Mediatutkimuksen päivät 2014, aikakauslehtitutkimuksen työryhmä Vetäjät: väitöskirjatutkija Nanna Särkkä & VTT Maija Töyry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mediatutkimuksen päivät 2014, aikakauslehtitutkimuksen työryhmä Vetäjät: väitöskirjatutkija Nanna Särkkä (nanna.sarkka@aalto.fi) & VTT Maija Töyry"

Transkriptio

1 Mediatutkimuksen päivät 2014, aikakauslehtitutkimuksen työryhmä Vetäjät: väitöskirjatutkija Nanna Särkkä & VTT Maija Töyry Perjantai klo Minna-Maarit Jaskari: Sarjakuvan käyttö aineistona sukupuolen rakentumisen tutkimuksessa Seija Aunila: Perheenemäntä vai seikkailija kuinka naiskauneus katosi suomalaisista naistenlehdistä toisen maailmansodan aikana? Merja Ellefson: The Hero s Mother Lotta Svärd, mediated memories and constructing the past Lauri Haapanen: Lehtijuttujen sitaattien suoruus ja työkäytännöt klo 17 18: Aikakauslehtitutkimuksen ryhmän kokous Aikakauslehtitutkimuksen ryhmä on Media- ja viestintätieteellisen seuran alaisuuteen vuonna 2013 perustettu aikakauslehtien tutkimuksesta ja opetuksesta kiinnostuneiden verkosto. Mediatutkimuksen päivien Tekijät, tekstit ja lukijat aikakauslehtitutkimuksen työryhmä on Aikakauslehtitutkimuksen ryhmän järjestämä. Kokouksessa keskustellaan ryhmän tulevasta toiminnasta (mm. mahdollisesta kirjahankkeesta). Maija Töyry esittelee suomalaista aikakauslehtitutkimusta. Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki ryhmän toiminnasta ja aikakauslehtien tutkimuksesta kiinnostuneet. Lauantai 5.4. klo 9 11 Maria Lassila-Merisalo: Pitkää ja kerronnallista journalismia tabletilla Anne Soronen & Tiina Mäntymäki: Kapinaräätäleitä ja suosikkipoikia muotisuunnittelijamiehet suomalaisissa muotilehdissä Hanna Weselius: Suunniteltu kuva henkilövalokuvien rakentaminen aikakauslehdessä Nanna Särkkä: Aikakauslehtigenret ja luokittelun haasteet

2 Minna-Maarit Jaskari Vaasan yliopisto, markkinointi Sarjakuvan käyttö aineistona sukupuolen rakentumisen tutkimuksessa Populaarikulttuurin tuotteet, kuten sarjakuvat, kantavat sisällään kulttuurillisia merkityksiä ja osallistuvat kulttuurillisten merkitysten muokkaamiseen ja vahvistamiseen. Sarjakuvien merkitys on erityisen suuri lapsille ja nuorille, onhan sarjakuva usein siirtymä lastenkirjoista kohti kokonaan kirjoitettua tekstiä. Näin ollen sarjakuvat tarjoavat mielenkiintoisen aineiston ymmärtää kulttuurillisten merkitysten syntymistä ja uusintamista. Sarjakuvaa on käytetty aikaisemminkin aineistona monipuolisesti, esimerkiksi sosiaalisten arvojen (Kassarjian 1983, Spiggle 1986), materiaalisten arvojen (Belk 1987), sukupuoliroolien (Brabant 1976; Thompson & Zerbinos 1995), perhe-elämän sosiaalisen rakentumisen (Brabant & Mooney 1999), sukupuolinormien (Templin 1999) ja identiteetin (Najjar 2007) tutkimuksessa. Tämän työpaperin tarkoituksena onkin tarkastella sarjakuvan käyttöä aineistona sekä sen analysointiin ja tulkintaan liittyviä rajoituksia ja reunaehtoja. Tätä pohditaan erityisesti lapsille ja nuorille suunnatun sarjakuvalehden avulla ja erityisesti sukupuolen rakentumisen näkökulmasta. Hevoshullu on 7 14-vuotiaille hevoshulluille tytöille suunnattu aikakauslehti (Egmont 2014). Jokaisessa lehdessä on hevosen hoitoon, hevostietoon, ratsastukseen ja varusteisiin liittyviä osioita sekä hauskoja Polle sarjakuvia, pidempiä sarjakuvamuotoisia tarinoita, novelleja, lukijoiden palsta sekä hevosaiheisia julisteita. Tarinat kertovat tallilla ratsastavista, hevosia hoitavista tytöistä sekä erilaisista sattumuksista, joita tallilla tapahtuu. Päähenkilö on useimmiten tyttö ja tarinoissa käsitellään tyttöjen tapaa kohdata ja selvitä erilaisista tilanteista. Näin voidaan ajatella, että lehden tarinat ovat osaltaan rakentamassa nuorten sukupuolisuutta ja nuoren hevostytön tapaa käsitellä asioita. Sukupuolen tutkimuksen kirjallisuudesta voidaan nostaa esille muutamia analyyttisiä viitekehyksiä sarjakuva-aineiston analysoinnille: sukupuoli-identiteetin teoria (gender identity theory) antaa mahdollisuuden nostaa esille maskuliinisia ja feminiinisiä persoonallisuuspiirteitä, sukupuolirooliteoria (gender role theory) antaa mahdollisuuden analysoida useiden ja päällekkäistenkin roolien dynamiikkaa ja teoriat fyysisen ulkonäöstä ja feminiinisyydestä antavat mahdollisuuden analysoida sukupuoli-identiteetin rakentumista. (Caldwell & Kleppe 2006.) Sarjakuvaa on aikaisemmin analysoitu esimerkiksi sisällönanalyysin keinoin (Kassarijan 1983, Spiggle 1986), jolloin aineistosta on nostettu esille siinä käsiteltyjä teemoja. Tämä kuitenkin vastaa enemmän kysymykseen, mitä tapoja on tuoda esille sukupuolisuutta. Omana mielenkiinnon kohteena on kuitenkin, miten sukupuolisuus rakentuu. Tällöin sisällönanalyysin lisäksi esimerkiksi narratiivinen- tai diskurssianalyysi voi nousta hyödylliseksi työkaluksi. Työryhmäesityksessäni keskustelen eri tavoista analysoida sukupuolen rakentumista sarjakuvassa. Lähdeluettelo pyydettäessä.

