Tulevaisuuden näkymiä 4/2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuuden näkymiä 4/2005"

Transkriptio

1 Tulevaisuuden näkymiä 4/2005 Sisältää mm. Nuorten liikennekäyttäytyminen Maantielaki voimaan vuoden 2006 alusta Katsaus: Maa- ja vesirakennusalan markkinatilanne Tiehallinto Joulukuu 2005

2 Tiehallinto Asiakkuus, toimintaympäristötieto Tulevaisuuden näkymiä 4/2005 Sisältö 3 Lukijoille 5 Nuorten liikennekäyttäytyminen 12 Maantielaki voimaan vuoden 2006 alusta 19 Katsaus: MVR-alan markkinatilanne 29 Lyhyesti: Ajaako MeWe sukupolvi henkilöautolla 31 Future Survey-poimintoja Tulevaisuuden näkymiä ilmestyy n. neljästi vuodessa. Lehden kustantaja on Tiehallinto ja julkaisija asiakkuusprosessi. Toimitukseen kuuluvat Nils Halla (vastaava toim.) ja Veijo Kokkarinen. Toimituksen osoite on Tiehallinto/A, PL 33, Helsinki, p (Halla), faksi Jakelutoivomukset vastaavalle toimittajalle. - ISSN

3 2 Tulevaisuuden näkymiä 4/2005

4 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Lukijoille Joka viides suomalainen lukeutuu ikäryhmään nuoret, jos rajoina pidetään ikävuosia Tärkeä rajavuosi on 18 vuoden ikä, jolloin useimmat nuoret hankkivat ajokortin. Seuraukset näkyvät hyvin selvästi matkasuoritteessa: vuotiaiden suoritteesta 55 % ja vuotiaiden ikäryhmien suoritteesta % tehdään henkilöautolla. Kati Kiiskilä ja Marko Mäenpää profiloivat kirjoituksessaan nuorten liikkumista tuoreen Henkilöliikennetutkimus aineiston pohjalta. Lisää nuorista on Lyhyesti osassa, jossa kuvaillaan hieman ns. MeWe sukupolvea. Uusi vuoden 2006 alusta voimassa oleva maantielaki määrittelee ne puitteet, joissa Tiehallinto hoitaa tienpitotehtäväänsä. Laki korostaa kokonaisnäkemystä liikennejärjestelmästä ja yleisperiaatteena on, että maankäytön suunnittelu ohjaa teiden suunnittelua. Matti Hämäläinen käy kirjoituksessaan läpi maantielain keskeisimpiä kohtia. Lehden lopussa on tavan mukaan valikoima Future Survey tiivistelmäaineistoa. N. Halla S-posti: Tulevaisuuden näkymiä lehtien artikkelit ovat luettavissa myös Tiehallinnon www-palvelussa, osoite on:

5 4 Tulevaisuuden näkymiä 4/2005

6 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Kati Kiiskilä ja Marko Mäenpää Insinööritoimisto Liidea Oy Nuorten liikennekäyttäytyminen Nuoruus on vanhemmista irtaantumisen ja vertaisryhmiin tiiviimmin kiinnittymisen elämänvaihe. Nuorista puhutaan usein marginaalisena ryhmänä unohtaen, että laajan määritelmän mukaan joka viides suomalainen on nuori. Nuorten liikkumiskäyttäytyminen eroaa aikuisista usealla tavalla. Nuoren kulkutapavalinnoissa korostuu liikkumisen hinta enemmän kuin aikuisilla, liikenteessä viihtyminen on nuorille tärkeämpää kuin keski-ikäisillä, osa kulkutavoista tulee nuorille mahdolliseksi vasta iän karttuessa, nuorten riski joutua onnettomuuteen on tieliikenteessä muita ikäryhmiä suurempi ja nuorten joukossa kokemattomia ja satunnaisautoilijoita on enemmän kuin muissa ikäryhmissä. Tässä artikkelissa käsitellään nuorten liikennekäyttäytymistä matkustuskäyttäytymisen tunnuslukujen ja liikenneturvallisuusteeman kautta. Artikkeli perustuu Tiehallinnon Astar (Asiakasryhmien tarpeet) -tutkimusohjelmassa tehtyyn laajempaan selvitykseen Nuorten tarpeet liikkujaryhmänä. Nuorten määritelmä ja matkustuskäyttäytymisen tunnuslukuja Nuoruus on vanhemmista irtaantumisen ja vertaisryhmiin tiiviimmin kiinnittymisen elämänvaihe. Nuoruuden määritelmä vaihtelee eri tutkimustilanteissa. Varhaisnuoruuden katsotaan yleensä alkavan noin 12 vuoden iässä, varsinaisen nuoruuden noin 15 vuoden iässä ja myöhäisnuoruuden ajoittuvan noin vuoden ikään. Tilastollisen määritelmän mukaan, joka viides suomalainen on nuori, eli vuotias. Tiukemman, matkustuskäyttäytymisestä ja elämänvaiheesta lähtevän ikämäärittelyn mukaan nuori on vuotias, jolloin ikähaarukkaan kuuluu joka kahdeksas suomalainen. (Tilastokeskus 2005). Nuoren mahdollisuus osallistua liikenteeseen erilaisten moottoriajoneuvojen kuljettajana kasvaa iän karttuessa. Merkittävin ikäraja on 18 vuotta, jonka jälkeen nuorelle tulee mahdolliseksi hankkia ajolupa henkilöautoon. Alle ja yli 18- vuotiaita onkin syytä tarkastella toisistaan poikkeavan matkustuskäyttäytymisen vuoksi erillisinä liikkujaryhminä. Kun tarkastellaan nuorten matkustuskäyttäytymistä perustunnusluvuilla (matkaluku, -aika ja -suorite), merkittävä ero sekä nuorten eri ikäryhmien että nuorten ja aikuisten välillä on matkasuoritteessa. Nuorten päivittäinen matkasuorite on aikuisten vastaavaa lyhyempi. Keskimääräinen päivittäinen matkasuorite kasvaa nuoruusvuosien aikana, joka kertoo elämänpiirin laajenemisesta ja kulkutapajakauman muuttumisesta moottoriajoneuvopainotteisemmaksi. Nuorten ja aikuisten matkaluku ja matka-aika sen sijaan ovat lähellä toisinaan. Niissä muutokset myös nuoruuden aikana ovat melko pieniä. (HLT 2005)

