla epätasa-arvo on vähenemässä. Kun v.1971 vain pakollisen koulunkäynnin suorittaneita naisia oli 73 %, osuus on 30 vuotta myöhemmin pudonnut 38 %:iin. Silti voidaan edelleen todeta eroja miesten ja naisten välillä erityisesti pakollisen koulunkäynnin ja koulun jättäneiden ammattikoulutuksen kohdalla. Vain 24,1 %:lla miehistä on pakollisen toisen asteen koulutuksen päättötodistus. Miehistä 44,6 % on taas käynyt oppisopimusharjoittelun tai vastaavan, mutta vain 27,0 % naisista (vrt. Statistik Austria 2004c, oma arvio). Selkeä eriytyminen näkyy juuri niissä 280 ammatissa, jotka opitaan harjoittelun kautta: 76 % nuorista naisista ja tytöistä on keskittynyt ainoastaan kymmeneen ammattiin (myymälätyöntekijä, toimistotyöntekijä, kampaaja jne.), kun taas nuorista miehistä ja pojista vain 49 % on hakeutunut keskuudessaan kymmeneen suosituimman ammatin harjoitteluun (vrt. Land Oberösterreich, ei julkaisuvuotta). Viime 30 vuoden aikana sukupuolten väliset erot ovat tasoittuneet merkittävästi myös ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintojen suhteen. Noin 16 %:lla sekä naisista että 1 Vaikka tässä oikeastaan on kysymys niiden ihmisten tasa-arvosta, joilla on omaisten hoivavelvoitteita, aihetta lähestytään aina naisiin kohdistettavan tuen näkökulmasta. 2 Väestörakenteen muutoksen seurauksena tästä nousee tulevaisuudessa uusi ongelma-alue, joilla on erityistä merkitystä naisille koska heillä on jo nyt kaksin verroin huollettavia miehiin nähden (vrt. Statistik Austria 2003). 4

6 miehistä on vuonna 2002 ammattikorkeakoulututkinto; miehistä 7,9 % ja naisista 6,4 % on valmistunut yliopistosta tai korkeakoulusta (vrt. Statistik Austria 2004c, oma arvio). Tässäkin on tosin todettavissa että miehet keskittyvät ennen kaikkea teknisiin aloihin naisten keskittyessä humanistisiin tieteisiin ja taideaineisiin. Koulutuksellinen eriytyminen jatkuu työelämän puolella: 2/3 naisista työskentelee hallinto- tai toimistotyössä, terveys-, opetus-, taide- tai muilla palvelualoilla, kun taas vain 29 % miehistä toimii näillä aloilla. Toisaalta lähes joka toisella miehellä mutta vain joka kymmenennellä naisella on teknillinen tai tuotannollinen työ teollisuus-, kauppa- tai kaivossektorilla (vrt. Statistik Austria 2004c, oma arvio). Työllisyyssuhde on Itävallassa naisten kuten miestenkin osalta yli EU 15:n keskiarvon. Yli 15-vuotiaiden väestönosan työllisyyssuhde on Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työvoimamääritelmän mukaisesti naisille 50,7 % ja miehille 67,4 %. Tämä tarkoittaa että työllistetystä työvoimasta 45,1 % on naisia (vrt. Statistik Austria 2004a). Naiset ovat erityisesti viime vuosina voineet hyötyä palvelutuotannon kehityksestä ja siihen liittyvistä uusista työmahdollisuuksista. Neljä naista viidestä toimii palvelualoilla, mutta vain joka toinen mies (vrt. Statistik Austria 2004c). Naiset edustavat näin ollen 52,5 % palvelusektorin koko työllisyydestä; opetuksesta heidän osuutensa on 66 % ja terveydenhoidossa peräti 76,3 % (vrt. BMWA 2004). Naiset Miehet 6.0% 5.4% 13.2% 52.2% 42.4% 80.8% Maa- ja metsätalous Teollisuus Palvelut Lähde: Micro census 2002, oma arvio Itävallassa naisten työllisyyden määrävät hyvin suuressa määrin lapset (tai niiden puuttuminen) sekä osa-aikatyön tarjonta. Lapsettomia naisia palkataan useammin; ero on suurimmillaan ikäluokassa vuotta (89 % vastaan 74 %). (vrt. Statistik Austria 2002). Toiseksi lapsia hankkineille naisille osa-aikatyö on sääntönä kokoaikatyön ollessa miltei poikkeus: noin 2/3 naisista joilla on vähintään kaksi alle 15-vuotiasta tekee osaaikatyötä. Vastakohtana osa-aikatyö on miesten kohdalla lähes tuntematonta: vain 4,6 % miehistä mutta 35 % kaikista työssä olevista naisista tekee työtä osa-aikaisesti (vrt. Statistik Austria 2004c, oma arvio). Mutta otettaessa huomioon lastenhoitoon, kodinhoitoon ja sukulaisten hoivaan liittyvä palkaton työ naiset tekevät huomattavasti enemmän työtä kuin miehet: Perheelliset työssä käymättömät naiset työskentelevät päivittäin noin tunnin verran enemmän kuin 5

7 työssä käyvät miehet. Perheen ohessa kokopäivätyössä olevat naiset työskentelevät keskimäärin puolitoista tuntia pitempään kuin puolisonsa. (Land Oberösterreich, ei julkaisuvuotta, s. 162). Siitä huolimatta että naiset tekevät enemmän työtä kuin miehet, miesten käytettävissä on 50,7 % korkeammat tulot (mukaanl. valtion maksamat etuudet 3 naisiin verrattuina. Alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä sukupuolen aiheuttama ero on vain kuudesosan luokkaa, kuilu levenee iän noustessa ja alkaa tasoittua taas vasta yli 64-vuotiaiden ryhmässä. Esim. ikäryhmässä miehet ansaitsevat 52 % enemmän kuin naiset ja ryhmässä vuotta 86,6 % enemmän (vrt. Statistik Austria 2004b) Vuositulo euroina vuonna 2001 sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Naiset Miehet Lähde: Tuloverotilasto 2001 Itävallan sukupuoleen liittyvät tuloerot selittyvät vain osittain viikottaisten työtuntien määrän taikka koulutuksen eroilla. Kokoaikaisesti palkatut naiset ansaitsevat keskimäärin 18 % kuin täystyöllistyneet miehet. Myös koulutuksen tasa-arvon osalta voidaan todeta, että pakollisen keskiasteen suorittaneet samoin kuin yliopistosta valmistuneet naiset tienaavat yli neljänneksen vähemmän kuin vastaavan koulutustason hankkineet miehet. Kun lisäksi miesten kokonaistulo kasvaa vuositasolla nopeammin kuin naisten, tulokuilu vain levenee (vrt. Statistik Austria 2002). Vaikkakin nimenomaan naiset hyötyvät lisääntyvistä työllistymismahdollisuuksista (v oli työssä noin enemmän naisia kuin edellisvuotena; miesten osalta luku oli 6265), silti työttömyys kohdistuu Itävallassa useammin naisiin. Työttömyysluku on EU:n arvion mukaan 5,2 % naisilla ja 3,9 % miehillä. Itävallan työttömyys on EU 25:n joukossa toiseksi matalin eli 4,5 % (vrt AMS). On todettu myös että naisten työttömyys kasvaa paljon nopeammin kuin miesten: v työttömiä naisia oli noin 3256 edellistä vuotta enemmän, mutta työttömien 3 Lastenhoitotuet, hoitotuet, työttömyystuet, muut etuudet. 6

8 miesten määrä oli noussut vain 545:llä (vrt AMS). Naisten kohdalla työttömyys on lisääntynyt huomattavasti matkailun ja vähittäiskaupan sekä siivous-, terveys- ja avustuspalveluiden aloilla. Yhteisötaloudelle on annettu erityisrooli kuvattua taustaa vasten: toisaalta kolmannen sektorin työllistämispotentiaalia on ennustettu merkittäväksi, toisaalta itse yhteisötalouden palvelujen kehittyminen sekä integroi naisia takaisin työmarkkinoille että parantaa perheen ja työn yhteensovittamista. 2 SUKUPUOLI JA ALUEELLINEN YHTEISÖTALOUS Se missä määrin työllisyyttä tosiasiallisesti voi luoda yhteisötaloudessa ja sen työpaikkoihin soveltuvissa olosuhteissa (esim. mitä tulee palkkaukseen, laatuun, jatkokoulutukseen jne.) on kysymys, joka on yhä uudestaan tutkijoiden analyysin ja keskustelun kohteena 4. Sukupuolisensitiivinen tutkimus tarkastelee tässä yhteydessä enimmäksen vain palkka- ja vapaaehtoistyön suhdetta sekä horisontaalista ja vertikaalista segregaatiota. Kysymys onko organisaatiossa sukupuoleen perustuvia eroja ja missä laajuudessa on ensimmäistä kertaa mittavan analyysin kohteena Ylä-Itävallan osavaltion Steyr- Kirchdorfin maakunnan yhteisötaloudessa. Analyysin pohjana on tietomateriaali, jonka Frauenstiftung Steyr -naissäätiö keräsi EQ quality commitment for Steyr-Kirchdorf - hankkeen Die guten Seiten ( Hyvät sivut / Hyvät puolet ) hakemistoa varten. 5 Tiedonkeruun varsinainen tavoite oli parantaa asiakkaisiin ja yhteistyöpartnereihin suuntaavien voittoa tavoittelemattomien palveluiden näkyvyyttä. Mutta sivutuotteena tiedot soveltuvat myös organisaatioiden ja niiden palvelujen sukupuolisensitiiviseen analyysiin. Tietolähteenä se ei ole aivan ajantasainen, mutta voidaan silti katsoa sen kattavan lähes täysin alueen työllisyyttä edistävän yhteisötalouden. 6 Ensiksikin voidaan todeta kuten oletettua että sukupuolierot näkyvät niin organisaatioiden sisällä kuin niiden välillä. Lisäksi voidaan pitää oletuksena että myös erikoistuminen tiettyihin palveluihin ja asiakkaisiin on sukupuolisidonnaista. Niillä organisaatioilla, joiden henkilökunnasta suuri osa on naisia, on merkittävästi erilainen palvelutarjonta kuin niillä, joiden henkilökunnassa miesten osuus on suuri. 2.1 YHTEISÖTALOUDEN PALKATTU JA PALKKAAMATON TYÖ Hyvät sivut hakemisto kattaa yhteensä 146 voittoa tavoittelemattomia palveluja tarjoavaa organisaatiota Steyr-Kirchdorfin maakunnasta. Näissä organisaatioissa työskentelee kaikkiaan 2883 henkilöä, joista valtaosa eli 56,9 % palkattomina vapaaehtoisina. Joka organisaatiossa on toisin sanoen keskimäärin 20 työntekijää, joista yli 11 palkatonta ja noin 9 palkattua. 4 Wienin tai Kärntenin nykytilanne vrt. esim. L&R Sozialforschung 2003, IHS Kärnten Tämä on Steyr-Kirchdorfin maakunnan paikallisten palvelujen kartasto, jota julkaistaan sekä painettuna hakemistona että jatkuvasti päivittyvänä sivustona (vrt. Frauenstiftung Steyr, ei julkaisuvuotta). 6 Kaikki hakemistoon sisällytetyt organisaatiot täyttävät suurelta osin Johns Hopkins -hankkeen antaman määritelmän (yksityinen, muodollinen, itsehallinnollinen, voittoa jakamaton ja vapaaehtoinen) ja ne tarjoavat palveluitaan voittoa tavoittelematta erityisesti ulkoisille asiakkalle. 7

9 Noin kolmella neljäsosalla (73,6 %) palkatusta henkilökunnasta (1242 henkilöä) on koko- tai osapäiväinen työsuhde. Suhteellisen harva on palkattu vähäistä työmäärää varten (12,6 %) tai itsenäisillä palvelu- tai toimeksiantosopimuksilla (13,8 %). On usein oletettu että yhteisötalous edustaa työllistymispotentiaalia erityisesti naisille ja tämä onkin selvästi todennettavissa Steyr-Kirchdorfin maakunnan tapauksessa. Kun naisten osuus maakunnan koko työvoimasta on vain 43,3 % (vrt. Statistik Austria 2004d), yhteisötaloudessa se on 66,3 %. Lähes sama tulos saatiin Wienin osalta, jossa naisten osuus yhteisötaloudessa palkkatyötä tekevistä oli 69.7% (vrt. L&R Sozialforschung 2003). Vertailun vuoksi todettakoon vielä että lähinnä terveyden sekä nuorison hyvinvoinnin parissa työskenteleviä koskeva tutkimus Kärntenin osavaltiosta kertoo naisten osuuden olevan 82 % (vrt. IHS 2003). Steyr-Kirchdorfin yhteisötalouden palkattomista työntekijöistä naiset ovat 53,2 %:lla enemmistössä, mutta pienemmälla marginaalilla kuin palkallisen työn osalta. Mainitut Wieniä ja Kärnteniä koskevat tutkimukset kertovat vastaavia tuloksia. Wienin yhteisötaloudessa naistyöntekijöiden osuus palkattomista on 58 %, Kärntenissa 59 % (vrt. L&R Sozialforschung 2003, IHS-Kärnten 2003) % Palkattu ja palkaton työ yhteisötaloudessa 80.0% 60.0% 40.0% 58.8% 41.2% 66.3% 33.7% 53.2% 46.8% Naiset Miehet 44.8% 55.2% 20.0% 0.0% Kaikki työntekijät Palkatut Vapaaehtoiset Hallitusjäsenet (n = 146 organisaatiota Steyr-Kirchdorfissa) Palkallisen ja palkattoman työn sukupuolijakauma on ensikatsomalla yllättävä: naisten osalta suhde on 1:1 eli jokaista palkattua naistyöntekijää kohti on yksi palkaton. Mutta miehillä suhdeluku on 1:1,8 eli palkatta työskenteleviä on lähes kaksin verroin palkattuihin nähden. 7 Vertailuna voidaan todeta että Wienissä yhteisötalouden palkatun ja palkattoman työn suhde on naisilla 1:2 ja miehillä 1:3 (vrt. L&R Sozialforschung 2003). Tosin ei ole mahdollista arvioida organisaatiossa palkatta tehdyn työn sitoutumisen määrää tai sen laatua, mutta erittely palkattoman työn funktion mukaan osoittaa, että 7 Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, etteivät tiedot anna mahdollisuutta eritellä kokoaikaista ja osa-aikaista työtä. Kuten yhteisötaloustutkimus osoittaa (vrt L&R Sozialforschung 2003, IHS Kärnten 2003), voidaanolettaa että naiset tekevät usammin osa-aikatyötä kuin miehet, jolloin palkkatyötä kokopäivätyöksi muunnettaessa palkatun työn ja luottamustehtävien välinen suhde saattaa muuttua aivan muuksi. 8

10 miehillä on suurempi edustus hallituksissa. Hallitusten jäsenistä 55,2 % on miehiä. Näin miehillä on epäsuhtaisen usein strategisia johtotehtäviä verratuna koko henkilömäärään. Tämä yliedustus on vielä näkyvämpää Wienissä, jossa 65,3 % hallitusjäsenistä on miehiä (vrt. L&R Sozialforschung 2003). Tämän palkattomaan ja palkalliseen työhän liittyvän sukupuolisidonnaisen eron lisäksi voidaan havaita että kolmasosaa (36,2 %) organisaatioista voidaan pitää puhtaasti naisten organisaatioina; näiden (palkatut) työntekijät ovat kaikki naisia. Suunnilleen sama määrä instituutioita (37,8 %) on tilastollisesti naisvoittoisia; näissä naisten osuus vaihtelee 50 %:sta lähes 100 %:iin. Hieman yli neljännes instituutioista on tilastollisesti miesvoittoisia (miehiä yli puolet). Organisaation koko (mukaanl. luottamustoimet) sukupuolen mukaisen organisaatiotyypin mukaan Yhteensä 36.2% 37.8% 26.0% alle 6 työntekijää 70.6% 14.7% 14.7% 6 25 työntekijää 27.4% 46.8% 25.8% yli 25 työntekijää 16.0% 45.2% 38.7% 0.0% 20.0% 40.0% 60.0% 80.0% 100.0% Naisorganisaatiot (100% naisia yht. ja/tai palkattuina) Naisvaltaiset organisaatiot (yli 50% naisia yht.) Miesvaltaiset organisaatiot (yli 50% miehiä yht.) Voidaan havaita myös, että mitä isommasta organisaatiosta on kyse, sitä pienempi on naisten osuus. Siinä missä heidän osuutensa on n. 70 % niissä naisten organisaatioissa, joilla on 5 työntekijää (palkatonta tai palkattua), se on enää 16 % työntekijämäärän ollessa 25. Vastakohtana noin kahta viidesosaa isoista organisaatioista voidaan luonnehtia miesvoittoisiksi, mutta vain n. 15 %:a pienistä instituutioista. Isoissa organisaatioissa miesten osallistuminen nousee siis epäsuhtaisen usein yli 50 %:n, joskin tämä suhde johtuu ennen kaikkea palkattomien suuresta määrästä: miesvoittoisissa järjestöissä 76,7 % henkilöistä toimii palkatta (kaikki järjestöt: 56,9 %). On kautta linjan nähtävissä että yhteisötalous tarjoaa työllisyyspotentiaalin jota, mitä palkattuun työhön tulee, varsinkin naiset voivat hyödyntää. Miehet osallistuvat naisia useammin palkatta, tämä koskee varsinkin isoja organisaatioita ja johtokuntatehtäviä. Seuraava askel on analysoida missä määrin tämä sukupuolen mukainen eriytyminen vaikuttaa palvelutarjontaankin. 9

11 2.2 SUKUPUOLEN MUKAAN ERIYTYNYT PALVELUTARJONTA Steyr-Kirchdorfin yhteisötaloudessa toimivat 146 organisaatiota tarjosivat joulukuussa 2004 yhteensä 284 erilaista palvelua keskimäärin tämä tarkoittaa kahta eri palvelua järjestöä kohden. Tarjottujen palvelujen määrä on tässä riippumaton järjestössä aktiivisten naisten osuudesta. Niin naisjärjestöillä kuin naisvoittoisilla ja miesvoittoisilla järjestöillä on tarjottavina samassa määrin palveluja, mutta voidaan nähdä että sukupuoli vaikuttaa huomattavasti siihen miten ne eriytyvät alakohtaisesti. Sektorit, joilla palveluja tarjotaan, sukupuolen mukaisen organisaatiotyypin mukaan Terveys 51.9% 33.7% 14.4% Opetus 43.2% 33.3% 23.5% Sosiaaliala 39.3% 36.4% 24.3% Kulttuuri 10.5% 50.9% 38.6% Vapaa-aika ja matkailu 25.9% 32.9% 41.2% 0.0% 20.0% 40.0% 60.0% 80.0% 100.0% Naisorganisaatiot (100% naisia yht. ja/tai palkattuina) Naisvaltaiset organisaatiot (yli 50% naisia yht.) Miesvaltaiset organisaatiot (yli 50% miehiä yht.) Terveys-, opetus- ja sosiaalialan palvelut ovat epäsuhtaisen usein naisten tuottamia. Naisvoittoisten instituutioiden kohdalla ne ovat toiseksi yleisimmät palvelut, ja lisäksi nämä instituutiot tuottavat noin puolet kulltuuri- ja taidepalveluista. Tiettyä erikoistumista voidaan havaita myös miesvoittoisissa taide- ja kulttuurialojen sekä vapaa-ajan ja matkailun instituutioissa. Vaikka vain neljäsosa näiden alojen instituutiosta on luonnehdittavissa miesvoittoisiksi mitä tulee henkilökunnan sukupuolijakauman, ne tuottavat noin kaksi viidesosaa näiden kahden sektorin palveluista. Tarjottujen palveluiden asiakkaiden voidaan myös todeta eriytyvän organisaation sukupuoliluonteen mukaan. Siinä missä yksityishenkilöille ja kotitalouksille suunnatut palvelut ovat lähinnä naisjärjestöjen tai naisvaltaisten organisaatioiden tarjoamia, miesten dominoimien järjestöjen palvelut kohdistuvat epäsuhtaisen usein yhdistyksille ja organisaatioille, kunnille ja yrityksille. 10

12 Tarjottujen palvelujen asiakkaat sukupuolen mukaisen organisaatiotyypin mukaan Kotitaloudet ja yksityishenkilöt 47.2% 32.5% 20.3% Yhdistykset 33.3% 28.0% 38.7% Kunnat 25.0% 32.8% 42.2% Yritykset 23.2% 26.8% 50.0% 0.0% 20.0% 40.0% 60.0% 80.0% 100.0% Naisorganisaatiot (100% naisia yht. ja/tai palkattuina) Naisvaltaiset organisaatiot (yli 50% naisia yht.) Miesvaltaiset organisaatiot (yli 50% miehiä yht.) Näin ollen 36,2 % Steyr-Kirchdorfin järjestöistä ovat naisten ylläpitämiä, mutta ne tuottavat vain noin neljänneksen kuntaviranomaisille tai yrityksille suunnatuista palveluista ja melkein puolet kotitalouksille ja yksityishenkilöille tarkoitetuista palveluista. Yhteisötalousmarkkinoiden segmentoitumisen jatikumisesta on kyse myös silloin, kun eriytymisprosessi laajenee koskemaan sitä mille konkreettisille kohderyhmille palveluja tarjotaan. Naisille tai vanhemmille ja perheille erityisesti suunnattuja palveluja tarjoavat epäsuhtaisen usein naisten organisaatiot. Yli puolet niistä palveluista, jotka kohdistuvat henkilöihin joilla on henkisiä ongelmia tai sosiaalisia oppimiseen liittyviä rajoituksia, ovat naisvoittoisten organisaatioiden tarjoamia. Sama koskee yli 50-vuotiaille tarkoitettuja palveluja. Vastakohtaisesti niitä palveluja, jotka eivät liity mihinkään tiettyyn ikäryhmään, tuottaa useimmiten miesvoittoiset organisaatiot. 11

13 Tarjottujen palvelujen kohderyhmät sukupuolen mukaisen organisaatiotyypin mukaan Naiset 59.4% 28.1% 12.5% Vanhemmat & perheet 54.0% 29.9% 16.1% Psyykkisesti tai sosiaalisesti ongelmaiset 39.3% 51.8% 8.9% Yli 50-vuotiaat 31.9% 53.2% 14.9% Terveysongelmaiset 44.0% 36.0% 20.0% Työttömät 38.1% 40.5% 21.4% Lapset ja nuoret 36.0% 40.4% 23.6% Ei erityistä ryhmää 18.7% 33.3% 48.0% 0.0% 20.0% 40.0% 60.0% 80.0% 100.0% Naisorganisaatiot (100% naisia yht. ja/tai palkattuina) Naisvaltaiset organisaatiot (yli 50% naisia yht.) Miesvaltaiset organisaatiot (yli 50% miehiä yht.) Sen sijaan ei ole havaittavissa mitään vastaavaa segmentoitumista niissä palveluissa, joiden kohderyhmä ovat terveysongelmaiset, työttömät tai lapset ja nuoret. Prosentuaalisesti jakauma on melko lailla suhteessa kunkin organisaatiotyypin levinneisyyteen. Sukupuolen mukaiset erot ovat yhtä ilmeiset kun puhutaan palveluiden säännölllisyydestä ja hinnoista: jatkuvan muutoksen alaiset ja siten oletettavasti jatkuvasti uudistuvat palvelut ovat useimmiten naisten organisaatioiden tuottamia miesvoittoisten suunnatessa useammin pysyvien, muuttumattomien palveluiden tarjoamiseen. 12

14 Palvelujen säännöllisyys ja maksullisuus sukupuolen mukaisen organisaatiotyypin mukaan Muuttuvat palvelut 50.0% 31.0% 19.0% Pysyvät palvelut 31.7% 33.5% 34.8% Ilmaispalvelut 38.9% 44.4% 16.7% Maksulliset palvelut 37.1% 25.8% 37.1% 0.0% 20.0% 40.0% 60.0% 80.0% 100.0% Naisorganisaatiot (100% naisia yht. ja/tai palkattuina) Naisvaltaiset organisaatiot (yli 50% naisia yht.) Miesvaltaiset organisaatiot (yli 50% miehiä yht.) Asiakkaalle maksulliset palvelut ovat epäsuhtaisen usein miesvoittoisten organisaatioiden tuottamat, kun taas naisten hallitsemissa organisaatioissa ilmaispalvelut ovat yleisimmät. 2.3 TIEDON JA TUEN TARVE Vaikka organisaatioiden sukupuolierityisiä eroja siis on sekä palkallisen/palkattoman työn että palveluiden luonteen suhteen, tällaista eroa ei toisaalta ole instituutoiden lausutussa tiedon ja tuen tarpeessa. Näyttää siltä että niillä on sama tarve riippumatta naisten osuudesta organisaatiossa. Tämä tuen tarve tulee yleisimmin esille suhdetoimnnan kohdalla: useampi kuin joka kolmas organisaatio näkee siinä parantamisen mahdollisuuden, johon ne tarvitsevat ulkoista tietoa tai tukea. Toiseksi ilmeisimmin tarve näkyy pyrkimyksessä ammattimaisuuteen (esim. organisaation kehittäminen, lakitekniset kysymykset, markkinointi, markkinointitutkimus jne.), missä taas kerran noin kolmannes organisaatioista esittää tukitarvetta. 13

15 Tiedon ja tuen tarve Suhdetoiminta 37.7% Ammattimaisuus 31.5% Verkostot 18.5% Yhteistyö 15.8% 0.0% 10.0% 20.0% 30.0% 40.0% 50.0% (n = 146 organisaatiota Steyr-Kirchdorfissa) Lopuksi: joka kuudennella organisaatiolla tuen tarve liittyy keskeisesti verkostumiseen ja/tai yhteistyöhön muiden organisaatioiden kanssa. 2.4 JOHTOPÄÄTÖKSET Kuten muissakin tuoreissa tutkimuksissa on osoitettu, yhteisötaloudelle ominaista on naisten suuri osuus osallistumisen ja palkkatyön suhteen sekä miesten korkea osuus johtoelimissä (vrt. L&R Sozialforschung 2003, IHS-Kärnten 2003). Tämä koskee myös Steyr-Kirchdorfin maakunnan yhteisötaloutta, minkä sukupuolisensitiivinen tutkimus ulottuu laajemmalle osoittaen merkitseviä eroja myös palvelutarjonnassa: Terveys-, opetus- ja sosiaalipalvelusektoreiden palvelutarjonta, joka suuntaa yksityishenkilöihin ja ruokakuntiin (ennen kaikkea naisiin ja perheisiin) ja jota luonnehtii jatkuvasti muuttuva tarjonta, on useimmiten pienhenkilökuntaisten naisten organisaatioiden tuottamaa. Ne taide- ja kulttuuripalvelut sekä vapaa-aika- ja matkailualan palvelut, jotka on suunnattu ensisijaisesti yrityksille, kunnille, yhdistyksille ym. organisaatioille ja tarjoavat pysyviä ja maksullisia palveluja, ovat epäsuhtaisen usein sellaisten organisaatioiden tuottamia, joissa miesten osuus on korkea (yli 50 %) ja joiden työt usein myös ovat melko laajalti palkattomien luottamushenkilöiden varassa. Näiden kahden väliin jäävät naisvaltaiset organisaatiot (naisten osuus yli 50 % mutta alle 100 %); eniten niitä on taide- ja kulttuurisektorilla ja ilmaispalveluja asiakkailleen tarjoavien joukossa, mutta muutoin niitä löytyy verraten monelta eri alalta. 14

16 ESIMERKKEJÄ JA KIRJALLISUUS 3 ESIMERKKEJÄ E-TRAIN - LENTÄVÄ LUOKKAHUONE Toimija: organisaatiomuoto Yhdyshenkilö: Osoite puhelin fax sähköposti www-sivut Verein Frauenarbeit Steyr (Frauenstiftung Steyr) yhdistys (Frauenstiftung: säätiö) Judith Cerwenka osastopäällikkö: innovatiiviset pilottihankkeet A-4400 Steyr, Itävalta, Wagner Strasse 2-4 (+43) (0) (+43) (0) judith.cerwenka@frauenstifung.at Vaikutusalue/paikkakunta Steyr-Kirchdorfin maakunta (Ylä-Itävalta) Kohderyhmät Projektikuvaus Sukupuolierityinen toiminta Maaseudun asukkaat (erit. naiset), joita kiinnostaa uusi tieto- ja viestintäteknologia, mutta joilla on vain rajallinen pääsy siihen; jotka haluavat parantaa ammatillisia mahdollisuuksiaan täydennyskoulutuksen ja pätevöityimisen avulla tai valmistautua palaamaan työhön; jotka elämäntilanteesta takia tarvitsevat joustavan, yksilöllisen oppimismahdollisuuden (hoivavelvoitteita tai liikkumisrajoituksia); jotka haluavat toimia kouluttajina Hanke luo kannettavien tietokoneiden avulla räätälöidyn yhteyden tietoverkkoon yhteiskunnan oleviin rakenteisiin (esim. kouluihin, kunnankirjastoihin). Hanke rohkaisee osanottajia nauttimaan oppimisesta ja motivoi pyrkimään omaehtoiseen ja yksilölliseen oppimistavoitteeseen. Projektin tietokonemoduuleissa on käytettävissä koulutusmarkkinoiden tarjoamia nykyaikaisten oppimismuotojen hyödyntämiseen tarvittavia työkaluja. Seminaareja erit. aihepiiristä oppiminen, tieto- ja viestintäteknologia ja työmarkkinat (esim. oppimaan oppiminen, oppimisohjelmien käyttö, tietotekniikan perusteet, työmarkkinat ja koulutuskonsultointi). Hanke nähdään virikkeistäjänä tarjonnan laajentamiseksi paikallisiin toimijoihin. Paikallistoimijoita tuetaan kouluta kouluttajaa hengen sekä verkostoinnin avulla niin, että vielä luokkahuoneen lennettyä eteenpäin on mahdollista jatkaa menetelmiä ja toimintaa itsenäisesti ja kestävästi. Naisia rohkaistaan oppimaan tuntemaan tietokone ja oppimaan käyttämään sitä. Projekti luo sille mahdollisimman matalan kynnyksen ja ottaa huomioon naisten 15

17 ESIMERKKEJÄ JA KIRJALLISUUS Tulokset henkilökohtaiset tilanteet, tarpeet ja kiinnostuskohteet. Työ- tai täydennyskoulutusmahdollisuuksia lisätään tietokoneisiin liittyvän yksilöllisen pätevöitymisen avulla, minkä seurauksena maaseudun naisten epäedullinen erityisasema kohenee. Lentävä luokkahuone edustaa Steyr-Kirchdorfin maakunnassa aivan uutta palvelutarjontaa. Projektissa suoritettu arviointi tuo esille kaikissa kunnissa todetun tarpeen räätälöidylle, hajakeskitetylle opetustarjonnalle. Hankkeen kahden ensimmäisen vuoden aikana 211 henkilöä (joista 91 % naisia) osallistui yhteensä 145 kurssille jokaisen henkilön ottaessa keskimäärin 4 5 kurssia. Osanottajat osoittivat hyvin korkeaa tyytyväisyyttä kursseihin sekä yksilöllistä oppimisvauhtia ja opetuspanosta opettajilta/valmentajilta. Esimerkiksi 98,7% osanottajista sanoi kurssin antaneen (yleisesti ottaen) heille paljon ja 94,4 % halusi hyödyntää harjoittelu- ja koulutusmahdollisuuksia jotka veisivät heidät pidemmälle. Suuren kysynnän ja oppimenestyksen tuloksena Lentävä luokkahuone -hanketta jatkettiin 2 vuodella joulukuuhun Se antaa parast aikaa kenttäopetusta 16 uudelle paikallisyhteisölle Steyr-Kirchdorfissa. Rahoitus EU Kansallinen Yksityinen Muu Toimija: organisaatiomuoto Yhdyshenkilö: Osoite puhelin sähköposti www-sivut FIFTITU% - YLÄ-ITÄVALLAN TAITEEN JA KULTTUURIN NAISVERKOSTO FIFTITU% - Frauen in Kunst und Kultur in Oberösterreich yhdistys Herta Gurtner, tj Kapuzinerstrasse 36/1, A-4020 Linz, Itävalta (+43) (0) fiftitu@servus.at Vaikutusalue/paikkakunta Ylä-Itävalta/Itävalta sekä kansainvälisesti Kohderyhmät taiteilijat, taide- ja kulttuurialan toimijat Projektikuvaus poliitikot taiteesta kiinnostunut yleisö Taiteissa toimivien naisten v Ylä-Itävallassa perustama ylialueellinen, poliittisesti sitoutumaton yhdistys. Työn painopisteet: Palveluja, neuvontaa ja tietoa luoville naisille taiteen ja kulttuurin saroilla (esim. lehti, kirjasto, rahoitusneuvonta jne.); Taiteilija- ja asiantuntijatietokanta; 16

18 ESIMERKKEJÄ JA KIRJALLISUUS Sukupuolierityinen toiminta Teematilaisuudet tarkotuksena tarjota taiteilijoille yleisöä ja verkostumista yleensä; Kulttuuripoliittinen toiminta: esim. luettelo frauen.kultur.forderungen : vaatimusten luettelo tarkoituksena saavuttaa taiteissa ja taideaktiviteeteissa symmetria sekä tukea liittovaltiotasolla naisten luovaa taiteellista työtä Itävallassa (kts. FIFTITU%:n sukupuolierityisen toiminnan tavoitteina on taiteiden ja kulttuuriaktiviteettien edistäminen naisten keskuudessa; haaste poliitikoille ryhtyä vastuulliseen toimintaan vastauksena feministien työhön; naisten ja taiteiden vastaisten tendenssien varhainen tunnistaminen ja vastatoiminta; kannanotot ajankohtaisiin feministisiin ja kulttuuripoliittisiin kysymyksiin sekä keskustelun kannustaminen kansallisella taide- ja kulttuurinäyttämöllä; naisten kansanäänestysten toteuttaminen. Tulokset Toimisto kokopäiväisine työntekijöineen huhtikuusta -02. Monet frauen.kultur.forderungen -luettelon vaatimuksista on jo toteutettu poliittisesti, esim. huomioimalla aika lasten kasvattamiselle vuoden 2005 taiteen valtionpalkinnoissa. Rahoitus EU Kansallinen Yksityinen Muu NAISTEN TERVEYSKESKUS, LINZ Toimija: organisaatiomuoto Yhdyshenkilö Osoite puhelin fax sähköposti www-sivut Frauengesundheitszentrum Linz yhdistys Friederike Widholm, tj Kaplanhofstr. 1, 4020 Linz, Austria (+43) (0) (+43) (0) office@fgz-linz.at Vaikutusalue/paikkakunta Linz (Ylä-Itävalta) Kohderyhmät Naiset joita kiinnostaa terveys tai joilla on erityiset terveyshuolet Projektikuvaus somato-psyko-sosiaalialan laitokset poliittiset päätöksentekijät Naisten terveyskeskus Linz perustettiin v Se tekee ennaltaehkäisevää työtä, konsultoi, tarjoaa hoitoja ja kou- 17

19 ESIMERKKEJÄ JA KIRJALLISUUS Sukupuolierityinen toiminta luttaa naisten terveydestä. Toiminnan painopisteet ovat: kokonaisvaltainen/holistinen konsultointi ja hoito (tiedotus, konsultointi, terapia); terveysvoimavarojen kehittäminen, apu omaapuun, omaehtoisuuden ja oman kehon tuntemuksen edistäminen, potilaan oikeudet, resurssien käytön kriittinen analyysi, naisten elämänsuunnitelmien luonnosteleminen; verkostuminen olevien somato-psyko-sosiaalialan laitosten kanssa; tutkimustoimintaa naisiin ja terveyteen liittyvissä kysymyksissä aina polittiseen neuvonantoon ja laadunvarmistukseen asti Antamalla naisille apua oma-apuun he savat lisää omatoimisuutta ja asiantuntemusta sekä motivaatiota ennalta ehkäisevään terveydenhoitoon ja tukea terveyden edistämiseen. Tavoitteena on virkistää terveydenhoitoa vastaamaan naisten tarpeisiin ja osallistua tämän toteuttamiseen kunnioittaen naisen arvokkuutta, antaa asianmukaista neuvontaa ja hoitoa, todeta mahdollisia terapia- ja hoitomenetelmiä ja puolustaa naispotilaiden oikeuksia. Toimija: organisaatiomuoto Yhdyshenkilö: Osoite puhelin fax sähköposti www-sivut GOEINFACH GLEICHSTELLUNG - JUST GEM - tasa-arvon valtavirtaistamisen integrointi Steiermarkin osavaltion työllisyyspolitiikkaan EQUAL-hanke jossa 29 kumppanuusorganisaatiota Tavoite 3 -koordinointi: NOWA yhdistys Heide Cortolezis, pj Vaikutusalue/paikkakunta Steiermarkin osavaltio Rudolf-Hans-Bartsch-Strasse 15-17, 8020 Graz, Itävalta (+43) (0) (+43) (0) cortolezis@nowa.at sekä Kohderyhmät Tasa-arvon valtavirtaistamisen edustajat Projektikuvaus Työmarkkinapoliittisten järjestöjen johtotasot Työmarkkinatoimenpidevastaavat Mielipidejohtajat ja poliittiset edustajat Tasa-arvon toteuttaminen kulkee usein käsi kädessä lukuisten erillisten yksittäisten projektien kanssa. Monilta projekteilta puuttuu sekä perustava verkoston tuki että 18

20 ESIMERKKEJÄ JA KIRJALLISUUS Sukupuolierityinen toiminta kestävyyden näkökulma. Steiermarkin EQUAL-kumppanuus on siksi ottanut yleistavoitteekseen luoda integroitu kokonaismalli naisten ja miesten tasa-arvon toteutumiselle työelämässä. Erityisesti työllisyyspolitiikan näkökulmasta on oleellista huomioida järjestelmällisesti naisten ja miesten erilaiset elämäntilanteet, prioriteetit ja tarpeet. Eräs perusperiaatteista on ottaa kantaa varsinkin missä olosuhteet ovat muuttumassa jotta tasa-arvon valtavirtaistaminen saadaan ankkuroitua alueellisella ja institutionaalisella tasolla. Päämäärän saavuttamiseksi toteutetaan seuraavat: Asiantuntijuuden ja keinojen saavuttaminen:tiedon ja osaamisen siirto, opetustarjonta (esim. ammattikoulutusta mm. organisaatioiden sisäisille tasaarvovastaaville), työkalujen kehittäminen organisaatiosisäisen tasa-arvovaltavirtaistamisen suuntautumisen diagnostisoimiseksi ja toiminnan sukupuolierityisten vaikutusten arvioimiseksi. Tietopohja ja tuki: sukupuolierityisen työmarkkinapolitiikan kannalta oleellisen tiedon mittaaminen (alueellinen tiedonseuranta), itsearviointityökalujen kehittäminen, työpajoja alueellisista sukupuoliprofiileista; Alueellisten pilottihankkeiden kehittäminen ja toteuttaminen: tiedonhallinta, tasa-arvon valtavirtaistamisen toteutuksen konsultointi, tuki alueellisille hankkeille; Kestävä toteutus: Tasa-arvon valtavirtaistamisen ankkurointi, seuranta ja valvonta sekä verkostointi. Tulokset Tasa-arvon valtavirtaistamisen projekteja poliittisissa organisaatioissa, jotka kussakin tapauksessa koordinoi koulutettu tasa-arvovastaava: Grazin kaupunki; Itävallan Teollisuuden Liitto; Itävallan Ammattijärjestöjen Keskusliitto; Eibiswaldin liiketoimintaklusteri; AMS Steiermark; Itä-Steiermarkin aluehallintoosasto; Liezenin sosiaaliapuyhdistys; Grazin paikallisaluehallintopiiri, Telepark Bärnbach ja Steiermarkin teknologiakeskukset; Liezenin aluehallinto; liittovaltiollinen sosiaalipalveluosasto. Rahoitus EU Kansallinen Yksityinen Muu VFQ Toimija: organisaatiomuoto nais- ja osaamisyhtiö VFQ MBH voittoa tavoittelematon osakeyhtiö 19