Mediatutkimuksen päivät 2014, aikakauslehtitutkimuksen työryhmä Vetäjät: väitöskirjatutkija Nanna Särkkä & VTT Maija Töyry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mediatutkimuksen päivät 2014, aikakauslehtitutkimuksen työryhmä Vetäjät: väitöskirjatutkija Nanna Särkkä (nanna.sarkka@aalto.fi) & VTT Maija Töyry"

Transkriptio

1 Mediatutkimuksen päivät 2014, aikakauslehtitutkimuksen työryhmä Vetäjät: väitöskirjatutkija Nanna Särkkä & VTT Maija Töyry Perjantai klo Minna-Maarit Jaskari: Sarjakuvan käyttö aineistona sukupuolen rakentumisen tutkimuksessa Seija Aunila: Perheenemäntä vai seikkailija kuinka naiskauneus katosi suomalaisista naistenlehdistä toisen maailmansodan aikana? Merja Ellefson: The Hero s Mother Lotta Svärd, mediated memories and constructing the past Lauri Haapanen: Lehtijuttujen sitaattien suoruus ja työkäytännöt klo 17 18: Aikakauslehtitutkimuksen ryhmän kokous Aikakauslehtitutkimuksen ryhmä on Media- ja viestintätieteellisen seuran alaisuuteen vuonna 2013 perustettu aikakauslehtien tutkimuksesta ja opetuksesta kiinnostuneiden verkosto. Mediatutkimuksen päivien Tekijät, tekstit ja lukijat aikakauslehtitutkimuksen työryhmä on Aikakauslehtitutkimuksen ryhmän järjestämä. Kokouksessa keskustellaan ryhmän tulevasta toiminnasta (mm. mahdollisesta kirjahankkeesta). Maija Töyry esittelee suomalaista aikakauslehtitutkimusta. Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki ryhmän toiminnasta ja aikakauslehtien tutkimuksesta kiinnostuneet. Lauantai 5.4. klo 9 11 Maria Lassila-Merisalo: Pitkää ja kerronnallista journalismia tabletilla Anne Soronen & Tiina Mäntymäki: Kapinaräätäleitä ja suosikkipoikia muotisuunnittelijamiehet suomalaisissa muotilehdissä Hanna Weselius: Suunniteltu kuva henkilövalokuvien rakentaminen aikakauslehdessä Nanna Särkkä: Aikakauslehtigenret ja luokittelun haasteet

2 Minna-Maarit Jaskari Vaasan yliopisto, markkinointi Sarjakuvan käyttö aineistona sukupuolen rakentumisen tutkimuksessa Populaarikulttuurin tuotteet, kuten sarjakuvat, kantavat sisällään kulttuurillisia merkityksiä ja osallistuvat kulttuurillisten merkitysten muokkaamiseen ja vahvistamiseen. Sarjakuvien merkitys on erityisen suuri lapsille ja nuorille, onhan sarjakuva usein siirtymä lastenkirjoista kohti kokonaan kirjoitettua tekstiä. Näin ollen sarjakuvat tarjoavat mielenkiintoisen aineiston ymmärtää kulttuurillisten merkitysten syntymistä ja uusintamista. Sarjakuvaa on käytetty aikaisemminkin aineistona monipuolisesti, esimerkiksi sosiaalisten arvojen (Kassarjian 1983, Spiggle 1986), materiaalisten arvojen (Belk 1987), sukupuoliroolien (Brabant 1976; Thompson & Zerbinos 1995), perhe-elämän sosiaalisen rakentumisen (Brabant & Mooney 1999), sukupuolinormien (Templin 1999) ja identiteetin (Najjar 2007) tutkimuksessa. Tämän työpaperin tarkoituksena onkin tarkastella sarjakuvan käyttöä aineistona sekä sen analysointiin ja tulkintaan liittyviä rajoituksia ja reunaehtoja. Tätä pohditaan erityisesti lapsille ja nuorille suunnatun sarjakuvalehden avulla ja erityisesti sukupuolen rakentumisen näkökulmasta. Hevoshullu on 7 14-vuotiaille hevoshulluille tytöille suunnattu aikakauslehti (Egmont 2014). Jokaisessa lehdessä on hevosen hoitoon, hevostietoon, ratsastukseen ja varusteisiin liittyviä osioita sekä hauskoja Polle sarjakuvia, pidempiä sarjakuvamuotoisia tarinoita, novelleja, lukijoiden palsta sekä hevosaiheisia julisteita. Tarinat kertovat tallilla ratsastavista, hevosia hoitavista tytöistä sekä erilaisista sattumuksista, joita tallilla tapahtuu. Päähenkilö on useimmiten tyttö ja tarinoissa käsitellään tyttöjen tapaa kohdata ja selvitä erilaisista tilanteista. Näin voidaan ajatella, että lehden tarinat ovat osaltaan rakentamassa nuorten sukupuolisuutta ja nuoren hevostytön tapaa käsitellä asioita. Sukupuolen tutkimuksen kirjallisuudesta voidaan nostaa esille muutamia analyyttisiä viitekehyksiä sarjakuva-aineiston analysoinnille: sukupuoli-identiteetin teoria (gender identity theory) antaa mahdollisuuden nostaa esille maskuliinisia ja feminiinisiä persoonallisuuspiirteitä, sukupuolirooliteoria (gender role theory) antaa mahdollisuuden analysoida useiden ja päällekkäistenkin roolien dynamiikkaa ja teoriat fyysisen ulkonäöstä ja feminiinisyydestä antavat mahdollisuuden analysoida sukupuoli-identiteetin rakentumista. (Caldwell & Kleppe 2006.) Sarjakuvaa on aikaisemmin analysoitu esimerkiksi sisällönanalyysin keinoin (Kassarijan 1983, Spiggle 1986), jolloin aineistosta on nostettu esille siinä käsiteltyjä teemoja. Tämä kuitenkin vastaa enemmän kysymykseen, mitä tapoja on tuoda esille sukupuolisuutta. Omana mielenkiinnon kohteena on kuitenkin, miten sukupuolisuus rakentuu. Tällöin sisällönanalyysin lisäksi esimerkiksi narratiivinen- tai diskurssianalyysi voi nousta hyödylliseksi työkaluksi. Työryhmäesityksessäni keskustelen eri tavoista analysoida sukupuolen rakentumista sarjakuvassa. Lähdeluettelo pyydettäessä.

3 Seija Aunila Jyväskylän yliopisto, nykykulttuurin tutkimus Perheenemäntä vai seikkailija kuinka naiskauneus katosi suomalaisista naistenlehdistä toisen maailmansodan aikana? Toisen maailmansodan aikana naiskauneutta käytettiin propagandatarkoituksessa voittoisan sodan edistämiseen. Sotaa käyvien maiden naistenlehdet valjastettiin tähän tehtävään tukien kyseisen maan propagandatarvetta. Naiskauneuteen kiinnittyviä artikkeleita julkaistiin laajasti kaikissa sotaa käyvien maiden naistenlehdissä. Suomessa kirjoitukset naiskauneudesta katosivat kolmesta sota-aikana julkaistusta naistenlehdestä. Naisiin kohdistuva sotapropaganda näkyi Kotiliedessä vaatimattomana ja kodille omistautuvana, uhrin jakamiseen valmiina perheenemäntänä. Toisin kuin Kotiliesi, Hopeapeili ja Eeva tuottivat vain vähän sodankäyntiä tukevaa propagandistista materiaalia. Artikkelit näyttivät naisen vahvana, jopa miehisenä toimijana. Kaunistautumista pidettiin näissä lehdissä tarpeettomana, koska se yhdistettiin miesten miellyttämiseen, johon itsenäisen naisen ei tarvinnut alentua. Naisideaaliksi kasvoi Hopeapeilissä ja Eevassa kansainvälinen seikkailija, joka pakeni sodan todellisuutta eksoottisiin maailmoihin. Kuitenkin ennen sotaa ja sen jälkeen naiskauneudella oli Suomessa yhteiskunnallisesti merkittävä rooli. Sotaa edeltävänä aikana, erityisesti natsi-saksan ja nationalismin nousun kaudella, 1930-luvulla tuli osoittaa, että suomalaiset kuuluivat länsimaiseen rotuun. Tähän propagandatoimintaan valjastettiin mm. vuoden 1938 Miss Eurooppa Sirkka Salonen. Hävityn sodan jälkeen naiskauneudella haettiin vahvistusta kansalliselle itsetunnolle. Tähän tehtävään sopi Miss Universum -kilpailun vuonna 1952 voittanut Armi Kuusela. Tarkastelen konferenssiesityksessäni sitä, miksi naiskauneus katosi toisen maailmansodan ajan suomalaisista naistenlehdistä, kun sillä oli selkeä rooli muissa sotaa käyvien maiden naistenlehdissä sekä minkälaisen naisideaalin sota muokkasi ja kenen intresseistä naisideaali muodostui?