7 6 Tulevaisuuden näkymiä 4/2005 Taulukko 1: Nuorten liikkumisen tunnuslukuja (HLT 2005). Vuorokauden keskimääräinen liikkuminen Ikäryhmät Yhteensä v v v v. Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk) 2,9 3,2 3,3 3,2 Matkasuorite (km/henkilö/vrk) 36,5 47,2 52,6 47,2 Matka-aika (min/henkilö/vrk) 74,3 75,7 80,2 77,0 Miksi nuori liikkuu? Kaverisosiaalisuus ja viihtyminen näkyvät nuorten matkustuskäyttäytymisessä vuotiaiden matkoista lähes puolet ja matkasuoritteesta lähes kaksi kolmasosaa syntyy vapaa-ajanharrastuksiin tai vierailuihin liittyvillä matkoilla (HLT 2005). Nuoret eroavat ajankäyttötutkimuksen mukaan aikuisista käyttämällä päämäärättömään vapaa-ajan ajeluun aikaa huomattavasti enemmän kuin aikuiset (Pääkkönen & Niemi 2002). Työhön, opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyvät pakolliset matkat muodostavat vain noin kolmanneksen nuorten tekemistä matkoista sekä suoritteella, matkojen määrällä että matka-ajalla mitattuna (HLT 2005). 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 27 % 29 % 17 % 21 % 2 % 13 % 35 % 30 % 21 % 9 % 12 % 4 % 3 % 9 % 12 % 19 % 16 % 16 % Matkaluku (matkaa/hlö/vrk) Matkasuorite (km/hlö/vrk) Matka-aika (min/hlö/vrk) muu vapaa-aika mökki vierailu ostos, asiointi työasia koulu, opiskelu työ Kuva 1: vuotiaiden matkaluku, matkasuorite ja matka-aika (HLT 2005). Nuoruusvuosien aikana yksilön elämä muuttuu merkittävästi. Nuori itsenäistyy, ottaa vastuun omasta taloudenhoidostaan ja vähitellen myös lapsista vuotiaista yhdeksän kymmenestä asuu lasten asemassa perheessä, mutta vuotiaista enää alle kolmannes vuotiaista joka kymmenes asuu taloudessa, jossa yksin tai puolison kanssa kantaa vastuuta lapsesta. Vastaava osuus vuotiaista on noin 30 %. (Nuora 2005). Nuoren aseman muutos perheessä näkyy asiointimatkojen määrässä. Kun vuotiaiden ikäryhmä tekee keskimäärin 0,7-0,8 ostos- ja asiointimatkaa vuorokaudessa ja matkustavat niiden vuoksi 4,5-6 kilometriä, niin vuotiaat tekevät ostos- ja asiointimatkoja puolet vähemmän (0,4 matkaa/vrk) ja matkat ovat lisäksi lyhyempiä. Suoritetta syntyy vain 1,5 kilometriä vuorokaudessa. Suoritteen kasvuun vaikuttaa osaltaan myös henkilöauton käytön mahdollisuuden

8 Tulevaisuuden näkymiä 4/ kasvu, jolloin lähikaupan sijaan asiointimatkat voidaan suunnata kauemmas. (HLT 2005). Toinen nuoruusvuosiin ajoittuva merkittävä elämänmuutos on nuoren astuminen työelämään vuotiaista työvoimaan kuuluu alle kolmannes ja vuotiaista noin kaksi kolmasosaa (Tilastokeskus 2004). Erityisesti alle 24- vuotiaille tyypillisiä ovat osa-aikaiset työsuhteet, jota selittää se, että useat nuoret tekevät työtä opiskelujen ohessa (Nuorisobarometri 2005). Työ-, koulu- ja opiskelumatkojen yhteismäärä pysyy lähes vakiona koko nuoruuden ajan, mutta matkatyyppien osuudet vaihtuvat vuotiaat tekevät koulu- ja opiskelumatkoja 0,9 matkaa/vrk ja työmatkoja noin 0,1 matkaa/vrk, kun taas vuotiailla tilanne on päinvastoin. Keskimääräisten työ-, koulu- ja opiskelumatkojen pituudet myös kasvavat hieman. Nuoren iän karttuessa niin kutsutussa pakollisten matkojen ryhmässä suurin kasvu matkojen määrässä ja pituudessa tapahtuu työasiamatkoissa. (HLT 2005) vuotiaan tekemä keskimääräinen matka on 15 km pitkä ja kestää keskimäärin 24 minuuttia. Matkan ajallisessa kestossa ei ole eroja nuorten ikäryhmien välillä toisin kuin matkan pituudessa vuotiaan keskimääräinen matka on 1,5 km keskimääräistä lyhyempi ja vuotiaan noin kilometrin pidempi. Matkojen keskimääräiset pituudet vaihtelevat matkan tarkoituksen mukaan, kuten kuvasta 2 ilmenee. (HLT 2005) vuotta vuotta työ, koulu, opiskelu km 1 km työasia 18 km muun vapaa-aika (pl. mökki) 4 km ostos, asiointi 12 km vierailu työ, koulu, opiskelu 16 km työasia km 15 km muun vapaa-aika (pl. mökki) 7 km ostos, asiointi 29 km vierailu Kuva 2: vuotiaiden ja vuotiaiden matkojen keskimääräisiä pituuksia matkan tarkoituksen mukaan esitettynä (HLT 2005). Kulkutapojen arvostus ja käyttö Merkittävin muutos nuoren kulkutapajakaumassa tapahtuu 18-vuotiaana, kun suurin osa suomalaisista nuorista hankkii ajokortin. Nuorten innostus ajokortin hankintaan ei Suomessa näytä laimenneen viime vuosina. Tosin pääkaupunkiseudulla nuorten ajokortin hankkiminen on jo pitkään ollut muuta maata vähäisempää. (Häkkänen ym. 2003) vuotiaiden matkoista joka neljäs tehdään henkilöautolla. Yli 18-vuotiaiden ryhmissä henkilöauton kuljettajana tai matkustajana tehtyjen matkojen osuus