3 Seija Aunila Jyväskylän yliopisto, nykykulttuurin tutkimus Perheenemäntä vai seikkailija kuinka naiskauneus katosi suomalaisista naistenlehdistä toisen maailmansodan aikana? Toisen maailmansodan aikana naiskauneutta käytettiin propagandatarkoituksessa voittoisan sodan edistämiseen. Sotaa käyvien maiden naistenlehdet valjastettiin tähän tehtävään tukien kyseisen maan propagandatarvetta. Naiskauneuteen kiinnittyviä artikkeleita julkaistiin laajasti kaikissa sotaa käyvien maiden naistenlehdissä. Suomessa kirjoitukset naiskauneudesta katosivat kolmesta sota-aikana julkaistusta naistenlehdestä. Naisiin kohdistuva sotapropaganda näkyi Kotiliedessä vaatimattomana ja kodille omistautuvana, uhrin jakamiseen valmiina perheenemäntänä. Toisin kuin Kotiliesi, Hopeapeili ja Eeva tuottivat vain vähän sodankäyntiä tukevaa propagandistista materiaalia. Artikkelit näyttivät naisen vahvana, jopa miehisenä toimijana. Kaunistautumista pidettiin näissä lehdissä tarpeettomana, koska se yhdistettiin miesten miellyttämiseen, johon itsenäisen naisen ei tarvinnut alentua. Naisideaaliksi kasvoi Hopeapeilissä ja Eevassa kansainvälinen seikkailija, joka pakeni sodan todellisuutta eksoottisiin maailmoihin. Kuitenkin ennen sotaa ja sen jälkeen naiskauneudella oli Suomessa yhteiskunnallisesti merkittävä rooli. Sotaa edeltävänä aikana, erityisesti natsi-saksan ja nationalismin nousun kaudella, 1930-luvulla tuli osoittaa, että suomalaiset kuuluivat länsimaiseen rotuun. Tähän propagandatoimintaan valjastettiin mm. vuoden 1938 Miss Eurooppa Sirkka Salonen. Hävityn sodan jälkeen naiskauneudella haettiin vahvistusta kansalliselle itsetunnolle. Tähän tehtävään sopi Miss Universum -kilpailun vuonna 1952 voittanut Armi Kuusela. Tarkastelen konferenssiesityksessäni sitä, miksi naiskauneus katosi toisen maailmansodan ajan suomalaisista naistenlehdistä, kun sillä oli selkeä rooli muissa sotaa käyvien maiden naistenlehdissä sekä minkälaisen naisideaalin sota muokkasi ja kenen intresseistä naisideaali muodostui?

4 Merja Ellefson Institutionen för kultur och medievetenskaper, Umeå universitet The Hero s Mother Lotta Svärd, mediated memories and constructing the past This paper explores the retrospective meaning making of a dramatic rupture in the Finnish history, the 1918 Civil War. The purpose is to study who the war and the pre-war activities were perceived, described and remembered by Lotta Svärd organization. Lotta Svärd was born out of bourgeois women s desire to help the White Army and the voluntary auxiliary defense organization Suojeluskunnat (the White Guards)1. Lotta groups were initially subordinated to local White Guard units and became a separate organization in Due to its popularity and size Lotta Svärd played an important role in shaping the national consciousness and memories of the Civil War. It is an interesting organization, since Lottas have over the years both lost and regained their good reputation. The material consists of Lotta pages in the military magazines Suomen Sotilas, Suojeluskuntalaisen lehti and Hakkapeliitta, and articles published in the Lotta Svärd magazine during As the Winter War began in November 30, 1939, memories of the Civil War faded more into the background. The Civil War, nevertheless, left a lasting mark on the individual members and the entire organization. Much of remembering (and forgetting) is socially motivated, since memories need to be communicated (Cubitt 2007, Fentress & Wickham 1992). The war experience shaped the nature of the organization s everyday activities, membership requirements, ideology and their sense of who were friends and who were enemies. Lotta pages and magazines contained many articles describing individual members experiences and contributions to the war effort. Such texts were often categorized as memoires or stories. Texts were typically written from the point of view of Us or I, where the I was always part of the collective, meaning that the individual was in the service of the organization and the Fatherland. The war was kept alive by various rituals, involving sacralization of the Nation, for example flag raising or visits at war cemeteries. Such events were frequently described in the magazines, meaning that there was an element of anniversary journalism (Kitch 2003 and 2008). In the process these rituals were also turned into Lotta rituals. 1 There is no established translation for Suojeluskunta (or, Suojeluskunnat in plural) that was an essential part of the White Army. Suojelus means protection. Kunta has several meanings, but in this context it refers to a collective, e.g. ihmiskunta means mankind. The word valkokaarti (White Guard) also exists, for example in Helsingin valkokaarti (White Guard of Helsinki). In Finnish Suojeluskunta is more common, since it s the official name of the organization. Haapala and Tikka (2012:81) speak of Protection Guard, combining suojelus and kaarti. Heimo and Peltonen (2006: 52) prefer White Guard. Lavery (2006), Nevala-Nurmi (2006), Ahlbäck and Kivimäki (2008) say Civil Guard. Kirby (2006) uses Suojeluskunta but also mentions the White Guards. The Reds used the word lahtarit, i. e. the butchers. I will use White Guards to emphasize the political element and the link to the White Finland.

5 Lauri Haapanen Helsingin yliopisto, suomen kieli Lehtijuttujen sitaattien suoruus ja työkäytännöt Työn alla olevassa väitöskirjassani tutkin lehtijuttujen suoria lainauksia eli sitaatteja. Kielitiedettä ja journalismintutkimusta yhdistelevässä laadullisessa tutkimuksessani on kaksi keskeistä tutkimuskysymystä: Millainen on toimittajan tekemän haastattelun ja sen pohjalta lehtijuttuun tehtyjen suorien lainausten eli sitaattien suhde? Mitkä tekijät sitaattienteon työkäytänteitä ohjaavat ja motivoivat ja millä tavoin? Tutkimusaineistoni rakentuu kolmesta kokonaisuudesta: 1. Pyysin noin 20 toimittajaa nauhoittamaan minulle yhden tekemänsä journalistisen haastattelun. Niiltä toimittajilta, jotka tekivät muistiinpanoja haastattelutilanteessa käsin, pyysin käyttööni myös muistikirjan. 2. Keräsin nauhoitettujen haastatteluiden pohjalta julkaistut lehtijutut. 3. Haastattelin osan edellä mainituista toimittajista. Perustietoja kuten koulutustaustaa ja työkokemusta koskevan strukturoiden osuuden jälkeen kävimme julkaistun jutun läpi sitaatti sitaatilta niin, että pyysin toimittajaa kertomaan, miksi hän kunkin sitaatin oli juttuun laittanut. Keskeisin osa haastattelua oli sovellus stimulated recall menetelmästä Calderhead 1981); tarkastelimme juttua ja haastattelusta tekemääni litteraattia rinnakkain selvittääkseni, mitkä päämäärät ja tekijät olivat kunkin sitaatin tekoprosessia motivoineet. Haastattelupuheen ja lehtisitaattien suhdetta analysoin vertailevalla lingvistisellä tekstianalyysillä. Oletukseni on, että sitaattienteon työkäytäntöihin vaikuttaa paitsi kanavan vaihtuminen (puhu kirjoitus), myös ja ennen muuta kielellisten tapahtumien institutionaalinen konteksti. Niinpä työkäytänteitä selvittävää analyysiäni ohjaa toimituksellisen työn ja mediatuotteiden jäsentämiseen luotua mediakonseptin (Helle 2010) käsite. Työryhmässä esittelen monitieteisen, -aineistoisen ja -menetelmällisen työni tutkimusasetelmaa ja kerron analyysini alustavista havainnoista. CALDERHEAD, JAMES 1981: Stimulated Recall: a method for research on teaching. British Journal of Educational Psychology (51)2, HELLE, MERJA 2011: Toimitustyö muutoksessa. Toiminnan teoria ja mediakonseptin käsite tutkimuksen ja kehittämisen kehyksenä. Tampere University Press. Tampere.

6 Maria Lassila-Merisalo Tampereen yliopisto, COMET Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus Pitkää ja kerronnallista journalismia tabletilla Pitkää, kerronnallista journalismia on perinteisesti julkaistu etupäässä aikakauslehdissä ja sanomalehtien liitteissä. Internetin yleistyessä vuosituhannen vaihteen tietämillä pitkien juttujen ennustettiin jopa näivettyvän journalismin kentältä kokonaan, mutta viime aikoina ne ovat kokeneet renessanssin. Pitkiä, kertovia juttuja julkaistaan nyt niin printissä kuin mobiilissa. Tabletti on osoittautunut erityisen sopivaksi välineeksi pitkien juttujen jakamiseen. Keskityn esityksessäni tablettisovelluksissa julkaistuihin pitkiin, kerronnallisiin juttuihin ja niiden ominaisuuksiin. Tablettisovelluksen tarjoamat multimediamahdollisuudet, kuten stillkuvat, audio, video, grafiikka ja interaktiiviset elementit, vaikuttavat yhtäältä juttujen epistemologiaan ja autenttisuuden vaikutelmaan ja toisaalta esteettisyyteen ja immersiivisyyteen. Tarkastelun kohteena on muun muassa amerikkalainen kustannusboutique The Atavist, joka julkaisee keskimäärin kerran kuukaudessa yhden jutun e-kirjamuodossa. Jutut ovat pidempiä kuin perinteinen lehtijuttu, mutta lyhyempiä kuin romaani. The Atavist on yksi Suomessa huomiota keränneen Long Play -julkaisun esikuvista. Esitykseni on osa Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa post doc -tutkimusta, joka käsittelee narratiivista journalismia tablettiympäristössä. Teen tutkimustani Tampereen yliopiston COMETissa, jossa on aiemmin kartoitettu tablettijournalismia yleisemmällä tasolla. Oma väitöstutkimukseni (2009) käsitteli kaunokirjallisen journalismin poetiikkaa suomalaisissa aikakauslehdissä.

7 Anne Soronen ja Tiina Mäntymäki Vaasan yliopisto Kapinaräätäleitä ja suosikkipoikia muotisuunnittelijamiehet suomalaisissa muotilehdissä Muotia voidaan tarkastella muun muassa luovuuden ja tekijyyden, kuluttamisen ja identiteettityön, muotiteollisuuden ja muotimedian näkökulmista. Tässä esitelmässä muoti ymmärretään hierarkkiseksi sosiaaliseksi järjestelmäksi, jonka huipulla ovat nimekkäät muotisuunnittelijat. Muotimaailmassa tämä järjestelmän näkyvin ja arvostetuin positio on tyypillisesti varattu miessuunnittelijoille, ja usein naisten funktioina on olla muusia, malleja, kuluttajia, muotibloggaajia tai muotitoimittajia. Esitelmässämme tarkastelemme miespuolisten muotisuunnittelijoiden representoitumista kahdessa Suomessa ilmestyvässä aikakauslehdessä, joissa muoti on hyvin keskeisessä asemassa. Aineistona ovat Ellen ja Glorian vuosikerran 2013 miespuolisia muotisuunnittelijoita käsittelevät jutut. Analysoimme sukupuolikriittisestä näkökulmasta tapaa, jolla muotia suunnittelevat miehet esitetään näissä naisille suunnatuissa lehdissä. Teemme näkyväksi muotijournalismin sukupuolittamisen mekanismeja ja sitä, miten sukupuolieroa, seksuaalisuutta ja miestekijyyttä kuvataan miessuunnittelijoiden kautta. Tulkitsemme, että suunnittelijat tuotteistetaan ja asetetaan halun ja katseen kohteiksi siinä missä heidän luomansa muoti. Haluttavina tuotteina lehtijutuissa eivät siis näyttäydy ainoastaan ylelliset asut ja luksusbrändit, vaan yhtä lailla suunnittelijahahmot, jotka antavat kasvot muotitalojen menestystarinoille. Heidän uransa ja yksityiselämänsä nivotaan tarinoiksi, joissa kuvataan tietä tähteyteen ja ansioita, joiden kautta tähteys on saavutettu. Suunnittelijoiden tähteyden kulmakivinä esitetään ainutlaatuinen lahjakkuus, rajoja rikkova individualismi, intohimo työhön, kosmopoliittisuus ja loistelias julkkiselämäntyyli.

8 Hanna Weselius Aalto-yliopisto, valokuvataide Suunniteltu kuva henkilövalokuvien rakentaminen aikakauslehdessä 1900-luvun puolivälissä, "kuvajournalismin kulta-aikana", laajat kuvareportaasit kuuluivat aikakauslehtiin. Lehdet ovat muuttuneet, ja nykyään monien aikakauslehtien valokuvatuotanto keskittyy henkilökuviin. Tutkimuksella selvitetään, mikä on henkilövalokuvien tehtävä tämän päivän aikakauslehdessä ja millaiset diskurssit vaikuttavat erilaisten aikakauslehtien valokuvien tuotannossa. Mitä vanhoista kuvajournalismin ihanteista on jäljellä, ja mitä on tullut tilalle? Kysymyksiä lähestytään tarkastelemalla, miten henkilövalokuvia tehdään. Kolme etnografista tapausaineistoa on kerätty erilaisten suomalaisten kuluttaja-aikakauslehtien toimituksissa ja valokuvaustilanteissa. Aineistot koostuvat ensisijaisesti haastatteluista ja havainnoinneista sekä toissijaisesti haastattelujen tai havainnoinnin kohteina olleiden henkilökuvausten tuloksena syntyneissä kansijutuissa julkaistuista henkilökuvista. Aikakauslehden henkilökuvan tehtävä on toimia konseptinsa osana, ja henkilökuvia tehdään suunnitellusti. Tutkimuksen tuloksena esitellään aikakauslehden suunniteltu henkilökuva, joka määritellään seuraavasti: 1) Se tehdään ryhmätyönä ensisijaisesti omaan kontekstiinsa. 2) Sen realismi määrittyy kontekstin, aikakauslehden, valitsemien näkökulmien mukaan. 3) Se on performanssi, johon osallistuvat lehti, kuvattava henkilö ja lukija. 4) Se on performatiivinen: se viittaa omaan tekemiseensä ja toistaa lehden maailmankuvaa. 5) Se osallistaa lukijan performanssiin tekijöiden kädenjäljen ja autenttisuuden avulla. Tutkituista aikakauslehdistä osoitetaan kaksi vahvaa henkilökuvan tuotannon diskurssia: yhteisödiskurssi ja neutraaliusdiskurssi. Yhteisödiskurssi painottaa yhdessä tekemistä ja lukijalle tarjottavaa roolia "yhtenä meistä". Koska henkilöt valitaan ja kuvataan lehden tarkkaan määritellyn realismin mukaisesti, henkilökuvat saattavat muodostua diskursiivisesti yhdenmukaisiksi. Neutraaliusdiskurssissa painottuvat enemmän lukijan rooli oikean tiedon vastaanottajana ja journalismin ihanteisiin nojaava tasapuolisuus. Henkilökuvien realismi on asialähtöistä, eikä henkilöitä välttämättä pyritä yhdenmukaistamaan lehden konseptiin sopivaksi. Analyysin perusteella todetaan, että tutkittujen aikakauslehtien henkilökuvat ovat diskursiivisesti eri tavoin painottuvia kontekstilähtöisiä performansseja, jotka rakentavat ja ylläpitävät lehden konseptin arvoja ja uskottavuutta. Henkilökuvat viittaavat lehteensä ja itseensä vähintään yhtä paljon kuin itsensä ulkopuoliseen kohteeseen.

9 Nanna Särkkä Aalto-yliopisto, graafinen suunnittelu Aikakauslehtigenret ja luokittelun haasteet Esityksessä tarkastellaan aikakauslehdistön moninaisuutta ja yrityksiä saada ote tästä moninaisuudesta käsitteellisesti. Mitä ovat aikakauslehtigenret, ja mihin niitä tarvitaan? Mikä on genren suhde konseptiin (eli lehtinimikkeeseen tai brändiin) ja mediumiin käsitteenä? Genrellä tarkoitetaan aikakauslehtien lajityyppejä konseptitasolla, eli nimityksiä kuten naistenlehti, musiikkilehti tai jäsenlehti. Kysymys aikakauslehtigenreistä ja lehtien luokittelusta on monimutkainen. Käsitteiden käyttö ei ole yhtenäistä: genren käsitettä käytetään eri merkityksissä, ja genrenimityksissä on päällekkäisyyttä ja ristiriitaisuutta. Aikakauslehtikonseptit luontaisesti pakenevat genremäärityksiä, jotka rakentuvat ison lehtijoukon yhteisille piirteille jokainen konsepti haluaa olla ainutlaatuinen. Genrejen ja luokkien määrittelyyn liittyy myös erilaisia intressejä, jotka tuottavat erilaisia ratkaisuja. Esitys perustuu aikakauslehtigenrejen ja -luokittelun kartoitukseen, jonka osana muun muassa haastateltiin ne toimijat, jotka Suomessa ovat aikakauslehtien kanssa tekemisissä ja lehtiä omassa toiminnassaan luokittelevat (muun muassa kustantajat, levikintarkastus, jälleenmyyjät, jakelu, markkinointitutkimus ja kirjastot). Heiltä kysyttiin, millaiset tarpeet luokittelua ohjaavat ja miksi luokitukset ovat sellaisia kuin ovat. Esityksessä puretaan auki esiin tulleita aikakauslehtigenreihin ja luokitteluun liittyviä käytäntöjä ja haasteita.

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi!

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! "Missäs sun toinen sukka on? [Naurua.] Tosi kivaa kun on vaan yks sukka. Ehdottomasti yks

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Digivinkkejä? Miten hyödyntää digimurrosta? Tutkimuspäällikkö FT Merja Helle Aalto ARTS, MCRG

Digivinkkejä? Miten hyödyntää digimurrosta? Tutkimuspäällikkö FT Merja Helle Aalto ARTS, MCRG Digivinkkejä? Miten hyödyntää digimurrosta? Tutkimuspäällikkö FT Merja Helle Aalto ARTS, MCRG Valmiita digireseptejä ei ole Digimaailmassa on oma toimintalogiikkansa Painetusta sivusta juttuun, aiheeseen,

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Tutkijan informaatiolukutaito

Tutkijan informaatiolukutaito Tutkijan informaatiolukutaito Maria Forsman VTT, kirjastonjohtaja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto Infolit-hankkeen koulutuspalaveri 17.2.2006 Kirjastoammattilaisesta tutkijaksi Taustalla Kirjasto-

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet Päivi Voima Senior Researcher Hanken Missä olemme tänään? Riippuu keneltä kysyy Myynti 4P Customer experience Segmentointi B2C CRM Asiakkuudet Palvelut Sosiaalinen

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Seija Pylkkö Valkealan lukio

Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko

Lisätiedot

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011 Pälvi Rantala NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEE VALITETTAVASTI. Työssä ja kaikessa elämässä meidän

Lisätiedot

YLIOPISTO-LEHDEN IDEA

YLIOPISTO-LEHDEN IDEA YLIOPISTO-LEHDEN IDEA Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt luentosarja Päätoimittaja Marja Pemberton 18.2.2014 Viestintä ja yhteiskuntasuhteet Kommunikation och samhällsrelationer University University

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

APA-tyyli. Petri Nokelainen

APA-tyyli. Petri Nokelainen APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

CALL TO ACTION! Jos aamiaistilaisuudessa esillä olleet aiheet kiinnostavat syvemminkin niin klikkaa alta lisää ja pyydä käymään!

CALL TO ACTION! Jos aamiaistilaisuudessa esillä olleet aiheet kiinnostavat syvemminkin niin klikkaa alta lisää ja pyydä käymään! CALL TO ACTION! Jos aamiaistilaisuudessa esillä olleet aiheet kiinnostavat syvemminkin niin klikkaa alta lisää ja pyydä käymään! Monikanavaisen viestinnän mittaaminen: https://www.vapamedia.fi/mittaaminen/

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Tiina Mäntymäki Vaasan yliopisto

Tiina Mäntymäki Vaasan yliopisto Tiina Mäntymäki Vaasan yliopisto Naispuoliset murhaajat harvassa Uhri > tekijä Henkilökohtaiset motiivit Miesten väkivalta synnyttää väkivaltaisia naisia Lisbeth Salander (Stieg Larsson, Millennium-trilogia),

Lisätiedot

AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT

AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT 2013 2 Yleistä aikakauslehdistä, s. 3 4 Levikit, s. 5 Aikakauslehden käsite Aikakauslehtien liikevaihto Suomessa 2002 2011 Aikakauslehtien jakelu ja irtonumeromyynti Suomessa 2012

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Otavamedian naistenlehtien lukijaprofiilit 2014

Otavamedian naistenlehtien lukijaprofiilit 2014 Otavamedian naistenlehtien lukijaprofiilit 2014 Otavamedian naistenlehdet 3 000 lukijaa 3 000 lukijaa 86 000 lukijaa 338 000 lukijaa 101 000 lukijaa 83 000 lukijaa 108 000 lukijaa 89 000 lukijaa Lukijamäärät

Lisätiedot

Prospektini. Usein kysytyt kysymykset SISÄLLYS

Prospektini. Usein kysytyt kysymykset SISÄLLYS Prospektini Usein kysytyt kysymykset SISÄLLYS Prospektini - yleistä 1. Mikä on Prospektini sovellus? 2. Mistä löydän Prospektini sovelluksen ja kuinka voin ladata sen? 3. Millä laitteilla Prospektini sovellus

Lisätiedot

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014 Vallataan varainhankinta Salla Saarinen 24.2.2014 1 Salla Saarinen Varainhankinnan Kampanjoinnin Markkinoinnin Sparrausta * Koulutusta * Suunnittelua * Toteutusta Lisää tunnetta ja tulosta järjestökentälle

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Mallilukijoiden lukijamallit

Mallilukijoiden lukijamallit Mallilukijoiden lukijamallit 1. huhtikuuta 2014 Perinteinen mallilukijamalli Pekka, 42-vuotias insinööri Logistiikkapäällikkö vantaalaisessa tukkualan yrityksessä Asuu Järvenpäässä, erillistalo 105 m2

Lisätiedot

Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta

Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta Luennon aiheet Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta 1 Voiko kuluttajan käyttäytymistä opiskellessa hyötyä myös b2b-markkinoilla? Voiko teorioita (esim.

Lisätiedot

1. Aikakauslehden keskimääräinen lukuaika 2. Pisimpään luetut lehdet 3. Lukuminuutit lehtiryhmittäin

1. Aikakauslehden keskimääräinen lukuaika 2. Pisimpään luetut lehdet 3. Lukuminuutit lehtiryhmittäin 1. Aikakauslehden keskimääräinen lukuaika 2. Pisimpään luetut lehdet 3. Lukuminuutit lehtiryhmittäin Aikakauslehden yhtä numeroa luetaan keskimäärin 55 minuuttia. Naiset lukevat pidempään kuin miehet.

Lisätiedot

LANSEERAUS LÄHESTYY AIKATAULU OMINAISUUDET. Sähköinen jäsenkortti. Yksinkertainen tapa lähettää viestejä jäsenille

LANSEERAUS LÄHESTYY AIKATAULU OMINAISUUDET. Sähköinen jäsenkortti. Yksinkertainen tapa lähettää viestejä jäsenille tiedote 2 / 9.3.2017 LANSEERAUS LÄHESTYY AIKATAULU 4.3. ebirdie-jäsenkortti esiteltiin Golfliiton 60-vuotisjuhlaseminaarissa 17.3. ebirdie tulee kaikkien ladattavaksi Golfmessuilla 17.3. klo 12:00 alkaen

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm 79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Kotimaisesta palvelusta kansainväliseen menestykseen Kehittämiskeskus Häme Oy, InFAcTo/ Pauliina Airaksinen-Aminoff 1.12.2010

Kotimaisesta palvelusta kansainväliseen menestykseen Kehittämiskeskus Häme Oy, InFAcTo/ Pauliina Airaksinen-Aminoff 1.12.2010 Kotimaisesta palvelusta kansainväliseen menestykseen Kehittämiskeskus Häme Oy, InFAcTo/ Pauliina Airaksinen-Aminoff 1.12.2010 Footer 1 Työjärjestys 1. Osallistujien esittelyt ja tavoitteet 2. Identiteettianalyysin

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika Kotikunta Sähköpostiosoite. Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika Kotikunta Sähköpostiosoite. Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika Kotikunta Sähköpostiosoite @ Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Tehtävä maksimipisteet hakijan pisteet Ryhmätehtävä Tehtävä

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

SUKUPUOLISTUNUT ERIARVOISUUS JA SUKUPUOLISENSITIIVISYYS

SUKUPUOLISTUNUT ERIARVOISUUS JA SUKUPUOLISENSITIIVISYYS SUKUPUOLISTUNUT ERIARVOISUUS JA SUKUPUOLISENSITIIVISYYS Työryhmän kuvaus Työryhmässä käsitellään sukupuolta sosiaalityön kohdeilmiöissä, instituutioissa ja käytännöissä sekä pohditaan sukupuolisensitiivisyyttä

Lisätiedot

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT

AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT 2013 2 Yleistä aikakauslehdistä, s. 3 4 Levikit, s. 5 Aikakauslehden käsite Aikakauslehtien liikevaihto Suomessa 2002 2011 Aikakauslehtien jakelu ja irtonumeromyynti Suomessa 2012

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 LUENTO 3 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 KÄYTTÄJÄN KOKEMUS -USER EXPERIENCE Käyttäjäkokemus -User Experience

Lisätiedot

Nuoret julkisessa kaupunkitilassa. kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO

Nuoret julkisessa kaupunkitilassa. kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO Nuoret julkisessa kaupunkitilassa kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO TUTKIMUSKYSYMYKSET: Miten teini-ikäiset tytöt käyttävät, ottavat haltuun

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

Aikakauslehden yhtä numeroa luetaan keskimäärin 59 minuuttia. Se on 6 minuuttia enemmän kuin vuosi sitten.

Aikakauslehden yhtä numeroa luetaan keskimäärin 59 minuuttia. Se on 6 minuuttia enemmän kuin vuosi sitten. Aikakauslehden yhtä numeroa luetaan keskimäärin 59 minuuttia. Se on 6 minuuttia enemmän kuin vuosi sitten. Lähde: KMT AL + total, syksy 2015/kevät 2016 Naiset lukevat pidempään kuin miehet. keskimääräinen

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Exiting academics in networked knowledge societies, EANKS. Metodifestivaali Projektitutkija Taru Siekkinen, KTL JYU

Exiting academics in networked knowledge societies, EANKS. Metodifestivaali Projektitutkija Taru Siekkinen, KTL JYU Exiting academics in networked knowledge societies, EANKS Metodifestivaali 31.5.2017 Projektitutkija Taru Siekkinen, KTL JYU EANKS Hanke sai Suomen Akatemian rahoituksen keväällä 2016, hanke alkoi 1.9.2016

Lisätiedot

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mobiileja medialaitteita Lukeminen erilaisilla laitteilla Kommunikointi, aktiivisuus Kännykät

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 4.6.2015 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tietoarkistossa. 31.10.2008 Tampereen yliopisto helena.laaksonen (at) uta.fi

Lapset ja nuoret tietoarkistossa. 31.10.2008 Tampereen yliopisto helena.laaksonen (at) uta.fi Lapset ja nuoret tietoarkistossa 31.10.2008 Tampereen yliopisto helena.laaksonen (at) uta.fi Taustaa Valtakunnallinen palveluresurssi Toiminta alkoi v. 1999 alussa Perustettiin Suomen Akatemian aloitteesta

Lisätiedot

Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä

Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä Jukka Vahlo CCR / Up Your Game -pelitutkimusverkosto PELIT JA PELILLISYYS Digitaaliset pelit erotellaan viihdepeleihin sekä hyötypeleihin. Viihdepeleillä

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Veijo Notkola, projektin johtaja Harri Lindblom, esteettömyysasiantuntija

Veijo Notkola, projektin johtaja Harri Lindblom, esteettömyysasiantuntija Esteetön ja yhdenvertainen Golfympäristö hanke esteettömän Golfympäristön edistämiseksi ja selvitys esteettömyydestä Golfkentillä Suomessa vuosina 2016-2018. Suomen HCP Golf Ry Veijo Notkola, projektin

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, 9.10.2014, Salo Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Osallistujia ja vaikuttajia? Perustuu artikkeliin Sireni, Maarit (2014) Feminism in rural Finland. A

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot