SUUNNITTELU- JA ASENNUSOPAS LÄMPÖPUMPUT LÄMMITYSTÄ JA KÄYTTÖVEDEN KUUMENNUSTA VARTEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUUNNITTELU- JA ASENNUSOPAS LÄMPÖPUMPUT LÄMMITYSTÄ JA KÄYTTÖVEDEN KUUMENNUSTA VARTEN"

Transkriptio

1 SUUNNITTELU- JA ASENNUSOPAS LÄMPÖPUMPUT LÄMMITYSTÄ JA KÄYTTÖVEDEN KUUMENNUSTA VARTEN Vuorovaikutteinen suunnittelutuki löytyy osoitteesta: Seuraavien suunnitteluoppaiden uusin versio löytyy pdf-tiedostona osoitteesta Lämpöpumput lämmitystä ja käyttöveden kuumennusta varten Lämmittäminen ja viilentäminen lämpöpumppujen avulla EU Zertifizierter Wärmepumpeninstallateur Painos 10/2008 European Quality Label for Heat Pumps * Uusin EHPA-sertifiointitilanne: European Certified Heat Pump Installer European Quality Label for Drillers

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Miksi valita lämpöpumppu?...5 Käsitteet...5 Kirjallisuutta...7 Symbolit...7 Eri polttoaineiden energiasisältö...8 Muuntotaulukko Lämpöpumpun valinta ja mitoitus Saneerauskohteen alkuperäisen lämmitysjärjestelmän korvaaminen lämpöpumpulla Lämmitettävän talon lämmitystarve Vaadittavan menoveden lämpötilan laskeminen Mihin saneeraustoimenpiteisiin on ryhdyttävä lämpöpumpun energiatehokkaan käytön varmistamiseksi? Lämpöpumpun valinta (saneeraus) Uusien rakennusten lämpöpumput Rakennuksen lämmitystarpeen laskeminen Menoveden lämpötilan vaikutus Lämmönlähteen valinta Ylimääräinen tehontarve Käyttöveden kuumennus Uima-allasveden lämmitys Lämpöpumpun tehon määrittäminen Ilma vesi-lämpöpumppu Lämmönlähteenä ilma Ilma vesi-lämpöpumppu sisäasennukseen Vaatimukset asennustilaan Ilman imeminen tai poistaminen ilmakuilujen kautta Lämpöpumpun sääsuojus Läpivientien eristäminen Kompaktirakenteinen ilma-vesilämpöpumppu sisäasennukseen Ilmakanavaletkusarja ilma-vesilämpöpumppua varten (sisäasennus) Lasikuitu-kevytbetonikanavat ilma-vesilämpöpumppua varten (sisäasennus) Ilmapiirin suunnittelu Korkeudet lasikuitu-kevytbetonikanavia käytettäessä Nurkka-asennus Seinäasennus Ilma-vesilämpöpumput ulkoasennukseen Tekniset tiedot, ilma vesi-lämpöpumppu sisäasennukseen Vakiolämpötilapumppu, jossa ilmapiiri kulman kautta LIK 8TE Kompaktirakenteinen korotetun lämpötilan lämpöpumppu, jossa ilmapiiri kulman kautta LIKI 14TE Vakiolämpötilalämpöpumppu, jossa ilmapiiri kulman kautta LI 9TE Vakiolämpötilapumput, joissa vaakatasoinen ilmapiiri LI 11TE LI 16TE Vakiolämpötilapumput, joissa kaksi kompressoria LI 20TE LI 28TE Korkealämpötilalämpöpumput, joissa kaksi kompressoria LIH 22TE LIH 26TE Tekniset tiedot, ilma vesi-lämpöpumppu ulkoasennukseen Vakiolämpötilapumput LA 8AS Vakiolämpötilalämpöpumput LA 11AS LA 16AS Vakiolämpötilalämpöpumput, joissa kaksi kompressoria LA 20AS LA 28AS Vakiolämpötilalämpöpumput, joissa kaksi kompressoria LA 40AS Korotetun lämpötilan lämpöpumput LA 9PS Korotetun lämpötilan lämpöpumput LA 11PS Korotetun lämpötilan lämpöpumput, joissa kaksi kompressoria LA 17PS LA 26PS Korkealämpötilalämpöpumput LA 22HS LA 26HS Ilma-vesilämpöpumppujen ominaiskäyrät Ominaiskäyrät LIK 8TE / LI 9TE Ominaiskäyrät LIKI 14TE Ominaiskäyrät LA 8AS

3 2.7.4 Ominaiskäyrät LI 11TE / LA 11AS Ominaiskäyrät LI 16TE / LA 16AS Ominaiskäyrät LI 20TE / LA 20AS Ominaiskäyrät LI 24TE / LA 24AS Ominaiskäyrät LI 28TE / LA 28AS Ominaiskäyrät LA 40AS Ominaiskäyrät LA 9PS Ominaiskäyrät LA 11PS Ominaiskäyrät LA 17PS Ominaiskäyrät LA 22PS Ominaiskäyrät LA 26PS Ominaiskäyrät LIH 22TE / LA 22HS Ominaiskäyrät LIH 26TE / LA 26HS Ilma-vesilämpöpumppujen mitat Mitat LIK 8TE Mitat LIKI 14TE Mitat LI 9TE Mitat LI 11TE Mitat LI 16TE Mitat LI 20TE Mitat LI 24TE / LI 28TE / LIH 22TE / LIH 26TE Mitat LA 8AS Mitat LA 11AS Mitat LA 16AS / LA 11PS Mitat LA 20AS / LA 17PS Mitat LA 24AS / LA 28AS / LA 22PS / LA 26PS Mitat LA 40AS Mitat LA 9PS Mitat LA 22HS / LA 26HS Ulos sijoitetun lämpöpumpun äänet Äänet LA 40AS Keruuliuos vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu Lämmönlähteenä maaperä Mitoitusohjeet lämmönlähteenä maaperä Rakenteiden kuivaaminen Keruuliuos Maalämmönkeräin Kaivuun syvyys Putkien välimatka Pinta-ala ja putken pituus Putkien asettaminen Keruupiirin asentaminen Lämpökaivolämmönvaihtimet Lämpökaivolämmönvaihtimien mitoittaminen Porausten toteuttaminen Muita hyödynnettävissä olevia maalämmönlähteitä Järjestelmiä ilman ja auringon energian epäsuoraan hyödyntämiseen Maalämpöpumppujen tekniset tiedot Kompaktirakenteiset vakiolämpötilalämpöpumput SIK 7TE SIK 14TE Kompaktirakenteiset korkealämpötilalämpöpumput SIKH 6TE SIKH 9TE Vakiolämpötilalämpöpumput SI 5TE SI 11TE Vakiolämpötilalämpöpumput SI 14TE SI 21TE Vakiolämpötilalämpöpumput SI 24TE SI 37TE Vakiolämpötilalämpöpumput SI 50TE SI 130TE Korkealämpötilalämpöpumput SIH 6TE SIH 11TE Korkealämpötilalämpöpumput SIH 20TE Korkealämpötilalämpöpumput SIH 40TE Maalämpöpumppujen ominaiskäyrät Ominaiskäyrät SIK 7TE Ominaiskäyrät SIK 9TE Ominaiskäyrät SIK 11TE Ominaiskäyrät SIK 14TE Ominaiskäyrät SIKH 6TE Ominaiskäyrät SIKH 9TE Ominaiskäyrät SI 5TE

4 Sisällysluettelo Ominaiskäyrät SI 7TE Ominaiskäyrät SI 9TE Ominaiskäyrät SI 11TE Ominaiskäyrät SI 14TE Ominaiskäyrät SI 17TE Ominaiskäyrät SI 21TE Ominaiskäyrät SI 24TE Ominaiskäyrät SI 30TE Ominaiskäyrät SI 37TE Ominaiskäyrät SI 50TE Ominaiskäyrät SI 75TE Ominaiskäyrät SI 100TE Ominaiskäyrät SI 130TE Ominaiskäyrät SIH 6TE Ominaiskäyrät SIH 9TE Ominaiskäyrät SIH 11TE Ominaiskäyrät SIH 20TE Ominaiskäyrät SIH 40TE Maalämpöpumppujen mitat Mitat SIK 7TE, SIK 9TE, SIK 11TE, SIK 14TE, SIKH 6TE, SIKH 9TE Mitat SI 5TE, SI 7TE, SI 9TE, SI 11TE, SI 14TE, SI 17TE, SIH 6TE, SIH 9TE, SIH 11TE Mitat SI 21TE Mitat SI 24TE ja SI 37TE Mitat SI 30TE Mitat SI 37TE Mitat SI 50TE Mitat SI 75TE Mitat SI 100TE Mitat SI 130TE Mitat SIH 20TE Mitat SIH 40TE Lämpöpumppujen äänet Runkoäänet Ilmaäänet Äänenpainetaso ja äänitehotaso Äänipäästöt ja vaikutukset Äänen leviäminen Käyttöveden kuumennus sekä ilmanvaihto lämpöpumpun avulla Käyttöveden kuumennus lämmityslämpöpumpun avulla Käyttövesivaraajan vaatimukset Lämmityslämpöpumppujen käyttövesivaraajat Saavutettavissa olevat varaajalämpötilat Tekniset tiedot käyttövesivaraajalle WWSP 229E Laitteen tiedot käyttövesivaraajalle WWSP Tekniset tiedot käyttövesivaraajalle WWSP 442E Laitteen tiedot käyttövesivaraajalle WWSP Laitteen tiedot käyttövesivaraajalle WWSP Laitteen tiedot yhdistelmävaraajalle PWS Laitteen tiedot yhdistelmävaraajalle PWD Useamman käyttövesivaraajan kytkeminen yhteen Käyttöveden kuumennus käyttövesilämpöpumpun avulla Ilmanohjausvaihtoehtoja Käyttövesilämpöpumppujen tekniset tiedot Lämpöpumpun ohjausyksikkö Käyttö Lämpöpumpun seinään asennettavan ohjausyksikön kiinnittäminen Lämpötila-anturi (ohjausyksikkö N1) Yleinen valikkorakenne Lämpöpumpun seinään asennettavan ohjausyksikön liitäntäkaavio Ulkoisten laitteistokomponenttien liittäminen Lämpöpumpun ohjausyksikön tekniset tiedot

5 7 Lämpöpumpun kytkeminen lämmönjakopiiriin Vesiputkien kytkeminen Pakkaskestävyyden varmistaminen Lämmitysveden virtauksen varmistaminen Lämpötilajakauman laskennallinen määritys Lämpötilajakauma lämmönlähteen lämpötilan mukaan Ohivirtausventtiili Paine-eroton jakoputkisto Kaksinkertainen paine-eroton jakoputkisto Lämpimän käyttöveden jakojärjestelmä Kompakti jakoputkisto KPV Kompakti jakoputkisto KPV 25, jossa laajennusmoduuli EB KPV Kaksinkertainen paine-eroton jakoputkisto DDV Puskurisäiliö Lämmönjakojärjestelmät, joissa on huonekohtainen ohjaus Lämmönjakojärjestelmät, joissa ei ole huonekohtaista ohjausta Puskurisäiliö kompressorin seisokkiaikojen tasoittamiseksi Lämpöpumppupiirin paisunta-astia/varoventtiili Suuntaisventtiili Lattian menoveden lämpötilan rajoittaminen Menoveden lämpötilan rajoittaminen sekoittimen rajoittimella Menoveden lämpötilan rajoittaminen sekoittimen ohituksen avulla Sekoitusventtiili Nelitiesekoitusventtiili Kolmitiesekoitusventtiili Kolmitiemagneettiventtiili (kytkin) Lika lämmönjakolaitteistossa Ylimääräisten lämmönkehittimien liittäminen järjestelmään Vakioksi säädetty lämmityskattila (sekoitinohjaus) Liukuvasti ohjattu lämmityskattila (poltinohjaus) Regeneroiva lämmönkehitin Uima-allasveden lämmitys Puskurisäiliön vakiokuumennus Lämpöpumpun kytkemistavat Lämmönlähteen kytkeminen järjestelmään Maalämpöpumppu ainoana lämmönkehittimenä Kompaktirakenteiset lämpöpumput Yksienergia (lisäsähköllä toimiva) lämpöpumppulämmitysjärjestelmä Yhdistelmävaraaja Kaksivalenssinen rinnakkainen lämpöpumppulämmitysjärjestelmä Kaksivalenssiset-regeneroivat järjestelmät, lämpöpumppu ja uusiutuva energia Uima-allasveden lämmitys Lämpöpumppujen kytkeminen rinnakkain Apua suunnitteluun ja asennukseen Diagrammi järjestelmän vaadittujen lämpötilojen kokeellista määritystä varten Lämpöpumpun sähköliitännät Vähimmäisvaatimukset käyttövesivaraajan ja kiertopumpun suhteen Toimeksianto: lämmitys-jäähdytyslämpöpumpun käyttöönotto

6 Miksi valita lämpöpumppu? Miksi valita lämpöpumppu? Lämpöpumppu on ympäristöystävällinen ja taloudellinen laite rakennusten lämmittämiseen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Lämpöpumppu on täysin saasteeton, se ei tuota mitään ympäristölle vahingollisia tai haitallisia päästöjä. Lämpöpumppu siirtää verrattain vaatimattomalla määrällä sähköä suuria määriä ilmaista lämpöä luonnosta. Oikein mitoitettu lämpöpumppu vaihtaa yhden kilowattitunnin sähköä yli kolmeksi kilowattitunniksi lämpöä. Mitä lämpöpumppu tekee? Ilmassa, maassa, kalliossa ja vesistöissä on valtavan suuria määriä lämpöenergiaa vaikka tämän energian lämpötila on liian alhainen käytettäväksi talon lämmitykseen. Lämpöpumppu tuo tätä alhaisen lämpötilan energiaa lämmönsiirtimen kautta kompressoripiiriin jossa sen lämpötila nousee ja voidaan toisen lämmönsiirtimen kautta hyödyntää lämmitykseen. Kuinka lämpöpumppu nostaa alhaisemman lämpötilan korkeammaksi? Ilmalämpöpumppu Puhallin kerää ulkoilman ja puhaltaa sen höyrystimeen (lämmönsiirtimeen) Höyrystimessä ilma jäähtyy energian siirtyessä järjestelmään. Saatu lämpö siirtyy höyrystimessä kylmäaineeseen, joka höyrystyy. Sähköllä toimiva kompressori tiivistää höyrystynyttä kylmäainetta, jolloin sen lämpötila nousee. Tämän jälkeen lämpö siirtyy lauhduttimessa (lämmönsiirrin) lämmitysveteen. Sähköenegiaa käytetään silloin ympäristön lämmön siirtämiseksi korkeammalle lämpötilatasolle. Koska tämä laite siirtää energiaa ilmasta lämmitysveteen kutsutaan sitä ilma-vesi lämpöpumpuksi. Maalämpöpumppu Maa varastoi lämmön, joka tulee auringosta, tuulesta ja sateesta. Tämä aurinkoenergia siirtyy lämpökaivosta, maakollektorista, tms. keruuliuokseen matalassa lämpötilassa. Kiertopumppu siirtää keruuliuoksesta energiaa lämpöpumpun höyrystimeen.siellä lämpöenergia siirtyy kompressoripiirin kylmäaineeseen. Tällöin keruuliuoksen lämpötila laskee, ja se pystyy taas sitomaan lämpöä maasta. Sähköllä toimiva kompressori tiivistää kylmäainetta, jolloin sen lämpötila nousee. Siinä vaiheessa lisätty sähköinen käyttöenergia ei mene hukkaan, vaan siirtyy suurelta osin kylmäaineeseen. Sen jälkeen kylmäaine siirtyy lauhduttimeen, jossa sen energia korkealämpöisenä siirtyy lämmitysveteen. Käsitteet Sulatus Sulatus on automaattinen rutiinitoimenpide huurteen ja jään poistamiseksi ilma-vesilämpöpumppujen höyrystimestä lämmön avulla. Vaihtosuuntaisten ilma-vesilämpöpumppujen sulatus on nopea ja energiatehokas. Lisälämmön käyttö Laitteistoissa, joissa on lisälämmön käytön mahdollisuus, on lämpöpumpun lisäksi toinen lämmöntuottaja, eli lämpöpumppu kattaa lämmitystarpeen laskettuun rajalämpötilaan asti ja toimii sen jälkeen toisen lämmöntuottajan tuella. Uusiutuvan energian käyttö Tämä käyttömuoto mahdollistaa uusiutuvien lämmönlähteiden kuten puun tai auringon lämmön hyödyntämisen. Silloin kun uusiutuvaa energiaa on käytettävissä, lämpöpumppu pysähtyy olemassa oleva lämmitystarve katetaan lämmityksen, käyttöveden ja uima-altaan osalta uusiutuvalla energialla. Carnotin lämpökerroin Kaikkia lämmön ja työn prosesseja vertaillaan ihanteelliseen Carnot-prosessiin. Tämä ihanteellinen, kuvitteellinen prosessi antaa systeemin teoreettisen teholuvun eli lämpöpumpun tapauksessa suurimman mahdollisen teoreettisen lämpökertoimen. Carnotin teholuku lähtee ainoastaan systeemin lämpimän ja kylmän osan lämpötilaerosta. D-A-CH laatumerkki Tämä on Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä käytössä oleva sertifiointi lämpöpumpuille, jotka täyttävät tietyt tekniset vaatimukset, joille myönnetään kahden vuoden takuu ja kymmenen vuoden varaosien hankintavarmuus ja joiden valmistajilla on kattava asiakaspalveluverkosto. Sen lisäksi tämä laatumerkki osoittaa, että kyseinen lämpöpumppumalli on sarjatuotannossa valmistettu. Paisuntaventtiili Lämpöpumpun osa, joka sijaitsee lauhduttimen ja höyrystimen välillä ja joka alentaa kylmäaineen nesteytyspainetta höyrystyslämpötilaa vastaavaan höyrystymispaineeseen. Sen lisäksi paisuntaventtiili säätää kylmäaineen ruiskutusmäärää höyrystimen tehon mukaan. Lämpötilaraja (lisälämpöpiste) Tämä on ulkolämpötila, jolloin toinen lämmönkehitin (sähkövastus tai esim. lämmityskattila) kytkeytyy päälle auttamaan lämpöpumppua rakennuksen lämmitystarpeen tyydyttämiseksi. Lämpöpumppu mitoitetaan Suomessa ilma-vesilämpöpumppujen kohdalla yleensä n. -7 C rajalämpötilaa varten (=lisälämpöpiste). Vuosittainen suorituskykykerroin Vuosittainen suorituskykykerroin ilmaisee lämpöpumpusta saadun lämmön ja lämpöpumumpun vuoden aikana kuluttaman sähkön suhteen. Luku viittaa tiettyyn laitteistoon ja siinä otetaan huomioon lämmönjakolaitteiston olosuhteet (lämpötilataso ja ero). Se ei ole sama kuin lämpökerroin

7 Vuosittainen panostusluku Tämä on työluvun käänteisarvo. Vuosittainen panostusluku ilmaisee, kuinka paljon energiaa (esim. sähköä) tarvitaan tietyn hyödyn (esim. lämpöenergian) saavuttamiseksi. Vuosipanoslukuun sisältyy myös apukäyttöjen energia. Vuosipanosluvun laskentaohje löytyy direktiivistä VDI Kylmäenergia Ilma-vesi lämpöpumpussa ulkoilmaa työnnetään puhaltimella kompressoripiirin lämmönvaihtimen läpi jolloin se luovuttaa energiaa ja poistuu muutaman asteen kylmempänä. Maalämpöpumpussa vastaavasti lämmönkeräimen keruuliuos luovuttaa energiaa lämpöpumpulle, palaa kylmempänä ja hakee uutta energiaa maasta, kalliosta tai vesistöstä kiertäessään lämmönkeruuputkessa. Kylmäaine Kompressoripiirissä sisäisesti energian siirtoa ja lämpötilan nostamista hoitava kylmäaine (kansanomaisesti freoni) noudattaa kaikkia nykyisiä normeja, on ympäristöystävällinen, myrkytön ja palamaton. Suuri osa kompressoriin syötetystä sähköenergiasta yhtyy lämmitysenergiaan eikä näin ollen mene hukkaan. Lämpökerroin COP Lämpöpumpun luovuttaman lämmitysenergian ja vastaanottaman sähköenergian suhde ilmaistaan lämpökertoimella COP, joka mitataan normitetuissa (EN 255/EN14511) olosuhteissa laboratoriossa. Esimerkki mittausolosuhteista A2/W35 tarkoittaa imuilman lämpötilaa +2 astetta C ja menoveden lämpötilaa +35 astetta C. Lämpökerroin 3,2 ilmoittaa että lämpöpumppu tuottaa 3,2 kertaa niin paljon lämpöä kuin se käyttää sähköä Yksivalenssinen Yksivalenssisessa lämmitysjäjestelmässä lämpöpumppu on ainoa lämmönkehitin. Tarkoitus on että lämpöpumppu kattaa rakennuksen lämmitystarpeen koko vuoden ajan. (Suomessa harvinaista) Yksienegiakäyttö Yksienergiakäyttö tarkoittaa että käyttöenergiana on sähkö, siis lämpöpumppu ja sen lämmöntuotantoa täydentävä sähköinen lämmitysvastus. Lämpöpumpun ohjausyksikkö hoitaa myös lämmitysvastuksen toiminnan. Kaksivalenssinen-rinnakkainen Kaksivalenssinen-rinnakkainen lämmitysjäjestelmä käsittää lämpöpumpun ja sen kanssa rinnan liitetyn lämmityskattilan jotka voivat toimia yht'aikaa. Lämpöpumpun ohjausyksikkö ohjaa molempia. Kaksivalenssinen-vaihtoehtoinen Kaksivalenssisessa- vaihtoehtoisessa lämmitysjärjestelmässää on lämpöpumppu ja lämmityskattila jotka toimivat vuorotellen. Lämpöpumpun ohjausyksikkö ohjaa molempien toimintaa. Kaksivalenssinen-regeneroiva Kaksivalenssinen-regeneroiva lämmitysjärjestelmä käsittää lämpöpumpun ja regeneroivan, uusiutuvaa enegiaa (esim. aurinkoa, puuta, pellettejä) käyttävän lämmönkehittimen. Järjestelmän ohjaus tapahtuu lämpöpumpun ohjausyksiköllä. Puskurisäiliö Lämmitysveden puskurisäiliön rakentamista suositellaan, jotta voidaan pidentää lämpöpumpun käyntiaikaa lämmöntarpeen ollessa vähäinen. Ilma-vesilämpöpumppu vaatii puskurisäiliön, jotta varmistetaan vähintään 10 minuutin käyntiaika sulatuskäytössä (perustoimenpide kertyvän huurteen ja jään poistamiseksi). Äänet Ääniä on kahta laatua, ilman ja rakenteiden äänet. Ilman ääni leviää ilman kautta. Rakenteiden ääni leviää kiinteissä aineissa tai nesteissä, joista se osittain siirtyy ilmaan. Äänen kuuluvuusalue on Hz. Äänenpaineen taso Ympäristössä mitattu äänenpaineen taso ei ole konekohtainen suure, vaan riippuu mittausetäisyydestä ja mittauspaikasta. Äänitehotaso Äänitehotaso on konekohtainen ja vertailukelpoinen yksikkö, joka ilmoittaa lämpöpumpun säteilemän äänitehon. Odotettavissa oleva äänenpäästötaso tietyissä etäisyyksissä ja akustisissa ympäristöissä voidaan arvioida. Standardin mukaan äänitehotaso ilmoittaa koneen ääniominaisuudet. Keruuliuos Veden ja glykolipohjaisen pakkasnesteen sekoitus, jota käytetään maalämmönkeräimissä tai lämmönvaihtimissa. Höyrystin Lämpöpumpun lämmönvaihdin, joka luovuttaa lämöenergiaa lämmönlähteestä (ilma, maa, kallio tai vesistö) kylmäaineen höyrystyessä alhaisessa lämpötilassa ja alhaisella paineella. Kompressori Kompressorissa ympäristöstä kerätyn energian lämpötila nostetaan rakennuksen lämmittämiseen tarvittavalle tasolle. Suuri osa kompressorille syötetystä sähköenergiasta siirtyy lämmityskäyttöön. Lauhdutin Lämpöpumpun lämmönvaihdin, jossa kylmäaineeseen sidottu lämpöenergia korkeassa lämpötilassa siirtyy lämmitysveteen. Lämmitystarvelaskenta Lämpöpumppulaitteistot on tarkasti mitoitettava, koska liian suuret laitteistot lisäävät energian kustannuksia, jolloin laitteiston tehokkuus alenee. Lämmitystarpeen laskennalle on maakohtaiset standardit: Ominaislämmitystarve (W/m 2 ) kerrotaan lämmitettävällä asuinpinta-alalla. Tuloksena saadaan kokonaislämmitystarve, johon sisältyy sekä lämmönsiirron että ilmanvaihdon lämmitystarve. Lämmönjakojärjestelmä Lämmitysjärjestelmällä on ratkaiseva merkitys lämpöpumppulämmitysjärjestelmän tehokkuuteen, ja sen tulisi toimia mahdollisimman alhaisilla menoveden lämpötiloilla. Se koostuu laitteistosta, jonka avulla lämmönsiirtoaine kuljetetaan lämpöpumpun lämpimältä puolelta lämmön kuluttajille. Omakotitalossa se koostuu esim. lämmönjakeluputkistosta, matalan lämpötilan lämmityksestä tai lämpöpattereista sekä kaikista oheislaitteista

8 Kirjallisuutta Lämpöpumppulaitteisto Lämpöpumppujärjestelmä koostuu lämpöpumpusta ja lämmönottojärjestelmästä. Maalämpöpumppujen kohdalla lämmönlähde täytyy asentaa erikseen. Lämpöpumppulämmitysjärjestelmä Se on kokonaisuus, johon kuuluvat lämmönottolaitteisto, lämpöpumppu ja lämmönjakopiiri. Lämmönlähde Ilma, maa, kallio, vesistö, jonka lämpö otetaan lämpöpumpun avulla käyttöön. Lämmönottolaitteisto Laitteisto, joka siirtää lämmön lämmönlähteestä lämmönsiirtoaineeseen ja kuljettaa sitä lämmönlähteestä lämpöpumppuun, ja johon sisältyy kaikki oheislaitteet. Lämmönsiirtoaine Nestemäinen tai kaasumainen käyttöaine (esim. vesi, keruuliuos tai ilma), jonka avulla lämpöä siirretään. Paneelilämmitys Vedellä toimiva seinälämmitys toimii suurikokoisena lämmittimenä. Sillä on samat edut kuin lattialämmityksellä. Yleensä riittää 25 C 28 C lämpötila lämmön siirtämiseksi huoneilmaan, suurimmaksi osaksi lämpösäteilyn kautta. Kirjallisuutta RWE Energie Bau-Handbuch (12. painos), VWEW VLG U. Wirtschaftsgesellschaft, ISBN , Frankfurt 1998 Dubbel Taschenbuch für den Maschinenbau (20. painos), SPRINGER VERLAG GMBH & CO KG, ISBN , Berlin 2001 Breidert, Hans-Joachim; Schittenhelm, Dietmar: Formeln, Tabellen und Diagramme für die Kälteanlagentechnik A. MUELLER JUR.VLG.C.F., ISBN , Heidelberg 1999 DIN Deutsches Institut für Normung e.v., Beuth Verlag GmbH, Berlin. VDI-Richtlinien Gesellschaft technische Gebäudeausrüstung, Beuth Verlag GmbH, Berlin. Symbolit Kreikkalaiset kirjaimet Suure Symboli Yksikkö Muita yksikköitä (määritelmä) Massa M kg Tiheys ρ kg/m 3 Aika Tilavuusvirtaus m 3 /s Massavirtaus t s h kg/s 1 h = 3600 s Voima F N 1 N = 1kg m/s 2 Paine p N/m 2 ; Pa Energia, työ, lämpö (-määrä) E, Q J kwh Entalpia H J (Lämmitys-) teho Lämpövirtaus Lämpötila Äänenteho Äänenpaine P, T L WA L PA W kw K C db(re 1pW) db(re 20μPa) Hyötysuhde η - 1 Pa = 1 N/m 2 1 bar = 10 5 Pa 1 J = 1 Nm = 1 Ws = 1kg m 2 /s 2 1 kwh = 3600 kj = 3,6 MJ 1 W = 1 J/s = 1 Nm/s Absoluuttinen lämpötila, lämpötilaero Lämpötila Celsius-asteina Äänenpaineen taso, äänentehon taso Lämpökerroin ε (COP) - Teholuku Työluku ß Esim. vuosittainen suorituskykykerroin ominaislämpösisältö c J/(kg K) α Α alfa ι Ι ioota ρ Ρ rhoo β Β beeta κ Κ kappa σ Σ sigma γ Γ gamma λ Λ lambda τ Τ tau δ Δ delta μ Μ myy υ Υ ypsilon ε Ε epsilon ν Ν nyy ϕ ϑ fii ζ Ζ zeeta ξ Ξ ksii χ Χ khii η Η eeta ο Ο omikron ψ Ψ psii ϑ θ theeta π Π pii ω Ω oomega

9 Eri polttoaineiden energiasisältö Muuntotaulukko Energiayksiköt Tehoyksiköt Paine Pituus Polttoaine Potenssit Lämpöarvo 1 H i (H u) Polttoarvo 2 H s (H o ) Suurin CO 2 päästö(kg/kwh) vertailukohteena Lämpöarvo Polttoarvo Kivihiili 8,14 kwh/kg 8,41 kwh/kg 0,350 0,339 Polttoöljy EL 10,08 kwh/l 10,57 kwh/l 0,312 0,298 Polttoöljy S 10,61 kwh/l 11,27 kwh/l 0,290 0,273 Maakaasu L 8,87 kwh/m n 3 Maakaasu H 10,42 kwh/m n 3 Nestekaasu (propaani) (ρ = 0,51 kg/l) 12,90 kwh/kg 6,58 kwh/l 9,76 kwh/m n 3 11,42 kwh/m n 3 14,00 kwh/kg 7,14 kwh/l 0,200 0,182 0,200 0,182 0,240 0, Lämpöarvo Hi (aikaisemmin H u ) Lämpöarvo H i (myös teholliseksi lämpöarvoksi kutsuttu) on se lämpöenergian määrä, joka vapautuu, kun sekä polttoaineen vesi että palamisessa muodostunut vesi ovat vesihöyrynä. 2. Polttoarvo Hs (aikaisemmin H o ) Lämpöarvo H s (myös kalorimetriseksi lämpöarvoksi kutsuttu) on se lämpöenergian määrä, joka vapautuu, kun 1 kg polttoainetta palaa täydellisesti ja palamistuotteet jäähtyvät 25 C:en lämpötilaan. Yksikkö J kwh kcal 1 J = 1 Nm = 1 Ws 1 2,778 * ,39 * kwh 3,6 * kcal 4,187 * ,163 * Veden ominaislämpökapasiteetti: 1,163 Wh/kg K = 4.187J/kg K = 1 kcal/kg K Yksikkö kj/h W kcal/h 1 kj/h 1 0,2778 0,239 1 W 3,6 1 0,86 1 kcal/h 4,187 1,163 1 bar Pascal Torr Vesipylväs mm HG 10,2 m metri tuuma jalka jaardi 1 39,370 3,281 1,094 0, ,083 0,028 Etuliite Lyhenne Merkitys Etuliite Lyhenne Merkitys deka da 10 1 desi d 10-1 hehto h 10 2 sentti c 10-2 kilo k 10 3 milli m 10-3 mega M 10 6 mikro μ 10-6 giga G 10 9 nano n 10-9 tera T piko p peta P femto f eksa E atto a

10 Lämpöpumpun valinta ja mitoitus Lämpöpumpun valinta ja mitoitus 1.1 Saneerauskohteen alkuperäisen lämmitysjärjestelmän korvaaminen lämpöpumpulla Lämmitettävän talon lämmitystarve Alkuperäisellä laitteistolla lämmitettävän rakennuksen lämmitystarve on määritettävä uudestaan, koska olemassa olevan lämmityskattilan lämmitysteho ei ole lämmitystarpeen mitta. Yleensä lämmityskattilat ovat ylimitoitettuja ja ne johtaisivat liian suuriin lämpöpumpputehoihin. Lämmitystarpeen tarkka laskenta tapahtuu maakohtaisten standardien (esim. EN 12831) mukaan. Karkean arvioinnin voi suorittaa siihenastisen energiankulutuksen, lämmitettävän asuinpinta-alan ja ominaislämmitystarpeen perusteella. Vuosien 1980 ja 1994 välillä rakennettujen yhden ja kahden perheen omakotilalojen ominaislämmitystarve on n. 80 W/m 2. Ennen vuotta 1980 rakennetuissa taloissa, joissa sen jälkeen ei ole tehty lisäeristystä, ominaislämmitystarve on 100 W/m 2 ja 120 W/m 2 välillä. Alkuperäisten laitteistojen kunto on otettava huomioon. HUOM! Epätavalliset kulutustottumukset voivat johtaa huomattaviin poikkeuksiin standardinmukaisesta laskennasta likimääräisiä laskentamenetelmiä käytettäessä Vaadittavan menoveden lämpötilan laskeminen Useimmissa öljy- ja kaasukattilalaitteistoissa kattilan termostaatti on säädetty 70 C C lämpötilaan. Näin korkeita lämpötiloja tarvitaan yleensä ainoastaan käyttöveden kuumentamisessa. Kattilan jälkeen lämmönjakojärjestelmään asennetut säätöjärjestelmät kuten sekoitus- ja termostaattiventtiilit estävät rakennuksen ylikuumentumisen. Jos tämäntyypinen laitteisto varustetaan lämpöpumpulla, on oikeiden saneeraustoimenpiteiden selvittämiseksi pakko määrittää oikea meno- ja paluuvesilämpötila. Se voidaan tehdä kahdella tavalla: a) Lämmitystarvelaskenta ja jokaisen huoneen lämmitystarve tiedetään. Lämmittimien lämmitystehotaulukoissa on ilmoitettu laitteen teho riippuen meno- ja paluuvesilämpötilasta (ks. Taul. 1.1 sivulla 9). Silloin se huone, jota varten tarvitaan suurinta lämpötilaa, määrää keskuslämmityksen suurimman menovesilämpötilan. Valurautaradiaattorit Korkeus mm Syvyys mm C Laitekohtainen lämmitysteho [W] 60 C keskimääräisellä vesilämpötilalla T m 70 C C Teräsradiaattorit Korkeus mm Syvyys mm C Lämmitinkohtainen lämmitysteho [W] 60 C keskimääräisellä vesilämpötilalla T m 70 C C Kuva 1.1: Radiaattoriyksiköiden lämmitysteho (huonelämpötilan ollessa t i =20 C, DIN 4703 mukaan) b) Kokeellinen määrittäminen lämmityskauden aikana (ks. Kuva 1.2 sivulla 10) Lämmityskauden aikana meno- ja paluuvesilämpötiloja lasketaan termostaattiventtiileiden ollessa täysin auki niin kauan, kunnes saadaan n C:n huoneenlämpötila. Kun haluttu huoneenlämpötila on saavutettu, merkitään muistiin ajankohtainen meno- ja paluuvesilämpötila sekä ulkolämpötila ja siirretään alla olevaan diagrammiin. Käyrien avulla saadaan kyseisistä arvoista todella tarvittava lämpötilataso (ala-, keski- ja ylälämpötila)

11 1.1.3 Kuva 1.2: Diagrammi järjestelmän vaadittujen lämpötilojen kokeellista määrittämista varten Mihin saneeraustoimenpiteisiin on ryhdyttävä lämpöpumpun energiatehokkaan käytön varmistamiseksi? Vakiolämpötila Kaikkien huoneiden menovesilämpötila enint. 55 C Mikäli tarvittu menovesilämpötila on alle 55 C, ei ylimääräisiä toimenpiteitä tarvita. 55 C menovesilämpötilaa varten voidaan käyttää mitä tahansa vakiolämpötilalämpöpumppua. Korotettu lämpötila Joidenkin huoneiden menovesilämpötila on yli 55 C Siinä tapauksessa, että vain joidenkin huoneiden menovesilämpötilan on oltava yli 55 C, on ryhdyttävä toimenpiteisiin kyseisten huoneiden menovesilämpötilavaatimuksen alentamiseksi. Riittää kun vaihdetaan näiden huoneiden lämmittimet tehokkaampiin, jotta vakiolämpötilalämpöpumppua voidaan käyttää. Korotettu lämpötila Lähes kaikkien huoneiden menovesilämpötila on 55 C ja 65 C välillä Tapauksessa, että lähes kaikki huoneet vaativat 55 C ja 65 C välistä menovesilämpötilaa, on joko vaihdettava kyseisten huoneiden lämmittimet tehokkaampiin tai päätettävä käyttää korotetun lämpötilan lämpöpumppua. Korkea lämpötila Lähes kaikkien huoneiden menovesilämpötila on 65 C ja 75 C välillä Mikäli tarvitaan 65 C C menovesilämpötilaa, on koko lämmitysjärjestelmä muutettava tai sovitettava. Jos tällainen muutos ei ole mahdollinen tai jos sitä ei haluta, on käytettävä korkealämpötilalämöpumppua. Lämmitystarpeen vähentäminen sellaisilla toimenpiteillä kuin ikkunoiden vaihtaminen ilmanvaihtoon liittyvien lämpöhäviöiden vähentäminen välikattojen, kattojen ja ulkoseinien eristäminen mahdollistaa energiansäästön neljällä eri tavalla. a) Vähentynyt lämmitystarve mahdollistaa pienemmän ja edullisemman lämpöpumpun käytön. b) Vähentynyt lämmitystarve johtaa lämpöpumpulla katettavan vuosittaisen lämmitystarpeen vähentymiseen. c) Vähentynyt lämmitystarve voidaan kattaa matalammalla menovesilämpötilalla, mikä parantaa vuosittaista lämpökerrointa. d) Parempi lämpöeristys johtaa siihen, että huoneiden sisäpintojen lämpötila nousee. Silloin saavutetaan matalammalla huonelämpötilalla sama mukavuus. Esimerkki: Omakotiltaloa, jonka lämmitystarve on 20 kw ja jonka vuosittainen lämmitysenergiantarve on n kwh, lämmitetään vesilämmityksellä, jonka menovesilämpötila on 65 C (paluu 50 C). Eristystoimenpiteillä saneerauksen yhteydessä saadaan lämmitystarvetta vähennettyä 25%:lla 15 kw:iin ja vuosittainen lämmitysenergian tarve kwh:iin. Täten voidaan laskea keskimääräistä menovesilämpötilaa. 10 K:lla, mikä vähentää energiankulutusta edelleen 20 25%:lla. Lämpöpumppuun perustuvan lämmönjakojärjestelmän kokonaissäästö on silloin n. 44 % energiakustannusten osalta. HUOM! Lämpöpumppuun perustuvilla lämmityslaitteistoilla on yleisenä sääntönä: aina kun menovesilämpötila laskee yhdellä asteella, tuo se n. 2,5 % säästön energiankulutuksessa

12 Lämpöpumpun valinta ja mitoitus Lämpöpumpun valinta (saneeraus) Vanhojen rakennusten lämmitysjärjestelmää uusittaessa on huomioitava useita tekijöitä. Joissakin tapauksissa maalämpöpumpun asentaminen voi olla hankalaa tai jopa mahdotonta esim. puutarhan tai hiekkaharjupohjaisen maaperän vuoksi. Tällöin ainoaksi järkeväksi lämmönlähteeksi jää ilma. Ilma on hyvä lämmönlähde; sitä on kaikkialla riittävästi ja voidaan käyttää aina ilman lupaa. Vuotuinen hyötysuhde on suurin piirtein yhtä yksikköä alhaisempi kuin esim. maalämpöpumpulla, mutta myös investointikustannukset ovat usein huomattavasti halvemmat. Maalämpöpumppujen lämmönlähteiden mitoitusta käsitellään toisaalla tässä kirjassa. 1.2 Uusien rakennusten lämpöpumput Rakennuksen lämmitystarpeen laskeminen Tuntikohtaisen suurimman lämmitystarpeen h laskemiseen on olemassa maakohtaiset standardit. Lämmitystarpeen likimainen arviointi onnistuu lämmitettävän asuinpinta-alan A (m 2 ) avulla: = 0,03 kw/m 2 Matalaenergiatalo = 0,05 kw/m 2 Rakennusten energiatehokkuutta koskevien määräysten mukaan = 0,08 kw/m 2 Talon normaali lämmöneristys (n lähtien) = 0,12 kw/m 2 Vanhemmat kivitalot, joissa ei ole ylimääräistä lämmöneristystä. Taul. 1.1: Likimääräisiä ominaislämmitystarvearvoja Menoveden lämpötilan vaikutus Lämpöpumppuun perustuvia lämmönjakolaitteistoja suunniteltaessa on pidettävä mielessä, että yhden asteen alennus menoveden lämpötilassa tuo n. 2,5 % säästön energiankulutuksessa. On siis pyrittävä mahdollisimman matalaan menoveden lämpötilaan. Suuret pintalämmittimet kuten lattialämmitys ovat ihanteellisia Lämmönlähteen valinta Päätös siitä, mitä lämmönlähdettä kannattaa hyödyntää (ilmaa, maata (joko maa- tai kaivokeruuputkiston avulla) tai järveen/mereen upotettua keruuputkistoa on tehtävä seuraavan kahden tekijän kannalta. a) Investointikustannukset Lämpöpumpun ja lämmönjakolaitteiston kustannusten lisäksi on otettava huomioon lämmönlähteestä johtuvat kustannukset. Yleensä menoveden lämpötilan olisi oltava enintään 55 C, jotta voidaan käyttää vakiolämpötilalämpöpumppuja. Mikäli korkeampia menoveden lämpötiloja tarvitaan, on käytettävä korotetun lämötilan lämpöpumppuja tai korkealämpötilalämpöpumppuja (luku sivulla 10). b) Käyttökustannukset Käyttökustannukset riippuvat paljon lämpöpumpun odotettavissa olevasta vuosittaisesta lämpökertoimesta. Käyttökustannuksiin vaikuttavat ensisijaisesti lämpöpumpun tyyppi, lämmönlähteen keskimääräinen lämpötila ja lämmönjakolaitteiston tarvitsema menoveden lämpötila. HUOM! Toisaalta ilma-vesilämpöpumpun odotettavissa oleva vuosittainen lämpökerroin on vähän alhaisempi kuin maalämpöpumpuissa, toisaalta myös lämmönlähteen investointikustannukset ovat pienemmät. 1.3 Ylimääräinen tehontarve Käyttöveden kuumennus Normaali talous kuluttaa päivää ja henkilöä kohden yleensä litraa 45 asteista käyttövettä. Tämä vaatii 0,2 kw henkilöä kohden. HUOM! Mitoituksessa on otettava huomioon suurin mahdollinen henkilöluku sekä asukkaiden käyttötarpeet, esim. poreammeet ja kylpyammeet. Käyttövesiputkiston pinta-alakohtainen lämpöhäviö riippuu pintaalasta ja kierron tavasta ja sijainnista. Hyötypinta-alan ollessa m² ja putkiston ollessa lämmitetyn rakennuksen sisällä pinta-alakohtaiset lämpöhäviöt ovat: Kiertoa käyttäen 9,8 [kwh/m 2 a] Ilman kiertoa 4,2 [kwh/m 2 a] Mikäli taloudessa on ylimääräistä käyttöveden tarvetta, esim.ammeita, näitä ei tarvitse ottaa huomioon itse lämpöpumpun mitoituksessa, vaan erillisten käyttövesivaraajien mitoituksessa. Käyttöveden kierto Käyttöveden kiertoputkisto nostaa käyttöveden kuumennuksen kustannuksia

13 Uima-allasveden lämmitys Ulkoallas Ulkotiloissa olevan uima-altaan lämmitystarve riippuu paljon siitä, millä tavalla sitä käytetään. Sen lämmitystarve voi olla suuruusluokaltaan yhtä suuri kuin omakotitalon ja on silloin laskettava erikseen. Mikäli sitä lämmitetään vain tilapäisesti kesän aikana (kun muuta lämmitystä ei käytetä), ei sen lämmitystarvetta välttämättä tarvitse ottaa huomioon. Uima-altaan lämmitystarpeeseen vaikuttavat altaan tuuliolosuhteet, veden lämpötila, ilmasto, käyttökausi sekä mahdollinen allaspeite. Ilman peitettä 1 Ilman peitettä Suojainen sijainti Ilman peitettä Osittain suojainen sijainti Ilman peitettä Suojaamaton (voimakas tuuli) Veden lämpötila W/m W/m W/m W/m W/m W/m W/m W/m W/m W/m W/m W/m 2 1. Peitettävien altaiden vähennetyt arvot tarkoittavat yksityistä uima-allasta, jota käytetään enintään 2 tuntia päivässä. Taul. 1.2: Viitearvot ulkouima-altaiden lämmitystarpeelle käyttöjaksolle toukosyyskuu Altaan ensilämmittämiseen 20 C:een tarvitaan n. 12 kwh/m 3. Altaan koosta ja lämmityksen tehosta riippuen siihen kuluu yhdestä kolmeen vuorokautta. Sisäallas Allashuoneen lämmitys Allashuonetta lämmitetään yleensä patteri- tai lattialämmityksen ja/tai ilmastointiin/kosteudenpoistoon asennetun lämmittimen avulla. Molemmissa tapauksissa on tehtävä teknisen ratkaisun mukainen lämmitystarvelaskenta. Uima-allasveden lämmitys Allasveden lämmitystarve riippuu altaan lämpötilasta, veden ja ilman lämpötilaerosta sekä uima-altaan käytöstä. Huoneen lämpötila Veden lämpötila W/m W/m W/m W/m W/m W/m W/m W/m W/m 2 Taul. 1.3: Viitearvot sisäuima-altaiden lämmitystarpeelle Peitettävän yksityisen uima-altaan tapauksessa, jota käytetään enintään 2 tuntia vuorokaudessa, näitä arvoja voidaan pienentää 50 %:lla. HUOM! Maalämpöpumppua uima-altaan lämmitystä varten käytettäessä on keruupiirin suunnittelussa huomioitava vuosittaisten käyttötuntien lisäys Lämpöpumpun tehon määrittäminen HUOM! Esitetyt arvot ja käyrät kuvaavat Keskieuroopan ilmastoa Ilma vesi-lämpöpumppu Ilma-vesilämpöpumppu vaatii aina rinnalleen toisen lämmönlähteen (esim. sähkö). Lämpöpumpulla katetaan lämmitystarve aina n. -7 C ulkolämpötilaan asti (lisälämpöpiste) kokonaan. Kun ulkona on kylmempää tai jos lämmitystarve on suuri käytetään lisäksi sähköä. Lämpöpumpun tehon mitoituksella on vaikutus investointikustannuksiin ja vuosittaisiin lämmityskustannuksiin. Mitä suurempi lämpöpumpun teho, sitä kalliimpi on lämpöpumppu ja sitä vähemmän joudutaan vuosittain maksamaan lämmityksestä. Kokemuksen perusteella kannattaa pyrkiä sellaiseen lämpöpumpputehoon, jonka leikkauspiste lämmityksen ominaiskäyrän kanssa on n. -7 C:n kohdalla. DIN 4701 T10 mukaan tällainen laitteisto saavuttaa sen, että lisälämmönkehittimen (esim. sähkövastuksen) osuus on 2 %. Kuva 1.3 sivulla 12 esittää vuoden ulkolämpötilakäyrän sellaiselle paikkakunnalle kuin Saksan Essen. Käyrän mukaan paikkakunnalla on vain 10 vuorokautta, jolloin ulkolämpötila laskee alle -5 C. Kuva 1.3: Vuoden ominaiskäyrä: vuorokausimäärä, jolloin ulkolämpötila laskee ilmoitetun arvon alapuolelle Esimerkki Taul. 1.4 sivulla 13: Lisälämpöpisteen ollessa -5 C saadaan samanaikaisesti lisälämpöä käyttävällä laitteistolla n. 98 % lämpöpumppuosuus

14 Lämpöpumpun valinta ja mitoitus Lisälämpöpiste [ C] Osuus [-] jonka LP kattaa lisälämpöä käyttäen Osuus [-] jonka LP kattaa lisälämpöä käyttämättä 1,00 0,99 0,99 0,99 0,99 0,98 0,97 0,96 0,95 0,93 0,90 0,87 0,83 0,77 0,70 0,61 0,96 0,96 0,95 0,94 0,93 0,91 0,87 0,83 0,78 0,71 0,64 0,55 0,46 0,37 0,28 0,19 Taul. 1.4: Lämpöpumpulla katettava osuus lämmityksestä lisälämpöä käytettäessä ja sen riippuvuus lisälämpöpisteestä ja käyttötavasta (lähde: taulukko DIN 4701 T10) Ulkoilma-vesilämpöpumpun mitoitusesimerkki Yksienerginen käyttötapa: lämpöpumppu ja sähkövastus Lämmönjakojärjestelmä, jonka suurin menovesilämpötila on 35 C Lämmitettävän rakennuksen lämmitystarve 9,0 kw Ylimääräinen lämmitystarve käyttöveden kuumennusta ja mahdollista uima-altaan lämmittämistä varten 1,0 kw Lämpötilan mitoitus tapahtuu rakennuksen ulkolämpötilasta riippuvan lämmitystarpeen perusteella (yksinkertaistettu suoraksi) lämpöpumpun lämmöntuottokäyrien avulla lämmöntuottodiagrammissa. Ulkolämpötilasta riippuvainen rakennuksen lämmitystarve valitun huonelämpötilan osalta merkitään x-akseliin (1- piste) sekä laskettu lämmöntuotto maakohtaisen normaaliulkolämpötilan kohdalle (2-piste). Esimerkki Kuva 1.4 sivulla 13, jossa talon kokonaislämmitystarve on 11,9 kw ulkolämpötilassa -16 C ja huonelämpötilana valittu +20 C havainnollistaa menetelmää. Diagrammissa näkyy kahden lämpöpumpun lämmitystehokäyrät menovedelle 35 C. Rakennuksen lämmitystarpeen suoran ja lämpöpumppujen lämmitystehokäyrien leikkauspisteet (= rajalämpötila tai lisälämpöpiste) sijaitsevat suunnilleen -5,0 C:ssa LP 1:n ja. -9 C:ssa LP 2:n osalta. Tässä esimerkissä LP 1 on paras valinta. Kylmien päivien lisälämmitystarve on katettava sähköllä. Sähkövastuksen mitoitus: Kylmimmän päivän kokonaislämmitystarve Lämpöpumpun lämmöntuotto kylmimpänä päivänä = Lämmitysvastusten teho Esimerkki: Valitulle esimerkille LP 1:n rinnalle tarvitaan sähkövastuksia, jotka pystyvät tuottamaan 6,0 kw. Kuva 1.4: Kahden eritehoisen ilma-vesilämpöpumpun lämmöntuottokäyrät menovesilämpötilalla 35 C ja ulkolämpötilasta riippuva rakennuksen lämmitystarve

15 Maalämpöpumppu (ilman toista lämmönkehitintä) Määritetty kokonaislämmitystarve = kw = Lämpöpumpun lämmöntuotto olosuhteissa W10/W35 1 tai BO/W Laitteistoissa, joissa ei ole toista lämmönkehitintä, on lämpöpumppu mitoitettava suurimman menovesilämpötilan ja pienimmän lämmönlähteen lämpötilan mukaan! HUOM! Maalämpöpumppujen todelliset tehot eri lämpötiloissa löytyvät laitteiden teknisistä tiedoista. Esimerkki: Lämpöpumppujärjestelmä ilman toista lämmönkehitintä, kun suurin menovesilämpötila on 35 C Lämmitettävän talon lämmitystarve 10,6 kw Kokonaislämmitystarve = 10,6 kw x 1,3 = 13,8 kw = Lämpöpumpun lämmöntuotto Kuva 1.5 sivulla 14 esittää maalämpöpumppujen lämmöntuottokäyriä. Valitaan sellainen lämpöpumppu, jonka lämmöntuottokäyrä sijaitsee vaaditun kokonaislämmitystarpeen ja käytettävän lämmönlähteen lämpötilan leikkauspisteen yläpuolella. Kuva 1.5: Eritehoisten maalämpöpumppujen lämmöntuottokäyrät menoveden lämpötilassa 35 C. Kun kokonaislämmitystarve on 13,8 kw, pienin keruuliuoslämpötila 0 C sekä suurin menovesilämpötila 35 C, on valittava LP 5, jonka lämmöntuottokäyrä täyttää vaatimukset. Tämä malli tarjoaa näissä olosuhteissa 14,5 kw:n lämmöntuoton Maalämpöpumppu (lisälämpö sähköllä) Lämpöpumpun lisäksi käytetään toista lämmönkehitintä, joka toimii sähköllä, kuten puskurisäiliö, jossa on sähkövastus. Lisälämmitystä sähköllä kannattaa käyttää myös talon ensimmäisen lämmitysjakson aikana, mikäli rakenteiden kuivaaminen on suoritettava syksyn tai talven aikana Ilma vesi-lämpöpumppu (käyttämällä toista lämmönkehitintä) Olemassa olevissa rakennuksissa käytetään toista lämmönkehitintä (öljy- tai puukattilaa) lämpöpumpun tueksi ulkolämpötilan laskiessa lisälämpöpisteen alle. Usein on järkevää valita pienempi lämpöpumppu, koska se ei vaikuta merkittävästi lämpöpumpun osuuteen vuosittaisesta lämmöntuotosta. Edellytyksenä on, että laitteisto on suunniteltu siten että toinen lämmönkehitin voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön. HUOM! Kokemus osoittaa, että lämmityssaneerauksen jälkeen olemassa oleva lämmityskattila jää eri syistä pois käytöstä. Siksi mitoituksessa kannattaa menetellä kuten sähköllä tuetun lämpöpumpun tapauksessa (n -5 C:n lisälämmityspiste) kytkemällä puskurisäiliö menovesipuoleen Vesi-vesi- ja keruuliuos-vesi-lämpöpumppu (käyttämällä toista lämmönkehitintä) Laitteistoissa, joissa maalämpöpumpun lisäksi käytetään toista lämmönkehitintä, on voimassa samat mitoitusperiaatteet kuin ulkoilmalämpöpumpun kohdalla. Lämmönkeruujärjestelmästä riippuen on huomioitava toisia mitoituskertoimia. On parasta kysyä asiantuntijoiltamme

16 Lämpöpumpun valinta ja mitoitus Rakenteiden kuivaaminen Rakennusvaiheessa käytetään yleensä suuria määriä vesipitoisia aineita kuten laastia, kipsiä ja tapetteja, joiden vesi haihtuu hitaasti. Vesisade saattaa lisätä rakennuksen kosteutta entisestään. Kosteuden vuoksi uuden rakennuksen lämmitystarve on erityisen suuri ensimmäisten kahden lämmityskauden aikana. Rakennuksen kuivaamiseen kannattaa käyttää erityisiä lämmityslaitteita. Mikäli lämpöpumppu on mitoitettu ahtaasti ja kuivaamisen on tapahduttava syksyn tai talven aikana, kannattaa asentaa ylimääräinen sähkövastus lämmitystarpeen kattamiseksi, erityisesti maalämpöpumppujen yhteyteen. Ylimääräisen sähkövastuksen kytkeytyminen pitäisi tapahtua keruuliuoksen menolämpötilan (n. 0 C) tai ulkolämpötilan (0 C 5 C) mukaan. HUOM! Maalämpöpumpun kompressori käy jatkuvasti, voi lämmönlähde jäähtyä liikaa, mikä voi johtaa lämpöpumpun pysähtymiseen

17 2 2 Ilma vesi-lämpöpumppu 2.1 Lämmönlähteenä ilma Ilma-vesilämpöpumpun käyttöalue -25 C + 35 C Ulkoilman käytettävyys Rajoitukseton Hyödyntämismahdollisuudet Lisäsähkön kanssa (Osittain) rinnakkain toisen lämmönlähteen kanssa Vuorotellen toisen lämmönlähteen kanssa, esim. maalämpöpumpun. Toisen lämmönlähteen kanssa regeneroivasti Puskurisäiliö Ilma-vesilämpöpumppu vaatii sarjaan kytketyn puskurisäiliön, joka mahdollistaa höyrystimen (lamellilämmönvaihtimen) sulatuksen kiertosuuntaa vaihtamalla. Sen lisäksi puskurisäiliö pidentää lämpöpumpun käyntiaikaa silloin, kun lämpöä kuluu vähemmän (katso luku 7.5 sivulla 156). Kondenssinpoisto Laitteen käytössä muodostuva kondenssivesi on johdettava pois ilman jäätymisen vaaraa. Jotta vesi valuisi kunnolla pois, on lämpöpumpun oltava vaakatasossa. Kondenssivesiputken halkaisijan on oltava vähintään 50 mm ja sen pitäisi mahdollisuuksien mukaan johtaa sadevesiviemäriin, niin että suuretkin vesimäärät voivat kulkea sen läpi. Sulatus suoritetaan jopa 16 kertaa vuorokaudessa ja se tuottaa kerrallaan jopa kolme litraa kondenssivettä. HUOM! Kondenssiveden valuttaminen sakokaivoon tai jätevesiviemäriin edellyttää vesilukkoa höyrystimen suojaamiseksi syövyttäviltä höyryiltä. Sijaintisuositus Paras asennuspaikka ilma-vesilämpöpumpulle on ulkotila. Silloin ilmakanavia ei tarvita ja perustuksetkin ovat halpoja toteuttaa. Sijoittamisessa on noudatettava voimassa olevia rakennusmääräyksiä. Mikäli lämpöpumpun asentaminen ulkotilaan ei ole mahdollista, on huomioitava, että tiloissa, joissa ilman kosteus on suuri, voi muodostua kondenssivettä lämpöpumpun, ilmakanavien ja erityisesti seinän läpiviennin luona. 2.2 Ilma vesi-lämpöpumppu sisäasennukseen HUOM! Imuilmassa ei saa olla ammoniakkia. Siksi karjatilojen poistoilmaa ei saa käyttää. Sisäasennuksen investointikustannukset Ilmapiiri (esim. kanavat) Seinien läpiviennit Kondenssinpoisto Yleistä Ilma-vesilämpöpumppua ei pitäisi asentaa rakennuksen asuintiloihin. Lämpöpumppuun syötetään ääritapauksissa jopa - 25 asteista ulkoilmaa. Lämpötilaero voi aiheuttaa kondenssiveden muodostumista, jos tilojen ilman kosteus on korkea. Kondenssivettä muodostuu erityisesti seinien läpivientien kohdalla ja ilmakanavien liitoskohdissa ja voi vahingoittaa rakenteita. Yli 50% ilman kosteudella ja alle 0 C ulkoilmalämpötilassa kondenssivesi saattaa muodostua hyvästä eristyksestäkin huolimatta. Siksi asennuspaikaksi kannattaa valita lämmittämättömiä tiloja kuten kellari, varasto tai autotalli. Ennen lämpöpumpun asentamista yläkerroksiin on tarkastettava katon kantokyky. Laitetta ei saa asentaa puukaton päälle. HUOM! Lämpöpumpun asentaminen asuintilojen yläpuolelle edellyttää laitteen äänen vaimentamista ylimääräisten eristysten avulla. Ilmapiiri Sisätiloihin asennetun ilmalämpöpumpun tehokas ja häiriötön käyttö edellyttää riittävän suurta imuilmavirtausta. Virtausmäärä riippuu lämpöpumpun tehosta ja voi olla välillä 2500 ja 9000 m 3 /h (katso luku 2.5 sivulla 25). Ilmakanavan vähimmäismittoja on pakko noudattaa. Ilman pitää voida kulkea mahdollisimman esteettömästi imuaukosta poistoaukkoon, niin että ilmanvastus on mahdollisimman pieni (luku 2.3 sivulla 20). HUOM! Lämpöpumpun ääntä voi vähentää johtamalla poistoilma 90 kaaren kautta tai sijoittamalla lämpöpumppu ulkotiloihin (luku 2.4 sivulla 23) Vaatimukset asennustilaan Ilmanvaihto Lämpöpumpun asennustilan ilmanvaihtoon on parasta käyttää ulkoilmaa, jotta ilman kosteus pysyy alhaisena ja kondenssiveden muodostuminen estyy. Kondenssiveden muodostuminen on erityisen suurta rakenteiden kuivamisvaiheessa ja käyttöönoton yhteydessä. HUOM! Lämpöpumpun ilmaputkia ei saa jättää asentamatta, sillä pöyrivät osat (puhallin) aiheuttavat loukkaantumisvaaran

18 Ilma vesi-lämpöpumppu Ilman imeminen tai poistaminen ilmakuilujen kautta Jos ilmakanavan imu- tai poistoaukkojen läpiviennit seinässä sijaitsevat maapinnan alapuolella, suositellaan käyttämään muovisia aerodynaamisia ilmakuiluja, joissa ilma voi virrata esteettä. Jos kuilut ovat betoniset ne edellyttävät ilmanohjauspellin asentamista. Poistopuolen ilmakuilussa on oltava ääniä vaimentava eriste. Sopiva eristemateriaali on mineraalikuitulevy, jonka painoluokka on n. 70 kg/m³ tai avosoluvaahto (esim. melamiinihartsivaahto). Kuilujen vähimmäismitat ovat 1000 x x 650 mm Ilmakuilun ja seinäaukon välisen tilan tiivistäminen (katso luku sivulla 17) Peittäminen ritilällä (murtovarkaussuoja) Kondensaattipoistolle jätettävä tilaa Tarvitaan ylimääräinen ritilä (silmäkoko > 0,8 cm), joka estää eläinten ja lehtien pääsemisen kanavaan. HUOM! Ilmakanavien vähimmäismitat löytyvät laitteen teknisistä tiedoista. Kuva 2.1: Ilmakuilun vähimmäismitat Lämpöpumpun sääsuojus Ilmakanavan läpiviennin sijaitessa maapinnan yläpuolella tarvitaan sääsuojus, joka peittää aukon ja estää sateen ja lumen pääsemisen ilmakanavaan. Suojus kiinnitetään ulkoseinään ja sitä voidaan käyttää ilmakanavan molemmissa päissä. Lisävarusteinen sääsuojuksemme on kehitelty erityisesti lämpöpumppuja varten ja sillä on huomattavasti pienempi ilmanvastus kuin tavallisilla sääsuojuksilla. Se voidaan asentaa sekä imu- että poistopuolelle. Seinän ja säänsuojuksen väliin pitäisi kiinnittää ritilä, joka estää eläinten ja lehtien pääsyn. Ritilän vapaan poikkileikkauksen on oltava vähintään 80% (silmäkoko > 0,8cm). Mahdollinen murtovarkaussuoja on hankittava erikseen. Pos. Nimike Suojaritilä 1 kappale 1 kappale 2 Vaarna 6x30 4 kappaletta 6 kappaletta 3 Ruuvi 5x70 4 kappaletta 6 kappaletta Kuva 2.2: Lämpöpumpun sääsuojus Läpivientien eristäminen Tarvittavat läpiviennit varustetaan paikan päällä. Niiden sisäpuolella täytyy olla lämpöeristys, joka suojaa seinää jäähtymiseltä ja kastumiselta. Kuva 2.3 sivulla 17 esittää esimerkkinä PU-eristettä (eristeen paksuus 25 mm). Seinäeristeen ja liitäntärasian rako on tiivistettävä täysin ilmatiiviiksi. Jotta rajuilman aikana sisään päässyt vesi voisi valua pois, on läpiviennissä oltava ulospäin johtava kallistus. Kuva 2.3: Seinän läpiviennin esimerkki

19 Kompaktirakenteinen ilma-vesilämpöpumppu sisäasennukseen Ilma-vesilämpöpumppuun on sisäänrakennettu liitännät sekoittamatonta lämmönjakopiiriä varten. Ilmapiiri laitteen ollessa nurkassa tai seinää vasten Lämpöpumppu voidaan asentaa nurkkaan ilman ylimääräisiä kanavia. Lämpöpumpun asentaminen seinää vasten vaatii ylimääräisen poistoilmakanavan. Perusrunko on sijoitettava tasaiselle, sileälle ja vaakatasoiselle alustalle. Lämpöpumpun sijoituspaikka on valittava siten, että laitteen huolto voidaan suorittaa ongelmitta. Sijoita laite siten, että sen eteen ja vasemmalle kyljelle jää 1 metri vapaata tilaa. Laitteen imuaukko on suunniteltava niin, että sen voi liittää suoraan läpivientiin. Ensin tulee kiinnittää mukana toimitettu, itseliimautuva rengastiiviste, jonka jälkeen laite työnnetään seinää vasten kevyesti painaen. Läpiviennin sisäpuolella täytyy olla lämpöeristys, joka suojaa seinää jäähtymiseltä ja kastumiselta (katso Kuva 2.4 sivulla 18). (esim- PU-kovavaahtolevyjä) Poistopuolen voi liittää suoraan läpivientiin tai lisävarusteisen lasikuitu-kevytbetonikanavan kautta (katso Kuva 2.4 sivulla 18 ja Kuva 2.5 sivulla 18). Seuraavat ilmapiirin komponentit on saatavissa kompaktirakenteista ilma-vesilämpöpumppua varten Sääsuojus RSG 500 Ilmakanavat (LKL, LKB, LKK 500) Tiivistelaippa DMK 500 Lisävarusteisten sovitinputkien käytön yhteydessä on huomioitava kohdassa luku sivulla 18 olevat ohjeet. Peruslaite Lämpöpumppu sisältää jo seuraavat tärkeät lämmönjakopiirin osat: Lämpöpumpun ohjausyksikkö Paisunta-astia (24 litraa, 1,0 baarin paine) Lämmönkiertopumppu Ohitusventtiili ja turvamoduuli Puskurisäiliö Lisäsähkölämmitys 2 kw 1) Höyrystin 7) Kytkentäkotelo 2) Puhallin 8) Suodatinkuivain 3) Lauhdutin 9) Tarkistuslasi 4) Kompressori 10) Puskurisäiliö 5) Lämmönkiertopumppu 11) Paisuntaventtiili 6) Paisuntasäiliö 24 l 12) Ohivirtausventtiili Asennusvaihtoehtoja Kuva 2.4: Nurkka-asennus 500, jossa on eristetyt läpiviennit. Eristyksen voi suorittaa myös sovitinkappaleen (kanavaosan) avulla (Kuva sivulla 56) Kuva 2.5: Seinäasennus 500 lasikuitu-kevytbetonikanavan avulla

20 Ilma vesi-lämpöpumppu Ilmakanavaletkusarja ilma-vesilämpöpumppua varten (sisäasennus) Ilma-vesilämpöpumppumalleille LI 11TE ja LI 16TE on saatavissa lisävarusteisia joustavia ilmakanavaletkuja. Ilmakanavaletkusarja soveltuu asennettavaksi huoneisiin, joissa lämpötila ja ilman kosteus ovat matalia. Sarjaan kuuluu 5m pitkä, lämpö- ja äänieristetty ilmaletku, jonka voi katkaista imu- ja poistopuolelle sopivaksi. Ilman imu ja poisto voivat tapahtua ilmakuilun tai säänsuojuksen kautta. Mukana tulee eristeitä lämpöpumpun kytkemistä varten ja läpiviennin eristämiseen. Ilmaletkujen käytön etu on niiden helppo sovitettavuus paikallisiin olosuhteisiin, etäisyys- ja korkeuserojen tasoittamiseksi. Lisäksi ilmaletkuissa on sekä äänivaimennus että lämpöeristys, ja ne vähentävät asennustilan jäähtymistä. Seinäliitoksissa olevat ritilät estävät eläinten ja lehtien pääsyn ilmakanavaan. HUOM! Mikäli ilman tulo- tai poistopuolella on 90 suurempi mutka, on tarkastettava vähimmäisilmavirtaus. Mitat [mm] DN 500 DN 630 A B C D Taul. 2.1: Ilmakanavaletkusarjan mitat Toimituksen sisältö 1) Liitoskappale lämpöpumppuun 2) Kuusikantaruuvi 3) Letkunkiristin 4) Kuusikantaruuvi 5) Reikänauha 6) Naulavaarna 7) Liitosletku Eristeen paksuus 25 mm 8) Ruuvi 9) Seinäliitoskappale 10) Vaarna Vähimmäistaivutussäde LUS 11: 300 mm Vähimmäistaivutussäde LUS 16: 400 mm 90 kaaren tilantarve: n. 1 m Kuva 2.6: Ilmakanavaletkusarja Lasikuitu-kevytbetonikanavat ilma-vesilämpöpumppua varten (sisäasennus) Nämä lisävarusteina saatavissa olevat ilmakanavat kestävät kosteutta ja sallivat diffuusion. Ne toimitetaan eri poikkileikkauksina, kussakin 90 kaari sekä 625mm ja 1250mm pitkät jatkokappaleet. Niiden sisällä on eriste mineraalivillasta ja niiden kuoren alla on lasivillaa, joka ehkäisee kondenssiveden muodostumista ja vaimentaa ääniä. Päissä on galvanisoidut teräspeltireunat. Kanavat voidaan maalata tavallisella seinämaalilla. Ulkokuoren pienet vauriot eivät vaikuta kanavien toimivuuteen ja ne voidaan korjata paklaamalla. Kuva 2.7: Ilma-vesilämpöpumppu, jossa lasikuitu-kevytbetoni-ilmakanava ja alapuskuri

Tekniset tiedot LA 12TU

Tekniset tiedot LA 12TU Tekniset tiedot LA 1TU Laitteen tekniset tiedot LA 1TU Rakenne - Lämmönlähde Ulkoilma - Toteutus Yleisrakenne - Säätö - Lämmönmäärän laskenta sisäänrakennettu - Asennuspaikka Ulkotila - Suoritustasot 1

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Asennusta koskevia ohjeita. Sisältö

Asennusta koskevia ohjeita. Sisältö Sisältö Liitäntämahdollisuudet kuivausrummussa Asennusta koskevia ohjeita Asennusmahdollisuudet Turvallisuusohjeet...1 Liitäntämahdollisuudet kuivausrummussa... 2 Asennusta koskevia ohjeita... 3 Asennusmahdollisuudet...

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse

Lisätiedot

Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla. commotherm 5-15

Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla. commotherm 5-15 IHR VERLÄSSLICHER PARTNER über 110 Jahre Marktpräsenz Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla commotherm 5-15 IHR VERLÄSSLICHER PARTNER Tulevaisuuden lämmitys HERZ lämpöpumpulla HERZ

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET KAUKORA OY 2(10) SISÄLLYSLUETTELO Tärkeää... 4 Takuu... 4 Solar 300 (500) Economy... 5 Toimintakuvaus... 5 Yleiset asennusohjeet... 5

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ARITERM ÖLJYLÄMMITYS Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYS ON LUOTETTAVA JA VAIVATON LÄMMITYSTAPA! Lämmityksen hyötysuhde on vanhoissa kattiloissa yleensä nykyaikaisia

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

SolarMagic asennus ja sijoitusopas

SolarMagic asennus ja sijoitusopas SolarMagic asennus ja sijoitusopas Kesäkuu 2010 www.solarmagic.fi Tämä opas esittää erilaisia SolarMagic-aurinkolämmityslaitteen asennusvaihtoehtoja. On tärkeää että laitteesta saatava teho olisi mahdollisimman

Lisätiedot

Zehnder Nova Neo Tehokasta lämmitystä ja mukavuusviilennystä. Lämmitys Viilennys Raitis ilma Puhdas ilma

Zehnder Nova Neo Tehokasta lämmitystä ja mukavuusviilennystä. Lämmitys Viilennys Raitis ilma Puhdas ilma Zehnder Nova Neo Tehokasta lämmitystä ja mukavuusviilennystä Lämmitys Viilennys Raitis ilma Puhdas ilma 1 Tämän päivän, huomisen ja tulevaisuuden vesikiertoinen lämpöpatteri. Matalan lämpötilan lämmitysjärjestelmät

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN Turmalin-savikattotiili Minster-betonikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 14.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 9 Alkulause

Lisätiedot

6 720 813 694-00.1I. Compress 7000 12 LWM. Käyttöohje. 6 720 818 996 (2015/12) fi

6 720 813 694-00.1I. Compress 7000 12 LWM. Käyttöohje. 6 720 818 996 (2015/12) fi 6 720 813 694-00.1I Compress 7000 12 LWM Käyttöohje 6 720 818 996 (2015/12) fi 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Symbolien selitykset ja turvallisuusohjeet........ 2 1.1 Symbolien selitykset.....................

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 280 Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280 Sertifikaatti Nro VTT--1281-21-07 Myönnetty 23.1.2007 Päivitetty 17.2.2012 1 (2) Vallox 280 on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

VIESMANN. VITOCAL Jäätymätön liuos/vesi-lämpöpumput Yhdistelmälaitteet 5,9-10,0 kw. Tietolehti. VITOCAL 242-G Tyyppi BWT-M 241.A06

VIESMANN. VITOCAL Jäätymätön liuos/vesi-lämpöpumput Yhdistelmälaitteet 5,9-10,0 kw. Tietolehti. VITOCAL 242-G Tyyppi BWT-M 241.A06 VIESMANN VITOCAL Jäätymätön liuos/vesi-lämpöpumput Yhdistelmälaitteet 5,9-10,0 kw Tietolehti Tilausnumero ja hinnat: ks. hintaluettelo Yhdistelmälämpöpumput, joissa on liuos/vesi-lämpöpumppu, varaaja-vedenlämmitin,

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI kit Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI Mahdollistaa lämmityksen ja jäähdytyksen tuotteille, joissa on vain yksi patteripiiri Tarkka virtaussäätö Jäähdytys/lämmitys 4-putkijärjestelmiin

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

CAT. C min 300 mm. [mm] [mm] C C C [mm] Minimum distance in a permanent assembly. Fig. 1.

CAT. C min 300 mm. [mm] [mm] C C C [mm] Minimum distance in a permanent assembly. Fig. 1. AT 3 kw FI AT A min 300 mm B 0 A B 3 355 55 76 5 355 55 76 9 405 35 335 min 300 mm min,8 m Minimum distance in a permanent assembly Fig. AT Technical data Type E-nr (SE) EL-nr (O) Output [kw] 3 87 03 49

Lisätiedot

BH60A1300 Rakennusten LVI-tekniikka

BH60A1300 Rakennusten LVI-tekniikka TÄMÄ VASTAUSPAPERI PALAUTETAAN. Nimi: Osasto: Tehtävä 1. (5 pistettä) Valitse oikea vaihtoehto. Oikeasta vastauksesta +1 piste, väärästä 0,5 pistettä ja vastaamatta jättäminen 0 pistettä. 1.1 Kun kiinteistön

Lisätiedot

Thermocassette HP Hillitty säteilylämmityskasetti uppo- tai pinta-asennukseen

Thermocassette HP Hillitty säteilylämmityskasetti uppo- tai pinta-asennukseen Thermocassette 300 600 W Sähkölämmitys 4 mallit Thermocassette Hillitty säteilylämmityskasetti uppo- tai pinta-asennukseen Käyttökohteet Thermocassette on tarkoitettu toimistojen, kylpyhuoneiden, koulujen

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä olevaan

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1 Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245

Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245 Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245 IHB FI 1006-1 ECS 40 IFB FI 1 Asennusohje ECS 40 Yleistä Tätä lisävarustetta käytetään, kun F1145/ F1245 on asennettu rakennukseen, jossa on enintään neljä

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

ASENNUSOHJE VPM

ASENNUSOHJE VPM ASENNUSOHJE 24.9.2007 Sivu 1 / 7 ASENNUSOHJE VPM 600-3200 1. Tilantarve. Koneiden sijoittelussa on huomioitava vapaa huoltotila koneen ympäristössä. Seuraava huoltotila tarvitaan vähintään koneen edessä:

Lisätiedot

Roth DVT Öljysäiliö. Living full of energy. Installation DVT 1000 L DVT 1500 L 1/5

Roth DVT Öljysäiliö. Living full of energy. Installation DVT 1000 L DVT 1500 L 1/5 Roth DVT Öljysäiliö Installation DVT 1000 L DVT 1500 L Living full of energy 1/5 Roth DVT Öljysäiliö Johdanto Kuljetus-, asennus- ja käyttöohje koskee kaikkia Roth-öljysäiliöitä. Tässä käsitellyille säiliöille

Lisätiedot

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM ILMAN LÄMPÖTILAN JAKAUTUMINEN HUONEISSA Ilman oviverhopuhallinta Oviverhopuhaltimella -1 C 22 C 2 C 21 C 2 C 22 C -8 C -6 C -4 C -2 C 19 C C 1 C 1 C 6 C C C 6 C 1 C 1 C 18

Lisätiedot

TRV 300. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen tai jossa erillinen tuntoelin

TRV 300. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen tai jossa erillinen tuntoelin TRV 300 Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen tai jossa erillinen tuntoelin IMI TA / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV 300 TRV 300 Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

Aurinkolämmitin XP2. Käyttöopas FI

Aurinkolämmitin XP2. Käyttöopas FI Aurinkolämmitin XP2 Käyttöopas FI ID-KOODI: M-1631.2013 ID-KOODI: M-1633.2013 Swim & Fun Scandinavia info@swim-fun.com www.swim-fun.com Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Turvallisuusohjeet 2 2. Laitteen toimintatapa

Lisätiedot

LÄMMINILMAKEHITTIMET JA LÄMPÖKONTIT

LÄMMINILMAKEHITTIMET JA LÄMPÖKONTIT LÄMMINILMAKEHITTIMET JA LÄMPÖKONTIT HETI KÄYTTÖVALMIIT LÄMMINILMAKEHITTIMET JA LÄMPÖKONTIT Mepun tehokkaat, öljyllä tai kaasulla toimivat lämminilmakehittimet varmistavat lämmönsaannin joka tilanteessa

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Cat-lämpöpuhallin Kompakti lämpöpuhallin pienempiin tiloihin

Cat-lämpöpuhallin Kompakti lämpöpuhallin pienempiin tiloihin at-lämpöpuhallin 3 3 9 kw Sähkölämmitys 3 mallit at-lämpöpuhallin Kompakti lämpöpuhallin pienempiin tiloihin Käyttökohteet at on sarja kompakteja ja hiljaisia lämpöpuhaltimia kiinteään asennukseen. Se

Lisätiedot

HAATO HUKV PUSKURIVARAAJA

HAATO HUKV PUSKURIVARAAJA VARAAJASÄILIÖ / TYÖSÄILIÖ LÄMPÖPUMPPUJÄRJESTELMÄÄN Vesitilavuuden lisääminen Virtauksen nostaminen Yhteet sähkövastuksille Pyöreät mallit: 300, 500, 750 ja 1000 litraa Ovaalit mallit: 1400 ja 2000 litraa

Lisätiedot

Uponor-paineputkijärjestelmä PVC juomaveden johtamiseen 04 I 2009 51016

Uponor-paineputkijärjestelmä PVC juomaveden johtamiseen 04 I 2009 51016 U P O N O R Y H D Y S K U N TA - J A Y M P Ä R I S T Ö T E K N I I K K A U p o n o r - P a i n e p u t k i - j ä r j e s t e l m ä P V C Uponor-paineputkijärjestelmä PVC juomaveden johtamiseen 04 I 2009

Lisätiedot

CBA/CBI. Ääntä vaimentava siirtoilmalaite LYHYESTI

CBA/CBI. Ääntä vaimentava siirtoilmalaite LYHYESTI Ääntä vaimentava siirtoilmalaite LYHYESTI Siirtää ilmaa seinän läpi Virtausalue < 50 l/s Pyöreä seinäaukko Yksinkertainen asennus Eri värivaihtoehtoja I L M A V I R T A Ä Ä N I T A S O R w -A R V O 10

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Joustava pumppujärjestelmä

Joustava pumppujärjestelmä Joustava pumppujärjestelmä CLIPTONPUMPEN Tuorerehun lisäaineille ja säilöntähapolle Kaikentyyppiin koneisiin Laaja lisävarustevalikoima Helppokäyttöinen Helposti sovitettava 1 Helppo asentaa kaikenlaisiin

Lisätiedot

TIMCO X w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje

TIMCO X w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje TIMCO X10 1000w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje LUE TÄMÄ OHJE HUOLELLISESTI ENNEN KÄYTTÖÄ JA NOUDATA OHJEITA TARKASTI! TIMCO moottorinlämmitin on suunniteltu moottoriajoneuvojen moottorin

Lisätiedot

IR-lämmitin CIR Kohteisiin, jossa halutaan hillittyä muotoilua ja huomaamatonta toimintaa

IR-lämmitin CIR Kohteisiin, jossa halutaan hillittyä muotoilua ja huomaamatonta toimintaa 500-2000 W Sähkölämmitys 12 mallia IR-lämmitin CIR Kohteisiin, jossa halutaan hillittyä muotoilua ja huomaamatonta toimintaa Käyttökohteet CIR tuo mukavuutta terasseille, parvekkeille ja ulkoilmaravintoloihin

Lisätiedot

MAKING MODERN LIVING POSSIBLE. Tekninen kuvaus DHP-M.

MAKING MODERN LIVING POSSIBLE. Tekninen kuvaus DHP-M. MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Tekninen kuvaus www.heating.danfoss.com Danfoss A/S myöntämä takuu ei ole voimassa eikä Danfoss A/S ole korvausvelvollinen, jos näitä ohjeita ei noudateta asennuksen ja huollon

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Lämpöpuhallin SWT Kattoon asennettu vesilämmitteinen lämpöpuhallin

Lämpöpuhallin SWT Kattoon asennettu vesilämmitteinen lämpöpuhallin Lämpöpuhallin lämmitys 3 mallit Lämpöpuhallin Kattoon asennettu vesilämmitteinen lämpöpuhallin Käyttökohteet -lämpöpuhallinta käytetään sisäänkäyntien, kauppojen, teollisuusrakennusten, korjaamojen, urheiluhallien

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys

Vesikiertoinen lattialämmitys Vesikiertoinen lattialämmitys Enerline viihtyisyyttä energiatehokkaasti Vaivaton ja huoltovapaa Lattialämmityksen huonekohtaisten termostaattien avulla saat eri tiloihin valitsemasi lämpötilat vaivattomasti.

Lisätiedot

Kylmävesiasema HALLA

Kylmävesiasema HALLA Kylmävesiasema Halla on erityisesti Suomen olosuhteisiin suunniteltu sisätiloihin asennettava kylmävesiasema. Valmis Plug & Play -kokonaisuus säästää aikaa ja rahaa sekä suunnittelu- että asennusvaiheissa.

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Hierova poreallas Bamberg

Hierova poreallas Bamberg 1500 x 1000 x 570 mm Hierova poreallas Bamberg Hyvä asiakas, Kiitos, että valitsit tuotteemme. Turvallisuutesi vuoksi pyydämme Sinua perehtymään näihin ohjeisiin ennen ammeen asennusta ja käyttöä. Varoitus

Lisätiedot

FI.LPINST.101104 ASENNUSOHJE GOLD LP. Asiakirjan alkuperäiskieli on ruotsi. Oikeus muutoksiin pidätetään. www.swegon.fi 1

FI.LPINST.101104 ASENNUSOHJE GOLD LP. Asiakirjan alkuperäiskieli on ruotsi. Oikeus muutoksiin pidätetään. www.swegon.fi 1 ASENNUSOHJE GOLD LP Asiakirjan alkuperäiskieli on ruotsi Oikeus muutoksiin pidätetään. www.swegon.fi 1 1. ASENNUS 1.4 Koneen asennus 1.1 Yleistä Henkilöstön on tutustuttava näihin ohjeisiin ennen koneelle

Lisätiedot

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Käytettäväksi ainoastaan käyttöohjeen yhteydessä! Tämä pikaopas EI korvaa käyttöohjetta! Pikaopas on tarkoitettu ainoastaan henkilöille,

Lisätiedot

MORENDO. Muotoiluilla vaimennuselementeillä varustettu matala suorakaiteenmuotoinen äänenvaimennin

MORENDO. Muotoiluilla vaimennuselementeillä varustettu matala suorakaiteenmuotoinen äänenvaimennin Muotoiluilla vaimennuselementeillä varustettu matala suorakaiteenmuotoinen äänenvaimennin LYHYESTI Voidaan käyttää kaikkialla, missä käytetään suorakaidekanavia. Matala rakenne. Pieni painehäviö vaimennuselementtien

Lisätiedot

ADAX NEO -DESIGNLÄMMITTIMET

ADAX NEO -DESIGNLÄMMITTIMET ADAX NEO -DESIGNLÄMMITTIMET VALITTU LÄMPÖTILA ON HELPPO NÄHDÄ Selkeästä näytöstä näet helposti asetetun lämpötilan. Voit nostaa tai alentaa lämpöä patterin päädyssä olevilla plus- ja miinuspainikkeilla.

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P 100% MAALÄMPÖÄ Markkinoiden joustavin ja parhaan energialuokan maalämpöjärjestelmä Lämpöässä Emi Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P Siirryimme öljylämmityksestä edulliseen maalämpöön. Lämpöässä

Lisätiedot

TANSUN QUARTZHEAT. Käyttöohje. Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU. Valmistaja: Tansun Limited

TANSUN QUARTZHEAT. Käyttöohje. Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU. Valmistaja: Tansun Limited TANSUN QUARTZHEAT Käyttöohje Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU Valmistaja: Tansun Limited Asiakaspalvelukysymyksissä, ota yhteyttä maahantuojaan: Proviter Oy Tullikatu 12 A 4 21100

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS KYLMÄ KS / T Integroitu kuivain PUHTAUS PUHDASTA ILMAA Ilmaa puhtaimmassa muodossaan Teollisen prosessin tehokkuus ja tuotteiden

Lisätiedot

ITSERAJOITTUVA LÄMMITYSKAAPELI

ITSERAJOITTUVA LÄMMITYSKAAPELI ITSERAJOITTUVA LÄMMITYSKAAPELI PST-itserajoittuvaa lämmityskaapelia käytetään ensisijaisesti vesijohtojen, viemäreiden, kattokaivojen, räystäskourujen, syöksytorvien tms. sulanapitoon sekä pienten tilojen

Lisätiedot

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä.

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä. Tekninen esite Lämmönsiirtimen omavoimaiset säätimet (PN16) PM2+P Suhteellinen virtaussäädin, jossa sisäänrakennettu p -säädin (NS) PTC2+P Virtauksen mukaan toimiva lämpötilansäädin, jossa sisäänrakennettu

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta

Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta www.jäspi.fi Jäspi Öljykattilat Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta Jäspi Eco 17 ja 30 Lux Jäspi Basic ja Jäspi Premium ilma-vesilämpöpumppuratkaisut Öljylämmitystalossa on mukava asua Ölylämmitys

Lisätiedot

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O Moottoriajoneuvosuojat Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti

Lisätiedot

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön.

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Uusissa Compact-Y jäähdytyslaitteissa ja lämpöpumpuissa käytetään R410A kylmäainetta ja energiaa säästämään suunniteltua AdaptiveFunction Plus käyttölogiikkaa.

Lisätiedot

Käyttöohje XKM RS232. fi-fi

Käyttöohje XKM RS232. fi-fi Käyttöohje XKM RS232 fi-fi Lue ehdottomasti tämä käyttöohje ennen laitteen asennusta ja käyttöönottoa. Perehtymällä käyttöohjeeseen vältät mahdolliset vahingot ja laitteesi rikkoontumisen. M.-Nr. 07 700

Lisätiedot

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19 Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on

Lisätiedot

SDW. Seinälle asennettava tuloilmalaite pieniin tiloihin LYHYESTI

SDW. Seinälle asennettava tuloilmalaite pieniin tiloihin LYHYESTI Seinälle asennettava tuloilmalaite pieniin tiloihin LYHYESTI Pieniin tiloihin, esim. asuntoihin tai toimistoihin sovitettu tuloilmalaite Asennetaan seinälle lähelle kattoa Etuosa voidaan irrottaa ilman

Lisätiedot

Olavi Ruohomaa (6) Päivitetty

Olavi Ruohomaa (6) Päivitetty Olavi Ruohomaa 4.2.2011 1(6) Päivitetty 3.2.2016 CONCEPT OLAVILLA TOIMINTA-AJATUS Concept Olavilla on tapa hyödyntää aurinkoenergiaa rakennuksen lämmittämiseen ilman erillisiä teknisiä järjestelmiä. Energiatehokkuus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Tapas- ja Sushi lasikko

Tapas- ja Sushi lasikko Tapas- ja Sushi lasikko Metos VS4, VS6, VS8, VS10 4209540, 4209542, 4209544, 4209546 Asennus- ja käyttöohjeet Käännös valmistajan englanninkielisestä käyttöohjeesta 02.01.2012 02.01.2012 METOS Tapas- ja

Lisätiedot

HW 3600. - roudansulatusta uudella tasolla

HW 3600. - roudansulatusta uudella tasolla HW 3600 HW 3600 - roudansulatusta uudella tasolla HW 3600 - liikkuva lämmöntuottaja ympärivuotiseen käyttöön Liikkuva lämmöntuottaja > 100 0 C Tällä liikkuvalla lämmöntuottajalla voit toimittaa 100 0 C

Lisätiedot

TRV 300. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen tai jossa erillinen tuntoelin

TRV 300. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen tai jossa erillinen tuntoelin TRV 300 Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen tai jossa erillinen tuntoelin IMI TA / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV 300 TRV 300 Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

vakioilmamääräjärjestelmiin Malli RN

vakioilmamääräjärjestelmiin Malli RN 5/9/FI/9 Ilmamääräsäätimet vakioilmamääräjärjestelmiin Malli RN Maahantuoja Oy Teknocalor Ab Puhelin 010 820 1100 Faksi 010 820 1101 Sinikellonkuja 4 sähköposti teknocalor@teknocalor.fi 01300 Vantaa www.teknocalor.fi

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

CADENZA. Lyhyesti Ulkovaippaan liitettävä suorakaiteenmuotoinen äänenvaimennin.

CADENZA. Lyhyesti Ulkovaippaan liitettävä suorakaiteenmuotoinen äänenvaimennin. Muotoilluilla vaimennuselementeillä varustettu äänenvaimennin suorakaidekanaviin Lyhyesti Ulkovaippaan liitettävä suorakaiteenmuotoinen äänenvaimennin. Hyvät aerodynaamiset ominaisuudet. Yleistä on kehitetty

Lisätiedot

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle.

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT Vettä ja lämpöä turvallista asumista laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. Uponor neliputkinen elementti lämmön ja lämpimän käyttöveden johtamiseen autotallin

Lisätiedot

BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje

BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje 0457350/6 IM-P045-10 CH Issue 6 BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje 1. Suositeltava asennus 2. Asennus ja huolto 3. Varaosat 4. Ulkoinen impulssiputki IM-P045-10 CH Issue 6 Copyright 20001

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..

Lisätiedot

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c.

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c. 230 V a.c. ja 24 V a.c. Kuvaus ja sovellus Säätölaite on suunniteltu helposti asennettavaksi: yksi kaapeli, yksi liitin. säätölaitteessa on yksilöllisesti suunniteltu taustavalaistu näyttö. Grafiikkaa

Lisätiedot