9 8 Tulevaisuuden näkymiä 4/2005 kaikista matkoista on selvästi yli puolet. Suoritteella mitattuna autoilun osuus kulkutapajakaumassa on vielä merkittävämpi vuotiaiden suoritteesta 55 % ja vuotiaiden ikäryhmien suoritteesta % tehdään henkilöautolla. (HLT 2005). Sukupuolten välillä on selvä ero autoilun omaksumisessa. Nuorille miehille on heti ajokortin saatuaan tyypillistä siirtyä henkilöauton kuljettajaksi, kun taas naiset matkustavat ajokortti-iän saavutettuaankin lähes kolmasosan automatkojen määrästä ja puolet automatkojen suoritteesta matkustajan penkillä. Erityisesti vuotiaat naiset ajavat keskimäärin lyhyempiä matkoja kuin samanikäiset miehet. (HLT 2005). Kävely ja pyöräily ovat tärkeitä kulkutapoja erityisesti vuotiaille. Ikäryhmä kävelee ja pyöräilee matkoistaan lähes puolet vuotiaat kävelevät ja pyöräilevät matkoistaan alle kolmanneksen ja vuotiaat vain neljäsosan. Kaikissa nuorten ikäryhmissä naiset kävelevät enemmän kuin miehet. Alle 18-vuotiaana pojat pyöräilevät enemmän kuin tytöt, mutta tätä vanhemmissa nuorten ryhmissä määrä on sama tai naiset pyöräilevät miehiä enemmän. (HLT 2005). Alle 18-vuotiaat kokevat joukkoliikenteen toimivaksi kulkutavaksi huomattavasti yli 18-vuotiaita nuoria useammin ja myös käyttävät sitä enemmän. Syyt joukkoliikenteen käyttämättä jättämiseen muuttuvat iän karttuessa. Alle 18-vuotiailla pääasialliset syyt jättää joukkoliikenne käyttämättä ovat lyhyet matkat ja kevyellä liikenteellä kulkeminen. Mitä vanhempiin nuorten ryhmiin siirrytään, sitä harvemmin nämä seikat tuodaan esille syynä, ja sitä useammin perusteluna on auton käyttö ja joukkoliikenteen heikko palvelutaso. (HLT 2005, Tiehallinto 2005). matkaa/hlö/vrk 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % v v v. muu joukkoliikenne HA matkustaja HA kuljettaja polkupyörä jalankulku muu 0,3 0,1 0,1 joukkoliikenne 0,6 0,4 0,3 HA matkustaja 0,8 0,4 0,4 HA kuljettaja 0,0 1,3 1,6 polkupyörä 0,5 0,3 0,2 jalankulku 0,8 0,7 0,7 Taulukossa arvot matkalukuja ja kuvassa prosentteja. Kuva 3: 15 17, ja vuotiaiden kulkutapajakauma (matkaa/hlö/vrk) (HLT 2005). Nuoret korostavat keski-ikäisiä enemmän hinnan merkitystä kulkutavan valinnassa. Kävely ja pyöräily valitaan kulkutavaksi edullisuuden vuoksi, myös talvel-

10 Tulevaisuuden näkymiä 4/ la. Nuoret ovatkin ikäryhmistä aktiivisin talvipyöräilijäryhmä (Tiehallinto 2005). Hinnan merkitys korostuu myös ajokortin hankinnassa. Toinen kahdesta merkittävästä syystä jättää ajokortti hankkimatta 18-vuotiaana on sen korkea hinta. Vaikka nuoret käyttävät joukkoliikennettä aktiivisesti, myös tämän kulkutavan valinnassa hinta näyttelee merkittävää roolia. Joukkoliikennelippujen hintoja pidetään kalliina. Matkustamisen hintaa ei nosteta esille turhaan. Erityisesti vuotiaat kotoa pois muuttaneet nuoret ovat taloudellisesti tiukoilla. Alle 24- vuotiaiden viitehenkilöiden talouksien käytettävissä olevat tulot ovat vain hieman yli puolet siitä, mitä talouksien käytettävissä olevat tulot ovat keskimäärin (Tilastokeskus 2004). Nuoret ja liikenneturvallisuus Nuorten liikkumiskäyttäytymistä tarkasteltaessa on mahdotonta ohittaa liikenneturvallisuusteemaa, sillä joka kolmas tieliikenteessä vakavasti loukkaantunut on vuotias. Nuoruuden vuosiin osuu kaksi henkilövahinkojen riskipiikkiä, eli 15-vuotiaiden mopo-onnettomuuksissa ja vuotiaiden henkilöautoonnettomuuksissa sattuneet henkilövahingot. (Liikenneturva 2005). Nuorten kyky havainnoida liikennettä on hyvä. Fyysiset ja motoriset ominaisuudet ovat käytännössä aikuisen tasolla. Ongelmana on kokemattomuus kuljettajana ja osalla nuorista myös omien taitojen yliarviointi ja kehitysvaiheeseen kuuluva halu rikkoa vallitsevia normeja. Nuorten omistamat autot ovat keski-iältään keskimääräistä autokantaa vanhempia, joka osaltaan vaikuttaa onnettomuuksien vakavuuteen (Kulmala 1999). Tärkeää on kuitenkin muistaa, että arvioiden mukaan riskihakuisesti käyttäytyviä on nuorista vain noin joka seitsemäs (Hatakka 2005, Luukkanen 2002). Pääosa nuorista kuljettajista on vastuullisia, mutta aluksi kokemattomia kuljettajia. Muiden tiellä liikkujien tulisi muistaa tämä. Merkittävin muutos nuorten liikenneturvallisuusasteissa on tapahtunut suhtautumisessa hieman päihtyneenä ajamiseen. Se koetaan sallittavammaksi kuin 20 vuotta sitten. Nuorten kuljettajien liikennesääntöjen noudattaminen on lisäksi hieman vähentynyt. (Laapotti ym. 2002). Myös nuoret itse korostavat turvallisuuden merkitystä, kuten pääkaupunkilainen nuori tiivistää tärkeintä on, että liikenne on nuorille safe. Nuorten kokemia liikenneturvallisuusongelmia ovat mm. tanko-, ratti- ja mopojuoppous, autoilijoiden piittaamattomuus suojateistä, ylinopeudet sekä hirvi- ja porokolarit. (Kiiskilä ym. 2005). Nuorten liikennekäyttäytymisen tulevaisuuden hahmottelua Nuorten tulevaisuuden liikennekäyttäytymistä arvioitaessa, tulee erottaa nopeasti muuttuva trendikäyttäytyminen hitaammin muuttuvista liikkumistarpeista. Jos muuttoliike ei merkittävästi muuta suuntaansa kaupunkiseuduilta poispäin suuntautuvaksi, sijaitsee nuorista yhä suurempi osuus tulevaisuudessa kaupunkiseuduilla, joka osaltaan vaikuttaa mm. nuorten mahdollisuuksiin ja tarpeisiin käyttää erilaisia kulkutapoja (Tilastokeskus 2005b). Syytä nuorten matkustamisen määrän vähenemiseen ei ole nähtävissä, ellei nuorten taloudellinen tilanne nykyisestä oleellisesti heikkene. Nuorten suoritteesta jo

11 10 Tulevaisuuden näkymiä 4/2005 nyt pääosa syntyy vapaaehtoisilla vierailu- ja vapaa-ajanmatkoilla. Pikemminkin näyttää siltä, että nuorilla olisi halua matkailla enemmänkin, jos varallisuus antaisi siihen mahdollisuuden (Kiiskilä 2000). Nuorten tekemien pitkien auto-, juna- ja lentomatkojen voikin ennakoida pikemmin kasvavan kuin vähenevän. Myöskään autoilun ja mopoilun merkitys nuoren elämässä ei näytä olevan vähenemässä, vaan pikemminkin päinvastoin. Mopoilun voittokulku tulee esille mm. ensirekisteröintimääristä. Vuonna 2004 ensirekisteröitiin mopoa, joka on yli kaksi kertaa enemmän kuin muutama vuosi aiemmin. Tällä hetkellä joka kolmas vuotias omistaa mopokortin. (AKE 2005). Myöskään ajokortin hankkimisen halussa ei ole Suomessa nähtävissä vähentymistä (Häkkänen ym. 2003). Ympäristöasenteiden voimistuminen on nähty potentiaalisena mahdollisuutena, joka voisi muuttaa nuorten halua autoilla. Osalla nuorista näin varmasti onkin, mutta laajasta ilmiöstä ei ainakaan toistaiseksi ole kyse. Esimerkiksi Kajaanissa ja Tampereen seudulla tehdyn tutkimuksen mukaan nuorten halu vähentää autoilua ympäristösyistä oli vähäisempi kuin muilla ikäryhmillä (Kiiskilä 2000). Jos autoilun ja mopoilun merkitys pysyy ennallaan tai jopa kasvaa nuorten elämässä, tavataan kokemattomia nuoria mopo- ja autokuljettajia Suomen teillä tulevaisuudessakin. Nuorten tieliikenneturvallisuusongelmat eivät tule ratkeamaan itsestään. Jos motorisoitujen kulkuvälineiden käyttömäärät jatkavat kasvuaan, saattaa vastavoimaksi jossain vaiheessa muodostua terveysongelmat. Vielä tällä hetkellä nuoret kävelevät ja pyöräilevät arjen matkoja aikuisia enemmän. Toivottavasti kevyen liikenteen väylät ovat turvallinen, luonteva ja monimuotoisen liikkumisen mahdollistava liikkumis- ja oleskelupaikka nuorille myös tulevaisuudessa. Kirjallisuutta AKE (2005). Ajoneuvohallintokeskuksen internet-sivut. Hatakka M. (2005). Nuoret kuljettajat Tutkijan näkökulma. Diaesitys Tiehallinnon nuorisoneuvottelukunnan kokouksessa HLT (2005). Henkilöliikennetutkimus , ennakkotiedot Julkaisematon aineisto. Häkkänen H., Britschi V., Sirkiä A. & Kanner H. (2003). Nuorten aikomus hankkia ajokortti. VTT tiedotteita 2075, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Espoo. Kiiskilä K., Mäenpää M. & Vaaranen H. (2005). Nuorten tarpeet liikkujaryhmänä. Tiehallinnon julkaisuja Julkaisu painossa. Kiiskilä K. (2000). Asenteet matkustuskäyttäytymisen selittäjinä. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 38/2000, Helsinki. Laapotti S., Keskinen E. & Rajalin S. (2002). Nuorten mies- ja naiskuljettajien liikenneasenteet vuosina 1978 ja Liikenneturva, Turun yliopiston psykologian laitos, Helsinki. Liikenneturva (2005). Tilastokatsaus Nuorten henkilövahingot tieliikenteessä vuosina

12 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Luukkanen L. (2002). Nuorten liikennekäyttäytyminen, riskikokemukset, eettiset tulkinnat ja suhtautuminen liikennekasvatukseen. Liikenneturvan tutkimusmonisteita 94/2002, Helsinki. Nuora (2005). Nuorten elinoloindikaattorit. (Tiedot tuottaa Tilastokeskus ja Stakes) Nuorisobarometri (2005). Erilaiset ja samanlaiset. Toimittanut Terhi-Anna Wilska. Pääkkönen H. & Niemi I. (2002). Suomalainen arki. Ajankäyttö vuosituhannen vaihteessa. Tilastokeskus, kulttuuri ja viestintä 2002:2. Tiehallinto (2005). Tiehallinnon tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus: talvi Muistio nuorten vastauksista. Julkaisematon. Tilastokeskus. (2005a). Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain Tilastokeskus. (2005b). Väestöennuste iän ja sukupuolen mukaan Tilastokeskus (2004). Tilastollinen vuosikirja Kirjoittajien yhteyshenkilön yhteystiedot Kati Kiiskilä Insinööritoimisto Liidea Oy p. (08)

13 12 Tulevaisuuden näkymiä 4/2005 Matti Hämäläinen Tiehallinto Maantielaki voimaan vuoden 2006 alusta Eduskunta hyväksyi uuden maantielain kesällä 2005 ja valtioneuvosto vuoden lopulla maantieasetuksen. Laki ja asetus ovat voimassa vuoden 2006 alusta. Maantielaki korvaa vuodelta 1954 olevan lain yleisistä teistä, johon on vuosien varrella tehty useita muutoksia. Lain uudistaminen kokonaisuudessaan oli tarpeen, koska aikaisempi laki oli useiden tehtyjen muutosten vuoksi epäyhtenäinen ja tienpidon painopiste on vanhan lain laatimisen ajoista siirtynyt uusien teiden rakentamisesta nykyisten väylien parantamiseen. Maantielaissa korostuu teiden suunnittelun entistä tiiviimpi kytkeytyminen alueiden käytön ja maankäytön suunnitteluun ja liikennejärjestelmän kehittämistä koskevaan suunnitteluun. Yleisen liikenteen ja maankäytön tarpeet ja liikenteen aiheuttamien haittojen torjuminen on ensisijaisesti pyrittävä ratkaisemaan liikennejärjestelmää ja olemassa olevaa tieverkkoa kehittämällä ja vasta sen jälkeen uuden tien rakentamisella. Tiensuunnittelun tulee perustua liikennejärjestelmän kehittämistä koskevaan suunnitteluun: korostetaan kokonaisnäkemystä liikennejärjestelmästä. Paikallistieluokka on menettänyt merkityksensä, kun kuntien ei ole tarvinnut osallistua paikallisteiden ylläpidon kustannuksiin. Tästä johtuen paikallistieluokka on poistettu ja yleiset tiet ovat nyt kaikki maanteitä. Hallinnollinen luokitus on korvattu nykyisin jo käytössä olevalla toiminnallisella luokituksella ja maantielakiin sisältyy uusi runkotieluokka. Tiealueisiin tulee Tiehallinnolle tieoikeuden sijasta omistusoikeus. Maantielain mukaisia suunnitelmia ovat edelleen kuten aikaisemminkin yleissuunnitelma ja tiesuunnitelma. Tiepäätös on tarpeettomana poistettu ja tiealoitteita koskevat asiat käsitellään tiesuunnitelmien tapaan. Eri viranomaisten välisissä toimivaltasuhteissa tapahtuu myös muutoksia, kun luvat tienvarsimainontaa ja suoja- ja näkemäalueille rakentamista koskevasta kiellosta poikkeamiseen antaa ympäristökeskusten sijasta Tiehallinto. Seuraavassa on esitelty yksityiskohtaisemmin maantielain keskeisimpiä kohtia. Maantiet ja niiden luokittelu Maantiet määritellään erotuksena kaduista ja yksityisteistä teiksi, jotka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja joiden ylläpidosta valtio huolehtii. Liikenteellisen merkityksen mukaan maantiet ovat valtateitä, kantateitä, seututeitä tai yhdysteitä. Liikenne- ja viestintäministeriö määrää, mitkä maantiet ovat valtateitä ja kantateitä ja miltä osin ne ovat valtakunnallisesti merkittäviä runkoteitä. Seututeistä ja yhdysteistä päättää Tiehallinto. Maantiet voivat olla kuten aikaisemminkin tar-

14 Tulevaisuuden näkymiä 4/ koitettu vain tietynlaiselle liikenteelle kuten moottori- tai moottoriliikennetie tai tarkoitettu käytettäväksi vain talvella. Tiealueet tulevat maantielain mukaan tienpitäjän omistukseen. Tiealueiden ja liitännäisalueiden välinen raja selkeytyy, kun maantien tiealuetta ovat kaikki tiehen kiinteästi liittyvät alueet kuten mm. levähdys- ja pysäköimisalueet. Niitä ei varata enää liitännäisalueina, vaan ne ovat samanlaista tiealuetta kuin muukin tietä varten tarvittava tiealue. Liitännäisalueita ovat vain erilliset tienpitoaineen ottopaikat ja tienpitoa varten tarvittavat teknisen huollon alueet kuten esim. tunnelin ilmastointilaitteita varten tarpeelliset alueet. Vierialuetta ei erikseen enää ole, vaan se on sisällytetty tiealueeseen. Tienpito ja tienpitäjä Tienpito on määritelty siten, että siihen sisältyy suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon lisäksi myös liikenteen hallinta. Liikenteen hallinta on haluttu erikseen mainita, koska sen merkitys tienpidossa on koko ajan kasvanut. Tienpitäjä on valtio, joka vastaa tienpidon kustannuksista ja käyttää tienpitoa varten saatuja oikeuksia. Kuntaa ei voi enää maantielain mukaan määrätä tienpitäjäksi. Kunta voi kyllä osallistua tienpidon kustannuksiin tai ottaa huolehtiakseen tienpitoon liittyvistä tehtävistä. Osallistumisesta on kuitenkin sovittava ja siihen on oltava erityiset syyt kuten, jos kunta haluaa laadultaan tai laajuudeltaan korkealuokkaisempaa tienpitoa kuin liikenteen tarve tai ympäristöön sovittaminen vaatii. Maantien käyttö on maksutonta. Vain lautta-aluksen käyttämisestä voidaan liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säätää perittäväksi maksu. Maantielaki ei mahdollista tietullien perimistä maanteillä, vaan asiasta on joko säädettävä oma lakinsa tai maantielakia on muutettava. Maantien rakentamisen edellytykset Maantien parantaminen voi aiheutua yleisen liikenteen tarpeista, liikenteestä aiheutuvien haittojen poistamisesta tai vähentämisestä tai parantamistarve voi johtua myös maankäytöllisistä syistä. Aikaisempaan verrattuna tienpitäjän vastuuta maantien parantamisesta on laajennettu niin, että myös maankäytöstä johtuvista syistä voidaan joutua maantietä parantamaan. Yksityinen tie muutetaan maantieksi uuden maantien tekemisen edellytysten sitä vaatiessa. Nykyisen tieverkon käytön tehostamista ja nykyisten teiden parantamista korostetaan ensisijaisena ratkaisuna liikenteellisten ongelmien poistamisessa. Uusi maantie tehdään vasta, jos olemassa oleva maantieverkko ei täytä enää yleisen liikenteen tai maankäytön tarpeita eikä tien parantamisella tai muutoin liikennejärjestelmää kehittämällä voida poistaa tai riittävästi vähentää liikenteestä aiheutuvia haittoja. Maantie on rakennettava siten, että tien tarkoitus saavutetaan mahdollisimman edullisesti ja tuottamatta kenellekään enempää vahinkoa tai haittaa kuin tarve vaatii. Rakentamisessa on otettava erityisesti huomioon liikenneturvallisuus, tien liikenteellinen ja tekninen toimivuus sekä ympäristönäkökohdat. Maantietä ei saa rakentaa vastoin oikeusvaikutteista kaavaa.

15 14 Tulevaisuuden näkymiä 4/2005 Tutkimusoikeus Tienpitoviranomaisella säilyy edellisen lain mukainen oikeus tarvittavien mastotutkimusten tekemiseen. Suunnittelun aloittamisesta ja tutkimusten tekemisestä on kuulutettava tai muulla sopivaksi katsottavalla tavalla ilmoitettava. Eduskunnan käsittelyssä esille noussut vaatimus erillisen luvan tarpeellisuudesta maastotutkimuksia varten olisi johtanut käytännössä mahdottomaan tilanteeseen, kun ennen tutkimusten aloittamista olisi pitänyt käydä vielä lupaprosessi läpi. Tiensuunnittelu ja alueiden käytön suunnittelu Säännöksiä tiensuunnittelun ja alueiden käytön suunnittelun yhteensovittamisesta on vanhaan lakiin verrattuna jonkin verran täsmennetty. Yleissuunnitelman ja tiesuunnitelman tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan, jossa tien sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty. Oikeusvaikutukseton yleiskaava ei siten enää ole riittävä tiensuunnittelun perustaksi. Kaavan tavoitteisiin perustuvan yleis- tai tiesuunnitelman laatimiseen voidaan kuitenkin ryhtyä, jos alueella on laadittavana tai muutettavana oikeusvaikutteinen kaava. Tämä mahdollistaa yleis- tai tiesuunnitelman laatimisen tilanteissa, joissa voimassa olevan kaavan tievaraus on tarpeen muuttaa kaavaa uusittaessa uuteen paikkaan. Maaseutualueiden alemman tieverkon maanteitä ei aina ole merkitty maakuntakaavaan. Ne voidaan suunnitella ilman kaavaakin, jos tien luonne huomioon ottaen tien sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön voidaan muutoin riittävästi selvittää yhteistyössä kunnan, maakunnan liiton ja alueellisen ympäristökeskuksen kanssa. Yleissuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin maakuntakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Yleissuunnitelma voidaan hyväksyä kuitenkin vastoin voimassa olevaa asemakaavaa, jos kunta ja alueellinen ympäristökeskus sitä puoltavat. Vanhan lain mukaan ennen yleissuunnitelman hyväksymistä piti myös asemakaavat olla muutettu, ellei poikkeama ollut vähäinen. Tämä johti eräissä hankkeissa jo yleissuunnitteluvaiheessa aluevarausten suunnitteluun tiesuunnitelman tarkkuudella. Tältä osin tilanne paranee, kun asemakaavan muutokset voidaan tehdä tiesuunnitelman laadinnan yhteydessä. Asemakaavamuutosten on oltava hyväksytty ennen tiesuunnitelman hyväksymistä, koska tiesuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin oikeusvaikutteista kaavaa. Vähäisetkin asemakaavan muutokset tulee olla hyväksytty ennen kuin tiesuunnitelma voidaan hyväksyä. Vanhan lain mahdollistamaa vähäistäkään poikkeamaa asemakaavasta ei enää sallita. Tiesuunnitelmat on joko laadittava niin, että kaikki rakenteet mahtuvat kaavan liikennealueelle tai tarvittavat asemakaavamuutokset on pantava ajoissa vireille, jotta tiesuunnitelmien käsittelyaikataulut eivät nykyisestä pitenisi. Yleissuunnitelma Yleissuunnitelma on laadittava, jolleivät hankkeen vaikutukset ole vähäiset taikka maantien sijaintia ja sen vaikutuksia ole jo riittävässä määrin ratkaistu asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Yleissuunnitelma on aina laadittava sellaisissa hankkeissa, joihin sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Moottori- ja moottoriliikennetei-

16 Tulevaisuuden näkymiä 4/ tä ei ole erikseen mainittu, koska ne kuuluvat YVA-lain mukaisen arviointimenettelyn piiriin. Yleissuunnitelman sisältö on määritelty uudessa maantielaissa aiempaa tarkemmin. Tarkempi määrittely ei tuo muutosta jo vallitsevaan suunnittelukäytäntöön. Yleissuunnitelmassa on esitettävä selvitys maantien tarpeellisuudesta ja tutkituista vaihtoehdoista, tien liikenteelliset ja tekniset perusratkaisut, tien likimääräinen sijainti sekä tien arvioidut vaikutukset kuten vaikutukset tie- ja liikenneoloihin, liikenneturvallisuuteen, maankäyttöön, kiinteistörakenteeseen ja ympäristöön sekä ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Lisäksi on esitettävä mahdollisuudet haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi ja alustava kustannusarvio. Yleissuunnitelman hyväksymispäätös on voimassa kahdeksan vuotta sen vuoden päättymisestä, jona hyväksymispäätös on tehty. Päätös raukeaa myös siltä osin, kuin sen perusteella laadittu tiesuunnitelma on hyväksytty ja päätös on saanut lainvoiman. Tiesuunnitelma Ennen maantien rakentamista on laadittava ja hyväksyttävä tiesuunnitelma. Jos on kysymys vaikutuksiltaan vähäisestä maantien parantamisesta, tiesuunnitelman laatiminen ei ole tarpeen, jos hanketta varten ei oteta lisäaluetta taikka jos kiinteistön omistaja on antanut kirjallisen suostumuksen lisäalueen ottamiseen. Oleellista on hankkeen vaikutusten vähäisyys, eikä niinkään se, että kaikilta maanomistajilta saadaan suostumus. Vähäisenkin toimenpiteen vaikutukset voivat ulottua niin laajalle, että on syytä laatia ja käsitellä tiesuunnitelma. Tiesuunnitelma on myös laadittava ja hyväksyttävä, kun yksityinen tie tai katu muutetaan maantieksi taikka kun maatie lakkautetaan muulloin, kuin maantien rakentamisen yhteydessä. Tien rakentamista tai parantamista koskevan tiesuunnitelman sisältövaatimukset ovat jokseenkin entiset. Tiesuunnitelmassa on mainittava, jos tie on tarkoitettu moottori- tai moottoriliikennetieksi tai muutoin vain tietynlaista liikennettä varten. Tiesuunnitelmassa on myös määrättävä, jos syrjään jääviä tieosuuksia on tarkoitus käyttää edelleen tietarkoituksiin. Jos tiesuunnitelma koskee olemassa olevan liikenneväylän hallinnollisen luokan muutosta, johon ei sisälly teknistä suunnittelua vaativaa kuntoonpanoa tai tiealueen rajaamista, voi tiesuunnitelma olla suunnitelma-asiakirjojen osalta hyvinkin suppea. Oleellista on, että suunnitelman käsittelyssä noudatetaan normaalin tiesuunnitelman käsittelymenettelyjä. Tiesuunnitelman hyväksymispäätös on voimassa neljä vuotta. Tienpitäjä voi pidentää määräaikaa enintään neljällä vuodella ja LVM erityisistä syistä vielä lisäksi neljällä vuodella. Vanhan lain mukaan tiesuunnitelmien hyväksymispäätösten voimassaolon jatkamisesta päätti aina LVM. Jos tiesuunnitelmassa on varattu alueita myöhempää leventämistä varten, on varauksen oikeusvaikutus sama kuin yleissuunnitelmalla ja on voimassa kahdeksan vuotta. Yksityisteiden liittymät ja maatalousliittymät Maantien liikenneturvallisuuden ja välityskyvyn edistämiseksi tiesuunnitelmassa on mahdollista kuten aikaisemminkin antaa määräyksiä tai kieltoja yksityisten

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Muutoksia ratasuunnitteluun

Muutoksia ratasuunnitteluun Muutoksia ratasuunnitteluun Elisa Sanasvuori, suunnittelupäällikkö, Liikennevirasto 19.4.2016 Esityksen sisältö Vähäinen asemakaavaristiriita RataL 10, 4 mom muutetaan (MTL 17, 2 mom muutetaan) Suunnitelmien

Lisätiedot

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Ajatuksia teemasta: Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Mikä muuttuu, mikä pysyy? Projektipäällikkö, TkL Kati Kiiskilä Insinööritoimisto Liidea Oy kati.kiiskila@liidea.fi Liikennesuunnittelun paradigman

Lisätiedot

Tienvarsimainonta ja lupamenettely. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012

Tienvarsimainonta ja lupamenettely. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Tienvarsimainonta ja lupamenettely Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Tienvarsimainonnan lainsäädännöllinen perusta Maantielain 52, tienvarsimainonta ja -ilmoittelu Asemakaava-alueen ulkopuolella

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

1. MAANTEISTÄ YLEISESTI KIINTEISTÖOIKEUDESSA JA -TEKNIIKASSA

1. MAANTEISTÄ YLEISESTI KIINTEISTÖOIKEUDESSA JA -TEKNIIKASSA MAANTIET 1. MAANTEISTÄ YLEISESTI KIINTEISTÖOIKEUDESSA JA -TEKNIIKASSA 2. MAANTIEN LAKKAAMINEN JA LAKKAUTTAMINEN 3. TIEALUE KAAVATONTIN OSANA 4. MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1 MAANTIET KIINTEISTÖOIKEUDESSA

Lisätiedot

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella Kiinteistöjärjestelysuunnitelma Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella Kiinteistöjärjestelysuunnitelma 10.4.2012 1. YLEISTÄ KIINTEISTÖJÄRJESTELYSUUNNITELMASTA

Lisätiedot

Yksityistielain keskeinen sisältö

Yksityistielain keskeinen sisältö Yksityistielain keskeinen sisältö 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1-7a 2 LUKU Tieoikeus sekä muut tienpitoa ja tien käyttöä varten tarvittavat oikeudet 8-21 Yksityistielain soveltamisala Ei julkisen vallan ylläpitämät

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

INFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT

INFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT INFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT MVR tuotanto laskee selvästi 2009 2011 (indeksi 2000=100) 106 104 102 100 98 96 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskuksen tietojen pohjalta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Maantien 19514 Tulppio Ainijärvi lakkauttaminen Savukoski

Maantien 19514 Tulppio Ainijärvi lakkauttaminen Savukoski Maantien 19514 Tulppio Ainijärvi lakkauttaminen Savukoski Tiesuunnitelma Genimap Oy, Lupa L4356 Maantien 19514 Tulppio - Ainijärvi lakkauttaminen, Savukoski Tiesuunnitelman sisällysluettelo Osa A Yleiset

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Suurten infrahankkeiden vaikutus koko infrarakentamisen resurssikysyntään Suomessa 2003...2008

Suurten infrahankkeiden vaikutus koko infrarakentamisen resurssikysyntään Suomessa 2003...2008 Suurten infrahankkeiden vaikutus koko infrarakentamisen resurssikysyntään Suomessa 23...28 13.6.23 toinen täydennetty versio Eero Nippala, VTT Tampere, puh 4 546174 Taustaa Kesäkuussa 21 päätös: Kerava

Lisätiedot

Kalvosarjan sisältö. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO

Kalvosarjan sisältö. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 Kalvosarjan sisältö YHTEENVETO Yhden sivun yhteenveto Kolmen sivun yhteenveto ASUKASKYSELYYN VASTANNEIDEN TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke)

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) 1 Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) Raportti: http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf2/3201142-v-liikkuminen_vapaa-ajalla.pdf Tekijöiden yhteystiedot:

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

1. Haltuunottokokous (14.3.2013)

1. Haltuunottokokous (14.3.2013) Maantietoimitus 2012-428465 Seinäjoen itäinen ohikulkutie VT19 1. Haltuunottokokous (14.3.2013) 2. Näyttökokous (Tietöiden valmistuttua) 3. Loppukokous Maantietoimitus. Asialista. 1. Tiedottaminen ja kokouksen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41

Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41 (OAS) (MRL 63 ) 1(5) Maankäyttöpalvelut 24.2.2015, päivitetty 27.5.2015 Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41 Aloite Asemakaavan muutoksen laadintaan on ryhdytty yksityisen maanomistajan aloitteesta.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista Annettu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

Parantamissuunnitelmaselostus

Parantamissuunnitelmaselostus Parikkala Parantamissuunnitelmaselostus Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Kouvola 2013 Parantamissuunnitelmaselostus 2(7) PARANTAMISSUUNNITELMASELOSTUS SISÄLTÖ 1 HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Valikoima-, hankinta- ja logistiikkapalveluyhtiö,

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi

Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Virpi Ansio 16.9.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Kevennetty liikkumiskysely mikä se on ja millaisia tuloksia se antaa? - Esimerkkejä Kajaanissa

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus 1. Onko väite oikein vai väärin? (10/03) Yleistä tietä ei saa suunnitella tai rakentaa asemakaavan vastaisesti Alueellinen ympäristökeskus vastaa maakuntakaavoituksesta

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA)

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA) 1 Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA) EKOTULI ja LINTU -seminaari 28.4.2010 TkL Kati Kiiskilä, SITO kati.kiiskila@sito.fi p. 020 747 6696 2 VAPAALLA -projekti

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06) 828 9111 Faksi

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Teuvontien varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

Joka toinen nuori hankkii mopokortin

Joka toinen nuori hankkii mopokortin Mopoilu Joka toinen nuori hankkii mopokortin Noin joka toinen nuori hankkii mopokortin ja joukossa on yhä enemmän tyttöjä. Mopoja oli vuonna 2012 yli 290 000. Suomessa oli Trafin mukaan rekisteröityjä

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely

Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Hallitusohjelma

Lisätiedot

Hallinnonrajat ylittävä kokonaistarkastelu

Hallinnonrajat ylittävä kokonaistarkastelu Selvitys LVM/2252/02/2015 Valtiovarainministeriö 18.12.2015 VM118:00/2015 Aluehallintouudistuksen valmistelu ja taustaselvitys Kukin ministeriö laatii mahdollisimman yhteisestä näkökulmasta hallituksen

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kemijärven kaupunki 1 (7)

Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 2 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asemakaavamuutoksesta Savukosken kunnan asemakaava-alueella koskien mm. vanhusten

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkymiä 4/2006

Tulevaisuuden näkymiä 4/2006 Tulevaisuuden näkymiä 4/2006 Sisältää mm. Työmatkapendelöinti muuttumassa kaksisuuntaiseksi Kesäasunnot ja liikenne Katsaus: Maa- ja vesirakennusalan markkinatilanne Tiehallinto Joulukuu 2006 Tiehallinto

Lisätiedot

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Ilmoitamme kaavan vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Kaupunkisuunnittelu 1/5 Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 2.9.2011 Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Asemakaava

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Laitilan kaupungin Tuunan alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja

Lisätiedot

Mitä ympäristölupamenettelyt merkitsevät elinkeinoelämälle? Jyri Häkämies

Mitä ympäristölupamenettelyt merkitsevät elinkeinoelämälle? Jyri Häkämies Mitä ympäristölupamenettelyt merkitsevät elinkeinoelämälle? Jyri Häkämies Valitusmenettelyjä, lupien viranomaiskäsittelyjä ja lupaselvityksiä pidetään raskaina Lupien hakeminen / ilmoitusten tekeminen

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan laadinnan yhteydessä

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

KORVAUKSET. m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan

KORVAUKSET. m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan KORVAUKSET 33 Maan luovuttamisesta sekä vahingosta, haitasta tai kustannuksista, jotka tähän lakiin perustuvasta toimenpiteestä aiheutuvat kiinteistön omistajalle, tieosakkaalle tai 10 :ssä tarkoitetun

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio 1 Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio Ympäristövastaava Airi Muhonen / Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2 Levähdys- ja pysäköimisalueet

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot