Mediatutkimuksen päivät 2014, aikakauslehtitutkimuksen työryhmä Vetäjät: väitöskirjatutkija Nanna Särkkä & VTT Maija Töyry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mediatutkimuksen päivät 2014, aikakauslehtitutkimuksen työryhmä Vetäjät: väitöskirjatutkija Nanna Särkkä (nanna.sarkka@aalto.fi) & VTT Maija Töyry"

Transkriptio

1 Mediatutkimuksen päivät 2014, aikakauslehtitutkimuksen työryhmä Vetäjät: väitöskirjatutkija Nanna Särkkä & VTT Maija Töyry Perjantai klo Minna-Maarit Jaskari: Sarjakuvan käyttö aineistona sukupuolen rakentumisen tutkimuksessa Seija Aunila: Perheenemäntä vai seikkailija kuinka naiskauneus katosi suomalaisista naistenlehdistä toisen maailmansodan aikana? Merja Ellefson: The Hero s Mother Lotta Svärd, mediated memories and constructing the past Lauri Haapanen: Lehtijuttujen sitaattien suoruus ja työkäytännöt klo 17 18: Aikakauslehtitutkimuksen ryhmän kokous Aikakauslehtitutkimuksen ryhmä on Media- ja viestintätieteellisen seuran alaisuuteen vuonna 2013 perustettu aikakauslehtien tutkimuksesta ja opetuksesta kiinnostuneiden verkosto. Mediatutkimuksen päivien Tekijät, tekstit ja lukijat aikakauslehtitutkimuksen työryhmä on Aikakauslehtitutkimuksen ryhmän järjestämä. Kokouksessa keskustellaan ryhmän tulevasta toiminnasta (mm. mahdollisesta kirjahankkeesta). Maija Töyry esittelee suomalaista aikakauslehtitutkimusta. Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki ryhmän toiminnasta ja aikakauslehtien tutkimuksesta kiinnostuneet. Lauantai 5.4. klo 9 11 Maria Lassila-Merisalo: Pitkää ja kerronnallista journalismia tabletilla Anne Soronen & Tiina Mäntymäki: Kapinaräätäleitä ja suosikkipoikia muotisuunnittelijamiehet suomalaisissa muotilehdissä Hanna Weselius: Suunniteltu kuva henkilövalokuvien rakentaminen aikakauslehdessä Nanna Särkkä: Aikakauslehtigenret ja luokittelun haasteet

2 Minna-Maarit Jaskari Vaasan yliopisto, markkinointi Sarjakuvan käyttö aineistona sukupuolen rakentumisen tutkimuksessa Populaarikulttuurin tuotteet, kuten sarjakuvat, kantavat sisällään kulttuurillisia merkityksiä ja osallistuvat kulttuurillisten merkitysten muokkaamiseen ja vahvistamiseen. Sarjakuvien merkitys on erityisen suuri lapsille ja nuorille, onhan sarjakuva usein siirtymä lastenkirjoista kohti kokonaan kirjoitettua tekstiä. Näin ollen sarjakuvat tarjoavat mielenkiintoisen aineiston ymmärtää kulttuurillisten merkitysten syntymistä ja uusintamista. Sarjakuvaa on käytetty aikaisemminkin aineistona monipuolisesti, esimerkiksi sosiaalisten arvojen (Kassarjian 1983, Spiggle 1986), materiaalisten arvojen (Belk 1987), sukupuoliroolien (Brabant 1976; Thompson & Zerbinos 1995), perhe-elämän sosiaalisen rakentumisen (Brabant & Mooney 1999), sukupuolinormien (Templin 1999) ja identiteetin (Najjar 2007) tutkimuksessa. Tämän työpaperin tarkoituksena onkin tarkastella sarjakuvan käyttöä aineistona sekä sen analysointiin ja tulkintaan liittyviä rajoituksia ja reunaehtoja. Tätä pohditaan erityisesti lapsille ja nuorille suunnatun sarjakuvalehden avulla ja erityisesti sukupuolen rakentumisen näkökulmasta. Hevoshullu on 7 14-vuotiaille hevoshulluille tytöille suunnattu aikakauslehti (Egmont 2014). Jokaisessa lehdessä on hevosen hoitoon, hevostietoon, ratsastukseen ja varusteisiin liittyviä osioita sekä hauskoja Polle sarjakuvia, pidempiä sarjakuvamuotoisia tarinoita, novelleja, lukijoiden palsta sekä hevosaiheisia julisteita. Tarinat kertovat tallilla ratsastavista, hevosia hoitavista tytöistä sekä erilaisista sattumuksista, joita tallilla tapahtuu. Päähenkilö on useimmiten tyttö ja tarinoissa käsitellään tyttöjen tapaa kohdata ja selvitä erilaisista tilanteista. Näin voidaan ajatella, että lehden tarinat ovat osaltaan rakentamassa nuorten sukupuolisuutta ja nuoren hevostytön tapaa käsitellä asioita. Sukupuolen tutkimuksen kirjallisuudesta voidaan nostaa esille muutamia analyyttisiä viitekehyksiä sarjakuva-aineiston analysoinnille: sukupuoli-identiteetin teoria (gender identity theory) antaa mahdollisuuden nostaa esille maskuliinisia ja feminiinisiä persoonallisuuspiirteitä, sukupuolirooliteoria (gender role theory) antaa mahdollisuuden analysoida useiden ja päällekkäistenkin roolien dynamiikkaa ja teoriat fyysisen ulkonäöstä ja feminiinisyydestä antavat mahdollisuuden analysoida sukupuoli-identiteetin rakentumista. (Caldwell & Kleppe 2006.) Sarjakuvaa on aikaisemmin analysoitu esimerkiksi sisällönanalyysin keinoin (Kassarijan 1983, Spiggle 1986), jolloin aineistosta on nostettu esille siinä käsiteltyjä teemoja. Tämä kuitenkin vastaa enemmän kysymykseen, mitä tapoja on tuoda esille sukupuolisuutta. Omana mielenkiinnon kohteena on kuitenkin, miten sukupuolisuus rakentuu. Tällöin sisällönanalyysin lisäksi esimerkiksi narratiivinen- tai diskurssianalyysi voi nousta hyödylliseksi työkaluksi. Työryhmäesityksessäni keskustelen eri tavoista analysoida sukupuolen rakentumista sarjakuvassa. Lähdeluettelo pyydettäessä.

3 Seija Aunila Jyväskylän yliopisto, nykykulttuurin tutkimus Perheenemäntä vai seikkailija kuinka naiskauneus katosi suomalaisista naistenlehdistä toisen maailmansodan aikana? Toisen maailmansodan aikana naiskauneutta käytettiin propagandatarkoituksessa voittoisan sodan edistämiseen. Sotaa käyvien maiden naistenlehdet valjastettiin tähän tehtävään tukien kyseisen maan propagandatarvetta. Naiskauneuteen kiinnittyviä artikkeleita julkaistiin laajasti kaikissa sotaa käyvien maiden naistenlehdissä. Suomessa kirjoitukset naiskauneudesta katosivat kolmesta sota-aikana julkaistusta naistenlehdestä. Naisiin kohdistuva sotapropaganda näkyi Kotiliedessä vaatimattomana ja kodille omistautuvana, uhrin jakamiseen valmiina perheenemäntänä. Toisin kuin Kotiliesi, Hopeapeili ja Eeva tuottivat vain vähän sodankäyntiä tukevaa propagandistista materiaalia. Artikkelit näyttivät naisen vahvana, jopa miehisenä toimijana. Kaunistautumista pidettiin näissä lehdissä tarpeettomana, koska se yhdistettiin miesten miellyttämiseen, johon itsenäisen naisen ei tarvinnut alentua. Naisideaaliksi kasvoi Hopeapeilissä ja Eevassa kansainvälinen seikkailija, joka pakeni sodan todellisuutta eksoottisiin maailmoihin. Kuitenkin ennen sotaa ja sen jälkeen naiskauneudella oli Suomessa yhteiskunnallisesti merkittävä rooli. Sotaa edeltävänä aikana, erityisesti natsi-saksan ja nationalismin nousun kaudella, 1930-luvulla tuli osoittaa, että suomalaiset kuuluivat länsimaiseen rotuun. Tähän propagandatoimintaan valjastettiin mm. vuoden 1938 Miss Eurooppa Sirkka Salonen. Hävityn sodan jälkeen naiskauneudella haettiin vahvistusta kansalliselle itsetunnolle. Tähän tehtävään sopi Miss Universum -kilpailun vuonna 1952 voittanut Armi Kuusela. Tarkastelen konferenssiesityksessäni sitä, miksi naiskauneus katosi toisen maailmansodan ajan suomalaisista naistenlehdistä, kun sillä oli selkeä rooli muissa sotaa käyvien maiden naistenlehdissä sekä minkälaisen naisideaalin sota muokkasi ja kenen intresseistä naisideaali muodostui?

4 Merja Ellefson Institutionen för kultur och medievetenskaper, Umeå universitet The Hero s Mother Lotta Svärd, mediated memories and constructing the past This paper explores the retrospective meaning making of a dramatic rupture in the Finnish history, the 1918 Civil War. The purpose is to study who the war and the pre-war activities were perceived, described and remembered by Lotta Svärd organization. Lotta Svärd was born out of bourgeois women s desire to help the White Army and the voluntary auxiliary defense organization Suojeluskunnat (the White Guards)1. Lotta groups were initially subordinated to local White Guard units and became a separate organization in Due to its popularity and size Lotta Svärd played an important role in shaping the national consciousness and memories of the Civil War. It is an interesting organization, since Lottas have over the years both lost and regained their good reputation. The material consists of Lotta pages in the military magazines Suomen Sotilas, Suojeluskuntalaisen lehti and Hakkapeliitta, and articles published in the Lotta Svärd magazine during As the Winter War began in November 30, 1939, memories of the Civil War faded more into the background. The Civil War, nevertheless, left a lasting mark on the individual members and the entire organization. Much of remembering (and forgetting) is socially motivated, since memories need to be communicated (Cubitt 2007, Fentress & Wickham 1992). The war experience shaped the nature of the organization s everyday activities, membership requirements, ideology and their sense of who were friends and who were enemies. Lotta pages and magazines contained many articles describing individual members experiences and contributions to the war effort. Such texts were often categorized as memoires or stories. Texts were typically written from the point of view of Us or I, where the I was always part of the collective, meaning that the individual was in the service of the organization and the Fatherland. The war was kept alive by various rituals, involving sacralization of the Nation, for example flag raising or visits at war cemeteries. Such events were frequently described in the magazines, meaning that there was an element of anniversary journalism (Kitch 2003 and 2008). In the process these rituals were also turned into Lotta rituals. 1 There is no established translation for Suojeluskunta (or, Suojeluskunnat in plural) that was an essential part of the White Army. Suojelus means protection. Kunta has several meanings, but in this context it refers to a collective, e.g. ihmiskunta means mankind. The word valkokaarti (White Guard) also exists, for example in Helsingin valkokaarti (White Guard of Helsinki). In Finnish Suojeluskunta is more common, since it s the official name of the organization. Haapala and Tikka (2012:81) speak of Protection Guard, combining suojelus and kaarti. Heimo and Peltonen (2006: 52) prefer White Guard. Lavery (2006), Nevala-Nurmi (2006), Ahlbäck and Kivimäki (2008) say Civil Guard. Kirby (2006) uses Suojeluskunta but also mentions the White Guards. The Reds used the word lahtarit, i. e. the butchers. I will use White Guards to emphasize the political element and the link to the White Finland.

5 Lauri Haapanen Helsingin yliopisto, suomen kieli Lehtijuttujen sitaattien suoruus ja työkäytännöt Työn alla olevassa väitöskirjassani tutkin lehtijuttujen suoria lainauksia eli sitaatteja. Kielitiedettä ja journalismintutkimusta yhdistelevässä laadullisessa tutkimuksessani on kaksi keskeistä tutkimuskysymystä: Millainen on toimittajan tekemän haastattelun ja sen pohjalta lehtijuttuun tehtyjen suorien lainausten eli sitaattien suhde? Mitkä tekijät sitaattienteon työkäytänteitä ohjaavat ja motivoivat ja millä tavoin? Tutkimusaineistoni rakentuu kolmesta kokonaisuudesta: 1. Pyysin noin 20 toimittajaa nauhoittamaan minulle yhden tekemänsä journalistisen haastattelun. Niiltä toimittajilta, jotka tekivät muistiinpanoja haastattelutilanteessa käsin, pyysin käyttööni myös muistikirjan. 2. Keräsin nauhoitettujen haastatteluiden pohjalta julkaistut lehtijutut. 3. Haastattelin osan edellä mainituista toimittajista. Perustietoja kuten koulutustaustaa ja työkokemusta koskevan strukturoiden osuuden jälkeen kävimme julkaistun jutun läpi sitaatti sitaatilta niin, että pyysin toimittajaa kertomaan, miksi hän kunkin sitaatin oli juttuun laittanut. Keskeisin osa haastattelua oli sovellus stimulated recall menetelmästä Calderhead 1981); tarkastelimme juttua ja haastattelusta tekemääni litteraattia rinnakkain selvittääkseni, mitkä päämäärät ja tekijät olivat kunkin sitaatin tekoprosessia motivoineet. Haastattelupuheen ja lehtisitaattien suhdetta analysoin vertailevalla lingvistisellä tekstianalyysillä. Oletukseni on, että sitaattienteon työkäytäntöihin vaikuttaa paitsi kanavan vaihtuminen (puhu kirjoitus), myös ja ennen muuta kielellisten tapahtumien institutionaalinen konteksti. Niinpä työkäytänteitä selvittävää analyysiäni ohjaa toimituksellisen työn ja mediatuotteiden jäsentämiseen luotua mediakonseptin (Helle 2010) käsite. Työryhmässä esittelen monitieteisen, -aineistoisen ja -menetelmällisen työni tutkimusasetelmaa ja kerron analyysini alustavista havainnoista. CALDERHEAD, JAMES 1981: Stimulated Recall: a method for research on teaching. British Journal of Educational Psychology (51)2, HELLE, MERJA 2011: Toimitustyö muutoksessa. Toiminnan teoria ja mediakonseptin käsite tutkimuksen ja kehittämisen kehyksenä. Tampere University Press. Tampere.

6 Maria Lassila-Merisalo Tampereen yliopisto, COMET Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus Pitkää ja kerronnallista journalismia tabletilla Pitkää, kerronnallista journalismia on perinteisesti julkaistu etupäässä aikakauslehdissä ja sanomalehtien liitteissä. Internetin yleistyessä vuosituhannen vaihteen tietämillä pitkien juttujen ennustettiin jopa näivettyvän journalismin kentältä kokonaan, mutta viime aikoina ne ovat kokeneet renessanssin. Pitkiä, kertovia juttuja julkaistaan nyt niin printissä kuin mobiilissa. Tabletti on osoittautunut erityisen sopivaksi välineeksi pitkien juttujen jakamiseen. Keskityn esityksessäni tablettisovelluksissa julkaistuihin pitkiin, kerronnallisiin juttuihin ja niiden ominaisuuksiin. Tablettisovelluksen tarjoamat multimediamahdollisuudet, kuten stillkuvat, audio, video, grafiikka ja interaktiiviset elementit, vaikuttavat yhtäältä juttujen epistemologiaan ja autenttisuuden vaikutelmaan ja toisaalta esteettisyyteen ja immersiivisyyteen. Tarkastelun kohteena on muun muassa amerikkalainen kustannusboutique The Atavist, joka julkaisee keskimäärin kerran kuukaudessa yhden jutun e-kirjamuodossa. Jutut ovat pidempiä kuin perinteinen lehtijuttu, mutta lyhyempiä kuin romaani. The Atavist on yksi Suomessa huomiota keränneen Long Play -julkaisun esikuvista. Esitykseni on osa Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa post doc -tutkimusta, joka käsittelee narratiivista journalismia tablettiympäristössä. Teen tutkimustani Tampereen yliopiston COMETissa, jossa on aiemmin kartoitettu tablettijournalismia yleisemmällä tasolla. Oma väitöstutkimukseni (2009) käsitteli kaunokirjallisen journalismin poetiikkaa suomalaisissa aikakauslehdissä.

7 Anne Soronen ja Tiina Mäntymäki Vaasan yliopisto Kapinaräätäleitä ja suosikkipoikia muotisuunnittelijamiehet suomalaisissa muotilehdissä Muotia voidaan tarkastella muun muassa luovuuden ja tekijyyden, kuluttamisen ja identiteettityön, muotiteollisuuden ja muotimedian näkökulmista. Tässä esitelmässä muoti ymmärretään hierarkkiseksi sosiaaliseksi järjestelmäksi, jonka huipulla ovat nimekkäät muotisuunnittelijat. Muotimaailmassa tämä järjestelmän näkyvin ja arvostetuin positio on tyypillisesti varattu miessuunnittelijoille, ja usein naisten funktioina on olla muusia, malleja, kuluttajia, muotibloggaajia tai muotitoimittajia. Esitelmässämme tarkastelemme miespuolisten muotisuunnittelijoiden representoitumista kahdessa Suomessa ilmestyvässä aikakauslehdessä, joissa muoti on hyvin keskeisessä asemassa. Aineistona ovat Ellen ja Glorian vuosikerran 2013 miespuolisia muotisuunnittelijoita käsittelevät jutut. Analysoimme sukupuolikriittisestä näkökulmasta tapaa, jolla muotia suunnittelevat miehet esitetään näissä naisille suunnatuissa lehdissä. Teemme näkyväksi muotijournalismin sukupuolittamisen mekanismeja ja sitä, miten sukupuolieroa, seksuaalisuutta ja miestekijyyttä kuvataan miessuunnittelijoiden kautta. Tulkitsemme, että suunnittelijat tuotteistetaan ja asetetaan halun ja katseen kohteiksi siinä missä heidän luomansa muoti. Haluttavina tuotteina lehtijutuissa eivät siis näyttäydy ainoastaan ylelliset asut ja luksusbrändit, vaan yhtä lailla suunnittelijahahmot, jotka antavat kasvot muotitalojen menestystarinoille. Heidän uransa ja yksityiselämänsä nivotaan tarinoiksi, joissa kuvataan tietä tähteyteen ja ansioita, joiden kautta tähteys on saavutettu. Suunnittelijoiden tähteyden kulmakivinä esitetään ainutlaatuinen lahjakkuus, rajoja rikkova individualismi, intohimo työhön, kosmopoliittisuus ja loistelias julkkiselämäntyyli.

8 Hanna Weselius Aalto-yliopisto, valokuvataide Suunniteltu kuva henkilövalokuvien rakentaminen aikakauslehdessä 1900-luvun puolivälissä, "kuvajournalismin kulta-aikana", laajat kuvareportaasit kuuluivat aikakauslehtiin. Lehdet ovat muuttuneet, ja nykyään monien aikakauslehtien valokuvatuotanto keskittyy henkilökuviin. Tutkimuksella selvitetään, mikä on henkilövalokuvien tehtävä tämän päivän aikakauslehdessä ja millaiset diskurssit vaikuttavat erilaisten aikakauslehtien valokuvien tuotannossa. Mitä vanhoista kuvajournalismin ihanteista on jäljellä, ja mitä on tullut tilalle? Kysymyksiä lähestytään tarkastelemalla, miten henkilövalokuvia tehdään. Kolme etnografista tapausaineistoa on kerätty erilaisten suomalaisten kuluttaja-aikakauslehtien toimituksissa ja valokuvaustilanteissa. Aineistot koostuvat ensisijaisesti haastatteluista ja havainnoinneista sekä toissijaisesti haastattelujen tai havainnoinnin kohteina olleiden henkilökuvausten tuloksena syntyneissä kansijutuissa julkaistuista henkilökuvista. Aikakauslehden henkilökuvan tehtävä on toimia konseptinsa osana, ja henkilökuvia tehdään suunnitellusti. Tutkimuksen tuloksena esitellään aikakauslehden suunniteltu henkilökuva, joka määritellään seuraavasti: 1) Se tehdään ryhmätyönä ensisijaisesti omaan kontekstiinsa. 2) Sen realismi määrittyy kontekstin, aikakauslehden, valitsemien näkökulmien mukaan. 3) Se on performanssi, johon osallistuvat lehti, kuvattava henkilö ja lukija. 4) Se on performatiivinen: se viittaa omaan tekemiseensä ja toistaa lehden maailmankuvaa. 5) Se osallistaa lukijan performanssiin tekijöiden kädenjäljen ja autenttisuuden avulla. Tutkituista aikakauslehdistä osoitetaan kaksi vahvaa henkilökuvan tuotannon diskurssia: yhteisödiskurssi ja neutraaliusdiskurssi. Yhteisödiskurssi painottaa yhdessä tekemistä ja lukijalle tarjottavaa roolia "yhtenä meistä". Koska henkilöt valitaan ja kuvataan lehden tarkkaan määritellyn realismin mukaisesti, henkilökuvat saattavat muodostua diskursiivisesti yhdenmukaisiksi. Neutraaliusdiskurssissa painottuvat enemmän lukijan rooli oikean tiedon vastaanottajana ja journalismin ihanteisiin nojaava tasapuolisuus. Henkilökuvien realismi on asialähtöistä, eikä henkilöitä välttämättä pyritä yhdenmukaistamaan lehden konseptiin sopivaksi. Analyysin perusteella todetaan, että tutkittujen aikakauslehtien henkilökuvat ovat diskursiivisesti eri tavoin painottuvia kontekstilähtöisiä performansseja, jotka rakentavat ja ylläpitävät lehden konseptin arvoja ja uskottavuutta. Henkilökuvat viittaavat lehteensä ja itseensä vähintään yhtä paljon kuin itsensä ulkopuoliseen kohteeseen.

9 Nanna Särkkä Aalto-yliopisto, graafinen suunnittelu Aikakauslehtigenret ja luokittelun haasteet Esityksessä tarkastellaan aikakauslehdistön moninaisuutta ja yrityksiä saada ote tästä moninaisuudesta käsitteellisesti. Mitä ovat aikakauslehtigenret, ja mihin niitä tarvitaan? Mikä on genren suhde konseptiin (eli lehtinimikkeeseen tai brändiin) ja mediumiin käsitteenä? Genrellä tarkoitetaan aikakauslehtien lajityyppejä konseptitasolla, eli nimityksiä kuten naistenlehti, musiikkilehti tai jäsenlehti. Kysymys aikakauslehtigenreistä ja lehtien luokittelusta on monimutkainen. Käsitteiden käyttö ei ole yhtenäistä: genren käsitettä käytetään eri merkityksissä, ja genrenimityksissä on päällekkäisyyttä ja ristiriitaisuutta. Aikakauslehtikonseptit luontaisesti pakenevat genremäärityksiä, jotka rakentuvat ison lehtijoukon yhteisille piirteille jokainen konsepti haluaa olla ainutlaatuinen. Genrejen ja luokkien määrittelyyn liittyy myös erilaisia intressejä, jotka tuottavat erilaisia ratkaisuja. Esitys perustuu aikakauslehtigenrejen ja -luokittelun kartoitukseen, jonka osana muun muassa haastateltiin ne toimijat, jotka Suomessa ovat aikakauslehtien kanssa tekemisissä ja lehtiä omassa toiminnassaan luokittelevat (muun muassa kustantajat, levikintarkastus, jälleenmyyjät, jakelu, markkinointitutkimus ja kirjastot). Heiltä kysyttiin, millaiset tarpeet luokittelua ohjaavat ja miksi luokitukset ovat sellaisia kuin ovat. Esityksessä puretaan auki esiin tulleita aikakauslehtigenreihin ja luokitteluun liittyviä käytäntöjä ja haasteita.

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

APA-tyyli. Petri Nokelainen

APA-tyyli. Petri Nokelainen APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Veijo Notkola, projektin johtaja Harri Lindblom, esteettömyysasiantuntija

Veijo Notkola, projektin johtaja Harri Lindblom, esteettömyysasiantuntija Esteetön ja yhdenvertainen Golfympäristö hanke esteettömän Golfympäristön edistämiseksi ja selvitys esteettömyydestä Golfkentillä Suomessa vuosina 2016-2018. Suomen HCP Golf Ry Veijo Notkola, projektin

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Prospektini. Usein kysytyt kysymykset SISÄLLYS

Prospektini. Usein kysytyt kysymykset SISÄLLYS Prospektini Usein kysytyt kysymykset SISÄLLYS Prospektini - yleistä 1. Mikä on Prospektini sovellus? 2. Mistä löydän Prospektini sovelluksen ja kuinka voin ladata sen? 3. Millä laitteilla Prospektini sovellus

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mobiileja medialaitteita Lukeminen erilaisilla laitteilla Kommunikointi, aktiivisuus Kännykät

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 4.6.2015 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää?

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? tiedon jaossa ohjauksen kanavana yhteistoiminnallisen tiedon luomisen paikkana ohjauksellisten kysymysten yhteisöllisessä työstämisessä

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta

Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta Luennon aiheet Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta 1 Voiko kuluttajan käyttäytymistä opiskellessa hyötyä myös b2b-markkinoilla? Voiko teorioita (esim.

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Verkoston tilanneanalyysi

Verkoston tilanneanalyysi Verkoston tilanneanalyysi 1. Analyysista vastaava kertoo verkostolaiselle, mistä analyysissa on kysymys miksi se tehdään antaa ohjeet täyttämiseen. 2. Jokainen verkoston jäsen vastaa asteikkoon oman näkemyksensä

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, 9.10.2014, Salo Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Osallistujia ja vaikuttajia? Perustuu artikkeliin Sireni, Maarit (2014) Feminism in rural Finland. A

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

1. Aikakauslehden keskimääräinen lukuaika 2. Pisimpään luetut lehdet 3. Lukuminuutit lehtiryhmittäin

1. Aikakauslehden keskimääräinen lukuaika 2. Pisimpään luetut lehdet 3. Lukuminuutit lehtiryhmittäin 1. Aikakauslehden keskimääräinen lukuaika 2. Pisimpään luetut lehdet 3. Lukuminuutit lehtiryhmittäin Aikakauslehden yhtä numeroa luetaan keskimäärin 55 minuuttia. Naiset lukevat pidempään kuin miehet.

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Haastattelut menetelmänä ja aineistona

Haastattelut menetelmänä ja aineistona Haastattelut menetelmänä ja aineistona Luentosarja: Laadullisen tutkimuksen suuntaukset, Tutkija, YTM, Heidi Sinevaara- Niskanen Johdannoksi Kronologisuus Menetelmänä ja aineistona Painotusten erot Eettisyydestä

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987)

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8.11.2016 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) toi sukupolvet suomalaiseen yhteiskuntatutkimukseen Aineistona

Lisätiedot

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä 25.11.2015

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä 25.11.2015 Tuhat suomalaista /0 Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä..0 SFS ISO0 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /0 Tutkimus kotimaisen mediatarjonnan merkityksestä tehtiin

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

SUKUPUOLISTUNUT ERIARVOISUUS JA SUKUPUOLISENSITIIVISYYS

SUKUPUOLISTUNUT ERIARVOISUUS JA SUKUPUOLISENSITIIVISYYS SUKUPUOLISTUNUT ERIARVOISUUS JA SUKUPUOLISENSITIIVISYYS Työryhmän kuvaus Työryhmässä käsitellään sukupuolta sosiaalityön kohdeilmiöissä, instituutioissa ja käytännöissä sekä pohditaan sukupuolisensitiivisyyttä

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

Sukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus

Sukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus Kasvatustieteiden päivät 19.-21.11.2014 Sukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus sosiologi/vtt, yliopistonlehtori Hanna Vilkka Tampereen yliopisto Kasvatustieteiden yksikkö sukupuoli- ja tasa-arvotietoisuus

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Time spent reading magazines NRS 2012

Time spent reading magazines NRS 2012 Time spent reading magazines NRS 2012 Time spent reading magazines Researched in NRS Consumer 2012 survey through an internet questionnaire A customised form: only the magazines which the respondent had

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 3.6.2014 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8. 9. 2015 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimusta (elämäkerta- ja sukupolvitutkimusta) yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa Helsingin yliopistossa

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

1. Veturis Travel S.A.

1. Veturis Travel S.A. 1 Alla listattuna harjoittelupaikkoja, joista eri organisaatiot ovat ilmoittaneet. Yritykset etsivät harjoittelijaa tiettyihin työtehtäviin (mahdollisesti tiettynä ajankohtana). 1. Veturis Travel S.A.

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6. Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.2010 Johdanto Tutkimuksen taustalla ongelma siitä miten koulujen

Lisätiedot

Aikakauslehden yhtä numeroa luetaan keskimäärin 59 minuuttia. Se on 6 minuuttia enemmän kuin vuosi sitten.

Aikakauslehden yhtä numeroa luetaan keskimäärin 59 minuuttia. Se on 6 minuuttia enemmän kuin vuosi sitten. Aikakauslehden yhtä numeroa luetaan keskimäärin 59 minuuttia. Se on 6 minuuttia enemmän kuin vuosi sitten. Lähde: KMT AL + total, syksy 2015/kevät 2016 Naiset lukevat pidempään kuin miehet. keskimääräinen

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

3 Esityslistan hyväksyminen ja mahdolliset muutokset

3 Esityslistan hyväksyminen ja mahdolliset muutokset 1 European Law Students Association ELSA Turku ry 20014 Turun yliopisto VUODEN 2015 HALLITUKSEN KOKOUS 32/2015 PÖYTÄKIRJA Päivämäärä ja aika: 11.11.2015 klo 14.30. Paikka: KH116 Caloniankuja 3 20014 Turun

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report Group 2 - Dentego PTH Korvake Peer Testing Report Revisions Version Date Author Description 1.0 Henrik Klinkmann First version Table of Contents Contents Revisions... 2 Table of Contents... 2 Testing...

Lisätiedot

Kainuulainen mediayhtiö. Suomalainen Lehtipaino SLP Jakelu SLP Kustannus - Yhteensä noin 14o työntekijää

Kainuulainen mediayhtiö. Suomalainen Lehtipaino SLP Jakelu SLP Kustannus - Yhteensä noin 14o työntekijää Näin me sen teimme! Eli miten yli sata oppilasta, kourallinen opettajia ja viisi kainuulaiskoulua toteuttivat MUSTAA VALKOISELLA liitelehden. Lehti jaettiin neljän kainuulaislehden välissä 30 500 talouteen.

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita

KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita TÄNÄÄN 1. KÄYTTÄJÄKOKEMUS EI OLE 2. KÄYTTÄJÄKOKEMUS ON 3. RYHMÄTEHTÄVÄ 4. HUOMIOINTI SUUNNITTELUSSA CSE- C3800, 16.9.2015,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Avoimen tutkimuksen suunnittelu tietojärjestelmätieteen tutkijan näkökulmasta

Avoimen tutkimuksen suunnittelu tietojärjestelmätieteen tutkijan näkökulmasta Avoimen tutkimuksen suunnittelu tietojärjestelmätieteen tutkijan näkökulmasta Avoimen tieteen huomiointi tutkimuksen suunnittelussa See more at: http://avointiede.fi/osaajakoulutuksenohjelma#sthash.671tqbiq.dpuf

Lisätiedot

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa:

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: I II III IV Novellianalyysi Perinnetekstin analyysi Kuva-aineiston analyysi Populaarimusiikkiaineiston

Lisätiedot