4 Merja Ellefson Institutionen för kultur och medievetenskaper, Umeå universitet The Hero s Mother Lotta Svärd, mediated memories and constructing the past This paper explores the retrospective meaning making of a dramatic rupture in the Finnish history, the 1918 Civil War. The purpose is to study who the war and the pre-war activities were perceived, described and remembered by Lotta Svärd organization. Lotta Svärd was born out of bourgeois women s desire to help the White Army and the voluntary auxiliary defense organization Suojeluskunnat (the White Guards)1. Lotta groups were initially subordinated to local White Guard units and became a separate organization in Due to its popularity and size Lotta Svärd played an important role in shaping the national consciousness and memories of the Civil War. It is an interesting organization, since Lottas have over the years both lost and regained their good reputation. The material consists of Lotta pages in the military magazines Suomen Sotilas, Suojeluskuntalaisen lehti and Hakkapeliitta, and articles published in the Lotta Svärd magazine during As the Winter War began in November 30, 1939, memories of the Civil War faded more into the background. The Civil War, nevertheless, left a lasting mark on the individual members and the entire organization. Much of remembering (and forgetting) is socially motivated, since memories need to be communicated (Cubitt 2007, Fentress & Wickham 1992). The war experience shaped the nature of the organization s everyday activities, membership requirements, ideology and their sense of who were friends and who were enemies. Lotta pages and magazines contained many articles describing individual members experiences and contributions to the war effort. Such texts were often categorized as memoires or stories. Texts were typically written from the point of view of Us or I, where the I was always part of the collective, meaning that the individual was in the service of the organization and the Fatherland. The war was kept alive by various rituals, involving sacralization of the Nation, for example flag raising or visits at war cemeteries. Such events were frequently described in the magazines, meaning that there was an element of anniversary journalism (Kitch 2003 and 2008). In the process these rituals were also turned into Lotta rituals. 1 There is no established translation for Suojeluskunta (or, Suojeluskunnat in plural) that was an essential part of the White Army. Suojelus means protection. Kunta has several meanings, but in this context it refers to a collective, e.g. ihmiskunta means mankind. The word valkokaarti (White Guard) also exists, for example in Helsingin valkokaarti (White Guard of Helsinki). In Finnish Suojeluskunta is more common, since it s the official name of the organization. Haapala and Tikka (2012:81) speak of Protection Guard, combining suojelus and kaarti. Heimo and Peltonen (2006: 52) prefer White Guard. Lavery (2006), Nevala-Nurmi (2006), Ahlbäck and Kivimäki (2008) say Civil Guard. Kirby (2006) uses Suojeluskunta but also mentions the White Guards. The Reds used the word lahtarit, i. e. the butchers. I will use White Guards to emphasize the political element and the link to the White Finland.

5 Lauri Haapanen Helsingin yliopisto, suomen kieli Lehtijuttujen sitaattien suoruus ja työkäytännöt Työn alla olevassa väitöskirjassani tutkin lehtijuttujen suoria lainauksia eli sitaatteja. Kielitiedettä ja journalismintutkimusta yhdistelevässä laadullisessa tutkimuksessani on kaksi keskeistä tutkimuskysymystä: Millainen on toimittajan tekemän haastattelun ja sen pohjalta lehtijuttuun tehtyjen suorien lainausten eli sitaattien suhde? Mitkä tekijät sitaattienteon työkäytänteitä ohjaavat ja motivoivat ja millä tavoin? Tutkimusaineistoni rakentuu kolmesta kokonaisuudesta: 1. Pyysin noin 20 toimittajaa nauhoittamaan minulle yhden tekemänsä journalistisen haastattelun. Niiltä toimittajilta, jotka tekivät muistiinpanoja haastattelutilanteessa käsin, pyysin käyttööni myös muistikirjan. 2. Keräsin nauhoitettujen haastatteluiden pohjalta julkaistut lehtijutut. 3. Haastattelin osan edellä mainituista toimittajista. Perustietoja kuten koulutustaustaa ja työkokemusta koskevan strukturoiden osuuden jälkeen kävimme julkaistun jutun läpi sitaatti sitaatilta niin, että pyysin toimittajaa kertomaan, miksi hän kunkin sitaatin oli juttuun laittanut. Keskeisin osa haastattelua oli sovellus stimulated recall menetelmästä Calderhead 1981); tarkastelimme juttua ja haastattelusta tekemääni litteraattia rinnakkain selvittääkseni, mitkä päämäärät ja tekijät olivat kunkin sitaatin tekoprosessia motivoineet. Haastattelupuheen ja lehtisitaattien suhdetta analysoin vertailevalla lingvistisellä tekstianalyysillä. Oletukseni on, että sitaattienteon työkäytäntöihin vaikuttaa paitsi kanavan vaihtuminen (puhu kirjoitus), myös ja ennen muuta kielellisten tapahtumien institutionaalinen konteksti. Niinpä työkäytänteitä selvittävää analyysiäni ohjaa toimituksellisen työn ja mediatuotteiden jäsentämiseen luotua mediakonseptin (Helle 2010) käsite. Työryhmässä esittelen monitieteisen, -aineistoisen ja -menetelmällisen työni tutkimusasetelmaa ja kerron analyysini alustavista havainnoista. CALDERHEAD, JAMES 1981: Stimulated Recall: a method for research on teaching. British Journal of Educational Psychology (51)2, HELLE, MERJA 2011: Toimitustyö muutoksessa. Toiminnan teoria ja mediakonseptin käsite tutkimuksen ja kehittämisen kehyksenä. Tampere University Press. Tampere.

6 Maria Lassila-Merisalo Tampereen yliopisto, COMET Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus Pitkää ja kerronnallista journalismia tabletilla Pitkää, kerronnallista journalismia on perinteisesti julkaistu etupäässä aikakauslehdissä ja sanomalehtien liitteissä. Internetin yleistyessä vuosituhannen vaihteen tietämillä pitkien juttujen ennustettiin jopa näivettyvän journalismin kentältä kokonaan, mutta viime aikoina ne ovat kokeneet renessanssin. Pitkiä, kertovia juttuja julkaistaan nyt niin printissä kuin mobiilissa. Tabletti on osoittautunut erityisen sopivaksi välineeksi pitkien juttujen jakamiseen. Keskityn esityksessäni tablettisovelluksissa julkaistuihin pitkiin, kerronnallisiin juttuihin ja niiden ominaisuuksiin. Tablettisovelluksen tarjoamat multimediamahdollisuudet, kuten stillkuvat, audio, video, grafiikka ja interaktiiviset elementit, vaikuttavat yhtäältä juttujen epistemologiaan ja autenttisuuden vaikutelmaan ja toisaalta esteettisyyteen ja immersiivisyyteen. Tarkastelun kohteena on muun muassa amerikkalainen kustannusboutique The Atavist, joka julkaisee keskimäärin kerran kuukaudessa yhden jutun e-kirjamuodossa. Jutut ovat pidempiä kuin perinteinen lehtijuttu, mutta lyhyempiä kuin romaani. The Atavist on yksi Suomessa huomiota keränneen Long Play -julkaisun esikuvista. Esitykseni on osa Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa post doc -tutkimusta, joka käsittelee narratiivista journalismia tablettiympäristössä. Teen tutkimustani Tampereen yliopiston COMETissa, jossa on aiemmin kartoitettu tablettijournalismia yleisemmällä tasolla. Oma väitöstutkimukseni (2009) käsitteli kaunokirjallisen journalismin poetiikkaa suomalaisissa aikakauslehdissä.

7 Anne Soronen ja Tiina Mäntymäki Vaasan yliopisto Kapinaräätäleitä ja suosikkipoikia muotisuunnittelijamiehet suomalaisissa muotilehdissä Muotia voidaan tarkastella muun muassa luovuuden ja tekijyyden, kuluttamisen ja identiteettityön, muotiteollisuuden ja muotimedian näkökulmista. Tässä esitelmässä muoti ymmärretään hierarkkiseksi sosiaaliseksi järjestelmäksi, jonka huipulla ovat nimekkäät muotisuunnittelijat. Muotimaailmassa tämä järjestelmän näkyvin ja arvostetuin positio on tyypillisesti varattu miessuunnittelijoille, ja usein naisten funktioina on olla muusia, malleja, kuluttajia, muotibloggaajia tai muotitoimittajia. Esitelmässämme tarkastelemme miespuolisten muotisuunnittelijoiden representoitumista kahdessa Suomessa ilmestyvässä aikakauslehdessä, joissa muoti on hyvin keskeisessä asemassa. Aineistona ovat Ellen ja Glorian vuosikerran 2013 miespuolisia muotisuunnittelijoita käsittelevät jutut. Analysoimme sukupuolikriittisestä näkökulmasta tapaa, jolla muotia suunnittelevat miehet esitetään näissä naisille suunnatuissa lehdissä. Teemme näkyväksi muotijournalismin sukupuolittamisen mekanismeja ja sitä, miten sukupuolieroa, seksuaalisuutta ja miestekijyyttä kuvataan miessuunnittelijoiden kautta. Tulkitsemme, että suunnittelijat tuotteistetaan ja asetetaan halun ja katseen kohteiksi siinä missä heidän luomansa muoti. Haluttavina tuotteina lehtijutuissa eivät siis näyttäydy ainoastaan ylelliset asut ja luksusbrändit, vaan yhtä lailla suunnittelijahahmot, jotka antavat kasvot muotitalojen menestystarinoille. Heidän uransa ja yksityiselämänsä nivotaan tarinoiksi, joissa kuvataan tietä tähteyteen ja ansioita, joiden kautta tähteys on saavutettu. Suunnittelijoiden tähteyden kulmakivinä esitetään ainutlaatuinen lahjakkuus, rajoja rikkova individualismi, intohimo työhön, kosmopoliittisuus ja loistelias julkkiselämäntyyli.

8 Hanna Weselius Aalto-yliopisto, valokuvataide Suunniteltu kuva henkilövalokuvien rakentaminen aikakauslehdessä 1900-luvun puolivälissä, "kuvajournalismin kulta-aikana", laajat kuvareportaasit kuuluivat aikakauslehtiin. Lehdet ovat muuttuneet, ja nykyään monien aikakauslehtien valokuvatuotanto keskittyy henkilökuviin. Tutkimuksella selvitetään, mikä on henkilövalokuvien tehtävä tämän päivän aikakauslehdessä ja millaiset diskurssit vaikuttavat erilaisten aikakauslehtien valokuvien tuotannossa. Mitä vanhoista kuvajournalismin ihanteista on jäljellä, ja mitä on tullut tilalle? Kysymyksiä lähestytään tarkastelemalla, miten henkilövalokuvia tehdään. Kolme etnografista tapausaineistoa on kerätty erilaisten suomalaisten kuluttaja-aikakauslehtien toimituksissa ja valokuvaustilanteissa. Aineistot koostuvat ensisijaisesti haastatteluista ja havainnoinneista sekä toissijaisesti haastattelujen tai havainnoinnin kohteina olleiden henkilökuvausten tuloksena syntyneissä kansijutuissa julkaistuista henkilökuvista. Aikakauslehden henkilökuvan tehtävä on toimia konseptinsa osana, ja henkilökuvia tehdään suunnitellusti. Tutkimuksen tuloksena esitellään aikakauslehden suunniteltu henkilökuva, joka määritellään seuraavasti: 1) Se tehdään ryhmätyönä ensisijaisesti omaan kontekstiinsa. 2) Sen realismi määrittyy kontekstin, aikakauslehden, valitsemien näkökulmien mukaan. 3) Se on performanssi, johon osallistuvat lehti, kuvattava henkilö ja lukija. 4) Se on performatiivinen: se viittaa omaan tekemiseensä ja toistaa lehden maailmankuvaa. 5) Se osallistaa lukijan performanssiin tekijöiden kädenjäljen ja autenttisuuden avulla. Tutkituista aikakauslehdistä osoitetaan kaksi vahvaa henkilökuvan tuotannon diskurssia: yhteisödiskurssi ja neutraaliusdiskurssi. Yhteisödiskurssi painottaa yhdessä tekemistä ja lukijalle tarjottavaa roolia "yhtenä meistä". Koska henkilöt valitaan ja kuvataan lehden tarkkaan määritellyn realismin mukaisesti, henkilökuvat saattavat muodostua diskursiivisesti yhdenmukaisiksi. Neutraaliusdiskurssissa painottuvat enemmän lukijan rooli oikean tiedon vastaanottajana ja journalismin ihanteisiin nojaava tasapuolisuus. Henkilökuvien realismi on asialähtöistä, eikä henkilöitä välttämättä pyritä yhdenmukaistamaan lehden konseptiin sopivaksi. Analyysin perusteella todetaan, että tutkittujen aikakauslehtien henkilökuvat ovat diskursiivisesti eri tavoin painottuvia kontekstilähtöisiä performansseja, jotka rakentavat ja ylläpitävät lehden konseptin arvoja ja uskottavuutta. Henkilökuvat viittaavat lehteensä ja itseensä vähintään yhtä paljon kuin itsensä ulkopuoliseen kohteeseen.

9 Nanna Särkkä Aalto-yliopisto, graafinen suunnittelu Aikakauslehtigenret ja luokittelun haasteet Esityksessä tarkastellaan aikakauslehdistön moninaisuutta ja yrityksiä saada ote tästä moninaisuudesta käsitteellisesti. Mitä ovat aikakauslehtigenret, ja mihin niitä tarvitaan? Mikä on genren suhde konseptiin (eli lehtinimikkeeseen tai brändiin) ja mediumiin käsitteenä? Genrellä tarkoitetaan aikakauslehtien lajityyppejä konseptitasolla, eli nimityksiä kuten naistenlehti, musiikkilehti tai jäsenlehti. Kysymys aikakauslehtigenreistä ja lehtien luokittelusta on monimutkainen. Käsitteiden käyttö ei ole yhtenäistä: genren käsitettä käytetään eri merkityksissä, ja genrenimityksissä on päällekkäisyyttä ja ristiriitaisuutta. Aikakauslehtikonseptit luontaisesti pakenevat genremäärityksiä, jotka rakentuvat ison lehtijoukon yhteisille piirteille jokainen konsepti haluaa olla ainutlaatuinen. Genrejen ja luokkien määrittelyyn liittyy myös erilaisia intressejä, jotka tuottavat erilaisia ratkaisuja. Esitys perustuu aikakauslehtigenrejen ja -luokittelun kartoitukseen, jonka osana muun muassa haastateltiin ne toimijat, jotka Suomessa ovat aikakauslehtien kanssa tekemisissä ja lehtiä omassa toiminnassaan luokittelevat (muun muassa kustantajat, levikintarkastus, jälleenmyyjät, jakelu, markkinointitutkimus ja kirjastot). Heiltä kysyttiin, millaiset tarpeet luokittelua ohjaavat ja miksi luokitukset ovat sellaisia kuin ovat. Esityksessä puretaan auki esiin tulleita aikakauslehtigenreihin ja luokitteluun liittyviä käytäntöjä ja haasteita.

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi!

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! "Missäs sun toinen sukka on? [Naurua.] Tosi kivaa kun on vaan yks sukka. Ehdottomasti yks

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011 Pälvi Rantala NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEE VALITETTAVASTI. Työssä ja kaikessa elämässä meidän

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Digivinkkejä? Miten hyödyntää digimurrosta? Tutkimuspäällikkö FT Merja Helle Aalto ARTS, MCRG

Digivinkkejä? Miten hyödyntää digimurrosta? Tutkimuspäällikkö FT Merja Helle Aalto ARTS, MCRG Digivinkkejä? Miten hyödyntää digimurrosta? Tutkimuspäällikkö FT Merja Helle Aalto ARTS, MCRG Valmiita digireseptejä ei ole Digimaailmassa on oma toimintalogiikkansa Painetusta sivusta juttuun, aiheeseen,

Lisätiedot

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet Päivi Voima Senior Researcher Hanken Missä olemme tänään? Riippuu keneltä kysyy Myynti 4P Customer experience Segmentointi B2C CRM Asiakkuudet Palvelut Sosiaalinen

Lisätiedot

Seija Pylkkö Valkealan lukio

Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT

AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT 2013 2 Yleistä aikakauslehdistä, s. 3 4 Levikit, s. 5 Aikakauslehden käsite Aikakauslehtien liikevaihto Suomessa 2002 2011 Aikakauslehtien jakelu ja irtonumeromyynti Suomessa 2012

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT

AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT 2013 2 Yleistä aikakauslehdistä, s. 3 4 Levikit, s. 5 Aikakauslehden käsite Aikakauslehtien liikevaihto Suomessa 2002 2011 Aikakauslehtien jakelu ja irtonumeromyynti Suomessa 2012

Lisätiedot

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mobiileja medialaitteita Lukeminen erilaisilla laitteilla Kommunikointi, aktiivisuus Kännykät

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä

Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä Jukka Vahlo CCR / Up Your Game -pelitutkimusverkosto PELIT JA PELILLISYYS Digitaaliset pelit erotellaan viihdepeleihin sekä hyötypeleihin. Viihdepeleillä

Lisätiedot

1. Veturis Travel S.A.

1. Veturis Travel S.A. 1 Alla listattuna harjoittelupaikkoja, joista eri organisaatiot ovat ilmoittaneet. Yritykset etsivät harjoittelijaa tiettyihin työtehtäviin (mahdollisesti tiettynä ajankohtana). 1. Veturis Travel S.A.

Lisätiedot

Tiina Mäntymäki Vaasan yliopisto

Tiina Mäntymäki Vaasan yliopisto Tiina Mäntymäki Vaasan yliopisto Naispuoliset murhaajat harvassa Uhri > tekijä Henkilökohtaiset motiivit Miesten väkivalta synnyttää väkivaltaisia naisia Lisbeth Salander (Stieg Larsson, Millennium-trilogia),

Lisätiedot

Otavamedian naistenlehtien lukijaprofiilit 2014

Otavamedian naistenlehtien lukijaprofiilit 2014 Otavamedian naistenlehtien lukijaprofiilit 2014 Otavamedian naistenlehdet 3 000 lukijaa 3 000 lukijaa 86 000 lukijaa 338 000 lukijaa 101 000 lukijaa 83 000 lukijaa 108 000 lukijaa 89 000 lukijaa Lukijamäärät

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 LUENTO 3 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 KÄYTTÄJÄN KOKEMUS -USER EXPERIENCE Käyttäjäkokemus -User Experience

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm 79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos

Lisätiedot

Mallilukijoiden lukijamallit

Mallilukijoiden lukijamallit Mallilukijoiden lukijamallit 1. huhtikuuta 2014 Perinteinen mallilukijamalli Pekka, 42-vuotias insinööri Logistiikkapäällikkö vantaalaisessa tukkualan yrityksessä Asuu Järvenpäässä, erillistalo 105 m2

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika Kotikunta Sähköpostiosoite. Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika Kotikunta Sähköpostiosoite. Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika Kotikunta Sähköpostiosoite @ Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Tehtävä maksimipisteet hakijan pisteet Ryhmätehtävä Tehtävä

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

Nuoret julkisessa kaupunkitilassa. kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO

Nuoret julkisessa kaupunkitilassa. kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO Nuoret julkisessa kaupunkitilassa kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO TUTKIMUSKYSYMYKSET: Miten teini-ikäiset tytöt käyttävät, ottavat haltuun

Lisätiedot

Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä

Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä Maria Forsman (HULib) STKS:n tutkijapalveluiden työryhmän seminaari Tutkijapalvelut näkyviksi tutkijapalvelut ja kirjaston rooli Tieteiden talo 4.11.2013 5.11.2013 1 Mitä

Lisätiedot

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä 25.11.2015

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä 25.11.2015 Tuhat suomalaista /0 Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä..0 SFS ISO0 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /0 Tutkimus kotimaisen mediatarjonnan merkityksestä tehtiin

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita

KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita TÄNÄÄN 1. KÄYTTÄJÄKOKEMUS EI OLE 2. KÄYTTÄJÄKOKEMUS ON 3. RYHMÄTEHTÄVÄ 4. HUOMIOINTI SUUNNITTELUSSA CSE- C3800, 16.9.2015,

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä

Lisätiedot

Customer Intelligence ja Big Data. Digile D2I Kimmo Valtonen

Customer Intelligence ja Big Data. Digile D2I Kimmo Valtonen Customer Intelligence ja Big Data Digile D2I Kimmo Valtonen Sisältö 1. Data2Intelligence-ohjelman kuvaus 2. Customer Intelligence: mitä sillä tässä tarkoitetaan? 3. Customer Intelligence Big Data ongelmana

Lisätiedot

Prospektini. Usein kysytyt kysymykset SISÄLLYS

Prospektini. Usein kysytyt kysymykset SISÄLLYS Prospektini Usein kysytyt kysymykset SISÄLLYS Prospektini - yleistä 1. Mikä on Prospektini sovellus? 2. Mistä löydän Prospektini sovelluksen ja kuinka voin ladata sen? 3. Millä laitteilla Prospektini sovellus

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Tässä ohjeessa käydään läpi sosiaalisen median verkkopalveluiden lisätoimintojen lisääminen verkkosivuillesi.

Tässä ohjeessa käydään läpi sosiaalisen median verkkopalveluiden lisätoimintojen lisääminen verkkosivuillesi. SOSIAALINEN MEDIA Tässä ohjeessa käydään läpi sosiaalisen median verkkopalveluiden lisätoimintojen lisääminen verkkosivuillesi. FACEBOOK Facebook mahdollistaa useiden erilaisten Social plugins -toimintojen

Lisätiedot

Otavamedian naistenlehtien lukijaprofiilit

Otavamedian naistenlehtien lukijaprofiilit Otavamedian naistenlehtien lukijaprofiilit Otavamedian naistenlehdet 324 000 lukijaa 5 000 lukijaa 1 000 lukijaa 406 000 lukijaa 116 000 lukijaa 42 000 lukijaa* 3 000 lukijaa 105 000 lukijaa 33 014 levikki

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 Struve route description NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 https://www.youtube.com/watch?v =f-up1t1es6s# http://www.geocaching.com/track/ map_gm.aspx?id=2954533 http://www.savasrokiskis.lt/en/struv e-route

Lisätiedot

Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen

Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen Patentit Teollisuus Tekniikka 2014 2015 Erikoistyö (salainen), tiivistelmä TkT Kari Koskenhely, PRH 25.6.2015 Helsinki Aalto University Professional Development

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot 3.3 Jutun saatekaaviotiedot STT:n jutun saatekaavio sisältää jutun oheistietoja, jotka kertovat käyttäjälle muun muassa jutun sisällöstä ja juttutyypistä sekä antavat tiedot jutun luokittelua ja lähettämistä

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul 1 Salla Saarinen Radical Soul Oy Osaava ja kokenut järjestöasiantuntija ja mukaansatempaava kouluttaja

Lisätiedot

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014 Vallataan varainhankinta Salla Saarinen 24.2.2014 1 Salla Saarinen Varainhankinnan Kampanjoinnin Markkinoinnin Sparrausta * Koulutusta * Suunnittelua * Toteutusta Lisää tunnetta ja tulosta järjestökentälle

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

LIPPUPALVELUN KAUTTA LIPUT TAPAHTUMIIN TURVALLISESTI LUOTETTAVASTI KATTAVASTI HELPOSTI

LIPPUPALVELUN KAUTTA LIPUT TAPAHTUMIIN TURVALLISESTI LUOTETTAVASTI KATTAVASTI HELPOSTI LIPPUPALVELUN KAUTTA LIPUT TAPAHTUMIIN TURVALLISESTI LUOTETTAVASTI KATTAVASTI HELPOSTI We get fans! Käytössämme ovat markkinoiden monipuolisimmat ja tehokkaimmat lipunmyyntiä tukevat markkinointiratkaisut.

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Etämyynnin asema lainsäädännössä

Etämyynnin asema lainsäädännössä Etämyynnin asema lainsäädännössä Etämyyntiseminaari elintarvikealan valvojille ja toimijoille Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikelainsäädännön päämääränä on kuluttajien etujen suojeleminen!

Lisätiedot

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed Online Meeting Guest Online Meeting for Guest Participant Lync Attendee Installation Online kokous vierailevalle osallistujalle Lync Attendee Asennus www.ruukki.com Overview Before you can join to Ruukki

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF By Risto Antikainen - Are you searching for Opintomatkat pdf Books? Now, you will be happy that Opintomatkat PDF

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot