Tulevaisuuden näkymiä 4/2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuuden näkymiä 4/2005"

Transkriptio

1 Tulevaisuuden näkymiä 4/2005 Sisältää mm. Nuorten liikennekäyttäytyminen Maantielaki voimaan vuoden 2006 alusta Katsaus: Maa- ja vesirakennusalan markkinatilanne Tiehallinto Joulukuu 2005

2 Tiehallinto Asiakkuus, toimintaympäristötieto Tulevaisuuden näkymiä 4/2005 Sisältö 3 Lukijoille 5 Nuorten liikennekäyttäytyminen 12 Maantielaki voimaan vuoden 2006 alusta 19 Katsaus: MVR-alan markkinatilanne 29 Lyhyesti: Ajaako MeWe sukupolvi henkilöautolla 31 Future Survey-poimintoja Tulevaisuuden näkymiä ilmestyy n. neljästi vuodessa. Lehden kustantaja on Tiehallinto ja julkaisija asiakkuusprosessi. Toimitukseen kuuluvat Nils Halla (vastaava toim.) ja Veijo Kokkarinen. Toimituksen osoite on Tiehallinto/A, PL 33, Helsinki, p (Halla), faksi Jakelutoivomukset vastaavalle toimittajalle. - ISSN

3 2 Tulevaisuuden näkymiä 4/2005

4 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Lukijoille Joka viides suomalainen lukeutuu ikäryhmään nuoret, jos rajoina pidetään ikävuosia Tärkeä rajavuosi on 18 vuoden ikä, jolloin useimmat nuoret hankkivat ajokortin. Seuraukset näkyvät hyvin selvästi matkasuoritteessa: vuotiaiden suoritteesta 55 % ja vuotiaiden ikäryhmien suoritteesta % tehdään henkilöautolla. Kati Kiiskilä ja Marko Mäenpää profiloivat kirjoituksessaan nuorten liikkumista tuoreen Henkilöliikennetutkimus aineiston pohjalta. Lisää nuorista on Lyhyesti osassa, jossa kuvaillaan hieman ns. MeWe sukupolvea. Uusi vuoden 2006 alusta voimassa oleva maantielaki määrittelee ne puitteet, joissa Tiehallinto hoitaa tienpitotehtäväänsä. Laki korostaa kokonaisnäkemystä liikennejärjestelmästä ja yleisperiaatteena on, että maankäytön suunnittelu ohjaa teiden suunnittelua. Matti Hämäläinen käy kirjoituksessaan läpi maantielain keskeisimpiä kohtia. Lehden lopussa on tavan mukaan valikoima Future Survey tiivistelmäaineistoa. N. Halla S-posti: Tulevaisuuden näkymiä lehtien artikkelit ovat luettavissa myös Tiehallinnon www-palvelussa, osoite on:

5 4 Tulevaisuuden näkymiä 4/2005

6 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Kati Kiiskilä ja Marko Mäenpää Insinööritoimisto Liidea Oy Nuorten liikennekäyttäytyminen Nuoruus on vanhemmista irtaantumisen ja vertaisryhmiin tiiviimmin kiinnittymisen elämänvaihe. Nuorista puhutaan usein marginaalisena ryhmänä unohtaen, että laajan määritelmän mukaan joka viides suomalainen on nuori. Nuorten liikkumiskäyttäytyminen eroaa aikuisista usealla tavalla. Nuoren kulkutapavalinnoissa korostuu liikkumisen hinta enemmän kuin aikuisilla, liikenteessä viihtyminen on nuorille tärkeämpää kuin keski-ikäisillä, osa kulkutavoista tulee nuorille mahdolliseksi vasta iän karttuessa, nuorten riski joutua onnettomuuteen on tieliikenteessä muita ikäryhmiä suurempi ja nuorten joukossa kokemattomia ja satunnaisautoilijoita on enemmän kuin muissa ikäryhmissä. Tässä artikkelissa käsitellään nuorten liikennekäyttäytymistä matkustuskäyttäytymisen tunnuslukujen ja liikenneturvallisuusteeman kautta. Artikkeli perustuu Tiehallinnon Astar (Asiakasryhmien tarpeet) -tutkimusohjelmassa tehtyyn laajempaan selvitykseen Nuorten tarpeet liikkujaryhmänä. Nuorten määritelmä ja matkustuskäyttäytymisen tunnuslukuja Nuoruus on vanhemmista irtaantumisen ja vertaisryhmiin tiiviimmin kiinnittymisen elämänvaihe. Nuoruuden määritelmä vaihtelee eri tutkimustilanteissa. Varhaisnuoruuden katsotaan yleensä alkavan noin 12 vuoden iässä, varsinaisen nuoruuden noin 15 vuoden iässä ja myöhäisnuoruuden ajoittuvan noin vuoden ikään. Tilastollisen määritelmän mukaan, joka viides suomalainen on nuori, eli vuotias. Tiukemman, matkustuskäyttäytymisestä ja elämänvaiheesta lähtevän ikämäärittelyn mukaan nuori on vuotias, jolloin ikähaarukkaan kuuluu joka kahdeksas suomalainen. (Tilastokeskus 2005). Nuoren mahdollisuus osallistua liikenteeseen erilaisten moottoriajoneuvojen kuljettajana kasvaa iän karttuessa. Merkittävin ikäraja on 18 vuotta, jonka jälkeen nuorelle tulee mahdolliseksi hankkia ajolupa henkilöautoon. Alle ja yli 18- vuotiaita onkin syytä tarkastella toisistaan poikkeavan matkustuskäyttäytymisen vuoksi erillisinä liikkujaryhminä. Kun tarkastellaan nuorten matkustuskäyttäytymistä perustunnusluvuilla (matkaluku, -aika ja -suorite), merkittävä ero sekä nuorten eri ikäryhmien että nuorten ja aikuisten välillä on matkasuoritteessa. Nuorten päivittäinen matkasuorite on aikuisten vastaavaa lyhyempi. Keskimääräinen päivittäinen matkasuorite kasvaa nuoruusvuosien aikana, joka kertoo elämänpiirin laajenemisesta ja kulkutapajakauman muuttumisesta moottoriajoneuvopainotteisemmaksi. Nuorten ja aikuisten matkaluku ja matka-aika sen sijaan ovat lähellä toisinaan. Niissä muutokset myös nuoruuden aikana ovat melko pieniä. (HLT 2005)

7 6 Tulevaisuuden näkymiä 4/2005 Taulukko 1: Nuorten liikkumisen tunnuslukuja (HLT 2005). Vuorokauden keskimääräinen liikkuminen Ikäryhmät Yhteensä v v v v. Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk) 2,9 3,2 3,3 3,2 Matkasuorite (km/henkilö/vrk) 36,5 47,2 52,6 47,2 Matka-aika (min/henkilö/vrk) 74,3 75,7 80,2 77,0 Miksi nuori liikkuu? Kaverisosiaalisuus ja viihtyminen näkyvät nuorten matkustuskäyttäytymisessä vuotiaiden matkoista lähes puolet ja matkasuoritteesta lähes kaksi kolmasosaa syntyy vapaa-ajanharrastuksiin tai vierailuihin liittyvillä matkoilla (HLT 2005). Nuoret eroavat ajankäyttötutkimuksen mukaan aikuisista käyttämällä päämäärättömään vapaa-ajan ajeluun aikaa huomattavasti enemmän kuin aikuiset (Pääkkönen & Niemi 2002). Työhön, opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyvät pakolliset matkat muodostavat vain noin kolmanneksen nuorten tekemistä matkoista sekä suoritteella, matkojen määrällä että matka-ajalla mitattuna (HLT 2005). 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 27 % 29 % 17 % 21 % 2 % 13 % 35 % 30 % 21 % 9 % 12 % 4 % 3 % 9 % 12 % 19 % 16 % 16 % Matkaluku (matkaa/hlö/vrk) Matkasuorite (km/hlö/vrk) Matka-aika (min/hlö/vrk) muu vapaa-aika mökki vierailu ostos, asiointi työasia koulu, opiskelu työ Kuva 1: vuotiaiden matkaluku, matkasuorite ja matka-aika (HLT 2005). Nuoruusvuosien aikana yksilön elämä muuttuu merkittävästi. Nuori itsenäistyy, ottaa vastuun omasta taloudenhoidostaan ja vähitellen myös lapsista vuotiaista yhdeksän kymmenestä asuu lasten asemassa perheessä, mutta vuotiaista enää alle kolmannes vuotiaista joka kymmenes asuu taloudessa, jossa yksin tai puolison kanssa kantaa vastuuta lapsesta. Vastaava osuus vuotiaista on noin 30 %. (Nuora 2005). Nuoren aseman muutos perheessä näkyy asiointimatkojen määrässä. Kun vuotiaiden ikäryhmä tekee keskimäärin 0,7-0,8 ostos- ja asiointimatkaa vuorokaudessa ja matkustavat niiden vuoksi 4,5-6 kilometriä, niin vuotiaat tekevät ostos- ja asiointimatkoja puolet vähemmän (0,4 matkaa/vrk) ja matkat ovat lisäksi lyhyempiä. Suoritetta syntyy vain 1,5 kilometriä vuorokaudessa. Suoritteen kasvuun vaikuttaa osaltaan myös henkilöauton käytön mahdollisuuden

8 Tulevaisuuden näkymiä 4/ kasvu, jolloin lähikaupan sijaan asiointimatkat voidaan suunnata kauemmas. (HLT 2005). Toinen nuoruusvuosiin ajoittuva merkittävä elämänmuutos on nuoren astuminen työelämään vuotiaista työvoimaan kuuluu alle kolmannes ja vuotiaista noin kaksi kolmasosaa (Tilastokeskus 2004). Erityisesti alle 24- vuotiaille tyypillisiä ovat osa-aikaiset työsuhteet, jota selittää se, että useat nuoret tekevät työtä opiskelujen ohessa (Nuorisobarometri 2005). Työ-, koulu- ja opiskelumatkojen yhteismäärä pysyy lähes vakiona koko nuoruuden ajan, mutta matkatyyppien osuudet vaihtuvat vuotiaat tekevät koulu- ja opiskelumatkoja 0,9 matkaa/vrk ja työmatkoja noin 0,1 matkaa/vrk, kun taas vuotiailla tilanne on päinvastoin. Keskimääräisten työ-, koulu- ja opiskelumatkojen pituudet myös kasvavat hieman. Nuoren iän karttuessa niin kutsutussa pakollisten matkojen ryhmässä suurin kasvu matkojen määrässä ja pituudessa tapahtuu työasiamatkoissa. (HLT 2005) vuotiaan tekemä keskimääräinen matka on 15 km pitkä ja kestää keskimäärin 24 minuuttia. Matkan ajallisessa kestossa ei ole eroja nuorten ikäryhmien välillä toisin kuin matkan pituudessa vuotiaan keskimääräinen matka on 1,5 km keskimääräistä lyhyempi ja vuotiaan noin kilometrin pidempi. Matkojen keskimääräiset pituudet vaihtelevat matkan tarkoituksen mukaan, kuten kuvasta 2 ilmenee. (HLT 2005) vuotta vuotta työ, koulu, opiskelu km 1 km työasia 18 km muun vapaa-aika (pl. mökki) 4 km ostos, asiointi 12 km vierailu työ, koulu, opiskelu 16 km työasia km 15 km muun vapaa-aika (pl. mökki) 7 km ostos, asiointi 29 km vierailu Kuva 2: vuotiaiden ja vuotiaiden matkojen keskimääräisiä pituuksia matkan tarkoituksen mukaan esitettynä (HLT 2005). Kulkutapojen arvostus ja käyttö Merkittävin muutos nuoren kulkutapajakaumassa tapahtuu 18-vuotiaana, kun suurin osa suomalaisista nuorista hankkii ajokortin. Nuorten innostus ajokortin hankintaan ei Suomessa näytä laimenneen viime vuosina. Tosin pääkaupunkiseudulla nuorten ajokortin hankkiminen on jo pitkään ollut muuta maata vähäisempää. (Häkkänen ym. 2003) vuotiaiden matkoista joka neljäs tehdään henkilöautolla. Yli 18-vuotiaiden ryhmissä henkilöauton kuljettajana tai matkustajana tehtyjen matkojen osuus

9 8 Tulevaisuuden näkymiä 4/2005 kaikista matkoista on selvästi yli puolet. Suoritteella mitattuna autoilun osuus kulkutapajakaumassa on vielä merkittävämpi vuotiaiden suoritteesta 55 % ja vuotiaiden ikäryhmien suoritteesta % tehdään henkilöautolla. (HLT 2005). Sukupuolten välillä on selvä ero autoilun omaksumisessa. Nuorille miehille on heti ajokortin saatuaan tyypillistä siirtyä henkilöauton kuljettajaksi, kun taas naiset matkustavat ajokortti-iän saavutettuaankin lähes kolmasosan automatkojen määrästä ja puolet automatkojen suoritteesta matkustajan penkillä. Erityisesti vuotiaat naiset ajavat keskimäärin lyhyempiä matkoja kuin samanikäiset miehet. (HLT 2005). Kävely ja pyöräily ovat tärkeitä kulkutapoja erityisesti vuotiaille. Ikäryhmä kävelee ja pyöräilee matkoistaan lähes puolet vuotiaat kävelevät ja pyöräilevät matkoistaan alle kolmanneksen ja vuotiaat vain neljäsosan. Kaikissa nuorten ikäryhmissä naiset kävelevät enemmän kuin miehet. Alle 18-vuotiaana pojat pyöräilevät enemmän kuin tytöt, mutta tätä vanhemmissa nuorten ryhmissä määrä on sama tai naiset pyöräilevät miehiä enemmän. (HLT 2005). Alle 18-vuotiaat kokevat joukkoliikenteen toimivaksi kulkutavaksi huomattavasti yli 18-vuotiaita nuoria useammin ja myös käyttävät sitä enemmän. Syyt joukkoliikenteen käyttämättä jättämiseen muuttuvat iän karttuessa. Alle 18-vuotiailla pääasialliset syyt jättää joukkoliikenne käyttämättä ovat lyhyet matkat ja kevyellä liikenteellä kulkeminen. Mitä vanhempiin nuorten ryhmiin siirrytään, sitä harvemmin nämä seikat tuodaan esille syynä, ja sitä useammin perusteluna on auton käyttö ja joukkoliikenteen heikko palvelutaso. (HLT 2005, Tiehallinto 2005). matkaa/hlö/vrk 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % v v v. muu joukkoliikenne HA matkustaja HA kuljettaja polkupyörä jalankulku muu 0,3 0,1 0,1 joukkoliikenne 0,6 0,4 0,3 HA matkustaja 0,8 0,4 0,4 HA kuljettaja 0,0 1,3 1,6 polkupyörä 0,5 0,3 0,2 jalankulku 0,8 0,7 0,7 Taulukossa arvot matkalukuja ja kuvassa prosentteja. Kuva 3: 15 17, ja vuotiaiden kulkutapajakauma (matkaa/hlö/vrk) (HLT 2005). Nuoret korostavat keski-ikäisiä enemmän hinnan merkitystä kulkutavan valinnassa. Kävely ja pyöräily valitaan kulkutavaksi edullisuuden vuoksi, myös talvel-

10 Tulevaisuuden näkymiä 4/ la. Nuoret ovatkin ikäryhmistä aktiivisin talvipyöräilijäryhmä (Tiehallinto 2005). Hinnan merkitys korostuu myös ajokortin hankinnassa. Toinen kahdesta merkittävästä syystä jättää ajokortti hankkimatta 18-vuotiaana on sen korkea hinta. Vaikka nuoret käyttävät joukkoliikennettä aktiivisesti, myös tämän kulkutavan valinnassa hinta näyttelee merkittävää roolia. Joukkoliikennelippujen hintoja pidetään kalliina. Matkustamisen hintaa ei nosteta esille turhaan. Erityisesti vuotiaat kotoa pois muuttaneet nuoret ovat taloudellisesti tiukoilla. Alle 24- vuotiaiden viitehenkilöiden talouksien käytettävissä olevat tulot ovat vain hieman yli puolet siitä, mitä talouksien käytettävissä olevat tulot ovat keskimäärin (Tilastokeskus 2004). Nuoret ja liikenneturvallisuus Nuorten liikkumiskäyttäytymistä tarkasteltaessa on mahdotonta ohittaa liikenneturvallisuusteemaa, sillä joka kolmas tieliikenteessä vakavasti loukkaantunut on vuotias. Nuoruuden vuosiin osuu kaksi henkilövahinkojen riskipiikkiä, eli 15-vuotiaiden mopo-onnettomuuksissa ja vuotiaiden henkilöautoonnettomuuksissa sattuneet henkilövahingot. (Liikenneturva 2005). Nuorten kyky havainnoida liikennettä on hyvä. Fyysiset ja motoriset ominaisuudet ovat käytännössä aikuisen tasolla. Ongelmana on kokemattomuus kuljettajana ja osalla nuorista myös omien taitojen yliarviointi ja kehitysvaiheeseen kuuluva halu rikkoa vallitsevia normeja. Nuorten omistamat autot ovat keski-iältään keskimääräistä autokantaa vanhempia, joka osaltaan vaikuttaa onnettomuuksien vakavuuteen (Kulmala 1999). Tärkeää on kuitenkin muistaa, että arvioiden mukaan riskihakuisesti käyttäytyviä on nuorista vain noin joka seitsemäs (Hatakka 2005, Luukkanen 2002). Pääosa nuorista kuljettajista on vastuullisia, mutta aluksi kokemattomia kuljettajia. Muiden tiellä liikkujien tulisi muistaa tämä. Merkittävin muutos nuorten liikenneturvallisuusasteissa on tapahtunut suhtautumisessa hieman päihtyneenä ajamiseen. Se koetaan sallittavammaksi kuin 20 vuotta sitten. Nuorten kuljettajien liikennesääntöjen noudattaminen on lisäksi hieman vähentynyt. (Laapotti ym. 2002). Myös nuoret itse korostavat turvallisuuden merkitystä, kuten pääkaupunkilainen nuori tiivistää tärkeintä on, että liikenne on nuorille safe. Nuorten kokemia liikenneturvallisuusongelmia ovat mm. tanko-, ratti- ja mopojuoppous, autoilijoiden piittaamattomuus suojateistä, ylinopeudet sekä hirvi- ja porokolarit. (Kiiskilä ym. 2005). Nuorten liikennekäyttäytymisen tulevaisuuden hahmottelua Nuorten tulevaisuuden liikennekäyttäytymistä arvioitaessa, tulee erottaa nopeasti muuttuva trendikäyttäytyminen hitaammin muuttuvista liikkumistarpeista. Jos muuttoliike ei merkittävästi muuta suuntaansa kaupunkiseuduilta poispäin suuntautuvaksi, sijaitsee nuorista yhä suurempi osuus tulevaisuudessa kaupunkiseuduilla, joka osaltaan vaikuttaa mm. nuorten mahdollisuuksiin ja tarpeisiin käyttää erilaisia kulkutapoja (Tilastokeskus 2005b). Syytä nuorten matkustamisen määrän vähenemiseen ei ole nähtävissä, ellei nuorten taloudellinen tilanne nykyisestä oleellisesti heikkene. Nuorten suoritteesta jo

11 10 Tulevaisuuden näkymiä 4/2005 nyt pääosa syntyy vapaaehtoisilla vierailu- ja vapaa-ajanmatkoilla. Pikemminkin näyttää siltä, että nuorilla olisi halua matkailla enemmänkin, jos varallisuus antaisi siihen mahdollisuuden (Kiiskilä 2000). Nuorten tekemien pitkien auto-, juna- ja lentomatkojen voikin ennakoida pikemmin kasvavan kuin vähenevän. Myöskään autoilun ja mopoilun merkitys nuoren elämässä ei näytä olevan vähenemässä, vaan pikemminkin päinvastoin. Mopoilun voittokulku tulee esille mm. ensirekisteröintimääristä. Vuonna 2004 ensirekisteröitiin mopoa, joka on yli kaksi kertaa enemmän kuin muutama vuosi aiemmin. Tällä hetkellä joka kolmas vuotias omistaa mopokortin. (AKE 2005). Myöskään ajokortin hankkimisen halussa ei ole Suomessa nähtävissä vähentymistä (Häkkänen ym. 2003). Ympäristöasenteiden voimistuminen on nähty potentiaalisena mahdollisuutena, joka voisi muuttaa nuorten halua autoilla. Osalla nuorista näin varmasti onkin, mutta laajasta ilmiöstä ei ainakaan toistaiseksi ole kyse. Esimerkiksi Kajaanissa ja Tampereen seudulla tehdyn tutkimuksen mukaan nuorten halu vähentää autoilua ympäristösyistä oli vähäisempi kuin muilla ikäryhmillä (Kiiskilä 2000). Jos autoilun ja mopoilun merkitys pysyy ennallaan tai jopa kasvaa nuorten elämässä, tavataan kokemattomia nuoria mopo- ja autokuljettajia Suomen teillä tulevaisuudessakin. Nuorten tieliikenneturvallisuusongelmat eivät tule ratkeamaan itsestään. Jos motorisoitujen kulkuvälineiden käyttömäärät jatkavat kasvuaan, saattaa vastavoimaksi jossain vaiheessa muodostua terveysongelmat. Vielä tällä hetkellä nuoret kävelevät ja pyöräilevät arjen matkoja aikuisia enemmän. Toivottavasti kevyen liikenteen väylät ovat turvallinen, luonteva ja monimuotoisen liikkumisen mahdollistava liikkumis- ja oleskelupaikka nuorille myös tulevaisuudessa. Kirjallisuutta AKE (2005). Ajoneuvohallintokeskuksen internet-sivut. Hatakka M. (2005). Nuoret kuljettajat Tutkijan näkökulma. Diaesitys Tiehallinnon nuorisoneuvottelukunnan kokouksessa HLT (2005). Henkilöliikennetutkimus , ennakkotiedot Julkaisematon aineisto. Häkkänen H., Britschi V., Sirkiä A. & Kanner H. (2003). Nuorten aikomus hankkia ajokortti. VTT tiedotteita 2075, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Espoo. Kiiskilä K., Mäenpää M. & Vaaranen H. (2005). Nuorten tarpeet liikkujaryhmänä. Tiehallinnon julkaisuja Julkaisu painossa. Kiiskilä K. (2000). Asenteet matkustuskäyttäytymisen selittäjinä. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 38/2000, Helsinki. Laapotti S., Keskinen E. & Rajalin S. (2002). Nuorten mies- ja naiskuljettajien liikenneasenteet vuosina 1978 ja Liikenneturva, Turun yliopiston psykologian laitos, Helsinki. Liikenneturva (2005). Tilastokatsaus Nuorten henkilövahingot tieliikenteessä vuosina

12 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Luukkanen L. (2002). Nuorten liikennekäyttäytyminen, riskikokemukset, eettiset tulkinnat ja suhtautuminen liikennekasvatukseen. Liikenneturvan tutkimusmonisteita 94/2002, Helsinki. Nuora (2005). Nuorten elinoloindikaattorit. (Tiedot tuottaa Tilastokeskus ja Stakes) Nuorisobarometri (2005). Erilaiset ja samanlaiset. Toimittanut Terhi-Anna Wilska. Pääkkönen H. & Niemi I. (2002). Suomalainen arki. Ajankäyttö vuosituhannen vaihteessa. Tilastokeskus, kulttuuri ja viestintä 2002:2. Tiehallinto (2005). Tiehallinnon tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus: talvi Muistio nuorten vastauksista. Julkaisematon. Tilastokeskus. (2005a). Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain Tilastokeskus. (2005b). Väestöennuste iän ja sukupuolen mukaan Tilastokeskus (2004). Tilastollinen vuosikirja Kirjoittajien yhteyshenkilön yhteystiedot Kati Kiiskilä Insinööritoimisto Liidea Oy p. (08)

13 12 Tulevaisuuden näkymiä 4/2005 Matti Hämäläinen Tiehallinto Maantielaki voimaan vuoden 2006 alusta Eduskunta hyväksyi uuden maantielain kesällä 2005 ja valtioneuvosto vuoden lopulla maantieasetuksen. Laki ja asetus ovat voimassa vuoden 2006 alusta. Maantielaki korvaa vuodelta 1954 olevan lain yleisistä teistä, johon on vuosien varrella tehty useita muutoksia. Lain uudistaminen kokonaisuudessaan oli tarpeen, koska aikaisempi laki oli useiden tehtyjen muutosten vuoksi epäyhtenäinen ja tienpidon painopiste on vanhan lain laatimisen ajoista siirtynyt uusien teiden rakentamisesta nykyisten väylien parantamiseen. Maantielaissa korostuu teiden suunnittelun entistä tiiviimpi kytkeytyminen alueiden käytön ja maankäytön suunnitteluun ja liikennejärjestelmän kehittämistä koskevaan suunnitteluun. Yleisen liikenteen ja maankäytön tarpeet ja liikenteen aiheuttamien haittojen torjuminen on ensisijaisesti pyrittävä ratkaisemaan liikennejärjestelmää ja olemassa olevaa tieverkkoa kehittämällä ja vasta sen jälkeen uuden tien rakentamisella. Tiensuunnittelun tulee perustua liikennejärjestelmän kehittämistä koskevaan suunnitteluun: korostetaan kokonaisnäkemystä liikennejärjestelmästä. Paikallistieluokka on menettänyt merkityksensä, kun kuntien ei ole tarvinnut osallistua paikallisteiden ylläpidon kustannuksiin. Tästä johtuen paikallistieluokka on poistettu ja yleiset tiet ovat nyt kaikki maanteitä. Hallinnollinen luokitus on korvattu nykyisin jo käytössä olevalla toiminnallisella luokituksella ja maantielakiin sisältyy uusi runkotieluokka. Tiealueisiin tulee Tiehallinnolle tieoikeuden sijasta omistusoikeus. Maantielain mukaisia suunnitelmia ovat edelleen kuten aikaisemminkin yleissuunnitelma ja tiesuunnitelma. Tiepäätös on tarpeettomana poistettu ja tiealoitteita koskevat asiat käsitellään tiesuunnitelmien tapaan. Eri viranomaisten välisissä toimivaltasuhteissa tapahtuu myös muutoksia, kun luvat tienvarsimainontaa ja suoja- ja näkemäalueille rakentamista koskevasta kiellosta poikkeamiseen antaa ympäristökeskusten sijasta Tiehallinto. Seuraavassa on esitelty yksityiskohtaisemmin maantielain keskeisimpiä kohtia. Maantiet ja niiden luokittelu Maantiet määritellään erotuksena kaduista ja yksityisteistä teiksi, jotka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja joiden ylläpidosta valtio huolehtii. Liikenteellisen merkityksen mukaan maantiet ovat valtateitä, kantateitä, seututeitä tai yhdysteitä. Liikenne- ja viestintäministeriö määrää, mitkä maantiet ovat valtateitä ja kantateitä ja miltä osin ne ovat valtakunnallisesti merkittäviä runkoteitä. Seututeistä ja yhdysteistä päättää Tiehallinto. Maantiet voivat olla kuten aikaisemminkin tar-

14 Tulevaisuuden näkymiä 4/ koitettu vain tietynlaiselle liikenteelle kuten moottori- tai moottoriliikennetie tai tarkoitettu käytettäväksi vain talvella. Tiealueet tulevat maantielain mukaan tienpitäjän omistukseen. Tiealueiden ja liitännäisalueiden välinen raja selkeytyy, kun maantien tiealuetta ovat kaikki tiehen kiinteästi liittyvät alueet kuten mm. levähdys- ja pysäköimisalueet. Niitä ei varata enää liitännäisalueina, vaan ne ovat samanlaista tiealuetta kuin muukin tietä varten tarvittava tiealue. Liitännäisalueita ovat vain erilliset tienpitoaineen ottopaikat ja tienpitoa varten tarvittavat teknisen huollon alueet kuten esim. tunnelin ilmastointilaitteita varten tarpeelliset alueet. Vierialuetta ei erikseen enää ole, vaan se on sisällytetty tiealueeseen. Tienpito ja tienpitäjä Tienpito on määritelty siten, että siihen sisältyy suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon lisäksi myös liikenteen hallinta. Liikenteen hallinta on haluttu erikseen mainita, koska sen merkitys tienpidossa on koko ajan kasvanut. Tienpitäjä on valtio, joka vastaa tienpidon kustannuksista ja käyttää tienpitoa varten saatuja oikeuksia. Kuntaa ei voi enää maantielain mukaan määrätä tienpitäjäksi. Kunta voi kyllä osallistua tienpidon kustannuksiin tai ottaa huolehtiakseen tienpitoon liittyvistä tehtävistä. Osallistumisesta on kuitenkin sovittava ja siihen on oltava erityiset syyt kuten, jos kunta haluaa laadultaan tai laajuudeltaan korkealuokkaisempaa tienpitoa kuin liikenteen tarve tai ympäristöön sovittaminen vaatii. Maantien käyttö on maksutonta. Vain lautta-aluksen käyttämisestä voidaan liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säätää perittäväksi maksu. Maantielaki ei mahdollista tietullien perimistä maanteillä, vaan asiasta on joko säädettävä oma lakinsa tai maantielakia on muutettava. Maantien rakentamisen edellytykset Maantien parantaminen voi aiheutua yleisen liikenteen tarpeista, liikenteestä aiheutuvien haittojen poistamisesta tai vähentämisestä tai parantamistarve voi johtua myös maankäytöllisistä syistä. Aikaisempaan verrattuna tienpitäjän vastuuta maantien parantamisesta on laajennettu niin, että myös maankäytöstä johtuvista syistä voidaan joutua maantietä parantamaan. Yksityinen tie muutetaan maantieksi uuden maantien tekemisen edellytysten sitä vaatiessa. Nykyisen tieverkon käytön tehostamista ja nykyisten teiden parantamista korostetaan ensisijaisena ratkaisuna liikenteellisten ongelmien poistamisessa. Uusi maantie tehdään vasta, jos olemassa oleva maantieverkko ei täytä enää yleisen liikenteen tai maankäytön tarpeita eikä tien parantamisella tai muutoin liikennejärjestelmää kehittämällä voida poistaa tai riittävästi vähentää liikenteestä aiheutuvia haittoja. Maantie on rakennettava siten, että tien tarkoitus saavutetaan mahdollisimman edullisesti ja tuottamatta kenellekään enempää vahinkoa tai haittaa kuin tarve vaatii. Rakentamisessa on otettava erityisesti huomioon liikenneturvallisuus, tien liikenteellinen ja tekninen toimivuus sekä ympäristönäkökohdat. Maantietä ei saa rakentaa vastoin oikeusvaikutteista kaavaa.

15 14 Tulevaisuuden näkymiä 4/2005 Tutkimusoikeus Tienpitoviranomaisella säilyy edellisen lain mukainen oikeus tarvittavien mastotutkimusten tekemiseen. Suunnittelun aloittamisesta ja tutkimusten tekemisestä on kuulutettava tai muulla sopivaksi katsottavalla tavalla ilmoitettava. Eduskunnan käsittelyssä esille noussut vaatimus erillisen luvan tarpeellisuudesta maastotutkimuksia varten olisi johtanut käytännössä mahdottomaan tilanteeseen, kun ennen tutkimusten aloittamista olisi pitänyt käydä vielä lupaprosessi läpi. Tiensuunnittelu ja alueiden käytön suunnittelu Säännöksiä tiensuunnittelun ja alueiden käytön suunnittelun yhteensovittamisesta on vanhaan lakiin verrattuna jonkin verran täsmennetty. Yleissuunnitelman ja tiesuunnitelman tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan, jossa tien sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty. Oikeusvaikutukseton yleiskaava ei siten enää ole riittävä tiensuunnittelun perustaksi. Kaavan tavoitteisiin perustuvan yleis- tai tiesuunnitelman laatimiseen voidaan kuitenkin ryhtyä, jos alueella on laadittavana tai muutettavana oikeusvaikutteinen kaava. Tämä mahdollistaa yleis- tai tiesuunnitelman laatimisen tilanteissa, joissa voimassa olevan kaavan tievaraus on tarpeen muuttaa kaavaa uusittaessa uuteen paikkaan. Maaseutualueiden alemman tieverkon maanteitä ei aina ole merkitty maakuntakaavaan. Ne voidaan suunnitella ilman kaavaakin, jos tien luonne huomioon ottaen tien sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön voidaan muutoin riittävästi selvittää yhteistyössä kunnan, maakunnan liiton ja alueellisen ympäristökeskuksen kanssa. Yleissuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin maakuntakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Yleissuunnitelma voidaan hyväksyä kuitenkin vastoin voimassa olevaa asemakaavaa, jos kunta ja alueellinen ympäristökeskus sitä puoltavat. Vanhan lain mukaan ennen yleissuunnitelman hyväksymistä piti myös asemakaavat olla muutettu, ellei poikkeama ollut vähäinen. Tämä johti eräissä hankkeissa jo yleissuunnitteluvaiheessa aluevarausten suunnitteluun tiesuunnitelman tarkkuudella. Tältä osin tilanne paranee, kun asemakaavan muutokset voidaan tehdä tiesuunnitelman laadinnan yhteydessä. Asemakaavamuutosten on oltava hyväksytty ennen tiesuunnitelman hyväksymistä, koska tiesuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin oikeusvaikutteista kaavaa. Vähäisetkin asemakaavan muutokset tulee olla hyväksytty ennen kuin tiesuunnitelma voidaan hyväksyä. Vanhan lain mahdollistamaa vähäistäkään poikkeamaa asemakaavasta ei enää sallita. Tiesuunnitelmat on joko laadittava niin, että kaikki rakenteet mahtuvat kaavan liikennealueelle tai tarvittavat asemakaavamuutokset on pantava ajoissa vireille, jotta tiesuunnitelmien käsittelyaikataulut eivät nykyisestä pitenisi. Yleissuunnitelma Yleissuunnitelma on laadittava, jolleivät hankkeen vaikutukset ole vähäiset taikka maantien sijaintia ja sen vaikutuksia ole jo riittävässä määrin ratkaistu asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Yleissuunnitelma on aina laadittava sellaisissa hankkeissa, joihin sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Moottori- ja moottoriliikennetei-

16 Tulevaisuuden näkymiä 4/ tä ei ole erikseen mainittu, koska ne kuuluvat YVA-lain mukaisen arviointimenettelyn piiriin. Yleissuunnitelman sisältö on määritelty uudessa maantielaissa aiempaa tarkemmin. Tarkempi määrittely ei tuo muutosta jo vallitsevaan suunnittelukäytäntöön. Yleissuunnitelmassa on esitettävä selvitys maantien tarpeellisuudesta ja tutkituista vaihtoehdoista, tien liikenteelliset ja tekniset perusratkaisut, tien likimääräinen sijainti sekä tien arvioidut vaikutukset kuten vaikutukset tie- ja liikenneoloihin, liikenneturvallisuuteen, maankäyttöön, kiinteistörakenteeseen ja ympäristöön sekä ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Lisäksi on esitettävä mahdollisuudet haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi ja alustava kustannusarvio. Yleissuunnitelman hyväksymispäätös on voimassa kahdeksan vuotta sen vuoden päättymisestä, jona hyväksymispäätös on tehty. Päätös raukeaa myös siltä osin, kuin sen perusteella laadittu tiesuunnitelma on hyväksytty ja päätös on saanut lainvoiman. Tiesuunnitelma Ennen maantien rakentamista on laadittava ja hyväksyttävä tiesuunnitelma. Jos on kysymys vaikutuksiltaan vähäisestä maantien parantamisesta, tiesuunnitelman laatiminen ei ole tarpeen, jos hanketta varten ei oteta lisäaluetta taikka jos kiinteistön omistaja on antanut kirjallisen suostumuksen lisäalueen ottamiseen. Oleellista on hankkeen vaikutusten vähäisyys, eikä niinkään se, että kaikilta maanomistajilta saadaan suostumus. Vähäisenkin toimenpiteen vaikutukset voivat ulottua niin laajalle, että on syytä laatia ja käsitellä tiesuunnitelma. Tiesuunnitelma on myös laadittava ja hyväksyttävä, kun yksityinen tie tai katu muutetaan maantieksi taikka kun maatie lakkautetaan muulloin, kuin maantien rakentamisen yhteydessä. Tien rakentamista tai parantamista koskevan tiesuunnitelman sisältövaatimukset ovat jokseenkin entiset. Tiesuunnitelmassa on mainittava, jos tie on tarkoitettu moottori- tai moottoriliikennetieksi tai muutoin vain tietynlaista liikennettä varten. Tiesuunnitelmassa on myös määrättävä, jos syrjään jääviä tieosuuksia on tarkoitus käyttää edelleen tietarkoituksiin. Jos tiesuunnitelma koskee olemassa olevan liikenneväylän hallinnollisen luokan muutosta, johon ei sisälly teknistä suunnittelua vaativaa kuntoonpanoa tai tiealueen rajaamista, voi tiesuunnitelma olla suunnitelma-asiakirjojen osalta hyvinkin suppea. Oleellista on, että suunnitelman käsittelyssä noudatetaan normaalin tiesuunnitelman käsittelymenettelyjä. Tiesuunnitelman hyväksymispäätös on voimassa neljä vuotta. Tienpitäjä voi pidentää määräaikaa enintään neljällä vuodella ja LVM erityisistä syistä vielä lisäksi neljällä vuodella. Vanhan lain mukaan tiesuunnitelmien hyväksymispäätösten voimassaolon jatkamisesta päätti aina LVM. Jos tiesuunnitelmassa on varattu alueita myöhempää leventämistä varten, on varauksen oikeusvaikutus sama kuin yleissuunnitelmalla ja on voimassa kahdeksan vuotta. Yksityisteiden liittymät ja maatalousliittymät Maantien liikenneturvallisuuden ja välityskyvyn edistämiseksi tiesuunnitelmassa on mahdollista kuten aikaisemminkin antaa määräyksiä tai kieltoja yksityisten

17 16 Tulevaisuuden näkymiä 4/2005 teiden liittämisestä maantiehen sekä sille johtavien liittymien käyttämisestä. Uutta on, että määräyksiä ja kieltoja voidaan antaa myös liittymistä, joita käytetään yksinomaan maa tai metsätalousajoon (maatalousliittymä). Kaikkien valta- ja kantateiden ja vilkkaimpien muidenkin teiden liittymät tulisi sisällyttää tiesuunnitelmaan, ja näille teille tulisi asettaa liittymäkielto. Tienpitäjän luvalla voidaan uusia liittymiä sallia liittymäkiellon alaiseen tiehen, mutta lupia uusille liittymille ei ole kuitenkaan pakko myöntää. Maatalousliittymän tekeminen liittymäkiellon alaiseen tiehen on kuitenkin sallittava, jos liittymästä tai sen käyttämisestä ei aiheudu vaaraa liikenneturvallisuudelle. Maatalousliittymä tarvitsee tässä tapauksessa kuitenkin liittymäluvan. Lupaan voidaan sisällyttää ehtoja. Niille maanteille, joilla ei ole määrätty liittymäkieltoa, on myönnettävä lupa yksityistien liittymälle, jos liittymä on tarpeen kiinteistön käyttämiseksi, eikä liikenneturvallisuus liittymän takia vaarannu. Maatalousliittymän saa tehdä tienpitäjän ohjeiden mukaan, jollei siitä aiheudu vaaraa liikenneturvallisuudelle. Maatalousliittymä ei tässä tapauksessa vaadi liittymälupaa. Riittää, kun liittymän toteuttaa tienpitäjän ohjeiden mukaan ja ilmoittaa toteuttamisesta hyvissä ajoin. Moottori- ja moottoriteille liittymisestä määrätään tiesuunnitelmassa. Sama koskee nyt myös runkoteitä. Näille teille ei voida toteuttaa uusia liittymiä liittymäluvilla ollenkaan, vaan liittymät ratkaistaan aina tiesuunnitelmassa. Moottorikelkkareittiä varten saa toteuttaa maantien ylittämiseksi tarvittavan kohdan tienpitäjän luvalla edellyttäen, ettei liikenneturvallisuus vaarannu. Kyse ei ole siis liittymäluvasta vaan ylittämisen ja ylityskohdan sallimisesta. Maantien kunnossapito Maantie on pidettävä yleistä liikennettä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon liikenteen määrä ja laatu, tien liikenteellinen merkitys sekä säätila, ajankohta ja muut olosuhteet. Kaikkien maanteiden ei siten tarvitse olla samassa kunnossa, vaan riittävää kunnossapidon tasoa arvioitaessa otetaan vallitsevat olosuhteet huomioon. Kunnossapidossa on liikenteen toimivuuden ja liikenneturvallisuuden lisäksi otettava huomioon ympäristönäkökohdat. Tienpitoviranomainen voi päättää, että osa maantiehen kuuluvasta kevyen liikenteen väylästä pidetään kunnossa ilman liukkauden torjuntaa. Näin voidaan osa kevyen liikenteen väylästä varata esimerkiksi potkukelkkailijoille. Tienvarsimainonta ja -ilmoittelu Asemakaava-alueen ulkopuolella sekä asemakaava-alueen liikennealueella on kielletty maantien käyttäjille tarkoitettujen ulkomainosten asettaminen. Tienpitoviranomainen voi myöntää poikkeuksen kiellosta, jos sitä on pidettävä liikenteen opastuksen tai matkailun kannalta tai muusta sellaisesta syystä tarpeellisena. Päätösvalta poikkeamisesta on siirretty Tiehallinnolle, koska mainoslupien harkinnassa painavimpana perusteena ovat liikenneturvallisuusnäkökohdat. Ulkomainostamista koskeva kielto ei koske kokous-, tiedotus-, huvi- tai muuta sellaista tilaisuutta taikka vaaleja tai kansanäänestystä koskevaa ilmoittelua.

18 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Maantietoimitus Tiealueet siirtyvät lunastuspäätöksen saatua lainvoiman tienpitäjän omistukseen. Jos maantie sijoitetaan tunneliin, sillalle, padolle, kannelle tai kannen alle taikka tien päälle tai alle on oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu rakentamista, perustetaan tienpitäjälle omistusoikeuden sijasta tiealueeseen tieoikeus siten kuin tiesuunnitelmassa määrätään. Tieoikeuden aiheuttamat rajoituksen tien ylä- tai alapuoliselle rakentamiselle voidaan osoittaa esim. tien poikkileikkauspiirustuksessa. Maantietoimituksen voidaan pitää kahdessa osassa. Ensimmäisessä toimituksessa käsitellään yleensä maapohjaa ja poistettavia rakenteita ja laitteita koskevat korvausasiat ja toisessa vaiheessa liikenteestä aiheutuvien haittojen korvaukset. Tällainen menettely on ollut jo nykyisin käytössä isoissa hankkeissa, joka käytäntö on kirjattu nyt maantielakiin. Tilusjärjestelyjen tekemistä on maantielaissa jossain määrin helpotettu aikaisemmasta. Maantietoimituksessa on selvitettävä tilusjärjestelyjen tarpeellisuus. Tilusjärjestelyn tekeminen edellyttää kuitenkin, että se on tarpeen tilusten haitallisen pirstoutumisen korjaamiseksi ja sillä voidaan poistaa tai huomattavasti vähentää uuden kulkuyhteyden järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia ja korvauksia. Tilusvaihdon syynä voi olla myös kiinteistön käyttökelpoisuuden lisääminen tai ettei alkuperäinen maanomistaja voi käyttää erilleen jäänyttä aluetta tarkoituksenmukaisella tavalla hyväkseen. Tilusjärjestelyn tuloksena on oltava merkittävä parannus kiinteistöjaotukseen, eikä siitä saa koitua kenellekään sanottavaa haittaa ja se ei saa vaikeuttaa asemakaavan toteuttamista. Alkuperäisessä lakiesityksessä oli ehtona, ettei tilusjärjestelystä saa aiheutua kenellekään merkittävää haittaa, mutta eduskunta muutti haitta-asteen sanottavaksi haitaksi. Muutos heikentää huomattavasti tilusjärjestelyjen tekomahdollisuutta. Päätöksenteko ja muutoksenhaku Yksityisen tien tai kadun muuttamista maantieksi tai maantien lakkauttamista koskevat tiesuunnitelmat hyväksyy liikenne- ja viestintäministeriö. Muut tiesuunnitelmat sekä yleissuunnitelmat hyväksyy Tiehallinto. Jos kunta, maakunnan liitto tai alueellinen ympäristökeskus on suunnitelman olennaisista kohdista eri mieltä Tiehallinnon kanssa, on asia siirrettävä liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) ratkaistavaksi. Tiehallinto voi myös muista syistä siirtää suunnitelman LVM:n hyväksyttäväksi. Yleensä ristiriidat pyritään sopimaan suunnittelun aikana, jolloin suunnitelmia ei juurikaan erimielisyyksien vuoksi jouduta lähettämään LVM:lle. Sen sijaan muutokset maantieverkon laajuudessa on katsottu sen suuruusluokan asioiksi, että niistä päättää edelleen ministeriö. Maantielain nojalla tehtyyn päätökseen haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Tiehallinnon päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen ja LVM:n päätöksestä suoraan Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Myös rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä tai säätiöllä on oikeus toimialaansa kuuluvissa asioissa hakea valittamalla muutosta hyväksymispäätökseen, jonka vaikutukset ulottuvat yhteisön tai säätiön toiminta-alueelle. Yhteiskunnallisesti merkittäväksi katsottavaa yleis- ja tiesuunnitelman hyväksymispäätöstä koskeva valitus on käsiteltävä kiireellisenä. Säännös on otettu maan-

19 18 Tulevaisuuden näkymiä 4/2005 tielakiin, jotta suurten budjetissa nimettyjen hankkeiden mahdollista oikeuskäsittelyä voitaisiin nopeuttaa. Muutoksen hakua on rajoitettu niin, että yleissuunnitelman hyväksymispäätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta siltä osin kuin maantien sijainti ja tekniset ratkaisut on jo hyväksytty lainvoimaisessa oikeusvaikutteisessa kaavassa. Samaa koskee myös tiesuunnitelman hyväksymispäätöstä, johon ei saa myöskään hakea muutosta siltä osin kuin maantien sijainti ja tekniset ratkaisut on jo hyväksytty lainvoimaisessa yleissuunnitelmassa. Yleis- ja tiesuunnitelman hyväksymispäätös voidaan panna täytäntöön valituksesta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin määrää. Erillistä tiepäätöstä ei enää tarvita, vaan työt on aloitettavissa, kun hankkeelle on rahoitus järjestetty. Vaikka välittömälle päätöksen toimeenpanolle ei ole asetettu ehtoja, tulisi normaalikäytäntönä edelleen olla, että toteutus aloitetaan vasta, kun hyväksymispäätös on lainvoimainen. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Olemassa olevat tiealueet, joihin tienpitäjällä on tieoikeus, siirtyvät maantielain tullessa voimaan tienpitäjän omistukseen. Jos kunta on määrätty tienpitäjäksi, tienpitovelvollisuus säilyy tienpitomääräyksen ja aikaisemman lain säädösten mukaisena. Yleis- ja tiesuunnitelmat, joiden laatiminen on aloitettu ennen maantielain voimaantuloa, käsitellään ja hyväksytään nykyisen tielain säännösten mukaan. Alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat tienvarsien ulkomainoksia ja rakennusten pitämistä suoja- ja näkemäalueilla koskevat poikkeuslupa-asiat sekä yleisen tien päätekohdan vahvistamista koskevat asiat käsitellään ja ratkaistaan aikaisemman lain mukaisesti. Yksityistien muuttamista yleiseksi tieksi tai yleisen tien lakkauttamista koskevat asiat käsitellään vanhan lain mukaan, jos yleiseksi tieksi muuttamiseen liittyvä katselmus on pidetty tai lakkauttamisesitys on toimitettu keskushallinnolle vuoden loppuun mennessä. Suunnitelmien hyväksymispäätöksiä koskeva valitusoikeuden laajennus astui voimaan kuitenkin heti vuoden alusta. Maantieasetus Maantieasetus on nykyistä asetusta huomattavasti suppeampi. Nykyisen tieasetuksen pykälistä on suuri osa siirretty maantielain puolelle. Tiealoitteita koskevat säännökset on poistettu, koska hallinnolliset muutokset tapahtuvat tiesuunnitelman käsittelymenettelyllä. Asetuksen oli tarkoitus sisältää myös maantien ja rautatien yhteishankkeita koskevat säännökset, mutta ne poistettiin valtioneuvoston käsittelyn yhteydessä, koska maantielain valtuutus ei ollut näiden säännösten antamiseen riittävän yksilöity. Tiehallinnon ja RHK:n yhteistyöstä näissä hankkeissa tullaan säätämään joko ratalaissa tai tarvittavasta yhteistyöstä sovitaan väylälaitosten kesken tehtävällä sopimuksella. Kirjoittajan yhteystiedot: Matti Hämäläinen Tiehallinto, asiantuntijapalvelut p

20 Tulevaisuuden näkymiä 4/ VTT Katsaus: Maa- ja vesirakennusalan markkinatilanne 1 Suhdannetilanne: Kasvua myös vuonna 2006 Keväällä 2005 suhdannetilanteessa koettiin vuodet 2006 ja 2007 epävarmoina. Syksyllä saatujen tietojen perusteella voidaan sanoa, että 2006 ja 2007 infrarakentamisen volyymi pysyy myös korkealla ja aiemmat negatiivisen kehityksen arviot ovat muuttuneet positiivisiksi. Tilanne kuitenkin vaihtelee infrarakentamisen eri osasektoreilla. Kuntien infrarakennuttajien suhdannetilanne on heikentynyt selvästi VTT:n kyselyn mukaan vuonna Hyvä tai erinomainen tilanne kuntasektorilla on enää reilulla 20 prosentilla vastaajista, kun se vuosi siten oli vielä lähes 40 prosentilla vastaajista (kuva 1). KUNTIEN SUHDANNETILANNE SYKSYISIN 100 % 80 % 60 % HEIKKO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ ERINOMAINEN 40 % 20 % 0 % Kuva 1. Kuntien infrarakennuttajien suhdannetilanne syksyllä VTT/rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Tampereella on sopinut Tiehallinnon kanssa maarakentamisen markkinatietojen seuraamisesta neljännesvuosittain mm. newsletter - raportteina. Newsletter seuraa rakennuskustannusten ohella mvr-alan suhdanteita, urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden tarjoushintatasoa, urakoitsijoiden tarjoushalukkuutta, urakoitsijoiden konekaluston kapasiteetin käyttöastetta sekä toimintakapeikkoja.

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Sari Lajunen, lakimies, Liikennevirasto Tiealueen ja sen osan lakkauttaminen Sari Lajunen 2 Maantielaki 88 : maantien lakkaaminen Maantielaki 89 : maantien lakkauttaminen

Lisätiedot

Muutoksia ratasuunnitteluun

Muutoksia ratasuunnitteluun Muutoksia ratasuunnitteluun Elisa Sanasvuori, suunnittelupäällikkö, Liikennevirasto 19.4.2016 Esityksen sisältö Vähäinen asemakaavaristiriita RataL 10, 4 mom muutetaan (MTL 17, 2 mom muutetaan) Suunnitelmien

Lisätiedot

Tienvarsimainonnassa siirrytään ilmoitusmenettelyyn. Outi Penttilä, lakimies

Tienvarsimainonnassa siirrytään ilmoitusmenettelyyn. Outi Penttilä, lakimies Tienvarsimainonnassa siirrytään ilmoitusmenettelyyn Outi Penttilä, lakimies Nykytila 15.3.2016 2 Muutettu MTL 52 Tienvarsimainonta ja -ilmoittelu Voimassa oleva Ehdotettu Asemakaava-alueen ulkopuolella

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Prof. Kai T. Kokko Lapin yliopisto, syksy 2011 Tentit 24.11. ja 26.1. Sisältö Rakentamisrajoitukset Toimenpiderajoitus Rakennuskiellot 1a Ehdollinen

Lisätiedot

Yksityistielain keskeinen sisältö

Yksityistielain keskeinen sisältö Yksityistielain keskeinen sisältö 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1-7a 2 LUKU Tieoikeus sekä muut tienpitoa ja tien käyttöä varten tarvittavat oikeudet 8-21 Yksityistielain soveltamisala Ei julkisen vallan ylläpitämät

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Luonnos 24.2.2017 Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 31 ja 34 :n 2 momentti, sellaisena

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 43 Rakentamis ja toimenpiderajoitukset Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Yleisesittely maantie- ja ratalain muutoksista. Sari Lajunen, lakimies

Yleisesittely maantie- ja ratalain muutoksista. Sari Lajunen, lakimies Yleisesittely maantie- ja ratalain muutoksista Sari Lajunen, lakimies Muutoksia maantie- ja ratalakiin Norminpurkutalkoot, säädösten sujuvoittaminen, hallinnon keventäminen Maantielain ja ratalain säännösten

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA

Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Oulun tiepiiri teettää työn, joka sisältää : vaihtoehtoisten liikenneyhteyksien määrittelyn ja ratkaisujen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA), parhaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

Maantien 19514 Tulppio Ainijärvi lakkauttaminen Savukoski

Maantien 19514 Tulppio Ainijärvi lakkauttaminen Savukoski Maantien 19514 Tulppio Ainijärvi lakkauttaminen Savukoski Tiesuunnitelma Genimap Oy, Lupa L4356 Maantien 19514 Tulppio - Ainijärvi lakkauttaminen, Savukoski Tiesuunnitelman sisällysluettelo Osa A Yleiset

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen Maisematyöluvat Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen 10.3.2015 Maisematyölupavelvollisuus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1(5) 2.2.2012 MUISTIO SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1. Yleistä Tämä Siirin alueen toinen liikenteellinen selvitys liittyy Siiri II alueen asemakaavan laadintaan, jossa Iso-Harvoilantieltä alkavaa

Lisätiedot

Valtatien 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti Metso, Kouvola

Valtatien 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti Metso, Kouvola Kaakkois-Suomi Ehdotus tiesuunnitelman hyväksymiseksi 5.8.2013 Valtatien 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti Metso, Kouvola Tiesuunnitelman hyväksyminen Päätösehdotus 1.3T Tie ja

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset 44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.2.8 Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset Selvittämällä suunnittelualuetta dynaamisena, toiminnallisena kokonaisuutena, saadaan

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus 1. Onko väite oikein vai väärin? (10/03) Yleistä tietä ei saa suunnitella tai rakentaa asemakaavan vastaisesti Alueellinen ympäristökeskus vastaa maakuntakaavoituksesta

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 17.11.2014 Yleistä kyselystä Kyselytutkimus on osa Itä-Suomen liikennejärjestelmän

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Valmisteilla olevat MRL:n muutokset Seminaari, sipoo 13.5.2016 Matti Laitio, ympäristöministeriö Hallitusohjelman kirjauksia Helpotetaan haja-asutusalueiden

Lisätiedot

Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi

Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Virpi Ansio 16.9.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Kevennetty liikkumiskysely mikä se on ja millaisia tuloksia se antaa? - Esimerkkejä Kajaanissa

Lisätiedot

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 SISÄLTÖ 1 ' Toiminta-ajatus... 3 2 ' Päävastuualueen toimielimet, tulosalueet ja jäsenmäärä... 3 3 ' Toimielimen ratkaisuvalta...

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta-

Lisätiedot

Mitä ympäristölupamenettelyt merkitsevät elinkeinoelämälle? Jyri Häkämies

Mitä ympäristölupamenettelyt merkitsevät elinkeinoelämälle? Jyri Häkämies Mitä ympäristölupamenettelyt merkitsevät elinkeinoelämälle? Jyri Häkämies Valitusmenettelyjä, lupien viranomaiskäsittelyjä ja lupaselvityksiä pidetään raskaina Lupien hakeminen / ilmoitusten tekeminen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Helsinki Dnro UUS 2008 R ASIA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta

Helsinki Dnro UUS 2008 R ASIA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta PÄÄTÖS 1. ASIA Helsinki Dnro 13.3.2009 UUS 2008 R 8 531 Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta 2. HANKKEESTA VASTAAVA Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri PL 70 00521

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Ratasuunnitelman toimintaohje, sisältö ja esitystapa

Ratasuunnitelman toimintaohje, sisältö ja esitystapa Ratasuunnitelman toimintaohje, sisältö ja esitystapa 19.4.2016 Heidi 19.4.2016 2 Mäenpää Ratasuunnitelman sisältö ja esitystapa sekä ratasuunnitelman laatimisen toimintaohje ovat tekeillä Ratasuunnitelma

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo 6.6.2016 alkaen Toimialajohtaja alueen päällikkö tekninen johtaja rakennustarkastaja 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 15 Hyväksyy rakennusjärjestyksen MRL 21 Määrää

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin Kimmo Heikkinen Jorma Jantunen 23.8.216 Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin 1994-215 Laki (468/1994)- ja valtioneuvoston asetus (792/1994) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994.

Lisätiedot

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Työryhmän tavoitteita ja tehtäviä Arvioida konkreettisia toimenpiteitä, joilla parannettaisiin

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

Tilapäinen kulkutie, liittymäsäännökset ja lunastuksen laajentaminen

Tilapäinen kulkutie, liittymäsäännökset ja lunastuksen laajentaminen Tilapäinen kulkutie, liittymäsäännökset ja lunastuksen laajentaminen Matti Ryynänen, tiensuunnittelun kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Rajoitettu kunnossapito MTL 34 Tilapäinen kulkutie MTL 36 Liittyminen

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Sahantien asemakaavan muutos

Sahantien asemakaavan muutos JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 05.09.2016 Sivu 1 / 1 4941/2015 10.02.03 270 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Puustellinmäki, asemakaavan muutos 110517, hyväksymistä koskevasta valituksesta Valmistelijat

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta. Tammikuu 2017

EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta. Tammikuu 2017 EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta Tammikuu 2017 Lupajärjestelmien toimivuus ja kehittäminen Kolmanneksella kokemusta lupien hakemisesta Yleisyydessä ei juuri muutoksia vuodesta

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

KUNNAN TIELAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT

KUNNAN TIELAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT KUNNAN TIELAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT Milloin kysymys on ennestään olevasta tiestä (= tarkoitetaan yksityistä tietä, johon muulla kuin rasitetun kiinteistön omistajalla tai haltijalla on pysyvä käyttöoikeus /KKO

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI /TAAVETTI Marttilantie-Kappakatu-Taavetintie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 21.12.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osan Marttilantiestä sekä Kauppakadun

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS 1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS PROJ.NRO 174 Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Kaavamuutosalueen rajaus on merkitty oheiseen karttaan ALOITE TAI

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

2 Sijoituspaikan valinta LIIKENNEVIRASTO 2 (6) Dnro 917/1046/2011

2 Sijoituspaikan valinta LIIKENNEVIRASTO 2 (6) Dnro 917/1046/2011 LIIKENNEVIRASTO 2 (6) 1 Yleistä Vaaleja koskevalla ulkomainoksella on tärkeä merkitys vaalityössä. Tienvarsimainonnassa on sille lainsäädännöllä annettu erityisasema. Maantielain mukaan vaaleja koskevat

Lisätiedot

LIITE 10 Naantalin kaupunki LUOLALAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 157-C5667 25.4.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Naantalin

Lisätiedot

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut

Lisätiedot

Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely

Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Hallitusohjelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Hallinnonrajat ylittävä kokonaistarkastelu

Hallinnonrajat ylittävä kokonaistarkastelu Selvitys LVM/2252/02/2015 Valtiovarainministeriö 18.12.2015 VM118:00/2015 Aluehallintouudistuksen valmistelu ja taustaselvitys Kukin ministeriö laatii mahdollisimman yhteisestä näkökulmasta hallituksen

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Tule mukaan kehittämään Kauppatoria!

Tule mukaan kehittämään Kauppatoria! Tule mukaan kehittämään Kauppatoria! Turun Kauppatoria ja lähiympäristön katuja koskeva kysely Tulokset Kyselyn ja tulokset ovat laatineet: Jimi Antikainen, Paula Keskikastari ja Jaana Mäkinen 16.4.2015

Lisätiedot

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI ASUKAS- JA KOULULAISKYSELY TOTEUTUS Toteutettiin 19.4-24.5.2013 Asukaskyselyyn vastasi 456 henkilöä ja koululaiskyselyyn 116

Lisätiedot

KOLARI, 2. KUNNANOSA KOLARIN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS YLLÄSJOKISUUN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (10.12.

KOLARI, 2. KUNNANOSA KOLARIN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS YLLÄSJOKISUUN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (10.12. 0 KOLARI, 2. KUNNANOSA KOLARIN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS YLLÄSJOKISUUN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (10.12.2011) KOLARIN KUNTA SEITAPA OY 2011-2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Rakennusvalvontatoimen johtosääntö

Oulun kaupunki. Rakennusvalvontatoimen johtosääntö Oulun kaupunki Rakennusvalvontatoimen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 115 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 12 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS 18/715/2014

ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS 18/715/2014 Rautatienkatu 19 A 15110 Lahti ASIA HAKIJA Lain uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (1396/2010) 42 :n mukainen tuotantotukitodentajan hyväksymispäätöksen muuttaminen Rautatienkatu

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot