Mediatutkimuksen päivät 2014, aikakauslehtitutkimuksen työryhmä Vetäjät: väitöskirjatutkija Nanna Särkkä & VTT Maija Töyry
|
|
- Timo-Jaakko Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mediatutkimuksen päivät 2014, aikakauslehtitutkimuksen työryhmä Vetäjät: väitöskirjatutkija Nanna Särkkä & VTT Maija Töyry Perjantai klo Minna-Maarit Jaskari: Sarjakuvan käyttö aineistona sukupuolen rakentumisen tutkimuksessa Seija Aunila: Perheenemäntä vai seikkailija kuinka naiskauneus katosi suomalaisista naistenlehdistä toisen maailmansodan aikana? Merja Ellefson: The Hero s Mother Lotta Svärd, mediated memories and constructing the past Lauri Haapanen: Lehtijuttujen sitaattien suoruus ja työkäytännöt klo 17 18: Aikakauslehtitutkimuksen ryhmän kokous Aikakauslehtitutkimuksen ryhmä on Media- ja viestintätieteellisen seuran alaisuuteen vuonna 2013 perustettu aikakauslehtien tutkimuksesta ja opetuksesta kiinnostuneiden verkosto. Mediatutkimuksen päivien Tekijät, tekstit ja lukijat aikakauslehtitutkimuksen työryhmä on Aikakauslehtitutkimuksen ryhmän järjestämä. Kokouksessa keskustellaan ryhmän tulevasta toiminnasta (mm. mahdollisesta kirjahankkeesta). Maija Töyry esittelee suomalaista aikakauslehtitutkimusta. Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki ryhmän toiminnasta ja aikakauslehtien tutkimuksesta kiinnostuneet. Lauantai 5.4. klo 9 11 Maria Lassila-Merisalo: Pitkää ja kerronnallista journalismia tabletilla Anne Soronen & Tiina Mäntymäki: Kapinaräätäleitä ja suosikkipoikia muotisuunnittelijamiehet suomalaisissa muotilehdissä Hanna Weselius: Suunniteltu kuva henkilövalokuvien rakentaminen aikakauslehdessä Nanna Särkkä: Aikakauslehtigenret ja luokittelun haasteet
2 Minna-Maarit Jaskari Vaasan yliopisto, markkinointi Sarjakuvan käyttö aineistona sukupuolen rakentumisen tutkimuksessa Populaarikulttuurin tuotteet, kuten sarjakuvat, kantavat sisällään kulttuurillisia merkityksiä ja osallistuvat kulttuurillisten merkitysten muokkaamiseen ja vahvistamiseen. Sarjakuvien merkitys on erityisen suuri lapsille ja nuorille, onhan sarjakuva usein siirtymä lastenkirjoista kohti kokonaan kirjoitettua tekstiä. Näin ollen sarjakuvat tarjoavat mielenkiintoisen aineiston ymmärtää kulttuurillisten merkitysten syntymistä ja uusintamista. Sarjakuvaa on käytetty aikaisemminkin aineistona monipuolisesti, esimerkiksi sosiaalisten arvojen (Kassarjian 1983, Spiggle 1986), materiaalisten arvojen (Belk 1987), sukupuoliroolien (Brabant 1976; Thompson & Zerbinos 1995), perhe-elämän sosiaalisen rakentumisen (Brabant & Mooney 1999), sukupuolinormien (Templin 1999) ja identiteetin (Najjar 2007) tutkimuksessa. Tämän työpaperin tarkoituksena onkin tarkastella sarjakuvan käyttöä aineistona sekä sen analysointiin ja tulkintaan liittyviä rajoituksia ja reunaehtoja. Tätä pohditaan erityisesti lapsille ja nuorille suunnatun sarjakuvalehden avulla ja erityisesti sukupuolen rakentumisen näkökulmasta. Hevoshullu on 7 14-vuotiaille hevoshulluille tytöille suunnattu aikakauslehti (Egmont 2014). Jokaisessa lehdessä on hevosen hoitoon, hevostietoon, ratsastukseen ja varusteisiin liittyviä osioita sekä hauskoja Polle sarjakuvia, pidempiä sarjakuvamuotoisia tarinoita, novelleja, lukijoiden palsta sekä hevosaiheisia julisteita. Tarinat kertovat tallilla ratsastavista, hevosia hoitavista tytöistä sekä erilaisista sattumuksista, joita tallilla tapahtuu. Päähenkilö on useimmiten tyttö ja tarinoissa käsitellään tyttöjen tapaa kohdata ja selvitä erilaisista tilanteista. Näin voidaan ajatella, että lehden tarinat ovat osaltaan rakentamassa nuorten sukupuolisuutta ja nuoren hevostytön tapaa käsitellä asioita. Sukupuolen tutkimuksen kirjallisuudesta voidaan nostaa esille muutamia analyyttisiä viitekehyksiä sarjakuva-aineiston analysoinnille: sukupuoli-identiteetin teoria (gender identity theory) antaa mahdollisuuden nostaa esille maskuliinisia ja feminiinisiä persoonallisuuspiirteitä, sukupuolirooliteoria (gender role theory) antaa mahdollisuuden analysoida useiden ja päällekkäistenkin roolien dynamiikkaa ja teoriat fyysisen ulkonäöstä ja feminiinisyydestä antavat mahdollisuuden analysoida sukupuoli-identiteetin rakentumista. (Caldwell & Kleppe 2006.) Sarjakuvaa on aikaisemmin analysoitu esimerkiksi sisällönanalyysin keinoin (Kassarijan 1983, Spiggle 1986), jolloin aineistosta on nostettu esille siinä käsiteltyjä teemoja. Tämä kuitenkin vastaa enemmän kysymykseen, mitä tapoja on tuoda esille sukupuolisuutta. Omana mielenkiinnon kohteena on kuitenkin, miten sukupuolisuus rakentuu. Tällöin sisällönanalyysin lisäksi esimerkiksi narratiivinen- tai diskurssianalyysi voi nousta hyödylliseksi työkaluksi. Työryhmäesityksessäni keskustelen eri tavoista analysoida sukupuolen rakentumista sarjakuvassa. Lähdeluettelo pyydettäessä.
3 Seija Aunila Jyväskylän yliopisto, nykykulttuurin tutkimus Perheenemäntä vai seikkailija kuinka naiskauneus katosi suomalaisista naistenlehdistä toisen maailmansodan aikana? Toisen maailmansodan aikana naiskauneutta käytettiin propagandatarkoituksessa voittoisan sodan edistämiseen. Sotaa käyvien maiden naistenlehdet valjastettiin tähän tehtävään tukien kyseisen maan propagandatarvetta. Naiskauneuteen kiinnittyviä artikkeleita julkaistiin laajasti kaikissa sotaa käyvien maiden naistenlehdissä. Suomessa kirjoitukset naiskauneudesta katosivat kolmesta sota-aikana julkaistusta naistenlehdestä. Naisiin kohdistuva sotapropaganda näkyi Kotiliedessä vaatimattomana ja kodille omistautuvana, uhrin jakamiseen valmiina perheenemäntänä. Toisin kuin Kotiliesi, Hopeapeili ja Eeva tuottivat vain vähän sodankäyntiä tukevaa propagandistista materiaalia. Artikkelit näyttivät naisen vahvana, jopa miehisenä toimijana. Kaunistautumista pidettiin näissä lehdissä tarpeettomana, koska se yhdistettiin miesten miellyttämiseen, johon itsenäisen naisen ei tarvinnut alentua. Naisideaaliksi kasvoi Hopeapeilissä ja Eevassa kansainvälinen seikkailija, joka pakeni sodan todellisuutta eksoottisiin maailmoihin. Kuitenkin ennen sotaa ja sen jälkeen naiskauneudella oli Suomessa yhteiskunnallisesti merkittävä rooli. Sotaa edeltävänä aikana, erityisesti natsi-saksan ja nationalismin nousun kaudella, 1930-luvulla tuli osoittaa, että suomalaiset kuuluivat länsimaiseen rotuun. Tähän propagandatoimintaan valjastettiin mm. vuoden 1938 Miss Eurooppa Sirkka Salonen. Hävityn sodan jälkeen naiskauneudella haettiin vahvistusta kansalliselle itsetunnolle. Tähän tehtävään sopi Miss Universum -kilpailun vuonna 1952 voittanut Armi Kuusela. Tarkastelen konferenssiesityksessäni sitä, miksi naiskauneus katosi toisen maailmansodan ajan suomalaisista naistenlehdistä, kun sillä oli selkeä rooli muissa sotaa käyvien maiden naistenlehdissä sekä minkälaisen naisideaalin sota muokkasi ja kenen intresseistä naisideaali muodostui?
4 Merja Ellefson Institutionen för kultur och medievetenskaper, Umeå universitet The Hero s Mother Lotta Svärd, mediated memories and constructing the past This paper explores the retrospective meaning making of a dramatic rupture in the Finnish history, the 1918 Civil War. The purpose is to study who the war and the pre-war activities were perceived, described and remembered by Lotta Svärd organization. Lotta Svärd was born out of bourgeois women s desire to help the White Army and the voluntary auxiliary defense organization Suojeluskunnat (the White Guards)1. Lotta groups were initially subordinated to local White Guard units and became a separate organization in Due to its popularity and size Lotta Svärd played an important role in shaping the national consciousness and memories of the Civil War. It is an interesting organization, since Lottas have over the years both lost and regained their good reputation. The material consists of Lotta pages in the military magazines Suomen Sotilas, Suojeluskuntalaisen lehti and Hakkapeliitta, and articles published in the Lotta Svärd magazine during As the Winter War began in November 30, 1939, memories of the Civil War faded more into the background. The Civil War, nevertheless, left a lasting mark on the individual members and the entire organization. Much of remembering (and forgetting) is socially motivated, since memories need to be communicated (Cubitt 2007, Fentress & Wickham 1992). The war experience shaped the nature of the organization s everyday activities, membership requirements, ideology and their sense of who were friends and who were enemies. Lotta pages and magazines contained many articles describing individual members experiences and contributions to the war effort. Such texts were often categorized as memoires or stories. Texts were typically written from the point of view of Us or I, where the I was always part of the collective, meaning that the individual was in the service of the organization and the Fatherland. The war was kept alive by various rituals, involving sacralization of the Nation, for example flag raising or visits at war cemeteries. Such events were frequently described in the magazines, meaning that there was an element of anniversary journalism (Kitch 2003 and 2008). In the process these rituals were also turned into Lotta rituals. 1 There is no established translation for Suojeluskunta (or, Suojeluskunnat in plural) that was an essential part of the White Army. Suojelus means protection. Kunta has several meanings, but in this context it refers to a collective, e.g. ihmiskunta means mankind. The word valkokaarti (White Guard) also exists, for example in Helsingin valkokaarti (White Guard of Helsinki). In Finnish Suojeluskunta is more common, since it s the official name of the organization. Haapala and Tikka (2012:81) speak of Protection Guard, combining suojelus and kaarti. Heimo and Peltonen (2006: 52) prefer White Guard. Lavery (2006), Nevala-Nurmi (2006), Ahlbäck and Kivimäki (2008) say Civil Guard. Kirby (2006) uses Suojeluskunta but also mentions the White Guards. The Reds used the word lahtarit, i. e. the butchers. I will use White Guards to emphasize the political element and the link to the White Finland.
5 Lauri Haapanen Helsingin yliopisto, suomen kieli Lehtijuttujen sitaattien suoruus ja työkäytännöt Työn alla olevassa väitöskirjassani tutkin lehtijuttujen suoria lainauksia eli sitaatteja. Kielitiedettä ja journalismintutkimusta yhdistelevässä laadullisessa tutkimuksessani on kaksi keskeistä tutkimuskysymystä: Millainen on toimittajan tekemän haastattelun ja sen pohjalta lehtijuttuun tehtyjen suorien lainausten eli sitaattien suhde? Mitkä tekijät sitaattienteon työkäytänteitä ohjaavat ja motivoivat ja millä tavoin? Tutkimusaineistoni rakentuu kolmesta kokonaisuudesta: 1. Pyysin noin 20 toimittajaa nauhoittamaan minulle yhden tekemänsä journalistisen haastattelun. Niiltä toimittajilta, jotka tekivät muistiinpanoja haastattelutilanteessa käsin, pyysin käyttööni myös muistikirjan. 2. Keräsin nauhoitettujen haastatteluiden pohjalta julkaistut lehtijutut. 3. Haastattelin osan edellä mainituista toimittajista. Perustietoja kuten koulutustaustaa ja työkokemusta koskevan strukturoiden osuuden jälkeen kävimme julkaistun jutun läpi sitaatti sitaatilta niin, että pyysin toimittajaa kertomaan, miksi hän kunkin sitaatin oli juttuun laittanut. Keskeisin osa haastattelua oli sovellus stimulated recall menetelmästä Calderhead 1981); tarkastelimme juttua ja haastattelusta tekemääni litteraattia rinnakkain selvittääkseni, mitkä päämäärät ja tekijät olivat kunkin sitaatin tekoprosessia motivoineet. Haastattelupuheen ja lehtisitaattien suhdetta analysoin vertailevalla lingvistisellä tekstianalyysillä. Oletukseni on, että sitaattienteon työkäytäntöihin vaikuttaa paitsi kanavan vaihtuminen (puhu kirjoitus), myös ja ennen muuta kielellisten tapahtumien institutionaalinen konteksti. Niinpä työkäytänteitä selvittävää analyysiäni ohjaa toimituksellisen työn ja mediatuotteiden jäsentämiseen luotua mediakonseptin (Helle 2010) käsite. Työryhmässä esittelen monitieteisen, -aineistoisen ja -menetelmällisen työni tutkimusasetelmaa ja kerron analyysini alustavista havainnoista. CALDERHEAD, JAMES 1981: Stimulated Recall: a method for research on teaching. British Journal of Educational Psychology (51)2, HELLE, MERJA 2011: Toimitustyö muutoksessa. Toiminnan teoria ja mediakonseptin käsite tutkimuksen ja kehittämisen kehyksenä. Tampere University Press. Tampere.
6 Maria Lassila-Merisalo Tampereen yliopisto, COMET Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus Pitkää ja kerronnallista journalismia tabletilla Pitkää, kerronnallista journalismia on perinteisesti julkaistu etupäässä aikakauslehdissä ja sanomalehtien liitteissä. Internetin yleistyessä vuosituhannen vaihteen tietämillä pitkien juttujen ennustettiin jopa näivettyvän journalismin kentältä kokonaan, mutta viime aikoina ne ovat kokeneet renessanssin. Pitkiä, kertovia juttuja julkaistaan nyt niin printissä kuin mobiilissa. Tabletti on osoittautunut erityisen sopivaksi välineeksi pitkien juttujen jakamiseen. Keskityn esityksessäni tablettisovelluksissa julkaistuihin pitkiin, kerronnallisiin juttuihin ja niiden ominaisuuksiin. Tablettisovelluksen tarjoamat multimediamahdollisuudet, kuten stillkuvat, audio, video, grafiikka ja interaktiiviset elementit, vaikuttavat yhtäältä juttujen epistemologiaan ja autenttisuuden vaikutelmaan ja toisaalta esteettisyyteen ja immersiivisyyteen. Tarkastelun kohteena on muun muassa amerikkalainen kustannusboutique The Atavist, joka julkaisee keskimäärin kerran kuukaudessa yhden jutun e-kirjamuodossa. Jutut ovat pidempiä kuin perinteinen lehtijuttu, mutta lyhyempiä kuin romaani. The Atavist on yksi Suomessa huomiota keränneen Long Play -julkaisun esikuvista. Esitykseni on osa Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa post doc -tutkimusta, joka käsittelee narratiivista journalismia tablettiympäristössä. Teen tutkimustani Tampereen yliopiston COMETissa, jossa on aiemmin kartoitettu tablettijournalismia yleisemmällä tasolla. Oma väitöstutkimukseni (2009) käsitteli kaunokirjallisen journalismin poetiikkaa suomalaisissa aikakauslehdissä.
7 Anne Soronen ja Tiina Mäntymäki Vaasan yliopisto Kapinaräätäleitä ja suosikkipoikia muotisuunnittelijamiehet suomalaisissa muotilehdissä Muotia voidaan tarkastella muun muassa luovuuden ja tekijyyden, kuluttamisen ja identiteettityön, muotiteollisuuden ja muotimedian näkökulmista. Tässä esitelmässä muoti ymmärretään hierarkkiseksi sosiaaliseksi järjestelmäksi, jonka huipulla ovat nimekkäät muotisuunnittelijat. Muotimaailmassa tämä järjestelmän näkyvin ja arvostetuin positio on tyypillisesti varattu miessuunnittelijoille, ja usein naisten funktioina on olla muusia, malleja, kuluttajia, muotibloggaajia tai muotitoimittajia. Esitelmässämme tarkastelemme miespuolisten muotisuunnittelijoiden representoitumista kahdessa Suomessa ilmestyvässä aikakauslehdessä, joissa muoti on hyvin keskeisessä asemassa. Aineistona ovat Ellen ja Glorian vuosikerran 2013 miespuolisia muotisuunnittelijoita käsittelevät jutut. Analysoimme sukupuolikriittisestä näkökulmasta tapaa, jolla muotia suunnittelevat miehet esitetään näissä naisille suunnatuissa lehdissä. Teemme näkyväksi muotijournalismin sukupuolittamisen mekanismeja ja sitä, miten sukupuolieroa, seksuaalisuutta ja miestekijyyttä kuvataan miessuunnittelijoiden kautta. Tulkitsemme, että suunnittelijat tuotteistetaan ja asetetaan halun ja katseen kohteiksi siinä missä heidän luomansa muoti. Haluttavina tuotteina lehtijutuissa eivät siis näyttäydy ainoastaan ylelliset asut ja luksusbrändit, vaan yhtä lailla suunnittelijahahmot, jotka antavat kasvot muotitalojen menestystarinoille. Heidän uransa ja yksityiselämänsä nivotaan tarinoiksi, joissa kuvataan tietä tähteyteen ja ansioita, joiden kautta tähteys on saavutettu. Suunnittelijoiden tähteyden kulmakivinä esitetään ainutlaatuinen lahjakkuus, rajoja rikkova individualismi, intohimo työhön, kosmopoliittisuus ja loistelias julkkiselämäntyyli.
8 Hanna Weselius Aalto-yliopisto, valokuvataide Suunniteltu kuva henkilövalokuvien rakentaminen aikakauslehdessä 1900-luvun puolivälissä, "kuvajournalismin kulta-aikana", laajat kuvareportaasit kuuluivat aikakauslehtiin. Lehdet ovat muuttuneet, ja nykyään monien aikakauslehtien valokuvatuotanto keskittyy henkilökuviin. Tutkimuksella selvitetään, mikä on henkilövalokuvien tehtävä tämän päivän aikakauslehdessä ja millaiset diskurssit vaikuttavat erilaisten aikakauslehtien valokuvien tuotannossa. Mitä vanhoista kuvajournalismin ihanteista on jäljellä, ja mitä on tullut tilalle? Kysymyksiä lähestytään tarkastelemalla, miten henkilövalokuvia tehdään. Kolme etnografista tapausaineistoa on kerätty erilaisten suomalaisten kuluttaja-aikakauslehtien toimituksissa ja valokuvaustilanteissa. Aineistot koostuvat ensisijaisesti haastatteluista ja havainnoinneista sekä toissijaisesti haastattelujen tai havainnoinnin kohteina olleiden henkilökuvausten tuloksena syntyneissä kansijutuissa julkaistuista henkilökuvista. Aikakauslehden henkilökuvan tehtävä on toimia konseptinsa osana, ja henkilökuvia tehdään suunnitellusti. Tutkimuksen tuloksena esitellään aikakauslehden suunniteltu henkilökuva, joka määritellään seuraavasti: 1) Se tehdään ryhmätyönä ensisijaisesti omaan kontekstiinsa. 2) Sen realismi määrittyy kontekstin, aikakauslehden, valitsemien näkökulmien mukaan. 3) Se on performanssi, johon osallistuvat lehti, kuvattava henkilö ja lukija. 4) Se on performatiivinen: se viittaa omaan tekemiseensä ja toistaa lehden maailmankuvaa. 5) Se osallistaa lukijan performanssiin tekijöiden kädenjäljen ja autenttisuuden avulla. Tutkituista aikakauslehdistä osoitetaan kaksi vahvaa henkilökuvan tuotannon diskurssia: yhteisödiskurssi ja neutraaliusdiskurssi. Yhteisödiskurssi painottaa yhdessä tekemistä ja lukijalle tarjottavaa roolia "yhtenä meistä". Koska henkilöt valitaan ja kuvataan lehden tarkkaan määritellyn realismin mukaisesti, henkilökuvat saattavat muodostua diskursiivisesti yhdenmukaisiksi. Neutraaliusdiskurssissa painottuvat enemmän lukijan rooli oikean tiedon vastaanottajana ja journalismin ihanteisiin nojaava tasapuolisuus. Henkilökuvien realismi on asialähtöistä, eikä henkilöitä välttämättä pyritä yhdenmukaistamaan lehden konseptiin sopivaksi. Analyysin perusteella todetaan, että tutkittujen aikakauslehtien henkilökuvat ovat diskursiivisesti eri tavoin painottuvia kontekstilähtöisiä performansseja, jotka rakentavat ja ylläpitävät lehden konseptin arvoja ja uskottavuutta. Henkilökuvat viittaavat lehteensä ja itseensä vähintään yhtä paljon kuin itsensä ulkopuoliseen kohteeseen.
9 Nanna Särkkä Aalto-yliopisto, graafinen suunnittelu Aikakauslehtigenret ja luokittelun haasteet Esityksessä tarkastellaan aikakauslehdistön moninaisuutta ja yrityksiä saada ote tästä moninaisuudesta käsitteellisesti. Mitä ovat aikakauslehtigenret, ja mihin niitä tarvitaan? Mikä on genren suhde konseptiin (eli lehtinimikkeeseen tai brändiin) ja mediumiin käsitteenä? Genrellä tarkoitetaan aikakauslehtien lajityyppejä konseptitasolla, eli nimityksiä kuten naistenlehti, musiikkilehti tai jäsenlehti. Kysymys aikakauslehtigenreistä ja lehtien luokittelusta on monimutkainen. Käsitteiden käyttö ei ole yhtenäistä: genren käsitettä käytetään eri merkityksissä, ja genrenimityksissä on päällekkäisyyttä ja ristiriitaisuutta. Aikakauslehtikonseptit luontaisesti pakenevat genremäärityksiä, jotka rakentuvat ison lehtijoukon yhteisille piirteille jokainen konsepti haluaa olla ainutlaatuinen. Genrejen ja luokkien määrittelyyn liittyy myös erilaisia intressejä, jotka tuottavat erilaisia ratkaisuja. Esitys perustuu aikakauslehtigenrejen ja -luokittelun kartoitukseen, jonka osana muun muassa haastateltiin ne toimijat, jotka Suomessa ovat aikakauslehtien kanssa tekemisissä ja lehtiä omassa toiminnassaan luokittelevat (muun muassa kustantajat, levikintarkastus, jälleenmyyjät, jakelu, markkinointitutkimus ja kirjastot). Heiltä kysyttiin, millaiset tarpeet luokittelua ohjaavat ja miksi luokitukset ovat sellaisia kuin ovat. Esityksessä puretaan auki esiin tulleita aikakauslehtigenreihin ja luokitteluun liittyviä käytäntöjä ja haasteita.
Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi!
Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! "Missäs sun toinen sukka on? [Naurua.] Tosi kivaa kun on vaan yks sukka. Ehdottomasti yks
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotTASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA
TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotAiheesta tutkimussuunnitelmaan
Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi
LisätiedotPuolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla
Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää
LisätiedotKuluttajien arvoa luovat käytänteet
Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää
LisätiedotMEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS
Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.
LisätiedotSari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus
Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,
LisätiedotTieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen
Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa
LisätiedotTaiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski
Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?
LisätiedotKysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)
Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:
LisätiedotKieli- ja kansainvälisyyspolku Schildtin lukiossa
Kieli- ja kansainvälisyyspolku Schildtin lukiossa Schildtin lukion kansainvälisyystoiminta on hyvin laajaa, ja tavoitteenamme on tarjota jokaiselle opiskelijalle mahdollisuus kansainvälistyä joko kotikoulussa
LisätiedotACUMEN O2: Verkostot
ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotStrategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE
Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University
LisätiedotSeija Pylkkö Valkealan lukio
ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotYhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!
Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten
LisätiedotSUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala
SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011 Pälvi Rantala NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEE VALITETTAVASTI. Työssä ja kaikessa elämässä meidän
LisätiedotNetwork to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi
Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi
LisätiedotUusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition)
Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen Click here if your download doesn"t start automatically Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen
LisätiedotDigivinkkejä? Miten hyödyntää digimurrosta? Tutkimuspäällikkö FT Merja Helle Aalto ARTS, MCRG
Digivinkkejä? Miten hyödyntää digimurrosta? Tutkimuspäällikkö FT Merja Helle Aalto ARTS, MCRG Valmiita digireseptejä ei ole Digimaailmassa on oma toimintalogiikkansa Painetusta sivusta juttuun, aiheeseen,
LisätiedotRoolipeliharjoitus. - Opiskelijoiden suunni=elemat neuvo=eluvideot ja niiden vertaisarvioinnit
Peda-forum 2017, Vaasa Kokemuksia digitaalisen opettamisen kehittämisestä Roolipeliharjoitus - Opiskelijoiden suunni=elemat neuvo=eluvideot ja niiden vertaisarvioinnit Anne-Maria Holma, Yliopistonlehtori,
LisätiedotMuuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken
Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet Päivi Voima Senior Researcher Hanken Missä olemme tänään? Riippuu keneltä kysyy Myynti 4P Customer experience Segmentointi B2C CRM Asiakkuudet Palvelut Sosiaalinen
LisätiedotCALL TO ACTION! Jos aamiaistilaisuudessa esillä olleet aiheet kiinnostavat syvemminkin niin klikkaa alta lisää ja pyydä käymään!
CALL TO ACTION! Jos aamiaistilaisuudessa esillä olleet aiheet kiinnostavat syvemminkin niin klikkaa alta lisää ja pyydä käymään! Monikanavaisen viestinnän mittaaminen: https://www.vapamedia.fi/mittaaminen/
LisätiedotAsiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä
Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen
LisätiedotNuoret julkisessa kaupunkitilassa. kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO
Nuoret julkisessa kaupunkitilassa kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO TUTKIMUSKYSYMYKSET: Miten teini-ikäiset tytöt käyttävät, ottavat haltuun
LisätiedotTutkijan informaatiolukutaito
Tutkijan informaatiolukutaito Maria Forsman VTT, kirjastonjohtaja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto Infolit-hankkeen koulutuspalaveri 17.2.2006 Kirjastoammattilaisesta tutkijaksi Taustalla Kirjasto-
LisätiedotNäin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia
Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.
LisätiedotJokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.
Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun
LisätiedotYrittäjätoimittajat, hybridijournalismi ja journalismin tulevaisuus
Yrittäjätoimittajat, hybridijournalismi ja journalismin tulevaisuus Media-alan tutkimussäätiön tutkijatapaaminen 29.11.18 Juho Ruotsalainen, tohtorikoulutettava / Turun yliopisto / Tulevaisuuden tutkimuskeskus
LisätiedotYLIOPISTO-LEHDEN IDEA
YLIOPISTO-LEHDEN IDEA Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt luentosarja Päätoimittaja Marja Pemberton 18.2.2014 Viestintä ja yhteiskuntasuhteet Kommunikation och samhällsrelationer University University
LisätiedotAPA-tyyli. Petri Nokelainen
APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa
LisätiedotPoikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?
Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,
LisätiedotMiksi Suomi on Suomi (Finnish Edition)
Miksi Suomi on Suomi (Finnish Edition) Tommi Uschanov Click here if your download doesn"t start automatically Miksi Suomi on Suomi (Finnish Edition) Tommi Uschanov Miksi Suomi on Suomi (Finnish Edition)
LisätiedotLähivõrdlusi Lähivertailuja19
Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotTaivas+Helvettikirjan. opetuksessa. Opettajan ohje. One on One Publishing Oy, Henry Fordin Katu 6, 00150 Helsinki www.taivasjahelvetti.
Taivas+Helvettikirjan käyttäminen opetuksessa Opettajan ohje Taivas+Helvetti Taivas+Helvetti Vol. 1 julkaistiin vuonna 2013 ja sen suosio ylitti kaikki odotukset. Lukijat inspiroituivat kirjan rehellisistä
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotTäältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011
Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien
LisätiedotOsviitaksi opinnäytteeseen Hanna Vilkka
1 Osviitaksi opinnäytteeseen Hanna Vilkka 21.11.2017 Kuva: Hanna Vilkka, Kivimuseo, Vapriikki 2 Lue: Ammattikasvatuksen aikauskirja Kasvatus & Aika Kasvatus-lehti Aikuiskasvatus-lehti Journal of Education
LisätiedotNuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo
Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.
LisätiedotForsberg & Raunio: Politiikan muutos.
Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin
LisätiedotUusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012
Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-
LisätiedotVoice Over LTE (VoLTE) By Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto
Voice Over LTE (VoLTE) By Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto If you are searched for a book by Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto Voice over LTE (VoLTE) in pdf form, then you have come
LisätiedotTiina Mäntymäki Vaasan yliopisto
Tiina Mäntymäki Vaasan yliopisto Naispuoliset murhaajat harvassa Uhri > tekijä Henkilökohtaiset motiivit Miesten väkivalta synnyttää väkivaltaisia naisia Lisbeth Salander (Stieg Larsson, Millennium-trilogia),
LisätiedotDigitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä
Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä Jukka Vahlo CCR / Up Your Game -pelitutkimusverkosto PELIT JA PELILLISYYS Digitaaliset pelit erotellaan viihdepeleihin sekä hyötypeleihin. Viihdepeleillä
LisätiedotVaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa
Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä
LisätiedotKaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä
M a t t i K a t t a i n e n O T M 1 1. 0 9. 2 0 1 9 Kaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä Ympäristöoikeustieteen
LisätiedotKANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden
LisätiedotInfrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija
Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija 1 Asemoitumisen kuvaus Hakemukset parantuneet viime vuodesta, mutta paneeli toivoi edelleen asemoitumisen
LisätiedotJorma Joutsenlahti / 2008
Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan
LisätiedotArkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä
Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?
LisätiedotTarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat
Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotProspektini. Usein kysytyt kysymykset SISÄLLYS
Prospektini Usein kysytyt kysymykset SISÄLLYS Prospektini - yleistä 1. Mikä on Prospektini sovellus? 2. Mistä löydän Prospektini sovelluksen ja kuinka voin ladata sen? 3. Millä laitteilla Prospektini sovellus
LisätiedotINNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul
INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul 1 Salla Saarinen Radical Soul Oy Osaava ja kokenut järjestöasiantuntija ja mukaansatempaava kouluttaja
LisätiedotMistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto
Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mobiileja medialaitteita Lukeminen erilaisilla laitteilla Kommunikointi, aktiivisuus Kännykät
LisätiedotNuoret mediatoimijoina
Nuoret median käyttäjinä ja tulkitsijoina Viestinnän n Keskusliiton syysseminaari Kaisa Osola, Kallion lukio 1.12.2011 Nuoret median käyttäjinä ja tulkitsijoina Nuoret mediatoimijoina Millaiset sisäll
LisätiedotKotimaisesta palvelusta kansainväliseen menestykseen Kehittämiskeskus Häme Oy, InFAcTo/ Pauliina Airaksinen-Aminoff 1.12.2010
Kotimaisesta palvelusta kansainväliseen menestykseen Kehittämiskeskus Häme Oy, InFAcTo/ Pauliina Airaksinen-Aminoff 1.12.2010 Footer 1 Työjärjestys 1. Osallistujien esittelyt ja tavoitteet 2. Identiteettianalyysin
LisätiedotMa Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.
Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean
LisätiedotVallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014
Vallataan varainhankinta Salla Saarinen 24.2.2014 1 Salla Saarinen Varainhankinnan Kampanjoinnin Markkinoinnin Sparrausta * Koulutusta * Suunnittelua * Toteutusta Lisää tunnetta ja tulosta järjestökentälle
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD3134 LAPSIBAROMETRI 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3134 CHILD BAROMETER 2016
KYSELYLOMAKE: FSD3134 LAPSIBAROMETRI 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3134 CHILD BAROMETER 2016 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa. Kyselylomaketta
LisätiedotAIKAKAUSLEHTI- FAKTAT
AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT 2013 2 Yleistä aikakauslehdistä, s. 3 4 Levikit, s. 5 Aikakauslehden käsite Aikakauslehtien liikevaihto Suomessa 2002 2011 Aikakauslehtien jakelu ja irtonumeromyynti Suomessa 2012
LisätiedotTulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti
2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta
LisätiedotAsumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011
Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden
LisätiedotYhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät
Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:
LisätiedotKuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi
Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa
LisätiedotLANSEERAUS LÄHESTYY AIKATAULU OMINAISUUDET. Sähköinen jäsenkortti. Yksinkertainen tapa lähettää viestejä jäsenille
tiedote 2 / 9.3.2017 LANSEERAUS LÄHESTYY AIKATAULU 4.3. ebirdie-jäsenkortti esiteltiin Golfliiton 60-vuotisjuhlaseminaarissa 17.3. ebirdie tulee kaikkien ladattavaksi Golfmessuilla 17.3. klo 12:00 alkaen
LisätiedotSuomalaiset mobiilissa 2018 Dentsu Data Services
Suomalaiset mobiilissa 2018 Dentsu Data Services Consumer Connection System (CCS) CCS-TUTKIMUS MEDIAN TAVOITTAVUUS AJANKÄYTTÖ MEDIAAN TEKNOLOGIAN KÄYTTÖ DEMOGRAFIAT ELÄMÄN- ASENTEET MITÄ TEKEE INTERNETISSÄ
LisätiedotFT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011
FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista
LisätiedotVeijo Notkola, projektin johtaja Harri Lindblom, esteettömyysasiantuntija
Esteetön ja yhdenvertainen Golfympäristö hanke esteettömän Golfympäristön edistämiseksi ja selvitys esteettömyydestä Golfkentillä Suomessa vuosina 2016-2018. Suomen HCP Golf Ry Veijo Notkola, projektin
LisätiedotKäsitteitä ja määritelmiä
Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotKorkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?
Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa
LisätiedotAuditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014
Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa
LisätiedotLukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy
Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja
LisätiedotNimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)
Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto
VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,
LisätiedotTurvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus
Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve
LisätiedotSANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.
SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. Sanomalehteä useita kertoja lukevat suomalaisnuoret menestyivät kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotOtavamedian naistenlehtien lukijaprofiilit 2014
Otavamedian naistenlehtien lukijaprofiilit 2014 Otavamedian naistenlehdet 3 000 lukijaa 3 000 lukijaa 86 000 lukijaa 338 000 lukijaa 101 000 lukijaa 83 000 lukijaa 108 000 lukijaa 89 000 lukijaa Lukijamäärät
LisätiedotAINA KANNATTAA YRITTÄÄ
AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com
LisätiedotSuomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö
Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema
LisätiedotOpiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio
Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella
LisätiedotLUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3
LUENTO 3 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 KÄYTTÄJÄN KOKEMUS -USER EXPERIENCE Käyttäjäkokemus -User Experience
LisätiedotYhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille
Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.
LisätiedotAIKAKAUSLEHTI- FAKTAT
AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT 2013 2 Yleistä aikakauslehdistä, s. 3 4 Levikit, s. 5 Aikakauslehden käsite Aikakauslehtien liikevaihto Suomessa 2002 2011 Aikakauslehtien jakelu ja irtonumeromyynti Suomessa 2012
LisätiedotInnovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä. public-procurement
Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä https://ec.europa.eu/futurium/en/ public-procurement Julkiset hankinnat liittyvät moneen Konsortio Lähtökohdat ja tavoitteet Every
LisätiedotLapset ja nuoret tietoarkistossa. 31.10.2008 Tampereen yliopisto helena.laaksonen (at) uta.fi
Lapset ja nuoret tietoarkistossa 31.10.2008 Tampereen yliopisto helena.laaksonen (at) uta.fi Taustaa Valtakunnallinen palveluresurssi Toiminta alkoi v. 1999 alussa Perustettiin Suomen Akatemian aloitteesta
LisätiedotMoni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987)
Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8.11.2016 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) toi sukupolvet suomalaiseen yhteiskuntatutkimukseen Aineistona
Lisätiedot