NAISIA YHTEISÖTALOUDESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NAISIA YHTEISÖTALOUDESSA"

Transkriptio

1 NAISIA YHTEISÖTALOUDESSA NAISTEN TILANNE ITÄVALLASSA JA ALUEELLISESSA YHTEISÖTALOUDESSA EQUAL-HANKKEEN EQ ENGAGEMENT MIT QUALITÄT FÜR STEYR- KIRCHDORF. REGIONALE SOZIALWIRTSCHAFT ALS CHANCE FÜR FRAUEN TILAAMA RAPORTTI (EQ LAADUN HYVÄKSI STEYR-KIRCHDORFISSA. ALUELLINEN YHTEISÖTALOUS NAISTEN MAHDOLLUSUUTENA) KLAUDIA BURTSCHER MSC. WOLFERN, JOULUKUU 2004 Itävallan liittotasavallan talous- ja työministeriön sekä Euroopan sosiaalirahaston tukema hanke.

2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ SIVU Alkuhuomiot 2 1 Naisten asema Itävallassa Tasa-arvon valtavirtaistaminen ja yhtäläiset mahdollisuudet Koulutus ja työllisyys 4 2 Sukupuoli ja alueellinen yhteisötalous Yhteisötalouden palkattu ja palkkaamaton työ Sukupuolen mukaan eriytynyt palvelutarjonta Tiedon ja tuen tarve Johtopäätökset 14 3 Esimerkkejä 15 E-TRAIN - Lentävä luokkahuone 15 FIFTITU% - Ylä-Itävallan taiteen ja kulttuurin naisverkosto 16 Naisten terveyskeskus, Linz 17 goeinfach Gleichstellung - Just GeM 18 VFQ 19 Kirjallisuus 21 1

3 ALKUHUOMIOT ALKUHUOMIOT Tämän tutkimuksen on tilannut Steyr-Kirchdorfin maakuntafoorumi osana monikansallista EQUAL-rahoitteista IF A TREE -kumppanuutta, jossa tehdään samanaiheiset maakohtaiset tutkimukset myös Italian ja Suomen osalta. Ensimmäisenä on tämän monikansallisen tutkimuksen rakenteen mukaisesti yleinen katsaus naisten asemaan Itävallassa. Naisten koulutus- ja ansiotulotilanne kuvataan yleispiirteittäin; sitä seuraa lyhytkatsaus tasa-arvon valtavirtaistamiseen sekä perheen ja työelämän yhteensovittamisen yleisiin edellytyksiin. Tutkimuksen toinen osio keskittyy eritysesti naisten asemaan yhteisötaloudessa ja sisältää myös ensimmäisen sukupuolisensitiivisen analyysin Ylä-Itävallan osavaltiossa sijaitsevan Steyr-Kirchdorfin maakunnan palvelutarjonnasta. Lopuksi raportin kolmannessa osiossa esitellään esimerkkejä hyvistä ( best practice -) hankkeista, joissa yhteisötalous pyrkii innovatiivisiin ja kestäviin strategioihin parantaakseen naisten asemaa. 2

4 1 NAISTEN ASEMA ITÄVALLASSA 1.1 TASA-ARVON VALTAVIRTAISTAMINEN JA YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET Tasa-arvon valtavirtaistaminen ja yhtäläisten mahdollisuuksien parantaminen naisten tukemisen kautta on määritelty kaksoisstrategioiksi. Kuitenkin se missä määrin Itävallassa voidaan tosiasiallisesti ajaa molempia strategioita konkreettisella tasolla on ollut toistuvan keskustelun aihe. Tasa-arvon valtavirtaistamisen toteuttamiseksi on EU:n Amsterdamin sopimuksen jälkeen syntynyt lukuisia instituutioita, työryhmiä ja säännöksiä, joita tässä on mahdollista kuvata vain valikoiden. Liittovaltiotasolla on ensiksi mainittava IMAG GM eli ministeriöiden välinen Tasa-arvon valtavirtaistamisen työryhmä; tämä on vuodesta 2000 toiminut konsultoinnin, tiedonvaihdon ja evaluointien kautta tasa-arvon valtavirtaistumisen toteutumisen perustan luomiseksi, jotta Itävalta täyttäisi kansainväliset sitoumuksensa. Sen lisäksi kaikki liittovaltion ministeriöt ovat ottaneet vastuulleen viedä läpi sisäisiä ja ulkoisia tasa-arvohankkeita, joiden tulee mm. pyrkiä ottamaan huomioon yleisiä näkökulmia kaikessa budjetoinnissa. Myös Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tasa-arvon valtavirtaistamisen koordinointitoimisto vaikuttaa liittovaltiotasolla; toimisto toimii tiedon solmukohtana ja työmarkkinoiden tasa-arvokysymyksen alustana ja tukee tasa-arvon valtavirtaistamishankkeita. Itävallan osavaltiossa on luotu joiltakin osin varsin eriluonteisia rakenteita ja suuntaviivoja tasa-arvon valtavirtaistamisen läpiviemiseksi. Esimerkiksi Ylä-Itävallan osavaltiohallitus on v.2002 yksimielisesti päättänyt asettaa tasa-arvon valtavirtaistamisen strategian politiikassa ja hallinnossa noudatettavaksi ohjenuoraksi ja menetelmäksi. siten täytyy ennen lakien ja määräysten hyväksymistä ensin selventää, missä laajuudessa tekeillä olevat säädökset vaikuttavat eri lailla miehiin ja naisiin eli onko tasa-arvo todettavissa. Tämän lisäksi Ylä-Itävallan osavaltiohallinto on perustanut tasaarvotyöryhmän,jonka tehtävänä on kehittää tasa-arvon toteuttamiselle yleissuunnitelma sekä konkrettisia toimenpide-ehdotuksia. Kunnissa on niukalti esimerkkejä tasa-arvon valtavirtaistamisen pilottihankkeista. Eräs on Ylä-Itävallassa sijaitsevassa Pettenbachin kunnasta, missä sovittiin toimenpiteistä tasa-arvon parantamiseksi tukiprosessin avulla, jossa oli mukana kunnan edustajia. Kaiken kaikkiaan poliittinen prosessi on liittovaltio-, osavaltio- ja yksittäistapauksissa kuntatasollakin saanut aikaan instituutioita, työryhmiä tai säädöksiä tasa-arvon valtavirtaistamiseksi, mutta polittinen edustus itsessään on Itävallassa silti yhä hyvin miesvaltainen alue. Esimerkiksi Itävallan parlamentissa naisten osuus edustajista on vain 30 %, ja hallituksissa (liittohallitus ja osavaltiohallitukset) naisia on ainoastaan 27 % (vrt. Weinzinger et al. 2004). Kunnan- ja kaupunginjohtajista naisia on lähes näkymätön 1 % (vrt. Land Oberösterreich, ei julkaisuvuotta). Koska tasa-arvon valtavirtaistaminen ei toistaiseksi ole rakenteellisesti muuttanut naisten poliittista edustusta hallituksissa ja muissa päätöksentekoelimissä ja koska yhä on pitkä matka sukupuolten todelliseen tasa-arvoon, naisia tukevat toimet ovat välttämätön kakkosstrategia yhtäläisten mahdollisuuksien parantamiseksi. Naisten tukemisen lisäksi kuten osoittaa tutkimuksen kolmannessa osiossa esitelty yhteisötalousesimerkki perheen ja työn (puutteellinen) yhteensovittaminen nousee 3

5 toistamiseen keskeiseksi aiheeksi tasa-arvoa koskevassa julkisessa keskustelussa 1. Lastenhoitovelvoitteet ovat siinä pääaiheena, kun taas aniharvoin nostetaan esille työn ja sukulaisten hoivan yhteensovittaminen. 2 Lapsen syntyessä on äidiltä työ lain mukaan ehdottoman kiellettyä 16 viikon ajan, minkä ajan työssäkäyvät naiset saavat täyden palkkansa valtiolta. Syntymästä siihen asti kunnes lapsi täyttää 2½ vuotta voi äiti saada lastenhoidon tukea 435 euroa/kk tai 3 vuoden ikää asti jos isä on valmis ottamaan vähintään 6 kk lastenhoitojaksosta. Lastenhoidon tuen lisäksi saa olla työtuloja enintään euroa vuodessa. Klassinen sukupuoleen sidottu työnjakomalli voidaan Itävallassa todeta viimeistään lapsen syntyessä: siinä missä isät voivat jatkaa työtään ja heillä jää vain vähän aikaa perheelleen, naisten kohdalla työ ei ole sovitettavissa perhe-elämään. Lastenhoitovapaan jakaminen on yhä harvinaista: 97 % tapauksista lastenhoidon tuen nostaa lapsista ja kodista hoitava nainen. Perheen ja työn yhteensopimattomuuden seuraukset näkyvät dramaattisesti naisten kohdalla: tuore tutkimus viittaa siihen että vain noin 40 % naisista onnistuvat saamaan normaalia palkkatyötä vanhempainvapaan tai lastenhoidon tuen päätyessä. Tämän lisäksi 20 % työskentelee vain joitakin tunteja viikossa, eli heidän työllisyystilanteensa on epätyydyttävä. Neljännes naisista ei edes yritä palata ammattiinsa, koska monet näistä naisista eivät näe mitään mahdollisuutta yhdistää työtä ja perhettä sitä taustaa vasten miten heidän elämänsä on järjestynyt. (Synthesis Research 2004, s. 2) Ammattiin paluun epäonnistumisen syiksi luetaan joustavien lastenhoitoinstituutioiden puuttuminen tai vähyys. Niissä osavaltioissa, joissa on saatavilla asianmukaista lastenhoitoa, naisten onnistuu useammin palata työhön hoitovapaan jälkeen. Itävallassa käydään toistuvasti poliittista keskustelua siitä paljonko oikeasti puuttuu lastenhoitopaikkoja; arvio vaihtelee ja paikan välillä. (vrt. CeiberWeiber 2004) 1.2 KOULUTUS JA TYÖLLISYYS Naiset osallistuvat huomattavasti enemmän koulutuksen Itävallassa 60-luvun koulunkäyntikampanjan jälkeen, ja ylemmän koulutuksen kohdalla epätasa-arvo on vähenemässä. Kun v.1971 vain pakollisen koulunkäynnin suorittaneita naisia oli 73 %, osuus on 30 vuotta myöhemmin pudonnut 38 %:iin. Silti voidaan edelleen todeta eroja miesten ja naisten välillä erityisesti pakollisen koulunkäynnin ja koulun jättäneiden ammattikoulutuksen kohdalla. Vain 24,1 %:lla miehistä on pakollisen toisen asteen koulutuksen päättötodistus. Miehistä 44,6 % on taas käynyt oppisopimusharjoittelun tai vastaavan, mutta vain 27,0 % naisista (vrt. Statistik Austria 2004c, oma arvio). Selkeä eriytyminen näkyy juuri niissä 280 ammatissa, jotka opitaan harjoittelun kautta: 76 % nuorista naisista ja tytöistä on keskittynyt ainoastaan kymmeneen ammattiin (myymälätyöntekijä, toimistotyöntekijä, kampaaja jne.), kun taas nuorista miehistä ja pojista vain 49 % on hakeutunut keskuudessaan kymmeneen suosituimman ammatin harjoitteluun (vrt. Land Oberösterreich, ei julkaisuvuotta). Viime 30 vuoden aikana sukupuolten väliset erot ovat tasoittuneet merkittävästi myös ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintojen suhteen. Noin 16 %:lla sekä naisista että 1 Vaikka tässä oikeastaan on kysymys niiden ihmisten tasa-arvosta, joilla on omaisten hoivavelvoitteita, aihetta lähestytään aina naisiin kohdistettavan tuen näkökulmasta. 2 Väestörakenteen muutoksen seurauksena tästä nousee tulevaisuudessa uusi ongelma-alue, joilla on erityistä merkitystä naisille koska heillä on jo nyt kaksin verroin huollettavia miehiin nähden (vrt. Statistik Austria 2003). 4

6 miehistä on vuonna 2002 ammattikorkeakoulututkinto; miehistä 7,9 % ja naisista 6,4 % on valmistunut yliopistosta tai korkeakoulusta (vrt. Statistik Austria 2004c, oma arvio). Tässäkin on tosin todettavissa että miehet keskittyvät ennen kaikkea teknisiin aloihin naisten keskittyessä humanistisiin tieteisiin ja taideaineisiin. Koulutuksellinen eriytyminen jatkuu työelämän puolella: 2/3 naisista työskentelee hallinto- tai toimistotyössä, terveys-, opetus-, taide- tai muilla palvelualoilla, kun taas vain 29 % miehistä toimii näillä aloilla. Toisaalta lähes joka toisella miehellä mutta vain joka kymmenennellä naisella on teknillinen tai tuotannollinen työ teollisuus-, kauppa- tai kaivossektorilla (vrt. Statistik Austria 2004c, oma arvio). Työllisyyssuhde on Itävallassa naisten kuten miestenkin osalta yli EU 15:n keskiarvon. Yli 15-vuotiaiden väestönosan työllisyyssuhde on Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työvoimamääritelmän mukaisesti naisille 50,7 % ja miehille 67,4 %. Tämä tarkoittaa että työllistetystä työvoimasta 45,1 % on naisia (vrt. Statistik Austria 2004a). Naiset ovat erityisesti viime vuosina voineet hyötyä palvelutuotannon kehityksestä ja siihen liittyvistä uusista työmahdollisuuksista. Neljä naista viidestä toimii palvelualoilla, mutta vain joka toinen mies (vrt. Statistik Austria 2004c). Naiset edustavat näin ollen 52,5 % palvelusektorin koko työllisyydestä; opetuksesta heidän osuutensa on 66 % ja terveydenhoidossa peräti 76,3 % (vrt. BMWA 2004). Naiset Miehet 6.0% 5.4% 13.2% 52.2% 42.4% 80.8% Maa- ja metsätalous Teollisuus Palvelut Lähde: Micro census 2002, oma arvio Itävallassa naisten työllisyyden määrävät hyvin suuressa määrin lapset (tai niiden puuttuminen) sekä osa-aikatyön tarjonta. Lapsettomia naisia palkataan useammin; ero on suurimmillaan ikäluokassa vuotta (89 % vastaan 74 %). (vrt. Statistik Austria 2002). Toiseksi lapsia hankkineille naisille osa-aikatyö on sääntönä kokoaikatyön ollessa miltei poikkeus: noin 2/3 naisista joilla on vähintään kaksi alle 15-vuotiasta tekee osaaikatyötä. Vastakohtana osa-aikatyö on miesten kohdalla lähes tuntematonta: vain 4,6 % miehistä mutta 35 % kaikista työssä olevista naisista tekee työtä osa-aikaisesti (vrt. Statistik Austria 2004c, oma arvio). Mutta otettaessa huomioon lastenhoitoon, kodinhoitoon ja sukulaisten hoivaan liittyvä palkaton työ naiset tekevät huomattavasti enemmän työtä kuin miehet: Perheelliset työssä käymättömät naiset työskentelevät päivittäin noin tunnin verran enemmän kuin 5

7 työssä käyvät miehet. Perheen ohessa kokopäivätyössä olevat naiset työskentelevät keskimäärin puolitoista tuntia pitempään kuin puolisonsa. (Land Oberösterreich, ei julkaisuvuotta, s. 162). Siitä huolimatta että naiset tekevät enemmän työtä kuin miehet, miesten käytettävissä on 50,7 % korkeammat tulot (mukaanl. valtion maksamat etuudet 3 naisiin verrattuina. Alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä sukupuolen aiheuttama ero on vain kuudesosan luokkaa, kuilu levenee iän noustessa ja alkaa tasoittua taas vasta yli 64-vuotiaiden ryhmässä. Esim. ikäryhmässä miehet ansaitsevat 52 % enemmän kuin naiset ja ryhmässä vuotta 86,6 % enemmän (vrt. Statistik Austria 2004b) Vuositulo euroina vuonna 2001 sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Naiset Miehet Lähde: Tuloverotilasto 2001 Itävallan sukupuoleen liittyvät tuloerot selittyvät vain osittain viikottaisten työtuntien määrän taikka koulutuksen eroilla. Kokoaikaisesti palkatut naiset ansaitsevat keskimäärin 18 % kuin täystyöllistyneet miehet. Myös koulutuksen tasa-arvon osalta voidaan todeta, että pakollisen keskiasteen suorittaneet samoin kuin yliopistosta valmistuneet naiset tienaavat yli neljänneksen vähemmän kuin vastaavan koulutustason hankkineet miehet. Kun lisäksi miesten kokonaistulo kasvaa vuositasolla nopeammin kuin naisten, tulokuilu vain levenee (vrt. Statistik Austria 2002). Vaikkakin nimenomaan naiset hyötyvät lisääntyvistä työllistymismahdollisuuksista (v oli työssä noin enemmän naisia kuin edellisvuotena; miesten osalta luku oli 6265), silti työttömyys kohdistuu Itävallassa useammin naisiin. Työttömyysluku on EU:n arvion mukaan 5,2 % naisilla ja 3,9 % miehillä. Itävallan työttömyys on EU 25:n joukossa toiseksi matalin eli 4,5 % (vrt AMS). On todettu myös että naisten työttömyys kasvaa paljon nopeammin kuin miesten: v työttömiä naisia oli noin 3256 edellistä vuotta enemmän, mutta työttömien 3 Lastenhoitotuet, hoitotuet, työttömyystuet, muut etuudet. 6

8 miesten määrä oli noussut vain 545:llä (vrt AMS). Naisten kohdalla työttömyys on lisääntynyt huomattavasti matkailun ja vähittäiskaupan sekä siivous-, terveys- ja avustuspalveluiden aloilla. Yhteisötaloudelle on annettu erityisrooli kuvattua taustaa vasten: toisaalta kolmannen sektorin työllistämispotentiaalia on ennustettu merkittäväksi, toisaalta itse yhteisötalouden palvelujen kehittyminen sekä integroi naisia takaisin työmarkkinoille että parantaa perheen ja työn yhteensovittamista. 2 SUKUPUOLI JA ALUEELLINEN YHTEISÖTALOUS Se missä määrin työllisyyttä tosiasiallisesti voi luoda yhteisötaloudessa ja sen työpaikkoihin soveltuvissa olosuhteissa (esim. mitä tulee palkkaukseen, laatuun, jatkokoulutukseen jne.) on kysymys, joka on yhä uudestaan tutkijoiden analyysin ja keskustelun kohteena 4. Sukupuolisensitiivinen tutkimus tarkastelee tässä yhteydessä enimmäksen vain palkka- ja vapaaehtoistyön suhdetta sekä horisontaalista ja vertikaalista segregaatiota. Kysymys onko organisaatiossa sukupuoleen perustuvia eroja ja missä laajuudessa on ensimmäistä kertaa mittavan analyysin kohteena Ylä-Itävallan osavaltion Steyr- Kirchdorfin maakunnan yhteisötaloudessa. Analyysin pohjana on tietomateriaali, jonka Frauenstiftung Steyr -naissäätiö keräsi EQ quality commitment for Steyr-Kirchdorf - hankkeen Die guten Seiten ( Hyvät sivut / Hyvät puolet ) hakemistoa varten. 5 Tiedonkeruun varsinainen tavoite oli parantaa asiakkaisiin ja yhteistyöpartnereihin suuntaavien voittoa tavoittelemattomien palveluiden näkyvyyttä. Mutta sivutuotteena tiedot soveltuvat myös organisaatioiden ja niiden palvelujen sukupuolisensitiiviseen analyysiin. Tietolähteenä se ei ole aivan ajantasainen, mutta voidaan silti katsoa sen kattavan lähes täysin alueen työllisyyttä edistävän yhteisötalouden. 6 Ensiksikin voidaan todeta kuten oletettua että sukupuolierot näkyvät niin organisaatioiden sisällä kuin niiden välillä. Lisäksi voidaan pitää oletuksena että myös erikoistuminen tiettyihin palveluihin ja asiakkaisiin on sukupuolisidonnaista. Niillä organisaatioilla, joiden henkilökunnasta suuri osa on naisia, on merkittävästi erilainen palvelutarjonta kuin niillä, joiden henkilökunnassa miesten osuus on suuri. 2.1 YHTEISÖTALOUDEN PALKATTU JA PALKKAAMATON TYÖ Hyvät sivut hakemisto kattaa yhteensä 146 voittoa tavoittelemattomia palveluja tarjoavaa organisaatiota Steyr-Kirchdorfin maakunnasta. Näissä organisaatioissa työskentelee kaikkiaan 2883 henkilöä, joista valtaosa eli 56,9 % palkattomina vapaaehtoisina. Joka organisaatiossa on toisin sanoen keskimäärin 20 työntekijää, joista yli 11 palkatonta ja noin 9 palkattua. 4 Wienin tai Kärntenin nykytilanne vrt. esim. L&R Sozialforschung 2003, IHS Kärnten Tämä on Steyr-Kirchdorfin maakunnan paikallisten palvelujen kartasto, jota julkaistaan sekä painettuna hakemistona että jatkuvasti päivittyvänä sivustona (vrt. Frauenstiftung Steyr, ei julkaisuvuotta). 6 Kaikki hakemistoon sisällytetyt organisaatiot täyttävät suurelta osin Johns Hopkins -hankkeen antaman määritelmän (yksityinen, muodollinen, itsehallinnollinen, voittoa jakamaton ja vapaaehtoinen) ja ne tarjoavat palveluitaan voittoa tavoittelematta erityisesti ulkoisille asiakkalle. 7

9 Noin kolmella neljäsosalla (73,6 %) palkatusta henkilökunnasta (1242 henkilöä) on koko- tai osapäiväinen työsuhde. Suhteellisen harva on palkattu vähäistä työmäärää varten (12,6 %) tai itsenäisillä palvelu- tai toimeksiantosopimuksilla (13,8 %). On usein oletettu että yhteisötalous edustaa työllistymispotentiaalia erityisesti naisille ja tämä onkin selvästi todennettavissa Steyr-Kirchdorfin maakunnan tapauksessa. Kun naisten osuus maakunnan koko työvoimasta on vain 43,3 % (vrt. Statistik Austria 2004d), yhteisötaloudessa se on 66,3 %. Lähes sama tulos saatiin Wienin osalta, jossa naisten osuus yhteisötaloudessa palkkatyötä tekevistä oli 69.7% (vrt. L&R Sozialforschung 2003). Vertailun vuoksi todettakoon vielä että lähinnä terveyden sekä nuorison hyvinvoinnin parissa työskenteleviä koskeva tutkimus Kärntenin osavaltiosta kertoo naisten osuuden olevan 82 % (vrt. IHS 2003). Steyr-Kirchdorfin yhteisötalouden palkattomista työntekijöistä naiset ovat 53,2 %:lla enemmistössä, mutta pienemmälla marginaalilla kuin palkallisen työn osalta. Mainitut Wieniä ja Kärnteniä koskevat tutkimukset kertovat vastaavia tuloksia. Wienin yhteisötaloudessa naistyöntekijöiden osuus palkattomista on 58 %, Kärntenissa 59 % (vrt. L&R Sozialforschung 2003, IHS-Kärnten 2003) % Palkattu ja palkaton työ yhteisötaloudessa 80.0% 60.0% 40.0% 58.8% 41.2% 66.3% 33.7% 53.2% 46.8% Naiset Miehet 44.8% 55.2% 20.0% 0.0% Kaikki työntekijät Palkatut Vapaaehtoiset Hallitusjäsenet (n = 146 organisaatiota Steyr-Kirchdorfissa) Palkallisen ja palkattoman työn sukupuolijakauma on ensikatsomalla yllättävä: naisten osalta suhde on 1:1 eli jokaista palkattua naistyöntekijää kohti on yksi palkaton. Mutta miehillä suhdeluku on 1:1,8 eli palkatta työskenteleviä on lähes kaksin verroin palkattuihin nähden. 7 Vertailuna voidaan todeta että Wienissä yhteisötalouden palkatun ja palkattoman työn suhde on naisilla 1:2 ja miehillä 1:3 (vrt. L&R Sozialforschung 2003). Tosin ei ole mahdollista arvioida organisaatiossa palkatta tehdyn työn sitoutumisen määrää tai sen laatua, mutta erittely palkattoman työn funktion mukaan osoittaa, että 7 Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, etteivät tiedot anna mahdollisuutta eritellä kokoaikaista ja osa-aikaista työtä. Kuten yhteisötaloustutkimus osoittaa (vrt L&R Sozialforschung 2003, IHS Kärnten 2003), voidaanolettaa että naiset tekevät usammin osa-aikatyötä kuin miehet, jolloin palkkatyötä kokopäivätyöksi muunnettaessa palkatun työn ja luottamustehtävien välinen suhde saattaa muuttua aivan muuksi. 8

10 miehillä on suurempi edustus hallituksissa. Hallitusten jäsenistä 55,2 % on miehiä. Näin miehillä on epäsuhtaisen usein strategisia johtotehtäviä verratuna koko henkilömäärään. Tämä yliedustus on vielä näkyvämpää Wienissä, jossa 65,3 % hallitusjäsenistä on miehiä (vrt. L&R Sozialforschung 2003). Tämän palkattomaan ja palkalliseen työhän liittyvän sukupuolisidonnaisen eron lisäksi voidaan havaita että kolmasosaa (36,2 %) organisaatioista voidaan pitää puhtaasti naisten organisaatioina; näiden (palkatut) työntekijät ovat kaikki naisia. Suunnilleen sama määrä instituutioita (37,8 %) on tilastollisesti naisvoittoisia; näissä naisten osuus vaihtelee 50 %:sta lähes 100 %:iin. Hieman yli neljännes instituutioista on tilastollisesti miesvoittoisia (miehiä yli puolet). Organisaation koko (mukaanl. luottamustoimet) sukupuolen mukaisen organisaatiotyypin mukaan Yhteensä 36.2% 37.8% 26.0% alle 6 työntekijää 70.6% 14.7% 14.7% 6 25 työntekijää 27.4% 46.8% 25.8% yli 25 työntekijää 16.0% 45.2% 38.7% 0.0% 20.0% 40.0% 60.0% 80.0% 100.0% Naisorganisaatiot (100% naisia yht. ja/tai palkattuina) Naisvaltaiset organisaatiot (yli 50% naisia yht.) Miesvaltaiset organisaatiot (yli 50% miehiä yht.) Voidaan havaita myös, että mitä isommasta organisaatiosta on kyse, sitä pienempi on naisten osuus. Siinä missä heidän osuutensa on n. 70 % niissä naisten organisaatioissa, joilla on 5 työntekijää (palkatonta tai palkattua), se on enää 16 % työntekijämäärän ollessa 25. Vastakohtana noin kahta viidesosaa isoista organisaatioista voidaan luonnehtia miesvoittoisiksi, mutta vain n. 15 %:a pienistä instituutioista. Isoissa organisaatioissa miesten osallistuminen nousee siis epäsuhtaisen usein yli 50 %:n, joskin tämä suhde johtuu ennen kaikkea palkattomien suuresta määrästä: miesvoittoisissa järjestöissä 76,7 % henkilöistä toimii palkatta (kaikki järjestöt: 56,9 %). On kautta linjan nähtävissä että yhteisötalous tarjoaa työllisyyspotentiaalin jota, mitä palkattuun työhön tulee, varsinkin naiset voivat hyödyntää. Miehet osallistuvat naisia useammin palkatta, tämä koskee varsinkin isoja organisaatioita ja johtokuntatehtäviä. Seuraava askel on analysoida missä määrin tämä sukupuolen mukainen eriytyminen vaikuttaa palvelutarjontaankin. 9

11 2.2 SUKUPUOLEN MUKAAN ERIYTYNYT PALVELUTARJONTA Steyr-Kirchdorfin yhteisötaloudessa toimivat 146 organisaatiota tarjosivat joulukuussa 2004 yhteensä 284 erilaista palvelua keskimäärin tämä tarkoittaa kahta eri palvelua järjestöä kohden. Tarjottujen palvelujen määrä on tässä riippumaton järjestössä aktiivisten naisten osuudesta. Niin naisjärjestöillä kuin naisvoittoisilla ja miesvoittoisilla järjestöillä on tarjottavina samassa määrin palveluja, mutta voidaan nähdä että sukupuoli vaikuttaa huomattavasti siihen miten ne eriytyvät alakohtaisesti. Sektorit, joilla palveluja tarjotaan, sukupuolen mukaisen organisaatiotyypin mukaan Terveys 51.9% 33.7% 14.4% Opetus 43.2% 33.3% 23.5% Sosiaaliala 39.3% 36.4% 24.3% Kulttuuri 10.5% 50.9% 38.6% Vapaa-aika ja matkailu 25.9% 32.9% 41.2% 0.0% 20.0% 40.0% 60.0% 80.0% 100.0% Naisorganisaatiot (100% naisia yht. ja/tai palkattuina) Naisvaltaiset organisaatiot (yli 50% naisia yht.) Miesvaltaiset organisaatiot (yli 50% miehiä yht.) Terveys-, opetus- ja sosiaalialan palvelut ovat epäsuhtaisen usein naisten tuottamia. Naisvoittoisten instituutioiden kohdalla ne ovat toiseksi yleisimmät palvelut, ja lisäksi nämä instituutiot tuottavat noin puolet kulltuuri- ja taidepalveluista. Tiettyä erikoistumista voidaan havaita myös miesvoittoisissa taide- ja kulttuurialojen sekä vapaa-ajan ja matkailun instituutioissa. Vaikka vain neljäsosa näiden alojen instituutiosta on luonnehdittavissa miesvoittoisiksi mitä tulee henkilökunnan sukupuolijakauman, ne tuottavat noin kaksi viidesosaa näiden kahden sektorin palveluista. Tarjottujen palveluiden asiakkaiden voidaan myös todeta eriytyvän organisaation sukupuoliluonteen mukaan. Siinä missä yksityishenkilöille ja kotitalouksille suunnatut palvelut ovat lähinnä naisjärjestöjen tai naisvaltaisten organisaatioiden tarjoamia, miesten dominoimien järjestöjen palvelut kohdistuvat epäsuhtaisen usein yhdistyksille ja organisaatioille, kunnille ja yrityksille. 10

12 Tarjottujen palvelujen asiakkaat sukupuolen mukaisen organisaatiotyypin mukaan Kotitaloudet ja yksityishenkilöt 47.2% 32.5% 20.3% Yhdistykset 33.3% 28.0% 38.7% Kunnat 25.0% 32.8% 42.2% Yritykset 23.2% 26.8% 50.0% 0.0% 20.0% 40.0% 60.0% 80.0% 100.0% Naisorganisaatiot (100% naisia yht. ja/tai palkattuina) Naisvaltaiset organisaatiot (yli 50% naisia yht.) Miesvaltaiset organisaatiot (yli 50% miehiä yht.) Näin ollen 36,2 % Steyr-Kirchdorfin järjestöistä ovat naisten ylläpitämiä, mutta ne tuottavat vain noin neljänneksen kuntaviranomaisille tai yrityksille suunnatuista palveluista ja melkein puolet kotitalouksille ja yksityishenkilöille tarkoitetuista palveluista. Yhteisötalousmarkkinoiden segmentoitumisen jatikumisesta on kyse myös silloin, kun eriytymisprosessi laajenee koskemaan sitä mille konkreettisille kohderyhmille palveluja tarjotaan. Naisille tai vanhemmille ja perheille erityisesti suunnattuja palveluja tarjoavat epäsuhtaisen usein naisten organisaatiot. Yli puolet niistä palveluista, jotka kohdistuvat henkilöihin joilla on henkisiä ongelmia tai sosiaalisia oppimiseen liittyviä rajoituksia, ovat naisvoittoisten organisaatioiden tarjoamia. Sama koskee yli 50-vuotiaille tarkoitettuja palveluja. Vastakohtaisesti niitä palveluja, jotka eivät liity mihinkään tiettyyn ikäryhmään, tuottaa useimmiten miesvoittoiset organisaatiot. 11

13 Tarjottujen palvelujen kohderyhmät sukupuolen mukaisen organisaatiotyypin mukaan Naiset 59.4% 28.1% 12.5% Vanhemmat & perheet 54.0% 29.9% 16.1% Psyykkisesti tai sosiaalisesti ongelmaiset 39.3% 51.8% 8.9% Yli 50-vuotiaat 31.9% 53.2% 14.9% Terveysongelmaiset 44.0% 36.0% 20.0% Työttömät 38.1% 40.5% 21.4% Lapset ja nuoret 36.0% 40.4% 23.6% Ei erityistä ryhmää 18.7% 33.3% 48.0% 0.0% 20.0% 40.0% 60.0% 80.0% 100.0% Naisorganisaatiot (100% naisia yht. ja/tai palkattuina) Naisvaltaiset organisaatiot (yli 50% naisia yht.) Miesvaltaiset organisaatiot (yli 50% miehiä yht.) Sen sijaan ei ole havaittavissa mitään vastaavaa segmentoitumista niissä palveluissa, joiden kohderyhmä ovat terveysongelmaiset, työttömät tai lapset ja nuoret. Prosentuaalisesti jakauma on melko lailla suhteessa kunkin organisaatiotyypin levinneisyyteen. Sukupuolen mukaiset erot ovat yhtä ilmeiset kun puhutaan palveluiden säännölllisyydestä ja hinnoista: jatkuvan muutoksen alaiset ja siten oletettavasti jatkuvasti uudistuvat palvelut ovat useimmiten naisten organisaatioiden tuottamia miesvoittoisten suunnatessa useammin pysyvien, muuttumattomien palveluiden tarjoamiseen. 12

14 Palvelujen säännöllisyys ja maksullisuus sukupuolen mukaisen organisaatiotyypin mukaan Muuttuvat palvelut 50.0% 31.0% 19.0% Pysyvät palvelut 31.7% 33.5% 34.8% Ilmaispalvelut 38.9% 44.4% 16.7% Maksulliset palvelut 37.1% 25.8% 37.1% 0.0% 20.0% 40.0% 60.0% 80.0% 100.0% Naisorganisaatiot (100% naisia yht. ja/tai palkattuina) Naisvaltaiset organisaatiot (yli 50% naisia yht.) Miesvaltaiset organisaatiot (yli 50% miehiä yht.) Asiakkaalle maksulliset palvelut ovat epäsuhtaisen usein miesvoittoisten organisaatioiden tuottamat, kun taas naisten hallitsemissa organisaatioissa ilmaispalvelut ovat yleisimmät. 2.3 TIEDON JA TUEN TARVE Vaikka organisaatioiden sukupuolierityisiä eroja siis on sekä palkallisen/palkattoman työn että palveluiden luonteen suhteen, tällaista eroa ei toisaalta ole instituutoiden lausutussa tiedon ja tuen tarpeessa. Näyttää siltä että niillä on sama tarve riippumatta naisten osuudesta organisaatiossa. Tämä tuen tarve tulee yleisimmin esille suhdetoimnnan kohdalla: useampi kuin joka kolmas organisaatio näkee siinä parantamisen mahdollisuuden, johon ne tarvitsevat ulkoista tietoa tai tukea. Toiseksi ilmeisimmin tarve näkyy pyrkimyksessä ammattimaisuuteen (esim. organisaation kehittäminen, lakitekniset kysymykset, markkinointi, markkinointitutkimus jne.), missä taas kerran noin kolmannes organisaatioista esittää tukitarvetta. 13

15 Tiedon ja tuen tarve Suhdetoiminta 37.7% Ammattimaisuus 31.5% Verkostot 18.5% Yhteistyö 15.8% 0.0% 10.0% 20.0% 30.0% 40.0% 50.0% (n = 146 organisaatiota Steyr-Kirchdorfissa) Lopuksi: joka kuudennella organisaatiolla tuen tarve liittyy keskeisesti verkostumiseen ja/tai yhteistyöhön muiden organisaatioiden kanssa. 2.4 JOHTOPÄÄTÖKSET Kuten muissakin tuoreissa tutkimuksissa on osoitettu, yhteisötaloudelle ominaista on naisten suuri osuus osallistumisen ja palkkatyön suhteen sekä miesten korkea osuus johtoelimissä (vrt. L&R Sozialforschung 2003, IHS-Kärnten 2003). Tämä koskee myös Steyr-Kirchdorfin maakunnan yhteisötaloutta, minkä sukupuolisensitiivinen tutkimus ulottuu laajemmalle osoittaen merkitseviä eroja myös palvelutarjonnassa: Terveys-, opetus- ja sosiaalipalvelusektoreiden palvelutarjonta, joka suuntaa yksityishenkilöihin ja ruokakuntiin (ennen kaikkea naisiin ja perheisiin) ja jota luonnehtii jatkuvasti muuttuva tarjonta, on useimmiten pienhenkilökuntaisten naisten organisaatioiden tuottamaa. Ne taide- ja kulttuuripalvelut sekä vapaa-aika- ja matkailualan palvelut, jotka on suunnattu ensisijaisesti yrityksille, kunnille, yhdistyksille ym. organisaatioille ja tarjoavat pysyviä ja maksullisia palveluja, ovat epäsuhtaisen usein sellaisten organisaatioiden tuottamia, joissa miesten osuus on korkea (yli 50 %) ja joiden työt usein myös ovat melko laajalti palkattomien luottamushenkilöiden varassa. Näiden kahden väliin jäävät naisvaltaiset organisaatiot (naisten osuus yli 50 % mutta alle 100 %); eniten niitä on taide- ja kulttuurisektorilla ja ilmaispalveluja asiakkailleen tarjoavien joukossa, mutta muutoin niitä löytyy verraten monelta eri alalta. 14

16 ESIMERKKEJÄ JA KIRJALLISUUS 3 ESIMERKKEJÄ E-TRAIN - LENTÄVÄ LUOKKAHUONE Toimija: organisaatiomuoto Yhdyshenkilö: Osoite puhelin fax sähköposti www-sivut Verein Frauenarbeit Steyr (Frauenstiftung Steyr) yhdistys (Frauenstiftung: säätiö) Judith Cerwenka osastopäällikkö: innovatiiviset pilottihankkeet A-4400 Steyr, Itävalta, Wagner Strasse 2-4 (+43) (0) (+43) (0) Vaikutusalue/paikkakunta Steyr-Kirchdorfin maakunta (Ylä-Itävalta) Kohderyhmät Projektikuvaus Sukupuolierityinen toiminta Maaseudun asukkaat (erit. naiset), joita kiinnostaa uusi tieto- ja viestintäteknologia, mutta joilla on vain rajallinen pääsy siihen; jotka haluavat parantaa ammatillisia mahdollisuuksiaan täydennyskoulutuksen ja pätevöityimisen avulla tai valmistautua palaamaan työhön; jotka elämäntilanteesta takia tarvitsevat joustavan, yksilöllisen oppimismahdollisuuden (hoivavelvoitteita tai liikkumisrajoituksia); jotka haluavat toimia kouluttajina Hanke luo kannettavien tietokoneiden avulla räätälöidyn yhteyden tietoverkkoon yhteiskunnan oleviin rakenteisiin (esim. kouluihin, kunnankirjastoihin). Hanke rohkaisee osanottajia nauttimaan oppimisesta ja motivoi pyrkimään omaehtoiseen ja yksilölliseen oppimistavoitteeseen. Projektin tietokonemoduuleissa on käytettävissä koulutusmarkkinoiden tarjoamia nykyaikaisten oppimismuotojen hyödyntämiseen tarvittavia työkaluja. Seminaareja erit. aihepiiristä oppiminen, tieto- ja viestintäteknologia ja työmarkkinat (esim. oppimaan oppiminen, oppimisohjelmien käyttö, tietotekniikan perusteet, työmarkkinat ja koulutuskonsultointi). Hanke nähdään virikkeistäjänä tarjonnan laajentamiseksi paikallisiin toimijoihin. Paikallistoimijoita tuetaan kouluta kouluttajaa hengen sekä verkostoinnin avulla niin, että vielä luokkahuoneen lennettyä eteenpäin on mahdollista jatkaa menetelmiä ja toimintaa itsenäisesti ja kestävästi. Naisia rohkaistaan oppimaan tuntemaan tietokone ja oppimaan käyttämään sitä. Projekti luo sille mahdollisimman matalan kynnyksen ja ottaa huomioon naisten 15

17 ESIMERKKEJÄ JA KIRJALLISUUS Tulokset henkilökohtaiset tilanteet, tarpeet ja kiinnostuskohteet. Työ- tai täydennyskoulutusmahdollisuuksia lisätään tietokoneisiin liittyvän yksilöllisen pätevöitymisen avulla, minkä seurauksena maaseudun naisten epäedullinen erityisasema kohenee. Lentävä luokkahuone edustaa Steyr-Kirchdorfin maakunnassa aivan uutta palvelutarjontaa. Projektissa suoritettu arviointi tuo esille kaikissa kunnissa todetun tarpeen räätälöidylle, hajakeskitetylle opetustarjonnalle. Hankkeen kahden ensimmäisen vuoden aikana 211 henkilöä (joista 91 % naisia) osallistui yhteensä 145 kurssille jokaisen henkilön ottaessa keskimäärin 4 5 kurssia. Osanottajat osoittivat hyvin korkeaa tyytyväisyyttä kursseihin sekä yksilöllistä oppimisvauhtia ja opetuspanosta opettajilta/valmentajilta. Esimerkiksi 98,7% osanottajista sanoi kurssin antaneen (yleisesti ottaen) heille paljon ja 94,4 % halusi hyödyntää harjoittelu- ja koulutusmahdollisuuksia jotka veisivät heidät pidemmälle. Suuren kysynnän ja oppimenestyksen tuloksena Lentävä luokkahuone -hanketta jatkettiin 2 vuodella joulukuuhun Se antaa parast aikaa kenttäopetusta 16 uudelle paikallisyhteisölle Steyr-Kirchdorfissa. Rahoitus EU Kansallinen Yksityinen Muu Toimija: organisaatiomuoto Yhdyshenkilö: Osoite puhelin sähköposti www-sivut FIFTITU% - YLÄ-ITÄVALLAN TAITEEN JA KULTTUURIN NAISVERKOSTO FIFTITU% - Frauen in Kunst und Kultur in Oberösterreich yhdistys Herta Gurtner, tj Kapuzinerstrasse 36/1, A-4020 Linz, Itävalta (+43) (0) Vaikutusalue/paikkakunta Ylä-Itävalta/Itävalta sekä kansainvälisesti Kohderyhmät taiteilijat, taide- ja kulttuurialan toimijat Projektikuvaus poliitikot taiteesta kiinnostunut yleisö Taiteissa toimivien naisten v Ylä-Itävallassa perustama ylialueellinen, poliittisesti sitoutumaton yhdistys. Työn painopisteet: Palveluja, neuvontaa ja tietoa luoville naisille taiteen ja kulttuurin saroilla (esim. lehti, kirjasto, rahoitusneuvonta jne.); Taiteilija- ja asiantuntijatietokanta; 16

18 ESIMERKKEJÄ JA KIRJALLISUUS Sukupuolierityinen toiminta Teematilaisuudet tarkotuksena tarjota taiteilijoille yleisöä ja verkostumista yleensä; Kulttuuripoliittinen toiminta: esim. luettelo frauen.kultur.forderungen : vaatimusten luettelo tarkoituksena saavuttaa taiteissa ja taideaktiviteeteissa symmetria sekä tukea liittovaltiotasolla naisten luovaa taiteellista työtä Itävallassa (kts. FIFTITU%:n sukupuolierityisen toiminnan tavoitteina on taiteiden ja kulttuuriaktiviteettien edistäminen naisten keskuudessa; haaste poliitikoille ryhtyä vastuulliseen toimintaan vastauksena feministien työhön; naisten ja taiteiden vastaisten tendenssien varhainen tunnistaminen ja vastatoiminta; kannanotot ajankohtaisiin feministisiin ja kulttuuripoliittisiin kysymyksiin sekä keskustelun kannustaminen kansallisella taide- ja kulttuurinäyttämöllä; naisten kansanäänestysten toteuttaminen. Tulokset Toimisto kokopäiväisine työntekijöineen huhtikuusta -02. Monet frauen.kultur.forderungen -luettelon vaatimuksista on jo toteutettu poliittisesti, esim. huomioimalla aika lasten kasvattamiselle vuoden 2005 taiteen valtionpalkinnoissa. Rahoitus EU Kansallinen Yksityinen Muu NAISTEN TERVEYSKESKUS, LINZ Toimija: organisaatiomuoto Yhdyshenkilö Osoite puhelin fax sähköposti www-sivut Frauengesundheitszentrum Linz yhdistys Friederike Widholm, tj Kaplanhofstr. 1, 4020 Linz, Austria (+43) (0) (+43) (0) Vaikutusalue/paikkakunta Linz (Ylä-Itävalta) Kohderyhmät Naiset joita kiinnostaa terveys tai joilla on erityiset terveyshuolet Projektikuvaus somato-psyko-sosiaalialan laitokset poliittiset päätöksentekijät Naisten terveyskeskus Linz perustettiin v Se tekee ennaltaehkäisevää työtä, konsultoi, tarjoaa hoitoja ja kou- 17

19 ESIMERKKEJÄ JA KIRJALLISUUS Sukupuolierityinen toiminta luttaa naisten terveydestä. Toiminnan painopisteet ovat: kokonaisvaltainen/holistinen konsultointi ja hoito (tiedotus, konsultointi, terapia); terveysvoimavarojen kehittäminen, apu omaapuun, omaehtoisuuden ja oman kehon tuntemuksen edistäminen, potilaan oikeudet, resurssien käytön kriittinen analyysi, naisten elämänsuunnitelmien luonnosteleminen; verkostuminen olevien somato-psyko-sosiaalialan laitosten kanssa; tutkimustoimintaa naisiin ja terveyteen liittyvissä kysymyksissä aina polittiseen neuvonantoon ja laadunvarmistukseen asti Antamalla naisille apua oma-apuun he savat lisää omatoimisuutta ja asiantuntemusta sekä motivaatiota ennalta ehkäisevään terveydenhoitoon ja tukea terveyden edistämiseen. Tavoitteena on virkistää terveydenhoitoa vastaamaan naisten tarpeisiin ja osallistua tämän toteuttamiseen kunnioittaen naisen arvokkuutta, antaa asianmukaista neuvontaa ja hoitoa, todeta mahdollisia terapia- ja hoitomenetelmiä ja puolustaa naispotilaiden oikeuksia. Toimija: organisaatiomuoto Yhdyshenkilö: Osoite puhelin fax sähköposti www-sivut GOEINFACH GLEICHSTELLUNG - JUST GEM - tasa-arvon valtavirtaistamisen integrointi Steiermarkin osavaltion työllisyyspolitiikkaan EQUAL-hanke jossa 29 kumppanuusorganisaatiota Tavoite 3 -koordinointi: NOWA yhdistys Heide Cortolezis, pj Vaikutusalue/paikkakunta Steiermarkin osavaltio Rudolf-Hans-Bartsch-Strasse 15-17, 8020 Graz, Itävalta (+43) (0) (+43) (0) sekä Kohderyhmät Tasa-arvon valtavirtaistamisen edustajat Projektikuvaus Työmarkkinapoliittisten järjestöjen johtotasot Työmarkkinatoimenpidevastaavat Mielipidejohtajat ja poliittiset edustajat Tasa-arvon toteuttaminen kulkee usein käsi kädessä lukuisten erillisten yksittäisten projektien kanssa. Monilta projekteilta puuttuu sekä perustava verkoston tuki että 18

20 ESIMERKKEJÄ JA KIRJALLISUUS Sukupuolierityinen toiminta kestävyyden näkökulma. Steiermarkin EQUAL-kumppanuus on siksi ottanut yleistavoitteekseen luoda integroitu kokonaismalli naisten ja miesten tasa-arvon toteutumiselle työelämässä. Erityisesti työllisyyspolitiikan näkökulmasta on oleellista huomioida järjestelmällisesti naisten ja miesten erilaiset elämäntilanteet, prioriteetit ja tarpeet. Eräs perusperiaatteista on ottaa kantaa varsinkin missä olosuhteet ovat muuttumassa jotta tasa-arvon valtavirtaistaminen saadaan ankkuroitua alueellisella ja institutionaalisella tasolla. Päämäärän saavuttamiseksi toteutetaan seuraavat: Asiantuntijuuden ja keinojen saavuttaminen:tiedon ja osaamisen siirto, opetustarjonta (esim. ammattikoulutusta mm. organisaatioiden sisäisille tasaarvovastaaville), työkalujen kehittäminen organisaatiosisäisen tasa-arvovaltavirtaistamisen suuntautumisen diagnostisoimiseksi ja toiminnan sukupuolierityisten vaikutusten arvioimiseksi. Tietopohja ja tuki: sukupuolierityisen työmarkkinapolitiikan kannalta oleellisen tiedon mittaaminen (alueellinen tiedonseuranta), itsearviointityökalujen kehittäminen, työpajoja alueellisista sukupuoliprofiileista; Alueellisten pilottihankkeiden kehittäminen ja toteuttaminen: tiedonhallinta, tasa-arvon valtavirtaistamisen toteutuksen konsultointi, tuki alueellisille hankkeille; Kestävä toteutus: Tasa-arvon valtavirtaistamisen ankkurointi, seuranta ja valvonta sekä verkostointi. Tulokset Tasa-arvon valtavirtaistamisen projekteja poliittisissa organisaatioissa, jotka kussakin tapauksessa koordinoi koulutettu tasa-arvovastaava: Grazin kaupunki; Itävallan Teollisuuden Liitto; Itävallan Ammattijärjestöjen Keskusliitto; Eibiswaldin liiketoimintaklusteri; AMS Steiermark; Itä-Steiermarkin aluehallintoosasto; Liezenin sosiaaliapuyhdistys; Grazin paikallisaluehallintopiiri, Telepark Bärnbach ja Steiermarkin teknologiakeskukset; Liezenin aluehallinto; liittovaltiollinen sosiaalipalveluosasto. Rahoitus EU Kansallinen Yksityinen Muu VFQ Toimija: organisaatiomuoto nais- ja osaamisyhtiö VFQ MBH voittoa tavoittelematon osakeyhtiö 19

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Tasa-arvoaamiainen arvoaamiainen 19.3.2014 Erikoistutkija Tapio Bergholm (kiitokset Antti Saloniemi, Pekka Myrskylä, Noora Järnefelt, Lasse Tarkiainen, Tiina Pensola et

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507.

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 17.4.2013 PE510.492v01-00 TARKISTUKSET 1-22 Sharon Bowles (PE507.945v01-00) sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta rahoituspalvelualalla

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Lähtökohdat Uudistettu tasa-arvolaki (2005) Taustalla EU:n samapalkkaisuus ja tasa-arvodirektiivit naisten

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä laiksi lastenhoidon tuista (STM062:00/2014) Väestöliitto ry lausuu kunnioittaen seuraavaa: Väestöliitto ei kannata ehdotusta

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot

SUPERNAINEN? Nainen yrittäjänä ja johtajana? j Kokkolassa 8.3.2010 Riitta Viitala Vaasan yliopisto Mistä on pienet tytöt tehty? Stakes 2006 Nuorten elinolot -tutkimus: Tytöt kouluttautuvat pidemmälle ja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

TALOUSALUEPARLAMENTTI

TALOUSALUEPARLAMENTTI TALOUSALUEPARLAMENTTI NÄKEMYKSIÄ NUORTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA TARJOLLA OLEVIIN PALVELUIHIN HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN SEUDULLA 18.8.2010 Viljo Venäläinen Nuoret työttömänä, yleisimmät ammatit Riihimäen

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Maritta Pohlsin (Suomalainen Naisliitto) ja Paula Syväniemen (Kalevalaisten Naisten Liitto) vetämässä teematyöpajassa Kulttuuri hyvinvoinnin

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä

Lisätiedot

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014 Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen, jossa käsiteltiin seuraavia

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi Fonecta Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 03 Fonecta.fi-sivustolla kävijä Olen 5-vuotias nainen. Asun kaksin puolisoni kanssa Etelä- Suomessa pienemmällä paikkakunnalla. Käyn Fonectan sivustolla

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Lasku lapsensaannista

Lasku lapsensaannista Lasku lapsensaannista Sami Napari (ETLA) Perhe ja ura tasa-arvosuunnittelun haasteena hankkeen päätösseminaari 31.1.2008 Säätytalo, Helsinki Esityksen rakenne Perhevapaiden kustannukset yritystasolla Maliranta

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot