NAISIA YHTEISÖTALOUDESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NAISIA YHTEISÖTALOUDESSA"

Transkriptio

1 NAISIA YHTEISÖTALOUDESSA NAISTEN TILANNE ITÄVALLASSA JA ALUEELLISESSA YHTEISÖTALOUDESSA EQUAL-HANKKEEN EQ ENGAGEMENT MIT QUALITÄT FÜR STEYR- KIRCHDORF. REGIONALE SOZIALWIRTSCHAFT ALS CHANCE FÜR FRAUEN TILAAMA RAPORTTI (EQ LAADUN HYVÄKSI STEYR-KIRCHDORFISSA. ALUELLINEN YHTEISÖTALOUS NAISTEN MAHDOLLUSUUTENA) KLAUDIA BURTSCHER MSC. WOLFERN, JOULUKUU 2004 Itävallan liittotasavallan talous- ja työministeriön sekä Euroopan sosiaalirahaston tukema hanke.

2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ SIVU Alkuhuomiot 2 1 Naisten asema Itävallassa Tasa-arvon valtavirtaistaminen ja yhtäläiset mahdollisuudet Koulutus ja työllisyys 4 2 Sukupuoli ja alueellinen yhteisötalous Yhteisötalouden palkattu ja palkkaamaton työ Sukupuolen mukaan eriytynyt palvelutarjonta Tiedon ja tuen tarve Johtopäätökset 14 3 Esimerkkejä 15 E-TRAIN - Lentävä luokkahuone 15 FIFTITU% - Ylä-Itävallan taiteen ja kulttuurin naisverkosto 16 Naisten terveyskeskus, Linz 17 goeinfach Gleichstellung - Just GeM 18 VFQ 19 Kirjallisuus 21 1

3 ALKUHUOMIOT ALKUHUOMIOT Tämän tutkimuksen on tilannut Steyr-Kirchdorfin maakuntafoorumi osana monikansallista EQUAL-rahoitteista IF A TREE -kumppanuutta, jossa tehdään samanaiheiset maakohtaiset tutkimukset myös Italian ja Suomen osalta. Ensimmäisenä on tämän monikansallisen tutkimuksen rakenteen mukaisesti yleinen katsaus naisten asemaan Itävallassa. Naisten koulutus- ja ansiotulotilanne kuvataan yleispiirteittäin; sitä seuraa lyhytkatsaus tasa-arvon valtavirtaistamiseen sekä perheen ja työelämän yhteensovittamisen yleisiin edellytyksiin. Tutkimuksen toinen osio keskittyy eritysesti naisten asemaan yhteisötaloudessa ja sisältää myös ensimmäisen sukupuolisensitiivisen analyysin Ylä-Itävallan osavaltiossa sijaitsevan Steyr-Kirchdorfin maakunnan palvelutarjonnasta. Lopuksi raportin kolmannessa osiossa esitellään esimerkkejä hyvistä ( best practice -) hankkeista, joissa yhteisötalous pyrkii innovatiivisiin ja kestäviin strategioihin parantaakseen naisten asemaa. 2

4 1 NAISTEN ASEMA ITÄVALLASSA 1.1 TASA-ARVON VALTAVIRTAISTAMINEN JA YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET Tasa-arvon valtavirtaistaminen ja yhtäläisten mahdollisuuksien parantaminen naisten tukemisen kautta on määritelty kaksoisstrategioiksi. Kuitenkin se missä määrin Itävallassa voidaan tosiasiallisesti ajaa molempia strategioita konkreettisella tasolla on ollut toistuvan keskustelun aihe. Tasa-arvon valtavirtaistamisen toteuttamiseksi on EU:n Amsterdamin sopimuksen jälkeen syntynyt lukuisia instituutioita, työryhmiä ja säännöksiä, joita tässä on mahdollista kuvata vain valikoiden. Liittovaltiotasolla on ensiksi mainittava IMAG GM eli ministeriöiden välinen Tasa-arvon valtavirtaistamisen työryhmä; tämä on vuodesta 2000 toiminut konsultoinnin, tiedonvaihdon ja evaluointien kautta tasa-arvon valtavirtaistumisen toteutumisen perustan luomiseksi, jotta Itävalta täyttäisi kansainväliset sitoumuksensa. Sen lisäksi kaikki liittovaltion ministeriöt ovat ottaneet vastuulleen viedä läpi sisäisiä ja ulkoisia tasa-arvohankkeita, joiden tulee mm. pyrkiä ottamaan huomioon yleisiä näkökulmia kaikessa budjetoinnissa. Myös Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tasa-arvon valtavirtaistamisen koordinointitoimisto vaikuttaa liittovaltiotasolla; toimisto toimii tiedon solmukohtana ja työmarkkinoiden tasa-arvokysymyksen alustana ja tukee tasa-arvon valtavirtaistamishankkeita. Itävallan osavaltiossa on luotu joiltakin osin varsin eriluonteisia rakenteita ja suuntaviivoja tasa-arvon valtavirtaistamisen läpiviemiseksi. Esimerkiksi Ylä-Itävallan osavaltiohallitus on v.2002 yksimielisesti päättänyt asettaa tasa-arvon valtavirtaistamisen strategian politiikassa ja hallinnossa noudatettavaksi ohjenuoraksi ja menetelmäksi. siten täytyy ennen lakien ja määräysten hyväksymistä ensin selventää, missä laajuudessa tekeillä olevat säädökset vaikuttavat eri lailla miehiin ja naisiin eli onko tasa-arvo todettavissa. Tämän lisäksi Ylä-Itävallan osavaltiohallinto on perustanut tasaarvotyöryhmän,jonka tehtävänä on kehittää tasa-arvon toteuttamiselle yleissuunnitelma sekä konkrettisia toimenpide-ehdotuksia. Kunnissa on niukalti esimerkkejä tasa-arvon valtavirtaistamisen pilottihankkeista. Eräs on Ylä-Itävallassa sijaitsevassa Pettenbachin kunnasta, missä sovittiin toimenpiteistä tasa-arvon parantamiseksi tukiprosessin avulla, jossa oli mukana kunnan edustajia. Kaiken kaikkiaan poliittinen prosessi on liittovaltio-, osavaltio- ja yksittäistapauksissa kuntatasollakin saanut aikaan instituutioita, työryhmiä tai säädöksiä tasa-arvon valtavirtaistamiseksi, mutta polittinen edustus itsessään on Itävallassa silti yhä hyvin miesvaltainen alue. Esimerkiksi Itävallan parlamentissa naisten osuus edustajista on vain 30 %, ja hallituksissa (liittohallitus ja osavaltiohallitukset) naisia on ainoastaan 27 % (vrt. Weinzinger et al. 2004). Kunnan- ja kaupunginjohtajista naisia on lähes näkymätön 1 % (vrt. Land Oberösterreich, ei julkaisuvuotta). Koska tasa-arvon valtavirtaistaminen ei toistaiseksi ole rakenteellisesti muuttanut naisten poliittista edustusta hallituksissa ja muissa päätöksentekoelimissä ja koska yhä on pitkä matka sukupuolten todelliseen tasa-arvoon, naisia tukevat toimet ovat välttämätön kakkosstrategia yhtäläisten mahdollisuuksien parantamiseksi. Naisten tukemisen lisäksi kuten osoittaa tutkimuksen kolmannessa osiossa esitelty yhteisötalousesimerkki perheen ja työn (puutteellinen) yhteensovittaminen nousee 3

5 toistamiseen keskeiseksi aiheeksi tasa-arvoa koskevassa julkisessa keskustelussa 1. Lastenhoitovelvoitteet ovat siinä pääaiheena, kun taas aniharvoin nostetaan esille työn ja sukulaisten hoivan yhteensovittaminen. 2 Lapsen syntyessä on äidiltä työ lain mukaan ehdottoman kiellettyä 16 viikon ajan, minkä ajan työssäkäyvät naiset saavat täyden palkkansa valtiolta. Syntymästä siihen asti kunnes lapsi täyttää 2½ vuotta voi äiti saada lastenhoidon tukea 435 euroa/kk tai 3 vuoden ikää asti jos isä on valmis ottamaan vähintään 6 kk lastenhoitojaksosta. Lastenhoidon tuen lisäksi saa olla työtuloja enintään euroa vuodessa. Klassinen sukupuoleen sidottu työnjakomalli voidaan Itävallassa todeta viimeistään lapsen syntyessä: siinä missä isät voivat jatkaa työtään ja heillä jää vain vähän aikaa perheelleen, naisten kohdalla työ ei ole sovitettavissa perhe-elämään. Lastenhoitovapaan jakaminen on yhä harvinaista: 97 % tapauksista lastenhoidon tuen nostaa lapsista ja kodista hoitava nainen. Perheen ja työn yhteensopimattomuuden seuraukset näkyvät dramaattisesti naisten kohdalla: tuore tutkimus viittaa siihen että vain noin 40 % naisista onnistuvat saamaan normaalia palkkatyötä vanhempainvapaan tai lastenhoidon tuen päätyessä. Tämän lisäksi 20 % työskentelee vain joitakin tunteja viikossa, eli heidän työllisyystilanteensa on epätyydyttävä. Neljännes naisista ei edes yritä palata ammattiinsa, koska monet näistä naisista eivät näe mitään mahdollisuutta yhdistää työtä ja perhettä sitä taustaa vasten miten heidän elämänsä on järjestynyt. (Synthesis Research 2004, s. 2) Ammattiin paluun epäonnistumisen syiksi luetaan joustavien lastenhoitoinstituutioiden puuttuminen tai vähyys. Niissä osavaltioissa, joissa on saatavilla asianmukaista lastenhoitoa, naisten onnistuu useammin palata työhön hoitovapaan jälkeen. Itävallassa käydään toistuvasti poliittista keskustelua siitä paljonko oikeasti puuttuu lastenhoitopaikkoja; arvio vaihtelee ja paikan välillä. (vrt. CeiberWeiber 2004) 1.2 KOULUTUS JA TYÖLLISYYS Naiset osallistuvat huomattavasti enemmän koulutuksen Itävallassa 60-luvun koulunkäyntikampanjan jälkeen, ja ylemmän koulutuksen kohdalla epätasa-arvo on vähenemässä. Kun v.1971 vain pakollisen koulunkäynnin suorittaneita naisia oli 73 %, osuus on 30 vuotta myöhemmin pudonnut 38 %:iin. Silti voidaan edelleen todeta eroja miesten ja naisten välillä erityisesti pakollisen koulunkäynnin ja koulun jättäneiden ammattikoulutuksen kohdalla. Vain 24,1 %:lla miehistä on pakollisen toisen asteen koulutuksen päättötodistus. Miehistä 44,6 % on taas käynyt oppisopimusharjoittelun tai vastaavan, mutta vain 27,0 % naisista (vrt. Statistik Austria 2004c, oma arvio). Selkeä eriytyminen näkyy juuri niissä 280 ammatissa, jotka opitaan harjoittelun kautta: 76 % nuorista naisista ja tytöistä on keskittynyt ainoastaan kymmeneen ammattiin (myymälätyöntekijä, toimistotyöntekijä, kampaaja jne.), kun taas nuorista miehistä ja pojista vain 49 % on hakeutunut keskuudessaan kymmeneen suosituimman ammatin harjoitteluun (vrt. Land Oberösterreich, ei julkaisuvuotta). Viime 30 vuoden aikana sukupuolten väliset erot ovat tasoittuneet merkittävästi myös ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintojen suhteen. Noin 16 %:lla sekä naisista että 1 Vaikka tässä oikeastaan on kysymys niiden ihmisten tasa-arvosta, joilla on omaisten hoivavelvoitteita, aihetta lähestytään aina naisiin kohdistettavan tuen näkökulmasta. 2 Väestörakenteen muutoksen seurauksena tästä nousee tulevaisuudessa uusi ongelma-alue, joilla on erityistä merkitystä naisille koska heillä on jo nyt kaksin verroin huollettavia miehiin nähden (vrt. Statistik Austria 2003). 4

6 miehistä on vuonna 2002 ammattikorkeakoulututkinto; miehistä 7,9 % ja naisista 6,4 % on valmistunut yliopistosta tai korkeakoulusta (vrt. Statistik Austria 2004c, oma arvio). Tässäkin on tosin todettavissa että miehet keskittyvät ennen kaikkea teknisiin aloihin naisten keskittyessä humanistisiin tieteisiin ja taideaineisiin. Koulutuksellinen eriytyminen jatkuu työelämän puolella: 2/3 naisista työskentelee hallinto- tai toimistotyössä, terveys-, opetus-, taide- tai muilla palvelualoilla, kun taas vain 29 % miehistä toimii näillä aloilla. Toisaalta lähes joka toisella miehellä mutta vain joka kymmenennellä naisella on teknillinen tai tuotannollinen työ teollisuus-, kauppa- tai kaivossektorilla (vrt. Statistik Austria 2004c, oma arvio). Työllisyyssuhde on Itävallassa naisten kuten miestenkin osalta yli EU 15:n keskiarvon. Yli 15-vuotiaiden väestönosan työllisyyssuhde on Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työvoimamääritelmän mukaisesti naisille 50,7 % ja miehille 67,4 %. Tämä tarkoittaa että työllistetystä työvoimasta 45,1 % on naisia (vrt. Statistik Austria 2004a). Naiset ovat erityisesti viime vuosina voineet hyötyä palvelutuotannon kehityksestä ja siihen liittyvistä uusista työmahdollisuuksista. Neljä naista viidestä toimii palvelualoilla, mutta vain joka toinen mies (vrt. Statistik Austria 2004c). Naiset edustavat näin ollen 52,5 % palvelusektorin koko työllisyydestä; opetuksesta heidän osuutensa on 66 % ja terveydenhoidossa peräti 76,3 % (vrt. BMWA 2004). Naiset Miehet 6.0% 5.4% 13.2% 52.2% 42.4% 80.8% Maa- ja metsätalous Teollisuus Palvelut Lähde: Micro census 2002, oma arvio Itävallassa naisten työllisyyden määrävät hyvin suuressa määrin lapset (tai niiden puuttuminen) sekä osa-aikatyön tarjonta. Lapsettomia naisia palkataan useammin; ero on suurimmillaan ikäluokassa vuotta (89 % vastaan 74 %). (vrt. Statistik Austria 2002). Toiseksi lapsia hankkineille naisille osa-aikatyö on sääntönä kokoaikatyön ollessa miltei poikkeus: noin 2/3 naisista joilla on vähintään kaksi alle 15-vuotiasta tekee osaaikatyötä. Vastakohtana osa-aikatyö on miesten kohdalla lähes tuntematonta: vain 4,6 % miehistä mutta 35 % kaikista työssä olevista naisista tekee työtä osa-aikaisesti (vrt. Statistik Austria 2004c, oma arvio). Mutta otettaessa huomioon lastenhoitoon, kodinhoitoon ja sukulaisten hoivaan liittyvä palkaton työ naiset tekevät huomattavasti enemmän työtä kuin miehet: Perheelliset työssä käymättömät naiset työskentelevät päivittäin noin tunnin verran enemmän kuin 5

7 työssä käyvät miehet. Perheen ohessa kokopäivätyössä olevat naiset työskentelevät keskimäärin puolitoista tuntia pitempään kuin puolisonsa. (Land Oberösterreich, ei julkaisuvuotta, s. 162). Siitä huolimatta että naiset tekevät enemmän työtä kuin miehet, miesten käytettävissä on 50,7 % korkeammat tulot (mukaanl. valtion maksamat etuudet 3 naisiin verrattuina. Alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä sukupuolen aiheuttama ero on vain kuudesosan luokkaa, kuilu levenee iän noustessa ja alkaa tasoittua taas vasta yli 64-vuotiaiden ryhmässä. Esim. ikäryhmässä miehet ansaitsevat 52 % enemmän kuin naiset ja ryhmässä vuotta 86,6 % enemmän (vrt. Statistik Austria 2004b) Vuositulo euroina vuonna 2001 sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Naiset Miehet Lähde: Tuloverotilasto 2001 Itävallan sukupuoleen liittyvät tuloerot selittyvät vain osittain viikottaisten työtuntien määrän taikka koulutuksen eroilla. Kokoaikaisesti palkatut naiset ansaitsevat keskimäärin 18 % kuin täystyöllistyneet miehet. Myös koulutuksen tasa-arvon osalta voidaan todeta, että pakollisen keskiasteen suorittaneet samoin kuin yliopistosta valmistuneet naiset tienaavat yli neljänneksen vähemmän kuin vastaavan koulutustason hankkineet miehet. Kun lisäksi miesten kokonaistulo kasvaa vuositasolla nopeammin kuin naisten, tulokuilu vain levenee (vrt. Statistik Austria 2002). Vaikkakin nimenomaan naiset hyötyvät lisääntyvistä työllistymismahdollisuuksista (v oli työssä noin enemmän naisia kuin edellisvuotena; miesten osalta luku oli 6265), silti työttömyys kohdistuu Itävallassa useammin naisiin. Työttömyysluku on EU:n arvion mukaan 5,2 % naisilla ja 3,9 % miehillä. Itävallan työttömyys on EU 25:n joukossa toiseksi matalin eli 4,5 % (vrt AMS). On todettu myös että naisten työttömyys kasvaa paljon nopeammin kuin miesten: v työttömiä naisia oli noin 3256 edellistä vuotta enemmän, mutta työttömien 3 Lastenhoitotuet, hoitotuet, työttömyystuet, muut etuudet. 6

8 miesten määrä oli noussut vain 545:llä (vrt AMS). Naisten kohdalla työttömyys on lisääntynyt huomattavasti matkailun ja vähittäiskaupan sekä siivous-, terveys- ja avustuspalveluiden aloilla. Yhteisötaloudelle on annettu erityisrooli kuvattua taustaa vasten: toisaalta kolmannen sektorin työllistämispotentiaalia on ennustettu merkittäväksi, toisaalta itse yhteisötalouden palvelujen kehittyminen sekä integroi naisia takaisin työmarkkinoille että parantaa perheen ja työn yhteensovittamista. 2 SUKUPUOLI JA ALUEELLINEN YHTEISÖTALOUS Se missä määrin työllisyyttä tosiasiallisesti voi luoda yhteisötaloudessa ja sen työpaikkoihin soveltuvissa olosuhteissa (esim. mitä tulee palkkaukseen, laatuun, jatkokoulutukseen jne.) on kysymys, joka on yhä uudestaan tutkijoiden analyysin ja keskustelun kohteena 4. Sukupuolisensitiivinen tutkimus tarkastelee tässä yhteydessä enimmäksen vain palkka- ja vapaaehtoistyön suhdetta sekä horisontaalista ja vertikaalista segregaatiota. Kysymys onko organisaatiossa sukupuoleen perustuvia eroja ja missä laajuudessa on ensimmäistä kertaa mittavan analyysin kohteena Ylä-Itävallan osavaltion Steyr- Kirchdorfin maakunnan yhteisötaloudessa. Analyysin pohjana on tietomateriaali, jonka Frauenstiftung Steyr -naissäätiö keräsi EQ quality commitment for Steyr-Kirchdorf - hankkeen Die guten Seiten ( Hyvät sivut / Hyvät puolet ) hakemistoa varten. 5 Tiedonkeruun varsinainen tavoite oli parantaa asiakkaisiin ja yhteistyöpartnereihin suuntaavien voittoa tavoittelemattomien palveluiden näkyvyyttä. Mutta sivutuotteena tiedot soveltuvat myös organisaatioiden ja niiden palvelujen sukupuolisensitiiviseen analyysiin. Tietolähteenä se ei ole aivan ajantasainen, mutta voidaan silti katsoa sen kattavan lähes täysin alueen työllisyyttä edistävän yhteisötalouden. 6 Ensiksikin voidaan todeta kuten oletettua että sukupuolierot näkyvät niin organisaatioiden sisällä kuin niiden välillä. Lisäksi voidaan pitää oletuksena että myös erikoistuminen tiettyihin palveluihin ja asiakkaisiin on sukupuolisidonnaista. Niillä organisaatioilla, joiden henkilökunnasta suuri osa on naisia, on merkittävästi erilainen palvelutarjonta kuin niillä, joiden henkilökunnassa miesten osuus on suuri. 2.1 YHTEISÖTALOUDEN PALKATTU JA PALKKAAMATON TYÖ Hyvät sivut hakemisto kattaa yhteensä 146 voittoa tavoittelemattomia palveluja tarjoavaa organisaatiota Steyr-Kirchdorfin maakunnasta. Näissä organisaatioissa työskentelee kaikkiaan 2883 henkilöä, joista valtaosa eli 56,9 % palkattomina vapaaehtoisina. Joka organisaatiossa on toisin sanoen keskimäärin 20 työntekijää, joista yli 11 palkatonta ja noin 9 palkattua. 4 Wienin tai Kärntenin nykytilanne vrt. esim. L&R Sozialforschung 2003, IHS Kärnten Tämä on Steyr-Kirchdorfin maakunnan paikallisten palvelujen kartasto, jota julkaistaan sekä painettuna hakemistona että jatkuvasti päivittyvänä sivustona (vrt. Frauenstiftung Steyr, ei julkaisuvuotta). 6 Kaikki hakemistoon sisällytetyt organisaatiot täyttävät suurelta osin Johns Hopkins -hankkeen antaman määritelmän (yksityinen, muodollinen, itsehallinnollinen, voittoa jakamaton ja vapaaehtoinen) ja ne tarjoavat palveluitaan voittoa tavoittelematta erityisesti ulkoisille asiakkalle. 7

9 Noin kolmella neljäsosalla (73,6 %) palkatusta henkilökunnasta (1242 henkilöä) on koko- tai osapäiväinen työsuhde. Suhteellisen harva on palkattu vähäistä työmäärää varten (12,6 %) tai itsenäisillä palvelu- tai toimeksiantosopimuksilla (13,8 %). On usein oletettu että yhteisötalous edustaa työllistymispotentiaalia erityisesti naisille ja tämä onkin selvästi todennettavissa Steyr-Kirchdorfin maakunnan tapauksessa. Kun naisten osuus maakunnan koko työvoimasta on vain 43,3 % (vrt. Statistik Austria 2004d), yhteisötaloudessa se on 66,3 %. Lähes sama tulos saatiin Wienin osalta, jossa naisten osuus yhteisötaloudessa palkkatyötä tekevistä oli 69.7% (vrt. L&R Sozialforschung 2003). Vertailun vuoksi todettakoon vielä että lähinnä terveyden sekä nuorison hyvinvoinnin parissa työskenteleviä koskeva tutkimus Kärntenin osavaltiosta kertoo naisten osuuden olevan 82 % (vrt. IHS 2003). Steyr-Kirchdorfin yhteisötalouden palkattomista työntekijöistä naiset ovat 53,2 %:lla enemmistössä, mutta pienemmälla marginaalilla kuin palkallisen työn osalta. Mainitut Wieniä ja Kärnteniä koskevat tutkimukset kertovat vastaavia tuloksia. Wienin yhteisötaloudessa naistyöntekijöiden osuus palkattomista on 58 %, Kärntenissa 59 % (vrt. L&R Sozialforschung 2003, IHS-Kärnten 2003) % Palkattu ja palkaton työ yhteisötaloudessa 80.0% 60.0% 40.0% 58.8% 41.2% 66.3% 33.7% 53.2% 46.8% Naiset Miehet 44.8% 55.2% 20.0% 0.0% Kaikki työntekijät Palkatut Vapaaehtoiset Hallitusjäsenet (n = 146 organisaatiota Steyr-Kirchdorfissa) Palkallisen ja palkattoman työn sukupuolijakauma on ensikatsomalla yllättävä: naisten osalta suhde on 1:1 eli jokaista palkattua naistyöntekijää kohti on yksi palkaton. Mutta miehillä suhdeluku on 1:1,8 eli palkatta työskenteleviä on lähes kaksin verroin palkattuihin nähden. 7 Vertailuna voidaan todeta että Wienissä yhteisötalouden palkatun ja palkattoman työn suhde on naisilla 1:2 ja miehillä 1:3 (vrt. L&R Sozialforschung 2003). Tosin ei ole mahdollista arvioida organisaatiossa palkatta tehdyn työn sitoutumisen määrää tai sen laatua, mutta erittely palkattoman työn funktion mukaan osoittaa, että 7 Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, etteivät tiedot anna mahdollisuutta eritellä kokoaikaista ja osa-aikaista työtä. Kuten yhteisötaloustutkimus osoittaa (vrt L&R Sozialforschung 2003, IHS Kärnten 2003), voidaanolettaa että naiset tekevät usammin osa-aikatyötä kuin miehet, jolloin palkkatyötä kokopäivätyöksi muunnettaessa palkatun työn ja luottamustehtävien välinen suhde saattaa muuttua aivan muuksi. 8

10 miehillä on suurempi edustus hallituksissa. Hallitusten jäsenistä 55,2 % on miehiä. Näin miehillä on epäsuhtaisen usein strategisia johtotehtäviä verratuna koko henkilömäärään. Tämä yliedustus on vielä näkyvämpää Wienissä, jossa 65,3 % hallitusjäsenistä on miehiä (vrt. L&R Sozialforschung 2003). Tämän palkattomaan ja palkalliseen työhän liittyvän sukupuolisidonnaisen eron lisäksi voidaan havaita että kolmasosaa (36,2 %) organisaatioista voidaan pitää puhtaasti naisten organisaatioina; näiden (palkatut) työntekijät ovat kaikki naisia. Suunnilleen sama määrä instituutioita (37,8 %) on tilastollisesti naisvoittoisia; näissä naisten osuus vaihtelee 50 %:sta lähes 100 %:iin. Hieman yli neljännes instituutioista on tilastollisesti miesvoittoisia (miehiä yli puolet). Organisaation koko (mukaanl. luottamustoimet) sukupuolen mukaisen organisaatiotyypin mukaan Yhteensä 36.2% 37.8% 26.0% alle 6 työntekijää 70.6% 14.7% 14.7% 6 25 työntekijää 27.4% 46.8% 25.8% yli 25 työntekijää 16.0% 45.2% 38.7% 0.0% 20.0% 40.0% 60.0% 80.0% 100.0% Naisorganisaatiot (100% naisia yht. ja/tai palkattuina) Naisvaltaiset organisaatiot (yli 50% naisia yht.) Miesvaltaiset organisaatiot (yli 50% miehiä yht.) Voidaan havaita myös, että mitä isommasta organisaatiosta on kyse, sitä pienempi on naisten osuus. Siinä missä heidän osuutensa on n. 70 % niissä naisten organisaatioissa, joilla on 5 työntekijää (palkatonta tai palkattua), se on enää 16 % työntekijämäärän ollessa 25. Vastakohtana noin kahta viidesosaa isoista organisaatioista voidaan luonnehtia miesvoittoisiksi, mutta vain n. 15 %:a pienistä instituutioista. Isoissa organisaatioissa miesten osallistuminen nousee siis epäsuhtaisen usein yli 50 %:n, joskin tämä suhde johtuu ennen kaikkea palkattomien suuresta määrästä: miesvoittoisissa järjestöissä 76,7 % henkilöistä toimii palkatta (kaikki järjestöt: 56,9 %). On kautta linjan nähtävissä että yhteisötalous tarjoaa työllisyyspotentiaalin jota, mitä palkattuun työhön tulee, varsinkin naiset voivat hyödyntää. Miehet osallistuvat naisia useammin palkatta, tämä koskee varsinkin isoja organisaatioita ja johtokuntatehtäviä. Seuraava askel on analysoida missä määrin tämä sukupuolen mukainen eriytyminen vaikuttaa palvelutarjontaankin. 9

11 2.2 SUKUPUOLEN MUKAAN ERIYTYNYT PALVELUTARJONTA Steyr-Kirchdorfin yhteisötaloudessa toimivat 146 organisaatiota tarjosivat joulukuussa 2004 yhteensä 284 erilaista palvelua keskimäärin tämä tarkoittaa kahta eri palvelua järjestöä kohden. Tarjottujen palvelujen määrä on tässä riippumaton järjestössä aktiivisten naisten osuudesta. Niin naisjärjestöillä kuin naisvoittoisilla ja miesvoittoisilla järjestöillä on tarjottavina samassa määrin palveluja, mutta voidaan nähdä että sukupuoli vaikuttaa huomattavasti siihen miten ne eriytyvät alakohtaisesti. Sektorit, joilla palveluja tarjotaan, sukupuolen mukaisen organisaatiotyypin mukaan Terveys 51.9% 33.7% 14.4% Opetus 43.2% 33.3% 23.5% Sosiaaliala 39.3% 36.4% 24.3% Kulttuuri 10.5% 50.9% 38.6% Vapaa-aika ja matkailu 25.9% 32.9% 41.2% 0.0% 20.0% 40.0% 60.0% 80.0% 100.0% Naisorganisaatiot (100% naisia yht. ja/tai palkattuina) Naisvaltaiset organisaatiot (yli 50% naisia yht.) Miesvaltaiset organisaatiot (yli 50% miehiä yht.) Terveys-, opetus- ja sosiaalialan palvelut ovat epäsuhtaisen usein naisten tuottamia. Naisvoittoisten instituutioiden kohdalla ne ovat toiseksi yleisimmät palvelut, ja lisäksi nämä instituutiot tuottavat noin puolet kulltuuri- ja taidepalveluista. Tiettyä erikoistumista voidaan havaita myös miesvoittoisissa taide- ja kulttuurialojen sekä vapaa-ajan ja matkailun instituutioissa. Vaikka vain neljäsosa näiden alojen instituutiosta on luonnehdittavissa miesvoittoisiksi mitä tulee henkilökunnan sukupuolijakauman, ne tuottavat noin kaksi viidesosaa näiden kahden sektorin palveluista. Tarjottujen palveluiden asiakkaiden voidaan myös todeta eriytyvän organisaation sukupuoliluonteen mukaan. Siinä missä yksityishenkilöille ja kotitalouksille suunnatut palvelut ovat lähinnä naisjärjestöjen tai naisvaltaisten organisaatioiden tarjoamia, miesten dominoimien järjestöjen palvelut kohdistuvat epäsuhtaisen usein yhdistyksille ja organisaatioille, kunnille ja yrityksille. 10

12 Tarjottujen palvelujen asiakkaat sukupuolen mukaisen organisaatiotyypin mukaan Kotitaloudet ja yksityishenkilöt 47.2% 32.5% 20.3% Yhdistykset 33.3% 28.0% 38.7% Kunnat 25.0% 32.8% 42.2% Yritykset 23.2% 26.8% 50.0% 0.0% 20.0% 40.0% 60.0% 80.0% 100.0% Naisorganisaatiot (100% naisia yht. ja/tai palkattuina) Naisvaltaiset organisaatiot (yli 50% naisia yht.) Miesvaltaiset organisaatiot (yli 50% miehiä yht.) Näin ollen 36,2 % Steyr-Kirchdorfin järjestöistä ovat naisten ylläpitämiä, mutta ne tuottavat vain noin neljänneksen kuntaviranomaisille tai yrityksille suunnatuista palveluista ja melkein puolet kotitalouksille ja yksityishenkilöille tarkoitetuista palveluista. Yhteisötalousmarkkinoiden segmentoitumisen jatikumisesta on kyse myös silloin, kun eriytymisprosessi laajenee koskemaan sitä mille konkreettisille kohderyhmille palveluja tarjotaan. Naisille tai vanhemmille ja perheille erityisesti suunnattuja palveluja tarjoavat epäsuhtaisen usein naisten organisaatiot. Yli puolet niistä palveluista, jotka kohdistuvat henkilöihin joilla on henkisiä ongelmia tai sosiaalisia oppimiseen liittyviä rajoituksia, ovat naisvoittoisten organisaatioiden tarjoamia. Sama koskee yli 50-vuotiaille tarkoitettuja palveluja. Vastakohtaisesti niitä palveluja, jotka eivät liity mihinkään tiettyyn ikäryhmään, tuottaa useimmiten miesvoittoiset organisaatiot. 11

13 Tarjottujen palvelujen kohderyhmät sukupuolen mukaisen organisaatiotyypin mukaan Naiset 59.4% 28.1% 12.5% Vanhemmat & perheet 54.0% 29.9% 16.1% Psyykkisesti tai sosiaalisesti ongelmaiset 39.3% 51.8% 8.9% Yli 50-vuotiaat 31.9% 53.2% 14.9% Terveysongelmaiset 44.0% 36.0% 20.0% Työttömät 38.1% 40.5% 21.4% Lapset ja nuoret 36.0% 40.4% 23.6% Ei erityistä ryhmää 18.7% 33.3% 48.0% 0.0% 20.0% 40.0% 60.0% 80.0% 100.0% Naisorganisaatiot (100% naisia yht. ja/tai palkattuina) Naisvaltaiset organisaatiot (yli 50% naisia yht.) Miesvaltaiset organisaatiot (yli 50% miehiä yht.) Sen sijaan ei ole havaittavissa mitään vastaavaa segmentoitumista niissä palveluissa, joiden kohderyhmä ovat terveysongelmaiset, työttömät tai lapset ja nuoret. Prosentuaalisesti jakauma on melko lailla suhteessa kunkin organisaatiotyypin levinneisyyteen. Sukupuolen mukaiset erot ovat yhtä ilmeiset kun puhutaan palveluiden säännölllisyydestä ja hinnoista: jatkuvan muutoksen alaiset ja siten oletettavasti jatkuvasti uudistuvat palvelut ovat useimmiten naisten organisaatioiden tuottamia miesvoittoisten suunnatessa useammin pysyvien, muuttumattomien palveluiden tarjoamiseen. 12

14 Palvelujen säännöllisyys ja maksullisuus sukupuolen mukaisen organisaatiotyypin mukaan Muuttuvat palvelut 50.0% 31.0% 19.0% Pysyvät palvelut 31.7% 33.5% 34.8% Ilmaispalvelut 38.9% 44.4% 16.7% Maksulliset palvelut 37.1% 25.8% 37.1% 0.0% 20.0% 40.0% 60.0% 80.0% 100.0% Naisorganisaatiot (100% naisia yht. ja/tai palkattuina) Naisvaltaiset organisaatiot (yli 50% naisia yht.) Miesvaltaiset organisaatiot (yli 50% miehiä yht.) Asiakkaalle maksulliset palvelut ovat epäsuhtaisen usein miesvoittoisten organisaatioiden tuottamat, kun taas naisten hallitsemissa organisaatioissa ilmaispalvelut ovat yleisimmät. 2.3 TIEDON JA TUEN TARVE Vaikka organisaatioiden sukupuolierityisiä eroja siis on sekä palkallisen/palkattoman työn että palveluiden luonteen suhteen, tällaista eroa ei toisaalta ole instituutoiden lausutussa tiedon ja tuen tarpeessa. Näyttää siltä että niillä on sama tarve riippumatta naisten osuudesta organisaatiossa. Tämä tuen tarve tulee yleisimmin esille suhdetoimnnan kohdalla: useampi kuin joka kolmas organisaatio näkee siinä parantamisen mahdollisuuden, johon ne tarvitsevat ulkoista tietoa tai tukea. Toiseksi ilmeisimmin tarve näkyy pyrkimyksessä ammattimaisuuteen (esim. organisaation kehittäminen, lakitekniset kysymykset, markkinointi, markkinointitutkimus jne.), missä taas kerran noin kolmannes organisaatioista esittää tukitarvetta. 13

15 Tiedon ja tuen tarve Suhdetoiminta 37.7% Ammattimaisuus 31.5% Verkostot 18.5% Yhteistyö 15.8% 0.0% 10.0% 20.0% 30.0% 40.0% 50.0% (n = 146 organisaatiota Steyr-Kirchdorfissa) Lopuksi: joka kuudennella organisaatiolla tuen tarve liittyy keskeisesti verkostumiseen ja/tai yhteistyöhön muiden organisaatioiden kanssa. 2.4 JOHTOPÄÄTÖKSET Kuten muissakin tuoreissa tutkimuksissa on osoitettu, yhteisötaloudelle ominaista on naisten suuri osuus osallistumisen ja palkkatyön suhteen sekä miesten korkea osuus johtoelimissä (vrt. L&R Sozialforschung 2003, IHS-Kärnten 2003). Tämä koskee myös Steyr-Kirchdorfin maakunnan yhteisötaloutta, minkä sukupuolisensitiivinen tutkimus ulottuu laajemmalle osoittaen merkitseviä eroja myös palvelutarjonnassa: Terveys-, opetus- ja sosiaalipalvelusektoreiden palvelutarjonta, joka suuntaa yksityishenkilöihin ja ruokakuntiin (ennen kaikkea naisiin ja perheisiin) ja jota luonnehtii jatkuvasti muuttuva tarjonta, on useimmiten pienhenkilökuntaisten naisten organisaatioiden tuottamaa. Ne taide- ja kulttuuripalvelut sekä vapaa-aika- ja matkailualan palvelut, jotka on suunnattu ensisijaisesti yrityksille, kunnille, yhdistyksille ym. organisaatioille ja tarjoavat pysyviä ja maksullisia palveluja, ovat epäsuhtaisen usein sellaisten organisaatioiden tuottamia, joissa miesten osuus on korkea (yli 50 %) ja joiden työt usein myös ovat melko laajalti palkattomien luottamushenkilöiden varassa. Näiden kahden väliin jäävät naisvaltaiset organisaatiot (naisten osuus yli 50 % mutta alle 100 %); eniten niitä on taide- ja kulttuurisektorilla ja ilmaispalveluja asiakkailleen tarjoavien joukossa, mutta muutoin niitä löytyy verraten monelta eri alalta. 14

16 ESIMERKKEJÄ JA KIRJALLISUUS 3 ESIMERKKEJÄ E-TRAIN - LENTÄVÄ LUOKKAHUONE Toimija: organisaatiomuoto Yhdyshenkilö: Osoite puhelin fax sähköposti www-sivut Verein Frauenarbeit Steyr (Frauenstiftung Steyr) yhdistys (Frauenstiftung: säätiö) Judith Cerwenka osastopäällikkö: innovatiiviset pilottihankkeet A-4400 Steyr, Itävalta, Wagner Strasse 2-4 (+43) (0) (+43) (0) Vaikutusalue/paikkakunta Steyr-Kirchdorfin maakunta (Ylä-Itävalta) Kohderyhmät Projektikuvaus Sukupuolierityinen toiminta Maaseudun asukkaat (erit. naiset), joita kiinnostaa uusi tieto- ja viestintäteknologia, mutta joilla on vain rajallinen pääsy siihen; jotka haluavat parantaa ammatillisia mahdollisuuksiaan täydennyskoulutuksen ja pätevöityimisen avulla tai valmistautua palaamaan työhön; jotka elämäntilanteesta takia tarvitsevat joustavan, yksilöllisen oppimismahdollisuuden (hoivavelvoitteita tai liikkumisrajoituksia); jotka haluavat toimia kouluttajina Hanke luo kannettavien tietokoneiden avulla räätälöidyn yhteyden tietoverkkoon yhteiskunnan oleviin rakenteisiin (esim. kouluihin, kunnankirjastoihin). Hanke rohkaisee osanottajia nauttimaan oppimisesta ja motivoi pyrkimään omaehtoiseen ja yksilölliseen oppimistavoitteeseen. Projektin tietokonemoduuleissa on käytettävissä koulutusmarkkinoiden tarjoamia nykyaikaisten oppimismuotojen hyödyntämiseen tarvittavia työkaluja. Seminaareja erit. aihepiiristä oppiminen, tieto- ja viestintäteknologia ja työmarkkinat (esim. oppimaan oppiminen, oppimisohjelmien käyttö, tietotekniikan perusteet, työmarkkinat ja koulutuskonsultointi). Hanke nähdään virikkeistäjänä tarjonnan laajentamiseksi paikallisiin toimijoihin. Paikallistoimijoita tuetaan kouluta kouluttajaa hengen sekä verkostoinnin avulla niin, että vielä luokkahuoneen lennettyä eteenpäin on mahdollista jatkaa menetelmiä ja toimintaa itsenäisesti ja kestävästi. Naisia rohkaistaan oppimaan tuntemaan tietokone ja oppimaan käyttämään sitä. Projekti luo sille mahdollisimman matalan kynnyksen ja ottaa huomioon naisten 15

17 ESIMERKKEJÄ JA KIRJALLISUUS Tulokset henkilökohtaiset tilanteet, tarpeet ja kiinnostuskohteet. Työ- tai täydennyskoulutusmahdollisuuksia lisätään tietokoneisiin liittyvän yksilöllisen pätevöitymisen avulla, minkä seurauksena maaseudun naisten epäedullinen erityisasema kohenee. Lentävä luokkahuone edustaa Steyr-Kirchdorfin maakunnassa aivan uutta palvelutarjontaa. Projektissa suoritettu arviointi tuo esille kaikissa kunnissa todetun tarpeen räätälöidylle, hajakeskitetylle opetustarjonnalle. Hankkeen kahden ensimmäisen vuoden aikana 211 henkilöä (joista 91 % naisia) osallistui yhteensä 145 kurssille jokaisen henkilön ottaessa keskimäärin 4 5 kurssia. Osanottajat osoittivat hyvin korkeaa tyytyväisyyttä kursseihin sekä yksilöllistä oppimisvauhtia ja opetuspanosta opettajilta/valmentajilta. Esimerkiksi 98,7% osanottajista sanoi kurssin antaneen (yleisesti ottaen) heille paljon ja 94,4 % halusi hyödyntää harjoittelu- ja koulutusmahdollisuuksia jotka veisivät heidät pidemmälle. Suuren kysynnän ja oppimenestyksen tuloksena Lentävä luokkahuone -hanketta jatkettiin 2 vuodella joulukuuhun Se antaa parast aikaa kenttäopetusta 16 uudelle paikallisyhteisölle Steyr-Kirchdorfissa. Rahoitus EU Kansallinen Yksityinen Muu Toimija: organisaatiomuoto Yhdyshenkilö: Osoite puhelin sähköposti www-sivut FIFTITU% - YLÄ-ITÄVALLAN TAITEEN JA KULTTUURIN NAISVERKOSTO FIFTITU% - Frauen in Kunst und Kultur in Oberösterreich yhdistys Herta Gurtner, tj Kapuzinerstrasse 36/1, A-4020 Linz, Itävalta (+43) (0) Vaikutusalue/paikkakunta Ylä-Itävalta/Itävalta sekä kansainvälisesti Kohderyhmät taiteilijat, taide- ja kulttuurialan toimijat Projektikuvaus poliitikot taiteesta kiinnostunut yleisö Taiteissa toimivien naisten v Ylä-Itävallassa perustama ylialueellinen, poliittisesti sitoutumaton yhdistys. Työn painopisteet: Palveluja, neuvontaa ja tietoa luoville naisille taiteen ja kulttuurin saroilla (esim. lehti, kirjasto, rahoitusneuvonta jne.); Taiteilija- ja asiantuntijatietokanta; 16

18 ESIMERKKEJÄ JA KIRJALLISUUS Sukupuolierityinen toiminta Teematilaisuudet tarkotuksena tarjota taiteilijoille yleisöä ja verkostumista yleensä; Kulttuuripoliittinen toiminta: esim. luettelo frauen.kultur.forderungen : vaatimusten luettelo tarkoituksena saavuttaa taiteissa ja taideaktiviteeteissa symmetria sekä tukea liittovaltiotasolla naisten luovaa taiteellista työtä Itävallassa (kts. FIFTITU%:n sukupuolierityisen toiminnan tavoitteina on taiteiden ja kulttuuriaktiviteettien edistäminen naisten keskuudessa; haaste poliitikoille ryhtyä vastuulliseen toimintaan vastauksena feministien työhön; naisten ja taiteiden vastaisten tendenssien varhainen tunnistaminen ja vastatoiminta; kannanotot ajankohtaisiin feministisiin ja kulttuuripoliittisiin kysymyksiin sekä keskustelun kannustaminen kansallisella taide- ja kulttuurinäyttämöllä; naisten kansanäänestysten toteuttaminen. Tulokset Toimisto kokopäiväisine työntekijöineen huhtikuusta -02. Monet frauen.kultur.forderungen -luettelon vaatimuksista on jo toteutettu poliittisesti, esim. huomioimalla aika lasten kasvattamiselle vuoden 2005 taiteen valtionpalkinnoissa. Rahoitus EU Kansallinen Yksityinen Muu NAISTEN TERVEYSKESKUS, LINZ Toimija: organisaatiomuoto Yhdyshenkilö Osoite puhelin fax sähköposti www-sivut Frauengesundheitszentrum Linz yhdistys Friederike Widholm, tj Kaplanhofstr. 1, 4020 Linz, Austria (+43) (0) (+43) (0) Vaikutusalue/paikkakunta Linz (Ylä-Itävalta) Kohderyhmät Naiset joita kiinnostaa terveys tai joilla on erityiset terveyshuolet Projektikuvaus somato-psyko-sosiaalialan laitokset poliittiset päätöksentekijät Naisten terveyskeskus Linz perustettiin v Se tekee ennaltaehkäisevää työtä, konsultoi, tarjoaa hoitoja ja kou- 17

19 ESIMERKKEJÄ JA KIRJALLISUUS Sukupuolierityinen toiminta luttaa naisten terveydestä. Toiminnan painopisteet ovat: kokonaisvaltainen/holistinen konsultointi ja hoito (tiedotus, konsultointi, terapia); terveysvoimavarojen kehittäminen, apu omaapuun, omaehtoisuuden ja oman kehon tuntemuksen edistäminen, potilaan oikeudet, resurssien käytön kriittinen analyysi, naisten elämänsuunnitelmien luonnosteleminen; verkostuminen olevien somato-psyko-sosiaalialan laitosten kanssa; tutkimustoimintaa naisiin ja terveyteen liittyvissä kysymyksissä aina polittiseen neuvonantoon ja laadunvarmistukseen asti Antamalla naisille apua oma-apuun he savat lisää omatoimisuutta ja asiantuntemusta sekä motivaatiota ennalta ehkäisevään terveydenhoitoon ja tukea terveyden edistämiseen. Tavoitteena on virkistää terveydenhoitoa vastaamaan naisten tarpeisiin ja osallistua tämän toteuttamiseen kunnioittaen naisen arvokkuutta, antaa asianmukaista neuvontaa ja hoitoa, todeta mahdollisia terapia- ja hoitomenetelmiä ja puolustaa naispotilaiden oikeuksia. Toimija: organisaatiomuoto Yhdyshenkilö: Osoite puhelin fax sähköposti www-sivut GOEINFACH GLEICHSTELLUNG - JUST GEM - tasa-arvon valtavirtaistamisen integrointi Steiermarkin osavaltion työllisyyspolitiikkaan EQUAL-hanke jossa 29 kumppanuusorganisaatiota Tavoite 3 -koordinointi: NOWA yhdistys Heide Cortolezis, pj Vaikutusalue/paikkakunta Steiermarkin osavaltio Rudolf-Hans-Bartsch-Strasse 15-17, 8020 Graz, Itävalta (+43) (0) (+43) (0) sekä Kohderyhmät Tasa-arvon valtavirtaistamisen edustajat Projektikuvaus Työmarkkinapoliittisten järjestöjen johtotasot Työmarkkinatoimenpidevastaavat Mielipidejohtajat ja poliittiset edustajat Tasa-arvon toteuttaminen kulkee usein käsi kädessä lukuisten erillisten yksittäisten projektien kanssa. Monilta projekteilta puuttuu sekä perustava verkoston tuki että 18

20 ESIMERKKEJÄ JA KIRJALLISUUS Sukupuolierityinen toiminta kestävyyden näkökulma. Steiermarkin EQUAL-kumppanuus on siksi ottanut yleistavoitteekseen luoda integroitu kokonaismalli naisten ja miesten tasa-arvon toteutumiselle työelämässä. Erityisesti työllisyyspolitiikan näkökulmasta on oleellista huomioida järjestelmällisesti naisten ja miesten erilaiset elämäntilanteet, prioriteetit ja tarpeet. Eräs perusperiaatteista on ottaa kantaa varsinkin missä olosuhteet ovat muuttumassa jotta tasa-arvon valtavirtaistaminen saadaan ankkuroitua alueellisella ja institutionaalisella tasolla. Päämäärän saavuttamiseksi toteutetaan seuraavat: Asiantuntijuuden ja keinojen saavuttaminen:tiedon ja osaamisen siirto, opetustarjonta (esim. ammattikoulutusta mm. organisaatioiden sisäisille tasaarvovastaaville), työkalujen kehittäminen organisaatiosisäisen tasa-arvovaltavirtaistamisen suuntautumisen diagnostisoimiseksi ja toiminnan sukupuolierityisten vaikutusten arvioimiseksi. Tietopohja ja tuki: sukupuolierityisen työmarkkinapolitiikan kannalta oleellisen tiedon mittaaminen (alueellinen tiedonseuranta), itsearviointityökalujen kehittäminen, työpajoja alueellisista sukupuoliprofiileista; Alueellisten pilottihankkeiden kehittäminen ja toteuttaminen: tiedonhallinta, tasa-arvon valtavirtaistamisen toteutuksen konsultointi, tuki alueellisille hankkeille; Kestävä toteutus: Tasa-arvon valtavirtaistamisen ankkurointi, seuranta ja valvonta sekä verkostointi. Tulokset Tasa-arvon valtavirtaistamisen projekteja poliittisissa organisaatioissa, jotka kussakin tapauksessa koordinoi koulutettu tasa-arvovastaava: Grazin kaupunki; Itävallan Teollisuuden Liitto; Itävallan Ammattijärjestöjen Keskusliitto; Eibiswaldin liiketoimintaklusteri; AMS Steiermark; Itä-Steiermarkin aluehallintoosasto; Liezenin sosiaaliapuyhdistys; Grazin paikallisaluehallintopiiri, Telepark Bärnbach ja Steiermarkin teknologiakeskukset; Liezenin aluehallinto; liittovaltiollinen sosiaalipalveluosasto. Rahoitus EU Kansallinen Yksityinen Muu VFQ Toimija: organisaatiomuoto nais- ja osaamisyhtiö VFQ MBH voittoa tavoittelematon osakeyhtiö 19

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.5.2010 Hillevi Lönn Sukupuolten tasa-arvo hallitusohjelmassa Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasaarvoa määrätietoisesti

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:21:05 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä laiksi lastenhoidon tuista (STM062:00/2014) Väestöliitto ry lausuu kunnioittaen seuraavaa: Väestöliitto ei kannata ehdotusta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeiden tulee linkittyä KA2 toiminnon tavoitteisiin ja johonkin painopistealueeseen Ks. Programme

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa Nelli Ruotsalainen, hankesuunnittelija nelli.ruotsalainen@espoo.fi Kaksivuotinen Euroopan Sosiaalirahasto

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

Selvitys vuosina 2009, 2004 ja 1999 valmistuneiden metsäekologien työllisyystilanteesta vuoden 2009 lopussa

Selvitys vuosina 2009, 2004 ja 1999 valmistuneiden metsäekologien työllisyystilanteesta vuoden 2009 lopussa Selvitys vuosina 29, 24 ja 1999 valmistuneiden metsäekologien työllisyystilanteesta vuoden 29 lopussa Metsätieteiden laitos/ metsäekologia 21 Maistereiden ja tohtoreiden työllistyminen Selvityksessä olivat

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittarit, kehitys ja rakenne

Sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittarit, kehitys ja rakenne Sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittarit, kehitys ja rakenne Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot -hankkeen päätösseminaari 25.4.2008 Helsinki Sami Napari (ETLA) Esityksen rakenne! Johdanto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa).

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa). TEKSTI JA GRAFIIKKA ESKO LAPPALAINEN Agrologien palkkatutkimus 2016 PALKAT JUNNAAVAT PAIKALLAAN Agrologien työnantajat ovat ilmeisesti ottaneet kasvu- ja kilpailukykysopimuksen (kiky) toteutuksessa reippaan

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Hankkeen linkit strategioihin ja ohjelman tavoitteisiin

Hankkeen linkit strategioihin ja ohjelman tavoitteisiin Hankkeen linkit strategioihin ja ohjelman tavoitteisiin 2013 Yleistä Hankkeiden tulee linkittyä ohjelmatasolla KA2 toiminnon tavoitteisiin ja painopistealueisiin Ks. Programme Guide sivut 27, 95 ja 238

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

SILMÄLASIT SILMÄLASIT

SILMÄLASIT SILMÄLASIT SUKUPUOLI- SILMÄLASIT KÄYTTÖÖN! Esitteitä 2008:2 Sukupuolisilmälasien käyttöohje Sukupuolisilmälaseilla näkee toiminnan ja toimintaympäristön sukupuolinäkökulmasta. Kartoita toimintamaasto Testikysymys

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot